SU OM EN H OIVATIL AT OYJ
02
18 S Y YS
Ratkaisuja TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN
Toiveiden kortteli rakentuu arjen unelmista
Palvelullistaminen lisääntyy kuntien kiinteistöhankinnoissa
Tässä numerossa
22
16 Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tutustuivat tiedepäiväkoti Välkkeeseen Porin Asuntomessuilla.
4 PALVELUKORTTELI
4
Kasvun ratkaisija kunnille ja yrityksille Suomen Hoivatilat Oyj on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä koulujen ja palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Julkaisija Suomen Hoivatilat Oyj p. 0207 349 100 asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Sisältö Jussi Karjula, Paula Marttinen ja Riikka Säkkinen Kuvatoimittaja Viivi Tuukkanen Ulkoasu Mint Company Paino Erweko Painosmäärä 2 000 kpl ISSN 2489-2785
2
Ratkaisuja
XX Asiakas palvelumuotoilun keskiössä
6 Tampere haluaa olla älykäs mahdollistaja
8 Kuntalaiset haluavat parempia kaupunkiympäristöjä
10 12 14 16
Yhdessä-palvelukortteli Tuusulan Asuntomessuille Asuminen ja palvelut yhdistyvät Toiveiden kortteli rakentuu arjen unelmista
ESITTELYSSÄ
Arvovaltaisia vieraita Messupäiväkoti Välkkeessä
20
KUULUMISIA
22 24
26
27
Turvallisesti kotona Ilolla ja intensiteetillä lasten parhaaksi Kari Nenonen: Kumppanuudet rakentuvat luottamukselle Osallistavan suunnittelun hankkeissa arkkitehti on tiedon ja tunteiden tulkki
VIERASKYNÄ Niklas Harus Asiakkaat määrittävät laadun – Hoiva Mehiläisessä laatuun sitoutuvat kaikki
UUSIA HOIVATILALAISIA MAAILMALTA
PÄÄKIRJOITUS
Elämää, palveluita ja kokemuksia Elämme palveluiden maailmassa. Päivittäin kohtaamme tilanteita, joissa olemme joko palveltavina tai palvelijoina. Myönteiset palvelukokemukset jäävät mieleen. Hyvästä palvelusta on ilo kertoa myös eteenpäin ystäville ja tutuille. Palvelullistaminen on tärkeää kiinteistösektorillakin. Tästä teemasta lehdessämme kertoo erityisesti LähiTapiolan kehitysjohtaja Harri Aho. Hoivatilatkin on palveluyhtiö. Uusien tilojen ja toimintaympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana on aina hyvän palvelualustan toteuttaminen ja käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen. Missionamme on luoda parempaa yhteiskuntaa ja palveluympäristöjä. Työstämme parhaillaan tulevaisuuden palvelukortteleiden menestystekijöitä. Esittelimme syksyn Kuntamarkkinoilla Toiveiden kortteliksi nimetyn palvelukorttelikonseptin, joka yhdistää asumisen ja palvelut. Uusi palvelukorttelikonsepti tulee näkymään myös Tuusulan Asuntomessuilla kesällä 2020. Hoivatilojen suunnittelupöydällä on tällä hetkellä kokonaisuus, jossa yhteisöllinen kortteli kokoaa lapset ja seniorit sekä messukylän asukkaat yhteen. Toinen uuden aikakauden esimerkki on Kuopion ydinkeskustaan parhaillaan rakentuva Kuopion Portti, jossa seniori- ja palveluasuntojen kokonaisuus kytkeytyy suuren rakennus- ja palvelukokonaisuuden osaksi. Menneen kesän poikkeuksellisen lämpimät lomaviikot ovat jääneet monen mieleen. Helleviikkojen aikaan vietettiin Porissa Asuntomessuja. Hoivatilat oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajana. Yhdessä kumppaniverkostomme kanssa toteutimme valoisan messupäiväkodin, jossa vieraili runsaasti väkeä. Lehdessämme on esillä messujen kuvasatoa. Ammattiylpeydellä esittelimme tyylikästä päiväkotia muun muassa tasavallan presidenttiparille ja pääministerille. Mukavia ja sykähdyttäviä hetkiä nämäkin. Energistä syksyä toivottaen Jussi Karjula toimitusjohtaja
Ratkaisuja
3
PALVELUKORTTELI
ASIAKAS
palvelumuotoilun keskiössä
Teksti Paula Marttinen KUVAT Tommi Levy ja LähiTapiola
– LähiTapiolassa ei rakenneta seiniä, vaan haluamme ymmärtää virtuaalimaailman, digitalisaation, robotiikan ja keinoälyn mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on siirtyä tuoteyhtiöstä elämänturvayhtiöksi.
4
Näin kuvailee työsarkaansa LähiTapiolan kehitysjohtaja Harri Aho, joka on ollut mm. perustamassa ja rakennuttamassa 13 sairaalaa Suomeen. Tunnetuin niistä on Pohjola Sairaala, jonka konseptin isä hän on. Ahon työhistorian ydintä on ollut muuttua, kasvattaa ja viedä eteenpäin. Näyttönä siitä on mm. yli 200 tehtyä yrityskauppaa. Keväästä 2018 lähtien Aho on ollut myös Hoivatilojen hallituksen jäsen. – LähiTapiola on jatkossakin vakuutusyhtiö, mutta yhä enemmän vakuutustuotteiden rinnalle tulee uudentyyppisiä palveluita, kuten virtuaalisairaala. Siinä asiakas pääsee helposti sairaanhoitajan ja lääkärin etävastaanotolle. Siellä tehdään ensimmäiset hoitotoimenpiteet. Tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin lääkärin vastaanotolle. Palvelumuotoilu on melko tuore teollisuuden ala Suomessa. Sen juuret ovat teollisessa muotoilussa, jolloin keskityttiin tuotemuotoiluun. Sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.
Ratkaisuja
– Nykyisin palvelumuotoilu ymmärretään niin, miltä yritykset tuottamat palvelut näyttävät asiakkaalle, miten ne vaikuttavat ja kuinka merkityksellisiä ne ovat asiakkaille, Aho linjaa.
Hyvän hoivan ranking Ahon mukaan palvelumuotoilussa täytyy ymmärtää asiakkaan tarve syvällisemmin ja samanaikaisesti on pystyttävä tehostamaan yrityksen prosesseja. Palvelumuotoilu auttaa yritystä ymmärtämään, mikä on liiketoiminnan ydintä asiakkaan silmin. Aho iloitsee siitä, että palvelumuotoilu on saavuttanut sekä yksityisen että julkisen sektorin. Suomessa on hyvin ymmärretty palvelumuotoilun merkitys. Siitä osoituksena on palvelumuotoilun koulutusputki eri koulutusasteilla. – Esimerkiksi LähiTapiolan virtuaalisairaalaa teemme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaat haluavat yhä enemmän etä- ja digipalveluita myös terveyspalveluissa. Hyvä mittari terveyspalveluissa on, että asiat voidaan hoitaa kerralla kuntoon myös etänä, eikä asiakasta tarvitse pompotella paikasta toiseen. Asiakas
toki pääsee halutessaan kivijalkaan lääkärin vastaanotolle, mutta valtaosalle oman terveyshuolen hoitaminen etänä on parempaa palvelua. Palvelumuotoilu tulee myös hoivaan. – Keskusteluissa sekoitetaan usein tekninen laatu ja asiakaskokemus. Loppujen lopuksi kysymys on siitä,
kuinka hyvin asiakas viihtyy hoivakodissa ja miten hänen omaisensa kokevat hoidon. Jatkossa asiakastyytyväisyys mitataan suoraan asiakkailta ja omaisilta. Hoivakoti valitaan suosittelun perusteella, Aho korostaa.
Kiinteistöt hankitaan palveluna Aho puhuu paljon palvelullistamisesta. Hän näkee, että asuminen on
samanlainen palvelu kuin veden tulo hanasta. – Hyvällä asumispalvelulla taataan korkea laatu koko käytön ajaksi. Siksi kiinteistöt halutaan palveluna. Ahon mukaan tulevaisuudessa kiinteistöjen hankinta palveluna yleistyy kunnissa. – Kiinteistöinvestointi on kunnalle yhä vaikeampi vaihtoehto, jos se
samanaikaisesti pystytään tuottamaan palveluna. Lähtökohtana sille on se, että on löydetty hyvät toimijat, luotu win-win-win-win-toimintamalli, missä kaikki voittavat eli kunta, operaattori, Hoivatilat ja ennen kaikkea asiakas.
Ratkaisuja
5
PALVELUKORTTELI
Tampere haluaa olla
Teksti Riikka Säkkinen KUVAT Tampereen kaupunki
ÄLYKÄS MAHDOLLISTAJA
6
Tampereen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen on työskennellyt noin kaksi vuotta Tampereen kaupungin kehittämisen parissa. Sitä ennen hän vietti aktiivista matkalaukkuelämää kansainvälisissä tehtävissä Deloittella, viimeisimpänä Lontoossa IOT:n ja älykkäiden kaupunkien ratkaisujen parissa.
Vaikka työ vei miestä ympäri maailmaa, oli varsinainen tukikohta ja koti Tampereella. Rauhallisempi elämä ilman jatkuvaa lentämistä veti puoleensa, ja lisäksi Rantasella oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä Tampereen kaupungin kanssa työskennellessään Deloittella. – Olin seurannut Tampereen kaupungin tekemisiä ja todennut, että kaupungilla on tarpeeksi suuri kun-
Ratkaisuja
nianhimon taso ja uskallusta tehdä isojakin juttuja, se veti puoleensa.
Kasvu tuo haasteita Tampereen kaupunki on vetovoimainen. Kaupungin väkiluku kasvoi vuonna 2017 yli 3 700 henkilöllä ja uusia asuntoja valmistui noin 3 100. Kasvu tuo mukanaan paitsi mahdollisuuksia, myös haasteita. Käynnissä on suuria rakennushankkeita, kuten
junaradan päälle rakennettava Kansi ja Areena, johon tulee monitoimiareenan lisäksi toimisto- ja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja toritiloja. – Kaupungin ei tarvitse aina omistaa kaikkea. On mietittävä aktiivisesti uusia tapoja tehdä asioita ja rahoituksen järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelusetelillä toimivat yksityiset päiväkodit ovat hyvä esimerkki siitä, että palveluita voidaan järjestää yksityisten toimijoiden avulla. Kaupungin tärkein tehtävä on toimia mahdollistajana, mutta itse operaattorit voivat tulla yksityiseltä puolelta tai vaikkapa kolmannelta sektorilta.
Arkisesti älykäs Tampere Tampereen kaupunki haluaa olla älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä. Smart Tampere -kehitysohjelman tavoitteena on tuottaa arkea helpottavia digitaalisia palveluita, lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistää sujuvaa liikkumista kaupungissa yritysten, organisaatioiden, oppilaitosten ja kuntalaisten yhteistyöllä. – Smart Tampere -kehitysohjelman avulla Tamperetta kehitetään ihmisiä ajatellen, pyritään helpottamaan ih-
Tulevaisuudessa Tampere haluaa profiloitua älykkään osaamisen kaupunkina, jossa arki sujuu. misten ja yritysten arkea. Teknologian korostamisen sijaan painotetaan hyvin toimivaa ja aktiivista ekosysteemiä, jossa kaupungin rooli on tarjota toimivia alustoja. Hankkeen myötä on tehty useita onnistuneita kokeiluja. Esimerkkinä alakouluihin tuodut robotit, jotka opettivat lapsille kieliä ja matematiikkaa. Myös vanhustenhoidossa on hyödynnetty erilaisia digitaalisia ratkaisuja, kuten videoyhteydet omaisiin ja etäseuranta erilaisten sairauksien hoidossa. Kokeiluissa on nähty paljon potentiaalia ja niiden skaalautuvuutta laajemmin mietitään parhaillaan.
Suurkaupungin palvelut ja edut manselaisella rentoudella Parhaillaan Tampereella työstetään koko Tampereen alueen bränditarinaa. Tulevaisuudessa Tampere haluaa profiloitua älykkään osaamisen kaupunkina, jossa arki sujuu. Lisäksi kaupunki haluaa erottua vetovoimaisena elämyskaupunkina. – Tampereen vetonaula on ehdottomasti se, että voimme tarjota suurkaupungin palvelut säilyttämällä kuitenkin rennon ja mutkattoman ilmapiirin.
Tampereella on tehty hauskoja kokeiluja, mm. robotit ovat opettaneet alakouluissa kieliä ja matematiikkaa.
Teppo Rantanen Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Työskennellyt aiemmin 35 vuotta yksityisellä sektorilla, mm. Deloittella teknologia-, media- ja telekommunikaatioalan johtoryhmässä. Yksi Smart Tampere -kehitysohjelman vetäjistä. Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä kärkiohjelma vuosille 2017–2021.
Ratkaisuja
7
PALVELUKORTTELI
Kuntalaiset haluavat
PAREMPIA KAUPUNKIYMPÄRISTÖJÄ
Teksti Paula Marttinen KUVAT Sami Säily ja Juuso Haarala
– Meille tulee koko ajan laatutietoisempia asiakkaita, jotka haluavat enemmän vastinetta rahoilleen myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Odotukset keskittyvät kaupunkien keskustoihin. Rakentamisen laadun rinnalla on kehitettävä keskustojen viihtyisyyttä ja palveluita.
8
Ratkaisuja
Tämä haaste on otettu vastaan Oulussa positiivisella mielellä, vakuuttaa yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki. Siitäkin huolimatta, että isoissa kaupungeissa täydennysrakentaminen ei ole helppoa, koska keskeiset paikat ovat varattuja. Jotta saadaan uusia rakennuksia tilalle, on vanhaa purettava. Silloin asuntojen hinnat helposti nousevat. Tärkeintä on pystyä rakentamaan talousyhtälö, jossa hintataso on kohtuullinen sellai-
sessa ympäristössä, jossa ihmiset haluavat asua. Tänä päivänä ihmiset haluavat asua kaupunkimaisessa ympäristössä. Silloin se ei enää tarkoita omakotitaloja. – Asunnon vuokraaminen tai omistaminen ei ole se ydinkysymys, vaan se, onko asuinympäristö viihtyisä. Omatkin vanhempani pohtivat muuttoa Ylivieskasta Ouluun kerrostaloon. Matinheikki korjaa yhden harhan, joka liittyy kaavoitukseen.
– Usein kaavoitusta moititaan hitaaksi, vaikka jarruna ovat yksittäiset valitukset. Yleensä ei vastusteta rakennusta, vaan ympäristön muutosta. Se, miten kuntalainen kokee kaavamuutoksen vaikutukset, vaikuttaa siihen, miten nopeasti hanke etenee. Oulussa halutaan nostaa keskustan asukastiheyttä. – Viihtyisässä asuinympäristössä on päivittäin tarvittavien palveluiden oltava lähellä, sitä on ympäröitävä viheralueet sekä asuminen on tuotava lähemmäksi vesistöjä. Oulun keskustan ovat vallanneet yksineläjät, nuoret ja seniorit. Lapsiperheille keskustasta ei löydy sopivan kokoisia asuntoja, vaikka päivähoitopaikkoja olisikin. – Oulun kasvu on tapahtunut omakotipainotteisesti ja päiväkodit on tehty niille alueille, joissa on kysyntää. Jos onnistumme kaupunkisuunnittelulla tuomaan lapsiperheitä
lähemmäksi keskustaa, niin se nostaa tarvetta päiväkoti- ja muiden palveluiden kehittämiselle, Matinheikki ennustaa. Senioriväestö kasvaa kaikissa isoissa kaupungeissa. Kaupunkiympäristöjen suunnittelussa on panostettava lähivuosina huomattavasti enemmän esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Käynnissä olevan sote-uudistuksen myötä yksityisten palveluntarjoajien määrä on lisääntynyt mm. palveluasumisen ja hyvinvointipalveluiden alueella. – Toivon, että yksityinen sektori panostaisi rakennuksen lisäksi lähiympäristön visuaaliseen suunnitteluun, esteettömyyteen ja turvallisuuteen.
Konkretia parasta yhdessä tekemistä Kaikkien etu on se, että kaupunki ja yksityinen sektori käyvät vuoropuhelua siitä, millä tavalla yhteistyötä
ja hankintoja tulisi tehdä. Oulussa työvälineeksi on otettu suunnitteluvaraus. Hoivatiloilla on käynnissä kaksi yhteissuunnitteluhanketta Oulun kaupungin kanssa. – Kun yrityksellä on hyvä konsepti, niin yhdessä haetaan tontti ja suunnitellaan, miten konsepti voitaisiin tontilla toteuttaa. Esimerkiksi Hoivatilojen kanssa meillä on käynnissä yhteiset kiinteistöhankkeet Hintassa ja Metsokankaalla, Matinheikki kertoo. Matinheikki pitää hyvänä Hoivatilojen palvelukorttelikonseptia, jossa erilaiset ihmiset ja palvelut kohtaavat. Isojen kaupunkien haasteena hän näkee sopivan sijainnin löytämisen korttelille. – Oulussa näyttää siltä, että ruutukaava-alueella on paljon senioriasukkaita, mutta aika vähän lapsiperheitä. Alueella pitää olla riittävä asiakaspohja, jotta kortteli toimii.
Ratkaisuja
9
PALVELUKORTTELI
TOIVEIDEN KORTTELI
on kaupunkisuunnittelun tulevaisuutta Kestävän kaupunkisuunnittelun haasteisiin voidaan vastata keskittämällä asumista ja palveluita. Uuden ajan palvelukortteleissa arki on turvallista, viihtyisää ja helppoa. Palvelukortteli tarjoaa monipuoliset palvelut useille käyttäjäryhmille kävelyetäisyydellä. Kunnalle hybridirakentaminen on kustannustehokas tapa järjestää tarvittavat palvelut, ja sillä saadaan myös selkeitä sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä. Pisimmälle palvelukorttelien kehittämisessä on ehditty Alankomaissa, Ruotsissa ja Saksassa.
Suomessa Hoivatilat on kehittänyt palvelukortteliajattelua jo useassa kohteessa ja vie sen nyt uudelle tasolle. Lehden seuraavilla sivuilla konseptointiprosessin taustoja avaa artikkeli Tuusulan Asuntomessujen Yhdessä-korttelista sekä konseptointiin osallistuneen Ia Adlercreutzin haastattelu. Asiakasymmärryksen lähtökohdista luotu ainutlaatuinen, aidosti osallistava tapa toteuttaa palvelukortteli on nimeltään Toiveiden kortteli. Tervetuloa tutustumaan!
Yhdessä-palvelukortteli Tuusulan Asuntomessuille
Teksti Paula Marttinen
Kesällä keskusteltiin vilkkaasti siitä, missä suomalaiset haluavat asua. Vuoden 2020 Asuntomessut ovat Tuusulan keskustassa Rykmentinpuiston alueella, jonne rakentuu lähivuosina koti 15 000 ihmiselle.
10
Ratkaisuja
Tuusulassa asukkaiden ei tarvitse valita kaupungin ja maaseudun väliltä, sillä siellä kohtaavat molemmat. Asuntomessuille valmistuu myös Hoivatilojen rakennuttama ja omistama Yhdessä-palvelukortteli, joka yhdistää eri sukupolvet. Porin Asuntomessut on juuri saatu päätökseen, mutta Hoivatiloissa suunnittelutyö on jo pitkällä vuoden 2020 asuntomessujen osalta.
– Osallistuimme viime syksynä kilpailutukseen, jossa haettiin uudenlaisia palvelu- ja asumisratkaisuja Tuusulan Asuntomessuille. Voitimme sarjamme Yhdessä-palvelukorttelisuunnitelmalla, myyntipäällikkö Olli Iivanainen taustoittaa. Kahdesta rakennuksesta muodostuva Yhdessä-kortteli on yhteisöllinen, suojaisa puutalokortteli, jossa toimii päivä- ja hoivakoti. Samassa pihapii-
rissä on myös eri ikäisille suunnitellut senioriasunnot sekä korttelitalo. Tuusulan palvelukorttelin on suunnitellut UKI Arkkitehdit. – Suunnittelun keskiössä oli yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, joka tarkoittaa yhteisöllisyyttä sekä palvelukorttelin sisällä että alueen kanssa. Jo korttelin muoto poikkeaa asemakaavasta. Halusimme esittää kortteliin umpikorttelia, jonka rakennukset muodostavat keskelleen suojaisan, yhteisen pihapiirin, jossa korttelin eri toimijat ja asukkaat kohtaavat, arkkitehti SAFA Sasu Alasentie kertoo. Kortteliin tulee myös yhteinen piharakennus ja yhteiset pihan toiminnot. Päiväkodin ja palveluasuntojen välistä
synergiaa ja kanssakäymistä on huomioitu tilaratkaisuissa.
Inhimillistä suunnittelua Palvelukortteli mahdollistaa eri-ikäisten ihmisten kohtaamiset helposti. – Tuusulassa erityisryhmiä, kuten muistisairaita, ei eristetä muusta asumisesta, vaan he asuvat muiden ihmisten joukossa. Tuusulan palvelukortteli on ns. hybridiratkaisu, jossa saman katon alla kohtaavat eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset, Alasentie painottaa. Iivanainen ja Alasentie molemmat kehuvat yhteistyön sujuneen hyvin Tuusulan kaupungin ja Asuntomessujen kanssa.
– Uskon, että tulevaisuudessa Asuntomessuilla nähdään enemmän vastaavanlaisia esimerkkejä kuin Yhdessä-palvelukortteli. Asuminen nähdään nykyisin jo palveluna. Siihen kuuluu paljon enemmän kuin pelkät seinät. – Palvelutoimijoilta odotetaan nykyään erilaisia arkea helpottavia lisäpalveluita, ja tähän monet toimijat pyrkivätkin tulevaisuudessa vastaamaan joko itse ja/tai kumppanien avulla, Alasentie ja Iivanainen kertovat.
YHDESSÄpalvelukortteli Tyyppi: Palvelukortteli Sijainti: Tuusula Hoito- ja asukaspaikkojen määrä: n. 90 lapsille, 20 vanhuksille sekä 20 senioriasuntoa Valmistumisaika: Asuntomessut 2020
Ratkaisuja
11
PALVELUKORTTELI
12
Ratkaisuja
Asuminen ja palvelut
YHDISTYVÄT
Teksti Paula Marttinen KUVAT Tommi Levy ja Kaapo Kamu
Miltä kuulostaisi persoonallinen kotikortteli, joka yhdistää eri-ikäisten ihmisten asumisen ja asumista tukevat lähipalvelut? Tämä on nyt mahdollista. Hoivatilat on työstänyt uudenlaista palvelukorttelikonseptia, joka esiteltiin Kuntamarkkinoilla syyskuussa.
Minkälaisista asioista Hoivatilojen palvelukortteli rakentuu? Keskustelimme aiheesta Ia Adlercreutzin kanssa, joka osallistuu Hoivatilojen konseptointityöhön. Adlercreutzilla on vahva kansainvälinen kokemus konseptoinnista ja brändien kehittämisestä.
1
Perustana itseohjautuvuus- ja persoonallisuusteoria
Palvelukorttelissa on kyse ihmisen onnellisuuteen merkittävästi vaikuttavasta palvelukonseptista. Tästä syystä työn perustaksi on valittu Edward Decin & Richard Ryanin itseohjautuvuusteoria. Sen mukaan ihminen on onnellinen silloin, kun hän voi toimia omaehtoisesti, yhteisöllisesti ja kykyjään aktiivisesti hyödyntäen. Toiseksi työtä ohjaavaksi teoriaksi on valittu persoonallisuusteoria. Sen mukaan ihmisellä on syntyessään tietty persoonallisuus, joka ei merkittävällä tavalla muutu elämän aikana. Ajatus siitä, että vanhenevan kuoren alla asuu sama minä kuolemaan asti, on oletus, joka vaikuttaa myös Hoivatilojen konseptointityöhön.
2
Sukupolvien välinen palvelukortteli
Sukupolvien välinen palvelukortteli on konsepti, jota Suomesta ei sanan syvällisessä merkityksessä vielä löydy.
Konsepti tuntuu olevan maailmanlaajuisestikin harvinainen. Kaikki palvelukorttelit ovat erilaisia, sillä ne suunnitellaan erilaisille ihmisille. Keskiössä on kohderyhmien ja sukupolvien tarpeiden tunteminen ja ymmärtäminen.
3
Osallistava ja strateginen suunnittelutyö tekemisen lähtökohtana
Asiakaskeskeisyys tulee todeksi vain tekemällä paljon töitä. Tämä tarkoittaa aitoa asiakkaan kuuntelua, tiedon analysointia ja tekemisen jatkuvuutta. Hoivatilojen konseptointityössä irtisanoudumme osaoptimoinnista. Haluamme rohkaista yhteistyökumppaneita osallistumaan konseptointiin. Haluamme kokoontua yhteisen pöydän ääreen miettimään ja visioimaan suuria kokonaisuuksia. Tämä tavoite mielessä järjestimme sidosryhmille syyskuussa tilaisuuden, jossa kuultiin heidän ajatuksiaan tulevaisuuden palvelukorttelista. Strategiselle suunnittelulle pitäisi antaa enemmän tilaa kaikessa yhteiskunnallisessa tekemisessä. Työajasta pitäisi 70 % käyttää hyvän ympäristön synnyttämiseen ja 30 % tulevaisuuden ymmärtämiseen ja visioimiseen. Monessa kunnassa ja yrityksessä operatiivinen työ nielaisee kaiken ajan, eikä strategiselle pohdinnalle jää riittävästi aikaa. Tähän tarvitaan muutos.
4
Tulevaisuuden teknologia on jo nyt täällä
Tulevaisuuden teknologioiksi nimetyt asiat ovat jo täällä. Meillä on käytössämme niin tekoäly, luonnolliset käyttöliittymät kuin lisätty todellisuus. Meidän on varattava enemmän aikaa ja resursseja niiden ymmärtämiseen ja jalkauttamiseen. Teknologian avulla on mahdollisuus kehittää esimerkiksi oppivaa huoltoa tai helpottaa kuntoutumista ja liikkumista.
5
Uuden luominen pitää nähdä itseisarvona
Uuden luominen vaatii rohkeutta ja visionäärisyyttä. Kuntien olisi hyvä tunnistaa työntekijöidensä joukosta propellipäät, joiden aivotuksille herkästi naureskellaan. Propellipäiden ja jalat tiukasti maassa olevien suunnittelijoiden keskinäisestä työstä voi syntyä jotakin aidosti kiinnostavaa. Mentaliteetin pitäisi olla se, että esteet on tehty ylitettäviksi. Kun katsoo visionääri Elon Muskia, voi todeta mahdottomienkin asioiden muuttuvan todeksi, kun vain uskoa on riittävästi. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta uusien yhteistyökumppaneiden valintaan.
Ratkaisuja
13
PALVELUKORTTELI
TOIVEIDEN KORTTELI
rakentuu arjen unelmista
Hoivatilat on luonut ainutlaatuisen palvelukorttelikonseptin, Toiveiden korttelin. Uniikin siitä tekee suunnitteluprosessi: se tehdään aidosti yhdessä. Unelmiensa kaupunkiympäristön rakentamiseen voivat Toiveiden korttelissa vaikuttaa niin päättäjät, asukkaat, yhteistyökumppanit kuin palveluntarjoajatkin – kaikki alueesta ja sen palveluista kiinnostuneet. Osallistavassa suunnitteluprosessissa korttelin tulevat käyttäjät ja toimijat äänestävät, mitä elementtejä kortteliin halutaan. Hoivatilat lupaa toteuttaa suosituimmat toiveet.
Mikä piristää sinun päivääsi? Kuntapäättäjien kanssa Hoivatilat kartoittaa palvelut, joita alueelle tarvitaan. Asukkaiden näkökulmasta listalle kootaan muun muassa hyvinvointia edistäviä asioita: kaivattaisiinko asuinympäristöön esimerkiksi rollaattorireitti lähimetsään, sisäliikuntatilaa tai skeittiramppi? Ilahduttaisiko arkea yhteisessä pihapiirissä vaikkapa valotaideteos, suihkulähde tai digimuseo? Koska Hoivatilat oikeasti tarttuu sidosryhmien toiveisiin, tulee jokainen kohde olemaan yksilöllinen.
14
Ratkaisuja
Yhtäläisyyksiäkin niistä tosin löytyy: järkeviä ratkaisuja, onnellisen elämän elementtejä sekä jotain sykähdyttävää tulee jokaisen Toiveiden korttelin rakenteessa olemaan. Toiveiden kortteli on yhteisöllinen ja elämyksellinen asuinympäristö, jossa arki on turvallista ja hyvää. Menestyksekästä liiketoimintaa puolestaan tukevat alueen asiakasvirta, investointivapaat toimitilat, helppo saavutettavuus sekä korttelin kiinnostava sisältö ja maine.
Osaaminen takaa onnistuneet ratkaisut Toiveiden korttelissa Hoivatilat yhdistää viimeisimmän tutkimustiedon sekä parhaat esimerkit ja trendit maailmalta. Hoivatilat tuo kullekin alueelle sille parhaiten sopivat ratkaisuehdotukset, kokoaa yhteistyö- ja palvelukumppanit, toimii projektin johtajana hankkeen loppuun saakka ja jää kiinteistöjen vastuulliseksi omistajaksi.
Astu peremmälle Toiveiden kortteliin www.hoivatilat.fi/palvelukortteli
Ratkaisuja
15
ESITTELYSSÄ
Arvovaltaisia vieraita
Teksti Riikka Säkkinen KUVAT Mikael Kunnari ja Katarina Laaksonen
messupäiväkoti Välkkeessä
16
Ratkaisuja
Tiedepäiväkoti Välke on sadalle lapselle suunniteltu päiväkoti, jossa on huomioitu uuden oppimisympäristön edellytykset. – Yli 3-vuotiaat lapset ruokailevat porrastetusti salissa, ja näin kaikki muut ryhmätilat saadaan monipuoliseen leikki- ja toimintakäyttöön. Välineistössä on erityisesti huomioitu myös tietotekniikka, tabletit ja interaktiivinen työpöytä leikki- ja opetuskäytössä. Pihalla on perinteisten keinujen
lisäksi paljon kiipeilyyn ja tasapainoiluun innostavia välineitä, Pilke Päiväkotien toimitusjohtaja Minna Martikainen kertoo. – Tiedepäiväkoti Välkkeessä näkyy muunneltavuus ja yksityiskohtaisesti mietitty arkkitehtoninen kokonaisuus. Hoivatilojen ja yhteistyökumppaneiden vankalla kokemuksella on luotu moderni ja valoisa päiväkoti, jossa lapsilla on turvalliset ja terveelliset tilat leikkiä ja touhuta, Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula iloitsee.
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat päiväkodilla avajaispäivänä. Presidenttiparia kiinnosti erityisesti päiväkodin tiedepainotteisuus ja toteutus vuokramallilla.
Ratkaisuja
17
ESITTELYSSÄ
Messupäiväkoti Välke
Keittiöstä avautuu käytännöllinen tarjoilutiski ruokasaliin.
Suuret ikkunat, hauskat valaisimet ja raikkaat värit luovat viihtyisyyttä.
18
Ratkaisuja
Päiväkodin sisäpihalla on suojaisa terassi mm. välipalahetkiä varten. Käynti terassille on suoraan ruokasalista.
Yhtenäinen värimaailma ja huolellisesti toteutetut yksityiskohdat näkyvät myös eteistiloissa. Tilat ovat paitsi käytännölliset, myös kauniit.
”
Muuntojoustava pohjaratkaisu, tilojen joustava limittyminen toisiinsa, ulko-/sisätilojen yhteys ja monitoimisali ovat tämän päivän ratkaisuja, joilla lisätään aktiivisuutta ja mahdollisuuksia tilojen monimuotoiseen käyttöön. Rakennuksen väri- ja materiaalivalinnat yhdessä ajattoman arkkitehtuurin kanssa luovat kestävää ja inspiroivaa ympäristöä niin lapsille, hoitohenkilökunnalle kuin vanhemmillekin. Pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Markku Ranne Avario Oy
Ratkaisuja
19
KUULUMISIA
Teksti Mia Keuruulainen KUVA Arkadi
Turvallisesti kotona
20
Vantaan Koivukylään valmistuu syksyllä 2019 uusi, lähisuhdeväkivaltaan erikoistunut turvakoti. Kysyntää entistä suuremmille tiloille riittää – valitettavasti. Kodin tulisi olla jokaiselle se kaikista turvallisin paikka. Joissain tapauksissa se tarkoittaa muun muassa erikoiskestävästä lasista valmistettuja ikkunoita ja näkösuojan takaavia aitoja pihassa. – Meille tulee noin kuusisataa yhteydenottoa vuosittain, Vantaan Turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen kertoo. – Aiemman kahdeksan perhepaikan sijaan voimme uusissa tiloissa tarjota huoneen neljälletoista perheelle. Lisäksi tarjoamme avopalveluja noin neljällesadalle asiakkaalle vuosittain. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Vantaan turvakotiyhdistys tekee yhteistyötä monen tahon kanssa. Turvakotiin tulee asiakkaita esimerkiksi kaupungin sosiaalitoimen lastensuojeluyksikön, poliisin, seurakunnan ja terveysasemien kautta. Vuoden 2015 rahoituslain mukaisesti valtion rahoittamaan turvakotiin hakeutuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla vantaalainen, vaan asiakkaita otetaan vastaan joka puolelta Suomea. – Hoivatilat yhteistyökumppanina on hieno juttu, Kristiina Väänänen sanoo. – Meillä ei tietenkään voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä ole mahdollista omistaa kiinteistöjä. Lisäksi Hoivatilojen vahva kokemus tämänkaltaisista projekteista tekee yhteistyöstä sujuvaa. Hoivatilat valikoitui yhteistyökumppaniksi Vantaan kaupungin tontinluovutuskilpailun kautta, ja vaakakupissa painoivat juuri kokemus sekä kokonaistaloudellinen näkemys. Huomioitavaa on, että sopimukseen Vantaan turvakotiyhdistyksen kanssa kuuluu myös ylläpito, eli Hoivatilat vastaa käytännössä kaikesta muusta paitsi siivouksesta ja jätehuollosta.
Ratkaisuja
Kysyntää turvakotipalveluille on paljon. Meille voi tulla asiakkaita eri puolelta Suomea, toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen kertoo.
Teksti Mia Keuruulainen KUVA Arkadi
Ilolla ja intensiteetillä lasten parhaaksi CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujohtaja Tina Mäkelä tunnustaa olevansa idealisti ja realisti sopivassa suhteessa. Hyvää asennetta tarvitaankin kaikilta osapuolilta luotaessa lastensuojelun puitteissa turvallisia kasvuympäristöjä. Palvelujohtajan sähköpostiin säännöllisin väliajoin ilmestyvät kaivurin kuvat kertovat siitä, että uuden, Janakkalaan valmistuvan lastenkotikokonaisuuden rakentuminen on hyvässä vauhdissa. – Nyt toteutuu täysin uusi konsepti, jossa kolme lastenkotia toimii yhdessä kivijalassa, Tina Mäkelä iloitsee.
– Erityislastenkodit profiloituvat psykiatriseen ja neurologiseen erityisosaamiseen, pienryhmäkoti vahvaan koulunkäynnin tukemiseen ja nuorten itsenäistymisen taitojen tukemiseen. Lastenkodit on suunnattu lapsille, joiden tuen tarpeisiin sijaisperhe tai perhekoti eivät kykene vastaamaan. Vankan
kokemuksen lastensuojelun alalta omaavalla Mäkelällä oli selkeä visio Janakkalan tiloista ennen ensimmäistäkään rakennuspiirustusta. – Laitos, joka ei näytä eikä tunnu laitokselta, Mäkelä tiivistää. – Tilojen tulee olla viihtyisiä, mutta helposti valvottavia ja rakenteiltaan kestäviä. Lapsilla pitää olla yksityisyyttä, mutta myös yhdessäoloon tarvitaan tiloja. Yhteistyökumppaniksi valikoitunut Hoivatilat Oyj saa Mäkelältä kiitosta käyttäjätahon tarpeiden kuuntelemisesta sekä joustavuudesta. – Tällainen projekti vaatii kärsivällisyyttä. Mutta lopputuloksena on parhaassa tapauksessa pitkään hioutunut timantti, joka on ilon ja ylpeyden aihe paitsi käyttäjilleen, myös koko ympäröivälle yhteisölle.
Näkemyksiä laajemmalla kattauksella hoivatilat.fi/nakemyksia
Ratkaisuja
21
HENKILÖKUVA
Kumppanuudet rakentuvat
LUOTTAMUKSELLE
Teksti Paula Marttinen KUVA Sami Tirkkonen
– Työasiat käyvät vielä päivittäin mielessä. Vastuu oli iso, sillä pyöritin Vantaalla 10 000 henkilön organisaatiota, 1,5 miljardin budjettia sekä yli sadan miljoonan investointibudjettia. Hyvillä mielin jätin Vantaan, koska se jää hyvään kuntoon.
22
Tapaan Suomen neljänneksi suurinta kaupunkia kuusi vuotta johtaneen kaupunkineuvos Kari Nenosen päiväkodissa. Taustalla kuuluu iloisia lasten ääniä. Nenonen kertoo rauhallisella äänellä työnsä tuloksista. –Valtuuston kanssa on saavutettu kaikki talouden tavoitteet. Vantaan talous on vakautettu ja se on pystynyt ainoana suurena kaupunkina myös lyhentämään velkaansa parina viime vuotena. Menot on saatu hallintaan. Tämä on tehty tinkimättä palveluiden laadusta. Toimintaympäristö on rauhoitettu. Siinä on joutunut tekemään koviakin päätöksiä. Se, mitä olisin voinut tehdä paremmin, jääköön muiden arvioitavaksi. Vantaan kaupunginjohtajuus päättyi alkuvuodesta. Nenosella oli tarkoitus viettää reilun pituinen loma yhdessä vaimonsa kanssa, mutta pitkän harkinnan jälkeen hänestä tulikin Hoivatilojen hallituksen jäsen. – Pitkän kuntataustani perusteella tiedostin kuntakentän haasteet. Toisaalta yritys, joka haluaa tuottaa vastuullisesti palveluita ja rakentaa pitkäaikaisia kumppanuuksia kuntien kanssa – mietin, onko minulla jotakin annettavaa molemmille.
Ratkaisuja
Joustoa kumppanuuksilla Nenonen on toiminut myös Oulun kaupunginjohtajana ja HUS:n toimitusjohtajana. Myös näistä näkökulmista löytyy kehitettävää kuntakentälle. – Kyllä Suomessakin kuntakentän pitäisi oppia vielä tehokkaampaa kumppanuutta yritysten kanssa. Vantaalla oltiin pari vuotta sitten tilanteessa, jossa lasten määrä kasvoi ennakoitua nopeammin. Silloin jouduttiin miettimään investointiohjelma uusiksi ja päätettiin, että varhaiskasvatuksessa lisätään yksityisten osuutta hallitusti. – Se on osoittautunut erittäin viisaaksi päätökseksi, koska kasvavassa kaupungissa tilanteet saattavat tulla vastaan yllättäen. Silloin on hyvä hakea joustoa kumppanuuksilla. Nenosen mukaan suomalaiset kunnat, erityisesti isot kaupungit, ovat jäykähköjä organisaatioita. – Kannustan suuria kaupunkeja hyödyntämään toimintaympäristöä tehokkaammin ja hakemaan avoimin mielin kumppanuuksilla joustoa yllättäviin tilanteisiin. – Hankintalaki linjaa tekemiset. Tärkeää kuitenkin olisi, että kunnat
panostaisivat enemmän laatupisteisiin eikä katsottaisi vain hintaa.
Kaikki isompaa Suurissa kaupungeissa on kaksi isoa muutostekijää, jotka pakottavat miettimään asioita uudelleen. Tila-asioissa tulevat vastaan yllättävät ongelmat, ja toisaalta kasvupaineita on pystyttävä hallitsemaan. Minkälainen ratkaisu Hoivatilojen palvelukortteli voisi olla? – Se on erittäin toteuttamiskelpoinen idea. Palvelua kehitettäessä kannattaa miettiä sitä, että kunnat ovat erilaisten tarpeiden edessä. Pieneen kuntaan voi olla sopiva ratkaisu, että siinä on päivä- ja hoivakoti sekä kauppa, joka luo alueelle yhteisöllisyyden tunnetta. Nenosen mukaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kaikki on vähän isompaa. – Erikoistarpeen pääkaupunkiseudulle tuo maahanmuuttajaväestö. Nimenomaan se, kuinka heidät saadaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi Vantaalla on jo päiväkoteja, joissa lapsista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Oman haasteensa tuovat suurten kaupunkien kaavoitusprosessit, jotka ovat pitkiä, ja niissä on jo ennakkoon määritellyt sisällöt. – Palvelukorttelin sisältö kannattaa sopeuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, Nenonen neuvoo.
”Kannustan suuria kaupunkeja hyödyntämään toimintaympäristöä tehokkaammin”
Hoivatilojen konsepti on ollut Vantaan kaupungille erittäin toimiva yhteistyö. Tässä päiväkodissa Hoivatilat vastaa kiinteistöstä ja Touhula Aarrekallio tarjoaa varhaiskasvatuspalvelut.
Ratkaisuja
23
24
Ratkaisuja
Osallistavan suunnittelun hankkeissa arkkitehti on
TIEDON JA TUNTEIDEN TULKKI
Teksti Mia Keuruulainen KUVAT UKI Arkkitehdit
Tulevaisuuden yhteistilat myös suunnitellaan yhdessä. Hoivatilojen kumppanin, UKI Arkkitehdit Oy:n Kimmo Mansisto kertoo arkkitehdin roolista moderneissa, eri alojen asiantuntijoita sekä loppukäyttäjiä kuulevissa projekteissa.
Lähdettäessä toteuttamaan esimerkiksi uutta koulua osallistavan suunnittelun metodein, sanansa saavat sanoa niin opettajat, henkilökunta, kouluvirasto kuin pedagogiikan asiantuntijatkin. Teoreettisena viitekehyksenä tilasuunnittelussakin toimii opetussuunnitelma (OPS). – OPS sanelee tietyt reunaehdot, mutta käytännössä ne voivat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, johtava arkkitehti Kimmo Mansisto kertoo. – Esimerkiksi avoin/monimuotoinen oppimisympäristö voi jollekulle tarkoittaa sitä, ettei seiniä ole juuri lainkaan, kun taas joku toinen kokee, että seinäjaolla saadaan muodostettua OPS:n mukaisia, monipuolisia tiloja. Moninaisen tiedon ja toiveiden vastaanottaminen, suodattaminen ja tulkitseminen on Mansiston mukaan arkkitehdin kannalta haastavinta – miten saattaa kaikki informaatio rakennuksen muotoon. Toisaalta, onnistuessaan projekti palkitsee aivan erityisellä tavalla. – Emme voi tarjota yhtä valmista pakettia kaikille, mutta ei se tämän kaltaisissa projekteissa ole tarkoituskaan.
Vaihe kerrallaan, teknologiaa ja kumppanuutta hyödyntäen Onnistumisia edesauttavat nykyteknologian innovaatiot, kuten UKI Arkki-
tehtien itse kehittämä käyttäjälähtöinen VALO™ - suunnittelumenetelmä. Menetelmä hyödyntää viimeisintä tietoa oppimisesta ja ryhmäpsykologiasta, ja sen avulla tilojen tulevat käyttäjät pääsevät tutustumaan tiloihin virtuaalisesti yhdessä arkkitehdin kanssa. – Suunnittelu aloitetaan tilallista hierarkiaa tutkivasta mallista, josta siirrytään vaihe vaiheelta kohti tarkempia ja yksityiskohtaisempia ratkaisuja, Mansisto selventää. – Matkan varrella suunnitelmaa voidaan muokata ja korjailla. Toisin kuin pelkkiä piirustuksia tarkastelemalla, virtuaalikierroksilla maallikollekin syntyy varsin realistinen kuva lopputuloksesta jo ennen tilojen valmistumista. Kiitos onnistumisista kuuluu Mansiston mukaan myös hyville yhteistyökumppaneille. Kumppanuuden hyödyt nousevat esiin esimerkiksi Hoivatilojen ideoiman Domino-konseptin mukaista tulevaisuuden koulua suunniteltaessa. – Hoivatilojen kiinteistönhallinnan asiantuntemus, mutta myös ymmärrys muun muassa kestävyys- ja muuntautumisvaatimuksista ja pedagogisista tavoitteista, tuovat oman, arvokkaan lisänsä suunnittelutyöhön, Mansisto summaa.
Ratkaisuja
25
VIERASKYNÄ
Asukkaat määrittävät laadun
KUVA Sami Tirkkonen
Hoiva Mehiläisessä laatuun sitoutuvat kaikki – Asumisen laadun määrittävät asukkaat itse, ja hoivapalveluiden laatua tulee tarkastella asiakaslähtöisesti. Mehiläisen hoivapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Niklas Härus kertoo Mehiläisen omasta laatuindeksistä ja siitä, miten laatulupaukset toteutuvat arjessa. Hoivan laadusta puhutaan paljon, mutta usein vain ylätasolla. Laatua ohjaavat viranomaisohjeet, -suositukset ja kuntien sopimukset asettavat palveluiden tasolle usein ainoastaan vähimmäisvaatimukset, mutta ne eivät kerro meille mitään asiakkaan itsensä kokemasta laadusta. Palveluiden tuottajat hyödyntävät laatujärjestelmiä, joiden lähestymistapa on lähes poikkeuksetta tuottajalähtöinen – ei asiakaslähtöinen. Asumispalveluiden laadusta ei myöskään ole saatavilla läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa, jolla tuottajien tarjoamia palveluja voisi vertailla. Aito laatu on muutakin kuin viranomaisohjeita. Mehiläisessä olemme vastanneet näihin haasteisiin määrittelemällä yhdessä esimiesten ja henkilökuntamme kanssa laatulupaukset, joihin me kaikki sitoudumme. Päälupauksemme on mahdollistaa yksilöllinen hyvä elämä jokaiselle asukkaallemme. Tämä lupaus muodostuu viidestä laadun osa-alueesta: yksilöllisestä hoivasta ja ohjauksesta, maukkaasta ja terveellisestä ravinnosta, turvallisuudesta, omasta viihtyisästä kodista sekä yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta.
26
Ratkaisuja
Laatulupausten toteutumista mitataan laatuindeksillä Yhdessä päätettyjen laatulupausten toteutumista mittaamme Hoiva Mehiläisen mallissa laatuindeksillä, jota hyödynnetään työvälineenä yksilöllisen ja hyvän elämän varmistajana. Arjen hoivatyöhön kuuluvatkin siihen kytketyt kokemukselliset ja suoritteisiin pohjautuvat mittarit. Kokemuksellisissa mittareissa olemme huomioineet niin asiakas-, läheis- kuin työntekijänäkökulman. Laatuindeksiä mitataan jatkuvasti ja se raportoidaan reaaliaikaisesti jokaisen lähes 150 palvelukotimme osalta. Jokaisessa palvelukodissa seurataan omaa laatuindeksiä, jolla saadaan läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa. Laatuindeksit käydään läpi jokaisessa kodissamme yhdessä henkilökunnan kanssa vähintään kerran kuukaudessa ja yhdessä mietitään, miten laatua voidaan saadun tiedon pohjalta kehittää edelleen. Näin henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Palvelukotien indeksien tulokset ovat muiden Hoiva Mehiläisen kotien nähtävillä, mikä on luonut kevyttä, positiivishenkistä kilvoittelua Hoiva Mehiläisessä. Tavoitteenamme on tehdä kotien laatuindeksit jossain vaiheessa kokonaan julkisiksi ja siten tuottaa asiakkaille mitattua tietoa palveluidemme laadusta heidän valintojensa pohjaksi.
Laatu on asiakaslähtöisempää ajattelua Ikääntyneiden hoivan asumispalvelut ovat merkittävässä murroksessa, ja muutos tulee näkymään myös tulevien vuosien aikana. Väestön ikääntyminen luo painetta palveluiden kysynnälle, ja samalla meidän tulee pystyä tarjoamaan vanhuksillemme parasta mahdollista hoivaa ja hoitoa elämänsä loppuun saakka. Mahdollisesti toteutuvan sote-uudistuksen myötä siirrymme palveluiden hinnalla kilpailuttamisesta valinnanvapauteen, jossa asiakkaat ja heidän läheisensä saavat aidosti valita hoivapaikkansa. Tämä lisää arvatenkin kilpailua, mutta toki johtaa myös palveluiden laadun paranemiseen. Muutos edellyttää kaikilta toimijoilta entistä parempaa kykyä mitata, arvioida ja kehittää tuottamiensa palveluiden laatua – siis asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaat tekevät valintoja, ja samalla kilpailu niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden välillä kiristyy. Palvelukonseptissa entistä asiakaslähtöisempi ajattelu ohjaa kohti laadukkaampaa elämää ja palvelua. Voisiko ollakin niin, että parhaiten tässä onnistuvat tulevat lopulta voittamaan kilpailun asiakkaista?
uusia hoivatilalaisia
Olli Haapio
Viivi Tuukkanen
Maria Frid
Rakennusinsinööri (AMK) Olli Haapio on nimitetty hankekehityspäälliköksi. Hoivatiloihin Olli siirtyi YIT Rakennus Oy:stä, jossa hän toimi hoivan ja palveluasumisen hankekehityspäällikkönä. Ollilla on hyvä kokemus rakennuttamisesta ja työnjohtotehtävistä työmaalta. Hän vastaa Etelä-Suomen palvelukorttelien hankekehityksestä ja tonttihankinnasta.
Tradenomi Viivi Tuukkanen on nimitetty myyntiassistentiksi. Viivin vastuulla on hallintoa, myyntiä ja markkinointia tukevat tehtävät. Hänellä on hyvä kokemus vastaavista tehtävistä. Hoivatiloihin hän siirtyi Coronaria Oy:stä.
Maria Frid on nimitetty Hoivatilojen Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaksi. Marialla on vahva kokemus kiinteistöjohtamisesta ja hoivatilaliiketoiminnasta. Hän on toiminut SWECO Sverige AB:n kiinteistötoimen johtajana ja suorittanut kandidaatin tutkinnon rakennustekniikasta Lundin yliopistossa.
MAAILMALTA
Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa maailmalla
TekstiT Riikka Säkkinen
Iloa ja elämyksiä äänikirjoista Ladattavien äänikirjojen suosio on kasvanut Suomessa voimakkaasti sen jälkeen, kun alan isot toimijat Storytel ja BookBeat tulivat Suomen markkinoille pari vuotta sitten. Kyseiset suoratoistopalvelut ladataan esimerkiksi älypuhelimeen, ja niitä voi kuunnella kuukausimak-
sun hinnalla rajattomasti. Äänikirjoja on saatavilla myös maksutta, mm. Celia-palvelun kautta. Celia on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa. Celia tuottaa ja välittää äänikirjoja mm. kirjastoille, kouluille, päiväkodeille ja hoiva-alalle.
Yhteisasumisen suosio on kasvussa sekä nuorten että ikääntyneiden keskuudessa ympäri maailman. Yhdysvalloissa on 165 yhteisasumisen yhteisöä valmiina ja 140 suunnitteluvaiheessa. Pioneer Valley on yksi 165 Yhdysvaltojen yhteisöistä. Alueella asuu 32 kotitaloutta, joiden käytössä on mm. yhteistalo, työtila, studio, toimistorakennus ja monipuoliset ulkoilualueet. Alue on monisukupolvinen ja siellä asuu eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yhteisasumisen juuret ovat 1970-luvun Tanskassa, jonne perustettiin ensimmäiset ”elävät yhteisöt”. Yhteisasumisen suosion kasvuun on monia syitä, kuten sen taloudellisuus, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Lähde: Independent
Ratkaisuja
27
VAIKUTTAVA
KOULU Domino on Hoivatilojen näkemys siitä, millainen tulevaisuuden koulun tulisi olla. Koulukonseptimme tehdään pedagogiikka edellä lopputuloksena kunnianhimoinen, uuden opetus suunnitelman mukainen oppimisympäristö.
Investointivapaa Domino
Laitetaan yhdessä Domino liikkeelle! Yhteyshenkilösi Petri Kauppinen p. 0400 847 817 petri.kauppinen@hoivatilat.fi
Muuntojoustava Domino antaa tilaa paitsi oppilaalle ja opettajalle, myös pelivaraa kunnan budjettiin. Parhaimmillaan uusi koulurakennus on vaikuttavuushankinta. Pyydä meiltä taloudellisesti ennakoitava kokonaisratkaisu koulun suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta koko kiinteistön elinkaaren ajan. Kysy lisää hankintamenettelystä!
Kasvun ratkaisija