Skip to main content

Ratkaisuja 1/2026

Page 1


RATKAISUJA

BUSINESS CONTROLLER

HELI SIMULA

Liiketoiminnan numerot ja vuokrasopimusten kirjaukset edellyttävät analyyttisyyttä ja tarkkuutta

ASIAKASYMMÄRRYKSELLÄ

TOIMIVAT TILAT

Ympärivuorokautista hoivaa Lappeenrantaan

PALVELUASUMISTA

PÄIVÄKODIN RINNALLE

Ikäihmisten palveluasumisen yksikkö

Pirkkalaan

TALOUSJOHTAJA

JOONAS TARKIAINEN

Taloudellinen vastuullisuus näkyy päätöksissä

”Hoivatilat on aina ollut hankekehitysyhtiö, jolla on alusta lähtien ajatuksena ollut nimenomaan pitkäaikainen omistajuus. Se ohjaa toimintaamme, ja esimerkiksi rakentamisen korkea laatu on meille tärkeä asia. Me vastaamme seinistä vuokralaiselle koko rakennuksen elinkaaren ajan.”

TALOUSJOHTAJA JOONAS TARKIAINEN (S. 8)

IHMISET

3 Pääkirjoitus

12 Vieraskynä

13 Nimitysuutinen:

Financial controller

Aki Juurinen

18 Hoivatilalainen esittäytyy:

Business controller Heli Simula

HANKKEET

4 Mainiokoti Rakuuna Lappeenrannan

Tyysterniemessä

7 Palveluasumista päiväkodin rinnalle Pirkkalassa

17 Palvelukoti Kallio idylliselle Piirin alueelle Seinäjoella

KESKIÖSSÄ

8 Taloudellinen vastuullisuus näkyy päätöksissä

14 Vuoropuhelu on hyvän vuokrasuhteen salaisuus

20 Vuokrasopimusten jatkaminen: ennakoimalla rakennetaan jatkuvuutta

Hoivatilat Oyj on ikäihmisten hoivan, päiväkotien, koulujen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedificakonsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Päätoimittaja: Juho Malmi

Kannessa: Heli Simula Kannen kuva: Tommi Levy Tekstit: Samira Fahim, Hilkka Haaga, Emilia Käsmä, Marko Sirviö Kuvat: Tommi Levy, Sakari Röyskö, Hoivatilat Oyj Ulkoasu ja taitto: Luova Työmaa Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 250 kpl • ISSN 2489-2785 Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

PÄÄKIRJOITUS

Taloudellisesti vastuullinen rakennuttaminen hyödyttää kaikkia

Kiinteistöala on viime vuosina joutunut testiin. Markkinasokit sysäsivät korot nousuun, kiristivät rahoitusta ja lisäsivät julkisen talouden paineita. Tämä kaikki on pakottanut tarkastelemaan kriittisesti sitä, mitä taloudellinen vastuullisuus todella tarkoittaa.

Hoivatilat toimii pitkäaikaisena ja vastuullisena omistajana. Kun kiinteistö jää omaan omistukseen vuosikymmeniksi, päätöksiä ei voi tehdä lyhytnäköisesti. Sijainnin, sopimusehtojen ja kumppaneiden taloudellisen kestävyyden on oltava kunnossa alusta alkaen.

Hoivatiloille taloudellisesti vastuullinen rakennuttaminen ja kiinteistöjen omistajuus tarkoittaa ennen kaikkea kestävää kokonaisuutta. Vaikka kustannustehokkuus on tärkeää, taloudellinen vastuullisuus ei usein kuitenkaan tarkoita halvinta mah­

dollista hintaa. Jos urakoitsija joutuu tekemään työnsä liian tiukalla hinnalla tai vuokralaisen liiketoiminta ei kestä sovittua vuokratasoa, riskit siirtyvät tulevaisuuteen.

Vastuullisuutta siis on, että rakentaja pystyy toteuttamaan hankkeen kannattavasti, vuokralaisen liiketoiminta on kestävällä pohjalla ja omistajan sijoitus on terve pitkällä aikavälillä. Tällöin yhtälö on toimiva ja kaikki voittavat. Myös yhteiskunta voittaa, sillä kustannustehokkaasti toteutetut ja hyvin ylläpidetyt palvelukiinteistöt mahdollistavat sen, että palveluntuottaja voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä: laadukkaiden ja tarpeellisten palvelujen tuottamiseen.

Pitkäjänteinen omistajuus näkyy riskien hallinnassa, kumppanivalinnoissa ja esimerkiksi energiatehokkuudessa. Helpolta tuntuvia säästöjä voi joskus löytyä paperilla, mutta vuosikymmen­

ten perspektiivissä ne voivat osoittautua kalliiksi. Siksi vastuullinen omistaja tarkastelee hanketta kokonaisuutena – sijainnista sopimusehtoihin ja elinkaaren aikaiseen ylläpitoon.

Vastuullinen omistajuus näkyy myös rohkeutena tunnistaa tilanteet, jolloin on viisainta sanoa ”ei”. Kaikkia hankkeita ei kannata toteuttaa. Tällöin rehellinen arviointi ja riittävän nopea reagointi vapauttavat kaikkien osapuolten energiaa seuraaviin haasteisiin.

Vuokramalli tuo ennustettavuutta tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden ja kuntien talous on tiukalla. Kun pääomaa ei sidota kiinteistöihin, resurssit voidaan kohdentaa palveluihin. Samalla kiinteistöriski on ammattimaisen omistajan hallinnassa.

Taloudellisesti vastuullinen rakennuttaminen on liiketoimintastrategiamme ja myös tapa varmistaa, että rakennamme tiloja, jotka palvelevat käyttäjiään turvallisesti ja laadukkaasti vielä vuosikymmenten päästä. Tavalla, jossa kaikkien yhtälö kannattaa. •

JOONAS TARKIAINEN

Talousjohtaja

Hoivatilat Oyj

”Vastuullisuutta on, että rakentaja pystyy toteuttamaan hankkeen kannattavasti, vuokralaisen liiketoiminta on kestävällä pohjalla ja omistajan sijoitus on terve pitkällä aikavälillä. Tällöin yhtälö on toimiva ja kaikki voittavat.”

JOONAS TARKIAINEN

MAINIOKOTI RAKUUNA

Asiakasymmärryksellä toimivat tilat aiotussa aikataulussa

Hoivatilat toteuttaa Mehiläisen kanssa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä Saimaan rannalle Lappeenrannan Tyysterniemeen. Hankkeessa korostuvat poikkeuksellisen hienon rakennuspaikan vaatimukset, yhteydenpito eri toimijoiden kesken, laadukas hoivarakentaminen sekä energiatehokkuus ja ympäristönäkökulmat.

Kun budjetti, vaatimustaso ja aikataulu ovat tiukkoja, vaatii hankkeen toteuttaminen kumppanuutta ja luottamusta.”.

Hoivatilojen hankekehitysjohtaja Antti Heiskanen palaa mielessään syksyyn 2024, jolloin hän huomasi uutisista Mehiläisen tehneen tonttivarauksen hoivakodille entisessä kotikaupungissaan Lappeenrannassa.

– Otin heti yhteyttä ja kysyin, tarvitsetteko luotettavaa kumppania hankkeeseen.

Lappeenranta kiinnosti Hoivatiloja

siksi, että se on Suomen 13. suurin kaupunki ja hyvinvointialueensa pääpaikka. Lisäksi kohteen mikrosijainti Saimaan rannalla hyvien kulkuyhteyksien varrella vaikutti päätökseen. Hoivatilojen vankka kokemus ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä oli myös seikka, joka puolsi kumppanuuteen hakeutumista.

Mehiläisen projektipäällikkö Antti Ollikka kertoo yhteistyön syntymisestä: – Kumppanuus Hoivatilojen kanssa tässä hankkeessa lähti varmaankin siitä, että heidät nähdään eräänlaisena hoiva­

rakentamisen pioneerina ja luotettavana toimijana. Lisäksi Mehiläisen ja Hoivatilojen tilakonseptit sekä laatuvaatimukset ovat pitkälti yhteneviä, mikä tekee yhteistyöstämme sujuvaa. Myös pitkä yhteinen historia, toimivat prosessit ja selkeä vastuunjako vähentävät kitkaa hankkeissa.

Poikkeusluvalla liikkeelle

Alussa toimijat joutuivat arvioimaan perusteellisesti kaavan riskiä hankkeen toteutumiselle: varattu tontti Saimaan rannalla oli asuinkerrostalotontti, johon

hoivarakentaminen ei ilman kaavamuutosta olisi mahdollista. Tahtotila hoivakodin toteuttamiselle yhdessä juuri tuolle sijainnille oli kuitenkin suuri. Hoivatilat haki Lappeenrannan kaupungilta poikkeusluvan poiketa kaavasta asuinrakentamisen sijaan palvelurakentamisella. Lisäksi muutoksia haettiin muun muassa rakennusalan ylitykseen, katon muotoon sekä autopaikkojen ja kulkureittien sijoitteluun. Kevään 2025 kuntavaalit aiheuttivat lupakäsittelyyn pienen katkoksen, kun uuden lautakunnan muodostumista ja työjärjestystä odoteltiin. Tiiviin virkamiesten kanssa käydyn keskustelun ansiosta rakennuslautakunta kokoontui päättämään rakennusluvasta ja hanke pääsi käynnistymään heinäkuussa 2025.

Suunnitteluohjeet laadun varmistajana Mainiokoti Rakuuna on Hoivatilojen oman tiimin suunnittelema ja kehittämä hanke. Asiakkaalla oli hankkeeseen lähtiessä käytännössä tonttivaraus ja tarve noin 50­paikkaiselle yksikölle.

Suunnittelu tehtiin Mehiläisen tarkkojen suunnitteluohjeiden ja aiemmin hoivarakentamisesta kerättyjen oppien pohjalta.

Mehiläisen suunnitteluohjeessa tilaohjelmaan on määritelty poikkeuksellisen paljon oleskelutilaa. Mainiokoti Rakuunan kahdessa kerroksessa onkin molemmissa yhteisölliset aulat, joiden suurista valoa tuovista ikkunoista avautuvat näkymät Saimaan maisemiin. Myös lasitetut terassit tuovat lisää tilaa oleiluun ja paljon valoa ja näkyvyyttä vesistön suuntaan.

Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen kertoo:

– Mehiläisen kanssa on kohteita toteutettu aiemminkin, joten suunnitteluohje on tuttu. Ohjeet sisältävät huomioita esimerkiksi laitevalinnoista, sisätilojen ilmeestä, tilojen käytettävyydestä sekä esteettömyydestä. Jos asiakkaan ja meidän ohjeissa on eroja, käytetään ensisijaisesti asiakkaan ohjeita ja täydennetään niitä meidän lisäohjeistuksella, eli valitaan parhaat palat molemmista. Lopputulos on vahvasti Mehiläisen tarpeisiin räätälöity.

Antti Ollikka Mehiläiseltä avaa laatutavoitteita:

– Mehiläisen suunnitteluohjetta on hiottu pitkällä aikajänteellä. Suunnittelun lähtökohtina ovat asukaslähtöinen toiminnallisuus, kodinomaisuus sekä

”Aikataulun hallinnassa oleellinen henkilö on paikallisvalvoja, joka käy työmaalla viikoittain ja seuraa etenemistä mestareiden kanssa.”

PERTTI NUPPONEN

tilojen esteettömyys, aistiesteettömyys ja tarpeenmukaiset tukitilat. Lähtökohtana ei ole kustannusten minimointi, vaan pitkäikäinen, laadukas ja toimiva hoivakohde.

Hoivakodin julkisivuarkkitehtuuriin kohdistui erityisen rakennuspaikan myötä korkeampi vaatimustaso kuin tyypillisellä hoivakotikohteella. Rakennuksen ulkonäön lisäksi Hoivatilat pyrkii tekemään myös pihoista viihtyisiä, sillä hoivakodin asukkaat viettävät aikaa mahdollisuuksien mukaan myös ulkona. Koska Mainiokoti Rakuuna on keskeisellä sijainnilla ja maisemat ovat poikkeuksellisen hienot, pihasuunnitelma käytettiin myös paikallisen asukasyhdistyksen kommentoitavana.

Itselle asetettu haaste: A-energialuokan hoivarakennus – Meillä on tässä kohteessa salainen haave, Antti Heiskanen paljastaa.

Tavoitteena on tehdä Mainiokoti Rakuunasta varsin vaativan A­energialuokan hoivarakennus.

– A­energialuokka on hoivakohteissa harvinaisempi. Hoivakotien käyttö on luonteeltaan 24/7, kun taas vaikkapa kouluissa ja päiväkodeissa käyttö on

iltaisin usein selvästi pienempää. Jatkuva käyttö tekee tavoitetason saavuttamisesta vaikeampaa, Pertti Nupponen kertoo.

Tässä hankkeessa A­energialuokan taso oli jo valmiiksi kohtuullisen lähellä, niinpä Hoivatilat kävi aktiivista keskustelua rakentajan kanssa, millä keinoin se saataisiin täytettyä. Kohteeseen valittiin lämmitysmuodoksi maalämpö ja parhaillaan lasketaan suunnitelmia katon aurinkopaneeleista. Hoivatilat on kokeilunsa nimissä käyttänyt omaa budjettiaan muun muassa parempiin ikkunoihin ja ilmanvaihdon optimointiin. Energiarakentamisen pilotista asiakkaan ei tarvitse maksaa ekstraa, mutta hyödyt, kuten pienentynyt energiankulutus, siirtyvät asiakkaalle.

Myös kumppanuudet solmitaan vastuullisesti Kunnianhimoisen ympäristönäkökulman lisäksi Mainiokoti Rakuunan hankkeessa korostuu se, että Hoivatilat on aina avoin uusille kumppanuuksille. Kumppaneiksi valikoidaan kuitenkin vain vastuullisesti toimivia rakennusyhtiöitä.

koitsijoiltamme ja aliurakoitsijoiltamme edellytetään, että vastuuvelvoitteet on suoritettu, eli erilaiset lainsäädännölliset ja ilmoitusvelvollisuudet tulee kaikki olla hoidettu, Pertti Nupponen täsmentää. Mainiokoti Rakuunan kilpailutukseen saatiinkin tarjouksia kahdeksalta rakennusyhtiöltä. Voittajaksi valikoitui paikallisesti tunnettu toimija Raspal Oy, jonka kanssa yhteistyö on sujunut moitteetta.

– On mukavaa, että urakoitsijaksi valikoitui paikallinen toimija. He olivat tarjousvaiheessa paneutuneet kohteeseen todella tarkasti. He esittivät aikatauluja, vaihtoehtoisia toteutustapoja ja vastuuhenkilöt osuvilla referensseillä oli nimetty. Nyt rakennusvaiheessa laatu jatkuu: työmaan olosuhteet ovat siistit, ja jos kysyy jotain, vastuuhenkilöillä asiat ovat valmiiksi mietittynä jopa viikkoja eteenpäin, Pertti Nupponen kehuu urakoitsijaa.

Budjetissa ja aikataulussa pysyminen on kunnia-asia

Tällä hetkellä Mainiokoti Rakuunassa on siirrytty sisätilojen rakentamisen vaiheeseen. Lattiapinnat valmistuvat ja rakennuksen muodot sisältä alkavat

hahmottua. Miten sujuva rakentaminen oikein turvataan?

– Budjetin kannalta tärkeintä on huolellinen urakkaneuvottelu ennen urakoitsijan valintaa. Kun asiat käydään kattavasti läpi ja osapuolet ovat samalla sivulla, yllätyksiä tulee vähän. Matkalla voi toki tulla muutoksia asiakkaan toiveesta – joskus ne nostavat, joskus jopa laskevat kustannuksia. Viranomaisasiat tulevat yleensä esiin viimeistään rakennuslupavaiheessa, ja niihin haetaan toteuttamiskelpoiset ratkaisut mahdollisimman pienin kustannuksin, Pertti Nupponen avaa kustannusten hallintakeinoja.

– Aikataulun hallinnassa oleellinen henkilö on paikallisvalvoja, joka käy työmaalla viikoittain ja seuraa etenemistä mestareiden kanssa. Kuukausittain pidettävissä työmaakokouksissa katsotaan aikataulu läpi, ja jos viiveitä ilmenee, pyydetään korjaavia toimenpiteitä.

Mainiokoti Rakuunan rakentamisvaihe on sujunut ilman aikatauluongelmia. Harjannostajaisia vietetään tämän lehden ilmestymisen aikoihin. Kohde valmistuu syksyllä 2026, ja asukkaat pääsevät sisään vuodenvaihteessa.

Mainiokoti Rakuunan sisätilojen rakentamisen vaiheessa lattiapinnat valmistuvat ja rakennuksen muodot sisältä alkavat hahmottua.

Palveluasumista

Pereensaarentielle päiväkodin rinnalle

Pirkkalaan nouseva 30-paikkainen ikäihmisten palveluasumisen yksikkö on rakentunut vaihe vaiheelta vuoropuhelussa kaavoituksen, hyvinvointialueen ja toimijoiden kanssa. Lopputuloksena syntyy toimiva kokonaisuus päiväkodin naapuriksi.

Pirkkalassa Pereensaarentiellä sijaitseva tontti on ollut Hoivatilojen hallinnassa vuodesta 2017, ja siellä toimii jo Hoivatilojen rakennuttama Pilke­päiväkoti. Tontin rakentamaton osa oli pidetty vapaana päiväkodin laajennukselle. Kun laajennukselle ei harkinnan jälkeen ollut tarvetta, katse kääntyi siihen, millaisia palveluja alue tarvitsi.

Ratkaisuksi valikoitui ikäihmisten palveluasumisen yksikkö, jolle on Pirkkalassa ja Pirkanmaalla kysyntää tulevaisuudessakin. Vuoden 2026 aikana Pereensaarentielle rakentuu 30­paikkainen palveluasumisen yksikkö, ja palveluntuottajaksi on tulossa Ikifit Oy.

Hankkeessa haettiin lupaa asemakaavasta poikkeamiseen, koska tontin käyttötarkoitus painottui alun perin päiväkoti­ ja koulukäyttöön.

– Kaavapoikkeaman prosessi voi olla suoraviivainen. Tässä kohteessa hanke­

kehittäminen vaati kuitenkin perusteellista vuoropuhelua. Esimerkiksi julkisivua on kehitetty kaavoituksen ajatusten pohjalta, jotta rakennus istuu ympäröivään rakennuskantaan, sanoo Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Mikko Yrtti.

Kehitystyö onkin edennyt tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Täydennysrakentaminen kysyy ammattitaitoa, kun erilaisia näkemyksiä täytyy sovittaa yhteen.

– Varsinkin tällaisessa ympäristössä, missä rakennetaan jo olemassa olevalle tontille lisää, yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on valtavan tärkeää, Yrtti kertoo.

– Valmistuessaan hanke hyödyntää rakentamattoman alueen tehokkaasti ja tuo alueelle esimerkiksi työpaikkoja ja näin kasvattaa alueen elinvoimaa.

30-paikkainen ikäihmisten palveluasumisen yksikkö valmistuu Pirkkalaan marraskuussa 2026. Yksitasoisen rakennuksen bruttoala on noin 1 300 m², ja kohteessa on maalämpö. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arco Architecture Company ja urakoitsijana toimii Astora-Rakennus Oy. Operaattoriksi on tulossa Ikifit Oy.

Elinkaari ja käytettävyys ohjaavat valintoja Pereensaarentiellä suunnittelun lähtökohtana on ollut arjen sujuvuus. Hoivatiloilla ja Ikifitillä on jo yhteistä historiaa hyvin sujuneissa hankkeissa. Tilat on kehitetty yhdessä operaattorin kanssa: esimerkiksi Ikifitin kuntouttavaa toimintaa tukevien fysioterapeuttien työ on huomioitu suunnittelussa.

Keskusteluissa on ollut myös pihayhteys päiväkodin ja palveluasumisen yksikön välillä. Tavoitteena on ratkaisu, jossa lapsilla ja ikäihmisillä olisi mahdollisuus kohdata. Muissakin Hoivatilojen hankkeissa on päädytty samanlaisiin ratkaisuihin.

– Kiinteistön omistajana pyrimme mahdollistamaan tällaiset edut, jos toimijat haluavat hyödyntää sellaisia, Mikko Yrtti sanoo.

Hoivatilojen onnistuneet hankkeet perustuvat toimintamalliin, joka perustuu pitkäjänteiseen kiinteistöjen omistamiseen sekä kestäviin kumppanuuksiin. Yrtti näkee, että Hoivatiloilla taloudellinen vastuullisuus yhdistyy elinkaariajatteluun: Pereensaarentien kohteenkin suunnittelussa on painotettu kestäviä ratkaisuja, kuten maalämpöä, puurakenteisuutta ja laadukkaita materiaalivalintoja.

– Haemme kestäviä ratkaisuja. Haluamme suunnitella kiinteistön niin, että ylläpitommekin pystyy tekemään oman työnsä hyvin, Yrtti sanoo.

– Parasta on, kun pystymme rakentamaan asiakkaalle niin hyvät tilat, että heidän toimintansa pyörii ja talo on täynnä. •

HOIVATILOJEN TALOUSJOHTAJA JOONAS TARKIAINEN

Hoivatilojen talousjohtaja Joonas Tarkiainen katsoo investointeja ensimmäistä vuokrakautta huomattavasti pidemmälle. Hänen mukaansa taloudellisesti vastuullinen rakennuttaminen tarkoittaa kokonaisuutta, jossa riskit hallitaan, kumppanit menestyvät ja kiinteistö säilyttää arvonsa pitkällä aikavälillä.

Hoivatilojen talousjohtaja Joonas Tarkiainen on edennyt urallaan monelle talousammattilaiselle tuttua reittiä. Ennen nykyisen työsuhteen alkua hän toimi KHT­tilintarkastajana seitsemisen vuotta. Toukokuussa 2022 Joonas aloitti Hoivatiloilla controllerina, ja taloustiimin vetäjänä hän on toiminut marraskuusta 2022 alkaen.

Talouden, rahoituksen ja investointien parissa vietetyt vuodet ovat rakentaneet pohjan Joonaksen nykyisille vastuille, joissa yhdistyvät strateginen ajattelu, numeerinen tarkkuus ja kyky hahmottaa taloudellisia kokonaisuuksia pitkälle tulevaisuuteen. Kokemuksen myötä Joonakselle on karttunut näkemys siitä, miten hankkeita arvioidaan, riskejä tunnistetaan ja pääomaa allokoidaan vastuullisesti.

– Olen vetänyt taloustiimiä Hoivatiloilla noin kolme ja puoli vuotta, ja mielenkiintoista on ollut. Muutokset markkinassa ja Suomen taloudessa ovat varmistaneet, ettei tämä ainakaan tylsäksi käy. Harvoin on kahta samanlaista päivää, hän sanoo.

Joonaksen roolissa investointipäätösten valmistelu, talouden ja hankkeiden seuranta ja pitkän aikavälin kannattavuuden varmistaminen kietoutuvat tiiviisti yhteen. Joonas tiimeineen tuo talouden näkökulmaa siihen, millaisia hankkeita yhtiö lähtee toteuttamaan ja millä ehdoilla.

– Hoivatilat on aina ollut hankekehitysyhtiö, jolla on alusta lähtien ajatuksena ollut nimenomaan pitkäaikainen omistajuus. Se ohjaa toimintaamme, ja

esimerkiksi rakentamisen korkea laatu on meille tärkeä asia. Me vastaamme seinistä vuokralaiselle koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Toimiva yhtälö kaikille osapuolille

Rakennuttamisen riskin kantaminen vaatii tarkkuutta rakentajakumppanin valinnassa. Jos rakentaja ajautuu taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen, saattavat näpit palaa rakennuttajallakin. Siksi Joonaksen tiimi tarkastelee kokonaisuutta: kumppanin taloudellista kestävyyttä, hankekantaa ja kykyä suoriutua projektista.

Mikäli urakka ostetaan hinnalla, joka ei mahdollista rakentajalle kestävää liiketoimintaa, hankkeen riskit eivät katoa vaan siirtyvät myöhemmin kannettaviksi. Taloudellinen vastuullisuus rakennuttamisessa tarkoittaakin Joonaksen mukaan sitä, että yhtälö toimii kaikille osapuolille: rakennusliikkeelle, vuokralaiselle ja omistaja­vuokranantajalle. Tällöin kaikki voittavat.

– Haluamme tarjota kumppaneillemme näkemystämme ja auttaa, jotta toiminta olisi kannattavaa ja riskit hallittavia niin rakentajalla kuin palveluntuottajallakin. Siksi meidän pitää ymmärtää syvällisesti asiakkaidemme liiketoimintaa ja tarvittaessa haastaa heitä.

– Palveluntuottajalla on tietysti paras ymmärrys omasta liiketoiminnastaan, mutta meidän roolimme investointivaiheessa on esittää vähän vaikeitakin kysymyksiä. Toimimme hieman kuten pankki, joka on myöntämässä rahoitusta. Meidän pitää olla hereillä, että emme ole rahoittamassa hallitsematonta kasvua.

”Teemme julkiseen ja yksityiseen käyttöön hienoja ja toimivia tiloja. Se voi olla päiväkoti, koulu tai hoivakoti, jossa asukkaat viihtyvät ja työntekijöillä on mukava tehdä töitä.”

JOONAS TARKIAINEN

Investointi voi olla elinkaarensa puolesta useiden vuosikymmenten mittainen, vaikka yksittäinen vuokrasopimus on määräaikainen. Siksi päätöksenteossa korostuvat pitkä perspektiivi ja huolellinen valmistelu.

Hanke punnitaan ennen investointipäätöstä Joonas tiivistää hankearvioinnin periaatteet talouden näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen mittari ei ratkaise, vaan usean tavoitteen ja vaatimuksen on täytyttävä samanaikaisesti.

– Ensinnäkin hankkeen on oltava rakentamiskustannuksiltaan järkevä sekä Hoivatiloille että rakentajalle. Samalla vuokratason on oltava sellainen, että se on kestävällä pohjalla myös vuokralaiselle, hän sanoo.

Sijainti on kaikkein keskeisin tekijä. Kohteen on toimittava sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Palvelutarpeet, väestökehitys ja alueen vetovoima vaikuttavat siihen, säilyvätkö kiinteistön arvo ja käyttöaste tulevaisuudessa.

Taloudellinen kestävyys kytkeytyy myös vastuullisuustavoitteisiin. Hankkeen on täytettävä konsernin asettamat energiatehokkuus­ ja ympäristökriteerit. Energiatehokkuutta seurataan myös pidemmällä aikavälillä. Konsernilla on vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet neliöperusteiselle energiatehokkuudelle, ja niiden toteutumista mitataan systemaattisesti.

– Kun rakentamiskustannukset, vuokrataso, sijainti ja vastuullisuustavoitteet ovat tasapainossa, hanke on vastuullinen, pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattava ja yhtiön arvojen mukainen, Joonas kiteyttää.

Joskus on viisainta sanoa ”ei” Kaikkia hankkeita ei kannata toteuttaa, kertoo Joonas. Taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa myös kykyä tunnistaa tilanteet, joissa kokonaisuus ei kanna – ja tehdä päätös sen mukaisesti. Mitä aikaisemmassa vaiheessa todetaan, ettei hanke ole toteuttamiskelpoinen, sitä vähemmän syntyy turhia kustannuksia ja epävarmuutta. Varhainen päätös säästää suunnittelukuluja ja kumppaneiden arvokasta aikaa.

– Me olemme opetelleet sanomaan tarvittaessa myös ei. Viestimme asiasta suoraselkäisesti ja ajantasaisesti, vaikka siihen voi liittyä pettymyksen tunteita. Pitkällä aikavälillä se on kuitenkin kaikkien etu.

Vahvuutena konservatiivinen velkavipupolitiikka Hoivatilat on osa kansainvälistä Aedificakonsernia, joka on yksi Euroopan suurimmista hoivakiinteistöihin keskittyneistä sijoittajista yli kuuden miljardin euron kiinteistösalkullaan. Konsernin koko ja toimintamalli luovat raameja myös liiketoiminnalle Suomessa erityisesti riskien hallintaan ja investointien rahoittamiseen. Kiinteistösijoittamisessa velkavivulla voidaan kasvattaa tuottoja, mutta samalla kasvaa myös haavoittuvuus. Jos markkina heikkenee ja kiinteistöjen käyvät arvot laskevat, velan määrä ei automaattisesti pienene. Tällöin velkavipusuhde nousee ja investointikyky voi heiketä nopeasti.

Joonas näkee, että Aedifican onnistuneella talouspolitiikalla on ollut ratkaiseva merkitys Hoivatilojen kyvylle toimia haastavassa markkinatilanteessa. Viime vuosien korkotason nousu ja kiinteistömarkkinan arvonlasku ovat olleet monille toimijoille vaikea yhdistelmä.

– Aedifican suhteellisen konservatiivinen velkavipupolitiikka on kuitenkin tarjonnut meille liikkumavaraa epävarmuuden keskellä.

Sen ansiosta olemme voineet investoida aktiivisesti markkinahäiriönkin aikana.

Omistajuuden jatkuvuuden näkökulmasta tämä liikkumavara on keskeinen osa taloudellista vastuullisuutta.

Omistajuus jatkuu koko elinkaaren ajan Ennakoiva ylläpito on keskeinen osa Hoivatilojen omistajuusmallia. Taloudellinen vastuu jatkuu rakennuksen valmistumisen jälkeen koko kiinteistön elinkaaren ajan.

– Meillä on pitkästi yli miljardin kiinteistösalkku. Totta kai on taloudellisesti järkevää pitää huolta omaisuudesta, johon on tehty isot sijoitukset. Tästä meillä vastaavat ylläpidon ammattilaiset.

Hyvin hoidettu kiinteistö säilyttää arvonsa ja pysyy houkuttelevana myös tulevaisuudessa. Ylläpito on tärkeä osa sijoituksen arvonhallintaa.

Hoivatilojen mielenkiinto ulottuu myös niihin asioihin, jotka sopimusten mukaan kuuluvat vuokralaiselle. Omistajan näkökulmasta tärkeää on, että kiinteistöön liittyvät velvoitteet ja juoksevat asiat hoidetaan asianmukaisesti.

– Vuokralaisen vastuulla olevista asioista seuraamme esimerkiksi vuosittaisten palotarkastusten toteutumista. Vaikka jotkut asiat eivät olisi meidän vastuullamme, haluamme olla varmoja, että kaikki kiinteistöön liittyvät ylläpidolliset toimet ovat kunnossa.

Merkityksellisyys syntyy arjen tiloista Hoivatilojen talousjohtajana Joonas kokee tekevänsä aidosti merkityksellistä työtä. Kiinteistösijoittaminen ei ole vain numeroita taseessa, vaan tiloja, joilla on suuri merkitys käyttäjilleen joka päivä. Onnistunut investointi on kannattavaa liiketoimintaa yhtiölle, mutta samalla se luo turvallisia ja toimivia ympäristöjä, jotka ovat todella tärkeitä monille ihmisille.

– Teemme julkiseen ja yksityiseen käyttöön hienoja ja toimivia tiloja. Oli kyseessä sitten hoivakoti, päiväkoti tai koulu, saan aitoa merkityksellisyyden kokemusta siitä, että teemme tiloja, joissa käyttäjät, asukkaat ja työntekijät viihtyvät. •

Vaikuttavien sosiaalipalveluiden sydän on ihmisissä – asiakkaissa ja henkilöstössä. Kiinteistö on kuitenkin se välttämätön perusta, joka tekee laadukkaan palvelun ja kohtaamiset mahdollisiksi. Ilman turvallisia, esteettömiä ja tarkoituksenmukaisia tiloja emme voisi tarjota asiakkaillemme heidän ansaitsemaansa arvokasta arkea.

Vuokralaisena taloudellinen vastuullisuutemme tarkoittaa kykyä katsoa vuokralaskua pidemmälle. Se on aktiivista kumppanuutta, jossa riskejä ja onnistumisia tarkastellaan yhdessä vuokranantajan kanssa. Tiedolla johtaminen muuttaa vuokrasuhteen strategiseksi yhteistyöksi, asiakkaidemme parhaaksi.

Läpinäkyvyys poistaa epävarmuutta Perinteisesti vuokralaisen ja vuokranantajan suhde on voinut olla hieman etäinen. Hyvässä vuokranantaja­vuokralaissuhteessa molempien tavoitteena on pitää vuokrakohteesta hyvää huolta. Kommunikointi ja tiivis yhteydenpito on avainasemassa. Kun me vuokralaisena jaamme kiinteistön käyttöön ja liiketoimintamme tehokkuuteen liittyvää KPI­tietoa vuokranantajalle, luomme pohjan ennakoitavuudelle. Esimerkiksi asiakaspaikkojen täyttöasteen, kävijämäärien tai energiankulutuksen poikkeamien seuranta antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden reagoida ajoissa.

Tiedolla johtaminen tuo ennakoitavuutta kummankin osapuolen arkeen. Mikäli käyttöasteessa tapahtuu muutoksia, voimme reagoida niihin

Tieto on yhteinen etu – KPI­mittarit sosiaalialan toimijan ja vuokranantajan sillanrakentajina

yhdessä pohtimalla esimerkiksi tilojen muuntojoustavuutta. Sama proaktiivisuus pätee tekniseen ylläpitoon: kun energiankulutus poikkeaa normaalitasosta, voimme puuttua piileviin ongelmiin välittömästi. Tämä estää kustannusten karkaamisen ja takaa liiketoiminnan häiriöttömyyden.

Ennakoiva, dataan perustuva ylläpito on kuitenkin enemmän kuin kuluoptimointia – se on keskeinen työkalu myös tiukentuvien ilmastovaatimusten täyttämisessä. Jakamalla kulutus­ ja päästödataa puolin ja toisin teemme vastuullisuustavoitteista ja ­raportoinnista yhteisen prioriteetin.

Vuokrasopimus on strateginen työkalu Taloudellisesti vastuullinen rakennuttaminen ja yhteisen omistajuuden ottaminen kiinteistön kunnosta vaativat vuokralaiselta ymmärrystä kiinteistön elinkaarikustannuksista. Vuokrasopimus ei ole vain velvoite, vaan työkalu, jolla varmistetaan toiminnan jatkuvuus.

Meille vuokralaisena kumppanuus tarkoittaa sitä, että sitoudumme pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kun vuokranantaja tietää, mitä rakennuksen sisällä tapahtuu ja mitkä ovat toimintamme kriittiset luvut, investointipäätökset helpottuvat ja riskiarviot tarkentuvat. Tämä on taloudellista vastuullisuutta parhaimmillaan: vähennetään hukkainvestointeja ja varmistetaan, että jokainen euro tukee joko kiinteistön arvon säilymistä tai asiakkaiden hyvinvointia.

Lopulta kyse on luottamuksesta. Luottamus rakentuu parhaiten jaetulle tiedolle ja yhteiselle ymmärrykselle sosiaalialan muuttuvasta arjesta. •

HOIVATILAT SAI UUDEN FINANCIAL CONTROLLERIN

Tervetuloa tiimiin, Aki!

Hoivatilojen hallinto­ ja talousosasto sai uuden vahvistuksen, kun Aki Juurinen liittyi joukkueeseen lokakuun alussa.

Akilla on pitkä kokemus tilintarkastusmaailmasta ja ulkoisen laskennan konsultoinnista. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri sekä HT­ ja KHT­tutkinnot suorittanut auktorisoitu tilintarkastaja.

Valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta hän työskenteli lähes kymmenen vuotta tilintarkastajana ja muutaman vuoden ulkoisen laskennan konsulttina Greenstepillä.

Toinen puoli pöydästä kiinnosti Projektit tulivat ja menivät silloin kovaa vauhtia. Nykyisessä työssään hän nauttii, kun voi keskittyä toisella puolella pöytää pitkäjänteisesti yhteen

”Arvostan hoivatilalaisten tiivistä yhteishenkeä ja talon matalahierarkista työkulttuuria. Yhteistyö on tosi vaivatonta myös yli tiimirajojen. Kaikki ovat aina valmiina auttamaan, ja yhteen hiileen puhaltaminen on täällä aivan mahtava juttu.”

suureen kokonaisuuteen ja nähdä eri tavalla myös työnsä tuloksia.

– Olin jo tilintarkastusaikoinani kuullut entisiltä kollegoiltani ja täällä työskennelleiltä paljon hyvää Hoivatiloista. Kyllä ne puheet ovat osoittautuneet paikkansa pitäviksi, olen viihtynyt tosi hyvin, Aki kertoo.

Financial controllerina hänen työnsä ydintä on varmistaa ja valvoa, että Hoivatilojen ja sen tytäryhtiöiden kirjanpito ja sitä kautta myös tilinpäätökset ovat oikein.

Työnkuvaan kuuluu ulkoista ja sisäistä laskentaa, budjetointia, lukujen analysointia ja monenlaista raportointia sekä sisäisesti, esimerkiksi johdon päätöksenteon tueksi, että ulkoisille sidosryhmille.

Suuren kokonaiskuvan ja pienten yksityiskohtien on oltava hallussa.

– Tykkään työn monipuolisuudesta ja lukujen analysoinnista. Lukujen taustalta selviää paljon ymmärrystä avaavaa, kun sinne osaa katsoa. On myös mielenkiintoista päästä kehittämään prosesseja esimerkiksi kannattavuuden seurannassa, Aki kertoo.

Vastapainoa työlle liikunnasta ja lasten kanssa touhuamisesta Kun töissä tulee istuttua paljon ruudun ääressä, vapaalla kaipaa liikettä. Aki pitää hienona asiana sitä, että Hoivatilat panostaa aidosti työntekijöidensä hyvinvointiin ja esimerkiksi kannustaa liikkumaan. Liikuntaedut ovat kohdillaan, ja esimerkiksi viikottaisesta liikkumisesta palkitseva sporttihaaste tuntuu hänestä huikealta ja motivoivalta sekin. Vapaa­ajallaan Aki viihtyy hyvin liikuntatamineissa. Jääkiekko ja salibandy ovat hänen suosikkilajejaan, ja kun kalenterista löytyy sopivaa rakoa, myös padel­ ja tenniskentät kutsuvat. Arki sujuu kotona mukavasti perheen kanssa touhutessa. – Meillä on vaimoni kanssa kolme lasta. Vanhin on 8­vuotias ja pienin kohta 2­vuotias – siinä on sellainen hyvä kombo, että vauhtia ja hauskaa tekemistä kyllä piisaa! •

AKI JUURINEN

Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Juuso Pohjonen ja Attendo Fregatin Attendokodin johtaja Meeri Kelahaara ovat tulleet hyvin tutuiksi. Sovitut asiat sujuvat, ja yhteydenpito on mutkatonta. ”On hienoa, että meillä on tällainen kumppani, joka on alan aallonharjalla ja tuo koko ajan uutta näkökulmaa tekemiseen”, Kelahaara sanoo.

Vuoropuhelu on hyvän vuokrasuhteen salaisuus

Avoimuus, luottamus ja aito kiinnostus siitä, miten toisella arjessa menee, kuvaavat niin hyviä ihmissuhteita kuin toimivia vuokrasuhteitakin. Kun kiinteistö pidetään hyvässä kunnossa, vuokralainen viihtyy ja pystyy keskittymään omaan liiketoimintaansa sekä palvelemaan asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lopulta onnistuneen ylläpidonkin kulmakiviä ovat yhteinen ymmärrys – ja ihmiset sen kaiken takana.

Pakkanen narskuu kenkien alla, kun

Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Juuso

Pohjonen kävelee pihan poikki Attendo Fregatin pääovelle ja soittaa ovikelloa. Hän on tullut moikkaamaan Meeri Kelahaaraa, joka toimii Oulun Toppilansaaressa sijaitsevan ikäihmisten hoivakodin johtajana. Iloinen hymy toivottaa tervetulleeksi jo ikkunan takaa, ja heti aulassa hyväntuulinen porina paljastaa, että vanhoja tuttujahan tässä jo ollaan.

Taloon on jokin aika sitten tehty sisustusremontti, jossa kaikkien ryhmäkotien lattia­ ja seinäpinnat uusittiin. Värimaailma muuttui kokonaan, ja Oulu­teemaisissa maisematapeteissa riittää ihasteltavaa ja mielenkiintoista tutkittavaa niin asukkaille kuin henkilökunnallekin.

– On myös ihanaa, kun saimme pihaan lisää parkkipaikkoja. Tänä talvena niitä on ollut riittävästi, Kelahaara kertoo viime kesänä erillishankkeena toteutetusta pihan uudistuksesta.

Toisinaan vuokralaisten arjesta kumpuavat toiveet ja tarpeet ovat pieniä, toisinaan suurempia. Pohjonen vastaa kaikkien Hoivatilojen kiinteistöjen peruskorjauksista, tilamuutoksista ja ennakoiduista pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmista.

Pääasiassa Hoivatilat rakennuttaa kiinteistöjä itse ja jää niiden pitkäaikaiseksi omistajaksi ja kehittäjäksi, mutta osa kohteista päätyy yhtiön kiinteistösalkkuun Attendo Fregatin tavoin kiinteistötransaktioiden kautta. Molemmissa tapauksissa ylläpitotiimin tavoite on selkeä: pitää tilat viimeisen päälle toimivina nyt ja tulevaisuudessa.

Tarkoituksenmukaiset tilat joka vaiheessa Hoivatilojen kanssa solmitaan pitkiä, jopa useamman kymmenen vuoden mittaisia vuokrasopimuksia. Vaikka sopimukset ovat pitkiä, hoivatilalaiset katsovat vieläkin pidemmälle.

– Vuokrasopimuksen alkaessa on itsestään selvää, että asiakkaan vuokraamat tilat ovat loistavassa kunnossa. Me ajattelemme, että jo siinä vaiheessa on yhtä lailla tärkeää olla mietittynä ratkaisut, joiden ansiosta pitkän sopimuskauden loppuvaiheessakin asiakas ajattelee, että tilat ovat tosi hyvät. Matkan varrella teemme toimenpiteitä tämän varmistamiseksi, tiivistää Hoivatilojen portfoliomanageri Tuomas Hulkkonen. Tilanne on molemmin puolin paras mahdollinen, kun vuoropuhelua toiveista ja tarpeista käydään pitkin matkaa – ei vasta muutaman vuoden päästä tai juuri ennen vuokrasopimuksen loppua.

– Haluamme pysyä jatkuvasti kärryillä siitä, miten tilat palvelevat käyttäjiä. Kun keskustelu on jatkuvaa ja ymmärrämme toisiamme, muutoksia ja parannuksia on tarpeen vaatiessa helpompi tehdä. Yllättävän moni asia on ratkaistavissa ja toive toteutettavissa, kun sen sanoo ääneen. Me pyrimme näihin aina vastaamaan, sanoo Hulkkonen.

Mutkaton yhteistyö ylläpidon kanssa takaa asiakkaalle sujuvan arjen ja luo hyviä edellytyksiä myös vuokrasopimuksen mahdolliselle jatkolle.

Suunnitelmallisuus pitää kulutkin kurissa – Yleensä asiakkaamme ovat hyvin tyytyväisiä, kun on mahdollisimman vähän ylimääräistä hässäkkää ja he pystyvät keskittymään rauhassa liiketoimintansa pyörittämiseen. Se on yhteinen tavoitteemme, tiivistää Hoivatilojen ylläpidon tiimipäällikkö Nina Kujala

Hoivatilojen ylläpitotiimi vastaa siitä, että kiinteistöt pysyvät hyvässä kunnossa ja tilat palvelevat vuokralaisia parhaalla mahdollisella tavalla sekä nyt että tulevaisuudessa.

Osassa kohteista vuokralainen vastaa itse päivittäisen ylläpidon kuten kiinteistöhuollon järjestämisestä, osassa taas Hoivatilat hoitaa kaiken avaimet käteen ­mallilla. Peruskorjausluontoiset työt kuuluvat joka tapauksessa aina vuokranantajana Hoivatiloille.

Kaikille vuokralaisille luodaan ylläpitoa helpottamaan oma vuosihuolto­ohjelma. Siinä on huomioitu lakisääteisten velvoitteiden lisäksi myös muut tarpeelliset toimet, joilla kiinteistö pysyy kunnossa.

Nykyaikaiset tekniset järjestelmät ja toimiva talotekniikka ovat sekä energia­ että kustannustehokkaita. Keskitettyjen automaatiojärjestelmien avulla kaikki olennaiset laitteet valaistusohjelmia myöten ovat seurattavissa etänä. Jos ilmanvaihtokoneet tai lämmityslaitteet vaativat pieniä säätöjä, ne hoituvat helposti kauempaakin. Isommat ongelmat hoidetaan kuitenkin kuntoon aina paikan päällä.

Attendo Fregatin sisustusremontissa seinäpinnat uusittiin, ja yhteisiin tiloihin saatiin näyttäviä valokuvatapetteja. Attendo-kodin johtaja Meeri Kelahaara ja Hoivatilojen Juuso Pohjonen tutkivat niiden yksityiskohtia.

Kustannustehokkuus ei tarkoita laadusta tinkimistä. Esimerkiksi energiatehokkuus on tärkeää puolin ja toisin. Kuluttamalla vähemmän ympäristö kiittää ja hyödyt näkyvät myös asiakkaan lompakossa. Hoivatiloilla on jatkuvasti korkeat tavoitteet kulutuksen pienentämiseksi koko kiinteistökannassaan.

– Liiketoimintamme on vakaalla pohjalla, ja taloudellinen tilanteemme mahdollistaa sen, että voimme tehdä laadukkuutta lisääviä investointeja ja palvella asiakkaitamme tosi hyvin. Emme lykkää korjauksia vaan ylläpidämme suunnitelmallisesti, Kujala kertoo.

Kujalan mukaan vuokralaiset arvostavat kiinteistöjen ja laitteistojen laadukkuutta, ne pitävät ylläpitokustannuksetkin kohtuullisina. Heikkolaatuisien laitteistojen kanssa tulisi väistämättä ylimääräisiä, korkeiksikin nousevia huoltokustannuksia.

Kiinteistöjen erilaiset käyttötarkoitukset vaikuttavat luonnollisesti tilojen huolto­ ja korjaustöihin. Esimerkiksi päiväkodissa kunnostustöitä ja isompiakin remontteja on helppo hoitaa

viikonloppuisin, jolloin tilat eivät ole arkisessa käytössä. Ikäihmisten hoivakodissa taas ajoitus ja käytännön järjestelyt on suunniteltava tarkemmin, koska se on asukkaiden koti.

– Kun tilojen käyttö on erilaista, myös haasteet vaihtelevat, ja kiinnitämme enemmän huomiota eri asioihin. Puoli senttiä liian korkea uusi kynnys on ongelma hoivakodissa, mutta päiväkodissa muutaman millin erolla ei ole niin paljon merkitystä, avaa Kujala.

Luottamus punnitaan haastavissa tilanteissa Hoivatilojen asiakkaiden palautteissa toistuvat maininnat nopeudesta ja henkilökohtaisuudesta. Tutulle ihmiselle on helppo soittaa suoraan, ja usein asia voidaan ratkaista jo tuon ensimmäisen puhelun aikana.

Asiakastyytyväisyyden taso on ollut hyvin korkea vuosia, ja yhtiössä seurataan sitä tarkalla silmällä.

Hän on ylpeä Hoivatilojen osaavien huipputyyppien tiimistä, jolla on aito halu palvella ja auttaa asiakkaita. Esimerkki hienosta palautteesta tiivistää olennaisen:

– Tilanne oli ollut siinä hetkessä hankala. Asiakas kuitenkin kehui jälkeenpäin hoivatilalaista, jonka kanssa oli tätä vaikeaa asiaa selvittänyt. Hän kiitti kovasti tiimiläistämme sekä tilanteen että asian hyvästä hoitamisesta. Nämä ovat merkityksellisiä hetkiä.

Myös Attendo Fregatin Meeri Kelahaaran kokemukset Hoivatilojen asiakaspalvelun laadusta ovat hyviä.

– Yllätyksiähän voi aina tulla, mutta ne on saatu hoidettua puolin ja toisin. Teidät tavoittaa kyllä aina, kun on tarvis, hän kiittelee.

Kelahaaran mielestä sujuvalla yhteistyöllä Hoivatilojen kanssa on suuri merkitys talon arjessa ja laajemminkin koko toiminnassa. Hoivakodin vuokrasopimusta on jatkettu myös seuraavaksi vuokrakaudeksi.

– Suhtaudumme näihin kyselytuloksiin ja palautteisiin ilolla ja kiitollisuudella mutta myös nöyrästi – arvostus ja luottamus täytyy ansaita jatkuvasti uudestaan. Kun eletään kumppanuussuhteessa, tietenkin vastaan tulee välillä myös haastavampia tilanteita. Nekin ovat tärkeitä, sillä niissä tekemisemme aidosti mitataan, sanoo Hulkkonen.

– He tuntevat konseptimme ja ymmärtävät ikäihmisten hoivakodin arjen tarpeet. Alusta asti ei tarvitse selittää mitään, hän jatkaa.

Kun Meeri ja Juuso ovat käyneet kuulumiset ja muut ajankohtaiset asiat yhdessä läpi, Juuson on aika jatkaa matkaansa toimistolle. Ovella lämpimien heippojen perään kajahtaa iloinen huikkaus: ”Kuullaanpa taas!” •

”Emme tee tiloja vain niiden luovutushetkeä vaan asiakkaiden ja heidän palveluidensa loppukäyttäjien sujuvaa arkea varten. Pidämme paikat hyvässä kunnossa ja teemme matkan varrella kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta tilat palvelevat hyvin myös huomenna ja tulevina vuosikymmeninä.”

PALVELUKOTI KALLIO

Inhimillisen kokoinen ja luottohenkilöiden kanssa toteutettu

Seinäjoen idylliselle Piirin alueelle rakentuu Suomen Kristilliset Hoivakodit Oy:n uusi ikäihmisten palvelukoti. Se on perheyrityksen kolmas Hoivatilojen kanssa yhteistyössä toteutettava hanke.

Palvelukoti Kallio avautuu syksyllä 2026. Suomen Kristillisten Hoivakotien ja Hoivatilojen edellinen yhdessä toteutettu kohde valmistui Rovaniemelle pari vuotta sitten. – Meillä oli halua laajentaa ja Hoivatiloilla todella tärkeä rooli sopivan sijainnin löytämisessä. He tekivät perusteellista työtä analysoidessaan taustoja ja vaihtoehtoja, missä palvelullemme olisi tarve ja minne rakentaminen olisi kaikkien kannalta järkevää. Päädyimme yhdessä Seinäjokeen, kertovat yrityksen hoivapalvelujohtaja Hanna Mäkipää ja toimitusjohtaja Vesa Mäkipää

Hanke sai hyvinvointialueen vahvan tuen. Tonttia tavoiteltiin kuuden kilometrin säteeltä keskustasta.

– Kehän sisällä rima pantiin korkealle. Tontin piti olla riittävän lähellä ja palvella operaattorin liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Rakennusliikkeen omistama tontti Törnävän vanhan Piirin alueella täytti kriteerit, jatkaa Hoivatilojen asiakkuuspäällikkö Petri Kauppinen.

Kallioon on tulossa kolme siipeä, joissa sijaitsevat asukashuoneet. Keskelle sijoittuvat yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat, keittiö sekä sauna. Urakoitsijana hankkeessa toimii Rakennus K. Karhu.

Rakennusliike oli hankkinut koko alueen omistukseensa ja toteuttanut ison kaavamuutoksen. Yhteisten neuvottelujen myötä tontti kiinnitettiin hankkeeseen, ja niin suunnittelu kuin rakentaminenkin ovat edenneet sen jälkeen joutuisasti.

Tutulla tiimillä entistäkin

toimivammat tilat

Palvelukoti Kallioon tulee 30 ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikkaa. – Kodinomaisuutta ja yhteisöllisyyttä lisää, kun kaikki tuntevat toisensa. Haluamme pitää talomme inhimillisen kokoisina, se tukee myös työyhteisön hyvinvointia, kertoo Hanna Mäkipää.

Sekä ikäihmiset että heidän omaisensa arvostavat kodikkuutta ja yksilöllistä tapaa toteuttaa ikähoivaa. Tämä ajattelutapa on vahvasti läsnä myös Suomen Kristillisten Hoivakotien oman konseptin ytimessä.

Palvelukoti Kallio on yrityksen kolmas Hoivatilojen kanssa toteutettu hanke. Jokaisessa on huomioitu aiemmat kokemukset ja hiottu ratkaisuja vielä piirun verran paremmiksi.

Samat hoivatilalaiset ovat olleet mukana kaikissa hankkeissa, joten tutuiksi on tultu puolin ja toisin.

– Rakennuttajapäällikkö Ari tietää jo aika hyvin etukäteen ajatuksemme, ja me hänen. Jokaista narausta ei tarvitse erikseen varmistaa, kertovat Mäkipäät.

– Meillä on 100­prosenttinen luottamus Hoivatiloihin. Emme itse ehtisi millään perehtyä kaikkeen, eikä onneksi tarvitsekaan, koska kumppanimme ovat rautaisia ammattilaisia. Sovitut asiat tapahtuvat aikataulussa säädösten mukaan, he kuuntelevat mielipiteitämme ja yhdessä löydetyt ratkaisut ovat toimivia ja moderneja, jatkaa Vesa Mäkipää.

Sujuva yhteistyö on osaltaan mahdollistanut pienen yrityksen laajentumisen.

– Meille on hienoa ja tärkeää, että Hoivatilat osana isoa pörssiyhtiötä on arvostanut ja kunnioittanut perheyrityksemme arvomaailmaa sekä huolehtinut viimeisen päälle kaikesta tarvittavasta niin matkan varrella kuin rakennusten valmistumisen jälkeenkin. •

Havainnekuva: Granlund Arkkitehdit
Palvelukoti

Analyyttisyydellä ja tarkoilla silmillä luvut ja sopimukset ojennuksessa

Hoivatilalainen esittäytyy -sarjassa hoivatilalaiset kertovat itsestään ja työnkuvastaan.

Heli Simula hoitaa töissä kiinteistöhankkeiden taloushallintaa, ja vapaa­ajalla hänet löytää usein oman hirsitalon rakennustyömaalta. Molemmissa projekteissa budjetit ovat hyvin hanskassa.

– Olen tehnyt koko työurani taloushallinnossa, ja se on sydämenasiani. Pitkän pätkän työskentelin erilaisissa taloushallinnon tehtävissä sellutehtaalla ja sitten Herman Anderssonilla talouspäällikkönä. Vastasin talouden lisäksi myös henkilöstöhallinnosta.

Hoivatiloilla aloitin loppuvuodesta 2019. Olin seurannut jonkin verran tätä kiinnostavaa kasvuyhtiötä jo aiemmin, vaikka sen ala ei ollutkaan minulle entuudestaan tuttu. Asiantuntija­ ja projektiorganisaationa Hoivatilat vaikutti mielenkiintoiselta, ja kun paikka aukesi, olihan sitä haettava.

Kotoisin olen pohjoisesta, Kemijärveltä, joten tunturimaisemat ovat kiehtoneet minua aina. Tykkään retkeilystä ja vaeltamisesta, luonto antaa niin paljon! Kotimaan lisäksi olen käynyt näillä reissuilla myös Norjassa, Saksassa ja Italian Dolomiiteilla.

Mitä työnkuvaasi kuuluu ja millaisia taitoja tarvitset työssäsi?

– Hallinnoin olemassa olevaa kiinteistöportfoliotamme talouden osalta ja olen mukana hankkeissamme hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien. Tulen mukaan hoitamaan taloushallintaa, kun alamme työstää kohteen investointiesitystä.

Valmistelen ja koordinoin esitystä eri päätöksentekotasoille. Kun se on hyväksytty sekä sisäisesti Hoivatiloilla että konsernin päässä Belgiassa, käyn läpi paljon sopimusmateriaalia ja varmistan, että investointiesityksen näkökulmasta kaikki on kunnossa.

Seuraan hankkeiden kustannuksia ja budjetteja sekä teen erilaisia raportteja ja ennusteita. Konsernille kokoan ennusteita esimerkiksi meneillään olevista hankkeistamme ja tulevista investoinneistamme. Osallistun kvartaalien päättämisiin liittyviin toimiin ja päivitän portfoliotamme uusilla vuokrasopimuksilla.

Käyn myös asiakkaidemme kanssa läpi heidän KPI­tietojaan ja vien niitä omiin raportteihimme.

Työssäni tarvitaan terävää havainnointikykyä, analyyttisyyttä sekä kykyä keskittyä useaan hankkeeseen yhtä aikaa. On tärkeää nähdä numeroiden taakse, hahmottaa isojen investointien kokonaisuuksia ja ymmärtää, mihin kaikkeen yksikin muutos vaikuttaa. Myös oman työn hallinta vaihtelevissa tilanteissa korostuu.

Mielestäni osaan katsoa kriittisesti sopimuksia ja lukuja riskienhallinnan näkökulmasta. Pystyn nopeasti päättelemään muutamista perusasioista, onko hanke investointikelpoinen.

Mikä on palkitsevinta työssäsi? – Ympärillä olevat mukavat huippuosaajat, joiden kanssa tehdään ja saavutetaan yhdessä hienoja asioita.

On kiinnostavaa perehtyä uusiin hankkeisiin, seurata niiden etenemistä ja nähdä valmistuminen sekä tilojen luovuttaminen käyttöön.

Kun katselee kuvia valmistuneesta kohteesta, jonne on juuri muutettu, tai käy vierailulla paikan päällä, näkee konkreettisesti yhteisen työn lopputuloksen. Tuntuu hyvältä olla tekemäs sä asiakkaillemme oikeasti merkityk sellisiä asioita.

Toteutamme kiinteistöjä, jotka tarjoavat ihmisille hyvät puitteet elää ja asua. Se on tärkeää myös yhteis

Meillä myös kuulee mukavasti eri hankkeiden kuulumisia matkan var rella. Raksa työmailta, ja esimerkiksi Rova tuli vasta terveisiä, että kovista pakka sista huolimatta hommat luistavat siel lä hyvin. Työkavereiden kanssa välit ovat mutkattomat, ja se on iso voimavara koko organisaatiossamme.

Miten työ ja vapaa-aika sovittuvat yhteen? Mitä tykkäät tehdä vapaalla? – Todella hyvin. Työntekijöidemme vapaa­aikaa arvostetaan ja hyvin tuetaan, joten arjessa on hyvin tilaa levolle, perheelle ja harrastuksille.

Nyt minulla on selkeästi yksi ”harrastus vapaa­ajan – rakennustyömaa Oulujoen varressa. Hankimme mieheni kanssa vanhan hirsi siirrätimme sen Ouluun ja nyt raken namme siitä kodin uuteen paikkaan.

Ennakoimalla rakennetaan jatkuvuutta

Portfolio Management -tiimi: Petri Kauppinen, Tuomas Hulkkonen, Elina Suikki ja Ville Ylisiurua.

Portfoliomanageri Tuomas Hulkkosen johtama Portfolio Management -tiimi on perustettu vastaamaan vuokrasopimusten jatkosopimuksista ja olemassa olevan kiinteistösalkun kehittämisestä. Ensimmäisten 15–20-vuotisten sopimuskausien tullessa päätökseen tiimin tehtävänä on varmistaa, että vuoropuhelu asiakkaiden kanssa käydään ajoissa ja että tilat palvelevat heidän liiketoimintaansa myös seuraavat vuosikymmenet.

Hoivatilat on perustettu vuonna 2008, jolloin myös alettiin kehittämään ensimmäisiä hankkeita. Toiminta lähti pienestä liikkeelle, mutta sitten tahti kiihtyi ja hankkeiden määrä alkoi kasvaa. – 2010­luvun alkupuolella tyypillinen vuokrasopimus hoivakentässä oli 15­vuotinen. Nyt 2020­luvun puolivälissä alkavat ensimmäiset sopimuskaudet tulla tiensä päähän, ja ovat jo tulleetkin, sanoo portfoliomanageri Tuomas Hulkkonen.

Hoivatilojen kaltaiselle pitkäaikaiselle omistajalle vuokrakausien jatkosopimukset ja niistä neuvotteleminen on tärkeä osa toimintaa. Kiinteistöjä ei rakenneta vain ensimmäiselle 15–20­vuotiskaudelle, vaan palvelemaan asiakkaita vuosikymmeniä. Nyt kyse ei ole yksittäisistä sopimuksista, vaan merkittävästä vaiheesta yhtiön kehityksessä.

– Hankekehityksen näkökulmasta ei ole järkevää kehittää uusia hankkeita ilman, että olemassa oleviin kiinteistöihin saadaan jatkuvuutta, Tuomas kertoo.

Keskustelut käyntiin hyvissä ajoin Tuomaksen mukaan keskustelut vuokrasopimusten jatkosta pyritään käynnistämään jo silloin, kun sopimuskautta on vielä hyvin jäljellä.

– Esimerkiksi osassa päiväkoteja remontteja voidaan ajoittaa heinäkuulle kiinnioloaikaan. Ikäihmisten hoivakodeissa ihmiset asuvat omissa kodeissaan, joten tilanne on hieman monimutkaisempi, mutta niihinkin löydetään ratkaisut, jotka eivät häiritse asumista ja talon toimintaa kohtuuttomasti.

Liiketoiminnan ymmärrys on kaiken A ja O

Tuomaksen mukaan asiakkaan ja heidän liiketoimintansa ymmärtäminen on kiinteistönomistajalle kaiken A ja O etenkin toimintokeskeisessä käytössä, jollaista usealla Hoivatilojen asiakkaalla on. Niissä tila on osa asiakkaan liiketoimintaa ja tulovirta tulee suoraan tilasta.

”On tärkeää ymmärtää asiakkaan tarpeita jo kauan ennen vuokrasopimuksen päättymistä.”

TUOMAS HULKKONEN

– Silloin voimme aidosti keskustella siitä, miltä asiakkaan liiketoiminta ja tulevaisuus näyttävät ja kuinka tilat palvelevat heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ensisijainen tavoite on, että vuokralainen jatkaisi tiloissa, jotka on lähtökohtaisesti toteutettu heidän tarpeitaan varten. Kiinteistönomistajan näkökulmasta asiakkaan vaihtuminen voi merkitä tilojen tyhjäkäyttöä ja muutostöitä. Asiakkaallekin muutto on aikamoinen ponnistus.

– On tärkeää ymmärtää asiakkaan tarpeita jo kauan ennen vuokrasopimuksen päättymistä, jotta tilat palvelevat liiketoimintaa. Voimme kehittää kiinteistöä jo matkan varrella niin, että se vastaa asiakkaan tarpeisiin seuraavatkin 15 vuotta.

Jatkuva ylläpito tarkoittaa myös sitä, että tavoitteena ei ole ajaa rakennusta vuokrakauden aikana niin sanotusti loppuun ja tehdä vasta sen jälkeen iso peruskorjaus.

Tilanteen mukaan sopimusten saumakohtaan voi liittyä kunnostustoimia ja perusparannuksia. Valmistautuminen ja ennakointi auttavat toteuttamaan muutostyöt kivuttomasti.

– Jos käyttäjiä ei ole riittävästi, mietimme asiakasta tukevia toimenpiteitä. Nykyisen kiinteistön sijaintiin emme voi vaikuttaa, mutta muuten voimme kehittää tiloja palvelemaan paremmin.

Hoivakiinteistöissä asiakkaan liiketoiminta kytkeytyy usein julkiseen rahoitukseen. Palvelusetelit, ostopalvelut ja muut rahoitusmekanismit vaikuttavat suoraan toimintaan ja talouteen.

– Haluamme ymmärtää, onko asiakkaan saama korvaustaso suhteessa siihen, mitä asiakasyrityksemme saa palveluiden tuottamisesta.

Läpinäkyvyys kohteissa harjoitettavan liiketoiminnan suoriutumisesta on tärkeää rahoittajienkin näkökulmasta.

– Kun pystymme osoittamaan esimerkiksi, että täyttöasteet ovat hyvät ja liiketoiminta on kannattavaa, se vaikuttaa suoraan siihen, millaisin ehdoin saamme rahoitusta ja pystymme toteuttamaan uusia hankkeita asiakkaillemme, Tuomas sanoo.

Tiimin kokemus auttaa asiakaslähtöisyydessä Tuomas aloitti Hoivatiloilla portfoliomanagerina vuoden 2024 loppupuolella. Hän vastaa Hoivatilojen olemassa olevan portfolion hallinnasta ja asiakaslähtöisestä kehittämisestä.

Tämän vuoden tammikuussa Hoivatiloilla perustettiin nelihenkinen tiimi keskittymään jatkovuokrakausiin ja portfoliojohtamiseen. Tuomaksen lisäksi tiimiin kuuluvat Elina Suikki, Petri Kauppinen ja analyytikko Ville Ylisiurua.

KESKIÖSSÄ

Tiimin perustaminen vastaa tarpeeseen reagoida ajoissa ja varmistaa, että asiakkaiden kanssa käytävä vuoropuhelu on systemaattista ja suunnitelmallista. Tiimissä on vahva kokemus asiakkaiden kanssa tehdystä työstä.

– Esimerkiksi Petrillä ja Elinalla tulee vastaan kohteita, joita he ovat itse olleet aikanaan kehittämässä. Nyt he käyvät keskusteluja samojen kohteiden jatkosta – mikä on erittäin luontevaa.

Vahvuutena kokonaisvaltainen elinkaarimalli

Tuomaksen mukaan Hoivatilojen vahvuus on kokonaisvaltainen toimintamalli, joka ulottuu hankekehityksestä ylläpitoon ja jatkosopimuksiin asti.

Oma ylläpito on keskeinen osa mallia. Kiinteistön tekninen kunto, suunnitelmallinen PTS­työ ja jatkuva hoito tukevat ajatusta ja toimintamallia, jossa rakennukset palvelevat käyttäjiään vuosikymmeniä.

Jatkovuokrakausien neuvottelut eivät ole vielä rutiinia. Hoivakenttä on suhteellisen nuori, ja nyt ollaan ensimmäisen laajemman jatkoaallon äärellä. Markkina ei ole vielä täysin vakiintunut näiden keskustelujen osalta, sanoo Tuomas.

Kun tilanne on uusi myös asiakkaille, käytäntöjä haetaan yhdessä.

– Kun tarkastellaan kaupallista yhtälöä, myyjällä ja ostajalla on tietysti omat näkemyksensä. Meidän pyrkimyksemme on tarjota laadukkaita tiloja markkinaehtoisilla vuokratasoilla. •

“Luottamus rakennetaan vuosien aikana”

Aiemmin urallaan Petri Kauppinen toimi monipuolisesti kunnallisissa tehtävissä, ja kokemus julkisen sektorin johtamisesta näkyy hänen tavassaan tarkastella kokonaisuuksia.

Yhdeksän Hoivatilat­vuotensa aikana Petri ollut mukana kehittämässä kymmeniä kohteita ja niiden sopimuksia. Nyt hän tarkastelee Portfolio Management ­tiimissä tuttuja kiinteistöjä tuoreesta näkökulmasta: jatkovuokrakausien ja portfolion pitkäjänteisen hoidon kautta.

– Tosin kyseessä ei ole mikään yhtäkkinen muutos. Hoivatilat on ollut pitkäaikainen ja vastuullinen omistaja perustamisestaan lähtien. 1,2 miljardin kiinteistösalkku on rakennettu systemaattisella työllä, ja nyt vain vahvistamme sitä tekemistä entisestään, hän sanoo.

Petri kertoo, että vuokrasopimuksen jatko ei perustu Hoivatilojen yksipuoliseen tahtoon vaan asiakkuuden pitkäjänteiseen hoitoon.

Olennaista on kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen toiminta, jonka varaan luottamus ja yhteistyö ovat rakentuneet vuosien varrella.

Reagointia markkinan muutokseen

Hoivamarkkina on muuttunut. Väestökehityksen muutokset, julkisen talouden haasteet ja toimintaympäristön kiristyminen vaikuttavat niin operaattoreihin kuin kiinteistönomistajiinkin.

Petrin mukaan muutoksiin on vastattava aktiivisesti – pitää elää ajassa ja suhteuttaa omaa toimintaa siihen.

Uusi Portfolio Management ­tiimi on hänen mukaansa yksi vastaus tähän muutokseen. Se tuo systematiikkaa, ennakointia ja lisää resursseja asiakastyöhön.

– Tämä ei ole tulipalojen sammuttamista. Ei odoteta, että

sen sopimuskauden näkövinkkelistä.

– Kyse ei ole automaattisista ratkaisuista. Asiakkaalla on oikeus tarkastella omaa liiketoimintaansa, ja meidän tehtävämme on olla kumppani siinä keskustelussa, Petri kertoo.

Kokemuksen tuoma perspektiivi näkyy myös henkilökohtaisella tasolla. Pitkän uran jälkeen uusi rooli tuntuu Petristä motivoivalta.

– Saan käyttää vuosien varrella kertynyttä kokemusta hieman uudella tavalla asiakkaan ja yhtiön hyväksi. Se tekee tästä vaiheesta mielenkiintoisen.

Vuokrasopimusten jatkosta neuvoteltaessa kyse on lopulta samasta perusasiasta kuin alun perin kiinteistöä kehitettäessä: pitkästä yhteistyöstä.

– Vuokrasopimuksen jatkaminen ei saa olla asiakkaalle huolenaihe. Sen pitää perustua siihen, että liiketoiminta toimii ja yhteistyö on kunnossa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että näin on.

“Keskustelut ajoissa yhdessä asiakkaan kanssa”

Uudessa Portfolio Management -tiimissä toimiva Elina Suikki tuli Hoivatiloille aikana, jolloin tiimi oli pieni ja kaikki tekivät vähän kaikkea. Nyt henkilöstöä on noin 30 ja asiat ovat kehittyneet, mutta pitkäjänteinen ajattelu on pysynyt.

”Mehän olemme aina ajatelleet jatkuvuutta. Olemme palveluyhtiö, joka rakennuttaa kiinteistöt itselleen ja omistaa ne pitkään”, Elina kertoo.

Hän sanookin, että Portfolio Management ­tiimin perustaminen ja siinä työskentely on aika lailla business as usual. Samaa työtä on tehty ennenkin, eli ajatus ei ole uusi vaan strategian mukaista kehitystä.

Tiimi on kuitenkin tuonut jatkosopimustyöhön lisää resursseja ja systematiikkaa. Käytännössä työ tarkoittaa, että Elina on yhteyksissä asiakkaisiin ja käy keskusteluissa läpi liiketoiminnan näkymiä, palveluverkon muutoksia ja alueen kehitystä. Hänen mukaansa avainsana on ennakointi.

– Ei voi tulla tilannetta, jossa sopimus loppuu vuoden päästä, ja sitten vasta mietitään, mitä tehdään. Viisikin vuotta on hyvä aika aloittaa keskustelu asiakkaan kanssa.

Monet kohteista ovat Elinalle tuttuja jo vuosien takaa. Hän on ollut aikanaan tekemässä vuokrasopimuksia, joihin nyt neuvotellaan sopimusjatkoja.

– Tietyllä tapaa ollaan omilla jäljillä. Käsittelen aiemmin tekemiäni sopimuksia nyt uudelleen, Elina sanoo.

Asiakkaiden pohdinnoissa korostuvat usein palvelutarpeen muutokset. Päiväkodeissa kysymys voi olla lapsimäärien kehityksestä tai tilatarpeiden muutoksesta. Kunnat ja kaupungit tarkastelevat myös omien kiinteistöjensä kuntoa ja palveluverkkoratkaisuja.

– Meidän kiinteistömme ovat kuitenkin suhteellisen uusia ja usein hyvillä sijainneilla. Mutta aina voi olla kehitystarpeita – esimerkiksi tilajärjestelyissä tai energiatehokkuudessa.

Elinan mukaan uusi tiimi tuo ennen kaikkea lisää läsnäoloa ja palvelua lähelle asiakasta.

– Pidämme asiakasta aina kumppanina. Tämä on pitkää peliä ja me haluamme, että nämäkin asiat ovat kunnossa molemmilla osapuolilla.

Oikeanlainen hoivaratkaisu

syntyi yhteistyöllä

Jyväskylän keskustan tuntumaan valmistunut Mainiokoti Lahjaharju on hoivahanke, jossa palvelutarve, kaupunkirakenne ja operatiivinen toiminta nivottiin yhteen jo varhaisessa vaiheessa.

Onnistumisen ytimessä olivat nopea kaavamuutos ja tiivis yhteistyö kaupungin, hyvinvointialueen ja operaattorin kanssa. Rakentaminen toteutettiin hallitusti ja tehokkaasti – kohde valmistui 12 kuukaudessa.

Lue verkosta asiakkaan kommentit yhteistyöstä ja tutustu tarkemmin moderniin, asukkaiden arkea aidosti tukevaan hoivakotiin.

Lue lisää kohteistamme: Hoivatilat.fi

MAINIOKOTI LAHJAHARJU
Lue artikkeli verkosta

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook