Issuu

1/2019

REPLIIKKI Suomen Harrastajateatteriliitto

Vuoden Harrastajateatteri Kantaesityspalkinto HarrastajateatterikesĂ¤

SUOMEN HARRASTAJATEATTERILIITTO UUDISTAA KESÄTEATTERITIEDOTUSTAAN S uomen Harrastajateatteriliito tuo esiin valtakunnallista kesäteatteritoimintaa vuosittain. – Maassamme on poikkeuksellisen voimakas kesäteatteritarjonta, iloitsee Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Merja Laaksovirta. Suomen Harrastajateatteriliiton lähes 500 jäsenteatterissa kesäteatteritoimintaa on arvion mukaan valtaosassa vuosittain. Liitto on tuottanut vuosittain painettua Kesäteatteriopasta. Yleisölle ilmainen opas on ollut suosittu yleisön keskuudessa ja se on viety käsistä joka vuosi parissa viikossa. Kesäteatterioppaan tuottamisesta omana painettuna julkaisunaan on kuitenkin päätetty luopua vuonna 2018. – Oppaan ilmoittajamäärät ovat laskeneet tasaisesti usean vuoden ajan ja tämä yhdistettynä kasvaviin postitus- ja painatuskuluihin johti oppaan tuottamisen tappiollisuuteen. Opas ei anna tällaisenaan myöskään enää edustavaa otosta maamme valtakunnallisesti upeasta kesäteatteritarjonnasta, kertoo Merja Laaksovirta. – Nyt etsitään uudenlaisia tapoja tuoda kesäteatteria esiin ja kokonaan kesäteattereiden esittelystä ei luovuta. Vuoden 2019 esite painetaan Repliikki-lehden liitteenä,

Laaksovirta jatkaa. Kesäteatteriesite ilmestyy Repliikki-lehden 2/2019 välissä lisäliitteenä kesäkuun alussa. Lehden ilmestymisaikataulua aikaistetaan, jotta se palvelee paremmin myös ensimmäisinä ensi-iltansa saavia kesäteattereita. Lehden liitteenä esitteen tuotantokustannukset ovat pienemmät ja näin ollen myös ilmoitusten hinta laskee reilusti. Jäsenhinnalla ilmoituksen saa hintaan 55 €/ilmoitus valmiilla materiaalilla. Ilmoitus on mahdollista myös taitattaa Suomen Harrastajateatteriliitolla ja silloin kuluihin lisätään 50 €/ilmoitus. Liite julkaistaan myös sähköisenä versiona ja sitä tuodaan näkyväksi kaikessa Suomen Harrastajateatteriliiton tiedotuksessa. Kesäteatteriliitteen lisäksi Suomen Harrastajateatteriliitto nostaa kesäteattereita esiin sosiaalisessa mediassa #kesäteatterikansa-kampanjalla, jossa on tarkoitus tuoda esiin kesäteattereiden toimintaa heidän omasta näkökulmastaan. Kesäteatteriliitteeseen otetaan vastaan varauksia ja ilmoituksia 8.5. saakka. Lisätietoja: https://shtl.fi/muut-julkaisut/

#KESÄTEATTERIKANSA J

aa somessa kuvia teidän kesäteatterinne matkasta kohti ensi-iltaa ja sen yli! Tunnelmia, haasteita, onnistumisia, säätä, mitä vaan mitä tapahtuu! Suomen Harrastajateatteriliitto nostaa esiin parhaita paloja myös omilla kanavillaan. Muistat merkitä #kesäteatterikansa ja meidät mukaan @suomenharrastajateatteriliitto.

HARRASTAJATEATTERIKESÄ JÄRJESTETÄÄN 16.–18.8.2019 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERILLA T

apahtumaan valitut esitykset nähdään pääsääntöisesti Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä, joka on nimensä mukaisesti pieni ja intiimi – siis loistava tila tehdä teatteria lähellä istuvalle yleisölle. Katsomopaikkoja on reilut 90. Tarpeen vaatiessa ja esityksen mahdollistaessa paikkamäärää voidaan kasvattaa noin sataan. Tapahtuman raati jakaa päätöstilaisuudessa kunniamainintoja ja kannustusrahan yhteensä 1000 €. Ryhmien hakuaika Harrastajateatterikesään on avoinna 4.2.–12.3.2019.

Tapahtumaan valitut Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenryhmät ovat oikeutettuja festivaalitukeen. Esiintyvät ryhmät saavat harkinnanvaraista festivaalitukea esiintymismatkasta aiheutuviin kustannuksiin max. 400 euroa/ ryhmä. Tuki edellyttää yöpymistä Jyväskylässä ja osallistumista festivaaliohjelmaan. Ryhmille maksetaan tuki tilitystä vastaan jälkikäteen. www.harrastajateatterikesa.fi

Taiteen saatavuus ja saavutettavuus turvattava Pääkirjoitus Aila Paloniemi

ietin mielenkiintoisen parituntisen eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän (Vamyt), Kulttuuria kaikille -palvelun ja Ursa Minor -teatterin tapahtumassa ”Yhdenvertaisuus kulttuurikentällä vammaisuuden näkökulmasta”. Tarkastelimme yhdenvertaisuutta eri ikäkausina, millaisia avautuvia ja sulkeutuvia ovia vammainen taiteilija kohtaa matkalla lapsuudesta aikuisuuteen. Kävi selväksi, että vammaisten taiteilijoiden on oltava erityisen päättäväisiä ja rohkeita, jotta ovet taiteilijan ammattiin aukenisivat. On surullista, että rakenteellisen syrjinnän purkamisessa merkittävin tekijä ovat edelleen asenteet. Kulttuuripolitiikasta päättävien tulisi tuntea esteet, joita erityisesti vähemmistöt ja vähemmistötaustaiset taiteilijat kohtaavat. Onneksi taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi on tehty työtä. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho julkistivat äskettäin asiakirjan, jossa linjattiin toimia taiteen ja kulttuurin saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimenpiteet koskevat kaikkia väestöryhmiä. Asiakirja on työkalu maakuntien ja kuntien poliittisille päättäjille, operatiiviselle johdolle sekä virkamiehille. Uudet suositukset velvoittavat maakuntia ja kuntia parantamaan asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistamaan kulttuuriin osallistumista. ”Erityisesti on tuettava heitä, joilla ei fyysisten rajoitteiden tai taloudellisten tai sosiaalisten esteiden vuoksi ole riittävästi mahdollisuuksia kokea taideja kulttuurielämyksiä,” kuvaa ministeri Terho. Tein viime vuoden lopulla kirjallisen kysymyksen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-

Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk) Suomen Harrastajateatteriliiton pj

1/2019

REPLIIKKI

SISÄLTÖ 1/2019 Pääkirjoitus: Taiteen saatavuus ja saavutettavuus turvattava Läsnäolosta Tule mukaan Spottiin Myönnetyt ansiomerkit Kahavi – makunautinto mahtavin Monen kohtaamisen paikka Vuoden Harrastajateatteri 2019: Salon Teatteri Turvallisesti heittäytymään Kokouskutsu Maailman teatteripäivä 27.3. Kokouskutsu Muista hakea tuotantoja koulutusavustukset 15.4. Koulutustoiminta Harrastajakesän raati valittu!

uudistuksessa. Maakunta- ja sote-uudistuksen lakiesityksissä ei huomioida viittomakielisten tarpeita eikä kielellisiä oikeuksia. Viittomakieltä käyttäviä tarkastellaan ainoastaan aistivamman näkökulmasta. Vastauksessaan ministeri totesi ettei sote-uudistuksen yhteydessä ole tarkoituskaan muuttaa voimassa olevia säännöksiä kielellisistä oikeuksista. Ne on syytä selvittää omana kokonaisuutenaan. Paljon on siis vielä tehtävää, jotta taide ja kulttuuri voi tavoittaa kaikki kansalaiset tasavertaisesti. Myös osa puolueista on ottanut kantaa taiteen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Keskustan pian julkaistavissa kulttuuripoliittisissa tavoitteissa vuoteen 2023 saakka saatavuus ja saavutettavuus ovat tärkeimmät lähtökohdat. Toimenpide-ehdotuksissa kiinnitetään huomiota tekijöihin, joissa taiteella ja kulttuurilla on mahdollisuus toimia yhteiskunnan tasapainottajana ja tarjota uudenlaisen kasvun eväitä. Suomalaiselle taideja kulttuurielämälle halutaan jatkuvuutta, epäkohtien korjaamista ja tukea uusiin avauksiin. Kärkiehdotus on uusi rahoitusmuoto suomalaiselle kulttuurille Olympiarahaston tavoin. Prosenttitaiteen periaatetta ehdotetaan laajennettavaksi.

Suomen Harra

stajateatteriliitto

Vuoden Har rastajatea tteri 2019 Kantaesity spalkinto 201 8 Harrastaja teatterikesä 2019

3 4 6 7 8 12 14 18 20 20 21 21 22 23

Kannen kuvassa Raahen Teatterin Kahavia! Kahavia! -näytelmä voitti kantaesityspalkinnon 2019. Kuva: Sari Jaatinen

Päätoimittaja Merja Laaksovirta Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Keski-Suomen Painotuote Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava nro 4.6.2019 Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Merja Hammar, Raahe Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi 3

Läsnäolosta Teksti: Antti Laukkarinen

okainen eletty hetki on kohta ohi. Nykyhetkestä, joka on vain epämääräinen viiva kahden äärettömyyden välissä, on usein vaikea saada otetta. Voin kokea nykyhetken vain elämällä ja olemalla siinä. Mielestäni läsnäolevassa näyttelijäntyössä on kysymys samaisesta ”yksinkertaisesta”, mutta usein vaikeasti tavoitettavasta ”hetkessä olemisesta”. Mitä enemmän näyttämöllä yritän tavoittaa läsnäoloa, tiettyä ilmaisun tasoa tai tiettyä tunnetilaa, sitä valheellisempi lopputulos usein on. Pitäisi ennemminkin osata päästää irti ja antautua kuuntelemiseen ja tilanteen vietäväksi ja elää se hetki niin totena kuin se siinä hetkessä on. Minulle näyttelijänä läsnäolo on kaiken ydin – se mistä kaikki oikeasti kiinnostava ilmaisu syntyy. Sitä on kiinnostava kokea katsomosta käsin ja sen kautta elän näyttämöllä tapahtumat todeksi. Tarkoitan tällä sitä, että näyttämöllä oikeasti näkee ja kuuntelee sekä antaa oman ilmaisunsa syntyä tätä kautta reaktiona näyttämön tapahtumiin, eikä vain toista valmiiksi harjoiteltuja sävyjä tai rutiineja. Suuri osa näyttelijäntyöstä on reagointia, eli miten olen läsnä tilanteessa. Läsnäolevana erilaiset impulssit tuottavat ilmaiseksi reaktioita ja toimintaa, eli näyteltävää materiaalia. Tämä ilmaisu on spontaania ja aitoa reagoimista tilanteeseen. Tällainen vastaanottava tila on mahdollista, jos minulla on ’aistit auki’. Kaikki se, mitä viisi aistiani minulle kertoo, auttaa pysymään läsnä tässä hetkessä. Suosin aina kaikkea mahdollista, mikä jollakin tavalla esitystilanteessa voi herättää tai avata aistejani, mitä se sitten milloinkin tarkoittaa. Ne kertovat koko ajan tästä kuluvasta hetkestä; mitä juuri nyt tapahtuu. Voin esitystilanteessa olla aistien kautta yhteydessä itseeni, vastanäyttelijään, rekvisiittaan, tekstiin, yleisöön ja mihin tahansa ympärillään olevaan. Kaikille näille impulssien lähteille – tulevat ne sitten miltä suunnalta tahansa – on yhteistä se, että ne auttavat minua pysymään paremmin läsnä tilanteessa. Omasta mielestäni paras apu läsnäolon saavuttamiseksi on toinen näyttelijä. Sen sijaan, että keskityn vain antamaan, keskityn myös ottamaan vastaan ja vaikuttumaan. Mielestäni taitava näytteleminen perustuu paljon myös hyvään kuunteluun. On kuultava, mitä toinen sanoo, miten hän sen sanoo, ja mitä hän repliikillään oikeasti tarkoittaa. Tästä kaikesta pyrin ottamaan sisällön omaan ilmaisuuni. Katsekontakti toimi tehokkaana apuna kuuntelussa. Se ei ole vain katsomista ja näkemistä, vaan enemmänkin antamista ja saamista. Valitettavan harvoin vastaan tulee esitys, jossa näyttelijät todella ottavat riskejä, astuvat tyhjän päälle ja luottavat siihen, mitä se hetki tuottaa. Katsojana minusta kiinnostavinta näyttämöllä on aina silloin, kun uskon, että jotain todella tehdään ensimmäistä kertaa ja uskon näyttelijöiden ”improvisoivan” tilannetta tyhjän päällä. Esitystilanteessa vaatii usein paljon rohkeutta ja riskinottokykyä uskaltaa astua tilanteeseen, joka saattaa johtaa täysin harhaankin. Tämä kaikki tuo mukanaan yllätyksellisyyttä ja joskus ”vaaraakin” näyttämölle. Koen tä-

män kaiken materiaaliksi, joka tekee näyttelijästä elävän ja persoonallisen, sekä kaiken lisäksi tuottaa mielenkiintoista ja uutta reagoitavaa myös muille näyttelijöille. Yllätykset ja riskit tuovat esityksiin sitä tuoreutta ja jännitettä, jotka pitävät esityksen elävänä, raikkaana ja ainutkertaisena myös katsojalle. Joskus saatan olla keskittynyt liiaksi omaan itseeni, tunteisiini tai tulkintaani, enkä tämän vuoksi ole läsnä tilanteessa. Tällöin en myöskään ole aidossa kontaktissa mihinkään ulkopuoliseen, eli toisiin näyttelijöihin, tilanteen tapahtumiin tai tarinan maailmaan. En tarkoita, että reaktioiden ja ilmaisun pitää aina olla naturalistista ja itsensä näköistä, vaan toki aina näytelmän tyylilaji ja roolihenkilö määrittävät ilmaisun suuruuden. On oleellista, että olipa ilmaisu kuinka voimakasta tahansa, se syntyy tilanteesta ja myötäilee sitä. Nautin paljon harjoitusvaiheen itsenäisestä työskentelystä; etsimisestä ja kokeilemisesta. Mitä syvällisemmin harjoitusvaihe on tehty, sitä turvallisemmin voin esityksessä olla miettimättä omaa ilmaisuani ja keskittyä aidosti tilanteeseen ja reagoida kokonaisena roolihahmona tilanteesta syntyviin impulsseihin. Näyttelijänä voin rakentaa roolini monin eri tavoin ja monista eri lähtökohdista käsin, mutta lopulta kaikki kuitenkin tähtää siihen, kuinka roolihenkilöni toimii esitystilanteessa. Tällöin tulisi kaikkia näyttelijöitä yhdistää vuorovaikutuksellinen läsnäolo. Itsenäisen työn lisäksi arvokkaita ”löytöjä” tulee harjoituksissa, kun vastanäyttelijöiden kanssa antautuu tilanteisiin ja antaa tilanteiden johtaa johonkin ilman päämäärää. Tähän tarvitaan tietysti myös ohjaaja, joka luottaa näyttelijöihin ja antaa heille tilaa tehdä. Usein tällaisesta hyvästä yhteistyöstä syntyy ilmaiseksi hyviä ideoita, joita en olisi itse keksinyt. Improvisaatioteatteri on minulle rakas laji. Se ”pakottaa” olemaan auki kaikelle mitä tapahtuu. Mielenkiintoisin ja samalla haastavin anti on tuo valtava tyhjyys, kun samaan aikaan ei ole yhtään mitään ja samaan aikaan kaikki on mahdollista. Jos liikaa annan pelon kuljettaa toimintaani, huomaan ryntäävääni vauhdilla kaikkien hienojen mahdollisuuksien yli tarraten johonkin ”turvalliseen” ideaan, joka vie minut pois siitä tyhjyydestä, mutta jos antaudun vain siihen olemiseen ja maltan olla siinä, niin hiljalleen tuo maailma alkaa elää ja kaikki tulee ikään kuin ilmaiseksi käyttööni. Eräällä kurssilla kouluttaja Tim Orr sanoi, että ”jokaisessa kohtauksessa on jo kaikki tarvittava”. Tässä mielestäni kiteytyy hyvin, että kun oikeasti pysähtyy näkemään ja kuulemaan yhteistyössä muiden kanssa, on kohtauksessa vain taivas rajana. Vaikka rooli olisi kuinka tarkkaan harjoiteltu ja ohjattu, aina pitäisi jättää pieni vara myös sille, että kokeilee, tekee toisin. Työskentely, jossa improvisoitu ja harjoiteltu roolityöskentely yhdistyvät, kiinnostaa minua suuresti. Siinä yhdistyvät eri elementit niin opitusta tekniikasta ja harjoitellusta työstä, kuin myös hetkestä syntyvästä spontaanista ja luovasta työstä. Toivon, että jatkossa uskallan olla vielä rohkeammin auki näyttämön tapahtumille ja sille, että joka hetki saattaa tapahtua jotain ennalta arvaamatonta.

Kesällä 2012 Antti Laukkarinen nähtiin Raahen Teatterissa Matin roolissa näytelmässä Juhani Ahon Rautatie. Näytelmän ohjasi Jouni Rissanen.

Kuka? • Antti Laukkarinen on helsinkiläinen freelance-näyttelijä (FIA), syntynyt Helsingissä 1976. • Laukkarinen valittiin 2018 vuoden teatterinäyttelijäksi. • Valmistui teatteri-ilmaisun ohjaajaksi 2005 Stadian ammattikorkeakoulusta. • Työskennellyt näyttelijänä mm. Teatteri Telakalla ja Ahaa Teatterissa sekä Helsingin, Espoon ja Kajaanin kaupunginteattereissa. • Laukkarinen on näytellyt usein Juha Hurmeen ohjauksessa, etenkin Teatteri Telakan produktioissa Tampereella. Syksyllä 2016 hän teki pääroolin Hurmeen näytelmässä Hullu. • Laukkarinen on tehnyt sivurooleja suomalaisissa elokuvissa ja sarjoissa, sekä ollut mukana Yleisradion kuunnelmissa. • Näyttelijäntyön lisäksi hän on tehnyt paljon erilaisia näyttelijäntyön koulutuksia sekä ohjannut esityksiä harrastajille. • Vantaalaiseen Vaskivuoren lukioon dramatisoimansa ja ohjaamansa Häräntappoase-näytelmä palkittiin pääpalkinnolla valtakunnallisilla Ramppikuume-nuorisoteatteripäivillä 2017. • Laukkarinen toimii Avohaava-yhtyeen laulusolistina, tyylilajina on punk. The Muddyboys -kokoonpanossa hän laulaa englanniksi rock’n’rollia. • Tällä hetkellä hän näyttelee muun muassa helsinkiläisessä Improvisaatioteatteri Stella Polariksessa.

Kuva esityksestä Hullu (käsikirjoitus ja ohjaus Juha Hurme, ensi-ilta 8.12.2016 Teatteri Telakalla). Kuvaaja Kai G. Baer. Kuvassa Antti Laukkarinen (edessä) sekä Antti Mankonen ja Kaisa Sarkkinen (takana).

Teatterihulina saapuu Riihimäelle pääsiäisenä

Tule mukaan SPOTTIIN

POTTI - Lasten Teatteripäivien ilontäyteinen tapahtu- antaina 20.4. kello 11. ma järjestetään jälleen Riihimäellä pääsiäisenä 2019. Avajaisissa on luvassa viihdyttäviä esityksiä, ja saattaapa Suomen Harrastajateatteriliitto on järjestänyt lasten siellä törmätä myös teatterikansan hellyttävään maskottiin, omaa teatterikatselmus SPOTTI:a jo 38 vuoden ajan. Ny- Sulo-sonniin sekä tapahtuman tämänvuotiseen suojelijaan, kyisin tapahtuma järjestetään kolmen vuoden välein Riihi- paikalliseen tähteen, Janne Katajaan! Maksuton avajaistamäellä ja tänä keväänä on taas SPOTTIjuhlan aika. pahtuma on kaikille avoin, tervetuloa siis mukaan. SPOTTI levittäytyy eri puolille Riihimäen kaupunkia, Tule SPOTTIin nauttimaan teatterista, juhlistamaan missä mukaan valitut lasten teatteriryhmät pääsevät esiin- lasten oman kulttuurin kukoistusta ja viettämään tapahtymään yleisölle. Tapahtumaan saatumantäyteistä pääsiäistä yhdessä puu esiintyjäryhmiä ympäri Suomea ja muiden teatterista kiinnostuneiden ihtänä vuonna yksi ryhmä jopa Unkaris- Lapset valtaavat lavat misten kanssa! ta asti. –Riihimäki on oikea lasten ja nuor– hilpeä meininki Aiempina vuosina SPOTTI-festivaaten teatterin mallikaupunki. Meillä on on taattu! lilla on nähty valtava kirjo toinen toisSuomen suurin nuorisoteatteri ja teattaan erikoisemmista, viihdyttävämteri-ilmaisu on mukana jopa kaupunmistä ja koskettavammista esityksistä ja sama meno jatkuu kistrategiassa. Meillä nähdään että teatterin tekeminen tänäkin vuonna. Esityksiä nähdään muun muassa Riihimä- tarjoaa onnistumiskokemuksia, kehittää luovuutta ja ilmaien Teatterilla ja Kino Sammolla. sutaitoja ja rakentaa näin tärkeää sosiaalista pääomaa. On Osallistuvat teatteriryhmät aloittavat tapahtuman hilpe- kivaa saada Riihimäelle paljon teatterikärpäsen puremia ällä teatterikulkueella, joka tallustaa kaupungin läpi kutsu- lapsia. Muiden esitysten katsominen on opettavaista ja inen koko Riihimäen väen mukaan juhlimaan. Suuri avajais- nostavaa ja yhteisissä toiminnoissa täällä voi tavata paljon tapahtuma pamauttaa kerralla käyntiin sekä SPOTTIn että uusia kavereita, sanoo Anna Vesén, Riihimäen kulttuuri- ja Riihimäen pääsiäisjuhlan Kaupunginmuseon pihalla lau- hyvinvointipäällikkö.

Tapahtuma alkaa la 20.4. klo 10.30 ja päättyy su 21.4. klo 16.

Esiintyville SPOTTI-ryhmille:

Esiintyville lasten harrastajateatteriryhmille SPOTTI on erinomainen tilaisuus näyttää taitonsa, oppia lisää teatterista, tutustua uusiin ihmisiin sekä pitää hauskaa yhdessä muiden teatteriryhmien kanssa. Osallistuville ryhmille luvassa on kaikille avointen teatteriesitysten ja avajaisjuhlan lisäksi lauantai-illan huippusuosittu disco sekä teatteriaiheisia työpajoja. SPOTTIn osallistumishinta esiintyjäryhmille on 55 €/hlö. Hinta sisältää koulumajoituksen, ruokailut koululla sekä työpajaosallistumisen. Jokaisella SPOTTI:in osallistuvalla Suomen Harrastajateatteriliitton jäsenryhmällä on mahdollisuus saada enintään 400 euron suuruinen festivaalituki toteutuneista kuluista. Ryhmä voi käyttää festivaalitukea matkakuluihin ja festivaalin teatteriesitysten pääsylippuhankintoihin. Tilitys tapahtuu festivaalin jälkeen toteutuneiden kulujen kuitteja vastaan. Tapahtuman esitysliput tulevat ennakkomyyntiin nettilippukauppa NetTicketiin lähempänä tapahtumaa. Lippuja saa tapahtuman aikana myös esityspaikkojen ovelta, mikäli niitä on vielä jäljellä. Liput esityksiin maksavat 6 euroa per esitys. Tapahtuman tarkempi aikataulu ja esitykset julkaistaan myöhemmin. Pysy siis kuulolla! SPOTTI järjestetään Riihimäen kaupungin pääsiäisjuhlan yhteydessä. Tapahtuman järjestää Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Riihimäen kaupungin, Riihimäen Nuorisoteatterin ja Riihimäen Teatterin kanssa. Lue lisää tapahtumasta osoitteessa www.shtl.fi/spotti Pysy ajan tasalla seuraamalla tapahtumaa: Spotti – Lasten Teatteripäivät myös Facebookissa!

Myönnetyt ansiomerkit 1.1.–31.12.2018

Kultainen ansiomerkki

Hopeinen tunnustusmerkki

Matti Pajula

Korpiteatteriyhdistys

Teija Savelius

Ruokolahden Musiikkiteatteriyhdistys

Taina Salo

Himolan Teatteri

Kari Toiviainen

Ruokolahden Musiikkiteatteriyhdistys

Erkki Suvanto

Oulun Kulttuuriapilat

Esteri Pentikäinen

Korpiteatteriyhdistys

Annikki Saha

Pieksämäen Teatteri

Merja Danso

Kuusamon Näyttämö

Mika Eksymä

Kuusamon Näyttämö

Kultainen tunnustusmerkki

Tiina Koskela-Janhunen Kuusamon Näyttämö

Leni Jäppinen

Ruokolahden Musiikkiteatteri-

Pentti Kyyhkynen

Kuusamon Näyttämö

yhdistys

Riikka Säkkinen

Kuusamon Näyttämö

Pirkko Voutilainen

Korpiteatteriyhdistys

Eini Tirkkonen

Korpiteatteriyhdistys

Näyttämötyön tunnustusmerkki

Paavo Hyvönen

Korpiteatteriyhdistys

Ariel Livson

Korpiteatteriyhdistys

Antti Saarelainen

Korpiteatteriyhdistys

Tapio Ranta

Laajoen seudun kylät/

Pekka Väisänen

Korpiteatteriyhdistys

Laajoen Kesäteatteri

Pekka Janatuinen

Pielavesi-Teatteri

Suvi Valtanen

Laajoen seudun kylät/

Jukka Santala

Teatteri Lapua

Laajoen Kesäteatteri

Paavo Pyrrö

Oulun Kulttuuriapilat

Ari Kangassalo

Laajoen seudun kylät/

Arja Kolu-Korhonen

Oulun Kulttuuriapilat

Laajoen Kesäteatteri

Raija Tiikkaja-Suvanto Oulun Kulttuuriapilat

Eija Lamberg

Teatteri Tuli

Niina Susan Vahtola

Oulun Kulttuuriapilat

Hannu Väistö

Kyläparin Myllyteatteri

Raimo Raipoaho

Oulun kulttuuriapilat

Erkki Juvonen

Kyläparin Myllyteatteri

Seppo Arhippainen

Oulun Kulttuuriapilat

Tarja Haataja

Kuusamon Näyttämö

Heikki Siikaluoma

Kuusamon Näyttämö

Elina Kerkelä

Kuusamon Näyttämö

Sinikka Siikaluoma

Kuusamon Näyttämö

Harri Laurila

Kuusamon Näyttämö

Sakari Siikaluoma

Kuusamon Näyttämö

Päivi Korhonen

Kuusamon Näyttämö

Marko Säkkinen

Kuusamon Näyttämö

Eeva-Kaarina Lämsä

Kuusamon Näyttämö

Riia Bergring

Nutturlan Makasiiniteatteri

Silja Mustonen

Kuusamon Näyttämö

Topi Ilvesluoto

Raahen Teatteri

Juha Puuperä

Raahen Teatteri

Hopeinen ansiomerkki Anja Vainanen

Pielavesi-Teatteri

Seija Strömberg

Ruokolahden Musiikkiteatteriyhdistys

Kunniakirja

Marita Haverila

Ruokolahden Musiikkiteatteriyhdistys

Svante Korkiakoski

Padasjoen Harrastajateatteri

Katja Paakki

Ruokolahden Musiikkiteatteriyhdistys

Padasjoen kunta

Padasjoen Harrastajateatteri

Saara Koskinen

Keiteleen Kesäteatteri

Pasi Janhunen

Kuusamon Näyttämö

Pirkko Löppönen

Tohmajärven Teatteriyhdistys

Rauno Jäkäläniemi

Kuusamon Näyttämö

Mervi Venäläinen

Tohmajärven Teatteriyhdistys

Heikki Korhonen

Kuusamon Näyttämö

Arja Raatikainen

Korpiteatteriyhdistys

Markku Santanen

Kuusamon Näyttämö

Heidi Tuomola

Himolan Teatteri

Esa Tikkanen

Kuusamon Näyttämö

Paula Ahola

Himolan Teatteri

Oliver Tuloisela

Kuusamon Näyttämö

Matti Ervasti

Kuusamon Näyttämö

Maria Mustonen

Kuusamon Näyttämö

KAHAVI

- makunautinto mahtavin! Vuoden 2019 Kantaesityspalkinnolla kruunattu raahelaisen Pauli ”Poksi” Ylitalon käsikirjoittama Kahavia! Kahavia! -näytelmä on ylistys rakkaalle nautintoaineellemme, jota ilman eivät voi olla narrit kuin herratkaan.

ävipä eräänä syysvinkkaisena päivänä Raahessa 2017 niin, että Sari Jaatinen tepasteli Pakkahuoneen museolle ihmettelemään museoväen pystyttämää Kahavia-näyttelyä. Vitriineissä oli esillä kahvin valmistamiseen ja nauttimiseen liittyvää esineistöä sekä valokuvia. Kaiken tämän löi laudalta pari paperia, joissa oli kerrottu kahviin liittyvää historiaa, niin ällistyttävää, että Jaatisen oli mentävä museon toimistoon ja pyydettävä itselleen omat kappaleet. Kävi ilmi, että Suomessa on eletty aikoja, jolloin kahvi tuntuu olleen himoitumpaa kuin viina konsanaan. – Kahvi oli moneen kertaan Ruotsin vallan aikaan kielletty. Oli kahvinnuuskijoita, jotka kyyläsivät rahvaan kahvinkeittoa. Jopa pannun omistamisesta saattoi saada tiukimpina aikoina sakot. Oli salakahviloitakin! Ihmiset viettivät

jopa kahvin hautajaisia. Uskomatonta, kun ajattelee millä voimalla kahvia nyt ryystetään Suomessa, Jaatinen sanoo. Hetken historiaa lueskeltuaan Jaatinen totesi, että tässähän on käsissä aiheiden aihe. Niin paljon kuin suomalaisissa näytelmissä ryystetäänkin kahvia – ja kielletään tekemästä pirttinäytelmiä, joissa vain istutaan ja juodaan kahvia – ei itse kahvista taida olla olemassakaan ihan omaa näytelmiä. – Tiesin, että on olemassa näytelmä Pirtua! Pirtua! Soitin käsikirjoittaja Pauli Ylitalon kotiini päiväkahville – kahaville – kuten Raahessa sanotaan. Ojensin hänelle kahvinjuonnin lomassa museon materiaalit ja kerta kaikkiaan tilasin näytelmän nimeä myöten. Kahavia! Kahavia! olisi tarpeeksi iskevä nimi kesäteatterille – ja kertoisi jo tavallaan olennaisimman aiheesta.

Ylitalo suurena kahvin ystävänä innostui aiheesta. Ensin hän muisteli mitä kahvi-aiheisia juttuja löytyy omasta pöytälaatikosta ja sitten haastatteli vanhoja raahelaisia, joilla oli omakohtaisia muisteluja ajasta, jolloin latkittiin kahvinpuutteeseen korviketta. Kirjastosta Ylitalo haki kahvia käsitteleviä kirjoja, että sai kaikkeen hyvän faktapohjan. – Tarinan ajoitin vuoteen 1946, jolloin Suomessa oli sodan jälkeen päästy vähän kahvin makuun Herakles-kahvilaivan myötä. Aiheeseen sopivia lauluja piti myös kirjoittaa, koska työryhmässä oli laulavia näyttelijöitä, Ylitalo kertoo. Tarinassa seurataan kahden perheen elämää: maalla asuvan maallikkosaarnaaja Kyösti Kallan perhettä ja kaupungissa asuvan tehdastyöläisen Aimo Ojelmuksen perhettä. Perheiden tyttäret ovat ystävystyneet Suviseuroissa ja Katri Kalla saa isältään luvan mennä piikomaan Ojelmuksen perheeseen kaupunkiin. Tyttö lähetetään matkaan suurin toivein, sillä saarnaajan 60-vuotispäivät lähestyvät, eikä kahvia ole saatavilla edes yhtä papua. Kaikki himoitsevat kahvia, mikä synnyttää toinen toistaan hauskempia sattumuksia. Kyttääminen on huipussaan, jokaisen liikettä tunnutaan tarkkailevan ja pieninkin tieto kahvista saa ihmiset tekemään mitä tahansa. Elämäntyönsä musiikinopettajana tehneellä Ylitalolla on luontainen draaman taju. – Yleisö on pidettävä hyppysissään koko ajan. Liian pitkä johdanto karkottaa asiakkaat. Sama pätee lauluihin: asiaan on mentävä aika lailla heti. Jos voit herättää kysymys-

merkin katsojan päähän, se pitää oikaista jossain vaiheessa huutomerkiksi, Ylitalo perkaa ajatuksiaan draamasta. Näytelmää kirjoittaessa on myös uskallettava karsia. Kirjoitusvaiheessa Ylitalo ei jarruttele, mutta viimeistely on karsimista. Napakkuuteen on pyrittävä ja turha ajan pelaaminen jätettävä pois. Kahavia! Kahavia! -näytelmässä kajautettiin tiettävästi ensimmäinen koskaan kirjoitettu virsi kahville. Luonnollisesti kiitosvirsi. – Miksi ei kahville virttä, kun kaikelle muullekin on. Kahvi on niin tärkeä asia suomalaisille, että kyllä se on virtensä ansainnut. Kyse ei missään nimessä ole pilkkaamisesta ja virsihän on vain yksi musiikin laji. Näytelmä on sijoitettu Raaheen ja Ylitalo antaakin syntymämurteensa kukkia näytelmässä täysillä. Laulut tosin on kirjoitettu kirjakielellä. Pienin muutoksin teksti toimii missä tahansa Suomen kaupungissa, sillä kahvinhimo on ollut kaikkialla ja kaikilla sama. Pauli Ylitalon aikaisempaa käsikirjoitustuotantoa ovat muun muassa Aamu toi, ilta vei – näytelmä Jamppa Tuomisesta, Koitelin laulu, Kuningaslohi, Posliinikoirat, Ilimaveivi-kabaree, Kakaravaara, Nooan arkki ja Pikkupojan paratiisi. Lukioikäisille Ylitalo on kirjoittanut parikymmentä koulukabareeta. Laulutekstejä hän on kirjoittanut pari tuhatta ja niitä on levytetty noin 450. Yksi kuuluisimmista Ylitalon lauluteksteistä on Vanha virsi Taalainmaalta. Ylitalon luottosäveltäjä on pitkään ollut Kaj Chydenius.

Kiitosvirsi kahvista Ei muut kuin Herra yksin vaan mua kurjaa vahvista. Hän päätti että nauttimaan pian pääsen kahvista. On viisautensa suurta tuo ja kaiken näkevää. Kun kunniakseen juoman juo, on kahvi väkevää. Pois haihtuu mieli synkeä, kun tuota nautimme. Kun päätä särkee, hetkessä se hoitaa tautimme. Nyt kiitosvirttä veisaten käyn kohti huomista. Kun teen sen Luojaan luottaen, saan kunnon juomista.

Pauli Ylitalo on avojalakanen raahelainen. Kotikaupunki on inspiroinut häntä moneen näytelmään. 9

Valitsijan sana ”Näytelmäteksti erottui lopulta edukseen hienojen ja hyvin erilailla samojakin teemoja käsitelleiden 16 näytelmän joukosta. Aihepiirejä kertyi lapsille, varhaisnuorille, nuorille aikuisille, keski-ikäisille ja vanhuksille. Kattavassa aineistossa on näytelmiä sekä sisä- että ulkonäyttämöille. Genret vaihtelevat sadusta fiktioon, romantiikasta realismiin, lakoniasta ironiaan, komediasta tragikomediaan ja tragediaan, absurdista kauhuun – ja onpa joukossa veijaritarinakin. On ollut todella antoisa lukupaketti. Itselleni yllätykseksi hauskin tarina vetosi lopulta eniten. Monta tasokasta tekstiä jäi nyt ilman palkintoa. On syytä nostaa esille, miten paljon meillä on hyviä kirjoittajia ympäri Suomenniemen. Jokainen kantaesitys on varmasti ollut erityinen kokemus työryhmille ja katsojille. Palkinnon saajan valitsijan asemassa en onnekseni ole nähnyt yhtään hakemuksen näytelmää. Nyt haluaisin nähdä ne kaikki. Moni näistä sopisi esitettäväksi myös laukaalaisilla näyttämöillä. Monenkirjavat tuntemukset ja visiot, joita koin lukukertojen myötä, vahvistuivat lopulta voittajanäytelmän eduksi. Kahavia! Kahavia! on tosiasioihin perustuva tarina mustan pörssin ja huijareiden kulta-ajasta sekä suuresta kahvipulasta sodanjälkeisessä Suomessa. Haave puhtaasta kahvista toimii kuin symboliikkana, jolla korjataan kaikki sodan jättämä kurjuus. Kahvin puutteen ja tarpeen

pääsi aistimaan eri ikäisten ja eri taustoista lähtöisin olevien roolihenkilöiden näkökulmasta. Hersyvät sattumukset ja loistavat dialogit kutkuttavat, naurattavat ääneen, liikuttavat ja kihelmöivät iholla. Mihin kaikkeen ihminen on valmis pelkästä kahvin himosta! Tekstiin kirjoitetut laulut istuvat kuin nakutettu - riimitys houkuttaa laulamaan, vaikka nuoteista ei tiedäkään. Juoneen nivoutuu ehjästi myös nuoren tytön kasvutarina. Kirjoittaja on löytänyt roolihenkilöistä paljon ulottuvuuksia, jotka välittyivät pienin viittein. Paikallinen murre lisäsi kiinnostavuutta. Soljuva tarina piti otteessaan alusta loppuun. ” Vuoden 2019 Kantaesityspalkinnon valitsija Päivi Hammarén-Jokela, Laukaa 5.2.2019 Suomen Harrastajateatteriliiton vuosittain myöntämän Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin pitää olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voi olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä.

Reippaat tytöt testaavat kahvikonsulentti Mikko Mokkasen pettämätöntä makuaistia. Kuvassa Oona Nissinen, Sani Koskimäki, Jimmie Kangasharju ja Veera Saari

Yllä: Papin täydestä kalenterista löytyy yllättäen tilaa vihkimiselle, kun tiedossa on hartaasti odotettua kahvia. Kuvassa Jussi Kononen, Veera Saari ja Veli-Pekka Sukkala.

Alla: Maallikkosaarnaaja Kyösti tietää, että kaupunki on pahuuden pesä, jonne ei lasta olisi hyvä lähettää, mutta jos kerran kahavia olisi sieltä saatavilla… Kuvassa Jimmie Kangasharju, Eija Sormunen ja edessä Juha Puuperä.

46.

Jyväskylässä 16.-18.8.2019

rakkaudesta teatteriin jo vuodesta 1973

www.harrastajateatterikesa.fi

Monen kohtaamisen paikka A

nssi Valtonen ei ole ensi kertaa pappia kyydissä Har- tää sisällään – ja ovatko tekijät kohdanneet toisensa. Sitten rastajateatterikesässä. tekijöiden pitää vielä kohdata yleisö. Avautuuko esitys katVuosina 2000–2002 hän oli juryttämässä esityksiä Sei- sojille? näjoelle useamman hengen konklaavissa, josta syntyi jopa Kohtaaminen ei missään vaiheessa ole välttämättä helppienimuotoiset ”festivaalit”. poa. Jos jokin kohtaamisista, vaikkapa se viimeinen, ylei– Meitä oli valitsijoina minun lisäkseni ainakin Hurmeen sön ja esityksen kanssa tapahtuva, jää toteutumatta, ei se tee Juha, Kirjavaisen Hanna, Räikän Tanjalotta. Jokainen sai Valtosen mielestä esityksestä huonoa tai merkityksetöntä. kasan esityksiä katsottavakseen ja sitten pidettiin omat fes– Näen, että harrastajakentällä se arvokkain työ on siinä, tarit Tampereella, jossa kokoonnuttiin yhteen ja jokainen jos kohtaamisen kanssa on päästy niin pitkälle, että on pysesitteli oman settinsä. Se oli mukavaa, syntyi hyviä keskus- tytty kohtaamaan ryhmän kesken esityksen asiat todellisesteluja, Valtonen muistelee. ti. Se on arvokas ja hieno asia. Sen jälkeen tulee sitten se, Nyt Valtonen valitsee yksinvaltiaasti esitykset, jotka elo- miten rakennetaan teatteriesitys. Siinä tarvitaan ammattikuussa nähdään Jyväskylässä. taitoa. Ohjaajan merkitys Valitsijana hänellä ei ole miTieni tähän ammattiin on ollut nousee tässä viimeisessä vaitään ennakkotoivetta tai mielesheessa esiin. pitkä ja mutkikas. Ensin aloin sään rajausta siitä, millaisia esiValtosen mielestä harrastysten tulisi olla. tajateatterilaisten esityksisopiskella yliopistossa suomen – Jos esitys herättää minussä hienointa on ihmisyys. kieltä ja kirjallisuutta, mutta sa tunteita ja mielenkiintoa, se Ihmisyys kaikessa moninaion hyvä lähtökohta. Metsäsvaihdoin luokanopettajaopin- suudessaan. tän kohtaamisia. Jos määritte– Tuntuu, että siellä näkyy len mitä teatteri minulle on, se toihin, jotka nekin jäivät kesken. jopa ammattilaisia laajemon kohtaamisia ja jakamista. Valmistuin postivirkailijaksi ja pana se, mitä tämä Suomen Kohtaamisten ympärille pystyy maa pitää sisällään. huonekaluverhoilijaksi. Olin kiinnittämään kaikki prosessin Valtosen näkemykseen vaiheet. on helppo yhtyä, kun ajatteseitsemän vuotta ylioppilasteatEnsimmäiseksi tekijän on lee harrastajaryhmää, jossa kohdattava itsensä, siitä kaikki terissa ennen kuin hain ja pääsin näyttämölle nousee maatalähtee. Itsessä kohdataan joitalojen emäntiä, paperitehtaan Teatterikorkeakouluun. kin asioita ja tunteita ja niitä hatyöntekijöitä, kaupan kassolutaan lähteä tutkimaan ja jakaja, siivoojia, koulun keittäjiä, maan. opettajia ja pillarikuskeja. – Sitten on tekijäporukka ja tekstin tarjoamat teemat ja – Se on harrastajissa hienoa, se erilaisuus. Että on erilaitunteet. Tuntuuko, että on kohdattu kaikki mitä teksti pi- sia tapoja olla ja tehdä. Se on mielenkiintoista.

Ammattilaisia Valtonen kehottaa käyttämään apuna juuri saadakseen välineitä tähän esityksen ”viimeiseen kohtaamiseen”. Senkin jälkeen on vielä ihan vihoviimeinen kohtaaminen: mitä tapahtuu katsojan sisällä, kun hän kohtaa itsessään ne asiat ja tunteet, joita esitys käsittelee, Valtonen huomauttaa. – Ammattilaisen apu on paikallaan siinä missä esitys kohtaa yleisön niin, että yleisö ymmärtää mitä näyttämöllä niin kovasti halutaan välittää. Totuuden nimissä on sanottava, että tätä viimeisen vaiheen kohtaamisongelmaa näkee kyllä ammattiteattereissakin. Syyt siihen ovat sitten toiset. Valtonen muistelee hymyilleen ensimmäistä ohjaustaan 25 vuoden takaa. Työn alla oli Valtosen Helsingin Ylioppilasteatterille kirjoittama näytelmä Malja. Oli hirvittävä hätä

45.

kylässä 19.8.2018

ja pelko. Kaikkea piti kontrolloida. – Pelkäsin, että pärjäänkö ja yritin kauheasti suorittaa asioita ja varmistella niitä. Mitä enemmän kokemusta ja osaamista on tullut, sitä enemmän yritän päästä tilaan, jossa uskaltaisin luottaa enemmän itseeni ja muihin mukanaolijoihin. Hyvä ennakkosuunnittelu on Valtoselle tärkeää. Pitää tietää pyrkimykset ja keinot miten niihin päästään. Silti siinä yhteisen tekemisen hetkessä pitäisi olla avoin kaikelle mitä tapahtuu ja löytää siitä ne asiat, joita viedä eteenpäin. – Se on ikuinen kasvamisen paikka. Luottaa vaistoon, intuitioon ja siihen hetkeen, että asiat tapahtuvat juuri nyt. Me kaipaamme aina turvaa. On vaikea heittäytyä täysin vapaaseen virtaan, kohdata jaHakuaika jakaa, ja katsoa mitä tulee. Kuva: Jiri Halttunen

5.2.-11.3.2018

rakkaudesta teatteriin jo vuodesta 1973

www.harrastajateatterikesa.fi

Anssi Valtonen on myös näytellyt, myös nykyisessä työpaikassaan Jyväskylän kaupunginteatterissa. -Näytteleminen on kaiken perusta. Se kytee aina mukana, Valtonen sanoo. Viime kuussa tuli Jyväskylän kaupunginteatterissa uusintaensi-iltaan Valtosen 2,5 vuotta sitten ohjaama näytelmä Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä.

FAKTAA • Anssi Valtonen syntyi Vihdissä 1964. • Asuu Jyväskylässä. • Ammatiltaan teatteriohjaaja. • Valmistunut Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmasta 2000. • Työskennellyt kiinnityksellä Rovaniemen kaupunginteatterissa, Lappeenrannan Nuorisoteatterissa ja Jyväskylän kaupunginteatterissa ja Kamariteatterissa sekä freelancerina ympäri Suomea. Tällä hetkellä ohjaajana Jyväskylän kaupunginteatterissa. • Valitsee Harrastajateatterikesän esitykset. Hakuaika päättyy 12.3.2019 13

Vuoden Harrastajateatteri 2019:

Salon Teatteri

Riskillä täysosumaan Tieto valinnasta Vuoden Harrastajateatteriksi otettiin Salon Teatterissa riemukkaasti vastaan. Tunnustuksen saanut ryhmä ei päästä itseään eikä yleisöään vähällä. Teksti: Sari Jaatinen, Henna Kauppinen ja Liina Tiusanen

alon Teatterin taiteellinen johtaja ja ohjaaja Pauliina Salonius käyttää sanaa ”mieletön” todella tiuhaan kertoessaan teatteristaan. Teatterilaiset ovat mielettömän taitavia ja mielettömän osaavia ja heillä on mieletön halu kertoa tarinoita. Toiminta on siis nostettu korkeaan potenssiin

– mielettömään. – Taiteellista työryhmäämme on pakko ylistää. He tekevät teatteria täydestä sydämestään ja todella kunnianhimoisesti. Me ammattilaiset haluamme antaa harrastajille parhaat mahdolliset puitteet ja toimiihan teatterimme myös ponnahduslautana kohti ammattilaisuutta, Salonius sanoo. Itse teatterin ammattilaisena Salonius ei ole koskaan vetänyt rajalinjaa harrastajien ja ammattilaisten välillä. – Salon Teatterissa ei harrastella koskaan, vaan teatteria tehdään täydestä sydämestä. Katsojille halutaan antaa parasta. Meillä on mieletön halu kertoa tarinoita. Koko porukan voi summata sillä, että meillä on niin yhteen hiileen puhaltava porukka. Salon kokoisessa kaupungissa voisi aivan hyvin toimia leppoisia, helposti hotkaistavia ja köykäisiä näytöskappa-

Ronja Ryövärintytär. Kuva: Satu-Maaria Mäkipuro

tarinoiden ja tematiikan kautta puhuttelisivat katsojia tässä ajassa. Macbeth oli juuri sellainen. Halusimme myös tuotantoja, joista isot teatterit haaveilevat. Piti saada haastetta. Salolaiset tuntevat teatterinsa ja se osaltaan luo painetta. Mitä suuremmaksi panokset kasvavat, sen isommaksi kasvaa painekin. Macbeth jatkoi Saloniuksen tekemää ”Meillä työskennel- ihmisen hyvyyttä ja varsinkin pahuutta käsittelevää trilogiaa Dogville-Peer lään 7 päivänä viiGynt-Jekyll ja Hyde. Näytelmäsarja rakossa ja toimitaan visutti yleisöä ja siitä saatiin paljon kiitkuin ammattiteatte- tävää palautetta. ja Hyde oli jackpot. Toimittarissa. Näyttämisen- jat–jaJekyll katsojat ihmettelivät, että tästä ei halu ja työmoraali enää yli mennä, mutta niin vain pantiin isompaa vaihdetta koneeseen. on kova. Ruoskimme vielä Turun Sanomat totesi arvostelussaan ja inspiroimme toi- Salon teatterin kokonaisvaltaisen ja dyMacbethin olevan Tapaus. siamme yhä parem- naamisen Isolla T:llä. – Tietoinen riskinotto on tuonut paan suoritukseen.”

leita tehtaileva teatteri. Salon Teatteri ei halua mennä siitä mistä aita on matalin, saati siitä, missä veräjä retkottaa selällään auki. ”Biisit” ovat rankkoja ja puhuttelevia. Kevyttä viihdettä voi sitten jokainen katsella kotonaan, vaikka televisiosta, mutta Salon Teatterista sitä ei kannata tulla hakemaan. Salon Teatterin ydinporukka on hitsautunut yhteen pitkän ajan kuluessa. Salonius on työskennellyt Salon Teatterissa 12 vuotta ja aloitti viime vuonna taiteellisena johtajana, jota talossa ei ollut kymmeneen vuoteen. Askelmerkit vedettiin niin, että päätettiin tehdä omaleimaista ja rohkeaa teatteria, rankkoja ja puhuttelevia juttuja. Viime vuoden ensi-illat olivat Macbeth, Vares – Huhtikuun tytöt, Jumala ja Ronja Ryövärintytär. – Halusimme etsiä näytelmiä, jotka

FAKTAA • Näyttämötoiminta alkoi Salossa työväenyhdistyksen yhteyteen perustettuna näyttämöseurana jo vuonna 1905. • Vuonna 1932 aloitti toimintansa Salon Työväennäyttämö, joka nykyisin on Salon Näyttämö. • Salon Teatterikerho ry aloitti toimet 12.10.1961, kun joukko Salon Työväennäyttämöstä eronneita jäseniä ja uusia harrastajia perusti oman teatteriseuransa. • Alkuaikoina teatteri toimi huoneteatterina ja esitti yksityiskodeissa tilauksesta pienoisnäytelmiä. Ensimmäiset näytelmät olivat Saapasjalkakissa, Chorellin Ikkunapaikka ja Tsehovin Karhu. • Aktiivinen kesäteatteritoiminta alkoi kesällä 1966, jolloin Salon kaupunki rakensi Vuohensaareen kesäteatterin ja luovutti sen teatterikerhon käyttöön. Ensimmäinen kesäteatterikappale oli Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta. Perimätiedon mukaan Linnankoski kirjoitti näytelmän juuri Vuohensaaressa. • Salon Teatteri toimii tänä päivänä puoliammattilaisteatterina. Vuonna 1972 aloitettiin teatterissa käyttää ammattilaisohjaajia. Vakituisina ohjaajina ja taiteellisina johtajina ovat toimineet Maarit Pyökäri, Aila Lavaste, Olli Saaristo, Esko Vuorio, Petri Lairikko, Jarmo Hämeranta ja Tarja Saikkonen.

Ronja Ryövärintytär. Kuva: Satu-Maaria Mäkipuro

Jumala. Kuvassa Arsi Siuvatti & Jussi-Pekka Lindholm. Kuva: Mika Nurmi / Studio X

meille eniten hedelmää. On tuntunut välillä hullulta ja uskokin on meinannut loppua, kun odotukset kasvavat koko ajan. Mutta se mitä näiden seinien sisällä on mahdollista, se tehdään.

Salon Teatteri toimii Saloniuksen mukaan ”käsittämättömän pienessä” puutalossa, yli satavuotiaassa. Katsojilla riittää ihmettelemistä, kun teatteri panee pystyyn musikaalin, vaikka ensiajattelemalla tuntuisi, ettei talossa mahdu sellaista tuotantoa esittämään. Ammattilaisuus tarkoittaa Salon Teatterissa sitä, että te– Katsojat ovat aina ihan äimänä, miten tila taipuu niin atteritaiteen ammattilainen johtaa taloa ja ohjelmistosuun- moneen. Tila on ihana pieni ja intiimi, mutta näyttämö nittelu ja rakenne kulkee ammattilaisten läpi. Harrastajat niin suuri, että siinä voi tehdä mitä tahansa. saavat keskittyä näyttelemiseen ja siihen mihin heillä on Rakennus on entinen rukoushuone ja sen omistaa kauintohimoa, kuten puvustamiseen ja punki. Teatteri on saanut sen haltuunlavastamiseen. Siipiään pääsee kokeisa 1981. Teatterilaiset ovat remontoi”Epäilijöitä on aina lemaan teatterin eri osa-alueilla. neet rakennuksen lattiasta kattoon. Saloniuksen lisäksi Salon Teatterissa sanomassa, että miten Ensi kesän aikana taloon rakentuu toimii hallituksen varapuheenjohta- täällä pystytään. Teat- uusi katsomo, johon yleisö pääsee isja Timo A. Aalto, Teatterikorkeakoutumaan Puhdistus-näytelmän ensi-illusta valmistunut valosuunnittelija ja teri ei ole oikea paikka taan. hallituksen puheenjohtaja Miia Kuis- ihmisille, jotka pelkää– Olemme saaneet olla talossa täma, joka vetää ammatikseen esiintyhän asti ilmaiseksi. Sitä vastaan olemmiskoulutusta. Tuotantokohtaisesti vät. Et pysty tekemään me tuottaneet kaupungille palveluja, kiinnitetään puku- ja valosuunnitteteatteria jos päällim- kuten taiteen perusopetusta kansalijoita, graafikoita, äänisuunnittelijoita laisopistolle. mäinen tunnetila on ja niin edelleen. Yhdessä työryhmäsKesäteatteri toimii Vuohensaaressä saattaa olla kymmenkunta ammatsa, joka on yksi kaupungin matkailupelko” tilaista harrastajien lisäksi. kohteista. Tulevana kesänä siellä nau– Olemme käytännössä omarahoittitaan Myrskyluodon Maijasta. teisia, 90-prosenttisesti. Katsomossa on vain 130 paikkaa ja – Tämä vuosi näyttää hienolta ja hengittävältä. Ihanalta siikesäteatterissa 350. Hankimme rahaa erilaisella varainhan- nä mielessä, että ensimmäistä kertaa meillä on pitkästä aikinnalla, kuten sponsoroinnilla ja mainosmyynnillä. Pää- kaa suunnitelmia pitkälle eteenpäin. Niin pitääkin olla, koska osa tuloista on lipputuloja. suunnitellen saa enemmän tilaa ja aikaa rakentaa taidetta.

Vares - Huhtikuun tytöt. Kuvassa Katja Mäenpää. Kuva: Mika Nurmi / Studio X

Valitsijoiden perustelut: Salon Teatterilta on löytynyt 1970-luvulta lähtien kunnianhimoa kehittyä yhdessä ammattilaisten kanssa. Harrastajateatterista on pitkäjänteisen työn kautta kasvanut Varsinais-Suomen kulttuurielämän helmi. Lukuisat harrastajat ja vapaaehtoiset ovat toiminnan sydän ja tulevaisuuteen uskoen teatteri uudisti vuoden 2018 aikana perinteikkään tilansa mittavan talkootyön siivittämänä. Yhteisö näyttäytyy rohkeana, kaikkensa antavana ja kokonaisvaltaisena toimijana, joka uskaltaa haastaa omassa maakunnassaan jopa Turun kaupunginteatterin. Salon Teatteri haluaa selvästi olla kokoaan suurempi, vaikuttavampi, näyttävämpi ja ammattimaisempi. Pyrkimys vaikuttavuuden lisäämiseen näkyy kaikessa, ohjelmistovalinnoista teatterin kuvamateriaaliin. Salon Teatteri hämärtää rajaa ammatti- ja harrastajateatterin välillä, jolloin puhutaan vain intohimoisesta teatterin tekemisestä. Ammattijohtajuus ei ole teatterille itsetarkoitus, vaan mahdollistaja.

Vares - Huhtikuun tytöt. Kuvassa Sanni Suvila-Nuutinen, Jerry Sarlin & Petri Aulin. Kuva: Mika Nurmi / Studio X

Vuoden 2018 ohjelmistovalinnat eivät ole helpoimmat mahdolliset. Teatteri on nostanut itse rimansa ja samalla tekee myös omalla alueellaan kulttuurikasvatustyötä ja opettaa yleisöään samalla kun haastaa itse itseään.

Turvalliset näytelmävalinnat ovat ymmärrettäviä, varsinkin silloin kun rahaa ei ole. Toivon kuitenkin, että teattereilla olisi rohkeutta kuunnella omaa sisintään ja sitä millaista taidetta ylipäätään haluaa tehdä. Kun taide on tekijälleen merkityksellistä, se muuttuu merkitykselliseksi myös katsojalle ja kokijalle.

Macbeth. Kuvassa Sanni Suvila-Nuutinen, Merita Seppälä, Juhani Suomi, Esa Lehtinen, Jerry Sarlin & Gerhard Gilbert. Kuva: Mika Nurmi / Studio X

Macbeth. Kuvassa Pasi Nikula & Merita Seppälä. Kuva: Mika Nurmi / Studio X

Turvallisesti heittäytymään Niin teatterin moniottelija kuin Anna Ranta onkin, hän kokee olevansa ennen kaikkea näyttelijä. Myös Annan vetämien koulutusten aiheet liittyvät vahvasti näyttelijäntyöhön, improvisaatioon ja vuorovaikutustaitoihin. Tänä keväänä Annan vetää Harrastajateatteriliitossa neljän eri tason näyttelijäntyön koulutusta.

äyttelijäntyön koulutuksessa lähdetään aivan alkeista. Mitään aiempaa teatterikokemusta ei tarvitse olla ja toisaalta taas kurssille ovat tervetulleita jo pitkään harrastaneet. – Yritän tehdä kurssista niin mielenkiintoisen, että siitä saa sekä ekakertalainen kokeilija että hän, joka tulee hakemaan esiintymiskammoonsa helpotusta. Kurssilaisten kir-

Kuva vasemmalla: Karl-Cristian Rundman, Anna Ranta ja Anne Nielsen Teatteri Vantaan näytelmässä Samanlainen onni. Kuvaaja: Seppo Honkonen 18

johan voi olla todella laaja ja siellä on usein mukana ihmisiä, joita vaivaa kova esiintymisjännitys. Kurssilla päästään turvallisessa ilmapiirissä harjoittelemaan heittäytymistä, eläytymistä ja läsnäoloa. Ryhmän etenemistahti riippuu ryhmäläisistä. Leikin avulla tehdään paljon asioita. – Leikkiä ei kannata sanana halveksua, sillä se liittyy olen-

naisesti näyttelijäntyöhön. Lähdet leikkimään ja etsimään mitä kaikkea sinusta voi irrota ja miten voit hyödyntää sitä mitä ympärilläsi näet. Kehitellään hahmoja fyysisistä lähtökohdista, tutustutaan statusilmaisuun. Tunteita nostetaan pintaan tunneilmaisuharjoitteilla. Aikuisten kouluttaminen on Annalle mieluista. Ennen omia lapsiaan hän veti koulutuksia lapsille ja nuorille, mutta nykyään aikuisryhmien vetäminen tuntuu toisella tavalla rentouttavalta, kun ei tarvitse keskittyä järjestyksen ylläpitoon vaan saa keskittyä itse asiaan. Teatterikipinä syttyi Annassa jo alakouluikäisenä Rovaniemellä. Koulun näytelmäkerhon opettaja kirjoitti innostavia tekstejä. Yläasteellakaan kipinä ei sammunut, joten kun Anna meni lukioon ja Rovaniemen kaupunginteatteri pani pystyyn oman nuorisoteatterin, lähti Anna mukaan. Siellä kipinä roihahti kunnolla liekkiin ja Anna totesi: tämä on mun lajini. – Muutin Rovaniemeltä Lahteen, kansanopiston teatterilinjalle. Sieltä tie vei Kuopioon Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen puolivuotiseen koulutukseen ja samalla näyttelin Kuopion Ylioppilasteatterissa. Tämän jälkeen olin vuoden verran Kajaanin kaupunginteatterissa näyttelijäharjoittelijana. Sieltä sitten päädyin Helsinkiin Stadian esittävän taiteen esittävälle luokalle. Annan teatterityöhistoria pitää laajasti sisällään näyttelijyyttä ja esiintyjyyttä. Takana on paljon lastenteatteria, improvisaatiota, fyysistä teatteria, nykyteatteria ja klassista ”pertsaa”. – Olen sukeltanut teatteriin monesta kulmasta. Olen näytellyt kaupunginteattereissa isoissa tuotannoissa, mutta myös pienten ”lainsuojattomien” teattereiden produktioissa. Freelancerina Annan elämä on kuin ”Juokse sinä humma” -laulussa. Leipä on pieninä – tosin hyvin mielenkiintoisina – palasina maailmalla. Ala on repaleinen ja jos aikoo työllistyä, on oltava kiinnostunut monenlaisesta. Oma elämäntilannekin vaikuttaa siihen, mikä kulloinkin puhuttelee. – Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen tein kollegan kanssa näytelmän Äiti putosi avaruuteen. Se tehtiin devising-menetelmällä. Äitiys oli niin suuri, elämän mullistava

identiteettimuutos, että sitä oli pakko käsitellä teatterin keinoin. Se oli sillä hetkellä tarpeellista. Anna korostaa teatterin olevan juuri siitä niin ihana väline, että se mahdollistaa monenlaisten asioiden käsittelyn. Valtimonteatterissa hän oli mukana helmikuun puolivälissä ensimmäistä kertaa Dräfti-klubilla, jossa esitettiin työstövaiheessa olevia näytelmäkirjailijoiden tekstejä. Lavalla nähtiin neljä lyhyttä kohtausta aivan uusista näytelmistä. Anna kokee ilmaisuvälineekseen koko kroppansa. Elämänkokemus kaikkine muistoineen ja koettuine tunteineen tuo omat ulottuvuutensa tekemiseen. Koetut asiat ja tunteet voi valjastaa palvelemaan kulloistakin esitystä tarpeen mukaan. Teatterin tekeminen erilaisten ihmisten kanssa laajentaa myös näyttelijyyttä. – On tehtävä erilaisia juttua eri ihmisten kanssa, keskusteltava ja oltava läsnä, eikä vain lillua jossain omassa kulttuurikuplassa. Elämään pitää suhtautua uteliaasti ja mentävä myös epämukavuusalueiden yli, kokeiltava sellaistakin mikä ei tunnu omimmalta. Teatteri voi antaa ihmiselle todella paljon. Anna toteaa, että paitsi että teatteri voi olla ihmiselle älyttömän mukava harrastus, voi kylkiäisinä tulla paljon muita elämää rikastuttavia asioita. – Löydät itsestäsi uusia puolia ja saat rohkeutta uuden oppimiseen. Opit sietämään epävarmuutta ja saat onnistumisen kokemuksia. Jotkut isot tunnelukot saattavat napsahtaa auki. Parhaimmillaan teatterilla voi olla valtava merkitys esimerkiksi yksinäisyydestä kärsivälle ihmiselle. Tunteilleen voi löytää teatterista paikan, niille tunteille, jotka eivät muuten pääsisi esiin. Yhteisöllisyys luonnollisesti on iso asia kaikille teatterilaisille. Kuuluminen joukkoon. Yksi Anna Rannan esiintymisen ulottuvuus on sairaalaklovnina toimiminen. Tohtori Ilmi Vipittäjä nähtiin ennen Lastenklinikalla ja nykyään hän vierailee Jorvissa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. – Sairaalaklovnina koen usein olevani oikeassa paikassa. Sairaskin lapsi on lapsi ja hän janoaa iloa ja leikkiä. Jos hän vain jaksaa, hän on aina valmis heittäytymään mukaan. Klovni voi tuoda sairaalaympäristöön helpottavan tuulahduksen ja tunnelmanmuutoksen.

KUKA? • Anna Ranta syntyi Rovaniemellä 1979. • Asuu perheineen Veikkolassa. • Perheeseen kuuluu aviomies, teatteriohjaaja Seppo Honkonen sekä 6- ja 9-vuotiaat lapset. • Ammatiltaan näyttelijä FIA / teatteri-ilmaisunohjaaja TIO • Valmistunut Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman esiintyjäluokalta 2005. • Opiskellut vaihto-ohjelman puitteissa Madridissa RESAD-koulussa fyysistä näyttelijäntyötä puoli vuotta. • Kouluttautunut sairaalaklovniksi ja tehnyt sitä työtä vuodesta 20007. • Näytellyt muun muassa Teatteri Vantaassa, Kajaanin kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa. • Suomen Harrastajateatteriliiton näyttelijäntyön kouluttaja kolmatta vuotta. 19

Suomen Harrastajateatteriliiton sääntöjen pykälän 8 mukaisesti liiton vuosikokouskutsu lähetetään joko kirjallisesti tai julkaistaan liiton lehdessä tai yhdistyksen nettisivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.

KUTSU

Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 4.4.2019 klo 12.00 alkaen Suomen Harrastajateatteriliiton toimistossa, osoitteessa Minervankatu 1 C 21, 00100 Helsinki. Valtakirjat tarkistetaan ennen kokouksen alkua. Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla liiton jäsenteattereilla sekä mahdollisuus osallistua etänä esim meilitse, puhelimitse jne. Pyydämme ilmoittautumiset 29.3. mennessä: minna.ahlfors@shtl.fi. Tervetuloa! Ehdotus vuosikokouksen esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Kokouksen järjestäytyminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Vuoden 2018 vuosikertomus 6. Tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto. 7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 8. Ilmoitusasiat 9. Kokouksen päättäminen Helsingissä 12. helmikuuta 2019 Suomen Harrastajateatteriliiton hallitus Huom. Matkat maksetaan ainoastaan jäsenjärjestöjen varsinaisille edustajille sekä jäsenyhdistysten kokouksessaan 6.10.2019 valitsemilleen edustajille valtion matkustussäännön mukaisesti. Jäsenyhdistysten edustajat vuosiksi 2019 – 2020: Jussi Kononen, Raahen Teatteri, varalla Tuula Tulla, Kangasniemen Harrastajateatteri Ilona, Juhani Löfbacka, YTY-Teatteri, varalla Elisa Lund-Mäkelä, Särkkäin Näyttämö, Ritva Heiskari, Teatteri Neliapila, varalla Laura Jouhtimäki, Laukaan Teatte

Maailman teatteripäivä 27.3.2019 K

ansainvälisen teatteri-instituutin (ITI) julistamaa Maailman teatteripäivää on vietetty 27.3. vuodesta 1962 lähtien. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) on Suomen ITI-keskus. Aloitteen Maailman teatteripäivästä teki professori Arvi Kivimaa Kansainvälisen teatteri-instituutin (ITI) kongressissa Suomessa 1959. Kansainväliseksi juhlapäiväksi valittiin maaliskuun 27. päivä, koska se oli Pariisiin perustetun Kansojen teatteri -näyttämön avajaispäivä. 20

Juhlinnan perinteisiin kuuluu Maailman teatteripäivän julistus, jonka kirjoittajaksi ITI valitsee vuosittain maineikkaan teatterintekijän jostakin jäsenmaastaan. Julistus luetaan teatteripäivänä teattereissa ennen illan esitystä. Useissa maissa teatteripäivän viettoon liittyy gaalailtoja, teatteripalkintojen jakoja, juhlaliputuksia ym tapahtumia. www.tinfo.fi/fi/Maailman_teatteripaiva

Suomen Harrastajateatteriliiton JÄSENYHDISTYSTEN KOKOUS (suoran jäsenyyden saaneille näyttämöille) järjestetään Riihimäellä SPOTTI – lasten teatteripäivien yhteydessä.

KUTSU Liiton sääntöjen mukaan jäsenyhdistysten kokoukseen osallistuvien matkakuluja ei korvata. Aika: 20.4.2019 kello 12.00 – 13.00 Paikka: Uramon koulu, Eteläinen Asemakatu 2, 11101 Riihimäki Ehdotus esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Esitys Suomen Harrastajateatteriliiton syyskokoukselle; valitaan kaksi varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet Suomen Harrastajateatteriliiton hallitukseen kaudeksi 2020–2021. Erovuoroisina ovat varsinainen jäsen Sari Jaatinen, Raahen Teatteri, varajäsen Toni Kettukangas, Raahen Teatteri sekä Sinikka Siikaluoma, Kuusamon Näyttämö, varajäsen Päivi Hammarén-jokela, Laukaan Teatteri. Kummallakin on liiton sääntöjen mukaan mahdollisuus jatkaa liiton hallituksessa. Liiton menettelytapaohjeen mukaan edustajien valinnassa niin hallitukseen kuin vuosikokousedustajiksi on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoisuus sekä pidettävä huolta siitä, että maantieteellinen tasapuolinen edustavuus vallitsee pohjoisen ja etelän välillä. Liiton nykyiset vuosi- ja syyskokousedustajat kautena2019–2020 ovat: Jussi Kononen, Raahen Teatteri, varalla Tuula Tulla, Kangasniemen Harrastajateatteri Ilona, Juhani Löfbacka, YTY-teatteri, varalla Elisa Lund-Mäkelä, Särkkäin Näyttämö, Ritva Heisakri, Teatteri Neliapila, varalla Laura Jouhtimäki, Laukaan Teatteri. 6. Muut mahdolliset asiat 7. Kokouksen päättäminen

Helsingissä 25.2.2019 Lämpimästi tervetuloa!

MUISTA HAKEA TUOTANTO- JA KOULUTUSAVUSTUKSET VUODELLE 2019 15.4. MENNESSÄ! Suomen Harrastajateatteriliitto tukee jäsenteattereidensa toimintaa tuotantoja koulutusavustuksilla. Tuotanto- ja koulutusavustuksia voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöt. Avustuksia haetaan vuosittain 15.4. mennessä. Tuotantoavustusta myönnetään esitysten tuotantoja palkkakustannuksiin. Avustusta ei myönnetä näyttämön perustoimintaan, kuten vuokriin, siivouksiin, laitehankintoihin tai elintarvikkeisiin. Tuotantoavustusten lisäksi tukea voi saada jäsenteattereidemme kouluttautumiseen koulutustuella. Koulutus- ja ohjaustoimikunta tekee päätöksen hakemuksen perusteella. Koulutustuen määrä on 375

€ / teatteri ja tuen ehtona on, että koulutus järjestetään Suomen Harrastajateatteriliiton kautta. Avustusta hakevan esityksen ensi-ilta tai koulutus voi olla myös ennen haun päivämäärää. Kiinnittäkää huomiota talousarviota laatiessanne, että teille mahdollisesti myönnetty Suomen Harrastajateatteriliiton avustus on vain osa tuotoista. Avustukset myöntää Suomen Harrastajateatteriliiton koulutus- ja ohjaustoimikunta.

LISÄTIETOJA: Tuontantoavustukset: Minna Ahlfors, minna.ahlfors@shtl.fi, puh. 050-917 0062 Koulutustuet, mari.saarinen@shtl.fi, puh.050 468 2138 21

Koulutustoiminta Aika 9.–10.3. 30.– 31.3. 30.– 31.3. 30.– 31.3. 6.– 7.4. 6.– 7.4. 13.– 14.4. 13.– 14.4. 27.– 28.4. 4.– 5.5. 25.– 26.5. 8.–9.6.

Kurssi Improvisaatio II 10 h Improvisaatio I–II 16 h Klovneria II 10h Näyttelijäntyön jatkokurssi Näyttelijäntyö III 10 h Naamioteatteri I 10 h Improvisaatio III 10 h Naamioteatteri II 10 h Naamioteatteri II 10 h Näyttelijäntyö IV 10 h Improvisaatio III Lasten- ja nuortenteatterin ohjaaminen 16 h

Kouluttaja Kaisa Kokko Kaisa Kokko Saija Jäntti Marko Pohjanrinne Anna Ranta Suvi Salomaa Kaisa Kokko Suvi Salomaa Suvi Salomaa Anna Ranta Kaisa Kokko

Paikkakunta ilm. Helsinki 20.2. Raahe 3.3. Helsinki 13.3. Utajärvi 13.3. Helsinki 20.3. Helsinki 20.3. Helsinki 27.3. Jyväskylä 27.3. Helsinki 10.4. Helsinki 17.4. Helsinki 8.5.

hinta/hlö 75 € 85 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 €

Jenni Bergius

Helsinki 22.5. 105 €

1 h = oppitunti á 45 min HUOM! Tarkista aina ajantasainen tilanne koulutuskalenteri-sivultamme osoitteessa www.shtl.fi. Koulutuskalenteria päivitetään jatkuvasti uusilla koulutuksilla ja paikkakunnilla. Liian kaukana? Lähes kaikki koulutukset on mahdollista tilata myös omalle paikkakunnalle. Ota yhteyttä tuottaja Mari Saariseen mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138. Koulutuksiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä osoitteessa www.shtl.fi/ koulutuskalenteri. Ilmoittautumiset ovat sitovia ja ne voi peruuttaa ilman kuluja ilmoittautumisajan päättymiseen asti. Kurssit toteutetaan kurssikohtaisella minimiosallistujamäärällä. Kurssilaisia ei ole vakuutettu järjestäjän toimesta. Koulutuskalenterimme koulutukset ovat avoimia kaikille. Suomen Harrastajateatteriliitto pidättää oikeudet muutoksiin.

46.

Jyväskylässä 16.-18.8.2019

rakkaudesta teatteriin jo vuodesta 1973

www.harrastajateatterikesa.fi

Harrastajateatterikesän raati valittu! Jyväskylän kaupunginteatterilla 16.–18.8. järjestettävän Harrastajateatterikesä -festivaalin raadissa esityksiä tuomaroivat ohjaaja Samuli Reunanen, näyttelijä Hanna Liinoja ja näyttelijä-ohjaaja Tapani Kalliomäki.

amuli Reunanen on laajasti arvostettu teatteriohjaaja. Reunasen työskentelylle tyypillistä on tinkimätön tutkiminen ja suurien aiheiden käsitteleminen. Pysyviä, sisikuntaa liikauttavia jälkiä katsojiin ovat jättäneet miehen lukuisat ohjaukset teattereissa ympäri maata, kuten Kajaanin kaupunginteatterin koskettava Painija, Oulun kaupunginteatterin huikea Huojuva talo ja Seinäjoen kaupunginteatterin riipaiseva Pesärikko. Erityisesti klassikot Reunanen herättää henkiin kuin uusina teoksina niiden ”vanhaa voimaa” unohtamatta. Dostojevski, Tsehov, Gogol, Strindberg, Kivi, Jotuni ja Linna ovat saaneet Reunasesta yhtä aikaa herkän, tarkan ja väkevän tulkitsijan. Marraskuussa 2018 nähtiin Reunasen debyytti Kansallisteatterissa, jonne hän ohjasi Dostojevskin Karamazovin veljekset. Hanna Liinoja on näyttelijä (Jyväskylän kaupunginteatteri vuodesta -85) ja esiintymistaidon kouluttaja. Uransa varrella Hanna on tehnyt myös vierailuja muun muassa Q-Teatteriin ja Teatteri Jurkkaan ja tv- sekä elokuvatöiden puolelle. Liinoja on toiminut esiintymistaidon kouluttajana yli kolmekymmentä vuotta tuhansien ihmisten kanssa eri aloilta. Harrastajateatterikesän raatiin Liinoja astuu nyt toista kertaa. ”Teatterin katsomossa haluan vaikuttua. Esitys voi vaikuttaa koskettavasti, viihdyttävästi, aistillisesti, kantaaottavasti. Pääasia on, että esitys on tekijöidensä näköinen ja tosi. Nautinnollista on seurata teatteria, joka hengittää niin että katsojalla on mahdollisuus jatkaa esityksessä jaettua väittämää dialogissa oman mielensä kanssa.” Tapani Kalliomäki on tunnustettu ja palkittu näyttelijäohjaaja (Lahden kaupunginteatteri vuodesta 2000-). Kalliomäki on nähty pääosassa monissa isoissa teoksissa kuten Täällä Pohjantähden Alla, Peer Gynt, Faust sekä Rikos ja Rangaistus. Uransa aikana hän on näytellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa, Teatteri Jurkassa, Tampereen Työväen Teatterissa, Teatteri Eurooppa Neljässä sekä Radioteatterissa. Lisäksi työkokemusta on kertynyt noin kolmestakymmenestä elokuva– ja tv-tuotannos-

ta. Kalliomäki on myös toiminut näyttelijäntyön opettajana ja kouluttajana sekä ohjannut ammatti- että harrastajateattereissa. ”Haluan uskoa, että teatterin pitäisi olla jollain tavalla kantaa ottavaa, herättelevää ja antaa ihmisille ajattelemista.” Harrastajateatterikesään Kalliomäki osallistuu nyt toista kertaa, viime vuonna hän oli mukana valitsijan roolissa.

Ilmoita kesäteatteristasi kesäteatteriliitteessä! Repliik ä s s ä v y t s e . ilm

taan 4.6

Liite julkais Ei ole

aen 50 k l a t a n n i h ni: rahasta kiin

issä!

euroa!

enä.

ähköis s s ö y m n a lkaista

Liite ju

kse

w. shtl.fi. w w ä s s e n si 8.5. men

Jätä ilmoitu