Issuu

2/2019

REPLIIKKI Suomen Harrastajateatteriliitto

Kaikki tiet vievät Harrastajateatterikesään!

KANSALAISFOORUMI.FI/KOUTA

Salainen nuorisoseuramenneisyyteni Pääkirjoitus Jussi Salmi

ikkupoikana livahdin hieman ränsistyneeseen puutaloon sen auki jääneen ikkunan kautta. Sisältä löytyi vaikka mitä mielenkiintoista, mutta eniten minua jäivät askarruttamaan näyttämökulissista haaleasti erottuvat hakaristit. Korkeajännityksiä lukeneena tunnistin ne oitis, mutta niiden merkitys ei pikkupojalle auennut. Talo tuli minulle seuraavan vuosikymmenen aikana hyvinkin tutuksi. Bingo, disco, bändiharkat, elokuvat, teatteriakin muistan siellä nähneeni. Vasta vuosikymmenten jälkeen minulle selvisi, että olin viettänyt aikaani nuorisoseurantalolla ja ne svastikat olivat osa ennen sotia talon osa-omistajana olleen Lotta-järjestön haalenneesta tunnuksesta. Vielä tänäkin päivänä saatat tietämättäsi osallistua nuorisoseuratoimintaan. Järjestömme liki kahdestasadasta harrastajateatteriryhmästä kolme neljästä ei mainitse nuorisoseuraa nimessään, eikä tarvitsekaan. Pääasia että sinulla on hyvä harrastus vaikkapa teatterin tekijänä tai katsojana. Nuorisoseurantaloja on nykyäänkin yhteisomistuksessa, mikä on luontevaa, kun ne ovat yhteiskäytössäkin. Nuorisoseurojen harrastustoimintaa on tutkittu ja tilastoitu ahkerasti. Tanssi on järjestön ykköslaji mutta heti kakkosena, eikä niin kaukanakaan, tulee teatteri. Sitä tehdään tasaisesti kesä- ja talvikaudella, sisällä ja ulkona, vähintään näytös vuodessa, monesti enemmän. Väitän, että sitä tehdään samalla lailla kaikissa muissakin Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteattereissa. Lasten ja nuorten teatteritoimintaa halutaan nuorisoseuroihinkin lisää. Asian korjaamiseksi on jo tehty jotain mm.

Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimiston toiminnanjohtaja ja Suomen Harrastajateatteriliiton hallituksen jäsen

2/2019

REPLIIKKI

SISÄLTÖ 2/2019 Pääkirjoitus: Salainen nuorisoseuramenneisyyteni SPOTTI - Lasten Teatteripäivät 20.–21.4. 2019 Karviasta kajahtaa! Muista ansioituneita ansiomerkillä Haaste teattereille! Kesäteatterin check-lista Kuvan perässä teatteriin ”Miten hieno laji teatteri onkaan!” Harrastajateatteipäivät 2019 ohjelma Mitä harrastajateatterin tulee tietää musiikinkäyttöluvista Teatterin talousvastaavat HOX! Koulutuskalenteri syksy 2019 KOUTA kutsuu Tervolaan! Tunnusta teatteria!

luomalla ohjaajaverkostoja. Seuraavan kerran ne kohtaavat Harrastajateatterikesässä Jyväskylässä. Toivotan kaikille lukijoille pilvipoutaista näyttämökesää ja erinomaisia arvioita. Toivottavasti kohtaamme elokuisessa Jyväskylässä. Teatteri on parasta mitä voi kokea – vaatteet päällä.

Suomen Harras

3 4 6 8 8 9 10 12 13 20 21 22 23 23

tajateatteriliitto

Kaikki tiet vievät Harrastajateatterikesään!

Kannen kuvassa Harrastajateatterikesä kokoaa jälleen teatterikansan Jyväskylään.

Päätoimittaja Merja Laaksovirta Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Keski-Suomen Painotuote Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava nro 10.9.2019 Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Merja Hammar, Raahe Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi 3

SPOTTI

– Lasten Teatteripäivät 20.-21.4.2019 Teksti: Maaria Klemetti

POTTI toi Riihimäelle teatterin juhlaa ja hyvää mieltä Jo 38 vuoden ajan järjestetty SPOTTI – Lasten Teatteripäivät juhli jälleen lasten omaa teatteria Riihimäellä pääsiäisenä. Spottiin osallistui viisi eri puolilta Suomea saapunutta ryhmää, Rehtilän NS Harlekiinit, Soivat Musikantit, Roinelan Teatteri - Ryhmä N, Sirpaleteatteri sekä Uudet Musikantit. Lisäksi mukana oli kaksi paikallista Riihimäen Nuorisoteatterin ryhmää sekä yksi kansainvälinen ryhmä Pygmalion Theatre Unkarista. Paikallisen lasistudio Mafka & Alakosken taidelasipallopalkinnot jaettiin Pygmalion Theatren Ildiko Barthalle ja Dora Szilvasille ohjauksesta, Riihimäen Nuorisoteatterin Myrsky-näytelmän visuaalisuudesta ja Rehtilän Nuorisoseuran Harlekiinien Jokeri-esityksen ryhmätyöstä. Lastenkulttuurin tunnustuspallon sai Soivat Musikantit ja vapaaehtoispallon unkarilaisten ryhmää loppumattomalla innolla tutoroinut Lauri Riihiaho. SPOTTI avasi Riihimäen pääsiäisjuhlinnan lankalauantaina. Iloinen teatterikulkue tallusti aamulla Riihimäen kaupungin läpi, ja kadunvarsiin oli kerääntynyt paljon ihmisiä ihmettelemään kulkuetta. Kaupunginmuseon pihalla järjestetty avajaisjuhla keräsi paikalle suuren määrän yleisöä. Avajaisjuhlassa lapset pääsivät muun muassa ihastelemaan kotieläimiä ja tanssimaan riehakkaasti lasten musiikkiteatteriduo Mimin ja Kukun tahdittamana. Puheita avajaisissa piti Spotin suojelija Janne Kataja, Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Merja Laaksovirta sekä Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter.

SPOTTI-teatteriesitykset sijoittuivat Kino Sammolle, Riihimäen Teatterille ja Punaiselle talolle. Esitysten joukkoon kuului kaikille tuttuja satuja kuten Liisa Ihmemaassa ja Pieni Merenneito sekä ryhmien omia käsikirjoituksia, jotka käsittelivät suuria aiheita, kuten ystävyyttä, rakkautta ja masennusta. Esitykset sujuivat hienosti, ja yleisö viihtyi. Jokainen esitys sai rakentavaa ja kannustavaa palautetta ammattilaisraadilta, joka nosti esiin ryhmän vahvuuksia ja antoi kehitysehdotuksia jatkoa varten. Ammattilaisraatiin kuului jäseniä Riihimäen kaupungilta, Riihimäen Teatterilta ja Riihimäen Nuorisoteatterilta – mukana olivat Anna Vesén, Juhana Rönnkvist, Timo Sinivuori, Katja Peacock ja Olka Horila sekä viisi lapsiraatilaista. Esitysten ohella ryhmät saivat osallistua naamioita, valoa, fyysistä teatteria ja maskeerausta käsitteleviin mielenkiintoisiin työpajoihin. Naamiotyöpajan ohjaajana toimi teatteritaiteen maisteri Kimmo Tähtivirta, maskeeraustyöpajan ohjaajana vuoden 2017 maskeerauksen Suomen mestari Niko Sahlman ja valotyöpajan ohjaajana teatteritekniikan opettaja Jarno Harakkamäki. Kansainvälistä vahvistusta työpajoihin antoi unkarilaisen ryhmän ohjaaja vetämällä Physical Theatre -työpajaa. Työpajoihin osallistui ryhmien lisäksi myös paikallisia lapsia ja nuoria. Lauantai-iltana osallistuville ryhmille järjestettiin disko, johon tapahtuman vapaaehtoiset olivat suunnitelleet hauskaa puuhaa ja pelejä. Diskossa tanssittiin riehakkaasti, laulettiin antaumuksella ja tutustuttiin uusiin kavereihin.

Tunnelma oli mahtava - diskon voisi nimetä jopa koko tapahtuma kohokohdaksi. Suomen Harrastajateatteriliitto järjesti Spotin tiiviissä yhteistyössä Riihimäen Nuorisoteatterin, Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Teatterin kanssa. Spottia on ollut tapana järjestää kolmen vuoden välein, mutta tämänvuotisen menestyksekkään tapahtuman päätteeksi tehtiin päätös järjestää Spotti seuraavan kerran Riihimäellä jo kahden vuoden kuluttua. Kuvat: Toni Tuominen

LAITA ! N I I R E T N KALE 5

Karviasta kajahtaa! Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan risteyksessä sijaitsevassa Karviassa ei olla pantu päätä pensaaseen. Toukokuun lopussa avattiin tuliterä Kulttuurikeskus Skantz, jonka ydin, uusi katettu esittävän taiteen katsomo, on huikea osoitus talkootyön ja paikalliskulttuurin voimasta.

nsin saatiin testamenttilahjoitus. Karvian Kanttin kylällä asunut Anni Riihiluoma jätti Karvian kunnalle 160 000 euroa rahaa, jonka hän toivoi käytettävän kulttuuritoimintaan. Summa oli sen suuruinen, että sillä saataisiin käyntiin jotakin suurta. Kulttuuritoiminta kunnassa oli merkittävää – eikä vähiten teatterin taholta. Pienessä kunnassa toimii peräti neljä ryhmää: Teatteri Sampola, Karvian kesäteatteri, Tupateatteri ja Karvian Musiikkiteatteri MuTe. – Kesäteatteri toimi hienolla museoalueella ja koska Suomen suvi ei aina ole kovin aurinkoinen, ajateltiin katetun teatterin turvaavan kesäteatterin, kertoo kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma. Museovirasto ei nähnyt asiaa samalla tavalla. Katetusta rakennelmasta olisi tullut niin suuri, että yhteiskäyttöä ei nähty hyvänä. Päätettiin kehittää museotoimintaa ja teatteria kumpaakin erikseen. Työryhmä alkoi pähkiä minne kesäteatteri sijoitettaisiin ja millainen siitä tulisi. Pohdinnan jälkeen päädyttiin koulukäytöstä poistuneen Kanttin koulun läheisyyteen. Koulurakennusta voitaisiin hyödyntää matkailukäytössä, joten kokonaisuus alkoi näyttää lupaavalta. Suunnittelukilpailun voitti seinäjokinen Arkkitehtitoimisto Motiivi Oy. Arkkitehti innostui Kanttin alueen historiasta ja siellä sijainneesta muinaisesta Kyrö-Skanssin linnoituksesta. Katsomorakennelmaan tuli viitteitä hirsirakenteisesta linnoituksesta. Kunnanjohtaja Hosiasluoman mielestä lopputulos on onnistunut. – Tykkään siitä tosi lujaa. Ely-keskus antoi EU-avustusta hankkeelle 200 000 euroa, mikä mahdollisti asian viemisen eteenpäin. Mistään ei olisi kuitenkaan tullut mitään ilman talkoolai-

sia. Kunnanjohtaja suitsuttaa kymmenien käsiparien arvokasta työmäärää. – Talkootyötä on tehty niin huikea määrä, että tuntimäärä tulee olemaan 10 000 tunnin paikkeilla. Se on ihan mahdoton määrä. Talkootyön myötä katsomon arvo on noussut niin, että jos se olisi tehty urakkana, sen arvo olisi miljoona euroa. Uskon, että perinnönjättäjä on myös tyytyväinen. Loppulaskua ei ole vielä laskettu, mutta noin 400 000 euron hanke pysyi Hosiasluoman mukaan hyvin kustannusarviossa. Julkisivupuut kaadettiin kunnan metsästä. Vajaan 2 400 asukkaan Karviassa nähdään teatteri tärkeänä elinvoimatekijänä ja osana kunnan matkailun kehittämistä. Matkailua ja markkinointia tyyräämään perustettiin helmikuussa Willi Karvia Oy, jonka sateenvarjon alle on koottu kaikki karvialaiset elämykset. – Anne Mattilan taidekahvilassa kävi viime vuonna 60 000 ihmistä. Olemme mukana Lauhanvuori-Hämeenkangas-geoparkkihankkeessa ja Unescon maailmanperintökohdestatus on haussa. Luonto ja kulttuuri ovat keskeiset voimavaramme. Jos tänne saadaan matkailijoita, se tukee kunnan muita tehtäviä ja palvelut säilyvät paremmin. Hosiasluoma kertoo kuntaan jopa muuttaneen uusia asukkaita runsaan tapahtumatarjonnan takia. Sillä, että kunta mielletään vireäksi, on monitahoisia vaikutuksia. – Uusi kulttuuriympäristö Skantz tuo meille niin paljon mahdollisuuksia, konsertteja, leirejä, mitä tahansa vielä teatterin lisäksi. Karvian teatteriyhdistyksen puheenjohtaja ja ohjaaja Leena Koivula on ohjannut kesäteatteria Karvian ulkomuseoalueelle 25 vuotta. Uuteen Kulttuurikeskus Skantziin on pitänyt vähän totutella, koska uudessa paikassa lava on tyhjä ja lavastamisessa on omat haasteensa. Entisessä miljöössä rajoituksena oli-

vat kiinteät museorakennukset, mutta miljöö oli muuten upea. – Komia tämä uusi on! Uskon, että tulevaisuus tällä paikalla on positiivinen. Meillä on paljon visioita vanhan Kanttin koulun varalle. Täällä on helppo järjestää teatterileirejä, koska näyttämö on koulun nurkalla ja koululla hyvät majoitus- ja ruokailutilat. Koko tämä markki on hyvin monipuolinen, täällä pystyy tekemään melkein mitä vain, Koivula sanoo. Teatteriyhdistys sovittelee parhaillaan tulevan kesän näytelmää Viidenkympin villitys uudelle lavalle. Markku Hyvösen kirjoittama näytelmä saa ensi-iltansa 12.6. Juhannuksen jälkeen lavalla kajahtavat iki-ihanat Unto Monosen tangot. Musiikkiteatteri MuTe on vetänyt Kohtalon tango -esitystä jo kaksi kesää, mutta niin vain piti kääriä hihat vielä kolmannenkin kerran Monosen hengessä, kun linja-autoryhmiltä alkoi tulla varauksia. – Esitys on nyt muokattu uuteen uskoon eli se on enemmänkin konsertti. Tapahtumapaikkoina on Monoselle kolme rakasta: esiintymislava, takahuone ja kapakka. Lisätietoja: karvianteatteriyhdistys.fi ja willikarvia.fi

Kuva Karvian kesäteatterin Viidenkympin villitys -kesänäytelmän harjoituksista.

HISTORIAA Kulttuurikeskus Skantzin ulkomuotoa on suunnittelussa inspiroinut lähistöllä 1630-luvulla sijainnut Kyrö-Skanssin linnake. Nuijasodan aikaan 1957 Puolan ja Ruotsin kuningas Sigismund käski valtakunnanmarski Klaus Flemingiä perustamaan maalinnakkeen Varsinais-Suomen suojaksi Pohjanmaan talonpoikaiskapinaa vastaan. Fleming rakennutti Kanttiin, vanhan kangastien eli Kyrönkankaantien varteen, paikkaan jossa tie ylittää joen, ampumahaudat ja kaksi tykkipatteria multavalleineen. Tie toimi kesäisin yhdystienä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan välillä, oli yksi valtakunnan pääteistä ja kesäaikaan ainut kuljettava yhteys Hämeenlinnasta Vaasaan. Ympäristö oli täysin erämaata. 30-vuotisen sodan aikana 1635 annettiin majuri Yrjö Juhonpoika Svinhufvudin tehtäväksi perustaa samalle paikalle niin kutsuttuun Hämeenmetsään Karvianjoen rannalle linnake sotilaskarkureiden kiinniottoa varten sekä turvaamaan matkantekoa kangastiellä. Svinhufvudin komennossa oli parhaimmillaan toistasataa miestä skanssissa, nykyisessä Kantissa. Linnake oli melko vaatimaton, hirrestä rakennettu varustus. Karvian Kantin seutua asutettiin 1640–1650-luvuilla useiden talojen toimesta sen verran, että Yrjö Luukkaanpoika Jämijärveltä sai kenraalikuverööri Pietari Brahelta luvan perustaa kestikievarin Kyrön skanssin luo. Kievarin nimi oli Karvian Kantti. Muita paikan historiankirjoituksissa esiintyviä nimiä ovat Kyrö-skantz, Karvian skanssi tai aiemmin Hämeenskanssi. Lähde: Tuomas Keskimäen Historiansilmin-blogi 7

MUISTA ANSIOITUNEITA ANSIOMERKILLÄ S

uomen Harrastajateatteriliitto myöntää ansiomerkkejä hakemusten perusteella. Ansiomerkillä voit palkita esimerkiksi teatterisi pitkäaikaista uurastajaa näyttämöllä, valoissa, johtokunnassa tai vaikkapa lavasteissa. Kunniamerkki on tunnustus joka lämmittää mieltä pitkään. Anomukset tulee lähettää Suomen Harrastajateatteriliitolle mielellään kuukautta ennen toivottua luovutuspäivää hakulomakkeella tai sähköpostitse Minna Ahlforsille minna.ahlfors@shtl.fi. Ansiomerkkien hakeminen on avointa kaikille harrastajateattereille. Hae tämän kesän ansiomerkit 20.6. mennessä! Kultainen ansiomerkki (lehvät - neula tai painonappi) Edellyttää valtakunnallisia ansioita ja pitkäaikaista toimintaa harrastajateatterityön hyväksi. 270 €. Kultainen tunnustusmerkki (naamiopari - neula tai painonappi) Edellyttää pitkää uraa ja monipuolisia ansioita harrastajateatteritoiminnassa. 200 €. Hopeinen ansiomerkki (lehvät - neula tai painonappi) Edellyttää pitkäaikaista ansiokasta toimintaa harrastajateatterin hyväksi joko yksinomaan näyttämötyössä tai myös muu toiminta (luottamustoimet, teatteritoimittajan työ, muut ansiot) huomioon ottaen. 90 €. Hopeinen tunnustusmerkki (ilman lehviä - neula tai painonappi) Edellyttää joko pitkää uraa harrastajateatterissa tai monipuolisia ansioita tai erityisiä syitä. 55 €. Näyttämötyön tunnustusmerkki (ilman lehviä, hopeoitu - neula tai painonappi) Edellyttää aktiivista toimintaa harrastajateatterissa tai erityisiä puoltavia syitä. 30 €. Kunniakirja Teatterit tai muut alan yhteisöt voivat tilata kunniakirjoja ansioituneille jäsenilleen tai jäsenyhteisöille johtokuntansa päätöksellä.

Kansallinen kesäteatteripäivä 29.6.2019:

Haaste teattereille! T

eatterin tiedotuskeskus (TINFO) julistaa Kansallisen kesäteatteripäivän perjantaille 29.6. Kesäteatterikausi on tuolloin kuumimmillaan, päivälle on luvassa yli 30 ensi-iltaa. Kansallisen kesäteatteripäivän kunniaksi TINFO haastaa kesäteatterikansan ideoimaan kesäteatterijulistuksen luettavaksi juhlapäivän esityksen yhteydessä. Ikioman kesäteatterijulistuksen tyyli ja muoto ovat villejä ja vapaita: se voi olla lyhyt, pitkä, runo, satu, haiku, räppi, laulu... mikä vain! Kesäteatterijulistuksenne, tekstin, kuvan tai videon voitte jakaa TINFOn facebook-sivulla. Somessa hästäk #kesäteatterijulistus on vapaasti käytössänne. TINFO lanseerasi kansallisen kesäteatteripäivän viime vuonna. Ajatus herätti innostusta, joten juhlimme merkittävää suomalaista kesäilmiötä myös 2019.

uomen Harrastajateatteriliitto on lanseerannut hashtagin #kesäteatterikansa jonka avulla toivotaan saavutettavan lisää näkyvyyttä harrastajateattereille valtakunnallisesti somemaailmassa. Hashtagin alla voi jakaa kaikenlaisia tunnelmia kaikilta kesäteatterin alueilta niin valmistusvaiheesta kuin esityskaudeltakin, näyttämöltä, kulisseista ja katsomosta. Jaa oma tunnelmapalasi ja tehdään yhdessä mahtava kesäteatterivuosi 2019! Osallistuminen on yksinkertaista, merkitse somejulkaisusi (instagram, twitter, facebook) hashtagilla: #kesäteatterikansa Jo julkaistuihin kuviin voit tutustua esimerkiksi Suomen Harrastajateatteriliiton instagramissa. Ihanaa kesäteatterikesää kaikille! 8

KESÄTEAT TERIN CHECK -LISTA

o Alueen siivoustalkoot o Kutsuvieraille kutsut kesäte atteriin o Pressikuvat o Flyereita jaettava sopiviin pi o Julisteiden levittäminen steisiin o Tiedotteet lehtiin ja radioihi o Sanomalehtimainokset ja nin o Ansiomerkit ja kunniakirjat iden ajastus lii o Somemarkkinointi, FB ja Inst tosta o Jaa tunnelmia #kesäteatter a haltuun ikansa -tunnisteella som essa o Trailerivideot o Käsiohjelmakuvat ja käsioh jelman painoaikataulu o Tienvarsikyltit o Järjestysmiehet o Liikenteenohjaajat o Lipunmyyjät o Väliaikakahvitusvastaavat o Teatterin siivoojat o Vaihtokassat o Lippupakat o Jätesäkit o Vessapaperit o Kahvitustarpeet, astiat, kahv o Gluteenittomat vaihtoehdo it, pullat, sokerit, teet t o Vedenjuontipisteet yleisölle o Tupakkapaikat kuntoon op as o Ensi-iltakaronkan ruuat ja ju teineen omat o o

Leikkaa talteen! 9

Kuvan perässä teatteriin Niin se vain on, että tänä päivänä kaikki myydään kuvalla, myös kulttuuri. Oho-reaktion synnyttävä juliste, wau-efektin aikaansaava mainos ja somessa vastaantulevat riemastuttavat ja houkuttelevat kuvat tuovat katsojia.

tetaanpas ensin pois muutama turha luulo pahentamasta. Siitä huolimatta, että meillä jokaisella on kuvausväline aina mukanamme – hyvä ystävämme kännykkä – ei kuvien laatu ole kehittynyt yhtä jalkaa yleisen kuvausinnostuksen kanssa. Kyse ei ehkä ole taidon puutteesta, vaan hoksaamisesta. Hyviä, painokelpoisia lehdistökuvia saa älykännykällä siinä missä järjestelmäkamerallakin, joten välineiden puutetta ei pidä syyttää. Pressikuvien napsiminen on kiinni ideasta ja siitä, että kuvan koko on riittävän suuri. Netissä kuvan kooksi riittää muutama kilotavu (esim. 200 kt), mutta sanomalehtipaino sekä julisteiden, käsiohjelmien ja flyereiden painaminen vaatii jo kuvalta enemmän voltteja, mielellään pari-kolme megaa ainakin. Hyvässä älykännykässä kameran asetukset ovat jo sitä luokkaa, että kuvakooksi voi asettaa useampia megoja. Jos kuvaatte kännykällä, tarkistakaa kännykkäkameran asetuksista kuvan koko mahdollisimman suureksi ja tarkaksi.

Kuvien ottaminen Ohjaajan olisi hyvä valita etukäteen ne tilanteet, joista kannattaa ottaa pressikuvia ja muita markkinoinnissa käytettäviä kuvia. Kuvauspäivän sään olisi parasta olla pilvinen. Auringonvalo aiheuttaa omat harminsa varjojen kanssa, ja värit toimivat pilvisellä säällä hyvin – ja kaikki voivat pitää silmi-

ään kunnolla auki. Kuvaamiseen kannattaa varata aikaa ja siihen voi mennä pari-kolmekin tuntia. Mutta se kannattaa. Hyvä näytelmäkuva on ilmeikäs ja siinä tapahtuu jotakin – tai on aivan kohta tapahtumassa. Ilmeet ovat tärkeitä ja yleensä suun on hyvä olla edes vähän auki. Tuppisuiset ihmiset vaikuttavat elottomilta. Vielä kerran: kuvassa pitää tapahtua jotakin. Älä kuvaa ihmisiä jotka vain istuvat tai seisovat eivätkä tee mitään – paitsi jos se on todella tarkoitus. Kuva otetaan läheltä – kokovartalokuva on harvoin tehokas. On parempi, että etualalla on yksi tai kaksi ihmistä ja kolmas ja/tai neljäs taka-alalla. Kaikkia ei kannata tunkea eteen, vaan laittaa ihmisiä ”eri kerroksiin” ja tuoda etualalle kiinnostavin tilanne, tapahtuma tai ilmeet. Rajaa kuva tiukasti, äläkä kuvaa koko miljöötä – ei pöydällistä ihmisiä juomassa kahvia, ei kaikkea. Keskity siihen, mitä kuvalla halutaan sanoa. Vähemmän on enemmän. Luota yhden ihmisen tehokkuuteen. Yksi ihminen etualalla ja muut kuikistelemassa kauempaa, toimii aina. Yksi, voimakastunnelmainen ja tehokas lähikuva voi olla koko näytelmän tärkein ja paras kuva. Kokeile vähän eri kuvakulmia. Kuvaa hallitsevaa ihmistä alhaalta, poloista reppanaa ylhäältä. Horisonttiakin voi kääntää vähän vinoon. Lehdistökuvat voi ottaa vaikka maaliskuussa ja sisätiloissa. Vaikka puvustus, kampaukset ja yksityiskohdat eivät olisi vielä valmiita, näytelmän tilanteet kuitenkin ovat selvillä,

joten keskittykää niihin. Jos näytelmässä on kirkollinen kohtaus, kuvatkaa kirkossa. Jos siinä ollaan hienostohuushollissa, etsikää sellainen ja kuvatkaa siellä. Jos ollaan sairaalassa, pyytäkää päästä ottamaan muutama kuva aidossa sairaalaympäristössä jne.

Valokuvaaja vai ei? Jos kukaan ei uskalla tai koe omaavansa riittävästi näkemystä kuvien ottamiseen, käyttäkää valokuvaajaa. Valokuvaajalle täytyy kuitenkin huolellisesti selittää mitä kussakin kuvassa halutaan näyttää ja mitä siinä tilanteessa tapahtuu. Muuten saatatte saada upeita, hienosti käsiteltyjä ja sävytettyjä kuvia, jotka viestivät aivan muuta kuin mistä on oikeasti kysymys. Harjoitustilanteesta otetut kuvat eivät aina toimi. On parempi pysäyttää tilanteet stilliin, että kuvaaja voi liikkua ja ottaa kuvia eri kulmista. Kuvaajan on hyvä päästä hyvin lähelle näyttelijöitä, joten hän olisi helposti harjoitustilanteessa häiriöksi.

Kuvien lähettäminen Älä lähetä varsinkaan painettuun julkaisuun meneviä kuvia WhatsAppin kautta, sillä se pienentää kuvien kokoa. Lähetä kuvat sähköpostin liitetiedostoina jpg-muodossa tai drivelinkissä. Kuvaajan nimi tulee mainita aina kuvan julkaisun yhteydessä. Kun lähetät kuvia esimerkiksi lehdistölle, kerro keitä roolihenkilöitä kuvissa on ja muista myös näyttelijöiden oikeat nimet, esim. Romeo (Matti Meikäläinen) lausuu runoa Julialle (Sanna Teikäläinen).

Ota mallia ammattilaisilta Käy kaupunginteattereiden media-sivuilla ja katso millaisia kuvia ammattilaiset tarjoavat lehdistölle esityksistään. Niistä saa hyviä vinkkejä ja kaikki on luonnollisesti tässä tapauksessa myös oppimateriaalia.

Kuvat on lehden taittaja valinnut Sari Jaatisen, eli jutun kirjoittajan vuosina 2003–2019 ottamista kuvista Raahen Teatterille ja Oulun Työväen Näyttämölle.

”Miten hieno laji teatteri onkaan!” H

arrastajateatterikesässä nähdään Ilves-Teatterin Väsy- kuulostelemaan itseään esitystä katsoessaan: mikä kiinnitmättä paras, Sampo Ilmari Sepän Sotaratsu, Jyväsky- tyy syystä tai toisesta itseen ja tuntuu mielenkiintoiselta. län huoneteatterin Skavabölen pojat, J+J Teattterin Laulava – Hain jotakin mikä koskettaa ja osuu. Se voi olla joku hoitaja, Teatterimyllyn Kuumia aaltoja, Ylimuonion Urhei- henkilö tai teema, tapa käsitellä asioita tai ryhmästä huokuluteatterin Ei kyyneltäkään virrannut ja Epähetero Entoura- va yhdessä tekemisen meininki. Teatteri on tunteen taidetgen Paine. ta. Esitykset eivät ole yhteismitallisia, eikä niitä voi panna Esitykset valinnut ohjaaja Anssi Valtonen pitää tulevan paremmuusjärjestykseen. Valintani olivat hyvin subjektiifestivaalin tarjontaa rikkaana visia ja henkilökohtaisia. katsauksena suomalaiseen harKatsoessaan esityksiä Valtorastajateatterikenttään. nen antoi plussia ja aloitti lo”Jos haluaa tuoda jonkin 32:sta tallenteesta valitut seitpuksi vertailun eniten merkinasian teatterin lavalle, ei siitä semän esitystä pitävät sisältöjä saaneiden kesken. Mielessä ole pakko vääntää kahden lään peruspuhedraamaa, mutta oli myös intuitiivinen kuva fessekä sen rinnalla että sen sisällä tivaalikokonaisuudesta, joka kutunnin mittaista esitystä. on paljon laulettua musiikkia ja vastaisi hakijajoukkoa, mutta Puolen tunnin hallittu kokotanssillistakin ilmaisua. pysyisi kiinnostavana – varsinnaisuus on ihan loistavaa. Ei – Erityisesti esityksissä nähkin jos katsoo kaikki esitykset dyt seniorikansalaiset vetivät putkeen. esitys ole sen oikeampi, vaikka suutani hymyyn. Monessa ryhHarrastajateatterikesään vase kestäisi kaksi tuntia. Teattemässä on mukana varttuneemlikoidut esitykset tulivat jakaurin moninaisuus on myös tätä: paa väkeä ja heidän persoonastuneeksi kolmeen kategoriaan: taan heijastuva elämänkokemus oma tulkita valmiista näytelmälyhytkin esitys voi olla hyvin ja leikkisä heittäytyminen oli vatekstistä, intiimi puheenvuoro täyteläinen ja antaa sulateltalintaprosessin riemastuttavimpia henkilökohtaisesta aiheesta tai vaa pitkäksi aikaa.” juttuja, Valtonen sanoo. teemasta ja kantaesitys yhteisTeatterikirjon keskellä Valtokunnallisesta aiheesta. nen heräsi siihen, miten hieno laji teatteri on. Se on sitä sekä ykKuva: Jiri Halttunen silön identiteetin kehityksen että sitä harrastavan yhteisön kannalta. – Otetaan tärkeitä ja vaikeitakin asioita käsittelyyn ja pohditaan niitä yhdessä. Rakennetaan omaa ihmisyyttä ja omaa yhteisöä. Vaikka teatterin tekeminen ammattilaisen silmin olisikin vasta alkutaipaleella eikä osaaminen ole pitkällä, silti halutaan tuoda ajatuksia ja sisältöjä muiden nähtäväksi. Valtonen koki mielenkiintoisena urakkana – vaikkakin tallenteilta katsottuna varsin raskaana – nähdä pitkästä aikaa näin laaja otanta harrastajateatterikentältä. Tekijöistä osa oli aivan lähtötelineissä, osa kokeneita. Myös ammattilaisten apua oli käytetty joissakin ryhmissä. Kokemattomuus ei silti ollut poistanut rohkeutta lähteä tutkimaan omaa aihetta. – Teatteri on hyvin paikallinen taidemuoto. Festivaali yrittää koota eri puolilta Suomea nousevia juttuja, mutta ideoista voi vain aavistella mikä vaikutus esityksellä on ollut omalla paikkakunnalla. Valtosella ei ollut valintatyötä aloittaessaan minkäänlaista kriteerilistaa, jonka pohjalta rankata esityksiä. Hän keskittyi

46.

Jyväskylässä 16.-18.8.2019

rakkaudesta teatteriin jo vuodesta 1973

www.harrastajateatterikesa.fi

Harrastajateatterikesä 2019 ohjelmisto: ILVES-TEATTERI, Helsinki: VÄSYMÄTTÄ PARAS Perjantai 16.8. klo 18.00 1 h 30 min, ei väliaikaa, ei sovellu lapsille. Kirjoittaja ja ohjaaja: Veikko Aalste

SAMPO ILMARI SEPPÄ, Tampere: SOTARATSU Perjantai 16.8. klo 21.00 30 min, ei väliaikaa, ei sovellu lapsille. Kirjoittaja, ohjaaja ja esiintyjä: Sampo Seppä

JYVÄSKYLÄN HUONETEATTERI: SKAVABÖLEN POJAT Lauantai 17.8. klo 11.00 HOX: Esityspaikka Jyväskylän Huoneteatteri, Sammonkatu 4 2 h 30 min, väliaika, K-13 Kirjoittaja: Antti Raivio Ohjaaja: Matti Tolvanen

J+J TEATTERI, Jämsä: LAULAVA HOITAJA Lauantai 17.8. klo 15.30 1 h 55 min, väliaika, sallittu Kirjoittaja ja ohjaaja: Risto Hakola

TEATTERIMYLLY, Savonlinna: KUUMIA AALTOJA Lauantai 17.8. klo 19.30 2 h 15 min, väliaika, K-12 Kirjoittaja: Anne Prokofjeff Ohjaaja: Ritva Söderström

YLIMUONION URHEILUTEATTERI, Oulu: EI KYYNELTÄKÄÄN VIRRANNUT Sunnuntai 17.8. klo 11.00 1 h, ei väliaikaa, K-15 Kirjoittaja: Hanna Lapinoja Ohjaaja: Anu Enqvist

EPÄHETERO ENTOURAGE, Tampere: PAINE Sunnuntai 17.8. klo 13.15 30 min, ei väliaikaa, K-13 Kirjoittaja: Siru Perälä Ohjaaja: Aino Putaala

JÄLKILÖYLYT

Tuttuun tapaa n ohjelmiston lisäksi tarjolla jokaisen esityk on sen jälkeen va litsijan vetäm jälkilöylyt, jo ät issa yleisö pää see jakamaan kemuksiaan es koitysten esiin n ostamista teemoista ja anta maan palaute tta esityksistä. Harrastajatea tterikesän lip unmyynti on tunut 9.5. Lip avaupuja voi ostaa Jyväskylän ka punginteatte urin lippumyym älästä, sekä lip pu.fi:stä. -

www.harrasta

jateatterikesa .fi 13

Harrastajateatterikesä 16

– Rakkaudesta teatter

ILVES-TEATTERI, Helsinki: VÄSYMÄTTÄ PARAS

SAMPO ILMARI SEPPÄ, Tampere: SOTARATSU

Perjantai 16.8. klo 18.00

Perjantai 16.8. klo 21.00

1 h 30 min, ei väliaikaa, ei sovellu lapsille. Kirjoittaja ja ohjaaja: Veikko Aalste Esiintyjät: Mette Heinikainen, Juhana Hurme, Mona Nyman ja Sami Toikka

30 min, ei väliaikaa, ei sovellu lapsille. Kirjoittaja, ohjaaja ja esiintyjä: Sampo Seppä

”Vapun tienoille sijoittuva tarina nuorista ystävyksistä, jotka kipuilevat monenlaisten suorituspaineiden ja riittämättömyyden kanssa. Teemat nousevat tekijöiden oman ikäryhmän maailmasta. Työt, opiskelut, parisuhde, hyvä elämä. Joku lamaantuu ja toinen painaa suoritusputkessa, kunnes törmää seinään. Vauhtia haetaan myös päihteistä. Traaginen tarina kerrotaan huumoria unohtamatta, mutta vakava viesti vahvasti mielessä. Uskalletaan puhua tosissaan ja loppuun asti. Teatterin keinot ovat monipuolisesti käytössä, realistisen puheteatterin rinnalla myös tyyliteltyjä, musiikilla ja liikkeellä kerrottuja osia ja elokuvaa. Ilmaisussaan rikas mutta hallittu, eheä kokonaisuus.”

Kuva: Taru Mäkitalo 14

”Nuori mies rakentaa identiteettiään, jonka keskeiseksi kysymykseksi nousee osallistuminen asevelvollisuuteen. Mennäkö mukaan, kun kaikki muutkin vai juuri siksi jäädä pois. Onko yleiseksi velvollisuudeksi yhteiskunnassa nostettu tehtävä vain hoidettava? Vai onko se kuitenkin oma valinta, joka pitää sisällään arvoja ja vaikutuksia, jotka on syytä tiedostaa? Miksi Mannerheimin hevonen tuli uniin? Kuka olen ja minkä puolesta haluan elää? Ehkä kuolla? Yhden ongelman ympärille kietoutuva puolituntinen laajenee kysymykseksi ihmisen vastuusta omiin valintoihinsa, silloinkin kun ne näyttävät itsestään selviltä.”

Kuva: Elina Haapakangas

6.–18.8.2019 Jyväskylässä

riin jo vuodesta 1973 – JYVÄSKYLÄN HUONETEATTERI: SKAVABÖLEN POJAT

J+J TEATTERI, Jämsä: LAULAVA HOITAJA

Lauantai 17.8. klo 11.00

Lauantai 17.8. klo 15.30

HOX: Esityspaikka Jyväskylän Huoneteatteri, Sammonkatu 4

1 h 55 min, väliaika, sallittu Kirjoittaja ja ohjaaja: Risto Hakola Esiintyjät: Marjut Manninen, Jouni Leppikorpi, Kaisa Rantala, Saara Koskinen, Teija Sneck, Miia-Maria Könkkölä, Pentti Ruukki, Pentti Ilomäki, Aija Heino, Seppo Väänänen ja Tani Lindroos

2 h 30 min, väliaika, K-13 Kirjoittaja: Antti Raivio Ohjaaja: Matti Tolvanen Esiintyjät: Jani Ahonen, Mikko Hintikka, Jani Jokivirta, Säde Leino, Marjut Matala, Eeli Mikonranta, Tea Pajukanta, Katja Pihlaja, Riikka Setälä ja Sulo Siikaranta ”Oman sukupolveni merkkiteos saa Huoneteatterin nuoremman polven käsissä varmaotteisen, sympaattisen tulkinnan. Tragiikka ja komiikka ovat läsnä rinnakkain ja päällekkäin. Tekstin elokuvamaiset leikkaukset, aikatasojen vaihtelut ja tunnelmien muutokset vaativat näyttämöllä tarkkaa yhteispeliä valoista ääniin ja näyttelijäntyöhön. Kokonaisuus on kaikilla osa-alueillaan tunteella ja taidolla toteutettu.”

”Kantaesitys ajankohtaisesta aiheesta, vanhushuollon tilasta. Silti se ei ole aiheestaan huolimatta näytelmänä raskasta katsottavaa. Pääasiassa yhden lähihoitajan näkökulmasta kerrottu tarina pyörittää lehdistä tuttuja teemoja ja niiden rinnalla melkein yhtä painavana tarinana rakkaustarinaa. Nimensä mukaisesti esityksessä lauletaan vanhoja tuttuja lauluja. Itse ihastuin erityisesti hoitokodin asukkaisiin, jotka olivat tosi persoonallisia ja läsnäolevia – enemmän kuin vain vanhuuden vaivansa takia hoitolaitoksessa olevia hoidokkeja – ihmisiä, joilla on tarina.”

Kuva: Riku Suonio

Kuva: Risto Hakola 15

TEATTERIMYLLY, Savonlinna: KUUMIA AALTOJA

YLIMUONION URHEILUTEATTERI, Oulu: EI KYYNELTÄKÄÄN VIRRANNUT

Lauantai 17.8. klo 19.30

Sunnuntai 17.8. klo 11.00

2 h 15 min, väliaika, K-12 Kirjoittaja: Anne Prokofjeff Ohjaaja: Ritva Söderström Esiintyjät: Marjo Välimäki, Maarit Honkanen, Antti Tolvanen

1 h, ei väliaikaa, K-15 Kirjoittaja: Hanna Lapinoja Ohjaaja: Anu Enqvist Esiintyjät: Jarkko Iisakka, Maria Kristiina, Hanski Lapinoja, Miiramari Manninen, Jarkko Remahl ja Tommi Saha

”Keski-ikäisten naisten karaokeilta sujuu mainiosti tuttujen hittien ja vetävän dialogin vuorotellessa. Käsitellään naiset ja miehet, muutokset parisuhteessa ja kehossa, mokailut ja kipuilut. Sattumalta tapaavat naiset tulevat pian tutuiksi toisilleen ja meille katsojille. Huumori vapauttaa nauramaan vaikeillekin asioille, kun nämä hurmaavat, vahvat ja karismaattiset naiset vievät mukanaan. Tämä voi olla voimauttava ilta, myös miehille. Ja saa laulaa mukana, jos haluaa.”

Kuva: Antti Tolvanen 16

”Ei kyyneltäkään virrannut näytelmä kertoo vuonna 1943 maanpetturina teloitetun Martta Johanna Koskisen tarinan limittäin kahdella aikatasolla: matkasta vastarintataistelijaksi ja viimeisistä päivistä vankilassa. Tarina on väkevä ihmisoikeuskertomus vuosien takaa, silti äärimmäisen ajankohtainen tässä muurien ja epäluulon ajassa. Esitys ei halua syyttää eikä tarjota vain yhtä ratkaisua. Näytelmä pohjaa tositapahtumiin mutta on työryhmän tulkintaa. Rankkaa aihetta käsitellään lempeästi huumoriakaan unohtamatta. Historiassa harvemmin kerrotut naisten tarinat ansaitsevat tulla kuulluksi, eivätkä esityksen herättelemät kysymykset ole vanhentuneet. Teatterina esitys on vahvasti omailmeistä ensemble-työtä: ryhmä tuottaa livenä esityksen äänimaisemat ja liikkeellä erilaisia tiloja ja tunnelmia.”

Kuva: Anu Enqvist

EPÄHETERO ENTOURAGE, Tampere: PAINE Sunnuntai 17.8. klo 13.15

Teksti: Arthur Kopit Sävellys ja sanoitus: Maury Yeston

Ohjaus: Maiju Sallas

30 min, ei väliaikaa, K-13 Kirjoittaja: Siru Perälä Ohjaaja: Aino Putaala Esiintyjä: Teija Ryhtä. Ääninäyttelijät: Janne Lesonen ja Aksu Piippo ”Nuorten kasvutarina avaa näkökulman muunsukupuolisen maailmaan. Millaista on kasvaa omaksi itsekseen, kun sukupuoli-identiteetti ei vastaa ulkomaailman odotuksia ja paineita? Puolituntinen pitää sisällään suuria kysymyksiä ja kipeitä kokemuksia. Tunnelmaltaan se ei kuitenkaan ole ahdistava, vaan lopulta positiivinen ja vahvasti elämään uskova. Esitys iskee tähän aikaan, on henkilökohtainen, vilpitön ja koskettava”

PARIISIN OOPPERAN KUMMITUS -musikaali

ENSI-ILTA 7.9.2019

liput 38 € / 36 € / 28 € osta lippusi kesällä: lippu.fi

Kuva: Aino Putaala

Vapaudenkatu 36 | p. 014 266 0110 17

Harrastajateatterikesä -festivaalin raadissa työskentelevät ohjaaja Samuli Reunanen, näyttelijä Hanna Liinoja ja näyttelijä-ohjaaja Tapani Kalliomäki. Samuli Reunanen on laajasti arvostettu teatteriohjaaja. Reunasen työskentelylle tyypillistä on tinkimätön tutkiminen ja suurien aiheiden käsitteleminen. Pysyviä, sisikuntaa liikauttavia jälkiä katsojiin ovat jättäneet miehen lukuisat ohjaukset teattereissa ympäri maata, kuten Kajaanin kaupunginteatterin koskettava Painija, Oulun kaupunginteatterin huikea Huojuva talo ja Seinäjoen kaupunginteatterin riipaiseva Pesärikko. Erityisesti klassikot Reunanen herättää henkiin kuin uusina teoksina niiden ”vanhaa voimaa” unohtamatta. Dostojevski, Tsehov, Gogol, Strindberg, Kivi, Jotuni ja Linna ovat saaneet Reunasesta yhtä aikaa herkän, tarkan ja väkevän tulkitsijan. Marraskuussa 2018 nähtiin Reunasen debyytti Kansallisteatterissa, jonne hän ohjasi Dostojevskin Karamazovin veljekset. Hanna Liinoja on näyttelijä (Jyväskylän kaupunginteatteri vuodesta -85) ja esiintymistaidon kouluttaja. Uransa varrella Hanna on tehnyt myös vierailuja muun muassa Q-Teatteriin ja Teatteri Jurkkaan ja tv- sekä elokuvatöiden puolelle. Liinoja on toiminut esiintymistaidon kouluttajana yli kolmekymmentä vuotta tuhansien ihmisten kanssa eri aloilta. Harrastajateatterikesän raatiin Liinoja astuu nyt toista kertaa. ”Teatterin katsomossa haluan vaikuttua. Esitys voi vaikuttaa koskettavasti, viihdyttävästi, aistillisesti, kantaaottavasti. Pääasia on, että esitys on tekijöidensä näköinen ja tosi. Nautinnollista on seurata teatteria, joka hengittää niin että katsojalla on mahdollisuus jatkaa esityksessä jaettua väittämää dialogissa oman mielensä kanssa.” Tapani Kalliomäki on tunnustettu ja palkittu näyttelijä-ohjaaja (Lahden kaupunginteatteri vuodesta 2000). Kalliomäki on nähty pääosassa monissa isoissa teoksissa kuten Täällä Pohjantähden Alla, Peer Gynt, Faust sekä Rikos ja Rangaistus. Uransa aikana hän on näytellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa, Teatteri Jurkassa, Tampereen Työväen Teatterissa, Teatteri Eurooppa Neljässä sekä Radioteatterissa. Lisäksi työkokemusta on kertynyt noin kolmestakymmenestä elokuva – ja tv-tuotannosta. Kalliomäki on myös toiminut näyttelijäntyön opettajana ja kouluttajana sekä ohjannut ammatti- että harrastajateattereissa. ”Haluan uskoa, että teatterin pitäisi olla jollain tavalla kantaa ottavaa, herättelevää ja antaa ihmisille ajattelemista.” Harrastajateatterikesään Kalliomäki osallistuu nyt toista kertaa, viime vuonna hän oli mukana valitsijan roolissa.

Samuli Reunanen Kuva: Samuli Reunanen

Hanna Liinoja Kuva: Jiri Halttunen

Tapani Kalliomäki Kuva: Tarmo Valmela

Mitä harrastajateatterin tulee tietää musiikinkäyttöluvista Vilkkaan kesäkauden lähestyessä lienee paikallaan virkistää muistia musiikin tekijänoikeusmaksuihin liittyen.

usiikin käyttöön näyttämöteoksessa tarvitaan aina lupa ja luvat musiikin käyttöön tulee hankkia aina sekä musiikin tekijöiltä, esittäjiltä ja tuottajilta. Musiikin tekijöiden osalta musiikinkäyttö- ja esitysluvat haetaan useimmiten musiikin tekijöiden valtuuttamilta musiikin kustantajilta tai joissain tapauksissa Teostosta. Lisätietoa asiasta löytyy Teoston sivuilta osoitteessa: www.teosto.fi (Musiikin käyttäjille -> Hae lupa). Gramexin edustamien musiikin tuottajien ja esittäjien osalta luvat hoituvat helposti Musiikkiluvissa, jonne Gramexin harrastajateatterilupien hallinnointi siirtyi maalikuussa 2018.

Milloin tarvitset Gramexin harrastajateatteriluvan?

Harrastajateatterin tulee hankkia asianmukaiset musiikinkäyttöluvat, mikäli kaupallisia äänitteitä käytetään teatteri- tai muissa näyttämöesityksissä, lämpiössä, väliajoilla tai välittömästi ennen ja jälkeen esityksen. Lupa kattaa myös esityskäyttöön tarkoitettujen äänitteiden tallentamisen. Musiikinkäyttöluvan hankkiminen on lakisääteinen velvollisuus ja maksettava käyttökorvaus on musiikin esittäjien ja tuottajien palkkaa heidän tekemästään työstä. Korvaus määräytyy katsomokoon ja produktion esityskertojen mukaan, joissa on käytetty kaupallisesti julkaistua äänitemusiikkia. Esimerkiksi 100 hengen teatterissa 10 esityksen kustannus on 58,40 € + alv 10 %.

Miten Gramexin luvan hankkiminen ja raportoiminen sitten käytännössä toimii?

Luvan saa hankittua helposti musiikkilupien verkkokaupasta osoitteesta kauppa.musiikkiluvat.fi. Harrastajateatterilupa löytyy kohdasta "Muut luvat". Kun lupa on hankittu, saat sähköpostiin kirjautumisohjeet Musiikkilupien OmaLupa-palveluun, jonne jatkossa raportoit musiikinkäytöstä. Raportointi hoidetaan produktiokohtaisesti. Jos on epävarmaa, kuinka monta esitystä produktio sisältää, raportoinnin voi tehdä OmaLupa-palvelussa vasta produktion päätyttyä. Esityskorvaus laskutetaan raportointivuoden (tai raportointihetken) hinnaston mukaan.

Jos näyttämöesityksissä ei käytetä kaupallisesti julkaistua äänitemusiikkia, ei musiikinkäyttölupia tarvita. Gramexille ei raportoida kuin äänitemusiikista, mutta live-musiikista tulee ilmoittaa Teostolle äänitemusiikin käytön lisäksi. Musiikkilupien asiakaspalvelu auttaa mielellään kaikissa harrastajateattereiden musiikin käyttöön liittyvissä kysymyksissä joko sähköpostitse osoitteessa: asiakaspalvelu@ musiikkiluvat.fi tai puhelimitse numerossa: 030 6705 030.

Mikä Musiikkiluvat? Musiikkiluvat tai GT Musiikkiluvat Oy on Gramexin ja Teoston vuonna 2016 perustama yhteisyritys, joka vastaa näiden tekijänoikeusjärjestöjen taustamusiikkilupien myynnistä, markkinoinnista, laskutuksesta ja asiakaspalvelusta. Taustamusiikkilupien lisäksi Musiikkiluvat hallinnoi myös mm. harrastaja- ja ammattiteattereiden musiikinkäyttölupia Gramexin osalta. Tekijänoikeusmaksuista huolehtimalla Musiikkiluvat, Gramex ja Teosto turvaavat edellytykset musiikin ammattimaiselle tekemiselle jatkossakin.

Teattereiden talousvastaavat HOX! Palkkojen maksuun muutoksia

uoden alusta käyttöön otettu kansallinen sähköinen tietokanta tulorekisteri muuttaa palkkojen ilmoittamista. Tulorekisteriin on ilmoitettava viiden päivän kuluessa ja jokaisesta työntekijästä erikseen • palkat ja palkkiot • työkorvaukset • palkkaennakot • luontoisedut • verovapaat matkakustannusten korvaukset Tulorekisteri korvaa erilliset ilmoitukset työeläkeyhtiöön, verottajalle ja työllisyysrahastolle.

Vuosilaskenta on poistunut 1.1.2019 lähtien eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet palkkatiedot ajantasaisesti tulorekisteristä ja vuosilaskentaa ei enää tehdä vuoden 2019 palkoista.

Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto perii työttömyysvakuutusmaksut tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen mukaan. Palkansaajamaksu, palkasta perittävä on 1,50 % ja työnantajamaksu 0,50 % maksetuista palkoista.

Verokorttimuutokset Verokortissa ei ole enää palkkakauden tulorajoja, vaan pelkästään yksi tuloraja koko vuodelle. Jos vuosituloraja ylittyy, peritään vero lisäprosentin mukaan. Veroprosentin korotukseen riittää pelkkä ilmoitus työnantajalle, mutta veroprosenttia ei voida alentaa ilmoittamalla. Sama verokortti kaikille palkkatuloille. Kopio verokortista riittää työnantajalle.

Yksityisen työnantajan sairausvakuutusmaksu Työnantajan savamaksu 0,77 % maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Maksua ei makseta alla 16-vuotiaista eikä 68 vuotta täyttäneistä. Palkasta perittävät työeläkemaksuosuudet, kun palkka on yli 59,36 €/kk: • 17–52-vuotiailta 6,75 % • 53–62-vuotiailta 8,25 % • 63–67-vuotiailta 6,75 % Palkkatietoja ei voi enää ilmoittaa suoraan eläkeyhtiöön. Tulorekisteriin ilmoitetaan myös palkkatietojen korjaukset ja muutokset. Eläkeyhtiö laskuttaa Tyel-maksun seuraavan kuukauden aikana.

FAKTA: Palkkaa vai työkorvausta? Työsuhteen tunnusmerkkejä: 1. Työsopimus, joka koskee työn tekemistä • Tulokseen perustuva on yleensä yrittäjäsopimus 2. Työn tekeminen työnantajalle • Työstä koituva välitön hyöty tulee työnantajan hyväksi 3. Työn vastikkeellisuus • Vastike on raha ja luontoisedut rahapalkan yhteydessä 4. Työn tekeminen valvonnan alaisena • Työnantajalla on johto- ja valvontaoikeus

Koulutuskalenteri syksy 2019 Suomen Harrastajateatteriliiton koulutuskalenteri päivittyy jatkuvasti uusilla koulutuksilla. Tarkista ajantasainen tilanne nettisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan! Pidätämme oikeudet muutoksiin. Lisätietoja: mari.saarinen@shtl.fi/ 050 468 2138. KURSSI AIKA PAIKKAKUNTA KOULUTTAJA ILM. PÄÄTTYY HINTA Näyttelijäntyön perusteet 12 h 31.8.–1.9. Kempele Marko 13.8. 85 € Pohjanrinne Näyttelijäntyö I 10 h 31.8.–1.9. Helsinki Anna Ranta 13.8. 75 € Klovneria I 10h 7.–8.9. Helsinki Saija Jäntti 21.8. 75 € Näytelmäpaja 7.–8.9. Jyväskylä Aila Lavaste III/III- xx kokoontuminen Ohjaajantyön perusteet 16 h 21.–22.9. Helsinki Elina Kilkku 4.9. 105 € KOUTA 27.–29.9. Tervola TAPAHTUMA xx xx Improvisaatio I 10h 28.–29.9. Helsinki Kaisa Kokko 11.9. 75 € Ääni, liike ja improvisaatio II 14 h 28.–29.9. Tampere Jouko M, 11.9. 95 € Jouni N, Eeva S Näyttelijäntyö II 10 h 5.–6.10. Helsinki Anna Ranta 18.9. 75 € Improvisaatio IV 10 h 5.–6.10. Helsinki Kaisa Kokko 18.9. 75 € Klovneria II 10 h 12.–13.10. Helsinki Saija Jäntti 25.9. 75 € Improvisaatio III 16 h 18.–20.10. Raahe Kaisa Kokko 17.9. 95 € Improvisaatio II 10 h 26.–27.10. Helsinki Kaisa Kokko 8.10. 75 € Roolihahmon rakentaminen 12 h 26.–27.10. Rovaniemi Marko 8.10. 85 € Pohjanrinne Teatterin tyylilajit 16 h 2.–3.11. Jyväskylä Elina Kilkku 10.10. 105 € Näyttelijäntyö III 10 h 2.–3.11. Helsinki Anna Ranta 10.10. 75 € Teatterin tyylilajit 16 h 9.–10.11. Helsinki Elina Kilkku 17.10. 105 € Improvisaatio III 10 h 23.–24.11. Helsinki Kaisa Kokko 6.11. 75 € Näyttelijäntyö IV 10 h 30.11.– 1.12. Helsinki Anna Ranta 13.11. 75 € Suomen Harrastajateatteriliitto järjestää teatterikoulutuksia valtakunnallisesti. Haluamme kehittää harrastajateatteritoimintaa, tarjota työkaluja teattereiden tueksi sekä tarjota kaikille mahdollisuuksia teatteriharrastuksen aloittamiseen. Koulutuksemme ovat avoimia jäsentemme lisäksi myös ihan kaikille teatterista kiinnostuneille. Koulutukset on suunnattu pääsääntöisesti yli 16-vuotiaille ellei toisin ole ilmoitettu, poikkeuksia voidaan toki tehdä kurssin sisällöstä ja tavoitteista riippuen. Kysy lisää! Koulutusten tuntimäärä tarkoitaa laajuutta oppitunneissa, á45 min. Lisäksi järjestämme ja räätälöimme tilauskursseja toiveiden mukaan. Lähes kaikki koulutuskalenterimme kurssit ovat siis myös tilattavissa omalle paikkakunnalle kun sopivan kokoinen porukka on koossa, yleensä noin 8–10 henkilöä. Yhteistyökumppaninamme useimpien koulutusten järjestämisessä toimii Kansalaisfoorumi. Lisätietoja https://shtl.fi/yleista-koulutuksista/

Toimisto lomailee 21.6.–31.7. Hyvää ja menestyksekästä teatterikesää! 22

KOUTA kutsuu Tervolaan! Kouta-harrastajateatterifestivaali kokoaa yhteen harrastajanäyttämöitä ympäri pohjoista Suomea jakamaan esityksiä ja kokemuksia esiintyjien ja festivaalikävijöiden kanssa. Kiertävä ja vuorovuosin koulutuspainotteinen tapahtuma järjestetään tänä vuonna Tervolassa 27.–29.9. Suurena osana festivaaleja esitysten ohella ovat osallistujateatterien vertaisarviointi sekä teatterin ammattilaisten puheenvuorot raadilta ja vierailevilta puhujilta. Tapahtumassa pyritään huomioimaan erityisesti tervolalaisuus mm. siten, että kaikissa esityksissä tehdään näkyväksi jossain muodossa paikkakunnan tunnetut ikonit lehmä, ämpäri ja kurki. Hakuaika katselmukseen on päättynyt. Esitysten pääpaikkoina ovat Tervolan Nuorisoseura ja Lapinniemen koulun juhlasali. Koudan pääjärjestäjänä toimii Sivistysliitto Kansalaisfoorumi yhteistyössä Tervolan kunnan ja Tervolan Nuorisoseuran kanssa. Muut yhteistyötahot ovat Suomen Nuorisoseurat, Suomen Harrastajateatteriliitto, Kemin kaupunginteatteri sekä Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatteri. Lisätietoja: https://kansalaisfoorumi.fi/kouta

TUNNUSTA TEATTERIA! Nyt kassia käteen ja pinssiä poveen! Hanki juhlavuoden PINSSI tai TEATTERIKASSI itseäsi tai työryhmääsi ilahduttamaan. Pinssi on helsinkiläisen I-korun käsityönä valmistama hopeoitu naamio. Teatterikassissa kuljetat plarit ja eväät reeneihin, käytät kauppakassina tai vaikka heiluttelet tyhjänä, että kaikki näkevät mitä porukkaa sitä oikein ollaan! Pinssin hinta 12 euroa + postimaksu. Kassin hinta 7 euroa + postimaksu. Itsetehostuksellisesti loistavia tuotteita, mutta myös erinomaisia lahjoja. Tilaukset vetämään sähköpostilla minna.ahlfors@shtl.fi

PELAA MALTILLA

MAH DOLLI SUUKSIA Veikkaus luo mahdollisuuksia. Meille kaikille.

Pelaajien ansiosta yhteiseen hyvään kertyy vuosittain yli miljardi euroa. Veikkausvoittovaroilla suomalaiset voivat harrastaa, liikkua, pysyä terveenä ja niillä tuetaan myös monenlaista vapaaehtoistoimintaa. Pelien tuotoilla autetaan myös arjen kriisitilanteissa, tuetaan erityisryhmiä sekä tieteen tekemistä ja hevosurheilua. Ilman avustuksia jäisi myös moni kulttuurielämys kokematta. Lue lisää veikkaus.fi 24