Issuu

1/2017

REPLIIKKI Suomen Harrastajateatteriliitto

• Vihdin Teatteri • Rösölänperän Ruppanat • Hangon teatterilaiset • Tuottaminen • Rahoitus • Harrastateatterikesä 1

Valtakunnallinen Kesäteattereita-esite ilmestyy jälleen! I

lmoita kesäteatteriesityksesi mukaan suosittuun Kesäteattereita 2017 –esitteeseen. Suomen Harrastajateatteriliiton vuosittain tuottama julkaisu ilmestyy toukokuussa ja sitä jaetaan valtakunnallisesti mm. tiedotusvälineille, matka- ja kulttuuritoimistoille, infopisteisiin ja kirjastoihin. Esite uudistetaan vuonna 2017 ja siihen tulee mukaan löydettävyyttä helpottava alueellinen jako sekä kesäteatterireitti-toiminto. Teatteri näkyy esitteessä ilmoituksen lisäksi myös alueesi reitin varrella vierailukohteena. Uutuutena julkaisuun otetaan mukaan myös majoitus- ja ravintolapalveluita kesäteatterireitin varrelta. Ilmoituskoot ja hinnat ovat seuraavat: 1/1 pysty leveys 128 mm x korkeus 190 mm 1/2 vaaka leveys 128 mm x korkeus 93 mm 1/4 pysty leveys 62 mm x korkeus 93 mm

N INOIDE MARKK S PARA LAATU IN H TA- E! H - SU D

Jäsen 330 € 170 € 90 €

Ei jäsen 360 € 200 € 120 €

Etu- ja takakannen sisäsivuilla sama mitta kuin koko sivun ilmoituksessa, 500 €. Takakannessa erikoiskoko, leveys 148 mm x korkeus 210 mm + 3 mm leikkausvara kaikilla sivuilla. Alv 0 %, emme peri arvonlisäveroa. Hinta sisältää myös ohjelmiston julkaisun internet-sivuillamme. Ilmoita mainoksen toimittamisen mukana teatterisi yhteystiedot, laskutusosoite ja navigointi-osoite. Painovalmiit ilmoitukset toimitetaan pdf-muodossa 17.4. mennessä osoitteeseen merja.hammar@ideailluusia.com. Paikkavaraukset 10.4. mennessä. Ilmoitus voidaan myös taittaa meillä, silloin hintaan lisätään 100 €. Lisätietoja ja varaukset: Merja Hammar, merja.hammar@ideailluusia.com, puh. 050 523 9366.

SISÄLTÖ 1/2017

Liputamme tapahtumasi

https://www.netticket.ﬁ ∆ 0600 399 499 (1€/min + pvm/mpm) ∆ info@netticket.ﬁ

REPLIIKKI

1/2017

Valtakunnallinen Kesäteattereita-esite ilmestyy jälleen! 3 Pääkirjoitus: Tehkää ikiomaa teatteria! 4 Hangosta – ei ihan Petsamoon, mutta Savukoskelle! 5 Kaikenmaailman ruppanoita 6 Umpisuolessa eletään toivossa 8 Maailman teatteripäivä 27.3.2017 9 Teatteriesityksen tuottaminen on iso projekti 10 Ihmisellä on aina rooli 12 #munteatteri 13 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa 13 Ramppikuume 13 Myönnetyt ansiomerkit 1.1.–31.12.2016 14 Viiden näyttämön Vihti 15 Kutsu vuosikokoukseen 17 Velmu-katti toivottaa kaikki tervetulleeksi Lappeenrantaan 8.–11.6.2017 17 Harrastajateatterikesä tulee – olethan valmis! 18 Ajatuksia harrastajateatterin ja politiikan estradeista 19 Apua ja rahaa – apurahaa! 20 Koulutuskalenteri 2017 | Tuet | www.SHTL uudistui 22 Koulutuksia joka koossa 23

Suomen Harrastajateatteril

iitto

Kannen kuvassa Teatteri Ilona: Sinivalkoinen Kuva: Tapio Hannikainen

REPLIIKKI 1/2017 Päätoimittaja Merja Laaksovirta Toimitussihteeri Sari Jaatinen Painopaikka Rannikon Laatupaino Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Painos 650 kpl Ulkoasu ja taitto Idea Illuusia, Merja Hammar Yhteystiedot www.shtl.fi • sht@shtl.fi

Hangosta – ei ihan Petsamoon, mutta Savukoskelle!

Tehkää ikiomaa teatteria! Pääkirjoitus

Matti Pajula

maa teatteriahan me toki aina teemme, te sanotte, sillä onhan teatteri ennen muuta näyttelijöiden taidetta. Eli se että Me Itse näyttelemme, se on oleellista, ei niinkään se kuka ohjaa tai olipa plara kenen tahansa kirjoittama, tai olipa draaman tarina ja aihe mikä tahansa kunhan vetää ja naurattaa. Toki toki. Ja hyvä niin. Mutta vielä parempi kuin oma, on Ikioma Teatteri. Ja se on tämä: Tehdään draamaa ikiomasta aiheesta, kässäristä lähtien, tämän kylän, tämän pitäjän, tämän kaupungin, tämän maakunnan omista ihmisistä, omasta historiasta, omasta nykypäivästä. Tehdään ikioma kantaesitys paikallisesta aiheesta. Ja jokainen pienikin kylä on draaman arvoinen. Jokaisesta löytyy kylän ”suuri poika” tai ”pieni tyttö”, joka on aikanaan omalla elämällään draaman jo valmiiksi rakentanut; löytyy myös historiasta tapahtuma, jonka sisässä sykkii hieno näytelmä; saattaa löytyä myös nykypäivästä tilanne, josta taitava dramaturgi sieppaa oivan aiheen. Olen kirjoittanut kolmattakymmentä paikallisnäytelmää – suurimman osan tilauksesta. Olen aina sanonut tilaajille: ”Okei, kirjoitan jos aiheestanne löytyy draama.” Ja aina

on löytynyt. Näytelmien ja käsikirjoitusten epookit ovat liikkuneet vuosien 1595–2011 välillä. Aiheitten ja henkilögallerian skaala on laaja: kevytkenkäinen nainen, uskonnollinen johtaja, meidän pojat sodassa, pitäjämme maankuulu rosvo, jääkäriliikkeen etappi, taidemaalari, kotirintaman pojat ja naiset, asekätkentä, sodan vaurioittamat miehet, naiset Lapin sodassa, paikallinen meritaistelu, herännäisyys, kuntaliitoksen tuoma haikeus jne. Itse draamateksti voi olla tiukemmin tai löyhemmin sidottu todellisiin tapahtumiin tai ihmisiin. Historiallisissa aiheissa periaatteena on ollut: ”Niin kuin olisi voinut tapahtua”. Ja vaikka aihe usein on ollut vakava, niin ei niin vakavaa tarinaa olekaan, ei varsinkaan tositarinaa, ettei sen polkujen varsille joku olisi istuttanut huumorin kukkasia. Tänä kotomaamme juhlavuotena ja seuraavinakin vuosina: rakentakaa esityksenne ikiomista aineksista. Kirjoittaja on nilsiäläinen ohjaaja-käsikirjoittaja

Kannen kuvassa

eatteri Ilona osallistuu vuoden 2017 Suomen 100- ja Kangasniemen 150-juhlavuotisjuhlallisuuksiin tuottamalla estradille historiallisen näytelmän Sinivalkoinen. ”Itsenäisen Suomen historian vaiheita teatterin, musiikin ja runouden keinoin alkaen vaaran vuosista koko kansaa yhdistäviin kunnian päiviin ja historian käännekohtiin. Pienestä ihmisestä ja kansanliikkeiden murskaavasta voimasta. Näytelmässä

poimitaan esiin tapahtumia ja henkilöitä historiamme sadan vuoden ajalta, joista on rakentunut käsite suomalainen ja Suomen kansa. Mitä nyt ja miten tästä eteenpäin?” Sinivalkoisen on käsikirjoittanut Reijo Paukku. Näytelmän ohjaa Pia Kärkkäinen-Hannikainen. Kantaesitys nähdään kuusi kertaa ajalla 25.11.– 5.12.2017. Kuvat: Tapio Hannikainen

Viime Repliikissä esittelimme jäsenteatterijoukkomme itäiset ja läntiset etäpesäkkeet, nyt asetamme kompassin etelä-pohjoinenakselille.

itkänäperjantaina Savukosken koulukeskuksen liikuntasalin ovella on ruuhkaa. Edessä on oman kunnan ainoan harrastajateatterin, Rösölänperän Ruppanoiden ensi-ilta. Meininki on armoton, kuten pitkäänperjantaihin sopii: toista esitystä ei tule, joten oven rivassa on roikuttava hyvissä ajoin, mikäli mielii päästä kokemaan yhden vuoden puheenaiheista. Tämän päivän jälkeen savukoskiset jakautuvat ihmisiin, jotka näkivät näytelmän tai eivät nähneet. Ensi-illan ajankohta ei voisi olla parempi, sillä tuolloin 1000-henkisen Savukosken väkiluku kolminkertaistuu: kunnassa vietetään kuivalihamarkkinoita. Yleisömenestys on taattu. Jahka muutaman sadan hengen suuruinen yleisö on nähnyt näytelmän, isketään esiintymiskamppeet peräkärryyn ja pakettiautoon. Viikon päästä ollaan turneella, joka käsittää 6–8 keikkaa ympäri ämpäri Lapinmaata. Esiintymiset ovat ohi ennen kuin lappilaiset alkavat haravoida pihojaan. Suomen mantereen eteläisin piste sijaitsee Hangon Tulliniemessä – ja yllätys, yllätys – Hangossa vaikuttaa myös liittomme eteläisin jäsenteatteri, Hangon teatterilaiset. Tällä hetkellä ryhmä kytee kituliaalla hiilloksella, mutta tätähän elämä on. Teatterin pitkäaikainen näyttelijä Jouni Kaarre toteaa Hangon olevan siitä hölmö paikka, että nuorista ei lukion jälkeen näy muuta kuin perävalot. Kesällä Hanko on yksi Suomen upeimpia lomakohteita, mutta talvella se hiljenee tuppukyläksi. Jos iltaseitsemän jälkeen kissa juoksee kadun yli, sitä taatusti säikähtää. Toivoa sopii, että Hangon teatterilaiset elpyvät tolpilleen ja loistavat kuin Hankoniemen silmä -laulussa konsanaan: Ken olet armas tähti, mi kauas merehen, säteitäs yössä myrskyisässä heität. Sä hetkin olet kirkas ja hetkin sumuinen ja joskus loistos kokonaan sa peität. Oletko taivaan tähti mi silmin lempehin maan murehisiin katsot ja öiden vaaroihin – ja lohduttelet harhaan eksyneitä. 5

Kaikenmaailman ruppanoita S

uomen Lapissa Savukoskella, erittäin hyvälumisella alueella, elää ja sykkii pohjoisin jäsenteatterimme Rösölänperän Ruppanat. Teatteri syntyi 80-luvulla selkeään tarpeeseen: kunnan juhlatapahtumiin haluttiin sketsejä. Siitä lähti kehittymään ryhmä, joka on valloittanut lappilaiset ja vähän muutakin Suomea. Teatterin mainio nimi juontaa siitä, että Savukoskea sanotaan muutenkin Rösölänperäksi ja jostakin katsomon puolelta on joskus kuultu huikkaus: ”Kaikenmaailman ruppanat ne alkaakin näytellä…” Aktiivijäseniä kiertävässä harrastajateatterissa on tällä hetkellä noin 10. Tien päälle on lähdettävä, sillä esiintymishalut – suorastaan paineet – ovat niin kovat, eikä omassa kunnassa riitä yleisöä. – Olot ja pikitie aina paranevat, vaikka mihin suuntaan

lähtee. Ja yleisöä riittää. Viime kevään kiertueilla jäi isommilla paikkakunnilla porukkaa ulkopuolelle. Joka esitys oli kuin ammuttuna täynnä, sanoo näyttelijä Kari Kilpimaa. Rösölänperän Ruppanoiden maine on yli 30 vuoden työn tulos. Ihmiset tietävät odottaa taattua laatua ja omaperäisyyttä. Siitä vastaa hyvin pitkälle teatterin taiteellinen johtaja, ohjaaja-käsikirjoittaja Tenho Karjalainen. Pitkään ryhmän kanssa työskennellyt Karjalainen tuntee näyttelijänsä. Osuvasti hän valitsee tietynluonteiset ihmiset näyttelijät heille sopiviin rooleihin. – Näytelmät lähtevät Lapin syrjäseutujen ihmisten puolustamisesta. Kerron vakavia asioita huumorilla. Pystymme kyllä nauramaan itsellemmekin, mutta eniten Helsingin herroille, Karjalainen sanoo. Teatteri joutui evakkoon vanhalta kunnantoimistolta ja on nyt vuokrannut kunnalta 85-neliöisen rivitalokolmi-

Näytelmästä Unikuvia (kertoo muuttoaallosta ruotsiin -68) Rauni Pulska, Emma Kilpimaa, Väinö Kyllönen ja Kari Kilpimaa. Kuva: Tenho Karjalainen.

”Meillä oli kerran Ulla Ingervo -niminen opettaja, joka ihmetteli, että mikä metropoli tämä Savukoski on. Kun Lapin alueteatteri tuli kuntaan vierailulle, hän varustautui ja meni puolta tuntia ennen paikalle. Yleisöä tuli 14 henkeä. Kun tuli pääsiäinen, hän ajatteli, että tätä paikallista humppaveikkoporukkaa varten ei tarvitse kiirehtiä ja tuli varttia vaille. Jonoa oli 150 metriä oven ulkopuolella. Sen jälkeen hän on tullut ajoissa.”

Parisuhdekurssi-näytelmässä Jorma Peltola, Väinö Kyllönen, Kari Parkkima, Kari Kilpimaa ja kottikärryissä Tenho Karjalainen. Kuva: Susanna Schwartz-Matero. 6

on. Juuri on saatu käteen tämän kevään näytelmä, työnimeltään Ryysyistä rääsyihin. Näytelmä kertoo laulu-urasta haaveilevasta miehestä, joka on ujo ja saamaton. Manageri ja muut siipimiehet alkavat pistää mieheen vauhtia. –Lähtöpisteestä tullaan loppuun, joka on uskomattoman onnellinen, Kilpimaa sanoo. Jos jotakin saisi toivoa, se olisi kiinteä näyttämö. Se kasataan jokaista ensi-iltaa varten erikseen, rytisee ja pitää ääntä. Kiertuepaikkakunnilla Ruppanat pääsevät aina valmiille lavoille. –Tämä on pieni kunta ja kulttuurin rahat vedetty tiukille. Hyvä kun kunnan työntekijät saavat palkkaa. Silti täällä tehdään kulttuuria. Sekakuorossakin on kolmisenkymmentä laulajaa.

Marjatta Pulskan aikoina teatteria tehtiin ensin Savukosken Naisvoimistoijoiden nimen alla. Tässä esiinnytään Savukoski-päivillä heinäkuussa 1984 Uitonhäntänäytelmässä. Kuva Marja-Leena Savukoski.

Umpisuolessa eletään toivossa

600–700 on täällä jo hyvä lukema. Jounin on vaikea nimetä isointa hetkeään näyttämöllä. Niitä on ollut monta. Juokse vaimosi edestä -farssin yläkerran rentun rooli oli ehdottomasti yksi mieleenpainuvimmista. – Menin näyttämölle noin kolmen sivun jälkeen. Kun kuulin sinne taakse yleisön naurun, oli se mahtava tun-

ne. Myös Hiltusen rooli Juhannustansseissa oli makea, sain vielä tehdä sen jumalanpilkkamonologin. Jouni on luvannut, että jos väkeä saadaan riittävästi kasaan, ei tule jäämään hänestä kiinni, että näytelmäharjoitukset alkavat. – Harmittaa ihan hitosti, että tilanne on tämä. Tuntuu ikävältä, että kesäteatteria ei ole tulossa, mutta eletään toivossa.

Karaokekuningatar-näytelmää esitettiin vuonna 2013. Näytelmän kirjoitti ja ohjasi Markku Arokanto. Huiputtaja-näytelmä nähtiin Hangossa kesällä 2014. Sen käsikirjoittivat Terhi Perälä ja Teppo Nuutinen ja ohjasi Terhi Perälä.

ouni Kaarre tuli mukaan Hangon Teatterilaisiin vuonna 1990. Teatteriryhmä oli perustettu jo vuonna 1975. Tämän vuoden kalenteri on näytösten osalta tyhjä. Näin on ollut jo parin kesän kohdalla. Näyttelijöistä on huutava pula – Ikäpolviongelma vaivaa. Nuorimmat teatterilaiset ovat yli 50-vuotiaita ja alamme olla vähän väsyneitä. Nuoria on vaikea saada mukaan ja ehkä emme ole oikein osanneet tehdä itseämme houkuttelevaksi, Jouni kertoo. Viimeisin kesäteatteriesitys Hangossa nähtiin kesällä 2014, Terhi Perälän ja Teppo Nuutisen kirjoittama ja Perälän ohjaama Huiputtaja. Teatterilaiset aloittivat toimintansa Hangon keskustassa nuorisotalolla, jota ei enää katukuvassa ole. Siitä pääs-

tiin Länsisatamaan ja nyt viimeisimmät esitykset on nähty Kansanpuistossa. – Siellä on entinen tanssilava, iso sali, jonka yhteyteen kaupunki rakensi meille pienen lämpimän tilan, jossa voimme esimerkiksi pitää kokouksia. Kansanpuistoon olemme tehneet kesäteatteria ja muutaman lastenteatteriesityksen syksylle. Kesäteatterista tuli vuosien mittaan monelle hankolaiselle juhannustraditio. Ensi-illat alkoivat aina juhannusaattona kello 17. Siitä on sitten jatkettu iltaa kokolle ja muihin jussirientoihin. – Kesäteatteri ja teatteri ylipäätään on ollut tärkeää hankolaisille. Mutta me olemme täällä, umpisuolen päässä. Oikein hyvänä kesänä olemme saaneet 1000 katsojaa, mutta

Maailman teatteripäivä 27.3.2017

äivän tarkoituksena on korostaa teatteritaiteen monipuolisuutta ja merkitystä nykypäivän yhteiskunnassa. Teatteri on meille kaikille yhteinen kieli edistämään rauhan sanomaa.

Juhlapäivänä teattereissa juhlaliputetaan Maailman teatteripäiväjulistus pannaan esille yleisön nähtäville. Sen voi panna esille ilmoitustauluille jo ennen varsinaista päivää. Maailman teatteripäiväjulistus luetaan teattereissa ennen esityksen alkua näyttämöltä 27.3., tai mikäli tuolloin ei ole esitystä, jonkin muun juhlapäivän lähelle sijoittuvan esityksen yhteydessä. Suomessa Maailman teatteripäivänä vietetään Thalia-gaalaa, jossa muun muassa Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio valitsee Lasten- ja nuortenteatteri -palkinnon voittajan. 9

Ehkä

Teatteriesityksen tuottaminen on iso projekti

Teksti: Jukka Hyde Hytti Kuva: Alice Pittacolo

Teatterituottajan toimenkuvaan voi kuulua rahoituksen järjestäminen (apurahojen ja avustusten hakeminen), valmiin rahoituksen hallinnoiminen (budjetointi ja kustannusseuranta), työ-, vuokra- ja vaikkapa yhteistuotantosopimuksien tekeminen, tekijänoikeuslupien hankkiminen, teatterin toiminnasta tai tulevasta esityksestä tiedottaminen, esityksen markkinointi ja myynti sekä kaikki ulkoinen viestintä eri kanavineen (media, painotuotteet, www-kotisivut, some-ylläpito). Joskus teatterituottaja tekee käytännössä yhdistyksen toiminnanjohtajan työt ja maksaa jopa vähäiset palkatkin ja hoitaa niihin liittyvät työntekijä- ja työnantajamaksutilitykset sekä ennakonpidätykset ja veroilmoitukset. Edellä kuvattu työmäärä aiheuttaa helposti reaktion nimeltä pakokauhu. 10

harrastajateattereissa kannattaisi unohtaa teatterituottajan ammattinimikkeeseen ja työn sisältöihin liittyvät kuvaukset ja keskittyä kuhunkin ensi-iltaan erillisenä, määräaikaisena projektina, johon aina erikseen – tuotannon asettamien vaatimusten ohjaamina – valitaan vastuuhenkilöt. Yksi näistä on esityksen ohjaaja. Hänen lähin työparinsa voisi olla projektinvetäjä, jota tuottajaksikin saa kutsua, sillä kun teatteri alkaa valmistaa esitystä, niin käytännön työnjohtovastuun ja aikataulutukset teatterituottaja jakaa usein juuri esityksen ohjaajan kanssa. Teatterituottajan, projektinvetäjän laatima tuotantosuunnitelma tarjoaa vastauksia hänen itselleen, ohjaajalle ja muulle työryhmälle esittämiinsä avainkysymyksiin: Mikä on esityksen maailma, kenestä ja mistä se kertoo? Keitä kaikkia tarvitaan esityksen tekemiseen? Mitä kukin ryhmäläinen tekee, mistä vastaa? Milloin yhdessä sovitut asiat tehdään? Missä tehdään lavasteet, missä ommellaan puvut, missä harjoitellaan ennen kuin päästään esitystilaan? Usein on hyvä myös joukolla miettiä miksi juuri me teemme juuri tämän esityksen juuri nyt? Nämä näkökulmat kiinnostavat usein median edustajia. Ensimmäisessä tuotantopalaverissa jaetaan tai pilkotaan tuotanto erillisiksi osaprojekteiksi, joille nimetään oma vastuuhenkilö. Määräaikainen projekti on käynnistynyt. Se päättyy viimeisen esityksen jälkeisen juhlan yhteiseen siivoamiseen ja lavasteiden kierrätykseen. Vastuuhenkilöistä ohjaaja vastaa luontevasti harjoitusjaksosta ja -ajoista. Lavasteita ja pukujen valmistamista varten perustetaan projektityöpaja, joka nimetään vastuuhenkilön mukaan: esimerkiksi Jokkela tai Lissula. Työpajalle kirjataan tuotantosuunnitelmaan tila ja aika. Teatteri on yhteisöllistä tekemistä. Muuallakin kuin näyttämöllä. Tämä kannattaa tuottajan muistaa kun tuotannolle aletaan laatia esimerkiksi markkinointi- ja tiedotussuunnitelmaa. Järjestetään nyyttikestit ja mietitään pienryhmätyönä esityksen kohderyhmiä ja kootaan niistä tuottajalle yhteydenottolista. Kenet me haluamme katsomaan juuri tämän esityksen? Mistä me tavoitamme juuri nämä henkilöt ja ryhmät – missä he liikkuvat, työskentelevät, opiskelevat, vaikuttavat? Miten me tavoitamme määrittelemämme henkilöt ja kohderyhmät – lähetämmekö sähköpostia vai viemmekö tiedotteet suoraan työpaikoille? Keitä ne ovat ne teatterikerhojen vetäjät ja mistä ne löytää? Viestintää, tiedottamista ja markkinointia varten kootaan pieni ryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa hoitamaan sille viikolle sovitut hommat. Samalla suunnitellaan markkinointikampanjaa. Sovitaan, että juttu paikallislehdessä ilmestyy samana sunnuntaina kun julisteet on saatu levitettyä kauppojen ulkoeteisiin. Seuraavana päivänä mahdolliset asiakkaat, tulevat katsojat saavat sähköpostiinsa pirtsakkaan tiedotteen tai myyntikirjeen tulevasta ensiillasta lipunostotietoineen. Joku on kuullut työpaikallaan palvelumuotoilusta. Miten sen vinkkejä voisi soveltaa teatterituotantoon? Jos teatterin peruspalvelu on katsojasta huolehtiminen, niin mitä muuta siihen liittyy kuin hyvän esityksen tarjoaminen? Kaikki työntekijät tarvitsevat omat työkalunsa. Yksi kes-

keisimmistä teatterituottajan tai projektinvetäjän yksittäisistä työvälineistä on tuotannon budjetti. Se on kullanarvoinen muistikirja kaikista sovituista ja selville saaduista asioista. Mitä mikin asia tai toive, esimerkiksi lavastus ja pukusuunnittelu ja niiden toteutus maksaa? Entä jos markkinointiin varattu raha ei riitäkään, niin mitä suunniteltuja toimenpiteitä pitää karsia pois? Tarvitaanko muita lupia kuin lupa näytelmätekstin esittämiselle? Kuinka monta henkilöä on tuotannon palkkalistoilla ja mitä se maksaakaan? Tämä yhteissummapeli on nimeltään ”Kustannusarvio yhteensä”. Entä mistä näiden kaikkien toiveiden täyttämiseen saadaan riittävästi rahaa vai voiko joitain tarvikkeita tai materiaaleja hankkia vaikka oravannahkakaupalla, vaihtotaloutena? Myöntääkö Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahasto apurahoja mukana oleville kahdelle kesälomaa kotiseudullaan viettävälle ammattinäyttelijälle? Paljonko arvioidaan lipputuloja kertyvän, jos kahteenkymmeneen esitykseen saadaan myytyä vaikka puolikas katsomo per esityskerta? Nyt puhutaan ”rahoitussuunnitelmasta”. Jos karsintaa pitää ehdottaa, niin milloin ohjaajan kanssa sovitaan asioiden tärkeysjärjestyksestä? Kun kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma laitetaan yhteen, niin saadaan budjetti, tulo- ja menoarvio. Tuotannon suunnittelussa ja ensi-illan valmistelussa pitää kuitenkin huomioida myös muita resursseja kuin raha. Ihmisten ajankäyttö – kuka on vapaana milloinkin? Erityisosaamisen tunnistaminen – kenen hoteisiin annetaan facebook-, twitter- ja instagram-päivitykset? Kenen auto on käytettävissä tavarakuljetuksiin ensi-iltaviikolla? Vanha itämainen sanonta toteaa, että rahalla saa kyllä sängyn, mutta ei välttämättä unta. Antoisia projekteja! Kirjoittaja on teatterituottaja ja Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) kansainvälisten asioiden päällikkö

SUOMI

100 vuotta Mitä Sinun teatterisi tarjoaa itsenäisyytemme juhlavuonna? Oletteko valmistelleet jotakin erityistä nimenomaan juhlavuotta ajatellen. Lähetä sähköpostia ja kerro tulevasta ohjelmistostanne, niin kerromme eteenpäin seuraavissa Repliikeissä: sari.jaatinen@shtl.fi

Ihmisellä on aina rooli Teksti: Ilkka Pernu

tella Storberg vastaa puhelimeen iltakymmeneltä. Hän on juuri tullut teatteriharjoituksista. Hän harjoittelee turkulaisessa harrastajateatterissa, jonka seuraavassa näytelmässä hän esittää toista pääosaa. Harjoituksiin Storberg on rientänyt kiireisen työpäivänsä päätteeksi. Storberg työskentelee pääkirjanpitäjänä. Storberg aloitti teatteriharrastuksen vasta vajaat viisikymppisenä, kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen hän harrasti kuorolaulua ja lauloi oopperakuorossa, mutta jossain vaiheessa monipuolisempi esiintyminen alkoi kiinnostaa. ”Halusin näytellä, eläytyä muihin ihmisiin enkä vain seisoa kansiot käsissä. On kiva esittää jotain muuta. Meitä kirjanpitäjiä pidetään tylsinä tyyppeinä. Ihmisillä on aina annetut roolit: vanhemmille olet ikuinen lapsi ja omille lapsille aina vanhempi. Lavalla pääsee irrottelemaan, pääsee toisen nahkoihin.”

”Paransin Ismon”

Storberg astuu toisten nahkoihin mielellään. Kun Facebookin kautta haetaan avustajia elokuviin ja mainoksiin, Storberg usein ilmoittautuu mukaan. Muutama vuosi sitten hän näytteli Vares-elokuvissa ja Salatut elämät -tv-sarjassa 20 jaksossa. ”Olin syöpälääkäri Heino. Paransin Ismon”, Storberg kertoo iloisesti. ”Kun johonkin rooliin oikein paneutuu, löytyy uusia aja-

tuksia omaan elämään.” Oman esiintymisen lisäksi Storberg on teatterin suurkuluttaja. Hän käy katsomassa ainakin kerran kuukaudessa jonkin esityksen. Kesäisin hän pyrkii katsomaan kaikki seudun kesäteatterit. ”Kaikkeen riittää aika, kun haluaa. Mulla riittää aikaa jopa Pokémonin pelaamiseen.” Ja haastattelun päätteeksi Storberg onkin menossa vielä Pokémon-jahtiin. Veikkauksen pelaajat luovat mahdollisuuksia Stellalle, teatterille ja meille kaikille. Veikkaus on suomalaisten omistama peliyhtiö, joka aloitti 2017 alussa, kun Fintoton, Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja entisen Veikkauksen rahapelitoiminnot yhdistyivät. Veikkauksen pelit tuottavat yli miljardi euroa vuodessa yhteiseen hyvään. Tästä potista yli 40 miljoonaa euroa käytetään teatteri- ja näyttämötaiteen tukemiseen.

Pelien tuotolla muun muassa • ylläpidetään harrastajateattereiden toimintaa • käsikirjoitetaan kotimaisia näytelmiä • maksetaan näyttelijöiden palkkoja ja näin mahdollistetaan monipuolisia esityksiä • kehitetään teatterin toimintaa • rahoitetaan erilaisia projekteja esimerkiksi kulttuurikasvatuksen hyväksi • turvataan monipuolisia teatterielämyksiä

uomen Harrastajateatteriliitto on mukana #munteatteri 2017 -kampanjassa maaliskuussa. #munteatteri antaa teattereille mahdollisuuden näyttää yleisölle teatteriarjen eri puolia. Samalla teatteri pääsee haastamaan yleisön mukaan jakamaan omia kokemuksiaan teatterista. Teatteri voi järjestää vaikka selfiehetkiä yleisölle yhdessä näyttelijöiden tai muun henkilökunnan kanssa sometapaamisen, jossa teatterin työntekijä vastaa somes-

sa yleisön kysymyksiin kutsua kiinnostavan henkilön kulissien taakse jakamaan kokemuksia somessa haastaa kavereita, kollegoita tai naapuriteattereita mukaan kampanjaan kannustaa yleisöä jakamaan teatterikokemuksia ja omia teatterimuistoja esimerkiksi kilpailujen, arvonnan, haasteen tai muun tapahtuman muodossa

Lue lisää: http://www.tinfo.fi/fi/munteatteri

Suomi vuonna 2017:

100 tapahtumaa, 1000 tarinaa

uomen Nuorisoseurat juhlistaa maamme satavuotisjuhlaa mahdollistamalla 100 lasten ja nuorten tapahtumaa ja julkaisemalla 1000 tarinaa lasten ja nuorten Suomesta. Juhlavuonna lapset ja nuoret pääsevät ääneen: kertomaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan, elämästään ja unelmistaan. Lapset ja nuoret pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri heidän näköisiään tapahtumia, joihin Suomen Nuorisoseurat myöntää rahallista avustusta. Oletko alle 29-vuotias? Lähde mukaan täyttämään Suomen juhlavuosi tapahtumilla ja tarinoilla. Vuonna 2017 sinä päätät, mitä tehdään synttäreiden kunniaksi. Kerro tarina tai tuunaa tapahtuma ja hae sille avustusta: www.1000tarinaa.fi Oletko yli 29-vuotias, ohjaaja, opettaja tai lasten ja nuorten kanssa toimiva? Lähde kanssamme mahdollistamaan lasten ja nuorten unelmia! Meidän aikuisten tärkein rooli on toimia ihmettelijänä, kysymysten asettajana. Katso verkkosivuilta aineisto, kuinka innostaa nuoria mukaan 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeeseen: www.1000tarinaa.fi/menetelmat

Osallistu kevään mahtavimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!

Veikkauksen pelit pyöräyttävät huimat yli 1,5 miljoonaa euroa suomalaiselle taiteelle vuoden jokaisena päivänä.

VALTAKUNNALLISET .. .. NUORISOTEATTERIPAIVAT .. .. 21. 23.4.2017 KANKAANPAA

PICTURE COURTESY OF TOOKAPIC.COM

Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 21.–23.4.2017. Tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen n. 200 13–20-vuotiasta teatterinharrastajaa ohjaajineen yhden viikonlopun ajaksi. Tapahtuma koostuu esityskatselmuksesta ja työpajoista. Haku esityskatselmukseen päättyi 24.2., ja hakeneet saavat tiedot valinnoista maaliskuun puolessa välissä. Tapahtumaan voit osallistua myös ilman esitystä! Osallistujana pääset osallistumaan työpajoihin, katsomaan ikätovereidesi esityksiä ja osallistumaan oheisohjelmaan kuten lauantain illanviettoon. Ramppikuumeessa osallistujat pääsevät kouluttautumaan alan ammattilaisten ohjauksessa. Tänä vuonna voi kouluttautua muun muassa akrobatian, teatterituottamisen, näyttelijäntyön tai performanssin pajassa. Ramppikuumeen verkkosivuilta löydät työpajakuvaukset ja tarkemmat tiedot pajojen sisällöistä. Ilmoittautuminen työpajoihin ja tapahtumaan on auki 6.–31.3.2017. Osallistujien osallistumismaksuun sisältyy koulutus, katselmusesitykset, koulumajoitus, ruokailut, t-paita sekä vakuutus. Osallistujilla on mahdollisuus varata myös hotellimajoitus. Tutustu työpajatarjontaan ja lue lisää tapahtumasta ja ilmoittautumisesta osoitteesta www.ramppikuume.net

KANKAANPÄÄN

NUORISOSEURA RY

WWW. RAMPPIKUUME.NET

1.1.–31.12.2016

Kultainen ansiomerkki Jukka Juntunen Nurmeksen Näyttämökerho Kultainen tunnustusmerkki Sakari Kovasiipi Vihdin Teatteri Matti Riikonen Teatteri Tuli Eija Meriläinen Vuokonjärven kesäteatteri Malla Sipilä Lapuan Harrastajanäyttelijät Eeva Kurssi Lapuan Harrastajanättelijät Kaija Nuora Toijalan Näyttämö Heikki Järvinen Toijalan Näyttämö Raimo Nurminen Toijalan Näyttämö Pirjo Juntunen Nurmeksen Näyttämökerho Tuija Ullgren Nurmeksen Näyttämökerho Hopeinen ansiomerkki Tiina Oksanen-Vehkala Äänekosken Teatterin kannatusyhdistys Sari Taskinen Mäntyharjun Nätelmäkerho Erkki Hänninen Mäntyharjun Näytelmäkerho Tarja Kairikko Vihdin Teatteri Kari Sohlberg Vihdin Teatteri Jukka Ahonen Vihdin Teatteri Reija Niemelä Vihdin Teatteri Reijo Vainio Vihdin Teatteri Aimo Flinckman Vihdin Teatteri Ali Eloranta Vihdin Teatteri Pekka Koskinen Laajoen seudun kylät Lauri Tuovinen Vuokonjärven kesäteatteri Riitta Tuononen Vuokonjärven kesäteatteri Vilho Tuononen Vuokonjärven kesäteatteri Tarja Lampinen Vuokonjärven kesäteatteri Eila Kolehmainen Vuokonjärven kesäteatteri Jaakko Kokkonen Vuokonjärven kesäteatteri Jukka Pekka Puranen Reisjärven Teatteri ReTé Heli Heiskanen Teatterikuume Raimo Hirvonen Teatterikuume Ilkka Kinosmaa Teatterikuume Mauri Mahlavuori Nurmeksen Näyttämökerho Kirsi Partanen Nurmeksen Nättämökerho Tarmo Kilpeläinen Nurmeksen Näyttämökerho Hopeinen tunnustusmerkki Kirsti Manninen Auvo Ruotsalainen Kimmo Pylvänäinen Terttu Laitinen Tapio Hannikainen Ari Laitinen Jarmo Tyrväinen Helena Vepsäläinen Timo Vepsäläinen Päivi Toivonen Tuula Tulla Maija-Liisa Honkamäki Raija Järvinen Päivi Saarinen Pertti Jartti Olavi Pohjola Markku Niemiaho Anna-Leena Brännare Päivi Haaparanta Ari Luukkonen Heikki Mielonen Keijo Suomi Lasse Mustonen Sisko Mustonen Jenni Rauhaniemi Taru Lauronen Anu Kallionpää Aimo Vihreäpuu Ritva Väyrynen Seija Gröhn Sirpa Tuovinen Tuomo Kokkoniemi

Mikä Mikä Teatteri –yhdistys Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteri Ilona Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Vihdin Teatteri Vihdin Teatteri Vihdin Teatteri Vihdin Teatteri Vihdin Teatteri Rauhaniemen kesäteatteri Rauhaniemen kesäteatteri Rauhaniemen kesäteatteri Rauhaniemen kesäteatteri Rauhaniemen kesäteatteri Vuokonniemen kesäteatteri Vuokonniemen kesäteatteri Vuokonniemen kesäteatteri Vuokonniemen kesäteatteri Reisjärven Teatteri ReTé

Kai Saarela Reisjärven Teatteri ReTé Merja Puurula Reisjärven Teatteri ReTé Mikko Huuskonen Reisjärven Teatteri ReTé Kirsi Tikka-Luotoniemi Reisjärven Teatteri ReTé Ari-Pekka Luotoniemi Reisjärven Teatteri ReTé Jari Puurula Reisjärven Teatteri ReTé Arja Qvist Reisjärven Teatteri ReTé Saila Vottonen Nurmeksen Näyttämökerho Merja Rantonen Nurmeksen Näyttämökerho Näyttämötyön tunnustusmerkki Veli-Matti Katajisto Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Stiina Laine Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Antti Lehtinen Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Tuulikki Makkonen Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Marjut Paavola Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Minna Rantanen Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Marja Rinkinen Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Pirjo Ristolainen Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Päivi Ruotsalainen Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Taina Tarus Mikä Mikä Teatteri -yhdistys Margit Hildén Teatteriyhdistys IHME Jarkko Harmas Teatteriyhdistys IHME Satu Toivonen Teatteriyhdistys IHME Eero Hildén Teatteriyhdistys IHME Juhani Koto Keurusselän kesäteatteriyhdistys Reijo Lampinen Keurusselän kesäteatteriyhdistys Päivi Heinäaho Keurusselän kesäteatteriyhdistys Petri Heinonen Keurusselän kesäteatteriyhdistys Sirkka Pihlström Vihdin Teatteri Minna Iirola Vihdin Teatteri Tuija Karjalainen Vihdin Teatteri Anna Rikman Vihdin Teatteri Toni Oksanen Vihdin Teatteri Tiina Laitinen Vihdin Teatteri Keijo Purje Vihdin Teatteri Tarja Purje Vihdin Teatteri Pasi Eronen Vihdin Teatteri Ari Karjalainen Vihdin Teatteri Anitta Hyytiäinen Vihdin Teatteri Heikki Hyytiäinen Vihdin Teatteri Eeva-Marja Ahonen Vihdin Teatteri Jenni Kanta-oksa Vihdin Teatteri Eino Kujala Rauhaniemen kesäteatteri Hannu Miettinen Rauhaniemen kesäteatteri Rauno Junnila Rauhaniemen kesäteatteri Liisa Aura Karinkannan nuorisoseura Päivi Loukusa Karinkannan nuorisoseura Antti Rantala Karinkannan nuorisoseura Maria Eskola Karinkannan nuorisoseura Pirkko Hakkarainen Nurmeksen Näyttämökerho Matti Timonen Nurmeksen Näyttämökerho Jukka Rantonen Nurmeksen Näyttämökerho Asta Honkanen Nurmeksen Näyttämökerho Kunniakirja Esko Manninen Anna-Liisa Minkkinen Päivi Turunen Mika Syvänen Niina Rovio Petri Rovio Laura Humppila Paavo Laitinen Kirsi-Maaria Jyväsjärvi Jorma Rantakömi Pekka Vanhanen Jukka Piispanen Pirjo Hiekkaniemi Olavi Korhonen Vuokon eteläinen kyläseura Marja Aurema Tarja Aurema

Teatteri Ilona Teatteri Ilona Teatteriyhdistys IHME Teatteriyhdistys IHME Teatteriyhdistys IHME Teatteriyhdistys IHME Teatteriyhdistys IHME Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Keurusselän kesäteatteriyhdistys Vuokonjärven kesäteatteri Vuokonjärven kesäteatteri Vuokonjärven kesäteatteri Teatterikuume Teatterikuume

Oma tupa oma lupa

Myönnetyt ansiomerkit

Viiden näyttämön Vihti

armokkaalla Vihdin Teatterilla on toimintaa peräti viidessä osoitteessa. Kesäteatteria pelataan Kirkkoniementiellä ja huoneteatteria Luksian näyttämöllä. Lankilassa on pieni huoneteatteri, harjoitustilat ja monet varastot vanhassa koulussa ja päiväkodissa. Toimisto palvelee Nummelan linja-autoasemalla. Kun tähän vielä lisätään Vihdin Teatterin ylläpitämä TenTeen -lapsi- ja nuorisoteatteri, joka toimii ja esiintyy Nummelan nuorisokeskuksessa, on osoitteita peräti viisi. Vihdin ainoa harrastajateatteri tuottaa vuodessa kolme ensi-iltaa. Tammikuussa tarjotaan yleisölle aikuisten draamaa, kesällä kesäteatteria ja syksyllä lasten- ja nuortenteatteria. Katsojia teatteri imuroi vuodessa 12.000–13.000. Teatterin hallituksen puheenjohtaja Marit Peura on ollut mukana teatterin koko ajan laajentuvassa toiminnassa 46 vuotta. Vaikka toiminta on laajentunut suurisuuntaiseksi, kaikki on hyvin organisoitua. – Meillä on kiinteä, hyvin toimiva systeemi. Hallitus vastaa toiminnasta ja kutakin tuotantoa varten valitaan aina omat vastaavat. Työnjako on selkeä: on lavastevastaava, järkkärivastaava, kahviovastaava, lipunmyyntivastaava ynnä muut, Peura kertoo.

Lankila Teatterilla on hyvät harjoitustilat Lankilan entisessä koulussa ja päiväkodissa. Pieneen huoneteatterisaliin mahtuu 50 henkeä yleisöä. Lankilassa teatteri istuu kokouksiaan, pitää ensi-ilta- ja päätösjuhlia, paukuttaa lavasteita lavastepajassa, rakentaa rekvisiittaa ja säilyttää puvustusta. – Aikaisemmin toimimme vanhassa rakennuksessa Kei-

nälässä parikymmentä vuotta. Talo oli purku-uhan alla ja niin oli myös Lankila. Koulu ja päiväkoti oli suljettu sisäilmaongelmien takia, mutta todettiin, että tiloihin oli ahdettu lapsia kolminkertainen määrä – ja ilma ei riittänyt. Teatteri teki kouluun ja päiväkotiin ison remontin ja vuokrasi tilat kunnalta. Saman katon alla toimii myös Vihdin kevyen musiikin yhdistys.

Kesäteatteri Kesäteatteri on ollut jo pitkään Vihdin Teatterin talouden kivijalka. Katsomoon kiipeää kesäisin noin 10.000 katsojaa. Näytelmät ovat pääasiassa Markku Hyvösen teatterille kirjoittamia kantaesityksiä. Syksyllä pidetään castingtilaisuus, jonne saa tulla kuka tahansa kesäteatterista kiinnostunut. Siellä kirjoittaja katsoo millainen porukka on lähdössä mukaan ja naputtaa tekstin varta vasten tälle ryhmälle. – Tekstistä tulee myös sen näköistä. Markku tuntee väkensä. Hänen näytelmillään ovat alkaneet ennätykset paukkua ja yleisömäärät ovat hypänneet isoihin lukemiin. Peura uskoo kantaesitysten olleen yksi kesäteatterin menestyksen salaisuus. Uudet näytelmät kiinnostavat ja erottuvat muusta tarjonnasta. Varsinkin kun Hyvösen näytelmien teemat osuvat tähän päivään. Hyvösen näytelmä Saman katon alla toi teatterille Suomen Harrastajateatteriliiton kantaesityspalkinnon vuonna 2012. – Myös katettu katsomo on iso asia ja pelastaa paljon. Ihmiset uskaltavat tehdä ennakkovarauksia, varsinkin isot ryhmät, kun ei tarvitse pelätä kastumista.

Repliikki-lehti esittelee jäsenteattereidensa koteja – noita kammioita ja saleja ja tupia, joissa tehdään taidetta lahkeet paukkuen ja mieli innosta vipattaen. Ilmianna teatterisi tila tätä juttusarjaa varten osoitteeseen sari.jaatinen@shtl.fi. 15

Suomen Harrastajateatteriliiton sääntöjen pykälän 8 mukaisesti liiton vuosikokouskutsu lähetetään joko kirjallisesti tai julkaistaan liiton lehdessä tai yhdistyksen nettisivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.

Kesäteatterialue on erittäin kaunis ja vehreä. Jyrkkärinteisestä, 571-paikkaisesta katsomosta on hyvä näkyvyys näyttämölle, mutta myös taustalla vilkkuvalle järvelle. Rakennelmat teatteri on tehnyt itse talkoilla. Alueesta ei peritä teatterilta vuokraa. Näyttämöllä on yksi kiinteä rakennus, jossa säilytetään kalustoa ja rekvisiitat talven yli. Katos on tehty erikoiskankaasta ja se lasketaan sähköisesti ennen esitystä katsomon päälle. –Katos jouduttiin uusimaan muutama vuosi sitten, kun se repesi kovan tuulen ja äkkinäisen sateen takia. Se oli viisinumeroinen summa, mutta muuten ylläpitokulut eivät ole isoja. Muutama vuosi sitten uusimme penkit ekologisiksi lehtikuusesta, ei painekyllästetystä, ja lisäsimme katsomoon selkänojat.

KUTSU Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään

torstaina 30.3.2017 klo 12.00 Suomen Harrastajateatteriliiton toimistossa osoitteessa Minervankatu 1 C 21, Helsinki. Valtakirjat tarkastetaan ennen kokouksen alkua. Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla liiton jäsenteattereilla. Pyydämme ilmoittautumiset 23.3. mennessä: minna.ahlfors@shtl.fi Tervetuloa!

Luksia Vihdin Teatteri on esiintynyt Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian tiloissa jo vuonna 1987 näytelmällä Tuntematon potilas. Tuolloin rakennus oli ammattikoulu, jonne jo valmistumisvaiheessa sijoitettiin auditorio ja rakennettiin vielä pieni lavastevarastokin. Siitä asti koululla on esiinnytty syksyin lasten- tai nuortennäytelmällä ja talvinäytelmällä, jonka ensi-ilta sattuu tammikuun loppupuolelle. – Ennen teimme pikkujouluaikaan näytelmiä, mutta lama vei yleisön. Jossain kohtaa siirsimme ensi-illan tammikuulle ja se on ollut erittäin hyvä ratkaisu. Joulunalusaikana ihmisillä on muutenkin viikonloput täynnä.

Haave elää

Vihdin talviteatterissa Luksiassa menee Kultalampi-näytelmä 11.3. saakka.

Helsingissä, 17. helmikuuta 2017 SUOMEN HARRASTAJATEATTERILIITON HALLITUS

Jäsenilta Lankilan harjoitustilassa.

Valokeila-teatterikatselmus on osa lasten ja nuorten suurta kulttuuritapahtuma Volttia. Valokeilassa nähdään neljän mahtavan päivän aikana useita teatteriesityksiä ja harjoitellaan uusia taitoja työpajoissa. Tapahtuma on saanut arvovaltaiset suojelijat, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön ja Presidentin puolison, kirjailija Jenni Haukion. Koulumajoituksessa pääsee tutustumaan muihin harrastajiin teatterin, sirkuksen ja tanssin parissa ja lauantai-illan discossa huima osallistujamäärä bailaa Urheilutalon palloiluhallissa! Suomi 100 -vuoden kunniaksi Valokeilaan voi hakea esityksellä, jossa on jollain tapaa mukana teemana Suomi ennen, tänään tai tulevaisuudessa. Esiintyjäksi Valokeilaan voi hakea 15.3. mennessä osoitteessa www.shtl.fi HUOM! Valokeilaan voi myös osallistua ilman omaa esitystä. Tällöin ilmoittaudutaan suoraan Voltti - tapahtumaan voltti2017.fi -sivun varausjärjestelmän kautta 31.3. mennessä.

Osanottajapaketit:

Lankila. 16

Luksia.

Huom. Matkat maksetaan ainoastaan jäsenjärjestöjen varsinaisille edustajille sekä jäsenyhdistysten kokouksessaan 16.7.2016 valitsemille edustajille valtion 2. lk matkustussäännön mukaisesti. Jäsenyhdistysten edustajat ovat: Jussi Kononen, Raahen Teatteri, varalla Tuula Tulla, Kangasniemen Harrastajateatteri Ilona, Raija Pipinen, Teatteriyhdistys ULPU, varalla Laura Jouhtimäki, Laukaan Teatteri, Sakari Siikaluoma, Kuusamon Näyttämö, varalla Heikki Siikaluoma, Kuusamon Näyttämö.

Velmu-katti toivottaa kaikki tervetulleeksi Lappeenrantaan 8.–11.6.2017 Kuva kesäteatterin lavastetalkoista.

Omasta teatteritalosta, jonka seinien sisällä olisi keskitetysti kaikki sisäteatteritoiminta, on Vihdissä haaveiltu 30 vuotta. – Rakastettu näyttelijämme, ohjaajamme ja perustajamme, Ilkka Moisio näki jo tuolloin silmissään, miten tulevassa teatteritalossamme on pylväät sisääntulon molemmin puolin, Peura naurahtaa. Tilaa on etsitty ja monessa osoitteessa vierailtu, mutta vielä ei ole sopivaa löytynyt. – Yhden katon alla toimiminen olisi unelma. Sitä vaalitaan. Toisaalta kaikki toimii näinkin, 10 minuutin säteen päässä kirkonkylästä.

Ehdotus vuosikokouksen esityslistaksi: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Vuoden 2016 vuosikertomus. 6. Tilinpäätös sekä tilintarkastajan lausunto. 7. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 8. Hallituksen sääntömuutosesitys 9. Ilmoitusasiat 10. Kokouksen päättäminen

Nummelan nuorisokeskus.

VOLTTIPAKETTI 135 euroa Koko tapahtuman osallistujapaketti. Sisältää tapahtumapassin, koulumajoituksen, ruokailut (yhteensä 6 lämmintä ruokaa torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina sekä aamupalat perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina) sekä osallistujien tapaturmavakuutuksen.

Tapahtumapassilla on vapaa pääsy tilaisuuksiin ja osa-alueittaisiin työpajoihin. VOLTTIPAKETTI ILMAN MAJOITUSTA JA AAMIAISIA 115 euroa Paikallisille ryhmille ja muualla majoittuville. KUPERKEIKKAPAKETTI 40 euroa Yhden päivän osallistujapaketti alle kouluikäisille, sisältää kaksi ateriaa päivän aikana, päivän ohjelman sekä vakuutuksen. Päiväpassin voi ostaa perjantaille tai lauantaille. Päiväpassit on tarkoitettu pääasiassa lähialueen alle kouluikäisten ryhmille, eikä siihen voi yhdistää majoitusta. OHJAAJAT JA HUOLTAJAT Jokaista kymmentä samanhintaisen paketin ostanutta kohden saa ryhmä yhden vastaavan paketin puoleen hintaan. MUUT ALENNUKSET Alle 3-vuotiaat 50% alennus osallistujapaketeista, alle 1-vuotiaille ilmaiset osallistujapaketit. Ilmoittautumisia koordinoidaan Suomen Nuorisoseurojen/Pispalan Sottiisin toimistolla. Yhteyshenkilönä Sari Ortju: sari.ortju@nuorisoseurat.fi, p. 03 212 2147. 17

Kolumni | ANTTI KURVINEN

Harrastajateatterikesä tulee – olethan valmis! 18.-20.8.2017 Jyväskylässä

apahtumaan valitut esitykset ja ohjelma julkaistaan toukokuussa, samalla avautuu myös tapahtuman lipunmyynti. Lippuja myydään lippu.fi-palvelun kaikilla väylillä ja Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälässä. Liput kannattaa hankkia ajoissa, sillä edellisenä vuonna suurin osa esityksistä myytiin loppuun. Huomioithan että kaupunginteatterin lippumyymälä on suljettuna loma-aikana. Tapahtuman siirtyminen loppukesään mahdollistaa myös edullisemmat majoitushinnat ja majoituspaikkojen paremman saatavuuden hotelleissa. Lähde mukaan nauttimaan viikonlopusta teatterin parissa!

Raadissa vahvaa osaamista Tapahtuman ohjelmiston valitsee YTM, käsikirjoittaja, kirjailija ja ohjaaja Anne Prokofjeff. Myös raati arvioi esityksiä viikonlopun aikana. Raadissa toimivat tänä kesänä Antti Niskanen ja Mika Terävä. Mika Terävä on draamakasvatuksen yliopistonopettaja ja teatterin sekatyömies. Hänen käsikirjoituksiaan ja ohjauksiaan on nähty muun muassa Teatterikoneen, Ad Astra -teatterin, Jyväskylän Huoneteatterin ja Jyväskylän ylioppilasteatterin tuotannoissa. Terävän kokemukset Harrastajateatterikesästä sijoittuvat vuosien taakse. – Joskus 90-luvun loppupuolella näin Harrastajateatterikesässä Tampereen YT:n Seitsemän veljestä, jonka Snoopi Siren oli sovittanut nykyaikaan alkuperäistekstin kieltä kunnioittaen. Oli väkevää ja kekseliästä teatteria, kenties paras näkemäni Kivi-sovitus. Omista töistäni Harrastajateatterikesässä nähtiin vuona 2003 Ad Astra -teatterille ohjaamani, Paavo Rintalan ja Kristian Smedsin kirjoittama, Jumala on kauneus -näytelmä, Terävä kertoo. Antti Niskanen on Harrastajateatterikesän konkari. Hän työskentelee päätoimisesti Jyväskylän kaupunginteatterin teatterikuraattorina ja vastaa siellä yleisötyön koordinoinnista ja kehittämisestä. Sivutoimisesti hän työskentelee myös Suomen Kulttuurirahastossa Keski-Suomen rahaston

asiamiehenä. Antin tausta on harrastajateatterissa, josta hän ponnisti vuonna 1993 Harrastajateatterikesän jälkimaininkeina näyttelijäharjoittelijaksi Seinäjoen kaupunginteatteriin ja neljä vuotta myöhemmin kiinnitykselle Jyväskylän kaupunginteatteriin. Mies työskenteli päätoimisesti näyttelijänä kaikkiaan 14 vuotta, minkä jälkeen hän päätyi parin vuoden ajaksi koulutustaan vastaavaan työhön luokanopettajaksi. Teatterikuraattorina Antti aloitti vuonna 2009. Häntä kiehtoo yleisötyön monipuolisuus ja vaihtelevuus. Tosin, kun hyvä sauma osuu kohdalle, Antti näyttelee edelleen mielellään: viimeisimpinä töinä häneltä on nähty Kekkosen rooli Teatteri Eurooppa Neljän Kekkonen – syntymästä kuolemattomuuteen -näytelmässä, ja tällä hetkellä Antti on pitkästä aikaa kotiteatterinsa näyttämöllä Jyväskylän kaupunginteatterissa Diivat-esityksen toisessa pääroolissa. Keskisuomalainen -lehden kriitikon Jorma Pollarin arvion mukaan ”Antti Niskanen on Suomen parhaimmistoon kuuluva koomikko.” Ksml 7.11.2016 Raati jakaa tapahtumassa kannustusapurahoja ja tunnustuksia ansioituneille esityksille ja tekijöille oman linjansa mukaisesti yhteensä 1000 euroa.

Työpajoista Jatkoihin Tapahtumassa on myös tarjolla mielenkiintoisia teatterityöpajoja ja viralliset Jatkot, joiden sisältö julkaistaan ohjelmiston julkaisun yhteydessä toukokuussa. Suositussa Jälkilöylyt -formaatissa yleisö pääsee keskustelemaan jokaisesta esityksestä valitsija Anne Prokofjeffin kanssa välittömästi esityksen jälkeen. Lisätietoja tapahtumasta ja muun muassa majoitusmahdollisuuksista löytyy tapahtuman sivuilta osoitteesta www.harrastajateatterikesa.fi TULE MUKAAN! Kuvat: Eija Jokilahti Photography

Ajatuksia harrastajateatterin ja politiikan estradeista Y

ksi rakkaimmista harrastuksistani ja kiinnostuksen kohteista on ollut teatterin tekeminen ja katsominen. Omaa persoonaa ja elämänkatomusta rakentavia isoja elementtejä elämässäni ovat olleet sadat tunnit taiteen perusopetuksen, kansalaisopiston ja nuorisoseuran lavoilla. Mielenkiintoinen mahdollisuus minulle oli myös toimiminen SHTL:n hallituksessa vuosina 20112013. Lakimiehenä ja poliitikkona olen saanut kiitosta hyvästä esiintymisestä ja verbaalisesta ulosannista. Kenties joskus pokerikin on pitänyt tavallista paremmin. Valitettavasti viime vuosina en ole muita rooleja kuin kansanedustajan monipuolista luonneroolia päässyt näyttelemään. Toki teatteri on ja on ollut suureksi avuksi politiikan estradeilla. Muun muassa Ronald Reagan USA:n presidenttinä ja Karol Wojtyla katolisen kirkon paavi Johannes Paavali II:na hyödynsivät näyttelijän lahjojaan maailman vaikutusvaltaisimmissa tehtävissään. Teatteriharrastus antaa paljon. Se opettaa esiintymisvarmuutta, pitkäjänteistä työntekoa yhteisen tavoitteen eteen, yhteisöllisyyttä ja omien pelkojen ja muiden tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Harrastajateatterit ovat merkittäviä myös alueellisesti. Ne ovat monen pikkukaupungin ja kylän sieluja ja pitävät opiskelijayhteisöt ja kyläyhdistykset elävinä. Harrastajateatteri on arjen suvaitsevaisuutta. Näytelmän rakentamisessa yhteisessä projektissa rinta rinnan toimivat miehet ja naiset, vanhat ja nuoret, paksut ja pitkät… Muutama vuosi sitten peruskoulun opetussuunnitelmia uudistettaessa harkittiin draaman ottamista erilliseksi oppiaineeksi kouluihin. Silloin vääräleuat sanoivat nykykoulussa olevan itsessään jo riittävästi draamaa. Keskustelu silloin oli surullista, sillä teatteri on mitä parhain tapa purkaa yksilön ja yhteisön vaikeita asioita. Ajassamme haasteena on lasten ja nuorten eriarvoistuminen harrastustoiminnassa. Entistä useammalla lapsella tai nuorella ei ole yhtään ohjattua harrastusta. Sipilän hallitus on pohtinut ns. harrastustakuun käyttöönottoa, jossa pienituloisten perheiden vesoille taattaisiin mahdollisuus osallistua harrastuksiin yhteiskunnan tukemana. Näitä ajatuksia on helppo tukea, vaikka teatteri on sinänsä edullisimmasta päästä olevia harrastuksia. Yhteisölliset harrastukset – kuten harrastajateatteri tai partio ja joukkueurheilu kasvattavat ihmistä parempaan ja joskus sopivasti hiovat särmää. Teatteri on aina yhteiskunnan peili. Ajassamme on monia ilmiöitä, joita turvallisesti voisi käsitellä teatterin keinoin kuten maahanmuutto ja työelämän muutos. Näyttämön voimasta kertoo se, että diktatuurit ovat aina lähteneet liikkeelle kulttuurin ja taiteen rajoittamisesta. Pohjimmiltaan näytteleminen on polku ihmisyyteen ja sieluun. Teatteri on viime kädessä aina ihmisyyden ja inhimillisyyden asialla. Harrastajateatterin kautta jokaisella on mahdollisuus matkaan oman itsensä arvoitusten pariin. Kirjoittaja on kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Kauhavalta

korvaamalla ohjaajan matkakuluja. Tuntitukea saava teatteri puolestaan maksaa produktioon osallistuvien kurssimaksut. Kansalaisopiston tuntituella voidaan kattaa jo mukava osa ohjaajan palkkiosta. Kansalaisopistojen omista käytänteistä saat parhaimmin selvää kysymällä suoraan oman alueesi kansalaisopistosta.

Kulttuuritoimet Kuntien ja kaupunkien matkailun valttikorttina voi hyvinkin olla paikallinen laadukas ja vetävä harrastajateatteri. Kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimien rahoituksia kannattaa siis myös hyödyntää tämä mielessä pitäen. Rahoitukset eivät yleensä ole suuria, mutta niillä kattaa mukavasti jo esimerkiksi markkinointikuluja. Kulttuuritoimien rahoituksista saat tietoa ottamalla yhteyttä paikalliseen kunnan tai kaupungin kulttuuri- tai vapaa-aikatoimeen.

Teemahaut

Apua ja rahaa – apurahaa! Raha on monen teatterintekijän kirosana. Mistä sitä saa, mihin sitä saa, kenelle sitä annetaan ja kuinka paljon? Hakuaikojen, pykälien ja hankeideoiden viidakossa seikkailevalle on olemassa monta tahoa jonka puoleen kääntyä.

aiteen edistämiskeskus, tuttavallisemmin Taike, on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille – yhteensä noin 34 miljoonaa euroa vuosittain. Taike saa vuosittain noin 14 000 apurahahakemusta, joista se tekee päätökset. Yksittäisten taiteilijoiden ja työryhmien päätökset perustuvat asiantuntijaelinten vertaisarviointiin. Päätöksentekoon osallistuu kaikkiaan 250 vertaisarvioijaa. Yhteisöille myönnettävistä tuista toimikunnat antavat lausuntonsa, mutta päätökset avustuksista tekee Taiken johtaja. Taiken näyttämötaiteen apurahat on suunnattu ammattitaiteilijoille ja niitä ei pääsääntöisesti myönnetä harrastajateatteriproduktioihin, vaikka tarkoituksena olisikin palkata esimerkiksi ammattiohjaaja näytelmälle. Kuitenkin, Taiken tuesta voi hyötyä ajattelemalla laajemmin. Hanke, joka tukee esimerkiksi yhteisöllisyyttä, lastenkulttuuria tai työhyvinvointia voi saada rahoitusta Taikelta. Esimerkiksi yhteisöllisesti valmistettu teatteriesitys, joka vastaa johonkin aitoon tarpeeseen vaikkapa hyvinvoinnin sektorilla. Taiken apurahoihin ja ohjeistuksiin voi tutustua osoitteessa www.taike.fi. Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö joka myöntää apurahoja taiteen, tieteen ja kulttuurielämän eri

aloilla toimiville henkilöille, työryhmille ja yhteisöille keskusrahaston ja 17 maakuntarahaston kautta. Säätiö on yksi Euroopan suurimmista. Kulttuurirahaston keskusrahaston hakuaika on vuosittain lokakuussa, ja maakuntarahastojen hakuaika on vuosittain tammi-helmikuussa. Kulttuurahaston sivuilla kerrotaan että apurahaa voi hakea: a) henkilö yksin omaan työskentelyyn ja/tai hankkeen kuluihin b) useammasta henkilöstä koostuva työryhmä ryhmän jäsenten työskentelyyn ja/tai hankkeen kuluihin c) rekisteröity yhteisö (esim. yhdistys tai osuuskunta) hankkeen kuluihin. Suurin osa apurahoista myönnetään yksityishenkilöille ja työryhmille. Rekisteröidyt yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoja kattavasti kulttuurirahaston apurahoista löytyy osoitteesta www.skr.fi

Kansalaisopistot apuna Useat teatterit toteuttavat produktioitaan kansalais- ja työväenopistojen tukemina. Opistot ovat mukana tarjoamalla tuntitukea ohjaajan työhön sekä joissain tapauksissa

Vuosi 2017 on pullollaan juhlavuoden teemarahoituksia. Esimerkkinä näistä Suomen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeesta voi saada tukea vuoden 2017 tapahtumiin ja tempauksiin 100–500 euroa. Avustusta myönnetään lasten ja nuorten (alle 29-vuotiaiden) itse ideoimiin, suunnittelemiin ja toteuttamiin tapahtumiin. Avustusta voivat hakea nuorisoseurat sekä muiden kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen rekisteröidyt yhdistykset sekä rekisteröimättömät lapsi- ja nuorisoryhmät. Ryhmässä on oltava vähintään neljä alle 29-vuotiasta jäsentä sekä yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Suomen Nuorisoseurojen tai muiden hankkeessa mukana olevien järjestöjen työntekijät eivät voi hakea avustusta. Lisätietoja Suomen Nuorisoseuroilta www.1000tarinaa.fi.

Leader-rahoitus Vähän enemmän haastetta, mutta pitempikestoista tukea tarjoaa LEADER-rahoitus. EU-rahoituksen haltuunotto vaatii enemmän panostusta mutta palkitsee myös. Leader-ryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Ryhmät laativat alueilleen paikalliset maaseudun kehittämissuunnitelmat, joita ne toteuttavat seitsemän vuotta kestävän ohjelmakauden ajan. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Näin lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa. Ryhmät myös neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Suomessa on yhteensä 54 Leader-ryhmää. Leader-rahoituksen lähtökohtana on innovatiivisuus, eli uuden kehittä-

minen vanhan ylläpitämisen sijaan. Lisäksi uudelle toiminnalle on oltava selkeä tarve. Tällaista voi esimerkiksi olla ihan uudenlainen yhteistyö vaikkapa harrastajateatterin ja koulun välillä. – Leader-tukea voisi myöntää harrastajateatterille esimerkiksi nuoremman polven saamiseksi mukaan teatteritoimintaan. Uusien toimintatapojen kehittämiseen – vanhukset ja nuoret yhdessä esiintymään, teatteria erilaisiin laitoksiin ja ympäristöihin. Kekseliäisyys peliin ja kehiin uusia, vähän hullujakin ajatuksia. Sitten yhteys omaan leader-toimijaan, kommentoi Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja Viisari ry:stä.

Säätiöt Saatiopalvelu.fi on sivusto, jonne on koottu kattavasti Suomessa toimivien apurahasäätiöiden tietoja. Sivustoa ylläpitää Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta SRNK. Sivusto tarjoaa myös konkreettisia neuvoja apurahojen hakijoille.

Sponsorointi Hattu kouraan ja kiertämään. Paikallisten yritysten pienistäkin rahoituksista kerääntyy iso virta. Sponsorointi voidaan toteuttaa vaikkapa siten, että rahoitusta haetaan myymällä mainoksia käsiohjelmaan tai paikkoja esityksiin työntekijöille. Useille yrityksille on kunnia-asia olla mukana tukemassa paikallista tekemistä. Muistakaa olla ajoissa liikenteessä ja jakakaa vastuuta. Sponsorineuvottelut kannattaa sopia heti vuoden alussa tai edellisenä syksynä. Tapaamisiin on hyvä ottaa tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja vuosikertomus. Suunnitelmat on hyvä olla paperilla, samoin sopimusluonnos. Yhteistyösopimukset ovat nykyään monissa tapauksissa vastikkeellisia eli yritys haluaa jotakin vastapalvelusta teatterilta, esimerkiksi tiloja, juontajia tai ihan konkreettista työtä. On hyvä etukäteen pohtia mitä teatterilla olisi tarjottavaa siltä varalta, että pelkkä toiminnan tukemisen ilo ei yrittäjälle riitä. 21

Koulutuskalenteri 2017: Aika Kurssi Paikka 11.–12.3. la–su 11–16 Näyttelijäntyö 12 h Vaasa 18.–19.3. la 14-20.30 su 9-16 Nuorisoteatterin ohjaaminen 16 h HKI 26.3. su 12-18 Meisner-kurssi 8 h TRE 8.–9.4. la-su 10.30-14.30 Improvisaatio II 10 h HKI 9.4. su 12-18 Näyttämöväkivalta 8 h TRE 22.–23.4. la-su 11-17 Näyttämötyön kurssi 12 h Utajärvi 20.–21.5. la 10-17, su 9-16 Esityksen ohjaaminen 16 h HKI 9.–10.9. la-su 10-17.15 Ohjaajantyön perusteet 18 h Vaasa

Kouluttaja Ilm.päättyy Hinta/hlö Monica Metsäranta 24.2.2017 75 € Pia Koponen 1.3.2017 105 € Katri Hyötyläinen 15.3.2017 *35/45 € täynnä! Kaisa Kokko 20.3.2017 75 € Jani Hämäläinen 26.3.2017 *35/45 € Marko Pohjanrinne 7.4.2017 79 € Pia Koponen 3.5.2017 105 € Anni Mikkelson 25.8.2017 89 €

*SHT jäsen/ ei jäsen (1 h = oppitunti, 45 min). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.shtl.fi/koulutus tai mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

JÄSEN! Hae tuotantotai koulutustukea Suomen Harrastajateatteriliitolta

uotantoavustuksia voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöt. Tuotantoavustuksia haetaan 15.4. mennessä. Tuotantoavustusta myönnetään esitysten tuotanto- ja palkkakustannuksiin. Avustusta ei myönnetä näyttämön perustoimintaan kuten vuokriin, siivouksiin, laitehankintoihin tai elintarvikkeisiin. Avustusta hakevan esityksen ensi-ilta tai koulutus voi olla myös ennen haun päivämäärää. Kiinnittäkää huomiota talousarviota laatiessanne, että teille mahdollisesti myönnetty Suomen Harrastajateatteriliiton avustus on vain osa tuotoista. Tuotantoavustusten lisäksi tukea voi saada jäsenteattereidemme kouluttautumiseen. Tukea voi saada hakemalle sitä lyhyillä perusteluilla koulutus- ja ohjaustoimikunnalta. Koulutus- ja ohjaustoimikunta tekee päätöksen hakemuksen perusteella. Tuen määrä on 375 €/teatteri ja tuen ehtona on, että koulutus järjestetään Suomen Harrastajateatteriliiton kautta. Avustukset myöntää Suomen Harrastajateatteriliiton koulutus- ja ohjaustoimikunta. Lisätietoa hakemisesta internet-sivuiltamme osoitteesta shtl.fi tai Minna Ahlfors minna.ahlfors@shtl.fi. 22

Shtl.fi uudistui

– entistä paremmat verkkosivut

uomen Harrastajateatteriliiton nettisivut ovat kokeneet kokonaisvaltaisen uudistuksen. Uudistuneet sivut palvelevat asiakkaitamme laajemmin, luotettavammin ja selkeämmin. Uudistuksen toteutti jyväskyläläinen Mainostoimisto Zeniitti. – Suomen Harrastajateatteriliiton shtl.fi-sivuston uudistus oli todella kokonaisvaltainen. Meille tämä oli uudenlainen ala ja siksi todella mielenkiintoinen projekti. Oli hienoa päästä kurkkaamaan kulissien taakse. Toteutuksessa lähdettiin tuomaan esiin kuva aktiivisesta ja asiakkaitaan kuuntelevasta toimijasta. Lähtökohtana oli myös käyttäjäystävällisyys ja helppous. Ilmeeseen haluttiin tuoda rentoutta ja teatterin henkeä sekä aitoa kohtaamista niin jäsenteattereille kuin elämyksiä etsivälle yleisöllekin. Erityisesti verkkosivu-uudistuksella tahdottiin päivittää verkkosivut vastaamaan nykyistä aktiivista, aikaansa seuraavaa ja laadukasta toimintaa, kertoo Zeniitin markkinointiviestinnän suunnittelija Nina Lehtomäki. Mainostoimisto Zeniitti on jyväskyläläinen toimija, jonka palveluista löytyy monenmoista myös harrastajateattereidenkin tarpeisiin. Nina kehottaakin erityisesti pohtimaan markkinoinnissa houkuttelevaa sisältöä ja teatterin itsensä näköistä visuaalista ilmettä. Apua tähän voi saada Zeniitiltä. Iso uudistus on myös uusi jäsenintra, jonka kautta voi nyt hakea kaikki jäsenille auki olevat tunnustukset ja tuet. Lisäksi oman ohjelmiston voi jatkossa ilmoittaa intran kautta. Myös teatterin yhteystiedot voi päivittää helposti omassa intrassa. Intran tunnukset toimitetaan jäsenille sähköpostitse maaliskuun aikana. Pyyntöihin on myös vastattu Repliikin kohdalla. Repliikki-lehden sähköinen näköisversio on jäsenetu, joka intran kautta on nyt jäsenteattereiden hyödynnettävänä laajemmin. Painettu versio saapuu edelleen myös jäsenille tuttuun tapaan hypisteltäväksi. KÄY TUTUSTUMASSA!

www.shtl.fi

Koulutuksia joka koossa

uomen Harrastajateatteriliiton koulutusten paketointia on kehitetty. Vuoden 2017 alusta alkaen tilauskoulutuksia tarjotaan viidessä eri koossa: XS, S, M, L ja XL. Koulutusten kokoluokkien on tarkoitus yksinkertaistaa ja helpottaa koulutusten valintaa ja tilaamista. Alkaen-hinnat ovat esimerkkejä siitä, kun koulutus toteutetaan tilaajan omassa tilassa ilman tilakustannuksia. Hintaan vaikuttaa kouluttajan matkakustannukset sekä tilavuokran suuruus. Jäsenteattereiden on mahdollista hakea liiton järjestämiin koulutuksiin koulutustukea joka maksetaan jälkikäteen. Koulutuksen hinta tarkistetaan aina tilausvaiheessa tapauskohtaisesti. Huom, h-merkintä tuntimäärän yhteydessä tarkoittaa oppituntia eli á 45 min. Minimiosallistujamäärä on kurssikohtainen, yleensä 8 henkilöä.

XL (10 h + 6 h) alkaen 130 €/hlö

L (5 + 5 h) alkaen 89 €/hlö

XL-koossa tulee koko paketti. Soveltuu mainiosti esimerkiksi urheiluseuroille ja ryhmille. Ensimmäisessä osiossa koulutetaan ohjaajia hyödyntämään ilmaisutaitoa harjoitusohjelmassa. Päivässä nro 2 päästetään itse harjoittelijat vauhtiin ja sovelletaan edellisenä päivänä opittuja taitoja tosielämän harjoituksissa.

M (7,5 h) alk. 65 €/hlö Aikaa koko päivä? M-kokoinen kurssipäivä on omiaan koko työyhteisön tai ryhmän yhteiseen virkistyspäivään. Koulutuksessa voidaan valita yksi teema, tai kaksi erilaista aamupäivälle ja iltapäivälle.

L-kokoisessa koulutuksessa etuna on yötauko alitajunnalle. Ensimmäisenä päivänä opitut asiat saavat uuden tulokulman päivässä numero 2. Tämä koko sopii hyvin laajemmankin kokonaisuuden käsittelyyn.

S (5 h) alk. 48 €/hlö S-kokoisella kurssilla päästään hyvään vauhtiin puolen päivän ajalla. Koulutuksessa ehditään sukeltaa syvemmälle rajattuun aiheeseen.

Jos valmiista malleista ei löydy sopivaa kokoa, aina voidaan RÄÄTÄLÖIDÄ! Kulut lisätään hintaan (n. 60–150 € riippuen räätälöinnin laajuudesta). Lisätietoja: mari.saarinen@shtl.fi 050 468 2138 • www.shtl.fi

XS (3 h) alk. 35 €/hlö XS-kokoiset kurssimme ovat sopiva makupala tai täsmäisku. 3 h kestävässä työpajassa päästään tutustumaan haluttuun teemaan tai pureudutaan tiukasti etukäteen rajattuun alueeseen. Soveltuu mainiosti tyky-päiviin, polttareihin tai erilaisiin teemapäiviin.

Tuplailo nyt yhden hinnalla Veikkauksen kanta-asiakkaat saavat kymmeniä etuja ja tunteita elämäänsä. Liikutu, iloitse tai ylläty kotimaisen elokuvan parissa tiistaisin – ja ota kaveri mukaan samaan hintaan. Tutustu tarjontaan osoitteessa veikkaus.ﬁ/edut

Kanta-asiakkaana SAAT ENEMMÄN 24