Repliikki 2 2016 kevyt

2/2016

REPLIIKKI Suomen Harrastajateatteriliitto

Kantaesityspalkinto

Nokialle Harrastajateatterikesä kutsuu

Jyväskylään Spotti ilahdutti

Riihimäellä

Työkaluja teatteriosaamisen hyödyntämiseen

Vuoden

harrastajateatteripalkinto

Vaasaan

1

2016: Haminan Kesäteatteri

OHJAAJAHAKU 2017

Haluatko mukaan Haminan Teatterin innostavaan joukkoon?

Etsimme nyt avoimella haulla ohjaustarjouksia kevät- ja syyskaudelle 2017 sisänäyttämölle, sekä kesäteatteriin.

TARJOA 1-3 OHJAUSTYÖTÄ 31.8. MENNESSÄ!

Vapaamuotoiset hakemukset ja ohjelmistoehdotukset: toimisto@haminanteatteri.fi Lisätiedot: Mari Teittinen, p. 040 726 6565 www.haminanteatteri.fi Esitysoikeudet: Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat

Liput: 17/15 €, lapset alle 12 v. 10 € Perhelippu (2+2) 42 € (alennus jopa 12 €!)

RYHMÄETU yli 11hlö: 2 € alennus/lippu + ryhmänvetäjä ja bussinkuljettaja 0 €

VARAUKSET/Haminan Teatteri: p. 05 344 5200 toimisto@haminanteatteri.fi MYYNTI PORTILLA 2h ennen näytöstä.

ka! tterip,aHik a e t ä s e k ina) i m s a u U katu ri, Roopertin (Ruutikella

VARAUKSET/Lippupiste: Liput 19,50/17,50/12,50 €

(sis. palvelumaksut)

“Haminan Teatteri kertoo hyviä tarinoita.”

SISÄLTÖ 2/2016

2/2016

REPLIIKKI Suomen Harrastajateat

2

Pääkirjoitus

3

Teatteria Jyväskylän tyyliin

4

Vaasan veri ei vapise!

5

Teatris 2016 – itkua, naurua ja vaikuttumista

8

Spotti, hyvän mielen pamaus

9

teriliitto

Kannen kuvassa näytelmäkirjailija Saija Viljanen

Harrastajateatterikesä, tuottajan tervehdys

11

Harrastajateatterikesän esitykset

12

Jyväskylä haltuun

14

Vuoden kantaesityspalkinto: Hallasuon kukka

16

Vuoden vanha Etunäyttämö

18

”Aitoa ja koristelematonta”

19

Ramppikuume kokosi nuoret yhteen

20

Painopaikka Rannikon Laatupaino

Kaarina Virolaisen stipendi Raija Oravalle

21

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa

Tulossa olevat koulutukset

22

Painos 650 kpl

SHT jäsenyhdistysten kokouskutsu

22

Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Merja Hammar

Timo Sinivuori: Teatteriosaaminen näkyväksi

23

Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi

Kuva: Pasi Aittokumpi

REPLIIKKI 2/2016 • 10.6.2016 Päätoimittaja Merja Laaksovirta Toimitussihteeri Sari Jaatinen

Miksi hymy hyytyy?

Pääkirjoitus

Eero Schroderus

L

uin aikoinaan eräästä kirjasesta Näytelmän valinta -nimistä novellia, jossa käytiin sitä samaa keskustelua, jota yleensä käydään monessa harrastajateatterissa uuteen kauteen valmistautuessa: “Näytelmän pitäisi olla mielenkiintoinen ja koskettava, siinä pitäisi olla meidän porukalle sopivat roolit. Olisi hyvä jos siinä olisi ripaus nostalgiaakin, mutta ensisijaisesti näytelmässä pitäisi olla huumoria, iloa ja naurua.” Tämä ei ole mitenkään kummallista sillä toisten viihdyttäminen ja naurattaminen on meille ihmisille sisäänrakennettu ominaisuus. Mikäpä sen mukavampi näky kun nauruun leviävä lajitoverin pärstävärkki? Nauru vapauttaa jännityksestä ja se antaa meille mahdollisuuden nähdä vakavatkin asiat uudessa, toivorikkaammassa valossa. Kesäteatterissa tämä ihmisten hauskuttaminen takaa useimmiten myös yleisömenestyksen.

Silmiini sattui tässä taannoin tutkimus, jonka mukaan lapset nauravat noin 400 kertaa päivässä, mutta meillä aikuisilla määrä tipahtaa pariinkymmeneen hymähdykseen per päivä. Alle kymmenvuotiaissa lapsissa on käsittämätön määrä iloa, luovuutta, kekseliäisyyttä ja heittäytymisen kykyä. Miksi sitten nauru ja sen mukana tärkeät henkiset ominaisuutemme vaihtuvat ikääntyessämme kyyniseksi mökötykseksi.

Onko niin, että aikuistuessamme liitämme ajatteluumme hieman liikaakin omaa tärkeyttä, huolta työstä, asunnosta, terveydestä ja muista elämän pikkumurheista? Jo murrosikä muuttaa ihmisten käyttäytymistä niin, että monen nelitoistavuotiaan naamataululle ei saa hymyä edes kirveellä. Ikääntyessämme kangistumme ja alamme pitää naurua lapsellisena, sivistymättömänä ja jopa huonona käytöksenä. Kaiken huippuna vanha suomalainen sananlasku kehtaa vielä tokaista: ”Mies se tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta”.

Mielestäni tässä yleisessä naurun pihtaamisessa piileekin yksi kesäteatterin menestyksen salaisuus. Kesäisessä ympäristössä, suvisen luonnon keskellä, muulloin pönötykseen taipuvainen kappalainen, palotarkastaja, autonasentaja tai kunnan elinkeinoasiamies on rehellisesti oma itsensä ja toisten paheksumatta voi nauraa ihan niin kuin lapsena. Nauru rentouttaa ja vapauttaa hänet unohtamaan hetkeksi firman rahatilanteen, nalkuttavan vaimon, jurnottavan ukon, velkaisen asunnon ja naapurin uuden auton. Nauramalla esityksen roolihahmojen älyttömyyksille hän voi nauraa omaa

arvokkuuttaan menettämättä samalla myös itselleen, murheilleen ja omille töppäyksilleen.

Tietenkin naurun syy ja aihe on ainakin minun mielestä myös kovastikin tärkeää. Syntyykö nauru päättömästä peruskohelluksesta, irtovitsistä, paljaan pyllyn vilahtamisesta vai taitavasti rakennetusta ja syvällisestä ”veikko huovismaisesta” salahuumorista, joka oveluudessaan naurattaa vielä viikkojen päästä.

Itse olen sitä mieltä, että hyvässä kesäteatterissa pitää olla naurun lisäksi myös syvempiä ulottuvuuksia ja vakavampia teemoja. Viime kesänä istui katsomossamme joku ikääntynyt mieshenkilö jo tuntia ennen esitystä. Menin juttelemaan hänen kanssaan ja paljastui, että mies oli kaukaa naapuripitäjän laidalta. Hän oli käynyt katsomassa meidän kaikki kolmetoista itse kirjoittamaamme kesäteatteriesitystä. Kyselin tietenkin kaikenlaista ja sitäkin mitä esitystä hän piti parhaimpana. Minulle oli lievä yllätys sillä hänen suosikkinsa oli sota-ajan päättymisestä ja käpykaartilaisen perheestä kertova esitys ”Pyörätön kylä”. Näytelmä on ehkä kaikkein vakavin ja draamallisin juttu mitä olemme tehneet ja siinä nauretaan hyvin vähän. Toki näytelmä oli yksi minunkin suosikeistani ja jonka sydäntä riipovia kohtauksia kirjoitin aikoinaan sydänverelläni ja tippa silmässä.

Tämä kannustaa, ainakin meitä, tekemään myös vakavampia esityksiä ja luottamaan siihen, että katsojien tuntoja voi huumorin lisäksi soitella myös tummemmilla sävelillä, tietenkään naurua ja iloa kokonaan unohtamatta.

Kirjoittaja on suomussalmelainen teatterin moniottelija. Kuvassa Eero näyttelee Teatteri Retikan kesäteatterissa.

Kuva Ulla Schroderus.

3

Teatteria Jyväskylän tyyliin

J

ouni Huhtaniemi toimii siviilityönään Jyväskylän kaupunginteatterin markkinointipäällikkönä. Vapaa-ajallaan Jouni on harrastajateatteriveteraani näyttelijänä, tuottajana ja taustatoimijana. Hänet on palkittu Seinäjoen Harrastajateatterikesässä viime vuosituhannella roolityöstä. Jouni kuvailee itseään teatterin suurkuluttajaksi ja on myös mukana Jyväskylässä järjestettävän Harrastajateatterikesän taustajärjestelyissä. Istutimme Jounin kertomaan teatterista ja sen ilmapiiristä Harrastajateatterikesän uudessa kotikaupungissa Jyväskylässä.

Miten kuvailisit Jyväskylää (harrastaja)teatterikaupunkina?

Jyväskylä on erinomaisen moni-ilmeinen teatterikaupunki. Ammattiteattereiden lisäksi teatterikartalla on jo vuosikymmeniä ahertanut monia harrastajateattereita, jotka ovat olleet todella tuotteliaita ja inspiroivia. Vaikka harrastajateattereiden tila-asiat ovat olleet ja ovat edelleen kerrassaan kehnot, riittää intoa tehdä erilaisia produktioita jatkuvalla syötöllä. Aiemmin tuntui siltä, että jyväskyläläistä harrastajateatteriaktiivisuutta ihasteltiin ja arvostettiin enemmän kaupungin ulkopuolella esimerkiksi harrastajateatterikatselmusten yhteydessä. Omassa kaupungissa nihkeiltiin, tämä näkyi tilapuutteina ja esimerkiksi avustusmäärien pienenemisenä. Silti porukat tekivät pyyteettömästi vahvaa teatteria vaihtelevissa olosuhteissa välillä vain kouralliselle yleisöä. Tämä vahva teatterimeininki on näkynyt siinä, että usein kansallisiin teatterikatselmuksiin on ollut tyrkyllä useita teattereita esityksineen ja usein tapahtumiin on myös päässyt Jyväskylästä montakin proggista ja hyvällä menestyksellä. Nykyään harrastajaryhmät ovat löytäneet hyvin yleisönsä, jopa profiloituneet tekemään omannäköistään teatteria. Myös yhteistyö on ryhmien välillä lisääntynyt, mikä on hatunnoston arvoinen juttu.

Miten Jyväskylän (harrastaja)teatteri-ilmapiiri on mielestäsi muuttunut vuosien varrella?

Vaikka kaupungin tuki tilojen osalta ja muiden resurssien osalta on aiheuttanut harrastajateattereille harmaita hiuksia, ei into ole laantunut. Uusia tekijäpersoonia kasvaa teatterikentälle jatkuvasti ja uusia ryhmiäkin syntyy. Tämä näkyy virkeytenä ja asiakkaan näkökulmasta monipuolisena tarjontana - jokainen löytää varmasti itselleen mieluisaa katsottavaa ja elämyksellisiä kokemuksia. Teatterin tuottamisessa on tapahtunut ammattimaistumista. Myös uudet sosiaalisen median ja internetin mahdollisuudet helpottavat teattereiden viestintää ja katsojien metsästystä. Pitää ihmetellä, että meillä riittää osaavia ohjaajia, näyttelijöitä, lavastajia, valosuunnittelijoita ja taustatoimijoita. Tekijät ja toimijat myös iloisesti vaihtavat ryhmästä toiseen, se

4

on kiva! Tämä kertonee intohimoisesta suhtautumisesta ja rakkaudesta lajiin.

Ja myös teatteriharrastuksen erinomaisuudesta harrastuksena kaikenikäisille.

Harrastajateatterikesä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. Millaiset odotukset sinulla on tämän vuoden tapahtumasta?

Onhan tää jännää. Perinteikäs tapahtuma muuttaa meille Jyväskylään, jossa kyllä on maaperää oivaa maaperää. Jännää on myös Harrastajateatterikesän uusi ajoitus, elokuusta on siirrytty heinäkuuhun, vaikuttaako se kiinnostukseen? Ajoituksessa on mielestäni hienoa se, että Harrastajateatterikesän aikana Jyväskylä on todella vilkas tapahtumakaupunki, On Jyväskylän Kesä -festaria, on SuomiPop-festaria, on Neulefestaria ja parhaaseen kesäloma-aikaan varmasti muutenkin luomusti lomailijoita liikkeellä. Odotukset ovat korkealla!

Miten kuvailisit tämän vuoden Harrastajateatterikesän ohjelmistoa?

Aila Lavasteen valitsemissa proggiksissa on hienosti edustettuna eri teatterigenret, erilaisia ryhmät ja jopa edustavuus maantieteellisesti. Tätä voisi kuvailla sellaisena teatterin napostelumenuna, josta voi löytää omat täsmäherkut ja joku saattaapi nauttia itsensä viikonlopun aikana mukavan kylläiseksi.

Minkä jyväskyläläisen harrastajateatterin ohjelmistoa erityisesti suosittelisit?

Voi että, ei tämmöisiä kysymyksiä! Suosittelen tutkailemaan kaikkien kaupungissa toimivien teattereiden ohjelmistoja. Sieltä ihan varmasti löytyy passeleita esityksiä niin perinteistä teatteria, kokeilevaa ja uutta etsiville. Ja ympäri vuoden! Mukavasti löytyy myös tarjontaa koko perheelle.

Mitä esitystä/esityksiä ajattelit itse käydä katsomassa Jyväskylässä tänä kesänä?

Aika saattaa tänä kesänä olla vähän kortilla teatterin katsomiseen, koska olen itse 'kesätöissä' näyttämöllä. Mutta tavoitteena on pari kesäteatteriesitystä ainakin itse nähdä ja maistaa väliajalla grillimakkaraa - se kuuluu olennaisena osana kesäteatterielämykseen...

Vaasan veri ei vapise!

Vuoden harrastajateatteri on Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi

Ylioppilasteattereiden traditioon kuuluu tehdä kunnianhimoista teatteria, luurata asioita aivan omasta vinkkelistä ja tehdä paljon omin voimin. Uusilla äänenpainoilla ja katsomiskulmilla halutaan muuttaa suomalaista teatterikenttää. Nämä pyrkimykset ovat arkipäivää Vuoden harrastajateatteriksi valitussa Vaasan ylioppilasteatterissa.

Teksti: Sari Jaatinen Kuva: Aino Hyyryläinen Kuva Rakkauslaulu Suomelle -näytelmästä.

5

Syksyllä 2015 kantaesitetyn Manna-näytelmän pressikuva. Kaamosmasennuksesta ja talven voimasta kertovassa näytelmässä lavalla olivat Mika Ranta, Hanna Sjöberg, Mikko Sippola, Juuso Suihkonen, Iida Hyyryläinen ja Sanna Takaeilola. Kuva: Aino Hyyryläinen

–O

lemme aika ärhäköitä, emmekä kaihda vaikeitakaan teemoja näytelmissämme. Ylioppilasteatteriaate toteutuu meillä sikälikin, että ohjelmistossamme on paljon kantaesityksiä. Teemme jäsentemme näköistä ja omista lähtökohdistamme nousevaa teatteria, kertoo Vaasan ylioppilasteatteri Rampin ohjaaja-käsikirjoittaja Aino Hyyryläinen.

Kantaesitysten hyöky selittyy jäsenistöllä, jolla on vahva halu tuottaa omia tekstejä. Hyyryläisen lisäksi Rampilla on useita ohjaaja-käsikirjoittajia, kuten Jukka Jaatinen, jonka Rakkauslaulu Suomelle palkittiin parhaana kantaesitystekstinä huhtikuussa Ylioppilasteatterifestivaalilla.

Ramppi hämmästyttää ensi-iltojensa määrällä. Niitä on hurjimpina vuosina toista kymmentä.

Tänä vuonna, Rampin 25-vuotisjuhlavuotena, teatterilla on taaksejääneitä ensi-iltoja kolme: Lumikuningatar, Jukka Jaatisen Rakkauslaulu Suomelle ja Hyyryläisen dramatisointi Elias Koskimiehen alkuperäistekstistä, ohjaama käsikirjoittama ja ohjaama Päivät kuin unta. Meneillään on kesäteatterinäytelmän harjoitukset, kantaesitys sekin, Käytännön aikamatkustusta taiteilijoille. Tekstin takana on työryhmä Aino Hyyryläinen, Iida Hyyryläinen, Krista Kalamo, Arttu Jaulimo, Heidi Rantanen ja Mikko Sippola.

Syyskaudella nähdään Mika Rannan käsikirjoittama ja ohjaama Heidi Rantasen ja Mikko Sippolan kuolemaa käsitelevä uusi, toistaiseksi nimeämätön kantaesitys ja Rampin perinteinen pikkujoulukabaree, joka tänä vuonna nostaa esille nörtit Iida Hyyryläisen ja Juuso Suihkosen ohjauksessa. Rakkauslaulu Suomelle -näytelmästä pyritään saamaan vielä uusintanäytöksiä lavalle.

– Pikkujoulukabaree on jo vuosia tehty työryhmäkäsikirjoituksena. Se on nopea ja raskas puristus, mutta siinä porukka lähentyy. Se on hyvä tapa ajaa sisään uusia näyttelijöitä.

Ramppi on jo vuosien ajan tehnyt ainoana vaasalaisena teatterina suomenkielistä kesäteatteria, Mustasaaren puolella samaa harrastetaan på svenska. Viime kesänä ilmaantui toinenkin suomenkielinen kesäteatteri, jota tarjosi Teatteri Outolintu.

Painoarvoltaan Ramppi on varsin merkittäjä kulttuuritoimija Vaasassa. Se hengittää heti suurten ja mahtavien Vaasan kaupunginteatterin ja Vasa Teaternin niskaan.

– Vaasa on sen verran pieni paikka, että yhteistyötä tehdään tiiviisti. Kaupunginteatterinkin näyttämöllä nähdään ramppilaisia avustajina.

Rampin jälkeen toiseksi suurin vaasalainen harrastajateatteri on improvisaatioteatteri Intopiukeat, Rampista omaksi yhdistyksekseen ponnistanut ryhmä.

Ramppilaisuus on suurta intohimoa, draivia ja energiaa, tietynlaista raakuutta ja läsnäoloa, joka herättää tunnekuohuja, Hyyryläinen kuvaa.

– Rampilla puhumme usein rakkauskuplasta ja Ramppikuplasta. Se syntyy, kun vietetään lähes joka ilta yhdessä, välillä kelloonkin katsomatta. Teatteri on perhettä vastaava yhteisö. Olen onnellinen siitä, että ramppilaisena olo ei lopu opiskeluajan loppumiseen, vaan meillä on myös työelämässä mukana olevia.

Vaasan ylioppilasteatterin kesäteatteri toimii Hotelli Rantasipi Tropiclandian sisäpihalla. Kesäteatterin näytelmät pyritään valitsemaan perheitä ajatellen. Seuraava projekti olisi kattaa katsomo. Kuvassa näyttelijät Pauliina Puronaho ja Laura-Maria Markus harjoittelevat ohjaaja Outi Lindströmin johdolla vuoden 2014 kesäteatterinäytelmää Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö.

Kuva: Aino Hyyryläinen 6

Faktaa 25-vuotias Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi perustettiin 1991.

Suomen ainoa virallisesti kaksikielinen ylioppilasteatteri.

Teatteri muutti nykyiseen toimitilaansa entiselle leipätehtaalle Hietasaarenkadulle vuonna 1997 eli Egosali täyttää ensi vuonna 20 vuotta.

Ramppi tarjoaa ainoana teatterina kesäteatteria Vaasassa. Kesäteatteritoiminta on keskitetty Tropiclandian sisäpihalle.

Viime vuonna Ramppi järjesti jäsenistönsä talkoovoimin Ylikivat Ylioppilasteatterifestivaalit, jotka kokosivat Vaasaan 14 ylioppilasteatteria ympäri Suomea. www.vaasanylioppilasteatteri.fi

Raadin perustelut Suomen Harrastajateatteriliiton hallituksen jäsenistä koostuva työryhmä perustelee Rampin valintaa Vuoden harrastajateatteriksi: Rampilla on ollut monipuolista toimintaa jo 25 vuotta.

Talvikauden lisäksi teatteri tekee myös kesäteatteria, ja on alueellisesti merkittävä tekijä yhteisölleen.

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi luottaa omaan linjaansa ja antaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa omia ideoitaan. Teatterin aktiivinen koulutus- ja festivaalitoiminta saa raadin kiitokset.

Raati kiinnitti huomiota myös teatterin omien kantaesitysten määrään. Viime vuoden näytelmistä peräti viisi oli teatterilaisten itsensä käsikirjoittamia.

Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö -kesäteatterinäytelmän pressikuva. Kuvassa Heinähattu (Emma Uusi-Kokko), Vilttitossu (Iren Ranjkesh), Matti Kattilakoski (Tommi Kippola) ja Hanna Kattilakoski (Aino Hyyryläinen). Kuva: Janne Mäkelä Rampin perinteinen uusin produktio pikkujoulukabaree harjoittelee tanssinumeroa Rampin Ego-salissa. Kuva viime vuoden Olipa kerran -fantasiakabareesta. Leipätehtaan salissa on 48 paikkaa. Ramppi haaveilee omasta tilasta ja tekee aktiivisesti töitä kotipesän saamiseksi. Kuva: Aino Hyyryläinen

7

Teatris 2016 itkua, naurua ja vaikuttumista Tampereen nuorisoteatterilaisista oli tärkeää esiintyä omanikäisilleen.

Lapin ylioppilasteatterin Riikka Setälä (vas.), Meri Forsman ja Mona Huczkowski poistuivat Vaasasta iloisina.

• Sari Rehèll

N

uori Kulttuuri -säätiön valtakunnallinen nuorten teatteritapahtuma keräsi Vaasaan aurinkoisena viikonloppuna 27.–29.5. lähes tuhat nuorta teatterinharrastajaa.

Nuoret taitelijat nousivat Vaasan kaupunginteatterin, Wasa Teaterin sekä Kuula-opiston lavoille innostuneen ja mukana eläneen sekä nuorten upeista näytelmistä vaikuttuneen ammattilaisraadin eteen. Kaikki lavat tarvittiin, koska viikonlopun aikana nähtiin huimat yli 50 näytelmää.

Tapahtuma alkoi Vaasan kaupungintalon ääriään myöten täydessä juhlasalissa juontajaparin Marko Keräsen ja Marko Grönroosin sekä Teatriksen taiteellisen johtajan Jaana Saarisen johdolla.

Saarinen kehui teatteria välineenä tunteille, ajatuksille ja yhdessäololle. Teatteri on keino nuorille tulla nähdyksi ja kuulluksi, joka on jokaiselle meistä tärkeää. Saarisen mielestä on hienoa, että teatteri antaa jopa niille hiljaisimmillekin mahdollisuuden päästä esiin ja saada äänensä kuuluviin.

Nuori Kulttuuri -toiminnan perusajatus on tapahtumien koulutuksellisuus Niinpä Vaasassakin ohjelmaan mahdutettiin työpajoja, jotka täyttyivätkin nopeasti. Erityisen suosittuja olivat näyttämötaistelu, esityksen rytmittäminen sekä impro-työpaja, jota veti raatityöskentelyn lisäksi Ulla Riikka Koskela yhdessä Jerry Wahlforssin kanssa.

Impro-työpajassa unohti kaiken stressin ja sai tyhjentää päätä muista ajatuksista. Piti osata tehdä yhteistyötä, mikä sujui helposti samanhenkisten teatrislaisten seurassa.

Tampereen Nuorisoteatterilla oli ryhmä myös edellisessä Teatriksessa 2013, joten osallistuminen tänäkin vuonna oli 8

Turvapaikanhakijoiden palkittu Kirjeitä-esitys oli tervehdys ja toivomus tästä hetkestä tulevaisuudelle. selkeää. ”Kuka tahansa meistä” on varta vasten tätä tapahtumaa varten tehty esitys.

– Just se, että meidän esitys kertoo nuorista, me päästiin esittämään se nuorille, me ollaan itse nuoria, niin ei olisi voinut olla oikeampaa paikkaa esittää tätä esitystä.

Tapahtuman korkeiden osallistujamäärien lisäksi vaikuttavuus löytyi näytelmien aiheista Suuri osa esityksistä oli nuorten kirjoittamia ja niissä käsiteltiin yhteiskunnallisesti tärkeitä ja nuorten elämään vaikuttavia kipeitäkin asioita; koulukiusaaminen, seksuaalinen häirintä, väkivalta, ystävyyssuhteet ja niiden puuttuminen, mielenterveysongelmat ja rasismi.

Teatteri taidelajina tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ja purkaa vaikeiden asioiden aiheuttamia ajatuksia ja tunteita. Ja ottaa kantaa.

Tapahtumassa nähtiin myös KIRJEITÄ-näytelmä, joka on alaikäisten Suomeen ilman vanhempia tulleiden turvapaikanhakijoiden ryhmä. Kollaasiesitys on tarina läheisyydestä, toiveista, tunteista, ajatuksista ja ikävästä. Se on tervehdys ja toivomus tästä hetkestä tulevaisuudelle. Esitys sai tapahtumassa 1500 euron stipendin.

Teatriksen kaltaisia tapahtumia tarvitaan. Kun on unelma tehdä, on hyvä saada tätä kautta oikeanlaista itsevarmuutta, itsetuntoa ja uskallusta. Varhaisessa iässä saatu hyväksyntä ja arvostus vaikuttavat itsetuntoon pitkälläkin tähtäimellä. Kaikille avoimet tapahtumat vaikuttavat positiivisesti taiteen ja kulttuurin tilaan yhteiskunnassa. ”Kaikkien ihmisten pitäisi nähdä mitä tämä on, jotta he ymmärtäisivät merkityksen isommassakin mittakaavassa.”

• Maaria Klemetti

R

iihimäen kaduilla kulkee mitä ihmeellisimmin pukeutuneita lapsia ja aikuisia. Joukossa on lehmiä, kissoja, karhuja sekä muita kummallisia olioita. Tämä on merkki siitä, että Spotti – Lasten Teatteripäivät on jälleen rantautunut kaupunkiin. Koko kaupunki on pullollaan lasten omaa teatteria.

Spotti-tapahtuman tarkoitus on antaa lapsille mahdollisuus esitellä omaa kulttuuriaan teatteriesitysten muodossa.

Tunnelma on rento ja hyväntuulinen; Spotissa ei kilpailla toisia vastaan, vaan keskitytään hauskanpitoon ja teatterin tekemiseen. Tähän hyvän mielen tapahtumaan saapui tänäkin vuonna teatteriryhmiä joka puolelta Suomea, ja esiintyvissä ryhmissä oli yhteensä noin 150 lupaavaa näyttelijänalkua.

tys Ronja Ryövärintytär (Rantasalmen Nuorisoteatteri Ranttali) olivat kumpikin loppuunmyytyjä. Spotissa nähtiin yhteensä 13 erilaista teatteriesitystä. Esityspaikkoja oli ympäri Riihimäkeä muun muassa Riihimäen teatterilla, Kino Sammolla, taidemuseolla ja kansalaisopistolla.

Lukuisien teatteriesitysten lisäksi Spotti sisälsi myös kaikenlaista muuta vilskettä. Tapahtuma alkoi näyttävällä teatterikulkueella, joka marssi Riihimäen keskustan läpi rumpujen ja kylttien kanssa. Tapahtuman järjestäjien ja osallistuvien teatteriryhmien lisäksi kulkueessa olivat mukana muun muassa maskotti Sulo-sonni ja suojelija Tyynekoira sekä kulkuetta johtava paloauto. Kulkue päättyi kauppa & kahvio Pompotin pihaan, jossa juhlittiin tapahtuman avajaisia. Pompotin pihaan oli kerääntynyt suuri joukko ihmisiä jo ennen kuin kulkue saapui paikalle.

Ensimmäisenä päivänä teatteriryhmillä oli esitysten li-

Spotti,

hyvän mielen pamaus Spotti järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1978. Aluksi tapahtuma kiersi kaupungista toiseen, mutta vuodesta 2002 lähtien se on järjestetty säännöllisesti joka toinen vuosi Riihimäellä. Spotti on kaksipäiväinen festivaali, joka tänä vuonna järjestettiin pääsiäisviikonloppuna. Järjestäjinä ovat Suomen Harrastajateatteriliitto, Riihimäen Nuorisoteatteri, Riihimäen kaupunki ja Riihimäen Teatteri.

Tapahtumalla ei tavoitella voittoa, vaan syynä järjestämiseen on Spotin merkitys sen osanottajille. Spotissa lapset pääsevät vieraalle paikkakunnalle esittelemään omia aikaansaannoksiaan yleisölle. Teatteriryhmät saavat mahdollisuuden tutustua toistensa toimintatapoihin ja voivat myös kehittää omaa toimintaansa uusien ideoiden sekä näkökulmien avulla. Spotti lukuisine teatteriesityksineen laajentaa Riihimäen kulttuuritarjontaa.

Tänä vuonna Spotissa esitettyjen näytelmien suosio oli ennennäkemättömän suuri. Tapahtuman avajaisesitys Kiljusen Herrasväki yllättyy (Naantalin teatteri), ja päätösesi-

säksi mahdollisuus kartuttaa näyttelemiseen ja teatteriin liittyviä taitojaan osallistumalla tapahtuman erilaisiin pajoihin. Vaihtoehtoina olivat lyhytelokuvapaja, maskeerauspaja ja naamioteatteripaja. Kaikki pajat olivat hyvin suosittuja ja täyttyivät osallistujista.

Värikäs päivä päättyi bilettämisen merkeissä. Teatteriryhmäläiset rentoutuivat ja tutustuivat uusiin ihmisiin Uramon koululla järjestetyssä diskossa. Diskon jälkeen ryhmäläiset pääsivät nukkumaan Uramon koulun luokkiin. Majoituspaikkana koulu toimi erinomaisesti suurien tilojen, hyvien ruokailumahdollisuuksien sekä keskeisen sijainnin takia.

Toinen päivä jatkui viihdyttävien teatteriesitysten parissa. Iltapäivän lopetusjuhlassa kiitettiin tapahtuman yhteistyökumppaneita, järjestäjiä, upeita esiintyjiä, ohjaajia sekä kaikkia vapaaehtoisia, joita ilman tämänkään tapahtuman järjestäminen ei onnistuisi.

Seuraavan kerran Spotti järjestetään Riihimäellä kolme vuoden kuluttua, keväällä 2019.

9

15.-17.7.

2016

Perjantai 15.7.

19.00 Homokansan lauluja- Ihmisiä, ilmiöitä ja

intohimoja Kalliossa Helsingin Gay teatteri HGT ry, Helsinki 1h 40 min sis. väliajan. Suositusikäraja 12v.

Sunnuntai 17.7.

11.00

Väkivaltatie Mikkelin Poikateatteri, Mikkeli 55 min, ei väliaikaa. Esitys on osa valtakunnallista Myrsky-hanketta. Suositusikäraja 13 v.

12.30 Teatteri itseään isommalla asialla -keskustelutilaisuus Vapaa pääsy

15.00 Cthulhun kutsu Tikkurilan Teatteri, Vantaa 1h 10 min, ei väliaikaa. Suositusikäraja 15 v.

Lauantai 16.7.

9.30

Paratiisi Ilves-Teatteri, Helsinki 1h, ei väliaikaa. Suositusikäraja 12v.

13.00 Top Secret Teatteriyhdistys Ulpu ry, Ulvila 1h, ei väliaikaa. Suunnattu aikuisille.

15.00 Vastuunkantajien roolit- keskustelutilaisuus Vapaa pääsy

18.30 Ilosia aikoja Mielensäpahoittaja

Kuusan Kanavateatteri, Laukaa 2 h 20 min, sis. väliajan. Suositusikäraja 10 v.

------

16.45 PÄÄTÖSTILAISUUS

Kaikki esitykset Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä (Vapaudenkatu 36).

Keskustelutilaisuudet kaupunginteatterin yleisölämpiössä.

Esitysten jälkeen välittömästi Jälkilöylyt (max 30 min), joissa yleisön on mahdollista keskustella esityksestä yhdessä esivalitsija Aila Lavasteen kanssa.

Liput 10€/hlö

JATKOT Bar Katse

+ toimitusmaksu ostopaikan mukaan. lippu.fi ja Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälä.

www.harrastajateatterikesa.fi Harrastajateatterikesä tapahtuman järjestää Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän kaupunginteatterin ja Jyväskylän kesä – kaupunkifestivaalin kanssa Tapahtumaa tukee opetus – ja kulttuuriministeriö.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ!

10

Vastuunkantajien roolit -keskustelutilaisuus la klo 15.

VAPAA PÄÄSY!

Teatteri itseään isommalla asialla -keskustelutilaisuus su klo 12.30.

Teatteriesityksen tekeminen on tiivistä ja syvää yhteistyötä, mutta ohjaajan rooli poikkeaa muista. Millä tavoin?

Entä miksi teatterin muut hommat tuntuvat jatkuvasti kasaantuvan muutamalle harvalle? Puheenjohtajalle ja hänelle, joka ensimmäiseksi ottaa ja tarttuu toimeen. Millaisia ovat ohjaajan ja teatterin vastuuhenkilöiden roolit, ja mitä ne pitävät sisällään? Entä mikä on meidän muiden rooli siinä millaiseksi heidän asemansa muodostuu? Keskustelutilaisuudessa keskitytään henkilöihin, jotka eivät oikeastaan näy missään, mutta ovat teattereille elintärkeitä. Keskustelun alustaa kaksitoista vuotta teatterinjohtajana työskennellyt dramaturgi-ohjaaja Aila Lavaste. Keskustelua vetää Suomen Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Pasi Saarinen.

Vastuunkantajien roolit -kurssi Jyväskylässä 3.–4.9.2016. Kouluttajana Aila Lavaste

Vaikuttaako teatteri? Halutaanko sen vaikuttavan? Mikä on teatterin tehtävä? Mikä on teatterintekijän vastuu? Keskustelutilaisuudessa puhutaan teatterin vaikuttamisen keinoista ennen, nyt ja tulevaisuudessa ja siitä millaisessa vastuussa tekijät ovat. Keskustelua johtaa Aila Lavaste.

VAPAA PÄÄSY!

Tuottajan tervehdys

K

irjoittaessani tätä on huhtikuu. Harrastajateatterikesään 2016 on aikaa 3 kuukautta. Lumipeite on hävinnyt, kevät virtaa kohisten paikalle. Jännittää.

Kun päädyin pestiini viime syksynä, tuntui kesä vielä kaukaiselta ajatukselta, jota odotin malttamattomana. Päästessäni tositoimiin hakemusten ja Aila Lavasteen kanssa mieleen laskeutui kutkuttava jännitys, mutta samalla sataprosenttinen luotto esivalitsijaan. Jyväskylän ensimmäiseen Harrastajateatterikesään ei olisi voitu parempaa esivalitsijaa saada. Ailan kokemus ja tuntemus on suuri etu niin hakeneille ryhmille kuin paikalle saapuvalle yleisöllekin. Jokaiselle esitykselle ohjelmistossa on oma paikkansa ja tarkoituksensa.

Jos esivalitsija on loistava, samaan kategoriaan voi myös luokitella tapahtuman ympärillä työskentelevää ammattilaisten joukkoa. Tähän porukkaan on voinut keltanokka-tuottaja nojata luottavaisena. Kaikkiin kysymyksiin on hankittu vastaus ja motivaatio onnistuneen tapahtuman tekemiseen on ollut kova. Tapahtuma on otettu hyvin ja avoimin mielin vastaan. Avoin mieli onkin johtava ajatus myös tuottajan korvien välissä.

Esitykset tekevät Harrastajateatterikesän. Hakijoiden taso oli kova ja Ailan työ ei ollut helppo. Haluamme kiittää kaikkia hakijoita ja toivomme, että ensi vuonna saatte seuraksenne lisää hakijoita. On hienoa nähdä, kuinka Suomessa tehdään valtavasti hyvää, tärkeää ja laadukasta harrastajateatteria.

Harrastajateatterikesällä on mittava ja hieno historia Seinäjoella josta olemme iloisia ja kiitollisia. Kuten aina, kaikki matkat tulevat kuitenkin päätökseensä ja nyt on hyvä hetki ottaa uutta tuulta alle ja uudistua. Uudistuttu onkin jo tapahtumapaikkaa, logoa ja ilmettä myöten.

Uuteen ilmeeseen haettiin raikkautta, lähestyttävyyttä ja hieman myös salaperäisyyttä. Mustetahrat ilmeessä kertovat vapaudesta ja mielikuvituksesta – mitä sinä näet?

Mitä sinä koet? Teatterin kokemus on kaikille ihan omansa. Tuottaja myös näkee uudessa logossa teatterin auringon alla salaa kurkistelemassa vanhasta logosta tutun leijonan, tukemassa selustaa ja varmistelemassa myötätuulta uudelle matkalle.

Tapahtumaan on haluttu saada yhä enemmän vuorovaikutusta. Keskustelutilaisuudet ja jälkilöylyt antavat jokaiselle mahdollisuuden osallistua keskusteluun jota teatteri meissä herättelee. Jatkoilla rentoudutaan yhdessä, jutellaan aiheesta ja aiheen vierestä. Tapahtumaa halutaan nyt muokata Jyväskylän näköiseksi. Uuden kynnyksellä on kaikki mahdollisuudet avoinna ja kaikki ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Älä epäröi ottaa yhteyttä, toivomme että tapahtuma on meille kaikille oma.

Tänä vuonna aloitetaan maltilla, mutta laadulla. Tunnustellaan askelmerkkejä ja etsitään tapahtumaan istuvia paloja sekä sovitellaan myös omia kulmia uudelleen.

Pidetään jotain vanhaa, otetaan roimasti uutta ja sekoitetaan kaikki sopivassa suhteessa. Avainasemassa olette te jotka osallistutte. Muoto johon tapahtuma lopulta sujahtaa on yhdessä tehty. Tule kokemaan. Tule ehdottamaan ja osallistumaan – tule rakentamaan. Tule avoimin mielin.

Voit olla varma että olet lämpimästi tervetullut.

Mari Saarinen Tuottaja, Suomen Harrastajateatteriliitto 11

Harrastajateatterikesän Homokansan lauluja – Ihmisiä, ilmiöitä ja intohimoja Kalliossa Helsingin Gayteatteri HGT ry, Helsinki PERJANTAI KLO 19 1h 40 min, sis. väliajan Suositusikäraja 12 v.

Käsikirjoitus: Työryhmä Ohjaus ja sovitus: Janne Puustinen Helsingin Gayteatteri ( HGT ) läväyttää uudessa tuotannossaan pöytään kalliolaiset ihmiset, ilmiöt ja intohimot kaikessa rikkaudessaan. Kallion kortteleissa surraan ja iloitaan, etsitään ja löydetään, rakastetaan ja erotaan. Esitys on kokoelma uutta musiikkia, draamaa ja lyriikkaa tiiviinä, viihdyttävänä pakettina - mustaa huumoria unohtamatta. ” Taitavasti koottu ja ohjattu, paljon tarttuvaa musiikkia sisältävä esitys rakkauden kaipuusta, toiseudesta, itsensä löytämisestä. Lämmin, läsnäoleva ja itseironinen esitys tempaa katsojan kerralla puolelleen.” – Aila Lavaste Lisätietoja: www.gayteatteri.info Tapahtumanumero R-kioskilla: 112816

Top Secret Teatteriyhdistys Ulpu ry, Ulvila LAUANTAI KLO 13 1h ei väliaikaa Suunnattu aikuisille Käsikirjoitus ja ohjaus: Ari Wahlsten Suomalaiset ovat erityisen rehellistä ja aivan erityisen ahkeria ja ihan hirveän erityisen järkeviä. Suomen maa on ihanuuksien ihmemaa. Onhan siis aivan ennenkuulumatonta, jos moisesta paratiisista löytyy jotakin mätää. Mädännäisyyden tutkimisen ekspertti Jack the Salapoliisi suoraan Jenkeistä pistää itsensä likoon ja suorittaa tutkimusta. ”Salapoliisitarinan kehykseen rakennettu satiirinen ilottelu Suomesta, Suomen historiasta, suomalaisuudesta, suomettumisesta. Kuvia ei kumarreta eikä ketään säästetä.”

-Aila Lavaste Lisätietoja: www.teatteriulpu.fi Tapahtumanumero R-kioskilla: 112818 12

Paratiisi Ilves-Teatteri, Helsinki LAUANTAI KLO 9.30 1h ei väliaikaa Suositusikäraja 12v Käsikirjoitus ja ohjaus: Eero Leichner

Oli alkuräjähdys, oli ihminen ja oli vallankumous, oli jumalia ja jumalten pirut, pyhä anteeksianto ja kaipuu paremmasta, elämää suuremmasta paratiisista. ”Kokeellista, fyysistä, väkevää teatteria ihmisen suurimmista kysymyksistä. Tämän esityksen tekijöillä on todellinen tarve sanoa, väittää, kysyä ja he tekevät sen vimmaisesti, kaikkensa antaen.” – Aila Lavaste Lisätietoja: https://paratiisiteatteri.wordpress.com Tapahtumanumero R-kioskilla: 112817

2016 esitykset Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Kuusan Kanavateatteri, Laukaa LAUANTAI KLO 18.30 2h 20 min, sis. väliajan Suositusikäraja 10v Käsikirjoitus: Tuomas Kyrö, Sovitus: Snoopi Siren Ohjaus: Antti Viitamäki Tuomas Kyrön ainutlaatuinen kirjasarja on tuonut äänen sille kansanosalle, joka ei ole koskaan tavannut turhia jupista - jäyhille suomalaisukoille, kovan työn ja kovien olojen kovettamille, mutta sydämeltään oikeamielisille ja kiireettömässä katsannossaan usein viisautensa osoittaville.

Näytelmä pohtii niitä kaikkein suurimpia kysymyksiä, mutta tekee sen lämmöllä ja huumorilla, pienen ihmisen näkökulmasta. ”Itseensä levollisesti luottava herkkä, humoristinen ja koskettava esitys vanhuudesta, elettävän ajan ulkopuolelle tipahtamisesta, vieraudesta. Esitys, jossa saa itkeä ja nauraa. Sydämellä ohjattu” -Aila Lavaste Lisätietoja: www.kanavateatteri.fi Tapahtumanumero R-kioskilla: 112819

Väkivaltatie Mikkelin Poikateatteri, Mikkeli SUNNUNTAI KLO 11 55 min, ei väliaikaa Suositusikäraja 13v Käsikirjoitus: Koko työryhmä, Ohjaus ja dramaturgia: Katariina Kinnunen, apulaisohjaus Joona Veijanen Mikkelin Poikateatterin uusin näytelmä Väkivaltatie kuvaa syksyä 2015, jolloin Suomi jakaantui kahtia. Se on jenginäytelmä, jossa on vastakkain kaksi nuorisojengiä: perinteisiä suomalaisia arvoja puolustavat ja maahanmuuttajat. Ristiriidat ovat väistämättömiä. Näytelmä laittaa ajattelemaan, mistä rasismi syntyy ja mihin väkivalta voi pahimmillaan nuoren elämässä johtaa. ”Tärkeää teatteria! Nuorten itsensä kirjoittamaa, heitä lähellä olevista, tärkeistä aiheista. Tulos on rohkea, puhutteleva ja koskettava esitys. ” – Aila Lavaste Lisätietoja: www.facebook.com/MikkelinPoikateatteri Tapahtumanumero R-kioskilla: 112820

Kaikki esityk set esitetään Jyväskylän k aupunginteatterin pie nellä näyttä möllä, Vapau denkatu 36.

Cthulhun kutsu Tikkurilan Teatteri, Vantaa SUNNUNTAI KLO 15 1h 10 min, ei väliaikaa Suositusikäraja 15v Dramatisointi H.P Lovecraftin alkuperäisteoksen (Call of the Cthulhu 1926) pohjalta: Aarne Linden Ohjaus: Aarne Linden Cthulhun kutsu on kosminen kauhunäytelmä, joka perustuu kulttikirjailija H.P. Lovecraftin (1890-1937) novelliin. Näytelmä kertoo toimittaja Frances Thurstonista, joka ryhtyy tutkimaan edesmenneen professorisetänsä jäämistöä. Kun sedän kuolemaan liittyvä mysteeri kaikessa kammottavuudessaan alkaa hahmottua Francesille, eivät vaakakupissa ole enää vain Francesin mielenterveys ja elämä, vaan koko ihmiskunnan kohtalo. ”Kauhua, jännitystä ja ihmismielen syövereitä. Hyvin ohjattua ja näyteltyä kauhudraamaa” -Aila Lavaste Lisätietoja: www.tikkurilanteatteri.fi Tapahtumanumero R-kioskilla: 112821

13

Jyväskylän Kesä toivottaa harrastajateatterilaiset lämpimästi tervetulleiksi Jyväskylään!

Marc Gassot

Sanaton teatteri

Harjun iltasoitto

Circus triste/Vesa Purokuru, Keijujen kuninkaalle menetetyt lapset, 2theatre (UK),Circo aereo, Wusheng Company, Marc Gassot.

teltta

Kello kahdeksan illalla kajahtaa torvisoitto kaupungin ylle. Ei hätää, maastoutuminen on turhaa. Aulis Raitalan sävellys ”Laulu synnyinseudulle” soitetaan kesäiltaisin klo 20 Harjun laella sijaitsevasta Vesilinnasta, on soinut jo vuodesta 1976 toukokuusta syyskuun loppuun.

Jarkko ahola

emma Salokoski, Pekko Käppi & K:H:H:l, Saara aalto, teemu roivainen ja Guardia nueva, Kanta dab dab (Nepali), ricky-tick Big Band ja Julkinen Sana, Jarkko ahola, Kilema (MD/ES), Sami Saari, Johanna Försti, lasse Hirvi, aili ikonen.

Kilema

aino Venna, Sami Saari, lasse Hirvi ja Joonas Widenius. aino Venna

KonSertit

igudesman&Joo (UK), Waltteri torikka ja Marko Hilpo, reetta Haavisto, Simo Mäkinen, eliisa Suni, elina Mustonen, Pentti Hietanen ja tessa Virta orkesteri.

2theatre

laPSille

Satu Sopanen, Pentti rasinkangas, tuomo rannankari ja 7-miehen loiskis sekä juontajana Katti Matikainen.

Mäki-matin perhepuistossa Waltteri luova lava lapsille, torikka Popup-muskaripyhäkoulu, oikokadun maalaus, taidePiilon intiaanikesä-työpaja, HYVÄSKYlÄ-karkkitehtuuripaja, KaKKuJa Ja KruMeluureJa -leivontaja koristelupaja, Sirkuskoulu.

Liput: www.lippu.fi

jyvaskylankesa.fi 14

Vakiopaine Jos etsit paikkaa, jossa näet jyväskyläläistä teatteriväkeä aidoimmillaan, löytyy oikea osoite Vakiopaineesta, Kauppakatu 6. Baari on erityisesti yliopisto- ja kulttuuriväen suosiossa. Vakiopaineen tunnelman kiteyttää parhaiten heidän oma tiivistelmänsä: ”Jyväskylän yläkaupungin rento ja omaleimainen A-oikeudellinen kohtaamispaikka, jossa tuoksuu kardemummakahvi.

Tunnetaan kavereiden kesken Vakkarina.”

reetta Haavisto

Hiiulihei

Keinuja & valaistu Kuokkalan silta Jyväskylän maisemia ihaillessa saatat hätkähtää henkilöä, joka keinuu vaarallisesti Kuokkalan sillan alla. Hälytysajoneuvoja ei tarvitse tilata, sillä kyseessä on yksi Jyväskylän tunnetuimmista maamerkeistä, joka yhdistää toisiinsa Kuokkalan ja Lutakon kaupunginosat. Vuodesta 2002 Kuokkalan siltaa on koristanut Seppo Uuraanmäen ympäristötaideteos ”Keinuja”, joka usein yllättää katsojan olemalla oikean ihmisen sijaan veistos.

VaKioPaine KluBi

“Mitä noi tekee?!”, ihmiset liikkuvat - kansat kohtaavat, Polemiikkia taidekritiikistä, Payback Jam X, Vamos theatren naamiokurssi 11.-15.7., antti lahden & Panu Varstalan nykytanssikurssit 11.-15.7., neulefestariviikonloppu 15.-17.7.

Jyväskylä HALTUUN!

Katse Yökerho osoitteessa Väinönkatu 26. Mesta jakautuu neljään erilaiseen osastoon; pubiin, klubiin, discoon ja cocktailbaariin. Bar Katse on Harrastajateatterikesän virallinen jatkopaikka, joka kunnostautuu vuoden ympäri muissakin kulttuuritapahtumissa ja live-illoissa muun muassa tarjoilemalla improvisaatioteatteria osuuskunta Kujeen kanssa.

Jyskyläknoppeja: Uusi Jyväskylä perustettiin vuonna 2009, kun Jyväskylän kaupunki kuntana ja Jyväskylän maalaiskunta lakkautettiin.

••• Uudesta Jyväskylästä tuli perustettaessaan Suomen suurin kunta, eikä sillä ei ole ruotsinkielistä nimeä.

••• Läheltä uuden Jyväskylän rajaa, Toivakan Ristiselältä Rappukallion edustalta, löytyy koko Suomen sisävesien syvin kohta, joka on jopa 94 metriä syvä.

••• Jyväskylän kaupunginkirkko oli Keski-Suomen ensimmäinen kivikirkko, ja se rakennettiin silloisen kauppatorin keskelle vuonna 1880. Kauppatori sijaitsi alunperin nykyisen Kirkkopuiston paikalla 1830-luvulta 1930-luvulle asti.

••• Valmistuessaan vuonna 1982 Alvar Aallon suunnittelema uusi Jyväskylän kaupunginteatteri omasi Euroopan moderneimman teatteritekniikan.

••• Aivan Jyväskylän kaupunginteatterin, sekä Kirkkopuiston läheisyydessä sijaitseva Jyväskylän kaupungintalo valmistui vuonna 1899. Kaupungintalon rakentamisen aikaan Jyväskylä kuului Vaasan lääniin ja tästä syystä rakennuksen suunnitteli Vaasan läänin lääninarkkitehti Karl Viktor Reinius (1862–1936). Kaupungintalon arkkitehtuurissa on nähtävissä vaikutteita wieniläisarkkitehtien uusrenesanssitaloista, Reiniuksen vaikututtua kyseisestä tyylipiirteistä vuoden mittaisella opintomatkallaan Keski-Euroopassa.

••• Lutakon ja Korpilahden satamat ovat Roope-satamia. Satamat ovat siistejä, turvallisia ja ympäristöstään huolehtivia venesatamia. Roope-satamaohjelma on keväällä 2010 käynnistynyt suomalaisille venesatamille suunnattu ympäristöohjelma, jota hallinnoi Pidä Saaristo Siistinä ry.

15

Hallasuon kukka Suomen Harrastajateatteriliiton Vuoden 2015 Kantaesityspalkinnon saa tänä vuonna nokialainen Etunäyttämö. Palkinto myönnettiin Saija Viljasen näytelmästä Hallasuon kukka. Peltoniemen Hintriikan pitkospuut vaihtuvat nyt pikitieksi, joka vie näytelmää ensi vuonna Halkosaaren kesäteatteriin, ohjaajana luonnollisesti Viljanen itse.

Teksti: Sari Jaatinen Kuvat: Pasi Aittokumpu 16

K

un menet Nokialle ja kysyt, tunteeko kukaan Suruseremoniamestaria, vastaus on, että totta maar – sehän on Viljasen Saija, Etunäyttämön ohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hänen viimeisin näytelmänsä, Suomen Harrastajateatteriliiton kantaesityspalkinnolla palkittu Hallasuon kukka osui Nokian Etunäyttämön esittämänä yleisöön kuin syvyyspommi. Katsojien mielen pintaan nousi vanhoja muistoja, unohdettuja asioita. Moni itki liikutuksesta koko matkan teatterilta kotiin. Näyttelijöille Hallasuon kukka oli niin iso psykologinen matka, että hekin kokivat muuttuneensa.

Viljanen itse ei osannut arvata, että juuri tämän näytelmän kohdalla suosio nousee tällaisiin mittoihin. Ihmisiltä loppuivat sanat kiitellessään näytelmästä. Viljanen sai kuulla olevansa nero.

Kiinnostus hänen töitään kohtaan kasvoi huomattavasti ja työtarjouksia on tullut ilahduttavan paljon.

– En koe tekeväni mitään ihmeellistä. Laitan vain ylös sen, mikä on jo olemassa. Tuntuu, että tässä saa olla tulkkina jollekin, Viljanen sanoo.

Näytelmän teemat ovat valtavia, kipupisteet isoja. Keskiössä oleva Peltoniemen Hintriikka menettää lapsen, yhteisö hylkää hänet. Loistava musiikki avaa tunnelukkoja.

– Hyvä näytelmä on elämänmakuinen. Siinä pitää olla kaikkea. En ymmärrä sellaista, että kaikki on vain tosi hassua alusta loppuun. Kontrastia pitää olla.

ria ja torpparielämää.

Musiikki istutettiin tarinan henkeen sopivaksi soittimia myöten. Rautavaaran hitit sovitettiin muun muassa jouhikolle, kampiliiralle, kanteleelle ja viululle.

– Näytelmän kirjoittaminen on vähän henkimaailman hommaa. Ajattelen, että ne tarinat ja puheet, dialogit, kaikki ovat jo olemassa. Minä vain raportoin ne eteenpäin.

SAIJA VILJANEN • 33-vuotias, syntynyt Tampereella.

• Itseoppinut teatterintekijä, tekee esittävän taiteen töitä toiminimellä.

• Aloitti näyttelemisen Nokian Työväen Teatterissa.

• Kirjoittanut mm. näytelmät Talo valkealla rannalla, 2012, Tapaus Afterdawn, 2013, Hätä, 2015, Hallasuon kukka, 2015, Prinsessa Mikaela ja hänen valtakuntansa, 2016, Mirjamin laulu, 2016.

• Usutus kaikille teatterille: Ottakaa kantaesityksiä ohjelmistoonne, luottakaa työryhmään ja tekstiin.

Suomen synkin laulu Viljanen kertoo, että Hallasuon kukka -näytelmän alkuperäinen idea ei ole hänen, vaan kolmen nuoren teatterintekijän, jotka olivat kuunnelleet Tapio Rautavaaran versiota Reino Helismaan sanoittamasta Peltoniemen Hintriikan surumarssista. Laulu valittiin Helsingin Sanomien järjestämässä kilpailussa Suomen synkimmäksi.

– Yksi heistä ehdotti, että ajattele miten komeaa olisi, kun olisi pitkospuut ja kaikki… minulla kuvat alkoivat viuhua mielessä. Kysyin saanko ottaa idean ja he sanoivat, että anna palaa.

Viljanen antoi. Näytelmän maailma avautui laulun kautta valtavalla paineella ja nopeasti. Teksti oli valmis vajaassa puolessa vuodessa musiikkeineen kaikkineen.

Peltoniemen Hintriikan surumarssia kuunnellessa hän tajusi, kuinka iso maailma siinä oli. Näytelmän hahmot tipahtelivat tietokoneen näytölle niin, ettei Viljanen pysty edes sanomaan mistä he kaikki tulivat ja miten.

Suo antoi myös oman osuutensa.

– Isäni asuu Orivedellä ja siinä lähellä on Siikaneva-niminen suoalue. Se suo on minulle todella tärkeä paikka ja olen tykännyt käydä siellä vaeltelemassa ja hiljentymässä.

Nyt koin sen paikan aivan eri tavalla. Lähdin sinne tutkimaan, mitä tarkoittaa jos elää suolla ja mitä suo ylipäätään on suomalaiselle.

Hallasuon kukasta sukeutui henkevä ja syvä matka suomalaisuuden syvimpään olemukseen. Omissa kuvitelmissaan Viljanen sijoitti näytelmän tapahtumat juuri Siikanevalle.

– Siellä on Talvineva-niminen paikka joka näytelmässäkin mainitaan. Tutkin 1900-luvun alun hämäläistä kulttuu-

Lokakuussa Etunäyttämöllä saa ensi-iltansa Saija Viljasen käsikirjoittama ja ohjaama draamakomedia Prinsessa Mikaela ja hänen valtakuntansa. Kuvassa valmistaudutaan näytelmän mainoskuvauksiin, puvustaja Pia Lammi asettelee itse Prinsessa Mikaelan (Maarit Pakarinen) helmaa. Taustalla vasemmalla Inkeri-täti (Airi Vaske) ja Pirjo-äiti (Kristina Pauni).

17

Vuoden vanha

Etunäyttämö K

antaesityspalkinnon saanut Etunäyttämö on toinen puolikas Nokian Näyttelijäyhdistyksen teatteritoimintaa. Se toinen puolikas on Nuorisoteatteri Theama. Etunäyttämön lavalla nähdään pääasiassa aikuisia teatterintekijöitä.

– Meillä on yhteiset juuret Nokian Työväen Teatterin kanssa. Näyttelijäyhdistyksemme oli aikoinaan NTT:n sisäinen virkistys- ja koulutusyhdistys. Yhdistyksen nimi oli tuolloin Nokian Työväen Näyttämön näyttelijäyhdistys, Saija Viljanen kertoo Haaveiltiin toisesta näyttämöstä työväenyhdistyksen sateenvarjon alle, mutta ajatukset eivät saaneet teatterin johtokunnassa tulta alleen. 2010–11 lähdettiin eri teille, tekemään toisenlaista teatteria ja vaihdettiin nimi Nokian Näyttelijäyhdistykseksi.

Kunnianhimoiset näyttelijäyhdistysläiset eivät halunneet ruveta ”leikkimään teatterileikkejä”, vaan ajatus oli perustaa oma teatteri. Haasteita kuitenkin pelättiin ja ajatus sai hautua muutaman vuoden.

–Pitkään NTT:llä näytelleet nuoret alkoivat ehdotella, että voitaisiinko tehdä jotakin omaa. He halusivat tehdä itsensä näköistä nuorisoteatteria. Nokian kaupungin vapaa-aikatoimi teki periaatepäätöksen panostaa enemmän kulttuuriseen nuorisotyöhön ja halusivat nuorisoteatterin.

Minua kysyttiin vetämään, näyttelijät olivat valmiina, joten aloitettiin.

Nelisen vuotta toimittiin kaupungin nuorisotoimen alaisena. Tarkoitus oli, että nuorten ryhmä Theama mahdollisesti itsenäistyisi ja perustaisi oman yhdistyksensä, mutta nuoria ei hallinnollinen puoli kiinnostanut.

Planeetat asettuivat taas sopivasti kohdilleen ja Theama otettiin viime vuonna perustetun Etunäyttämön siipien alle.

– Siinä oli vähän onnea ja sattumaakin mukana, kun Nokialla vietettiin viime vuonna Tapio Rautavaaran 100-vuotissyntymäjuhlaa ja yhdistykseltämme kysyttiin olisiko meillä mitään Rautavaaraan liittyvää. Sattumalta oli juuri ollut Peltoniemen Hintriikasta puhetta.

Viljanen pitää teatterin tekemisen tasoa Nokialla korkeana. Kaupungin teatterikentässä Etunäyttämö on vielä pieni tekijä, vaikkapa verrattuna maan viidenneksi suurimpaan teatteriin, Nokian Työväen Teatteriin.

– Nokiaa pidetään edelleen punaisena kaupunkina ja tehdasväen paikkakuntana. Teatteria kuitenkin pidetään arvossa ja siinä työväenteatterilaiset ovat tehneet ison taistelun, hatunnosto heille siitä. Ei ole itsestään selvä asia, että näin paljon ihmisiä käy paikallisessa harrastajateatterissa.

Nuorisoteatteri Theama: Hades – Kuinka kaikki oikeasti meni. Emmi Lisma, Laura Autero, Minttu Ahlqvist ja Kukka-Maaria Halme. Näytelmä teki Theaman historian yleisöennätyksen.

Hallasuon kukan innokas työryhmä.

18

V

uoden 2015 kantaesityspalkinto herätti teattereissa selvästi vähemmän osallistumisintoa kuin aikaisempina vuosina. Varmaan olisi syytä selvittää, mistä vähäinen kiinnostus johtui. Oliko nyt vain tilapäinen notkahdus, vai pitääkö miettiä keinoja, miten teattereita voisi jatkossa innostaa jaloon kilpaan? Palkinnon tarkoituksena on kannustaa teattereita valitsemaan ohjelmistoonsa uutta kotimaista näytelmäkirjallisuutta. On sää-

yksinkertaisen riipaisevia.

Henkilökuvaus on aitoa ja koristelematonta.

Kanssaihmisissä asuu niin lämpö kuin pahansuopaisuus, niin rakkaus kuin musta vihakin. Avainhenkilöt ovat uskottavia ja eläviä, kuin suoraan sadan vuoden takaisesta kylämiljööstä poimittuja. Suuressa henkilöluvussa (yli 20 roolia) jää väkisinkin monta roolia katveeseen, mutta se on vain hyväksyttävä.

“Aitoa ja koristelematonta” li, jos hieno idea näivettyy heikkoon osallistumiseen.

Vaikka kisaan osallistui vain yhdeksän tekstiä, oli niiden kirjo suuri. Aiheita riitti laulunäytelmästä absurditeettiin ja lastennäytelmästä lesboerotiikan kipuiluun. Vain yksi oli joukosta poissa, nimittäin puhdas komedia. Niinpä paria poikkeusta lukuunottamatta soitto oli suruista tehty. Vakaalle kansalle synkeitä tarinoita. Kilpailun tekstit olivat jokainen omassa lajissaan kiinnostavia eikä rimanalituksia löytynyt.

Laji- ja tyylikirjon vuoksi oli käsikirjoitusten keskinäinen vertailu ja arvottaminen vaikeata.

Useamman lukukerran jälkeen jäi käteen Nokian Näyttelijäyhdistys ry:n lähettämä teksti Hallasuon kukka.

Näytelmän on kirjoittanut Saija Viljanen. Sen ensi-ilta oli nokialaisessa Etunäyttämö harrastajateatterissa 12.6.2015.

Ensivilkaisulla jo päähenkilön nimi, Peltoniemen Hintriikka, viittailee paikallismurteelliseen maalaisromantiikkaan, mutta kun näytelmä etenee, kuoriutuu siitä balladinomainen kansantarina rakkaudesta, uskosta ja viattomasta luottamuksesta työhön ja oikeuteen, ja siitä, kuinka kaiken kauniin pitää karusti kadota.

Näytelmän teksti on hämäläismurteellisuudessaan uskottavaa ja vivahteikasta. Lukija/katsoja voi kuulla taustalta kaikuja Linnasta ja Viidasta. Repliikit kulkevat helposti milloin naurattaen, milloin koskettaen ja katsojaa puhuttelevasti. Elämän kolhaiseman päähenkilön monologit ovat

Juonellisesti on näytelmä lähellä klassista tragediaa. Tarina etenee linjakkaasti lähtökohtana nuori rakkaus, jonka auvo nostaa pahaa verta syrjäytetyssä mahtitekijässä. Ja väistämättä, kuin ennalta päätettynä, pitää ihmisten haaveineen ja pyrkimyksineen sortua vallan ja vahvemman edessä. Uskottavasti kuvataan henkilöiden kautta tapahtumia ja yhteisöä arvoineen valottaen samalla taustalla vaikuttavaa uhkaa ja painajaista. Kirjoittaja on viisaasti varonut paatoksellisuutta ja ylenmääräistä nyyhkettä antaen kerronnassa sijaa tarpeellisille kevennyksille.

Jotakin nokerreltavaa toki löytyy tekstistä kuin tekstistä, niin tästäkin. Puhdas oppineisinta pohjalaiskatsojaa ehkä kalvaa näytelmän sitominen Hämeeseen ja Helismaan tulkintaan Peltoniemen Hintriikan sukupuolesta. Lohdutetaan: taideteos ei ole historian kirjoitusta.

Enemmän kiusaa eräät sanonnat, joita ei varmasti kuvattuna aikana käytetty. No, pikkujuttuja kuitenkin.

Tämän näytelmän tuominen näyttämölle on osaavallekin harrastajajoukolle kova koitos. Teos kysyy teatterilta voimavaroja ja kokonaisuuksia hallitsevaa ohjaajaa, joka pystyy viemään kotiin eräät vaikeat kohtaussiirtymät, miljöövaihdokset, sanattoman viestinnän, musiikin ja tunnelmat. Onnistuessaan tulos voi olla värisyttävä.

Matti Wanne, näytelmäkirjailija 19

RAMPPIKUUME

kokosi nuoret yhteen RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestettiin jo 20. kerran 22. – 24.4.2016.

Tapahtuma kokosi huhtikuisen viikonlopun ajaksi Kankaanpäähän reilut 200 osallistujaa.

• Karoliina Hursti

R

AMPPIKUUME-viikonloppu rakentui koulutuspajoista ja esityskatselmuksesta. Nuoret teatterilaiset saivat koulutusta muun muassa naamioteatterin, maskeerauksen, elokuvan ja musiikin parissa. Yhteensä koulutuspajoja toteutettiin yhdeksän.

Juhlavuoden kunniaksi tapahtumassa oli mukana myös viihdetaiteilija Cristal Snow, joka kertoi nuorille alalla työskentelemisestä sekä esiintyi tapahtuman avajaisissa. Avajaisissa esiintyi myös Kankaanpään Voimistelijoiden ryhmä.

Esityskatselmukseen osallistui seitsemän esiraadin valitsemaa esitystä ympäri Suomen. Lisäksi lauantai-illassa nähtiin virolaisen KutiMuti Stuudion vierailuesitys Yksin.

Katselmusesityksiä katsoi ja antoi palautetta teatterin ammattilaisista koostuva raati. Raadissa olivat näyttelijät Antti Laukkarinen ja Helena Rängman, ohjaaja-kouluttaja Pia Koponen sekä esiintyjä-kirjoittaja Juuso Kekkonen.

- Katselmuksen esitysanti oli monipuolinen. Suurin osa esityksistä oli nuorten itse kirjoittamia ja käsittelivät ajankohtaisia aiheita. Nuoret näyttävät tekevän hyvin ajassa olevaa teatteria, sanoo raadin jäsen Antti Laukkarinen.

20

Sunnuntain päätöstilaisuudessa raati jakoi stipendejä ja kunniakirjoja. RAMPPIKUUMEEN kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi jaettiin tällä kertaa vantaalaiselle Martinlaakson lukion teatterille ja heidän esitykselleen EI, joka käsittelee ei:n sanomisen problematiikkaa. Raati kiitteli palautteessaan erityisesti ryhmän dynamiikkaa ja piti esitystä toimivana kokonaisuutena.

– RAMPPIKUUME oli hieno kokemus ja yhteishenki tapahtumassa oli mahtava. Olemme ennen kaikkea kiitollisia saamastamme tunnustuksesta, Martinlaakson lukion nuoret kommentoivat.

Suomen Nuorisoseurojen nuoren teatterintekijän stipendin sai Muonion ja Kittilän nuorisoteatteriryhmistä koostuva kokoonpano MUKI:inmenevät esityksellään Café Destiné. Stipendi myönnettiin hersyvästä teatterileikistä ja ilosta.

Muita stipendejä saivat Sammon Keskuslukio (musiikista), Mikkelin Poikateatteri (rohkeasta ja ajankohtaisesta aihevalinnasta), Kangasalan Pikkuteatteri (taidokkaasta näyttelijäntyöstä), Sällit – eräs tamperelainen poikateatteri (vahvasta fyysisestä yhdessä tekemisestä) sekä Porin Lyseon ilmaisutaidonryhmä (taidokkaasta ryhmätyöstä).

Kunniamaininnan hyvästä näyttelijäntyöstä saivat Janika Roivainen (Sammon Keskuslukio), Iida Aaltio (Sammon Keskuslukio), Paavo Keski-Orvola (Sällit – eräs tamperelainen poikateatteri), Roope Repo (Mikkelin Poikateatteri), Konsta Nieminen, Riku Liski, Eero Salmela ja Tino Leinonen (Kangasalan Pikkuteatteri) sekä Tiinakaisa Nikkinen ja Henna Tokoi (MUKI:inmenevät). Mikkelin Poikateatteri sai kunniamaininnan hersyvästä Kela-musikaalikohtauksesta. Martinlaakson lukion teatterin Iiris Kankkunen sai kunniamaininnan halusta tehdä teatteria.

Kaarina Virolaisen Stipendi

Raija Oravalle

S

uomen Harrastajateatterin Tukisäätiö on kokouksessaan 13.4.2016 myöntänyt porvoolaiselle Raija Oravalle Kaarina Virolaisen 100-vuotissyntymäpäivän juhlavuonna Kaarina Virolaisen Stipendin, 1.000 euroa.

Orava on tehnyt pitkän ja vaikuttava, tinkimättömän ja sitoutuneen uran niin lausunnan kuin harrastajateatterinkin parissa. Opetusneuvos Kaarina Virolainen teki elämäntyönsä logonomina ja toimi pitkää mm. Suomen Harrastajateatteriliiton puheenjohtajana. Suomen Harrastajateatterin Tukisäätiö sai Kaarina Virolaisen testamentilla lahjoituksen toimintaansa ja säätiön sisällä on Kaarina Virolaisen rahasto, josta stipendi on myönnetty.

TEATTERIT!

Raija Orava on ollut Porvoon keskeisiä kulttuuritoimijoita. Lausuntataiteilija Iiro Kajas kertoo Oravan teatteri- ja lausuntaharrastuksen alkaneen jo 1960-luvun loppupuolella.

Kesäteatterin ensi-ilta on juhlava hetki muistaa ansioituneita teatterintekijöitä SHT:n ansioja tunnustusmerkeillä sekä kunniakirjoilla.

–Varsinaisen päivätyönsä Fortumissa tehnyt Orava on kuulunut Porvoon kansalaisopiston lausujiin ja ollut kantava voima niin Irra Tähtisen, Yrjö Lankovirran kuin minunkin ohjauksessani, Kajas sanoo.

Valmiuksiaan Orava on kehittänyt Lausujain Liiton kesäkursseilla Karkussa ja Suolahdessa kuin Harrastajateatteriliiton kursseilla.

Tilaa muistamiset NYT: www.shtl.fi.

Suomen Harrastajateatteriliitto onnittelee lämpimästi!

160525_hyokyvuorimainos-X1a.pdf

1

25/05/16

15:10

Joel Elstelän näytelmä Ohjaus Nelli Reinikainen

Koko perheen musiikkinäytelmä

Vaahteramäen Eemeli Ohjaus Nelli Reinikainen

Ensi-ilta lauantaina 30.7.2016 klo 15 Esitykset: ke 3.8. klo 19, la 6.8. klo 15, su 7.8. klo 17, la 13. 8. klo 15, su 14.8. klo 15, la 20.8. klo 15, to 25.8. klo 9 ja 13, la 27.8. klo 15 ja la 3.9. klo 15

Esitykset: ke 10.8. klo 19 to 25.8. klo 19 ke 17.8. klo 19 su 28.8. klo 17 su 21.8. klo 17

Esitykset Pakkasmäen ulkoilmanäyttämöllä, Espoonlahdentie 10, 02320 Espoo Tiedustelut ja varaukset: info@teatterihyokyvuori.com, p. 0400 260710, www.teatterihyokyvuori.com

21

Tulossa olevat koulutukset: Aika

Koulutus

27.–28.8. Tanssi teatterissa – Liikeilmaisu (12h) 3.–4.9. Improvisaatio/statustyöskentely (8h) 3.–4.9. Vastuunkantajien roolit (10h) 24.–25.9. Tanssi teatterissa – Koreografia (12h) 1.–2.10. Teatterikasvatuksen perusteet (16h) 5.–6.11. Näyttelijäntyö (12h) 5.–6.11. Teatteria ryhmätoimintana (16h) 26.–27.11. Ohjaajantyön perusteet (8h) 10.–11.12. Improvisaatio (16h)

Paikkakunta Kouluttaja

Ilm.päättyy

Hinta

JKL HKI JKL JKL HKI JKL HKI HKI JKL

15.8.2016 15.8.2016 15.8.2016 12.9.2016 9.9.2016 17.10.2016 14.10.2016 4.11.2016 25.11.2016

59 € 75 € 79 € 59 € 105 € 79 € 105 € 75 € 79 €

Cooma Dance Academy Anna Ranta Aila Lavaste Cooma Dance Academy Pia Koponen KIrsi Sulonen Pia Koponen Pia Koponen Kaisa Kokko

TULOSSA MYÖS: • Näyttelijäntyö, Tampere, Pia Koponen • Ohjaajantyö, Tampere, Pia Koponen HUOM! Suomen Harrastajateatteriliitto pidättää oikeudet muutoksiin.

Ajantasalla olevat tiedot löydät osoitteesta www.shtl.fi/koulutus. Kalenteria päivitetään jatkuvasti toiveiden mukaan.

Kaikki kurssit ovat myös saatavilla tilauskursseina.

Lisätietoja: Mari Saarinen mari.saarinen@shtl.fi, 050 468 2138.

Suomen Harrastajateatteriliiton

Kutsu

JÄSENYHDISTYSTEN KOKOUS järjestetään Jyväskylän Harrastajateatterikesän yhteydessä.

Aika: Lauantaina16.7.2016 kello 12.30–13.30 Paikka: Jyväskylän kaupunginteatteri, neuvotteluhuone , Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä Ehdotus esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Todetaan läsnäolijat 5. Esitys Suomen Harrastajateatteriliiton syyskokoukselle; valitaan yksi varsinainen jäsen ja hänelle varajäsen Suomen Harrastajateatteriliiton hallitukseen kaudeksi 2017–2018 6. Valitaan kolme jäsenyhdistyksen edustajaa varajäsenineen liiton vuosi- ja syyskokoukseen 2017.

7. Muut mahdolliset asiat 8. Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 14.7.2016 mennessä minna.ahlfors@shtl.fi.

Helsingissä 22.2.2016 Suomen Harrastajateatteriliitto ry Lämpimästi tervetuloa!

22

Teatteriosaaminen näkyväksi

T

eatteriharrastuksessa syntyy monenlaista osaamista, joista on hyötyä niin opinnoissa kuin työelämässäkin. Usein ongelmana on se, että osaamista on vaikea sanottaa niin, että se voidaan tunnistaa ja tunnustaa oppilaitoksissa ja työelämän nivelvaiheissa.

Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen1, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee rakentaa kansalliset viitekehykset epävirallisen ja arkioppimisen hyväksilukemiseen oppilaitoksissa. Kolmannen sektorin järjestämät koulutukset ja kurssit voidaan nykyään validoida ja opintopisteyttää samaa EQF/NQF järjestelmää2 hyväksikäyttäen kuin oppilaitoksissa. Opintokeskukset virallisina koulutuksenjärjestäjinä voivat akkreditoida koulutukset ja myöntää niistä viralliset opintopisteytetyt todistukset sen mukaan, mitkä valmiudet niillä ja koulutusten toteuttajilla on. Koulutuksista on siis mahdollista myöntää opintopisteytettyjä todistuksia mutta miten muu teatteriharrastuksessa hankittu osaaminen voidaan tuoda näkyväksi?

Timo Sinivuori kasvatusjohtaja, draama- ja teatteripedagogi, KT www.teapeda.com

Virtuaalisten osaamismerkkien3 kautta voidaan tehdä näkyväksi sellaista harrastuksessa syntyvää osaamista, jota on vaikeampi kuvata ja todentaa ja joka siksi jää usein piiloon. Osaamismerkkien kautta teatteriharrastajan on helpompaa näyttää taitojaan ja se voi avata aivan uusia työura- ja koulutusmahdollisuuksia. Virtuaalinen osaamismerkki koostuu PNG-kuvasta ja siihen liitetystä metadatasta. Metadataa ovat esimerkiksi tiedot myöntäjästä, kriteerit, joiden perusteella merkki on myönnetty sekä todisteet, joilla osaaminen todennetaan internetissä. Kyse on sertifioidusta todisteesta, jonka arvoketjuun kuuluu sekä merkin myöntäjä, merkin saaja sekä loppukäyttäjä, joka etsii tietoa merkin saajan osaamisesta.

Virtuaaliset osaamismerkit voidaan viedä Open Badge Passportiin4, jonne syntyy osaamismerkkien kautta helppokäyttöinen ja kätevä ePortfolio. Osaamismerkit voi myös liittää mm. omaan LinkedIn- ja Facebook-profiiliin.

Olen toiminut järjestömaailmassa pari vuotta virtuaalisten osaamismerkkien parissa ja on ollut hienoa huomata, että on löytynyt toimiva, kansainvälinen ja uskottava tapa todentaa non-formaalisti hankittua osaamista niin, että työelämä ja koulutuksenjärjestäjät voivat sitä vaivatta tunnistaa ja tunnustaa. Paitsi yksilön menestymisen kannalta se on myös yhteiskunnallisesti järkevää.

Olisikin tärkeää, että harrastajateatterikenttä järjestäytyneesti lähtisi monien muiden järjestöjen tavoin miettimään ja laatimaan5 yhteisiä teatterialan osaamismerkkejä eri ikäisille ja eri pituisia aikoja mukana olleille sekä eri teatterin osa-alueeseen syventyneille harrastajilleen, jotka siten myös pääsisivät paremmin näyttämään ja hyödyntämään osaamistaan niin opiskelussa ja työelämässä kuin niiden nivelvaiheissa.

1. (2012/C 398/01) 2. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_ osaamisen_viitekehys_xEQFx.html 3. http://osaamismerkki.ok-opintokeskus.fi/content/virtuaalinen-osaamismerkki-lyhyesti 4 . https://openbadgepassport.com/fi 5. https://openbadgefactory.com/

23

Tuplailo nyt yhden hinnalla Veikkauksen kanta-asiakkaat saavat kymmeniä etuja ja tunteita elämäänsä.

Liikutu, iloitse tai ylläty kotimaisen elokuvan parissa tiistaisin – ja ota kaveri mukaan samaan hintaan. Tutustu tarjontaan osoitteessa veikkaus.fi/edut

24

Kanta-asiakkaana SAAT ENEMMÄN