Issuu

H O I VAT I L AT OYJ : N A S I A K A S L E H T I 2/2 0 2 6

HOIVATILOJEN TOIMITUSJOHTAJA ATTE NIITTYLÄ

”Menestymme, kun asiakkaamme menestyvät”

AMMATTIMAINEN RAKENNUTTAMINEN: YLLÄPITO

ATTENDO KANTELE – VIRIKKEITÄ JA FIKSUJA RATKAISUJA

AMMATTIMAINEN RAKENNUTTAMINEN: HARJANNOSTAJAISET

Miten kiinteistöjen energiatehokkuudesta huolehditaan

Ikäihmisille rakennetaan hyvää arkea Joensuussa

Tekijöiden juhlahetkeä vietettiin Kokkolan Koivunkajossa

“Ihan into piukeana odotan, että pääsemme luomaan tästä meidän ja tulevien asukkaidemme näköisen kodin.” HELI NUMMISTO, ATTENDO PLÄKKÄRIN JOHTAJA (S. 24)

IHMISET

HANKKEET

KESKIÖSSÄ

Sisältö

PÄÄKIRJOITUS

Vahvemmat hartiat, tuttu tapa toimia 8

HEIKKI ANTURANIEMI

Takuuasiat yhden vastuuhenkilön haltuun 23

Hyvää arkea ikäihmisille 18

KONSERNIN JOHDOLTA

Stefaan Gielens, Aedificakonsernin toimitusjohtaja

ATTENDO KANTELE, JOENSUU

LINTULAN PÄIVÄKOTI, OULU

Asiakkaan menestys on lähtökohta 14

Luovutuksesta ylläpitoon 24

ATTENDO PLÄKKÄRI, TURKU

Sujuvaa yhteistyötä hoivakotihankkeessa

ATTE NIITTYLÄ

NIKO MYNTTINEN

Ennakoivaa ja henkilökohtaista ylläpitoa 26

KOIVUNKAJO, KOKKOLA

Harjannostajaiset toivat tekijät yhteen

JUHANI RANTALA

Uutta osaamista hankekehitykseen 30

MARKO TAKKINEN

Ylläpitopäällikkö asiakkaan arjessa

Hoivatilat Oyj on ikäihmisten hoivan, päiväkotien, koulujen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Päätoimittaja: Juho Malmi Kannessa: Atte Niittylä Kannen kuva: Tommi Levy Tekstit: Samira Fahim, Hilkka Haaga, Marko Sirviö Kuvat: Tommi Levy, Tomi Mäki, Sakari Röyskö, Marko Sirviö, Juho Malmi, Hoivatilat Oyj Ulkoasu ja taitto: Luova Työmaa Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 250 kpl • ISSN 2489-2785 Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

2 | RATKAISUJA

PÄÄKIRJOITUS

Vahvemmat hartiat, tuttu tapa toimia

iinteistömarkkinan haastava tilanne on pitänyt rakentamisen volyymit monilla aloilla matalalla. Yhteiskuntakiinteistöissä näkymä on ollut myönteisempi: uusia hankkeita on käynnistynyt ja olemassa oleviin kohteisiin on solmittu pitkiä jatkosopimuksia. Hankekehitys on Hoivatilojen ydinosaamista, ja erityisesti ikähoivan tilojen tarve on suuri. Tämän lehden Joensuun Attendo Kanteleen hankeartikkelissa kerromme uuden hoivakodin lisäksi siitä, miten Hoivatiloilla ennakoidaan palvelutarpeen muutoksia ja tunnistetaan sopivia sijainteja uusille hoivakiinteistöille. Hoivatilat on osa Belgiassa pörssilistattua Aedifica-konsernia, josta tuli Euroopan suurin yhteiskuntakiinteistöjen omistaja 1.7. toteutuneella yritysjärjestelyllä. Suomessa Hoivatilojen hoidettavaksi siirtyy noin 20 uutta kiinteistöä. Asiakkaiden arki jatkuu tutulla tavalla, sillä paikallinen tiimi ja tutut yhteyshenkilöt säilyvät. Tässä lehdessä Aedifican toimitusjohtaja Stefaan Gielens kertoo yhdistymisestä konsernin näkökulmasta, ja omassa haastattelussani avaan tarkemmin, mitä muutos merkitsee Hoivatiloille ja asiakkaillemme Suomessa. Kasvollinen omistajuus, henkilökohtainen palvelu ja korkea toimialaosaaminen ovat meille kunnia-asia. Mittaamme asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä vuosittain, mutta hyvät tulokset eivät synny itsestään. Niiden eteen tehdään töitä joka päivä. Hoivatilojen toimintamalli ulottuu hankekehi-

tyksestä ja rahoituksesta rakennuttamiseen, ylläpitoon ja pitkäaikaiseen omistajuuteen. Tämän lehden teemana on ammattimainen rakennuttaminen, jota tarkastelemme hankkeen eri vaiheissa. Kokkolan Koivunkajon harjannostajaisissa ollaan rakentamisen ja yhteistyön äärellä, kun taas Oulun Lintulan päiväkodin luovutuksessa vastuu siirtyy rakennuttamisesta ylläpitoon ja takuuajan hallintaan. Työ ei pääty rakennuksen valmistumiseen. Pitkäaikaiselle omistajalle ylläpito on olennainen osa kokonaisuutta. Niko Mynttisen haastattelu kertoo tarkemmin, miten Hoivatilojen ylläpito huolehtii kiinteistöistä ja asiakkaiden arjesta ennakoivasti, henkilökohtaisesti ja tietoa hyödyntäen. Olemme Euroopan johtava yhteiskuntakiinteistöjen omistaja ja haluamme olla asiakkaillemme luotetuin kasvun kumppani. Jotta me voimme menestyä pitkällä aikavälillä, myös asiakkaidemme pitää menestyä. Siksi meille on tärkeää kehittää tarpeellisia hankkeita oikeisiin sijainteihin, rakennuttaa ne hyvin ja pitää niistä huolta myös valmistumisen jälkeen. Tähän meillä on nyt entistäkin vahvemmat edellytykset. • AT TE NI I T T Y L Ä to i mi tus j o h ta j a H o i v ati l at O y j

“Hoivatilat on osa Belgiassa pörssilistattua Aedifica-konsernia, josta tuli Euroopan suurin yhteiskuntakiinteistöjen omistaja 1.7. toteutuneella yritysjärjestelyllä. Suomessa Hoivatilojen hoidettavaksi siirtyy noin 20 uutta kiinteistöä.” ATTE NIITTYLÄ

RATKAISUJA | 3

HANKKEET

Ikäihmisille rakennetaan hyvää arkea Joensuussa Uuden Attendo Kanteleen johtaja Merja Kuismin haastateltiin kesäkuun lopulla, kun Hoivatilojen rakennuttama uusi hoivakoti oli juuri luovutettu ja asukkaita odotettiin saapuvaksi seuraavalla viikolla.

aatikoita, asentajia, työvuorolistoja, kilpailutusasiakirjojen laatimista, Merja Kuismin vastaa kysymykseen siitä, mistä päivät täyttyvät viikkoa ennen asukkaiden sisään muuttoa. – Viime viikolla tulevien asukkaiden läheiset kävivät tutustumassa paikkoihin. Monella muutto ensin harmitti, mutta mielipide muuttui, kun he näkivät uudet, hienot tilat. Attendo Kantele sijaitsee Joensuun Karhunmäen pientalovaltaisella alueella, jonne on hyvät julkiset kulkuyhteydet, alueella on päiväkoti ja koulu, ja löytyypä lähistöltä kotieläinpihakin. – Tämä sijainti on hyvä ja saavutettava. Asukkaiden kanssa päästään retkelle pyörätuolilla tai kävellen ihastelemaan hevosia, lampaita ja kanoja. Lähialueen päiväkodin ja koulun kanssa toivomme pääsevämme tekemään yhteistyötä, Merja Kuismin hahmottelee tulevaisuutta. Attendo Kantele on Merja Kuisminille jo kolmas hoiva koti, jota hän on ollut Attendolla starttaamassa. Viime hetken kiireet ja tarkistuslistat ovat tulleet tutuksi.

4 | RATKAISUJA

ATTENDO KANTELE, KARHUNMÄKI, JOENSUU

Asiakaspaikkoja: 33

Lämmitys: maalämpö

Kerroksia: 1

Investoinnin arvo: 5 M€

Kerrosala: 1 400 kem2

“Parasta talossa on sisä piha, jonne on kulku oleskelu- ja ruokailu tilasta. Näin kesäisin voimme pitää ovia auki ja mahdollistaa vanhuksille itsenäiset ulkoiluhetket.” MERJA KUISMIN

VIRIKKEITÄ JA FIKSUJA RATKAISUJA

Hoivatilat lähti rakennuttamaan Suppakujan hoivakoti -nimellä kulkenutta kohdetta heinäkuussa 2025, ja valmiin kohteen luovutus tapahtui vain 11 kuukautta myöhemmin. Yksikerroksinen, H-kirjaimen mallinen hoivakoti on suunniteltu viimeisimpien hoiva-alan käytänteiden mukaan. Hoivakoti on tarkoitettu ikäihmisille. Kuismin kertoo, että monilla asukkailla on muistisairaus tai muistin heikkenemistä, mutta joukossa on myös muuten vireitä ikäihmisiä, jotka eivät fyysisen toiminta kykynsä vuoksi enää pärjää kotona.

Talossa on 33 asukaspaikkaa, mitä Kuismin pitää sopivan kokoisena. – Parasta talossa on sisäpiha, jonne on kulku oleskelu- ja ruokailutilasta. Näin kesäisin voimme pitää ovia auki ja mahdollistaa vanhuksille itsenäiset ulkoilu hetket. Aamukahvit voidaan juoda mukavasti isolla terassilla, ja oleskelut ilana terassi toimii pitkälle syksyyn, Merja Kuismin kertoo. Henkilökunnalle on taukotila, mitä Kuismin pitää positiivisena asiana. Hoitajien kirjaamistila on hänen mukaansa melko pieni, mutta hän näkee siinä myös hyvän puolen: kirjaamista voi tehdä yh-

teisissä tiloissa asukkaiden lähellä, eikä iso toimistohuone houkuttele vetäyt ymään pois arjesta. YLLÄTTÄVÄN KAUNIS HOIVAKOTIRAKENNUS

Attendo Kanteleessa ennen asukkaiden tuloa vierailleet ihmiset ovat jo kehuneet taloa valoisaksi uudeksi rakennukseksi, jossa on miellyttävä tunnelma. – Kaunis ja ihana. Lisäksi uusi on aina uusi! Merja Kuismin summaa. Erityisesti häntä miellyttää rakennuksen äänimaailma: jo tyhjässä talossa huomattiin, että akustiikka on pehmeä.

RATKAISUJA | 5

HANKKEET

Myös keittiö nousee esiin myönteisenä yllätyksenä. Ruoka valmistetaan Attendo Aallonharjassa Rantakylässä ja jaetaan sieltä useisiin alueen Attendo-koteihin lämmi tettäväksi. Kuismin kuitenkin arvioi, että Kanteleen keittiö on tilava ja hyvin suunniteltu, ja siinä olisi pahan päivän varalle mahdollisuus myös valmistaa ruokaa itse.

Attendo Kanteleen sisustuksessa on käytetty paljon vaalean puun sävyjä ja tekstuuria, mikä vie ilmettä pois laitosmaisuudesta.

PITKÄ YHTEISTYÖ VASTAA KASVAVAAN HOIVATARPEESEEN

PUITTEET HYVÄLLE ARJELLE

Viimeisenä silauksena Merja Kuismin vastaanottaa ja kokoaa sisäpihan terassille tulevat kalusteet. Asukkaat taasen saavat itse sisustaa huoneitaan, Attendolta tulee peti ja pöytä. Näin huoneissa on tilaa henkilökohtaisille rakkaille tavaroille ja kalusteille. – Nyt kun itse hoivakotirakennus on valmis, on meidän vuoromme alkaa rakentaa asukkaille sitä heidän näköistään, hyvää arkea, Merja Kuismin sanoo.

Attendo Kantele on osa Hoivatilojen ja Attendon pitkäaikaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on tarjota ikäihmisille laadukkaita, turvallisia ja kodinomaisia asumisympäristöjä palvelutarpeen kasvaessa eri puolilla Suomea. Joensuun lisäksi Hoivatiloilla on rakenteilla tai juuri valmistunut Attendolle uusia ikäihmisten hoivakoteja Rova niemelle, Turkuun, Kuopioon ja Seinäjoelle. Nämä tarjoavat pian kodin noin kahdelle sadalle ikä ihmiselle hyvinvointialueiden keskuskaupungeissa. Yhteistyössä korostuu ajatus siitä, että hoiva kiinteistö ei ole vain rakennus vaan asukkaiden koti. Siksi tilojen toimivuuteen, esteettömyyteen, luonnonvaloon ja arkea tukeviin ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hoivatiloille vastuullinen kiinteistönomistajuus tarkoittaa myös energiatehokkaita ratkaisuja ja pitkäjänteistä tilojen kehittämistä, jotta hoivakodit palvelevat hyvin sekä asukkaita että henkilökuntaa nyt ja tulevaisuudessa. •

Yhteisissä tiloissa on vaaleiden, pehmeiden pintojen lisäksi näyttävämpiä tehosteseiniä.

Asukashuoneet ovat avaria ja valoisia. Kukin asukas saa sisustaa oman tilansa omilla, rakkailla esineillä ja kalusteilla.

6 | RATKAISUJA

Hoivarakentamisen tarve kasvaa lähivuosina voimakkaasti

käihmisten hoiva-asumisen tarve kasvaa Suomessa merkittävästi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Joensuu toimii esimerkkinä tästä kehityksestä: 80 000 asukkaan yliopisto kaupungissa ja maakuntansa keskuksessa on tällä hetkellä noin 10 000 yli 75-vuotiasta, ja määrän arvioidaan kasvavan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana noin 35 prosenttia, eli yli 3 000 henkilöllä”, sanoo Hoivatilojen asiakkuusjohtaja Jussi Vikman. Valtakunnallisesti hoiva-asumisen palvelupeitto on THL:n Sotkanet-tietokannan mukaan noin 6,5 % ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja 0,7 % yhteisöllisessä asumisessa. Mikäli nykyisen palvelu peiton taso säilyy, ympärivuorokautisen palvelu asumisen asukasmäärä lisääntyy yli 15 000 ikä ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 250–300 uuden hoivakiinteistön tarvetta. Samaan aikaan olemassa olevia hoivakiinteistöjä poistuu käytöstä rakennuksen heikon kunnon tai palveluverkkoon sopimattoman sijainnin takia. Uudisrakentamisen lisäksi tarvetta on myös perus parannuksiin ja energiaremonteille. Palvelutarpeen muutoksien ennakointi perustuu Hoivatilojen omaan analyysityöhön, jossa otetaan huomioon hoiva-asumisen vaatimukset ja lainsäädännön muutokset sekä väestön- ja toimintaympäristön kehitykset. Analyysin pohjalta tunnistetaan, mitkä sijainnit ovat palveluiden

tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaiset nyt ja tulevaisuudessa. Oikeisiin sijanteihin kehitetyt hoivakiinteistöt ja investoidut eurot konkretisoivat pitkäaikaista ja vastuullista kiinteistön omistajuutta. Jotta hoiva-asumisen kasvavaan tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan, tulisi Suomessa rakentaa joka vuosi noin parikymmentä uutta hoivakotia. Tyypillisesti kiinteistökehityshanke isossa kaupungissa kestää asemakaava- ja lupakäsittelyineen noin 3–5 vuotta. Kasvupiikki yli 75-vuotiaiden määrässä tulee vastaan jo vuonna 2031, joten päätösten aika on nyt. •

JU SSI VI K M AN As i a k kuus j o h ta j a H o i v ati l at O y j

RATKAISUJA | 7

KO N S E R N I N J O H D O LTA

Yhdessä vahvempin hoivan tulevaisuut Väestön ikään tyminen ja nykyaikaisten hoivatilojen kasvava tarve haastavat terveydenhuoltojärjestelmiä kaikkialla Euroopassa. Hoivan tarpeiden kasvaessa palveluntuottajat tarvitsevat rinnalleen pitkäjänteisiä kumppaneita, joilla on vahva taloudellinen asema ja syvällistä toimialaosaamista. Juuri näitä vahvuuksia Aedifican ja Cofinimmon yhdistyminen tuo Hoivatiloille ja sen asiakkaille.

“Hoivatilojen kautta Aedifica jatkaa investointeja nykyaikaisiin ja kestäviin hoivakiinteistöihin sekä vahvistaa pitkäjänteisesti asemaansa Pohjoismaissa.” STEFAAN GIELENS

8 | RATKAISUJA

na kohti ta Y

hdistyminen on merkittävä askel, jonka myötä syntyy Euroopan johtava hoivakiinteistöihin keskittyvä pörssilistattu kiinteistösijoitusyhtiö. Koko toiminta keskittyy laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja kestävien hoivatilojen mahdollistamiseen. HOIVATILAT AEDIFICAN TULEVAN KASVUN PERUSTANA POHJOISMAISSA

Hoivatilat on ollut osa Aedifica-konsernia vuodesta 2020. Hoivatilojen asiakkaille yhdistyminen ei tarkoita menestyksekkään paikallisen toimintamallin muuttamista, vaan sen vahvistamista. Suomi on Aedificalle tärkeä markkina. Hoivatilat on lähes 20 vuoden aikana rakentanut vahvan aseman Suomen hoivakiinteistömarkkinassa. Yhtiö tuo konserniin vakiintuneen toimintamallin, syvällisen paikallisen asiantuntemuksen, vahvat asiakassuhteet sekä näyttöä kyvystä kehittää vetovoimaisia hoivakiinteistöjä, jotka vastaavat Suomen muuttuviin tarpeisiin. Näin palveluntuottajat voivat keskittyä siihen, minkä ne osaavat parhaiten: laadukkaan hoivan tarjoamiseen. Hoivatilojen kautta Aedifica jatkaa investointeja nykyaikaisiin ja kestäviin hoivakiinteistöihin sekä vahvistaa pitkäjänteisesti asemaansa Pohjoismaissa. Samalla konserni saa Hoivatiloilta arvokasta hankekehitysosaamista sekä käytännön kokemusta ja näkemystä. Siksi Hoivatiloilla on tärkeä rooli myös Aedifican tulevassa kasvussa. Hoivatilojen paikallinen asiantuntemus säilyy toiminnan perustana. Asiakkaat jatkavat yhteistyötä saman paikallisen tiimin ja tuttujen yhteyshenkilöiden kanssa. Myös nykyiset vuokra sopimukset ja sitoumukset säilyvät ennallaan.

PAIKALLINEN TOIMINTA SÄILYY, TAUSTALLA OLEVA TUKI VAHVISTUU

Osana laajentunutta konsernia Hoivatiloilla on nyt käytössään yleiseurooppalaisen hoivakiinteistö toimijan resurssit: yli 12 miljardin euron kiinteistöomaisuus, yli 900 hoivakiinteistöä yhdeksässä maassa sekä kumppanuuksia noin 200 hoivapalvelujen tuottajan kanssa. Laajempi kokonaisuus avaa uusia mahdollisuuksia myös asiakkaille. Kasvanut taloudellinen kapasiteetti tukee kehityshankkeiden, perus korjausten ja innovatiivisten kiinteistöratkaisujen toteuttamista. Samalla Hoivatilat saa käyttöönsä eri puolilta Eurooppaa kertynyttä tietoa ja kokemusta hoivamarkkinoilta. Näin muualla toimiviksi havaittuja käytäntöjä ja malleja voidaan tunnistaa ja soveltaa paikallisiin tarpeisiin. Suomessa Hoivatilojen laaja paikallinen kokemus täydentyy nyt entistä laajemmalla eurooppalaisella asiantuntijaverkostolla, vahvemmalla investointikyvyllä ja lisäresursseilla. Ne auttavat vastaamaan hoivapalvelujen tuottajien ja kuntien muuttuviin tarpeisiin. Samalla pitkän aikavälin toimintafilosofiamme säilyy ennallaan: rakennamme kumppanuuksia vuosikymmeniksi ja tuemme hoiva-alan kehitystä pitkäjänteisesti. • STE FAAN G I E LE NS Ae d i f i c a - ko n s e r n i n to i m i tus j o h ta j a

RATKAISUJA | 9

KESKIÖSSÄ

Hoivatilojen toimitusjohtaja Atte Niittylä korostaa, että asiakkaan menestys on lähtökohta myös Hoiva tilojen onnistumiselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle. Pitkäaikainen omistajuus ohjaa sitä, millaisia hankkeita kehitetään, mihin rakennetaan ja millaisia ratkaisuja kohteissa tehdään. Ammattimaisessa rakennuttamisessa vastuu ja tieto kulkevat mukana hankkeen alusta pitkälle rakennuksen valmistumisen jälkeen.

TOIMITUSJOHTAJA ATTE NIITTYLÄ

“Menestymme, kun asiakkaamme menestyvät” 10 | RATKAISUJA

KESKIÖSSÄ

iime vuosien vaikeasta kiinteistömarkkinasta huolimatta Hoivatilat on pystynyt jatkamaan investointejaan Suomessa. Toimitusjohtaja Atte Niittylän mukaan onnistumisen ovat mahdollistaneet Aedifican vakaa taloudellinen asema ja näkemys yhteiskuntakiinteistöjen pitkän aikavälin tarpeesta. – Olemme investoineet Suomeen noin 100 miljoonaa euroa vuodessa viimeisten viiden vuoden aikana, mihin harva toimija on pystynyt. Lisäksi kehitämme ja ylläpidämme olemassa olevaa kiinteistösalkkuamme pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. Tästä on kiittäminen Aedifican erittäin fiksusti johdettua taloutta ja vakaata asemaa. Aedifican ja Cofinimmon yhdistymisen myötä Hoivatilojen takana on nyt kiistatta Euroopan suurin toimija omalla alallaan. Kahden johtavan toimijan yhdistyminen lisää resursseja ja tuo Suomessa myös parikymmentä aiemmin Cofinimmon omistamaa kiinteistöä Hoivatilojen hoidettavaksi. – Nyt hartioiden leveys on volyymin näkökulmasta kaksinkertaistunut, ja kyse on noin 12 miljardin euron yhtiöstä. Se tarkoittaa muun muassa suurta investointikykyä ja houkuttelevampia rahoitusehtoja, Niittylä sanoo.

Hän näkee muutoksen jatkumona kehitykselle, jota Aedifica on jo yli kuuden vuoden ajan tuonut Hoivatilojen toimintaan. – Aedifican arvot ja tapa toimia ovat hyvin samanlaisia kuin Hoivatiloilla. Tämä yhdistelmä tuo parhaat puolet eurooppalaista vakautta ja pitkä jänteisyyttä taustapeiliin sekä samalla kotimaisia kehitysmahdollisuuksia ja kasvupotentiaalia tuulilasiin, Niittylä luonnehtii. Vahva taloudellinen selkänoja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki mahdolliset hankkeet toteutetaan. Pitkäaikaisena omistajana ja vuokran antajana Hoivatilat arvioi tarkasti, mihin ja milloin kannattaa investoida. – Meillä on mennyt hyvin, mutta jotta meillä voi mennä hyvin, asiakkaillamme pitää mennä hyvin. Kohteiden pitää sijaita oikeissa paikoissa, niiden pitää olla oikean tyyppisiä ja oikein hinnoiteltuja. Asiakkailla pitää myös olla vahva kysyntä, Niittylä sanoo. PITKÄ AIKAJÄNNE ALKAA JO TONTIN SIJAINNISTA

Hankkeita arvioitaessa Hoivatilat käy palveluntuottajien lisäksi vuoropuhelua kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa muun muassa maankäytöstä ja palveluverkon suunnittelusta. Nykyisen

tarpeen rinnalla tarkastellaan sitä, miltä alueen väestö, palveluverkko ja palveluntuottajien toimintaedellytykset näyttävät vuosien päästä. – Juuri tällä hetkellä toiveita moderneille hoivakodeille löytyisi ympäri Suomen. Mutta kun katsotaan kymmeniä vuosia eteenpäin, tilanne voi olla toinen. Hoivakotien rakentaminen jokaiseen paikkaan ilman tarkkaa analyysia ei ole vastuullista pitkällä aikavälillä. Eri toimijat tarkastelevat hankkeita omista lähtökohdistaan ja oman liiketoimintansa mukaisesti. Rakennus liikkeelle hanke voi olla vuoden tai kahden kokonaisuus, ja joidenkin kiinteistösijoittajien aikajänne voi olla muutamia vuosia. – Me katsomme 20 tai 30 vuoden päähän ja pidemmällekin, sillä meillä voi olla kuntien kanssa 50 vuoden maanvuokrasopimuksia. Meille sopii parhaiten se, että pelaamme hyvin pitkää peliä. Sijainnilla on suuri merkitys myös käyttäjille. Hoivakohteen pitää olla saavutettava niin työntekijöille kuin omaisille, ja tilojen pitää olla terveellisiä, turvallisia ja tarkoitukseensa sopivia. Kun nämä asiat ovat kohdallaan, ratkaisu palvelee palveluntuottajaa, tilojen käyttäjiä ja myös kiinteistönomistajaa.

“Tämä yhdistelmä tuo parhaat puolet eurooppalaista vakautta ja pitkäjänteisyyttä taustapeiliin sekä samalla kotimaisia kehitysmahdollisuuksia ja kasvupotentiaalia tuulilasiin.” ATTE NIITTYLÄ

RATKAISUJA | 11

KESKIÖSSÄ

Esimerkiksi talotekniikassa paino KUMPPANILTA tetaan energiatehokkaita ja ammattiHoivatilojen toimintamallissa hanke ei käyttöön soveltuvia ratkaisuja. ala rakennustyömaalta eikä pääty ra– Pitkäaikaisena omistajana valitkennuksen luovutukseen. Kokonaisuus semme tyypillisesti järeämpiä ja koevoi alkaa markkinan ja hankkeen teltuja ratkaisuja. Meidän kannattaa elinkelpoisuuden analysoinnista sekä tehdä järkeviä ja kestäviä hankintoja. yhteydenpidosta kuntiin ja hyvinAmmattimainen rakennuttaminen vointialueisiin. Sen jälkeen tulevat alkaa kuitenkin jo ennen kuin kauha esimerkiksi kaavakehitys, suunnittelu, isketään maahan työmaalla. Hoiva luvittaminen, sopimukset ja rakennuttiloilla hankekehittäjä ja rakennuttajataminen. päällikkö muodostavat työparin, joka Valmistumisen jälkeen jatkuvat arvioi hankkeen edellytyksiä ja vie sitä pitkä vuokrasuhde, ylläpito, pitkän eteenpäin yhdessä asiakkaan kanssa. tähtäimen korjaussuunnittelu ja aiRakennusliike kilpailutetaan kukanaan myös keskustelut seuraavasta hunkin hankkeeseen erikseen, mutta vuokrakaudesta, mahdollisista laajen- rakennuttamisen osaaminen pidetään nuksista tai energiaremonteista. Hoivatilojen omassa organisaatiossa. – Pystymme tarjoamaan asiak Niittylä pitää tätä yhtenä yhtiön keskeikaalle koko elinkaaren palvelut sasistä vahvuuksista. malta luukulta. Se on saumaton koko – Hankekehitystä ja rakennuttanaisuus, jossa asiakas voi keskittyä mista tekevät asiakkaille ja kumppaydintoimintaansa ja Hoivatilat hoitaa neille tutut ja kokeneet osaajat. Kun kiinteistöasiat, Niittylä sanoo. he valvovat työmaata ja seuraavat sen etenemistä yhdessä rakennusliikkeen KUN ITSELLE TEHDÄÄN, kanssa, sillä on suuri merkitys KANNATTAA TEHDÄ KUNNOLLA laatutasoon ja myös loppukäyttäjän – Tuttu sanonta “kuin itselle tekisi” kokemukseen. kuuluu meillä muodossa “kun itselle Myös vuokralainen pidetään tekee”. Kun tehdään Hoivatilojen mukana läpi rakennusvaiheen. omaan taseeseen pitkällä horisontilla, Käyttäjä osallistuu suunnitteluun ja kannattaa tehdä aina heti kunnolla. työmaakokouksiin, ja mahdollisia Ei etsitä pikavoittoja, vaan tehdään muutostarpeita käsitellään koko pieteetillä, Niittylä kiteyttää. prosessin ajan. KOKO ELINKAARI SAMALTA

“Kun tehdään Hoivatilojen omaan taseeseen pitkällä horisontilla, kannattaa tehdä aina heti kunnolla. Ei etsitä pikavoittoja, vaan tehdään pieteetillä.” ATTE NIITTYLÄ

12 | RATKAISUJA

Ammattimaiseen rakennuttamiseen kuuluu myös toteutuskumppanin huolellinen valinta. Rakennusliikkeen toteutuskyvyn lisäksi arvioidaan sen taloudellista tilannetta ja tarjousten realistisuutta. Viime vuosien epä varmassa markkinassa tämän merkitys on korostunut. – Meillä on myös kykyä ja halua toimia tilanteessa, jossa rakennusliike esimerkiksi joutuisi vaikeuksiin. Pystymme silti viemään hankkeen loppuun aikataulussa niin, ettei matkan varrella tullut ongelma vaikuta radikaalisti vuokralaisen lopputulokseen. KOKEMUS PALAA SEURAAVIIN HANKKEISIIN

Hoivatilat on kehittänyt Suomeen lähes 300 hanketta. Cofinimmon kohteiden siirtymisen jälkeen yhtiöllä on omistuksessaan noin 250 kiinteistöä ja noin 1,5 miljardin euron kiinteistövarallisuus. Jokainen potentiaalinen hanke arvioidaan sijainnin, käyttötarkoituksen ja asiakkaan tarpeiden mukaan. – Tiedämme, millaiset ratkaisut toimivat ja millaiset eivät, millaisia

KESKIÖSSÄ

kohteita eri sijainneilla on ja millaisia ratkaisuja eri operaattoreille on tehty. Nämä opit ovat aina ammattimaisen rakennuttamisemme taustalla. Salkun kasvu on muuttanut myös Hoivatilojen omaa työtä. Uusien hankkeiden kehittämisen rinnalla yhä suurempi huomio kohdistuu olemassa olevan laajan kiinteistökannan aktiiviseen johtamiseen. PUNAINEN LANKA JATKUU LUOVUTUKSEN JÄLKEEN

Kohteen valmistuessa kiinteistö jää Hoivatilojen omistukseen, ja työ jatkuu muun muassa takuuajan hallinnan, asiakkuuden hoidon ja ylläpidon parissa. Ylläpidon malli vaihtelee. Osassa kohteita vuokralainen vastaa päivittäisten ylläpitopalvelujen järjestämisestä, kun taas esimerkiksi monissa kuntien kouluja päiväkotikohteissa Hoivatilat koordinoi kiinteistö palvelujen kokonaisuutta. Niittylän mukaan olennaista on jatkuvuus eri vaiheiden välillä. – Punainen lanka kulkee alusta asti oman organisaatiomme sisällä koko kiinteistön elinkaaren ajan. Samaan kokonaisuuteen kuuluu kasvollinen omistajuus. – Meillä on tutut yhteyshenkilöt sekä nimetyt rakennuttajapäälliköt,

hankekehittäjät, asiakasvastaavat ja ylläpitopäälliköt. Uskon, että tämä erottaa meitä muista toimijoista ja tuottaa asiakastyytyväisyyttä, henkilöstötyytyväisyyttä ja lopulta sitä laatua, jota tavoittelemme. Monet Hoivatilojen ensimmäisinä kasvuvuosina valmistuneet kohteet ovat nyt vaiheessa, jossa ensimmäinen pitkä vuokrasopimuskausi on päättymässä tai jo päättynyt. Asiakkaan kanssa keskustellaan hyvissä ajoin siitä, miten toiminta kohteessa jatkuu ja tarvitaanko esimerkiksi remontteja, muutoksia tai energia tehokkuutta parantavia toimenpiteitä. – Ensimmäisen sopimuskauden jälkeen tulee toinen ja mahdollisesti kolmas ja niin edelleen. Näin portfolion johtaminen pohjaa samaan ajatukseen kuin uuden hankkeen kehittäminen: asiakkaan toiminnan ja kiinteistön tulevaisuuden on sovittava yhteen. OSAAMINEN KULKEE MYÖS

Suomesta tulee lisäksi sivistys kiinteistöihin ja julkisiin vuokra laisiin liittyvää kokemusta. Hoiva tiloilla on Suomessa noin sata sivistysk iinteistöä, kuten päiväkoteja ja kouluja. Vuokralaisina on yksityisten palveluntuottajien lisäksi kuntia, kaupunkeja ja hyvinvointialueita. Pitkät sopimukset kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kaltaisten vakaiden julkisten vuokra laisten kanssa ovat suomalaisen markkinan erityispiirre. Ne tuovat konsernin salkkuun sekä vakautta että monipuolisuutta. Pitkällä aikavälillä näkymä on Niittylän mukaan myönteinen, vaikka lähivuosiin liittyy edelleen epä varmuutta. – Seuraavat viisi vuotta saamme tehdä paljon töitä sen eteen, että löydämme ja toteutamme hyviä ikähoivan hankkeita. Kysyntä on vahvaa koko Euroopassa, ja erityisesti Suomen suurissa kasvukeskuksissa tarvitaan lisää kapasiteettia. •

SUOMESTA MUUALLE EUROOPPAAN

Niittylän mukaan erityisesti Suomessa tehtävä hankekehitys ja rakennuttaminen sekä ylläpidon osaaminen ovat herättäneet kiinnostusta konsernissa. Hoivatilojen toimintamallia on esitelty myös konsernin sisällä, ja siitä on järjestetty koulutuksia.

RATKAISUJA | 13

KESKIÖSSÄ

“Vastuunjakotaulukot on kirjattu vuokrasopimuksien liitteiksi, mutta maailma ei ole niin mustavalkoinen, että niitä voisi soveltaa kaikkiin tilanteisiin. Aina voidaan keskustella.” NIKO MYNTTINEN

Vastuullinen kiinteistön ylläpito on asiantuntevaa ja inhimillistä Hoivatilat rakennuttaa kiinteistönsä pääasiassa itse ja jää niiden pitkäaikaiseksi omistajaksi ja kehittäjäksi. Kun kiinteistö on yhtiön omassa ylläpidossa, sen huoltohistoria ja mahdollinen korjausvelka ovat hyvin tiedossa, ja pitkän tähtäimen korjaus- ja kunnossapitotyöt tuleville vuosille ovat paremmin ennakoitavissa. Ylläpidon tärkeä tehtävä on pitää huoli kiinteistöstä – ja sen vuokralaisista.

lläpidon tavoite on yksinkertainen: pitää tilat käyttäjilleen viihtyisinä ja niin viimeisen päälle hyvässä kunnossa, että niissä on hyvä asua ja työskennellä. Mitä kaikkea Hoivatilojen ylläpitotiimi sitten konkreettisesti tekee? Muun muassa kaikkeako? – Tuo oli hyvin tiivistetty, voisi melkein sanoa, että muun muassa kaikkea, Hoivatilojen ylläpitopäällikkö Niko Mynttinen naurahtaa. Ylläpidon työnkuva on hyvin laaja. Nikon mukaan on oikeastaan helpompi sanoa, mitä he eivät tee: urakointia tai

14 | RATKAISUJA

korjaustöitä. Tosin korjauksiakin järjestellään paljon heidän kauttaan. – Omalta kohdaltani on sanottava, että jos kiinteistössä olisi joskus joku pieni korjattava asia ja työkaluja sattuisi olemaan saatavilla, miksen periaatteessa voisi sen korjatakin – olen ollut aiemmin LVI-alalla, hän tuumaa. OMA YHTEYSHENKILÖ ON VUOKRALAISEN LUOTTOPAKKI

Hoivatiloilla jokaiselle kiinteistölle on nimetty oma ylläpidon yhteyshenkilö, joka on mukana parhaassa tapauksessa

KESKIÖSSÄ

jo kohteen suunnittelu- ja rakennusvaiheesta lähtien. Näin vuokralainen saa Hoivatilojen suuntaan heti sellaiset tutut kasvot, jotka ovat osa arkea myös kiinteistön valmistumisen jälkeen. – Pyrimme olemaan ja olemmekin vuokralaisen arjessa ensimmäinen ja toivottavasti ainoa tarpeellinen yhteystieto vuokranantajan suuntaan. Olipa heillä millainen ongelma tahansa, ylläpito auttaa. Yhteydenoton jälkeen asia joko hoituu kuntoon jo ensimmäisen puhelun aikana, tai ylläpito selvittää ja palaa asiaan hetken päästä. – Usein pystymme hoitamaan asian välittömästi, ja mikäli tilanne vaatii, meillä on hyvät resurssit ratkoa ongelmat oman kattomme alla sekä tarvittaessa todella laaja kumppaniverkosto. Asia kuin asia järjestyy, Niko lupaa. Oma tuttu yhteyshenkilö ja suora yhteys ylläpitotiimiin ovat loppuasiakkaille todella isoja etuja. Ylläpidon yhteyshenkilöt käyvät tasaisin väliajoin myös paikan päällä kohteissa eivätkä hoida asioita vain työpöytiensä takaa. Nikolle työn parhaita puolia ovatkin juuri kiinteistöissä vierailut ja ihmisten tapaamiset. Joskus oma yhteyshenkilö saattaa vaihtua esimerkiksi paikkakuntajärjestelyjen tai kohteiden muutosten vuoksi, mutta tämä on Hoivatiloilla hyvin harvinaisia. TIETO LIIKKUU KÄTEVÄSTI KÄYNNEILLÄ JA BITTIAVARUUDESSA

Ylläpito ei vain odota yhteydenottoja vaan käy säännöllisesti tekemässä kiinteistöauditointeja paikan päällä. Niissä tarkastetaan kiinteistön nykykunto ja lähivuosien mahdolliset peruskorjaustarpeet. Rakennuttajapäällikön kanssa he käyvät vuosittain läpi kohdekohtaisesti kunkin kiinteistön tarpeet, mahdolliset korjausaikataulut ja budjetoinnit seuraaville vuosille.

Joskus kiinteistöissä tapahtuu yllättäviä, akuutteja vahinkoja, kuten vesivahinkoja, jolloin ylläpito ottaa usein vetovastuun korjauksista. Jokaisessa kohteessa on automaation etävalvomo, jonka avulla rakennuksen tekniikan toimintaa on helppo seurata. Sen kautta voi ennakoida ja ratkoa monia ongelmia sekä selvittää mahdollisen vian syitä. Paikan päälle mennään kuitenkin aina, kun tilanne sitä vaatii. Jos esimerkiksi lämmönjakohuoneessa on mennyt osa rikki, ylläpito tilaa urakoitsijan vaihtamaan sen. Energiankulutusohjelmiston avulla jokaisesta kiinteistöstä saadaan etänä ajantasaista tietoa sähkön, kaukolämmön ja veden kulutuksesta. Tekoälypohjainen seuranta louhii kulutusdataa koko ajan ja muodostaa sen pohjalta ehdotuksia siitä, mitä olisi hyvä selvittää, korjata tai muuttaa. Hoivatilat on tehnyt kiinteistöihinsä jopa 100 energiatehokkuutta parantavaa remonttia vuodessa. Tilojensa energiakulut maksavalle vuokralaiselle tällainen parannus tuo vuosittain merkittäviä säästöjä. SÄHKÖINEN HUOLTOKIRJA AUTTAA PUOLIN JA TOISIN

Erittäin tärkeä ylläpidon työkalu on myös sähköinen huoltokirja, jonka kautta vuokralainen saa itse luotua palvelupyyntöjä ylläpidolle ja kiinteistöhuollolle. Olipa kyseessä kiinteistöhuollon vastuulle kuuluva keittiön rikkoutunut hana tai kiinteistönomistajalle kuuluva perustavanlaatuisempi ongelma, ilmoitus asiasta lähtee ja siihen reagoidaan nopeasti. – Meidän näkökulmastamme huoltokirjassa pyörii kiinteistön arki. Järjestelmä on hyvin läpinäkyvä kaikille osapuolille, ja sen kautta saamme dataa niin määräaikaisista kuin yllättävistäkin huoltotoimista. Kun tarvittavat toimenpiteet on tehty, homma toimii ja tilat pysyvät kunnossa jat-

YHTEYDET YLLÄPITOON LUKUINA Ylläpitoon tulevien yhteydenottojen määrä vaihtelee paljon. Vahinkohan ei tule kello kaulassa, joten varsinaisia yhteydenottojen “sesonkiaikoja” ei juuri ole. Määriin vaikuttavat kuitenkin oleellisesti esimerkiksi vallitsevat sääolosuhteet, sillä niiden ääripäät laittavat kiinteistöt laitteistoineen tiukille. Alta voit tutustu tarkemmin yhden ylläpitopäällikön esimerkkikuukauden yhteydenottomääriin. Yhteydenotot ylläpitopäällikölle joulukuussa 2025

Sähköposteja: Palvelupyyntöjä huoltokirjaan: Laskuja: Puheluita:

1 737 kpl 372 kpl, joista 63 kpl osoitettu suoraan kiinteistönomistajalle noin 200 kpl lukuisia päivittäin

RATKAISUJA | 15

KESKIÖSSÄ

kossakin, Niko Mynttinen tiivistää. Kaiken lähtökohtana on ajatus, että ennakoidaan eikä vain reagoida ja korjataan ajoissa eikä myöhään. Esimerkiksi lattiapinnoitteiden uusiminen tai julkisivun huoltomaalaus voi hetkellisesti vaatia vuokralaisen arjessa erityisjärjestelyjä, mutta on lopulta kaikkien etu, että työ hoidetaan ennen kuin aiheutuu isompia harmeja. Toteutuksesta ja aikataulusta sovitaan kuitenkin aina yhdessä vuokralaisen kanssa. Puhumalla ja molemminpuolisella luottamuksella asiat järjestyvät.

Hoivatilojen ylläpitopäällikkö Niko Mynttisen työpäivät ovat vauhdikkaita ja puhelin soi usein. Kun vuokralainen soittaa, Niko pystyy usein ratkaisemaan tämän ongelman tai mieltä askarruttavan asian jo saman puhelun aikana.

TAVOITTEENA MAAILMAN PARAS YLLÄPITO

– Kiinteistöjohtajamme Juhana Saarni on lanseerannut ajatuksen “maailman parasta ylläpitoa”, joka on lennokas mutta myös hyvä tavoite. Emme ole kankeita, ja kanssamme pystyy keskustelemaan ja neuvottelemaan, Niko sanoo. Tarkat vastuunjakotaulukot on kirjattu vuokrasopimuksien liitteiksi, mutta maailma ei ole niin mustavalkoinen, että niitä voisi kaikkiin tilanteisiin soveltaa. Aina voidaan keskustella, hän jatkaa. Joustavuus ja aito huolenpito saattavat olla ratkaisevia tekijöitä, kun määräaikaisen vuokrasopimuksen kausi on loppupuolellaan ja jatkosta neuvotellaan. Kun kiinteistöistä on huolehdittu hyvin, vuokralainenkin todennäköisesti viihtyy siellä. Hoivatilat onkin tehnyt paljon erilaisia toimenpiteitä vuokralaistensa hyväksi aina sisätilojen freesauksista energiaremontteihin. Hoivatilojen asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset ovat pysyneet vuodesta toiseen erinomaisina, ja asiakaspalvelun taso saa siellä kiitosta. Niko uskoo tämän johtuvan muun muassa toimiviksi hioutuneiden prosessien ja käytössä olevien erinomaisten työkalujen lisäksi nappirekrytoinneista. – En vieläkään ymmärrä, mitä magiaa se on, kuinka rekrytointeja tekevät ammattilaisemme voivat olla niin uskomattoman taitavia! Mihin tahansa tiimiin meille on haettukin uusia tekijöitä, on löytynyt hyvin samanhenkistä ja palvelualtista porukkaa, joka haluaa aidosti auttaa asiakkaitamme. Uskon, että sillä on iso merkitys. Teknologia ja tekoälytyökalut ovat todellakin vain työkaluja – meidän tärkein tehtävämme lähtee siitä, että olemme ihminen ihmiselle, Niko kertoo. • 16 | RATKAISUJA

Ylläpito pitää huolta kiinteistöjen lisäksi myös ihmisistä Niko Mynttinen on huomannut reilun kahdeksan vuotensa aikana Hoivatiloilla, että työpäivä pystyy yllättämään ihmeellisin tavoin. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Ylläpito haluaa ja voi auttaa vuokralaisia joustavasti myös vähän erikoisemmissakin tilanteissa. Aikanaan Niko oli lähtenyt aikaisin aamusta ajelemaan sovitusti parinsadan kilometrin päähän kiinteistökierrokselle, muun muassa erääseen päiväkotiin. – Kun olin matkalla, päiväkodin johtaja soitti. Automurheiden vuoksi hän ei pääsisi millään siirtymään ajoissa paikan päälle toisesta päiväkodista. Pyysin häntä laittamaan minulle sen toisen päiväkodin osoitteen, niin haen hänet ja voimme mennä yhdessä! Näin tehtiin. Toiseen tavallisesta poikkeavaan muistoon liittyy ikävä tilanne, josta päällimmäiseksi mieleen kuitenkin jäi asiakkaan kiitollisuus huolenpidosta. Tampereella oli juuri otettu käyttöön uusi ensi- ja turvakoti. Ei kuitenkaan mennyt kauan, kun siellä sattui epäonninen suuri vesivahinko ison putken haljettua. Niko sai nopeasti tiedon tilanteesta ja päätti välittömästi lähteä Espoon Leppävaarasta paikan päälle. – Toki tiedostin, etten voinut edistää tai nopeuttaa vahingon korjaamista siellä mitenkään, mutta ajelin paikalle. Olimme siellä asianosaisten kanssa yhdessä, seurasimme ja päivitimme tilannetta. Se oli pieni teko minulle ja Hoivatiloille, mutta todella iso ja merkityksellinen asia vuokralaisellemme.

IHMISET

“Hoivatiloilla kaikki kannustaa toisiaan. Ei tarvitse hävetä, jos ei tiedä jotain. Kaikkien ongelmat on yhteisiä, kaikki ratkoo niitä ja auttaa toisiaan. Koskaan ei jää yksin. Mielestäni se on terveen työilmapiirin avainjuttuja.” HEIKKI ANTURANIEMI

LAAJALTI TIETOA JA “LEHMÄN HERMOT”

UUTEEN TEHTÄVÄÄN UUSI HENKILÖ

Tervetuloa tiimiin, Heikki!

aaliskuussa KIRA-tiimissä projekti-insinöörinä aloittanut Heikki Anturaniemi kertoo olevansa tyytyväinen uuteen tehtäväänsä “toisella puolen pöytää”. Aiemmin Heikki on toiminut eri rakennusliikkeiden takuuvastaavana ja hoitanut muun muassa takuu korjausten organisointia. Eräässä aiemmassa työpaikassa rakennusliike rakensi päivä- ja hoivakoteja Hoivatiloille ja niiden takuuvastuiden hallinnointi kuului Heikille. Siksi osa nykyisistä työkavereista oli hänelle jo entuudestaan tuttuja. – LinkedIn-ilmoituksen tehtävänkuvasta tunnistin, että takuupuolen kokemuksestani voisi olla hyötyä. Soitin puhelun, laitoin paperit ja täällä ollaan! Heikki on toiminut rakennusalalla jo vuosituhannen alusta. Hän eteni eri organisaatioissa rakentamisen kautta takuutöiden työpäälliköksi saakka ja

toimi välillä yrittäjänäkin. Tietotaitoa hän hankki lukemalla paljon rakentamisen määräyksiä, rakennusalan yleisiä sopimusehtoja ja lainsäädäntöä. Nyt Heikki vastaa valmistuneiden kohteiden takuuasioista koko Suomen alueella. Tehtävä on Hoivatilojen organisaatiossa uusi. Heikki järjestää ensimmäisen ja toisen vuoden takuutarkastukset sekä hoitaa kiireelliset reklamaatiot ja korjaukset, jotka eivät voi odottaa takuutarkastukseen saakka. Myös urakoitsijoiden 10-vuotisvastuiden hallinnointi kuuluu tehtävänkuvaan. Yhteyshenkilönä vuokralaisten, Hoivatilojen ja urakoitsijoiden välillä toimiessa työhön kuuluu esimerkiksi vesivahinkojen, lukitusongelmien, talo teknisten puutteiden ja viranomaismääräysten perusteella tehtävien korjausten koordinointia. Lisäksi hän arvioi reklamaatioita ja sitä, kuuluuko jokin virhe Hoivatilojen vai urakoitsijan vastuulle.

Heikki kertoo, että hänen tehtävässään pitää ymmärtää rakennustekniikkaa, kuten lämmitys-, sähkö-, ilmanvaihtoja automaatioasioita sekä määräyksiä ja sopimusehtoja. Hänen täytyy kyetä arvioimaan, onko kyse todellisesta virheestä vai ominaisuudesta, ja perustelemaan tarvittaessa urakoitsijalle, miksi korjausta vaaditaan. Reklamaatiotilanteissa asioita ei saa ottaa henkilökohtaisesti, vaan ne pitää pystyä käsittelemään rauhallisesti ja ottaa asiat asioina. Asiakaspalveluhenkisyys on välttämätöntä. MAANLÄHEINEN ARKI TUO VASTAPAINOA TYÖLLE

– Tällä hetkellä työ ja vapaa-aika on hienosti balanssissa. Heikin vapaa-aikaa vallitsee oman pienmaatilan hoito Nummelassa. Kahden tyttären ja vaimon lisäksi tilalla asustaa kanoja, kukkoja, lampaita, hevosia, kissa ja kolme koiraa. Metsä- ja peltotöiltä sekä eläinten hoidolta jäävän ajan Heikki käyttää mielellään kalalla. – Odotan tulevalta syksyltä, että pääsen vakiinnuttamaan “takuu miehen” toimenkuvan ja rutinoimaan uuden tehtävän osaksi Hoivatilojen prosesseja ja sitä kautta helpottamaan myös työkavereiden to do -listoja. Haluan myös entisestään parantaa osaltani Hoivatilojen jo erinomaista asiakaspalvelua. • RATKAISUJA | 17

HANKKEET

Luovutuspäivänä kapula vaihtuu, mutta vastuu jatkuu Lintulan uuden päiväkodin luovutuksessa yksi rakennushanke päättyy ja uusi vaihe alkaa. Ensin rakennusliike luovuttaa kohteen Hoivatiloille, sitten Hoivatilat siirtää hallinnan käyttäjälle. Samalla rakennuttamisvaiheen päättyessä Hoivatilojen vastuu jatkuu ylläpidossa ja takuuajan hallinnassa. Hallittu vastuunvaihto, selkeät roolit ja asiakkaan mukana pitäminen ovat ammattimaisen rakennuttamisen ydintä.

ulun Lintulan uuden päiväkodin käytävillä kulkee moniammatillinen joukko yhtä jalkaa huoneesta toiseen. Valmiissa rakennuksessa tarkastetaan vielä yhdessä pintoja, ovia, kiintokalusteita, valaistusta ja lukuisia muita yksityiskohtia ennen varsinaista luovutus kokousta. Huomiot ovat pieniä. Jostain löytyy asentajan peukalon jättämä tahra, toisaalla yksittäisen saranan narina kertoo voitelun tarpeesta. Kokonaisuus on valmis vastaanotettavaksi.

18 | RATKAISUJA

Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen Elias Rautio kuvaa Lintulan päiväkotihankkeen sujumista sanoilla, jotka kertovat paljon myös luovutuspäivän tunnelmasta. Ongelmaisella työmaalla hän joutuu tilaajan edustajana käymään tuon tuostakin. Lintulassa tilanne on ollut päinvastainen. – On pitänyt pikemminkin soitella, että oletteko te vielä hengissä siellä, kun ei mitään kuulu, Rautio naurahtaa. Projektipäällikkönä Rautio huolehtii työmaa vaiheessa kaupungin edusta. Lintulan hanke on hänen mukaansa edennyt mallikkaasti niin rakennuttamisen kuin rakentamisenkin osalta.

HANKKEET

Luovutuspäivänä myös piha-alueet ja ulkotilat käytiin yhdessä läpi osana kohteen vastaanottoa.

E L IA S RAU TIO P rojektipäällikkö O u l u n Tilapalvelut

– Ihmiset tekevät töitä yhdessä, ja toimivilla henkilökemioilla on merkitystä. Myös yritysten toimintakulttuurilla on suuri vaikutus loppu tulokseen. Hoivatilat on Rautiolle useista hankkeista tuttu rakennuttaja. Hän luonnehtii Hoivatiloja yhteistyökykyiseksi kumppaniksi, jonka kanssa on yhteinen pyrkimys hyvään lopputulokseen. LUOVUTUSPÄIVÄÄN VALMISTAUDUTAAN KOKO HANKKEEN AJAN

Yhteisen katselmoinnin jälkeen siirrytään kalustamattoman rakennuksen ruokalatilaan varsinaiseen vastaanottokokoukseen. Kohteen rakennuttajapäällikkönä toiminut Hoivatilojen Jari Lehto toimii kokouksen puheenjohtajana ja käy kohta kohdalta läpi urakan vastaan ottamiseen liittyvät asiat. Luovutuspäivä on hankkeen merkittävä rajapyykki, mutta ammattimaisen rakennuttamisen näkökulmasta onnistuminen on ratkaistu pitkälti jo sitä ennen. Lehdon mukaan rakennuttajapäällikön on tunnettava hankkeen tavoitteet ja tiedettävä, mitä asiakkaan kanssa on hankkeen aiemmissa vaiheissa sovittu. Rakennuttajan tehtävänä on pysyä riittävän lähellä hanketta koko toteutuksen ajan. Työmaan tilanteesta on oltava jatkuvasti riittävä käsitys, jotta aikatauluun, kustannuksiin ja laatuun voidaan vaikuttaa ajoissa. – Ei voi lopussa vain reagoida, että ollaankin kaksi kuukautta myöhässä. Budjetin ja aika

taulun pitää pysyä hallinnassa, ja laadulliset vaatimukset pitää varmistaa ennakolta, Lehto kiteyttää. Säännölliset työmaakokoukset, tekninen valvonta ja jatkuva yhteydenpito auttavat havaitsemaan poikkeamat silloin, kun niihin voidaan vielä vaikuttaa. Lehto korostaa samalla vastuunjakoa: jokaisella hankkeen osapuolella on oma tehtävänsä, ja rakennuttaja luottaa siihen, että laadukkaat kumppanit kantavat oman vastuunsa. Rakennuttamisessa kulkee mukana myös tulevan käyttäjän näkökulma. Hoivatiloilla käyttäjä osallistuu jo suunnitteluvaiheessa tilaratkaisujen kommentointiin, jotta rakennus vastaisi mahdollisimman hyvin tulevaa toimintaa.

JARI LE H TO Ra ke n n utta j a pä ä l l i k kö H o i v ati l at O y j

RATKAISUJA | 19

HANKKEET

Erityisen tärkeänä Lehto pitää hyvän hanke hengen vaalimista. Rakennusprojekteissa tulee väistämättä vastaan haasteita, jotka on helpompi ratkaista, kun osapuolet toimivat yhteisen tavoitteen eteen. – Kyllä yhteen maaliin pitää pelata kaikkien, kun sama tavoite ja tahtotila kuitenkin jokaisella on, Lehto sanoo. Hyvä hankehenki näkyy myös siinä, että onnistuminen jaetaan. Rakennuttaja johtaa kokonaisuutta, mutta valmiin rakennuksen tekee suuri joukko suunnittelijoita, urakoitsijoita ja muita ammattilaisia. Luovutuksessa on Lehdon mukaan tärkeää antaa tekijöille heille kuuluva kiitos. YHDEN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ TAPAHTUU MONTA LUOVUTUSTA

Vastaanottokokouksessa rakennushankkeen pitkä prosessi kiteytyy yksityiskohtaiseen tarkistuslistaan. Jarin johdolla käydään läpi muun muassa viranomaistarkastukset, havaitut puutteet, luovutusaineisto, avaimet, sähkö sopimukset, takuut ja vielä jäljellä olevat työt ja viimeistelyt.

Rakennusvalvonta on antanut rakennukselle käyttöönottoluvan, eikä vastaanotolle ole estettä. Kohde on valmistunut noin kuukautta alkuperäistä aikataulua aikaisemmin. – Voidaanko todeta, että kyseessä on nollavirheluovutus? kysyy urakoitsija Rave Rakennuksen vastaava työnjohtaja Risto Turtinen. – Kyllä voidaan, Elias Rautio vastaa. Luovutuksen ensivaiheessa valmis rakennus siirtyy rakennusliikkeeltä Hoivatiloille. Heti perään Hoivatilat luovuttaa rakennuksen hallinnan käyttäjälle. Myös Hoivatilojen tiimissä tapahtuu tärkeä vastuunvaihto: raken nuttamisen vaihe päättyy ja kapula siirtyy kiinteistön ylläpitoon ja takuutöiden hallintaan. Hoivatiloilla luovutuksen vastuunjakoa on selkeytetty entisestään. Kun vastaanotto kokouksessa ovat mukana rakennuttamisen lisäksi ylläpidosta ja takuuasioista vastaavat henkilöt, vastuut voidaan siirtää kasvotusten ja käyttäjälle on selvää, kuka vie mitäkin asiaa eteenpäin. Asiakkaan suuntaan olennaista on, ettei vastuu katkea missään vaiheessa rakennuksen valmistumisessa ja käyttöönotossa.

Luovutuksen yhteydessä rakennuttamisen vaihe päättyy ja kapula siirtyy kiinteistön ylläpitoon ja takuutöiden hallintaan.

20 | RATKAISUJA

HANKKEET

YLLÄPITO VALMISTAUTUU JO ENNEN LUOVUTUSTA

MA R KO TA KKINEN Y l l äp itop ääl l ikkö Hoiv atil at O y j

Hoivatilojen ylläpitopäällikkö Marko Takkiselle on tuttua ottaa valmistuvan kohteen asioita vastuulleen. Ylläpidon valmistelu alkaa jo ennen luovutusta, jotta esimerkiksi kiinteistöhuolto, siivous ja muut tarvittavat palvelut ovat valmiina käynnistymään heti rakennuksen siirtyessä käyttäjälle. – Asiakas voi luottaa, että käyttöönottoon ei tule katkosta missään vaiheessa, Takkinen sanoo. Luovutuksen jälkeen huomio siirtyy rakennushankkeesta rakennuksen arkeen. Tyhjänä tarkastettu rakennus alkaa elää käyttäjien muuttaessa

sisään, ja samalla voi nousta esiin asioita, joita vastaanottotarkastuksessa ei ole mahdollista havaita. Takkinen tiivistää oman tehtävänsä siten, että käyttäjän toiminnan pitää sujua kiinteistössä mahdollisimman jouhevasti. Hoivatiloilla käyttäjän tukena on nimetty yhteyshenkilö, joka tuntee kohteen ja jonka kanssa arjen asiat hoituvat suorassa yhteistyössä. Tämä onkin Hoivatilojen ylläpidon selkeä vahvuus. – Käyttäjän ei tarvitse joka kerta lähteä esittelemään itseään ja asiaansa alusta. Yhteistyö sujuu, kun meiltä on aina vastassa sama tuttu henkilö, Takkinen kuvaa.

Hoivatilojen ylläpidossa käyttäjällä on nimetty yhteyshenkilö, joka tuntee kohteen ja auttaa kiinteistöön liittyvissä asioissa.

LUOVUTUKSESTA ALKAA MYÖS TAKUUAIKA

HEIKKI A NT UR A NIEM I P rojekti-insinöö ri Hoiv atil at O y j

Samalla kun ylläpito ottaa rakennuksen vastuulleen, Hoivatilojen Heikki Anturaniemi ottaa kopin kohteen takuuasioiden hallinnasta. Lintulan luovutuspäivä on hänen ensimmäinen käyntinsä valmiissa rakennuksessa, mutta kohteen tilanne on hänelle tuttu jo Hoivatilojen sisäisestä yhteistyöstä. Selkeä työnjako vapauttaa rakennuttajapäällikön siirtymään seuraaviin hankkeisiin, kun valmistuneen kohteen takuuasioiden eteneminen on nimetyn henkilön vastuulla.

Kahden vuoden takuuajan aikana käytössä esiin tulevien puutteiden kohdalla selvitetään vastuut ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Takuuasioissa Anturaniemi toimii yhteyshenkilönä urakoitsijan suuntaan. Takuuajalta saatu tieto palautuu myös uusien hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Jos jokin materiaali tai tekninen ratkaisu osoittautuu käytössä huonoksi, samaa ratkaisua ei haluta toistaa seuraavissa kohteissa.

RATKAISUJA | 21

Uusi ruokailusali tuo Lintulan päiväkodin arkeen uudenlaisen toimintatavan, jonka käytäntöjä henkilöstö ryhtyy rakentamaan yhdessä.

AVAIMET ILOISELLE KÄYTTÄJÄLLE

Vastaanottokokouksen jälkeen paikalle saapuu päiväkodin johtaja Auli Kangas hakemaan uuden rakennuksen avaimia.

AUL I KA NG A S L i nt ul an p äiv äkodin joh taja

– Me olemme todella iloisia. Uusi päiväkoti on aivan upea. Kaikki työntekijät ovat ihan innoissaan, Kangas sanoo. Henkilöstö on jo alkanut pohtia talon käytäntöjä, ja edessä on myös uuden talon kehittämisiltapäivä. Esimerkiksi uusi ruokailusali tuo päiväkodin arkeen aiemmasta poikkeavan toimintatavan. Kankaan mukaan evakko vaiheiden jälkeen tuntuu merkitykselliseltä päästä vihdoin omaan uuteen päiväkotiin. Valmiissa rakennuksessa häntä ilahduttavat erityisesti rauhallinen värimaailma, luonnonvalo ja kodikas tunnelma. Kangas kiittää myös Jari Lehdon tapaa keskustella ratkaisuista

Lintulan päiväkoti, Oulu

Myös Allinpuiston päiväkodista tuttu lintuteema on saatu mukaan uuteen rakennukseen henkilöstön toiveesta.

käyttäjien kanssa. Hänen mukaansa Lehto ei tyrmää ehdotuksia, vaan tuo oman kokemuksensa mukaan perustellen ja vaihtoehtoja punniten. – Jarin taidossa sanoittaa asioita kuuluu kokemus monista päiväkotihankkeista, Kangas kuvaa. •

Ryhmiä: 6 • 2 alle 3-vuotiaiden ryhmää • 4 yli 3-vuotiaiden ryhmää, joista yksi esiopetusryhmä Henkilöstöä: noin 25 Kerrosala: noin 1 200 m² Rakennuttaja ja omistaja: Hoivatilat Oyj Tilaaja: Oulun Tilapalvelut -liikelaitos Pääurakoitsija: Rave Rakennus Arkkitehtisuunnittelu: Paloranta Oy Rakennesuunnittelu: Suunnittelu Laukka Oy Sähkösuunnittelu: BetaSähkö Oy LVI-suunnittelu: Energia-Pihi Oy Vuokrasopimus: 25 vuotta Hankkeen arvo: noin 4 M€

22 | RATKAISUJA

HOIVATILOJEN HANKEKEHITYSPÄÄLLIKÖIDEN

IHMISET

JOUKKO KASVOI

Tervetuloa tiimiin, Juhani!

oivatilojen tiimi sai jälleen uutta vahvistusta, kun Juhani Rantala aloitti hankekehitys päällikön tehtävissä huhtikuussa. Juhanilla on yli kymmenen vuoden kokemus kiinteistöliiketoiminnan, pitkälti asumisen parista, ja taustaa häneltä löytyy myös uusiutuvan energian projekteissa työskentelystä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta. Juhanin työ keskittyy pitkälti sopivien sijaintien ja asiakastarpeiden yhdistämiseen sekä hankkeiden edistämiseen kohti rakentamisvaihetta. Juhania kiehtovat uudessa pestissä monipuoliset työpäivät ja erilaisten ongelmien ratkaisu. Yksittäinen kiinteistöhanke työllistää lukuisia ammattiryhmiä, joten työtä saa tehdä hyvin erilaisten asioiden kanssa. – Kiinteistöihin liittyvät vahvasti tarinat, taustat ja historia. On mielenkiintoista selvittää ja tutkia sekä kiinteistöjen että alueiden kehittämismahdolli suuksia, jotka parantavat elinympäristömme viihtyisyyttä ja arjen sujuvuutta. Nämä ovat asioita, jotka koskettavat tavalla tai toisella meistä jokaista ja vaikuttavat kaikkien elämään, hän sanoo. SOPIVASSA SUHTEESSA TUTTUA JA UUTTA

Vaikka aikaa alalla on ehtinyt kulua jo melko pitkään, Juhani motivoituu mahdollisuuksista oppia uutta. Kiinteistösijoitustoiminta SOTE-kiinteistöjen parissa tarjoaa kiinnostavia uusia näkökulmia alasta ja julkisesta palvelunt uotannosta. Alku onkin mennyt pitkälti hyvinvointia lueiden toimintaan tutustumiseen ja ihmisten tapaamiseen. Hankekehityspäällikön työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Työn tulokset realisoituvat valmiina kiinteistöinä tyypillisesti vasta vuosien päästä, ja yhteistyötä on tehtävä lukuisien sidosryhmien välillä, jotta asiat etenevät. Joskus otetaan askel taaksepäin, jotta voidaan mennä taas eteenpäin. Työyhteisön mukava ilmapiiri ja jokaisen vahva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ovat tehneet Juhaniin vaikutuksen Hoivatiloilla. – Hoivatilat on ollut todella mielenkiintoinen yritys työskennellä. Ihmiset hoitavat hommansa täällä tosissaan mutteivät vakavissaan. Uskon, että asiakkaamme saavat ensiluokkaista palvelua projektien kaikissa vaiheissa, hän tiivistää.

“Hoivatiloilla mukava ilmapiiri ja jokaisen vahva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ovat tehneet vaikutuksen.” JUHANI RANTALA

PALAUTUMISTA PITSAUUNIN ÄÄRESSÄ

Vastapainoa töille Juhani saa ryhmäliikunnasta, juoksemisesta ja avantouinnista. Kesällä pitkät pyörälenkit ja niiden varrella piipahdukset mukaviin kahviloihin ovat hänen mieleensä. Usein miehen löytää myös kokkailujen parista, ja pari viime vuotta hänen intohimonsa ovat olleet etenkin pitsat. – Olen hurahtanut napolilaistyyppisiin pitsoihin. Teen ne alusta asti itse, hion taikinareseptejä ja kehittelen erilaisia täytteitä. Sen verran olen näistä innostunut, että minulla on kunnon uuni ja olen välillä pitänyt pientä pop up -pitseriaa autotallissani. En jaksaisi millään syödä kaikkea itse! Katsotaan, kauanko innostus kestää – toistaiseksi tämä on ollut hauskaa, hän kertoo. •

RATKAISUJA | 23

HANKKEET

Jouhevasti edennyt hoivakotihanke valmistui Turkuun Hoivatilat toteutti Turun Mälikkälän kaupunginosaan uuden hoivakodin, Attendo Pläkkärin. Hanke oli sujuvaa jatkumoa toisilleen tuttujen kumppanien jo hyvin pitkään jatkuneelle yhteistyölle.

mpärivuorokautista hoivaa tarjoava ikä ihmisten hoivakoti Attendo Pläkkäri valmistui syyskuun lopulla. Uuden hoivakodin suunnittelussa huomioitiin vahvasti alueen ikäihmisten tarpeet ja toiveet – tavoitteena oli luoda turvallinen, toimiva ja viihtyisä ympäristö, joka tukee aktiivista arkea ja hyvin vointia. Siitä tulee ennen kaikkea koti, jossa jokainen asukas voi elää juuri omannäköistään elämää. Tilojen valmistumisen kynnyksellä hoivakodin johtaja Heli Nummisto ja Attendon ikäihmisten palveluiden Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluepäällikkö Vilma Väätäinen kertovat odottavansa valtavan suurella innolla pääsyä uusiin tiloihin ja ovien avaamista asukkaille. – Ihan into piukeana odotan, että pääsemme luomaan tästä meidän ja tulevien asukkaidemme näköisen kodin. Puitteet siihen ovat todella hyvät, ja ehdottomasti Pläkkäristä tulee Turun parhaita hoivakoteja, Nummisto iloitsee. 24 | RATKAISUJA

SUJUVALLA YHTEISPELILLÄ ALUEEN TARPEISIIN TEHTY

Turku on hyvinvointialueensa suuri keskus kaupunki, jonka väkiluku kasvaa tasaisesti. Alueella nähtiin myös vahvaa kasvavaa tarvetta ikääntyvän väestön uusille hoivapaikoille. Attendo Pläkkärille löytyi sopiva tontti jo valmiiksi melko tiiviisti rakennetulta asuinalueelta hyvien palveluiden ja kulkuyhteyksien ääreltä. Hoivatilojen toteuttaman hankkeen urakoitsijana toimi SSA Rakennus Oy. Rakentaminen alkoi marraskuussa 2025, ja harjakaisia vietettiin seuraavana kesänä. Aikataulut pitivät suunnitellusti, ja tilat valmistuivat ajallaan. Harjakaisten hyvä tunnelma on jäänyt Väätäisen mieleen, ja jo silloin tulevat tilat tekivät häneen vaikutuksen. Yhteistyön toimivuus Hoivatilojen kanssa saa häneltä kiitosta. – Yllätyksiä ei ole tullut, ja kaikki on sujunut hyvin, hän kiteyttää.

HANKKEET

Hoivatilat ja Attendo ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä ympäri Suomen jo lähes 20 vuotta. Attendo toimii palveluntuottajana noin 40 hoiva kodissa, joiden tilat ovat Hoivatilojen omistuksessa. – Olemme olleet kumppaneita pitkään, ja se on näkynyt yhteistyön jouhevuutena myös tässä Turun hoivakotihankkeessa. Tiedämme hyvin Attendon tarpeet sekä tunnemme heidän toimintapansa ja vaatimustasonsa. Tällaisista lähtökohdista on aina helppo lähteä kehittämään yhdessä uutta kohdetta. Pitkän vuokrasopimuksen myötä luomme taas yhteistä taivalta myös pitkälle tulevaisuuteen, Hoiva tilojen hankepäällikkö Elina Suikki kertoo. AKTIIVISTA ARKEA KODIKKAISSA TILOISSA

Attendo Pläkkärissä on kaksi ryhmäkotia ja yhteensä 25 asukaspaikkaa. Yhteisöllisyyttä, kodinomaisuutta ja harmonista tunnelmaa luovat omalta osaltaan esimerkiksi avoimet, yhtenäiset ja valoisat tilat sekä rauhallinen värimaailma. Ryhmäkotien välissä on iso yhteinen ruokailuja oleskelutila sekä kotikeittiö. Myös sauna löytyy, kuuluuhan se tärkeänä osana suomalaisiin perinteisiin. Väätäisen mukaan asukkaissa on usein paljon innokkaita kylpijöitä, ja sauna lämpiää aina, kun he sitä toivovat. – Löylyihin pääsee tarvittaessa myös suihku laverilla, ja jos asukkaan kunto ei salli varsinaista saunomista, lempeästä lämmöstä voi nauttia myös pesutilan puolella, hän kertoo.

ATTENDO PLÄKKÄRI, MÄLIKKÄLÄ, TURKU

Attendo Pläkkäri on hyvä esimerkki siitä, kuinka hoivakiinteistön toteuttaminen onnistuu myös valmiiksi tiiviisti rakennetulle asuinalueelle. Pienehkön kokonsa ansiosta hoivakoti tarjoaa hyvin kodinomaiset tilat asukkaiden antoisaan arkeen.

“Hoivatilat ja Attendo ovat olleet kumppaneita pitkään, ja se on näkynyt yhteistyön jouhevuutena myös tässä Turun hoivakotihankkeessa.” ELINA SUIKKI

Yhteisiin tiloihin kuuluu myös suuri, viihtyisä terassi, jonne on käynti suoraan oleskelutiloista. Terassilla on mukava haukata raitista ilmaa tai nauttia päiväkahvit yhdessä muiden asukkaiden tai omien läheisten kanssa. Oman kotinsa kukin asukas saa sisustaa makunsa mukaiseksi, viihtyisäksi ja kotoisaksi. Asunnot ovat 20–23 neliöisiä yksiöitä, joissa kaikissa on esteetön kylpyhuone. – Lisäksi meillä on muutama luksushuone, jollaisen itse kukin meistä työntekijöistä on jo vuorotellen sanonut haluavansa varata itselleen sitten tulevaisuudessa, Väätäinen ja Nummisto kertovat. Hoivakodin aktiivinen arki muovautuu tulevien asukkaiden toiveiden, mielenkiinnon kohteiden ja luonnollisesti myös kunnon mukaan. Jokainen pääsee vaikuttamaan yhteisen toiminnan suunnitteluun asukaskokouksissa ja osallistumaan arjen askareisiin haluamallaan tavalla. Pihalta löytyy esimerkiksi pieni puutarha viherpeukaloille. – Jos meille muuttaa taiteellisia ihmisiä, sen voi varmasti nähdä täällä ihan konkreettisesti. Uskon, että jokaisen kädenjälki tulee näkymään kodissamme tavalla tai toisella, Nummisto jatkaa. • RATKAISUJA | 25

KESKIÖSSÄ

Harjannostajaiset toivat tekijät yhteen Kokkolan Koivunkajossa Hoivatiloille harjannostajaiset ovat hyvä hetki kiittää rakentajia ja hengähtää hetki yhteisen tekemisen äärellä. Kokkolan Mainiokoti Koivunkajon työmaalla hanke oli edennyt vaiheeseen, jossa tulevan hoivakodin tilat ja toiminnot alkoivat jo hahmottua. Tekijöiden kohtaamiset ja työmaakierros osoittivat, mitä tarkoittaa laadukas rakennuttaminen – ja kuinka monesta yksityiskohdasta ja usean ihmisen osaamisesta onnistunut lopputulos syntyy.

26 | RATKAISUJA

KESKIÖSSÄ

akentamisen ammattilaiset ovat huomanneet, että harjan nostajaisperinteessä on näkynyt hiipumisen merkkejä. Työmaat etenevät ja rakennukset valmistuvat, mutta harjannostajaisiin kokoonnutaan entistä harvemmin. Hoivatilat kulkee tätä kehitystä vastaan, sillä harjannostajaisilla on yritykselle tärkeä merkitys osana toimintakulttuuria ja laadukasta rakennuttamisprosessia. Näin tehtiin myös Kokkolassa Mainiokoti Koivunkajon työmaalla. Paikalle kokoontui hankkeen tekijöitä ja yhteistyökumppaneita ruokailemaan, keskustelemaan ja tutustumaan rakentuvan hoivakodin työmaahan. – Tämä päivä on ennen kaikkea kiitosjuhla teille kaikille työmaahenkilöstölle. Meille muille tämä on samalla ensikurkistus siihen, mitä täällä on saatu aikaiseksi ja millaiseen paikkaan asukkaat lähitulevaisuudessa muuttavat, Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Antti Heiskanen sanoi tervehdyspuheessaan.

ASIAKKAAN TARPEESTA HOIVAKOTIHANKKEEKSI

Koivunkajon hanke sai alkunsa kesällä 2024, kun Mehiläinen kertoi Hoivatiloille tarpeestaan löytää Kokkolasta paikka uudelle Mainiokodille. Sopiva tontti löytyi Kimalaisenpolulta Koivuhaasta. Rakennuksen sovittaminen tontille vaati poikkeamisluvan, ja hanketta vietiin eteenpäin yhteistyössä Mehiläisen, suunnittelijoiden ja Kokkolan kaupungin kanssa. Lainvoimainen poikkeamislupa saatiin maaliskuussa 2025. Pääurakoitsijaksi valikoitunut Vexatec oli Hoivatiloille tuttu kumppani muun muassa Kokkolassa toteutetusta päiväkotihankkeesta. Vexatecin rakentamisen liiketoimintajohtaja Pekka Ervasti nosti harjannostajai sissa esiin jatkuvuuden merkityksen. – Tunnemme toisemme hyvin tekemisen kautta. Sujuva yhteistyö tuo molemmille osapuolille merkittäviä hyötyjä, ja yhdessä voimme toteuttaa turvalliset ja viihtyisät tilat ikä ihmisille sekä Mainiokodin henkilökunnalle.

Hankkeen kehittämisestä vastannut Heiskanen tuntee Koivunkajon vaiheet ensimmäisistä keskusteluista lähtien. Hoivatilojen rooli ulottuu tontin etsimisestä ja hanke kehityksestä rakennuttamiseen – ja siitä edelleen valmiin kiinteistön omistam iseen ja pitkäaikaisena vuokrana ntajana toimimiseen. Pitkäjänteinen omistajuus vaikuttaa Heiskasen mukaan siihen, miten rakennuttamiseen suhtaudutaan. – Kun kohteet jäävät meille, se tuo tekemiseen tietyn mentaliteetin. Jos jotain ei tehdä nyt kunnolla, se kostautuu meille myöhemmin. Puheenvuoronsa lopussa Heiskanen palautti huomion juhlan tärkeisiin henkilöihin eli työmaan tekijöihin. Koivunkajon uusiin koteihin tulee asumaan 50 ikäihmistä. – Teette täällä tärkeää työtä, mistä kuuluu suuri kiitos.

RATKAISUJA | 27

KESKIÖSSÄ

TILOJEN PITÄÄ TOIMIA ARJESSA

Mainiokotien Länsi-Suomen palvelu johtaja Sari Autio tarkasteli harjannostajaispäivänä rakennusta ennen kaikkea tulevan toiminnan näkö kulmasta. Yksikerroksisen Koivunkajon asukaspaikat jakautuvat kolmeen ryhmäkotiin. Ratkaisulla on Aution mukaan suuri merkitys arjessa: tavoitteena on, että asukashuoneet, yhteiset tilat ja henkilöstön tarvitsemat tukitoiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan. – Näin jokainen asukashuone sijaitsee lähellä yhteistä tekemistä ja olemista. Asukkaalla on lyhyt matka yhteisiin tiloihin eikä henkilökunnan tarvitse kulkea pitkiä matkoja käytävillä. Lisäksi tilat on onnistuttu jakamaan niin, etteivät kokonaisuudet tunnu liian suurilta, Autio sanoo. Koivunkajon pohjaratkaisu on suunniteltu muuntojoustavaksi. Nyt tiloissa tarjotaan ympärivuoro kautista palveluasumista.

28 | RATKAISUJA

Työmaakierroksella eri siivet hahmottuivat jo omiksi kokonaisuuksikseen, ikkunoista näkyi tulevalle sisäpihalle ja myös ruokailutilan sekä valmistuskeittiön paikat erottuivat. Mainiokoti Koivunkajon tulevalle yksikönjohtajalle Tiia Pajunpäälle kierros merkitsi samalla tutustumista tulevaan työpaikkaan. – Varsin hyvältä näyttää, hän totesi. Pajunpää siirtyy Koivunkajoon Mainiokoti Tuulenvireestä Marinkaisista. Hänellä on pitkä tausta hoivatyöstä, ja uransa aikana hän on edennyt lähihoitajasta esihenkilö tehtäviin. – Olen ollut aikanaan perustamassa yksikköä työntekijänä lähihoitajana. Nyt on hienoa päästä yksikön johtajana perustamaan uutta. Siinä on oma hohtonsa. Yksi ensimmäisistä tehtävistä on uuden henkilöstön rekrytointi. Kiinnostusta Koivunkajoon oli runsaasti, sillä harjannostajaishetkellä käsittelyä odotti 106 työhakemusta.

TARKKA KONSEPTI, TARKKA TOTEUTUS

Mehiläisen projektipäällikkö Antti Ollikka vastaa sosiaalipalveluiden rakennushankkeista ja tuntee Hoiva tilojen toimintatavan useista yhteisistä projekteista. – Aiemmissa hankkeissa ja myös täällä Koivunkajossa yhteistyö on sujunut hienosti. Tekeminen on hyvin systemaattista ja tunnemme toisemme, Ollikka sanoo. Yhteistyötä helpottaa se, että hankkeen osapuolet tuntevat Mainiokotien konseptin ja sen vaatimukset. Suunnittelijat, rakennuttaja ja urakoitsija tietävät jo hyvin, mitä tavoitellaan. Harjannostajaispuheessaan Ollikka kiitti pääsuunnittelijaa ja muita suunnittelijoita, valvontaa sekä urakoitsijaa tähänastisesta työstä. – Tekemistä vielä on, ja luovutukseen on aikaa. Tästä eteenpäin kaikki voimat siihen, että saadaan hyvä ja viihtyisä koti asukkaille.

KESKIÖSSÄ

AIKATAULUSSA LAADUSTA TINKIMÄTTÄ

Koivunkajon työmaalla Tuomas Alangon tehtävä on valvoa rakentamista ja huolehtia, että kaikki etenee aikataulussa. Laadukkaaseen rakennuttamiseen kuuluu myös varmistaa, että ratkaisut toteutuvat työmaalla sovitusti. Tätä vastuullista tehtävää Alanko hoitaa Hoivatilojen palkkaamana valvojana. Hän tuntee Hoivatilojen toiminta tavat hyvin myös rakennuttajan puolelta, sillä ennen yrittäjäksi siirty mistään hän työskenteli yhtiössä rakennuttajapäällikkönä. Nyt Koivunkajossa työnkuva on Alangon mukaan käytännössä sama kuin tuolloin. – Tarkka konsepti helpottaa raken tamista, mutta toisaalta se vaatii suurta huolellisuutta hankinnoissa, toteutuksessa ja valvonnassa.

Jos jokin vaatimus on tulkinnan varainen tai määriteltyä tuotetta ei ole saatavilla, ratkaisu selvitetään ja hyväksytetään ennen etenemistä. – Minun rooliini kuuluu myös huolehtia, että asioihin saadaan vastaukset ja päätökset ovat kaikille osapuolille selviä. Olennaisinta on, että rakennuksesta tulee sellainen kuin on luvattu, Alanko kertoo. Vexatecin työnjohtaja Miika Vähäjylkkä kiitti harjannostajaisissa työntekijöitä, työnjohtoa ja suunnittelijoita vahvasta panoksesta. Erityisesti hän nosti esiin monen yrityksen ja tekijän yhteistyön. – Ilman erittäin hyvää yhteistyötä tässä ei olisi pärjätty. Näyttää todella hyvältä, että valmistutaan ajoissa – laadusta tinkimättä.

ENSIMMÄISINÄ KAHVIPÖYTÄÄN KUTSUTTIIN RAKENTAJAT

Harjannostajaispäivänä Koivunkajossa oltiin jo perinteistä harjakorkeutta pidemmällä. Seiniä oli tasoitettu ja maalattu, lattioiden tasoituksia aloitettu ja ensimmäisiä kylpyhuoneita laatoitettu. Työmaakierroksella oli helppo huomata työmaan siisteys. Paikat olivat järjestyksessä ja katseenkestävässä kunnossa. Hyvät olosuhteet helpottavat työn tekemistä ja tukevat sekä turvallisuutta että hyvää työnjälkeä. Kuten Antti Heiskanen juhlan aluksi muistutti, päivä kuului ennen kaikkea työmaan tekijöille. Ensimmäisinä kahvipöytään kutsuttiinkin rakentajat. •

RATKAISUJA | 29

IHMISET

Hoivatilalainen esittäytyy -sarjassa hoivatilalaiset kertovat itsestään ja työnkuvastaan.

Y LL ÄPITOPÄÄLL I K KÖ M A RKO TA K K I N EN

Ennakoimalla parhaaseen lopputulokseen M

arko Takkinen oli jo pitempään seurannut Hoivatiloja ja yrityksen kehittymistä. Kun ylläpitopäällikön paikka tuli auki alkuvuodesta 2023, hän laittoi hakemuksen heti menemään – työnkuva tuntui olevan kuin hänelle tehty. Nyt hän on toiminut Hoivatilojen ylläpitopäällikkönä jo kolme vuotta. Ennen Hoivatiloja Marko on toiminut Siemensillä projektipäällikkönä ja teknisenä managerina Caverionilla. – Hoivatilojen viisihenkisen ylläpitotiimin vastuut on jaettu maant ieteellisesti järkeviin kiinteistösalkkuihin, ja vastuullani on kiinteistökohteita Äänekoskelta Rovaniemelle. Tässä työssä asiakas kohtaamiset ovat tärkeitä. Pidän matkustuspäivistä juuri siksi, että

30 | RATKAISUJA

silloin pääsee kasvokkain asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Työpäiväni sisältävät usein asiakasyhteydenpidon lisäksi ylläpidon ja laadun seurantaa, ylläpitotöiden kilpailutuksia ja hankintaa, kohdeauditointeja kiinteistöissä, kohteiden energiankulutuksen seurantaa sekä talouden seurantaa, budjetointia ja laskujen käsittelyä. Tässä työssä ei pääse tylsistymään, sillä kahta samanlaista päivää ei ole! MITÄ TAITOJA TYÖSSÄSI TARVITAAN?

– Ylläpitopäällikön työssä tarvitaan ennen kaikkea asiakaspalvelu asennetta ja halua toimia asiakasrajapinnassa. Lisäksi hyötyä on oma-aloitteisuudesta, kyvystä viedä asioita eteenpäin ja tietynlaisesta

keskeneräisyyden sietämisestä, sillä monia asioita ja projekteja on yhtä aikaa auki. Tärkeää on tietysti vahva talo- ja rakennustekninen ymmärrys. Lisäksi pitää olla jämäkkä, määrätietoinen ja ennakoiva: asioiden päällä täytyy olla ajoissa, eikä vain reagoida ongelmiin jälkikäteen. Kiinteistöjen ylläpito on vahvasti yhteistyötä. Mukana ovat kiinteistön omistaja, tilojen käyttäjä ja palvelun tuottajat. Jotta arki kiinteistöissä toimii, pitää kokonaisuuden pelata yhteen. MIKÄ ON PALKITSEVINTA TYÖSSÄSI?

– Henkilökohtaisesti en halua olla se, joka joutuu aina “sammuttamaan tulipaloja”, vaan haluan ennakoida

Harrastuksena vaappujen teko – Innostuin viitisen vuotta sitten vaappujen tekemisestä. Olin jo aiemmin innokas kalamies, ja kerran näin erään kalastajan saavan enemmän saalista kuin muut. Kysyin asiasta, ja hän esitteli minulle itse tekemiään vaappuja ja niiden erilaisia uintiliikkeitä. Vaappukärpänen puraisi heti, ja viritin autotallin varastoon oman työtilan. Ensimmäiset viisikymmentä vaappua, kokeiluerä, meni suoraan roskiin. Nyt vaappuja on kertynyt jo muutama sata.

“Vaappujen teko on oivallista vastapainoa työlle ja lapsiperhearjelle. Se on tarkkuutta vaativa käsityöharrastus, jossa täytyy keskittyä täysillä.” MARKO TAKKINEN

asiat mahdollisimman pitkälle. Suunnitelmien teko ja niiden toteutuminen antaa onnistumisen tunteita. Kun yhdessä asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa voidaan istahtaa kahville ja todeta, että näin me se ennakkoon suunniteltiin, näin toteutettiin ja tästä tuli hyvä, se palkitsee. Pidän myös Hoivatilojen mallista tukea työntekijöiden liikunnallisuutta, samoin työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helppoudesta. Minusta tuntuu, että työnantajalle on tärkeää, että työntekijöillä on riittävästi vapaa- aikaa ja mahdollisuus palautua. •

– Yhden vaapun tekoon menee noin kaksi viikkoa. Työvaiheita on useita puuaihion hiomisesta lakkaukseen, runkolangan asennukseen ja liimaukseen, oikean painotuksen tekemiseen, maalaukseen ja uintilevyn ja koukkujen kiinnittämiseen. Olen keskittynyt tekemään jalokaloille eli lohelle ja taimenelle optimoituja vaappuja.

– Seuraavaksi suunnitteilla on rakentaa työtilaan kynär uisku maalauksen mahdollistava, ilmanvaihdolla varustettu maalaus koppi. Kesälomasuunnitelmiin kuuluu myös kalareissu joki maisemiin, josko vielä itse tehtyyn vaappuun tarttuisi vähän paremman kokoinen merilohi. •

RATKAISUJA | 31

Lue artikkeli verkosta

TULEVA IKÄÄNTYNEIDEN HOIVAKOTI | OULU

Hyvä hoivakoti alkaa käyttäjiensä tarpeista Hoivatilat toteuttaa Mehiläiselle uuden Mainiokodin Oulun Hinttaan. Rakenteilla olevaan kaksikerroksiseen hoivakotiin valmistuu 79 asukas paikkaa ympärivuorokautiseen ja yhteisölliseen asumiseen. Kohteessa yhdistyvät hoivan arkea tukevat toimivat tilaratkaisut, esteettömyys ja viihtyisyys. Rauhallisessa ympäristössä luonto on lähellä ja kulkuyhteydet ovat hyvät. Lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä, ja omaa uusiutuvaa energiaa tuotetaan aurinkosähköllä. Uusiin tiloihin valmistuu myös oma valmistuskeittiö, jossa talon omat kokit valmistavat asukkaille maukasta ruokaa päivittäin. Rakentaminen on käynnissä. Kohde valmistuu syksyllä 2027.

Lue lisää kohteistamme: Hoivatilat.fi