Ratkaisuja 1/2017

SU OM EN H OIVATIL AT OYJ

01

17 H E LM I

Ratkaisuja TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

KASVUN URALLA

Mikael Grannas johtaa Sipoota Suomen halutuimmaksi paikaksi

PALVELUKORTTELI PALKITTIIN

Vuoden Tapateko -palkinnolla

PÄIVÄHOITOA JA HOIVAA

Palveluseteli Vantaalla ja Oulussa

Tässä numerossa

4 KUNTIEN KIINTEISTÖOMISTUKSET PUHUTTAVAT Kävimme kysymässä Sipoon ja Porvoon sekä PäijätHämeen maakunnan strategioista kiinteistöihin ja niiden omistukseen liittyen. Keskustelu jatkuu toukokuussa Kiinteistöt ja palvelut uudessa sotessa -seminaarissa Kuntatalolla.

9 4 9 10 12 14 15

Sipoo matkalla Suomen halutuimmaksi paikaksi Sipoon ensimmäinen palvelusetelipäiväkoti Kaikkia kiinteistöjä ei pidä omistaa itse Uusia ratkaisuja ikäihmisten tarpeisiin Kiinteistökeskustelua Kuntatalolla

ESITTELYSSÄ

Päiväkoti Kotola, Saarenkylä Päiväkoti Pilke Pohjantähti, Vantaa Palvelukortteli, Uusikaupunki

18 20

12

KUULUMISIA PALVELUA

Kokemuksia palvelusetelistä Vantaalta ja Oulusta

22

VIERASKYNÄ

23

UUSIA HOIVATILALAISIA

Timo Aro: Pakkautuuko väestö harveneviin kasvukeskuksiin?

MAAILMALTA

Julkaisija Suomen Hoivatilat Oyj Puhelin 0207 349 100 Sähköposti asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Sisältö Jussi Karjula, Paula Marttinen ja Riikka Säkkinen

Kasvun ratkaisija kunnille ja yrityksille Suomen Hoivatilat Oyj on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen.

2

Ratkaisuja

Kuvatoimittaja Elina Heikkilä Ulkoasu Mint Company Paino Erweko Painosmäärä 3 000 kpl ISSN 2489-2785

PÄÄKIRJOITUS

KUVA Reijo Koirikivi

Tavoitteena parempi yhteiskunta Viime vuosien aikana Hoivatilat on ollut mukana noin sadan hoiva- tai päiväkotihankkeen toteutuksessa. Olemme saaneet ratkaista kasvun haasteita 50 kunnan tai kaupungin alueella. Suurin osa hankkeistamme on kytkeytynyt uudenlaisiin palvelumalleihin ja nopeisiin tarpeisiin. Kasvavaan kuntaan on haluttu uusia palveluntarjoajia ja vaihtoehtoja kuntalaisille.

Useimmiten Hoivatilojen toteuttamaa hanketta on edeltänyt päätöksentekoprosessi, jossa kuntaan on päätetty ottaa käyttöön palveluseteli joko varhaiskasvatuksessa tai hoivassa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tutkitusti palvelusetelin käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä.

Palveluseteli on tasa-arvoinen taustasta ja tuloluokasta riippumatta – mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden.

Lisäksi sen avulla on saavutettu säästöjä. Kunnan näkökulmasta seteli on voitu hinnoitella omaa tuotantoa edullisemmaksi ja yksityinen toimija on ottanut vastuulleen modernien palvelutilojen toteuttamisen ja ylläpidon. Esittelemme tässä Ratkaisuja-lehdessä muutamia tuoreita toteutuksia.

Kiinteistöihin on sitoutunut miljardeja euroja yhteistä varallisuuttamme. Seinissähän raha on vanhan sanonnan

mukaan tallessa, mutta ei ilman jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Kiinteistöasioissakin tätä päivää on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Yhä useampi kiinteistö toteutetaan niin, että yksityinen toimija kantaa kokonaisvastuun hankkeesta, jää omistamaan ja/tai ylläpitämään kiinteistöä.

Avainjuttu kuntalaisille on toimivat palvelut. Toissijaista on, kuka seinät omistaa, kunhan hinta-laatusuhde on kohdallaan.

Hoivatiloissa olemme kiteyttäneet olemassa olomme tarkoituksen seuraavasti: Luomme parempaa yhteiskuntaa yhdessä kumppaneidemme kanssa. Vision eli halutun tulevaisuuskuvan olemme määritelleet: Hoivatilat luo ylivertaisen asiakaskokemuksen asiakkaidensa kasvun ratkaisijana.

Molempien asioiden onnistuminen edellyttää yhdessä tekemistä vuorovaikutuksessa laajan verkoston kanssa. Siihen olemme sitoutuneet – yhdessä saamme aikaan parhaat tulokset.

Jussi Karjula toimitusjohtaja

Ratkaisuja

3

kiinteistöt

KASVUN URALLA

Sipoo matkalla Suomen halutuimmaksi paikaksi Uusi vuosi käynnistyy hyvissä tunnelmissa Sipoossa.

Kunnanjohtaja Mikael Grannas on tyytyväinen mies. Sipoo on vahvalla kasvu-uralla, strategia toteutuu suunnitellusti ja kunnan talous on kunnossa. Palveluseteli toimii kasvun ratkaisijana.

Poliittinen ympäristö on harmoninen, vaikka Suomessa on käynnissä historian suurin kuntakenttään kohdistuva muutos soteineen ja maakuntauudistuksineen.

Teksti Paula Marttinen KUVAT Tapani Pelttari

4

Ratkaisuja

Ratkaisuja

5

Sipoossa on päästy monella tapaa positiiviseen tilanteeseen systemaattisella rakentamisella ja konkreettisella tekemisellä. Tilannetta helpottaa se, että talous on saatu kuntoon. On myös kulunut riittävästi aikaa Helsingin ja Sipoon välisestä maakiistasta, josta jäi kyllä traumoja, mutta joka samalla yhdisti sipoolaisia päättäjiä.

– Tämä on poikkeuksellista. Meillä ei ole ollut takana helppoja vuosia.

Kuitenkin olemme pystyneet keskustelemaan yhdessä vaikeista asioista ja tekemään niistä rationaalisia päätöksiä.

Virkamiehet ja luottamushenkilöt kunnioittavat toistensa vastuita ja pysyvät omilla ”tonteillaan”, kunnanjohtaja Mikael Grannas kuvailee tilannetta.

Mitä sote- ja maakuntauudistus tuo Sipoolle?

Grannasin mukaan valmisteilla oleva sote-uudistus ei välttämättä sovi pääkaupunkiseudulle sellaisenaan.

Esimerkiksi Sipoossa nykyiset soten kokonaiskustannukset ovat alle maan keskiarvon. Häntä huolestuttaa se, että uudessa mallissa Sipoo joutuu enemmän riippuvaiseksi valtionosuuksista.

6

Ratkaisuja

Sipoossa nykyiset soten kokonaiskustannukset ovat alle maan keskiarvon.

– Valmisteilla oleva malli rankaisee niitä kuntia, jotka ovat hoitaneet asukkaidensa hoidon tehokkaasti, ja palkitsee taloudellisesti niitä kuntia, jotka eivät ole niin tehneet. Sote-kustannukset rahoitetaan jatkossa valtion verotuksen kautta, ja kaikkien kuntien pitää laskea verotustaan 12,3 prosenttia riippumatta kunnan sote-kuluista. Sipoolla sote-kustannukset ovat selvästi tätä prosenttia alhaisemmat.

Siksi meillä tulee olemaan vähemmän omaa rahaa hoitaaksemme esimerkiksi koulutusta, päivähoitoa, kulttuuritoimea ja katujen ylläpitoa.

Kuntien omistamat kiinteistöt eivät aiheuta ongelmia Sipoolle.

– Maakunta tai yksityinen palveluntuottaja vuokraa tilamme ja ne eivät jää tyhjinä käsiimme, Grannas toteaa.

Pitääkö kunnan omistaa kiinteistöt?

Sipoo haluaa visionsa mukaan olla Suomen halutuin yritys- ja asuinympäristö. Käynnissä on useita kunnallisia rakennushankkeita, esimerkiksi tuhannelle asukkaalle suunniteltu Sipoon Jokilaakson alue ja Sipoonlahden koulun laajennus tuhannen oppilaan peruskouluksi.

Viimeksi mainitun arkkitehtuurikilpailu on juuri päättynyt ja voittajatyö on valittu. Nikkilään rakentuu myös päiväkoti suomen- ja ruotsinkielisille ryhmille.

Futuristi James Wallmanin mukaan elämme jakamistalouden aikakautta, jossa omistamisen merkitys ja luonne muuttuu. Esimerkiksi maailman suurin verkkokauppa Alibaba

Sipoo on vahvalla kasvu-uralla. Palveluseteli toimii hyvin Sipoon kasvustrategian toteuttajana.

ei omista varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö Airbnb ei omista huoneita eikä maailman suurin taksiyhtiö Uber omista autoja.

Tällä hetkellä suomalaisten kuntien omaisuusmassasta ylivoimaisesti suurin osuus, noin 70 %, on kiinni kiinteistöissä ja rakennuksissa.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat Suomen suurimpia kiinteistönomistajia ja toimitilojen käyttäjiä. Miten Sipoossa nähdään kuntien kiinteistöjen omistajuus?

– Meillä on tarve pitää koulukiinteistöt omissa näpeissä Sipoossa, koska olemme tehneet niiden eteen niin paljon töitä itse. Kuntien rakentamisosaaminen on myös kehittynyt.

Tällä hetkellä myöskin negatiivinen korkokanta suosii omaa rakentamista, Grannas sanoo.

Kunnan sitoutumista omaan tekemiseen kuvaa se, että esimerkiksi Sipoonlahden koulusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jotta löydetään paras ratkaisu Sipoon tarpeisiin.

– Sipoonlahden koulun arkkitehtuurikilpailussa haimme uusia toiminnallisia ja pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat kustannustehokkaat tilaratkaisut, Grannas sanoo.

Palveluseteli kasvun ratkaisijaksi Sipoossa Sipoon strateginen tavoite tähtää yli 10 000 uuteen sipoolaiseen vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös kaksinkertaistaa työpaikkojen määrä samassa aikataulussa. Tämän kas-

Kunnanjohtaja Mikael Grannas on erittäin tyytyväinen palvelusetelin käyttöön päivähoidossa, jossa yksityiset toimijat vastaavat sekä tiloista että palveluista.

Tämä malli sopii hyvin kasvuhaluiseen Sipooseen.

Ratkaisuja

7

Palvelusetelimalli istuu hyvin Sipooseen, missä halutaan helpottaa ihmisten arjen elämää. vustrategian toteuttamisessa palveluseteli toimii hyvin kasvun ratkaisijana.

Grannas pitää erittäin toimivana palvelusetelimallia, jossa yksityinen toimija rakennuttaa, omistaa ja vuokraa tilat. Päiväkoti- ja hoivapalvelut tuottaa myös yksityinen toimija.

Kunnalle jää palveluiden valvontarooli. Grannas ei näe ainakaan lähivuosina todennäköisenä, että kunta voisi tulla palveluiden tuottajana vuokralle yksityisen toimijan tarjoamiin tiloihin. Tilanne ei ole ajankohtainen nyt Sipoossa.

8

Ratkaisuja

– Sipoossa investointipäätökset on tehty 5–6 vuodeksi eteenpäin.

Grannas on erittäin tyytyväinen palvelusetelimalliin päivähoidossa, jossa yksityiset toimijat vastaavat sekä tiloista että palveluista. Tämä malli istuu hyvin Sipooseen, missä halutaan helpottaa ihmisten arjen elämää.

– Päivähoitoon erikoistuneet yksityiset toimijat pystyvät tarjoamaan perheille enemmän vaihtoehtoja kuin kunta. Perheet eivät ole myöskään riippuvaisia kuntarajoista. Mahdollisesti pystymme helpottamaan perheiden arkea mahdollistamalla heille

päivässä 15 minuutista jopa tuntiin ylimääräistä aikaa.

Grannas näkee myös hyötynä sen, että kunnan joutuessa miettimään yksityisen päivähoidon laatukriteerit, niin samalla sen täytyy miettiä omansa. Palveluseteli terävöittää näin ollen myös kunnan omaa sisäistä toimintaa.

Grannasin mukaan palvelusetelipäiväkoteja tulee lisää Sipooseen. Palveluseteli on tulossa myös hoivaan.

– Emme rakenna enää omia hoivataloja. Palveluseteli mahdollistaa paremmin jouston. Mielestäni se soveltuisi myös hyvin kotihoitoon. 

Grannasin mukaan päivähoitoon erikoistuneet yksityiset toimijat pystyvät tarjoamaan perheille enemmän vaihtoehtoja kuin kunta. Kuvassa Tenava Talman päiväkodin johtaja Anna Mattila (oik.) ja Mikael Grannas.

Sipoon ensimmäinen

PALVELUSETELIPÄIVÄKOTI

Teksti Paula Marttinen KUVAT Johanna Marin

valmistui syksyllä

Sipoon ensimmäinen palvelusetelipäiväkoti otettiin käyttöön elokuussa 2016, jolloin noin 60 lasta pääsi seikkailemaan uusiin tiloihin.

– Tärkeintä on, että lapset ja heidän vanhempansa ovat kokeneet tämän talmalaisten omaksi päiväkodiksi, Sipoon varhaiskasvatuspäällikkö Mervi Keski-Oja toteaa.

Uutta päiväkotia tarvittiin kipeästi, koska entinen päiväkoti oli jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien takia. Tilojen rakennuttamisesta, omistamisesta ja vuokraamisesta vastaa Suomen Hoivatilat ja palveluiden tuotannosta Tenava Päiväkodit. Palvelusetelipäiväkoti täydentää kunnan omaa palvelutarjontaa. Uusi päiväkoti valmistui ripeällä aikataululla: aikaa kului vain seitsemän kuukautta ensimmäisestä suunnittelukokouksesta avainten luovuttamiseen asiakkaalle.

Palveluseteli on tuonut moniin kaupunkeihin ja kuntiin uusia palveluntuottajia, työpaikkoja ja kustannussäästöjä. Esimerkiksi päivähoidon osalta kunnat ovat laskeneet, että palvelusetelillä ostettu yksityinen päivähoitopalvelu Hoivatilojen tuottamissa kiinteistöissä tuo kuntiin 15–30 prosentin kokonaissäästöt.

– Kunnille yhteistyö kanssamme mahdollistaa uusien päiväkotien käyttöönoton nopeasti ja vaivattomasti – ja mikä parasta, ilman kunnan omia kiinteistöinvestointeja. Tyypillisesti palveluumme kuuluu, että tuomme mukanamme myös palveluntarjoajan kumppaniverkostostamme. Nopeutta, tehokkuutta ja joustavuutta toimintaamme tuo oma valmis mallistomme, joka mahdollistaa projektin nopean toteutuksen. Päiväkotirakentamisessa on omat vaatimukset ja erityispiirteet, joista meillä on vahva osaaminen ja kokemus, Hoivatilat Oyj:n kiinteistöpäällikkö Juhana Saarni sanoo.

Ratkaisuja

9

kiinteistöt

Teksti Paula Marttinen KUVA Porvoon kaupungin kuva-arkisto

Kaikkia kiinteistöjä ei pidä omistaa itse

10

”Kaupungeilla ja kunnilla on liikaa kiinteistömassaa. Kaikkea ei

Toimitilajohtaja Börje Boström

pidä omistaa itse. Porvoossa yritämme vähentää kaupungin kiinteistöomistusta myymällä osan kiinteistöistä pois ja puramme huonokuntoisia kiinteistöjä.”

Näin kertoo toimitilajohtaja Börje Boström, joka vastaa Porvoon kaupungin kiinteistöasioista.

Porvoossa on käynnissä elinkaarimallilla kaksi koulu- ja kolme päiväkotihanketta, joissa yksityinen toimija vastaa mm. kokonaissuunnittelusta, rakentamisesta, kiinteistö-, hoito- ja ylläpitopalveluista. Porvoon kaupunki on tehnyt 20 vuoden hoitovastuusopi-

Ratkaisuja

muksen yksityisen toimijan kanssa.

Boströmin mukaan käyttäjälle ei ole mitään merkitystä sillä, kuka omistaa tilat. Porvoon strategia lähtee liikkeelle vastuunjaosta yksityisen ja julkisen toimijan välillä.

– Kaikkia tiloja ei tarvitse itse omistaa. Tämä on Porvoon kaupungin strateginen linjaus, jota olemme toteuttaneet jo vuodesta 2013 lähtien.

Tämä linja tulee kyllä jatkumaan.

Uuden toimintatavan taustalla oli se, että Porvoossa oli 1970- ja 80-luvuilta vanhoja kiinteistöjä, joiden korjausvelka muodostui liian suureksi.

– Meidän piti saada nopeasti aikaan oikeanlaisia ratkaisuja, Boström kertoo.

Boströmin mukaan markkinat ratkaisevat sen, että vuokrataanko tilat

”Tila-asioissa kaikki on mahdollista yksityisen ja julkisen toimijan kanssa.”

kaupungin omalle toiminnalle vai tehdäänkö itse. Tällä hetkellä markkinat ovat hyvät toimisto- ja päiväkotiratkaisuille. Hoivapuolella ollaan luopumassa omista vanhainkodeista.

Koulumaailmassa toimiva malli on elinkaarimalli, jossa koulut siirtyvät pitkän vuokrasuhteen jälkeen kaupungin omistukseen. 

PITKÄJÄNTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ PALVELUSETELILLÄ – Olemme siirtyneet palvelusetelin käyttöön varhaiskasvatuksessa syksyllä 2012. Samalla luovuimme ostopalveluiden käytöstä, Porvoon varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg kertoo.

Hoivatilat on rakennuttanut kaksi päiväkotia Porvooseen. Päivähoitopalvelun Hoivatilojen omistamissa tiloissa tuottaa Touhulan Varhaiskasvatus.

– Arvostamme sitä, että rakennuttaja ottaa riskin ja uskaltaa investoida vuosiksi eteenpäin Porvooseen. Se edellyttää hyvää yhteistyötä kaupungin, palveluntuottajan ja tilojen omistajan kanssa, Nyberg painottaa.

Luottamus ja hyvä yhteistyö syntyy, kun kaupungin toiveet ja tarpeet otetaan huomioon. Esimerkkinä Hoivatilojen sitoutumisesta ja aikataulujen varmistamisesta Nyberg kertoo sen, että hankepäällikkö teki Porvoossa naapurikuulemiset henkilökohtaisesti.

– Kunnalle on tärkeää, että tiedämme, millaista palvelua kuntaan on tulossa. Odotamme, että rakennuttaminen tapahtuu nopeasti, aikataulut pitävät ja rakennuttamisen jälki kestää päivänvalon. Kunta vastaa yksityisen palvelutuotannon valvonnasta ja tilat ovat olennainen osa toimintaa.

Ratkaisuja

11

kiinteistöt

Uusia ratkaisuja ikäihmisten tarpeisiin Teksti Paula Marttinen KUVA Jukka Kinnunen

”Ikäihmisten asumisen pitäisi olla mahdollisimman lähellä niin sanottua normaalia asumista.”

”Nyt pitää olla rohkea ja hakea avoimesti uusia ratkaisuja ikäihmisten asumiseen”, tuore Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialajohtaja Ismo Rautiainen toteaa.

Ismo Rautiaisella on hyvä kokemus ja näkemys puhua ikäihmisten asumisolosuhteista. Parasta aikaa hän yhteensovittaa Päijät-Hämeen maakunnan ikäihmisten palveluita. Tähän tehtävään Rautiainen siirtyi Lahden kaupungilta, jossa hän oli toteuttamassa vanhuspalveluiden laajaa palvelurakenteen uudistusta.

12

Ratkaisuja

– Lahdessa on ollut käynnissä erittäin laaja ikäihmisten palvelujen rakenneuudistus, jonka tavoitteena on siirtää painopiste laitoshoidosta kotona asumisen tukemiseen ja palveluasumiseen. Uudistuksen suuruutta kuvaa muun muassa se, että 500 pitkäaikaissairasta siirrettiin tehostetun palveluasumisen piiriin.

Suomessa on ollut pitkään vallitsevana ikäihmisten asumismuotona laitoshoito. Nyt on tapahtunut muutosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan palveluasuminen korvaa yhä useammin laitoshoidon kunnissa. Viimeisten 15 vuoden aikana pitkäaikaisen laitoshoidon osuus on pienentynyt 8,1 prosentista 2,6 prosenttiin.

(THL 2016)

!

Lahdessa sijaitseva Hoivakoti Vallesmanni on elämänmakuinen ja lämminhenkinen paikka, jossa asuvien vanhusten arkeen tuovat iloa viereisen päiväkodin lapset. Hyvä sijainti mahdollistaa vierailut ristiin rastiin toisten luona.

Tilaratkaisujen pitää joustaa Lahdessa laitoshoidon purkaminen on ollut mittava investointi, joka on luonut laajasti uusia palvelu- ja tilatarpeita. Niiden toteutuksessa on tarvittu kaupungin oman toiminnan rinnalla myös yksityisiä toimijoita.

– Tavoitteena on ollut lisätä monituottajuutta, jossa kaupungin omaa palvelutuotantoa korvataan asteittain yksityisellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että omasta toiminnasta luovuttaisiin kokonaan.

Rautiainen korostaa tilojen joustavuustarvetta.

– Tilat eivät saa sitoa palveluntuottajaa. Tarvittaessa tiloista on päästävä irti tai niiden käyttötarkoitusta on kyettävä muuttamaan, jos palvelutarve on muuttunut.

Onko mikään muuttunut hoivarakentamisessa?

Uudessa tehtävässä Rautiainen on tutustunut Päijät-Hämeen ikäihmisten asumisolosuhteisiin. Maakuntaa kiertäessään hän on huomannut, että hyvin helposti tunnistaa, missä sijaitsee tehostetun palveluasumisen hoivakoti.

– Olemmeko rakentamassa nykyisistä hoivakodeista tämän ajan laitoksia? Meidän tulisi tarjota ihmisille yhteisöllinen elinympäristö, jossa he saisivat asua koko elämänsä ajan – vain palvelut joustavat ja muuttuvat ihmisten ympärillä. 

TAPATEKO

-palkinto Lahden palvelukorttelille Lahden Ahtialassa toimii samassa pihapiirissä hoiva- ja päiväkoti.

Siellä on helppo tehdä vierailuja ristiin rastiin. Palvelukortteli on Hoivatilojen tarjoama kokonaisuus, joka yhdistää saumattomasti eri ikäryhmien palvelut yhteen. Hoivakodin palveluista vastaa Mikeva Oy ja varhaiskasvatuksesta Pilke Päiväkodit Oy. Tapaseura ry on myöntänyt näille toimijoille Vuoden Tapateko 2015 -palkinnon.

– Päiväkoti- ja hoivapalvelut yhdistävän kohteen vahvuus on sen pieni koko, joka mahdollistaa kodinomaisen palvelun. Yhdistelmä luo loistavat puitteet ikäihmisten aktiivisuutta tukevalle yhteistyölle, toimialajohtaja Ismo Rautiainen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä sanoo.

Ratkaisuja

13

kiinteistöt

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

Kiinteistökeskustelua Kuntatalolla

Teksti Paula Marttinen KUVA Arkadi

Kiinteistöt ja palvelut uudessa sotessa -seminaari toukokuussa – Uusien toimintamallien miettiminen on tullut ajankohtaiseksi. Meillä on käynnissä sote- ja maakuntauudistus, jossa kuntien rooli ja tehtäväkenttä muuttuu. Samassa yhteydessä tulisi avoimesti arvioida kuntien ja julkisen sektorin roolia kiinteistönomistajana.

Kuntien omaisuusmassasta noin 70 prosenttia on kiinni seinissä. Elämme murrosta, jossa väestö ikääntyy ja paljon on myös huonokuntoisia kouluja, FCG Koulutus Oy:n toimialajohtaja Jari Koivisto taustoittaa.

Kiinteistöt ja palvelut uudessa sotessa -seminaari järjestetään Kuntata-

Kuntatalon tilaisuudessa esitellään mm.

Espoon Vuoripirtti, lasten ja ikäihmisten palveluja yhdistävä hoivakiinteistö.

14

Ratkaisuja

lolla toukokuussa 2017. Tilaisuuden toteutuksesta vastaa FCG Koulutus.

Hoivatilat on mukana kertomassa kokemuksia yhteistyöstä yli 50 kunnan kanssa. Seminaarissa esitellään vuodenvaihteessa Espooseen valmistunut Vuoripirtti-kohde, jossa lapset ja seniorit toimivat samassa kiinteistössä.

Päivän aikana pureudutaan mm. seuraaviin teemoihin: Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa kiinteistöjen näkökulmasta?

Minkälaisia valtakunnallisia ratkaisumalleja on olemassa omistukseen ja rahoitukseen?

Minkälaisia ratkaisumalleja on julkisen ja yksityisen välisestä yhteistyöstä?

”Kuntien omaisuusmassasta noin 70 % on kiinni seinissä.”

ESITTELYSSÄ

PÄIVÄKOTI KOTOLA

Saarenkylä, Rovaniemi Teksti Riikka Säkkinen KUVAT Petri Teppo

Mari Jolanki, päiväkotiyrittäjä Rovaniemeltä, etsi syksyllä 2015 kuumeisesti ratkaisua uusien päiväkotitilojen rakentamiseen. Kaupunki oli päättänyt yksityistää kolme päivähoidon yksikköään, joista Marin Päiväkoti Kotolalle oli osoitettu kaksi.

Alun perin suunnitelmissa oli tehdä yksi neliryhmäinen päiväkoti jo toimivan vanhan päiväkodin viereiselle tontille.

– Virittelimme yhteistyötä useamman paikallisen rakennuttajan kanssa, mutta jouduimme kerta toisensa jälkeen pettymään, Mari kertoo. – Hoivatilojen kanssa projekti lähti vauhdikkaasti käyntiin. Helmikuussa 2016

tapasimme Juhana Saarnin kanssa ensimmäistä kertaa, ja toukokuussa kaivinkoneet olivat työmaalla. Lopulta päätimme tehdä kerralla kaksi rakennusta, molemmat neliryhmäisiä.

Mari arvostaa Hoivatilojen valmiita tilaratkaisuja ja koko hankkeen avaimet käteen -toimitusta, aina hankkeen rahoitusta myöten. Erityisen tärkeää projektissa oli nopea aikataulu. Toukokuussa käynnistyi työmaa ja marraskuussa päiväkoti aloitti toimintansa.

– Hankkeen käynnistäminen ja koko rakennusprojekti hoituivat Juhanan kanssa erittäin sujuvasti, Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Ari Hyvärinen teki myös vaikutuksen minuun, häneen voin luottaa kuin vuoreen! Mari kertoo. – Koko ajan on ollut tunne, että Hoivatilojen ihmiset ovat asiakkaan puolella.

Ratkaisuja

15

ESITTELYSSÄ

PILKE POHJANTÄHTI

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Jaakko Ranne

Vantaa

16

Ratkaisuja

Yhdessä kokeillen kehitetään yhä käyttäjäystävällisempiä päiväkoteja.

Vantaan Koivuhaassa avattiin tammikuun alussa Pilke Pohjantähti.

Päiväkodin erityispiirteenä on kansainvälisyys ja sen kuudesta ryhmästä kaksi tarjoaa englanninkielistä varhaiskasvatusta. Pilke Päiväkodeilla on toiminnassa jo useita päiväkoteja, joissa varhaiskasvatusta annetaan englannin kielellä. Opetusohjelma pohjautuu englantilaiseen Early Years Foundation Stage -ohjelmaan, joka painottaa lasten kohtaamista ainutlaatuisina yksilöinä. Tärkeää toiminnassa on myös lämmin ja hoivaava kasvuympäristö.

Hoivatiloilla ja Pilke Päiväkodeilla on kokemusta lukuisista yhteisistä päiväkotiprojekteista. Pilke Päiväkotien toimitusjohtaja Minna Martikainen on iloinen siitä, että Pilke Pohjantähden suunnittelussa lähdet-

tiin yhdessä kokeilemaan uudenlaisia tilaratkaisuja.

– Yli 3-vuotiaiden ruokailu tapahtuu yhteisessä ruokasalissa ja sen lisäksi on useita eri pienryhmätiloja, joissa lapset touhuavat eri toimintojen mukaan jaotelluissa ryhmissä, Minna kertoo.

Erityistä huomiota on kiinnitetty myös pintamateriaalien valintaan.

Lattioissa on osittain käytetty tekstiilikokolattiamattoa, joka tuo pehmeyttä, vaimentaa ääniä ja on myös allergiaystävällinen.

– On mielenkiintoista saada käyttäjiltä kokemuksia näistä uusista tilaratkaisuista ja materiaaleista ja sen myötä kehittää yhä käyttäjäystävällisempiä päiväkoteja, myyntijohtaja Antti Kurkela Hoivatiloilta kertoo.

PALVELUKORTTELI

Uusikaupunki

Teksti Riikka Säkkinen KUVA Avario

Palvelukortteli palvelee myös alueen asukkaita ja mökkiläisiä.

Uusikaupunki on saanut paljon myönteistä julkisuutta Valmet Automotiven ilmoitettua mittavista rekrytoinneista Uudenkaupungin tehtaalleen. Hoivatilat on mukana turvaamassa kaupungin kasvavia palvelutarpeita.

Yhtiö toteuttaa Santtion asuin­ alueelle palvelukorttelikokonaisuuden, johon kuuluu lähikauppa, päiväkoti ja kehitysvammaisten palvelutalo.

– Olemme kuntien kumppani ja kokemuksemme mahdollistaa nopean reagoinnin kuntien kasvaviin palvelutarpeisiin, Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula sanoo. – Uuteenkaupunkiin toteutettavat tilat otetaan käyttöön jo syksyn 2017 aikana.

monipuolisesti, sitä mukaa markkinat toimivat tehokkaasti, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa.

– Haluamme suhtautua avoimesti erilaisiin ratkaisuihin palveluiden turvaamiseksi ja pidämme tärkeänä sitä, että eri toimijoille taataan tasapuoliset mahdollisuudet. Olemme kuulleet, että lähialueen asukkaat odottavat kauppaa innolla ja kokonaisuuden myötä asuinalueen palveluntarjonta kasvaa merkittävästi. Vakituisten asukkaiden lisäksi kauppa tulee palvelemaan myös monia mökkiläisiä, sillä se asettuu sopivasti heidän ajoreitilleen.

Uudet palveluntarjoajat erittäin tervetulleita – Yksityiset palveluntarjoajat ovat tervetulleita. Kun palvelut tuotetaan

Ratkaisuja

17

KoonNUT Paula Marttinen

KUULUMISIA

Asiakkaat haluavat suositella Hoivatiloja yhteistyökumppanina Asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttiin halukkuutta suositella Hoivatiloja yhteistyökumppanina.

Asteikolla 0–5 vastausten keskiarvoksi tuli hieno tulos 4,37.

Hoivatilat sai hyvät arvioinnit mm. rakennuttamisen ammattimaisuudesta sekä toimialaan liittyvien erityismääräyksien

tuntemisesta. Kiitosta tuli myös yhteistyön vaivattomuudesta ja positiivisella asenteella työskentelevästä henkilökunnasta.

Hoivatilat mittaa säännöllisesti asiakkaittensa tyytyväisyyttä. Yhtiö haluaa kehittyä toimialansa tehokkaimmaksi ja vastuullisimmaksi ratkaisijaksi. Marraskuussa 2016 toteutettu asiakaskysely lähetettiin 65 henkilölle vastausprosentin ollessa 53,8 prosenttia.

KUVA Envera Oy

Fiksuvesipalvelun pilotointi käynnistyi Vesivuodot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia kiinteistöille.

Perinteisellä vesimittarin lukemisella – mies, kynä ja paperi -kirjauksilla – ei päästä kiinni vuotaviin vesikohteisiin.

Hoivatilat pilotoi neljässä rakenteilla olevassa kohteessaan Fiksuvesi-etäseurantapalvelua. Siinä päävesimittaria kuvataan reaaliajassa tiedon tallentuessa pilvipalveluun. Palvelu analysoi vedenkulutuksen muutoksia ja tekee kulutuspoikkeamista tarvittavat hälytykset välittömästi. Vedenkulutuksesta saadaan reaaliaikaisia raportteja ja mahdollisiin häiriöihin päästään tarttumaan heti reaaliaikaisen mittauksen ansiosta. Palvelu integroituu kiinteistön sähköisiin huoltokirjoihin.

18

Ratkaisuja

Hoivatilojen

SADAS

kiinteistöhanke käynnissä Hoivatilojen juhlahanke Keravalla käynnistyi marraskuussa.

Kolmesta rivitalosta muodostuva kehitysvammaisten palvelukoti valmistuu syksyllä 2017.

Uusi palvelukoti sijaitsee Keravan keskustan tuntumassa monipuolisen asuinympäristön keskellä. Palvelukodin suunnittelussa on haluttu korostaa sitä, että asuinympäristö on yhteisöllinen,

turvallinen, kodinomainen ja elämänlaatua kohentava. Pihapiirin ja terassien suunnittelussa on huomioitu turvallisuus ja esteettömyys.

Keravan kehitysvammaisten palvelukotihankkeen palveluista vastaa Attendo Oy. – Suunnittelussa on erinomaisesti otettu huomioon tulevien asukkaiden tuen tarpeet asumisessa. Palvelukoti tulee olemaan asukkailleen koti, jossa kukin asukas voi elää oman näköistä elämää,

aluejohtaja Erja Kaksonen Attendosta kertoo.

Keravan kehitysvammaisten palvelukoti on Hoivatilojen sadas kiinteistöhanke. Hoivatilat tulee muistamaan talon asukkaita ja henkilökuntaa lahjoituksella, jonka avulla uudet asukkaat pääsevät viettämään yhteistä retkipäivää. Juhlan aihetta on myös siinä, että Kerava on 50. kunta, jonka kanssa Hoivatiloilla on ollut ilo ja kunnia tehdä yhteistyötä.

Lapset ja seniorit yhteisiin tiloihin Espoossa Espooseen valmistui ainutlaatuinen lasten ja vanhusten palvelut yhdistävä hoivakiinteistö Vuoripirtti, joka luo uudenlaiset mahdollisuudet lasten ja senioreiden yhdessä toimimiselle. Touhula Varhaiskasvatus vastaa Vuoripirtin päiväkotipalveluista. Vastaavasti vanhuksille suunnatun tehostetun palveluasumisen palveluista vastaa Attendo.

Espoolla on jo vuosikymmenien kokemus sekä yksityisen varhaiskasvatuksen hyödyntämisestä että erilaisten palveluiden niputtamisesta.

– Vuoripirtin kaltaista yhdistelmää meillä ei vielä entuudestaan ole, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen toteaa tyytyväisenä.

Hankkeen rakennuttamisesta ja rahoittamisesta on vastannut Hoivatilat.

– Vuoripirtti on yksi näyttävimmistä kokonaisuuksista, jossa olemme olleet mukana. Olemme innostuneita mahdollisuudesta luoda uudenlaisia palvelumalleja Espooseen, toimitusjohtaja Jussi Karjula hehkuttaa.

Kasvun ratkaisijan ajatuksia verkossa hoivatilat.fi/blogi

Ratkaisuja

19

PALVELUA

Vantaa on pääkaupunkiseudun edelläkävijä

Teksti Paula Marttinen KUVA Sami Tirkkonen

PALVELUSETELIN KÄYTÖSSÄ

– Halusimme lisätä Vantaalla yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää. Olimme jäljessä, kun vertasimme toimintaamme muihin kuusikkokuntiin, joita ovat Helsinki, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu. Toimivaksi keinoksi valikoitui palveluseteli, jonka otimme käyttöön vuonna 2014. Palveluseteli oli tullut jo aikaisemmin käyttöön Turussa 2010, Oulussa 2011 ja Tampereella 2013, varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Vantaalta kertoo.

Palveluseteli mahdollistaa perheille valinnanvapauden ja se on kaikille perheille mahdollinen tulotasosta riippumatta.

– Se on turvallinen valinta perheelle, koska palvelusetelissä kaupunki

Ilmaisukasvatukseen painottunut LoistoVekara-päiväkoti avattiin Vantaan Tammistoon 2015.

20

Ratkaisuja

määrittelee hintakaton. Perheen ei tarvitse pelätä asiakasmaksujen karkaamista käsistä. Vantaalla kaupunki valvoo palvelusetelipäiväkoteja. Meillä on käytössä palvelusetelin sääntökirja, jossa on määritelty yhteiset pelisäännöt palvelutuotannolle, Askola-Vehviläinen painottaa.

Askola-Vehviläinen muistuttaa vielä, että ostopalveluita käytettäessä lapsen päivähoitopaikka saattaa muuttua yllättäen kilpailutuksen vuoksi. Tätä ei tapahdu palveluseteliä käytettäessä.

Tuhat lasta jo palvelusetelin piirissä Vantaalla on käytössä ns. investoripäiväkotiratkaisu, joissa tilat ja palvelun tuottaa yksityinen toimija. Vantaalla

on tällä hetkellä 23 palvelusetelipäiväkotia, joissa marraskuun lopussa oli yhteensä 937 lasta.

Hoivatilat toimii investorina Vantaalla eli se rakennuttaa ja omistaa kiinteistöt. Tähän mennessä se on jo rakennuttanut viisi päiväkotia Vantaalle.

– Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin Hoivatilojen kanssa. Heidän rakennuttamisprosessinsa on erittäin nopea, yhteistyö viranomaisten kanssa sujuu hyvin ja aikataulut pitävät, Askola-Vehviläinen kertoo.

Askola-Vehviläinen kiittää Hoivatiloja aktiivisesta toiminnasta Vantaalla.

– Arvostamme sitä, että Hoivatilat esittelee meille aktiivisesti eri palveluntuottajia, koska me haluamme tarjota perheille eri vaihtoehtoja, mm. liikunnan ja tiedepäiväkotien alueelta.

Kaupungille eri päiväkotivaihtoehdot ovat erittäin tärkeä vetovoimatekijä. 

PALVELUSETELI

pähkinänkuoressa MIKÄ PALVELUSETELI? Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatus- ja hoivapalvelut.

MITEN? Kunta arvioi palvelutarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan yksityiseltä hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti. Se myös hyväksyy palveluntarjoajat, joiden palveluihin palveluseteliä voidaan käyttää.

KENELLE?

MITEN LAAJASTI KÄYTÖSSÄ?

Kuntaliiton tutkimuksen (2015) mukaan palveluseteli on käytössä 97 kunnassa ja 26 yhteistoiminta-alueella. Lisäksi 72 kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta suunnittelee palvelusetelin käyttöönottoa lähitulevaisuudessa.

Palveluseteli on

AITO VAIHTOEHTO OULUSSA

Oulun kaupunki on yksi edelläkävijöistä palvelusetelin käytössä hoivapuolella. Sen käyttö alkoi vaiheittain vuonna 2009. Ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen palveluseteli tuli vuonna 2010.

– Oulussa on tehty strateginen linjaus siitä, ettei palveluseteliä hankita vain ns. ylivuotoon, vaan se on otettu yhdeksi rinnakkaiseksi järjestämistavaksi oman tuotannon ja kilpailutettujen ostopalvelujen rinnalle kasvuun vastaamiseksi, vanhustyön johtaja Anna Haverinen korostaa.

Haverisen mukaan palveluseteli mahdollistaa asiakkaille valinnan vapauden. Se sopii hyvin palveluihin, joiden sisältöön asiakkaalla on eri-

tyinen intressi vaikuttaa. Esimerkiksi palveluseteli toimii hyvin tehostetussa palveluasumisessa, ja tällä hetkellä se onkin ensisijainen palvelun järjestämismuoto Oulussa. Näköpiirissä ei ole myöskään oman tuotannon lisääminen tässä palvelussa.

– Palvelusetelin käytöstä tulee luoda win-win-tilanne kaikkien osapuolien välille, jotta sen käyttö tulee onnistumaan. 

Teksti Paula Marttinen KUVA Sami Tirkkonen

Palveluseteli mahdollistaa asiakkaalle valinnanvapauden. Se on kaikille kuntalaisille mahdollinen tulotasosta riippumatta.

”Palveluseteli sopii hyvin palveluihin, joiden sisältöön asiakkaalla on erityinen intressi vaikuttaa”, vanhustyön johtaja Anna Haverinen sanoo.

Ratkaisuja

21

VIERASKYNÄ

PAKKAUTUUKO VÄESTÖ

harveneviin kasvukeskuksiin?

2010-luvun alueellinen liikkuvuus voidaan tiivistää pähkinänkuoressa kolmeen tekijään: polarisaation lisääntymiseen kasvavien ja supistuvien alueiden välillä, keskuskaupunkien ja niiden kantakaupunkien nopeaan kasvuun ja lisääntyneeseen maahanmuuttoon.

Muuttoliikkeen, aluerakenteen, korkeakoulujen ja liikenneyhteyksien välillä on syvä keskinäisriippuvuus. Kehityksen voi tiivistää soinismiin: missä muuttovoittoa, siellä todennäköisesti nopeat rautatie- ja maantieyhteydet ja korkeakouluja.

Pirullinen ilmiö Muuttoliike on tasapainoisen alue- ja väestörakenteen kannalta pirullinen ilmiö kolmesta toisiinsa kietoutuvasta syystä.

Ensimmäiseksi, muuttoliike lisää alueiden välisiä eroja ja alueellista eriytymistä. Muuttoliikkeen pirullisuuteen liittyy se, että se vahvistaa valmiiksi elinvoimaisia alueita ja heikentää supistumiskierteessä olevia alueita. Molemmat ääripäät karkaavat entistä kauemmaksi toisistaan.

2010-luvun tilastot ovat armottomat: muuttovoittoa on saanut vain viisi maakuntaa 19:sta, 14 seutukuntaa 70:stä ja 72 kuntaa 313:sta. Muuttovoittoa saa siis vain joka neljäs kunta tai seutukunta, mutta kaksi kolmesta on muuttotappiollisia. Suurin osa Suomen maapinta-alasta on poismuuttoaluetta: jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä kokoisiin ruutuihin, niin vain 6,7 % on asuttuja ruutuja ja 93,3 % asumattomia.

Toiseksi, muuttoliike on perusluonteeltaan selektiivistä, valikoivaa. Lähes neljä viidestä muuttajasta on nuoria tai nuoria aikuisia. Lähes kahdeksan muuttajaa kymmenestä on iältään alle 35-vuotiaita. Joka toinen muuttaja on iältään 15–29-vuotias. Nuorista on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta 2010-luvulla. Nuorten ja nuorten aikuisten paikkaan liittyvillä valinnoilla on kauaskantoinen merkitys alueiden tulevaan kehitykseen, kuten esimerkiksi syntyvyyteen.

Muuttoliike on lisäksi alueellisesti kiusallisen valikoivaa. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät

22

Ratkaisuja

Timo Aro on valtiotieteen tohtori, jonka tutkimusintressit kohdistuvat alue- ja väestökehitykseen. Aro työskentelee kehittämispäällikkönä Porissa ja on aktiivinen tiedon jakaja Twitterissä..

pääosin Etelä- ja Lounais-Suomeen Helsinki-Tampere-Turku-kasvukolmion vaikutusalueelle, muille suurille ja keskisuurille (korkeakoulu)seuduille ja pistemäisesti eri syistä vetovoimaisille paikkakunnille.

Kolmanneksi, muuttoliikkeen määrän sijaan monin verroin tärkeämpää on tulo- ja lähtömuuttajien rakenne. Jokaisen alueen kannalta ideaalimuuttajia ovat työlliset, aktiivi-ikäiset, koulutetut ja hyvätuloiset.

Muuttoliikkeen paradoksi piilee siinä, että alue voi saada vuodesta toiseen suuria muuttovoittoja, mutta muuttajien rakenne on epäedullinen kuntatalouden näkökulmasta (suuret korkeakoulukaupungit). Tai päinvastoin kunta voi kärsiä maltillisista muuttotappioista, mutta muuttajien rakenne on optimaalinen kuntatalouden näkökulmasta (esim.

Seinäjoki, Hämeenlinna, Lahti, Pori).

Pakkautuuko väestö siis harveneviin kasvukeskuksiin?

Vastaus on yksiselitteisesti kyllä, mutta yhdellä tärkeällä lisäyksellä. Väestö keskittyy kasvukeskusten läheisyydessä olevalle kaupunki- ja kehysalueelle sekä pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille ympäri maata. Kyse ei ole uudesta tai yllättävästä ilmiöstä, vaan kehitys on jatkunut pitkään piilossa taustalla ja vähitellen voimistuen.

uusia hoivatilalaisia

Olli Iivanainen

Lauri Karhunen

Petri Kauppinen

Paula Marttinen

KTM Olli Iivanainen on aloittanut myyntipäällikkönä. Ollin tehtävänä on yritys- ja kunta-asiakkaiden palvelu sekä Hoivatilojen palvelukonseptin myynti ja markkinointi Etelä-Suomen alueella. Aiemmin Olli on toiminut Lassila &­ Tikanojalla vastuullisissa myynnin tehtävissä.

Rakennusmestariksi (AMK) valmistuva Lauri Karhunen on aloittanut rakennuttajainsinöörinä. Viimeiset neljä vuotta Lauri on työskennellyt opintojen rinnalla työnjohtotehtävissä NCC:llä. Hoivatiloissa Lauri vastaa rakennuttamisesta ja valvonnasta sekä urakoitsijaja suunnitteluyhteyksistä.

FM Petri Kauppinen on aloittanut palvelupäällikkönä. Petri vastaa kuntien ja kaupunkien yhteistyöstä, tarvekartoituksista sekä palvelukorttelihankkeiden valmistelusta. Aiemmin Petri on toiminut mm. Sotkamon kunnanjohtajana sekä kuntakentän asiantuntijatehtävissä.

FM, MBA Paula Marttinen on nimitetty muutosagentiksi.

Paulan vastuualueeseen kuuluu yrityksen Digitaalinen Hoivatilat -kehityshankkeen valmistelu ja toimeenpano sekä markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä. Paulalla on vahva kokemus markkinoinnin ja viestinnän tehtävistä, viimeisimpänä Kunnan Taitoa Oy:n viestintäjohtajana.

KUVAt Reijo Koirikivi ja Niko Raappana

MAAILMALTA

KUVA Petri Kivinen

Paro hyljerobotti aktivoi vanhuksia Robotin tehtävänä on herätellä ihmistä vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. Sitä käytetään mm. muistisairaiden hoitamiseen.

Laadukas varhaiskasvatus tukee oppimista

Kansainvälisten oppimistulosten arviointien tulosten perusteella lapset ja nuoret suoriutuvat paremmin lukemisessa ja matematiikassa, jos he ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen.

Lähde: PISA 2012 (OESD) ja PIRLS 2011 (IEA)

Linda Liukkaan Hello Ruby on maailman ensimmäinen lapsille suunnattu ohjelmointikirja. www.helloruby.com

Ratkaisuja

23

hoivatilojen mainos 215 x 255

100 RATKAISUA KASVUUN Yhä useampi suomalainen elää kaupungissa ja täyttää itsekin aikanaan 100 vuotta.

Kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat yhteisiä haasteitamme, joissa me Hoivatilat autamme Suomea.

Tutustu meihin tarkemmin: hoivatilat.fi

Kasvun ratkaisija

Mitä kunnassanne tarvitaan? Ota yhteyttä, pohditaan ratkaisuja yhdessä. asiakaspalvelu@hoivatilat.fi • p. 0207 349 100 • www.hoivatilat.fi