EI KESÄÄ ILMAN TEATTERIA!
TEKSTI SARI JAATINEN
Suomalainen on olento, joka mielellään menee sinne minne muutkin menevät – kokemaan jotakin. Katsomo on meille tuttu ja turvallinen paikka. Sieltä luurataan silmä kourassa jalkapalloa, pesäpalloa, katsotaan kuinka keppi lentää ja kuula sinkoaa. Kesäteatterikatsomoita on Suomessa vähintään yhtä paljon kuin urheilukatsomoita, hyvä ettei enemmän. Ja onhan se yhdenlaista urheilua tämä teatterin pelaaminenkin, menee tunteisiin, kouraisee sisikuntaa, tiristää kyyneltä ja jännityksen hikeä. Kaikki tämä yhdessä, toisten ihmisten kanssa!
Tänäkin kesänä toista miljoonaa suomalaista kiipeää iloisen odotuksen vallassa kesäteattereiden katsomoihin. Mutta minne – kas siinäpä pulma!
Kesäteatteri-sovellus on helppo tapa katsoa mitä missäkin päin Suomea on tarjolla eri kesäteattereissa. Loppuu se päämäärätön surffailu ja otetaan helposti haltuun koko kesäteatteritarjotin. Eikä ole taatusti mukavampaa tapaa suunnitella kesälomamatkaa kuin naputella sovelluksesta kiinnostavat esitykset ja suunnistaa niitä kohti.
Kesä on lyhyt, henkäys vain, mutta se on täynnä tunnetta, jonka vain ainutlaatuinen suomalainen kulttuurimuoto, kesäteatteri, voi tarjota. Kurkistimme Kesäteatteri-sovellukseen ja lähdimme reissuun pitkin niemiä, notkoja ja saarelmia. Piipahdimme kymmenessä kesäteatterissa katsomassa minkälaista esitystä missäkin ollaan rakentamassa.
DEKKARIHENGESSÄ SYVÄLLÄ SUPASSA
Tiedätkö mikä on suppa? Heinsuon suppanäyttämö Hollolassa on rakennettu luonnon muovaamaan suppaan. Pesäteatteri sai siitä todella nimensä mukaisen pesän – ympärillä 100-vuotiaat kuuset ja korppi, joka raakkuu ”reenatkaa hiljempaa”. Tietenkin tällaiseen mystiseen paikkaan tuodaan Viktor Kärppä, Matti Röngän dekkareiden hahmo, uskottu mies.
Pesäteatterin suppanäyttämö löytyi toissa syksynä. Koulun takapihalle oli unohtunut vanha suppa, jonne joskus 70-luvun alussa oli tehty ulkoauditorio koulun tarpeisiin. Viime vuonna suppaan rakennettiin EU-tuella katsomo ja vakaa aikomus olisi lähivuosina myös kattaa se.
Teatterin kivijalkahahmoihin kuuluva Kalle Sulalampi on ollut mukana Pesäteatterin perustamisesta lähtien ja toimii tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana. Tänä kesänä hän myös ohjaa ja on toinen kesän hillittömän dekkaritarinan Viktor Kärppä – uskottu mies sovittajista.
Tapio Aarre-Ahtio ehdotti Matti Röngän samannimistä romaania Sulalammelle viime kesänä. Ettäkö Röngän dekkaria kesäteatteriin! Vaan annas olla, kun Sulalampi alkoi lukea kirjaa, se imaisi mukaansa.
– Kirja lähtee liikkeelle hyvällä toiminnalla ja näin hahmot sieluni silmin kesäteatterissa. Uskomattomia luihuja KGB:n agentteja ja Supon lihavia poliiseja. Sovitustyö oli iloinen, kiva projekti, Sulalampi kertoo.
Tarinassa Kärppä on jo vähän vanhempi ja rauhallisempi mies. Hänet revitään väkisin mukaan selvittämään edesmenneen ystävänsä kuolinpesää ja näistä puuhista kiinnostuu niin Supo kuin FSB:kin. Sulalampi toteaa dekkarimeiningin olevan tempaavaa, mutta pilke vilkkuu silmäkulmassa. Mistään väkivaltasplatterista ei ole kyse. Näytelmä on muuten ensimmäinen Matti Rönkä -teatteridramatisointi Suomessa.
Pesäteatteri tunnettiin aiemmin nimellä Pesäkallion teatteri. Teatterin äitihahmona voidaan pitää lahtelaista Satu Säävälää, joka kumppaneineen päätti tehdä jotakin sille asialle, että Lahdessa ei ole ollut aikoihin kesäteatteria. Elettiin vuotta 2007. Pesäkallion tanssilavan parkkipaikan päätyyn lyötiin kesäteatteri pystyyn.
– Ostettiin lainarahalla vanha jääkiekkokatsomo. Rälläkät lauloivat taustalla, kun harjoiteltiin Tukkijoella-näytelmää. Olemme parhaillaan vetäneet 10 000 katsojaa Rauli Badding Somerjoesta kertovalla näytelmällä.
Tanssilavan kupeesta lähdettiin, kun fasiliteetit tulivat vastaan ja sosiaalitilat eivät enää toimineet. Hollolasta tultiin teatteria vastaan ja paikka löytyi alta aikayksikön.
– Tästä on reilu 6 kilometriä matkaa Lahden keskustaan. Hollolaan meidät haluttiin ja olemme koko ajan olleet kunnan kanssa hyvissä väleissä.
Entinen meininki on teatterissa säilynyt. Ihmisläheistä, herkkää, mutta kevyellä tavalla. Livebändistä ei tingitä, se on ollut mukana alusta asti.
Sulalampi määrittelee Pesäteatterin ammattiteatteriksi. Vain yksi näyttelijöistä on harrastaja, mutta hänkin tehnyt kesäteatteria jo toistakymmentä vuotta. Kaikki saavat palkkaa, joten lippujen toivotaan menevän kaupaksi, mielellään viiden tuhannen verran.
Pesäteatteri, Hollola: Uskottu mies – Viktor Kärppä
Perustuu Matti Röngän romaaniin.
Dramatisoinut: Tapio Aarre-Ahtio ja Kalle Sulalampi
Ohjaus: Kalle Sulalampi
Ensi-ilta: to 25.6. klo 18
Viimeinen näytös: su 9.8. klo 13
Osoite: Terveystie 10, Hollola Lisätietoa: www.pesateatteri.fi
Viktor Kärppä
25.6.–9.8.2026
Vauhdikas, musiikin tahdittama dekkaritarina
Näytelmäsovitus
TapioAarre-Ahtio ja Kalle Sulalampi
Ohjaus Kalle Sulalampi
Heinsuon suppanäyttämö, Terveystie 10, Hollola www.pesateatteri.fi
NAULA
LAUTAAN – VAI SYDÄMEEN?
Kun kaksi Heikkisen Anttia lyö hynttyyt yhteen, ollaan aika vahvoilla. Savon kirjoittajaturbo Antti Heikkinen on tarttunut hyvin suurta osaa suomalaisia koskettavaan aiheeseen, remontointiin – ah mikä kutkuttava aihe –ja Antti Tuomas Heikkinen kokoaa näytelmäpalapelin upeisiin Pielisjoen maisemiin.
Viivi on vaalipiirinsä arvostetuin kansanedustaja, Frank lääninsä rakastetuin kirjailija. Rakkauttaan ja perheonneaan he ovat osanneet vaaliskella ainakin vaalien aikaan. Mutta kun pariskunnan omakotitalo alkaa huutaa välttämätöntä fiksausta, niin jopa siinä punnitaan julkisivuremontin tarvetta asukkaittenkin kohdalla. Tai ei edes remonttia vaan uuden rakentamista.
Antti Heikkisen kirjoittama Rakkautta ja rautanauloja -näytelmä kysyy onko turvallisempaa rakastua seiniin vai ihmiseen? Voiko rakkauden korjata rautanauloilla? Entäs edes talon? Mihin kaikkeen yksi timpuri pystyy ja minkä takia naapuri on paikalla aina silloin, kun sitä ei tarvita?
Utran Uudessa Teatterissa nähtävän kantaesityksen laulujen sanoista ja sävelistä vastaa Ilja Teppo.
– Olemme profiloituneet musiikkikomedioihin, joita kehtaa näyttää ihmisille, mutta erityisen meistä tekee kokonaisuus. Olemme vaalineet sitä. Kun ihminen astuu portista sisään, hän saa aina hyväntuulista palvelua – oli vastassa sitten järjestyksenvalvoja tai väliaikamakkaroiden myyjä, Teppo sanoo.
Utran Uusi Teatteri, Joensuu: Rakkautta ja rautanauloja
Käsikirjoitus: Antti Heikkinen
Laulujen sanat ja sävelet: Ilja Teppo
Ohjaus: Antti Tuomas Heikkinen
Ensi-ilta: pe 26.6. klo 18
Viimeinen näytös: 1.8. klo 14
Osoite: Uittopäälliköntie 2, Joensuu
Lisätietoa: www.utranuittotupa.fi
Nyt kun makkara tuli mainittua, on todettava ruokailufasiliteettien olevan Utran Uudella Teatterilla hyvät –Tepon mielestä Top 3:ssa koko maassa. On Uittotuvan ravintola, iso anniskeluteltta ja grilli – kaikki tämä kauniissa jokimaisemassa.
’Utran Uusi Teatteri on perustettu 2014. Idean alullepanija on Laakkosen yritysperheen Yrjö Laakkonen. Perhe omistaa koko paikan Uittotupa-ravintoloineen.
– Yrjö päätti rakentaa reilun 500-paikkaisen katetun teatterin rantaan. Toinen merkittävä henkilö alkuvaiheessa oli Markku Pölönen, taiteellinen eteenpäinvievä voima hankkeessa. Utran Uusi Teatteri on Pohjois-Karjalan ainoa ammattikesäteatteri, jossa kaikki – puvustajat, lavastajat ja Idän Sirkus -orkesteri – ovat ammattilaisia.
Teatterin linjana on ollut tarjota yleisölle joka kesä kantaesitys. Vastuuta on jaettu siten, että Antti Heikkisellä on vetovastuu tekstistä ja Ilja Tepolla musiikista.
Teppo on tämän kesän näytelmästä ylpeä. Idea siihen saatiin viime syksynä, kun Anttien kanssa lyötiin päitä yhteen.
– Olemme saamassa hyvin ehjännäytelmän, ihan oman teoksensa. Teksti ja musiikki ovat molemmat ai-
van uutta ja linjassa, ei mikään kokoelma erilaisia asioita, vaan huolella tehty kokonaisuus. Kävijätavoite tälle kesälle on 14.000 katsojaa.
Tänä kesänä Teppo itse aikaa käydä katsastamassa mahdollisimman monta kesäteatteria. Haaste on, kun on kiinni kesän omassa teatterissa ja siihen vielä päälle muutama soittokeikka viikossa – ja perheellekin pitäisi lohkaista aikaa omasta elämästä.
WANHOJA WEHKEITÄ JA
VESKU LOIRI
Karstulassa sijaitsee matkailualue, joka hakee monipuolisuudessa vertaistaan. Wanhat Wehkeet käsittää matkailualueen, nimensä mukaisesti kaikenlaista vanhaa tavaraa, automuseon, ravintolan, keilahallin ja kesäteatterin – jotakin saattoi listasta vielä unohtuakin. Ohjelmaa alueelta löytyy perheille vaikka koko viikoksi, sillä erilaisia teematapahtumiakin riittää. Kesäteatteriinsa Wanhat Wehkeet on ottanut ohjelmistoonsa ei enempää eikä vähempää kuin taiteilija Vesa-Matti Loirin tarinan.
Vesku-nimisen näytelmän pääroolin housuihin pukeutuu Jarkko Järvenpää. Kerta ei ole ensimmäinen, kun Järvenpää ottaa merkkimiehen hahmon: hän on esittänyt niin Junnu Vainiota, Topi Sorsakoskea kuin Irwin Goodmania.
– Kun ajatellaan Suomen mittakaavaa, Veskun ura on iso ja merkityksellinen. Siinä on valtava repertuaari mistä ottaa aiheita. Henkilökohtaisessa elämässä hänelle tapahtui myös paljon ja tässä näytelmässä näytetään niitä molempia puolia, Järvenpää sanoo.
Näyttelijä näkee Veskun roolin itselleen kunnia-asiana, joka sekä innostaa, että pakottaa suhtautumaan hyvin vakavasti.
Rooliaan hän lähestyy tutkimalla paljon Veskun elämää. On mentävä henkilön sisään käyttämällä aikaa eleiden ja liikkeiden tutkimiseen sekä kaivettava paljon faktatietoa.
– Kukaan ei voi olla täydellisesti toinen ihminen – ja se on kuitenkin teatteria. Pyrin saamaan kiinni Loirin ajatuksesta ja olemuksesta ja siihen päälle on kaivettava musiikillinen lahjakkuus ja kaikki hahmot. Irwiniä ja Sorsakoskea näytellessä olin koko ajan sama henkilö, mutta tässä haaste on suurempi, kun on otettava haltuun kaikki Veskun rakentamat Kuselat ja Turhapurot.
Vesa-Matti Loirin tarinaa ei voi tehdä ilman musiikkia. Loirin levyttämää Eino Leino -tuotantoa kuullaan näytelmässä paljon, sitä Loirin ominta ja itselleen läheisintä musiikkia. Sovitukset on rakennettu kiinni kohtauksiin niin, että musiikki ei ole irrallinen osa näytelmää, vaan tukee tekstiä ja vie tarinaa.
Järvenpää määrittelee Kesäteatteri Wanhat Wehkeet ammattimaiseksi harrastajateatteriksi. Musiikkiteatteri on teatterille leimallisinta. Näytelmissä on mukana nelihenkinen liveorkesteri, josta myös välillä käydään näyttämöllä.
Lavastuksen kanssa nähdään vaivaa, että miljöö näyttäisi aina kulloiseenkin näytelmään hyvin kiinnittyvältä.
– Lavastuksen suhteen pyritään wau-ilmiöön. Usein on kehuttu hienoja puitteita ja äänentoistoa.
Kun lippuja on myyty yli 6000 kappaletta, ollaan Wanhoissa Wehkeissä tyytyväisiä. Järvenpää tietää, että ihmiset valitsevat mihin vähät rahansa käyttävät, joten jokainen lipunostaja on erittäin tärkeä.
– Itsekin teen toista teatteria päällekkäin tämän kanssa, Ränssin Kievarilla Jyväskylässä näyttelen kahdeksan sivuroolia Kari Tapion elämästä kertovassa Myrskyn jälkeen -näytelmässä.
Kesäteatteri Wanhat Wehkeet, Karstula: Vesku
Käsikirjoitus ja ohjaus: Juse Venäläinen
Ensi-ilta: la 4.7. klo 15
Viimeinen esitys: su 16.8. klo 15
Osoite: Erämäentie 368, Karstula
Lisätietoa: www.wanhatwehkeet.fi
ERO ON HELPPO – AINAKIN RAUHALAHDESSA
Rauhalahti Teatterissa voi käydä ihmettelemässä aivan uudenlaista toimintamallia. Siinä ostetaan hyväksi todettu esitys ja siirretään uuteen paikkaan. Tuotantotalo Turpatallin toimitusjohtaja Ismo Apell on tyytyväinen konseptiin.
Kuopion Rauhalahdessa saattaa hyvinkin lähteä imelä pussi leuan alta, kun katsojaennätyksiä rikkonut komedia Helppo ero esitetään. Näytelmä ei kerro avioerosta, vaan ammattitaitoisesta eroterapeutista Mikasta. Vaikka hän auttaa työkseen ihmisiä pääsemään eroon jos jonkinmoisista asioista, Mika itse ei tunnu pääsevän eroon yhtään mistään. Arkeensa läpeensä leipiintynyt terapeutti päättää kuitenkin ottaa itseään niskasta kiinni ja hankkiutua kerralla eroon aivan kaikesta.
Näytelmää on esitetty muun muassa Turun Kaupunginteatterissa, Riihimäen kesäteatterissa sekä Mikkelin Teatterissa täysille katsomoille – ja nyt Kuopiossa.
– Ostin kaikki samat lavasteet ja puvustuksen, koko
kontin. Kun kontin ovet avataan, meillä on piirustukset, joiden mukaan lavastus on pystyssä kahdessa päivässä. Tämä on täysin uusi toimintamalli, jossa hyväksi todettu esitys ostetaan ja siirretään, Apell kertoo.
Rauhalahti Teatteri on tehnyt Apellin mukaan ison harppauksen. Teatteri sijaitsee camping-alueen sisällä ja on alun perin Kuopion kaupungin rakentama orkesteriestradi.
–Kun tulimme sinne 2018, katsomoon mahtui 420 katsojaa. Spede Pasasesta kertova Pertti-näytelmä myytiin täysille katsomoille.
Tuotantotalo Turpatallin kolme kesäteatteria – Koljonvirta Iisalmessa, Ilosaarirock Stadion Joensuussa ja Rauhalahti Teatteri Kuopiossa – pyörivät tänä vuonna täysin ammattilaisvoimin. Liikevaihtoa tehtiin viime vuonna 900 000 euroa.
Apell yltyy puhumaan tulisesti harrastajateattereiden puolesta. Hänen firmansa maksaa palkkaa myös harrastajille, koska hänen mukaansa he tekevät täysin samaa työtä kuin ammattilaiset.
– Meiltä vain ei Suomesta löydy rahaa kesäteatterilaisille. 1,2 miljoonaa ihmistä käy kesäteatterissa ja 200 000 ammattiteattereissa. Silti kaupungit eivät anna mitään. Kuopiossakin me täytämme kaikki tapahtumatuen kriteerit, mutta se ei koske kesäteattereita. Tanssi- ja rock-tapahtumissa lasketaan samat ihmiset moneen kertaan, että saadaan iso kävijämäärä ja annetaan isot tuet, Apell ihmettelee.
Koko maailman mittakaavassa ainutlaatuisesta kesäteatterista ei olla Apellin mukaan niin ylpeitä kuin pitäisi olla, joten häntää pystyyn kesäteatterilaiset!
– Erään ison savolaisen kaupungin markkinointipäällikkö sanoi, että kesäteatteri ei ole kulttuuria. Miten voi olla, että kansantanssit ja iskelmä ovat tukemisen arvoista kulttuuria, mutta harrastajateatteri ei?
Hän toivoo isoa arvostuksen nostamista kesäteatterille, joka on suosituin suomalainen kansanhuvi tanssin jälkeen. Onko niin, että kesäteatteria pidetään itsestään selvyytenä ja kun haetaan tukea, ihmetellään mihin sitä tarvitaan.
– Siihen, että voidaan palkata ammattilainen!
Rauhalahti Teatteri, Kuopio: Helppo ero
Käsikirjoitus: Satu Rasila, Mikko Kouki, Arto Valkama.
Ohjaus: Pekka Laasonen.
Ensi-ilta: 30.6. klo 18
Viimeinen näytös: 8.8. klo 14
Osoite: Rauhankatu 3, Kuopio
Lisätietoa: www.rauhalahtiteatteri.fi
SEITSENKYMPPISIÄ ISON IITAN KYYDISSÄ
Mitä tapahtuu tänä kesänä Mikkelin kaupungin korkeimmalla kohdalla, historiallisella Naisvuorella? Siellä nautitaan Iso Iita -näytelmästä ja väliajalla sihtaillaan näkymää yli koko kaupungin, kuin ilmavalvontalotat sota-aikana konsanaan. Ja mikäs on kesää Naisvuorella viettäessä, kun kaupunki kustansi katsomoremontin ja uudet, upeat penkit ehtivät jo täksi kesäksi.
Naisvuoren kesäteatteri johdattaa yleisön tänä kesänä 1970-luvun lopulle pieneen, savolaiseen maalaiskylään. Siellä tavataan seminologi Iida Railo, joka pelmahtaa kylän apteekkiin etsimään vanhempiaan.
Tästä käynnistyy sen päiväinen meno ja meininki, kun kylän asukit setvivät parisuhdeasioitaan. Näytelmän ytimenä on rakkauden kaipuu, jota käsitellään komedian keinoin, savolaisen rehellisesti ja rempseästi.
loudellisessa että katsojalukumielessä. Mikkeli on yksi Suomen suurimpia mökkikuntia, joten kesäteatterin katsojista valtava osa on muualta kuin täältä, Laasonen sanoo.
Mitään tiettyä raidetta Naisvuorella ei ajella, mutta lähtökohtaisesti pyritään tarjoamaan komediaa. Laasonen on todennut, että se alkaa olla talvellakin johtava trendi: teattereihin halutaan tulla viihtymään. Kesäteatteriin on hänen mielestään turha tehdä vakavaa draamaa.
Kun 70-vuotisjuhlavuosi alkoi lähestyä, keskusteltiin teatterissa henkilökunnan kanssa vuoden ohjelmistosta. Perinteistä maalaiskomediaa ei ollut teatterin viime aikojen näytöksissä.
– Iso Iita oli Kuopiossa kantaesityksenä ja meni siellä todella hyvin. Hyvät käsikirjoittajat Heikki Kujanpää ja Antti Heikkinen. Kielenkäyttö on reipasta, mutta jos on Simpauttajan nähnyt, niin siihen aikaan maalla puhuttiin sillä tavalla. Meininki on aitoa.
Iso Iita -näytelmä on Naisvuoden kesäteatterin 70-vuotisjuhlanäytelmä. Sen kunniaksi yleisö saa alleen uudet penkit ja selkänojat.
Mikkelin Teatterin johtaja ja Ison Iitan ohjaaja Pekka Laasonen kertoo teatterin kuuluvan niihin muutamiin suomalaisiin ammattiteatteihin, joissa on oma kesäteatteri. Kuvioon kuuluu, että kesänäytökset pyöritetään vierasvoimin ja oman talon näyttelijät saavat viettää kesälomaa.
– Parhaina vuosina kesäteatterista tulee yli kolmasosa katsojista eli se on todella tärkeä osa meitä, sekä ta-
Iso Iita ei ole pelkkää koheltamista ja reipastelua Savon sydämessä, vaan tarinasta löytyy kipeitäkin teemoja. Syvällinen ydin ja hersyvä kuorrute ovat toimiva yhdistelmä. Ei ole haitaksi jos yleisö saa nauraa, mutta saa välillä pyyhkäistä silmäkulmaansakin. Kun vielä roolihahmotkin ovat herkullisia, voidaan Mikkelissä juhlia seitsenkymppisiä hyvillä mielin.
Naisvuoren kesäteatteri, Mikkeli: Iso Iita
Käsikirjoitus: Heikki Kujanpää ja Antti Heikkinen
Ohjaus: Pekka Laasonen
Ensi-ilta: to 18.6. klo 18
Viimeinen näytös: la 18.8. klo 14
Osoite: Mikonkatu 18, Mikkeli
Lisätietoa: www.mikkelinteatteri.fi
KAUNEUTTA SODAN KESKELLÄ
Monien kantaesitysten kirjoittaja Heli Pitkänen tarjoaa tänä kesänä Nokian Kesäteatterissa näytelmän Viulunsoittaja. Tämä soittaja ei kiipeä katolle, vaan traumatisoituu sodassa niin, että puhuu vain viulullaan.
Nokian Kesäteatterissa katsojat viedään 1. maailmansodan viimeisiin hetkiin, Romanian Karpaateille. Vihollinen ajaa vuoristokylän asukkaat pois, mutta pieni tyttö jää vahingossa kylään. Kylän tyhjennyttyä, hän tulee isoisänsä viulun kanssa kellarista ja huomaa jääneensä yksin. Kohta hypätään tapahtumissa 15 vuotta eteen-
Näytelmä kuulostaa dramaattistakin dramaattisemmalta, mutta Pitkänen lupaa iloakin otettavan irti tarinan edetessä. Vaikka yleistunnelma on kohtalokas, hän pyrkii tuomaan näytelmään myös hauskoja hetkiä.
– Uskallan luvata koskettavia ja kauniita hetkiä. Olen sanoittanut näytelmään viisi laulua, muun muassa ”Kaikessa kauneudessa”-kappaleen laulaa eräs roolihenkilö, joka on menettänyt kaiken. Ajatukseni on, että vaikka mitä maailmassa tapahtuu, kauneutta on silti kaikkialla. Luonto on kaikkein kauneinta ja sen jälkeen tulee musiikki, Pitkänen sanoo. päin ja sama tyttö on nyt aikuinen. Sodan rajakahakoita paenneen toisen kylän väki löytää tämän tyhjän kylän ja asettuu sinne. Kylän ainoa asukas, nuori viulunsoittaja, puhuu vain viulullaan.
– Tykkään kirjoittaa vähän kauemmas. Viulunsoittajan roolin näyttelevä Eeva Oksala on usein ollut näytelmissäni mukana viulunsa kanssa, samoin miehensä Sami Varvio. Kiinnosti tehdä näytelmä, jossa muusikko ei ole vain tunnelmanluoja ja tausta, vaan henkilö, joka soittaa, mutta hänelle myös tapahtuu asioita. Eeva on vieläpä erityisesti perehtynyt romanialaiseen musiikkiin, kertoo ohjaaja-käsikirjoittaja Heli Pitkänen.
Viulunsoittaja-näytelmä istuu hienosti Nokian Kesäteatterin ympäristöön, luonnon helmaan. Kylään jäänyt tyttönen oppi puhumaan viulullaan vain niille, jotka vastaavat: eläimille. Kesäteatteri sijaitsee Vihnusjärven rannalla luonnonsuojelualueella.
Näytelmässä on eräs erityinen yhtymäkohta itse kesäteatteriin. Alueella pesii korppi, joten Pitkänen kirjoitti näytelmään laulun korpille. Se kuvaa sotilaiden elämää ja tehtävää.
– Naissotilas Katerina vartioi kylän väkeä kiväärinsä kanssa aivan kuin korppi puun latvassa. Hän ei suostu koskaan menemään sisään, vaan kulkee metsissä. Pitkänen aloitti teatterissa näyttelijänä yli 40 vuotta sitten ja siirtyi toiminnanjohtajaksi edellisen eläköidyttyä. Hän otti vastuulleen markkinoinnin ja tiedottamisen.
Siitä Pitkäsen toiminta-alue laajeni koreografioihin, ohjaamiseen ja käsikirjoittamiseen, sekä lopulta ihan kaikkeen. Sydämeltään todellinen teatteriemo.
Hyvien esitysten maine on pitänyt ansaita. Kun se on tehty, on saatu enemmän vapauksia toimia. Ei ole tarvinnut valita ohjelmistoon helppoa huvitusta.
– Hauskojakin näytelmiä on olemassa, mutta hauskoja
ja hyviä vähemmän. Olemme tehneet paljon kantaesityksiä.
Nokian Kesäteatteri on ammattijohtoinen harrastajateatteri eli tekninen työryhmä on palkattua väkeä, näyttelijät harrastajia. 520-paikkaiseen katsomoon odotetaan 7000–12000 katsojaa.
Nokian Kesäteatteri, Nokia: Viulunsoittaja
Käsikirjoitus ja ohjaus: Heli Pitkänen
Musiikki: Sami Varvio
Ensi-ilta: 26.6. klo 18.30
Viimeinen näytös: 8.8. klo 15
Osoite: Nokianvaltatie 1, Nokia
Lisätietoa: www.nokianteatteri.fi
LAKEUS KUTSUU AISAMÄELLE
Peräseinäjoella Kalajärven rannalla toimii kesäteatteri, jonka slogan on ”elämänmakuista teatteria”. Tästä on pidetty kiinni toisensa jälkeen ja pidetään nytkin kun yleisön eteen astelee maakunnan iso tarina, Lakeuden kutsu. Hakalan Erkin kotiinpaluuta katsomaan odotetaan tuhatmäärin yleisöä.
Suomalaisessa kesäteatterimaailmassa ei Sari Viitasaaren kaltainen ihminen ole harvinaisuus. Hän on yhtä kuin teatterinsa eli Peräseinäjoen Pennihäät. Aina tarvitaan yksi tulisielu, dynamo ja hengenluoja ja Peräseinäjoella se on Viitasaari – 25 vuotta kesäteatteria Kalajärven rannassa ohjannut nainen.
Yhdistyksen nimi on niin erityinen, että sitä on syytä avata. Nimi juontaa ensimmäiseen näytelmään, Amerikanlesken pennihäät, jonka Siirtolaisinstituutti tuotti.
– Kun miehet lähtivät aikoinaan siirtolaisiksi Amerikkaan, vaimot jäivät tänne. Näille ”Amerikan leskille” järjestettiin pennihäät-juhlia, joissa kyläläiset antoivat pennejä avustukseksi, että tämä leski pärjäisi kotonaan, Viitasaari kertoo.
Tämänkesäinen näytelmä Lakeuden kutsu on kolmas Antti Tuurin romaaniin pohjautuva näytelmä, jonka Viitasaari ohjaa. Tuurin teksti on hänelle mieleistä.
Yleisö saa nähtäväkseen näytelmän, joka pyrkii kuvaamaan tarkasti kauhavalaisen perheen kohtaamisen pitkästä aikaa – ja eteläpohojalaasen luonteen.
– Pyrimme tekemään teatteria kaikilla tyylilajeilla, mutta kansankomedia on se tyypillisen. Aloitimme Tukkijoella, olemme tehneet sotanäytelmiä, mutta vaikka teemme komediaakin, niin se tehdään todentuntuisesti.
Musiikki soi aina Aisamäellä. Muusikkoperheen kasvatti Viitasaari sovittaa näytelmiin teemaa tukevat ja kohtausten vaihtoja helpottavat musiikit.
Peräseinäjoen Pennihäät tuottaa puhtaasti harrastajateatteria. Näyttelijät ovat pitkälti peräseinäjokisia ja vahvistusta saadaan lähikunnista, kuten Seinäjoelta ja Jalasjärveltä.
– Profiilimme on noussut vuosi vuodelta ja meitä tullaan katsomaan kauempaakin. Poislähtiessään kuullaan, että on tultu Lappeenrannasta tai Oulusta. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, joten yleisö ei välttämättä tule Peräseinäjoelta.
– Sen isäksi, että Erkki kohtaa Amerikasta palattuaan sisaruksensa, myös vaimonsa, joka lähti kotiin synnyttämään lastaan. Tytär on tässä vaiheessa jo 12-vuotias ja isä tapaa hänet ensimmäisen kerran. Siinä nähdään rujon, eteläpohjalaisen miehen herkkyys.
Kirjasta Viitasalo nosti esiin muun muassa suoraan puhumisen. Eteläpohjalaiset ovat sen sortin heimo, että siellä voi puhua paukauttaa päin pläsiä hyvin suoraan, eikä toinen loukkaannu, vaan vastaa samalla mitalla.
Tuurin romaaniin pohjautuva Pohjanmaa-näytelmä veti vuonna 2018 katsomoon 4500 henkeä. Tälle kesälle odotus on asetettu 3000 katsojaan.
Aisamäen kesäteatteri, Peräseinäjoki: Lakeuden kutsu
Dramatisointi ja ohjaus: Sari Viitasaari Alkuperäisromaanin kirjoittanut: Antti Tuuri
Ensi-ilta: to 2.7. klo 18 Viimeinen näytös: la 18.7. klo 16
Osoite: Kalajärventie 30, Peräseinäjoki
Lisätietoa: www.pennihaat.net
RÄMSÖÖSSÄ HÖLMÖILLÄÄN
SYDÄMELLÄ
Rämsöön kesäteatteri on koko kylän yhteistä tekemistä. Valtavan iso ja aktiivinen talkooporukka lavastaa, puvustaa, markkinoi, ohjaa liikennettä, tuottaa, hoitaa kahvion – ja niin edelleen. Kesäteatterin profiili on ollut viimeiset 20 vuotta tarjota laadukasta, koko perheelle suunnattua teatteria. Tänä kesänä yleisö viedään riemukkaasti Hölmölään.
Muistathan sinäkin Hölmölän? Herttaisten ihmisten kylä, jossa kannettiin valoa sisään säkillä ja jatkettiin liian lyhyttä peittoa leikkaamalla yläosasta ja ompelemalla alaosaan.
Tänä kesänä Hölmölä pystytetään Suonojärven rannalle Rämsöön kylään ja tarjotaan kesän ovelin ja naurettavin koko perheen komedia. Hölmölän kylässä elämä on mutkatonta ja riemastuttavan hölmöä, kunnes paikalle pelmahtaa poliiseja paossa oleva liukasliikkeinen huijari Huipulainen. Hän uskoo löytäneensä elämänsä helpoimman saaliin, mutta onko kiltteys sittenkin kieroilua suurempi voima?
Hölmöläiset ja Huijari on vauhdikas ja lämminhenkinen näytelmä, joka saa suupielet korviin. Se on tarina ystävyydestä, hassuista sattumuksista ja siitä, miten lopulta käy, kun huijari yrittää höynäyttää niitä, joilla on sydän paikallaan.
Tuottaja Mari Ollinpoikaa kuunnellessa vahvistuu ajatus, että tänäkin kesänä nähdään juuri sellaista kesäteatteria, mitä Rämsöössä on totuttukin näkemään. Viime vuosina Rämsöössä on esitetty Pertsa ja Kilu, Ronja Ryövärintytär ja Liisa Ihmemaassa.
– Hölmöläiset on legenda! Suomalaisesta kansanperimästä on hyvin hauska ammentaa. Meillä on ollut harjoituksissa pokassa pitämistä. Näytelmässä ei ole pilkkahuumoria, vaan aitoa iloa. Valitsimme tämän näytelmän myös siksi, että voimme tarjota tälle maailmanajalle vastapainoksi aidosti hyväntuulisen, hetkellisen paon todellisuudesta ihanassa miljöössä, Ollinpoika sanoo.
Rämsöön kesäteatterin näyttelijät tulevat Tampereelta, Lempäälästä, Sastamalasta, Nokialta ja muista lähikunnista. Elävä musiikki soi aina kesäteatterissa, Ollinpoika itse on soittanut huilua joka kesä näytöksissä.
– Tänäkin vuonna Kim Milan säveltää musiikin, joka kuljettaa ja tukee tarinaa. Emme käytä sähköisiä tehosteita. Lavalla on parikymmentä henkeä bändi mukaan lukien. Kaikkiaan 35 henkeä on mukana näytelmässä.
Rämsöön kesäteatteri, Vesilahti: Hölmöläiset ja huijari
Käsikirjoitus ja ohjaus: Rami Saarijärvi
Rämsöön kesäteatterin ja Vammalan teatterin yhteistuotanto
Ensi-ilta: la 27.6. klo 14
Viimeinen näytös su 9.8. klo 14
Osoite: Rämsööntie 981, Vesilahti
Lisätietoa: www.ramsoo.fi/kesateatteri
Suonojärven rannalla lyödään kahden teatterin voimat yhteen: kesällä tehdään Rämsöön kesäteatteria ja talvikaudella Vammalan teatterin esityksiä. Näin on toimittu jo pitkään ja hyvällä menestyksellä.
– Olen saanut palautetta, että meistä näkyy yhteisöllisyys ja se, että meillä on hauskaa keskenämme. Iloisuus, yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys – koko miljööstä aina pysäköinnin ohjauksesta asti – yleisö
kokee olevansa tervetullut.
Yhteisöllisyys ulottuu myös Ollinpojan omaan perheeseen. Palkkatyökseen hän tekee aivan muuta, mutta vapaa-ajasta teatteri haukkaa ison osan. Myös kaikki hänen kolme lastaan ovat näytelleet ja puoliso tekee taustatöitä. Yksi sadoista, ehkä tuhansista suomalaisista kesäteatteriperheistä!
VIIS KERTOTAULUSTA – PATE ROKKITÄHDEKSI!
Riihimäen Nuorisoteatteri on lähtenyt kolmatta kertaa Timo Parvelan kyytiin. Ella ja Paterock -näytelmä vie tokaluokkalaisen Ellan ja hänen kaveriporukkansa matkaan ratkaisemaan isoa pulmaa: Opettaja uhkaa jättää Paten luokalle, koska poika ei halua opetella kertotaulua. Nuorella miehellä on nyt opiskelua isompi missio – hän haluaa rokkitähdeksi.
Riihimäen keskustassa luonnon keskellä Allinnan montussa eletään tänä kesänä hauskoja hetkiä koulumaailmassa. Näytösten kesän aloittaa Riihimäen Nuorisoteatteri Ella ja Paterock -näytelmällään ja samoja lavasteita hyödyntäen Riihimäen Teatteri viihdyttää Opehuone-näytelmällä.
Viime vuonna juhlittiin Riihimäen näyttämön 75-vuotisjuhlia ja tänä vuonna on nuorisoteatterin vuoro. 20 vuotta sitten vuonna 2006 aloitti Riihimäen Nuorisoteatteri kesäteatteritoiminnan.
– Ella ja Paterock on aika tyypillinen näytelmä Riihimäen Nuorisoteatterissa. Riihimäen Teatteri keskittyy aikuisille suunnattuun ohjelmistoon ja me koko perheen
näytelmiin. Tänä vuonna meillä on ensin ensi-ilta ja sitten lähes kolmen viikon esitystauko, välissä Riihimäen Teatterin näytöksiä ja sitten vuoroviikoin vaihdellen, kertoo Riihimäen Nuorisoteatterin tuottaja Annika Lohilahti.
Menestyskirjailija Timo Parvelan Ella ja Paterock -tarinassa seurataan miten kekseliäs kaverijoukko ratkaisee Paten ongelman. Toisessa vaakakupissa on kertotaulu ja toisessa kimaltelee tähteys. Onneksi Paten kaverit ovat on nokkelaa porukkaa ja aina valmiina auttamaan. Mutta toteutuuko Paten unelma ja jos, niin millä hinnalla – ja pääseekö poika luokaltaan?
Pääjuonen ohessa ratkotaan myös opettajan perheen ongelmia ja kommelluksia on luvassa. Näytelmä sopii erinomaisesti perheille, joissa on kouluikäisiä lapsia. Musiikkia on paljon, tanssia, väriä ja iloa.
– Kun saimme tietää, että Riihimäen Teatterille oli tulossa Opehuone-musikaali, vaikutti se omaan teosvalintaamme. Lavastukset ovat yhteiskäytössä, joten nyt meillä oli hyvissä ajoin tiedossa millaista lavastusta on tulossa. Niitä sitten modaamme omaan käyttöömme, Lohilahti kertoo.
Nimensä mukaisesti Riihimäen Nuorisoteatterin näyt-
telijät ovat nuoria. Heidän kesäteatterinsa on jo pidemmän aikaa onnistunut luomaan mielikuvan, että teatteri on kiva juttu ja on siistiä päästä mukaan. Lohilahti toteaa kesäteatterin olevan myös projekti, jossa pääsee lähimmäksi ammattituotantoa, koska kyseessä on ammattivetoinen harrastajateatteri.
Nuorin näyttelijä tänä kesänä on vähän toisellakymmenellä ikävuodella ja vanhin 32-vuotias. Mukana on muutamia entisiä nuorisoteatterilaisia, jotka ovat palanneet näyttämölle täksi kesäksi.
Riihimäen kaupunki osoitti vuonna 2023 arvostavansa teatteritoimintaa ja remontoi kesäteatterialueen nykyaikaisemmaksi. Samalla saatiin ”monttuun” kunnon näyttelijälämpiö.
Riihimäen Nuorisoteatteri: Ella ja Paterock
Käsikirjoitus: Timo Parvela
Ohjaus: Laura Ikonen
Musiikki: Pentti Rasinkangas
Ensi-ilta: to 11.6. klo 18
Viimeinen näytös: la 22.8. klo 14
Osoite: Penttilänkatu 3, Riihimäki
Lisätietoa: www.rnt.fi/ella-ja-paterock
TANGO HÄRVÄÄ VUOLIJOELLA
Kekseliäs rikoskomedia hullun kylän hullunkurisesta keksijästä. Näin markkinoi Vuolijoen Kesäteatteri tämän kesän näytelmäänsä ”Näillä mennään”. Tuohon lauseeseen kätkeytyy pitkälti se, millä tyylillä Vuolijoella tehdään kesäteatteria: pipo ei kiristä, vaan pidetään hauskaa.
Vuolijoen Pentinpurolla tavataan tänä kesänä erikoislaatuinen keksijä ja ikuinen optimisti Armas ”Tango” Riekko. Taloudelliseen kurimukseen ajautunut Tango tulee tietämättään vaarantaneeksi paikallisen kahvilayrittäjän, Riitta Käyrämön, laajennusaikeet. Tangon keksijäpaja ja Riitan kahvila kun sattuvat jakamaan saman tontin, jonka omistussuhteet ovat kaikkea muuta kuin selkeät. Intressien yhteentörmäys synnyttää pikkukylällä erikoisen rikosvyyhdin, johon sotkeutuvat mukaan paikallinen moottoripyöräjengi, uunituore konstaapeli, kylälle juuri paluumuuttanut maailmanmies sekä neuroottisen yliutelias posteljooni. Kunnon kesäteatterisopan ainekset kerta kaikkiaan!
Vuolijoen Kesäteatterissa kannattaa pidellä myös leukaluistaan kiinni, sillä ne saattavat hyvinkin pudota katsomolautojen väliin, kun oivaltavasti toteutettu keksijämaailma erikoisine härveleineen ja kulkupeleineen tulee lavalle.
Päähenkilön Armas ”Tango” Riekon housuihin hyppää Vuolijoen Näyttämötaideyhdistyksen sihteeri-rahastonhoitaja-tuottaja Tiina Juntunen.
– Minun ei pitänyt olla näytelmässä mukana ollenkaan, mutta pääosan esittäjä kuoli yllättäen. Ohjaajan kanssa keskusteltiin ja todettiin, että Armas ”Tango” Riekon rooli on minun. Tango on aika huipputyyppi ja omanlaisensa kaveri, on mukava lähteä työstämään sitä, vaikka surulliselta pohjalta lähdettiinkin, Juntunen sanoo.
Ohjaaja Mäkäräinen on lähtöisin Kajaanista eli ”maakunnan miehiä”, vaikka elääkin nykyään Helsingissä. Mies on tuttu kasvo monista teattereista ja televisiostakin, Hintasaarnaajana Elisan mainoksista. Yhtälö oli jo lähtökohtaisesti hyvä, kun pitkään toiminut teatteriväki sai ohjaajakseen uuden, nuoren ja ammattitaitoisen miehen.
Vuolijoen Kesäteatteri toimii idyllisessä ympäristössä. Kahviona toimii iso parilato ja tontilla on kaikenlaista vanhaa lavastetta väkeä ilahduttamassa. Teatteritoiminta alkoi Otanmäen kaivoksesta kertovalla näytelmällä Malmia malmia vuonna 1979.
– Alun perin teatteri toimi kirkonkylällä. Vuonna 1985 vuokrattiin Pentinpuron alue ja 1987 esitettiin ensimmäinen näytelmä. Isoon katsomoon mahtuu nelisensataa henkeä ja siellä ollaan perinteisesti säiden armoilla, Juntunen kertoo.
Fasiliteetit ovat hyvät. Yleisölle on rakennettu isot parkkitilat, vesivessat ja kahvio sekä oma talo kokoontumisia varten. Kaikki on tehty talkootyöllä lahjoitus- ja purkutavarasta.
– Kun on oma paikka, toimintamme on ympärivuotista ja kehittelemme Pentinpurolle muutakin kuin kesäteatteria.
Kesäteatteri on pienellä paikkakunnalla iso ponnistus ja harrastajien määräkään ei ole pilviä hipova. Ihmisten kynnys tulla lavalle on sekin aika iso. Toissa vuonna saatiin mukaan pari uutta kasvoa ja tälle kesälle yksi ensikertalainen.
– Meistä tämän kesän näyttelijöistä ei kukaan asu Vuolijoella. Kaksi kulkee Kajaanista, kaksi Kontiomäestä, yksi Suomussalmelta ja yksi Ristijärveltä.
Vuolijoen Kesäteatteri: Näillä mennään
Rami Saarijärven ja Ilkka Malmin komediasta sovittanut ja ohjannut Heikki Mäkäräinen.
Ensi-ilta: pe 26.6. klo 18
Viimeinen näytös: su 30.8. klo 18
Vuolijoenkesäteatteri2026
NÄILLÄMENNÄÄN
Kekseliäsrikoskomediahullunkylän
hullunkurisestakeksijästä
Näytökset: Käsikirjoitus lkka almija amiSaarijärvi jausjasovitus eikki äkäräinen
Osoite: Mustikkakankaantie 12, Vuolijoki Lisätietoa: www.vuolijoenkesateatteri.fi ustikkakankaantie uolijoki kesateatterivuolijoki i rivuolijoki i ust
Näytelmänesitysoikeuksiavalvoo SuomenNäytelmäkirjailijatjaKäsikirjoittajatry
Irwin
Kuurina Teatteri, Sysmä
Musiikkinäytelmä
Antti Hammarbergin elämästä
Käsikirjoitus: Heikki Paavilainen
Ohjaus: Jukka Alanko
Esitykset: 12.–28.7.2026
Liput ja lisätietoja: info@kuurinateatteri.fi
Tapahtui kerran juhannusyönä
Raision Teatteri
Leikkisä ja sadunomainen komedia, joka sijoittuu menneisyyden Suomeen, pieneen maalaiskylään. Teos pohjaa Shakespearen klassikkoteokseen Kesäyön unelma.
Vaimoni on toista maata
Iloinen teatteri
Intiimi komedia J-Clubilla Nummelassa. Yksi väärinkäsitys riittää käynnistämään kaaoksen.
Sisätila, ilmastoitu katsomo ja esitykset 26.5.–27.6.
Liput: iloinenteatteri.fi
Kuinkas sitten kävikään
Arpelan kesäteatteri, Tornio
Käsikirjoitus: Aune Hämäläinen. Ohjaaja: Sari Pohjanen.
9.–19.7.2026 www.arpelannuorisoseura.net
Uskottu mies – Viktor Kärppä
Pesäteatteri, Hollola
Dekkarikomedia
Käsikirjoitus: Matti Rönkä, Tapio
Aarre-Ahtio ja Kalle Sulalampi
Ohjaus: Kalle Sulalampi
25.6.–9.8.2026
www.pesateatteri.fi
We Will Rock You
Korvenkylän kesäteatteri, Kouvola
3.7.-1.8.2026 www.korvenkylankesateatteri.fi
Liput: ennakkoon: 28€, lapset 14€, ovelta: 30€, lapset 15€ (maks.15 v.), ryhmät väh. 15 hlöä: 23€, lapset 11,50€
Solistina Olavi Virta
Kesän sykähdyttävin musiikkinäytelmä Kotkan Kyminlinnan kesäteatterissa!
Solistina Olavi Virta vie matkalle suomalaisen iskelmän kultavuosiin – täynnä tunnetta ja ikivihreitä säveliä.
Ensi-ilta 3.7.2026
Paha perii, Pablo
Pyhämaan Suviteatterin kesäfarssissa Paha perii, Pablo serkukset Ville ja Pera metsästävät Amanda-tädin testamenttia.
Kapuloita panevat rattaisiin utelias putkinainen, ahne asianajaja ja tietysti kaappiin kuollut gigolo.
Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli
27.6.-12.7.2026
Kertunmäen kesäteatterissa Loimaalla
www.loimaanteatteri.fi
www.nettilippu.fi
Tuiskula - Nuoruuden ääniraita
Käsikirjoitus: Tiina Väkeväinen
Ohjaus: Matti Juntunen
Koskettavan esitys, jolla on mahtavaa aloittaa seuraavat 50 vuotta Nivalan kesäteatterin historiaa!
Robin Hood
Iitin Harrastajateatteri
Mari ja Iikka Kahrin jännittävä ja vauhdikas tulkinta klassikosta. Luvassa on juonittelua, miekkataisteluita, huumoria, melodioita ja rakkautta. Tule kokemaan Sherwoodin metsä ja Robin Hoodin seikkailut!
Ei suositella alle 7 vuotiaille.
Victor Hugon romaaniin ja Disney-elokuvan musiikkiin pohjautuva Notre Damen kellonsoittaja on suurten tunteiden ja unohtumattomien melodioiden ryydittämä tarina rakkaudesta, toivosta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Näin suurta ammattivoimin toteutettua ulkoilmamusikaalia ei Suomessa ole hetkeen nähty!
Samppalinnan Kesäteatterissa kesällä 2026
Kaksi
Puuta - musiikkikomedia Juha Tapion hittien siivittämänä.
Ensi-ilta 12.6. Hyvän mielen romanttinen komedia vastakkaisten maailmojen kohtaamisesta, hyväksynnästä, ilosta sekä rakkaudesta ja sen kiemuroista.
www.puotilankartanonteatteri.fi
Toripolliisin aikaan
Oululaisuutta kepeästi tuulettava laulunäytelmä, joka on täynnä hauskoja ”hahamoja”, tanssia ja tarttuvia lauluja.
Oulun Hupisaarten kesäteatterissa 6.–28.6.2026
Markku Pölösen Onnen maa
Lempäälän Nuorisoseuran Teatteri Nostalginen, haikean kaunis kuvaus yhdestä 1960-luvun kesästä PohjoisKarjalan maaseudulla.
Näytökset Hakkarin kesäteatterissa 26.6.-2.8.2026, Kuokkalantie 5, Lempäälä.
Liput www.nuorisoseura.fi tai p. 0400 749 986.