Raskassarja 4/2021

KÄYTETTYJEN KUORMA-AUTOJEN ARVO NOUSI

4/2021 syyskuu

SILLAT PITÄISI KORJATA AIEMMIN TRANS HÄRMÄ KUSTOMOI ISÄN MUISTOLLE

SUUNNITTEILLA KAKSI UUTTA TAUKOPAIKKAA

AUTOILIJA SAA ITSE VALITA HUOLLON

Genuine Quality.

Durable Trust.

1.18493*

*Product 1.18493 – 1 reason of more than 40 000, to rely on DT Spare Parts. dtpi.de/1.18493

2 • RASKASSARJA

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

Kuljetusliike Trans Härmä kustomoi auton isän muistolle

32

KUVA TOMI OLLI

9

Dieselin hinta ylitti kipurajan

16

Hyundai pyrkii Euroopan markkinoille vedyn voimin

27

DAF julkaisi uuden kolmikkonsa

28

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Paanakatu 2 15150 Lahti SIVUNVALMISTUS Onnimainos, Turku PAINOPAIKKA PunaMusta Oy

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Poliisi ei voi määrätä huoltopaikkaa

Raskassarja-lehti / Viestintäpalvelu Sari Järvinen Vanha Härkätie 111 21410 Vanhalinna

Reissumuistoja: Bagdadin porteilla

37

Klamydian keikkabussi on bändille toinen koti

38

Virkavallan viivyttely uhkana kaivatulle taukopaikalle

N

oin seitsemän vuotta sitten Kehä kolmosen lähistölle kipattiin tuhat kuormaa maata.

Sen varaan yrittäjä Jarmo Kangas rakennutti lentoparkin, jonne ihmiset jättivät autonsa jatkaessaan matkaa alumiinisiivin.

Sitten tuli korona, joka vei lentoparkkiyrittäjän asiakkaat ja tyhjensi asfaltin.

Silloin Kangas sai ajatuksen. Aidattu ja valaistu alue sopisi pienin parannuksin raskaan liikenteen yönylipysäköintiin. Sinne mahtuisi lähes sata kuorma-autoa, HCT-yhdistelmiä myöden.

Rahtarit ry, SKAL ry ja YTL ry puolsivat ideaa.

Kangas otti yhteyttä ELY-keskukseen, jonka jälkeen alkoi selvityspyyntö-, kartoitus-, kilpailutus-, ja pallottelurumba ELY-keskuksen, Väyläviraston ja liikenneministeriön välillä.

Usean kuukauden jälkeen viranomaiset totesivat sen, minkä ammattiautoilijat ovat tienneet vuosikausia: Pääkaupunkiseudulla on todellinen tarve raskaan liikenteen taukopaikoille.

Vuokrauspäätöstä ei kuitenkaan saatu aikaan, ei edes kilpailutusta pysäköintipaikan vuokraamisesta.

Elokuun alkuun mennessä Kangas oli odottanut vastausta 16 kuukautta. Kauaa hän ei voi enää jatkaa, sillä rahat alkavat loppua yrityksen kassasta. Samaan aikaan tuuli humisee tyhjällä parkkipaikalla, ja autoilijat ovat pakotettuja etsimään muualta pysäköintipaikkoja, joita ei ole.

Toimittaja Sanna Sarenius kävi tekemässä aiheesta jutun, joka löytyy Raskassarja.fi-uutissivustolta. Muista taukopaikkasuunnitelmista on juttua tässä lehdessä sivuilla 10-13.

Sari Järvinen, päätoimittaja

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 25.11.2021.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 28.10.2021.

KANNEN KUVA SARI JÄRVINEN

UUTISET – Autotehtaat kävivät viime vuonna alikierroksilla alihankintaketjujen toimitusvaikeuksien ja kalliin teräksen hinnan vuoksi, Tuomas Niemi-Korpi kertoo.

Käytettyjen kuormajuhtien tarjonta on niukkaa Vanhat kuorma-autot on myyty tänä vuonna nopeasti ja niistä on saanut usein paremman hinnan kuin ennen.

Syynä on koronapandemia, joka kahmaisi ison loven raskaampien kuorma-autojen tuotantoon.

4 • RASKASSARJA

UUTISET Teksti ja kuva TUOMAS LEHTONEN

K

uorma-autojen kysyntä on pysynyt tavanomaisella tasolla, mutta autovalmistajien tuotantohaasteet ovat jarruttaneet niin uusien kuin käytettyjenkin autojen kauppaa. Tätä mieltä on uusia ja käytettyjä kuorma-autoja myyvä NiemiKorpi Oy:n myyntipäällikkö Tuomas NiemiKorpi.

Keskeisin syy ongelmiin on Covid-19-pandemia.

– Uusille autoille olisi viime vuonna ollut hyvin kysyntää. Esimerkiksi edustamamme Ivecon myynti on ollut kasvussa. Autotehtaat kävivät viime vuonna kuitenkin alikierroksilla alihankintaketjujen toimitusvaikeuksien ja kalliin teräksen hinnan vuoksi. Tuotantomäärien lasku näkyy selvästi käytettyjen autojen saatavuudessa, kun autojen vaihtoketjut eivät lähde pyörimään, Niemi-Korpi kertoo.

Myyntipäällikkö arvioi, että kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on nostanut jonkin verran käytettyjen autojen hintoja. Prosentuaalista hinnannousua hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan.

Korona ei ole vaikuttanut merkittävästi Niemi-Korpi Oy:n myymien autojen kappalemääriin, mutta varastossa autoja on tavanomaista vähemmän. Niemi-Korven mukaan monet vaihtoon tulevat autot löytävät uuden omistajan niin nopeasti, että ne eivät ennätä liikkeen varastoon lainkaan. Erityisen kysyttyjä ovat erikoiskäyttöön varustellut ajoneuvot.

”

Kuorma-autot tekevät hyvin kauppansa varustuksesta ja kunnosta riippumatta. Jos pihassa seisoo tarpeeton auto, kannattaa sitä ehdottomasti tarjota liikkeelle myyntiin”, Niemi-Korpi sanoo.

– Kuorma-autot tekevät hyvin kauppansa varustuksesta ja kunnosta riippumatta. Jos pihassa seisoo tarpeeton auto, kannattaa sitä ehdottomasti tarjota liikkeelle myyntiin.

Niemi-Korpi arvelee autotehtaiden tuotantomäärien palautuvan varsin nopeasti koronaa edeltävälle tasolle. Tämä tulee parantamaan myös käytettyjen autojen saatavuutta. Niemi-Korpi uskoo, että käytettyjen kuorma-autojen tarjonta kasvaa jo kuluvan syksyn aikana.

Käytettyjen autojen tarjonnassa tapahtuneet muutokset on havaittu myös Nettix Oy:ssä, joka pyörittää käytetyn ammattikaluston sähköistä markkina-alustaa Nettikonetta.

Nettixin tilastot osoittavat raskaampien kuorma-autojen myynti-ilmoitusten määrän laskeneen selvästi koko koronapandemian ajan.

Esimerkiksi tämän vuoden heinäkuussa Nettikoneessa oli hieman alle 400 käytettyjen kuorma-autojen myynti-ilmoitusta.

Vuosi sitten heinäkuussa ilmoitusten määrä oli 525 kappaletta ja vuonna 2019 liki 600 kappaletta. Parissa vuodessa ilmoitusten määrästä on siis sulanut vajaa kolmannes.

Myynti-ilmoitusten määrät sahaavat kuukausittain melko paljon, mutta laskeva trendi on tilastoista selvästi havaittavissa.

– Ilmoitusmäärä on pienentynyt, koska uusien autojen myynti on pudonnut eikä vaihtokalustoa ole tullut myyntiin. Uusien autojen myynti on pudonnut vuonna 2020 koronan vuoksi varmaankin siksi, että tavara- ja rahtiliikenteen kokonaismäärä on laskenut ja sitä kautta kysyntä hetkellisesti hiipunut, arvelee Mikko Näppilä Nettikoneen ilmoitusmyynnistä.

Toistaiseksi käytettyjen kuorma-autojen markkinoilla käyttövoimana jyllää diesel.

Esimerkiksi Nettikoneen käytettyjen autojen ilmoituskirjossa kaasujuhtia ei juuri näy.

Tilanne muuttunee kuitenkin lähivuosina.

– Ensimmäisten uutena myytyjen kaasuautojen vaihtoaika alkaa olla nurkan takana.

Kenties siis ihan lähiaikoina kaasuautoja sekä myös sähköautoja tulee käytettyinä myyntiin. Kovin laajaksi niiden tarjonta ei kuitenkaan nopeasti nouse, Näppilä sanoo.

Niemi-Korpi on Näppilän kanssa samoilla linjoilla.

– Viimeisen vuoden aikana uusien kaasukäyttöisten Ivecojen kysyntä on ollut kasvussa. Kahden – kolmen vuoden päästä ensimmäisiä kaasukäyttöisiä autoja alkaa tulla käytettyjen markkinoille. Kaasuautot ovat uutena hieman dieselautoja kalliimpia, joten myös käytettyjen hinnat asettunevat hieman dieselmalleja korkeammiksi, NiemiKorpi ennustaa. ■

RASKASSARJA • 5

KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

6 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29

UUTISET

Vantaan vetylaitoksen kaasulla kulkisi 200 kuorma-autoa KUVA VANTAAN ENERGIA / PATRIK RASTENBERGER

Vantaan Energia suunnittelee Suomen ensimmäistä isoa sähköpolttoaineiden tuotantolaitosta.

V

antaan Energia Oy ilmoitti kesäkuussa, että se etenee aikeissaan rakentaa suuri vetylaitos Vantaalle vuoteen 2025 mennessä. Se tuottaisi vedyn avulla hiilineutraalia synteettistä maakaasua vihreästä sähköstä ja hiilidioksidista.

Tästä syntyisi metaania 200 kuorma-auton polttoainetarpeisiin.

VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Araston mukaan uutinen on merkittävä. Teollisen mittakaavan sähköpoltto-

aineiden tuotantolaitosta (P2X) ei Suomessa nimittäin ole aiemmin rakennettu.

Kysyntää vetyratkaisuille on vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten teräs-, metsä- ja kemianteollisuudessa. Vedyn avulla energiaa voidaan varastoida ja käyttää myöhemmin sähkönä tai lämpönä.

Arasto uskoo vetyteknologian kaupallisten sovellusten kysynnän kasvavan lähivuosina merkittävästi, kun sekä Suomen että EU:n päästötoimet kiristyvät.

– Jotta suomalaiset voivat olla vedyn tek-

nologia- ja osaamismarkkinoilla mukana, meidän pitää olla ensimmäisinä liikkeellä.

Meillä ei ole megayhtiöitä, jotka voivat ostaa osuuden markkinoista jälkikäteen, vaan meidän on luotava uutta markkinaa ja liiketoimintaa itse, Arasto sanoo.

Euroopan unioni suunnittelee laajaa Fit for 55 -lakipakettia, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketti avaa eurooppalaisille yrityksille satojen miljardien eurojen arvoiset vetymarkkinat. ■

DB Schenker osti Vähälän

Koronapidennykset jatkuvat

Teboil lisäsi tankkauspaikkoja

Schenker Oy ja Vähälä Logistics Oy:n omistajat Ville Vähälä, Tiina Salonen ja Janne Vähälä ovat 23.7.2021 allekirjoittaneet kauppakirjan Vähälä Yhtiöiden koko osakekannan myymisestä Schenker Oy:lle. Vähälä Yhtiöihin kuuluvat Vähälä Logistics Oy ja sen täysin omistamat tytäryhtiöt Lauri Vähälä Oy, Kiitoterminaali Oy ja Oritkarin Huoltokorjaamo Oy.

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen pyynnön pidentää tieliikenteen osalta korona-ajan väliaikaisia poikkeuksia. Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyksiä koskevat poikkeukset jatkuvat 31.10.2021 saakka.

Teboil on lisännyt Green+ polttoaineensa tankkauspisteitä. Nyt niitä löytyy 26 D-automaattiasemalta ympäri Suomen. Green+ on uusiutuvista raaka-aineista valmistettu dieselpolttoaine, joka vähentää hiilidioksipäästöjä tavalliseen dieseliin verrattuna jopa 90 prosenttia.

RASKASSARJA • 7

AFTERMARKET EUROPE

MERITOR VARAOSAT OE-TOIMITTAJALTA ®

■ Voimansiirto ■ Jarrut ■ Akselisto ■ Jousitus

NÄRHI JOENSUU (1)

NÄRHI KUOPIO (2)

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3)

NÄRHI LAPPEENRANTA (4)

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15 Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

OLEMME OSA RASKASSARJAKETJUA

2

1

3

4

info@narhi.com • www.narhi.com

HUOLTO Päästömanipulointi tukkii suodattimia, kuten on käynyt kuvassa olevalle likaiselle ”hunajakennolle” eli hiukkassuodattimelle.

Poliisi ei voi määrätä huoltopaikkaa Eri puolilla Suomea on ollut ristiriitaisia käsityksiä siitä, kenelle päästömanipuloidun ajoneuvon voi viedä korjattavaksi. Lain mukaan autoilija saa itse valita huoltopaikan.

Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

K

entällä on liikkunut erilaisia käsityksiä siitä, kenellä on lupa korjata päästömanipuloitu kuorma-auto tieliikennekelpoiseksi. Osa on ollut sitä mieltä, että työhön kelpaa vain ajoneuvovalmistajan oma huolto. Toisilla paikkakunnilla poliisi on antanut autoilijan itse valita korjaajan, toisilla paikoin ei.

Traficomin asiantuntija Erno Aholammi selvitti Raskassarja-lehden pyynnöstä, mitä laki sanoo korjausoikeudesta. Voiko vapaa raskaan kaluston huoltopaikka poistaa laittoman päästömanipuloinnin ja palauttaa ajoneuvon alkuperäistä vastaavaan kuntoon?

– Kyllä voi, Aholammi toteaa.

Lisäksi korjauksessa on lupa käyttää muita kuin ajoneuvovalmistajan alkuperäisosia, aivan kuten huollossa yleensä.

Toki edellytyksenä on, että ajoneuvon korjaajalla on työhönsä riittävä osaaminen, laitteet ja työkalut. Katsastajan on voitava vakuuttua siitä, että korjaus on tehty asianmukaisesti.

Aiemmin asiaa käsiteltiin hyväksyntä-

asetuksessa, mutta nyt se löytyy ajoneuvolain (82/2021) 6 luvusta 139 §.

Vapaata varaosakauppaa ja huoltoa edustavassa Raskassarja-ketjussa ollaan Aholammin kanssa samoilla linjoilla.

– Hyvä, että asiaan tuli nyt vahvistus.

Jäsenliikkeillämme on laitteet, varaosat ja osaaminen korjata ajoneuvot lain edellyttämään kuntoon. Monilla paikkakunnilla tätä työtä on tehty jo vuosia, mutta toisilla paikkakunnilla virkavalta on ohjannut autot väkisin merkkiliikkeisiin korjattaviksi, Raskassarja-ketjun toimitusjohtaja Tommi Tapio toteaa.

Tilanne on sama, kun ajoneuvoihin tehdään takuuaikaisia korjauksia tai huoltoja: myös silloin autoilija saa vapaasti itse valita huoltopaikan.

Päästömanipulointia on monenlaista. Yksi tapa on laittaa järjestelmään erillinen lisäosa, joka poistetaan korjaamolla. Toinen tapa on kiertää puhdistusjärjestelmä tietokoneen avulla. Tällöin vian korjaus yleensä vaatii ajoneuvon ohjelmiston nollauksen, joka tehdään diagnostiikkalaitteilla kuten Boschin tai

Autocomin testereillä. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita ajoneuvovalmistajan oma diagnostiikkalaite. Myös näitä löytyy vapaista huolloista, sillä ajoneuvovalmistajilla on velvollisuus myydä niitä muillekin kuin omille korjaamoilleen. ■

Faktaa päästömanipuloinnista Päästömanipuloinnilla tarkoitetaan erilaisia keinoja, joiden avulla koneesta otetaan irti enemmän tehoa. Samalla kierretään pakokaasunpuhdistusjärjestelmä vippaskonstein ja pakoputkesta rykii ilmoille aiempaa enemmän ympäristölle haitallisia päästöjä.

Poliisi on saanut useita autoilijoita kiinni päästömanipuloinneista, mutta osa on poistattanut myös omatoimisesti laittomia virityksiä. Toisinaan kepulikonstit ovat haitanneet ajoneuvon toimintaa niin, että tehot ovat hävinneet kuin Koskenkorva avatusta pullosta.

RASKASSARJA • 9

PYSÄKÖINTI

Kaksi uutta taukopaikkaa suunnitteilla Ammattiliikenteelle pohditaan nyt taukopaikkaa Kolmostieltä, läheltä Klaukkalan ohikulkutietä ja toista Nelostieltä, Järvenpään korkeudelta. Niiden valmistuminen kuitenkin kestäisi niin kauan, että väliaikaista tilaa pitäisi löytyä muualta.

Teksti ja kuva SANNA SARENIUS

10 • RASKASSARJA

O

n kulunut 21 vuotta siitä, kun Rahtarit ry:n nykyinen puheenjohtaja Juha Nyberg oli ensimmäisen kerran mukana laatimassa vetoomusta, että raskaalle liikenteelle saataisiin luotua kunnollisia taukopaikkoja. Turvallisia, luvallisia pysäköintipaikkoja, missä voi syödä, peseytyä ja levätä.

Kuljettajia velvoittaa myös laki: Neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohden. Mutta missä lepäät, jos paikkoja ei ole? Erityisen paha tilanne on pääkaupunkiseudulla.

- Suomessa ei ole ainuttakaan EU-direktiivin mukaista rekkaparkkia. Kun minä ajoin rekkaa 1980-luvulla, maailmalla oli jo aidattuja rekkaparkkeja, joista löytyivät suihkut ja

systeemit. Suomeen niitä ei ole saatu vieläkään, Nyberg sanoo.

Toinen syy on inhimillisyys.

- Sellaisen henkilön, jonka mielestä kunnollinen taukopaikka ei ole tärkeä asia, pitäisi itse lähteä rekan rattiin vuorokaudeksi katsomaan, mitä se touhu on. Kuljettajatkin ovat ihmisiä ja tarvitsevat tietyt palvelut ja inhimilliset työolot, Nyberg muistuttaa.

Kysymys on myös liikenneturvallisuudesta. Levännyt kuljettaja kykenee paremmin havainnoimaan muuta liikennettä ja tekemään järkevämpiä päätöksiä.

Laskentatulokset vuodelta 2019 osoittavat, että yöajan palveluita tarjoavien raskaan liikenteen pysäköintialueiden käyttöaste pääkaupunkiseudulla on yli 99 prosenttia. Yli sadan prosentin käyttöaste tarkoittaa, että

”

PYSÄKÖINTI

Alueen voisi vuokrata sillä ajatuksella, että julkinen sektori maksaisi alueen käytöstä ja sitä saisi käyttää raskaan liikenteen pysäköintialueena määräajan.

Suomessa ei ole vieläkään yhtään EU-direktiivin mukaista rekkaparkkia.

RASKASSARJA • 11

PYSÄKÖINTI

Mahdolliset uudet taukopaikat

E75 25

E12

55

Järvenpää 25

E18

Klaukkala

Porvoo

45

E75

120

E12

2

Vantaa

E18

E18

E18

50

Espoo

7

Helsinki

1

51

51

Kunnat selvittävät, voitaisiinko punaisten ympyröiden kohdille kaavoittaa raskaalle liikenteelle sopivat taukopaikat.

rekkoja on pysäköityinä alueiden reunoille, ajoväylille, henkilöautojen paikoille ja muille epävirallisille paikoille. Tästä aiheutuu päästöjä sekä haittoja turvallisuudelle ja katutilan käytölle. Neljässä vuodessa taukopaikkojen käyttäjämäärät ovat kasvaneet 18 prosenttia. Kasvua on lisännyt muun muassa verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu.

Syitä, miksi asiassa ei ole edetty, löytyy useita. Yksi kysymys on ollut se, kenelle vastuu kuuluu? Kukaan ei oikein ole ottanut asiaa omakseen.

- Asia on moniulotteinen. Taukopaikkojen järjestäminen ei ole kuljetusliikkeiden asia.

Sitten jos on kuljettaja, joka ajaa Pohjanmaalta tavaraa Helsinkiin ja yöpyy Hyvinkäällä, niin minkä kunnan tai kaupungin intressi on järjestää taukopaikka? ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämispäällikkö Janne Kojo kysyy.

Lisäksi kunnilla on monopoliasema kaavoituksen suhteen. Kunnan tulee nähdä kohde riittävän kiinnostavaksi, jotta kaavoittamiseen löytyy halukkuutta.

- Raskaan liikenteen ja logistiikan kan-

12 • RASKASSARJA

nalta ihanteellisimpia sijainteja olisivat kaikki Kehä kolmosen sisääntuloväylät, eli Ykköstien, Kolmostien, Nelostien ja Seiskatien lähellä olevat sijainnit, Kojo pohtii.

Alueet on tahdottu kuitenkin kaavoittaa aivan muunlaisiin tarkoituksiin.

Nyt helpotuksen saaminen tilanteeseen on kuitenkin lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Ensinnäkin viimeisimpään Helsingin seudun kuntien ja valtion yhteiseen MAL-sopimukseen, eli maankäyttöä, asumista ja liikennettä määrittelevään sopimukseen, on kirjattu, että tällainen alue tullaan järjestämään.

Lisäksi rinnakkaisia etenemispolkuja on useampia. Niitä on edistetty yhteistyössä RAKLI ry:n ja ELY-keskuksen sekä Helsingin seudun kuntien kanssa. RAKLI on kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö. Myös Rahtarit ry on ollut aktiivisesti mukana neuvotteluissa.

Ensisijainen etenemissuunnitelma on ylläkuvatun MAL-sopimuksen hengen mukaisesti luoda ympärivuorokautisia täyden pal-

velun liikenneasemia Helsingin seudun sisääntuloväylien yhteyteen, missä olisi huomioitu kattavasti raskaan liikenteen palvelutarpeet. Riittävän suuren pysäköintikapasiteetin lisäksi alueelta löytyisi polttoaineen jakelupiste ja ympärivuorokautiset ravintolapalvelut.

Tarkoitukseen soveltuvia alueita on etsitty pitkään: Nyt ensimmäistä kertaa kaksi niistä on edennyt selvitykseen saakka.

- Kaksi aluetta on tunnistettu ja niiden soveltuvuutta tarkoitukseen kartoitetaan parhaillaan. Toinen löytyy Klaukkalan ohikulkutien puoli vuotta sitten liikenteelle avatun liittymän lähettyviltä Kolmostieltä.

Alue rakentuisi sen eritasoliittymän välittömään läheisyyteen. Toinen sijaitsee Nelostien varrella Järvenpään korkeuksilla, Kojo kertoo.

Ennen kuin tiedetään, saadaanko nuo alueet toteutukseen saakka, tarvitaan vielä hyvin paljon tarkempaa suunnittelua.

- Selvityksen alla on monta asiaa, kuten minkälaiset pohjaolosuhteet niissä on ja minkälaiset meluhaitat niistä syntyisi. Jos

PYSÄKÖINTI Liikennemäärätliikenne lisääntyi vuosina 2015-2019 Raskas RASKAAN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT JA KEHITYS NELJÄSSÄ VUODESSA 2015-2019 Kuormittunein alue

HUOM. Tierekisterin KVL-arvot muodostetaan edellisvuoden laskentatietoihin pohjautuen.

KVL2019-arvot kuvaavat siten vuotta 2018 ja KVL2015-arvot vuotta 2014.

Koko U-ELY-alue, KVLras 2015-2019 Raskaan liikenteen liikennemäärät +4,1 % pääväylillä +8,5 % (keskimäärin +154 ajon./vrk)

Kt 45 3000 ajon./arkivrk +26 %

Vt 4 5500 ajon./arkivrk +21 %

Vt 3 4800 ajon./arkivrk +6 %

Vt 7 3400 ajon./arkivrk +38 %

Vt 1 5200 ajon./arkivrk +4 %

Kehä III (vt3 – kt45) 10 500 ajon./arkivrk +17 %

Kehä III (kt45 – vt4) 7900 ajon./arkivrk +21 %

Kehä III (vt4 – vt7) 5600 ajon./arkivrk +39 %

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus.

tarvitaan kaavamuutoksia, niissä on pitkät valitusajat.

Rakentaminen olisi tarkoitus käynnistää vuoden 2023 loppuun mennessä. Itse rakennusvaihe voisi Kojon arvion mukaan sitten luonnistua alle vuodessa.

Alueiden ravintolapalveluiden tuottajien kilpailutuksessa tulisi todennäköisesti olemaan mukana ainakin suurimmat huoltoasemaketjut.

Toinen rinnakkainen etenemispolku on löytää kilpailutuksen kautta väliaikaiseen käyttöön lähempänä keskustaa sijaitseva alue yön yli pysäköinnille, josta löytyisi hieman riisutummat palvelut.

Vähimmäisvaatimuksena olisi riittävä valaistus, aitaukset, kulunvalvonta, wc tai lämmin bajamaja ja suihku. Muut palvelut kuten pukeutumistilat, mahdollisuus ruoan lämmittämiseen tai ruokailemiseen lähettyvillä olisivat plussaa. Samoin jätehuolto ja lukittavat jäteastiat.

- Tämän tyyppinen alue olisi määräajan käytössä. Ajatuksena on, että Helsingin seudulta löytyisi esimerkiksi yritysten omistamia

maa-alueita, jotka juuri parhaillaan ovat hukkakäytössä. Suunnitelmissa voi olla rakentamista esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä.

Alueen voisi vuokrata sillä ajatuksella, että julkinen sektori maksaisi alueen käytöstä ja sitä saisi käyttää raskaan liikenteen pysäköintialueena määräajan.

Kojon mukaan tällaisia alueita voisi olla mahdollista saada käyttöön hyvinkin pian.

- Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa heti kesän jälkeen, jonka jälkeen alue voisi olla nopeastikin käytössä.

Kolmas vaihtoehto on löytää pieniä lyhytaikaisia ajantasaus- ja odotusalueita pääkaupunkiseudulta. Ne voisivat olla väliaikaisia ja toimisivat odotus- ja ajantasausalueina satamiin ja rakennustyömaille saavuttaessa.

Ne voisivat palvella myös perävaunun jättöpaikkoina.

- Tämän tyyppiset alueet voisivat näkyä applikaatiosta, josta selviäisi, ovatko ne vapaina. Kaupunkirakenteesta löytyy pieniä alueita, kuten hiekkakenttä jonne kuljettajat tietävät voivansa jättää perävaunun parkkiin kuorman purkamisen ajan. Tällaisten

alueiden osoittaminen kaupunkialueelta on kuitenkin vahvasti kuntien vastuulla.

Asia on toistaiseksi vasta suunnitteluasteella.

Kojo on kuitenkin positiivisella mielellä.

- Olen toiveikas, että ykkösvaihtoehdoista ainakin toinen saataisiin toteutukseen.

Monia ratkaistavia kohtia niissäkin on, mutta asiassa on kuitenkin ensimmäistä kertaa edetty näin pitkälle.

Myös Rahtareiden suunnalla pidetään toivoa yllä.

- Kyllä tässä on painetta ollut viime aikoina valtion suuntaan paljon. Tulen henkilökohtaisesti pitämään sitä päällä tulevaisuudessakin. En tykkää siitä, että asioita jätetään lojumaan ja puolitiehen, Nyberg sanoo.

Nybergin mielestä ratkaisuja pitää löytää tavalla tai toisella.

- Jos ei hommat selviä, pitää mennä keskustelemaan korkeammalle taholle. Päättäjien tulee ymmärtää, että tämä on äärimmäisen tärkeä hanke, ihan pelkästään jo liikenneturvallisuuden kannalta. ■

RASKASSARJA • 13

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE RASKASSARJA

Työ- ja lisävalot eri tarpeisiin

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

Valoa pimeyteen Osramin kestävillä led-, halogeeni- ja xenonvaloilla parannat ajokokemusta ja takaat turvallisen matkan.

Ilma- ja polttoainesäiliöt

Alkuperäisillä varaosilla turvallisuutta ja tehokkuutta

14 • RASKASSARJA

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi

UUTISET KUVA MERCEDES-BENZ

Jalankulkijaa väistävä kuorma-auto Actros L -mallin turvapuolen vakiovarusteisiin kuuluu ABA 5 -aktiivinen jarruavustin, joka tunnistaa jalankulkijan. Valinnaisvarusteina autoon saa S1X-sivuvalvonta-avustimen, joka tunnistaa oikealle puolelle katveeseen mahdollisesti jäävät jalankulkijat ja pyöräilijät sekä kykenee nyt – ensimmäistä kertaa – myös jarruttamaan ja pysäyttämään auton automaat-

Entistä enemmän varustellun Actros L -mallin tuotanto alkaa marraskuussa.

tisesti kyseisen vaaran uhatessa. Pysäytystoiminto on käytössä 20 kilometrin tuntinopeuteen saakka. Toinen uusi valinnaisvaruste on 2. sukupolven ADA 2 -aktiivinen ajoavustin, joka tunnistaa edellä ajavan ajoneuvon sekä kaistamerkinnät ja mahdollistaa osittain autonomisen ajamisen. Järjestelmä sisältää myös hätäpysäytysavustimen.

KUVA MERCEDES-BENZ

Poliisi kokeilee sähköautoa Poliisi on ottanut ensimmäisen sähköisen partioauton käyttöön Lahdessa. Hämeen poliisilaitokselle 30.6. luovutettu auto on Mercedes-Benz eVito, joka sijoitetaan valvonta- ja hälytystoimintasektorille.

– Haluamme kokemuksia tämän tyyppisen ajoneuvon soveltuvuudesta poliisin valvonta- ja hälytystehtäviin. Poliisihallitus on osoittanut ajoneuvon partiokäyttöön Hämeen poliisilaitokselle.

Tällä valinnalla poliisi on omalta osaltaan halunnut antaa vahvan tukensa Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunkiteemalle, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen toteaa.

KUVA SISU

Sisuja puolustusvoimille Oy Sisu Auto Ab on toimittanut Suomen puolustusvoimille sarjan Sisu GTP 4x4 -ajoneuvoja. Ne kehitettiin puolustusvoimien testikokemusten perusteella. Panssaroitujen maastoautojen tekniikka perustuu sarjatuotantona valmistettujen kuorma-autojen komponentteihin. Näin pyrittiin säästämään elinkaarikustannuksissa.

RASKASSARJA • 15

TALOUS

Dieselin hinta ylitti kipurajan Dieselöljyn hinta Suomessa on noussut vuodessa kymmeniä prosentteja.

Kuljetusalalla tämä tietää monelle yrittäjälle tiukkoja aikoja.

Teksti ja kuva KARI SAARINEN

E

ri valtioiden polttoainehintoja seuraavat nettisivustot ovat jatkuvasti varsin korutonta kertomaa suomalaisten kannalta.

Tänä kesänä Suomen huoltamoilta on tankattu esimerkiksi dieseliä runsaan 1,51 euron keskihinnalla per litra.

Tilastot osoittavat kyseisen menoveden olevan täällä niin hintavaa, että edelle menee koko maailmassa vain kymmenkunta valtiota.

- Ainahan polttoaineiden hinnat ovat Suomessa olleet verrattain korkeita, mutta täytyy sanoa, että hinnannousu on tosi kovaa juuri nyt. Diesel on kallistunut noin 30 prosenttia vuodessa, SKAL ry:n asiantuntija-

16 • RASKASSARJA

palveluiden johtaja Petri Murto huokaa.

- Kehitys ei voi olla näkymättä logistiikka-alan yrityksissä. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannukset ovat nousseet noin yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Polttoaineen hinta on mennyt kipurajalle ja ylikin.

Murto toteaa, että osa hinnan huimasta prosentuaalisesta noususta selittyy sillä, että runsas vuosi sitten koronapandemian alkuaikoina polttoaineiden hinnat olivat hetken aikaa tavanomaista alempana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että tällä hetkellä mennään liki ennätyslukemissa.

Murron mukaan maan hallituksen syksyinen

kehysriihi olisi oiva foorumi päättää siitä, että dieselin veroa alennettaisiin. Fossiilisen dieselin vero on noussut peräti 60 prosenttia 10 vuoden aikana.

- Päättäjät voisivat nyt tehdä järkevän liikkeen ja sopia siitä, että osa kuljetusyrittäjän ostaman polttoaineen hinnan vero-osuudesta palautettaisiin yrittäjälle niin sanotun ammattidieselin avulla. Tämä on ainoastaan tahdosta kiinni.

Murto muistuttaa, että dieselin absoluuttisen hinnan lisäksi täytyy ottaa huomioon myös se, millainen hinta on verrattuna muihin maihin. Moni kilpailija muualla Euroopassa hyötyy siitä, että suomalaiset kuljetusyrittäjät maksavat dieselistään

Benin* Curacao Georgia* Tanzania* Costa Rica* Peru* Fiji* Venezuela Lesotho* Iran Burkina Faso* Saudi Arabia* Chad Syria DR Congo Angola Cuba Algeria* Kenya* Kuwait* Morocco Turkmenistan China* Ecuador* Cameroon* Ethiopia Rwanda* Bahrain Aruba* Egypt* Uganda Kazakhstan Ukraine* Azerbaijan Gabon Haiti Canada* Trinidad Tobago New& Zealand* Malaysia* Australia* Dominica Ghana* Qatar* Cape Verde* Bolivia* Mali SriMexico* Lanka* Colombia* Malawi* Kyrgyzstan* Ivory Coast* Nigeria Jamaica* SaintOman* Lucia* Tunisia* Northern Macedonia* Sudan Uruguay* United Arab Emirates* Burundi Burma* Grenada* Russia* Senegal Afghanistan* Cayman Islands* Suriname* South Africa* Pakistan* Japan* Vietnam* India* PuertoKorea* Rico* South Guatemala* Andorra* BosniaPanama* & Herz.* Indonesia* Bulgaria* Bangladesh Zimbabwe* Thailand* Albania Cambodia* Seychelles Zambia* Belize* Belarus* Romania* Paraguay Poland* El Lithuania* Salvador* Guyana* Montenegro* Uzbekistan Malta* Dominican Republic* Estonia* Jordan* Luxembourg* USA* Latvia* Mauritius* Singapore* Turkey* Czech Republic* Brazil* Austria* Madagascar* Slovakia* Bhutan Hungary* Liberia Spain* Nicaragua* Mayotte* Bahamas* Slovenia* Chile* Cyprus* Philippines* Barbados* Mozambique* Yemen Namibia* Liechtenstein Moldova* Central African Rep. Honduras* Germany* San Guinea Marino Botswana Croatia* Argentina* Wallis and Futuna* Taiwan* Serbia* SierraGreece* Leone* Nepal* Ireland* Laos* Denmark* Swaziland France* Togo* Portugal* Benin* Netherlands* Curacao Italy* Georgia* Finland* Tanzania* Belgium* Costa Rica* Norway* Peru* Switzerland* Fiji* Iceland* Lesotho* Monaco Burkina Faso* United Kingdom* Chad Lebanon* DR Congo Israel* Cuba Sweden* HongKenya* Kong* Morocco 0 China* Cameroon* Rwanda* Aruba* Uganda

Fiji* 0,825 0,792 Lesotho* 0,830 0,796 Burkina Faso* 0,830 0,797 Chad 0,835 0,803 DR Congo 0,840 0,809 Cuba 0,842 0,825 Kenya* 0,850 0,825 Morocco 0,862 0,000 0,830 China* 0,010 0,873 0,830 Cameroon* 0,876 0,117 0,835 Rwanda* 0,879 0,130 0,840 Aruba* 0,178 0,883 0,842 Uganda 0,181 0,890 0,850 Ukraine* 0,891 0,322 0,862 Gabon 0,324 0,891 0,873 Canada* 0,348 0,893 0,876 New Zealand* 0,895 0,355 0,879 Australia* 0,357 0,904 0,883 Ghana* 0,362 0,912 0,890 Cape Verde* 0,915 0,374 0,891 Mali 0,396 0,916 0,891 Mexico* 0,402 0,921 0,893 Malawi* 0,929 0,422 0,895 Ivory Coast* 0,937 0,429 0,904 Jamaica* 0,440 0,949 0,912 Saint Lucia* 0,451 0,956 0,915 0,975 0,454 0,916 Northern Macedonia* Uruguay* 0,468 0,977 0,921 Burundi 0,481 0,996 0,929 Grenada* 0,996 0,486 0,937 Senegal 0,495 0,998 0,949 Cayman Islands* 0,540 1,000 0,956 South Africa* 1,024 0,545 0,975 Japan* 0,552 1,032 0,977 India* 0,562 1,062 0,996 South Korea* 1,064 0,563 0,996 Andorra* 1,069 0,565 0,998 Bosnia & Herz.* 0,579 1,091 1,000 Bulgaria* 1,092 0,590 1,024 Zimbabwe* 1,117 0,599 1,032 Albania 0,606 1,151 1,062 Seychelles 0,612 1,153 1,064 Belize* 1,174 0,633 1,069 Romania* 0,642 1,180 1,091 Poland* 0,642 1,191 1,092 Lithuania* 1,196 0,644 1,117 0,676 1,200 1,151 Montenegro* Malta* 0,681 1,210 1,153 Estonia* 1,213 0,682 1,174 1,231 0,685 1,180 Luxembourg* Latvia* 0,697 1,236 1,191 1,237 0,714 1,196 Singapore* Czech Republic* 1,241 0,716 1,200 Austria* 0,718 1,249 1,210 Slovakia* 0,720 1,260 1,213 1,262 0,730 1,231 Hungary* Spain* 0,731 1,266 1,236 Mayotte* 0,738 1,270 1,237 1,290 0,739 1,241 Slovenia* Cyprus* 0,746 1,310 1,249 0,749 1,316 1,260 Barbados* Yemen 1,330 0,753 1,262 Liechtenstein 1,339 0,755 1,266 Central 0,756 1,349 1,270African Rep. 1,359 0,757 1,290 Germany* San Marino 1,365 0,759 1,310 0,760 1,371 1,316 Croatia* Wallis and Futuna* 0,760 1,389 1,330 1,394 0,768 1,339 Serbia* 0,770 1,396 1,349 Greece* 0,771 1,427 1,359 Ireland* 1,447 0,776 1,365Denmark* 0,777 1,449 1,371 France* 0,777 1,452 1,389Portugal* Netherlands* 1,464 0,778 1,394 0,780 1,505 1,396 Italy* Finland* Finland* 0,784 1,512 1,427 Belgium* 1,513 0,791 1,447 Norway* 1,516 0,792 1,449 Switzerland* 0,792 1,553 1,452 Iceland* 0,792 1,572 1,464 Monaco 1,596 0,796 1,505 United 1,512 Kingdom* 0,797 1,599 Lebanon* 0,803 1,599 1,513 Israel* 1,630 0,809 1,516 Sweden* 0,825 1,717 1,553 Hong1,572 Kong* 0,825 1,819 0,830 1,596 0 0,5 1 1,5 2 0,830 1,599 0,835 1,599 *-merkittyjen maiden tiedot päivitetään viikoittain, 0,840 1,630 muiden kerran kuukaudessa.

0,842 1,717 Tiedot 0,850 1,819on julkaistu 2.8.2021. Hinnat ovat euroissa.

0,862 Lähde: 0,5 1 1,5 2 GlobalPetrolPrices.com 0,873 0,876 0,879 0,883 0,890

TALOUS

Dieselin keskivertohinnat maittain

Petri Koskinen laihialaisesta Reino Koskinen & Kumppanit Oy:stä on pistänyt merkille dieselin hinnan voimakkaan nousun.

Koskinen tankkasi ajokkiaan elokuun alussa Ylöjärvellä.

todella korkeaa hintaa.

- Muualta tulleet autot vievät täällä rahtia polttoainetankit täynnä muualta ostettua halpaa dieseliä. Kyllä tämä vaikeuttaa suomalaisten yrittäjien toimintaa.

Polttoainekulut ovat firmoissa juuri sitä konkreettista rahanmenoa, joka tuntuu, Murto pohtii.

- Meillehän on korostuneen tärkeää se, etteivät kuljetukset maksa liikaa. Esimerkiksi metsäteollisuuden ja muiden perusteollisuuden alojen tulisi saada tuotteensa Euroopan markkinoille niin, etteivät kuljetuskustannukset kohoaisi mahdottomiksi.

Yritykset myös tekevät päätöksiä uusien tuotantolaitostensa sijoittamisesta osittain logistiikkakustannusten perusteella.

- Näitä asioita SKAL tuo esiin joka kerta, kun on tapaamisia ministerien ja muiden poliitikkojen kanssa, Murto lupaa. ■

RASKASSARJA • 17

VÄYLÄT

Siltojen korjausraha uhkaa jäädä liian pieneksi Siltojen kunnostukseen saatiin 20 miljoonaa euroa lisää, mutta siltainsinööri pelkää, ettei se riitä korjausvelan selättämiseen.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

Kirjalansalmen sillan korjausurakan tarjouskilpailuun valittiin Destia Oy, GRK Infra Oy, Kreate Oy ja YIT Suomi Oy. Valinta selvinnee syys-lokakuussa.

18 • RASKASSARJA

”

”

Sillat kannattaisi korjata aiemmin kuin nyt usein tehdään.

Silloin vauriot eivät pääsisi niin pitkälle ja korjaus pidentäisi sillan ikää”, Juha Noeskoski toteaa.

VÄYLÄT

V

altion sillat ovat niin vanhoja, että niitä on urakoitu kuntoon vuosittain noin 60 miljoonalla eurolla. Nyt summa on nousemassa 80 miljoonaan, mikä kuulostaa hyvältä uutiselta tienkäyttäjän kannalta.

Korjattavaa on kuitenkin niin paljon, että Uudenmaan ELY-keskuksen siltainsinööri Juha Noeskoski epäilee rahojen riittävyyttä.

– Suomessa rakennettiin eniten siltoja 1970-1990-luvuilla, ja ne alkavat nyt olla korjausiässä. Väyläviraston mukaan siltojen korjausvelkaa on 261 miljoonaa euroa. Nyt tämän 20 miljoonan euron lisärahan turvin velan pitäisi pudota 200 miljoonaan euroon vuoteen 2032 mennessä. Nähtäväksi jää, miten tässä käy, Noeskoski sanoo.

Siltainsinööri arvioi 20 miljoonan potista riittävän muutaman miljoonan verran Uuden-

maan ELY-keskuksen alueelle. Se ei tuo oleellista muutosta.

– Sillat kannattaisi korjata aiemmin kuin nyt usein tehdään. Silloin vauriot eivät pääsisi niin pitkälle ja korjaus pidentäisi sillan ikää. Korjaukset myös nopeutuisivat ja haitta tienkäyttäjille vähenisi, Noeskoski toteaa.

Siltojen kunto on murheena myös Varsinais-Suomessa.

– Meillä on valtakunnan huonoimmat sillat. Korjaaminen on hankalampaa, kun sillat on rakennettu vanhalle saviselle merenpohjalle. Päätyihin on laitettava paljon paaluja, ja tulopenkereet ovat kalliita, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen siltainsinööri Jari Nikki sanoo.

Haastavaa on myös ainoan Turunmaan saaristoon vievän maantieyhteyden eli Kirjalansalmen 600-metrisen sillan uusiminen.

Vinoköysisillan takana sijaitsee suurteollisuusyrityksiä, joille maantiekuljetukset man-

RASKASSARJA • 19

VÄYLÄT tereelle ovat ensiarvoisen tärkeitä. Uuden sillan rakentaminen vie useita vuosia ja urakoitsija on tarkoitus valita syksyllä. Kirjalansalmen sillan urakan ei kuitenkaan pitäisi vähentää muiden siltojen korjausrahoja.

Lapissa 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma kuulosti siltainsinööri Jaakko Myllylän mielestä hyvältä.

– Meillä on noin 50 huonokuntoista siltaa, joten tarvetta korjausrahalle on. Olosuhteet Lapissa ovat paremmat siltojen kannalta, sillä talvella on kunnolla pakkasta eikä suolaa käytetä. Niin sillat pysyvät parempina. Tilanne on toinen, jos ollaan nollan pinnassa. Silloin sulaa ja pakastuu vuorotellen, Myllylä sanoo.

Keski-Suomessa odotetaan alkavaksi kahta isoa siltatyömaata: Joutsansalmen ja Leppäveden siltojen rakentamista.

– Molemmissa kohteissa on kova pohja kaukana, joten on tehtävä työaikainen silta.

Varovainen ennuste on, että viiden vuoden sisällä alkaa ainakin toinen näistä työmaista, ELY-keskuksen siltainsinööri Jari Mikkonen kertoo. ■

Kirjalansalmen sillan kunto on niin huono, että erikoiskuljetuksia on jouduttu rajoittamaan.

Lisäksi ajoneuvojen on pidettävä etäisyyttä raskaaseen liikenteeseen vähintään 60 metriä.

Painorajoitettujen siltojen korjaus on yhä kesken Raskaan ammattiliikenteen kulku Suomessa tuli aiempaa rajallisemmaksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Lokakuussa 2013 laki salli painavammat ajoneuvoyhdistelmät, mutta ELY-keskusten oli kiellettävä niillä ajo sadoilla silloilla ympäri Suomea. Siltojen ei laskettu kestävän suurempia massoja. Mikä on tilanne nyt: onko painorajoituksia saatu poistettua?

Varsinais-Suomi

– Massamuutoksen myötä meille tuli todella paljon lisää painorajoitettuja siltoja. Niiden määrä nousi alta 20:stä yli 90:een. Nyt on saatu 20 painorajoitusta poistettua. Kaikkia ei saadakaan pois. Iso osa painorajoituksista koskee vanhoja kiviholvisiltoja. Niitä ei korjaamalla pysty vahvistamaan. Koska ne ovat kulttuurihistoriallisia, niitä ei saa purkaakaan. Painorajoitettuja siltoja ei kuitenkaan ole enää pääverkolla, ELY-keskuksen siltainsinööri Jari Nikki kertoo.

Pohjois-Savo

– Meillä on vieläkin yli 50 painorajoitettua siltaa pääosin pienemmillä teillä. Niiden korjaukselle ei ole akuuttia tarvetta ja sillat korjataan sitä mukaa, kun tehdään normaali peruskorjaus. Meillä on toistasataa huonokuntoista siltaa, joten korjattavaa riittää, siltainsinööri Tomi Vänninen kertoo.

20 • RASKASSARJA

Etelä-Pohjanmaa

– Ennen massamuutosta meillä oli noin 40-50 painorajoitettua siltaa. Muutoksen jälkeen määrä nousi 70-80 välille.

Olemme pyrkineet poistamaan painorajoituksia etupäässä raskasta liikennettä ajatellen. Nyt silloista on 55 on painorajoitettua, joten olemme lähellä vuoden 2012 tilannetta, siltainsinööri Jukka Ylimäki sanoo.

Lappi

– En osaa sanoa, kuinka paljon massamuutoksen myötä tuli painorajoitettuja siltoja Lappiin, sillä en ollut täällä silloin töissä. Viimeisen kymmenen vuoden ajan painorajoitusten määrä on kuitenkin ollut suunnilleen sama. Muutama on tullut lisää ja joku poistunut, siltainsinööri Jaakko Myllylä toteaa.

Uusimaa

– Painorajoituksia on poistettu keskimäärin kahdesta kolmella sillalla vuosittain, siltainsinööri Juha Noeskoski kertoo.

Pirkanmaa

– Painorajoitetut sillat lisääntyivät massamuutoksen jälkeen jonkin verran. Niitä ei ole hirveän paljon pystytty poistamaan, paitsi joidenkin osalta. Silloissa riittää korjattavaa, mutta tilanne on hiukan parempi kuin pari vuotta sitten, siltainsinööri Hannu Paattilammi arvioi.

Keski-Suomi

– Massamuutoksen jälkeen painorajoitettujen siltojen määrä nousi neljästä reiluun 30:een. Niitä on vielä 19 jäljellä alemmalla tieverkolla, mutta ne ovat kierrettävissä vähillä vaikeuksilla. Kuljetusyrittäjiltä on tullut viestiä, ettei ongelmasiltoja enää ole, siltainsinööri Jari Mikkonen sanoo.

LAHDEN UUSI OSOITE PAANAKATU 2, LAHTI Tervetuloa tutustumaan palveluihimme!

• RASKAAN KALUSTON VARAOSA- JA KORJAAMOPALVELUT KAIKILLE MERKEILLE • YLI 3 800M²:N TOIMITILAT JA 20 000 M²:N TILAVAT PIHA-ALUEET • YLI 20 000 NIMIKKEEN MYYNTIVARASTO • RASKAAN KALUSTON KATSASTUSPALVELUT

Käy tutustumassa uudistuneisiin nettisivuihimme!

Muista myös somekanavamme!

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

www.originator.fi

Lahti

Varaosat 044 510 4410 Korjaamo 044 510 4427 Paanakatu 2, 15150 Lahti

Hyvinkää

Varaosat 020 759 8441 Korjaamo 020 759 8440 Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää

Hämeenlinna avautuu syksyllä 2021 Terminaalitie 11, 13430 Hämeenlinna

POLTTOAINEET

St1 tekisi karjalannasta biokaasua St1 suunnittelee mittavaa biokaasun jakeluverkostoa raskaalle liikenteelle.

Kaasu tuotettaisiin karjalannasta yhteisyrityksessä Valion kanssa.

Teksti ANNE KORTELA

E

nergiayhtiö St1 panostaa liikenteen biokaasuun rakentamalla jakeluverkoston raskaalle liikenteelle samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Menemme vahvasti biokaasuun sekä tuotannossa että kaasun jakelussa ja saamme merkittävästi lisää osaamista yhdistämällä kolmen eri maan tietotaidon. Norjassa on jo käynnistetty yhteisyritys ja Ruotsissa tehtiin juuri yrityskauppa E.ON Biofor Ab:sta, St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen kertoo.

Suomessa St1 perustaa ruokatalo Valion kanssa yhteisyrityksen, joka tuottaa biokaasua lehmänlannasta. Yhteisyrityksen tavoite on tuottaa biokaasua raskaan liikenteen käyttöön jopa 1 000 GWh (1 terawattituntia) vuoteen 2030 mennessä. Se

22 • RASKASSARJA

on noin kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta.

– Panostamme biokaasuun, koska liikenteen päästöjä on vähennettävä, ja raskaalla liikenteellä on siinä suuri merkitys. Uusiutuvan biokaasun käytöllä raskaassa liikenteessä voidaan saavuttaa jopa 90 prosentin päästövähenemä, Wiljanen sanoo.

– Omistamme yhteisyrityksen Valion kanssa puoliksi. Biokaasu tuotetaan Valion maitotiloilta saatavasta lannasta, ja tavoitteemme on heti alussa luoda kaasulle kattava jakeluverkosto. Siihen haetaan jo alkuvaiheessa tärkeimmät kuljetusväylät pääteiden varsilta, hän jatkaa.

St1 tulee jakelemaan yhteisyrityksen biokaasun pääsääntöisesti oman maanlaajuisen

asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteistä.

– Jakeluverkoston rakentaminen ja luvittaminen vie arviolta noin 18 kuukautta, eli jo ensi vuoden lopussa olemme pitkällä.

Jakeluverkostomme tulee kattamaan koko maan aivan pohjoista Suomea lukuun ottamatta. Täydennämme verkostoa sitä mukaa, kun kaasun kysyntä lisääntyy, Wiljanen sanoo.

Pääasiassa St1:n jakeluasemilla tullaan myymään nesteytettyä biokaasua (LBG), mutta jakelupisteisiin tulee saataville myös paineistettua kaasua (CNG).

– Itse koen, että biokaasun valmistaminen lehmänlannasta on erinomainen veto lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja varsin varteenotettava vaihtoehto raskaan liiken-

POLTTOAINEET Yhteisyrityksen tavoite on tuottaa karjalannasta biokaasua raskaan liikenteen käyttöön jopa kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta (1 terawattituntia) vuoteen 2030 mennessä.

Mika Wiljanen arvioi jakeluverkoston rakentamisen ja lupien saamisen vievän noin 18 kuukautta.

teen polttoaineeksi, kunhan saatavuus on varmaa ja jakeluverkosto on riittävä.

Suomen biokaasutavoitteen mukaisen tarjonnan ja kysynnän luomisen edellytys kuitenkin on, että kaasukäyttöinen kuljetuskalusto yleistyy Suomessa merkittävästi, Wiljanen toteaa.

SKAL:n kesäkuun kuljetusbarometrin mukaan vain noin 6 kuljetusyrittäjää 573:sta kyselyyn vastanneista aikoo hankkia nesteytetyllä kaasulla kulkevan kuorma-auton touko-elokuussa 2021. Paineistetun hankintaa pohti vain 1 vastaavana aikana.

Wiljanen myöntää, etteivät kuljetusliikkeet tällä hetkellä juuri suunnittele kaasukäyttöisen kaluston hankkimista, mutta hän luottaa tilanteen muuttuvan, kun jakeluverkko on riittävä ja hinta kilpailukykyinen uusiutuvan tuotteen näkökulmasta.

Yhteisyritys tulee tuottamaan nesteytettyä biokaasua pääasiassa karjalannasta. Biokaasua voidaan tuottaa yksittäisellä maatilalla, muutaman maatilan yhteisellä biokaasulaitoksella tai isommalla biokaasulaitoksella, johon lanta tuodaan lähialueen maatiloilta. Valio ja St1 ovat arvioineet, että ensimmäisessä vaiheessa vuosikymmenen puolenvälin tienoilla biokaasua tuotettaisiin 2-3 keskittymässä.

– Biokaasuliiketoiminnan aloittaminen myös Suomessa on konkreettinen askel kasvustrategiamme toteuttamisessa. Kotimaisen lantabiokaasun avulla raskaan liikenteen päästöjä voidaan pienentää nopeasti ja tehokkaasti ja parantaa samalla Suomen polttoaineomavaraisuutta, sanoo Mika Wiljanen. ■

Autoilijat kaipaavat parempaa jakeluverkostoa Jakeluverkoston puutteet näkyivät selvästi esimerkiksi kesäkuussa Turun seudun kuntien toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä.

– Kiinnostusta investoida uusiin käyttövoimavaihtoehtoihin on paljon, samoin epätietoisuutta tulevasta. Alan toimijoiden tulee varmistaa, että päästöttömiä ajoneuvoinvestointeja tekevillä yrityksillä on käytettävissään myös riittävä lataus- ja tankkauspisteiden verkosto, sanoo kyselyn toteuttanut Turun kaupungin logistiikkakoordinaattori Taina Kallus.

Kyselyyn vastanneista 40 kuljetusyrityksestä vajaa puolet mainitsi mahdollisena käyttövoimana maa- tai biokaasun, uusiutuvat polttoaineet mainitsi joka neljäs vastaaja. Lisätietoja toivottiin esimerkiksi jakeluverkostosta ja EU:n CVD/PAD-direktiivin vaikutuksista julkisiin hankintoihin.

RASKASSARJA • 23

Raskassarja-tuotteilla auto

Akut: 180, 190 ja 225 Ah, korkilla tai ilman

Käsipaperit korjaamolle ja kotikäyttöön

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Jäähdytinnesteet kattavasti eri automalleihin

FORSSA | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | IKAALINEN | JOENSUU KOTKA | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIET

syyskuntoon Työvalot

Tuulilasinpesunesteet

A J R A S S A K RAS

T Ä V I Ä P S SYY issämme 1.10. myymälö

Öljynimeytysmatto

U | JYVÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI TO | OULU | PORI | ROVANIEMI | TORNIO

LINJA-AUTOT

Katolle sijoitetut viisi vetytankkia pystyvät varastoimaan 34 kilogrammaa paineistettua vetyä.

Saksa testaa korealaisia vetybusseja

Hyundai pyrkii kehittämään ajoneuvonsa eurooppalaisia vaatimuksia vastaaviksi.

H

yundai Motor Company aloitti kahden saksalaisen linja-autoliikennöitsijän kanssa vetykäyttöisten täyssähköbussien koekäytön Münchenissä. Tavoitteena on selvittää, voitaisiinko nollapäästöiset ajoneuvot tuoda laajemmin tarjolle Euroopan markkinoille.

Kokeilun aikana kaksi linja-auto-operaattoria ajaa Elec City Fuel Cell -vetybusseilla olemassa olevilla reiteillä normaaliin tapaan asiakkaat kyydissä. Vetybussin toimintamatka on täydellä tankilla yli 500 kilometriä.

Hyundai Motor suunnittelee aloittavansa koeliikennöinnin vielä tämän vuoden aikana myös neljän muun linja-autoliikennöitsijän kanssa. Yhtiön kotimarkkinoilla Koreassa Elec City Fuel Cell -vetybussi on ollut käytössä vuodesta 2019 alkaen. Siellä liikenteessä on kaikkiaan 108 vetybussia.

Koreassa Elec City Fuel Cell -linja-autot ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä vuodesta 2019 lähtien noin 7 700 tonnilla perinteisiin polttomoottorilla toimiviin busseihin verrattuna.

26 • RASKASSARJA

– Nyt käynnistyvät koeajot auttavat meitä jatkokehittämään ajoneuvoja eurooppalaisten asiakkaiden tottumuksiin, varatoimitusjohtaja Martin Zeilinger sanoo.

Elec City Fuel Cell -linja-auto on varustettu 180 kW:n voimalinjalla, joka koostuu kahdesta 90 kW:n polttokennosta. Ajoneuvon sähkömoottori tuottaa 180 kW:n huipputehon, minkä pitäisi riittää myös jyrkempiin nousuihin. Katolle sijoitetut viisi vetytankkia pystyvät varastoimaan 34 kilogrammaa paineistettua vetyä, jolla saavutetaan yli 500 kilometrin toimintamatka.

Hyundai tutkii jatkuvasti uusia keinoja pienentää liikenteen hiilijalanjälkeä. Täysin sähköllä kulkevat vetylinja-autot ovat osa tätä kokonaisuutta.

– Hyundailla on jo nyt sarjatuotannossa vetykäyttöisiä henkilö-, kuorma- ja linja-autoja. Polttokennotekniikalla olisi valtavasti potentiaalia sähköistää raskasta liikennettä myös Suomessa, Hyundai Motor Finlandin toimitusjohtaja Esa Kurikka toteaa. ■

Vetybussin leasing maksoi 900 000 dollaria Tokion olympialaisissa nähtiin huikeiden urheilusuoritusten lisäksi ympäristöystävällisten polttoaineiden saralla melkoinen voimannäyte. Peräti sata Toyotan toimittamaa linja-autoa kuljetti kilpailijoita ja toimitsijoita vedyn voimin.

Yhden uuden bussin leasing maksaa tokiolaisille kuitenkin 900 000 dollaria (noin 767 000 euroa) kuuden vuoden ajalta. Näin uutisoi Financial Times 23.7.2021. Perinteisen dieselbussin saisi Japanissa omakseen noin 220 000 dollarilla (noin 187 000 euroa).

Lisäksi vety maksaa polttoaineena noin 2,6 kertaa enemmän kuin diesel.

Vetykennon käyttöiän on arvioitu olevan lyhyempi kuin perinteisen dieselmoottorin.

AUTOUUTISET Malliuudistuksen myötä Hyundain vetykuormaauton saa myös 6×2-vetotavalla.

Hyundai pyrkii Euroopan markkinoille vedyn avulla Uudistettu XCIENT-vetykuorma-auto kulkee yhdellä tankkauksella noin 400 kilometriä.

H

yundain tavoitteena on tuoda Eurooppaan yhteensä 1 600 vetykäyttöistä kuorma-autoa vuoteen 2025 mennessä. Se aikoo onnistua siinä uudistetun XCIENT Fuel Cell -mallin avulla, joka pohjautuu maailman ensimmäiseen sarjatuotantona valmistettuun vetykuorma-autoon.

Hyundai XCIENT Fuel Cell -vetykuorma-auto esiteltiin alun perin vuonna 2019.

Keväällä julkaistussa uudistetussa XCIENT-vetykuorma-autossa on seitsemän tankkia, joihin voidaan varastoida 31 kilogrammaa vetyä 350 barin paineella. Näiden lisäksi autossa on 72 kWh:n akusto. Toimintamatka tankillisella on noin 400 kilometriä.

XCIENTissä on kaksi 90 kW:n tehoista polttokennoa, joilla tuotetaan virtaa 350 kW:n huipputehoon yltävälle sähkömoottorille. Sen suurin vääntömomentti on 2 237 newtonmetriä, joka riittää 85 km/h huippunopeuteen.

Korealaiskuormurin tankkaus kestää 8-20 minuuttia ulkolämpötilasta riippuen. Malliuu-

distuksen yhteydessä 4×2-korimalli saa rinnalleen 6×2-vaihtoehdon. Jälkimmäisen maksimipaino on 40 tonnia.

Suorituskykypäivitysten ohella XCIENT on saanut aiempaa dynaamisemmat muodot.

Keulassa on krominvärinen maski.

Uuden Hyundai XCIENT -polttokennoauton valmistus alkoi elokuussa. Hyundailla on yli 20 vuoden kokemus polttokennoteknologian kehittämisestä.

Aiemmilla XCIENT-malleilla on ajettu Sveitsissä yhteensä miljoona kilometriä 11 kuukauden aikana. Yhteensä 46 ajoneuvon kalusto on 25 eri logistiikka-, jakelu- ja elintarvikeyrityksen käytössä.

Sveitsi on ensimmäinen maa, jossa vetykuorma-autoja on käytetty näin suuressa mittakaavassa normaalissa jakeluajossa. Hyundain mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä vetykuorma-autojen suorituskykyyn, lyhyisiin tankkausaikoihin, ympäristöystävällisyyteen sekä toimintamatkaan.

– Sveitsiläiset kuljetus- ja logistiikkayri-

tykset ovat vakuuttuneita, että lukuisista vaihtoehdoista juuri vedyllä on parhaat mahdollisuudet korvata perinteisiä käyttövoimia.

Vedyn paras etu on sen erinomainen varastointikyky, H2 Mobility Switzerland Association -järjestön puheenjohtaja Jörg Ackermann sanoo.

Sveitsiin on tarkoitus toimittaa 140 uutta vety-kuorma-autoa vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Vuoteen 2025 mennessä Sveitsin teillä pitäisi liikkua 1 600 XCIENT-vetykuorma-autoa.

Hyundai Hydrogen Mobility (HHM) tarjoaa vetykuormureita kuljetusyrityksille leasingsopimuksilla. Ne kattavat myös vedyn tankkauksen. Näin kuljetusyritykset eivät tarvitse suuria alkuinvestointeja.

– HHM suunnittelee laajentuvansa myös muihin Euroopan maihin lähivuosina. Saksa ja Alankomaat ovat todennäköisimmät kohteet, mutta voimakasta kysyntää olisi myös muualta, HHM:n toimitusjohtaja Mark Freymüller kertoo. ■

RASKASSARJA • 27

AUTOUUTISET Kapenevat ohjaamot, saumattomat koripaneelit, virtaviivaiset tuulilasit ja ovet paransivat aerodynamiikkaa.

DAF ehti ensimmäisenä

DAF uusi ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana kolme pitkänmatkan kuorma-autoaan vastaamaan tulevia EU-säädöksiä. Samalla XG+-mallin ohjaamosta tuli markkinoiden tilavin.

E

uroopan komissio on esitellyt uudet massa- ja mittasäädökset, joiden tavoitteena on edistää niin CO2-päästöjen vähentämistä, liikenneturvallisuutta kuin ajomukavuutta. DAF on ensimmäinen uuden sukupolven kuorma-autoja julkistanut eurooppalainen kuorma-autovalmistaja. Se esitteli kolme pitkänmatkan ajoneuvoa: XF:n, XG:n ja XG+:n kesäkuussa. Aiempiin malleihin verrattuna valmistaja lupailee jopa kymmenen prosenttia pienempää polttoaineenkulutusta.

Pienentyneistä päästöistä ja polttoaineenkulutuksesta huolimatta XG+:ssä on enemmän sisätilaa kuin muissa saman

28 • RASKASSARJA

luokan kuorma-autoissa. Kattoa korotettiin, minkä vuoksi seisomakorkeus on jopa 2 220 mm:ä. Sisarmalli XG:n ohjaamon seisomakorkeus on 1 980–2 105 mm.

Lisäksi 160 mm:n etupidennyksen vuoksi molemmissa lippulaivamalleissa on vähintään 330 mm:llä pidennetty ohjaamon takaosa, joka lisäsi työ-, oleilu- ja nukkumistilaa. XG:n ja XG+ :n ohjaamon lattia on 125 mm korkeammalla kuin uuden XF:n.

Myös XF:n uudessa ohjaamossa on 160 mm:n etupidennys. Sen lattia on 75 mm edeltäjäänsä matalammalla. Seisomakorkeus on 1 900–2 075 mm ohjaamon eri kohdissa.

Kaikissa kolmessa mallissa tuulilasi on suuri, 2,3 m2:ä, jonka vuoksi ikkunan ala-

reuna on alhaalla. Siksi autosta näkee paremmin ulos.

XF:n, XG:n ja XG+:n voimansiirtojärjestelmissä on käytetty uutta moottori- ja vaihteistoteknologiaa sekä taka-akselia. Moottorina jyrisee 10,8 litran PACCAR MX-11 tai 12,9 litran PACCAR MX-13. Paremman polttoainetehokkuuden ja korkeamman sylinteripaineen vuoksi niihin uusittiin suuttimet, sylinterikannet ja lohkot. Lisäksi uusittiin männät, sylinteriputket, turboahtimet, paineilmakompressorit, öljypumput ja laturit. Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää on uudistettu niin, että pakokaasut siirtyvät mahdollisimman lyhyttä reittiä moottorin lähtöliitännästä EAS-tuloon. Tällöin pakokaasut eivät

AUTOUUTISET

Useita lisävarusteita • Apukuljettajan oveen on saatavana lisävarusteena reunakiveyksen näyttävä ikkuna, joka yhdessä uuden taitettavan apukuljettajan istuimen kanssa helpottaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja lasten havaitsemista. Uudet peilikotelot ovat ohutrakenteisia.

• Digital Vision System korvaa pää- ja laajakulmapeilit. Kamerat ovat elektronisesti sisäänvedettäviä, mikä on alalla täysin uutta.

• Corner View korvaa sivu- ja etupeilit ja tarjoaa paljon laajemman näkymän kuin perinteiset peilit. Näyttö on apukuljettajan A-pilarissa.

• Kaukovaloautomatiikka kytkee kaukovalot automaattisesti pimeässä ja sateella.

• Energiaa sitova etutörmäysvyöhyke on integroitu moottoritilan takaseinämään. Ohjaamon takaosaan täysin integroitu törmäysvyöhyke suojaa liikkuvilta kuormilta.

• Turvalaitteina mm. jarruavustin, kaistavahtijärjestelmä ja hätäjarrutusvilkut. Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmän (AEBS-3) uusin versio tarjoaa itsenäisen hätäjarrutuksen, joka auttaa estämään törmäyksen pysähtyneisiin ja liikkuviin ajoneuvoihin jopa 80 km/h:n nopeudessa. City Turn Assist -järjestelmä havaitsee apukuljettajan puolella olevat muut tienkäyttäjät tai esteet.

• Electronic Park Brake kytkee jarrut automaattisesti, kun moottori sammutetaan.

• Low Speed Trailer Brake käyttää perävaunun jarruja erikseen, mikä parantaa vaunun kytkennän ja irrotuksen turvallisuutta.

• Park Brake Assist kytkee kaikki jarrut ja seisontajarrun, millä varmistetaan, että kuorma-auto ei pääse liikkumaan nosturilla lastattaessa tai purettaessa tai kippilavaa käytettäessä.

Kojelaudan muotoilu noudattaa DAFin turvallisuutta korostavaa ”Kädet ratissa, katse tiessä” -periaatetta.

Tärkeimmät painikkeet on sijoiteltu kojelautaan ja uuteen ohjauspyörään.

jäähdy niin paljon eikä teho heikkene.

PACCARien CO2-päästöt saatiin alhaisemmiksi. Huoltoväli on pisimmillään yhden vuoden ja moottori painaa 10–15 kiloa edeltäjiään vähemmän. Uuden moottori- ja jälkikäsittelyteknologian sekä kehittyneen lämmönhallinnan osuus polttoainetehokkuuden kymmenen prosentin kokonaisparannuksesta on kolme prosenttia.

Uusissa malleissa on vakiona TraXon-automaattivaihteisto. Siinä on uutta teknologiaa, kuten automaattinen liikkeellelähtövaihteen valinta, parannetut ennakoivat ominaisuudet ja (valinnainen) ryömintätoiminto. Voimansiirtoteho maksimoidaan käyttämällä taka-akseleita, joissa on alhainen öljytaso ja uudet

vetopyörän laakerit. Uuden sukupolven jarrusatulat vähentävät kitkahäviöitä ja painoa.

DAFin tehokkaimmassa moottorissa on 530 hevosvoimaa (390 kW). Se vääntää 2 550 Nm:ä kaikilla pienemmillä vaihteilla ja 2 700 Nm:ä suurimmalla vaihteella. Uusi HE400-turboahdin parantaa ilmanhallintaa ja suorituskykyä alhaisilla kierrosnopeuksilla. Enimmäisvääntö saavutetaan 900 r/ min nopeudella. Se pätee myös 390 kW:n / 530 hv:n PACCAR MX-13 -moottorilla. Moottorijarru tuottaa 20 prosenttia enemmän

vääntöä pienemmillä kierrosluvuilla.

Uuden sukupolven myötä DAF XF:n, XG:n ja XG+:n moottori, jälkikäsittelyjärjestelmä, ajoneuvon keskusohjainyksikkö VECU, Central Security Gateway (CSG) ja DAF Connect voidaan päivittää langattomasti. Huoltoväliksi luvataan 200 000 kilometriä. Pitkänmatkan kuljetuksiin on saatavana öljyä, jonka vaihtoväli on erittäin pitkä. Sen ansiosta maantiekäytössä huoltoväli on pisimmillään yhden vuoden, mikä on alalla ainutlaatuista. ■

RASKASSARJA • 29

RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT

SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee: ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin.

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi

Uusi, innovatiivinen

DESIGN

UUTUUS! UUTUUS! CLEN MASTER 2800 Painepesuri

Tehokas nelimäntäinen täysmetallipumppu vaativaan käyttöön. Kaatumaton ja tukeva rakenne.

Kattavat varusteet: ⊲ Kääntyvä ”Follow-me” -letkukela, teleskooppinen pesukahva ja teräsvahvistettu kumipaineletku ⊲ Teho 2,8 kW ⊲ Paine 160 bar ⊲ Vedenvirtaus max 600 l/h

549,-

CLEN GALAX H4 D2017 P4T Painepesuri Veden lämmittävä painepesuri täynnä huippuominaisuuksia.

Runsas vesimäärä, riittävä työpaine, tehokas lämmitys ja hyvät vakiovarusteet. ⊲ Paine bar/Mpa 30-200/3-20 ⊲ Virtaus 1000 l/h ⊲ Teho 6,4 kW ⊲ Kalkinpoisto järjestelmä ⊲ Boilerin lämpöteho 70 kW

3.660,sis.alv 24 %

2951,61 alv 0 %

sis.alv 24 %

442,74 alv 0 %

30 • RASKASSARJA

Hinnat voimassa 27.10.2021 saakka.

AUTOUUTISET KUVA VOLVO TRUCKS

Volvo ja DFDS yhteistyöhön

V

olvo Trucks ilmoitti huhtikuussa kolmen uuden raskaan täyssähköauton myynnin aloittamisesta.

Yksi niistä on Volvo FM Electric, jota Pohjois-Euroopan suurin kuljetus- ja logistiikkayhtiö DFDS ensimmäisenä yrityksenä käyttää kaupallisessa liikenteessä. Kesän jälkeen kuorma-auto toimittaa osia Volvon kuorma-autojen tehtaalle Göteborgiin. FM Electric ajaa aluksi 120 kilometriä päivässä.

Tämän vuoksi DFDS päätti rakentaa markkinoiden tehokkaimman latausaseman, teholtaan 350 kW:a, päätoimipisteeseensä Göteborgiin.

Tavoitteena on rakentaa fossiiliton toimitusketju.

– Olemme e-liikkuvuusmatkamme alussa ja tiedämme, että latauskapasiteetti on tärkeä. Yhteinen oppimiskokemuksemme Volvon kanssa on arvokas sähköistymisen alkumetreillä, sillä saamiemme tietojen perusteella voimme arvioida ajoneuvon

akun kapasiteettia reittien ja yksittäisten tehtävien kannalta, DFDS:n logistiikkatoimialan johtaja Niklas Andersson kertoo.

Kolmen uuden raskaan sähkökuorma-automallin - Volvo FH:n, FM:n ja FMX:n - myynnin aloituksen myötä Volvolla on kuuden keskiraskaan ja raskaan sähkökuorma-auton mallisto. Tällä hetkellä se on alan kattavin kaupallinen sähkökuorma-automallisto.

Uusien sähköisten mallien tuotanto Euroopan markkinoille alkaa vuoden 2022 jälkipuoliskolla.

Komponenttipula kiusaa autoalaa

27 senttiä lisää pituutta

– Taistelemme koko autoteollisuutta kiusaavan puolijohdekomponenttien pulan kanssa. Pulan takia toimitusajat ovat pidentyneet ja joidenkin autojen toimitukset ovat myöhästyneet, Scanian myynti- ja markkinointijohtaja Alexander Vlaskamp kertoo.

Samaan aikaan Scanian nykyisen malliston myynti on ollut ennätyksellinen vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Scania aikoo kuitenkin julkaista uudistetun Euro 6 -malliston marraskuussa 2021. Uudistuksella luvataan merkittävää kehitystä polttoainetaloudessa verrattuna nykymallistoon ja päivityksiä alustarakenteisiin. Näiden uusien autojen tilauksia ei kuitenkaan voida ottaa vastaan ennen marraskuuta 2021. Kiinnostuneet asiakkaat ovat kuitenkin ensimmäisinä tilausjonossa, kun myynti käynnistyy.

Uudistetun malliston tuotanto alkaa vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä.

Scania aikoo pidentää 27 senttimetriä R- ja S-mallin ohjaamoitaan, jos asiakas niin haluaa. Lisätila kasvattaa ohjaamon pituuden kahteen metriin (mitattuna polkimista takaseinään).

Uuteen ohjaamoon voidaan asentaa 100 cm:n levyinen sänky kiinteänä.

Scania valmistaa pidennettyjä ohjaamoita pieninä tuotantosarjoina. Päätös perustuu useiden autoilijoiden vaatimuksille pidennetystä ja tilaavammasta ohjaamosta.

KUVA SCANIA

RASKASSARJA • 31

KUSTOMOINTI

Anssi (vas.) ja Matias Valkonen haluavat tehdä rekan maalauksilla kunniaa edesmenneelle isälleen.

32 • RASKASSARJA

KUSTOMOINTI Visa Valkonen kuoli viime vuonna vain 52-vuotiaana sydänkohtaukseen.

”

Isän muistolle

Kuljetusliike Trans Härmän uusin täysperävaunullinen rekka on kunnianosoitus yrityksen perustajalle Visa Valkoselle.

Nyt hänen työtään jatkavat pojat Anssi ja Matias Valkonen.

Teksti ja kuvat TOMI OLLI

K

uljetusliike Trans Härmä Oy:n uusin auto on Scania R500, neliakselinen 8×2, jossa peräkärrynä on Limetecin viisiakselinen ykköspyöräkärry.

Auton kuorman purku tapahtuu Moffettin ajoneuvotrukilla. Persoonallisen autosta tekevät erityisesti sitä koristavat yrityksen perustajan Visa Valkosen kasvot sekä häneen liittyvät muistolauseet.

– Isä kuoli viime vuonna vain 52-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hän ehti olla mukana tämän auton suunnittelussa ja

kaupan aloituksessa, jotka sitten saatoimme loppuun. Päätimme samalla tehdä autosta liikkuvan kunnianosoituksen hänen muistolleen, kertoo toimitusjohtaja Anssi Valkonen.

Hallituksen puheenjohtaja Matias Valkonen sanoo uuden auton omistamisen isälle tuntuvan hyvältä.

– Aivan ehdottomasti. Isä oli muutenkin autopiireissä tunnettu henkilö, eli tuntuu hyvältä pitää hänen muistoaan yllä tällä tavalla. Olemme myös aiemmin käyneet autoillamme rekkanäyttelyissä, eli tällainen ulkoasu toimii siinäkin mielessä.

Isä oli muutenkin autopiireissä tunnettu henkilö, eli tuntuu hyvältä pitää hänen muistoaan yllä tällä tavalla”, Matias Valkonen kertoo.

Katseita kääntävää Scaniaa koristavat Visa Valkosen kuvat ovat Perttu Papusen maalaamia. Muista maalauksista on vastannut Ristimaa Customsin Teemu Sarvela. Auton pääväritys on vihreä, mikä johtuu Luoman Puutuotteesta.

– Muut automme ovat pääväriltään punaisia, eli tämä tekee sillä tavalla poikkeuksen. Monet ovat kuitenkin kiitelleet väriä mukavan raikkaaksi, Matias Valkonen toteaa.

Autossa on myös tilaustyönä tehty karjapuskuri sekä muita kromattuja osia, kuten

RASKASSARJA • 33

KUSTOMOINTI

Rekisteritunnukseksi aiotaan vaihtaa VIS-4.

34 • RASKASSARJA

KUSTOMOINTI Autossa on tilaustyönä teetetty karjapuskuri sekä muita kromattuja osia, kuten tuulilasin lipat sekä kattoraudat.

Veli Laitinen laittoi ohjaamon veljesten toiveiden mukaiseksi.

tuulilasin lipat sekä kattoraudat, jotka on tehnyt Custom Parts.

– Lisäksi auton penkit on päällystetty ja muukin hytti maalattu sekä päällystetty toiveidemme mukaan. Nämä työt teki Veli Laitinen, Matias Valkonen kertoo.

Auto on saanut Anssi Valkosen mukaan paljon positiivista palautetta värin lisäksikin.

– Kehuja on tullut, kukaan ei ole pitänyt ratkaisuamme huonona. Saimme myös jokin aika sitten pidetyssä Kankaanpää Custom Show’ssa paljon plusmerkkistä palautetta, monet kertoivat arvostavansa sitä, miten teemme isälle kunniaa.

– Itse tapahtumassa oli väkeä kohtuullisen mukavasti, vaikka alun perin sinne ei pitänyt päästä koronan vuoksi yleisöä lainkaan. Kaikki järjestelyt sujuivat mukavasti,

tapahtumasta jäi hyvä kuva.

Scaniaan on myös tulossa Visa Valkoselle omistettu erityiskilpi.

– Rekisteritunnukseksi tulee lähiaikoina VIS-4, toimitusjohtaja toteaa.

Vuonna 1998 perustetussa eteläpohjalaisyrityksessä on työntekijöitä lähes kaksikymmentä. Kalustoon kuuluu yksitoista täysperävaunullista kuorma-autoa sekä kaksi puolikasta. Jo lapsuudessaan alaan tutustuneet Valkosen veljekset sanovat vievänsä toimintaa eteenpäin isältä opituilla periaatteilla.

– Isä painotti, että kaikki hoidetaan, mitä

on sovittu ja luvattu. Samalla mukana pitää silti olla huumoriakin, vaikka homma on välillä totista ja raakaa. Tähän sopii isän sanonta, joka on maalattu myös autoon: ”Humpuukia pitää olla”, Anssi Valkonen kiteyttää.

Matias Valkonen antaa myös lisänäkemyksen työhön Visa-isän oppien pohjalta.

– Hän totesi usein, ettei maailma laiskoja elätä. ■

RASKASSARJA • 35

REISSUMUISTOJA

Bagdadin porteilla – Valehtelet! vaimo puuskahti miehelleen Matti Tarkille.

Rouvan epäilyksen aiheena olivat aviopuolison pitkiksi venyneet ulkomaankomennukset 80-luvun alussa. Matti saattoi tulla takaisin kotiin päiväkausia myöhässä. Hän oli kuitenkin pätevä ammattikuljettaja, joka löysi perille paikkaan kuin paikkaan nopeasti. Tämän vuoksi vaimo – tarkemmin sanottuna Matin nykyinen ex-vaimo – ei uskonut alkuunkaan miehensä uskomattomilta kuuluvia selityksiä.

– Viedään lapset appiukolle hoitoon ja lähde mukaan reissulle, Matti ehdotti.

Vaimo lähti ja kiipesi Volvon ohjaamoon. Pari suuntasi kohti Irakia vuonna 1982.

Italiassa kuorma-auto ajettiin laivaan, jolla Tarkit pääsivät Syyriaan. Kuormassa oli Volvon ilmanpuhdistimia, jotka piti viedä Bagdadiin, mutta sinne ei ollut lupaa mennä yksin. Viranomaiset kokosivat kuorma-autot saattueeseen, jonka muodostaminen vei kaksi päivää. Lopulta 350 täydessä lastissa olevaa kuorma-autoa olivat valmiina matkaan pölyisen ja kuivan erämaan halki. Kuului moottorien kiihtyvää ulvontaa. Kuorma-autoilla ajettiin häikäilemättömästi kilpaa, sillä kaikki halusivat ensimmäisenä rajalle. Pressut repeilivät ohituksissa, peilejä irtosi.

– En ole sellaista rallia nähnyt missään, vaikka olen ajanut vapaa-ajallani oikeaakin rallia, Matti muistelee.

Aavikolla nousi hiekkamyrsky. Tarkkien Volvo oli vuosimallia 1971 eikä se ollut tiivis oikein mistään. Hytin sisällä pöllysi niin, että vaimo kietoi päänsä ympäri pyyhkeen suojaksi.

Pariskunta selviytyi kuitenkin Bagdadin porteille, jossa oli check point -piste liikenneympyrän yhteydessä.

Purkupaikka oli merkitty rahtikirjoihin arabiaksi, joten Matti kysyi paikalla olevalta poliisilta ajo-ohjeita. Hän ajoi niiden

mukaan portista sisään kaupunkiin alueelle, jonne kuorma-autoilla ei yleensä ole asiaa.

Sen jälkeen mikään ei tuntunut täsmäävän. Hiki virtasi, kun Matti pyöritti Volvoa sekavassa kaupungissa. Kun etsintään oli kulunut 350 kilometriä, hän luovutti.

Samaan aikaan Bagdadissa oli paljon suomalaisia rakentajia, jotka asuivat Finncamp-parakkikylässä. Sieltä Tarkit saivat majapaikan.

Seuraavana aamuna Matti ajoi Bagdadin Volvon pääkonttorille kysymään ajo-ohjeita.

– Se purkupaikka oli heti check point -pisteen oikealla puolella, jossa kävin edellisenä päivänä!

Siellä Tarkin otti vastaan pukuasuinen mies. Paikalle ajoi trukki, jonka renkaista yksi oli tyhjän oloinen. Trukkikuski asetti piikit kolmemetrisen filtterilaatikon alle ja nostettuaan kuormaa jäi trukkinsa kanssa vinoon.

Sitten pamahti. Trukin rengas oli mennyttä.

Kuljettaja marssi siltä istumalta kotiinsa. Matti sen sijaan meni takaisin pukumiehen luokse.

– Voin minä purkaa kuorman itsekin, kunhan saan lainata trukkia. Teillä näyttää täällä olevan niitä vaikka kuinka paljon.

– Niin on, mutta tuo oli ainut, joka toimi, pukumies vastasi.

Matti ajoi takaisin Finncampiin ja yritti purkua uudelleen seuraavana päivänä. Asiat eivät edenneet silloin mihinkään, sillä maassa vietettiin Irakin kansallispäivää.

– Seuraava päivä oli perjantai, joka on Irakissa sama kuin meillä lauantai. Eli mitään ei tapahtunut silloinkaan.

Lopulta lauantaina trukki saatiin kuntoon ja Tarkit pääsivät kotimatkalle.

Sen jälkeen vaimo ei enää epäillyt miehensä selityksiä.

Teksti Sari Järvinen

RASKASSARJA • 37

REISSUSSA

Usvaputki on kuljettanut Klamydiaa jo vuosia.

Keikkabussi on bändille toinen koti Klamydian keikkabussi eli tuttavallisemmin Usvaputki on Ruotsin postin vanha Volvo. Siihen tehtiin bändiä varten sänkyosasto ja nojatuolit.

Teksti ja kuvat TOMI OLLI

V

aasassa kotipaikkaansa pitävä Klamydia on taittanut keikkamatkansa pääosin bussilla vuodesta 1995 lähtien. Nykyinen menopeli, Usvaputki, on kuljettanut bändiä viisitoista vuotta. Klamydian vokalisti Vesku

38 • RASKASSARJA

Jokinen kiteyttää keikkabussin merkityksen ytimekkäästi: - Se on henkinen sosiaalikoti, missä iso perhe voi puhua läpi kaikki asiat iloista suruihin.

Bussilla on iso rooli muusikoille.

- Sillä on valtava merkitys, nyt kun keik-

kailu on taas käynnistynyt. Samalla paluu keikkabussiin oli todella mahtavaa, sillä olen tottunut bussielämään jo ennen Klamydiaa, kun reissasin jääkiekkojoukkueen kanssa.

Usvaputken omistaa bändin kuljettajana toimiva Tommi Härmä, jolta Klamydia on vuok-

REISSUSSA

Vesku Jokinen nauttii keikkailusta ja keikkabussin tunnelmasta.

rannut sen käyttöönsä, samoin kuin valo- ja äänentoistopalvelut. Samainen auto toimi Klamydian keikkabussina jo ennen Härmän siirtymistä omistajaksi.

- Ostin auton seitsemän vuotta sitten, sillä halusin laajentaa toimintaani ja päästä samalla kiertämään eri paikoissa.

- Auton siirtyminen minulle helpotti bändinkin arkea, sillä se sijoittui Vaasaan, kun bussi aiemmin piti ajaa ennen keikkamatkalle lähtöä Tampereelta Vaasaan.

- Opiskelu oli kuitenkin haasteellista, sillä minulla oli oma yritys, jota piti hoitaa. Kaikki sujui kuitenkin onnistuneesti, ja ajolupa tuli taskuun.

Härmä oli viisikymppinen auton hankittuaan ja kävi sen kuljettamiseen liittyvän koulutuksen.

- Otin yhteyttä Jalasjärven ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen, jonne pääsin ulkopuolisena opiskelijana. Koska minulla oli entuudestaan kuorma-autokortti, nopeutti se opintoja.

Usvaputki on nähnyt paljon maailmaa, sillä vuoden 1991 Volvo B10:n mittarissa on 1,4 miljoonaa kilometriä. Ennen Härmälle ja bussin entiselle omistajalle päätymistään se toimi Ruotsissa postiautona.

Härmän ostettua auton ilmeni siinä ongelmia.

- Ilmanpaineet eivät tahtoneet pysyä

RASKASSARJA • 39

REISSUSSA

Usvaputken omistaja Tommi Härmä kuljettaa Klamydiaa keikalta toiselle.

sisällä, sillä kaikki venttiilit olivat jo vanhoja.

Tämän puolen kuntoon laittaminen oli ensimmäinen asia.

Härmä sanoo kuuntelevansa Usvaputkea koko ajan herkällä korvalla.

- Koska auto on jo maailmaa nähnyt, on sille annettava rakkautta. Usvaputkea on huollettava säännöllisesti ja kuluvia osia uudistettava luonnollisesti aika-ajoin.

Tien päällä on myös sattunut muutama haastava tilanne.

- Bensatankki tippui kerran tielle, minkä jälkeen se köytettiin kiinni liinoilla. Uudenkaupungin Karjurockista palatessa taas meni ohjaustehostimen letku poikki.

- Letku oli renkaan takana, minkä vuoksi kolmen äijän oli väännettävä rattia saadaksemme sen kääntymään niin, että pääsimme letkuun kiinni. Saimme rakennettua nippusiteitä käyttäen ratkaisun, jonka avulla pääsimme loput kolmisensataa kilometriä Vaasaan.

Usvaputken henkilökapasiteetti on kuljettaja + kuusitoista matkustajaa. Autoon on Klamydian käyttöä varten lisätty sänkyosasto ja nojatuolit.

40 • RASKASSARJA

Usvaputkessa on usein myös Vaasan Sportin rekvisiittaa, sillä joukkue on bändille tärkeä.

REISSUSSA - Jokaisella bändin jäsenellä on oma sänkynsä. Olen silti löytänyt usein itseni myös tuolista nukkumasta luottaen Härmän kuljettavan meidät turvallisesti kotiin, Vesku Jokinen sanoo.

Auton varustukseen kuuluu myös televisio erilaisine katselumahdollisuuksineen.

- Kun SM-liiga on käynnissä, pyörii keikkamatkoilla yleensä lätkä, sillä Vaasan Sport on kaikille tärkein joukkue. Lätkä on meille uskonto, pelit analysoidaan aina erittäin tarkasti.

Auton nimi juontaa juurensa Muumilaakson tarinoihin, mistä Jokinen keksi osuvan nimen, jonka edellinen omistaja antoi autolle.

- Näin sarjakuvan, missä Muumipappa sytytti kanuunaa huutaen: ”Usvaa putkeen, hii-haa!”. Siitä syntyi sitten ensin firmamme nimi Usvaputki, ja se siirtyi myöhemmin myös bussin nimeksi.

Muumit eivät kuitenkaan pyöri bussin televisiossa.

- Sille ei ole tarvetta, sillä varsinkin kotimatkalla autossa pyörii jo automaattisesti riittävä määrä muumeja, Jokinen nauraa.

Bussissa on saatu aikaan luovia ideoita.

Kerran kaksi bändin jäsentä kehitti sammumisestoliinan.

- Se tarkoitti sitä, että päähän vedettiin sukkahousut, joiden jalkaterät sidottiin bussin hyllyyn. Jämäkkä kokonaisuus varmisti, ettei pää pääse nuokahtamaan sammumisen hetkelläkään. Lisäksi sukkahousut päässä voi nauttia lisänestettä, sillä juoma menee housuista hyvin läpi, Jokinen nauraa.

Toisella kertaa eräs bändin jäsenistä päätti alkaa hortonomiksi. Tuolloin bussi täyttyi horsmasta.

- Eräällä sankarilla alkoi jostain syystä viherpeukaloa syyhytä, ja hän keräsi ulkoa bussin täyteen ”rentun ruusuja” koristellen auton niillä lattiasta kattoon mielestään erinomaisella tavalla. Homma päättyi kuitenkin siihen, että hortonomi pääsi aamulla siivoamaan kasvihuoneen.

Jokinen päästää raikuvan naurun muistellessaan bändin entisen rumpalin menoa.

- Purtolan Riku päätti alkaa Hämähäkkimieheksi. Se paineli menemään bussin sisäkatossa aivan kuin Hämähäkkimies. Siitä, miten se pysyi siellä, ei minulla ole mitään hajua.

Kerran Jokinen on joutunut myös ojentamaan yöunia häirinnyttä.

- Eräs herra halusi yöllä potkia bussin seinää. Lähdin sen jälkeen antamaan hänelle hieman käytösneuvoja. Viesti meni perille muistuttaessani, ettei toisten kotia potkita. ■

Bussin nojatuoleissa on mukava istua.

Autoon on rakennettu makuuosasto.

Auton keula sai heinäkuussa osuman peurasta matkalla Eurasta Tampereelle.

RASKASSARJA • 41

SV:n vaimentimet löydät kaikista Raskassarja-liikkeistä Kysy tarjous asennuksesta Raskassarja-korjaamolta.

AXLS-VAIMENNIN • Nostokyky 1900 kg/200 bar • Vaimennusvoimat ovat vastaavat kuin tuotteissa, joita valmistamme yleiskäyttöön kyseiseen ajoneuvoon • Nostavat iskunvaimentimet säästävät tilaa • Ilman kuormaa ajettaessa akseli(t) ylösnostettu(i)na säästät rengaskuluissa • Akseli(t) ylösnostettu(i)na mahdollistaa kääntymisen pienemmässä tilassa

W W W. S U O M E N VA I M E N N I N . F I

W W W. R A S K A S SA R JA . F I

KEVYTSARJA

Etäopiskelu vei laskutaidon Koulut aloittivat syksyllä lähiopetuksen etäopiskelun jälkeen.

Opettaja tenttasi, mitä pikku-Kalle oli kotonaan oppinut.

– Osaatko laskea kymmeneen?

Kalle osasi.

– Hienoa. Entä mitä tulee kymmenen jälkeen?

– Sotilas, rouva, kuningas ja ässä.

Kuorma-autokauppias esitteli Veijalaiselle uutta vetojuhtaa.

Tämä hämmästeli, kun kuorma-autossa ei ollut ollenkaan sivupeilejä.

– Ei niitä enää tarvita, kun kameroilla näkyy paremmin.

Tuossa näytön oikeanpuoleisessa kuvassa on auton oikea kylki, keskellä etuosa ja alhaalta näkyy peräpuskurin alue.

– Mikäs kuva tuossa keskellä on?

– Se on meidän makuuhuoneestamme. Siitä näen, jos rouvalle tulee miesvieraita.

Miksi Elastisen Riina-vaimo ei vastaa puhelimeen?

Koska Elastinen laulaa aina kotona, että ”anna sen soida”.

Viheraholle oli tullut koronavuoden aikana 13 lisäkiloa ja mies päätti aloittaa painonpudotuksen.

– No, miten dieetti on mennyt? Holopainen kyseli.

– Oikein hyvin. Painoa lähti 64 kiloa.

– Ei ole mahdollista! Holopainen ihmetteli.

– Kyllä on. Vaimo lähti toukokuussa.

Vanha Toyota-kuski törmäsi metsätiellä motoon.

– En huomannut yhtään, hän tuli kuin puun takaa, vanhus harmitteli.

Veijalainen ja Peltola olivat kahvilla huoltoasemalla.

– St1 aikoo tehdä karjalannasta biodieseliä, Veijalainen luki lehdestä.

– Kannattaisi perustaa yksi tuotantolaitos Eduskuntatalon viereen.

Siinä mäellä puhutaan niin paljon p****a, että sillä ajaisi kaikki rahdit Vuosaaresta Siperiaan.

Toisilla on edessään uraputki, maarakennusyrittäjällä kuraputki.

Maitoauton kuljettajan puhelin soi. Hartikaisen isäntä soittaa.

– Kuule, ei tarvitse enää tulla meiltä maitoa hakemaan.

Mansikki karkasi viime yönä aitauksestaan. Löydettiin se aamulla sonnin karsinasta.

– Eikö sen voi silti lypsää? Kuljettaja kysyy.

– Voi, mutta maitoa ei voi enää myydä ”vapaan lehmän maitona”, kun ei Mansikki enää sinkulta vaikuta.

Laiva ajoi karille. Vettä tyrskysi pitkin käytäviä ja uppoaminen näytti väistämättömältä. Ihmiset hätääntyivät ja eräs vanhempi rouva huusi.

– Osaako joku laulaa? Virsi lohduttaisi.

Kukaan ei vastannut.

– Entä osaisiko joku rukoilla tai edes tehdä jonkun kirkollisen toimituksen? Rouva jatkoi.

Laihialainen nosti kätensä.

– Minä voin kerätä kolehdin.

Turkulainen sai töitä ruotsinlaivalta siivoojana. Työtoverit ihmettelivät tämän toimintaa, sillä turkulainen vain tärisi moppinsa kanssa.

– Mitä ihmettä sinä teet?

– Mun käskettiin alkaa hytistä.

Kaksi vanhusta istuu puiston penkillä.

– Viljo, muistatko, milloin viimeksi olet ollut naisen kanssa?

Yrjö kysyy.

– Yhdeksäntoista kolmekymmentäyhdeksän.

– Herranen aika, et ole saanut sotien jälkeen kertaakaan!

Siitä on pitkä aika.

– En sanoisi ihan niin. Nyt kello on kaksikymmentäyksi ja viisitoista.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Ahjotie 29-31, 96320 ROVANIEMI MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 KORJAAMO: p. 040 680 0209

AD-A37

HD-291D

Kävelijän ja pyöräilijän HAVAITSEMISKAMERA Kuolleiden kulmien ongelmien ratkaisuksi.

Kaistanvaihdoissa, liikkeellelähtiessä, risteysalueilla ym. kohdattavien vaaratilanteiden ehkäisyyn. rja-ryhmän • Toimii sekä langallisena että langattomana, Saatavana Raskassata maan joko näytölle tai summerille ut liikkeistä ka • Liitettävissä myös peruutus-/ valvontakamerajärjestelmään

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

44 • RASKASSARJA

?

TAUKOPAIKKA

Tiedätkö?

1. Mikä maa voitti jalkapallon EM-kilpailut vuonna 2021?

7. Mikä on presidentti Sauli Niinistön toinen nimi?

2. Kuinka monta järveä Suomessa on?

8. Mikä on artisti Pelle Miljoonan oikea nimi?

3. Kuinka monta matkustajalentokenttää Suomessa on?

9. Mikä on Suomen kansalliskukka?

4. Mitä tarkoittaa e-urheilu?

10. Minä vuonna ilmestyi ensimmäinen Aku Ankka -lehti Suomessa?

5. Minä vuonna keskiolut tuli kauppoihin Suomessa?

6. Missä kaupungissa tapahtui suuri junaonnettomuus Suomessa vuonna 1998?

Oikeat vastaukset sivulla 46.

1.

2.



 

    

  



 

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

  

 

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.



   

Kysymykset: ALEKSI MANSIKKAMÄKI

    

  

  

  



 

JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

  JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

KETTERÄ JA SULAVA RASKASSARJALAINEN PEKANT KALUSTO KETTERÄSTI KUNTOON KORJAAMOLLA SEKÄ MYYMÄLÄSTÄ OSAT JA TARVIKKEET MYÖS MUKAAN! AMMATTILAISET PALVELEVAT SINUA OULUSSA JA LIEDOSSA, OLEMME OLEMASSA SINUA VARTEN! Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

KORJAAMO JA MYYMÄLÄ

MA - PE 06 - 22 LA 08 - 16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5 90620 Oulu

Eteläkaari 2 21420 Lieto

050 445 4005

050 445 4006

RASKASSARJA • 45

Huoltoasemien klassikkoruoat pitävät pintansa – salaatti maistuu harvoille

Neste selvitti kesäkuussa 2021 suomalaisten autoilijoiden lempiruokia ja -juomia, kun nämä liikkuvat tien päällä. Tutut klassikkovaihtoehdot ovat säilyttäneet suosionsa.

Kyselyn mukaan sämpylävalikoimasta kinkkuversion valitsee 30 prosenttia vastaajista ja ruisleivän joka neljäs. Isompien aterioiden valikoimasta leikkeen tai pihvin valitsee jopa 35 prosenttia vastaajista ja perinteisen kotiruoan lähes yhtä moni.

Nuoremmat liikenneasemilla asioivat valitsevat mielellään myös hampurilaisen tai pizzan. Sen sijaan kevyempiä keitto- ja salaattivaihtoehtoja suosii vain pieni osa vastaajista.

Herkkuvalikoimasta suosituimpia ovat korvapuusti ja viineri, kun taas kakkupala tai suklaapatukka maistuu kymmenelle prosentille autoilijoista.

Vastaukset s. 45 kysymyksiin 1. Italia (kaatoi finaalissa Englannin rangaistuspotkukilpailussa).

2. 187 888 (n. 190 000 on hyväksyttävä vastaus, sillä vastaus riippuu järven koosta, vähintään viiden aarin kokoisia on 187 888).

3. 21 (Finavian 19 kenttää sekä Seinäjoen ja Lappeenrannan lentoasemat).

4. Elektronista urheilua (mm. eri tietokonepeleistä järjestettäviä kilpailutapahtumia).

5. Vuonna 1969 6. Jyväskylässä 7. Väinämö 8. Petri Samuli Tiili 9. Kielo 10. Vuonna 1951

        

        

        

        

MOOTTORIURHEILU

Sami Ojanen ajoi ratakuorma-autokilpailun voittoon Sami Ojanen ja Mercedes-Benz olivat voittamattomia MRF:n järjestämissä ratakuorma-autokilpailuissa, jotka ajettiin 24.-25.7. Kemoran radalla Vetelissä. Toiseksi ylsi Emma Mäkinen isänsä Mika Mäkisen Sisu-autolla.

1. kilpailulähtö: 1. Sami Ojanen, Mercedes-Benz, 16:35.215 2. Emma Mäkinen, SISU, + 1.279 3. Henri Pulkkinen, Scania, + 1:28.309

Ratkaisut s. 45 sudokuihin SUDOKU 1

– Mieliherkun valinnassa on nähtävissä myös eroa sukupolvien välillä, sillä nuorempien suosikki on suklaapatukka ja yli 60-vuotiaiden viineri. Vaihtoehtoja löytyy onneksi joka makuun ja valikoimaa kehitetään asiakaspalautteiden ja toiveiden mukaan – esimerkiksi sushia ja erilaisia kalaruokia toivotaan ruokalistalle enemmän, Nesteen Marketing & Services -liiketoiminnan markkinointipäällikkö Tytti Stranding sanoo.

– Suosituin ruokajuoma liikenneasemilla asioidessa on puhdas hanavesi, jonka valitsee jopa 37 prosenttia vastaajista.

Kysely toteutettiin Nesteen autoilijapaneelin kautta verkkokyselynä 9.–17.6.2021. Kyselyyn vastasi 244 paneelin jäsentä (otos 1 428, vastausprosentti 17 %).

SUDOKU 2

        

        

        

        

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

2. kilpailulähtö: 1. Sami Ojanen, Mercedes-Benz, 16:56.577 2. Emma Mäkinen, SISU, + 2.524 3. Jarmo Kinnunen, SISU, + 6.034 3. kilpailulähtö: 1. Sami Ojanen, Mercedes-Benz, 17:02.608 2. Emma Mäkinen, SISU, + 0.894 3. Sulo Koivuniemi, Mercedes-Benz, + 22.268

PALVELE MME VERKOS SA 24/7

SÄHKÖLAITTEET NÄRHELTÄ

Laadukkaat laturit ja käynnistinmoottorit ensiasennustoimittajilta

NÄRHI JOENSUU (1)

NÄRHI KUOPIO (2)

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3)

NÄRHI LAPPEENRANTA (4)

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15 Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15 Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

OLEMME OSA RASKASSARJAKETJUA

2

1

3

4

info@narhi.com • www.narhi.com

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varustelut, korjaukset ja huollot HYVINKÄÄ Originator Hyvinkää Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

LAHTI Originator Oy Paanakatu 2 p. 044 510 4421

LIETO Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy Ahjotie 29-31 p. 040 680 0209

OULU Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

KOUVOLA Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

ROVANIEMI

Raskaan kaluston varaosat nopeasti ja kattavasti FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HYVINKÄÄ Originator Hyvinkää

LAHTI Originator Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

JOENSUU Närhi Oy Joensuu

LIETO Pekant Lieto Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä

OULU Pekant Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

PORI Porin Auto-Sale Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Kuormaajantie 6 p. 0400 959 430

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

KOTKA Tarvike-Ahola Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

OULU

Paanakatu 2 p. 03 468 2400

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

KEMI

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

TORNIO

Ahjotie 29-31 p. 016 345 252

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

KUOPIO KAUHAJOKI

JYVÄSKYLÄ

IKAALINEN PORI HÄMEENLINNA

LAHTI

LAPPEENRANTA KOUVOLA

FORSSA LIETO

HYVINKÄÄ

KOTKA

JOENSUU