4 minute read
Nukkumalähiöitä vai vireitä asuinalueita?
KAUPUNKIKEHITYSTÄ ARVOT EDELLÄ
Hoivatilat on rakennuttanut ja omistanut palvelukortteleita lähes koko olemassaolonsa ajan. Markkinat ja asiakastarpeet muuttuvat, ja myös hyvinvointialueiden muodostaminen tuo merkittäviä muutoksia. Suuri jaettu huoli sote-alalla on henkilöstön saatavuus ja jaksaminen.
Hoivatilojen palvelukortteli koostuu tyypillisimmillään hoivakodista ja päiväkodista, jotka jakavat arkea yhteisessä pihapiirissä. Yhtiön portfoliossa onkin lukuisia onnistuneita esimerkkejä monisukupolvisesta rinnakkaiselosta. Useissa kortteleissa on myös ravintolapalveluita, erilaisia asumispalveluyksiköitä, koirapäiväkotikin. Monissa kohteissa on samassa pihapiirissä tai välittömässä läheisyydessä myös asumista, esimerkiksi asumisoikeusasuntoja tai asunto-osakeyhtiöitä. Hoivatilat on, kumppaneidensa kera, kehittänyt palvelukorttelihankkeita alusta saakka aina kunkin alueen tarpeet edellä.
Näistä lähtökohdista Hoivatilat toteutti viime keväänä tuotteistusprojektin, jolla haluttiin selvittää perusteellisesti, mitä yhtiön kumppaniverkosto julkisella ja yksityisellä sektorilla tulevaisuudessa tarvitsee ja odottaa – ja ennen kaikkea – mitä kaupunkimme kaipaavat. Miten palvelut säilytetään ja elinvoima pidetään yllä? Miltä sotekiinteistöjen kanta kunnissa nyt näyttää, ja millaisiksi niitä halutaan kehittää?
Merkittäviä kysymyksiä, joihin vastauksia hakeneesta tuotteistusprojektista kertoo Hoivatilojen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Riikka Säkkinen.
Parempia asuinympäristöjä kaikille
Suomihan rakentui aikoinaan lähiöiden maaksi, ja kaikissa kaupungeissamme on kymmeniä vuosia vanhoja kiinteistöjä, joiden kanssa on haasteita, usein sisäilmaongelmia. Monesti tilat ovat tyhjillään tai ainakin vajaakäytöllä, eivätkä tulot kata kuluja. Epäkuranttia kiinteistökantaa on erityisesti vanhemmilla alueilla, usein keskustojen läheisyydessä ja kaupunkien omistuksessa. Lähipalvelujen tarpeet ovat aikojen saatossa muuttuneet, kuten myös vaatimustaso esimerkiksi hoivan ja varhaiskasvatuksen rakennuksille, joten uusien alueiden suunnittelun rinnalla vanhat tutut lähiöt kaipaavat uudistusta – asukaslähtöistä, kauaskantoista kaupunkisuunnittelua.
Tavanomaisin ratkaisu tilojen käytön vähetessä ja kustannusten kasvaessa on puhdas asuntokehittäminen, joka on taloudellisesti tuottavaa, mutta ei tuo palveluita alueelle. Tyypillinen asuntokehittäjän rooli onkin selkeästi suppeampi kuin meillä Hoivatiloilla hankekehittäjänä. Me haluamme kohentaa koko alueen arvoa tuomalla palveluita ja monimuotoista asumista olemassa olevaan infraan. Lähipalvelut luovat työpaikkoja ja helpottavat asukkaiden arkea. Palvelukorttelissa toimijoiden yhteistyö tuo hajallaan toimiviin palvelurakennuksiin verrattuna säästömahdollisuuksia esimerkiksi ylläpidon tai vaikkapa yhteiskeittiön suhteen, ja omalta asuinalueelta löytyvät palvelut vähentävät kauemmas liikkumisen tarvetta. Palvelukorttelissa plussia on siis melkoinen määrä, sekä positiivisina vaikutuksina ihmisten arkeen että siinä, mitä kunnissa jää niin sanotusti viivan alle palvelukiinteistöjen, eritoten tyhjillään olevien sellaisten, omistamiseen verrattuna.
Hyvinvointialueet myös etenevät eri tahtiin ja eri tavoin, joten ketterälle ja alueen tilanteen mukaan toimintaansa skaalaavalle kumppanille on kysyntää. Me olemme valmiita tähän rooliin, onhan asiantuntemuksemme aluekehityksen eri osa-alueilta syvällistä ja kumppaniverkostomme niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla hyvin laaja.
Vankka kokemus, uudenlaiset tavat
Hoivatilat tuo kullekin alueelle juuri silleparhaiten sopivat, kauaskantoiset ratkaisut. Palveluperusteisessa kiinteistökehityshankkeessa toimimme kohteen rakennuttajana, sitoudumme tuomaan palvelutiloja kortteliin ja jäämme operaattoreille tai muille toimijoille pitkäaikaiseksi vuokranantajaksi. Tässä on yksi valttikorteistamme: omaan omistukseen rakennutettaessa kriteerit ovat toisenlaiset kuin myyntiin tulevissa kohteissa.Se näkyy rakentamisen laadussa ja kiinteistön ylläpidossa, ja erityisesti käytössä olevina tiloina; kehitämme hankkeita alueen todellinen palvelutarve huomioiden– emmehän halua omistaa tyhjillään olevia tiloja. Toisinaan asuntojen katteilla maksetut kivijalkatilat saattavat valitettavasti olla pitkäänkin tyhjäkäytöllä.
Asuntoja ja erityisesti välimuotoisia asumispalveluita toki tarvitaan, eikä kaupunkikehittäminen palvelut edellä sulje asuntojen uudisrakentamista pois, mutta me tarkastelemme kokonaisuutta monipuolisemmin. Olemme rakennuttaneet yli 250 hanketta noin 70 kuntaan, tunnemme palvelutarpeet ja yksityisten palveluntuottajien tilatarpeet ja sovitamme ne osaksi kiinteistökehitystä.
Vankan kokemuksen lisäksi ehdoton etumme on myös se, että hankekehittäjänä ja rakennuttajana hoidamme kaiken, kaavoituksesta valmiin kiinteistön omistamiseen ja kunnossapitoon: maksamme kehityskulut, hankimme urakoitsijat, tuomme palvelut kortteliin ja jäämme tilojen omistajaksi.
Vaikka taloudelliset seikat painavat kaikkien osapuolten puntarissa, olemme vahvasti sitä mieltä, ettei alueita tulisi kehittää vain siitä näkökulmasta, vaan haluamme nostaa myös pehmeämpiä tekijöitä kaupunkikehityksen keskiöön. Sitä pohdimme kysymyksen ”mikä sinulle on arvokasta” kautta, ja haluamme haastaa muita tekemään samoin.
Monille meistä arvokkainta on terveys, perhe, ystävät, työ ja harrastukset, sopivassa balanssissa. Kehitämme kaupunkeja ja rakennamme arvokasta arkea tästä näkökulmasta, eri osapuolten tarpeet yhteen sovittaen. Sitoudumme suunnittelemaan, toteuttamaan ja ylläpitämään jokaisen kohteemme niin hyvin, että tiloissa viihdytään kymmeniä vuosia.
Palvelukorttelihankkeiden suosio kasvaa tasaisesti sitä mukaa, kun tyytyväisiä käyttäjiä tulee lisää. Seuraava aukeama esittelee muutamia valmistuneita ja rakenteilla olevia kohteitamme ja kumppaneidemme kokemuksia kortteleista.
Henkilöstö- ja viestintäjohtaja Riikka Säkkinen on ylpeä siitä, että Hoivatiloilla tehdään hanke- ja kaupunkikehitystä asiakaslähtöisesti ja kestävästi. Työtä tehdään kaikkia osapuolia kuunnellen ja tarpeet yhteen sovittaen.
