Ratkaisuja 1/2018

SU OM EN H OIVATIL AT OYJ

01

18 H E LM I

Ratkaisuja TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

PALVELUKORTTELI

uudistaa toimintaa ja lisää yhteisöllisyyttä

UUSI OPETUSSUUNNITELMA haastaa myös tilaratkaisut

IKÄÄNTYVIEN ASUMISEN

trendit ja toiveet

Tässä numerossa

4

18

TEEMA: PALVELUT JA KAUPUNGISTUMINEN

Ikääntyvien asumisen trendit

Palveluja kaikille!

4

Uudenkaupungin palvelukortteli on loistoesimerkki kasvavan alueen haasteiden ratkaisusta. Yrittäjien ja kunnan yhteistyöllä saatiin nopeasti pystyyn kovasti kaivatut päiväkoti, lähikauppa sekä kehitysvammaisten palvelukoti.

Ihminen haluaa asua kotona Kuntoutujien ja erityisryhmien asuminen nojaa laatuun

8 Varhaiskasvatus Helsingissä

10 Kuopio kokeilee eri tapoja hankkia kiinteistöjä

Priimissä keskitytään musiikkikasvatukseen

Kuopio kasvaa ja soi – uusi musiikkipäiväkoti avattu

11

12 13 15 18

Riku Patokoski konseptoi palvelukortteleita

ESITTELYSSÄ Uudenkaupungin palvelukortteli nousi yhteispelillä

20

KUULUMISIA

22

16

Uusi opetussuunnitelma haastaa myös kiinteistöt

Saku Tuominen muuttaa maailmaa koulujen kautta

Tulevaisuuden koulu: oppilas keskiössä

Porin asuntomessupäiväkoti Hoivatilojen elinkaarimalli Hoivatilojen sporttihaaste

VIERASKYNÄ Satu Ahlman Ennätysvilkas sote-yrityskauppavuosi 2017

23 UUSIA HOIVATILALAISIA MAAILMALTA

Julkaisija Suomen Hoivatilat Oyj Puhelin 0207 349 100 Sähköposti asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Sisältö Jussi Karjula, Paula Marttinen ja Riikka Säkkinen

Kasvun ratkaisija kunnille ja yrityksille Suomen Hoivatilat Oyj on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä koulujen ja palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen.

2

Ratkaisuja

Kuvatoimittaja Elina Heikkilä Ulkoasu Mint Company Paino Erweko Painosmäärä 1 700 kpl ISSN 2489-2785

PÄÄKIRJOITUS

Palvelut ja toteutusmallit

MURROKSESSA Suomi kaupungistuu ja väestö ikääntyy. Kahden viime vuosikymmenen aikana Helsinki-Uudenmaan suuralueella väki on lisääntynyt lähes puolella miljoonalla ihmisellä. Jo noin 70 prosenttia väestöstämme asuu 14 suurimman kaupunkiseudun alueella. Yli 75-vuotiaiden määrä tuplaantuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnallinen kipupiste onkin, miten pystymme tarjoamaan kaikille asukkaille mielekkäät palvelut tässä murroksessa. Kunnat ja tulevat maakunnat päättäjineen ovat monien haasteiden edessä. Rohkeita ja uudenlaisia ratkaisumalleja tarvitaan.

Tässä Ratkaisuja-lehdessä teemana on palvelut ja kaupungistuminen. Tarkastelemme palvelutarpeita ja toteutusmalleja erityisesti varhaiskasvatuksen, opetuksen ja hoivan näkökulmasta. Yhä useampi kunta on ottanut palvelusetelin käyttöön päivähoidon ja hoivan palveluissa. Se on avannut tilaa uusille palveluntuottajille ja lisännyt kuntalaisten vaihtoehtoja. Palveluseteli on ollut usein ratkaisu, jolla kasvun haasteita on hallittu – samoin kustannuksia. Uusilta asiakasseteleiltä odotetaan paljon. Esimerkiksi kotihoivan osalta tarvitaan erilaisia seteleitä ja korvaustasoja, jotta kasvava kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan.

Koulumaailma elää myös murrosaikaa. Uusi opetussuunnitelma vauhdittaa oppimisympäristöjen uudistumista. Se korostaa oppilaiden laaja-alaisten taitojen hallintaa. Opiskelu keskittyy yhä enemmän tekemällä oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja oppilaiden omiin tuotoksiin. Ikääntyneet kiinteistöt ongelmineen vauhdittavat tilojen uudistumista.

Palveluiden murros heijastuu myös kiinteistöihin. Teknisesti joustavien tilaratkaisujen rinnalla monessa kunnassa mietitään myös kiinteistöjen omistamisen ja kiinteistöhallinnon malleja. Tilat voivat olla vuokrattuja ja yksityisen toimijan elinkaarivastuulla, jolloin kunta voi keskittyä seinien sijaan ydintehtäväänsä: hyvien palvelujen tuottamiseen.

Tässä uudistustyössä Hoivatilat haluaa olla mukana – pelinrakentajana.

Jussi Karjula toimitusjohtaja

Ratkaisuja

3

PALVELUT ja KAUPUNGISTUMINEN

Lähes neljä miljoonaa suomalaista haluaa asua maakuntansa keskuskaupungissa tai sen läheisyydessä. Samanaikaisesti suomalaiset harmaantuvat nopeimmin Euroopassa.

Miten muuttuva tilanne näkyy varhaiskasvatus- ja hoivapalveluiden kysynnässä?

Miten koulun on uudistuttava, jotta pysymme Pisa-tutkimuksen kärjessä?

Kysyimme päättäjiltä, yrittäjiltä ja tutkijalta, miten he näkevät tulevaisuuden.

4

Ratkaisuja

Professori Erkki Vauramo:

Teksti Paula Marttinen KUVAT Tommi Levy

Mitä trendejä näet ikääntyvien asumisessa?

1

Tehostetusta palveluasumisesta kotihoitoon

Painopiste on siirtymässä kotihoitoon.

Vanhuksissa on tulossa uusi sukupolvi, joka ei enää suostu ahtaisiin tiloihin. Esimerkiksi Keski-Euroopassa tilakoko on yhdelle henkilölle 35 neliötä ja kahdelle henkilölle 45–52 neliötä. Meillä on osassa rakennuksia tilaa vain 20 neliötä tai alle ja siitäkin ison osan vie WC ja eteinen. Tulevaisuudessa rakennetaan normaalin kokoisia yksiöitä, joita ei pienennetä vanhuksille sopiviksi. Ikääntymisen myötä ihmisen tilan tarve ei vähene.

Lisääntyvää tarvetta on myös kuntouttaville intervallihoidoille, joissa tarvitsija viipyy vain hoitoajan ennen paluuta omaan kotiinsa. Tällä mahdollistetaan kotona asuminen iäkkäämpänä. Nämä tilat voivat olla luonteeltaan hyvin varustettuja hotellihuoneita, joihin on helppo yhdistää kuntoutus-, lääkäri- ja kuntosalipalveluita.

2

Yhteisöt muistisairaille

Muistisairaat ovat iso ryhmä, jolla on omia erityistarpeita. Heille on tärkeää, että he pääsevät turvallisesti ulos ja voivat liikkua vapaasti. Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa muistisairaille suunnitellaan nyt rakennettavaksi omia kyliä, joissa muistisairaat voivat liikkua vapaasti. Hälyttimen avulla voidaan seurata, jos kylän asukas poistuu taajama-alueelta. Turvallisia ulkoilualueita voi suunnitella myös sisäpihalle tai kiinteistön katolle puutarhaan. Muistisairaan kodin sisustuksessa täytyy huomioida se, että asukas tuntee olonsa turvalliseksi vain omasta kodista tuotujen tavaroiden ja esineiden ympäröimänä, koska muisti on osittain esineissä.

3

Yhteisöllisyys voimavaraksi kylätaloissa ja palvelukortteleissa

Erkki Vauramo Dosentti, professori, Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto Sotera tutkii ja kehittää sosiaalija terveysalan rakentamista, työympäristön toimivuutta, alaan liittyvää teknologiaa, tietoliikenne­ tekniikkaa, tietotekniikkaa ja apuvälineteknologiaa.

Tulevaisuudessa vanhusten asunnot rakennetaan keskustaan osaksi muuta asuinyhteisöä ja palveluita. Suunnittelu muuttuu yksittäisen rakennuksen suunnittelusta kaupunginosan palveluverkon suunnitteluksi. Sen tulee olla kaikille ikäluokille sopiva.

Ratkaisuja

5

PALVELUT ja KAUPUNGISTUMINEN

Teksti Paula Marttinen KUVA Tommi Levy ja Anni Levonen

”

En ikinä mene vanhainkotiin – Hoiva-sana on ehkä pilaantunut.

Kukaan ei välttämättä tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Oikeasti se tarkoittaa sitä, että kotihoivassa kotiin tuodaan sellaiset palvelut, jotta ihminen voi asua kotona.

6

Ratkaisuja

Tätä mieltä on Timo Aronkytö, joka haluaa uusia ratkaisuja iäkkäiden ihmisten asumiseen. Hän johtaa myös Uudenmaan sote-uudistusta.

– Sotea on tehty neljä tuotantokautta, viides menossa. Valtio käyttää sote- ja maakuntauudistukseen 300 miljoonaa euroa vuonna 2018. Se on niin valtavan suuri summa rahaa, että sote-uudistus ei voi enää kaatua.

Aronkytön mukaan hoivan asiakassetelien käyttöönotossa maakunnille tulisi jättää valtaa määritellä markki-

noiden hyödyntämisen aikataulua.

– Uskon siihen, että palvelurakenne muuttuu hoiva-asumisessakin.

Järjestäjän on mietittävä asiakkaan näkökulmasta, minkälaisia palveluita asukkaat tarvitsevat.

Sote on mahdollisuus maakunnille, jotka vastaavat asukkaiden palveluiden järjestämisestä. Aronkytö peräänkuuluttaa kunnianhimoisempaa otetta iäkkäiden ihmisten asumispalveluiden kehittämiseen. Suomessa hoivassa asutaan kolme vuotta, Ruotsissa vuosi ja Hollannissa alle vuosi.

– Onko meillä jo liikaa tehostettua palveluasumista? Onko tulevaisuus jotakin muuta? Palvelukorttelia, jossa asuu nuoria ja vanhoja sekaisin?

Yhteisöllinen kortteli, jonne vanhat ihmiset tulevat asumaan, ennen kuin heillä on muistisairautta.

Timo Aronkytö

Pelloilta kaupunkien keskustaan Aronkytö miettii myös sitä, että ollaanko Suomessa epäonnistuttu kotiin vietävien palveluiden kehittämisessä.

Tehostettua palveluasumista kyllä tarvitaan jatkossakin, mutta aina vain vähemmän ja vähemmän.

– Ei ihminen halua oikeasti mennä vanhainkotiin, vaan hän haluaa asua kotona. Hän haluaa kotiinsa sellaiset palvelut, jotka mahdollistavat turvallisen kotona asumisen. Esimerkiksi urbaanille iäkkäälle henkilölle otollisin koti olisi Helsingin Kampin kauppakeskuksessa, jossa voi hissillä mennä käymään kaupoissa, elokuvissa ja metromatkalle poistumatta ulos lainkaan.

Laadukkaalle palvelulle Teksti Paula Marttinen KUVA Sami Tirkkonen

KYSYNTÄÄ AINA

– Meillä on tarve uudistaa mielenterveyskuntoutujien tilat ajanmukaisiksi, Pihlajakodin toiminnanjohtaja Minna Leeve painottaa.

Espoossa sijaitseva Pihlajakoti on perustettu vuonna 1996, jolloin mielenterveyskuntoutujia alettiin siirtämään sairaaloista kodinomaisiin yksiköihin.

Kuntoutujat muuttivat vanhoihin omakotitaloihin.

Parissakymmenessä vuodessa tämän erityisryhmän tilatarpeet ovat muuttuneet. Nykyisten suositusten mukaisesti jokaisella pitää olla oma huone, WC ja suihkutila. Tilakoko on linjattu 20 neliöön ja tilojen pitää olla esteettisesti miellyttävät.

Pihlajakodin uusin kohde valmistui Gumböleen 2017.

– Kaupunki vuokrasi meille tontin, kiinteistön rakennuttajaksi, rahoittajaksi ja omistajaksi tuli Hoivatilat, jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin.

Espoossa ei ole käytössä palveluseteliä, vaan kaupunki kilpailuttaa määräajoin toimijoita ja ohjaa heitä meille asiakkaaksi. Meillä on myös asukkaita Kauniaisista ja Kirkkonummelta.

Miten erityisryhmät pärjäävät sotessa?

Sote-uudistus mietityttää myös Leeveä.

– Pihlajakoti toimii pääosin vain Espoossa. Se ei ole kansainvälinen eikä toimi myöskään valtakunnallisesti. Uskon kuitenkin siihen, että hyvää palvelua tarvitaan aina. Nyt ollaan toimittu yhteistyössä kunnan kanssa.

Uskon, että jatkossakin yhteistyö säilyy kunnan kanssa. Sen rinnalle tulee maakunta.

Pihlajakodin asiakkaina ovat mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat erityisryhmä.

– Uudessa sote-mallissa mietityttää, kuka auttaa asiakkaitamme, sillä usein he ovat yksin ja ehkä eivät ole itse kykeneviä hakemaan apua. Miten he

Minna Leeve

pärjäävät uudessa tilanteessa, Leeve miettii.

Muistakaa erityisryhmät kaavassa Leevellä on selkeä viesti kunnan kaavoituksesta päättäville.

– Toivon, että kuntapäättäjät huomioivat erityisryhmien asumistarpeet.

Heillekin pitää kaavoittaa alueita sieltä, missä on muitakin ihmisiä ja palveluita. Silloin, kun kuntoutujat pystyvät hoitamaan helposti omia asioitaan, esimerkiksi käymään kaupassa ja pankissa, niin he kuntoutuvatkin nopeammin. Hirvisuontiellä on optimitilanne, sillä bussipysäkki on tontin reunalla ja talon seinään etäisyyttä on vain 20 metriä!

Ratkaisuja

7

PALVELUT ja KAUPUNGISTUMINEN

MITÄ KUULUU HELSINGIN

varhaiskasvatukseen?

8

Ratkaisuja

Varhaiskasvatukseen vaikuttavat myös muuttoliike ja työllisyyden kehittyminen.

Teksti Paula Marttinen KUVA Helsingin kaupungin kuva-arkisto ja Iina Esko

Helsingissä varhaiskasvatuksen piiriin kuului 40 182 lasta viime vuonna. Joka kymmenes suomalaislapsi asuu Helsingissä. Vuosittain Helsinkiin syntyy 7 000 lasta. Helsingin kaupunki on laajentamassa perheille maksutonta varhaiskasvatusta viisivuotiaisiin syksyllä 2018.

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, miltä varhaiskasvatuksen kokonaistilanne näyttää Helsingissä?

– Helsingissä varhaiskasvatuksen palveluista valtaosa tuotetaan kunnallisesti. Yksityinen toimija täydentää kunnallista toimintaa. Yksityisen hoidon tuella palveluita järjestetään noin 12 prosenttia palveluista.

Helsingissä on käytössä yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä. Yksityiseen varhaiskasvatukseen kunnat voivat käyttää yksityisen hoidon tukea, kuntalisää tai palveluseteliä sen mukaan, miten kunnassa on päätetty yksityisen varhaiskasvatuksen tukemisen osalta.

Varhaiskasvatuksen osalta keskeistä on toiminnan laatu ja sisältö lapselle.

Laadun ja sisällön tulee vastata uutta varhaiskasvatuslakia, varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja varhaiskasvatussuunnitelmaa.

– Yksityisen ja kunnallisen toimijan on tehtävä yhteistyötä, jotta uusi varhaiskasvatuslaki toteutuu. Olemme panostaneet yhteistyöhön ja mm. kesäkuussa tehdyssä organisaatiouudistuksessa kehitimme yksityisen valvontaa ja ohjausta keskittämällä ja vahvistamalla tiimiä, joka tätä työtä tekee.

Minkälaisia haasteita edessä?

– Maksuttomuus merkitsee tietenkin sitä, että lapsia tulee enemmän varhaiskasvatuksen piiriin. Tällä hetkellä on aloitettu alueellinen kattavuuksien katsominen, jolla pyritään ennakoimaan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää. Varhaiskasvatukseen vaikuttaa kuitenkin myös moni asia, jota on alueellisesti vaikea ennakoida, kuten esimerkiksi muuttoliike ja työllisyyden kehittyminen.

– Haasteena on myös saada riittävät tilat nopeasti. Tilojen kunnossapito on myös oma haasteensa. Tilojen on oltava toiminnallisesti turvalliset ja pedagogisesti toimivat niin sisältä kuin ulkoa, toiminnallisuudella on erittäin iso merkitys. Tilojen hankinta kuuluu Helsingissä kaupunkiympäristön toimialalle.

Ratkaisuja

9

PALVELUT ja KAUPUNGISTUMINEN

Kuopio on

HYVÄSSÄ VEDOSSA

Teksti Paula Marttinen KUVAt Jesse Karjalainen ja Kuopion kaupunki

Kuopion elinvoimaisuus on kasvanut 2010-luvulla enemmän kuin missään muussa Suomen 20 suurimmassa kaupungissa.

Siihen on vaikuttanut mm. yritysten määrän kasvu, ihmisten halu muuttaa Kuopioon ja sen myötä lisääntyneet verotulot.

Lastenkin määrä on kasvussa.

Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen piirissä on 5 570 lasta, joista 4 530 kunnallisessa ja 1 040 yksityisessä päivähoidossa.

– Lasten määrän kasvu on positiivinen asia, Kuopion kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi korostaa.

Kasvava lasten määrä lisää myös tilatarvetta. Kuopiossa tarvitaan lisää uusia nykyaikaisia varhaiskasvatuksen tiloja. Nyt käytössä on paljon vanhoja kiinteistöjä, joita kaikkia ei pystytä korjaamaan niin kuin haluttaisiin. Akuutteja haasteita tuo myös kiinteistöjen sisäilmaongelmat.

10

Ratkaisuja

Kokeillaan eri tapoja hankkia kiinteistöjä Parkkisenniemen mukaan tilojen käyttäjälle ei ole merkitystä sillä, kuka omistaa kiinteistön.

–Tärkeintä meille on, että tilat ovat toimivat ja vuokra on kohdillaan.

Kuopiossa eletään kiinteistöjen omistuksen osalta kokeiluvaihetta.

Tilakeskus selvittää, mitä vaihtoehtoja on olemassa. Mitään isoja linjaratkaisuja ei ole tehty.

– Täällä ollaan sitä mieltä, että kaikkia kiinteistöjä ei tarvitse omistaa itse.

Kyllä kaupunki voi tulla vuokralaiseksi yksityisen omistamiin tiloihin, Parkkisenniemi kertoo.

Enemmistö kuopiolaisista lapsista on kunnallisen päivähoidon piirissä.

Kuopiossa on käytössä palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki. Yksityisten palveluntuottajien osuus on 22–23 prosenttia.

– Alueellisesti yksityisten palveluntuottajien osuus saattaa vaihdella Kuopiossa suuresti. Esimerkiksi Kuopion Saaristokaupungissa yksityisen palvelun osuus on tällä hetkellä jopa yli 50 prosenttia. Taustalla on se, että yksityiset ovat ketterämpiä toimijoita ja he pystyvät vastaamaan nopeasti kasvun haasteisiin niin tila- kuin päivähoitopalveluiden osalta, Parkkisenniemi sanoo.

Tiloja tarpeeseen Isoimmat päiväkodit Kuopiossa ovat kahdeksanryhmäisiä.

– Kaupungin näkökulmasta tärkeintä on se, että meillä on laadukkaita toimijoita ja monia erilaisia palveluntuottajia. Haluamme tarjota perheille laajan palveluvalikoiman, Parkkisenniemi kuvailee tilannetta.

Tyytyväiset yrittäjät Minna Muona (vas.) ja Annamaria Heikkinen sekä Kuopion kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi uuden päiväkodin portailla.

”

Perustetaanko päiväkoti?

Annamaria-sisaren kysymys palautti Minnalle mieleen vanhan unelman omasta päiväkodista. Tuosta kysymyksestä lähti liikkeelle musiikkipäiväkoti Priimin suunnittelu. Uusi päiväkoti avasi ovensa Kuopiossa tammikuussa 2018.

Musiikkipäiväkodin perustaminen oli luonteva valinta, koska sisarusten elämään musiikki on kuulunut aina vahvasti omien vanhempien ja harrastusten kautta. Yrittäjäsisaruksista Minna Muona toimii päiväkodin johtajana ja Annamaria Heikkinen musiikkipedagogina.

– Valmistuin musiikkipedagogiksi.

Sillä alalla on vähän työpaikkoja.

Mieleeni tuli sisareni Minnan haave omasta päiväkodista. Siksi kysyin: perustetaanko päiväkoti?

– Olin jo unohtanut haaveeni omasta päiväkodista. Olin työskennellyt jo 25 vuotta varhaiskasvatuksen

parissa, joista parikymmentä vuotta lastentarhanopettajana ja nelisen vuotta esimiestehtävissä. Tämä sai minut miettimään, että voisinko tehdä vielä jotakin toisin. Halusin, että oma persoonallisuus näkyisi enemmän työssäni.

Kasvatuksellinen ote musiikkiin Tammikuussa Kuopioon on avattu uusi yksityinen musiikkipäiväkoti Priimi, johon tulee uudet tilat lähes sadalle lapselle. Siellä keskitytään musiikkiin ja musiikkikasvatukseen, joilla tuetaan lapsen kokonaiskehitystä ja oppimisedellytyksiä musiikilli-

sessa oppimisympäristössä.

– Tämä on ainutlaatuinen konsepti Suomessa, jossa lapsi saa päiväkotipäivän aikana musiikkipedagogin suunnittelemaa ja toteuttamaa tavoitteellista musiikkikasvatusta.

– Tämä on myös oiva keino helpottaa pikkulapsiperheiden kiireistä arkea. Illalla ei tarvitse kuljettaa lapsia muskariin. Perheelle jää illalla enemmän yhteistä aikaa, Heikkinen kertoo.

Meitä on kuunneltu Uuden päiväkodin rakennuttamisesta ja omistamisesta vastaa Hoivatilat.

– Olemme yrittäjinä alkumatkalla.

Hoivatiloilla on hyvä kokonaiskonsepti, joka sopii meidän tarpeisiin.

Arjessa meidät on otettu tosissaan ja olemme saaneet vaikuttaa myös moniin asioihin. Kaikki on sujunut hyvin, Muona ja Heikkinen kiittelevät.

Ratkaisuja

11

PALVELUT ja KAUPUNGISTUMINEN

OPPILAS KESKIÖSSÄ

tulevaisuuden koulussa

Teksti Riikka Säkkinen

Vuosittain jaettavan Sivistyksen suunta -palkinnon saaja on aina ollut laajaalainen toimija ja visionääri.

Viime vuonna palkinnon sai Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

Kuntaliitto ja Opsia palkitsevat vuosittain kunta-alan toimijan, joka on vaikuttanut kuntien sivistystoimen edistämiseen ja kehittämiseen.

Valitsijoiden mukaan Mika Penttilä on edistänyt työssään oppimisympäristöjen kehittämistä eri tavoin. Kehitystyö on kohdistunut erityisesti digitaalisiin ja uusiin monimuotoisiin oppimisympäristöihin. Kehittäminen vaatii suunnannäyttäjää ja siitä Penttilä on valitsijoiden mukaan loistava esimerkki.

1

Missä vaiheessa koulujen digitalisoituminen mielestäsi on?

Koulutuksen digitalisaatiossa Suomi on kansainvälisestikin mielenkiintoinen maa, olemme kehityksen kärjessä ja saaneet aikaan hyviä tuloksia.

Myös koulukiinteistöjen kehittäminen ja digitaalisten valmiuksien tuonti kouluihin on pitkällä. On kuitenkin muistettava, että aina ei vaadita uutta koulua, vaan myös vanhoja kouluja voidaan kehittää ja niiden digitaalisia valmiuksia parantaa.

12

Ratkaisuja

2

Minkälaisia valmiuksia tämän päivän lapset ja nuoret tarvitsevat astuessaan työelämään?

Vaikka digi tuokin tullessaan paljon uusia mahdollisuuksia, silti tärkeintä on sosiaalinen kyvykkyys ja ihmisenä kasvaminen. Muutosvauhti on niin iso, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaankin uteliaisuutta ja tervettä itsetuntoa. Digitalisaatio tuo kaikenlaisen informaation saataville ja tämän vuoksi kriittinen tiedon käsittely on erittäin tärkeää.

3

Minkälainen on mielestäsi tulevaisuuden koulu rakennuksena ja tilaratkaisuiltaan Joustavat ja osittain myös täysin avoimet tilaratkaisut haastavat perinteiset 60 m² luokkahuoneet. Joustavissa tiloissa opetusta voidaan järjestää eri kokoisille ryhmille. Jo nyt yhä useammassa koulussa opettajat työskentelevät pareissa tai tiimeissä. Tällöin voidaan paremmin huomioida sekä tuen tarpeessa että muita edellä olevat oppilaat. Tiimityöskentely lisää myös opettajien jaksamista ja hallinnan tunnetta. Oppilaille saadaan myös helpommin tarjottua laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, kun useampi opettaja on käytettävissä. Digitalisaatio tuo tulevaisuuden kouluun esimerkiksi lisättyä todellisuutta ja keinoälyn tuomaa erilaista näkemystä oppimiseen. Opettaja on tulevaisuuden koulussa oppimisen mahdollistaja ja oppilas nostetaan keskiöön.

4

Mitä ajatuksia uusi OPS sinussa herättää ja minkälaisia vaatimuksia se asettaa tulevaisuuden koulujen suunnitteluun?

Laaja-alaisuus näkyy vahvasti uudessa OPS:ssa, oppimista lähestytään ilmiöiden kautta ja yhdistetään monia eri aineita. Myös opettajan roolin muutos on merkittävä, opettaja mahdollistaa oppimisen, eikä oppiminen ole enää niin selvästi opettajavetoista.

5

Olet ollut mukana suunnittelemassa useita Ouluun viime vuosina rakennettuja kouluja. Mitä olet projekteista oppinut ja kuinka mielestäsi kouluhankkeissa päästään parhaaseen lopputulokseen?

Erittäin tärkeää on se, että opettajat ja rehtorit otetaan alusta asti mukaan suunnitteluun. On tärkeää, että tiedetään, minkälainen kulttuuri ja toiminta-ajatus koulun henkilökunnalla on. Ei myöskään kannata tyytyä valmiiseen pakettiin vaan miettiä itse, mikä on tärkeää. Uusi OPS antaa tietysti raamit suunnittelulle.

Palaute uusista kouluista on ollut pääosin positiivista. On selvää, että uudenlainen oppimisympäristö tuo mukanaan myös haasteita, mutta olemme pystyneet rekrytoimaan kouluihin opettajia, joilla on aito halu ja innostus toimia uudenlaisessa ympäristössä. Pystymme myös huomioimaan sellaiset oppilaat, joilla avoimessa ympäristössä toimiminen ei luonnistu.

Oppimisen uudet tuulet Teksti Paula Marttinen KUVAt Markku Lang

UUDISTAVAT MYÖS TILAT – Oma oppimisprosessini alkoi Oulun yliopiston Normaalikoulun Ubiko-demosta 2012. Silloin oivalsin, että oppiminen ei ole paikkaan sidottua vaan päinvastoin: ihminen oppii joka paikassa, Suomen Yliopistokiinteistöjen T&K-toiminnasta vastaava Olli Niemi kertoo.

Oulun Ubiko-demossa tilojen vaikuttavuutta oppimiseen tutkittiin muuttamalla yksi koulun käytävistä puoliyksityiseksi ja vertaamalla kyseisessä

solussa tapahtuvaa toimintaa muiden alkuperäisten solujen toimintaan.

Oulun kokeilu vahvisti, että oppimiselle luodaan parhaimmat olosuhteet

kiinnostusta ja aktiivisuutta tukevissa tiloissa.

– Oppimiskäsityksessä on siirrytty tiedon muistamisesta oppimiseen, joka tapahtuu ”konteksteissa”, ympäristöissä, joissa lapset jopa tekevät itse oppimateriaaleja ja työstävät niitä yhdessä. Tämä todentui hyvin Ubiko-­ demossa.

Ratkaisuja

13

PALVELUT ja KAUPUNGISTUMINEN

Uuden oppitunnin rakenne Lapsi jaksaa keskittyä vain 10–15 minuuttia. Entinen 45 minuutin oppitunti on suunniteltu aikuisen mukaan.

Ubiko-demo vahvisti, että uudet, entistä joustavammat tilat mahdollistavat monipaikkaisen, yhteisöllisen ja yksilöllisen oppimisen ja tiimiopettajuuden. Uusilta tiloilta vaaditaan avoimuutta ja yhdessä tekemistä, toisaalta niiden täytyy mahdollistaa vetäytyminen ja yksityisyys. Tilat on jaettava vyöhykkeisiin.

– Kun työ lähti liikkeelle, piti luoda myös uudet kalusteet tiloihin. Pyörillä olevia pöytiä ja tuoleja voi helposti ryhmitellä tarpeiden mukaisesti.

Myös opettajanpöytä uudistui. Se on pyörillä liikuteltava pöytä, joka siirtyy helposti oppimistilanteessa eri paikkaan. Valaistus täytyi myös uudistaa, koska valaistuksella voidaan vaikuttaa mielentilaan ja vireyteen. Kaapeissa on magneettinen pinta, johon voi kirjoittaa ja/tai kiinnittää muistiinpanoja.

Tiloihin tuli myös liikuteltavat katsomot, jotka mahdollistavat yhteisten tapahtumien järjestämisen.

Kolme tapaa oppia Uusista asioista ihminen oppii ns. muodollisen opetuksen kautta noin 10 prosenttia ja 20 prosenttia epämuodol-

14

Ratkaisuja

lisesti harjoitustöitä yms. tekemällä.

Ylivoimaisesti eniten (70 prosenttia) ihminen oppii, kun on kiinnostunut tai innostunut asiasta työnteon, harrastusten ja vapaa-ajan yhteydessä.

– Valitettavasti pääosa nykyisistä kouluista on rakennettu tuon 10 prosentin eli formaalin oppimisen näkökulmasta, Niemi harmittelee.

Oppimisympäristöjen uudistumista vauhdittaa uusi opetussuunnitelma, joka korostaa oppilaiden laaja-alaisten taitojen hallintaa. Aikaisemmin opiskelun tavoitteena oli tiedon hallinta.

Nyt ei enää passiivisesti odoteta sitä ”oikeaa tietoa” opettajalta tai oppimateriaalista, vaan opiskelu on aktiivista ja työteliästä. Opiskelu keskittyy tekemällä oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja oppilaiden omiin tuotoksiin ja yhteisölliseen tekemiseen.

Miten uudistua?

Maailma muuttuu nopeasti. Digitalisaatio tulee muuttamaan maailmaa, haluamme sitä tai emme. Monessa kunnassa mietitään koulujen uudistamista niin opetussuunnitelmamuutosten kuin tilojen kunnon takia. Mikä on viestisi päättäjille kunnissa?

– Menossa olevien muutosten etenemistä ei voi estää. Valittavaksi jää, lähteäkö mukaan vai jäädäkö

Olli Niemi Dosentti, TkT, T&K-vastuualue, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Olli Niemi kuuluu Hoivatilojen kouluohjausryhmään. Hän on johtanut Tulevaisuuden oppimisympäristöt -tutkimusohjelmaa, jossa selvitettiin, miten ihminen oppii ja millaisia uusia oppimisympäristöjä tarvitaan. paikoilleen odottamaan seurauksia.

Kannustan mukaanlähtöä miettimällä yhdessä oman joukkueen kanssa, millaista oma toiminta voisi tai pitäisi olla kymmenen vuoden kuluttua ja lähteä hakemaan siihen ratkaisuja, Niemi rohkaisee.

Riku Patokoski konseptoi

Teksti Paula Marttinen KUVA Sami Tirkkonen

TULEVAISUUDEN PALVELUKORTTELEITA – Olen aina ollut kiinnostunut suunnittelusta ja rakennuksista.

Päätin jo lukiossa hakeutua arkkitehtiopintojen pariin.

Perinteisiä arkkitehdin töitä olen kuitenkin tehnyt vähän.

Näin kuvailee valintojaan Riku Patokoski, joka aloitti Hoivatilojen varatoimitusjohtajana ja Etelä-Suomen aluejohtajana vuoden 2018 alussa. Patokoskella on vahva osaaminen ja kokemus rakennusliikkeistä sekä hyvät asiakasverkostot Etelä-Suomen alueella.

– Työskentelin viimeiset kymmenen vuotta rakennusliikkeissä. Vastasin

Peabin Suomen asuntoliiketoiminnasta ja Skanskassa mm. BoKlok-konseptista Suomessa.

Patokoski vahvistaa Hoivatilojen liiketoiminta-, strategia- ja konseptointiosaamista. Hänen vastuualueeseensa kuuluu mm. palvelukortteleiden konseptointi.

– Minua kiinnostaa selvittää, miten palvelukortteli voisi yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä. Etsimme aktiivisesti palvelukorttelihankkeita, jotka yhdistävät tulevaisuuden palveluratkaisuja. Olen huomannut, että ihmisten valmius käyttää palveluita vaihtelee iän ja perhetilanteen mukaan.

Meidän tehtävänämme olisi mahdollistaa erilaisten palveluiden käyttö.

Riku Patokoski Koulutus: Arkkitehti, SAFA Ura: Varatoimitusjohtaja, EteläSuomen aluejohtaja 1.1.2018 alk.

Suomen Hoivatilat Oyj, Peab Oy, Skanska Oy Perhe: Avopuoliso ja koira Harrastukset: Juokseminen, kuntosali ja mökkeily Hailuodossa

Ratkaisuja

15

”

Aidosti kestävä

Teksti Riikka Säkkinen KUVA sakutuominen.fi

MUUTOS LÄHTEE KOULUISTA

Saku Tuominen perusti vuonna 2015 Juha Tynkkysen kanssa HundrEDin. Se on voittoa tavoittelematon hanke, joka kerää kaikkialta maailmasta parhaita koulutukseen liittyviä innovaatioita ja jakaa niitä eteenpäin. Tuominen on sitä mieltä, että jos haluaa muuttaa maailmaa, niin kouluja parempaa paikkaa aloittaa ei ole. Hän uskoo, että kaikki aidosti kestävä muutos lähtee kouluista.

16

Ratkaisuja

Saku Tuominen Yrittäjä, Idealist Groupin luova johtaja

”Muutoksessa pitää aina mennä pedagogiikka ja lapsen etu edellä.”

Työskennellyt aiemmin mm. TV-tuotantoyhtiö Broadcastersissa Yksi HundrED-hankkeen perustajista. Hanke kokoaa yhteen maailman parhaita opetusalan innovaatioita

Opetusinnovaatioita maailmalta Innostavia ideoita maailmalta on löytynyt pitkä lista. Suomessa on erinomainen koulujärjestelmä, mutta on tärkeää tunnistaa, että kaikkialla maailmassa tapahtuu uskomattomia asioita ja löytyy innovaatioita.

– Ehkä suurin havainto on se, että koulumaailma on täynnä toinen toistaan upeampia innovaatioita, joista valitettavan harva tietää. Ja usein ne tulevat todella yllättävistä paikoista, maista ja maanosista, Kamputsean viidakoista ja suurkaupunkien lähiöistä, Tuominen kertoo.

Lasten etu edellä kohti uutta Oikein toteutettuna digitalisaatio mahdollistaa Tuomisen mukaan monia uudentyyppisiä ja hyödyllisiä asioita oppilaiden itse luomasta sisällöstä maarajat ylittävään yhteistyöhön. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että muutos on vasta alussa ja toistaiseksi aivan liikaa on keskitytty ”vanhan maailman” toimintatapojen väkinäiseen siirtämiseen digitaaliseen muotoon (kuten kirja pdf-muodossa).

– Muutoksessa pitää aina mennä pedagogiikka ja lapsen etu edellä, opettajista huolta kantaen. Mutta minulle digitalisaatio on hieman kuin paperi tai sähkö – ei itsetarkoitus vaan itsestäänselvyys. Sillä voi tehdä hyviä ja huonoja asioita, Tuominen toteaa.

Ytimessä rakkaus oppimiseen Tuomisen mukaan tulevaisuuden Suomi tarvitsee luovia, ahkeria, tasapainoisia, yhteistyökykyisiä ja kansainvälisiä ihmisiä. Mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin asenne. Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka ovat innostuneita

uudesta – muutoksesta ja maailmasta.

Siksi yksi koulun tärkeimpiä tehtäviä on herättää elämän mittainen rakkaus uuden oppimista kohtaan.

Tiloja yksin ja yhdessä oppimiseen Oppimisympäristöä tärkeämpää on aina halu oppia, että asiat ovat merkityksellisiä ja motivoivia. Jos nämä asiat ovat kohdallaan, ihminen oppii kaikkialla.

– Hyvä olisi kuitenkin, jos koulu rakennuksena olisi oppimista tukeva ja ihmisten erilaisuuden huomioon­ ottava. Koulussa voisi olla erilaisia tiloja, joista osa soveltuu yhdessä ja osa yksin tekemiseen. Uskon, että tärkeässä roolissa ovat myös sellaiset asiat, kuten valaistus, ilman laatu ja akustiikka. Niihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota sekä kouluissa että työpaikoilla, Tuominen muistuttaa.

Sakun lukuvinkki alkuvuoteen: – Lähtökohtaisesti koitan välttää lukuvinkkien antamista, koska jokainen ihminen on niin erilainen ja erilaisessa vaiheessa elämässään. Sen sijaan puhun kaikenlaisen lukemisen, syvällisen ja pinnallisen, faktan ja fiktion tärkeydestä. Mutta jos nyt yksi esimerkki halutaan, sanotaan vaikkapa paljon mielipiteitä jakavan miljonäärin Ray Dalion uusi kirja Principles, jossa on kiinnostava perusajatus: se, että hyvän elämän taustalla ovat aina itse luodut periaatteet. Kirjassa on paljon sellaista, josta olen eri mieltä, ja silti pidin sitä sekä mielenkiintoisena että hyödyllisenä.

Ratkaisuja

17

ESITTELYSSÄ

Palvelukortteli

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ

Uuteenkaupunkiin

Teksti Paula Marttinen KUVA Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kasvava Uusikaupunki tarvitsi uusia palveluita. Meren rannalle Santtion kaupunginosaan rakentui alle kahdessa vuodessa palvelukortteli, jossa samassa pihapiirissä ovat päiväkoti, lähikauppa sekä kehitysvammaisten palvelukoti.

18

Kaikki lähti liikkeelle kaupasta.

Hoivatilat kokosi verkostostaan kaupungin tarpeeseen sopivat yhteistyökumppanit. Uusikaupunki mahdollisti palvelukorttelin syntymisen alueelle.

– Idea palvelukorttelista tuli yrittäjiltä, josta kaupunki innostui heti.

Aluksi suunnitelmissa oli tehdä lähikauppa, mutta aktiivisten yrittäjien toimesta se laajeni nopeasti palvelukortteliksi, kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoo.

Palvelukortteli sijoittuu alueelle, joka on yksi kaupungin kasvusuunnista. Palvelukortteli valmistui syksyllä 2017, kun K-Market, palvelukoti Attendo Merimetso ja päiväkoti Touhula Uusikaupunki avasivat ovensa.

– Alueella on jo vanhastaan tiheä asukaskanta ja kaavoituksellisesti alue kasvaa. Uusi palvelukortteli on sijainniltaan täsmäisku kauppoineen

Ratkaisuja

ja päiväkoteineen täydentämään kaupungin palveluja, tekninen johtaja Jari Nikkari sanoo.

Santtion alue oli jo kaavoitettu, mutta Uudessakaupungissa tehtiin nopealla aikataululla kaavamuutos, jotta palvelukorttelin rakentaminen olisi mahdollista.

– Kiitokset kaupungin poliittisille päättäjille, jotka päätöksillään mahdollistavat kaupungin elinvoiman vahvistumisen. Tämä ei ole joka kaupungissa itsestään selvää, Vainio kiittelee.

Uusikaupunki käy vastavirtaan Kaupungistuminen on nykyinen trendi. Väestö siirtyy yhä suurempiin kaupunkeihin. Uusikaupunki ei ole maakuntakeskus eikä kehyskaupunkikaan, mutta seutukaupungiksi

Uudellakaupungilla on väkilukuunsa nähden Suomen kovimmat kasvuluvut.

– Muualla väki vähenee. Uudenkaupungin asukasluku lähestyy 16 000 ja ensi vuonna ylittyykin. Alueelle on kehittynyt vahva autoteollisuus sekä riittävän monipuolinen elinkeinoelämä, Vainio sanoo.

Nikkarin mukaan palvelukortteli istuu hyvin kaupunkisuunnittelun viitekehykseen.

Se kertoo osaltaan kaupungin positiivisesta rakennemuutoksesta ja siitä, että kaupungin oma luottamus kasvun jatkumisen pysyvyyteen on tavoittanut myös muita toimijoita.

Vainio toivoo, että palvelukorttelista tulee alueen asukkaille oma yhteisöllinen keskus.

– Kaupunki voi mahdollistaa omalla tekemisellään luonnollisia kohtaamisia. Nyt samaan pihapiiriin tulivat kehitysvammaisten palvelukoti, päiväkoti ja kauppa. Toivon, että tästä tulee sekä aikuisille että lapsille yhteisöllinen pihapiiri, jossa he voivat luonnollisesti kohdata erilaisia ihmisiä.

!

SIJAINTI: Uusikaupunki

Palvelukortteli uudistaa toimintaa ja lisää yhteisöllisyyttä – Palvelukortteli kootaan aina asiakkaan palvelutarpeiden mukaisesti.

Se mahdollistaa hyvin myös uusien sosiaalisten verkostojen syntymisen.

Palvelukorttelin koostamisessa rajana onkin vain asiakkaan mielikuvitus ja lähialueen palveluiden tarve, Hoivatilojen myyntijohtaja Antti Kurkela korostaa.

HOITOPAIKKOJA: 75 lapselle ja 15 kehitysvammaiselle YHTEISTYÖSSÄ: Attendo, Kesko ja Touhula VALMISTUNUT: syksy 2017

Palvelukorttelihanke eteni nopeasti kaavamuutoksista valmiiksi kiinteistöiksi.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio (vas.) ja tekninen johtaja Jari Nikkari kiittelevät nopeaa päätöksentekoa.

Ratkaisuja

19

KUULUMISIA

Messupäiväkoti

PORIN VÄLKKEESSÄ

tutkitaan ja kokeillaan

Teksti Riikka Säkkinen

Asuntomessut pidetään tulevana kesänä Porin Karjarannassa 6.7.–5.8.2018. Aivan messualueen sydämeen, keskeiselle paikalle tulee viisiryhmäinen palvelusetelipäiväkoti noin sadalle lapselle.

Varhaiskasvatuksen palvelut tuottaa Pilke päiväkodit Oy. Hoivatilojen messupäiväkodin rakennustyöt Porin messualueella ovat jo pitkällä.

– Tammikuussa tilanne työmaalla on sellainen, että kaikki väliseinät on tehty ja tasoitettu ja on maalaustöiden aika. Työt ovat päiväkotityömaalla hyvin aikataulussa, Hoivatilojen rakennuttajainsinööri Lauri Karhunen kertoo.

Asuntomessuille rakentuva tiedepäiväkoti Välke on Pilkkeen kolmas päiväkoti Porissa. Välkkeen toiminnassa painottuu tiedetoiminta. Lapsen leikki, luovuus ja aistien käyttö ovat hyviä alustoja harjoitella tieteellistä ajattelua, joka kehittää lapsen muistin ja oppimisen taitoja. Päiväkodin leikki-, piha- ja toimintavälineistössä

on tutkimiseen ja kokeiluun innostavat välineet. Esimerkiksi mikroskoopit ja valopöydät ovat lasten käytössä niin leikissä kuin opetuksessakin. Lapset oppivat leikin kautta oivaltamaan, kokeilemaan ja saavat onnistumisen kokemuksia. Tieteellisen ajattelun oppiminen on tärkeämpää kuin itse tiedon oppiminen.

Päiväkodissa toimitaan pienryhmissä ja tilat ovat suunniteltu siten, että ne jakautuvat eri leikeille ja toiminnoille. Pienet, alle 3-vuotiaat lapset, ovat perinteisissä ryhmätiloissa isompien lasten liikkuessa koko päiväkodissa.

– Halusimme luoda päiväkotiin uuden varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämät aktiiviseen oppimiseen ja itsenäiseen toimimiseen kannustavat ja houkuttelevat tilat, joissa mm. digitekniikka ja ”lattiatyöskentely” ovat lasten arkea, Pilkkeen toimitusjohtaja Minna Martikainen toteaa.

Kasvun ratkaisijan ajatuksia verkossa hoivatilat.fi/blogi

20

Ratkaisuja

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä: Kiinteistöjohtaja Juhana Saarni p. 040 354 2662 juhana.saarni@hoivatilat.fi

Hoivatilojen elinkaarimalli Mikä?

Hoivatilojen tarjoama elinkaarimalli on kunnalle selkeä, yhden sopimuksen ja yhden toimijan malli. Kunta saa käyttövalmiit tilat yhdellä avaimet käteen -sopimuksella, joka sisältää kohteen suunnittelun, rakentamisen, rahoituksen sekä kiinteistön ylläpidon ja pitkäaikaisen omistamisen. Elinkaarimalli on kunnalle helppo ja huoleton ratkaisu kiinteistötarpeisiin.

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Petri Teppo, Studio Artica

Kenelle?

Elinkaarimalli sopii parhaiten julkisen sektorin suuriin ja pitkäaikaisiin investointihankkeisiin. Esimerkiksi päiväkotien, koulujen tai suurempien vanhusten palvelutalojen kohdalla elinkaarimalli on hyvä ratkaisu. Yli sadan hankkeen kokemuksella pystymme tuomaan asiakkaille valmiit, toimintaan suunnitellut ratkaisut.

Varmistamme käyttäjille pitkäikäiset, terveet ja toimivat kiinteistöt panostamalla suunnitteluun, valittaviin materiaaleihin, rakentamiseen ja valvontaan.

Miten?

Toteutus on Terve Rakennus -konseptimme mukainen. Varmistamme korkean laadun ja lopputuloksen rakennuttamalla ja valvomalla hankkeen alusta loppuun omalla valvojaorganisaatiollamme. Kunta saa tilat valmiina käyttöön sovitun aikataulun ja varustelutason mukaisesti.

Kiinteistöissämme on käytössä nykyaikaiset kiinteistöhallinnan järjestelmät ja kiinteistötekniikan ratkaisut. Säännöllinen huolto-ohjelma ja laadukas ylläpito varmistaa, että kiinteistö on kunnossa vielä sopimuskauden päätyttyäkin.

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Noora Slotte, Studio P.S.V.

Hoivatilojen ensimmäinen sporttihaaste päätökseen Henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa Hoivatiloilla. Liike on lääke ja haluamme olla kannustamassa työntekijöitä liikkuvaan elämäntapaan. Elokuussa lanseerasimme Hoivatilojen ensimmäisen sporttihaasteen koko henkilöstölle. Haasteessa oli tavoitteena saavuttaa 500 pistettä liikkumalla. Jokainen tavoitteeseen yltänyt palkittiin 500 euron bonuksella. Pisteitä kerryttävät urheilulajit ilmoitettiin ennakkoon. Käytännössä haasteessa onnistui liikkumalla noin kolme tuntia viikossa.

Olemme tyytyväisiä sporttihaasteen tuloksiin. 46 % työntekijöistä pääsi tavoitteeseen ja useampi aivan lähelle 500 pistettä. Palaute haasteesta oli positiivista, moni pisteitä urakoinut kertoi haasteen olleen oiva apu synkkien syysiltojen selättämiseen. Päätimme uusia sporttihaasteen myös kevätkaudella 2018.

Urheilulajeihin tehtiin yleisön pyynnöstä hieman lisäyksiä. Toivotamme tsemppiä

kaikille pisteiden metsästykseen ja hyvinvoivaa vuotta 2018! Voimme lämpimästi

suositella vastaavaa tempausta myös muille työporukoille!

Ratkaisuja

21

VIERASKYNÄ

Satu Ahlman toimitusjohtaja sote-yrittäjyyden ja yrityskauppojen asiantuntija, Ahlman & CO Development Oy sekä Suomen Hoivatilat Oyj:n hallituksen jäsen.

ENNÄTYSVILKAS

sote-yrityskauppavuosi 2017 Toimialojen kehittymisellä on tietyt lainalaisuudet ja sote ei tee tässä poikkeusta. Vuosi sote-yritys­ kaupparintamalla oli ennätysvilkas, koska poliittinen sote-ratkaisu pitkittyi, sote-yrityskauppoihin kohdistui rajoittamisuhka ja kolmas sektori näki epävarmuutta oman palvelutuotantonsa tulevaisuudesta.

Sote-uudistus nopeasti maaliin. Mitä kauemmin 1.

poliittisia ratkaisuja vatuloidaan, sitä parempi

Yrityksiä myydään kolmesta pääsyystä. Ensimmäinen on eläköityminen. Merkittävä osa sote-alan pk-yrityksistä on perustettu 20 vuotta sitten. Perustajat ovat aloittaessaan olleet noin 40-vuotiaita, joten eläkeratkaisut ovat väistämättä ajankohtaisia. Yrityskauppa on luonteva tapa varmistaa yrityksen tulevaisuus.

Toinen syy on toimialamuutokset, jotka katalysoivat myös kolmannen sektorin myyntejä. Vuosien varrella byrokratian määrä on kasvanut niin mittavaksi, että yrittäjästä tai toiminnanjohtajasta on tullut vasten tahtoaan hallintojohtaja. Epävarmuus pk-yritysten ja järjestöjen asemasta uudessa sotessa, tiukentuneet toimitilavaatimukset ja toimialan hintakilpailutukset saavat monet myymään palvelutuotantonsa.

Kolmas syy on normaalit ihmiselämän muutokset, joiden myötä yrittäjä päätyy myymään yrityksensä halutessaan elämältä muutakin kuin 24/7/365-kiinnioloa.

Jos saisin esittää kolme sote-toivetta vuodelle 2018, TOP3 näyttäisi seuraavalta:

Esimerkkejä:

Pragmaattisia digiaskelia, jotka poistaisivat turhaa 2.

byrokratiaa, vähentäisivät markkinaoikeusvalituksia ja

lisäisivät asiakkaiden ja tuottajien valtakunnallista tasavertaisuutta.

a) Palvelutuottajien lupa- ja valvontaprosessi yhdeksi

sähköiseksi kokonaisuudeksi kattaen kaikki valvonnan

osa-alueet siten, että kutakin niistä valvoo ko. viranomainen.

b) Tarjouskilpailujen valtakunnallinen tarjouspyyntö portaali, jossa kelpoisuusehdot ja kilpailutettavan

palvelun substanssikuvaukset ovat hankintalain ja

valtakunnallisten suositusten mukaisia ja lopussa

tilaajakohtainen tarjouspyynnön hinta- ja tai laatu räätälöintimahdollisuus.

c) Päivähoidon ja vanhusten asumispalvelujen

Ratkaisuja

valtakunnallinen sähköinen palveluseteli.

Samaan sote-maaliin tähtääminen. Tehdessämme 3.

järkevämmin asioita emme tarvitsisi lisää sote-euroja,

22

markkinoille ja vakuutusyhtiöille.

vaan voisimme siirtää niitä koulutukseen.

Yhteinen tahtotilamme on saada asiakkaalle hyvä ja laadukas palvelu kohtuuajassa kohtuukustannuksin.

Tämän kun pitää mielessä, voittaa vaikeissakin neuvotteluissa jokainen.

uusia hoivatilalaisia KUVAT Niko Raappana, Studio P.S.V.

Aleksi Haapakoski

Jari Lehto

Niko Mynttinen

Riku Patokoski

KTM Aleksi Haapakoski on aloittanut controllerina. Aleksi vastaa hankkeiden ja hankerahoituksen seurannasta sekä osallistuu monipuolisesti talousraporttien tuottamiseen. Hoivatiloihin hän siirtyi Nordeasta, jossa hän toimi asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. Sitä ennen Aleksi on toiminut verohallinnossa yritysverotuksen parissa sekä tilintarkastustehtävissä.

Insinööri (AMK) Jari Lehto on nimitetty projektipäälliköksi.

Jari vastaa kohteiden rakennuttamisesta ja projektijohtamisesta. Aiemmin Jari on toiminut rakennusinsinöörinä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) sekä liikuntapaikkarakentamisen rakennustarkastajana aluehallintovirastossa. Hän on työskennellyt myös rakennussuunnittelijana, rakennustyömaan työnjohtotehtävissä sekä kirvesmiehenä.

LVI-asentaja Niko Mynttinen on aloittanut kiinteistöasiantuntijana. Nikon tehtäviin kuuluu kiinteistöjen huolto ja kunnossapito. Hoivatiloihin Niko siirtyi Pohjolan LVI-Turvasta, jossa hän toimi työnjohtajaroolissa ja asennusvastaavana.

Arkkitehti, SAFA, Riku Patokoski on nimitetty Hoivatilojen varatoimitusjohtajaksi. Hän toimii myös Etelä-Suomen aluejohtajana. Rikulla on vahva osaaminen ja kokemus rakennusliikkeistä. Aikaisemmin hän on vastannut Peabin Suomen asuntoliiketoiminnasta ja Skanskassa mm.

BoKlok-konseptista Suomessa. Riku vahvistaa Hoivatilojen liiketoiminta-, strategia- ja konseptointiosaamista sekä asiakasosaamista Etelä-Suomen alueella.

MAAILMALTA

Suomalaisneurologi kokosi yhteen keinot, joilla muistia voi suojella

TekstiT Riikka Säkkinen

Puukerrostalot suosiossa maailmalla Innostus puurakentamista kohtaan jatkuu maailmalla suurena.

Esimerkiksi Lontoossa puukerrostaloja rakennetaan enemmän kuin koskaan. Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta omakotitaloja mutta ei kerrostaloja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja useissa Euroopan maissa puusta on pitkään rakennettu paljon kerrostaloja. Rakentamisbuumin syynä on clt-massiivipuuelementtien kehittyminen ja suosio. Yleensä talot ovat noin kymmenkerroksisia, mutta Lontoon keskustaan suunnitellaan jo 300 metriä korkeaa puista pilvenpiirtäjää.

Tammikuussa ilmestyneessä teoksessaan Ikääntyvän muistikirja neurologi, aivotutkija ja kirjailija Markku T. Hyyppä tutustuttaa lukijat uusimpiin muistin harjoittamisen keinoihin ja kertoo mikä auttaa muistamaan ja mikä ei. Hyyppä on kerännyt kirjaan keinoja, joiden vaikutuksen tiede on todennut. Näihin keinoihin lukeutuvat muun muassa uusien asioiden opettelu, kuntoilu, hyvät yöunet, stressin välttäminen ja sosiaalinen elämäntyyli. Istumista ja television katselua kannattaa välttää.

Ratkaisuja

23

UUDEN OPSIN MUKAINEN

INNOSTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulukonseptissamme yhdistyy viimeisin pedagoginen, arkkitehtoninen ja teknologinen ymmärrys.

Hoivatilojen terveellinen ja toimiva koulu tarjoaa erinomaiset olosuhteet oppimiselle.

Kasvun ratkaisija

ME RATKAISEMME YRITYSTEN JA KUNTIEN kasvun haasteita tuottamalla, omistamalla ja vuokraamalla hoivan ja kasvatuksen tiloja.

Meillä on kokemusta 70 päiväkodista – tiedämme mitä vaaditaan tiloilta, joissa otetaan vastuu lapsista.