Repliikki 1/2021

Repliikki Suomen Harrastajateatteriliitto 1/2021

• Hätähuuto päättäjille!

• Vuoden Harrastajateatteri 2021 • Kantaesityspalkinto 2021 • Virtuaalinen Ramppikuume 1

PÄÄKIRJOITUS

Sanna Saarela toiminnanjohtaja

S

iitä on kohta vuosi kun yhtäkkiä laitettiin Suomi kiinni. Sen jälkeen on menty vuorotellen yläja alamäkiä toivon tiellä. Vuosi on pitkä aika ja vaikka selkeästi on jo näköpiirissä helpotusta, tuntuvat nämä viimeiset metrit usein kaikkein raskaimmilta. Olen pohtinut paljon omaa henkisen kriisinkestävyyden merkitystä tässä ajassa.

Samalla siirryn mielikuvissani isovanhempieni aikaan, ja voin vain ihmetellä miten ja millä hinnalla suomalaiset kestivät sota-ajan 80 vuotta sitten? Entä mitkä ovat tämän päivän ihmisten lähtökohdat kestää pitkittynyttä kriisiä?

Henkisen kriisinkestävyyden perusteet luodaan normaalioloissa.

Tuntuu kaukaiselta muistella, mitkä asiat olivat pinnalla ennen koronan alkua, mutta suurimmat ongel-

Raja alkaa tulla vastaan mat tuntuivat olevan talkooväen väheneminen ja ikääntyminen. Suurin osa teattereista kuitenkin voi loistavasti ja uusia toimintamalleja vanhojen tueksi luotiin joka puolella. Harrastajateattereiden kävijämäärät olivat tasaisessa kasvussa ja teatteriharrastuksen vaikutukset hyvinvointiin tuntuivat olevan tiedossa myös päättäjillä. Voimme siis ajatella, että viimeinen vuosikymmen on ollut meille oikein hyvä, joten näinollen niin on myös kriisinkestävyytemme.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kerrotaan henkisen kriisinkestävyyden ylläpidon olevan riippuvainen seuraavista tekijöistä: sivistyksen peruspalvelut, pitkäjänteinen viranomaisviestintä ja koulutus- ja kulttuuripalveluiden turvaaminen. Erikseen mainitaan myös liikunta- ja nuorisopalvelut sekä sivistys- ja kansalaistoiminta sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden säilyttäjinä. Tänä aikana yhteistyö korostuu ja arjen rakenteiden ylläpitäminen ja perustarpeiden täyt-

tymisen varmistaminen antavat lupauksen normaaliin palaamisesta ja luovat pohjaa toipumiskyvylle. Koronasuositusten jatkuessa, en voi olla miettimättä kuinka kauan enää jaksamme näitä kriisinkestävyyteen vaikuttavia rajoituksia? Teatterit ovat noudattaneet kuuliaisesti jokaista ohjetta ja nyt alkaa selkeästi raja tulla vastaan. Taisteluväsymys tainnuttaa eikä loppusuoraa meinaa millään jaksaa.

Isovanhempamme eivät valinneet aikaansa, eivätkä tapahtumia ympärillään, emmekä mekään siihen pysty. Emme voi irtisanoutua yhteiskunnasta, emme kieltää kriisin läsnäoloa. Emmekä voi kääntää selkäämme toimille, joita kaikilta odotetaan. On siis pakko löytää yhteisöllisyys, joka on aiemminkin johtanut suuriin suorituksiin. Turvautua toistemme apuun ja pitää huolta myös naapuriteatterista. Ja ennenkaikkea muistaa: kuten kaikki kriisit, myös tämä loppuu aikanaan. Loppusuora mennään yhdessä, toinen toistamme tukien!

Sisältö 1/2021 Pääkirjoitus: Raja alkaa tulla vastaan HÄTÄHUUTO PÄÄTTÄJILLE! Festarikellosta tietoa harrastajateatteritapahtumista Tervetuloa Tulevaisuustorstait-webinaarisarjaan Vuoden Harrastajateatteri 2021: Reisjärven ReTé Joukkorahoituksella apua kentälle!

Teatteri kuvassa -valokuvakilpailu ratkennut!

Sanna Saarela valitsee Harrastajateatterikesän ohjelmiston Vastuunjakajat koolle Lappajärvelle 29.5.

Kantaesityspalkinto 2021: Ryhmälle kustomoitu huippujuttu SPOTTI siirtyy vuoteen 2022 Vapaaehtoisuus yhdistysten ytimessä Teatterintekijä esittäytyy: Jokapaikanhöylä nimeltä Riitta Toiminnanjohtajalta, tuottajalta ja talouspäälliköltä Koulutuskalenteri kevät 2021 Puuttuuko ohjaaja?

Kokouskutsu Tarvitsetko striimausta ERITYINEN-festivaali: Teatteri kuuluu kaikille 2

2 3 4 5 6 9 9 10 11 12 15 16 18 20 22 22 23 23 24

Repliikki Suomen Harrastajateatteriliitto 1/2021

Kannen kuvassa Nurmijärven Kivi-juhlat ry:n kuva näytelmästä Seitsemän veljestä.

Kuvan on ottanut Turkka Tervonen.

• Hätähuuto päättäjille!

• Vuoden Harrastajateatteri 2021 • Kantaesityspalkinto 2021 • Virtuaalinen Ramppikuume

Päätoimittaja Sanna Saarela Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava nro 1.6.2021 Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Raahe Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi

HÄTÄHUUTO PÄÄTTÄJILLE! Suomen Harrastajateatteriliitto on syvästi huolissaan yhä vaikeutuvasta harrastajateattereiden ahdingosta, joka on suoraa seurausta koronaviruksen vastaisista rajoitustoimista.

Rajoitukset ovat olleet välttämättömiä ja tarpeellisia ja harrastajateatterit ovat niitä tunnollisesti noudattaneet. Rajoitukset ovat kuitenkin aiheuttaneet teattereille taloudellisia tappioita ja enää eivät teattereiden omat resurssit riitä niiden kattamiseen, kun toiminnan ennustettavuuskin on vaikeaa.

Suomen Harrastajateatteriliitto jakoi keväällä 2020 ensihätään 20 000 euroa hätäapua teattereille.

Tästä puolet saatiin Harrastajateatterin tukisäätiöltä ja puolet liiton omasta budjetista.

Tänä vuonna liitto pyrkii jakamaan 18 000 eurolla avustuksia, mutta hätä on niin suuri, ettei siitä riitä kuin murto-osalle.

–Olen laskenut, että tarvitaan ainakin 500 000 euroa, että päästään johonkin pisteeseen. Talousahdinko on syvä, jonka vuoksi olemmekin tiristäneet kaikki liikenevät rahat korona-pottiin. Lisäksi perustimme joukkorahoituskampanjan kokonaissumman kasvattamiseksi. Tästä riittää ensihätään pahimmassa tilanteessa oleville teattereille, sanoo Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela.

Päättäjille osoittamassaan

kirjelmässä Saarela ja liiton puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen toteavat harrastajateatterikentän elävän historiallisesti kentän kriittisintä aikaa.

Kevään esityskausi odottaa monilla lupaa käynnistyä ja teattereissa lasketaankin jo senttejä siihen, kuinka monta päivää on vielä mahdollista odottaa. Kuitenkin kesäteatterin merkitys on monille teattereille taloudellisesti suurin. Mikäli rajoitukset jatkuvat edes osittaisina kesän yli, voi se tarkoittaa lopullista kuoloniskua harrastajateatterikentälle.

Korona puolitti harrastajateattereiden katsomot, peruutti osan esityksistä kokonaan ja vaikutti harrastajien määrään monessa paikassa.

Harrastajateatterit ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jonka vuoksi suurimmalla osalla teattereista ei ole olemassa puskurirahastoa. Niilläkin, joilla on, on se kulutettu jo vuoden 2020 puolella. Useilla teattereilla on pienistä budjeteista huolimatta kiinteitä kuluja tiloista ja henkilökunnasta, ja varsinkin näissä tapauksissa taloudellinen hätä on jo todella suuri. ”Teatteriharrastus vahvistaa monin tavoin sekä mielen että kehon

hyvinvointia. Tutkimusten perusteella tiedämme, että teatteritoimintaan osallistuminen on yhteydessä esimerkiksi vähäisempään masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään. Teatterissa käyminen sekä sen tekeminen ovat tutkimusten mukaan merkittävästi yhteydessä koettuun terveyteen ja hyvään elämään. Tästä syystä koronan aiheuttama ahdinko syvenee ja koronan lasku koko harrastajateatterikentälle tulee olemaan taloudellisesti ja inhimillisesti katsottuna järkyttävän suuri”, kirjelmässä todetaan.

–Olen jo jututtanut pitkästi toistasataa jäsenteatteria ja saanut suoralta kädeltä kuulla mikä tilanne on. Osalla teattereista on kyse viikoista, kaatuuko koko teatteri.

Päätimme tehdä julkisen ulostulon ja hätähuuto on lähtenyt isolle joukolle päättäjiä. Toivomme että päättäjät reagoivat pyyntöömme pikimmiten. Harrastajateatterikenttä ei ole saanut vielä mitään korona-tukea, nyt on sen aika.

HAKEKAA TUKEA: Vuoden 2021 tuotantoavustuksia ja koulutusavustuksia ei jaeta, vaan kaikki rahat yhdistetään yhdeksi korona-hätäavustukseksi.

Summa ei ole suuri, mutta toivomme sen auttavan niitä teattereita, jotka ovat pahimmassa pulassa.

Liitto jatkaa edelleen jokapäiväisiä toimia suuremman avustuspotin saamiseksi valtiolta.

Hakuaika päättyy 15.3.2021.

Päätökset tehdään ja niistä tiedotetaan hakijoita viikolla 12. Hakuohjeet ja ehdot: shtl.fi/avustukset.

Pidetään yhtä ja tuetaan toisiamme!

Kuva: Eija Jokilahti

3

Festarikellosta tietoa harrastajateatteritapahtumista Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Nuorisoseurat, Työväen Näyttämöiden liitto sekä Suomen AITA/IATA ovat yhdistäneet voimansa ja koonneet kaikki harrastajateatterikentällä tapahtuvat festivaalit yhteen festarikelloon.

Festarikellon ajatuksena on tarjota kootusti tietoa harrastajateattereille suunnatusta tapahtumatoiminnasta. Festarikellosta voit

tarkistaa esimerkiksi mitkä festivaalit osuvat oman produktion aikatauluihin. Lisätietoja festareista, sekä hakuohjeet saat seuraamalla kellon linkkejä.

Luonnollisesti myös festarikellon tiedot tänä poikkeusaikana elävät jatkuvasti, joten suosittelemme tutustumaan tapahtumien omiin verkkosivuihin ja tiedotukseen.

Verkkosivuilta löytyy aina ajantasaisin tieto kunkin tapahtuman tilanteesta.

Toivottavasti nähdään festareilla, heti kun se on mahdollista!

Suomen Harrastajateatteriliitto Suomen Nuorisoseurat Työväen Näyttämöiden liitto Suomen AITA/IATA

www.shtl.fi/festarikello Kuva: Eija Jokilahti

4

Laajennetaan ajattelua:

Tervetuloa Tulevaisuustorstait-webinaarisarjaan

Suomen Harrastajateatteriliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Kansalaisfoorumi ylpeinä esittävät kutsun ilmaiseen Tulevaisuustorstait-webinaarisarjaan, joka huipentuu Vastuunjakajat-tapaamiseen Lappajärven Kivitippuun 29. toukokuuta.

Aiheena Tulevaisuustorstaissa on – ei enempää eikä vähempää – kuin harrastajateatterin tulevaisuus. Keskustelua käydään Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarelan ja vaihtuvien luennoitsijoiden kanssa.

Webinaareihin on ilmoittauduttava ennakkoon ja ne ovat maksuttomia.

Webinaariin osallistumista varten tarvitset vain älylaitteen, jossa on toimiva verkkoyhteys. Webinaari toteutetaan Zoom-ohjelmalla.

Ilmoittautumisen jälkeen saat liitteenä tarkemmat ohjeet eri laitteilla osallistumisesta ja muuta tärkeää tietoa.

Osallistujamäärä on rajattu, siksi ennakkoilmoittautuminen on tärkeää.

–Työ harrastajateatterikentällä on suurimmaksi osaksi vapaaehtoista, mutta kun eteen tulee uusia asioita ja vastoinkäymisiä, kuten tämä korona, on helposti ratkaisuna lamaantuminen. Odotetaan, että tilanne menee ohi. Tämä tilanne ei nyt menekään ohi, vaan tästä jää jotakin uuteen normaaliimme. Ajatus on, että Tulevaisuustorstaista tulisi ideoita ja kipinää siihen, millä muulla tavalla teatteria voisi ajatella kuin että se on liveyleisön edessä tapahtuvaa toimintaa, sanoo Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela.

Saarela toteaa, että jos tulevana kesänäkään ei vielä päästä yleisön eteen, ovat teatterit todella suossa. Tarvitaan pikaisesti uudenlaista ajattelua.

Hän toteaa Suomessa olevan useita ihmisiä, jotka ovat jo pitkään tehneet työtä digitaalisen teatterin ja muiden uusien suuntien kanssa.

Heistä ensimmäisenä pääsee luennoimaan Karanteeniteatterin Tatu Mönttinen 4. maaliskuuta kello 18–20.30.

Freelancernäyttelijä Mönttinen

ei lamaantunut koronan iskiessä maaliskuussa 2020, vaan synnytti kahdessa viikossa Karanteeniteatterin, ammattiteatteria striimaavan yrityksen, jonka ensimmäinen lähetys ”Matti Nykänen – Hyppy sumuun” nähtiin jo aprillipäivänä.

Digitaalisesta näyttämöstä luennoi teatteriohjaaja ja esitystaiteilija Maria Oiva 1. huhtikuuta kello 18– 20.30. Oivan luennolla lähestytään esitysesimerkkien kautta digitaalista näyttämöä sekä sen erilaisia mahdollisuuksia. Käydään läpi sosiaalisen median alustojen kielioppia, ominaisuuksia ja vaatimuksia.

Avainsanoina muun muassa etäesitys ja paikkasidonnaisuus.

Kirjailija-ohjaaja ja omaa luokkaansa oleva ajattelija Juha Hurme luennoi teatterista, pandemiasta ja internetistä 15. huhtikuuta kello 18–20.30. Hurme pohtii luennollaan muun muassa teatterin pärjäämistä pandemioiden ja internetin aikakaudella – ja pitääkö sen edes pärjätä? Asioilla on kestonsa: onko teatterin aikakausi päättymässä?

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www. shtl.fi/webinaarisarja.

HUOM! Luennoista jää tallenne, jota voi katsoa 10 päivää luennon jälkeen.

5

Vuoden Harrastajateatteri 2021: Reisjärven Harrastajateatteri ReTé

Yhteinen ja ansaittu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rajalla, sisämaan uumenissa sijaitseva 3000 asukkaan pieni Reisjärven kunta on voimakkaiden herätysliikkeiden, pontevan urheilun ja moni-ilmeisen taiteen yhteensulautuma.

Teatteriharrastus sai Harrastajateatteri ReTén ansiosta uutta nostetta ja virtaa ”reteeläisten” liikkeellepolkaiseman Kulttuurikeskus Sampola -hankkeen myötä.

Harrastajateatteri ReTén ohjaaja Milla Puurula-Tilli kertoo teatterilaisten olevan aivan täpinöissään saamastaan Vuoden Harrastajateatteri 2021 -tunnustuksesta.

–Tämä oli äärimmäisen tarpeellinen virtapiikki toiminnallemme. Olemme tehneet hirveästi töitä Kulttuurikeskus Sampolan eteen, kaikki aika on käytetty siihen ja se on imenyt mehut. Nyt kaikilla on hirveästi virtaa, Puurula-Tilli iloitsee.

ReTé toimi aiemmin alakoulun auditoriossa, mutta osa yleisöstä on kokenut, että tilassa ei ole hyvä olla. Teatterilaisilta on kysytty eivätkö he voisi toimia ulkotiloissa, mutta kunnassa ei ole lainkaan kesäteatteritilaa.

ReTéläiset ajattelivat, että kesäteatterin rakentaminen on niin kallista puuhaa, että siihen ei pystytä, mutta asia on silti pyörinyt puheis6

sa kaiken aikaa.

–Yhtäkkiä tempaistiin nuorisoseuran kanssa yhteinen Leaderhakemus, tehtiin valmis paketti Kulttuurikeskus Sampolasta, joka rakentuu Reisjärven kirkonkylän Nuorisoseuran sisätiloihin ja takapihalle. Nuorisoseuralla on joskus kauan sitten esitetty näytelmiä, mutta se on ollut jo pitkään vajaakäytöllä. Teatteri taas pystyy hyödyntämään seurantalon takapihaa ja käyttämään talon takaseiniä lavasteena – siellä on valmiina ovia ja ikkunoita.

Rahoitus saatiin viime vuonna Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Paljon puhutaan talkoovoiman vähenemisestä, mutta Reisjärvellä löytyy vielä kökkähenkeä. Viime kesän aikana nuorisoseuran takapihalle nousi peltikattoinen 250 hengen vetoinen nouseva katsomo.

Talkootunteja on kertynyt 1334.

Kun lumet lähtevät, laitetaan vielä näyttämön päälle purje suojaamaan esiintyjiä.

Tulevaisuudessa katsomossa tullaan todennäköisesti seuraamaan muutakin ohjelmaa kuin teatteria, sillä se on rakennettu suurella sydämellä palvelemaan kaikkea mahdollista kulttuuria ja taidetta.

–Meillä kyllä löytyy talkoolaisia.

Reisjärvi on urheilupaikkakunta ja sillä puolella on hyvin vapaaehtoisia, ja kun alettiin viedä eteenpäin kulttuuripuolen asioita, äkkiä löytyikin ihmisiä, jotka halusivat tulla mukaan toimintaan tai olla jollakin tavalla avuksi.

Yhteistyö nuorisoseuran kanssa on toimivaa. ReTé on rakentanut ulkoilmateatterin ja seuraavaksi lähtee hanke nuorisoseuran kunnostamiseen.

Kokonaisuuden sijainti on ihan-

teellinen: paikka on keskellä kylää, paraatipaikalla. Vieressä on keskustan koulu, eikä pysäköintitilaa tarvitse haeskella.

Kunhan koronarajoitukset hellittävät, on ReTéllä käsissään myös sellainen teatterihelmi, joka taatusti kiinnostaa yleisöä. Puurula-Tilli on pitänyt tärkeänä nostaa näyttämölle myös paikallisten kirjoittajien tekstejä, joita kunnasta löytyy useita.

Koronavuodelle 2020 otettiin työn alle Tapani Hyvösen kirjoittama näytelmä ”Tanssin sun kanssasi aamuun”, joka on tositapahtumiin perustuva ihmissuhdedraama.

Näytelmää ehdittiin valmistella kaikki koronarajoitukset huomioiden jo aika pitkälle, ennen kuin toiminta oli pakko pysäyttää.

Näytelmää on kuitenkin työstetty sen mitä rajoituksilta on pystytty, värkätty lavastusta ja puvustusta, jonka on sovittava 1900-luvun alun epookkiin.

–Näytelmä kertoo paikkakuntalaisesta alakoulun opettajattaresta ja Raahesta tulleesta nuoresta miesopettajasta ja heidän välisestä kielletystä romanssista. Pienellä paikkakunnallahan juoruillaan kaikesta ja tämä kiinnosti valtavasti ihmisiä. Näytelmän yksi teema onkin pienen kyläyhteisön juoruilukulttuuri.

Tarina sinänsä on hyvin traaginen, mutta koomisia tilanteita syntyy, kun ulkopuoliset yrittävät päästä kaikesta selville.

Tapauksesta on olemassa jopa kirjallisia dokumentteja, sillä opettajien suhde ajautui siihen pisteeseen, että he joutuivat lautakunnan eteen selvittelemään tilannettaan.

Tarinassa naisen heikko asema tulee alleviivatuksi: hän on lopulta se kärsivin osapuoli, raskaana ja

Kuva Näytelmästä Mooseksen perintö. Kuva: Reisjärvi-lehti.

menettää maineensa.

–Jatkamme nyt näytelmän työstämistä. Tähtäin on heinäkuun lopussa, jolloin olisi ensi-ilta. Se olisi samalla myös uuden teatteritilan käyttöönotto. Näytelmä on niin hyvällä mallilla, että aikataulu pitää.

Edellisen ohjaajan muutettua toiselle paikkakunnalle, eli ReTé jonkin aikaa hiljaiseloa. Äidinkielenopettajana paikkakunnalla toimiva Puurula-Tilli ohjasi – ja ohjaa edelleen – lasten ja nuorten teatteriryhmää Jokilatvan Opistossa.

Kun ReTé valmistautui 10-vuotisjuhlaansa vuonna 2016, he ottivat Puurula-Tilliin yhteyttä ohjauksen toivossa.

–He halusivat tehdä musiikkirevyyn ja ajattelin, että no, voinhan minä siihen vielä revetä. Niin tempauduin mukaan ja meillä oli hirveän hauskaa. Soittivat sitten perään ja pyysivät jatkamaan ohjaajana.

Siitä alkoi ReTén entistäkin reteempi aika. Toimintaan tuli mukaan uusia ihmisiä Haapajärveltä ja Pihtiputaalta, naapurikunnista.

Lasten ja nuorten ryhmä toimii

hyvänä ”kasvattiseurana”. Kun nuoriso kasvaa siitä ulos, sieltä tullaan ReTén puolelle.

Alla: Kuva näytelmästä Maa kallis isien. Kuva: Satu Kangas-Viljamäki/ Selänne-lehti.

7

Perustelut: Harrastajateatteri ReTé on pienen paikkakunnan voimannäytös, jota ei korona ole lannistanut. ReTé on kaikenikäisten yhteinen teatteri, joka arvostaa aidosti yhteistyön voimaa, osallisuutta, yhdessä tekemistä ja ahkeruutta. ReTé jakaa myös ilahduttavalla tavalla sosiaalisessa mediassa yhdessä tekemisen iloa ja voimaa.

Teatteri otti ison haasteen rakentaessaan poikkeusaikana koko kylän yhteisen kulttuuritilan. Talkootyö ei ole nykypäivänä itsestäänselvyys, mutta reisjärveläiset ovat saaneet koko kylän liikkeelle. Talkoolaisten kautta toimintaan on tullut mukaan uusia harrastajia, jotka ovat löytäneet oman roolinsa teatterin monenlaisista tehtävistä.

ReTé tekee paikkakunnallaan tärkeää, tinkimätöntä ja päämäärätietoista teatteria. Harrastajateatteri ReTé on hyvä esimerkiksi taiteen yhdistävästä voimasta koko yhteisössä.

Kuva näytelmästä Ulvova mylläri.

Kuva: Reisjärvi-lehti

Kunniamaininta Helsingin Gayteatteri HGT ry:lle Poikkeuksellisesti poikkeusvuonna 2021 toimikunta on päättänyt myös jakaa kunniamaininnan. Kunniamaininnan (200 €) saa Helsingin Gayteatteri HGT ry. Rohkeasta vaikuttamisesta ja kantaaottavasta työstä tässä ajassa, jossa sateenkaari-ihmisten oikeudet eivät ole vieläkään itsestäänselvyys kaikkialla. Malliesimerkki siitä kuinka taiteen voimalla voidaan vaikuttaa ja edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Esitykset ovat uniikkeja, taiteellisesti kunnianhimoisia ja merkityksellisiä sekä tekijöille että katsojille.

Valinnat 15 hakijan joukosta teki Suomen Harrastajateatteriliiton varapuheenjohtaja Minna Autere ja toiminnanjohtaja Sanna Saarela. Vuoden Harrastajateatteri valitaan vuosittain.

8

Joukkorahoituksella apua kentälle!

Suomen Harrastajateatteriliitto on avannut mesenaatti-kampanjan, jolla varmistetaan ainutlaatuisen harrastajateatterikulttuurin tulevaisuus Suomessa.

Rahoitus päättyy jo 16.3.2021, joten siihen mennessä kaikki kynnelle kykenevät yksittäiset ja yhteisölliset joukot voivat kantaa korsiaan yhteiseen kekoon. Jokainen tuen osoitus siirtyy suoraan teatterikenttämme avustuksiin. Vinkkaa eteenpäin!

Tavoitteena on koota 50.000 euroa, minimitavoite on 1000 euroa.

Mikäli tonni ei täyty, kaikki rahoitussitoumukset raukeavat ja varat palautetaan rahoittajille.

Liiton korona-aid-pottia voit kasvattaa hankkimalla seuraavia vastikkeita: • 15 euroa: Tyylikäs liiton sininen kangaskassi.

• 20 euroa: Liiton kankainen kasvosuoja.

• 30 euroa: Hopeoitu naamiopinssi.

• 100 euroa: Harrastajateatterikesän passi, joka oikeuttaa ilmaisen sisäänpääsyn säänpääsyn kaikkiin tapahtuman esityksiin 20.–22.8. Jy-

väskylässä.

• 450 euroa: Kahden tunnin hauskan improvisaatio- ja ilmaisutaitokoulutus, joka sopii vaikka TYHYpäivän yhteyteen.

• 600 euroa: Teatterilaivalle Aluokan hytti neljälle henkilölle 17. –18.9.2021 Silja Europalle.

• 1400 euroa: Räätälöity teatterin keinoin toteutettu toiminnallinen kurssi ammattiohjaajan räätälöimänä yhteisösi tarpeisiin.

Kesto 6 x 45 minuuttia.

Kampanja: www.mesenaatti.me

Kuva: Eija Jokilahti

Teatteri kuvassa -valokuvakilpailu ratkennut!

Suomen Harrastajateatteriliiton tammikuussa avaamaan teatteriaiheisen valokuvakilpailun on voittanut tämän lehden kansikuvana julkaistu Nurmijärven Kivi-juhlat ry:n kuva näytelmästä Seitsemän veljestä. Kuva on ottanut Turkka Tervonen.

Toiseksi sijoittunut Orimattilan kesäteatterin kuva näytelmästä Työmiehen vaimo nähdään kesäkuun Repliikin kansikuvana, kuvan on ottanut Pia Simonen.

Kolmanneksi rankattiin Lohjan Teatterin kuva näytelmästä Sher-

woodin sankari Robin Hood, kuvaajana Sari Niinikoski. Kuva tulee komistamaan syksyn numeron kantta.

Kiitokset osallistujille ja onnittelut voittajille!

9

Sanna Saarela valitsee Harrastajateatterikesän ohjelmiston Suomen Harrastajateatteriliiton uusi toiminnanjohtaja Sanna Saarela valitsee vuoden 2021 Harrastajateatterikesän ohjelmiston. Saarela on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja.

– Vuosi 2020 on koetellut monia teattereita ennen näkemättömällä tavalla. Siksi suuntaammekin vuoteen 2021 energisesti, positiivisin mielin ja teatteria janoten. Yksi vuoden ilonaiheista tulee ehdottomasti olemaan Jyväskylän Harrastajateatterikesä, jossa pääsemme tapaamaan pitkästä aikaa muita toimijoita ja näkemään hienoja esityksiä, kertoo Saarela.

Valitsijana Saarela kertoo kiinnittävänsä erityisesti huomiota esityksessä saavutettuun tunnelmaan ja intensiteettiin sekä teatterintekemisen iloon.

–Sydän oikein janoaa päästä näkemään esityksiä ja kohtaamaan muita teatterintekijöitä. Koronan aikana teatterin tarjoama yhteisöllisyys korostuu entisestään. Olen itse pedagoginen ohjaaja ja koen,

10

että prosessi näkyy aina valmiissa tuotoksessa. Hyvä yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltaminen vaikuttaa koko esityksen ilmapiiriin ja onkin usein ensimmäinen asia, jota esityksissä aistin.

Teatterintekijänä ja -kokijana Saarelaa kiinnostaa erityisesti kokonaiselämys – kuinka hyvin esitys välittyy ja pääsekö osaksi sitä maagista taikapiiriä, mikä esitysten ympärillä yleensä on. Ulottuuko teos katsomoon asti ja kuinka se pitää otteessaan.

– Hyvään teatteriesitykseen kuuluu mielestäni myös monet tasot, joista katsoja saa itse päättää tulkintansa syvyyden. Hyvä esitys myös esittelee usein jonkin uuden kulman mahdollisesti tuttuunkin aiheeseen. Herättää ajattelemaan ja vie mukanaan. Mikä tahansa tarina voi hyvin kerrottuna tuntua omalta.

Saarela kokee Harrastajateatterikesän olevan kuin majakka, jota kohti mennään. Kun sinne asti päästään, ollaan toivottavasti jo kuivin jaloin pandemian aallokosta.

NYT HAKEMAAN! Harrastajateatterikesän 2021 hakuaika on 6. 4. 2021 saakka.

Tapahtumaan valitaan vuosittain tallenteen perusteella 6–8 harras-

tajateatteriesitystä.

Tänä vuonna Harrastajateatterikesä järjestetään 20. –22. elokuuta Jyväskylän kaupunginteatterilla.

Tapahtumassa esityksiä arvioi teatterialan ammattilaisen muodostama raati, joka tapahtuman päätteeksi jakaa kunniamainintoja ja stipendejä yhteensä 1000 eurolla.

Tapahtuman raadissa tänä vuonna ovat näyttelijä Jukka-Pekka Mikkonen, ohjaaja ja dramaturgi Seppo Honkonen sekä näyttelijä Jaana Pesonen.

Tämän vuoden hakuaikaa on pyritty myöhäistämään niin paljon kuin suinkin on mahdollista, koska syksyn ja talven esitys- ja harjoituskausi on ollut teattereille koronan vuoksi todella haastava, kertoo tapahtuman vastaava tuottaja Mari Saarinen.

–Toivomme kuitenkin, että saamme tänä vuonna tapahtuman järjestymään toki viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia sekä kokonaistilannetta tarkasti seuraten, toteaa Saarinen.

Harrastajateatterikesä järjestetään 47. kerran ja viidettä kertaa Jyväskylässä. Tapahtuman pääjärjestäjä on Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa.

Kuva: Eija Jokilahti

Vastuunjakajat koolle Lappajärvelle 29.5.

Hei, sinä teatterisi vastuunjakaja, puheenjohtaja, tuottaja, hallituksen jäsen tai muu, joka pidät teatterisi toimintaa tukevasti pinnalla myös näinä haastavina aikoina.

29. toukokuuta Lappajärven Kivitipussa verkostoidutaan, jaetaan uusia ja vanhoja ideoita ja suunnitellaan tulevaisuutta yhdessä muiden vastuunjakajien kanssa.

Jaetaan kokemuksia, huolia, pohdintoja ja toiveita teatteriharrastuksen matkan varrelta.

Päivän aikana ei keskustella esiintymisestä, vaan kaikesta muusta teatteriaktiiveja koskevasta.

Vastuunjakajat-päivässä ovat puhumassa taiteilija Riku Saastamoinen, Inke Dahl ja Sanna Saarela.

Riku Saastamoinen (TeM) on taiteilija, opettaja ja tutkija. Hän on toiminut Teatterikorkeakoulussa

Teatteritaiteen lehtorina vuodesta 2007 ja johtanut teatteripedagogiikan maisteriohjelmaa vuodesta 2011 lähtien. Toiminut SHT:n ohjaus- ja koulutustoimikunnan puheenjohtajana vuoden 2021 alusta.

Inke Dahl (os. Huusko, ent. Pulkkinen, ent. Rosilo) on työnohjaaja, teatteriohjaaja, valokuvaaja. Inke on toiminut teatterialalla 70-luvulta lähtien ohjaajana, kouluttajana sekä toiminut raadittajana, festivaalien järjestäjänä. Teatterialan työuran hän on tehnyt sekä ammatti- että harrastajakentällä Suomessa ja Ruotsissa. Inke on vetänyt organisaatioille vuosien aikana lukuisia pistekoulutuksia, joiden sisältö on liittynyt henkilökunnan jaksamiseen ja uudenlaiseen ajatteluun organisaation sisällä.

Sanna Saarela on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja. Saarela aloitti Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana syksyllä 2020, ja on toiminut muun muassa sitä ennen Riihimäen Nuorisoteat-

terin rehtorina.

–Talkoovoima on selkeästi vähentynyt teattereissa vuosien saatossa.

Monessa teatterissa on vain muutama aktiivi, joilla homma alkaa käydä kunnon päälle. Verkostoituminen muiden teattereiden aktiivisten toimijoiden kanssa helpottaa yksittäisten ihmisten taakkaa ja laajentaa perspektiiviä myös oman teatterin toiminnan suunnitteluun.

Toivon mukaan tästä saadaan vuosittainen tapaaminen, Saarela sanoo.

Yhteisten keskusteluiden ja työpajojen lisäksi ohjelmassa on Järvilakeuden Kansalaisopiston elokuvatiimin elokuva ja yhteinen illanvietto.

Osallistumishinta päivään on 89 €/hlö ja se sisältää koko ohjelman, lounaan, päiväkahvit ja upean illallisen sekä illanvieton. Lisämaksusta on mahdollista varata majoitus aamiaisella Kivitipusta.

Tule Lappajärvelle vertaistesi antoisaan seuraan!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.shtl.fi ->Tapahtumat 11

Kantaesityspalkinnon 2021 voittaja on Hanna Suutelan kirjoittama ”Tunteellinen kone”. Musikaalin kantaesitti 18.4.2019 Rantasalmen Nuorisoteatteri. Musiikin sovitti Matti Suomela. Musikaalin ohjasi Ville-Veikko Valtonen.

Ryhmälle kustomoitu huippujuttu Rantasalmen Nuorisoteatterin kapellimestari ja musiikkiteatterilinjan vastaava Marja Ikonen riemuitsee kantaesityspalkinnosta. ”Tunteellinen kone” oli paitsi loistava teksti, myös mieleenpainuva tuotanto kaikin mahdollisin puolin.

Musikaali juhlisti Rantasalmen Nuorisoteatterin 25-vuotisjuhlavuotta ja yhdisti kaikenikäiset katsojat.

Alun perin Ikonen oli kiinnostunut toisesta tekstistä, mutta se ei ollut käytettävissä. Suutelan kanssa käytiin keskusteluja siitä millainen porukka musikaalia esittäisi.

12

Muhitteluaika venähti tammikuusta 2017 keväälle 2019, jolloin musikaali esitettiin. Ikonen naurahtaa, että hänelle on jäänyt talteen nelisentuhatta musikaaliin liittyvää viestiä, mikä sekin kertoo työstöajan pituudesta.

–Tunteellisesta koneesta jäi hirveän hyvät muistot. Käsikirjoittaja oli mukana tekoprosessissa koko ajan, Hanna oli hyvin joustava käsikirjoittaja. Ideoita pyöriteltiin avoimesti ja tekstiä pystyttiin muokkaamaan ryhmän ehdoilla pitkin matkaa, Ikonen sanoo.

Koko musikaalin syntyprosessi oli uuden oppimista siitä, miten käsikirjoittaja ajattelee asioita. Suutela näki teoksen eri vaiheita, tekijät saivat lukea eri versioita ja kommentoida niitä.

–Kaikki käsikirjoittajat eivät antaisi puolivalmista työtä nähtäväksi.

Pari kuukautta ennen aloitusta alettiin kerätä ilmoittautumisia. Nuoria oli lähdössä mukaan enemmän kuin oli ajateltu. Lopulta Tunteellisessa koneessa oli mukana viitisenkymmentä nuorta, joten

Musikaalikuvat: Kuwaamo Sampo Luukkainen.

märsivät, miksi tätä on tärkeää tehdä. Kiinnitettiin huomiota siihen, mitä nuoret tekevät ja mitä heille tehdään.

Suutela kirjoittaa mielellään teoksia, jollaisia ammattinäyttelijät eivät tule saamaan käsiinsä. Hänen kirjoittamissaan musikaaleissa on pelkkiä A-rooleja.

–Elämässä ei ole sivuhenkilöitä, eikä nuorisomusikaalissa. Ammattiteatterissa rooleilla on erilainen palkkaus ja vastuu, mutta kun nuoret lähtevät tähän lajiin, paine on jaettava mahdollisimman laajalle.

Teos on myös rakennettava siten, että jos sinulla on yksi laulu laulettavana ja sattuu huono ilta, loppulaulussa ei kukaan muista sitä yhtä heikompaa vetoa. Esimerkiksi Tunteellisessa koneessa Anssi Kelan ”Sinun vuorosi loistaa” on täydellinen loppubiisi, jossa tunnekokemus jaetaan yleisön kanssa ja sitä hyräillen kaikki lähtevät kotiin. kaksoismiehityksellä edettiin.

–Esiintyjäjoukkomme on niin tyttövoittoinen, että tarvitaan teoksia, joissa tytöille on tasapuolisesti tekemistä ja jokainen saa näyttämöaikaa ja repliikkejä. Haluamme myös tukea suomalaisen teatterin tekemistä.

Musiikin esitysoikeudet ovat oma haasteensa musikaaleissa. Käsikirjoittajalta saatiin siihenkin apua ja juuri ne kirjoittajalle merkitykselliset kappaleet saatiin: Apulannan ”Koneeseen kadonnut” ja ”Virhe ohjelmoinnissa” sekä Neljän ruusun ”Tie ajatuksiin”.

Nuorisomusikaalit ovat kiinnostaneet pitkään Tunteellisen koneen kirjoittanutta Hanna Suutelaa. Hänen aiempia nuorisolle kirjoittamiaan teoksia ovat Hullu Prinssi, joka kantaesitettiin Kangasalan lukiossa 2019 sekä useamman tekijän Nahkatakkinen tyttö, joka kantaesitet-

tiin Vaskivuoren lukiossa 2014.

Teatterintutkija-dramaturgi Suutela toteaa nuorison ansaitsevan omaa ohjelmistoa. Aiheet on tuotava esiin uudesta kulmasta tämän ajan nuorille, ovat ne sitten historiaa tai satua.

Musikaalista on tulossa laji, jossa ei tehdä vain musiikkia ja näytellä, vaan mukana on laaja yhteisö. Se on koko teatterille tai koululle tärkeä projekti. Se on lajityyppinä niin suuri, että ihan kaikkia tarvitaan.

Yhteisöllisyys tuntuu olevan hukassa luokattomassa lukiossa ja musikaali on hyvä työväline siihen, Suutela sanoo.

Suutelalle oli kirjoittajana antoisaa, että näyttämölle oli tulossa myös lastenteatteri-ikäisiä tekijöitä. Kokonaisuus näyttäytyi hänelle valtavana talkootyönä.

–En ole missään törmännyt tällaiseen talkoohenkeen. Ihmiset ym-

Rantasalmen nuorisoteatteri oli rohkea ”tilaaja”. Käsikirjoittajalle kerrottiin mitä halutaan ja millaisia ongelmia heillä on ollut tekstin löytämisessä. Suutela huomioi alusta asti pedagogisen joustavuuden: Tunteellinen kone -musikaalissa on mahdollista, että Sini voi olla Simo ja sukupuolia ei ole muutenkaan hirtetty tiukasti kiinni. Ohjaaja voi ratkoa roolit ryhmälleen sopivaksi.

Suutela ei halunnut kirjoittaa perinteistä rakkausjuttua vaan rakensi popmusiikista kehyksen tarinalle, joka lainailee rennosti musikaalimaailmasta. On professori ja seitsemän orpolasta ja niin edelleen.

–Lopputulos oli valtava yllätys.

Ohjaaja Ville-Veikko Valtonen oli tehnyt riemastuttavia ratkaisuja ja taso oli huikean hyvä. Minusta tuli heidän suurin faninsa. Työ oli tosi kunnianhimoista ja tasokasta.

Myös vanhempi yleisö otti yllättävän hyvin jopa Apulannan musiikin, jota toki vähän sovitettiin.

13

Kuva: Kari Sunnari

Hanna Suutela • Syntynyt Helsingissä 1967, asunut lapsuutensa Joensuussa.

• Teatterintutkija, tietokirjailija, käsikirjoittaja.

• Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professori • Tampereen Työväen Teatterin dramaturgi • Asuu Tampereella

Valitsijan perustelut Tunteellinen kone on raikas ja ajatuksia herättävä musiikkinäytelmä, jossa ihmisen ja koneen vuorovaikutus luo niin koomisia kuin koskettaviakin tilanteita. Dialogi on kekseliästä ja hyvärytmistä. Teksti luo eheän fiktiivisen todellisuuden, jonka tapahtumat ovat viitteellisyydessään tunnistettavia ja uskottavia. Näytelmässä käsitellään ajankohtaisia teemoja (tekoäly, sukupuoliroolit, ihmisten kohtaamattomuus ja suru) vakavan leikillisesti. Aiheita kunnioittaen, mutta kevyesti. Näytelmässä myös dynaamisesti vuorottelevat nuorten kokemusmaailma, akateemiset ympyrät ja tosi-tv-todellisuus.

Näytelmään on upotettu onnistuneesti tunnettuja musiikkikappaleita, mutta pienellä muokkauksella uskoisin tekstiä pystyttävän esittämään tarvittaessa myös ilman niitä. Oikeastaan ainoa asia, jota lukijana tekstissä aavistuksen vierastin, olivat paikoin melko tarkat, näyttelijäntyötä koskevat, parenteesit, jotka operoivat ehkä enem14

män ohjaamisen kuin käsikirjoittamisen alueella. Mutta koska oletin, että teksti oli kirjoitettu nuorten, osin kokemattomien näyttelijöiden esitettäväksi (ja luettavaksi), niin koin kyseiset parenteesit kuitenkin lopulta perustelluiksi.

Lyhyesti: hurmaava teksti.

Yleinen kuvaus kilpailuteksteistä ja valintaprosessista Kantaesitystekstien kirjo oli monella tapaa ilahduttavan laaja. Oli kansankomediaa ja tanssiteatteritekstiä, perinteistä juonellista kerrontaa ja fragmentaarisempaa rakennetta. Musiikin osuus oli merkittävä suurimmassa osassa tekstejä. Myös näytelmien paikallisuus korostui. Sainkin lukijana tehdä kiinnostavia matkoja mm. 80-luvun Berliinin alakulttuureihin, Kokkolan Ykspihlajan historiaan ja usean suomalaisen pikkukaupungin lähimenneisyyteen. Suosituimmat tapahtuma-ajat olivat viime vuosisadan kaksi viimeistä vuosikym-

mentä. Valtaosa teksteistä oli suunnattu ensisijaisesti aikuisille, mutta joukkoon mahtui hivenen myös lasten- ja nuortenteatteria. Näytelmien laajuus vaihteli reilusta 150 sivusta vajaaseen kymmeneen sivuun. Suomenkielisten näytelmien lisäksi joukossa oli pari englanninkielistä tekstiä.

Näin erilaisten näytelmien laittaminen paremmuusjärjestykseen on objektiivisesti ajatellen mahdotonta ja valitsijan subjektiiviset mieltymykset luonnollisesti vaikuttavat siihen paljon. Vilpittömästi voin sanoa nähneeni vahvuuksia joka ikisessä tekstissä. Kuuden näytelmän maailma ja teatterillinen ajattelu vei mukanaan niin, että yllätin itseni lukevani niiden dialogia ääneen eläytyen ja pohtineeni, miten itse ohjaisin kyseisen tekstin näyttämölle. Loppuvaiheessa jouduin tekemään valinnan kahden erinomaisen ja keskenään hyvin erilaisen tekstin välillä.

Mika Terävä

SPOTTI siirtyy vuoteen 2022 Ilontäyteinen SPOTTI – Lasten ja nuorten teatteripäivät järjestetään 14.–15. toukokuuta 2022. Riihimäen kaupunki vallataan teatterihulinalla, nautitaan upeista esityksistä, kohdataan hauskoissa teatteriaiheisissa työpajoissa, tanssitaan discossa ja saadaan raadilta arvokasta palautetta.

Tapahtuman suojelijana on näyttelijä Kiti Kokkonen.

–Suojelija on kunniatehtävä, jonka otan kiitollisena vastaan ja varsinkin, kun kyseessä on lapset ja nuoret esittävän taiteen kentällä. Vuorovaikutus on yksi merkittävimmistä peruspilareista, kun pyritään vaalimaan yhteiskunnallista sopusointua ja ilmaisu kaikissa muodoissaan tuo meitä lähemmäs toisiamme.

Eläköön teatteri ja esittävä taide – ja erityisesti lapset ja nuoret, jotka tekevät maailmasta sukupolvesta toiseen kauniimman, summaa Kokkonen ajatuksiaan suojelijan tehtävästä.

SPOTTI-raatina toimivat näyttelijä Jenni Kokander, ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Niina Lahtinen, taikuri Jarmo Luttinen ja stand up -koomikko sekä teatteriopettaja Heikki Vilja.

RAMPPIKUUME

– Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät huhtikuussa virtuaalisena festivaalina Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään virtuaalisena festivaalina 23.–25.4.2021. Tapahtuman ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä nuorisoteatterikatselmus, johon oli erillinen haku helmikuussa.

Ramppikuume järjestettiin virtuaalisena festivaalina myös vuonna 2020. Viime vuoden tapaan osallistuminen tapahtumaan onnistuu mistä vain, koska tapahtumasisällöt jaetaan verkossa. Katselmusesitysten katsominen on ilmaista, ja esitysten jälkeen on mahdollista osallistua löylytyksiin, joissa puretaan juuri nähtyä esitystä ja kuullaan kommentteja tekijöiltä.

Virtuaalinen Ramppikuume tarjoaa myös työpajoja, joihin ilmoittautuminen on auki 15.3.-16.4.2021. Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai ei kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.

Virtuaalisen Ramppikuumeen työpajat sekä muu ohjelma julkaistaan kevään aikana tapahtuman nettisivuilla.

www.ramppikuume.net

Seuraa tapahtuman tiedotusta ja uutisointia osoitteessa: www.ramppikuume.net.

15

Vapaaehtoisuus yhdistysten ytimessä Vapaaehtoistyön käytännön haasteita yhdistyksissä ovat mm., että työt kasaantuvat pienelle porukalle, uusia toimijoita ei lähde mukaan eikä pitkäjänteiseen toimintaan sitouduta. Ihmiset myös kiinnittyvät enemmän ilmiöihin ja merkityksiin kuin organisaatioihin.

Vinkit vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen 1) Tarkista, onko yhdistyksen toiminta ja tarkoitus ajan tasalla Miettikää yhdistyksen toiminnan ydintarkoitus ja pohtikaa, ketä ja mitä varten toiminta on olemassa. Kun yhdistyksen yhteiskunnal-

16

linen ja yhteisöllinen merkitys on selkeä, on sen toimintaan helpompi tulla mukaan.

2) Tee vapaaehtoiseksi tuleminen helpoksi ja houkuttelevaksi Paras tapa houkutella uusia tulokkaita on huolehtia hyvin toiminnassa jo mukana olevista. Kannusta vapaaehtoisia viestimään toiminnasta eteenpäin ja päästä uusia ihmisiä kokeilemaan vapaaehtoisuutta ennen kuin täytyy sitoutua jäseneksi.

Kerro jäsenenmaksu- ja lahjoituspyyntöjen yhteydessä vapaaehtoistoiminnasta.

3) Tarjoa monenlaisia mukanaolon mahdollisuuksia ja kiitä Tarjoa mahdollisuuksia osallistua erilaisissa elämäntilanteissa. Tuo selkeästi esille tehtävänkuvaukset ja vastuut ja perehdytä työhön.

Kerro työpanoksen hyödyistä sekä siitä, mitä vapaaehtoisuudesta oppii. Anna uusille mahdollisuus kokeilla ja toteuttaa omia ideoita.

Tee vapaaehtoistoiminnan kautta annettu apu ja hyöty laajasti näkyväksi. Aito kiittäminen ja palkitseminen ovat tärkeintä.

4) Suosi avointa ja rentoa päätöksentekoa Tarjoa kaikille yhdistyksen jäse-

nille mahdollisuus tulla kuuntelemaan hallituksen kokouksia. Anna vastuuta! Se motivoi, viestii luottamusta ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uusiakin jäseniä voi pyytää mukaan päätöksentekoon ja yhdistysten hallitustyöskentelyyn.

Anna uusien luoda uudenlaisia toiminnan tapoja. Luovu hierarkkisuudesta.

Hallituksen kokoukset voi pitää viihtyisästi puistossa tai saunaillassa. Rento ja luova ympäristö mahdollistaa innovatiivisten ideoiden syntymisen.

5) Panosta viestintään Viestintä tuo uusia jäseniä, sitouttaa ja aktivoi nykyisiä sekä luo mielikuvaa yhdistyksen toiminnan merkityksestä. Pidä huolta, että yh-

distyksesi on avoin ja toivottaa tervetulleeksi erilaisia ihmisiä moninaisista tauistoista. Kerro kuvien ja videoiden avulla jokapäiväisestä toiminnastasi sekä vapaaehtoisuuden vaikutuksista.

6) Seuraa aikaasi ja ennakoi tulevaisuutta Megatrendit sekä globaalit ja paikalliset tapahtumat vaikuttavat järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan.

Esimerkiksi korona-aika on lisännyt suomalaisten auttamishalua ja tuonut uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Työelämän murros ja yksilön merkitysten etsintä vaikuttavat varmasti tulevaisuuden vapaaehtoistyöhön.

Havainnoi tulevaisuuden signaaleja ja ole avoin. Oman aktiivisen,

kokeilevan ja uudistusvoimaisen toiminnan kautta myös luodaan toivottua tulevaisuutta.

Kukka-Maaria Vuorikoski koulutussuunnittelija Kansalaisfoorumi Lue jutun laajempi versio verkkosivuillamme: kansalaisfoorumi.fi/vapaaehtoisuus-yhdistysten-ytimessa

KOULUTUKSET VERKKOON – ME AUTAMME! Verkkokeijultamme, mediakasvattaja Sanna-Mari Suopajärveltä, saatte tukea etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen videoneuvotteluyhteyksiä ja osallistavia sovelluksia hyödyntäen. Hän auttaa myös opetusmateriaalien verkkoistamisessa ja vuorovaikutuksen tukemisessa verkko-opetuksessa. Verkkokeijun tuki on jäsenillemme maksutonta ja sitä voitte tiedustella Tuula Hyystinmäeltä, tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi.

Peda.net-sivustoltamme löydätte ohjeita opetuksesta ja ohjaamisesta verkossa. Viimeisin lisäys aineistoon ovat ohjeet opintotuntien laskemiseen verkko-opetuksessa: peda.net/kansalaisfoorumi.

ILMOITTAUDU KOULUTUKSIIMME Kansalaisfoorumin jäsenet saavat useimmista koulutuksistamme alennusta. Tarkista kurssitarjontamme verkkosivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan: kansalaisfoorumi.fi/koulutukset.

17

Jokapaikanhöylä nimeltä

Riitta

”Sanoin, että mietin asiaa ja lähden kahtomaan ensin. Olin ollut lapsena mukana kansakoulun näytelmäkerhossa 60-luvulla. Välissä oli ruuhkavuosia ja muuta, joten taukoa näyttelemisestä oli kymmeniä vuosia.

18

kijä Teatterinte y esittäyty Näytelmä oli Aapelin ”Siunattu hulluus”. Ajattelin, että onpa jännännäköistä porukkaa, paljon tuttuja ihmisiä mukana näyttelemässä. Tuumasin, että no, minäpäs kokeilen tätä ja siihen sitten jäin.

Ohjaajana oli Veli-Pekka Halmila, joka oli ollut myös perustamassa Teatteri Lumperoa.

Rooli oli toisen Rummukaisen veljeksen vaimo, en enää muista kumman. Alussa oli pieni kohtaus, jossa olin ja lopussa, kun veljekset palaavat kotiin. Hirveää oli, että minun piti polttaa piippua. Siitä ei meinannut alkuun tulla mitään. Kun oli oikein kostea ja sateinen kesä ja minun piti juosta nurmikolla paljain jaloin, liukastuin näyttämöllä ja kaaduin melko komeasti. Jalasta alkoi vuotaa veri. Voi jestas, mutta kummasti se ei niin hirveästi hävettänyt. Jokuhan saattoi luulla sen kuuluvan näytelmään.

Ensi-illasta en muista mitään.

Kyllähän mua jännitti – jännitti monta vuotta, mutta usein se helpotti kun pääsi näyttämölle. Hirveintä on odottaa kulisseissa, varsinkin jos vieressä on toinen vielä hermostuneempi, se tarttuu. Ny-

Kuva: Petro Salminen

Hannun syytä kaikki. Saarijärven Teatterin puheenjohtaja Hannu Jakunaho houkutteli Riitta Lintusen mukaan Teatteri Lumperon näytelmään vuonna 2001. Hannu ja Riitta tunsivat toisensa pitkältä ajalta, olivat käyneet yhdessä kansakouluakin. Lumperossa oli pulaa naisnäyttelijöistä ja kun Hannu näki Riitan, hän esitti tarjouksensa oitis. Repliikkejäkään ei ollut juuri opeteltavana, mutta yhtä kaikki – tarve oli kova. Näin heitettiin Riittaan koukku, joka on pitänyt otteessaan tähän päivään asti.

kyään ei enää niin hetkauta.

En tiedä mikä siinä näyttelemisessä viehätti. Olen luonteeltani pohjimmiltani kauhean ujo, mutta kun saa olla jossakin toisessa roolissa ja repliikit on syötetty suuhun, eikä tarvitse itse tuottaa mitään, se oli helpottavaa. Omana itsenä esiintyminen on ollut kauheinta koko elämän. Teatteri vain alkoi viehättää enemmän ja enemmän, ja yleisön reaktiot olivat jotakin ihmeellistä.

Muutama vuosi on jäänyt välistä ja jos en ole ollut Lumperossa, olen ollut talviaikaan Saarijärven Teatterissa. Nyt on pakko vähän katsoa minkä verran jaksaa olla mukana.

Tykkään enemmän ulkoilmateatterista, vaikka välillä tulee rakeitakin.

Teatteri tuli elämääni hyvällä hetkellä. Lapset olivat lähteneet maailmalle ja elin yksin. En ollut osannut lähteä mihinkään harrastuksiin, joten se tuli oikein hyvään aikaan,

vaikka tulikin kyllä ihan puskista.

Muutaman vuoden mukana oltuani, minut valittiin Teatteri Lumpero sihteeriksi ja yhtäkkiä olin taloudenhoitajana ja hallituksessa.

Vuonna 2008 minut valittiin puheenjohtajaksi.

Teatterissa sai tehdä ja puuhata kaikkea. Harrastus alkoi täyttää päiviä. Olin töissä ja luojan kiitos, mulla oli valtavan ymmärtäväinen työnantaja. Ensi-illat olivat usein perjantaisin ja pääsin aina silloin lähtemään töistä vähän aikaisemmin – ja muutenkin sain hoidettua asioita työaikana. Se oli valtava helpotus.

Paljon kuulee sellaisilta, jotka eivät tiedä teatterin harrastamisesta, että kai teille maksetaan siitä. Pikemminkin päinvastoin – joskus tulee itsekin maksettua, eikä kaikesta aina tule säilytettyä kuittia, että voisi periä takaisin.

Olen näytellyt, toiminut johtokunnassa, myynyt lippuja ja ottanut vastaan varauksia.

Kun jäin eläkkeelle, olen siivoskellut paikkoja ja tullut aina esiintymispaikalle hyvissä ajoin. Kesäteatterin kahvioon olen hankkinut tarvikkeita, mutta kun vapaaehtoiset kävivät vähiin, hankittiin oma yrittäjä hoitamaan kahviota.

Puvustustakin olen tehnyt, ja kun sain tyttäreltä äitienpäivälahjaksi porakoneen, olen pystytellyt lavastuksiakin. Kun Lumperolle tehtiin uutta varastoa 2018–2019, olin siellä työmaalla hommissa. Meitä oli sellainen muutaman hengen iskuporukka, samanikäisiä, jotka sen tekivät. Nuorempia ei tahdo saada sellaisiin hommiin.

Teatteriharrastuksen myötä ystäväpiiri laajeni, tuli uusia tuttuja laidasta laitaan. Se on siinä lajissa hirveän kiehtovaa. Nuorimmat olivat 4–7-vuotiaita. 2019 kun esitettiin Pikku Pietarin pihaa, siinä oli parikymmentä lasta ja vanhimmat näyttelijät yli 70-vuotiaita.

Meillä on ollut mukana toiminnassa muutamia nuoria, joilla on ollut ongelmia koulussa. He muuttuivat täysin, kun saivat esittää jotain muuta kuin itseään ja ovat tulleet jäljestäpäin puhumaan, että oli valtavan hieno kokemus olla mukana. Teatterilla on sellainenkin sosiaalinen vaikutus ja tarve. Mikä voi

olla parempaa kuin se yhteisöllisyys mikä siinä syntyy. Ollaan niin yhtä porukkaa, se on kaikkein tärkeintä.

Ei vain minä minä – vaan me.

Yhdistystyössä olen oppinut vasta viime vuosina pyytämään apua.

Tahdon olla aina aika itsepäinen ja joskus on pakko tehdä nopeita päätöksiä. Alkuun en saanut johtokunnalta vastakaikua, enkä osannut ollakaan puheenjohtajana. Kaikki olivat liian kohteliaita, eikä kukaan uskaltanut sanoa omaa mielipidettään kokouksissa, mutta jälkeenpäin saattoi kuulla jotakin muuta.

En osannut jakaa töitä muille ja hoputtaa mielipiteitä. Tilanne on nyt muuttunut paljon. Alkuaikoina oltiin ja keskusteltiin, mutta ei keskusteltu oikeista asioista. Nyt tyyli on muuttunut huomattavasti.

Teatteri Lumpero ja Saarijärven Teatteri ovat omia yhdistyksiään ja sama Hannu pyysi mukaan myös Saarijärven Teatteriin. Vuonna 2002 oli tekeillä Niskavuoren naiset -näytelmä ja Hannu sai puhuttua minut mukaan. Ohjaaja oli tuttu ja roolini pieni, Sandra, toinen keskusneideistä. Huomattavasti myöhemmin tulin teatteriin taloudenhoitajaksi.

Ei ole ollut vaikeutta sukkuloida näiden kahden teatterin välissä.

Saarijärven Teatteri oli huomattavasti vanhempi, Lumpero perustettu 1982. Koskaan en ollut käynyt katsomassa kummankaan teatterin esityksiä, en yhtään kertaa kaikkien kymmenien vuosien aikana.

Nuorena luin hirveän paljon ja katsoin Televisioteatterin venäläisiä näytelmiä ja muitakin, niitä tillitin silmä kovana. Kun sitten tulin mukaan, menin suoraan näyttämölle, suoraan asiaan.

Nyt minulla on juhlavuosi, 20 vuotta tätä harrastusta. Kohta alkaa ”Me Rosvolat” -näytelmän harjoitukset, se tulee alkukevääseen ja myöhemmin Veikko Huovisen ”Lentsu”. Muutamana vuonna olemme tehneet kesälle Lumperossa kaksi näytelmää, toinen lapsille touko–kesäkuussa, että kouluryhmät ehtivät käydä.

En ole katunut mukaantuloa, vaikka välillä väsyttää. Se menee onneksi nopeasti ohi kun menee ihmisten seuraan. Moni näyttelijäkin

sanoo, että kun teatterille pääsee töiden jälkeen, unohtuu koko hankala työpäivä.

Kohokohtia on ollut näiden 20 vuoden aikana useita, mutta nyt vasta olen oppinut tämän homman.

Vuonna 2006 näytelmä ”Suot siellä” kertoi Tarmo Mannin elämästä, siinä oli ammattilaisiakin mukana. Se sai valtavan suosion, ihmisiä tuli Helsinkiä myöten, se vetosi ihmisiin.

2014 näyttelin Eilan roolin ”Eila, Rampe ja huonot keenit” -näytelmässä, se oli melkoinen. 2016 ”Ja Jumala loi naisen” -näytelmässä jokainen oli pääroolissa ja tasavertainen toisten kanssa.

Välillä tuntui, kun otti varauksia vastaan ja puolen yön jälkeen lopetti, ja aamulla seitsemältä alkoi taas puhelin soida, että mihin sitä on lähtenyt.

Jonkin verran olen käynyt peruskursseja ja ohjaajat ovat vetäneet viikonloppukursseja näyttelemisestä ja opettaneet äänenkäyttöä ja hengittämistä. Nimenomaan ohjaajat ovat minua kehittäneet ja viime vuosina nuoremmat ohjaajat, kukin omalla tyylillään. Mankosen Anttikin on itse näyttelijä Tampereella Teatteri Telakassa, hän osaa kahtoa sen, mihin ihminen luontoo. Ketään ei voi väkisin pakottaa rooliin.

Viimeisen 10 vuoden aikana olen oppinut näyttelemään rennosti. En pelekää enää. Enkä mene lukkoon ja vain papata reploja ulkoa, vaan saan siihen muutakin.”

Riitta Lintunen • Syntynyt 1954 Saarijärvellä • Asuu Pajupuron kylällä, kansakoululla entisessä keittolassa • Perheeseen kuuluu 3 lasta ja 2 lastenlasta • Elämäntyökseen tehnyt erilaisia toimistotöitä, kuten tilitoimistossa ja hirsitalotehtaan toimistosihteerinä, työskennellyt myös autoliikkeen yrittäjänä • Valmistui yo-merkonomiksi 1993 • Eläkkeellä • Harrastaa teatteria, toimii näkövammaisten kerhossa taloudenhoitajana, Kehräkumppanit ry:n ja Saarijärven teatterin johtokunnassa, viimeksi mainitussa myös taloudenhoitajana.

19

TOIM IN

JOHTAJAL T

A

N NA

LTA JA

TU OT

TA

On pakko myöntää että monena päivänä ensimmäinen ja viimeinen ajatus on pandemia ja sen vaikutukset kentälle. Työskentelemme liitossa jatkuvasti päämäärätietoisesti ajaaksemme harrastajateattereiden etuja myös korona-aikaan mutta samalla katse on jo pitkällä tulevaisuudessa: Minkälainen on pandemian jälkeinen uusi normaali, mitä tästä ajasta jää pysyvästi harrastajateattereiden elämään? Tätä päästään pohtimaan yhdessä Tulevaisuustorstai-webinaareissa maaliskuussa ja sitä odotan innolla. Webinaarien jär-

Tätä kirjoittaessani helmikuinen pakkaspäivä on parhaimmillaan.

Aurinko paistaa ikkunasta sisään ja jatkuvasti lisääntyvä valonmäärä alkaa herätellä talvihorroksesta. Vuosi alkoi meillä liitossakin (valitettavasti) niin kuin päättyikin, koronatiedotteita sekä -infotilaisuuksia seuraten ja lisää uusia suunnitelmia tehden. Valo kuitenkin antaa virtaa ja toivoa, kevät ja kesä on tulossa. Kohta Suomessakin vuoden täyttävä koronakamppailun soisi jo todellakin loppuvan. Harrastajateattereilla, niin kuin monilla muillakin toimijoilla, on jo kova hätä. Tämän hädän me liitossakin näemme ja kuulemme,

20

Koronakoronakoronakoronakoronakoronakorona… jestäminen on myös hyvä esimerkki hedelmällisestä yhteistyöstä, joka tässä tapauksessa näyttäytyy Kansalaisfoorumin, Kansalaisopistojen liiton ja SHT:n välillä. Lisää yhteistyötä on luvassa myös muiden organisaatioden kanssa ja ajatus yhteisöllisyyden ja yhdessätekemisen voimasta vahvistuu.

Näinä erikoisina aikoina on myös ihana huomata kuinka paljon iloa ja innostusta päiviin mahtuu. Uudet tuulet puhaltavat mm. henkilöjäsenyydessä ja siitä kerrommekin pian lisää. Mutta suunnitelmat ovat pitkällä ja siksi olo onkin kuin pikku-Sannalla jouluna kun ei millään meinaa malttaa olla paljastamatta lahjojen sisältöä etukäteen!

Erityisaikana korostuu myös kiitollisuus ja onni siitä mikä meillä on hyvin. Haluaisinkin osoittaa kiitokseni kollegoilleni Minnalle, Marille ja Sarille, joiden kanssa yhdessä joka päivä tehdään maailmasta vähän parempi. On onni, kun saa työskennellä ammattitaitoisten, viisaiden ja sydämellisten ihmisten kanssa!

Ja aivan pian on sekin hetki kun pääsen tapaamaan teitä teatterilaisia kentälle! Sitä ennen nautitaan siitä mitä meillä on, kauniista talvesta, tärkeistä läheisistä ja pidetään lippu korkealla!

Lumisin terveisin Tervakoskelta, Sanna Saarela

Tervetuloa kevät eikä päivääkään mene ohitse, ettemme pohtisi keinoja tai konkreettisesti tekisi töitä hädän helpottamiseksi. Onneksi valoa on tunnelin päässä ja kentältä kuullut toivonkipinät tuovat iloa ja joskus onnenkyyneleitäkin meidänkin päiviimme.

Tuottajan pöydällä käy koronan peruutuksista huolimatta (tai myös sen ansiosta) kova vilske, kuten aina näin alkukeväällä. Liiton toiminnan vuosikellossa jaetaan parhaillaan tunnustuksia, haetaan tukia, tiedotetaan kurssitoiminnasta ja käynnistellään toden teolla tapahtumatuotantoja. Mukava vilske vie viikkoja kohti kesää vilisemällä ohitse.

Tällä hetkellä monet ovat tarttuneet yhteiseen tekemiseen suunnittelemalla keväämmälle ja alku-

syksyyn yhteisiä koulutuksia.

Kauttamme on mahdollista saada myös pystyyn esimerkiksi verkkokoulutuksia, jos alueelliset rajoitukset muuten tapaamiset estävät. Kun on jotain mitä odottaa, pysyy mielikin toiveikkaampana. Olemme kaikki tässä samassa veneessä yhdessä, ja vertaistuki näin aikoina on korvaamatonta.

Toivonkin lämpimästi, että olette yhteydessä alueenne teattereihin vaikkapa etäkahvien merkeissä, jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, ja jaettu huoli on monta kertaa helpompi kantaa.

Valoa, Mari Saarinen

TALO US

Ä PÄ

LLIKÖLTÄ

Suurin piirtein tasan vuosi sitten olimme silloisen toiminnanjohtaja Merja Laaksovirran kanssa uudessa tilanteessa. Koronavirus oli rantautunut Suomeen ja valmiuslakia, joka rajoittaa ihmisten elämää hyvin poikkeuksellisella tavalla, oltiin ottamassa käyttöön.

Eri puolelta Suomea alkoi tulla huolestuneita yhteydenottoja ja ahdistavia kertomuksia harrastajateattereiden taloudellisesta ahdingosta. Pohdimme miten me voimme auttaa nopealla aikatau-

Päiväni murmelina lulla. Hätä keinot keksii ja noin vuorokaudessa Merja sai puhuttua Suomen Harrastajateatterin Tukisäätiön hallituksen myöntämään 10 000 euron kriisiavustuksen. Myös Suomen Harrastajateatteriliiton hallitus oli täysillä mukana ja myönsi toiset 10 000 euroa lisäavustuksena. Näin saimme nopeasti kasaan 20 000 euroa kentälle jaettavaksi kriisiavustuksina.

En olisi vuosi sitten uskonut, että olemme vielä tässä samassa tilanteessa. Liiton toiminnanjohtajana on nyt Sanna Saarela, mutta pohdinta on saman sisältöistä, ja korona edelleen voimissaan. Taas mietimme miten voimme auttaa jä-

senteattereita. Ratkaisu tähän tänä vuonna on, että emme jaa tuotanto- ja koulutusavustuksia lainkaan vaan kaikki jaettavat avustukset ovat kriisiavustuksia.

Tiukan työbudjetin seulonnan tuloksena saimme kasaan 18 000 euroa. Toivon todella, että nämä ovat viimeiset kriisiavustukset mitä joudumme enää jakamaan.

Ikävien asioiden vastapainoksi on hyvä ajatella positiivisia asioita.

Rokotteita on keksitty ja kevätkin on tuloillaan ja mikä parasta Suomen Harrastajateatteriliittoon on liittynyt alkuvuodesta jo neljä uutta jäsenteatteria.

Minna Ahlfors

Muista ansioituneita ansiomerkillä!

Suomen Harrastajateatteriliitto myöntää ansiomerkkejä hakemusten perusteella. Ansiomerkillä voit palkita esimerkiksi teatterisi pitkäaikaista uurastajaa näyttämöllä, valoissa, johtokunnassa tai vaikkapa lavasteissa. Kunniamerkki on tunnustus joka lämmittää mieltä pitkään.

Anomukset tulee lähettää Suomen Harrastajateatteriliitolle mielellään kuukautta ennen toivottua luovutuspäivää hakulomakkeella tai sähköpostitse Minna Ahlforsille minna.ahlfors@shtl.fi. Ansiomerkkien hakeminen on avointa kaikille harrastajateattereille.

Kultainen ansiomerkki (lehvät - neula tai painonappi) Edellyttää valtakunnallisia ansioita ja pitkäaikaista toimintaa harrastajateatterityön hyväksi. 270 €.

Kultainen tunnustusmerkki (naamiopari - neula tai painonappi) Edellyttää pitkää uraa ja monipuolisia ansioita harrastajateatteritoiminnassa. 200 €.

Hopeinen ansiomerkki (lehvät - neula tai painonappi) Edellyttää pitkäaikaista ansiokasta toimintaa harrastajateatterin hyväksi joko yksinomaan näyttämötyössä tai myös muu toiminta (luottamustoimet, teatteritoimittajan työ, muut ansiot) huomioon ottaen. 90 €.

Hopeinen tunnustusmerkki (ilman lehviä - neula tai painonappi) Edellyttää joko pitkää uraa harrastajateatterissa tai monipuolisia ansioita tai erityisiä syitä. 55 €.

Näyttämötyön tunnustusmerkki (ilman lehviä, hopeoitu - neula tai painonappi) Edellyttää aktiivista toimintaa harrastajateatterissa tai erityisiä puoltavia syitä. 30 €.

Kunniakirja Teatterit tai muut alan yhteisöt voivat tilata kunniakirjoja ansioituneille jäsenilleen tai jäsenyhteisöille johtokuntansa päätöksellä.

Kysely jäsenteattereillemme!

Osoitteessa www.shtl.fi/jasenkysely on avautunut kysely, jolla halutaan saada tietoa harrastajateattereiden toiminnasta ja siitä, miten koronapandemia ja siitä aiheutuneet linjaukset ovat vaikuttaneet teattereiden toimintaan.

Kyselyyn voi vastata nimettömänä. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä ja niitä hyödynnetään tilanteen vaikutusten merkittävyyden tutkimisessa ja niistä tiedottamisessa sekä tukitoimien kartoittamisessa. Yksi vastaaja/teatteri on toivottavaa.

Kiitos jo etukäteen vastauksistanne!

21

Koulutusta kehitetään urakalla vuonna 2021 Vaikka Suomen Harrastajateatteriliiton kevään koulutustoiminta onkin valitettavasti jouduttu aloittamaan epävarmoissa merkeissä, puhaltavat uudistusten tuulet jo pitkällä. Syksylle on luvassa muun muassa uudistuksessa olevaan liiton henkilöjäsenyyteen pohjaavia muutoksia. Koulutustoiminnan vaikuttavuutta, laatua ja saavutettavuutta kasvatetaan, sekä tarjontaa tuodaan myös lisää verkkoon.

Koulutuskalenterin tilanne elää koronatilanteesta johtuen jatkuvasti, joten tarkistathan aina ajantasaisimman tiedon verkkosivuiltamme. Tilauskursseista voit olla yhteydessä suoraan tuottaja Mari Saariseen: mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138.

Koulutuksemme ovat avoimia kaikille teatterista kiinnostuneille.

KEVÄÄN KOULUTUKSIA: AIKA

13.-14.3.

13.–14.3.

20.–21.3.

27.–28.3.

10.–11.4.

15.–16.5.

17.–18.4.

12.–13.6.

15.–16.5.

15.–16.5.

KOULUTUS

Teatterin etäohjaaminen lapsille ja nuorille (6h) Näyttelijäntyö I 10h Komedianäytteleminen 10h Improvisaation perusteet 12h Näyttelijäntyö II 10h Näyttelijäntyö III 10h Teatterin tyylilajit 16h Näyttelijäntyö IV 10h Teatteripuvustamisen perusteet 14h Ohjaajantyö 16h

PAIKKA

KOULUTTAJA

verkossa Helsinki Tampere Kempele Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Tampere Helsinki

Essi Rönnkvist, Anna Ranta Eero Järvinen Marko Pohjanrinne Anna Ranta Anna Ranta Elina Kilkku Anna Ranta Anne Karema Elina Kilkku

ilm. päättyy 1.3. ilm. päättyy 23.2. ilm. päättyy 2.3. ilm. päättyy 9.3. ilm. päättyy 23.3. ilm. päättyy 27.4. ilm. päättyy 30.3. ilm. päättyy 25.5. ilm. päättyy 27.4. ilm. päättyy 27.4.

Puuttuuko ohjaaja?

Suomen Harrastajateatteriliiton Ohjaajapankki palvelee jäsenistöään SHT:n verkkosivuilla www.shtl. fi. Sieltä voi etsiä teatterille sopivaa ohjaajaa useiden ammattitaitoisten ohjaajien joukosta.

Ohjaajaa voi hakea vapaalla sanahaulla tai rajaamalla hakua esimerkiksi maantieteellisen sijainnin, matkustusvalmiuden, erityisosaamisen tai koulutuksen perusteella.

Ohjaajapankin tarkoitus on helpot-

22

taa ohjaajan löytymistä riippumatta siitä minne ohjaajaa haetaan tai mitä hänen toivotaan erityisesti hallitsevan.

Vaikka palvelu on nimeltään Ohjaajapankki, sinne voivat ilmoittautua myös muut teatterialan ammattilaiset, kuten lavastajat, puvustajat, ääni- ja valosuunnittelijat sekä koreografit.

Ohjaajapankkiin pääsee kirjautumalla SHT:n sivuille teatterin intratunnuksilla. Jos tunnukset ovat hukassa, voit uusia ne ottamalla yhteyttä SHT:n toimistoon. Tunnukset on toimitettu alun perin teatterin liitolle ilmoittamalle yh-

teyshenkilölle.

Kun löydät mielenkiintoiselta vaikuttavan ohjaajan, voit klikata auki hänen ohjaajaprofiilinsa, josta löytyy kyseisen ohjaajan esittely, yhteystiedot, kuva ja CV, joiden avulla pääsee jo aika pitkälle hahmottamaan ohjaajan osaamista. Sitten vain ottamaan suoraan yhteyttä ohjaajaan!

Suomen Harrastajateatteriliiton sääntöjen pykälän 8 mukaisesti liiton vuosikokouskutsu lähetetään joko kirjallisesti tai julkaistaan liiton lehdessä tai yhdistyksen nettivisuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.

KUTSU Suomen Harrastajateatteriliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 9.4.2021 kello 10.00–12.00 Zoom-etäyhteydellä.

Pyydämme jäsenjärjestöjä lähettämään valtakirjat osoitteeseen minna.ahlfors@shtl.fi.

Valtakirjat tarkistetaan ennen kokouksen alkua.

Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla liiton jäsenteattereilla. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä: sanna.saarela@shtl.fi Tervetuloa!

Ehdotus vuosikokouksen esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Vuoden 2020 vuosikertomus 6. Tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto 7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 8. Hallituksen sääntömuutosehdotukset: - Hallitus esittää, että liiton säännöistä poistetaan 12 § kohta työvaliokunta, 13 § sanat; tai työvaliokunta ja 6 § sana työvaliokunta - Hallitus esittää 9 § (kohta 7) sääntökohtaa tilintarkastuksesta muutettavaksi seuraavasti: Valitaan yksi tilin tarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö 9. Ilmoitusasiat 10. Kokouksen päättäminen Jäsenyhdistysten edustajat vuosina 2021 –2022: Jussi Kononen, Raahen Teatteri, varalla Tuula Tulla, Kangasniemen Harrastajateatteri Ilona, Juhani Löfbacka, YTYteatteri, varalla Elisa Lund-Mäkelä, Särkkäin Näyttämö, Ritva Heiskari, Teatteri Neliapila, varalla Laura Jouhtimäki, Laukaan Teatteri.

Tarvitsetko striimausta?

Suomen Harrastajateatteriliiton kautta on nyt mahdollista saada hyvin edulliseen jäsenhintaan esityksen striimauspalvelut. Striimauksen toteuttaa Nettivideo.fi, joka on perustettu juuri tähän koronan vuoksi kasvavaan striimaus- ja taltiointitarpeeseen.

Palveluista annetaan 15 prosentin alennus jäsenteattereillemme keväällä 2021.

Nettivideo.fi on palvelu, joka yhdistää tapahtumanjärjestäjät ja katsojat helppokäyttöisen videopalvelun avulla. Nettivideo.fi tarjoaa tapahtumalle kokonaisratkaisun, jonka avulla tapahtuman myynti käynnistyy palvelun kautta helposti ja nopeasti.

Palvelun kautta tapahtumanjärjestäjät voivat tarjota asiakkailleen tapahtumia tai muuta videosisältöä sekä suoratoistona että tallenteena.

Kaikenlaisiin asiakkaan tarpeisiin skaalautuva kokonaisratkaisu sopii

pienimuotoisesta esityksestä aina suurempaan konserttiin asti.

Palvelun takana on Juho Taipale, joka on vastannut syksystä 2020 asti myös Harrastajateatteriliiton toimiston teknisestä tuesta.

23

Teatteri kuuluu kaikille!

ERITYINEN-festivaali kutsuu erityisryhmiä omaan teatterifestivaaliin 13. marraskuuta 2021.

Yksipäiväinen festivaali järjestetään Näkövammaisten Liiton Iiriskeskuksessa Helsingin Itäkeskuksessa. Tila on esteetön ja palvelee hyvin eri tavoin vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten tapahtumatilana.

Tapahtuman päätuottajana on Suomen Harrastajateatteriliitto kumppaneinaan Autismisäätiö, ammattiopisto Live, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Narrin näyttämö, Helsingin työväenopisto, Tunneteatteri, DuvTeatern, Kehitysvammatuki 57 ja Riihimäen Nuorisoteatteri.

–Erityisryhmille ei ole mitään omaa teatteritapahtumaa. Kun tulin Harrastajateatteriliiton toimin-

24

nanjohtajaksi, ajattelin, että tämähän kuuluu ilman muuta liitolle, kertoo Sanna Saarela.

vojaan ja aistihuoneessa pääsee rauhoittumaan, hengittelemään ja saamaan kokemuksia eri aisteille.

Tapahtuman järjestämiskumppanit kuuluvat teatteritukiverkostoon, jossa on eri tavoin vammaisten ihmisten ohjaajia. Verkosto on järjestänyt yhteisiä tapaamisia jo muutaman vuoden ajan.

ERITYINEN-festivaalin tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa eri tavoin vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien teatteriryhmien tunnettavuutta ja lisätä tietoisuutta saavutettavasta teatterista.

Tapahtuman tavoitteena on erityisryhmien osallisuuden lisääminen ja mahdollistaminen kulttuurija taidetoiminnoissa sekä tekijöinä että kokijoina.

Saarela itse on tehnyt eri tavoin kehitysvammaisten kanssa teatteria 10 vuotta.

–Erityisryhmät ovat aina olleet lähellä sydäntäni. On hienoa kun voimme tarjota oman festivaalin kaikille erityisille!

Tapahtumassa nähdään neljä esitystä paikan päällä ja yksi esitys striimataan jostakin päin Suomea.

Näyttämöitä on kaksi: toinen on iso sali, jossa järjestetään myös illanvietto ja open mic. Kasvomaalauspisteellä voi maalauttaa kas-

–Verkostoituminen ja toisten tukeminen on tärkeässä osassa. Paikan päälle voi tulla sekä esiintyjänä että katsojana. Tapahtuma on katselmustyyppinen, mutta pääpaino on yhdessä olemisessa.

Tapahtuman ilmoittautumisesta, ohjelmasta ja hinnoista tulee lisää tietoa shtl.fi-sivustolle myöhemmin keväällä.