Raskassarja 2/2018

VIAT UUSIEN BUSSIEN RIESANA 2/2018 maaliskuu

PITKÄT TULEVAT

HCT-lakimuutos valmisteilla UUTTA BISNESTÄ HEVOSENLANNASTA

LOHKOKETJUTEKNIIKKAA KOUVOLASTA

ÄLYPIIRTURI LISÄÄ VALVONTAA

Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy

Rovaniemi

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Kemi

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Oulu

Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA

Iisalmi

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

Kauhajoki Ikaalinen

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola

KUVA SCANIA

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

13

Suomi sai Euroopan ensimmäisen sopimuksen puoliautonomisesta letka-ajosta

4

Närhi muutti Närhi Lappeenrantaan on entistä helpompi tulla

14

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Viat piinaavat uusia busseja Turku ei kilpailutakaan sähköbusseja

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti

Älypiirturin tuloon kannattaa jo varautua Uusi piirturi helpottaa työtä, mutta lisää kuluja ja valvontaa.

22

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

Lanta ei lopu koskaan Hevosenlannan kuljetukset voimalaitokselle ovat tuoneet uutta työtä kuljetusalalle

32

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi

Ajotavan seuranta kannustaa ennakoimaan liikenteessä Lahden ajotapaseurannan tulokset ovat lupaavia

30

OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777

Tilauksessa auto, jota kukaan ei valmista

Seuraava Raskassarja ilmestyy 15.6.2018.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 18.5.2018.

J

oukkoliikenteen tilaajien autovaatimukset ovat kiihtyvässä tahdissa kasvaneet ympäri Suomea. Valitettavasti samoin ei ole käynyt ihan kaikkien tilaajien tietämyksen kanssa.

Erään paikkakunnan joukkoliikenteen järjestäjät vaativat kilpailutuksessa liikennöitsijöiltä autoa, jota kukaan ei valmista. Useampikin taho kertoi tämän tilaajalle, mutta mahdottomat paikkalukuvaatimukset eivät muuttuneet.

Koska asiakas on aina oikeassa, Volvo rakensi halutun bussin. Nyt Savonlinja Oy:llä ajetaan ainutlaatuisella autolla.

Haittapuolena on, että tilaajien lisääntyneet vaatimukset muun muassa paikkaluvun suhteen ovat tehneet hankalammaksi linja-autojen siirron toiselta linjalta toiselle. Tämä nostaa auttamatta joukkoliikenteen kuluja.

Isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen tilaajat yleensä tuntevat alan varsin hyvin, mutta pienemmillä paikkakunnilla erot ovat valitettavan suuria.

Hyvä uutinen on, että ongelma on ratkaistavissa. Tietoa on runsaasti saatavilla: voi lukea alan ammattilehtiä, klikata itsensä suoraan valmistajien kotisivuille tai vierailla vaikka Henkilökuljetus 2018 -näyttelyssä, joka järjestetään Tampereella 27.-28.4. Raskassarja-ketjukin on siellä.

Sari Järvinen, päätoimittaja

VIAT UUSIEN BUSSIEN RIESANA 2/2018 maaliskuu

PITKÄT TULEVAT

HCT-lakimuutos valmisteilla UUTTA BUSINESSTÄ HEVOSENLANNASTA

LOHKOKETJUTEKNIIKKAA KOUVOLASTA

ÄLYPIIRTURI LISÄÄ VALVONTAA

KANNEN KUVA: JARI MALM

UUTISET

4 • RASKASSARJA

UUTISET

Viat piinaavat uusia busseja Turku ei aio ottaa syksyn kilpailutukseen mukaan sähköbusseja, sillä kokemukset ensimmäisistä autoista eivät vakuuttaneet.

Myös uusien dieselbussien viat työllistävät huoltoja.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

T

urku sähköisti ensimmäisenä Suomessa kokonaisen paikallisliikenteen linjan lokakuussa 2016. Sen jälkeen yli puoli miljoonaa matkustajaa on kulkenut sataman, kauppatorin ja lentoaseman väliä kuuden sähköbussin voimin.

Turun virallisen tiedotteen mukaan 3,8 miljoonan euron sähköbussiliikenne osoittautui hyvin onnistuneeksi.

Mutta kun asiaa katsoo huollon kannalta, onnistuminen ei ole ensimmäinen sana, joka on korjaamolla tullut mieleen.

– Sähköbussien luotettavuus ei ole ollenkaan riittävällä tasolla. On ollut monenlaista vikaa: latausongelmia, infraa on jouduttu kehittämään, kuljettaja- ja asiakastilan lämmitys ei ole toiminut ja mittarit ovat näyttäneet vääriä lukuja, Turun kaupungin joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte sanoo.

Aina ei ole pystytty selvittämään, onko vika johtunut sähköbussista vai olisiko se syntynyt samalla tavoin perinteisessäkin bussissa.

Sähköbussien seistessä varikolla ykköslinjan vuoroja on ajettu varsin paljon dieselbusseilla.

Vielä lokakuussa 2017 Turku tiedotti, että valmistellessaan kilpailutuksia, sähköbussiliikenne on mukana yhtenä vaihtoehtona linjoilla, joihin se soveltuu.

Helmikuussa Korte oli toista mieltä.

– Vikojen vuoksi emme ota sähköbusseja mukaan seuraavaan kilpailutukseen. Jos näin tehtäisiin, tulisi liikaa vääntöä liikennöitsijän

⊳ Uusi tekniikka on tuonut uusia haasteita kaupunkibussien huollolle.

ja tilaajan välillä siitä, että kenen vika se on, jos bussi ei toimi.

Nykyiset kuusi sähköbussia omistaa Turun Kaupunkiliikenne Oy, joka kuuluu Turun kaupungin omaan konserniin.

– En tarkoita haukkua sähköbussien valmistajaa. Ymmärrän, että kun on uusia autoja, on aluksi vikoja. Käsittääkseni muilla kaupungeilla ja valmistajilla on ollut samantapaisia ongelmia, Korte kertoo.

Toimiessaan Turun sähköbussit ovat kyllä kulkeneet hyvin – jopa esimerkillisen hienosti. Euroopan unionin ja Kansainvälisen joukkoliikenneliiton UITP:n yhteisessä ZeEUSsähköbussiprojektissa vertailtiin sähköbussiliikennettä 60 kaupungissa Euroopassa ja sen lähialueilla. Raportin mukaan sähköbussien päiväsuoritteet olivat Turussa pidemmät kuin yhdessäkään muussa vertailussa mukana olevassa kaupungissa.

”

Puoleen päivään mennessä huollon pihalle on kerääntynyt korjausta odottavia uusia busseja.

Vanhat autot ovat yleensä kaikki ajossa”, Jarkko Toivonen sanoo.

Aivan harmitonta ei ole ollut myöskään uusien dieselbussien matkanteko paikallisliikenteessä. Euro 6:t ovat kituuttaneet korjaamolle muun muassa anturi- ja ureasuutinvikojen sekä tietokoneongelmien vuoksi.

– Sen näkee, kun katsoo ulos ikkunasta.

Puoleen päivään mennessä huollon pihalle on kerääntynyt korjausta odottavia uusia busseja. Vanhat autot ovat yleensä kaikki ajossa, Savonlinja Oy:n aluejohtaja Jarkko Toivonen sanoo.

Vanhalla autolla Toivonen tarkoittaa ennen vuotta 2014 valmistettua paikallisliikenteen bussia, josta ei urealiuoksen tankkia löydy.

– Uudet autot ovat hienoja ja niissä on paljon hyviä asioita, mutta Suomen olosuhteissa niissä on ollut kaikenlaisia ongelmia.

AdBluen toimimisessa olisi paljonkin paran-

RASKASSARJA • 5

UUTISET

Kuvan kolmesta pumpusta kaksi joudutaan vaihtamaan, mutta yhtä yritetään vielä saada korjattua korjaamolla.

tamisen varaa. Meillä on vuoden vanhoja autoja, joihin on jouduttu tekemään paljon muutoksia, vaikka käytössä on ollut parhaimman laatuista AdBlueta. Ohjelmistopäivityksiä on vähän väliä, kun jotain vikaa korjataan.

Yksi ongelma on urealiuoksen kiteytyminen putkistoihin ja suuttimiin aiheuttaen niiden tukkeutumisen. Sen seurauksena järjestelmä ei toimi kunnolla.

– Nykyauton toleranssit ovat hyvin pienet.

Auto luulee helposti, että päästötaso on noussut. Se menee vikatilaan, kulkee vain 20 km/h ja on tuotava korjaamolle, Toivonen harmittelee.

Kun hyytynyt auto on saatu korjaamon katon alle suojaan, vian etsintä usein kestää lisääntyneen tekniikan vuoksi kauemmin kuin ennen.

Savonlinja on tehnyt parhaansa, jotta kehityksen mukana pysytään. Asentajat käyvät säännöllisesti koulutuksissa, testauslaitteita on useamman merkkisiä ja kehitystyötä tehdään yhdessä valmistajien kanssa.

– Valmistajat ovat saaneet kasvatettua auton toleranssia. Auto on ikään kuin saatu oppimaan, ja sen oma tietokone tulkitsee arvojen muutoksia nyt järkevämmin, aluejohtaja sanoo.

Hyvääkin uusissa autoissa on. Niiden huoltovälit ovat lyhentyneet, mutta toisaalta uutta huollettavaa on tullut Euro 6:n ja pakokaasujen puhdistukseen liittyvän SCR-tekniikan kanssa vaadittavan urealiuoksen käytön myötä.

Kaupunkibussit joudutaan regeneroimaan noin 10 000 – 20 000 kilometrin välein. Se tarkoittaa parin tunnin tyhjäkäyntiä autolla korkeilla kierroksilla, mikä polttaa puhtaaksi dieselhiukkassuodattimen liat.

– Pitkänmatkan liikenteellä ei ole samaa ongelmaa. Paikallisbusseilla ajetaan vain noin 15 – 20 minuuttia, jonka jälkeen auto sammutetaan torilla. Sen jälkeen ajetaan toiset 15 – 20 minuuttia. Auto ei ehdi lämmetä ajossa tarpeeksi, Toivonen sanoo.

Vuoro jää kuitenkin hyvin harvoin ajamatta teknisen vian vuoksi, sillä korjaamolle joutuneiden haavoittuneiden autojen reittejä korvataan vara-autoilla.

– Autoilijat ovat olleet pulassa, sillä vara-autoja on jouduttu käyttämään paljon, Korte pahoittelee. ■

Asentaja Tommi Kahloksen (vas.) ja aluepäällikkö Jarkko Toivosen edessä pöydällä on vikaantuneita pumppuja, joiden uusiminen maksaa tuhansia euroja.

Valmistaja lupaa parannusta Turun uusien dieselbussien viat puhututtivat myös Turun Sanomissa (26.1.2018).

Artikkelissa Sirpa Korte vaati, että autoteollisuuden olisi tehtävä töitä ongelmien ratkaisemiseksi.

– On luonnollista, että kun tekniikkaa tulee lisää, tulee erilaisia vikoja. Anturit ovat kieltämättä haavoittuvia, ja päästövaatimusten myötä autosta on tullut kuin kemi-

6 • RASKASSARJA

an laitos. Autovalmistajat tekevät kehitystyötä koko ajan. Kun Volvolta tulee uusi mallisarja, lastentaudit saadaan korjattua, Volvo Truck Center Turun bussipuolen työnjohtaja Antti Rindell lupaa.

Scanian tekninen päällikkö Hannu Seitsamo ei halunnut kommentoida Korteen lausuntoa.

Savonlinjan Toivonen ei kuitenkaan ha-

lua syyttää uusien bussien vioista autovalmistajia.

– Päästöjen pienentäminen on yleismaailmallinen suuntaus. Murheet ovat yhteisiä. Autovalmistajien kanssa on ollut hyvää yhteistyötä, sillä he ovat nähneet paljon vaivaa ongelmien ratkaisemiseksi. En koe, että nämä ongelmat koskisivat vain jotain yhtä automerkkiä.

Tehtäviensä tasalla — ja enemmänkin MANN-FILTER-suodatinratkaisut hyötyajoneuvoille

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.

RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi 926 OSARATAS KEMI OY E8

Kemi-Tornion lentoasema

Korjaamontie 2

E75

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

LIITTYMÄ 39

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Paattionlehdon hautausmaa PAATTIO E4 926

8 • RASKASSARJA

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

Korjaamontie 2, 94200 KEMI

UUTISET Turussa ongelma on tiivistynyt, sillä paikallisliikenteen käytössä on Suomen mittakaavassa suurin yksittäinen kokoelma uusinta kalustoa.

Myös Savonlinjan Turun toimipisteen vara-autojen tarve on kasvanut. Liikennöitsijälle tulee aina kalliiksi, kun auto seisoo.

– Yhä useammin joudutaan vaihtamaan isompia osia. Ennen saattoi riittää, että jouduttiin uusimaan yksi hapettunut kymmenen euron liitin. Nyt vaihdetaan 1 000 euron tietokoneyksikkö, josta ei voida uusia yksittäistä osaa. Kuinka ekologista se oikein on? Toivonen kysyy.

Ajamattomat vuorot vuosina 2006-2017 0,08 % 0,07 % 0,06 % 0,05 % 0,04 % 0,03 % 0,02 %

Kun Toivoselta tiedustelee, millainen olisi kaupunkiliikennöitsijän unelma-auto, mies hymähtää ja katsoo hetken ulos ikkunasta.

Sähköbussia ei nyt taideta mainita.

– Päästöjen pienentämiseen voi vaikuttaa ilman autoon asennettavia laitteita. Helsingissä HSL maksaa meille ympäristöbonusta biodieselin, joka on 100-prosenttisesti kierrätettyä, käytöstä, Toivonen sanoo.

HSL kompensoi liikennöitsijälle biodieselistä johtuvat suuremmat polttoainekulut.

– Harkitsemme myös Turussa uusiutuvan biodieselin käyttöä. Tällä hetkellä se on kustannuskysymys, johon mietimme ratkaisua, Korte sanoo.

0,01 % 0,00 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Turun kaupunki Turun kaupungin ajamattomat bussivuorot mitataan kilometreinä.

Niiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa.

Toivonen toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät uuden dieselbussin olevan sellaisenaankin jo hyvin vähäpäästöinen.

– Jos uudella bussilla ajettaisiin Shanghain

ilmansaasteissa, linja-auton ilmansuodattimet puhdistaisivat ilman niin hyvin, että bussin perässä olisi terveellisempää hengittää kuin sen edessä, Toivonen sanoo. ■

RASKASSARJA • 9

UUTISET

Tavoitteena yli 30-metrinen yhdistelmä

10 • RASKASSARJA

UUTISET

HCT-lakimuutoksen pitäisi astua voimaan jo syksyllä. Tavoitteena on sallia 34,50 metriä pitkät yhdistelmät. Takapakkia tuli raskaimmissa yhdistelmissä, joissa ei kaikissa säästetty polttoainetta odotetusti.

Teksti TIMO REHTONEN l kuva JARI MALM

N

ormaalia pidempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia on kokeiltu viiden vuoden ajan Trafin myöntämillä poikkeusluvilla ympäri maata. Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Erik Asplund toteaa, että kokeiluista saaduilla tiedoilla on iso merkitys tulevia toimintamalleja suunniteltaessa.

– Kokeilun toteuttaminen on ollut todella tärkeää, koska olemme pystyneet vertaamaan arviointejamme todellisiin tilanteisiin.

Nyt kokonaisuutta ymmärretään paljon paremmin kuin siinä tapauksessa, että valmistelua olisi tehty pelkästään kirjoituspöydän ääressä ja tietokonesimulaatioilla.

Kokeilun kokemusten perusteella muutoksilla olisi merkittäviä hyötyjä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Nämä kuljetukset edustavat lähes puolta maanteidemme tavaraliikenteestä.

Pidemmillä yhdistelmillä tarkoitetaan kokoluokaltaan kahden pitkän merikontin kuljetukseen soveltuvaa yhdistelmää sekä nykyistä pidempää puoliperävaunuyhdistelmää.

– Tarkkoja mittoja ei voida vielä kertoa, koska ne riippuvat osaltaan tieliikenteen reunaehdoista, kuten esimerkiksi kääntyvyysvaatimuksista ja ajovakauteen liittyvistä seikoista, mutta yli kolmenkymmenen metrin yhdistelmiin pyritään. Tavoitteena on myös päästä eroon yhdistelmätyyppikohtaisista mitoista, Asplund sanoo.

Pari viikkoa haastattelun jälkeen ministeriö päätti, että suurin sallittu mitta kasvatettaisiin 25,50 metristä 34,50 metriin.

Kokeilujen edetessä esille on tullut myös yllätyksiä. Saavutettu hyöty on saattanutkin olla todellisessa tilanteessa huomattavasti arvioitua vähäisempää.

– On havaittu, että tietyissä raskaimmissa yhdistelmissä ei säästetäkään polttoainetta odotetusti, koska yhdistelmän rakennetta pi-

tää tällöin muuttaa merkittävästi. Toisaalta vastaan on tullut myös positiivisia yllätyksiä, kun kokeiluissa mukana olleet toimijat ovat löytäneet juuri itselleen sopivia, hyödyllisiä ratkaisuja.

Asplundin mukaan enää ei ajatella niin, että suurin hyöty seuraa aina siitä, kun yhdistelmän koko ja massa vedetään maksimiin.

– Joissakin tapauksissa hyödyllisimmäksi toimenpiteeksi on osoittautunut, että yhdistelmää jatketaan vain hieman.

Hankkeen lähtökohtana on, että pidemmät yhdistelmät eivät tarvitsisi nykyisistä yhdistelmistä poikkeavia reittejä.

– Tämä asettaa tietysti yhdistelmän kääntyvyydelle aika paljon vaatimuksia. Massojen osalta tilanne on toinen, koska päätieverkolla on siltoja, joille ei voi nykyistä suurempaa massaa sallia.

Yhdistelmien käyttämät reitit on tarkoitus määritellä tämän vuoden aikana. Alustavasti on arvioitu, että ensimmäiset rajatut reitit voisivat tulla käyttöön vuoden 2019 aikana.

– Työ aloitetaan puhtaalta pöydältä, mutta otamme huomioon suunnittelussa myös olemassa olevat erikoiskuljetusreitit. Verkostoa ei luoda kuitenkaan pelkästään niiden pohjalta, koska kun erikoiskuljetuksissa on kyse yksittäisistä yhdistelmistä, ovat uudet yhdistelmät osa normaaliliikennettä. Tällöin vaikutuksetkin ovat aivan eri luokkaa.

– Meihin voi ottaa yhteyttä valmistelun aikana. Olemme tähän mennessä saaneet paljon tietoa kokeilujen yhteydessä kuljettajilta ja kuljetusyrittäjiltä sekä tehneet yhteistyötä autonvalmistajien ja viranomaisten kanssa, mutta otamme kaiken muunkin tiedon mielellämme vastaan.

Hankkeessa edetään nopealla aikataululla. Tavoitteena on, että lainsäädäntömuutokset ajoneuvoyhdistelmien pituuden osalta tulisivat voimaan jo syksyllä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeen tavoitteena on kehittää raskaan kaluston mittoja ja massoja, parantaa kuljetus- ja energiatehokkuutta sekä vähentää liikenteen päästöjä. ■

”

Asplundin mukaan lainsäätäjän tarkoituksena ei ole vaatia entistä pidempien ja painavampien yhdistelmien kuljettamiseen pitkäaikaisia kouluttautumisia.

– Ammattipätevyyskoulutukseen voitaisiin lisätä koulutusjakso, jossa käytäisiin läpi tällaisen kaluston käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Näihin yhdistelmiinhän liittyy myös erilaisia uusia turvateknologian laitteita, kuten kameroita.

Ammattipätevyys­koulutukseen voitaisiin lisätä jakso, jossa käytäisiin läpi entistä pidemmän ja painavamman kaluston käyttäytymistä ja ominaisuuksia.”

Maaliskuussa alkaneelle lausuntokierrokselle voi osallistua kuka tahansa. Aikaa on 17.4. asti.

RASKASSARJA • 11

IU M

TN

ER

APDesign.de

PRE M

PA R

We love quality We offer springs for SCANIA, VOLVO, MERCEDES, MAN, RENAULT, IVECO, DAF, BPW, SAF …

Best original equipment quality.

Local certified SCHOMÄCKER PREMIUM PARTNER

www.schomaecker.de

Suomeen Euroopan ensimmäinen sopimus puoliautonomisesta letka-ajosta

S

silla ratkaisuilla voimme myös vastata paremmin asiakkaiden odotuksiin entistä nopeammista toimituksista ja yhteisistä ympäristötavoitteista, Ahola Transportin konsernijohtaja Hans Ahola toteaa.

Uusien kuljetusteknologioiden laajempi käyttöönotto edellyttää lainsäädännön ja yleisen hyväksynnän edistymistä samanaikaisesti. Kokemukset todellisissa liikenne- ja sääolosuhteissa ovat siksi hyvin keskeisiä.

– Meille on tärkeää helpottaa kuljettajiemme työtä ja tehtäviä uuden teknologian avulla. Uu-

Letka-ajoon yhdistetyt uudet kuljettajaa avustavat toiminnot helpottavat kuljetusaikatauluja ja tehokkuutta myös reitti- ja no­ peusoptimoinnin avulla. Positiivisia ympäristövaikutuksia saadaan sujuvan liikennevirran lisäksi myös pienentyneen ilmanvastuksen myötä alhaisemmalla polttoainekulutuksella ja vähentyneillä hiilidioksidipäästöillä.

Näillä uusilla teknologioilla on mahdollista kehittää ja monipuolistaa kuljettajan tehtäviä. Koska ensimmäinen ajoneuvo ohjaa jonoa, seuraavien kuorma-autojen kuljettajilla on mahdollisuus suorittaa esimerkiksi muita kuljetuksiin liittyviä tehtäviä. Joustavammilla ajo- ja lepoaikasäännöksillä letka-ajo voisi lisätä pitkänmatkan kuljettajien mahdollisuuksia päästä kotiin sen sijaan, että he yöpyvät autossa.

Yhteistyö käsittää myös muiden kuljettajaa avustavien uusien teknologioiden kehittämistä. Tämä on Scanialle järjestyksessään toinen letka-ajoon liittyvä sopimus. ■

cania on tehnyt kumppanuussopimuksen Ahola Transport Oyj:n kanssa uusien kuljetusteknologioiden käyttöönotosta pohjoismaisilla teillä.

Tämä on lajissaan ensimmäinen sopimus Euroopassa puoliautonomisen letka-ajon (platooning) toteuttamisesta normaaliliikenteessä.

Ahola Transport käyttää Scania-kuorma-autoja ja -teknologiaa suomalaisilla moottoriteillä testatakseen puoliautonomista letka-ajoa eri muodoissa. Letka muodostuu kolmesta tai useammasta etäyhteydellä toisiinsa kytketystä yhdistelmäajoneuvosta. Testeissä kaikissa ajoneuvoissa on ajon aikana kuljettaja.

Letka-ajossa ensimmäisen yhdistelmän kuljettaja kuitenkin ohjaa koko letkaa ja muut kytketyt ajoneuvot seuraavat autonomisesti perässä.

VÄSYMÄTÖN YRITTÄJÄ

RASKAAN KALUSTON VARAOSALIIKE Porin Auto-Sale Oy Eteläväylä 18 28610 PORI

puh. 02 6341 600 fax. 02 6341 601 www.autosale.fi

WWW.RASKASSARJA.FI

8

Jämsä 30.8.-1.9. www.finnmetko.fi

RASKASSARJA • 13

LAPPEENRANTA

Närhi Lappeenrantaan on Närhi Lappeenrannan varaosaliikkeen muuttomatka ei ollut kuin viitisen kilometriä, mutta paikanvaihdos paransi oleellisesti logistiikkaa ja lisäsi ammattiautoilijan palveluja.

Teksti SARI JÄRVINEN | kuvat JUHA PIETILÄINEN

M

oni Suomea kiertänyt kuljettaja on kaipaillut vanhoja hyviä aikoja, kun huoltoasemilta vielä sai autoihin varaosia.

Sellainen ihme on nyt melkein mahdollista Lappeenrannassa ja vieläpä raskaan kaluston varaosien osalta.

14 • RASKASSARJA

Lappeenrannan Kuutostien vieressä olevan ABC Viipurinportin lähistöltä löytyy nimittäin nyt Närhen varaosaliike. Raskassarja-ketjuun kuuluva Närhi Lappeenranta muutti Tupatallinkatu viiteen tammikuussa 2018.

– Logistiikka toimii paremmin kuin vanhassa paikassamme Yläniitynkadulla, joka

oli hieman syrjässä. Nyt tavara tulee ja lähtee helpommin, alueen terminaalit ovat lähellä ja muukin liikenne kulkee paremmin, Närhi Oy:n toimitusjohtaja Jari Kukkonen kertoo.

Samalla reissulla kun poikkeaa hakemaan varaosia, voi ajaa auton puhtaaksi, sillä

LAPPEENRANTA

Närhen uudet tilat sijaitsevat Tupatallinkatu viitosessa.

Iiro Sundqvist (vas.), Kaspars Kokins ja Sakari Seppänen toivottivat asiakkaat tervetulleiksi Närhi Lappeenrantaan liikkeen avajaispäivänä helmikuussa.

Asia, jota ammattikuljettajat tänä päivänä varaosakaupassa arvostavat, on luotettavuus.

entistä helpompi tulla MMK-Power Oy:n uusi pesuhalli sijaitsee samalla tontilla. Ja jos remonttiin ei itse halua ryhtyä, MMK-Powerin korjaamopalvelut ovat niin ikään vieressä.

– Vaikka yhteistyömme MMK-Powerin kanssa tiivistyi, korostan, että palvelemme edelleen yhtäläisesti kaikkia muitakin alueen asiakkaita. Oikeastaan pystymme palvelemaan heitä uuden sijainnin myötä entistä paremmin, Kukkonen pohtii.

Muutto uusiin tiloihin lähti Närhen asiakkaiden ideasta. Liikkeen saavutettavuus on nyt parempi, ja pihaan mahtuu entistä paremmin isolla autolla.

– Tavoitteemme on kuunnella asiakkaiden toiveita ja vastata heidän palauttee-

seensa. Se on yksi oleellinen askel toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.

Toinen asia, jota ammattikuljettajat tänä päivänä varaosakaupassa arvostavat, on luotettavuus. Varaosan tulee olla niin laadukas, ettei matka turhaan keskeydy rikkoutumisen takia.

– Tämän takia Närhi on profiloitunut laadukkaiden varaosien maahantuontiin. Yrityksellä on yli 50 vuoden kokemus varaosakaupasta. Siinä ajassa on ehtinyt oppia tuntemaan luotettavat toimittajat ja merkit, Kukkonen sanoo.

Närhellä toimitusvarmuus perustuu laajaan, yli 20 000 nimikkeen omavarastoon.

Närhellä on toimipisteet myös Joensuussa,

Kuopiossa ja Jyväskylässä. Niissäkin palvelujen kehittäminen on käynnissä, ja Kukkonen vihjaakin, että konsernissa on rekrytointi päällä.

– Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus näkyy Jyväskylän seudulla ja siellä on talouselämässä yleiselläkin tasolla positiivista kasvua. Tämä koskee myös Närhen Jyväskylän varaosaliikettä, jossa jo kaivataan lisää tilaa.

Raskassarja-ketjun sisällä on myös käynnissä kehityshankkeita, ja ketjun yritykset ovat kasvattaneet yhteistyötään.

– Uuden puheenjohtajamme Alexej von Baghin käynnistämän strategiatyön kautta yhteinen visiomme on kirkastunut, Kukkonen toteaa. ■

RASKASSARJA • 15

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Ja takuut pysyvät voimassa!

RASKAAN KALUSTON VARAOSAT TORNIOSTA Henkilökunnaltamme löytyy kokemusta alalta yli 20 vuoden ajalta.

Osaratas palvelee Tornionjokilaaksossa molempien maiden yrittäjiä.

Tornion myymälän lisäksi palvelee myymälämme ja korjaamomme Kemissä.

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707

Täyden valikoiman varaosat eurooppalaisiin merkkeihin

Kytkimet raskaaseen kalustoon

Laadukkaat pistokkeet, rasiat ja kierrekaapelit.

Myös NATO-latauspistokkeet ja kierrekaapelit!

16 • RASKASSARJA

Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

Teiden huono kunto hidastaa HCT-massamuutosta Liikenne- ja viestintäministeriössä suunnitellaan raskaan kaluston mittamuutoksen tulevan voimaan syksyllä, mutta suurempien massojen osalta voimaantulo on vielä auki.

– Raskaammat yhdistelmät vaatisivat merkittäviä parannuksia nykyiseen tieverkkoon, joten niiden hyväksyminen etenee todennäköisesti hitaasti, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi.

Kuljetuskaluston kiertoikä on verrattain lyhyt, koska raskaan kaluston ajosuoritteet ovat suuria. Kallion mukaan kuljetuskaluston uusinnassa ei ole vielä ajankohtaista varautua massamuutoksiin, sillä nykyistä suuremmat massat voidaan näillä näkymin sallia vain rajatulla tieverkolla.

Tieverkon korjausvelka on mittava, noin miljardi euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin tieverkon saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Aiempaa suurempien massojen salliminen päätieverkolla edellyttäisi tieverkon investointirahoituksen lisäämistä, erityisesti ongelmallisten siltojen korjausta.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä linjasi 28.2. julkaisemassaan raportissa, että väylänpitoon tulisi lisätä vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa kattamaan muun muassa raskaiden kuljetusten mittojen ja massojen kasvun aiheuttamia tieverkon parannustarpeita. Käytännössä korjausten toteuttaminen veisi nopeimmillaankin noin kymmenen vuotta, mikäli investointeihin tarvittava rahoitus olisi käytettävissä.

Työryhmä sijoittaisi teiden hoitoon 300 miljoonaa lisää Parlamentaarisen työryhmän mielestä korjausvelan hoitoon tarvitaan vuosittain 300 miljoonaa euroa lisää rahaa. Suunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa heti.

L

iikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti yksimielisesti hel­mikuun lopulla, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.

Työryhmän näkemyksen mukaan liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka on nyt ollut yhteiskunnan kehityksen esteenä.

Työryhmä haluaa, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja palveluiden kehittämisen.

– Valtakunnallisen suunnitelman avulla meillä olisi mahdollisuus kehittää ja korjata liikenneverkkoa pitkäjänteisesti. Tämä malli on toiminut hyvin esimerkiksi Ruotsissa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2017 parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. ■

Esityksestä todettua: – Hyvä, että väylien kunnostukseen varataan lisää rahaa. Suuremmat uusinvestoinnit on otettava tarkkaan syyniin, Suomen Yrittäjät ry kommentoi.

– Käytännössä korjausten toteuttaminen veisi nopeimmillaankin noin kymmenen vuotta, mikäli investointeihin tarvittava rahoitus olisi käytettävissä, Autotuojat ja -teollisuus ry toteaa.

– SKAL on pitkään vaatinut hallituskauden ylittävää pitkäjänteisyyttä liikenneverkon hoitoon ja kehittämiseen. Tähän tarpeeseen työryhmän esitys vastaa erinomaisesti, arvioi SKAL ry tiedotteessaan.

– Raportin mukaiset toimenpide-ehdotukset päästöjen vähennyksiksi jäävät kunnianhimoltaan hyvin vajavaiseksi.

Tämä tuottaa turhia kustannuksia niin kuljetusalalle, kuljetuspalveluita käyttäville yrityksille kuin autoileville yrittäjillekin, ekonomisti Sampo Seppänen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– SKAL toivoo pitkäjänteisyyttä myös liikenteen energiaverotuksen kehittämiseen tavalla, joka huomioi maamme kilpailukyvyn ja kuljetuskustannukset. Raskaan liikenteen tienkäyttömaksu eli vinjetti korvamerkittynä tiestön kehitykseen tulisi saattaa voimaan välittömästi.

RASKASSARJA • 17

LOHKOKETJUTEKNIIKKA

SmartLogissa tavoitteena on, että kun kontti lähtee matkaan, kaikilla toimijoilla on tästä heti tieto. Näin pystytään saman tien valmistautumaan omaan osuuteen kuljetusketjussa.

Kouvolalaisesta aivomyrskystä lisätehoa globaaliin logistiikkaan 18 • RASKASSARJA

LOHKOKETJUTEKNIIKKA

Mika Lammin idea soveltaa lohkoketjuteknologiaa kuljetusalalle voi nopeuttaa kokonaiskuljetusaikoja vähintään viisi prosenttia.

Avain löytyy siirtymisestä yhteiseen hajautettuun tietokantaan ja viestinvälitysverkostoon keskittyneiden järjestelmien sijaan.

Teksti VESA VAINIO

Ä

lylogistiikan ja teollisen internetin asiantuntija Mika Lammi on tottunut tarttumaan härkää sarvista. Yksi isoimmista asteli hänen silmiensä eteen reilu kolme vuotta sitten.

Kouvolan kaupungin kehitysyhtiö Kouvola Innovationilla työskentelevä Lammi lukee todella paljon ja kerran lukiessaan hän törmäsi artikkeliin lohkoketjutekniikasta. Tuolloin käsite oli melko vieras, ainoa yhtymäkohta löytyi virtuaalivaluutta bitcoiniin.

Lammin päässä syttyi kuitenkin lamppu aivan eri maailmaan.

– Sain ajatuksen, että lohkoketjutekniikalla on valtavat mahdollisuudet logistiikka-alalla.

Pöyhintä kuljetusalan käytäntöihin paljasti Lammille nopeasti alan nykytilan. Käsiteltävät tietokannat olivat pimeitä tietosiiloja, joita ei jaettu eikä niistä löytynyt motiiveja kaupallisuuteen. Valtavasti standardeja sisältävä ala näytti kaoottiselta ongelmakentältä, mutta Lammi ei luovuttanut.

– Jos tiedonsiirto saadaan yhteen, voidaan resurssihukkaa pienentää. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tämän. Syntyi täydellinen aivomyrsky, kun palaset loksahtivat kohdilleen.

Yhteys IBM:n lohkoketjuteknologian asiantuntijoihin ja sparraus heidän kanssaan vahvisti Lammin käsitystä. Myönteinen rahoituspäätös käynnisti SmartLog-hankkeen syyskuussa 2016. Lammin vetämässä hankkeessa on partnereina eri alojen asiantuntijoita Ruotsista, Virosta ja Latviasta.

Kesällä 2019 päättyvän SmartLogin tavoite on selkeä: kokonaiskuljetusajat nopeutuvat vähintään viisi prosenttia.

– Hankkeen tuloksena julkistamme avoimen lähdekoodin, jonka haluamme leviävän maailmalle. Kaupallinen käyttö voi alkaa vuoden 2020 aikana.

SmartLogissa keskitytään konttitason tarkas-

teluun, sillä kontti on universaali käsite. Pitkillä kuljetusmatkoilla konttia saattaa käsitellä helposti kymmeniä eri toimijoita. Kontin kunkin hetken tilanne on tällä hetkellä pitkälti puhelinsoittojen varassa.

– Lohkoketju toimii viestinvälittäjäverkostona, jonka kautta kaikki tieto liikkuu automaattisesti.

Mika Lammi on tehnyt pioneerityötä soveltaessaan lohkoketjutekniikkaa kuljetusalalle.

Nykyiset tietojärjestelmät ovat keskittyneitä, kun taas SmartLog perustuu totaaliseen hajauttamiseen. Jokainen lohkoketjussa mukana oleva toimija saa kopion ohjelmistosta, joka on synkronissa muiden kanssa. Näin sama tieto on kaikkien käsillä.

– Kun kontti lähtee matkaan, kaikilla tarvit-

tavilla toimijoilla on tieto heti saatavilla, jolloin he pystyvät saman tien valmistautumaan omaan osuuteensa. Tarkka ja riittävä tieto vähentää turhaa selvittelyä ja odottelua.

Hankkeen puitteissa on tehty muutamien merkittävien eurooppalaisten kuljetuskäytävien tarkastelua ja mallinnettu niiden liikennettä ja tavaravirtaa. Lukuisat kontaktit yrityksiin, pilottikohteista saadut tulokset ja niiden analysointi sekä tekniikan ja tiedonsiirron testaus ovat vahvistaneet Lammin käsitystä siitä, että he ovat oikealla tiellä.

– Uskomaton matka, käsittämätön reissu, todella nopeaa kehitystä, kuvailee Lammi tähän asti kokemaansa. Hän on vaikuttunut siitä, miten mukana olevat tahot rakentavat yksi pieni todiste kerrallaan uskottavuutta hankkeen onnistumiselle.

Tarvittavaa ohjelmistoa on rakentanut niin ikään kouvolalainen Propentus. Käyttöversio on jo valmiina, mutta se on vielä raakile, eikä markkinoitava tuote ansaintalogiikkaa varten.

Suomalaisten kuljetus- ja vientiyritysten vielä varsin nihkeää suhtautumista SmartLog-hankkeeseen Lammi hämmästelee. Uuteen teknologiaan perustuva innovaatio voi hänen mukaansa nimittäin laittaa kaikki kuljetusalan säännöt uusiksi. Myös vaikutukset kustannuksiin ovat merkittävät, minkä todistaa Kari Korpelan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tekemä väitöskirja.

– Hajautetun viestiliikenteen automatisointi voi tuoda logistiikkaan Suomessa vuositasolla miljardiluokan säästöt. Maailmanlaajuisesti on silloin kyse sadoista miljardeista. ■

Lohkoketjutekniikka • mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan.

Tavoitteena on, että tätä tietokantaa voisivat luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot.

RASKASSARJA • 19

WWW.LAZERLAMPS.COM

LET THERE BE LIGHT

HSL testaa sähköbussin energiankulutusta vähentäviä innovaatioita Helsingissä HSL:n linjalla 23 kokeillaan kahta sähköbussin energiankulutusta vähentävää VTT:n innovaatiota. Liikenneolosuhteissa kokeiltava ajajan avustinlaite kertoo kuljettajalle, ajaako tämä liian hitaasti tai liian lujaa. Tavoiteltava ohjenopeus vaihtelee kullakin reitin osuudella sallitun maksiminopeuden, bussin sijainnin ja aikataulun ohjeajan mukaan. Seuraamalla avustinlaitteen näyttöä kuljettaja voi ajaa mahdollisimman energiataloudellisesti ja pysyä paremmin aikataulussa.

Bussin apulaitteiden, kuten paineilmakompressorin ja ohjaustehostimen, käyttämää energiaa voidaan vähentää ns. tilannetietoisella ohjauslogiikalla. Siinä pyritään muun muassa maksimoimaan hidastettaessa liike-energiasta takaisin sähköksi muutettavan energian suora ohjaus apulaitteiden käyttämiseen, sen sijaan, että sillä ladattaisiin akustoa. Suorakäytöllä voidaan välttää häviöitä, joita syntyy akkua ladattaessa ja taas purettaessa.

Kokeilu on osa European Bus System of the Future -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä kaupunkien ja esikaupunkialueiden bussiliikenteen houkuttelevuutta ja parantaa niiden suorituskykyä.

– Tulevaisuudessa yhä suurempi osa busseista kulkee sähköllä ja niiden energiankulutusta voidaan pienentää. Tämä voidaan toteuttaa oikean ajotavan ohjeistuksella ja apulaitteiden käytön optimoinnilla, hankkeen Suomen osuudesta vastaava VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko sanoo.

Lisäjousi parantaa ajomukavuutta ja turvallisuutta

Lazer LED-lisäkaukovalot ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet paremmuutensa niin tieliikenteessä, rallissa kuin radallakin.

SEE MORE | GO FASTER | GO FURTHER MYYNTI RASKASSARJA-KETJU KAUTTA MAAN

Pakettiauton ja lava-auton jousitus joutuu usein raskaan kuormituksen alle, kun autoon asennetaan kiinteitä kalusteita, lumenaurauslaitteet tai lastataan toistuvasti painavaa kuormaa. Pakettiautoissa saattaa olla nostimia tai muita lisättyjä ominaisuuksia, jotka painavat autoa koko ajan alaspäin.

Moni tuntuu ajattelevan, että mitä painavampi ajoneuvo on, sitä paremmin se pysyy tiellä. Tämä on kuitenkin harhaluulo, sillä raskaasti lastatun ajoneuvon ajo-ominaisuudet heikentyvät merkittävästi. Se vaikuttaa myös ajoneuvon turvallisuuteen.

Jotta paino ei makaisi jatkuvasti akselin päällä, kuormaa voi helpottaa lisäjousilla, jotka nostavat ajoneuvoa ja tukevat auton omaa jousitusta. Lisäjouset ovat avuksi myös auton etupuolella, jos autoon on kiinnitetty esimerkiksi lumiaura.

Lisäjousien avulla ajoneuvon tasapaino, ajettavuus sekä turvallisuus paranevat, ja ne vähentävät kuormittuvien osien kulumista.

Lisäjousilla ei ole vaikutusta kuormaamattoman ajoneuvon ominaisuuksiin, vaan ne aktivoituvat silloin, kun niitä tarvitaan.

Raskaasta kuormasta johtuvia ongelmia • Sivuluisuun joutuminen mutkissa ja ohitustilanteissa • Ajoneuvo ei pysy vakaana vaan heittelehtii • Renkaiden, iskunvaimentimien ja jousituksen nopeampi kuluminen

WWW.RASKASSARJA.FI/VERKKOKAUPPA MADE IN THE UK

/LAZERLAMPS

/LAZERLAMPS

• Kuopat ja muu epätasaisuus tuntuvat voimakkaammin • Jarrutusmatka pitenee

UUTISET KUVA SARI JÄRVINEN

Kaupunki syytti kiirettä, kun se pyysi vain suullisia tarjouksia.

Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 15 prosenttia vuonna 2017 Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 59,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo nousi 13 prosenttia.

Kuljetusvälineiden vienti nousi päätoimialoista eniten, mutta myös metalliteollisuuden tuotteiden vienti suureni merkittävästi. Öljytuotteiden viennin arvo kasvoi myös kohonneiden vientihintojen myötä.

Somero rikkoi lakia koulukyytejä hankkiessaan Markkinaoikeuden mielestä Someron kaupunki menetteli virheellisesti, kun se pyysi vain suullisesti liikennöitsijöiltä tar­ jouk­sia koulukyydeistä.

Kaupungin sivistyslautakunta perusteli toimintaansa kiireellä, sillä Varsinais-Suomen ELY-keskus ilmoitti 24.10.2016 kahden koulukuljetusreitin lopettamisesta. Uusien kuljetusten piti alkaa jo 9.1.2017.

Lisäksi koulukuljetuksen rahallinen arvo oli niin pieni, ettei

hankinta sivistyslautakunnan mielestä edes kuulunut hankintalain piiriin. Hankintalain mukainen raja on 30 000 euroa. Voittaneen liikennöitsijän tarjous oli 29 699 euroa.

Markkinaoikeuden mielestä sivistyslautakunta menetteli tässäkin kohdin väärin. Sivistyslautakunta ei hankintamenettelyä aloittaessaan voinut perustellusti lähteä siitä, että hankinnan kokonaisarvo alittaisi hankintalain kynnysarvon 30 000 euroa.

TAVO jäi pois Raskassarja-ketjusta

Hankintalain mukaisen tarjouskilpailun järjestäminen olisi ollut mahdollista, koska kaupungilla oli noin kaksi kuukautta aikaa.

Somero neuvotteli uusista koulukuljetuksista vain sen hetkisten liikennöitsijöidensä kanssa, eikä avointa tarjouskilpailua järjestetty.

Markkinaoikeuden 6.11.2017 tekemästä päätöksestä ei ole tehty valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen 22.2.2018 mennessä.

Raskas liikenne lisääntyi pääteillä 10 6,5 5

4,2

3,8

2,7

3,3

2,7 0,7

3,1

1,3

0

-0,3 -1,3

-0,5

-0,9 -2,5

-5

-10

-13,1 -15 2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Vienti kasvoi

2017

Lähde: Liikennevirasto

Pääteiden raskas liikenne lisääntyi vuonna 2017 koko maassa 3,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suurinta kasvu oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella, jossa kasvua oli 5,2 prosenttia.

Liikenne yleensä lisääntyi koko maassa 2,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Tampereella pääkonttoriaan pitävä TAVO Oy on jäänyt pois Raskassarja-ketjusta.

Raskassarja-ketju koostuu nyt 18 vapaasta varaosaliikkeestä ja 11 huollosta ympäri Suomea.

Ketjun liiketoiminnan strategiatyön kehittäminen lähti liikkeelle viime kesänä, ja tänä vuonna Raskassarja-ketju on mukana kuudessa tapahtumassa uudella messuosastolla: Henkilökuljetusmessuilla Tampereella, Power Truck Show’ssa Härmässä, FinnMETKOssa Jämsässä, Tawastia Truck Weekendissä Hämeenlinnassa, Koljonvirta Truckmeetingissä Iisalmessa sekä Suomen Vahvin Mies ja Nainen 2018 -kilpailuissa Lahdessa.

Lehtimäki ja Kovanen yhteistyöhön Taksi- ja kuljetusalan yrittäjät, Lehtimäki Tilausajot ja Kovanen, aloittavat yhteistyön.

Jatkossa Lehtimäen asiakkaat voivat tilata Kovasen Mercedes-Benz-henkilöautoja ja pikkubusseja eli 10- ja 16-paikkaisia autoja. Vastaavasti Kovaselta voi tilata Lehtimäen isoja busseja.

Kasvaneen kapasiteetin ansiosta yritykset pystyvät tarjoamaan laajempia kuljetuskokonaisuuksia monipuolisemmalla kalustolla.

RASKASSARJA • 21

TEKNIIKKA Raskassarja-ketjun korjaamoilla on jo varauduttu uusien älypiirtureiden tuloon. Pekant Lieto Oy:ssä testauslaitetta ei tarvitse uusia, sillä Optima 2:ssa riittää ohjelmiston päivitys.

Älypiirturin tuloon kannattaa jo varautua Uusi piirturi helpottaa työtä, mutta lisää kuluja ja valvontaa.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

M

ikäli EU pysyy aikataulussaan, älypiirturit korvaavat nykyiset digipiirturit ajoneuvoissa 15.6.2019 lähtien. Niiden myötä kaikissa uusissa ajoneuvoissa on paikannuslaite.

Vaikka muutokseen on vielä reilu vuosi aikaa, älypiirturin vaikutukset koskevat jo joidenkin kuljetusyrittäjien arkea.

Jos nyt on hankkimassa uutta piirturin edellyttämää tallennuslaitetta ja suunnittelee myös uuden ajoneuvon hankkimista, kannattaa varmistaa, että laite toimii myös reilun vuoden päästä. Muuten usean sadan euron hankinta on jälleen edessä.

– Osa markkinoilla olevista tallennuslaitteista on sellaisia, ettei niiden softaa voi päivittää. Asia kannattaa varmistaa laitevalmistajalta, Piirla Oy:n toimitusjohtaja Harri Salmi vinkkaa.

22 • RASKASSARJA

Suomen markkinoilla ei vielä helmikuussa ollut yhtään älypiirturia, mutta niiden ulkoasu ei tule maahantuojan mukaan kovin paljon eromaan vanhoista malleista.

TEKNIIKKA

Älypiirturit on testattava korjaamolla kuten nykyisetkin digipiirturit eli kahden vuoden välein. Testaus on edelleenkin tehtävä välittömästi, jos ajoneuvon rekisterinumero tai rengaskoko muuttuu, UTC-aika heittää yli 20 minuuttia tai sinetti on rikki esimerkiksi vaihdelaatikkoremontin vuoksi.

– Älypiirturien tarkastaminen lisää korjaamoiden töitä ja investointeja, sillä nykyisiin digipiirtureihin verrattuna on tarkistettava useampia elementtejä, kuten etäyhteyden ja paikannuksen toiminta. Tätä varten tarvitaan myös uusia korjaamolaitteita ja päivityksiä. Todennäköisesti näiden syiden takia tarkastuksen kulut hieman nousevat, Salmi arvioi.

Kasvavien kulujen lisäksi saatetaan pelätä myös tiukempaa etävalvontaa. Poliisi pystyy ottamaan älypiirturiin etäyhteyden pysäyttämättä ajoneuvoa ja tarkistamaan, onko kuljettaja syyllistynyt ajo- ja lepoaikarikkomuksiin. Lisäksi uusiin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa paikannustieto viranomaisia varten.

– Toisaalta ne kuljetusyrittäjät, joiden asiat ovat kunnossa, saattavat hieman säästää aikaa älypiirturien myötä. Enää heidän ajoneuvoaan ei pysäytetä turhaan ajo- ja lepoaikatarkastuksen vuoksi. Päämiehemme mukaan valvonta ei edelleenkään toimi mistään toimistosta käsin, vaan poliisin on oltava passissa tien vieressä noin kahden – kymmenen metrin päässä tarkastettavasta autosta, Salmi sanoo.

Pieni helpotus on luvassa älypiirturien käyttäjille. Kuljettajan ei enää tarvitse merkitä aloitus- ja lopetusmaata piirturin kautta.

Nykyisten digipiirturien kuljettajakorttien pi-

Kun kaikki on kunnossa, korjaamolta saa matkaan mukaan ajopiirturin tarkastuskilven.

täisi toimia myös uusissa älypiirtureissa. Tosin tällöin älypiirturin kaikki uudet ominaisuudet eivät ole käytössä, kuten viranomaisen etävalvonta.

– Se voi olla kuljettajan kannalta hyväkin tieto, Trafin yksikönpäällikkö Marko Rajamäki hymähtää.

Jos älypiirturin kaikki uudet ominaisuudet haluaa käyttöönsä, on hankittava uusi kuljettajakortti. Trafi arvioi niiden tulevan käyttöön huhtikuussa 2019. Sen jälkeen, kun kuljettajakortti vanhenee, kaikki saavat uudenlaiset kortit. Rajamäki ei vielä osaa sanoa varmasti niiden hinnoista, mutta arvelee loppusumman pysyvän entisellään eli sadassa eurossa.

– Korttien kilpailutus on tänä keväänä.

Korttivalmistaja tekee vain painatuksen, sillä Euroopassa on ainoastaan kourallinen yri-

Aika pyöristyy yrittäjän eduksi Edellinen ajopiirturiasetus astui voimaan vain seitsemän vuotta sitten 1.10.2011. Ns. toisen sukupolven digipiirturi säästi edelliseen malliin verrattuna kuljettajan ajoaikaa parhaimmillaan 30-60 minuuttia päivässä. Ensimmäisen sukupolven digipiirturi pyöristi minuutin ajoksi, jos minuutin aikana auto liikahti metrinkin. Toisen polven digipiirturi taas toimi pisimmän yhtäjaksoisen tehtävän mukaan: Jos minuutin aikana ajettiin 29 sekuntia ja levättiin 31 sekuntia, piirturi laski koko minuutin levoksi.

Vaikka yhtään älypiirturia ei vielä helmikuussa 2018 ollut markkinoilla, Piirlan Harri Salmi vakuuttaa, että sama kuljetusyrittäjälle edullinen pyöristämiskäytäntö toimii myös älypiirtureissa.

– Osa kuljetusyrittäjistä on intoillut, että älypiirtureiden myötä ajoneuvoihin ei enää tarvitse hankkia muita paikannuslaitteita. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Älypiirturin paikannustieto on vain viranomaisia varten eikä päivitysväli olisi muutenkaan tarpeeksi tiheä laadukkaaseen seurantaan, Salmi kertoo.

tyksiä, jotka tekevät sirullisia muovikortteja, Rajamäki sanoo.

Kuljettajakortin siru muistuttaa tavallisen pankkikortin sirua. Uuden älypiirturin myötä sen turvallisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota kuin ennen.

Poliisi pystyy valvomaan samoilla laitteilla kaikkia EU-maista tulevia raskaita ajoneuvoja.

Poliisin riesana on ollut, että nykyisiä digipiirtureita on pystytty manipuloimaan ulkopuolisten laitteiden avulla. Myös kuljettajakortin tietoja on päästy muokkaamaan. Älypiirtureiden uudella protokollalla laitetaan salausjärjestelmät uusiksi.

– Luultavasti uusi protokollakin on mahdollista hakkeroida, mutta hakkerointi pitää nyt aloittaa uudelleen alusta, Salmi arvioi. ■

Älypiirturi • Seuraa ajoneuvon sijaintia paikannusjärjestelmän (GNSS) avulla • Kirjaa ajoneuvon matkan aloitus- ja lopetussijainnin sekä sijainnin kolmen tunnin välein • Vanhat Kitas 2 -anturit eivät toimi uusien älypiirturien kanssa • Uusissa sineteissä on yksilöidyt sarjanumerot, joista korjaamo pitää kirjaa • Ajopiirturiasetus (EU) 2016/799.

RASKASSARJA • 23

LAATUTUOTTEITA RASKAAN Raskassarja-spraytuotteet vaativaan ammattikäyttöön

Raskassarjajarrunauhat

● Suomen olosuhteisiin

sovitetut kitkakertoimet

Raskassarjavaroituslippusarjat

● alumiinisella kiinnityskiskolla

Raskassarja-laatutuotteet kuljetuskaluston pesuun

N SARJAN AMMATTILAISILLE Raskassarjapaperituotteet moneen käyttöön

RASKASSARJA-SIDONTALIINAT 50 mm 2500/5000 kg SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 50 mm RS80400 Liinaosa 6 m + 0,5m, kiristinosa RS80401 Liinaosa 9,5 m + 0,5m, kiristinosa RS80402 Liinaosa 12 m + 0,5m, kiristinosa RS80403 Liinaosa 18 m + 0,5m, kiristinosa, normaalikoukulla normaalikoukulla RS80404 Liinaosa salpakoukulla

9,5 m + 0,5m, kiristinosa normaalikoukulla

SIDONTALIINOJEN OSAT 50 mm RS80405 Liinaosa 9,5 m kolmiopäätteellä RS80406 Liinaosa 11 m kolmiopäätteellä RS80407 Liinaosa 13 m kolmiopäätteellä RS80408 Liinaosa RS80409 Liinaosa RS80410 Liinaosa

9,5 m normaalikoukulla 12 m normaalikoukulla 18 m normaalikoukulla

RS80411 Kiristinosa

0,5 m normaalikoukulla

Raskassarjaistuinsuojat

● kestävät kulutusta

RASKASSARJA-SIDONTALIINAT 45/30 mm 2500/5000 kg SIDONTALIINAT PIKALUKOLLA 45 mm RS80420 Pikalukkoliina 4 m umpikorikoukulla RS80421 Pikalukkoliina 6 m umpikorukoukuilla SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 45 mm RS80422 Sidontaliina 3 m + 1 m, kiristinosa RS80423 Sidontaliina 5 m + 1 m, kiristinosa RS80424 Sidontaliina 3 m + 0,3 m, kiristinosa RS80425 Sidontaliina 5 m + 0,3 m, kiristinosa umpikorikoukulla umpikorikoukulla SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 35 mm RS80430 Sidontaliina 5 m + 1 m, kiristinosa RS80431 Sidontaliina 3,5 m + 0,3 m, kiristinosa RS80432 Sidontaliina 5,5 m + 0,3 m, kiristinosa umpikorikoukulla umpikorikoukulla

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Pekant RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

www.pekant.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO/VARAOSAT: TURKU

VR:n huoltoauto kulkee raiteilla ja teillä Suomen rautateiden rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava VR Track on saanut käyttöönsä ainutlaatuisen, sekä tiellä että kiskoilla liikkuvan Unimog-kaksitieajoneuvon. Erikoisvarusteltu huoltoauto voi ajaa tietä pitkin tasoristeykseen ja liikkua siitä suoraan työkohteeseen kiskoja pitkin.

Unimog U427 Road-Rail -kaksitieajoneuvossa on 220 kW:n 6-sylinterinen moottori. Auto on varusteltu 12 tonnimetrin nosturilla, lumiauralla ja -lingolla sekä harjalaitteella, jotka soveltuvat erityisesti käytettäviksi rautatieympäristössä.

Unimog toimii missä tahansa Suomen 6 000 kilometrin pituisilla kiskoreiteillä – sekä tarvittaessa länsirajan toisella puolella Ruotsissa. Sen raideleveys on säädettävissä Suomen 1 524 millistä Ruotsin 1 435 milliin.

Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

info@pekant.fi

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16 Suomen rataverkolla riittää lumenaurausta 6 000 kilometrin verran.

Sprinteristä yli 1 700 variaatiota Mercedes-Benzin keväällä uudistuva Sprinter lyö aiemmat ennätykset pakettiautojen muunneltavuudessa: tarjolle on tulossa yli 1 700 erilaista vaihtoehtoa.

Sprinterin tavaratilan koko on 17 kuutiometriä. Mercedeksen suosituimman pakettiautomallin kyytiin mahtuu enimmillään seitsemän eurokokoista kuormalavaa ja 3 000 kilon hyötykuorma.

Suomessa uutuusmallin myynti alkaa maaliskuussa, ja ensimmäiset autot saadaan maahan kesäkuun aikana.

26 • RASKASSARJA

KUVA ØVERAASEN

TIENHOITO

Auran ja harjan yhdistelmää ei ole hankala ajaa, joskin sen ohittaminen kestää hieman perinteistä auraa kauemmin.

Lumenaurausta Norjan malliin Øveraasen kehitti yhdistelmän, jossa auran jälki viimeistellään harjauksella.

Teksti SARI JÄRVINEN

M

oni oslolainen on saattanut aamulla töihin ajaessaan hieraista silmiään kahdesti, kun Øveraasenin uusi aurausyhdistelmä on suhahtanut vastaan. Ensin pimeydestä sukeltaa esiin perinteinen aura, joka sinkoaa isoimmat nietokset tien sivuun. Se KUVA SARI JÄRVINEN

on kiinnitetty tavallisen 320-hevosvoimaisen kuorma-auton eteen. Neliakselisen vetoauton perässä kulkee 13 metriä pitkä kärry, jossa on pyörivä harja. Se suhisee jäljelle jäänyttä irtoainesta pois. Yhdistelmän jäljiltä tie on entistä lähempänä kesää.

– Onhan se iso ilmestys, mutta vähempi ei riitä, jos puhdasta halutaan, Destia Oy:n laatupäällikkö Rauno Kuusela totesi Talvitiepäivillä Lahdessa helmikuun alussa 2018.

Mitä vähemmän asfaltille jää myöhemmin sulavaa jäätä, sen parempikuntoisena tien pinta säilyy puhumattakaan tien liukkauden vähenemisestä.

Toki 20-metrinen tehopaketti on perinteistä auraa kalliimpi, mutta Abrahamsen vakuuttaa, että Norjassa sen hankkineet ovat aivan tavallisia urakoitsijoita.

– Kyllä me sen Suomeenkin tuomme, kunhan saatte rahat kokoon, myyntijohtaja hymähtää. ■

”

Arctic Machine Oy:n yhteistyökumppanin Øveraasenin uusia työjuhtia on Norjassa liikkeellä viisi kappaletta. Niiden esikuvana on lentokenttien aurauskalusto, jolta on aina vaadittu erinomaisen tarkkaa jälkeä. Lentokentillä työn viimeistelee vielä harjan perässä kulkeva puhallin, mutta sitä ei tiekäyttöön tulevaan laitteeseen asennettu. Laitteessa on nimittäin voimaa niin, että valmistaja pelkäsi liikennemerkkien olevan vinossa aura-auton ohiajon jälkeen. Øveraasen jalosti yhdistelmän lentokentiltä maantiekäyttöön, sillä teiden huono kunto on huolestuttanut myös naapuriamme.

Abrahamsen oli esittelemässä uutta kalustoa suomalaisen yhteistyökumppaninsa Arctic Machinen messuosastolla Talvitiepäivillä Lahdessa.

– Uusi yhdistelmä vähentää suolan käytön tarvetta. Vesi ja jää saadaan sen ansiosta tarkemmin ja nopeammin pois tieltä, Øveraasenin myyntijohtaja Erik Abrahamsen kertoo.

Kyllä me sen Suomeenkin tuomme, kunhan saatte rahat kokoon”, myyntijohtaja hymähtää.

RASKASSARJA • 27

SUURIN

AMMATTI-

TAITOISIN raskasta kalustoa palveleva varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju

Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella teitä palvelevat: Suomen kattavin yrittäjävetoinen raskaansarjan varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju. www.raskassarja.fi

SERVICE

Originator

Hyvinkään HRP

Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

UUSI VIRALLINEN HIAB-HUOLTOPISTE LAHDEN SEUDULLA

PUUNKUORMAAJAKIERTUE Lahdessa 4.5. Retro Trucks Rekkakukossa 5.5.

Ensimmäiset vetykäyttöiset autot tulevat sataman käyttöön.

AUTOUUTISET

Uusi Kenworth kulkee vedyllä ja ilmalla Paccar esitteli Las Vegasissa Kenworth T680 -kuorma-auton, jonka polttokennot toimivat vedyllä.

L

ännen autouutuus tuottaa sähköä polttokennolla, joka käyttää polttoaineenaan vetykaasun ja ilman yhdistelmää. Pakoputken päästönä on ainoastaan vesihöyryä. Polttokennolta sähkö johdetaan joko suoraan sähkömoottoreille tai latausvirraksi litium-akuille.

Vetyauto on osa Kenworthin ZECT-nollapäästöohjelmaa.

Kenttätestit tehtiin Seattlen alueella.

– Vetytoiminen T680 on menestynyt hyvin kenttätesteissä. Nyt olemme valmiit aloittamaan ensimmäiset toimitukset asiakkaalle.

Autoilla ajetaan kuljetuksia sataman palveluksessa Los Angelesin Long Beachilla, Kenworthin tuotekehitysjohtaja Stephan Olsen sanoo.

Ensimmäiset vetyautot lähtevät Kaliforniaan Total Transportation Services Inc. -yhtiölle.

Olsenin mukaan kuorma-auton toimintasäde on noin 240 kilometriä ja teho 565 he-

vosvoimaa.

– Testimme osoittaa, että auto suoriutuu itse ajossa vähintään yhtä hyvin kuin perinteisellä dieselmoottorilla varustettu auto.

– Alalla on paljon lupauksia, mutta nyt näemme vielä kirkkaammin päivän, kun Kenworthin nollapäästöiset ja lähes nollapäästöiset autot ovat tavallinen näky liikenteessä. Kenworth on panostanut paljon niiden kehitykseen ja eri toteutustapojen vertailuun, Olsen kertoo. ■

DAFilta 90-vuotispäivien kunniaksi erikoismalli DAF Trucks esitteli 90-vuotisjuhlavuoden erikoismallin uudesta XF-mallistaan. Tällä kunnioitetaan Hub van Doornen 90 vuotta sitten luomaa perustaa DAFille, joka on nykyään Euroopan menestyneimpiä kuorma-autonvalmistajia.

Erikoismallia on myynnissä vain rajoitettu 250 ajoneuvon erä. Saatavilla on vetoauto 4x2-rakenteella (FT) Manner-Euroopan markkinoille ja 6x2-rakenteella (FTG) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin markkinoille. Jokaisella ajoneuvolla on oma yksilöllinen numeronsa, joka näkyy sekä ohjaamon koristeellisissa sisätiloissa että erityisessä valaistussa DAF-logossa, joka erottuu, kun ovi on avoinna.

”Vuoden 2018 kansainvälisen kuorma-auton” erikoismallista on saatavilla kolme metallivärivaihtoehtoa.

RASKASSARJA • 29

TURVALLISUUS

Koiviston Auto Oy:ssä esimiehet käyvät noin kolme kertaa vuodessa jokaisen kuljettajan kanssa yhdessä läpi kyseisen kuljettajan ajotaparaportteja.

Ajotavan seuranta kannustaa ennakoimaan liikenteessä Lahdessa linja-autoliikenteen paikallisvuoroissa on käytössä ajotapaseuranta.

Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta entisestään. Seuranta aloitettiin noin vuosi sitten. Tulokset ovat lupaavia.

Teksti MARIANNE MÄKITALO | kuvat KOIVISTON AUTO OY

K

oiviston Auto Oy otti Lahden paikallisliikenteen linja-autoissa noin vuosi sitten käyttöön kuljettajien ajotaparaportoinnin. Koiviston Auton toimitusjohtajan Mikko Markkulan mukaan ajotavan seuraaminen on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi liikenneturvallisuuden parantamisessa.

– AC-Sähköautot Oy:n meille toimittama AC Panther -ajoneuvotietokone kerää tietoa toiveidemme mukaisesti.

30 • RASKASSARJA

Liikennöitsijän tarpeisiin vastaava ajotaparaportti on olennainen tekijä sille, että seurannalla pystytään aidosti vaikuttamaan kuljettajien ajotapaan.

– Mittaamme esimerkiksi nopeusrajoitusten noudattamista, äkkijarrutusten määrää ja tyhjäkäynnin sallitun määrän noudattamista. Tavoitteenamme on taloudellisen ajotavan lisäksi rauhoittaa kuljettajien ajotapaa sekä kannustaa yhä harkitumpaan ja ennakoivampaan ajoon.

– Tämä lisää liikenneturvallisuutta ja vä-

hentää kuljettajien stressiä, Markkula jatkaa.

Yrittäjälle ajotietokoneet ovat merkittävä investointi. Ajotapaseurannan käyttöönotto vaatii myös työyhteisöltä uusia toimintatapoja.

– Isossa yrityksessä esimiehien on varattava aikaa palautekeskusteluihin. Meillä esimiehet käyvät noin kolme kertaa vuodessa jokaisen kuljettajan kanssa yhdessä läpi kyseisen kuljettajan ajotaparaportteja.

Hyvien tuloksien saavuttamiseksi Mark-

TURVALLISUUS

DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta.

Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä.

Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle.

Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat.

Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan.

• DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja.

• Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.fi

kulan mukaan on tärkeää, että jokaiselle kuljettajalle määritellään yksilöllisiä tavoitteita ja tavoitteet suhteutetaan aina kuljettajan ajotapaan.

– Ajotaparaportin arvioinnin on oltava avointa. Kuljettajalle on oltava selvää, mitä mitataan ja miten hän voi omaa toimintaansa muuttamalla vaikuttaa ajotapaansa. Tuloksia syntyy säännöllisellä seurannalla.

Markkulan näkemyksen mukaan Lahdessa paikallisliikenteen kuljettajat ovat suhtautuneet positiivisesti raportointiin. Seurantaraporttien käsittely on ammattimaista ja myönteistä.

– Raportti tuo kuljettajille uutta ulottuvuutta ajotavan kehittämiseen. Kuljettajat myös kyseenalaistavat tuloksia, jos heidän oma kokemuksensa on ristiriidassa raportin antamien tietojen kanssa. Tämäkin kehittää seurantaa.

Markkula uskoo, että työyhteisössä on syntynyt luottamusta ajotapaseurantaan ja sen hyödyllisyyteen. Hänen mukaansa katukuvassa paikallisliikenne näkyy harkitumpana, rauhallisempana ja ennakoivampana.

– Kuljettajilla on selkeä näkemys siitä, mitkä seikat vaikuttavat ajotapaan. Esimerkiksi liikennevahinkojen määrään vaikuttavat

peudet pysyvät hillittyinä, ja äkillisiin tapahtumiin on helpompi ja nopeampi reagoida, Markkula jatkaa.

Koiviston Autossa tavoitteena on taloudellisen ajotavan lisäksi rauhoittaa kuljettajien ajotapaa sekä kannustaa yhä harkitumpaan ja ennakoivampaan ajoon.

monet tekijät, joihin ennakoivalla ajotavalla voi vaikuttaa.

Markkulan mukaan yksi kiinnostava mitattava asia on äkkijarrutusten määrä. Tilannenopeuden lisäksi jarrutusten määrään vaikuttavat monet, osin kuljettajasta riippumattomat tekijät.

– Asiakas voi painaa pysähtymisnappia viime hetkellä, ja kuljettajalle tulee kiire jarruttaa. Tai asiakas tulee pysäkillä näkyville viime hetkellä katoksen takaa halutakseen kyytiin. Ennakoivalla ajotavalla tilanneno-

Kuljettaja Muamer Podzic näkee työpaikkansa ajotapaseurannan hyvänä asiana.

Ajotyyliänsä Podzic ei ole juurikaan seurannan vuoksi joutunut muuttamaan. Kuljettajalle ajotietokoneen keräämä tieto tuo tukea myös epäselviin tilanteisiin.

– Esimerkiksi äkkijarrutustilanteita voi syntyä toisia ajoneuvoja kohdatessa, ja toisen auton kuljettaja voi tulkita linja-auton tulleen liian lujaa. Ajotapaseurannalla liikennöitsijä voi osoittaa sen, millä nopeudella hänen kalustollaan on ajettu.

Koiviston Auton Mikko Markkula puhui Lahdessa järjestetyillä Talvitiepäivillä 8.2. linja-autonkuljettajan ajotapaseurannan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.

Markkula arvioi, että ajotapaseuranta soveltuu kaikille ammattikuljettajille.

– Tärkeintä on pohtia, millaista kyseisen yrityksen liikenne on, ja mitkä ovat kyseisillä ajoilla keskeisiä mitattavia asioita. Linja-autoliikenteessä kuljetetaan matkustajia.

Vahingoista puhuttaessa keskeistä on pohtia, miten saada henkilövahinkojen osuus minimiin. ■

RASKASSARJA • 31

REPORTAASI

Lanta ei lopu Fortumin voimalaitokselle Järvenpäähän rahdataan päivittäin useita kuormia hevosenlantaa.

HorsePower-kuljetukset takaavat jo täysipäiväistä hommaa monelle raskaan kaluston kuljettajalle.

Mikäli tekijöitä on uskominen, työ lisääntyy jatkossa.

32 • RASKASSARJA

REPORTAASI

koskaan

Pakkanen paukkuu, ja polttolaitokselle lähtevä lanta höyryää.

RASKASSARJA • 33

REPORTAASI

Joni Näveri tekee kouranosturilla hevosenlantakuormaa.

Tyypillinen hevostallin lantala. Tämä materiaali on hyvä saada kiertoon.

Teksti ja kuvat: KARI SAARINEN

A

utonkuljettaja Joni Näveri sompailee Scanialla varsin tyypillisen hevostallin pihassa. On kipakka pakkasaamu ja olemme keskisellä Uudellamaalla Järvenpäässä. Näveri saa olla tarkkana kuormurin sarvissa. Lantalan viereen pitää pakitella jyrkähköä alamäkeä.

– Lumi ja jää niitä suurimpia haasteita ovat. Välillä tuppaa olemaan erittäin liukasta, Moondo-kuljetuksen palveluksessa oleva Näveri sanoo.

Hän ajaa vakituisesti hevosenlantaa Fortumin voimalaitokselle Järvenpäähän. Siellä lantaa sekoitetaan muuhun biomateriaaliin,

ja polton lopputuloksena on sähköä ja lämpöenergiaa. Toiminta käynnistyi vajaat kolme vuotta sitten energiayhtiön sisällä ideoidun startupin merkeissä.

Lantalan viereen parkkeerattuaan pornaislainen ammattikuljettaja kiipeää nupin perässä olevan kouranosturin puikkoihin.

Varmoin ottein hän lappaa hevosenlantaa auton lavalle. Pakkasilmaan pöllähtää lantakasasta muhevaa höyryä.

Osa jätösten lähteistä hirnahtelee ja aterioi läheisellä laitumella. Kaikkiaan tilalla on kymmenkunta hevosta.

Näveri tekee lastauksen runsaassa vartissa. Tämän jälkeen on vuorossa jo aiemmin

lähiseudun muista lantaloista täytetyn kärryn haku auton perään.

Tällä kertaa nuppi ja kärry viedäänkin höyryävine lasteineen Espooseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, koska siellä Fortumilla on meneillään muutamia kokeita lannan ja puupohjaisten materiaalien yhdistämisessä. Yhtiöllä on Suomen suurimmalla kaatopaikka-alueella vuokrattuna 5 000 neliömetrin laajuinen läjityskenttä lannan välivarastointia varten.

– Tämä on ihan mielekästä työtä. Ei aina yhtä ja samaa, vaan paikat ja olosuhteet hieman vaihtelevat, Näveri huikkaa ja lähtee tien päälle.

Vaihtolavallinen hevosenlantaa on tuotu voimalaitokselle. Sen jälkeen siihen sekoitetaan puupohjaista biojätettä, ja miksaus poltetaan.

34 • RASKASSARJA

REPORTAASI Järvenpäässä aivan Tuusulan rajalla sijaitsevalle biopolttolaitokselle on vain muutaman minuutin matka, joten ei muuta kuin pelipaikalle. HorsePowerin logistiikkavastaava Mikko Laisi on luvannut esitellä voimalan toimintaa ja sitä, miten hevosenlanta oikein saadaan muutettua energiaksi. Samalla pääsen jututtamaan kuskia, joka tuo samaa materiaalia vaihtolavalla paikalle.

Lantaa kerätään talleilta pelkästään pääkaupunkiseudulla toista tuhatta tonnia viikossa.

Lisäksi toimintaa on pienemmissä määrin jo myös Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Vastaava palvelu on tarjolla Ruotsissakin. Sieltähän löytyy hevosia noin 400 000, kun niitä Suomessa on enää noin 75 000.

– Ringissämme on tällä hetkellä noin 4 000 hevosta. Kun yhden omakotitalon lämmittäminen hoituu kahden hevosen lantatuotoksilla, niin voidaan laskea, että jo nykyisin kerättävällä lantamäärällä lämpiää pari tuhatta taloa vuoden ympäri, Laisi summailee.

Yhtiön hankkima lanta päätyy paitsi Järvenpään polttolaitokseen myös esimerkiksi Loimaalle vastaaviin tarkoituksiin. Toki sinne viedään lähempää kootut kuormat.

– Lähienergia ja kiertotalous. Nehän ovat päivän sanoja. Tässä ne toteutuvat mainiosti, Laisi sanoo.

us. Näverin tavoin Vallius on mies paikallaan näihin hommiin. Vaihtolavakyytejä hoitava keravalainen on ollut kuljetusalalla kymmenkunta vuotta. Viime syksystä saakka hän on hoidellut HorsePowerin ajoja.

– Ei hevosenlannan kuljettaminen juuri eroa muista vaihtolavakeikoista. Tässä pääsee toki näkemään hieman useammanlaisia paikkoja kuin jossakin muussa ajossa.

Pimeys, liukkaus ja mahdolliset henkilöautoilijoiden töpeksinnät ovat jonkinlaisia riskitekijöitä, Vallius tuumailee.

– Lantakuljetukset ovat lisääntymään päin. Ratsutilojen ja energiayhtiön välisellä yhteistyöllä on työllistävä vaikutus. Lantahan ei lopu koskaan. ■

”

HorsePowerin sopimustallien lanta päätyy Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäässä, jossa lanta jalostetaan energianlähteeksi.

– Hevosenlannan hankkiminen polttoaineeksi on organisoitu kahdella eri tavalla.

Joko lantalasta käydään sovituin väliajoin tekemässä kouralla kuorma tai sitten sinne viedään talliyrittäjän itsensä täytettäväksi vuokravaihtolava, joka määräajoin haetaan tyhjennykseen samalla, kun paikalle viedään uusi lava, Laisi selittää.

– Entistä enemmän on tarkoitus ajaa toimintaa vaihtolavapohjaiseksi. Logistiikan tulee kaikkiaan olla tarkasti suunniteltua ja aikataulutettua, jotta turhalta ajolta vältytään.

Lantaa ajaa jo muutama auto ihan vakituisesti. Koura-ajot ovat yhdellä liikennöitsijällä, vaihtolava-ajot toisella.

HorsePowerin toimintakaavaan kuuluu myös kuivikkeen välittäminen talleille. Kutterilastua tuodaan paaleina, pellettiä suursäkeissä tai silkkana puruna. Pakatut kuivikkeet ajaa yksi kuljetusliike. Irtosahanpurun toimittavat pääasiallisesti sahojen sopimus­ urakoitsijat. Koko kuivike- ja lantahuoltokonseptista laskutetaan talliyrittäjää yhdellä kertaa.

Logistiikkavastaava myöntää, että hevostallin ja voimalaitoksen toimintakulttuureissa on niin suuri ero, että niiden sovittaminen yhteen on ollut ajoittain haasteellista. Talleilla tulisi muistaa, että lannan sekaan ei saisi eksyä vierasta ainesta. Pahimmillaan kivet, muovisäkit ynnä muut voivat jumiuttaa polttolaitoksella koko syöttölinjan.

Autonkuljettajilta pitää löytyä malttia liikutella ajokkiaan tallin lähistöllä niin, etteivät eläimet vallan vauhkoonnu. Ihmisten pihoissa tulee kunnioittaa yksityisyyttä.

Kuljetusliike Juha Rahomäen ajoneuvoyhdistelmä kurvaa voimalan pihassa vaa’an kautta purkupaikalle kuskinaan Ville Valli-

Tässä pääsee näkemään hieman useammanlaisia paikkoja kuin jossakin muussa ajossa.

Pimeys, liukkaus ja mahdolliset henkilöautoilijoiden töpeksinnät ovat jonkinlaisia riskitekijöitä”, Vallius tuumailee.

Ville Vallius on ollut kuljetusalalla kymmenkunta vuotta. Viime syksystä lähtien hän on ajanut yksinomaan HorsePower-kuormia.

RASKASSARJA • 35

www.raskasosa.com

Raskaan kaluston varaosat & korjaamo Varaosamyymälä: Paljetie 1, Rovaniemi p. 016-345 252 ma-pe 7.00-18.00 la 9.00-13.00 Varaosapäivystys: p. 0500-500 252

Korjaamo: Ahjotie 31, Rovaniemi p. 040-6800 209

Uuden Scanian hyvä polttoainetalous siivitti R 450:n voittoon.

Scania voitti 1 000 Point Testin

S

canian uuden sukupolven kuorma-auto valtasi ykköspaikan Euroopan perusteellisimmassa – ja todennäköisesti myös kalleimmassa – kuorma-autovertailussa 1 000 Point Testissä jo toisena vuotena peräkkäin.

Tämän vuoden 1 000 Point Test keskittyi autoihin, joissa on keskikokoinen ohjaamo ja joiden teho on 450 hevosvoimaa. Testiin osallistuivat Scania R 450, Mercedes-Benz Actros 1845 ja Volvo FH 460.

Scanian uusi Pulse & Glide -toiminto (P&G), alamäkinopeussäädin sekä päivitetty ennakoiva vakionopeussäädin paransivat polttoainetaloutta. P&G auttaa maksimoimaan rullausmatkat. Näin ajoneuvon liike-energia saadaan entistä paremmin hyödynnettyä mäkisillä teillä. Uuden ominaisuuden ansiosta polttoaineenkulutus vähenee, mikä auttoi siivittämään Scanian 1 000 Point Testin voittajaksi.

Scania osoittautui myös nopeimmaksi kuorma-autoksi kaikissa vertailuissa.

Scanian uuden sukupolven kuorma-auto menestyi ohjaamo-, voimansiirtolinja-, polttoaineenkulutus- ja hyötykuormakategorioissa.

Scanian kokonaispistemäärä vuoden 2018 testissä oli 954,5 pistettä. Seuraavaksi tuli Mercedes 943,2 pisteellä. Volvon pistemäärä oli 941,9.

1 000 Point Testissä kansainvälinen joukko kuorma-autotoimittajia pisteyttää autot subjektiivisesti. Nämä arviot yhdistetään objektiivisiin mittaustuloksiin. Testi suoritetaan 180 kilometrin pituisella reitillä Lounais-Saksassa. 1 000 Point Test toteutetaan usean ison eurooppalaisen alan lehden yhteistyönä. Sen järjestää saksalainen ETM Verlag, jonka julkaisuja ovat muun muassa Lastauto Omnibus ja Fernfahrer.

Testeissä mitattiin muun muassa kiihtyvyyttä, matkanopeutta moottoritiellä ja ajoa ylämäessä.

Syksyn 2016 uuden kuorma-autosukupolven julkistuksen jälkeen Scania on menestynyt useissa vertailuissa ja yksittäisissä lehdistötesteissä. Se voitti kolme edellistä isoa eurooppalaista vertailua ja on pärjännyt hyvin yli 40 yksittäisessä lehdistötestissä, joissa on arvioitu polttoaineenkulutusta. Testejä on tehty 11 maassa Euroopassa. ■

36 • RASKASSARJA

DIGITALISAATIO 2/5

Digitalisoimisen lisäksi Talvitiepäivillä Lahdessa kiinnostivat uudet koneet ja tienhoidon laitteet.

Talvitienhoitoon vauhtia digitaalisuudesta Raskaaseen kalustoon on viime vuosina asennettu monien hankkeiden yhteydessä teiden kuntoa valvovia laitteita, mutta onko niistä ollut mitään hyötyä?

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

S

amaan aikaan, kun autoilijat ovat mananneet talven liukkaita kelejä, on maanteiden kuntoa valvottu digitaalisesti tarkemmin kuin koskaan. Monen bussin, tienhoitoauton ja jakeluauton puskurin suojiin on kiinnitetty sensoreita. Tuulilasien takaa kameroiden herkeämätön katse on lakaissut asfaltin montut ja polanteet.

Parhaimmissa tapauksissa on saatu selville, missä kohdin tietä kunnostusta tarvitaan.

Toisaalta sen olisi voinut kertoa kuka tahansa ammattikuljettaja – itse asiassa moni niin tekikin: Tienkäyttäjän puhelinlinja ruuhkautui joulukuussa.

Huoltoasemien kahviloissa pohdittiin, että olisiko pitänyt sijoittaa digiprojekteihin käytetty raha tienhoitoon. Nyt vain tietokoneen ruudun takaa päivitellään, että onpa siellä liukasta.

– Digitalisaation avulla voi säästää työaikaa. Esimerkiksi urakan työnjohtaja ajaa tarkastusreitin noin kerran viikossa, tekee pistokokeita ja laadunvalvontaa, joihin menee paljon aikaa. Lisäksi on haastava tehdä dokumentteja samalla kun ajaa. Tässä kohdin digitalisaatio helpottaa ja nopeuttaa työtä ja säästää ajokilometrejä, Destian kehityspäällikkö Oiva Huuskonen perustelee.

Monet tienhoidon digitalisaatiohankkeet toimivat periaatteessa siten, että data kerätään tien päältä autoihin asennettujen lisälaitteiden avulla, joista se siirretään pilvipalveluihin. Siellä kuvat, videot ja muu informaatio odottavat jatkokäsittelyä.

Sen jälkeen tulee homman haastavin osuus. Harvalla on päivätolkulla aikaa katsoa autosta kuvattua videokuvaa mahdollisista kuopista, jäästä ja lumisateesta.

Maanteiltä kerätyt bitit pitäisi saada muutettua automaattisesti käyttökelpoiseen ja luotettavaan muotoon siten, että nähtäisiin nopeasti, mitä tielle pitää tehdä.

– Se on hankala tehtävä, Jyväskylän yliopiston laskennallisten tieteiden professori Lauri Kettunen myöntää.

Yritystä on kuitenkin ollut. Kettunen on ollut mukana kehittämässä Jalonne Oy:n RoadDatan automaattista järjestelmää, joka analysoi tieltä kerättyä dataa.

– Järjestelmä pystyy jo arvioimaan esimerkiksi tien pinnan korkeutta, auton liikkeitä ja sitä, miten kuljettaja käyttää polttoainetta. Tarvittaessa järjestelmä antaa hälytyksen tienhoitajalle, jos tien kunto vaatii tarkistusta, Kettunen kertoo.

Myös Teconer Oy:ssä on onnistuttu datavyöryn analysoinnissa. Yritys on kerännyt teiltä

RASKASSARJA • 37

DIGITALISAATIO 2/5 säätietoja muun muassa busseihin asennettujen optisten sensorien avulla.

– Hyvä esimerkki saatiin Paimiosta. Siellä tie oli märkä ja lämpötila lähellä nollaa. Sitten alkoi kevyt lumisade ja tie suolattiin, Teconerin toimitusjohtaja Taisto Haavasoja kertoo.

Busseista saatujen tietojen mukaan suolaus ei kuitenkaan onnistunut noin kilometrin pätkällä: Kahden tunnin kuluttua tien pinta alkoi jäätyä. Syynä oli ilmeisesti se, että joki oli lähellä.

Tällaisessa tapauksessa digitaalisesti kerätty data auttaa tienhoitajaa paikantamaan lisähoitoa vaativan tienpätkän.

– Minusta olisi reilua, että bussiyhtiöille maksettaisiin kompensaatiota siitä, että he pitäisivät huolta anturien puhtaudesta. Se on pieni, mutta tärkeä työ, Haavasoja pohtii.

Ei digitaalisen tiedon kerääminen tietenkään ole ilmaista, vaikka se onkin edullisempaa kuin kiinteän sääaseman ylläpito. Jos haluttaisiin seurata 5 000 kilometrin pituudelta teitä, tehtävää varten pitäisi varustaa lähes sata bussia. Yhden bussin varustaminen toimivine datayhteyksineen maksaa Haavasojan arvion mukaan noin 3 000 euroa / vuosi.

Myös HERE WeGo, TomTom ja Google Maps ovat olleet kiinnostuneita saamaan digitaalisesti kerättyä dataa käyttöönsä. Navigaattori voisi määritellä realistisemman ajoajan tien kunnon ja ruuhkien perusteella.

– Se vähentäisi kuljettajien stressiä. Ongelmana vain on, että maailma ei ole vielä valmis tuottamaan tällaista dataa, Vionice Oy:n toimitusjohtaja Markus Melander harmittelee.

Tätä kohti kuitenkin mennään. Melanderin mukaan tulevaisuudessa paras talvitienhoito syntyy siten, että autoista kerätty tieto yhdistetään kiinteiltä sääasemilta saatuun tietoon. Koneäly analysoisi sen mahdollisimman virheettömäksi.

– Tai ei se mitään tulevaisuutta ole, vaan jo tätä päivää. Metsäyhtiöiden puutavara-autoista saatujen tietojen perusteella tekoäly on jo pystynyt jalostamaan käyttökelpoista tietoa, Melander sanoo.

Digitalisoimisesta keskusteltiin Talvitiepäivillä Lahdessa helmikuun alussa. Vaikka seminaariväki olikin suurelta osin yhtä mieltä siitä, että tienhoidon digitalisaatio on tulevaisuutta, Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen muistutti, että se ei yksin riitä.

– Seuraavalla hallituskaudella sata miljoonaa euroa pitäisi käyttää korjausvelan vähentämiseen ja toisella sadalla miljoonalla varmistettaisiin nykyisen tieverkon pysyminen kunnossa, Raitanen totesi. ■

– Etenkin pohjoisessa säävalvonta-asemat ovat liian harvassa. Tällöin autoista kerättävällä tiedolla voidaan täydentää ennustuksia, Virve Karsisto Ilmatieteen laitokselta kertoo.

0207 119 862 0207 119 877

38 • RASKASSARJA

AUTOUUTISET

Kevät tuo maansiirtoon uuden Ässän

Sisu Polar Rock S:n alusta ja runko ovat tuttua Sisua, mutta voimalinja on uutta.

U

udella Polar Rock S -maansiirtoautolla Sisu teki vahvan avauksen alkuvuonna kotimaan keskiraskaiden 500-­ 550-hevosvoimaisten maansiirtoautojen markkinoille.

Voimanlähteenä on Mercedes-Benzin Actroseistakin tuttu toisen sukupolven OM 471 -moottori. Sisun voimalinjan muodostaa tämän koneen 530-hevosvoimainen versio ja 12-vaihteinen PowerShift 3 -vaihteisto. Moottorin suurin vääntömomentti on 2 600 newtonmetriä ja moottoritehoa on riittävästi aina 76 tonnin yhdistelSisun alustaratkaisujen kärkeä ovat olleet vedonkatkaisulla ja mämassaan saakka. hydraulisella nostolla varustettu teliveto ja nostoteli.

Sisu Polar Rock S:n alusta ja runkorakenteet ovat tuttua Sisua. Jousitustyyppinä on 4-lehtinen paraabelijousitus edessä ja takana. Ohjaavat väli- ja taka-akselit ovat aina nostettavia, oli kyseessä sitten 4- tai 5-akselinen auto.

Runkona käytetään Sisun 460 millimetriä korkeaa vääntöjäykkää C-profiilirunkoa, mikä mahdollistaa apurungottoman runkoratkaisun ja valmistajan mukaan markkinoiden parhaan kippausvakauden.

– Sisu Polar Rockin vahvuuksia ovat hyvät maasto-ominaisuudet, kippausvakaus ja luotettavuus.

Akseliväleiltään ja mitoitukseltaan standardoitu uusi Rock S täyttää kovaan käyttöön tarkoitetuille maansiirtoautoille asetetut vaatimukset ja tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun tehtaalta suoraan ajoon valmiin auton tuottamiseksi, Sisun tuotepäällikkö Teemu Puustinen kertoo.

Rock S:n hydrauliikka sisältää vakiona automaattikasetti-, teli-, perälauta- ja kippihydrauliikan. Automaattikasettihydrauliikka voidaan jatkaa letkukasettihydrauliikaksi erillisellä ulkopuolisella käytöllä.

Valmistajan mukaan sähkövarusteet ovat kattavat ja tarjolla on varustepaketti, joka pitää sisällään majakat, työvalot, apukaukovalot, peruutuskamerat ja lisälaitesähköt.

Ajoon valmiiden tuotteiden toimitukset asiakkaille käynnistyvät huhtikuussa. ■

RASKASSARJA • 39

TESTISSÄ

eActrosin sarjavalmistuksen on kaavailtu alkavan vuonna 2021.

Kuljetusyrittäjät testaavat sähkökuorma-autoa eActrosin 25-tonnisessa täyssähkökuorma-autossa on 11 akkua ja kaksi moottoria. Vetoakseli perustuu bussin akseliin.

D

aimler Trucks on aloittanut täyssähköisen eActros-kuorma-auton asiakastestit Euroopassa. Kahdeksan autoista menee saksalaisille ja kaksi sveitsiläisille kuljetusyrityksille. eActroseilla ajetaan yritysten normaalia jakeluliikennettä kaupunkimaisissa ympäristöissä seuraavan 12 kuukauden ajan: elin- ja rakennustarvikejakelusta raaka-ainekuljetuksiin. Tämän jälkeen testijakso jatkuu uusien asiakkaiden kanssa vielä vuoden verran.

Testit ajetaan 18- ja 25-tonnisilla 2- ja 3-akselisilla eActroseilla olosuhteissa, joissa normaalisti operoidaan dieselkäyttöisillä kuorma-autoilla. eActrosin perustana on perinteinen dieselkäyttöinen Mercedes-Benz Actros, mutta sähköisen voimalinjan toteutuksessa on turvauduttu erikoisratkaisuihin. Vetoakseli perustuu Mercedes-Benzin matalalattiaisissa

40 • RASKASSARJA

hybridi- ja polttokennobusseissa käytettyyn ZF AVE 130 -akseliin. eActrosia varten akselin rakenne on uudistettu ja kiinnityspisteet sijoitettu korkeammalle, mikä kasvattaa maavaraa yli 200 millimetriä.

Autossa on kaksi sähkömoottoria, jotka on sijoitettu lähelle taka-akselin napoja. Harjattomat kolmivaiheiset tasavirtamoottorit ovat nestejäähdytteisiä.

Erillisiä akkuyksikköjä on 11, joista kahdeksan on sijoitettu alustan alle ja kolme auton runkoon.

Kumpikin moottoreista tuottaa 125 kW (170 hv). Huippuvääntö on 485 Nm, joka välityssuhteiden ansiosta merkitsee 11 000 Nm:n vääntövoimaa/moottori. Auton käytännön suorituskyky on näin perinteisen dieselkuorma-auton tasolla.

Enimmäiskuorma akselia kohden on normaali 11,5 tonnia.

Mercedes-Benzin raskaiden sähkökuorma-autojen kehitys ja koeajot jakeluliiken-

teessä ovat osa Concept ELV2 -projektia, jota rahoittavat Saksan ympäristö- sekä talous- ja energiaministeriö. Daimler Trucks investoi 500 miljoonaa euroa sähköiseen liikenteeseen vuosina 2018–2019.

Valmistajan kevyt FUSO eCanter -sähkökuorma-auto lanseerattiin viime syksynä ja eVito-pakettiauto marraskuussa. Tulossa on eSprinter vuonna 2019 sekä täyssähköinen Citaro-kaupunkilinja-automalli. ■

eActros • toimintamatka noin 200 kilometriä • Litiumioniakkujen teho 240 kWh • Akkujen lataus 3–11 tuntia • Moottorin nimellisjännite 400 V • Latausjärjestelmä CCS-standardin mukainen (Combined Charging System)

KATTAVA VALIKOIMA VARAOSIA RASKAAN KALUSTON PAINEILMAJÄRJESTELMIIN.

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.

RASKASSARJA • 41

NIMITYKSET

KUVA SAARA NEVALA

Metsäteollisuus Valtiotieteiden maisteri Mika Mäkinen (50) on nimitetty 1.4.2018 alkaen Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Mäkinen siirtyy tehtävään sisäministeriön viestintäjohtajan paikalta. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen viestintäjohtajana, osakkaana ja konsulttina viestintätoimistoissa sekä toimittajana.

Metsäteollisuuden edellinen viestintäjohtaja Anne Pirilä siirtyi sähkönsiirtoyritys Carunan palvelukseen.

Mika Mäkinen

Rocla Solutions Jukka Viinikainen on nimitetty Rocla Solutions Oy:n toimitusjohtajaksi 15.1.2018 alkaen. Viinikaisella on laaja ja monipuolinen osaaminen logistiikasta ja vahva kokemus erityisesti sisälogistiikasta sekä ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittämisestä. Hän on aiemmin työskennellyt useassa yhtiössä Interim-johtajana keskeisinä vastuualueinaan johtaminen, myynnin johtaminen ja strategiat. Jukka on ollut aktiivinen toimija Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:ssä ja toiminut logistiikkakeskusklusteri Limowan toiminnanjohtajana.

Volvo Truck Center Insinööri (AMK) Juha Tahvanainen (40) on nimitetty Volvo Finland Ab:ssä Volvo Truck Center Etelä-Suomen aluejohtajaksi 12.3.2018 alkaen. Tahvanainen vastaa Volvo Trucksin ja Renault Trucksin kuorma-automyynnin sekä jälkimarkkinaliiketoiminnan johtamisesta Etelä-Suomen alueella.

Tahvanainen siirtyy Volvo Truck Centeriin Remeo Oy:n kehitysjohtajan tehtävistä, jossa hän vastasi muun muassa hankintojen, kaluston, logistiikan sekä laitosverkoston kehittämisestä. Sitä ennen hän työskenteli Lassila & Tikanoja Oyj:llä 15 vuotta, jossa hän vastasi konsernin Suomen kalustonhankinnoista.

Juha Tahvanainen

Raskaan kaluston varaosat ammattitaidolla

Eteläväylä 18, 28610 PORI | puh. 02 634 1600 | www.autosale.fi

Varaosatoimitukset päivittäin Raumalle 42 • RASKASSARJA

KEVYTSARJA

Sussun sirkkasoppa – Oletko kuullut hyönteisruuista? Nyt on muotia syödä sirkkoja.

– Mitä uutta niissä on? Sussun baarin sopasta on jo iät ja ajat löytynyt kärpäsiä.

Helsingin vanha poliisitalo määrättiin purettavaksi kuusi vuotta sitten. Tilalle piti rakentaa asuinkerrostalo, mutta mitään ei ole tapahtunut. Helsingin Sanomien mukaan suunnittelijat eivät ole osanneet päättää muun muassa autopaikkojen sijoitusta.

Raskassarja-lehden ”iso tunkki”-tietolähteen mukaan eräs arkkitehti oli päättänyt sijoittaa pysäköintiruudun kylpyhuoneeseen, jotta auton saa pestyä samalla, kun käy suihkussa. Nyt on kuitenkin vahvoilla tamperelaisen teekkarin ehdotus laittaa autoparkki keittiöön, jotta kaljat saa nopeasti jääkaappiin.

– Tuletko vaimokseni? laihialainen kysyi tyttöystävältään Leenalta.

Tyttö nyökkäsi.

– Hienoa, mennäänkin naimisiin meidän kanalassamme, laihialainen innostui.

Leenan hymy hyytyi: – Miksi ihmeessä?

– Ei mene riisit hukkaan, laihialainen vastasi.

Poliisi pysäytti yksisuuntaista katua väärään suuntaan ajavan vanhan herran.

– Vaarallista touhua! Ettekö huomannut nuolta? poliisi torui.

– Nuolta? Onkohan konstaapeli erehtynyt, ei täällä mitään intiaaneja asu, herra vastasi.

Mitä alushousuja ex-tangolaulajat käyttävät?

Ikivihreitä tangoja.

Ruotsalainen, venäläinen ja suomalainen vaelsivat Etelä-Amerikassa tutkimattomassa viidakossa. He joutuivat alkuasukasheimon vangeiksi.

– Te kuolette, sillä tarvitsemme nahkanne kanoottien rakentamista varten. Saatte valita tavan, jolla teidät tapetaan, heimopäällikkö uhosi.

Ruotsalainen pyysi myrkkyä. Sen juotuaan hän kuoli.

Venäläinen pyysi aseen. Hän asetti sen ohimolleen, veti liipasimesta ja kuoli.

Suomalainen pyysi haarukan. Hän tökki sillä reikiä mahaansa, käsiinsä ja jalkoihinsa.

– Mitä ihmettä sinä teet? päällikkö kysyi.

– Tuhosin juuri kanoottinne, suomalainen vastasi.

– Miten vaarin päivät ovat täällä vanhainkodissa sujuneet?

– Nousen aamulla seitsemältä. Haen lehden ja luen kuolinilmoitukset. Mikäli en ole mukana, juon kahvin.

– Kyllä on ihana mies tuo Reino Nordin! Ritva huokaa katsoessaan televisiota.

– Katso sinäkin Pertti, tuossa Reino meditoi yhdessä vaimonsa Marian kanssa ja tekee niin sujuvasti hengitysharjoituksia.

– Tosiaan hienosti näyttää hengitys sujuvan. Ihmekös tuo, kun kaveri harjoitteli nuorempana nuuskimalla kokaiinia, Pertti tuumaa.

Ammattikoulun opettaja tuli koneopin harjoitustunnilla Vertin luokse ja katsoi hänen työtään.

– Mikä tuosta tulee? opettaja kysyi.

– Siirrettävä.

– Mikä siirrettävä?

– Mistä minä sen tietäisin, vastahan mulla on kahva valmiina.

Mitä eroa on Donald Trumpilla ja jumalalla?

– Jumala ei luule olevansa Donald Trump.

Taipaleen isäntä horjui parkissa olevan jakeluauton viereen, nojasi sen kylkeen, puuskutti ja koputti kuljettajan ovea.

– Anteekshi, oshaatteko sano, missä olen?

– Olette Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmassa, kuljettaja vastasi.

– Ei niin tarkhasti. Mikä kaupunki?

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43

RUUSUT ILMAN RISUJA KUVA DAIMLER

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Tuntee parhaiten ammattiliikenteen tarpeet ja toiveet

Laadukkaat keskusvoitelujärjestelmät, keskusvoitelujärjestelmien varaosat ja rasvat

Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen kätteli luutnantti Gen Mahmoud Freihatia luovuttaessaan ajoneuvoja jordanialaisille.

Ajoneuvolahjoitus Jordaniaan Saksa haluaa avustaa Jordaniaa alueellisen vakauden ylläpitämisessä, terrorismin torjunnassa ja pakolaiskriisin hallinnassa toimittamalla maahan 56 kappaletta Sprinter Transfer -pikkubussia, 20 Zetros 2733 A 6x6 -kuorma-autoa sekä 50 Zetros 1833 A 4x4 -kuorma-autoa. Autot on tarkoitettu henkilö- ja tavarakuljetuksiin raja-alueilla ja maan pakolaisleireillä. Sopimus sisältää myös varaosatoimituksia ja koulutuspalvelujen järjestämistä.

Äärivalosarja kaikki osat varaosina, ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto

RASKASSARJA

Teräs- ja alumiinivanteet raskaan kaluston tarpeisiin

Iskunvaimentimet vaativiin olosuhteisiin

Turvaliivit kävi luovuttamassa Powder-Transin hallituksen puheenjohtaja Carl-Johan Blomqvist päiväkodin johtaja Stina Saarelle.

Lapsille näkyvyyttä liikenteessä!

Powder-Trans lahjoitti 60 turvaliiviä turkulaisen päiväkodin Gunghästenin lapsille. Idea on lähtöisin kuljettajien toiveesta liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Tavastit Vuoden Verkosto -yritys Kuusakoski Oy:n kuljetuksia Suomessa ja Ruotsissa vuosikymmenen ajan hoitanut Tavastit Oy valittiin QTeamin Vuoden Verkosto -yritykseksi 2017. Kolmannen polven yrittäjänä Mika Tavasti kertoo huomanneensa, että pienen kuljetusalan yrityksen toiminnassa joustavuus ja palvelualttius ratkaisevat. Toisaalta myös verkostoituminen on tärkeää. Siksi Tavastit on mukana QTeamin toiminnassa.

Tavastit on erikoistunut viimeisten kymmenen vuoden ajan Kuusakosken romukuljetuksiin. Kuljetusyrityksen liikevaihto on noin 450 000 euroa.

44 • RASKASSARJA

TAUKOPAIKKA KUVA MIKKO NIEMI

Tiedätkö?

1. Mitä tarkoittaa harsuuntuminen?

2. Mikä on muusikko Hectorin oikea nimi?

3. Missä lajissa yhdysvaltalainen Matt Biondi voitti useita olympiakultamitaleja?

4. Mitä tarkoittaa logistiikassa käytettävä lyhenne FTL? 5. Kenen yhdysvaltalaisartistin albumi on The River?

6. Minkä kaupungin lähellä sijaitsee Vesuviuksen tulivuori?

7. Missä seurassa Teemu Selänne voitti Stanley Cupin?

8. Mitkä värit ovat Norjan lipussa?

9. Missä nuorisoseuraliike sai alkunsa?

10. Minä vuonna laulaja Elvis Presley kuoli?

Näin Miss Power Truck -missi ja rekkakuski Iina vastasi Tohmajärvellä asuva 22-vuotias Iina Koponen vastasi kysymykseen kuusi: Minkä kaupungin lähellä sijaitsee Vesuviuksen tulivuori?

– Apua. Maa on kuitenkin Italia. Mikähän kaupunki se olisi…öö, nyt en kyllä osaa sanoa yhtään.

Iina työskentelee rekankuljettajana, kyydissä kulkee muun muassa puutavaraa sekä haketta.

Kesäisin töitä tehdään myös asfaltointikohteissa.

1.

Osallistuminen Miss Power Truck 2017 -kilpailuun oli Iinalle mielenkiintoinen kokemus.

– Sitä se oli. Parasta antia oli tavata uusia ihmisiä. En kuitenkaan usko jatkossa osallistuvani missikisoihin, sillä ne eivät ole loppuviimein juttuni kilpailumielessä.

– Olen tehnyt rekkakuskin työtä kaksi vuotta.

Olin aiemmin hevostenhoitaja, mutta kaipasin enemmän vaihtelua työhöni. Kaikki onkin mennyt mukavasti, myös työskentely kokeneempien kuljettajien kanssa on sujunut hyvin.

Teksti ja kysymykset: TOMI OLLI Oikeat vastaukset sivulla 46

2.

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.



  



 

 

  



  

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi







  JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45

Äänestä parasta lounaspaikkaa Keräämme listaa ammatti­ autoilijoiden suosikkilounas­ paikoista ja julkaisemme tulokset muidenkin nälkäisten kulkijoiden iloksi.

Vastanneiden kesken arvomme Raskassarja-tuotepalkintoja.

Laitathan mukaan lounaspaikan nimen, paikkakunnan ( ja maan, jos muu kuin Suomi) ja perustelut, miksi mielestäsi paikassa kannattaisi poiketa. Meille ainut edellytys on, että pihassa on riittävästi pysäköintitilaa. Vinkkejä voi lähettää useampiakin.

Vastausaikaa on 9.5.2018 asti.

Osallistua voi sähköpostilla: toimitus@raskassarja.fi, tekstiviestillä/soittamalla: 050 5460 555, kirjeitse tai postikortilla: Raskassarja-lehti, Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku.

Kilpailuun voi osallistua myös Facebookissa osoitteessa: www.facebook.com/Raskassarjateam.

46 • RASKASSARJA

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Puiden neulas- tai lehtikatoa.

Heikki Harma.

Uinnissa.

Full Truck Loadia eli täyskuormaa.

Bruce Springsteenin.

Napolin.

Anaheim Ducksissa.

Punainen, sininen ja valkoinen.

Kauhavalla.

1977.

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1

SUDOKU 2

        

        

        

        

        

        

        

        

        

PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Rakas ajopäiväkirja - osa 2

V

iime loppukesän kuumimmat päivät perspiroitiin kaksiakselisen jakuri-Scanian hytissä Oslon ydinkeskustan laitamilla. Kuukausi takaperin neljä päivää perehdytystä saaneella oli jakurihommien vuoro.

Pian selvisi, että on melko sama, mikä osoite on, todennäköisesti todellinen määränpää on jossain muualla. Platekompanietiin vein tavaraa kolme - neljä kertaa viikossa. Joka kerta sama osoite ja varsinainen toimituspaikka oli täysin erinimisellä kadulla talon takana ja syvennyksessä, jonne mahtui kaksi kuorma-autoa. Lastaussillan lipan alla oli ovi, jossa luki noin viiden sentin korkuisin kirjaimin ”Platekompaniet”. Sitä ei olisi nähnyt tieltä edes supermiehen röntgenkatseella.

Jakeluhomman työnhakuilmoitukseen voisi olla viisaampi kirjoittaa, että palkataan etsivä, jolla on vähintään C-kortti.

Ajoalueeseeni kuului erään ostoskeskuksen tienoo ja sen viereiset asutusalueet. Tietyömaita tietysti kaikkialla siellä, missä eniten liikennettä. 18-tonnisen jakeluauton peilien ja kadun varrelle parkkeerattujen autojen väliin olisi mahtunut juuri ja juuri Raskassarja-lehti.

Toisella kerralla päätin, että tämän osoitteen kyllä jäljitän ja kysyin koko korttelin alueelta neuvoa. Kukaan ei tiennyt firmasta. Kävelin navigaattorin osoittamaan pisteeseen ja olin keskellä työmaata, jossa ei ollut valutkaan vielä alkaneet. Vihdoin toimistontäti vastasi puhelimeen ja ilmoitti, että olivat vuosi sitten muuttaneet.

auki. No, täällä oli ovi lukossa ja numero, että soita tänne. Minäpoika soittelemmaa. Keskus vastasi, eikä auttanut asiaa yhtään.

Seuraavaan osoitteeseen on koko perän täyttävä ikkuna, joka on saatava edestä pois, että voin jatkaa matkaa. Pääsen kohteeseen ja tämänkin ovi on lukossa. Soitan asiakkaalle. Asiakkaalla oli ilmeisimmin puhelin omituisesti tai omituisessa paikkaa, koska sen lisäksi, että hän puhui norjaa, se kuulosti siltä kuin hänellä olisi suukapula tai omena suussaan. Vaihdan englantiin. Ei auta yhtään. Mies kysyy:” Ymmärrätkö sää mitään, mitä sulle puhutaan?” Sanoin: ”Mulla taittuu englanti oikein hyvin, mutta sun mikissä taitaa olla vikaa, kun en saa mitään selvää.” ”Aijaa oho, katos vaan.” Sitten rupesi kuulumaan. En tiedä, missä puhelin oli, mutta pääasia, että se ei ollut siellä enää.

Kun jatkoin matkaa, oli etsittävä seuraava paikka. Se oli verhottu julkisivuremonttiverhoon, joten en heti kohdetta bongannut ja melkein ajoi ratikka auton päälle, kun siinä oli ahdasta parkkeerata, eikä se mahtunut ohi, äkkiä autoa siirtämään ja korttelia kiertämään, navigaattori sekosi, laski reittiä uudestaan tai minä sekosin, jompikumpi.

Ajoin parkkiin. Ihan iisisti, otanpa hörpyn vettä ja vähän happea. Kun olin juonut, pullo luiskahti kädestä ja refleksinomaisesti tartuin siitä lujasti kiinni. Vettä lensi riemukaaressa kojelautaan ja tuulilasiin. Mahtoi olla näky. Ehkä siinä pääsi pieni vinkaisu arjen puristeessa.

Ilosia aikoja, muistakaa putsata takavalot lumesta! Hojo.

Kolmannen kerran yritin toimittaa kuumavesivaraajaa sellaiseen firmaan, jotka nyt noin yleensä ovat arkena

Ville Turkkinen

Tee osoitteenmuutos kätevästi netissä www.raskassarja.fi/ raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAHTI Originator Oy

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 02 634 1600

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KUOPIO Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

PORI Porin Auto-Sale Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Paljetie 1 p. 016 345 252

Iisalmi

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lahti

Lappeenranta Kouvola

Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Joensuu