Repliikki 2 17 kevyt

2/2017

REPLIIKKI Suomen Harrastajateatteriliitto

Vuoden harrastajateatteripalkinto

Ramppikuumetta KANKAANPÄÄSSÄ

MÄNTSÄLÄÄN

Uusi kulttuuritalo

Tyylilajit haltuun

Kantaesityspalkinto

ELINA KILKUN kanssa

HAAPAVEDELLÄ HALSUALLE 1

Kuusamon näyttämö esittää:

Arto Paasilinna - Esa Leskinen - Sami Keski-Vähälä - Kristian Smeds

Ohjaus: Antti Hovilainen Ensi-ilta 30.6.2017 Kaikki esitykset klo 18 Ma 10.7.

Su 6.8.

Su 2.7.

Ke 12.7.

Ma 7.8.

Ma 3.7.

Pe 14.7.

Ke 9.8.

Ke 5.7.

Su 16.7.

Pe 11.8.

Pe 7.7.

Pe 4.8.

9.7.

Su 9.

Kirkkotie 23 Kuusamo

Nyt on miljoona hyvää syytä lähteä Teatterilaivalle T

eatterilaiva on Turusta Tukholmaan ja takaisin seilaava teatterifestivaali. Se tarjoaa teatterin ystäville, harrastajille ja ryhmille oivan mahdollisuuden paitsi esiintymiseen myös virkistäytymiseen ja muiden alan harrastajien tapaamiseen. Teatterilaivan ohjelma koostuu muun muassa esityksistä, koulutustyöpajoista ja legendaarisesta improkisasta.

Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliiton, Ylioppilasteatteriliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ja FIDEAn kanssa.

www.teatterilaiva.fi 2

Kissat – hännät pystyyn!

Pääkirjoitus Sari Jaatinen

S

uivaannuin tätä lehteä tehdessäni kahdesta asiasta. Ensiksi siitä, että Teatteri Pystymehtälle Vuoden Kantaesityspalkinnolla palkitun Kultamaan kutsu, kotomaan kaipuu -näytelmän kirjoittanut Katja Hakala ei saanut apurahaa valtaisaan projektiinsa oman maakuntansa rahastolta.

Toinen hampaiden kiristelyn aihe oli se, että YLE ei uutisoinut mitenkään Mäntsälän Teatterin Vuoden Harrastajateatteri -voittoa. Näitä kahta harrastajateatterimaailman Oscar-pystiä ei ole ymmärretty nostaa niiden arvon mukaisesti framille.

Mutta eihän tässä ole mitään uutta. Me teatterilaiset tiedämme, että arvostus – vallankin täällä Pohjanmaalla – on juuri tätä Katja Hakalan toteamaa luokkaa: ”Kenellekään ei tunnustusta anneta. Korkeintaan kukkalaite haudalle kunnan kulttuuritoimen puolesta. Paitsi jos olet pesäpalloilija tai hevonen.”

SISÄLTÖ 2/2017 Nyt on miljoona hyvää syytä lähteä Teatterilaivalle Pääkirjoitus: Kissat – hännät pystyyn!

Pohojonen Pöllyytys Vuoden Harrastajateatteri 2017 Mäntsälän Teatteri Kankaanpää täynnä Ramppikuumetta Sotatraumat kiinnostavat teatteria Harrastajateatterikesä: Tuottajan tervehdys Harrastajateatterikesä Jyväskylässä, ohjelma Kokouskutsu Kantaesityspalkinto: Katja, Keski-Pohjanmaan teatteridynamo Meijerillä kirnutaan nyt kulttuuria Treenaa ilmaisulihastasi Koulutustoiminta SHTL.fi uudistui Ilmoita Harrastajateatterikesän käsiohjelmassa ja Repliikissä edullisesti Haaste teattereille!

Kukas meitä kiittelisi ja arvostaisi, meitä taiteen rakastajia.

Meitä, jotka lähdemme silloin kun muut lepäävät. Meitä, jotka kiirehdimme silloin kun muut jarruttavat. Meitä, jotka toimimme silloin kun muut rentoutuvat.

Tässä lehdessä on jälleen ilo kertoa palkituista teattereista ja ihmisistä palkintojen takana. Teemme sen ilolla, koska teatterilaiset ymmärtävät olla kadehtimatta toistensa kuormia ja ottavat osaa toistensa riemuun ja saavutukseen.

Omaa häntää on uskallettava nostaa. Vaikka kuinka olisi urheiluseuroja ryykäämäässä samasta ovesta ja avustuksia ja apurahoja hakemassa kuinka hienoja tekijöitä, on vain nostettava harrastajateatterin lippua entistä korkeammalle. On jaksettava tiedottaa, muistuttaa, puffata ja toitottaa. Sen olemme velkaa itsellemme ja tekijöille ennen meitä.

2/2017

REPLIIKKI Suomen Harrasta

2 3 4 5 8 10 11 12 14 15 18 20 22 22 23 23

jateatteriliitto

Kannen kuvassa Cappas Teatterin Annikki, Pohojonen Pöllyytys -tapahtuman keulahahmo.

Kuva: Sanni Luttinen

LIITON TOIMISTO LOMAILEE 23.6.–30.7.

Erinomaista ja teatterintäyteistä kesää kaikille!

Päätoimittaja Merja Laaksovirta Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Rannikon Laatupaino, Raahe Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava nro 15.9.

Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Merja Hammar, Raahe Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi 3

Pohojonen Pöllyytys

E

Cappas Teatterin topakka Annikki (puheenjohtaja Jenni Mattila) on Pohojonen Pöllyytys -katselmuksen keulakuva. Kuva: Sanni Luttinen

Toimiva konsepti

nen Rissasen läänintaiteilijuuden aikainen katselmus Kuusamossa 2013.

Pallo heitettiin harrastajateatterikentälle ja nyt harrastajateatterikatselmus Suomi-neidon vyötärön tienoilla jatkuu taas. Järjestäväksi teatteriksi saatiin Cappas teatteri. Edellisten katselmusten kokemuksia on käynyt heille antamassa Sinikka Siikaluoma Kuusamon Näyttämöltä ja Jussi Kononen Raahen Teatterista.

Alkupääoman Pohojonen Pöllyytys sai Kuusamon Näyttämöltä.

– Peruskonsepti on pyritty pitämään samanlaisena, mutta toki Cappas teatteri tekee tapahtumasta oman näköisensä. Tapahtuman nimikin muuttui Pohojosen Pöllyytykseksi. Tarkoitus on, että pallo heitetään taas seuraavalle, että tapahtuma saisi jatkoa, Siikaluoma kertoo.

Lisätietoja tapahtumasta osoitteessa www.cappasteatteri. com ja Facebookissa Pohojen Pöllyytys -tapahtumasivu.

sitysten ilmoittautumisen deadline on 15. kesäkuuta ja juhannuksen jälkeen ohjelma saadaan lopullisesti niitattua lukkoon.

Esityksiä ruotii katselmuksessa Toni Kettukangas, Pirjo Yli-Maunula ja Antti Kairakari. Koulutuspalkintona raati ojentaa yhdelle teatterille 1000 euron kannustuspalkinnon.

Koulutuksista on tässä vaiheessa luvassa soveltavan teatterin koulutusta, klovneriaa ja improteatteria, kertoo tapahtuman tuottaja Sanni Luttinen.

– Perjantaina aloitetaan Cappaksen omalla näytöksellä, lauantaina nähdään kolme esitystä ja sunnuntaina kaksi, Luttinen kertoo.

Cappaksen porukka on innoissaan järjestämässä tapahtumaa, jonka some-markkinointi on jo ilahduttavasti herättänyt kiinnostusta.

– Meille on kunnia järjestää tämä, koska läänintaiteilija Jouni Rissanen sen aikoinaan aloitti ja nyt on mahtavaa jatkaa tätä.

Pöllyytyksen esiintymistiloina toimivat Teatterikuoppa sekä Monitoimitalo Jatulin veikeä diskosali, johon järjestetään katselmuksen ajaksi teatterin vaatima tekniikka.

Kaikki edesmenneisiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun harrastajateatterikatselmuksiin osallistuneet muistavat, miten nerokas näyttämötaiteen läänintaiteilijan Jouni Rissasen kehittämä konsepti oli. Tiivis viikonloppu täynnä hyviä esityksiä, ammattilaisten vetämää koulutusta ja ennen kaikkea teatterilaisten kohtaamisia.

Katselmus järjestettiin kahden vuoden välein ja edellisestä katselmuksesta saatiin viivan alle jäänyt alkupääoma seuraavalle tapahtumalle. Kulloisenkin järjestävän teatterin kotikaupungilta käytiin niin ikään neuvottelemassa katselmukselle tukea.

Ensimmäinen katselmus järjestettiin Kuusamossa 2005, sitten Ylivieskassa, Raahessa, Suomussalmella ja viimei4

– Katselmuksen luonne on koulutuksellinen eikä se ole kilpailu, korosti Jouni Rissanen kipparoidessaan tapahtumaa näyttämötaiteen läänintaiteilijana.

Kuva: Vesa Joensuu / Raahen Seutu

Haukiputaalla 1.–3.9. järjestettävä harrastajateatterikatselmus Pohojonen Pöllyytys on jatkoa 2000-luvun alkuvuosina alkaneelle Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Harrastajateatterikatselmukselle.

Vuoden Harrastajateatteri 2017

Mäntsälän Teatteri

Jäniksen vuosi -näytelmää harjoiteltiin kesällä 2015 puheenjohtajan kesämökillä.

Näytelmän ohjasi Marko Pohjanrinne.

5

Mäntsälässä on taisteluhenkeä V

uoden Harrastajateatterin valinta oli tänä vuonna itkua ja hammasten kiristelyä. Jokaisen teatterin eteen olisi tehnyt mieli kipata kuormittain kaikkea hyvää ja kaunista, mutta lopulta yksi nousi ylitse muiden: Mäntsälän Teatteri.

Mäntsälän Teatteri on 12 vuoden iästään huolimatta ehtiväinen ja ponteva kulttuuritoimija. Voi vain kuvitella mihin kaikkeen tämä joukko vielä yltääkään, kun jo tässä vaiheessa elinkaarta toiminta on näin monipuolista ja runsasta.

Se, että teatterilla ei ole edes omaa toimitilaa, hämmästyttää myös. Valitsijaraati toivookin Vuoden Harrastajateatteri -tunnustuksen polkaisevan myös toimitila-asiaa eteenpäin ja teatterin saavan oman kodin.

Mäntsälän Teatteri osallistaa paikkakuntalaisia kerrassaan hienosti. On järjestetty teatterileiri lapsille, tehty lyhytelokuvia pikkuväen kanssa, perustettu nuorten ryhmä, improttu ikäihmisille ja vierailtu palvelukodeissa. Luovuus ja ilmaisu on suorastaan satanut kaikenikäisten ylle.

Teatteri on tullut ulos lavalta ja toiminut siten esimerkillisesti kaikille syvälle poteroituneille yksilöille – ei silti etteikö poteroissakin tehtäisi vaikuttavaa taidetta.

– Tuntuu tärkeältä antaa tämä tunnustus näin voimakasta kasvun aikaa elävälle tiimille. Koska teatteri näyttää olevan Mäntsälässä tärkeä ja keskeinen kulttuuritoimija, uskomme ja toivomme tunnustuksen olevan vakava viesti myös päättäjien suuntaan. Tähän teatteriin kannattaa sijoittaa, toteavat raatilaiset Mika Eerola, Sari Jaatinen ja Minna Pasi.

Tunnustuksen tueksi Suomen Harrastajateatteriliitto palkitsi Mäntsälän Teatterin 1000 euron kannustusrahalla ja kunniakirjalla.

Teatteritoiminta Mäntsälässä alkoi 70-luvulla Nuorisoseuralla, mutta toiminta hiipui hiljaksiin. Palo teatterin tekemiseen jäi kuitenkin kytemään ja entiset Nuorisoseuran teatterilaiset halusivat puhaltaa teatterin taas henkiin.

Mäntsälän Teatteriyhdistys ry:n perustavaa kokousta päästiin istumaan marraskuussa 2004. Kantava voima ja koollekutsuja oli Anneli Partto, nykyinen Anneli Berg.

– Hän tiesi, että teatteria tarvitaan. Hänellä oli selkeä näkemys ja hän on antanut voimaa ja uskoa toimintaamme, sanoo teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Leena HerleviValtonen.

Tuumasta toimeen. Ensimmäisenä kesänä 2005 Katin-

Antti Ahonen, Piia Tilsala, Pasi Jumppanen, Erkki Laukkanen, Vesa Parkkinen, Leena Herlevi-Valtonen ja Eija Kuisma näytelmässä Mitä onni on. Ohjaus Marko Pohjanrinne.

6

hännän kesäteatterissa nähtiin Tommi Nurmilaineen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkipitoinen näytelmä Elvis tulee kylään. Sitä seurasi komea sarja esityksiä, joista monet olivat kantesityksiä.

Anneli Partto oli aikoinaan sotalapsena Tanskassa ja teki jo 80-luvulla kokemuksistaan näytelmän, Sotalapsi. Näytelmä haluttiin nostaa uudestaan esille, ja niin tapahtuikin vuonna 2014. Jopa Tanskan Suomen suurlähettiläs Jette Nordam oli katsomassa sitä.

Sotalapsi on niitä näytelmiä, joista Mäntsälän Teatteri tunnetaan – historiallisista tarinoista. Teatteri on tarttunut niin Venäjänmaan keisari Aleksanteri I:n vierailuun Mäntsälän kartanossa kuin löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöldin elämään ja Mäntsälän kapinaan. Viimeksimainittu Kapina oli viimeinen näytelmä, jota teatteri sai esittää vanhassa elokuvateatterissa vuonna 2012.

Teatteri oli yhtäkkiä uudessa tilanteessa. Uutta nousua oli eletty seitsemän vuotta ja nyt jouduttiin taivasalle. Leena Herlevi-Valtonen oli tullut edellisenä vuonna puheenjohtajaksi ja nyt piti miettiä lyödäänkö hanskat tiskiin vai keksitäänkö jotakin muuta.

Teatteri ei ehkä olisi alkanut kehittyä nykyisiin mittoihinsa, ellei tilaa olisi viety alta.

– Tilanne olisi ollut toinen jos olisimme saaneet jäädä elokuvateatteriin. Toimme sinne näytelmän kerran vuodessa ja se riitti. Tilan puuttuminen nosti pintaan salaisen haaveeni, lapsille suunnatun leiri- ja kesätoiminnan.

Teatterilaiset innostuivat asiasta ja pantiin pystyyn viikon mittainen teatterileiri. Pääohjaajaksi saatiin teatteritaiteen opiskelija Markku Lappalainen ja ohjaajiksi omaa väkeä. Leirin suosio yllätti: mukaan saatiin 40 lasta.

– Meidän piti aika aggressiivisellakin tavalla pitää kiinni, ettei toiminta kuole siihen paikkaan. Oli innokas porukka, oli tehty hyviä näytelmiä. Oli iso riski, että kaikki loppuu.

Onneksi sisu alkoi nousta pintaan. Todettiin, että voidaan tehdä paljon muutakin.

Kuntalaisiakin otettiin mukaan keskusteluun ja huomattiin, että teatterilla on paljon tykkääjiä.

Yleisönosastoilla alettiin kirjoitella teatterin tilatarpeesta – osa oli puolesta, osa vastaan. Syntyi vilkasta debattia teatterin tarpeesta. Se kannusti eteenpäin.

Samana kriisivuonna 2012 järjestettiin ensimmäiset Mäntsälän Kulttuuriviikko. Teatteri lähti mukaan muiden kultturiyhdistysten kanssa tarjoamaan matalan kynnyksen kulttuuritapahtumia.

– Pyrittiin saamaan aikaan kulttuuripöhinää. Se toimi ja antoi meille näkyvyyttä. Olemme läsnä ja näkyvissä.

Tänä vuonna Mäntsälän Teatteri tekee taas tapansa mukaan jotakin uutta ja ihmeellistä. Oman yhteisön luovuus yritetään hyödyntää mahdollisimman tarkkaan.

– Emme halunneet tehdä mitään Suomi 100 –ohjelmistoa, koska sitä tuntuvat tekevän kaikki. Me otimme teemaksi hyggen eli kotoilun. Luvassa on siis matkalaukkurevyy Laiskotellen¸jonka kirjottaa ja ohjaa Ville Mustonen Järvenpäästä. Sitä esitämme elokuussa kahdesti Mäntsälässä ja sitten lähdemme kiertueelle.

Ja ihan kuin taannoiseen Onni-näytelmään teatteri keräsi materiaalia kuntalaisilta, jalkautuvat teatterilaiset Mäntsälän kesän avajaisiin nykimään ihmisiä hihasta ja kyselemään: Miten sinä laiskottelet?

Vuoden Harrastajateatteria haetaan vuosittain tammikuussa. Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit.

Palkinnoksi voittaja saa 1000 euron stipendin ja kunniakirjan sekä näkyvyyttä liiton tiedotuksessa. Seuraavan kerran Vuoden Harrastajateatteria etsitään tammikuussa 2018.

7

Kankaanpää täynnä Ramppikuumetta RAMPPIKUUME – Valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä vietettiin 21. kerran Kankaanpäässä 21.–23.4.

Yhden viikonlopun aikana Kankaanpää täyttyi nuorista teatterinharrastajista sekä heidän ohjaajistaan.

Teksti: Karoliina Hursti Kuvat: Sakari Korpikallio

Christian Izzo, joka toimi yhtenä työpajakouluttajana. Izzo esiintyi myös tapahtuman avajaisissa.

O

Uuden oppimista ja oivalluksia

sallistujia tapahtumassa oli vajaa 200. Talkoolaiset, työntekijät ja muu henkilökunta mukaan luettuna tapahtuman osallistujamäärä kohosi reippaasti yli kahdensadan.

Ramppikuumeessa on perinteisesti vieraillut vuosittain ulkomaalainen nuorisoteatteriryhmä. Tänä vuonna kansainvälisiä vieraita oli tapahtumassa peräti kaksi, kun Kankaanpäähän saapuivat italialainen Compagnia Dell’Ago sekä virolainen KutiMuti Stuudio.

Italialaiset ilahduttivat perjantai-iltaa versiollaan Kaunotar ja hirviö -klassikkomusikaalista. Suomalaisnuoret pääsivät ihastelemaan italialaisten laulutaitoja ja kekseliäitä puvustuksia.

Ramppilaisille tuttu virolainen KutiMuti Stuudio puolestaan aloitti sunnuntaiaamun esityksellään Rakkauden kurssi, joka ylisti puberteettia.

Kansainvälistä väriä toi myös italiainen näyttelijä-ohjaaja

Ramppikuume rakentuu työpajoista ja esityskatselmuksesta. Työpajoja oli tänä vuonna yhteensä kahdeksan.

Osallistujat pääsivät kouluttautumaan akrobaattisen teatterin, stand upin, näyttelijäntyön, kehollisen ilmaisun, äänisuunnittelun, teatterituottamisen, performanssin ja tarinateatterin parissa.

Esityskatselmuksessa esiintyi yhteensä seitsemän ryhmää esityksillään. Esityksiä katsoi ja antoi palautetta ammattilaisista koostuva raati, johon kuuluivat näyttelijä Helena Rängman, ohjaaja-kouluttaja Pia Koponen sekä esiintyjä-kirjoittaja Juuso Kekkonen.

Ramppikuumeen kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi meni tällä kertaa vantaalaisen Vaskivuoren lukion esitykselle Häräntappoase. Raati kehui esitystä ehjäksi kokonaisuudeksi, jossa näyttelijät työskentelivät taitavasti ja hyvä-

Ramppi-pystin napannut Vaskivuoren lukio päätöstilaisuudessa.

8

nä ensemblenä.

Vuosien tauon jälkeen herätettiin henkiin myös Varjoraati, joka koostui kolmesta nuoresta, jotka eivät osallistuneet esityskatselmukseen. Varjoraadin muodostivat Sara Sofia Koivisto, MUKI:inmenevät; Vili Lahikainen, Mikkelin Poikateatteri ja Sasu Koivisto, Sällit. Varjoraati jakoi oman palkintonsa esitykselle, jonka itse katsoi jollain tapaa ansiokkaimmaksi. Palkinnon sai Tykin Piilostelijat esityksellään Piilosilla, joka toi näyttämölle kauhugenren.

Palkinnot ja stipendit Kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi: Häräntappoase, Vaskivuoren lukio. Raati piti esitystä ehjänä kokonaisuutena, jossa näyttelijät työskentelivät taitavasti ja hyvänä ensemblenä.

Suomen Nuorisoseurojen nuoren teatterintekijän stipendi jaettiin kahdelle ansioituneelle nuorelle; Akseli Saariselle (Tampereen yhteiskoulun lukio) ja Alessar Mousellille (Drama Fever, Porvoo). Stipendit jaettiin molemmille rohkeasta ja ansioituneesta näyttelijäntyöstä.

Muita stipendejä saivat Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry ansiokkaasta ryhmätyöskentelystä sekä Teatteri Ulpun Aada-esityksen hupparijengi hyvästä ideasta ja toteutuksesta.

Kunniamaininnan hyvästä näyttelijäntyöstä saivat Jaakko Vähäsantanen (Teatteri Ulpu), Alli Vepsä (Teatteri Ulpu), Pirita Janhonen (Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi) sekä Mimmi Mertaniemi (Tykin Piilostelijat). Kunniamaininnan äänisuunnittelusta ja hyvästä toteutuksesta saivat Elias Hjelm ja Sauli Norja (Vaskivuoren lukio) sekä Ossi Suutarla (Tykin Piilostelijat). Kunniamaininnan livemusiikista sai Elisa Tahkola (Teatteriryhmä 9 sävyä). Lisäksi raati jakoi jokeripalkinnon kittiläläiselle MUKI:inmenevät-ryhmälle, joka oli saapunut tapahtumaan Kittilästä asti ilman omaa esitystä.

Maahanmuuttajanuorista koostuvan Drama Feverin esitys PAST kosketti.

Italialainen Compagnia Dell’Ago viihdytti Ramppikuume-yleisöä Kaunotar ja hirviö -musikaalilla.

Christian Izzo performanssipajan kouluttajana.

Virolaisen KutiMuti Stuudion esitys Rakkauden kurssi oli ylistys puberteetille.

Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry:n esitys Pikku Prinssi hyödynsi visuaalisuutta.

9

Sotatraumat kiinnostavat teatteria H

istoriantutkija Ville Kivimäen Tieto-Finlandialla palkittu romaani Murtuneet mielet on kiinnostanut paitsi suunnatonta joukkoa lukijoita, myös teatterin tekijöitä.

Teos on pohjana kahdessa Harrastajateatterikesässä nähtävässä näytelmässä: Ykspihlajan Työväen Näyttämön Hiljaista tietoa -näytelmässä ja kuopiolaisen Teatteri Kantin monologissa Tärähtänyt. Toisen näistä, Ykspihlajan kantaesityksen, Kivimäki kävi katsomassa paikan päällä Kokkolassa.

– Se oli hieno, vaikuttava esitys ja itse näyttämö todella hieno paikka. Esityksessä oli hyvin hoksattu eri sukupolvien roolit, jotka eivät menneet simppeleintä reittiä. En ole teatterin tuntija, joten kiinnitin huomiota vain omiin elämyksiini ja näytelmä oli elämyksenä hyvin vahva, Kivimäki kiittelee.

Ensi syksynä Vaara-kollektiivi pohtii Kajaanin kaupunginteatterissa ohjaaja-käsikirjoittaja Eino Saaren johdolla kosketuksen historiaa Miehen kosketus -näytelmässä. Teoksen yhtenä rakennusaineena on Murtuneet mielet -kirja.

Kivimäen kirjaa on luettu suurten ikäluokkien lapsuuskertomuksena, joka on vaikuttanut taustalla heidän kasvaessaan.

–Kirjahan loppuu vuoteen 1945, eikä siinä puhuta sodan jälkeisestä ajasta. En osannut arvata, että ihmiset lukevat sitä niin ”tätä ne isät olivat kokeneet”-ajatuksella.

Suomalaiset ovat Kivimäen mielestä päässeet sotatraumoistaan. Sodan vereslihalla kokenut sukupolvi alkaa olla jo poissa ja sodan lapsena kokeneillakin on ollut kymmeniä vuosia aikaa käsitellä pahimpia kokemuksiaan.

Sukupolvelta toiselle siirtyneessä pahoinvoinnin kierteessä, esimerkiksi väkivaltakokemuksissa, olisi Kivimäen mielestä tärkeää löytää muitakin selittäviä tekijöitä kuin sota.

–Ei sodasta tullut puolta miljoonaa perhettään hakkaavaa miestä. Pitäisi katsoa mihin muuhun sotakokemus on

10

yhdistynyt: mitä tapahtui ennen sotaa, mitä sodan jälkeen.

Kivimäen kokemuksen mukaan suomalaiset muistelevat voimakkaasti sodan kautta. Sota koetaan suomalaisten yhteisenä kertomuksena. Kivimäki itse suuntaa katsettaan sodan jälkeiseen aikaan.

–Kiistatta sodilla on ollut olennainen osa itsenäisyyteemme, mutta on pidettävä mukana myös se mitä sotasukupolvi teki sodan jälkeen – mitä itsenäisyydellä tehtiin.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on sotasukupolven aikaansaannosta. Heidän elämäntyönsä alkoi vasta sodan jälkeen. Silloin heidän elämänsä keskeiseksi sisällöksi muodostui yhteiskunnan rakentaminen.

Parhaillaan Ville Kivimäki tutkii sodan jälkeistä aikaa sen suhteen, miten aikana, jolloin ei ollut trauman tai edes psykologian käsitettä, ihmiset käsittelivät vaikeita asioita.

Kuva: Pertti Nisonen

Tuottajan tervehdys V

appu lähestyy kirjoittaessani tätä tervehdystä. Aamulla on satanut kunnon kerros lunta. Saarijärvellä ei ainakaan vielä grilli kuumene ja ikkunat odottavat edelleen pesemistä.

Viime vuodesta oppineena tiedän kuitenkin, että aika sujahtaa festivaalijärjestelyissä siivillä ja pian onkin festariviikko (ja ne ikkunat edelleen pesemättä). Ennen festariviikkoa on kuitenkin monta mukavaa puuhaa ratkaistavana.

Festareiden järjestely on pitkä prosessi. Järjestely alkaa jo edellisenä vuonna, kun kerätään yhteen hyvät ja huonot jutut, pohditaan parannuksia ja kerätään palautteita sekä päätetään seuraavan vuoden askelmerkit. Viime

vuoden avaus Jyväskylässä onnistui niin hyvin kuin ensimmäinen vuosi voi mennä. Tähän vuoteen saatiin hyvä pohja, josta lähteä rakentamaan luottavaisin mielin uutta festaria.

Hakemuksia saapui kevättalvella yhteensä 27. Valitsija Anne Prokofjeff kävi haastavan urakan läpi vajaassa kuukaudessa ja valitsi mukaan seitsemän esitystä. Jyväskylän kaupunginteatterin tiimin ammattitaidolla esitykset järjesteltiin ohjelmistoon pystytys- ja purkuaikoineen paikoilleen ja palapelin osat niitä ympäröimään. Tämän jälkeen kasattiin esitteitä ja markkinointia, suunniteltiin jatkot ja rakennettiin raadin aikataulu toivoen, että johonkin väliin sopii myös ruokatauko (muista ne allergiat!!). Nyt vastataan ryhmien, katsojien ja median kysymyksiin ja tiedusteluihin, varataan majoituksia, askarrellaan festaripasseja, etsitään sopivia sohvia lavasteisiin, suunnitellaan kunniakirjojen ilmettä, kirjoitetaan ohjeita, tarkistetaan ja tarkistetaan aikataulua sekä myydään lippuja. Odotetaan, jännitetään ja odotetaan. Lomaillaan hieman välissä.

Tänä vuonna Harrastajateatterikesä avautuu myös yhden esityksen verran paikalliseen harrastajateatteriin. Jyväskylän Huoneteatterin esitys tullaan näkemään omassa tilassaan, osoitteessa Sammonkatu 4. Näin pääsemme tutustumaan Jyväskylän harrastajateatterikenttään ihan konkreettisesti. On hienoa myös saada tapahtumaan mukaan jälleen tasokasta paikallista harrastajateatteria, sitä nimittäin (myös) Jyväskylässä riittää.

Jyväskylän Harrastajateatterikesä on löytänyt kotinsa ja raaminsa, nyt rakennetaan muotoa ja tunnustellaan eri sävyjä. Tule mukaan keskustelemaan, kohtaamaan, kehittämään, kokemaan hienoja esityksiä, ja ennen kaikkea nauttimaan hyvästä festaritunnelmasta – sillä niistä Harrastajateatterikesä on tehty. Lämpimästi tervetuloa!

Saarijärvellä 28.4.2017 Tuottaja Mari Saarinen Mari Saarinen on tuottaja, vaimo, äiti ja intohimoinen tanssinharrastaja.

11

Harrastajateatterikesä 18

– Rakkaudesta teatter

PERJANTAI 18.8.

Harrastajateatterikesän avajaiset Kaupunginteatterin lämpiö PE KLO 18.00

LAUANTAI 19.8.

Hiljaista tietoa

Invaasio!

”Ykspihlajan Työväen Näyttämön Hiljaista tietoa on lämmin ja koskettava kantaesitys. Se on taidokkaasti punottu ja ohjattu. Eri-ikäiset näyttelijät onnistuvat kantamaan roolejaan hienosti. Vaikuttava ja ennen kaikkea kaunis esitys, joka jää pyörimään mieleen.” – Anne Prokofjeff

”Ilves-Teatterin energinen ja hengästyttävä esitys on satiiri maahanmuuttokeskustelusta ja kohtaamattomuudesta. Esitys kuvaa monikulttuurisuutta nimenomaan nuorten näkökulmasta. Esitys kysyy muun muassa miten kohdata ennakkoluulot ja integroitua.”

– Anne Prokofjeff

LAUANTAI 19.8.

LAUANTAI 19.8.

Ykspihlajan Työväen Näyttämö KOKKOLA Pieni näyttämö PE KLO 19.00 1 h 50 min / väliaika / 12v

Kodittomat Asuntolan naisten kertomuksia

12

Ilves-Teatteri HELSINKI Pieni näyttämö LA KLO 12.00 1 h 30 min Ei väliaikaa / 12v

This Way

Laukaan Teatteri LAUKAA Lämpiö LA KLO 15.00 50 min / ei väliaikaa / 12v

Koskelan Tanssi ÄÄNEKOSKI Suuri näyttämö LA KLO 17.00 55 min / ei väliaikaa / S

”Laukaan Teatterin kantaesitys kipeästä aiheesta menee ihon alle. Aikuiset naiset kertovat kodittomien tarinoita uskottavasti ja koskettavasti.”

– Anne Prokofjeff

”Koskelan Tanssin esitys on valloittava, valoisa ja aito. Tanssiteatteria ja videoprojisointeja käyttävä esitys vyöryttää lavalle tunnelmakuvia nuorten naisten elämästä ja tulevaisuuden suurista kysymyksistä.”

– Anne Prokofjeff

8.–20.8.2017 Jyväskylässä

riin jo vuodesta 1973 – LAUANTAI 19.8.

SUNNUNTAI 20.8.

Rantarouvat

Tärähtänyt

Mikä Mikä Teatteri TUUSULA Pieni näyttämö LA KLO 19.00 90 min / ei väliaikaa / 12v

Teatteri Kantti KUOPIO Pieni näyttämö SU KLO 15.30 1 h / ei väliaikaa / S

”Mikä Mikä Teatterin keski-ikäiset naiset heittäytyvät rooleihinsa ja saavat Anna-Leena Härkösen hersyvän tekstin lentoon. Todentuntuinen ja elämänmakuinen komedia ikääntyvien naisten elämästä viihdyttää ja antaa ajattelemisen aihetta.” – Anne Prokofjeff

SUNNUNTAI 20.8.

Ilias, Odysseia ja koko Kreikan mytologia 99 minuutissa tai alle Jyväskylän Huoneteatteri JYVÄSKYLÄ Huoneteatteri, Sammonkatu 4 SU KLO 12.00 2 h 10 min / väliaika / 12v

”Teatteri Kantin vangitseva monologi kulkee Dario Fon jalanjäljissä ja tavoittaa kipeästä aiheesta huolimatta myös huumorin. Virtuoosimainen näyttelijä, hyvä käsikirjoitus ja ohjaus tekevät esityksestä vaikuttavan, koskettavan ja hauskan.” – Anne Prokofjeff

JÄLKIL

”Jyväskylän Huoneteatterin Ilias, Odysseia ja koko Kreikan mytologia 99 minuutissa on lajityypissään erinomaisesti ohjattu ja taitavasti näytelty viihteellinen komedia. Rytmisesti vaativa esitys pysyy mainiosti kasassa.” – Anne Prokofjeff

ÖYLYT Osallistu kes kusteluun! Jä lkilöylyissä keskustellaa n esityksistä valitsija Anne Prokofj effin kanssa .

Liput 12 €/hlö + toimitusmak su ostopaikan Liput myynnis mukaan. sä kaupungint ea tterin lippumyy sekä lippu.fi – mälässä palvelun kaik illa kanavilla. www.harrast ajateatterike p. 050 468 21 sa.fi 38 / www.sht l.fi / sht@shtl .fi Pieni näyttäm ö, suuri näyttä m ö sekä lämpiö löytyvät Jyväsk ylän kaupungi nteatterista osoitteesta Va paudenkatu 3 6. Huoneteatte sijaitsee osoi ri tteessa Samm onkatu 4.

Päätöstilaisuu s su 20.8. klo 17.30.

13

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI

r E t pe

n A P

Raatilaisen odotukset: ”Hirveästi en ole halunnut ennakkoon esityksistä tietoa saada, jotta pystyisin istumaan katsomossa mahdollisimman avoimin mielin. Yleisellä tasolla odotan omalakisia ja häpeilemättömästi esittävien ryhmien ja valittujen sisältöjen näköisiä esityksiä, oli sitten kyseessä perinteinen juonellinen tarinankerronta tai fragmentaarisempi meininki. Ja ainahan sitä toivoo joko vaikuttavia tunnekokemuksia tahi häiritseviä ajatuksia kotiin viemisiksi.”

Mika Terävä

Koukuttava musikaali kaikille meille jotka emme halua kasvaa aikuisiksi

Kutsu Suomen Harrastajateatteriliiton JÄSENYHDISTYSTEN KOKOUS järjestetään Jyväskylän Harrastajateatterikesän yhteydessä.

Aika: Lauantaina 19.8.2017 kello 13.00–14.00 Paikka: Suomen Nuorisoseurat, Keski-Suomen aluetoimisto Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä

Liput teatterin lippumyymälästä 36 € / 34 € / 25 €, perhelippu (2 aik. + 2-4 lasta) 25 €/kpl Lippumyymälä, p. 014 266 0110

Liput Lippupisteestä alk. 27,50 € (sis. palvelumaksut)

Ehdotus esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Todetaan läsnäolijat 5. Esitys Suomen Harrastajateatteriliiton syyskokoukselle; valitaan kaksi varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet Suomen Harrastajateatteriliiton hallitukseen kaudeksi 2018–2019. Erovuoroisina ovat varsinainen jäsen Sinikka Siikaluoma, Kuusamon Näyttämö, varajäsen Ulla Antikainen, Siilinjärven Teatteri ja varsinainen jäsen Sari Jaatinen, Raahen Teatteri, varajäsen Toni Kettukangas, Raahen Teatteri 6. Valitaan kolme jäsenyhdistyksen edustajaa varajäsenineen liiton vuosi- ja syyskokoukseen 2018.

7. Muut mahdolliset asiat 8. Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 11.8.2017 mennessä minna.ahlfors@shtl.fi

@jklteatteri #jklteatteri #peterpanjkl

jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri 14

Helsingissä 26.4.2017, Suomen Harrastajateatteriliitto ry Lämpimästi tervetuloa!

KATJA, Keski-Pohjanmaan teatteridynamo Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2017 Kantaesityspalkinto on myönnetty Katja Hakalan kirjoittaman ja ohjaaman Kultamaan kutsu – kotomaan kaipuu -näytelmän esittäneelle Teatteri Pystymehtälle. Näytelmän aineksina ovat siirtolaisuuden valta-aika 1895–1930, kirjeenvaihto valtameren yli 1901–1950, perheiden hajoamiset ja paljon nähneet matka-arkut.

K

atja Hakalan ansioluettelo ei mahtuisi tähän lehteen. Nainen on uskomaton dynamo, joka vetää ryhmiä ja kerhoja siellä ja täällä, kirjoittaa mitä tahansa ja saa näköjään ihmiset myös tekemään mitä tahansa.

Kartasta kannattaa katsoa missä Katja vaikuttaa. Keski-Pohjanmaalta löytyy Halsua, 45 kilometriä Ullavasta. Armotonta, syvää keskipohjalaisuutta leimaa se, että kiitosta ja kehua ei kannata ennen hautaa odottaa.

– Kenellekään ei tunnustusta anneta. Kor– Olemme olleet Teatteri Pystymehtän kanssa toisillemme erinomaisen sopivat seitsemän vuotta. Ryhmä on fyysinen, sitoutunut, energinen ja taitava, sanoo Katja Hakala.

keintaan kukkalaite haudalle kunnan kulttuuritoimen puolesta. Paitsi jos olet pesäpalloilija tai hevonen, Katja sanoo.

Juurevaa ja komeaa puhetta näytelmäkirjailija-ohjaajalta, joka tietää mistä puhuu. Kiitos itselle on osattava antaa näyttelijöiden heittäytymisestä, heidän luottamuksestaan ja kiintymyksestään.

Katja on kirjoittanut kaikkea ja aina Ensimmäisen näytelmänsä, Kadonnut osoite, hän kirjoitti ala-asteen neljännellä luokalla. Se esitettiin kouluteatterissa, Jokilaakson peruskoulussa Kokkolassa. Vieläkin sen aristoteelinen draaman kaari ilahduttaa Katjaa.

– Meillä oli uskomaton opettaja Raimo Pottala. Näytelmätouhuille oli aina aikaa. Kuudennella luokalla meillä oli oikein ilta, johon olin kirjoittanut kuusi näytelmää ja keskusradiosta tuli kuunnelma. Raimo otti tekstini vakavasti.

Opettaja kehotti lahjakasta tyttöä menemään mukaan Kokkolan nuorisoteatteriin, ja niin Katja menikin ja toimi siellä lukioajan loppuun asti.

Multiaktiivi Katja oli mukana partiossa, seurakunnan gospel-teatterissa, kirjoitti laululyriikkaa, runoja, novelleja, vaikka mitä.

Jatkuu seur. aukeamalla....

Kuva: Kari Hakala

Katja Hakala

Syntynyt 1966, asuu Halsualla.

Opettaa yläkoululla uskontoa, äidinkieltä ja taideaineita.

Samaan ruokakuntaan kuuluu mies ja 16-vuotias harmaa norjanhirvikoira.

Huippuhetki kirjoittajan uralla: Jorma Kairimo oli opettamassa dramaturgiaa. Oli käyty Kokkolassa katsomassa näytelmä Liebe Marja ja saatu tehtäväksi etsiä näytelmän yksi käännekohta ja tehdä se uudelleen.

Katja nosti esiin kohdan, jossa päähenkilöt joivat maljoja ja kysyivät mille joisivat. He halusivat juoda sodan loppumiselle ja voitolle – ja keskustelivat kummalle sen pitää olla voitollinen, Suomelle vai Saksalle.

Katja muutti kohtauksen niin, että he juovat maljan meille. Kairimo siihen: Nerokasta!

Näytelmäteksti, joka on eniten kolahtanut: Juha Jokelan Fundamentalisti. Helsingin ensi-iltaa lukuun ottamatta Katja kävi katsomassa kaikki versiot. Oulussa oli paras.

15

– Kaikki genret on suunnilleen kokeiltu. Draama on minun lajini.

Kantaesityspalkinnon voittanut teksti Kultamaan kutsu, kotomaan kaipuu on ensimmäinen Katjan valtaisasta tekstituotannosta, jonka hän on lähettänyt arvioitavaksi. Nyt teksti tuntui riittävän kypsältä kisaan.

Näytelmän syntytarina ulottuu vuoteen 2014, jolloin Katjaa pyydettiin tekemään Ullavan Alikylän siirtolaisnäyttelyyn dialogia ja pari laulua. Se vetikin salit täyteen. Samainen pyytäjä, Pekka Rauhala pyysi laajempaa tarinaa.

– Olimme jo aloittaneet Kalevalan tekemisen, mutta koska porukka innostui, panimme sen syrjään ja tartuimme tähän.

Ullavassa haettiin siirtolaisiksi lähteneiden omaisia kertomaan tarinoitaan. Ullakoilta löytyi valtava määrä arkkuja ja kirjeitä Amerikasta Ullavaan. Katja haki materiaalia Siirtolaisuusinstituutista ja vanhoista Ullavan Joulu –lehdistä.

Tekotavaksi valikoitui se, millä Teatteri Pystymehtän näytelmät on Katjan aikana tehty.

– Vien teemat näyttelijöille ja alamme improta. Katsomme, mikä on mielenkiintoista. Näytelmä rakentui improista ja dokumenttimateriaalista. Valittiin muutama perhe, joihin keskityttiin. Tarina alkoi 1800-luvun lopulta ja ylsi aina 1970–80-luvuille.

Lähteneiden ja jääneiden rohkeus puhutteli Katjaa. Siirtolaisten tarinat eivät ole lopulta kovinkaan kaukana tämän päivän pakolaisten ja maahanmuuttajien tarinoista.

– Minulle oli iso juttu miettiä miksi ihmiset lähtivät. Syitä löytyi paljon. Etsittiin onnea, mutta se ”Kultamaa” ei välttämättä olekaan jossakin muualla.

Näytelmän ensi-ilta oli 29. kesäkuuta 2016 Rahkosen monitoimitalolla Ullavassa. Katja oli saanut Suomen Kulttuurirahastolta 10 000 euron apurahan näytelmän toteutukseen, joten vaihde pantiin isolle.

– Laitoimme Molton-kankaat, trussit ja kunnon teknii-

16

KANTAESITYSPALKINNON tarkoitus on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 euroa ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin pitää olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voi olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Seuraavan kerran palkintoa voi tavoitella tammikuussa 2018.

Yksi hankkeessa olleista tytöistä soitti Katjalle ja kertoi, että Nuorisoseuran näytelmäryhmää yritetään elvyttää.

Seuralla oli perinneprojekti menossa ja ehtona oli tehdä jotakin perinteeseen liittyvää.

– Syntyi Sukset ristissä -revyy ja sillä voitimme Esko-patsaan Nuorisoseurojen teatteripäivillä. Näin, että porukka taipuu juuri niin kuin ajattelen. Vahvuudeksi tuli fyysinen ilmaisu.

Näyttelijät olivat itse rekvisiittana. Omilla kehoilla tehtiin traktorit, kyntöaura, kunnan vaakuna, jopa paskakikkare.

Seuraavana vuonna oltiin jo tarinateatterin kimpussa ja tehtiin Juurihoitoa, jossa sai kertoa tarinoita kotiseudusta.

– Otin Pystymehtälle tavoitteen, että parempaa ei yritetä koskaan, mutta erilaista ja tuoretta tehdään aina. Seuraavana kesänä tehtiin tanssidraamaa – eikä meillä ole yhtään tanssijaa. Silti yleisö nousi seisomaan ja huusi bravoo!

Kantaesityspalkinnon valitsija Liisa Kosonen: ”Näytelmän roolihenkilöiden konstailematon elämänote tuntoineen ja murteineen (ullavankieli), elämän rosoisuus ja kaunistelemattomuus sytyttävät tekstin elämään. Toisaalta raskautta tuovat poikkeuksellisen runsas henkilögalleria, lukuisat kohtaukset eri paikoista sekä aikajanan pituus nykypäiviin asti. On vaikea pitää mielessä paikkakunnat, eri henkilöiden motiivit, perhesuhteet ja elämänkaaret. Myös kirjeiden suuri määrä ja pituudet yllättivät, joskin niistä itse esitykseen kuultavaksi nostettiin käsittääkseni vain osia.

Tässä kunnianhimoisesti rakennetussa käsikirjoituksessa lukija pääsee ikään kuin kärpäseksi kattoon kurkistamaan vuorotellen, miten ummikkosuomalaiset selviävät matkalla ja unelmien kultamaassa leivän syrjään kiinni ja vastaavasti miten pärjää Suomeen jäänyt kotikylän väki ankaran puutteen keskellä.”

Kuvat näytelmästä Kultamaan kutsu, kotomaan kaipuu / Anniina Haka

kan. Minun annettiin ymmärtää, että projekti on suuruudenhullu. Pekka Rauhala piti huolen yllytyksestä.

Yleisö ällistyi esillepanon suuruutta ja olivat valmiiksi myytyjä. Palaute oli ylistävää. Lehdessä eräät katsojat kertoivat esityksen muuttaneen heidän elämänsä.

– Jouduin miettimään, että onko aihe niin koskettava.

Itse näin toteutuksessa kaikenlaista heikkoa, mutta myös sen, että kaikki saivat tehdä mitä halusivat. Minun vastuullani oli saada ihmiset innostumaan. Laulutekstit puhuttelivat ja jokainen löysi tarinasta jotakin omiin elämäntilanteisiin – menetyksiin ja irtiottoihin.

Teatteri Pystymehtän väki on enimmäkseen Ullavasta, pari kulkee Kaustisilta.

Teatteri alkoi syntyä kun Katjaa pyydettiin vetämään jotakin tervettä harrastusta nuorille. Terveet elämän eväät -hanke oli sellainen, mutta projekti loppui aikanaan.

17

Meijerillä kirnutaan nyt kulttuuria 18

Oma tupa oma lupa

H

aapavetiset Tanssiteatteri Tilleri Talleri ja Teatteri Lipstikka ovat hyvästellet sisäilmaongelmaisen Parakki-teatterinsa ja sen kuppituolikatsomon. Uusi taidekoti on Kulttuurikeskus Kirnu.

Entisestä meijeristä on remontoitu kohtalaisen isolla rahalla komea teatteri, jokia mahdollistaa paljon sellaista, mistä ”vanhassa kodissa” nähtiin vain päiväunia.

Nouseva katsomo. Helposti sivuun rullautuvat näyttämön taustaverhot. Viimeistä huutoa olevan tekniikka. Laskeutuva trussi. Näyttämön yläpuolelta voi ripotella näyttämölle vaikka lunta tai laskea esineitä. Kirkkojärvelle avautuva huikaiseva maisema. Kunnolliset lämpiötilat esiintyjille. Erinomainen ilma.

Eikä siinä vielä kaikki. Jotkut asiat ovat vielä ”vaiheessa”, kuten entiselle lastauslaiturille lasitettu terassi, joka odottaa vielä viimeistelyä. Ja mitäs muuta se järvenpuoleinen pihakaan huutaa kuin terassia…

Istumme uudelta tuoksuvassa, 82-paikkaisessa katsomossa ohjaaja Katariina Anttilan, tanssiteatterin vetäjän ja koreografin Pia Varuhin-Palon ja tekniikkavastaava Sauli Saastamoisen kanssa.

– Tuntuu hyvältä. Tänne on aina kiva tulla ja ilo katsella järvelle, tiivistää Saastamoinen tuntojaan.

– Mahtavalta tuntuu. Kun katselee järvimaisemaa, tulee pyhä olo. Henkinen, rauhoittava olo, Varuhin-Palo sanoo.

Teatteripyhättöä alettiin hakea jo 15 vuotta sitten. Jokihelmen opiston rehtori Liisa Vornanen ratsasi Haapaveden kiinteistöjä paikallisen teatteriohjaaja Jouni Rissasen kanssa. Vuodet kuluivat ja varjot venyivät.

Kulttuurikeskus Kirnun rakentaminen vuosina 2013–2016 on maksanut Haapaveden kaupungille 539 303,41 euroa, joka sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön 165 000 euron investointiavustuksen. Hankkeen kokonaiskustannukset tekevät bruttona 550 000 euroa. Kiinteistön omistaa Haapaveden kaupunki.

– Rakennus on museoviraston suojelukohde, joten sille olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa jotakin, Varuhin-Palo sanoo.

Kirnussa toimii toimii Jokihelmen opiston alaiset ryhmät Tanssiteatteri Tilleri Talleri ja Teatteri Lipstikka. Musiikkiopisto on pitänyt talossa klubi-iltoja.

–Jokihelmen opisto maksaa talosta ison summan kuukausivuokraa, vuositasolla ihan käypää vuokraa eli tämä on yksi opiston toimitila, Anttila sanoo.

Tanssiteatteri Tilleri Tallerin taustayhdistys Tanssi Tuki ry omistaa Kirnun keittiön ja katsomorakenteet seuraavat 10 vuotta. Heillä on myös etuoikeus pitää puffettia. Kahvioon on tulossa Kerman Savelta omalla logolla varustetut astiat.

–Lippuihin on laskettu kolme euroa valmiiksi kahvilatuloa Tanssin Tuelle, Varuhin-Palo kertoo järkevästä käytännöstä.

Pientä jännitystä toimintaan tuo se, että tila ei ole ihan ikioma. Teatteri- ja tanssiväki elää hyvässä uskossa, että kansalaisopisto – ja sitä myötä Haapaveden kaupunki sitoutuvat toiminnan jatkumiseen nykyisellään.

Ensimmäinen esitys Kirnussa nähtiin viime syksynä, kun Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Helkamaria Kinnunen vieraili Taiteiden yössä Minä olen pamfletti -esityksellään.

Tämän lehden ilmestyessä takana ovat kevään Liisa Ihmemaassa -tanssiesitykset ja Teatteri Lipstikan Canthia – Minna Canthin novelleja -teatterinäytökset. Canthia on luvassa vielä Haapavesi Folkien aikaan kesä-heinäkuun vaihteessa.

19

Treenaa ilmaisulihastasi!

Teatterin historialliset tyylilajit haltuun

Y

ksi Suomen Harrastajateatteriliiton syksyn kouluttajis- Tiedonpuute ta on Elina Kilkku. Hän perehdyttää syyskuussa kurslaukaisi silaisia teatterin historiallisiin tyylilajeihin.

Tarjolla on sekä sivistävä että käytännöllinen sukellus tutkimustyön seitsemään tyylilajiin, joista saa harrastukseensa melkoisen Päinvastaisesta luulosta huolimatta teatterin tyylilajeistyökalupakin oma ilmaisunsa laajentamiseen.

Kurssilla tutustutaan antiikin Kreikan tragediaan, com- ta ei ole aikaisemmin tehty suomenkielistä tietokirjaa, eikä media dell’arteen ja farssiin, Shakespearen tyyliin, Brech- opetuspuolellakaan ole asian suhteen hurraamista.

Kilkulla tyylilajien tutkiminen lähti siitä, kun hän oli tin eeppiseen teatteriin, saksalaiseen 20-luvun ekspressionismiin, absurdiin teatteriin ja Antonin Artaud’n teatteriin menossa ohjaamaan Brechtiä Turun ylioppilasteatteriin.

Hän yritti löytää kirjastosta kirjaa, joka olisi kertonut mi– ennen kaikkea treenataan kutakin.

Ja mikä erinomaisinta, Elina Kilkulta ilmesty ensi syksy- ten Brechtiä ohjataan brechtiläisittäin. Eipä löytynyt.

Siitä alkoi tutkimustyö, jonka tuloksena syntyi trilogia nä kirja Teatterin tyylilajit, joka tulee valaisemaan melkoisen pimeäksi jääneen, mutta hyvin olennaisen alueen teat- – yksi näytelmä brechtiläisittäin, yksi commedia dell’arten tyyliin ja yksi saksalaisen 20-luvun terin tekemisestä. ekspressionismin mukaan.

– Kirjaa varten olen selvittänyt ”Suomalaiselle komedialle ei Näistä kolmesta tyylilajista Kilktyylilajien historiallisen taustan. tekisi yhtään huonoa treenata ku teki gradunsa yliopistoon.

Toinen puoli kirjasta on harjoitcommedia dell’arten fyysistä – Se jäi kytemään. Historiallisteita. Niitä olen kehittänyt kirjaa taituruutta ja esiintymisen ten tyylilajien henkiin herättämivarten toista sataa. Harjoitteiden asennetta. Pitää vain uskaltaa nen on mahtavaa. avulla saa nopeasti kiinni näytteliTeatterihistoria käydään suojäntyön estetiikasta. ja ottaa oma keho käyttöön.”

Elina Kilkku ohjasi Turun Ylioppilasteatterille Työelämä-trilogian.

Yhtenä tyylilajina nähtiin Brechtin eeppinen teatteri. Kuva: Kalle Karlsson.

20

Työelämä-trilogiassa nähtiin myös ekspressionistista tyyliä.

Kuva: Janne Häkkinen

malaisissa teatterikouluissa luentomuotoisesti läpi. Siitä ei saa kiinni, mitä lavalla oikeasti tapahtuu.

Kun Kilkku sai kirjan ensimmäisen version valmiiksi, hän tarjoutui opettamaan tyylilajeja. Vastaanotto oli innostunutta ja kursseja on pidetty ja sovittu jo useita, muun muassa Teatterikorkeakoulussa.

Muitakin värejä on kuin beige

– Ilmaisullinen lihas kasvaa, kun esimerkiksi näytellään commedia dell’arten tyyliin. Siinä ollaan täysin auki ja valmiita ainoastaan viihdyttämään katsojia. Uskotaan, että ollaan hyviä.

Psykologinen uskottavuus on tyylilajina aika uusi. Kilkku toivoo historian toimivan inspiraationa niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Se on kuin irtokarkkipussi, josta voi ottaa vaikka jonkin hyvän harjoitteen tai kokeilla. Treenivaiheessa voi tehdä isosti karikatyyrejä ja pudottaa sitten ilmaisua alemmas – jos siltä tuntuu.

Rohkeus ja asenne on tärkeää, varsinkin komediaa tehdessä.

Mene lavalle asenteella, että olen tässä todella hyvä ja hauska ja tulette viihtymään seuraavat kaksi tuntia kanssani. Se on pelottavaa.

On helpompi esiintyä takakenossa, että katsotaan nyt mitä tästä tulee…

Kilkku on ohjannut paljon ympäri Suomea ja tehnyt töitä harrastajien kanssa.

Hän on huomannut mikä erottaa tavanomaisen näytte- Huumoriton lijän hyvästä: oma pää. tyyli kolahti – Kun pääsee estoistaan eroon. Kun estoja ei ole, ihmiTyylilajeihin ei ole tekijänoikeuksia eikä aikalaisia voi nen on ihan fantastinen näyttelijä. Me aina yritämme olla mokaamatta ja ylinäyttelemättä ja yritämme vaikutta selvä- kutsua vaikkapa antiikin Kreikasta kertomaan, että mitenjärkisiltä. Siinä on se haitta, että olemme helposti kahlittuja käs siellä tarkkaan ottaen näyteltiin. Toisaalta sillä ei ole merkitystäkään. Viitteitä tyylisuunaika realistiseen ilmaisuun. nista on riittävästi.

Realistinen tapa näytellä karisee, Realismia opitaan pitkälti – Erilaiset estetiikat ovat kaikkikun katsoo mitä realismin ulkopuoelokuvista ja televisiosta. en käytettävissä. Ohjaajan työtä ei lella voisi olla. Historiallisilla tyyPelätään mennä Salatut yleensäkään näytelmäteksteissä ralilajeilla saa aikaan hienoja esitykelämät -näyttelemisen ohi. joiteta. siä, mutta niiden tuntemus on myös Tyylipuhtaita esityksiä näkee haryleissivistystä. voin, samoin tyylilajikokeiluja. Kun – Jos jatkuvasti lavalla haetaan vain uskottavuutta, ei näyttelijä kehity. Sitä voi kokeil- ei ole tietoa miten tehdään oikein, ei tehdä.

Kilkun oma lempityylilaji on 20-luvun saksalainen eksla vaikka vaikka saksalaisen 1920-luvun ekspressionismin tyylillä, jossa mennään ääritiloihin ja lakataan olemasta pressionismi, josta puuttuu huumori tykkänään.

– Oli iso kynnys tehdä esitys, jossa ei ole mitään hauskauniita ja järkeviä. kaa, mutta siitä tulikin toimiva ja koskettava. Tekeminen oli niin äärimmäistä, kaikkea sitä mitä me koko ajan pelkäämHistorialliset tyylilajit me. Kaikki pelkäävät ylinäyttlemistä ja rumalta näyttämisovat hyvää koulutusta tä. Kun sitä alkoi treenata, tajusin, miten vapauttavaa tämä Elina Kilkku kokee, että näyttelijäntyö on kuin lihas. Sitä on. Totaalista ja hurjaa. voi treenata samalla tavalla kuin hauista salilla – viedä äärimmilleen ja todeta: kas, sehän kasvaa. www.elinakilkku.com

21

Koulutustoiminta S

uomen Harrastajateatteriliitto järjestää teatterikoulutuksia valtakunnallisesti. Haluamme kehittää harrastajateatteritoimintaa, tarjota työkaluja teattereiden tueksi sekä tarjota kaikenikäisille mahdollisuuksia teatteriharrastuksen aloittamiseen. Koulutuksemme ovat avoimia jäsentemme lisäksi myös ihan kaikille teatterista kiinnostuneille.

Kalenterikurssiemme lisäksi järjestämme ja räätälöimme tilauskursseja toiveiden mukaan. Lähes kaikki koulutuskalenterimme kurssit ovat myös tilattavissa omalle paikkakunnalle, kun sopivan kokoinen porukka on koossa. Koulutuksemme on muotoiltu kokoluokkiin XS-XL mutta räätälöinti sopivaan kokoon on aina mahdollista. Yhteistyökumppaninamme useiden koulutusten järjestämisessä toimii Kansalaisfoorumi.

Voit ottaa yhteyttä kaikissa koulutusasioissa: Tuottaja Mari Saarinen, mari.saarinen@shtl.fi, p. 050 468 2138

KOULUTUKSET SYKSY 2017 Improvisaatio I Improvisaatio II Valo - ja äänisuunnittelun perusteet Teatterin tyylilajit Ohjaajantyön perusteet Näyttelijäntyön perusteet Tee Teatterisi näkyvämmäksi - Canva koulutus Näyttelijäntyön jatko

26.–27.8.

26.–27.8.

2.–3.9.

9.–10.9.

9.–10.9.

23.–24.9.

23. –24.9.

7.–8.10.

Helsinki Helsinki Jyväskylä Helsinki Vaasa Helsinki VERKKOKURSSI Helsinki

65 €/hlö 65 €/hlö 135 €/hlö 105 €/hlö 89 €/hlö 75 €/hlö 49 €/hlö 75 €/hlö

ilm.päättyy 8.8. ilm. päättyy 8.8. ilm. päättyy 15.8. ilm. päättyy 22.8. ilm. päättyy 25.8. ilm. päättyy 6.9. ilm.päättyy 5.9. ilm. päättyy 20.9.

*Verkkokurssilla opiskellaan ilmaisen Canva-kuvankäsittelyohjelman saloja ja sen hyödyntämistä teatterin toiminnassa.

Lisätietoa http://shtl.fi/yleista-koulutuksista/koulutuskalenteri/

Shtl.fi uudistui – entistä paremmat verkkosivut

S

uomen Harrastajateatteriliiton sivut kokivat kokonaisvaltaisen uudistuksen alkuvuodesta. Käy tutustumassa osoitteessa www.shtl.fi.

Sivuston jäsenintra-tunnuksia on toimitettu jäsenteattereillemme kevään aikana.

Jos et ole saanut omia tunnuksiasi tai sinulla on ongelmia niiden käytössä ota yhteyttä toimistoon sht@shtl.fi.

Jäsenintran kautta haetaan jatkossa palkinnot, tunnustukset ja tuet. Jäsenintran kautta on myös mahdollista lukea Repliikin sähköistä versiota ja tutustua näytelmiin. Teatterit voivat myös päivittää yhteystietojaan intrassa helposti ajan tasalle.

22

Ilmoita Harrastajateatterikesän käsiohjelmassa ja Repliikissä edullisesti Harrastajateatterikesän käsiohjelmassa on ilmoituspaikkoja varattavana. Yhteishinnalla saa paikan käsiohjelmasta, sekä syksyn Repliikki-lehdestä.

Varaukset ja materiaalit toimitettava 2.8. mennessä: mari.saarinen@shtl.fi.

Koot ja hinnat: Harrastajateatterikesän Käsiohjelma (A5): Ilmoitus 1/2 Vaaka 1/4 Pysty

Koko 128 mm x 93 mm 62 mm x 93 mm

Repliikki-lehti (A4): Ilmoitus: 1/2 sivua, vaaka 1/4 sivua, pysty

Koko 175 mm x 122 mm 85 mm x 122 mm

Hinta jäsen 170 € 90 €

Ei jäsen 200 € 120 €

Hinta jäsen Ei jäsen 118 € 155 € 75 € 100 €

Yhteishinta 1/2 vaaka Käsiohjelma + Repliikki 249 € jäsenille (norm.288 €), ei jäsenille 319 € (norm. 355 €) Yhteishinta ¼ Pysty Käsiohjelma + Repliikki 140 € jäsenille (norm. 165 €), ei jäsenille 195 € (norm. 220 €)

Kansallinen kesäteatteripäivä 30.6.2017:

Haaste teattereille!

T

eatterin tiedotuskeskus (TINFO) julistaa Kansallisen kesäteatteripäivän perjantaille 30.6. Kesäteatterikausi on tuolloin kuumimmillaan, päivälle on luvassa yli 30 ensi-iltaa.

Kansallisen kesäteatteripäivän kunniaksi TINFO haastaa kesäteatterikansan ideoimaan kesäteatterijulistuksen luettavaksi juhlapäivän esityksen yhteydessä. Ikioman kesäteatterijulistuksen tyyli ja muoto ovat villejä ja vapaita: se voi olla lyhyt, pitkä, runo, satu, haiku, räppi, laulu... mikä vain!

Kesäteatterijulistuksenne, tekstin, kuvan tai videon voitte jakaa TINFOn facebook-sivulla. Somessa hästäk #kesäteatterijulistus on vapaasti käytössänne.

TINFO lanseerasi kansallisen kesäteatteripäivän viime vuonna. Ajatus herätti innostusta, joten juhlimme merkittävää suomalaista kesäilmiötä myös 2017.

Ihanaa kesäteatterikesää kaikille!

23

Tuplailo nyt yhden hinnalla Veikkauksen kanta-asiakkaat saavat kymmeniä etuja ja tunteita elämäänsä.

Liikutu, iloitse tai ylläty kotimaisen elokuvan parissa tiistaisin – ja ota kaveri mukaan samaan hintaan. Tutustu tarjontaan osoitteessa veikkaus.fi/edut

Kanta-asiakkaana SAAT ENEMMÄN 24