Raskassarja 5/2020

POHJANMAALLA KEHITETTY SOVELLUS YHDISTÄÄ KULJETUKSIA 5/2020 marraskuu

Sinivalkoisen paluu KOEAJO: SÄHKÖINEN JAKELUAUTO EI VASTANNUT TARPEITA

PIMARA NOUSI ALIURAKOITSIJASTA PÄÄURAKOITSIJAKSI

KIRGISIALAISTEN KULJETUSLUVAT LAILLISUUDEN RAJOILLA

Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Rovaniemi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Kemi

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

Oulu

LAHTI

Originator Oy

Paanakatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Kauhajoki Ikaalinen Lahti

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Lieto Hyvinkää

Kouvola

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

40

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

Ensikertalainen voitti Kasukkalan mäkivetokisan

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku

KUVA JERE SALONEN

Kilpa-autona Kasukkalassa nähty 1510-hevosvoimainen kuormuri on yhä työkäytössä 2,1 miljoonan ajokilometrin jälkeen.

PAINOPAIKKA PunaMusta Oy

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Raskaan kaluston rengasliikkeen johtaja järjestää Torviprotesteja

Asfaltointiin kaivataan lisää rahaa

V8 pintaa syvemmältä

Kuljetusvahinkojen kärjessä edelleen särkymiset

Pohjanmaalla kehitetty sovellus yhdistää kuljetuksia

Koeajo: Viimeisen mailin testivoittaja

4

10

15 16

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa

26

Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri

28

ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Romut kiinnostivat nuoria

V

iinikan Sisun entisöinyt Matti Tarkki on ehtinyt museoautoharrastuksen lisäksi paljon muutakin. Hän ajoi tavaraa Lähi-itään ja Itä-Eurooppaan, perusti oman kuljetusyrityksen ja kuorma-autoverstaan Ruotsiin. Ja kun ei autoista töissä saanut tarpeekseen, ajoi vapaa-ajallaan rallia.

Sitten tuli vuosi 2001 ja selkäkipu. Lääkäri oli sitä mieltä, että rullatuoli olisi ainut ajopenkki, jolla Tarkki jatkossa istuisi, ellei lopettaisi kuorma-autolla ajamista.

Tarkki myi viiden vetoauton kuljetusyrityksensä, mutta ei suostunut vaivaisukoksi. Hän alkoi kerätä romuautoja, vanhoja leikkuupuimureita ja kuorma-autoja, jotta ne eivät ruostuisi metsiin ja takapihoille. Ajatuksena oli purkaa niitä yhdessä paikkakunnan nuorten kanssa ja kerätä talteen hyväkuntoiset osat.

Nuorten mielestä se oli hyvä idea. He viihtyivät Tarkin verstaalla, innostuivat ja oppivat autoista.

Joidenkin kanssa ajettiin ralliakin. Tukea työpajatoiminnalle saatiin Leader-rahoituksen kautta.

Sittemmin Tarkin selkä leikattiin ja mies lähti jälleen ajohommiin. Leader-rahoitusta voi muuten hakea myös Suomessa, vaikka ei selkä olisikaan kipeä. Vastaava pajatoiminta voisi innostaa meilläkin nuoria, ja parhaassa tapauksessa saataisiin alasta kiinnostuneita kuljettajia ja asentajia, joista on nyt paikoin pulaa.

Sari Järvinen, päätoimittaja

Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 5.2.2021.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 7.1.2021.

POHJANMAALLA KEHITETTY SOVELLUS YHDISTÄÄ KULJETUKSIA 5/2020 marraskuu

KANSI OIKEALLE YLÖS VIINIKAN AUTON ALLE

ALAS KOLME OTSIKKOA

Sinivalkoisen paluu KOEAJO: SÄHKÖINEN JAKELUAUTO EI VASTANNUT TARPEITA

PIMARA NOUSI ALIURAKOITSIJASTA PÄÄURAKOITSIJAKSI

KIRGISIALAISTEN KULJETUSLUVAT LAILLISUUDEN RAJOILLA

KANNEN KUVA SARI JÄRVINEN

UUTISET

”

Hallitus ei lotkauttanut korvaansa vaatimuksillemme tai autoilijoiden ja kuljetusalan kurimukselle”, Arttu Käpylä harmittelee.

4 • RASKASSARJA

UUTISET Akaan RengasCenterin liiketoiminnan johtaja Arttu Käpylä haluaisi nähdä autoilijoiden kurimuksen kevenevän.

Siksi hän on mukana järjestämässä myös Torviprotesteja.

Torviprotestit ovat huolestuneiden kansalaisten hätähuuto Akaan RengasCenterin Arttu Käpylä on yksi viidestä Torviprotestien järjestäjästä.

Hän vakuuttaa, että protesteja järjestetään niin kauan kuin päättäjät pitävät autoilijoita vain ”valtion lypsylehminä”. Seuraavat protestit pidetään Helsingissä ja Oulussa 28.11.2020.

Teksti MARIA PALDANIUS kuva KARI SAARINEN

S

yyskuun ensimmäisenä keskiviikkona Eduskuntatalon eteen karautti äänekäs, torviaan täyttä häkää huudattava autoletka. Vaikka se siltä saattoi ulkopuolisen silmiin vaikuttaa, ei kyse ollut mistään mielivaltaisesta kaupunkirallista. Kysymys oli Torviprotestista, jonka tarkoitus oli kääntää päättäjien huomio autoilijoiden ahdinkoon.

Tätä ahdinkoa elokuinen polttoaineveronkorotus on lietsonut entisestään.

– Vaadimme muutosta autoilun kasvaneisiin kustannuksiin ja liikkumisen vapauden rajoittamiseen. Lisäksi painostamme päättäjiä luopumaan suunnitelluista tietulleista, ruuhkamaksuista ja muista autoilijoita ja kuljetusalaa kurittavista toimenpiteistä, protestin järjestäjätiimiin kuuluva, akaalainen Arttu Käpylä ynnää.

Ensimmäinen Torviprotesti herätti laajaa mediahuomiota ja sille näytettiin vihreää valoa monesta, osin yllättävästäkin suunnasta. Käpylä ja protestin neljä muuta pääjärjestäjää ymmärsivät, etteivät he olleet huolineen yksin. Protestin sanomaa komppasi suuri joukko heidän kaltaisiaan, huolestuneita kansalaisia.

– Meitä haastateltiin maan suurimpiin medioihin ja protesti sai taakseen monia isoja toimijoita, kuten SKAL:n ja Autoliiton. Hallitus ei kuitenkaan lotkauttanut korvaansa vaatimuksillemme tai autoilijoiden ja kuljetusalan

kurimukselle, Akaan RengasCenterin liiketoiminnan johtajana toimiva Käpylä harmittelee.

Helposti voisi ajatella, että kyse oli vain yhdestä, tuloksettomasta protestista. Käpylä kuitenkin kumoaa harhaluulon. Uusia protesteja on luvassa aina siihen saakka, kun barrikadille nouseminen tööttäävien autoletkojen voimin tuottaa toivottua tulosta. Ainoa hyväksyttävä lopputulos on Käpylän mukaan se, ettei autoilijoita enää nähdä vain ”valtion lypsylehminä”, vaan heidän oikeutensa noteerataan ja toteutetaan.

– Voimme lopettaa protestoinnin vasta siinä vaiheessa, kun päättäjät peruvat polttoaineveronkorotuksen ja luopuvat kaikista autoilijoita kurittavista toimenpiteistä. Painostamme päättäjiä ottamaan käyttöön myös hallitusohjelmaan kirjatun ammattibiodieselin, Käpylä linjaa.

Lokakuussa protesteja suunniteltiin laajennettavaksi ympäri Suomen. Seuraavat protestit on ajoitettu lauantaille 28. marraskuuta Helsinkiin ja Ouluun. Mukaan toivotaan autoilijoita, kuljetusalan edustajia ja ylipäätään kaikkia, joita aihe koskettaa.

Entä mitä tapahtuu, jos toinen kerta sanoo toden ja päättäjät päättävät kohentaa autoilijoiden tilannetta? Pyyhkivätkö järjestäjät kätensä ja luopuvat vastarinnasta?

– Silloin voimme lopettaa aktiivisen protestoinnin. Mutta senkin jälkeen tulemme toimimaan vallan vahtikoirina aiheen ympärillä, Käpylä vakuuttaa. ■

Mikä Torviprotesti?

• Ensimmäinen protesti järjestettiin Helsingissä 1.9.2020.

• Hanke käynnistyi yhden miehen ideasta. Nykyisin pääjärjestäjiä on viisi.

• Yksi järjestäjistä on Akaan RengasCenterin liiketoiminnan johtaja Arttu Käpylä.

• Seuraavat protestit järjestetään Helsingissä ja Oulussa lauantaina 28.11.

• Ryhmä vastustaa kaikkia poliittisia toimia, jotka pyrkivät korottamaan autoilun kustannuksia.

• Toiminnan tarkoitus: koota yhteen autoilijoita, jakaa tietoa autoiluun liittyvistä asioista, ja ajatuksia autoilun kustannuksista sekä suunnitella toimia autoilijoiden kurituksen vastustamiseksi. Torviprotestit ovat yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta.

• Lisätietoja ja ilmoittautuminen: STOP! Autoilijoiden kuritukselle! -ryhmä Facebookissa.

RASKASSARJA • 5

AS Tronic / Ecosplit

VAIHTEISTOT

vaihto-osa

kunnostettu ja yksilöllisesti ohjelmoitavissa

Vaihteistot yli 3 000 ajoneuvomalliin Yleisimmät vaihteistomallit suoraan varastosta* *Toimitus tuotteiden ja ohjelmistojen saatavuuden mukaan

Modulaariset vaihteistomme Kokoa oma vaihteistokokonaisuutesi:

+ Vaihteiston ohjainyksikkö (saavavana myös ajoneuvokohtaisella ohjelmoinnilla)

+ Alumiininen tai teräksinen öljynjäähdytin Vaihteisto hidastimella tai ilman

+ Mekaaninen/ pneumaattinen alaosa

Raskassarja-liikkeistä kautta maan: www.raskassarja.fi

UUTISET

Hallitus esitti joukkoliikenteelle 111 miljoonaa lisätukea

Uusia väylähankkeita aloitetaan

Hallitus on sopinut vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarviosta. Se ehdotti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle lisärahoitusta erityisesti julkisen henkilöliikenteen ja henkilöjunaliikenteen tukemiseksi.

Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan suunnittelu käynnistetään. Hankkeelle ehdotetaan myönnettäväksi 700 000 euron määräraha, josta vuodelle 2020 tulisi 150 000 euroa.

Vt 5 Hurus-Hietanen –tieosuuden kehittämiseen ehdotetaan myönnettäväksi 7 miljoonan euron valtuus ja 0,4 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tiejaksolle toteutetaan jatkuva ohituskaistajärjestelmä.

E18 Turun kehätietä parannetaan välillä Naantali-Raisio. Suunnitteluhankkeelle ehdotetaan 4,2 miljoonan euron valtuutta ja 0,2 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2020. Hanke edistää liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä.

– Korona on iskenyt kovaa joukkoliikenteeseen. Siksi hallitus suuntaa joukkoliikenteelle 100 miljoonaa lisätukea ja VR:n ostoliikenteeseen 11 miljoonaa. Alkukesästä päätimme 100 miljoonan joukkoliikennetuesta, joka on jaettu kaupungeille, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Hallituksen esitys vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi annettiin eduskunnalle 29.10.2020.

– Kaupunkien joukkoliikenne, ELY-bussiliikenne haja-asutusalueilla sekä pieniä paikkakuntia palveleva VR:n ostoliikenne ovat tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Ne on turvattava. Ihmisten on päästävä töihin, harrastuksiin ja tapaamaan ystäviä ja sukulaisia myös poikkeusaikoina.

– Julkisen liikenteen lisätuet vahvistavat ilmastoelvytystä, kestävää taloutta ja työllisyyttä. Teemme parhaamme, että riittävän kattava ja edullinen julkinen liikenne on mahdollisimman monelle hyvä vaihtoehto, Harakka sanoo.

Transpoint myy kansainvälistä maantielogistiikkaansa VR Groupin omistama tytäryhtiö Transpoint International (FI) Oy myy Baltian sekä Keski- ja Itä-Euroopan (CEE-maiden) maantielogistiikan liiketoimintansa pohjoismaalaiselle Greencarrier Freight Servicesille. Viron, Latvian ja Liettuan toimipisteissä sekä CEE-maiden liikenteen liiketoiminnoissa Helsingin toimipisteessä työskentelee noin 40 henkilöä. He siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen. Yrityskauppa on ehdollinen, kunnes Viron kilpailuviranomainen on sen hyväksynyt.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

PEKANT

KETTERYYS JA HUOLENPITO OVAT MEILLÄ SAMASSA PAKETISSA. PÄÄSET NOPEASTI TAKAISIN TIELLE TEKNISESTI HUIPPUKUNNOSSA – POHJOISEN TOIMINTAOLOSUHTEET TUNTIEN.

Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

MYYMÄLÄ JA KORJAAMO

ma-pe la

6-22 8-16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5

Eteläkaari 2

p. 050 445 4005

p. 050 445 4006

RASKASSARJA • 7

VAIHTEISTON OHJAINLAITTEET

vaihto-osa

nopea toimitus suoraan varastosta*

AS Tronic lite

AS Tronic / AS Tronic mid

Toimitetaan merkki- tai ajoneuvokohtaisella ohjelmistolla* *Toimitus tuotteiden ja ohjelmistojen saatavuuden mukaan

Etusi yhdellä silmäyksellä ✓ Standardoitu tehdaskunnostus ✓ Asiakaspalvelua vankalla teknisellä kokemuksella ✓ Pikalähetykset maailmanlaajuisesti ✓ Ilmainen vanhojen osien nouto

✓ 12 kuukauden takuu ilman kilometrirajoitusta

✓ Kunnostetut tuotteet: käyttöiän pidentäminen säästää luonnonvaroja

Raskassarja-liikkeistä kautta maan: www.raskassarja.fi

UUTISET

SKAL-barometri: Teollisuuden tilanne huolestuttaa

Polttoaineveron nousua vastustetaan

SKAL Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste on synkkää luettavaa. Palvelualojen ja teollisuuden kysynnän hiipuminen painaa kuljetusalan näkymiä alaspäin. Jopa 38 prosenttia kuljetusyrityksistä ennustaa kuljetusmäärien laskevan loppuvuonna.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 27.10. työryhmän loppuraportin koskien fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Työryhmä esittää käyttöön joko liikenteen kansallista päästökauppajärjestelmää tai dieselin polttoaineveron kiristämistä edelleen.

Selityksenä on koronatilanne, jonka vaikutukset ovat iskemässä teollisuuteen viiveellä. Vaikka Suomen bruttokansantuote on laskenut vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, palvelutoimialat ja vienti ovat vaikeuksissa. Teollisuusyritysten uusien tilausten ja rakennuslupien määrät ovat laskussa.

Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. Ei Metsäteollisuus eikä SKAL kannata sen korottamista.

Samoin päästökauppajärjestelmä kasvattaisi Suomen logistista takamatkaa muihin nähden.

SKAL vetoaa hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelmassa olevan, ammattibiodieseliin liittyvän selvitystyön välittömästi.

Päättynyt kesä kohteli suopeammin ympäristöalan kuljetusyrityksiä, joista yli puolet oli kasvattanut sekä kuljetusmääriään että liikevaihtoaan. Kysyntään vaikuttivat lisääntynyt toimeliaisuus mökkikunnissa ja kierrätyksen kasvu. Kesän kotimainen kulutus ei laajemmin näkynyt elintarvikekuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa, joita ajetaan paljon kaupan tarpeisiin.

– Loppuraportissa keskeisenä toimenpiteenä esitetty polttoaineveron korottaminen ei vähennä kuljetusketjujen päästöjä eikä kuljetustarvetta. Tiekuljetusten rooli on metsäteollisuuden kuljetuksissa keskeinen. Johtuen eri kuljetusmuotojen luontaisesta työnjaosta, laajamittainen siirtyminen raide- tai sisävesikuljetuksiin ei ole mahdollista, toteaa johtaja Jyrki Peisa.

Väyläviraston vuonna 2019 valmistuneen selvityksen mukaan päällysteiden epätasaisuus voi nostaa polttoaineenkulutusta 10 prosenttia. Teiden kunnon parantaminen vähentää liikenteen päästöjä peräti viisi prosenttia. Raskaan liikenteen osalta luku on vieläkin suurempi.

Uusi, innovatiivinen

DESIGN

CLEN ATOMAX D1915 Painepesuri Vaativan ammattilaisen valinta, kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen. Letkukelan saa lisävarusteena! Pesuri on rakennettu tukevalle teräsrungolle ja suojattu vahvalla ABS kuorella. Isot pyörät ja tukeva kahva helpottavat liikuttelua. Hyvät säilytysratkaisut varusteille.

Toimintapaine bar/Mpa 30-190/3-19 Virtaus 900 l/h Ottoteho 5,1 kW

1.330,sis.alv 24 %

1072,58 alv 0 %

UUTUUS!

CLEN SYNCRON PW-H100 kuumavesipesuri Clen kuumavesipesuri vaativiin kohteisiin!

Kone mahdollistaa +100°C:n veden lämpötilan maksimipaineilla ja -virtausnopeudella (200 bar - 900 l/h).

Käyttökohteet mm: koneiden, laitteiden ja tuotantotilojen puhdistus, ajoneuvojen ja korjaamojen puhdistus.

4-pyöräinen malli kaikkiin maastoihin: helposti liikuteltava Vedenvirtaus 900 l/h Kalkinpoistojärjestelmä

4.650,sis.alv 24 %

Hinnat voimassa 27.12.2020 saakka.

3750,alv 0 %

RASKASSARJA • 9

TUTKIMUS

Yhteistyön lisääminen koko kuljetusketjussa hillitsisi ja torjuisi kuljetusvahinkoja aikaisempaa paremmin. Suuressa osassa yrityksistä kuljetus ja sen toteutus suunnitellaan yhdessä alihankkijoiden kanssa.

Monesti auditointi koskee kuitenkin vain kuljetusketjussa lähinnä olevaa.

Kuljetusvahinkojen kärjessä edelleen särkymiset Teksti MARIANNE MÄKITALO

T

ilastollisesti katsottuna autokuljetuksien aikana sattuu 1,7-kertainen määrä kuljetusvahinkoja verrattuna laivakuljetuksiin. Euromääräisesti mitattuna laivakuljetuksien aikana tapahtuneista vahingoista maksetaan korvauksia enemmän.

Kuljetusalan tuotevahingot 2020 -raportti selvitti tilastoanalyysin, kyselyn ja haastatteluiden avulla tyypillisiä kuljetusvahinkoja, niiden syitä sekä kuljetusvahinkojen hallintaa ja torjuntaa.

- Vakuutusyhtiön tilaston mukaan korvattavien vahinkojen tapahtumamäärästä lähes kaksi kolmasosaa on särkymisiä. Ky-

10 • RASKASSARJA

selyn mukaan esille nousivat myös tavaran käsittelystä johtuvat painaumat, naarmut ja kastumiset sekä yhtenä suurena tekijänä viivästymiset, kertoo raportista vastaava Pekka Sundberg Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.

Käsittelyvirheet ovat keskeisin kuljetusvahinkojen selittäjä. Sundbergin mukaan taustatekijöinä ovat suurimpana ryhmänä inhimilliset virheet, kiire ja asenteet.

- Käsittelyvahinkoja tapahtuu ahtaus-, lastaus- ja purkamisvaiheissa. Kyselyn mukaan kuljetusvahingoista kolmannes johtuu käsittelyvirheistä. Muiksi syiksi koe-

taan puutteelliset pakkaukset sekä kosteuden kertymiset.

- Esimerkiksi logistiikkatoimintojen ulkoistamista ei koeta kyselyn mukaan merkittävänä syynä, Sundberg jatkaa.

Valtaosa kyselyyn vastanneista ilmoitti, että yrityksessä on määritelty kuljetusvahinkoihin liittyviä laatu- ja turvallisuustavoitteita.

- Laatujärjestelmään tulisi liittää laadun mittaamiseen tarvittavia tilastotyökaluja.

Tämä on yksi keino varmistaa, ettei vahinkokehitys kasva toimitusketjussa liian suureksi. Esimerkiksi vakuutusalalla ei ole yhteisiä ja kattavia tilastoja kuljetus- ja logistiikkavahingoista, Sundberg kertoo.

TUTKIMUS Väite: Saamme riittävästi informaatiota läheltä piti -tilanteista

7%

8%

17%

Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä

39%

En osaa sanoa

29%

Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä

Missä vaiheessa kuljetusketju on yrityksenne kannalta alttein vahingoille?

Kuljetusketjun vahinkoalttius Lastaus / purkaus kohteessa

36%

Välilastaukset ja purkaukset, terminaalikäsittely

33%

Merikuljetus

15%

Autokuljetus – Tuntuma on, että tavarat on pakattu paremmin ja lastauspaikat ovat parantuneet, Pekka Sundberg kertoo Kuljetusalan tuotevahingot 2020 -raportista.

KUVA PETRI PYKÄLÄINEN

- Lisäksi olisi hyvä tilastoida nekin vahingot, joista ei haeta vakuutusyhtiöltä korvauksia ja joita kuitenkin tapahtuu melko paljon. Kyselyn mukaan näitä ei juurikaan kirjata ylös. Sundbergin mukaan työntekijöitä pitäisi myös motivoida kirjaamaan läheltä piti -tilanteita aikaisempaa enemmän.

Haastatteluissa ilmeni, että monella yrityksellä on meneillään tietojärjestelmiin liittyviä kehityshankkeita. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia vahinkojen kirjaamiseen, tilastojen muodostamiseen sekä analysointiin.

Sundbergin mukaan dokumentoinnista on tullut yksi keino minimoida vahinkoja ja paikantaa niiden syntyä.

- Kun kaikilla on älykännykät, voidaan lasti kuvata kaikissa kuljetusketjun vaiheissa. Valokuvauksen ohella esille nousi

12%

Junakuljetus

3%

Muu, mikä?

1% 0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

Lähde: Kuljetusalan tuotevahingot 2020 -raportti.

antureiden käyttö. Kuormaa voi seurata anturilla. Anturi ilmoittaa esimerkiksi sen, jos kuorma meinaa kaatua tai on kaatunut.

Lisäksi haastatteluissa painotettiin koulutuksen merkitystä.

- Esimerkiksi rahtikirjoissa voi olla puutteita sen vuoksi, että niitä ei ole osattu täyttää oikein, rahdin mitat voivat olla väärin tai väärässä järjestyksessä. Etenkin autopuolella lastiturvallisuutta toivotaan lisättävän koulutuksella konkreettisissa tilanteissa, ei vain luokkahuoneessa opettamalla.

Raportin tuloksia verrattiin noin 10 vuotta sitten tehtyyn kuljetusvahinkojen minimointia selvittäneen KUMI-hankkeen tuloksiin.

- Tässä ajassa vahinkojen laadussa ja syissä ei juurikaan ole tapahtunut muutok-

sia. Kuorman sidonta ja trukkien aiheuttamat vauriot ovat edelleen kärjessä. Tuli kuitenkin ilmi, että suunta on nyt parempi ja tuntumaksi kyselyn ja haastattelujen perusteella arvioitiin, että kuljetusvahingot olisivat vähentyneet.

- Tuntuma on, että tavarat on pakattu paremmin ja lastauspaikat ovat parantuneet.

Ohjeistus ja käytännöt ovat tiukentuneet, ja koulutusta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisätty, Sundberg toteaa.

Kuljetusalan tuotevahingot 2020 -raportti on tehty osana Turun yliopiston koordinoimaa SataDiLogista. Tavoitteena on kuljetuslogistiikan turvallisuuden ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen. Lisäksi tavoitteena on edistää ja vahvistaa kuljetusturvallisuuteen liittyviä verkostoja ja niiden kansainvälistymistä. ■

RASKASSARJA • 11

UUTISET

Kirgisialaisten kuljetusluvat

laillisuuden rajamailla

Traficom ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat myöntäneet tuhansia kuljetuslupia kirgisialaisille autoilijoille, vaikka maiden välillä ei ole tiekuljetussopimusta.

Teksti SARI JÄRVINEN

K

irgisiaan rekisteröidyt kuorma-autot ovat hakeneet Suomesta tavaraa ainakin toistakymmentä vuotta. Jotta kuljetus Keski-Aasiaan onnistuu, kuljettajan on näytettävä Suomessa tullivirkailijalle kuljetuslupa. Kirgisialaisen kuljetusyrityksen kohdalla se tarkoittaa joko kahdenvälistä kuljetuslupaa tai kolmannen maan kuljetuslupaa. CEMT-lupia Kirgisialla ei ole.

Erikoiseksi kirgisialaisen tavarankuljetuksen tekee se, että eduskunta ei ole hyväksynyt Suomen ja Kirgisian valtion välille minkäänlaista kansainvälistä tieliikennesopimusta. Näin on myös muiden vastaavien maiden kanssa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on kuitenkin myöntänyt omatoimisesti vuodesta 2012 lähtien kirgisialaisille kahdenvälisiä - ja kolmannen maan kuljetuslupia. Niitä on vuosittain jaettu useita satoja.

Asia nousi esiin, kun liikenne- ja viestintä-

12 • RASKASSARJA

ministeriö laati esitystä lakimuutoksen pohjaksi vuoden 2019 lopulla. Siinä lukee: ”Koska mainitut sopimukset ovat vain ministeriöiden välisiä hallinnollisia sopimuksia, niiden antama valtuus lupien vaihtamiseen voidaan katsoa perustuslain 94 §:n nojalla riittämättömäksi.”

Eli kuljetusluvat myönnettiin laittomasti?

– On totta, että kyseisten kuljetuslupien pohjalla pitäisi lähtökohtaisesti olla valtiosopimus. En kuitenkaan halua enkä pysty ottamaan kantaa siihen, onko toimittu laittomasti. Olemme tässä tapauksessa vain toimineet liikenne- ja viestintäministeriön ohjeiden mukaisesti, Traficomin ylitarkastaja Ani Sohlberg sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä pallo lyödään kuitenkin takaisin Traficomille.

– Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää luvat, ei ministeriö, ministeriön erityisasiantuntija Veli-Matti Syrjänen toteaa.

Ennen kuin kirgisialaisten kuljetuslupien myöntäminen siirtyi Traficomille, liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin hyväksyi ne it-

”

se. Sohlberg muistelee, että näin olisi ollut ainakin vuodesta 2003 asti.

Syrjäsen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö voi sopia vähäisiä poikkeuksia lupajärjestelyihin.

– Kirgisialaisten luvat ovat olleet yksittäisiä päätöksiä, liikenne- ja viestintäministeriön liikennepalveluyksikön päällikkö Silja Ruokola korostaa.

Lisäksi valtiosopimuksen aikaansaaminen on usein hidasta, se vie helposti vuoden, joskus jopa kolme. Tämä on elinkeinoelämän akuuttien kuljetustarpeiden kannalta usein kovin hidasta.

Kirgisiaan lupia on kuitenkin myönnetty ainakin 17 vuotta, joten hitaammatkin neuvottelut olisi voitu saada loppuun. Vaikka Suomen ja Kirgisian välinen kauppa ei ole suurta, lupia on kuitenkin vuosien aikana myönnetty tuhansia.

Suomalaiset autoilijat eivät lupia juuri ole käyttäneet, vaan ne ovat menneet kirgisialaisille.

UUTISET

Kansainvälisen tavaraliikenteen kuljetusten lupia • CEMT-lupaa voivat käyttää International Transport Forumiin (ITF) liittyneet valtiot. Näiden yleiseurooppalaisten lupien määrä on rajattu, ja ne sisältävät kuljetusyritykselle tietyt ehdot.

Suomi on saanut viime aikoina noin 200 CEMT-lupaa/vuosi.

• Kahdenvälistä kuljetuslupaa käytetään, kun tavaraa kuljetetaan EU:n, ETA:n ja Sveitsin ulkopuolelle. Se tarvitaan, kun näiden alueiden ulkopuolinen, jonkun sopimusvaltion ajoneuvo kuormataan tai puretaan Suomessa.

Kirgisia on yksi entisen Neuvostoliiton köyhimpiä alueita.

Suomen vienti Kirgisiaan on ollut tuontia huomattavasti suurempaa.

Kuvan auto ei liity kuljetuslupa-asiaan.

”

• Kolmannen maan kuljetuslupa tarvitaan, kun sopimusvaltion ajoneuvo kuormataan tai puretaan Suomessa ja lähtö- /määränpäänä oleva maa on eri kuin ajoneuvon sopimusvaltio.

Lupa tarvitaan, jos esim. virolainen kuorma-auto lastataan Suomessa ja puretaan Venäjällä. Ei-EU-/-ETAvaltion liikenteenharjoittajalla tulee olla kolmannen maan luvan lisäksi kahdenvälinen kuljetuslupa.

En halua enkä pysty ottamaan kantaa siihen, onko toimittu laittomasti.

Olemme tässä tapauksessa vain toimineet liikenne- ja viestintäministeriön ohjeiden mukaisesti, Traficomin ylitarkastaja Ani Sohlberg sanoo.

Ei Traficomissa eikä ministeriössä tiedetä, kenelle kahdenväliset - tai kolmannen maan kuljetusluvat kohdemaassa jaetaan tai mitä niillä kuljetetaan.

– Lentoliikenteessä viranomainen voi hyväksyä kahdenvälisiä sopimuksia, jos valtiosopimus puuttuu. Se on ollut laissa pitkään. Havahduimme kuitenkin tieliikenteen osalta, että vastaava kohta liikennepalvelulaista puuttuu, Ruokola kertoo.

Lakiehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto eli Traficom voisi jatkossa myöntää kuljetusluvat niiden valtioiden kuljetusyrityksille, joilla ei ole Suomen kanssa valtiosopimusta.

– Asia on nyt selkeytetty ja toimivallat ovat kunnossa, Ruokola vakuuttaa. ■

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE Ensiasennukseen ja varaosaksi

RASKASSARJA

Liinat ja verkot

Kiristimet ja moniurahihnat OE-toimittajalta Kerralla kuntoon • Micro-V-sarjat

Letkut ja termostaatit raskaaseen kalustoon

RASKASSARJA • 13

TIENHOITO

Kuljetusyrittäjät kiittivät tietöiden tekijöitä Väylävirasto ja ELY-keskukset saavat kiitosta tietöiden hyvästä toteutuksesta. Asia kävi ilmi syyskuussa julkaistusta SKAL:n Kuljetusbarometrista. Kaksi kolmesta kuljetusyrittäjästä (67 %) oli sitä mieltä, että työmaiden liikennejärjestelyt on toteutettu pääsääntöisesti hyvin.

SKAL:n mielestä asfaltointi on kestävä elvytystoimi, jota kannattaa jatkaa: – Mitä sileämpi tienpinta, sitä matalampi polttoaineenkulutus ja ympäristöpäästöt. Asfaltti on toistaiseksi halpaa ja nyt kannattaakin tarkistaa päällystysmääriä vuodesta 2021 ylöspäin, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

Väyläviraston mukaan korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin 3 500−4 000 kilometriä uutta päällystettä vuodessa. Koska korjausvelkaa on vähennettävä, asfaltointimääriä on välttämätöntä kasvattaa. Päällystäminen vaatii lisärahoitusta, sillä muuten kuljetusten kannalta tärkeää alempiasteista tiestöä palautetaan sorateiksi.

Infrarakentajien tilauskannat sulivat

Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesällä 2020 alle puoleen vuoden takaisesta. Näkymät ovat heikoimmat sitten vuoden 2008 finanssikriisin.

I

nfraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesän 2020 aikana. Se lyheni alle neljään kuukauteen, kun se vuosi sitten oli hieman yli kahdeksan kuukautta. Tätä huonompi tilanne oli viimeksi finanssikriisin jälkeen.

Infratyön tilaajat raportoivat lisäksi urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden kasvusta ja tarjoushintojen laskusta. Syksyn 2020 haasteeksi tilaajat nostavat etenkin kuntien säästötoimenpiteet ja hankkeiden aikataulumuutokset.

Tiedot ilmenevät MANK ry:n lokakuisesta suhdannejulkistuksesta. MANK edustaa laajasti maarakennusalan tilaajia, suunnittelijoita, urakoitsijoita ja kouluttajia sekä

14 • RASKASSARJA

infran keskeisiä käyttäjiä Suomessa.

Urakoinnin tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa parannusta, sillä myös infrahankkeiden suunnittelu vähenee. Suunnittelutoimistoja edustavan SKOL ry:n aiemman suhdannekatsauksen mukaan suunnittelijoiden uudet tilaukset vähenivät seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna huhti–kesäkuussa 2020. Vuosi sitten vastaavalla jaksolla tilaukset kasvoivat 24 prosenttia.

– Uudet tiedot vahvistavat käsitystä siitä, että rakennusalalla on käynnissä nopea suhdannekäänne huonompaan, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimi-

alasta vastaava johtaja Paavo Syrjö sanoo.

Syrjön mukaan infraan kohdistettu elvytys toimii todistetusti. Infrainvestoinnit työllistävät ja saavat nopeasti liikkeelle myös asunto- ja muuta rakentamista sekä lisäävät taloudellista aktiivisuutta.

– Vasta kansainvälisten markkinoiden elpyminen nostaa vientivetoisen taloutemme kasvu-uralle. Tämä voi viedä aikaa, joten työpaikkojen pelastamisella on kiire.

Välttämättömiä infrahankkeita on käynnistysvalmiina eri puolilla maata. Etenkin kunnissa valtion vastaantulo rahoituksen varmistajana onkin nyt perustellumpaa kuin koskaan. Pienikin elvyttävä ele ehkäisee uhkaavaa investointilamaa. ■

TIENHOITO

Asfaltointiin kaivataan lisää rahaa Asfaltointitöitä on tehty tänä vuonna marraskuussakin. Teiden hoitoon kaivataan kuitenkin lisää rahaa, sillä osa teistä on saanut edellisen päällysteen vuosikymmeniä sitten.

Teksti ja kuva TOMI OLLI

A

sfaltointityöt olivat myöhään syksyllä käynnissä Etelä-Pohjanmaallakin, missä teitä päällystettiin esimerkiksi Alajärvellä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon suunnittelun yksikön päällikkö Janne Ponsimaa sanoo asfalttiasemien kiinnimenoajan riippuvan siitä, paljonko urakoitsijoilla on töitä.

– Asemat menevät yleensä kiinni marraskuun aikana, vaikka massaa saa periaatteessa ympäri vuoden.

– Meidän alueellamme ylläpidon työt on yleensä tehty lokakuun loppuun mennessä, mutta tänä vuonna ne jatkuivat marraskuulle saakka. Päällystystöiden jälkeenhän pitää vielä maalata tiemerkinnät.

Ponsimaa myöntää, ettei kolea sää ole eduksi asfaltoinnille.

– Enää ei olla ideaalilämpötiloissa. Massan kanssa onkin oltava tarkkana, ettei se pääse jäähtymään liikaa. Samalla on tärkeää tehdä tiivistys nopeasti.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella saadaan tänä vuonna tehtyä suunnitellut työt.

Päällystettyä tietä kertyy 470 kilometriä.

– Kaikki raha käytetään, mitä saadaan.

Tänä vuonna rahaa tuli mukavasti, ja hyödyimme osittain myös alhaisesta öljyn hinnasta sekä sen myötä edullisemmasta bitumista.

– Oman haasteensa on kuitenkin tuonut se, että rahoituksen selviäminen on vienyt aikaa. Jos se puoli olisi ajoissa kunnossa, voisivat urakoitsijat suunnitella työt sekä tarvittavat resurssit aiemmin ja paremmin.

Tähän asiaan pitäisikin saada enemmän pitkäjänteisyyttä.

Ensi vuoden osalta näyttää siltä, että valtakunnallisen tieverkoston päällystämiseen on tulossa rahaa kuluvaa vuotta vähemmän.

– Siltä se nyt näyttää, vaikka tilanne saattaa vielä elää. On silti selvää, että korjausvelkaa on paljon eri puolilla Suomea.

– Toivomme, että voisimme päällystää myös alemman verkon teitä, sillä siellä on

moni tie hyvin huonossa kunnossa. Niiden osalta ei enää pärjätä paikkaamisella, eikä se ole myöskään kannattavaa, sillä uusia reikiä syntyy koko ajan, Ponsimaa sanoo.

Vaikka osa teistä on päällystetty jo 1990-luvulla, ei ikä ole kuitenkaan Ponsimaan mukaan mikään kiveen hakattu syy päällystää tie.

– Se ei ole ainoa kriteeri, sillä asiaan vaikuttavat monet seikat kuten tien kunto ja liikennemäärä.

Ponsimaa sanoo olevan varmaa, että asfalttiteitä joudutaan varojen puutteen vuoksi muuttamaan sorateiksi.

– Kyllä näin tulee tapahtumaan. Toisaalta osalla tieverkosta ovat liikennemäärät muuttuneet sen verran pieniksi, että ne ovat sorateinä helpompi pitää kunnossa.

– Rahaa olisi kuitenkin oltava käytettävissä huomattavasti enemmän voidaksemme pitää kaikki päällystetyt tiet kunnossa.

Pääteiden osalta tilanne on kuitenkin kohtuullinen, mikä on toki hyvä asia. ■

Lappajärven Karvalasta Kauhavalle lähtevä tie oli tarkoitus päällystää uudelleen marraskuussa.

Edellinen asfaltointi tehtiin vuonna 1998.

Kuva tieltä ennen päällystämistä.

RASKASSARJA • 15

INNOVAATIOT

Uusi sovellus pyrkii yhdistämään kuljetuksia Centria-ammattikorkeakoulu kehittää Vastepiste-pakettipalvelua.

Onnistuessaan se olisi vähähiilinen vaihtoehto kuljetuspalveluille Keski-Pohjanmaalla.

Teksti TIMO KANKAANPÄÄ

K

eskipohjalaiset yritykset ja yksityishenkilöt ovat voineet käyttää reilun vuoden verran Vastepiste-pakettiautomaatteja pakettiensa lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Vastepiste-pakettipalvelu on Centria-ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisen Vaste-hankkeen kehittämä digitaalinen sovellus, jonka kautta paketit kulkevat Keski-Pohjanmaalla yritysten, julkisten organisaatioiden ja yksityishenkilöiden välillä.

Kännykän tai tabletin kautta hallinnoita-

16 • RASKASSARJA

va sovellus mahdollistaa useita eri lähetysten toimitusratkaisuja. Tuote voidaan toimittaa joko suoraan asiakkaan ovelle tai vaihtoehtoisesti viedä vihreävalkoiseen pakettiautomaattiin, jota kautta asiakas noutaa sen itse, kun hänelle parhaiten sopii. Paketti säilyy automaatissa viikon ajan.

Vastepiste-pakettiautomaatit sijaitsevat Kokkolassa sekä alueen lähikunnissa.

Palvelualustan kustannukset ja ylläpito ovat Vaste-hankkeen vastuulla, joka on ostanut palvelualustan pilotointiin liittyvät

kuljetuspalvelut paikallisilta kuljetusliikkeiltä. Näin ollen Vastepiste-kuljetukset ovat olleet hankkeen aikana tilaajille ilmaisia.

– Sopiva kuljettaja valikoituu älykkään Vaste-alustan avulla. Alusta ohjaa paketin kuljetuksen suoraan sille kuljettajalle, jonka reitille paketti osuu. Näin toimitukset liikkuvat jouhevammin, edullisemmin ja ympäristöä säästäen myös haja-asutusalueilla, kertoo Vaste-hankkeen projektipäällikkö Janne Känsäkoski.

Hankkeen päätavoite on vähentää lo-

”

INNOVAATIOT KUVA: CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Centriaammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijat Leena Toivanen (vas.) ja Hanna Lahnalampi.

”

Toivotaan, että löytyy joku taho, joka haluaa lähteä kaupallistamaan alustaa, sillä tässä on ehdottomasti potentiaalia”, Vaste-hankkeen projektipäällikkö Janne Känsäkoski sanoo.

KUVA: KIM NYBERG

Eläkkeellä oleva Kim Nyberg ryhtyi kuljettajaksi VastePiste on kaikille avoin järjestelmä, johon voi liittyä kuljettajaksi kuka tahansa yrittäjä tai yksityishenkilö. Kokkolalaiselle Kim Nybergille kuljettajana toimiminen on tuonut mukavaa vaihtelua eläkeläisen arkeen.

– Olen yksineläjä ja kaipasin päiviini sisältöä. Näin ilmoituksen, jossa etsittiin kuljettajia, ja hain sitä kautta mukaan. Toimialueenani on ollut pääasiassa Kokkolan keskusta, jossa olen hoitanut muun muassa erilaisten pikkupakettien toimituksia. Skaalaa on ollut laidasta laitaan, aina vaateliikkeiden lähetyksistä lounastoimituksiin, Nyberg kertoo.

Nybergin mukaan hanke on toiminut kuljettajan näkökulmasta moitteetta.

Kim Nyberg toimii lähettinä Kokkolan keskusta-alueella.

– Tämä on hyvin nykyaikainen ja digitaalisuutta kätevästi hyödyntävä palvelu, joka on helppo omaksua kaikkien osapuolten näkökulmasta.

gistiikan päästöjä, ja se toimii myös ohjenuorana palveluratkaisuissa.

– Pyrimme saamaan kuljetuksiin lisää kapasiteettia, tarkoittaen täydempiä autoja sekä käyttöasteen parantamista. Optimoimme reittejä, hyödynnämme olemassa olevia kuljetuksia, sekä koetamme yhdistellä niihin uusia tarpeita. Toimitusajat eivät ole meille se tärkein määre, vaan se, että saamme liikutettua tilauksia mahdollisimman vähällä energialla päätepisteeseen, Känsäkoski kertoo.

Kuljetusliike J. Tiainen Oy:n toimitusjohtaja Janne Tiainen kertoo, että yrittäjän vinkkelistä katsottuna Vastepisteessä on vielä kehitystarpeita muun muassa hallintasovelluksen suhteen.

– Idea palvelussa on hyvä, mutta olemme törmänneet myös tiettyihin lastentauteihin. Esimerkiksi ajojärjestelmän mukana kulkevassa tabletissa on ollut toimintahäiriöitä tai muita teknisiä ongelmia.

Tiaisen mukaan myös talousalueen koko aiheuttaa haasteita.

– Posti ja muut isot toimijat toimivat niin isolla volyymilla sekä pitkällä kokemuksella, että heillä prosessi toimii luonnostaan.

Vastepisteessä on vielä kehitettävää, että se löisi toden teolla läpi.

Känsäkosken mukaan Vastepiste onkin

edelleen tutkimushankevaiheessa, joten palvelua pyritään jatkuvasti kehittämään ja parantamaan.

– Alustan kehittäminen on vaatinut paljon pilotointia, mutta kokonaisuutena kaikki on sujunut hyvin. Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta ja myös kehitysehdotuksia, joilla palveluita on saatu parannettua.

Se, että olemme ammattikorkeakouluna julkinen toimija, aiheuttaa hiukan kysymyksiä, joten kulttuurin murtaminen sekä yhteistyön rakentaminen isojen toimijoiden kanssa vaatii vielä työstämistä. Pienen haasteen tuo myös alueellinen rajoitus. Alusta on käytössä ainoastaan Keski-Pohjanmaalla, joten emme pääse tekemään yhteistyötä esimerkiksi valtakunnallisten verkkokauppojen kanssa, Känsäkoski toteaa.

Hanke päättyy vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Vastepiste on vapaasti jatkokehitettävissä kaupallisestikin.

– Toivotaan, että löytyy joku taho, joka haluaa lähteä kaupallistamaan alustaa, sillä tässä on ehdottomasti potentiaalia.

Olemme myös hakeneet jatkohankkeita liittyen ruoan jakeluun sekä lähiruokaan, ja niissä tätä olemassa olevaa alustaa tullaan ehdottomasti hyödyntämään, Känsäkoski sanoo. ■

RASKASSARJA • 17

UUTUUS ETM PLUS Kaikki yhdessä ja samassa

4,3” käyttöpaneelissa

• Ohjainlaite jolla voidaan kontrolloida lisälämmittimien (Webasto, Eberspächer) toimintoja: jäähdytys, lämmitys, ilmankierto, lisäilmastointi ym. ilmankiertoon liittyvä.

• Ohjainlaite jossa on diagnostiikka, raportoi mahdollisista virheistä tai katkoksista järjestelmissä joita se kontrolloi.

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Maahantuoja ja tukkumyyjä:

www.varaosalinna.fi

Puh. 0207 119 862

Pohjolantie 10-12 • 61800 Kauhajoki

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi

RASKAAN KALUSTON KATSASTUS Uusi asema Liedon Avantissa VAK-Huoltopalveluiden kiinteistössä

AJANVARAUS: k1katsastus.fi 044 464 2773

Avantintie 24 (Avantin teollisuusalue)

LIETO 18 • RASKASSARJA

AUTOUUTISET

Actrosin erikoismallissa nappanahkaa ja tunnelmavalot Mercedes-Benz Actros 2 -erikoismallissa on nappanahkainen kojelauta ja ovenkahva. Ohjaamon vuoteen leveys on 900 millimetriä. Kaikki ikkunat voi peittää pimennysverhoilla. Hytissä on neljä yleisvalaistusta luovaa led-spottivaloa ja kolme työskentelyä helpottavaa suunnattavaa led-spottia. Malli on saatavana 2- ja 3-akselisina versioina sekä GigaSpace- ja BigSpace-ohjaamoilla. Eri-

koismallissa on vakiona kuusi varustepakettia.

Autoja valmistetaan vain 400 kappaletta, ja tilaukset käynnistyvät tammikuussa 2021. Aikaisemmasta vastaavasta Edition 1 -sarjasta saatiin Suomeen kolme autoa.

Toinen uutuus on Mercedes-Benz Actros F, joka on Actros 2 -mallia pelkistyneempi.

Suzuki Jimny tulee takaisin pakettiautona

Scanialta sähkökuorma-auto Scanian täyssähkökuorma-auto on varustettu 165 – 300 kWh:n akkupaketilla ja 230 kWh:n sähkömoottorilla, mikä vastaa noin 310 hevosvoimaa. Asiakkaat voivat valita viiden tai yhdeksän akun paketin. Jälkimmäisellä ajomatka yhdellä latauksella on enimmillään 250 km. Yksi akuista sijaitsee moottoritunnelissa, loput neljä tai kahdeksan alustan sivuilla. Akut ladataan tasavirralla 130 kW:n teholla CCS-latausliittimellä. Lataaminen tyhjästä 80 prosenttiin kestää viiden akun paketilla alle 55 minuuttia. Yhdeksän akun paketilla se vie alle 100 minuuttia.

Regeneroiva jarrutusenergia lataa akkuja ajon aikana. Täyssähkökuorma-auton ohjaamovaihtoehtoina ovat L- ja P-ohjaamot. Scanian pistokehybridikuorma-auto puolestaan sallii polttomoottorikäytön pitkillä siirtymätaipaleilla ja tarvittaessa 60 kilometrin ajon sähköllä.

Nykyisen Suzuki Jimnyn edeltäjä esiteltiin Suomessa kaksi vuotta sitten. Sen myynti jouduttiin lopettamaan, sillä autot eivät täyttäneet Euroopassa päästömääräyksiä. Jimny tulee nyt takaisin kaksipaikkaisena pakettiautona. Se on luokkansa halvin neliveto. Jimnyssä on tikapuurunko, johon kori on kiinnitetty. Rakenteen jäykkyyttä lisättiin ja sekä edessä että takana on jäykkä akseli. Maasturissa on alennusvaihteisto. Jimnyn moottori kasvoi 1,5-litraiseksi ja se kehittää 75 kilowattia (102 hv). Tavaratilassa on tasainen lattia ja se on 863 litran kokoinen.

Bosch kehittää vetykuorma-autoja Boschin mukaan 40-tonniset yhdistelmät voivat lähitulevaisuudessa kulkea yli tuhat kilometriä täysin sähkötoimisesti. Uusiutuvista lähteistä tuotetulla vedyllä käytettävät polttokennot ja niillä sähköistettävät voimansiirtolinjat mahdollistavat ilmastoneutraalin tavaroiden ja raaka-aineiden kuljettamisen. Bosch kehittää polttokennovoimansiirtoa ensisijaisesti keskittyen kuorma- ja yhdistelmäajoneuvoihin. Yrityksen on tarkoitus aloittaa tuotanto vuosina 2022–2023.

RASKASSARJA • 19

LINJA-AUTOUUTISET

Hätäjarrutusjärjestelmä linja-autoon Uuteen Mercedes-Benz Intouro -linja-autoon saa nyt valinnaisvarusteena aktiivisen ABA 5 -hätäjarruavustimen.

ABA 5 on ensimmäinen hätäjarruavustinjärjestelmä, joka on maailmanlaajuisesti tarjolla linja-autokalustoon. Avustin jarruttaa ja pysäyttää auton automaattisesti, mikäli järjestelmä havaitsee auton edessä tienylittäjän tai jalankulkijan vaaravyöhykkeellä. Järjestelmä pysäyttää linja-auton myös, mikäli uhkana on törmäys edellä ajavan tai eteen pysähtyneen ajoneuvon perään.

Kiinteäelektrolyyttinen akku bussiin Mercedes-Benz esitteli uuden täyssähköisen eCitaro G -nivellinja-auton, jossa ensimmäisenä hyödynnetään kiinteäelektrolyyttistä akkua (solid-state battery). Se eroaa rakenteeltaan nykyisistä litiumioniakuista, joissa anodin ja katodin välissä akkukennossa oleva massa on hyytelömäistä.

Uudessa rakenteessa se on kiinteää. Ratkaisulla saavutetaan noin 25 prosenttia suurempi energiatiheys ja tässä kokoonpanossa akuston 441 kWh:n kapasiteetti. Tämä takaa valmistajan mukaan suotuisissa oloissa noin 220 kilometrin toimintamatkan. Talvioloissa lämmityksen ollessa päällä toimintasäde on 170 kilometriä. Teknologialle annetaan 10 vuoden/280 MWh:n takuu.

Uuden eCitaro G:n ja eCitaron normaali latausteho on 150 kW, mutta se voidaan kaksinkertaistaa katolle sijoitettavalla virrankeräimellä / pantografilla 300 kW:iin. Molemmissa malleissa hyödynnetään sähköistä XF AVE 130 -taka-akselia, joita nivellinja-autoon voidaan asentaa kaksi kappaletta. Akselille sijoitetut sähkömoottorit tuottavat 2 x 125 kW:n tehon ja 2 x 485 Nm:n väännön.

Sekä uusi eCitaro G että lyhyempi eCitaro ovat saatavilla joko kiinteäelektrolyyttisillä akuilla tai entistä tehokkaammilla, uuden sukupolven NMC-litiumioniakuilla.

Altas Auto ja Elinta Motors kehittävät sähköminibusseja Liettualaiset Altas Auto ja Elinta Motors kehittävät sähkökäyttöistä 20-paikkaista kaupunkibussia ja 16-22-paikkaista koulubussia.

Altas Auto ja Elinta Motors yhdistivät voimansa ollakseen ensimmäinen massatuotantona valmistettujen sähköminibussien lanseeraaja Euroopassa.

Mallit rakennetaan Mercedes-Benzin ja MANin alustoille. Tavoitteena on julkistaa mallit ensi vuoden alussa. Kehitteillä olevissa minibusseissa on 150 kW:n sähkömoottorit ja kolme akkua, joiden kokonaiskapasiteetti on 115 kWh. On arvioitu, että ajoneuvot voivat kulkea 200 km yhdellä latauksella. Integroidulla pikalataustekniikalla bussit latautuvat täyteen alle kahdessa tunnissa.

RASKASSARJA • 21

ALKUPERÄISOSAT JA RATKAISUT ILMASTOINTIIN JA JÄÄHDYTYKSEEN

NÄRHI JOENSUU

NÄRHI KUOPIO

NÄRHI JYVÄSKYLÄ

NÄRHI LAPPEENRANTA

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15 Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

info@narhi.com • www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJAKETJUA

3 2

1

3

4

TUOTEUUTISET

Vetoakselirenkaassa lamelliennätys

Keminmaalaisen Pohjaset Oy:n toimitusjohtaja Janne Pohjanen testasi uutta HD3-rengasta.

Kuormauskapasiteetti kasvoi

Continentalin tutkimus- ja tuotekehitysosaston tavoitteena oli kehittää kuviointi, joka takaa parhaan mahdollisen pidon kaikissa äärimmäisissä talviolosuhteissa. Tuloksena syntyi vetoakselin rengas, jossa on Continentalin pitkässä talvirenkaiden valmistushistoriassa ennennäkemätön lamellimäärä (yli 100). Kolmiulotteisilla lamelleilla on kaksi tehtävää: 1. toimia limittävänä rakenteena palojen välissä, mikä vähentää luistoa ja muodonmuutosta 2. tarjota laajempi lumeen tarttuva pinta ja mahdollistaa parempi pito.

Conti Scandinavia Extreme HD3 on vetoakselin rengas, joka on kehitetty tavaraja henkilökuljetuksiin ankarien talviolosuhteiden alueille. Rengasta suositellaan erityisesti yhden vetoakselin kuorma-autoille.

Aluksi uutuudesta on saatavana rengaskoko 295/80 R 22.5. Koot 315/80 R 22.5 ja 315/70 R 22.5 tulevat markkinoille ensi vuoden puolivälissä.

KUVA MICHELIN

Michelin on laajentanut X Multi -kuorma-auton renkaidensa sarjaa neljällä uudella kuorma-auton renkaalla. Ne on tarkoitettu erityisesti keskipitkille kuljetuksille.

Etuakselilla sekä vapaasti pyörivillä akseleilla Z-rengas voi lisätä renkaan käyttöikää 15 prosenttia edeltäjäänsä verrattuna. D-rengas vetoakselilla antaa puolestaan potentiaalin 10 prosentin kilometrisuoritteen kasvuun edeltäjäänsä verrattuna.

Z- ja D-renkaat ovat nyt saatavissa myös rengaskoossa 315/80 R 22.5.

HL Z- ja HL T -renkaat on tarkoitettu akseleille, joille tarvitaan suurempaa kuormauskapasiteettia. Tällaisia ovat esimerkiksi nosturilla, 38 tonnin perävaunulla tai kaksiakselisella puoliperävaunulla varustetut kuorma-autot. Michelinin X Multi -sarjan uusilla HL Z- ja HL T -renkailla on 1 000 kg suurempi akselikohtainen kantavuus. Renkailla on valmistajan mukaan myös entistä pidempi kilometrisuorite ja 30 prosenttia pidempi käyttöikä. HL Z ja HL T ovat koossa 385/65 R 22.5.

KUVA PARLOK

HEAVY-D-lokasuojat kovaan ajoon Suomalainen Parlok on esitellyt uudet HEAVY-D-lokasuojat. Ne sopivat maantieajon haastaviin olosuhteisiin, kuten puutavaranajossa operoiviin autoihin ja perävaunuihin. Materiaali on neljä millimetriä paksu, joten lokasuojia voi hyvin käyttää ketjujen kanssa. Valmistusmateriaali on korkeatiheyksinen polyeteeni (PE-HD) ja sen käyttölämpötila on -50° - +80C°. Lokasuojat ovat sataprosenttisesti kierrätettävissä.

Parlokilta on tullut myös uusi OFF-RD-lokasuojamalli, joka on kehitetty vaativaan käyttöön erilaisiin maatalousajoneuvoihin ja työkoneisiin.

RASKASSARJA • 23

Laadukkaat RaskassarjaILMAJARRUJEN JÄÄNESTO Laatutuote ammattilaisille.

AKUT Vaativaan ammattikäyttöön.

Tärinävaimennus.

Yhden vuoden takuu.

TYÖKALULAATIKOT Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä.

Nerokas salpamekanismi.

Useita eri kokoja.

Laatikot saatavissa myös rst-rungoilla.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

FORSSA | HYVINKÄÄ | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU

-tuotteet ÄÄRIVALOT Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto.

Kaikki osat saatavissa varaosina.

KULJETUSKALUSTON PESUUN Ammattikäyttöön kehitettyjä tuotteita raskaan kaluston puhtaanapitoon.

KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA U | PORI | ROVANIEMI | TORNIO

TEKNIIKKA

V8 pintaa

S

Scania ajoi hevosvoimatilaston ykköseksi uudella V8:llaan, mutta mitä se merkitsi konehuoneen puolella?

cania esitteli syksyllä uuden 770-hevosvoimaisen V8-moottorinsa. Ulkoa päin auto näyttää samalta, mutta konehuoneen puolella 40 hevosvoiman lisäys aiempaan merkitsi pelkästään vaihteisto-ohjelman osalta yli 400 miljoonan euron investointia. Uudessa vaihteistossa ei ole jäljellä ainuttakaan nykyisin käytössä olevaa osaa.

Mitään kvanttihyppyä ei kuitenkaan tapahtunut. Kaikki perustuu parannuksiin ja jo olemassa olevan uuden tekniikan hyödyntämiseen.

– Esimerkiksi uudessa moottorinohjausjärjestelmässä on älykkäämpi ja kehittyneempi ohjelmisto, joka mahdollistaa tarkemman

ohjauksen. Pystymme laskemaan tarkemmin sen, miten paljon ja millä hetkellä polttoainetta tarvitaan, Scania V8-moottoreiden pääinsinööri Göran Lindh sanoo.

Tehon nosto ja paineen suurentaminen edellyttävät, että useita sisäisiä komponentteja kuten hammaspyöriä, mäntiä, männänrenkaita, sylinterinkansia ja venttiileitä on kehitettävä ja vahvistettava.

Lisähaastetta toi, että samaan aikaan Scania halusi pidentää huoltovälejä ja lisätä kestävyyttä.

Kiinteäsiipinen turboahdin ja kuulalaakerit Joitakin raskaita komponentteja on jätetty pois ja toisia on yksinkertaistettu. Moottori on 75 kiloa edeltäjäänsä kevyempi. Toinen uutuus on se, että 770-hevosvoimaisessa moottorissa on nopeasti kaasupolkimen liikkeisiin reagoiva kiinteäsiipinen turboahdin, jossa perinteisten liukulaakereiden sijasta on kuulalaakerit. Öljynvaihtoväli kasvoi suuremman valmistustarkkuuden, suurempien öljynsuodattimien ja laadukkaan öljyn ansiosta.

Uuden polttoaineen korkeapainepumpun pumppauselementit ovat erillisohjattuja (AIM, Active Inlet Metering). Kokonaispainetta ja polttoaineensyötön ohjausta sekä niiden diagnosointia on tehostettu käytettävyyden ja suorituskyvyn maksimointia ajatellen. Uusi pumppu on myös optimoitu moottoriöljyn kulutuksen vähentämiseksi. Puristussuhdetta ja suurinta sylinteripainetta on nostettu palamisen ja polttoainetalouden parantamiseksi.

26 • RASKASSARJA

Urealiuosta kahdessa erässä Urealiuosta ruiskutetaan kahdesti. Kerran heti pakokaasujarrun taakse ja toisen kerran äänenvaimentimeen, kuten yleensä. Koska lämpötila on korkeampi pakosarjan tuntumassa, lisäannostus parantaa AdBluen haihtumista moottorin ollessa kevyesti kuormitettuna. Se parantaa myös jälkikäsittelyn tulosta ja myötävaikuttaa polttoainetalouden paranemiseen.

Pakokaasujen jälkikäsittelynä on yksinomaan SCR (valikoiva katalyyttinen pelkistys).

Turboahdin on kiinteäsiipinen ja pakojärjestelmä on sama kuin kolmessa muussa V8-moottorissa.

TEKNIIKKA

syvemmältä Vaihteisto keveni ja hiljeni Uudessa Opticruise-vaihteistossa ei ole ainuttakaan nykyisin käytössä olevaa osaa.

– Uusien vaihteistojen myötä myös hyvin raskaat yhdistelmät voivat hyödyntää nopeita peränvälityksiä ja silti päästä kevyesti liikkeelle, vaihteistojen kehityksestä vastaava johtaja Jimmy Larsson sanoo.

Vaihteiston nopeusalue on laajempi: suurin vaihde on selkeä ylivaihde. Valmistajan mukaan vaihteisto toimii yhtä hyvin koko käyntinopeusalueella.

Vaihteiston sisäiset häviöt vähenivät puoleen. Tämä saavutettiin kiillottamalla osa hammaspyöristä ja käyttämällä matalaviskositeettista vaihteistoöljyä. Lisäksi suurin osa öljystä on nyt vaihteiston päällä erillisessä kuivasumppumaisessa osassa. Tämä vähentää sisäistä öljyloisketta, koska hammaspyörät eivät ole jatkuvasti kosketuksissa öljyyn.

Tiettyjen kovasti rasitettujen hammaspyörien pintojen voitelu ja jäähdytys on hoidettu erillisistä suuttimista tulevalla öljysuihkulla.

Uusi G33CM-vaihteisto on noin 60 kiloa nykyistä kevyempi. Paino väheni alumiinikotelon ja hieman pienemmän koon ansiosta.

Melu pieneni keskimäärin 3,5 dB:ä, eli alle puoleen entisestä. Se täyttää tulevat määräykset.

Uudessa vaihteisto-ohjelmassa on laajempi välitysalue ja vaihtaminen on kevyempää. Suurin vääntömomentti on 3 700 Nm. Mukana on tehokkaampi hidastin. Vaihteisto-ohjelman uusimisella polttoaineenkulutus aleni prosentin.

Synkronoinnit vähenivät seitsemästä kahteen

Ääni ei voimistunut Vaikka tehoa tuli lisää, V8 ei ärjy kovempaa kuin ennen.

– Uudet pakosarjat ovat entistä kevyemmät ja tehokkaammat, ja ne korostavat tunnusomaista V8:n ääntä. Ääni ei ole voimakkaampaa, mutta se syntyy pakokaasujen sekoittuessa pakosarjassa poistotahtien määräämässä järjestyksessä matkallaan pakoputkeen, Lindh kertoo.

Uudessa jakajavaihteistossa on vain kaksi synkronointia aiemman seitsemän sijasta.

Tämän vuoksi vaihteisto on lyhyempi ja akselien pitäisi kestää suurempia vääntömomentteja. Näin saatiin tilaa hieman leveämmille ja kestävämmille hammaspyörille.

Synkronointien poiston haittapuoli on siinä, että se vaatii enemmän vaihteiston ohjausjärjestelmältä.

Peruutusvaihteita on kahdeksan. Nopeimmillaan uusi Scania pakittaa 54 km/h:ssa (valinnainen).

Useimmissa vaihteistoissa peruutusvaihteen kytkeminen tarkoittaa, että yksittäinen hammaspyörä pyörittää pääakselia vastakkaiseen suuntaan. Scania käyttää

sen sijaan lähtöakselin planeettavaihdetta. Peruutusvaihde kytketään lukitsemalla planeettakannatin.

Voimanottovaihtoehtoja on yhdeksän. Ne ovat valmistajan mukaan entistä vahvempia, vähähäviöisempiä ja moduulirakenteensa vuoksi joustavia. EG-tyyppiset voimanotot saavat käyttövoimansa vaihteiston sivuakselilta ja kuuluvat vaihteiston painevoitelujärjestelmään. Tällöin ne voivat tuottaa voimaa raskaille varusteille kuten hydraulipumpulle.

EK-tyyppiset (vauhtipyörän käyttämät) voimanotot asennetaan moottorin ja vaihteiston väliin. Välityssuhteita on yhteensä neljä. Lähtöyhde voidaan asentaa kolmeen eri suuntaan. ■

RASKASSARJA • 27

KOEAJO

Viimeisen mailin testivoittaja Turussa kokeiltiin sähkökäyttöistä pakettiautoa, rahtipolkupyöriä ja lähijakeluasemia.

Kolmesta projektista yksi pääsi sellaisenaan jatkoon.

Teksti SARI JÄRVINEN

T

urussa testattiin uusia keinoja keskustan pakettikuljetuksissa. DB Schenker ja DHL Express (Finland) kokeilivat sähköavusteisia rahtipolkupyöriä. Jotta jakelureitit olisivat pyörille ja polkijoille siedettäviä, niitä varten perustet-

tiin kaupunkiin kaksi lähijakeluasemaa, CityHUBia. Niihin tavara tuotiin kauempana keskustasta sijaitsevista isommista terminaaleista.

Kokeilun mahdollisti Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanke.

Lisäksi DHL Express otti testiajoon Suo-

men ensimmäisen sähköllä kulkevan StreetScooter-jakeluauton alkuvuonna 2020. Sillä kokeiltiin paketti- ja asiakirjalähetysten noutoa ja jakelua keskustassa.

Kokeilut ovat nyt päättyneet. Kolmesta testistä todennäköisesti vain yksi saa jatkoa ensi kesänä Aurajoen rannoilla. ■

”

Rahtipolkupyörällä kuljetettiin Kupittaan CityHUBista noin 14 lähetystä / arkipäivä.

Jakeluautolla ajetaan samassa ajassa noin 80–120 lähetystä, Jussi Kiviluoto kertoo.

KUVA SARI JÄRVINEN

DB Schenkerin rahtipolkupyörä vaihtuu kuorma-autoon – Rahtipolkupyörällä kuljetettiin Kupittaan CityHUBista noin 14 lähetystä / arkipäivä. Jakeluautolla ajetaan samassa ajassa noin 80– 120 lähetystä. Fillarilähetti teki päivien aikana myös pr-hommia, mutta silti luku ei päätä huimaa, DB Schenkerin jakeluliikenteestä vastaava päällikkö Jussi Kiviluoto kertoo.

DB Schenkerillä parcel-puoli on melko uutta. Kuljetukset ovat pääasiassa yritysten välisiä, joten rahtipyörän pieneen kuljetustilaan kaikki lähetykset eivät sopineet. Pyörälähetti ottaa mieluusti matkaansa enin-

28 • RASKASSARJA

tään viiden kilon painoisia paketteja.

Kiviluoto toivoo, että Suomikin sallisi rahtipolkupyörän vedettäväksi kaksi kevyttä kuljetuskonttia eurooppalaiseen tapaan.

Meillä sillä saa kuljettaa vain yhtä. Vaihtoehtona voisi olla myös yksi pidempi kontti.

– Ajatus rahtipolkupyörien ja ekologisten kuljetusten takana on hyvä ja kannatettava.

Todennäköisesti kokeilemme Turussa seuraavaksi sähkökäyttöistä kuorma-autoa eCanteria. Sen toimintasäde on 125 kilometriä, mikä ei ole kauhean paljon.

Turusta rahtipolkupyörä Velove Armadillo siirrettiin Helsinkiin, jossa DB Schenkerin pyörien määrä on tänä vuonna kasvanut yhdestä kahteen.

– Sielläkin on haasteena, että fillareita pitäisi olla useampia, että niistä olisi hyötyä.

Lisäksi rahtipolkupyörän ostohinta on niin suuri, ettei toiminta oikein kannata. Halvemmalla saa sähkökäyttöisen pakettiauton, Kiviluoto toteaa.

KOEAJO

Sähköauto ei vastannut tarpeita DHL otti Turkuun testattavaksi sen omaan konserniin kuuluvan StreetScooter GmbH:n valmistaman sähkökäyttöisen pakettiauton.

Sen 40 kWh:n akun turvin oli tarkoitus ajaa lähes 200 kilometriä yhdellä latauksella.

– Se ei ihan ollut sitä käytännössä, vaikka riittikin testijakson kuljetustarpeisiin. Myös tavaratila oli pienempi kuin muuten käyttämissämme jakeluautoissa, Teemu Törnström kertoo.

– Turkuun StreetScooter tuotiin, jotta saisimme kokemuksia talviolosuhteista. Niitä ei viime talvena oikein ollut.

StreetScooter lähetettiin testin jälkeen takaisin Saksaan.

DHL ilmoitti lopettavansa StreetScooterin valmistuksen ennen vuoden loppua. Sähköajoneuvoista uutisoivan InsideEVs:n mukaan

KUVA DHL

suurin syy lopettamispäätökselle oli, ettei sähköpakettiautoprojekti ollut taloudellisesti kannattava. DHL:llä on käytössä Saksassa noin 11 000 StreetScooteria. Se muodostaa Saksan suurimman sähkökäyttöisen jakeluautokaluston.

– Saimme muuten arvokasta tietoa sähköautojen käytettävyydestä. Olemme kiinnostuneita ottamaan niitä käyttöön, kun tarpeitamme vastaavia autoja tulee tarjolle, Törnström sanoo.

Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen toteuttajina ovat Turun kaupunki, Forum Virium Helsinki, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen liitto/Valonia.

Sähköpakettiauto ei kuulunut hankkeen piiriin. Rahoittajana oli Euroopan aluekehitysrahasto.

Lisätietoa www.6aika.fi.

KUVA SARI JÄRVINEN

DHL:n rahtipolkupyörä pääsi jatkoon – Kokemuksemme rahtipolkupyöristä ovat todella positiivisia. Fillarit olivat Turun keskustassa nopeampia kuin auto. Kahdella pyörällä kuljetettiin päivässä jopa toistasataa pakettia. Painoltaan ne olivat noin viiden kilon luokkaa, siis pientä nyssäkkää. Pysähdyksiä oli päivässä noin 30-50. Reittejä oli kaksi erilaista, DHL Express (Finland) Oy:n operations manager Teemu Törnström kertoo.

Pyörällä ajettiin Puutorille perustetusta Ci-

tyHUBista ns. viimeisen mailin pakettikuljetuksia keskustan alueelle.

– Olemme jo hankkineet lisää fillareita ensi kesäksi. Vaikka Citylogistiikan hanke loppuu, Turun kaupunki myönsi CityHUBille maankäyttöoikeuden yhdeksi vuodeksi Puutorille, jossa lähijakeluasema sijaitsee.

Rahtipolkupyörä toimii parhaiten alueella, jossa moottoriajoneuvoliikenne on rajoitettua.

– Lähijakeluasemat tulevat kaupungeissa

yleistymään. Keskustoja kehitetään entistä enemmän jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla, mikä vaikeuttaa autoliikennettä, Turun kaupungin projektipäällikkö Jere Lumikko kertoo.

Lumikon mielestä olemassa olevia kaupunkikiinteistöjä voitaisiin enemmän hyödyntää lähijakeluasemina. Kaavoissa näille voitaisiin varata uusiakin paikkoja.

RASKASSARJA • 29

RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT

SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee: ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin.

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi

TESTATUSTI PARHAAT

BOASTING FIVE DIFFERENT LIGHTING MODES CONTROLLED BY A TOUCHSCREEN DASHBOARD CONTROLLER, AND SYNCHRONISED TO YOUR STANDARD HIGH BEAM DRIVING LIGHTS, THE TRIPLE-R SMARTVIEW UTILITY-45/80 UTILITY-25 AND FUNCTIONALITY. LINEAR-18 ELITE PL IS REDEFINING AUXILIARY DRIVING LIGHT PERFORMANCE 45W/80W 25W 126W 4560/8820 LUMENS

3016 LUMENS

12,150 LUMENS

INTEGRATED LIGHTS Designed and manufactured in the UK to exacting standards, our products outclass day POSITION and night.

WWW.LAZERLAMPS.COM T +44 (0) 1992 677374 E SALES@LAZERLAMPS.COM

@LAZERLAMPS

MADE IN THE UK AND BUILT TO LAST SEE MORE | WORK SAFER

KOKEILUT Stara eRetrofit -hanke selvittää Staran seitsemän vuotta käytössä olleen kuorma-auton sähköistämisen mahdollisuuksia ja onko sähköistäminen taloudellisesti kannattavaa.

Raskaan liikenteen sähköistyminen etenee henkilöautoja hitaammin johtuen muun muassa ajoneuvokannan ja työkoneiden pitkästä käyttöiästä. Tällä hetkellä sähkökäyttöinen raskas kalusto on myös kallista ja saatavuus rajallista. Uusien sähköajoneuvojen hankinta tarkoittaisi nykyisestä kalustosta luopumista, mikä ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti järkevää.

KUVA JARMO MARLES

Vanha kuormuri sähkökäyttöiseksi Seitsemän vuotta vanha Scania muutetaan sähkökuorma-autoksi Tampereella.

S

tara eRetrofit -hankkeessa muutetaan kuormuri sähköiseksi, seurataan sen toimintaa työajossa ja todennetaan sähköistämisen kustannukset.

Projektiin valittu Scania P320 6×2 purettiin ja siirrettiin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) pajalle keväällä 2020.

Lokakuussa autoon asennettiin uutta sähköistä voimalinjaa ja testattiin järjestelmiä.

Ensimmäisiin koeajoihin toivotaan päästävän ennen talvea. Toiveissa on saada sähkökuormuri pilottiajoon ja hyväksymisten jälkeen normaaliin työajoon vuodenvaihteessa.

– Kehitystyötä voidaan hyödyntää kaluston sähköistämisessä laajemminkin, jos tämä hanke osoittautuu kannattavaksi, toteaa Staran logistiikan kehityspäällikkö Paavo Lehmonen.

Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden kannalta sähköisen ajoneuvokannan yleistymistä pitäisi nopeuttaa. Stara eRetrofit tarttuu haasteeseen kehittämällä ratkaisuja, jotka lisäävät osaamista ja nopeuttavat muutosta vähäpäästöisen liikenteen saavuttamiseksi. Kyseessä on tutkimushanke, joka luo uutta tietoa raskaan ajoneuvokannan käyttökustannuksista ja palvelutarpeista. Hanke luo laajan ekosysteemin liittyen muun muassa sähköisen raskaan liikenteen konversioihin, yhteiskäyttölatureihin, reittioptimointiin, kunnossapitoon sekä esineiden internetiin eli IoT:hen. Hanketta koordinoivat Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki sekä Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. Muutostyön teknisenä toteuttajana toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT. Hankkeen rahoittaa Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. ■

Volvo testaa sähkökuorma-autoja maansiirtoajossa Volvo Trucks aloitti lokakuussa täysin sähköisten kuljetusratkaisujen testit maansiirtosegmentissä.

Swerock-yhtiölle oli määrä toimittaa kaksi raskaisiin kuljetuksiin tarkoitettua kuorma-autoa: Volvo FM -betoniauto ja koukkulaitteella varustettu Volvo FMX. Koukkulaitteella varustettua autoa käytetään pääasiassa suuremmissa infrastruktuuriprojekteissa ja kaupunkien rakennustyömailla.

Ajoneuvojen suorituskyvyn lisäksi testeissä arvioidaan myös sähköajoneuvoratkaisujen kokonaisekosysteemiä, sillä tavoitteena on löytää tuottavuusvaatimukset täyttäviä latausmahdollisuuksia.

RASKASSARJA • 31

ENTISÖINTI

Sinivalkoisen PALUU Ruotsissa asuva Matti Tarkki on ainut, joka on entisöinyt Viinikan säiliöautoyhdistelmän. Se toimi aikoinaan myös Huittisten autokoulussa opetusautona.

– Teijo ilmeisesti teki 13 m3:n säiliöperävaunun, jonka Viinikka kokosi, Matti Tarkki kertoo.

32 • RASKASSARJA

ENTISÖINTI

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

E

lokuun lopulla lietolaisen huoltoaseman pihaan kaartoi sinivalkoinen yhdistelmä. Se seisautti monen paikallisen kahvinjuonnin, sillä vastaavaa ei kylillä ole aiemmin nähty. Ikkunoiden takaa lipui esiin kuin pala historiaa: Viinikan ajossa ollut Sisu vuodelta -78. Sen perässä kulki säiliöperävaunu vuodelta -68.

Huoltoasemalla kaivettiin kännyköitä esiin, ja pian Facebookissa levisivät ensimmäiset kuvat. Vain kolmessa tunnissa ne olivat keränneet yli 500 tykkäystä. Auton ohjaamosta astui ulos Ruotsissa asuva Matti Tarkki, naapurimaan tunnetuin Sisu-mies.

”

– Tämä auto on koetellut hermoja. Ne ovat kuin tikapuut.

Täytyy varoa, ettei astu ylimmälle askelmalle, Matti Tarkki sanoo.

Hän oli matkalla vastaentisöidyllä yhdistelmällään Göteborgin läheltä Svenljungasta Lappeenrantaan, Veteraanikuorma-autoilijat ry:n Kesäkeikalle. Ei Sisu eikä Matti kuitenkaan koskaan saapunut perille tapahtumaan.

Ensimmäisen kerran Matti näki yhdistelmän alkuperäisessä kunnossaan muutama vuosi sitten Pomarkussa Uusiokone Oy:n pihalla.

Hintapyynti oli 6 000 euroa. – Ei minulla ollut sellaisia rahoja, Matti hymähtää.

Hänellä oli kotonaan Ruotsissa viisi Sisua.

Ne tekivät hänet Ruotsin suurimmaksi Sisu-omistajaksi. Matti palasi töihinsä länteen, jossa ajoi Grimsås Åkeri AB:n ajoja. – Viinikka oli aikoinaan yksi suurimmista suomalaisista kuljetusyrityksistä. Kuljettajat eivät ottaneet sieltä lopputiliä, vaan jäivät eläkkeelle. Nykyinen työnantajani on tässä mielessä samanlainen: se pitää jätkistä huolta.

Henki on hyvä ja autot kunnossa. Vaikka Matti itse ei koskaan Viinikalla ole ajanut,

Pomarkussa nähty ajoneuvo pysyi Matin mielessä.

– Äitini asuu Noormarkussa. Käydessäni häntä katsomassa kävin samalla kuolaamassa Sisua ja rekkaa. Pelkäsin, että ne viedään käsistä. Ylimääräistä rahaa vain ei taskuihin ollut ilmaantunut.

Sitten Matti huomasi katsella kotinurkissaan ympärilleen. Hänelle oli kertynyt vanhoja Volvoja, ralliautojakin. Mies laittoi niistä osan myyntiin. – En ollut tajunnutkaan, miten paljon tavaraa oli kertynyt, intohimoinen autoilija hymähtää. Viinikan yhdistelmää varten saatiin tarpeeksi valuuttaa. Matilla työn alla ollut Kontion entisöintiprojekti sai jäädä, sillä uusi kiinnosti enemmän. Matin kaverin luona Suomessa yhdistelmän kunto tutkittiin. – Auto kulki kuin kello. Ajoin sillä Ruotsiin 650 kilometrin päähän. Siellä Matti entisöi yhdistelmän valmiiksi. Putki ja auto puhallettiin, pellit korjattiin ja maalattiin.

Perävaunu oli hyvässä kunnossa: vain taka-

– Museoautojen harrastaminen on kivaa hommaa. Väki ei kulje nokka pystyssä. Aina löytyy apua, kun tarvitaan, Matti pohtii.

RASKASSARJA • 33

ENTISÖINTI

Yhdistelmä katsastettiin Suomessa, jonka jälkeen se lähti Turun sataman kautta Ruotsiin.

Viinikan vanha Sisu on tuttu monelle muullekin kuin Viinikan kuljettajille. Auto toimi aikoinaan Huittisissa opetusautona.

lokasuojat ja tavaralaatikot vaativat uusimista. Matti kysyi Heikki Viinikalta, saisiko kunnostaa yhdistelmän alkuperäisellä tyylillä.

– Ei Ruotsissa kukaan lupia tällaiseen kysele, mutta ajattelin, että on väärin, jos en kysy. Viinikan perhe myönsi luvan muitta mutkitta.

Kahden vuoden jälkeen Matti suuntasi Sisun keulan kohti Vetkun kesätapahtumaa. Sillä matkalla ongelmat alkoivat. Kone imi öljyä kuin juoppo. Sitä meni kolme litraa sadalla kilometrillä.

– Kompurasta hajosi stefa. Sitten meni turbo. Sitten laturi. Lappeenrannan sijaan Matti ja Sisu päätyivät ystävän luokse Orive-

34 • RASKASSARJA

delle. Auto saatiin kunnostettua, mutta seuraavaksi ongelmia tuli katsastuskonttorilla.

Katsastajan mielestä kuormantunnistusventtiilit, joita myös alppiventtiileiksi kutsutaan, puuttuivat. Ne maksaisivat 2 500 euroa.

Matti pudisti päätään. Ei alkuperäisessä perävaunussa sellaisia ollut, niitä alettiin vaatia vasta vuodesta 1973 eteenpäin.

– Tämä auto on koetellut hermoja. Ne ovat kuin tikapuut. Täytyy varoa, ettei astu ylimmälle askelmalle.

Syyskuussa venttiilit oli asennettu paikoilleen, ja katsastaja hyväksyi palan historiaa museorekisteriin. Matti kävi tyttärensä Kirsi Tarkin kanssa hakemassa Sisun ja rekan ko-

tiinsa Ruotsiin. Melkein joka pysähdyksellä joku tuli juttelemaan ja kuvaamaan autoa.

– Museoautojen harrastaminen on kivaa hommaa. Väki ei kulje nokka pystyssä. Aina löytyy apua, kun tarvitaan. Tuon yleensä Suomeen tullessani mukanani vanhoja Volvon ja Scanian osia, joita täältä löytyy vähemmän.

Korjaushaasteet eivät Matin intoa lannistaneet. Työn alla on jo seuraava projekti: vuoden -71 Kontion kunnostus.

Ja kukapa tietää, vaikka Viinikan yhdistelmä nähtäisiin Suomessa ensi kesänä jossain kokoontumisajossa. ■

KÄRÄJÄOIKEUS

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE Ohjauksen osat • markkinajohtaja ensiasennuksessa, vahva jälkimarkkinoilla

Kuljetusyrittäjää sakotettiin kumppanin rikkeistä Autoilijan sopimuskumppani ei toimittanut ajopiirturitietoja tarkastajalle – autoilija sai sakot.

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi kuljetusalan yrittäjän 35 päiväsakon sakkorangaistukseen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta.

Työnantajana toimiva yritys ei toimittanut Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajalle tämän tarkastusta varten pyytämiä kaikkia ajo- ja lepoaikatietoja. Työnantajaa oli velvoitettu vuosina 2014-2020 kehotuksilla toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot, mutta työnantaja toimitti aina vain osan tiedoista.

Oikeudenkäynnissä työnantaja vetosi sopimukseen, jonka se oli tehnyt ulkopuolisen yrityksen kanssa. Työnantajan mukaan oli sovittu, että ulkopuolinen yritys huolehtii ajopiirturitietojen keräämisestä ja toimittamisesta työsuojelutarkastajalle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Ajopiirturitietoja ei tallennettu eikä säilytetty asianmukaisesti.

Lisäksi oli jätetty tekemättä käytössä olleiden digitaalisten ajopiirtureiden niin sanotut yrityslukitukset.

Käräjäoikeus toi tuomion perusteluissaan esille sen, että työnantaja ei voi siirtää vastuutaan muille tahoille sopimuksista huolimatta. Lisäksi oikeus katsoi, että kyseessä on pitkäaikainen laiminlyönti.

RASKASSARJA

Vaijerit eri käyttötarkoituksiin

Laaja ja laadukas pakoputkistovalikoima • kattaa vaativatkin raskaan kaluston pakoputkistotarpeet

Ajo- ja lepoaikojen valvomiseksi, työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseksi sekä kuljetusten ohjaamiseksi yrityksen on jäljennettävä omaa yritystään koskevat ajo- ja lepoaikatiedot ajoneuvon digitaalisesta ajopiirturista. Ajo- ja lepoaikatiedot tulee säilyttää vähintään yhden vuoden ajan. Tiedot on pyynnöstä esitettävä tai luovutettava toimivaltaiselle tarkastajalle. Ajo- ja lepoaikatietojen yksilöimiseksi yrityksen on lukittava digitaalisen ajopiirturin tiedot yrityskortilla ennen ajoneuvon käyttöönottoa yrityksessä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Auni Miettinen korostaa sitä, että viimekätinen vastuu työnantajan velvoitteiden noudattamisesta on aina työnantajalla.

Käräjäoikeus antoi tuomionsa 23.9.2020.

Lähde: STT

RASKASSARJA • 35

KASVUYRITYS

Toimitusjohtaja Vesa-Matti Mäkinen on luotsannut yritystään kasvu-uralle.

Pimaran uudet toimitilatkin on saatu samalla valmiiksi.

Pimara mukaan valtion tienhoitoon Ylöjärvelle tänä vuonna mittavat toimitilat rakennuttanut Pimara on yksi uusista valtion tienhoitourakoitsijoiksi valituista yrityksistä.

Teksti: KARI SAARINEN, Kuvat: KARI SAARINEN JA PIMARA

T

ampereelta toimitilansa vastikään Ylöjärvelle muuttanut Pimara Oy tekee monenlaisia maarakennus-, kunnossapitoja logistiikka-alan töitä. Tämän vuoden lokakuussa yhtiöstä tuli valtion maantieverkoston kunnossapitäjä Parkanon ja Virtain alueiden osalta. Sopimus on viisivuotinen.

- Olemme ennen toimineet tienhoitourakoissa Destian, YIT:n ja Lemminkäisen aliurakoitsijana. Nyt lähdimme ensimmäistä kertaa tarjouskilpailuun omissa nimissämme ja saimme homman läpi. Hoidettavaa tieverkkoa meillä on noin 800 kilometriä per urakka. Sitä on Hämeenkyröstä Jalasjärvelle ja vastaavasti Ylöjärven Mutalasta Virroille

36 • RASKASSARJA

saakka, Pimaran toimitusjohtaja Vesa-Matti Mäkinen kertoo.

- Firma on kasvanut ja rohkeus siinä samalla. Rohkaistuimme siis yrittämään päästä itse pääurakoitsijaksi. On tämä ollut tavoitteenamme jo pitkään. Tienhoitourakka sisältää ympärivuotista kunnossapitoa monella tapaa. Oikeastaan kaiken muun paitsi asvalttityöt.

- Vastaavia kunnostustöitä olemme tehneet tähänkin asti. Nyt kun olemme suoraan pääurakoitsijana, työt sitovat selvästi lisää henkilöstöä. Neljä työnjohtajaa aloitti heti lokakuun alusta näissä urakoissa, Mäkinen mainitsee.

Urakoitsijavalinnoista vastasivat valtion lii-

kenneväyliä kehittävä ja ylläpitävä Väylävirasto sekä ELY-keskus yhdessä. Kunnossapitoa tehdään nyt uuden hoidonjohtourakkamallin mukaisesti. Tilaajan ja urakoitsijan välistä yhteistyötä on lisätty, ja tavoitteena on entistäkin parempi laatutaso.

Pimaralla ja sen yhteydessä toimivilla Kuljetus I. Niemellä sekä Pirkanmaan Betonipumppauksella on yhteensä palkattuja työntekijöitä noin 160. Näistä 15 on toimihenkilöitä. Yritykset toimivat nyt samalla tontilla Ylöjärvellä Kolmenkulman teollisuusalueella. Ennen toiminta oli jakautunut kolmeen eri toimipisteeseen Tampereella.

- Meillä on tässä tilaa 2 500 neliömetriä.

KASVUYRITYS Pimara toimii nyt noin 2 500 neliömetrin tiloissa erinomaisella sijainnilla eli aivan moottoritien kupeessa.

”

Vastaavia kunnostustöitä olemme tehneet tähänkin asti. Nyt kun olemme suoraan pääurakoitsijana, työt sitovat selvästi lisää henkilöstöä”, Mäkinen sanoo.

Pimara sisaryhtiöineen toimii niin maarakennus-, kunnossapito- kuin logistiikka-alalla.

Bisnes sai alkunsa kuorma-autopalveluista.

Siitä noin 500 neliötä on konttoritilaa. Loputkin toimintomme siirtyivät tähän syksyn aikana. Esimerkiksi korjaamotoiminnalle on saatu erittäin hyvät puitteet, Mäkinen toteaa.

- Sijainti on yhteyksien kannalta nyt kerrassaan mainio. Moottoritien vieressä kahden rampin välissä. Ylöjärvi on yleensäkin hyvä paikka toimia yrittäjänä. Tontin hankkiminen, rakennusluvat ja muut vastaavat asiat ovat sujuneet kaupungin kanssa hyvin.

Toimitusjohtaja Mäkinen lähti vuonna 2003 osakkaaksi firmaan, jonka alkujuuret ovat hänen appiukkonsa Juha Niemenmaan vuonna 1990 perustamassa yrityksessä.

Niemenmaa tarjosi alun perin kuorma-autoilijana logistiikkapalveluja.

Noin 20 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän yritysryppään omistajuus jakautuu nykyään Mäkisen sekä Martti Lielahden kesken. Yhtiö aikoo jatkaa hyväksi havaitsemallaan tiellä eli kustannustehokkaasti ja laatua korostaen eteenpäin.

- Yleinen taloustilanne tietenkin vaikuttaa meilläkin. Jos se sakkaa, niin haastetta riittää. Ala on kaikkiaan kilpailutettu erittäin tiukaksi, Mäkinen pohdiskelee.

Aina on jonkinlainen haaste saada tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Pimaralle tämä ei ole ollut ongelma. Yhtiö on toteuttanut koulutusprojekteja yhteistyössä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, ja moni työharjoittelija on jäänyt vakityöhön yritykseen. ■

RASKASSARJA • 37

NIMITYKSET

Linja-autoliiton puheenjohtajaksi Jaakko Kyllönen

Niemi Palveluiden toimitusjohtajaksi Juha Koskinen

SKAL:n puheenjohtaksi Jani Ylälehto

Linja-autoliiton liittokokous valitsi 23.9. puheenjohtajaksi yksimielisesti jatkamaan Jaakko Kyllösen Kuhmosta. Jaakko Kyllönen pitää alan tilannetta erittäin vakavana, sillä koronaviruksen toinen aalto uhkaa jo nykyisellään veitsenterällä olevia yrityksiä.

– Linja-autoyrityksillä on tärkeä rooli sujuvan ja turvallisen arjen mahdollistajana, Kyllönen muistuttaa.

Juha Koskinen aloitti Niemi Palveluiden toimitusjohtajana 1.9.2020. Toimitusjohtajan vaihdoksella halutaan vahvistaa Niemen kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Vuodesta 2015 toimitusjohtajan tehtävää hoitanut Ilpo Niemi, Niemen veljeksistä vanhin ja yksi perustajaosakkaista, jatkaa yhtiön hallituksessa ja ottaa muiden tehtäviensä ohella enemmän vastuuta yrityksen asiakaspalvelun ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista ja markkinoinnista.

Niemi Palveluiden talousjohtajaksi on 10.8.2020 nimitetty Vesa Salminen. Niemen tuotantojohtajana pitkään toiminut Ville Juvonen on nimitetty 17.8.2020 Helsingin aluejohtajaksi. Helsingin toimipisteen lisäksi Juvonen vastaa kokonaisuudessaan Niemen palveluprosessista ja sen valtakunnallisesta kehittämisestä. Vt. henkilöstöpäällikkö Laura Havana on nimitetty 1.9.2020 henkilöstöjohtajaksi. Pitkäaikaisena Niemen Tampereen toimipisteen aluepäällikkönä toiminut Niko Hietanen on nimitetty Niemi Palveluiden uudeksi palvelujohtajaksi 1.9.2020.

SKAL ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2020–2022 valittiin järjestön hallituksen jäsen, SKAL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut kuljetusyrittäjä Jani Ylälehto, 46, Pihtiputaalta.

Ylälehto on toiminut pitkään eri luottamustehtävissä, muun muassa Kuljetuskeskusten Liiton puheenjohtajana ja SKAL:n hallituksen asiantuntijajäsenenä vuodesta 2013 vuoteen 2018 sekä Pihtiputaan kunnanhallituksen puheenjohtajana 2012– 2017. Ylälehto on koulutukseltaan tietotekniikan insinööri. Hänen yrityksensä Jani Ylälehto Oy liikennöi puutavara-, rahti- ja sorakuljetuksia viidellä kuorma-autolla sekä ruoka- ja pyykkikuljetuksia kolmella pakettiautolla.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jari Välikangas, 61, Kauhavalta, ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jani Salmela, 44, Kurikasta.

Metsäteollisuuden työelämäasioiden johtajaksi Jukka Sarhimaa Metsäteollisuus ry:n päätös irrottautua valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta johtaa muutoksiin myös yhdistyksen omassa organisaatiossa. Uuden työelämäyksikön johdossa aloittaa 10.12.2020 varatuomari Jukka Sarhimaa (45). Vanha työmarkkinayksikkö lakkautetaan.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 Paljetie 1, Rovaniemi

38 • RASKASSARJA

KORJAAMO: p. 040 680 0209 Ahjotie 31, Rovaniemi

RAKENTAMINEN

Remeo toteuttaa kierrätyslaitoksen Vantaalle

Laki on vaatinut vuoden 2020 alusta, että rakennusjätteestä täytyy kierrättää materiaalina uusiokäyttöön 70 prosenttia energiaksi polttamisen sijaan. Remeo Oy:n arvion mukaan tästä tavoitteesta on saavutettu vasta noin puolet.

Remeo aikoo rakentaa kierrätyslaitoksen, jonka vuotuinen käsittelykapasiteetti olisi 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta.

Näistä merkittävä osa käsitellään nyt siirtokuormattuna pää-

kaupunkiseudun ulkopuolella tai Virossa.

Remeo Oy:n laitoshankkeessa käytetään hyväksi uusinta teknologiaa sekä kahta erilaista jätejakeen käsittelylinjastoa, jotka integroidaan toisiinsa. Uusi laitos nelinkertaistaa Remeon pääkaupunkiseudun käsittelykapasiteetin. Hankkeen kustannusarvio on 35 miljoonaa euroa.

Uusinta teknologiaa edustava laitos otetaan käyttöön loppuvuodesta 2021.

HAVAINNEKUVA

Närhen uusi logistiikkakeskus ja varaosamyymälä avattiin Keski-Suomen raskaan liikenteen varaosavalikoima on nyt laajempi kuin koskaan, sillä Närhi Oy avasi uuden logistiikkakeskuksen ja varaosamyymälän Kuormaajantie kuuteen Jyväskylään syyskuun lopussa. Sen myötä varaosia saatiin paikkakunnalle lisää useita tuhansia, jopa lähes 13 000 nimikettä.

Yhteensä uuteen logistiikkakeskukseen on tulossa lähes 30 000 nimikettä, jotka on hankittu Suomen maanteillä liikkuvien raskaiden ajoneuvojen tarpeisiin. Laajempi valikoima parantaa huoltovarmuutta, jonka arvostus nousi koronaepidemian aikana.

– Hyvät uutiset ovat olleet viime aikoina kiven alla, mutta päätimme koronasta huolimatta toteuttaa pitkään tavoitteena olleen logistiikkakeskuksen. Se on vahva investointi tulevaisuuteen, Närhi Oy:n toimitusjohtaja Tomi Haring sanoo.

Uuden logistiikkakeskuksen vuoksi on palkattu uusia työntekijöitä ja lisääkin todennäköisesti tarvitaan. Kuormaajankadulla on nyt uudeksi remontoitu 2 500 neliömetrin varasto lähettämöineen ja 500 neliömetrin myymälä entisissä Postin jakelukeskuksen tiloissa.

Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava laitos valmistui Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos Turun Topinojalla otettiin käyttöön marraskuussa.

Kiertotalous toteutuu jalostamalla seudun jätevesilietteistä biokaasulaitoksella polttoainetta liikenteeseen ja merenkulkuun sekä raaka-aineita teollisuuteen.

RASKASSARJA • 39

MOOTTORIURHEILU

Joonas Kittilä voitti ensikertalaisena Kasukkalan mäkivetokisan Kasukkalan mäkivetokisoissa nähtiin syyskuussa yllätys, kun Kuorma-autot täysperävaunut yli 13,5 litraa -sarjan voittajaksi nousi Jolavi Oy:n Scanialla ajanut 24-vuotias Joonas Kittilä.

Minkälainen mies sitten löytyy voiton takaa?

Teksti MIKA KULJU kuva JERE SALONEN / NORDIC MOTORSPORT MEDIA

O

len aina ollut kiinnostunut koneista ja opiskelin ammattikoulussa kone- ja metallipuolella. Suoritin armeijassa rekkakortin ja hakeuduin kuskiksi alan töihin. Nykyään olen siirtynyt säiliöauton ajamisesta enemmän rakentelupuolelle, kertoo oululainen Joonas Kittilä.

40 • RASKASSARJA

Kittilä tutustui Tractor Pulling -piireissä Jaakko Linnaan, jonka 1510-hevosvoimaisella Scania R500:lla irtosi voitto Kasukkalan kisassa ensiyrittämällä. Linna itse kilpaili Kasukkalassa samalla autolla muutama vuosi sitten. Tällä kertaa kiireet pitivät Jolavi Oy:n yrittäjän kuitenkin poissa kisoista.

Kasukkalan kilpailu oli varsin tiukka, sillä nopeimmalla yrityksellään Kittilä jätti siika-

mäkeläisen Petri Jouhan 51 sadasosasekunnin päähän.

Kasukkalan mäkivetokisat järjestää Karjala-pulling ry. Seura on perustettu kehittämään Tractor Pulling -harrastuksen tunnetuksi tulemista Kaakkois-Suomessa. Mäkivetotapahtumaa Karjala-pulling on järjestänyt Kasukkalan soramontulla vuodesta 2012 alkaen ja tapahtuma on saavuttanut suuren

MOOTTORIURHEILU kautta. Kuskin pitää todellakin tuntea autonsa, Kittilä jatkaa.

Kittilä kehuu vuolaasti Jaakko Linnan autoa, joka on 2,1 miljoonan kilometrin jälkeen edelleen työkäytössä maanteillä.

– Tehoiltaan auto puristaa tieliikenteessä työkäytössä olevista kovimmat lukemat Suomessa. Siitä olen käytännössä varma, kun vääntöäkin on mitattu huimat 6 380 Nm:ä.

Kittilä myöntää, että Kasukkalan voitto maistui harvinaisen makealta.

– Kilpailu vaatii kuskilta todella paljon.

Esson baarissa kuulee paljon neuvoja, mutta vasta kilpailussa punnitaan ammattikuljettajan taidot.

– Oli hienoa voittaa ensikertalaisena, vaikka ennakkotietojeni mukaan mukana oli kovia koneita ja kokeneita kuskeja. Parhaani yritin ja näköjään se kannatti, Kittilä kertoo tyytyväisenä. ■

Mäkivetokilpailujen kuorma-autoluokat • Kuorma-autojen puoliperävaunuluokassa massa on painotettu 44 tonniin, täysperävaunusarjassa 60 tonniin.

• Virittäminen on sallittua, mutta kilpailuun osallistuvien traktorien ja kuorma-autojen on oltava liikennevakuutettuja.

• Museoluokissa rakentaminen, kuten turbo ja välijäähdytys, on kielletty.

• Kasukkalan mäkivetokisat ajetaan hiekkamontulla, jonne on tehty ajorata ylämäkeen.

TULOKSET Sijoituksen perässä oleva luku on kilpailijan nopein aika sekunneissa.

Kilpa-autona Kasukkalassa nähty 1510-hevosvoimainen kuormuri on yhä työkäytössä 2,1 miljoonan ajokilometrin jälkeen.

valtakunnallisen suosion. Täysperävaunusarjan kuorma-autot on painotettu kisassa 60 tonnin kokonaismassaan.

Nuoresta iästään huolimatta Kittilä on kokenut kuljettaja. Hänellä on selkeä näkemys siitä, minkälainen kuski menestyy mäkivetokisoissa.

– Kiihdytyskilpailuihin verrattuna kuskin reagointinopeus ei ratkaise, kun aika mitataan kahden kennon väliltä. Auto pitää saada nopeasti ja kevyesti liikkeelle.

Kittilän mukaan avainasemassa on huippuiskussa olevan auton lisäksi vaihtamisen oikea-aikaisuus ja taito. Varsinainen kilpailusuoritus kestää vain 15 sekuntia, joten empimiselle ei ole mahdollisuuksia.

– Ennen mäkeä pitää tehdä kaksi vaihtoa, jotka ratkaisevat pitkälti lopputuloksen. Tärkeintä on vaihtamisen nopeus, mikä vaatii auton tuntemusta. Välivapaata ei kestä antaa.

– Tietenkin kilpailijalla pitää olla paineensietokykyä, sillä silmä tarkkana seuraavaa yleisöä on paljon. Tärkeintä on kokonaisuuden hallinta, sillä kuorma-autossa on todella paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Pelkästään suuri massa tuo kilpailuun oman ulottuvuuden, jonka voi huomioida ainoastaan kokemuksen

Kuorma-auto puoliperävaunut alle 13,5 litraa 1. Kalle Sormunen, Sisu E12, 20,75 2. Tuomo Nissinen, Scania 124, Ilomantsi, 27,31 Kuorma-auto puoliperävaunut yli 13,5 litraa 1. Pekka Herlevi, Scania R500, Kälviä, 13,86 2. Risto Koso, Scania R500, Hyvinkää, 14,87 3. Niko Tarkkonen, Scania 164 ”Lyllerö”, Sammatti, 14,97 4. Mikko Rautiainen, Scania R500, Kuopio, 16,11 5. Jari Suoanttila, Scania 144 460, Lappeenranta, 16,20 6. Simo tai Mikko Suppanen, Scania 144 460, Taipalsaari, 16,58 7. Mikko Kilpiä, Scania R164, Lappeenranta, 17,20 8. Ville Laakso, Scania 164 580, Tuusula, 18,02 9. Ville Valtonen, Lappeenranta, 18,91 10. Manne / Solkias, Volvo FH 16, Taipalsaari, 19,68 11. Emilia Rautiainen, Scania R500, Kuopio, 21,72 12. Matti Särkkä, Volvo, Lappeenranta, 22,06 13. Kari Välimaa, Peterbilt, Ylöjärvi, 22,37 Kuorma-auto täysperävaunut alle 13,5 litraa 1. Anssi Kaijansinkko, Volvo N12, Taipalsaari, 19,66 2. Jari Mustonen, Volvo FH12, Enonkoski, 20,32 3. Juha Luoto, Sisu E12, Orimattila, 22,62 Kuorma-auto täysperävaunut yli 13,5 litraa 1. Joonas Kittilä, Scania R500, Oulu, 15,34 2. Petri Jouha, Scania R620, Siikamäki, 15,83 3. Harri Maaninen, Scania R500, Raahe, 16,25 4. Ville Harju, Sisu E14, Kauhava, 16,57 5. Ville Laakso, Scania 164 580, Tuusula, 18,65 6. Markku Immonen, Scania R500, Mikkeli, 18,69 7. Mikko Rautiainen, Scania R500, Mikkeli, 18,88 8. Jussi Hulkkonen, Volvo FH16, Taipalsaari, 19,04 9. Miika Luoma, Scania R560, Lapua, 19,14 10. Jari Mustonen, Volvo FH12, Enonkoski, 19,72 11. Mikko Suppanen, Scania R730, Taipalsaari, 20,58 12. Juho Linna, Scania R580 EU3, Kannus, 20,63 13. Yrjö Mustonen, Volvo FH16, Enonkoski, 21,18 14. Jarno Kosunen, Sisu Polar, Lappeenranta, 22,15

RASKASSARJA • 41

Olemme muuttaneet

LAHDEN UUSI OSOITE:

PAANAKATU 2, LAHTI Tervetuloa tutustumaan myymäläämme!

• RASKAAN KALUSTON VARAOSA- JA KORJAAMOPALVELUT KAIKILLE MERKEILLE • YLI 3 800 M2:N TOIMITILAT JA 20 000 M2:N TILAVAT PIHA-ALUEET • YLI 20 000 NIMIKKEEN MYYNTIVARASTO • RASKAAN KALUSTON KATSASTUSPALVELUT • PIIRTURI- JA NOPEUDENRAJOITTIMIEN TARKASTUKSET • NOSTUREIDEN VUOSITARKASTUKSET

AUKIOLOAJAT:

KORJAAMO KLO 6.00-22.00 VARAOSAT KLO 7.00-17.00

korjaamo & varaosat Lahti

Hyvinkää

Varaosat 044 510 4410 Korjaamo 044 510 4427

Varaosat 020 759 8441 Korjaamo 020 759 8440

Paanakatu 2, 15150 Lahti

Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

KEVYTSARJA

Sähköä teille Suomeen on suunniteltu sähköistettyä tietä. Traficom aikoo hakea mallia USA:n oikeuslaitokselta, jossa on jo kokeiltu tuolien sähköistämistä.

Kastejuhlat olivat alkamassa Virtasten perheessä.

Vauva parkui ja tempasi nyrkkejään. Kasvot olivat yhtä punaiset kuin lattialle lentänyt tutti.

Pappi lohdutti vanhempia: – Koliikkivauvoista tulee isona fiksuja.

Rouva Virtanen tuhahti.

– Minulle olisi riittänyt tyhmempikin lapsi.

Oraksella on avattu uusi tehdas, jossa valmistetaan pesualtaita ja bideesuihkuja.

– Tiäksää, me kuultti, et USAs olis bidenist tullu kauhian suosit, tehtaalta kommentoidaan.

Junassa tamperelaispariskuntaa vastapäätä istui kaksi laihialaista veljestä. Vain toisella sisaruksella oli matkalippu.

Kun konduktööri astui vaunuun, veljekset ryntäsivät vessaan.

Lipuntarkastaja kuuli oven suhahtavan, koputti toiletin kylkeen ja sanoi: – Matkalippu, olkaa hyvä.

Lippu ojennettiin oven alta.

Paluumatkalla samat veljekset osuivat tamperelaisten kanssa jälleen samaan vaunuun. Tällä kertaa ei kummallakaan ollut lippua.

– Tuosta nuo eivät enää selviä, tamperelainen kuiskasi vaimolleen.

Kun konduktööri astui vaunuun, laihialaiset ryntäsivät kohti vessaa, mutta se oli varattu. Toinen veljeksistä koputti oveen ja sanoi: – Matkalippu, olkaa hyvä.

Papin nykyajan ongelma: Kirkon menot kasvavat, vaikka kirkonmenot pienenevät.

Poika meni pyytämään pomoltaan palkankorotusta.

– Haluan kykyjeni mukaista liksaa! poika vaati.

– Se ei valitettavasti ole mahdollista. Noudatamme minimipalkkasuosituksia, pomo vastasi.

Pikku-Ville pohdiskeli, että miksi rupeaisi isona.

– Ryhdy ammattikuljettajaksi - pääset elämässäsi vielä pitkälle, taata neuvoi.

Liisa sai tarpeekseen miehestään.

– Muutan Pariisiin. Siellä nainen tienaa 200 euroa joka kerta sillä, mitä olen sinulle antanut ilmaiseksi.

Mies hymähti.

– Hauska nähdä, miten pärjäät 200 eurolla kuukaudessa.

JYPin maalivahti oli allapäin. Jääkiekkoura ei ollut mennyt putkeen ja hän hautoi synkkiä ajatuksia kävellessään sillalla. Kaukaa erottui täysperävaunuyhdistelmä. Se ajoi kohti maalivahtia.

Maalivahti sai päähänpiston ja hyppäsi sillalta auton eteen.

Ei tapahtunut mitään. Maalivahti avasi silmänsä ja huomasi kuorma-auton menneen hänen jalkojensa välistä.

– Meillä on yrityksessä neljällä kuorma-autokortti, mutta vain yksi kuorma-auto, ruotsalainen kuljetusyrittäjä kertoi.

– Kenellä se on isoimman osan ajasta?

– Autonkorjaajalla.

Mitä USA:n uusi varapresidentti Kamala Harris aikoo tehdä ensimmäisenä työpäivänään?

Muuttaa Valkoisen talon Mustaksi.

Nuori kuljettaja haki töitä. Hänellä oli iästään huolimatta vaikuttava ansioluettelo.

– Täällä on mainittu Ahola Transport, Volvo, UPM ja Metso.

Mitä teitte siellä? työhaastattelija kysyi.

– Kävin hakemassa töitä, nuorukainen vastasi.

Taloyhtiöihin on tulossa uusi laki, joka kannustaa asukkaita säästämään vettä.

– Se on hyvä juttu, totesi pikku-Kalle.

– Olen jo tehnyt parhaani ja säästänyt saippuaa aina, kun äidin silmä välttää.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43

Genuine Quality.

Durable Trust.

Bumper to bumper

One range for all applications. www.dt-spareparts.com

?

TAUKOPAIKKA

Tiedätkö?

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8. Mikä on lyijyn kemiallinen merkki?

Mikä on Suomen korkein rakennus?

Minä vuonna Kyläkauppa Veljekset Keskinen Oy on perustettu?

9. Kenellä on hallussa miesten

keihäänheiton Suomen ennätys?

Mitkä viisi kaupunkia on Suomen suurimmat väkiluvun perusteella?

Minä vuonna kauppapaikka Huuto.net on avattu?

10. Minkä ikäisenä iskelmälaulaja Kikka kuoli?

Mikä hedelmä on kulutuselektroniikkaa valmistavan Applen logossa?

Kuka on Teslan toimitusjohtaja?

Kuinka monta maailmanmestaruutta Mika Häkkinen Kysymykset: saavutti Formula 1 -uransa aikana?

Oikeat vastaukset sivulla 46.

ALEKSI MANSIKKAMÄKI

1.

2.





















 





 





 



 



JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

  

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

  

  

 

  

  

   JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45

WF697

- Näe taaksesi, vaali turvallisuutta liikenteessä

Langattomat ja Wi-Fi PERUUTUSKAMERAT sisäänrakennetulla akulla KUOLLEEN KULMAN KAMERAJÄRJESTELMÄT sekä ELEKTRONISET KAMERAPEILIT • ei kaapeleita, vahva magneetti pitää paikallaan ja on siirrettävissä helposti ajoneuvosta toiseen • saatavana Wi-Fi yhteydellä (älypuhelimeen / tablettiin) tai langattomalla yhteydellä erilliseen näyttöön Käyttökohteita: Ammattiajoneuvot, henkilöautot, työkoneet, asuntovaunut, perävaunut ym.

HDW-127S

BVA08, FHD808, HD295

Kysy lisää

ryhmän skassarja- an a R a n a v ta Saa autta ma liikkeistä k

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Näsinneula 1946 Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu 1999 Omena Elon Musk 2 Pb Aki Parviaisella 41-vuotiaana

Heli Laaksonen kirjoitti kirjan rekkajonosta

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1         

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

        

        

        

        

KUVA SUVI ELO

Heli Laaksosen kirjoittama kirja ”Ajopuujalka” alkaa siitä, kun kaksi kuorma-autonkuljettajaa, Paki ja Eki, jumppaavat rekkajonon vieressä ja koettavat saada aikaa kulumaan. He iskevät silmänsä nättiin naiskuskiin ja tekevät kaikenlaista, jotta saisivat tämän huomion.

– Kipinän kirjaan sain jo vuosia sitten, kun liftasin rekkojen kyydissä Enontekiölle ja takaisin. Kirjoitin kuskien sutkautuksia kynä sauhuten! Osa on päätynyt lähes sellaisenaan kirjaan.

Esimerkiksi yhdeltä kuljettajalta kysyin, milloin hän on ollut ensimmäistä kertaa kuorma-auton puikoissa. Kuski vastasi: ”Kolmevuotiaana. Isä antoi ajaa ja äiti huusi vieressä”, Laaksonen kertoo. Romaani valittiin Kirjan päivien juhlateokseksi.

KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAHTI Originator Oy

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

JOENSUU Närhi Oy Joensuu

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Paanakatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KEMI Osaratas Kemi Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

Tornio Kemi

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

Rovaniemi

Oulu

Paljetie 1 p. 016 345 252

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

Kuopio Kauhajoki Ikaalinen Pori

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KUOPIO Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Jyväskylä

Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lahti

Lieto

Joensuu