Skip to main content

Ratkaisuja 2/2017

Page 1

SU OM EN H OIVATIL AT OYJ

02

17 S Y YS

Ratkaisuja TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

DIGI

TULEE!

Anu Vehviläinen vetää hallituksen kärkihankkeita

UUSI AVAUS

Investointivapaa koulu

TERVEET TILAT

Anturit, pilvet ja näytöt kiinteistöhuollon apuna


Tässä numerossa

4 Digi kuuluu kaikille

12 4 6 8 9 10

Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia kaikilla toimialoilla. Aihe kiinnostaa niin valtiota, kuntia kuin yksityisiäkin toimijoita. Kiinteistötoimiala on jo hyvässä vauhdissa.

12

Olosuhteilla on väliä Terve päiväkoti Vesivuodot kuriin fiksusti

VIERASKYNÄ Teemu Lehtinen Kira-digi kirittää rakentamis- ja kiinteistöalaa

11 12 14 16

Palvelukortteli – yhteisöllisyyttä ja uusia asumisratkaisuja

Liikuntapäiväkoti Areena, Espoo

Käyttökokemus on meille tärkeä Haluamme täydentää kunnan omaa palvelutarjontaa

ESITTELYSSÄ Karelia-koti, Kokkola

20

21

Haastateltavana kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

KUULUMISIA

Messupäiväkoti Porin Asuntomessuille 2018 Investointivapaa koulu markkinoille

22

PALVELUA

Palveluseteli

23 UUSIA HOIVATILALAISIA MAAILMALTA Julkaisija Suomen Hoivatilat Oyj Puhelin 0207 349 100 Sähköposti asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Sisältö Jussi Karjula, Paula Marttinen ja Riikka Säkkinen

Kasvun ratkaisija kunnille ja yrityksille Suomen Hoivatilat Oyj on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä koulujen ja palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen.

2

Ratkaisuja

Kuvatoimittaja Elina Heikkilä Ulkoasu Mint Company Paino Erweko Painosmäärä 2 000 kpl ISSN 2489-2785


PÄÄKIRJOITUS

Digi avaa mahdollisuuksia - sotessakin Viime kuukausina julkista keskustelua on hallinnut sote- ja maakuntauudistus. Kyse on merkittävästä, kaikkien meidän elämään vaikuttavasta uudistuksesta, ja siksi sen saama huomio on ymmärrettävää. On nähtävissä, että Suomen ikääntyessä ja keskittyessä vanha palvelu- ja kuntarakenne ei ole enää kestävä. Muutoksen tarve on vahva. Kustannusten nousukierre on saatava katkaistua. Selvää on myös se, että tarjolla tulisi olla erilaisia ratkaisuja, joista ihmiset saavat valita itselleen sopivimmat palvelut. Siksi olisi vähintäänkin suotavaa, että sote-uudistus saadaan maaliin tällä hallituskaudella. Ratkaisuja-lehtemme teemana on digitalisaatio, koska se on myös yksi Hoivatilojen toiminnan kärkihankkeista. Haastattelimme lehteemme ministeri Anu Vehviläistä, joka kiteyttää digin seuraavasti: ”Digitalisaatio on käyttäjälähtöistä toimintatapojen uudistamista teknologiaa hyödyntäen.” Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat huikeita koko yhteiskunnalle. Hoivatilojen tavoitteena on, että digi

saadaan elämään ja näkymään parempana asiakaskokemuksena kaikkien tilojen käyttäjien arjessa. Kerromme lehdessämme esimerkkejä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää sisäilman mittaamisessa ja sen parantamisessa tai miten etäyhteyksien avulla voidaan ohjata ja hallita laajaa kiinteistöverkkoa niin, että kiinteistöissä asuvilla ja toimivilla on hyvä olla ja elää. Digitalisaatio mahdollistaa koko yrityksen ekosysteemin eli laajan kumppani- ja asiakasverkoston osallistamisen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Silloin päivä- ja hoivakodeista tai kouluista tulee juuri sellaisia kuin niissä elävät ja työskentelevät ihmiset haluavat. Tämän luomiseen kutsun sinut mukaan.

Jussi Karjula toimitusjohtaja

Ratkaisuja

3


DIGI

Anu Vehviläinen Kunta- ja uudistusministeri 2015 alkaen Vastuuministeri hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut sekä Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihankkeissa

”Kunnissa digi vapauttaa voimavaroja muuhun”

4

Ratkaisuja


Teksti Paula Marttinen KUVA Timo Heikkala

– Digitalisaatio on käyttäjälähtöistä toimintatapojen uudistamista teknologiaa hyödyntäen. Sen hyödyntäminen on avainasemassa, jotta maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena oleva kolmen miljardin vaikutus kestävyysvajeen umpeen kuromiseen saadaan toteutettua, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen linjaa.

1

Mikä on oma digivisiosi?

Parhaimmillaan digitalisaatio vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta. Onnistuneet ajasta ja paikasta riippumatta saavutettavissa olevat palvelut ovat käytettävyydeltään ja ulkonäöltään niin houkuttelevia ja helppoja, että niiden käytöstä tulee hyvä mieli.

yhtiö vastaa puolestaan kansallisesti kehitettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin digitaalisiin ratkaisuihin liittyvistä hankkeista, hankinnoista ja kehitystyöstä. Kiireellisimpänä asiana on toteuttaa maakuntien yhteinen tiedon integraatioalusta ja varmistaa muut tiedon integraation edellytykset.

2

Mitkä ovat Suomen vahvuudet digitaalisuuden kehittämisessä?

4

Miten digitalisaatio vaikuttaa kunnan elinvoimaan?

3

Miten digitalisaatio vaikuttaa maakunnan elinvoimaan?

5

Lisääkö digi eri käyttäjäryhmien eriarvoisuutta?

Suomi on Euroopan ja maailmankin kärkimaita monella digimittarilla mitaten. Menestymme hyvin mm. kansalaisten digitaalisia perustaitoja mittaavilla osa-alueilla sekä julkisten palveluiden digitalisaatiossa. Mobiiliyhteyksien ja -datan osalta olemme kärjessä, mutta maamme laajuudesta johtuen kiinteiden yhteyksien määrä on puolestaan vähäisempää.

Digitalisaatiolla on keskeinen rooli maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanossa. Maakunnat vastaavat maakuntatasolla palveluista, toiminnan järjestämisestä ja niitä tukevan ICT:n kehittämisestä. Tietojärjestelmien ja ratkaisujen tulee muodostaa asukkaille ja palveluiden käyttäjille mahdollisimman hyvin toimiva, jatkuvasti kehittyvä ja helposti käytettävä palvelukokonaisuus. Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskusyhtiö vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvistä hankkeista, hankinnoista ja kehittämisestä. Valmisteilla oleva SoteDigi-kehitys-

VM:ssä on käynnissä digikuntakokeilu. Siinä on mukana noin 30 kuntaa, jotka etsivät ennakkoluulottomasti uudenlaisia tuotanto- ja toimintatapoja palveluilleen. Kokeilun tueksi valmistui alkuvuodesta säästö- ja tuottavuusselvitys, jonka mukaan kunnilla on jäljellä nopeilla keinoilla muutaman kymmenen miljoonan euron säästöpotentiaali ja hitaammin toteutettavissa keinoissa potentiaalia on jopa 440–680 miljoonaa euroa niissä tehtävissä, jotka jäävät kunnille maakuntauudistuksen jälkeen. Kunnilla on merkittävä mahdollisuus digiä hyödyntämällä tehostaa toimintaansa ja vapauttaa voimavaroja muuhun.

Digitalisaatio mahdollistaa palveluiden käytön ajasta ja paikasta riippumatta, mutta samalla se tarkoittaa, että ilman käyttötaitoa ne tuntuvat olevan kokonaan tavoittamattomissa. Digitaalisten palveluiden käyttökyky on kansalaistaito, joka avaa monia uusia ovia. Tavoitteena on, että yhä useammalla kansalaisella

olisi mahdollisuus oppia hoitamaan asiointinsa sähköisesti. Niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita, on lailla turvattava vaihtoehtoiset asiointitavat.

6

Rakennetun omaisuuden tila ROTI -raportin mukaan kuntien kiinteistöjen korjausvelka on suuri. Löytyykö digistä apua esim. homekouluihin? Jos, niin miten? Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota edistetään KIRA-digihankkeella, joka yksi hallituksen kärkihankkeista. ROTI-raportissa esitettyihin arvioihin rakennusalan merkittävästä digipotentiaalista on helppo yhtyä. Raportissa korostetaan mm. sähköisten lupamenettelyjen järjestelmien kehittämistä siten, että ne pystyisivät hyödyntämään tietomallien koko tietosisältöä. Kyse on tällöin täysin digitaalisesta asioinnista, ei ainoastaan olemassa olevien yksittäisten prosessien sähköistämisestä. Osana JTS-miljardia on valmisteilla kannustinjärjestelmä kuntien tilatehokkuuden ja kiinteistökannan käytön tehostamiseksi. Toimitilojen ja kiinteistöomistusten kiinteä yhteys kunnan palvelutoiminnan johtamiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon tulisi tehdä näkyväksi, jotta toimitiloihin ja kiinteistöomistuksiin liittyvää päätöksentekoa ei nähtäisi muusta päätöksenteosta irrallisena. Kuntien on omaisuutensa hoidossa muistettava elinkaarivastuu. Investointipäätös on aina erittäin merkittävä päätös, jonka vaikutukset ulottuvat myös tuleville veronmaksajille.

Ratkaisuja

5


DIGI

Olosuhteilla on väliä

Kiinteistöjohtaja Juhana Saarni

Teksti Paula Marttinen HENKILÖKUVAT Niko Raappana, Reijo Koirikivi

Kiinteistössä vallitsevilla olosuhteilla on laaja vaikutus monen ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Hoivatilojen omistamissa kiinteistöissä asuu ja työskentelee päivittäin 5000, jopa 7000 henkilöä. Siksi olosuhteiden on oltava kunnossa. Hoivatiloilla on yli sata kiinteistöä eri puolella Suomea. – Haluamme investoida ja panostaa kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintaan. Haluamme, että meidän kiinteistöissämme on sellaiset olosuhteet, että siellä on hyvä tehdä töitä ja asua. Panostamalla kiinteistöjen hallintaan varmistamme myös sen, että kiinteistöt ovat kunnossa myös kymmenien vuosien kuluttua, Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni painottaa. Saarni jatkaa vielä. – Kun talotekniikka toimii oikein, kukaan ei kiinnitä siihen huomiota. Asiakkaille tämä tarkoittaa stressit-

6

Ratkaisuja

tömyyttä, vaivattomuutta ja sitä, että he saavat keskittyä omaan työhönsä – lasten ja vanhusten hoitamiseen. Digi mahdollistaa yhteydet Tämän vuoden alusta lähtien kaikki Hoivatilojen kiinteistöt ovat 24/7 etähallinnan ja valvonnan piirissä. Näyttöpäätteeltä voidaan seurata mm. lämmitystä ja ilmanvaihtoa varmistaen, että päiväkodin tai hoivakodin kriittiset asiat ovat kunnossa. Ennakkotieto kiinteistöstä saadaan etänä ja tarvittaessa säätöjä voidaan tehdä päätteeltä – välttämättä ei edes tarvitse lähteä ollenkaan paikalle. Aikaa ja rahaa säästyy kaikilta.

– Nykyisin useimmilla rakennusautomaation toimittajilla on tarjolla erilaisia pilvipalveluita, jotka mahdollistavat kiinteistöjen etävalvonnan helposti. Etävalvonnalla pystymme seuraamaan ja säätämään kiinteistöjen olosuhteita sekä tutkimaan taloteknisten laitteiden toimintaa. Jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia, niin pystymme nopeasti reagoimaan niihin, Hoivatilojen kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas kertoo. Digitaalisuus mahdollistaa kiinteistöjen etähallinnan ja valvonnan pilvipalveluna. Se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kerätä tietoa helposti käsiemme ulottuville ilman, että ihmisten tarvitsee liikkua. Jo kiinteistöjen suunnitteluvaiheen aikana valitaan sellaiset koneet ja laitteet, jotka ovat yhteensopivia kiinteistöön tulevan automaatiojärjestelmän kans-


Kiinteistöjen olosuhteiden on oltava sellaiset, että käyttäjät saavat keskittyä omaan työhönsä.

Hoivatiloilla on yli sata kiinteistöä eri puolella Suomea. Rovaniemi

sa. Tulevaisuuden tavoite on kehittää kiinteistöjen hallintaa sellaiseksi, että myös tilojen käyttäjät pystyvät seuraamaan kiinteistön olosuhteita reaaliajassa. – Haluamme panostaa tietojen läpinäkyvyyteen kertomalla kiinteistössä työskenteleville ja asuville, minkälaiset olosuhteet kiinteistössä on. Uskomme avoimuuteen. Esimerkiksi lapset voivat havainnoida energia-asioita jo päiväkodissa, Ruonakangas sanoo. Autoja huolletaan enemmän kuin taloja Raksystemsin tiedotteen mukaan omakotitalon omistajista 92 prosenttia ei käytä huoltokirjaa säännöllisesti, kun taas autojen huoltokirjaa käyttää 100 prosenttia auton omistajista. Suomessa ei ymmärretä, että rakennuksen koko elinkaaren kustannuksista rakennuskustannukset ovat vain noin

20 prosenttia. Valmista taloa täytyy huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti. Ilman ennakoivaa ja suunnitelmallista talonpitoa talojen käyttöaikaiset kustannukset karkaavat pilviin ja pahimmillaan talot joudutaan purkamaan ennenaikaisesti. Hoivatilojen tilanne ei vastaa yleistä tilannetta Suomessa. Hoivatiloilla on esimerkiksi käytössä sähköinen huoltokirja, johon on dokumentoitu kattavasti kaikki Vaasa kiinteistöön liittyvä tieto aina rakennusajasta alkaen jatkuen koko elinkaaren ajan. – Hoivatilojen kiinteistöissä sähköinen huoltokirja Pori onkin huomattavasti kattavampi kuin monissa vastaavissa kohteissa, Ruonakangas toteaa.

Oulu

Kajaani

Kokkola

Kuopio

Seinäjoki

Joensuu

Jyväskylä Tampere

Turku

Hämeenlinna

Espoo

Lahti

Vantaa

Helsinki Ratkaisuja

7


DIGI

TERVE PÄIVÄKOTI

Jyväskylän päiväkotiin on tulossa infotaulut, joista tilojen käyttäjät voivat seurata sisäilman laatua.

-konseptia pilotoidaan Jyväskylässä

Teksti Paula Marttinen KUVA Avario

– Pilotoimme sisäilmaratkaisua päiväkodissa, joka valmistuu vuodenvaihteessa Jyväskylään. Haluamme kertoa tilojen käyttäjille – lapsille, työntekijöille ja perheille, minkälaiset olosuhteet päiväkodissa on.

8

Hyvän sisäilman perusta luodaan jo suunnittelupöydällä. Tästä on myös alkanut Jyväskylään valmistuvan uuden päiväkodin suunnittelu. Sitä tulee käyttämään lähes sata lasta. Päiväkodissa testataan jo rakennusvaiheessa anturointiteknologiaa, joka mahdollistaa tiedon keräämisen helposti olosuhteista. – Laitamme antureita rakennusvaiheessa sellaisiin kohtiin työmaalla, jotta saamme tietoa, mitkä ovat optimaaliset olosuhteet rakentamiselle. Mittaamme ainakin ilman kosteutta ja lämpötilaa, Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni kertoo Samanaikaisesti työmaan ollessa käynnissä tehdään valmistuvaan kiin-

Ratkaisuja

teistöön anturointisuunnitelma, joka viedään konkreettisesti huonetasolle. – Kiinteistön valmistuttua haluamme kerätä tietoa kiinteistön olosuhteista kuten hiilidioksidipitoisuudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Näin me saamme jatkuvasti tietoa päiväkotikiinteistön olosuhteista. Tavoitteenamme on luoda Hoivatilojen Terve Päiväkoti -konsepti, jonka avulla haluamme viestiä kiinteistön olosuhteista avoimesti tilojen käyttäjille, Saarni sanoo.

Teemme kiinteistöjen olosuhteista seurattavia Kiinteistön olosuhteista ei vain kerätä tietoa, vaan kerätty tieto halutaan

viestiä kiinteistön käyttäjille. – Suunnitelmissa on, että teemme helppolukuisia infotauluja käyttäjille – lapsille, perheille ja työntekijöille, jotta he voivat seurata, minkälaisissa olosuhteissa he työskentelevät päivittäin. Jos huomaamme häiriöitä, niin meidän on myös helppo puuttua ongelmakohtiin. Saarni jatkaa vielä, että kiinteistön energiakulutuksen osalta suunnitelmissa on luoda sellaiset optimaaliset olosuhteet, jotka näkyvät myös käyttäjille energialaskuissa. – Lämmitysjärjestelmiä on mahdollista kehittää sellaiseksi, että ne ”haistelevat” sekä ulko- että sisäilmaa. ”Haistelun” pohjalta ne säätävät lämmön sisätiloissa automaattisesti tilanteeseen sopivaksi. Näin kiinteistöihin saadaan hyvät olosuhteet tehdä töitä.


Vesivuodot kuriin fiksusti

Teksti Paula Marttinen KUVA Hoivatilat

Suomessa sattuu sata vesivahinkoa joka päivä. Vesivuodot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja vahinkoja kiinteistöille. Perinteisellä vesimittarin lukemisella – mies, kynä ja paperi -kirjauksilla – ei päästä kiinni vuotaviin vesikohteisiin. Usein työ tehdään vielä myös manuaalisesti. Hoivatilat pilotoi viidellä rakennustyömaalla Fiksuvesi-etäseurantapalvelua.

Hoivatilojen pilotissa on mukana rakenteilla olevia päivä- ja hoivakoteja. – Suurin riski työmaalla on se, että jokin pettää viikonlopun aikana, kun siellä ei ole ketään paikalla. Fiksuvesi-palvelun avulla saamme kiinni niin pienet kuin isot vesivuodot, kiinteistöjohtaja Juhana Saarni kertoo.

Helppo ottaa käyttöön Fiksuvesi-palvelussa päävesimittaria kuvataan reaaliajassa, josta tieto tallentuu pilvipalveluun. Palvelu analysoi vedenkulutuksen muutoksia ja tekee kulutuspoikkeamista tarvittavat hälytykset välittömästi. Fiksuvesi-etäseuranta paikantaa vuodon mi-

nuutilleen, jolloin asiakas saa tiedon heti, ennen kuin isompaa vahinkoa ennättää tapahtua. Vedenkulutuksesta saadaan reaaliaikaisia raportteja ja mahdollisiin häiriöihin päästään tarttumaan heti reaaliaikaisen mittauksen ansiosta. Palvelu integroituu kiinteistön sähköisiin huoltokirjoihin. Saarnin mukaan pilotissa kerätään käyttökokemuksia. Tavoitteena on, että Fiksuvesi-valvonta jää pysyvään käyttöön kiinteistön valmistuttua. – Hyötyinä näen se, että tästä jää monta työvaihetta pois. Kiinteistön valmistuttua vedenkulutusta seurataan reaaliajassa. Kulutustiedot siirtyvät suoraan huoltokirjaan. Kun kulutusta valvotaan säännöllisesti, huomataan pienet vuodot heti. Isoista vuodoista tulee erillinen hälytys.

Onko kaikki kunnossa Fiksuveden käytön osalta työmaalla? Tilannetta tutkii rakennuttajainsinööri Lauri Karhunen.

Ratkaisuja

9


VIERASKYNÄ

KIRA-digi kirittää rakentamis- ja kiinteistöalaa

MIKSI JA MITEN?

Digimurros vyöryy pikkuhiljaa myös kiinteistö- ja rakentamisalalle. Muilla toimialoilla on jo pitkään puhuttu neljännestä teollisesta vallankumouksesta tai teollisesta internetistä, joka tarkoittaa arvoverkostojen, tuote- ja palvelutarjonnan sekä liiketoimintamallien täydellistä digitalisoitumista alusta loppuun prosessin alkulähteistä loppuasiakkaan käyttäjäkokemukseen asti.

Luomassa avointa ekosysteemiä Kaikki laitteet ja asiat ennen pitkää kytkeytyvät verkkoon. Markkina muuttuu yksittäisistä tuotteista ja palveluista laajemmiksi palvelu­ ekosysteemeiksi, joissa kumppanit yhdessä luovat lisäarvoa asiakkaille. Jotta tämä olisi mahdollista, tiedon pitää virrata ekosysteemissä vapaasti kumppanilta toiselle. Hyvä esimerkki tästä on suomalainen Whim-sovellus, joka sai juuri yli 14 miljoonan euron rahoituksen kansainvälistymiseen mm. Toyotalta. Whim paketoi erilaiset

Teemu Lehtinen vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota, joka on hallituksen yksi kärkihankkeista. Teemu toimii KIRA-digihankkeen digipäällikkönä.

10

Ratkaisuja

liikkumispalvelut kaupunkiympäristössä yhdeksi edulliseksi kuukausiveloitteiseksi käyttäjäkokemukseksi, jolloin oman auton omistaminen on oikeastaan turhaa. KIRA-ala ei ole immuuni tälle kehitykselle. KIRA-digi valtion kärkihankkeena haluaa edistää alan uudistumista ja valmiuksia ottaa digimurroksesta kaikki irti. Hanke lähestyy tätä huikeaa mahdollisuutta kokonaisvaltaisesti. Mukana on rakennetun ympäristön keskeiset toimijat valtionhallinnosta kuntiin ja yksityiseen sektoriin. Hankkeen sisältö koostuu kolmesta osasta: 1) tiedonhallinnan harmonisoinnista, jossa tiedon saavutettavuutta, yhteentoimivuutta ja koneluettavuutta edistetään sekä julkisen että yksityisen sektorin puolella, 2) lainsäädäntömuutoksista, jossa kehitystä hidastavia säädöksiä ja normeja voidaan muuttaa mahdollistavampaan suuntaan sekä 3) nopeista kokeiluhankkeista, joissa kannustetaan kokei-

lemaan rohkeita uusia digiavauksia yhdessä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Kokeiluideoita haetaan erillisillä hakukierroksilla ja niihin voi saada 40 % suoraa valtiontukea. Mukaan yhteisöön halutaan kaikki rakennetun ympäristön toimijat pienistä suuriin ja uudistumista tuetaan myös erilaisilla tapahtumilla. Lisätietoja löytyy kiradigi.fi-sivustolta.

Mitä digi tarkoittaa sinulle? Miten sinä aiot olla digimurroksen kärjessä? Miten helposti tieto virtaa omassa ekosysteemissäsi kumppanilta toiselle? Miten oman liiketoimintasi käyttäjäkokemusta voisi parantaa uusilla digitaalisilla palveluilla? Millaisia uusia liiketoimintamalleja digitaalinen ekosysteemi mahdollistaa? Millainen olisi oman toimintaympäristösi Whim-sovellus? Tervetuloa mukaan kokeilemaan uusia mahdollisuuksia.


PALVELUKORTTELI

Palvelukortteli Vuoripirtti valmistui Espooseen vuoden 2016 lopussa.

yhteisöllisyyttä ja uusia asumisratkaisuja

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Sami Tirkkonen

Suomen väestöstä hieman yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on lähes 1,5 miljoonaa. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen koskee siis erittäin suurta väestöryhmää ja asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Palvelukortteli tarjoaa uudenlaisia yhteisöllisiä ratkaisuja ikääntyvien asumiseen. Ympäristöministeriö pyrkii ennakoimaan ikääntyvän väestön asumisen tarpeita Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmalla vuosille 2013–2017. Kyseessä on laaja poikkihallinnollinen ohjelma. Osana ohjelmaa Ympäristöministeriö tilasi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta raportin, jossa tarkastellaan ikääntyneiden tarpeisiin vastaavaa palvelukorttelikonseptia. Raportti julkaistiin helmikuussa 2017 ja siinä esitellään olemassa olevia ikääntyneille suunnattuja palvelu- ja asumiskohteita Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa sekä hyviä käytäntöjä Suomessa. Suomen kehitystä tarkastellaan raportissa hyödyntäen Sotera-instituutin koordinoiman Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut -hankkeen tuloksia.

Lisää arjen kohtaamisia Arkkitehti, tutkija Ira Verma Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta oli mukana Sotera-instituutin

työryhmässä, joka toteutti palvelukortteliselvityksen ympäristöministeriölle. Ikääntyvässä ja kaupungistuvassa Suomessa tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja asumiseen ja palveluihin. Palvelukortteli-konseptin tavoitteena on, että ikääntyneet asuvat kuntien taajamissa itsenäisesti ja hyödyntävät korttelin palveluja, kuten ruokailuja siivouspalveluja sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. – Tärkeää olisi, että palvelut, kuten kahvilat ja ravintolat sijoittuvat rakennusten julkisivuun ja kutsuvat kaikkia alueen ihmisiä käyttämään palveluja, ei ainoastaan ikääntyviä. Näin mahdollistetaan luontevat kohtaamiset arjessa ja tuetaan ikääntyneiden fyysistä ja sosiaalista kuntoutusta. Hollanti on palvelukorttelikonseptissa edelläkävijä, siellä osataan pitää ikääntyvät osana normaalia yhteiskuntaa ja rakennetaan palvelukortteleita palvelemaan kaikkien ikäryhmien tarpeita, Verma kertoo.

Arkkitehti, tutkija Ira Verma

Palvelukortteli tarjoaa palveluille alustan Raportissa esille nousevassa palvelualusta-ajattelussa palvelukorttelia lähdetään suunnittelemaan palvelut edellä, eikä perinteisestä investointinäkökulmasta, kuten kiinteistöhankkeissa yleensä tehdään. Palvelukorttelihankkeessa otetaan huomioon useampi toimija, osapuolten erilaiset tilatarpeet ja toiminnan olosuhteet sekä niiden omistus- ja hallintasuhteet. – Erityisen tärkeää on miettiä jo suunnitteluvaiheessa tilojen muunneltavuutta. Esimerkiksi asunnot pitää suunnitella niin, että ne soveltuvat monenlaisille käyttäjäryhmille, ei ainoastaan ikäihmisille, Verma toteaa. Palvelukortteliteemaa työstetään edelleen Aalto-yliopistossa Täydentäen toimivaa -hankkeessa, joka on osa ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kärkihanketta.

Ratkaisuja

11


Attendon Tuomas Terho:

”KÄYTTÖKOKEMUS ON MEILLE TÄRKEÄ” – Kiinteistön kehittämisvastuu kuuluu kaikille – niin tilojen käyttäjälle kuin kiinteistön omistajalle ja rakentajalle. Meille on tulossa yhteinen kehityspäivä Hoivatilojen, rakentajan, käyttäjien ja työntekijöiden kanssa. Silloin kuulemme palautetta, miten olemme onnistuneet. Teksti Paula Marttinen KUVAt Sami Tirkkonen, Mikael Ahlfors ja Tommi Levy

Näin kertoo Attendon kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Terho. Attendo ja Hoivatilat ovat toteuttaneet yhdessä useita hoivakoteja.

Tiukka kilpailu kaikkien etu Sote etenee tavalla tai toisella. Valinnanvapaus ja asiakasseteli merkitsevät

12

Ratkaisuja

sitä, että asiakas valitsee hoitopaikan. Asiakas äänestää laadulla. – Meidän haasteemme on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Tämä on palveluala, jossa kaikkien asioiden on oltava kunnossa, Terho painottaa. Terhon mukaan hoiva-alan haasteena on nopeasti muuttuvat markkinat.

– Millekään asialle ei pidä sanoa ”ei”. Meidän sijoittumispäätökseen vaikuttaa se, miten kunnassa panostetaan kunnan elinvoimaisuuteen. Me toimimme Inarista Hankoon. – Kilpailu on hyvä asia kunnille. Esimerkiksi Mäntyharjulle on rakenteilla pari hoivakotia Hoivatilojen


”Tämä on palveluala, jossa kaikkien asioiden on oltava kunnossa.”

Palvelukortteli Vuoripirtti on yksi esimerkki Hoivatilojen esittämistä uusista tilaratkaisuista Attendolle.

kanssa. Ne tuovat uusia työpaikkoja kuntaan ja kuntalaiset saavat asua samalla paikkakunnalla koko ajan.

Kumppanuudesta mainehyötyjä Attendon ja Hoivatilojen kumppanuus käynnistyi muutamia vuosia sitten Vihdistä ja Kouvolasta. Terho on erittäin tyytyväinen Espoossa sijaitsevaan Vuoripirttiin, jossa lapset ja vanhukset kohtaavat samassa talossa. – Yhteistyö Hoivatilojen kanssa on helppoa ja joustavaa. Aikataulut pitävät. Talot ovat valmiina silloin kuin niiden pitääkin. Hoivatilat on esitellyt myös meille uusia kiinteistöratkaisuja, kuten Vuoripirtin. Hieman isompi palvelukortteli valmistuu tänä vuonna Uuteenkaupunkiin. Hoivatilat on kiinteistöjen pitkäaikainen omistaja. Se on tärkeä mainetekijä Attendolle. – Sama kiinteistöjen omistaja takaa jatkuvuuden. Sillä on iso merkitys myös yhteistoiminnalle, Terho sanoo.

Terveisiä kuntapäättäjille Terho toivoo, että myös kuntapäättäjät katsoisivat pitemmälle tulevaisuuteen eivätkä luovuttaisi sote-uudistuksen yhteydessä. – Mäntyharju on hyvä esimerkki kunnasta, joka avasi markkinat

yksityisille kiinteistötoimijoille ja palveluntuottajille. Samoin on tehty Kouvolassa ja Kotkassa, joissa tämä on selkeä strateginen linjaus. Espoon Vuoripirtissä lapset ja seniorit viihtyvät yhteisissä tiloissa ja pihapiirissä.

Ratkaisuja

13


”Haluamme täydentää kunnan omaa palvelutarjontaa”

Teksti Paula Marttinen KUVA Mikael Ahlfors

Touhula ja Hoivatilat ovat yhdessä vieneet kuntiin yksityisen päiväkodin ja kiinteistöomistajan mallia. Yhteisiä päiväkotihankkeita on jo kymmeniä. Keskeinen työväline on ollut palveluseteli.

14

Ratkaisuja

– Uskomme kasvun jatkuvan, vaikka lasten syntyvyys on vähentynyt. Suomessa varhaiskasvatuksen käyttöaste on alle 70 prosenttia, kun se puolestaan Norjassa on noin 90 prosenttia ja Ruotsissa yli 80 prosenttia, Touhulan toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo. Virpi Holmqvist aloitti Touhulan toimitusjohtajana keväällä. Holmqvistilla on vahva tausta hoiva-alalta. Ennen Touhulaa hän työskenteli Pihlajalinnassa ja Attendossa. Varhaiskasvatus on uusi aluevaltaus. Touhula palkittiin Pohjois-Suomen kasvajana keväällä. – Haluamme olla yliopistokaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Kasvumme pohjautuu uusien päiväkotien avaamiseen. Haasteena on löytää sopivia tontteja. Tontit ovat tiukassa ja niistä käydään kova kisa. Yksityisen päivähoidon piirissä, johon kuuluu myös yhdistykset, on noin 15 prosenttia. – Toivomme, että voisimme toimia benchmarkina kunnille päivähoitotoiminnan kehittämisessä.

Nykyisin julkisella puolella rakennetaan isoja koulu- ja jopa 350 lapsen päiväkotikeskuksia. – Vanhemmille päivähoitopaikkaa valitessa tärkein valintakriteeri on tutkimuksen mukaan sijainti. Ymmärrän yhteyden erinomaisesti esikoulujen kanssa.

Tiedämme, missä mennään Hoivatiloilla ja Touhulalla on menossa useita yhteisiä hankkeita eri puolella Suomea. – Hoivatilojen kanssa rakentaminen on sujunut mallikkaasti. Hoivatilat on täsmällinen rakennuttaja, jonka kanssa yhteistyö ja viestintä sujuu hyvin. – Pitkäaikainen kiinteistön omistaja tuo meille vakautta. Päiväkodeissa tilat kuluvat. Meille on tärkeää, että kiinteistöistä pidetään huolta. Suosittelen Hoivatiloja. Se on aktiivinen kumppani ja arvostamme kehittämistyötä, jota Hoivatiloissa tehdään. Terveisiä päättäjille Holmqvistin mukaan lainsäädännön näkökulmasta yksityistä ja julkista toimijaa pitäisi kohdella samalla tavoin, koska haasteet ovat samat molemmilla. – Näemme oman toiminnan kunnan palveluiden täydentäjänä ja toivon enemmän yhteistyötä julkisen ja yksityisen välille. Yksityisen vahvuuksia ovat ketteryys ja kustannustehokkuus.


”Toivomme, että voisimme toimia benchmarkina kunnille päivähoitotoiminnan kehittämisessä.”

Ratkaisuja

15


ESITTELYSSÄ

”

”Laatu on meille

SYDÄMEN ASIA”

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Henri Keski-Sikkilä

– Laatu on ollut ohjenuorana kaikessa tekemisessämme. Tarvitsimme uudet tilat vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikölle. Harkitsimme ensin hankkeen toteuttamista ja rahoittamista itse, mutta päädyimme kuitenkin siihen, että meidän toimintamme ydin ei ole kiinteistöjen omistaminen, vaan laadukas hoitotyö, Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Reijo Niemelä kertoo.

Kokkolalainen yrittäjäpariskunta Terttu ja Reijo Niemelä luotsaavat hoivan monialayritystä, jonka palveluvalikoimaan kuuluu kotihoito, avohoitotyyppinen osastohoito, vammaisten tehostettu palveluasuminen, kotiin tuotavat ateriapalvelut sekä liikkuva punkkibussi. Vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikköä Karelia-kotia he ovat pyörittäneet vuodesta 2009 lähtien. Uusien tilojen tarve tuli ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten ja erilaisia vaihtoehtoja kartoitettiin huolellisesti.

16

Ratkaisuja

– Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä kasvollisten yritysten kanssa. Tarjokkaita kiinteistöhankkeen toteuttajiksi oli useita. Päädyimme yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa, koska koimme, että heillä on oululaisena yrityksenä hyvä paikallistuntemus myös Pohjanmaan alueella ja lisäksi erittäin hyvä asiantuntemus hoivan kiinteistöjen erityisvaatimuksista, Reijo Niemelä toteaa. Myös rakennusurakoitsijaksi valikoitui oululainen yritys, rakennusliike Lehto.

Asiantuntevaa rakennuttamista Hoivakodin rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2016 ja valmiisiin tiloihin päästiin muuttamaan toukokuussa 2017. – Voin ilolla todeta, että meillä on ollut erinomainen yhteistyö sekä Hoivatilojen että Lehdon kanssa. Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Ari Hyvärinen tuli tutuksi projektin aikana. – Arin rento ja huumorintajuinen työote oli meille kuin ”nappi silmään”. Ari on erittäin joustava, kuun-


”On tärkeää, että rakennuttaja­taho on asiantuntija ja ymmärtää, mitä hoivan tiloilta vaaditaan.”

telee asiakasta ja toteuttaa ehdotukset aikataulussa, Niemelä kiittää. – On tärkeää, että rakennuttaja­ taho on hoivan tilojen asiantuntija ja ymmärtää, mitä tiloilta vaaditaan. Kun matkan varrella meiltä tuli muutosehdotuksia, ei tarvinnut perustella ja vääntää asiasta, vaan kaikilla oli heti samansuuntainen ymmärrys siitä, miten kannattaa edetä. Kokemukseni perusteella voin mielelläni suositella Hoivatiloja, Niemelä summaa.

Laatua on ilo liputtaa – Hoidon laatu on meille sydämen asia ja sama pätee myös rakennukseen, jossa hoivaa tarjotaan. Vammaisilla ei ole kykyä itse vaatia laadukasta hoivaa ja laadukkaita tiloja asumiseen. Sen vuoksi on meidän vastuulla, että laadusta pidetään kiinni. Halusimme hoivakodin pihamaalle lipputangon. Kesällä kaikki alkoi olla pihalla valmista nurmikkoa myöten. Oli suuri ilo nostaa lippu salkoon ja juhlistaa sitä, että olemme luoneet viihtyisän kodin asiakkaillemme.

!

TYYPPI: Vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö SIJAINTI: Kokkola HOITOPAIKKOJA: • 19-paikkainen palvelu asumisyksikkö • 6 tukiasuntoa itsenäi sempään asumiseen

Tilojen laadun on oltava hyvä vammaisten tehostetussa palveluasumisessa.

Ratkaisuja

17


ESITTELYSSÄ

Areenassa liikutaan ja leikitään Espoonlahteen valmistui elokuussa Liikuntapäiväkoti Areena, jonka sijainti on oivallinen. Aivan päiväkodin vierestä löytyy monipuoliset urheilumahdollisuudet: jää-, uima- ja urheiluhallit, hevostalli, Hannuksen metsä ja järvi, merenranta sekä hyvä pulkkamäki – kaikki kävelymatkan päässä Areenasta. Teksti Riikka Säkkinen KUVAT Sami Tirkkonen, Mikael Ahlfors ja Avario

18

Ratkaisuja


Tavoitteena on, että lapsi löytää liikunnallisen elämäntavan.

Areena on näyttävä kaksikerroksinen päiväkoti, joka kuuluu Norlandia Päiväkoteihin (ent. Tenava päiväkodit). Kuusiryhmäisessä päiväkodissa on lapsipaikkoja yhteensä 120. Päiväkodin suunnittelussa on ollut mukana aivan alusta asti Norlandian aluejohtaja Katriina Kärki. – Päiväkodin värimaailma on liikuntapäiväkotikonseptimme mukaisesti reipas ja iloinen. Julkisivun aurinkoinen keltainen tehosteväri jatkuu myös sisätilojen seinissä. Kaksikerroksisen rakennuksen hyvänä puolena on se, että yhdessä rakennuksessa on tavallaan kaksi pientä päiväkotia ja

näin ollen hoitopäivä lapselle saadaan rauhallisemmaksi, Kärki kertoo.

Yhteistyön voimaa Norlandia Päiväkodit on toteuttanut yhteistyössä Hoivatilojen kanssa jo useita päiväkotiprojekteja. – Meitä on kuunneltu tosi kivasti, yhteistyö on ollut antoisaa ja esimerkiksi rakenteellisissa asioissa Hoivatilat on ottanut meidän toiveemme hyvin huomioon. Tietysti tontti ja ilmansuunnat vaikuttavat paljon siihen, minkälaisiin ratkaisuihin päädytään, Kärki summaa projektin suunnitteluvaihetta.

TYYPPI: Päiväkoti SIJAINTI: Espoo LAPSIPAIKKOJA: 120

!

Lapset liikkeelle Liikuntapäiväkodin tavoitteena on, että lapsi löytää liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan ilo säilyy. – Sisällä lapsia liikuttavat renkaat, köydet, puolapuut, kiipeilyseinä, jalkapallo- ja koripallokenttä. Pihamaa kannustaa myös lasta liikkumaan. Asfalttiin on maalattu mm. juoksu- ja temppurata. Lisäksi pihan yhteydessä on erillinen aidattu 900 m² seikkailumetsä, jonka epätasainen maasto haastaa pienet seikkailijat, Kärki kertoo.

Ratkaisuja

19


KUULUMISIA

Messupäiväkoti

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Avario ja Tiina Hietakangas

PORIN ASUNTOMESSUILLE 2018

Hoivatilat toteuttaa messupäiväkodin Porin asuntomessuille 2018. Aivan messualueen sydämeen, keskeiselle paikalle tulee viisiryhmäinen palvelusetelipäiväkoti noin sadalle lapselle. Varhaiskasvatuksen palvelut tuottaa Pilke Päiväkodit Oy. Kohteen toimiessa asuntomessujen inforakennuksena tulee se olemaan tapahtuman keskipisteessä. Talon arkkitehtuuri sopii hyvin tähänkin tarkoitukseen tarjoamalla avoimesti toimivat tilat niin pienemmälle kuin varttuneemmallekin väelle.

arkkitehti SAFA Markku Ranne

Ennakkoluulotonta arkkitehtuuria Päiväkodin pääsuunnittelijana on arkkitehti SAFA Markku Ranne arkkitehtitoimisto Avario Oy:stä. Avario on suunnitellut useita päiväkoteja aiemminkin, mutta Porin asuntomessupäiväkodin suunnittelussa on otettu uusi ja hieman rohkeampi ote vastaamaan tulevaisuuden tarpeita erityisesti perheen pienimpiä ajatellen. Tämä ennakkoluulottomuus arkkitehti Ranteen suunnittelussa on palkittu mm. Nbo:n pohjoismaisessa asuntokilpailussa, jossa hänen ATT:lle suunnittelemansa neljän puukerrostalon, yhteensä lähes sadan asunnon kohde Helsingin Pukinmäessä voitti ensimmäisen sijan syksyllä 2016. Esteettömät ja muunneltavat tilat koko messukylän käyttöön Messupäiväkoti on uniikkikohde. Se on räätälöity asuntomessuille. Päiväkodin

pinta-ala on noin 930 m². Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu alueen kaavan vaatimukset ja ympäristö sekä messualueen siirtyessä arkikäyttöön tilojen soveltuminen päivähoidon lisäksi myös ilta- ja viikonlopputapahtumien järjestämiseen. Rakennus on suunniteltu esteettömäksi ja yksikerroksisena eri tiloissa liikkuminen on vaivatonta sekä sisällä että ulkona. Pääsisäänkäynti yhdessä pienempien lasten leikkiin tarkoitetun suojaisan atriumpihan kanssa toivottaa tervetulleeksi niin messuvieraat kuin muutkin kävijät. Pääsisäänkäynnin yhteyteen tuleva, tilaisuuden mukaan joustava kokoontumistila toimii sekä ruokailu- että tapahtumapaikkana. Kalustettavuudeltaan vapaat ryhmätilat elävät lapsimäärän ja käytön mukaan tarvittaessa hyvinkin joustavasti. Isompien lasten leikkipihat avautuvat talon takapuolelle, josta myös yhteys naapuritontin puistoon tullaan järjestämään. – Tilojen suunnittelussa korostuu muunneltavuus käyttäjämäärän mukaan. Tilat on suunniteltu avautuviksi ja ne eivät ole ns. perinteisiä laatikoita. Huoneet ovat valoisia. Suunnittelussa huomioidaan myös se, että tilaa voidaan käyttää tulevan messukylän asukkaiden yhteisenä kokoontumispaikkana iltaisin, Ranne kuvailee.

Porin messupäiväkoti on suunniteltu rohkealla otteella huomioiden myös pienten käyttäjien tarpeet.

20

Ratkaisuja


Teksti Riikka Säkkinen KUVA PAVE Arkkitehdit Oy ja Reijo Koirikivi

Tuomme markkinoille investointivapaan koulun – Koulu on kunnille paljon enemmän kuin pelkkä rakennus. Toimiva ja terve koulu on merkittävä vetovoimatekijä ja viesti kuntalaisille, että lapsiin ja nuoriin panostetaan, koululiiketoiminnasta vastaava Petri Kauppinen Hoivatiloilta toteaa. Hoivatilat on viime vuosien aikana toteuttanut jo 70 päiväkotia kymmeniin kuntiin Suomessa. Useissa yhteyksissä on kyselty Hoivatilojen mahdollisuutta toimia kiinteistökumppanina myös kouluhankkeissa. Nyt voimme vastata tähän tarpeeseen. Hoivatilat on suunnitellut koulukonseptin, jossa yhdistyy viimeisin pedagoginen, arkkitehtoninen ja teknologinen ymmärrys. Suunnittelussa ja toteutuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että rakennus on myös teknisesti toimiva, terveellinen ja sisäilma-

olosuhteiltaan erinomainen oppimisympäristö. Hoivatilojen malli mahdollistaa nykyaikaiset uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat ilman kunnan omia kiinteistöinvestointeja. – Olemme kehittäneet perinteisen vuokramallin rinnalle uudenlaisen rahoitus- ja palvelukonseptin erityisesti kunta-asiakkaita varten. Puhumme Hoivatilojen elinkaarimallista, jossa asiakas voi joko vuokrata tai ”liisata” tilat meiltä. Sen lisäksi voimme ottaa ylläpito- ja huoltovastuuta

Petri Kauppinen

tiloista yhdessä sovitun tason mukaisesti. Ensimmäinen tällä konseptilla toteutettu hanke on jo rakenteilla Siilinjärvellä. Siellä vanhusten palvelukoti toteutetaan kunnalle 20 vuoden vuokrasopimuksella, ja Hoivatiloilla on kohteessa laaja huolto- ja ylläpitovastuu, Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula kertoo.

Kasvun ratkaisijan ajatuksia verkossa hoivatilat.fi/blogi

Ratkaisuja

21


PALVELUA

PALVELUSETELI

monipuolistaa palvelutarjontaa KUNTA

Palveluseteli on erinomainen esimerkki uudesta ajattelusta. Sen käyttöönotto avaa aidon mahdollisuuden laadulliselle kilpailulle. Se on tuonut myös jopa kymmenien prosenttien säästöt päivähoitokuluihin ja ennen kaikkea tyytyväiset asiakkaat, kun perheet saavat itse valita sopivan hoitopaikan.

y»

«m

sy

yö

väk

nt ä

ä

hy

Kuntalaisten näkökulmasta palveluseteli on tasa-arvoinen tulotasosta riippumatta. Palveluseteli avaa mahdollisuudet uusille palveluntarjoajille ja tuo kuntaan tärkeitä yksityisiä investointeja, työpaikkoja ja yrittäjyyttä.

Hoivatilat tarjoaa alustan – toimivan ja nykyaikaisen päiväkotikiinteistön

Hoivatilat on ollut toteuttamassa kymmeniä varhaiskasvatuksen palvelusetelipäiväkoteja eri puolelle Suomea. Haluamme jakaa kokemuksemme kanssasi. Toivomme, että löydät palvelusetelioppaastamme ASIAKAS (kuntalainen) vinkkejä omaan työhösi.

PALVELUNTUOTTAJA

« sopimus »

Viisi askelta palveluseteliin

1

Strateginen päätös

2

Valmistelu

3

Setelin arvon määrittäminen

4

Henkilöstön sitouttaminen

5

Jatkuva kehittäminen

Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa

Lataa

opas nettisivultamme hoivatilat.fi/ratkaisut/oppaat 22

Ratkaisuja


uusia hoivatilalaisia

Mika Ruonakangas aloitti Hoivatilojen kiinteistöpäällikkönä toukokuun alussa. Hänellä on automaatioalan koulutus. Aiemmassa työssään ISS:llä hän on vastannut automaatioprojekteista ja talotekniikkahuolloista sekä kiinteistön ylläpidon esimiestehtävistä. Hänellä on kokemusta myös rakennusten energiatehokkuuteen ja sisäilmaolosuhteisiin liittyvistä asioista sekä teollisuus- ja rakennusautomaatiojärjestelmien ohjelmointityöstä.

– Hoivatiloissa olen mukana vastaamassa siitä, että asiakkaillamme on parhaat mahdolliset olosuhteet tehdä omaa työtänsä kiinteistöissä ja varmistamassa myös sen, että Hoivatilojen kiinteistöt pysyvät myös jatkossakin hyvässä kunnossa. Tiiviillä yhteistyöllä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa tämä onnistuu parhaiten. – Uskon, että vastuullisella rakentamisella, suunnitelmallisella ja palveluhenki-

KUVA Niko Raappana

Yhdessä asiakkaan kanssa sellä kiinteistöjen ylläpidolla saavutamme käyttäjien toiveiden mukaiset viihtyisät sekä energiatehokkaat toimitilat, jotka myös kestävät pitkälle tulevaisuuteen. – Pystyn hyödyntämään aiempaa työkokemustani nykyisissä tehtävissäni sekä auttamaan uusien projektiemme suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvissä asioissa.

MAAILMALTA

Hollannin ja Tanskan dementiakylissä Mitä työtä robotit asukkaat liikkuvat vapaasti ei vie? Muistisairaiden määrän yleistyessä yksi uusi hoitomuoto on ns. dementiakylä, jossa asukkaat asuvat ja viihtyvät rajatulla, kylämäiseksi tehdyllä alueella. Edelläkävijämaa on Hollanti. Nyt myös Tanskasta löytyy dementiakylä. Tanskan hallitus on

myös laatinut vuoteen 2025 ulottuvan dementiastrategian. Sen tavoitteena on 98 dementiaystävällistä kuntaa. Suunnitelmia dementiakylistä on tehty myös Helsingissä.

Viherkatot tulevat Helsinkiin Helsingin kattojen päällä kasvaa ketoja, joilla halutaan parantaa ilmanlaatua, lisätä viihtyisyyttä ja hillitä sateiden vaikutusta. Helsingin kaupunginhallituksen linjauksen mukaan uusiin rakennuksiin, joiden kattokulma on alle kaksikymmentä astetta, tulee ensisijaisesti harkita viherkattoa. Viherkattoja suunnitellaan myös kouluihin ja päiväkoteihin.

Intuition asiantuntija Asta Raami tietää, mitä töitä robotit eivät vie. – Kirkkaan intuition ja terävän päättelyn yhdistäminen on valttikortti työelämässä. Vain ihmismieli erottaa heikot signaalit. Kun mietitään, mihin ihmisiä pitäisi tällä hetkellä kouluttaa, vastaus on intuition hyödyntäminen, koska robotiikka on ylivertainen päättelyssä. Monet asiantuntija-ammatit voivat siksi muuttua koneälyn hoitamiksi.

Ratkaisuja

23


hoivatilojen mainos 215 x 255 YLI

100 RATKAISUA KASVUUN Ratkaisemme yritysten ja kuntien kasvun haasteet tuottamalla, vuokraamalla ja omistamalla hoivan tiloja. Toimintatapamme on ainutlaatuinen. Pystymme tarjoamaan riskittömän kiinteistökumppanuuden ilman kunnan omia investointeja.

Mitä kunnassanne tarvitaan? Ota yhteyttä, pohditaan ratkaisuja yhdessä.

Kasvun ratkaisija

asiakaspalvelu@hoivatilat.fi • p. 0207 349 100 • www.hoivatilat.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook