Ääretön 4/2022 Joulukuu

Tässä numerossa

TOIMITUS

Päätoimittaja Anni Kultajoki rtytoimitus@gmail.com

POSTIOSOITe

Rajatiedon Yhteistyö ry Luutnantinpolku 7 LT3, 00410 HELSINKI

ULKOASU JA TAITTO Anni Kultajoki

KANSIKUVA Anni Kultajoki by Midjourney AI Bot

ÄÄReTÖN

ISSN 2342-7272 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-7264 (painettu)

ILMeSTYMISAJANKOHDAT

No 1 10.3. aineistopäivä 15.2. No 2 10.6. aineistopäivä 15.5. No 3 10.9. aineistopäivä 15.8. No 4 10.12. aineistopäivä 15.11.

MUUTTUNeeT OSOITeTIeDOT rtytoimitus@gmail.com

Lehti ilmestyy ilmaisena verkkojulkaisuna. Kaupallinen käyttö tai levitys ilman julkaisijan lupaa on kielletty. Painetun lehden voi tilata hintaan 50 € / vuosikerta (4 numeroa). Rajatiedon Yhteistyön jäsenille 40 % alennus tilauksen hinnasta. Lisätietoja: rajatieto.fi. © Ääretön-lehti

PÄÄKIRJoITUS A NNI KULTAJ o

Onko henkisen kulkijan tie pelkkää valoa ja enkeleitä, autuasta olemassaoloa ilman huolenhäivää, jossa kaikki ongelmat ja negatiiviset asiat hälvenevät itsekseen, eikä mitään pahaa tarvitse enää kohdata?

Moni on löytänyt elämäntarkoituksensa taistelusta dualismia vastaan, melkein pakottamalla itsensä löytämään kaikesta ykseyden euforiaa.

Dualismi tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että uskoo kahden alkuvoiman, hyvän ja pahan olemassaoloon ja erittelee nämä toisistaan. Moni menee tässä kuitenkin harhaan, kun asia halutaan käsittää niin, että kaikki pahakin on hyvää. Niin on helpompi mielessään ohittaa negatiiviset ja mieltäpahoittavat asiat. Mukavuusalueella pysytteleminen on meidän Maa-planeettalaisten inhimillinen primitiivinen ominaisuus, jota henkisyyden kadotetun paratiisin etsiminen näyttää omalta osaltaan vahvistavan.

Oman näkemykseni mukaan hyvä ja paha ovat erillisinä vastakkaisina voimina olemassa, ja ne myös pysyvät toisistaan erillisinä. Kaikessa elämässähän on loppujen lopuksi kaksi puolta. Kaksinaisuus on elämän alku ja loppu. Ykseys on niiden välissä, ja toisaalta niiden ulottumattomissa. Sisäpuolella ja ulkopuolella. Ykseyden kokemisen lähde on tämän valon ja pimeyden tasapainon oivaltaminen.

Meidän ei ole syytä aivopestä itseämme, ettei mitään pahaa ole olemassakaan tai ainakaan sitä ei tarvitse kohdata, kun on kerran astunut Valon tielle. Se on yhä väkevä voima, joka ei häviä mihinkään. Kuten elämä ja kuolema, hyvä ja paha ovat aina olemassa. Pelkäämällä ja kieltämällä se ei poistu mihinkään maailmasta. Näin yrität vain huijata itseäsi, ja sehän ei palvele kenenkään etua – ei varsinkaan totuudenetsijän tarkoitusta.

Pimeyden varjon puhdistamisen ensimmäinen vaihe on aina sen hyväksyminen. Et voi puhdistaa jotain, mitä et suostu näkemään.

Tasapaino ja rauha, niin itsensä kanssa, kuin muiden suhteen on ykseyden ytimessä. Et siis kieltäydy pahasta, et lähde taistelemaan sitä vastaan, vaan suostut näkemään pahuuden ja hyväksyt sen osaksi maailmankaikkeutta, pyrkimällä kuitenkin itse omilla teoillasi samanaikaisesti hyvään. Näkemykseni mukaan varsinainen taistelu pahaa vastaan on sitä, että ihminen tuo osaltaan maailmaan niitä asioita, joita toivoo näkevän muissa. Tuokaamme siis maailmaan enemmän myötätuntoa, pyyteetöntä auttamista, ystävällisyyttä ja kiltteyttä. Jokainen varmasti näkee, että tällä hetkellä maailmantilanne on melko kaukana tasapainosta, kun toinen voima on saanut enemmän ilmentäjiä puolelleen (ego/oman edun tavoittelu/vallanhimo/turhamaisuus), mutta on selvää, että sellainen ei voi kestää ikuisuutta. Siispä pyrkikäämme terveeseen tasapainoon ensin omassa suhteessamme maailmaan, ja kun se on saavutettu, voimme projisoida sitä myös ulkopuolellemme. Yhteisötkin muuttuvat yksilö kerrallaan.

Toivotan lukijoille levollista ja lämminhenkistä joulunaikaa ja parempaa uutta vuotta 2023 !

Seuraava Ääretön ilmestyy 10.3.2023

Kirjoittajaksi tai mukaan toimitukseen?

Juttuja tuleviin numeroihin kerätään taukoamatta –myös haastatteluja, rajatietokokemuksia, tarinoita, kuvituksia, runoja. Toimituksen sähköposti: rtytoimitus@gmail.com

Ääretön on vuonna 2014 perustettu laaja-alainen ja raikas rajatiedon julkaisu, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa omakohtaisia käsityksiä, ei yhdistyksen "virallista" näkökantaa. Ääretönlehti toteutetaan vapaaehtoisvoimin.

rAJATIEdON

YHTEISTYÖ

AJANkOHTAISTA

kIITTää

HENgEN JA TIEdON MESSuJEN kävIJÖITä, NäYTTEIllEASETTAJIA JA AvuSTAJIA!

Mikä viikonloppu se olikaan! Rajatiedon Yhteistyö ry & messutiimi kiittää meidän ihania vieraitamme, näytteilleasettajia, esiintyjiä ja messujen super-talkooporukkaa. Nostettiin taas tunnelma kattoon ja messut kruunasi harvinainen syysukkonen sunnuntai-iltana, 15.10. Palautetta messutiimille voi jättää nimettömästi linkistä: www.tinyurl.com/htm22palaute

Kiitos kaikille ja kohtaamisiin ensi vuonna!

Katso Lasse a hosen kuvat messuilta sivulta 25

Rajatiedon Auttavan Puhelimen puhelinpäivystys 040 913 1038 torstaisin ja sunnuntaisin klo 18.00 – 21.00

Puhelut maksavat normaalin puhelumaksun verran.

Rajatiedon Auttavan Puhelimen päivystäjät tarjoavat keskusteluapua niille, jotka tuntevat itsensä ahdistuneiksi tai pelokkaiksi kokemiensa rajatiedon ilmiöiden vuoksi tai joille on herännyt kiinnostus rajatietoon. Päivystäjälle voi kertoa kokemuksista tai kysyä mieltä askarruttavista asioista anonyymisti.

359 sivua, mm. artikkelit:

• Ihmisen henkinen vastaanottokyky

• Kärsimys, onni ja totuuden tie

• Muutosta odottavan ihmisen ongelma

• Taide on mystiikkaa

• Totuuden pelko ja psyykkiset kyvyt

Studio rajatieto JA rajatiedon kirjaSto SIJAITSee OSOITTeeSSA LUUTNANTINPOLKU 7, MALMINKARTANO

aukioloajat MA-TI SULJeTTU Ke-Pe 12.00-18.00 LA 12.00-14.00 SU SULJeTTU

orVo raiPPamaa: TieTTömällä

Saatavana Suomen Parapsykologisen Tutkimusseuran kokouksissa Helsingissä sekä postimyynnillä

Katso seuraavat tilaisuudet viereiseltä sivulta

Lisätietoja kirjasta: http://siivola.org/orvo/ Tilaukset s-postilla: info@paratutkimusseura

Hinta

+ mahdolliset postikulut

Tiellä –maTK aseuraa ToT uuden e Tsijälle

AJANkOHTAISIA TApAHTuMIA

Suomen ParaPSykologinen TuTkimuSSeura www.paratutkimusseura.org

Yleisötilaisuudet osoitteessa Uudenmaankatu 33, 00120 Helsinki

Maanantaisin klo 18:30 - 20:30 Tilaisuuksien pääsymaksu: 10 € vieraat, 5€ seuran jäsenet, ellei toisin mainita.

12.12. Fil. tri. Mikko Ahonen: Sähkömagneettisten kenttien hyödylliset ja haitalliset vaikutukset maataloudessa

Esityksessä käydään läpi mm. Auringon, Maan ja Kuun vaikutuksia kasvien kasvuun ja eläinten käyttäytymiseen. Käsitellään ihmisten kehittämien langattomien teknologioiden ja niiden tuottamien kenttien niin hyödyllistä kuin haitallista vaikutusta erityisesti kotieläinten hyvinvointiin ja pölyttäjien määrään. Lopuksi keskustellaan riskienhallinnasta, miten uusia teknologiakeksintöjä voidaan riskittömämmin hyödyntää maa- ja metsätaloudessa.

23.1.23 Dos. Pekka Kauppala: Materialistinen valtio parapsykologian pitkospuilla: Neuvostoliitto 19221986.

Virallisesti materialistinen ja ateistinen Neuvostoliitto oli alkuaikoinaan puolijulkisesti monella tavalla mukana parapsykologiassa ja sen tutkimuksessa. Stalinistisena

Huumoria

aikana suuri osa toimijoita ja tutkijoita joutui vainojen uhriksi. Kuitenkin silloin ja sen jälkeen valtion romahdukseen saakka tapahtui kulissien takana varsin paljon.

20.2. Vuosikokous JÄSENILLE klo 17.00 klo 18.30 prof. Erkki Lähde: Luonnon energioista Aineellisen ja henkisen tiedon ja työn perustuessa rakkauden voimaan ne eivät riitele keskenään, vaan täydentävät viisaalla tavaalla toisiaan.

20.3. Tri Jaakko Närvä: Ufoilmiö ja hyvinvointi Esitelmässä tarkastellaan ufoilmiön hyvinvointia ja laajemmin henkisyyttä edistäviä tekijöitä. Samalla pohditaan riskejä, joita ufoilmiöön voi hyvinvoinnin kannalta liittyä.

3.4. Douglas Dean: Henkiparannus (videoitu esitelmä) Luennoitsija teki henkiparannus-aiheisen väitöskirjan USA:ssa. Tulkataan suomeksi. Lopussa keskustelua Katrina Bergin johdolla.

24.4. Dos. Leo Näreaho: Mitä on kundalini? Esitelmässä selvitellään kundalini-energian taustaa, tutkimuksia ja ilmenemisen muotoja.

8.5. Aleksi Lehtinen: Henkimaailmasta (aihe tarkentuu myöhemmin)

Paraseura Facebookissa: https://www.facebook.com/ groups/129128232332

Jos lapsesi pelkää kummituksia, niin sano, että ne voi imuroida pois. näin saat lapsen siivoamaan huushollin :-)

avarTuva

AJANkOHTAISIA TApAHTuMIA

ihmiSkuva

ry

UUDENMAANKATU 33, HELSINKI

Su 11.12. klo 15:00 - 17:00 Pianisti Janne Maarala: Jouluisia musiikkikappaleita improvisaation siivin (Väliajalla myös pientä purtavaa, teet ja joulugögit. Oviraha 10 euroa, tarjoilu sisältyy hintaan)

Ti 13.12. klo 17:00 - 19:00 Reelika Pintsaar: Osho aktiiviset meditaatiot. Opetus vironkielellä, mutta myös suomeksi. Oviraha 15€, ennakkoilm. 040 151 8307. Ke 14.12. klo 18:00 - 20:00 Valonkantajien pikkujoulut Pe 16.12.2022 klo 10:00 - 18:30 Anneli Sjöstedt meedioistunnot ja energiahoidot. Yksityisistuntoja sekä energiahoitoja (Reiki). VAIN AJANVARAUKSELLA! medium.anneli.s@gmail.com / 040 7385530

La 17.12. klo 17:30 - 20:30 A-P.H & Ystävät: Ajankohtaiset mietelauseet, runot ja musiikit. Ovi 5€

Su 18.12.2022 Koko päivä Universumin laulu / Siljahelinä (Lootuskukan huone) Meditatiiviset musiikkipalvelut. Tiedustelut: siljahelina22@gmail.com / p. 0456385832, lisätietoja myös AIK:n nettisivuilta.

Ti 20.12. klo 11:00 - 16:00 Seija Helin: Henkiparannusta, äänimaljahierontaa, Lenormandkorttitulkintaa. Varattavissa: Seija 040 526 9956

Ti 20.12. klo 18:00 - 19:00 Seija Helin: Sointukylpy äänimaljoilla. Oviraha20 €. Mielellään ennakkoilm. Seija/040 526 9956.

To 22.12. Koko päivä Universumin laulu / Siljahelinä (Lootuskukan huone)

To 22.12. klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota. Joka toinen viikko toistuva harjoitusryhmä, monipuolisia joogaharjoituksia.

Ti 27.12. klo 17:00 - 19:00 Reelika Pintsaar: Osho aktiiviset meditaatiot.

kATSO kAIkkI TApAHTuMAT: AvArTuvAIHMISkuvA.fI

Huom. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin oviraha 5-15 €. Yksityiset vastaanotot ajanvarauksella. Ohjelmien tarkemmat tiedot löytyvät Avartuvan Ihmiskuvan tapahtumasivulta.

Ke 28.12. klo 18:00 - 20:00 Kirsi & Marja-Leena: Korttisessio, jokainen saa 2 lyhyttä tulkintaa. Ovi 10 € La 31.12. klo 19:00 - 21:30 Heart Circle - mantralaulua piirissä istuen. Oviraha 3-5€. Ti 3.1.2023 klo 09:00 - 21:00 Astrologi ja homeopaatti Johanna Karpov (Lootuskukan huone)

To 5.1. Koko päivä Universumin laulu / Siljahelinä (Lootuskukan huone) to 5.1.2023 klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota

Ti 10.1. klo 17:00 - 19:00 Reelika Pintsaar: Osho aktiiviset meditaatiot

To 12.1. klo 18:00 - 20:00 Outi Tunnela: Vesijäniksen vuosi La 14.1. klo 11:30 - 17:00 Terhi Jansson klo 12:00 - 13:00 Terhi Jansson: Meediotilaisuus. Ovi 10 € klo 13:30 - 16:30 Terhi Jansson: Selvänäkö-katsonnat; yksityisistunnot. Yksityisistunnot 25€/15min. Ajanvaraus: 045 352 2282/tekstiviestillä

Su 15.1.2023 Koko päivä Universumin laulu / Siljahelinä (Lootuskukan huone)

Su 15.1.2023 klo 17:00 - 18:30 Gnostilainen messu - Valon hartaus (Seitsentähtisali) Tammikuun messuun sisältyy lasten siunaaminen, joten ottakaa pienet lapset mukaan. Gnostilainen messu on meditatiivinen, musiikkipainotteinen ja dogmeista vapaa hartaustilaisuus. klo 18:30 - 20:00 G-klubi. Vapaa keskustelupiiri, joka on avoin kaikille vilpittömille Valon etsijöille ja syvällisestä ajatusten vaihdosta nauttiville.

Ti 17.1. klo 09:00 - 21:00 Astrologi ja homeopaatti Johanna Karpov (Lootuskukan huone) Varaa aika vastaanottoon tai tulkintaan Johanna/041 502 1669 Lootuskukan huoneella parittoman viikon tiistaisin. To 19.1. klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota

Pe 20.1. klo 18:00 - 20:00 Meediotilaisuus Anneli Sjöstedt ja Marjaana Kaakinen. Oviraha 15€. HUOM! Ovet suljetaan klo 17.55!

Jouluruno

Näin Joulun alla iltasella, kun alat kahvitella, Joulutonttu kurkistaa ikkunasi nurkista... Joulutonttu odottaa ensimmäistä joulukuun päivää! Koska se on? Koska se on?

Se joulukuunpäivä, jolloin tavata saa ystävän armaan! Ystävä löytää varmaan Joulutontun, vaikka vielä on puku harmaa...

Nyt puvun vaihtaa voi! Nyt puvun vaihtaa voi! Oi, oi, nyt joulun laulu soi... Laulun Jouluenkeli toi, ja se soi...ja se soi... Helikelloineen enkeli toi tontulle punapuvun armaan! Tonttu rakastaa punaista pukuaan... Enkeli rakastaa armasta tonttuaan... Ja tonttu on onnellinen... Ja tonttu on onnellinen... Kerran vuodessa, Joulun tuodessa ystävät yhteen; me käymme juhlimaan!

Ja mitä me teemme, mitä me teemme? Kadulle juoksemme, luntakin tuiskuaa... Kohta on valkea maa... Kohta tanssia saa! Lumihiutaleet tanssia kanssamme saa... Sydän tuntee toivon, tuntee rakkauden ja tontun ja enkelin kosketuksen... Ja tontun ja enkelin kosketuksen...

On silloin jokainen onnellinen...

On silloin jokainen onnellinen... Sydän tuntee myös Korkeimman Siunauksen On Korkeimman Siunaus niin ihmeellinen... On Korkeimman Siunaus niin ihmeellinen... - Tuulikki Halonen -

Jos Jonkun on muututtava, se olet sinä OlEN MINä

TÄNÄÄN pyydän sinua tarkastelemaan lähemmin ihmissuhteitasi, mukaan lukien sitä, joka sinulla on itsesi kanssa. Kun arvioit suhteitasi, tunnistatko omasta itsestäsi piirteitä, joita odotat muiden vahvistavan? Usein annamme toisille jotain elämässämme, jota he eivät ole koskaan pyytäneet, tai yritämme muuttaa heitä sellaiseksi, jota he eivät halua olla. Epärealististen odotusten tunnistaminen ihmissuhteissa auttaa ratkaisemaan ongelmia ja poistamaan epävarmuutta.

Mistä tiedämme, että jotkin odotuksemme ihmissuhteissa ovat epärealistisia? Ymmärtämällä, että ne pohjautuvat illuusioihin. Illuusioiden vaarana puolestaan on se, että ne johtavat jossakin vaiheessa pettymyksiin. Tämä vaihe on kaikissa suhteissa – kun euforian tunne on haihtunut, sen jälkeen tekee helposti mieli vain antaa asioiden olla ja jättää kaikki taakseen.

Yleinen illuusio, jonka olen nähnyt monta kertaa, on se, että ihmiset odottavat kumppaninsa tekevän hei-

dät onnelliseksi. Se ei kuitenkaan ole kumppanisi, ystäväsi tai sisaruksesi tehtävä. Onnellisuutesi on sinun itsesi vastuullasi!

Hyvä uutinen on, että illuusion karkottaminen voi olla melko yksinkertaista. Kun koemme pettymyksen, on syytä kysyä itseltään: "Mitä ajattelin tämän suhteen tuovan minulle? Ja oliko se realistinen odotus?"

Keskitytään nyt yhteen avainsuhteeseen elämässäsi, joka saattaa vaatia huomiota.

1. Valitse 1-2 odotustasi, joita sinulla on tällä hetkellä tämän henkilön suhteen, ja joiden et nyt koe täyttyvän.

2. Ovatko odotuksesi realistisia vai johtuvatko ne illuusioista siitä, millainen suhteen pitäisi olla?

3. Kuinka voit tarjota itsellesi jotakin sellaista, jota olet etsinyt muilta?

Kun pettymyksen tunteet nousevat pintaan, muista tämä yksinkertainen totuus: jos jonkun on muututtava, se olet todennäköisesti sinä itse. Oikean kumppanin tai ystävän löytäminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on olla oikea kumppani tai ystävä. Haluaisitko sinä olla suhteessa itsesi kanssa?

Olemme tottuneet ajattelemaan rakkautta lähes yksinomaan itsekeskeisinä tarpeina – mitä tunnen, mitä haluan. Se on egopohjaista rakkautta. Kuitenkin, jos todella rakastamme jotakuta, rakastamme hänen olemus-

taan. Rakastamme hänen olemassaoloaan, emme sitä, mitä hän tekee hyväksemme. Kun todella rakastamme jotakuta, pisteytystä ei ole. Se on ehdotonta rakkautta.

Jakamiseen ja antamiseen perustuva rakkaus on voimakasta ja kestävää. Tällaisessa suhteessa ainoat odotukset ovat tulla kuulluksi, kunnioitetuksi ja kohdelluksi ihmisarvoisesti. Ehdoton rakkaus on onnellisen suhteen perusta. Se ei ole pelkästään saavutettavissa, vaan se on jokaisen synnynnäinen oikeus.

MITEN vOIMME SIIrTYä EgOpOHJAISESTA rAkkAudESTA EHdOTTOMAAN rAkkAuTEEN?

1. Salli rakkaillesi heidän oma matkansa. Henkilö voi olla vaikkapa perheenjäsen, kämppäkaveri tai romanttinen kumppani. Kun tuomitsemme muita, emme tue heidän matkaansa. Ehdoton rakkaus tarkoittaa sitä, että annat rakastamiesi kulkea omaa polkuaan.

2. Päästä irti tuomitsemisesta. Jos tuomitset, et ole motivoitunut anta -

maan. Ehdottomalla rakkaudella ei ole ehtoja eikä siksi tuomitsemista.

Haluan sinun lukevan nyt uudelleen vastauksesi aikaisemmasta harjoituksesta, ja pohtivan samasta suhteesta lisäkysymyksiä (ja kirjoitathan vastaukset ylös!):

1. Millä tavoilla voit itse antaa enemmän tässä suhteessa, erityisesti niitä asioita, joita kumppanisi ei mielestäsi anna sinulle? Ole tarkka ja konkreettinen siitä, mitä aiot antaa. Sen sijaan, että "kiinnität enemmän huomiota", kirjoita milloin ja miten aiot kiinnittää enemmän huomiota.

2. Suunnittele kaikki tietyt tavat, joilla haluat antaa enemmän ja rakastaa enemmän. Laita ne kalenteriin. Ota asiasta vastuu.

Jokainen ihminen on rakkauden arvoinen, ja jokainen suhde voi tuoda suurta täyttymystä. Mutta rakkaus on enemmän kuin pelkkä tunne; se on prosessi, joka vaatii jatkuvaa huomiota. Ja ainoa tapa vastaanottaa rakkautta on antaa sitä pois. 

vASTAA SEurAAvIIN kYSYMYkSIIN:

Violetteja ajatuksia

Kirjoittajasta

 Liisa Karjalainen

Yrität korvata ison hiilijalanjäljen kädenjäljelläsi

Jälkipolvet kertovat annoitko tarpeeksi

Violetti vallankumous / Liisa Karjalainen

SINä, MuINAINEN

Toukokuun alussa sinä saavut. Kovalla kiireellä juokset esiin pensaikosta. Varmasti tervehtisit minua, ruokkijaasi, jos ehtisit. Olet viettänyt pitkän talven lehtikasassa horrostaen ja nyt sinulla on kova nälkä. Ei väliä mitä ruokaa lautasellesi laitan, kaikki kelpaa ja menee alas hyvällä ruoka-halulla. Tulet aina ensimmäiseksi tutulle ruokintapaikalle varmistamaan, että palvelu toimii edelleen. Talven jälkeen tarvitset paljon ruokaa, jotta saat painosi nousemaan. Sinä syötkin miltei koko valveillaoloaikasi.

Liikut mielelläsi suojassa pensaikossa. Kun joudut tulemaan näkyville aukealla paikalla, otat jalat allesi. Et sinä minua pelkää, varot vain.

Liisa Karjalaisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. lukeminen ja kirjoittaminen.

Teen havaintoja ihmisistä, heidän käyttäytymisestään sekä elämästä ylipäänsä. Jotkut havainnoistani päätyvät aforismin tai runon muotoon.

Mottoni: Jos kaiken oppii nuorena, mihin keski-ikää ja vanhuutta tarvitaan?

Se onkin viisasta. Kaikki ihmiset eivät pidä siileistä. Muita eläimiä sinun on myös syytä varoa. Kissani on jo oppinut, ettei sinua kannata koskea. Kissalla ja sinulla on kohteliaan etäiset välit. Saat rauhassa tulla syömään kissanruokaa, josta kissa ei ole kiinnostunut. Sillä kun on omat ruoat ja ne tarjoillaan sisätiloissa. Naapurien kissat saattavat myös kiinnostua ruokatarjoilustasi, mutta piikikkään olemuksesi lähestyessä nekin väistyvät.

Elämäsi läheisyydessäni on turvallista. Sinulla on ”katto” pääsi päällä, syötävää ja juotavaa sekä pensaikkoa suojaksi. Vaarat uhkaavat, kun poistut kotipihaltasi. Voit jäädä piikeistäsi kiinni marjapensaiden suojaksi lai -

tettuihin verkkoihin tai syödä myrkytettyjä pieneläimiä. Voit myös joutua ruohonleikkurin yliajamaksi tai jäädä auton alle.

Maailma on vaarallinen paikka pienelle siilille, vaikka sinä neuvokas eläin oletkin. Näkösi ei ole kovin hyvä, etkä ole tunnettu juoksunopeudestasi. Vaaran uhatessa voit ainoastaan käpertyä palloksi ja tuhista. Joskus se riittääkin ja sinua uhannut eläin saa tarpeekseen ja jatkaa matkaansa. Mikäli vastustajana on kone, vaikkapa ruohonleikkuri ihmisellä tai ilman, voi sinun käydä huonosti. Et ehkä kuole vammoihisi heti, vaan kivuliaan hitaasti.

Koneet tekevät ihmisen elämästä helpompaa, mutta siilille ne ovat alituinen vaara. Kotien puutarhojen pitää olla hyvin hoidettuja. Sinne eivät sovi heinät ja rikkaruohot, eivätkä isot lehtikasat. Sieltä ei enää löydy paikkaa siilille.

On myös olemassa yksilöitä, joita en kutsuisi ihmisiksi, koska he kiusaavat siilejä. Mikään ei ole vastenmielisempää kuin lukea uutista, jossa siiliä on potkittu ja rääkätty. Siili on vaikeuksissa muuttuvan elinympäristönsä vuoksi. Vielä suuremmassa hädässä ovat kuitenkin nuo, jotka kiusaavat laji tovereitaan ja viattomia luontokappaleita.

Siili, sinä muinainen olento, elät täällä kanssani ja toivottavasti vielä kauan jälkeenikin.

Violetti-trilogia

Löytyy kirjastoista, Mediapinnan kautta sekä verkkokaupoista, myös englanninkielisenä.

Tachyon chamber

Royal Rife sessions

Lisätietoja ja registeröinti:

valguslinn.ee

Dance with the Raven

TANSSIA kOrpIN kANSSA –kuoleman kohtaaminen

Jos ihmisellä olisi mahdollisuus valita syntyisikö hän maailmaan tietäen, että hän Jonain päivänä kuolisi, kuinka moni meistä valitsisi elää? valitsisiko Jeesus elämän, Jos hän tietäisi, että hänet ripustettaisiin ristille, ristiinnaulittaisiin?

Monet ihmiset pelkäävät kovasti kuolemaa. He eivät halua tuntea sitä eivätkä he halua hyväksyä, että kuolema on sama kuin elämä. Että ne ovat oikeastaan saman kolikon kaksi eri puolta. Kaikella on aina vastakohta, se on luonnon tapa säilyttää tasapaino, joten elämän toinen puoli on kuolema. Jos ihminen oivaltaisi tämän tosiasian, hän voisi elää enemmän ja nauttia siitä, mitä hänellä on.

Olen käynyt kahdella kuolemaa käsittelevällä kurssilla vuosina 2008 ja 2013. Opettajana toimi Christiana Aro-Harle ja hänen avustajanaan Jaana Kuori.

Olen kohdannut kuoleman myös tosielämässä, syntymässäni. Äitini joutui synnyttämään minut yksin, koska lääkäri oli diagnosoinut saapumiseni väärin. Äitini joutui vetämään minut ulos omin käsin sillä seurauk-

sella, että olin syntyessä eloton. Minut laitettiin keskoskaappiin, jossa sain elämäni takaisin. Tämän ensimmäisen kuoleman kohtaamisen jälkeen olen seisonut useita kertoja kuolemanportilla sukulaisteni ja läheisten ystävieni kanssa.

K U r SSILLA työskentelimme eri teemojen parissa. Kohtasimme oman kuolemanhetkemme ja koimme mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Kun tein rumpumatkan, opin tien taivaalliseen todellisuuteen. Kuoleman hetkellä matkustamme kuolleiden valtakuntaan. Sen jälkeen tulemme kiirastuleen. Jos olemme täyttäneet tehtävämme maan päällä, voimme muuttua (transformoitua) tulen läpi. Minulla on alttari henkilökohtaisessa luolassani ja sieltä Karhuni vie minut vuorelle ja taivasten valtakuntaan.

Yksi kurssin tehtävistä oli löytää sielu, joka ei ollut siirtynyt toiselle puolelle.

Itsemurhan tehneellä tai väkivaltaisen kuoleman kokeneella on vaikeuksia jatkaa eteenpäin. Nämä vaeltavat sielut ovat kuolleiden valtakunnassa ja tarvitsevat apua ottaakseen askeleen toiselle puolelle. Shamaani voi auttaa näitä sieluja saattamaan elämänsä maan päällä loppuun ja käymään kiirastulen läpi. Yksi shamaanin tehtävistä onkin auttaa näitä vaeltavia sieluja eteenpäin. Shamaani tekee tällöin henkisen matkan ja kysyy, onko jotain keskeneräistä, mitä voidaan tehdä jotta sielulla olisi mahdollisuus päättää elämänsä maan päällä ja jatkaa eteenpäin. Shamaani tukee myös kuolevia ihmisiä, jotta he voisivat helpommin siirtyä toiseen todellisuuteen.

Vo IDAKSEMME kohdata kuoleman teemoja, teimme kurssin aikana useita rumpumatkoja, joilla saavutimme transsitilan. Kun teet rumpumatkaa, sinun on otettava mukaasi voimaeläimesi, oppaasi, opettajasi ja muut valohahmot. On tärkeää olla matkustamatta yksin toiseen todellisuuteen.

Kurssilla saimme tehtäväksi myös luoda oma Mandalamme, joka olisi henkinen opetusväline. Tarvitsimme mandalaa kartoittamaan kuoleman käsitettä. Mitä se tarkoittaa, kun odotamme sitä, mitä tapahtuu kuoleman hetkellä ja kuoleman jälkeen. Mandala on universumimme mikrokosmos, jonka alkuperäinen muoto on ympyrä. Se on portti kosmokseen ja tapa havainnoida kokonaisuutta. Teimme rumpumatkan saadaksemme oman henkilökohtaisen mandalamme. Tein oman matkani villisian, sauvan, käärmeen ja hämähäkin kanssa.

Mandalani on tasanko, jonka molemmilla puolilla on kuiluja ja huipulla kasvaa elämänpuu. Vasemmalla puolella on hämmästyttävä, säkenöivä, värikäs vesiputous ja oikealla puolella on musta tyhjiö. Kurssin aikana sain tietää enemmän siitä, miltä se näyttää.

Ny T haluan kertoa teille kuinka autoin äitiäni siirtymään toiseen todellisuuteen.

Äitini oli tehnyt itsemurhan, ja halusin antaa hänelle mahdollisuuden saattaa keskeneräiset tehtävänsä loppuun jatkaakseen toiseen ulottuvuuteen.

Osa siirtymisestä toiselle puolelle on kiirastuli. Sen kautta voimme puhdistua siitä, mitä olemme tehneet elämämme aikana ja mitä jätimme tekemättä. Kun saimme tehtäväksi kohdata oma kuolemamme, tulin kiirastuleen, jota vartioi eräs hahmo, palovartija.

Auttaakseni äitiäni siirtymään toiselle puolelle minun piti tehdä useampi rumpumatka, jatkaen aina siitä, mihin edellisellä matkalla jäin.

E NSIMMÄISELLÄ kerralla äitini ei ollut vielä ottanut viimeistä henkeä, hän joi alkoholia. Kun näin hänen juovan siskoni unohdetusta pullosta, joka oli ollut jääkaapissa yli 10 vuotta, tuli sisäisen haavoittunut lapseni esille. Kun ensimmäisen kerran hain äitini vaeltavan sielun, tie ei ollut selkeä, mutta vein silti hänet kiirastuleen, joka on kuoleman laaksossa. Sanoin, että nyt on aika siirtyä eteenpäin ja että hänen pitäisi katsoa elämäänsä taaksepäin. Tuli ei palanut ja ymmärsin, että oli vielä tehtävä jotakin ennen kuin hän pääsi jatkamaan. Laiton äidin tuoliin, joka seisoi kiirastulen vieressä, joka ei siis vielä palanut.

Kun lensin toisen kerran lapsuudenkotiini auttamaan äitiäni, tiesin mitä tehdä. Olin aikaisemmin täysin unohtanut kysyä, mitä keskeneräisiä asioita hänellä oli. Nyt osasin olla shamaani ja laitoin lapsuusmuistoni syrjään. Kysyin hänen sielultaan, mitä voin tehdä jotta hän voisi jatkaa eteenpäin, millaista apua hän tarvitsi. Sain vastauksen siihen, mitä hän halusi tehtävän, ja tein sen, mitä hän pyysi.

"Mandala on universumimme mikrokosmos, jonka alkuperäinen muoto on ympyrä."

Nyt olimme valmiit aloittamaan matkan toiseen todellisuuteen.

S AAVUIMME Mandala-tasangolle ja kävelimme hitaasti ylös Elämänpuulle. Sanoin äidille, että hänen ei pitäisi pelätä, sillä olisin hänen kanssaan koko ajan. Nytkin tuli esiin asioita, jotka hän halusi minun tekevän. Lupasin hoitaa nämä tehtävät. Sitten hyppäsimme kuiluun, Korppi tuli ja tapasi meidät matkalla alas. Kun saavuimme aivan pohjaan, tapasimme mustan naisen, joka oli Korpin äiti. Olimme tulleet kuoleman odotushuoneeseen.

Sen jälkeen menimme kiirastuleen, joka paloi nyt kirkkaasti ja voimakkaasti. Tulen äärellä, täytyi äidin ensin antaa anteeksi itselleen ja sitten meille lapsille ja miehelleen, isälleni. Pyysin häntä vapauttamaan kaikki siteet tähän elämään ja jatkamaan eteenpäin. Kerroin, että seuraan häntä tulen läpi. Kun seisoimme tulessa, rummunsoitto lakkasi ja minun piti palata tähän todellisuuteen. Samaan aikaan tuntui, että jotain oli vielä tehtävä ennen kuin hän pääsisi jatkamaan.

Pystyin jatkamaan myöhemmin, kun teimme toisen rumpumatkan. Seisoimme tulessa, joka paloi edelleen kirkkaasti. Kysyin äidiltä, voisinko tehdä jotain muuta hänen hyväkseen. Hän halusi minun kirjoittavan tarinan hänen kasvatuksestaan, vaikeuksistaan ja elämästään. Hän halusi myös Me Naiset -viikkolehden, jota hän ennen luki. Olimme jo pukeneet hänet hääpukuun, laittaneet hienot kengät jalkaan ja helminauhat hänen kaulaansa. Sitten katkaisin kaikki siteet, jotka pitivät häntä elämässä kiinni. Hän ei todellakaan halunnut jatkaa matkaa, mutta sanoin, että hänen oli pakko.

Ä ITI ja minä seisoimme tulessa villisian, hämähäkin ja käärmeen kanssa ja annoimme tulen puhdistaa meidät. Sitten menimme Isä Intiaanin luo ja hän paransi meitä kaikkia. Tapasin Isä Intiaanin ensimmäisen kerran jo vuonna 2005 rumpuryhmässä. Hän oli kanssani kuin tein Karhu-rumpuni ja auttoi minua valitsemaan nahat rumpuun sekä antoi hyviä neuvoja.

Isä Intiaani antoi äidille uuden muodon ja käärimme hänet valkoiseen lakanaan. Menimme alttarilleni ja Karhu otti hänet selälleen. Nousimme vuorelle ja lopulta saavuimme Turkoosin Äidin luo. Myös Turkoosi Äiti on ollut kanssani pitkään. Molemmat, Isä Intiaani ja Turkoosi Äiti olivat läsnä kuin liityin Karhuun ja sain synnyttää karhurumpuni. Voisin sanoa, että nämä kaksi ovat minun taivaallisia vanhempiani.

Turkoosi Äiti otti meidät vastaan ja äitini muuttui pieneksi, suloiseksi siivekkääksi tytöksi.

T EIN kaiken, mitä äitini minulta pyysi, paitsi yhden asian. En koskaan polttanut hänen hääpukuaan. Intuitioni pysäytti minut. Kun uusi Dance with the Raven kurssi ilmaantui 2013 (josta en silloin vielä tiennyt), ymmärsin miksi. Tarvitsin sitä sille kurssille.

Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa minuun yhteyttä. lillu.sand55@gmail.com

Petri Yusuf Soini - runoja ja yliluonnollisia kokemuksia

MESSukYläN kuMMITuS

Asustelin 1960-luvulla Tampereen messukylässä. Olin mummollani kun tämä tapahtui.

ufO METSäN TAkAA

Tuli ufo nopeasti näkyviin metsän takaa, kuvasin sitä kameralla salaa, hidasti se nopeasti vauhtiaan kun se laskeutui pöllysi hiekka maan. Ufon ollessa maassa paikoillaan, tuli olennot kuvaan, seurasin heitä muutaman minuutin keräsivät he jonkun näytteen olivat oudon näköisiä, eivät muistuttaneet ihmisiä, Ufo lähti hiljalleen pois, en pelätä pahemmin vois, en puhunut tästä kenellekään vaan jätin kaiken itseni sisään.

vArJO

Liikkui varjo pitkin seinää en muuta nää, oli se pyöreä hologrammi tää, oven suuhun ilmestyi utuinen hahmo naisen, olemuksen huomasin olevan erilainen kuin ihmisen pelännyt sitä en, yritin jopa keskustelua, ei tullut mitään jutustelua, nainen katosi oven lävitse tuon kuvan tapauksesta luon, tapahtui näitä monta muuta ei se ollut mitään uutta.

Eräänä yönä kun nukuimme eri huoneissa, minä ovea kohti, yhtäkkiä heräsin ja tulin virkeäksi. Katsoin seinäänpäin ja näin mustan pyöreän hologrammin kulkevan katon rajasta lattiaa kohden. Kun hologrammi oli näkynyt muutamia sekunteja, katosi se lattianrajaan. Sitten yhtäkkiä ovelle ilmestyi valkoasuinen naisen hahmo, se ei liikkunut, oli vaan paikoillaan ja katsoi minuun päin. Tuijotimme toisiamme muutaman minuutin, emme puhuneet. Tämän jälkeen hän lähti liukumalla pois oven lävitse. Huoneessa oli valo kun nainen oli edessäni, ja sitten tuli pimeätä. Aamulla kerroin mummolle, mitä oli tapahtunut, mutta hän ei uskonut. Olin tuolloin 10-vuotias.

TESOMAJärvEN ufO

Oli heinäkuu 1990 kun olin Tesomalla vierailulla serkullani. Kävimme öisin kalassa, lahnaa onkimassa. Jälleen yhtenä yönä, kun olin yksin kalassa, näin kuinka pallon muotoinen esine tuli järven päälle. Etäisyyttä taisi olla alle sata metriä. Esine loisti keltaista valoa ja se laski jonkun letkun veteen, tuijotin ihmetellen esinettä. Ikäänkuin se otti vettä järvestä, ja muutamia kaloja. Parin-kolmen minuutin kuluttua esine lähti ylöspäin ja ampaisi vauhdilla etelään. jatkoin kalastamista vielä muutaman minuutin, mutta sitten lähdin serkulle. En kertonut tästä kenellekään, ennen kuin nyt. Kyllä jäi tapaus mieleeni, hieno kokemus, mutta pelottava.

astrologiaa

oSa 1

teksti jyri kallio

astrologia on elämän energioiden ilmentäJä, kosmisten voimien tulkitsiJa.

Maailmankaikkeus on täynnä erilaisia energioita, ja ihminen elää näiden energioiden vaikutuspiirissä. Astrologia pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan näitä energioita, niiden vaikutusta ihmiseen ja häntä ympäröivään maailmaan.

Se on ollut olemassa jo todella kauan ja liittynyt aina kiinteästi useisiin menneisiin ns. korkeakulttuureihin tärkeänä osana yhteiskuntaa, jonka avulla on pyritty tulkitsemaan ja ymmärtämään elämän syvempiä salaisuuksia. Muun muassa Atlantiksella se kanavoitiin ihmisten mieliin.

A ST ro Log IAA tulkitaan ja ymmärretään lukemattomilla eri tavoilla useissa eri kulttuureissa. On hyvin monia erilaisia koulukuntia, eivätkä ne sulje pois toisiaan. Astrologia on vahvasti sidoksissa kulloiseenkin aikakauteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Näin ollen se on kokenut lukemattomia muutoksia ja kehitystä. Asumme Maa-nimisellä planeetalla, joka sijaitsee omassa aurinkokunnassamme. Siihen kuuluu useita pla -

neettoja, kuita, asteroideja ja muita mahdollisia taivaankappaleita, jotka kiertävät Aurinkoa. Osa löydettyjä ja osa ei. Joka kiertää omaa säännöllistä rataansa universumissa. Aurinkokunta on saanut nimen eläinrata , johtuen tähdistöistä jotka se ohittaa. Nämä kyseiset tähdistöt ovat usein saaneet eläimen tms. nimen. Eläinrata on jaettu kahteentoista yhtä suureen osaan ja nimetty nimillä, jotka tunnemme nykyisin horoskooppien niminä.

Ny K y ISIN on kaksi erilaista tapaa hahmottaa eläinrata, sideerinen ja trooppinen . Sideerinen pohjautuu tähdistöjen sijaintiin ja sitä käytetään pääosin Intiassa. Trooppinen pohjautuu vuodenaikojen rytmiin, jota käytetään pääosin länsimaissa. Aikoinaan eroa ei ollut, mutta maailmankaikkeuden liikkeestä johtuen, ero on tänä päivänä noin 30 astetta, eli yhden merkin verran.

Astrologisia eläinradan merkkejä on kaksitoista: Oinas, Härkä, Kaksonen, Rapu, Leijona, Neitsyt, Vaaka, Skorpioni, Jousimies, Kauris, Vesimies, Kalat. Lukua 12 pidetään täydellisenä

lukuna henkimaailmassa. Se on helppo jakaa moneen osaan, esim. 1x12, 2x6, 3x4, 4x3. Näin ollen myös merkit voidaan jakaa monella tavalla.

On kaksitoista omaa yksilöllistä merkkiä eli energiaa. Jokainen niistä värähtelee omalla tavallaan. Lisäksi merkit voidaan jakaa kahteen osaan: + ja – merkkisiin. Kolmeen osaan ne voidaan jakaa laaduittain eli johtavat, kiinteät ja muuttuvat. Neljään osaan jaettuna on elementit: tuli, maa, ilma ja vesi.

K UN TUTKITAAN astrologista karttaa ja halutaan saada yleiskuva kartasta, kyseiset jaottelut auttavat hahmottamaan kartan kokonaiskuvaa, siinä missä on pääpaino ts. mikä osa korostuu.

Jaettaessa merkit kahteen osaan plus-merkkisiä avainsanoja ovat Yang, positiivisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus, mies jne. Miinusmerkkisiä avainsanoja on Ying, negatiivisuus, passiivisuus, sisäänpäin kääntyneisyys, nainen jne. Joka toinen merkki on + ja joka toinen -. Oinas aloittaa +, Härkä – jne.

uusi artikkelisarja!

Jaettuna laatuihin, johtavia ovat Oinas, Rapu, Vaaka, Kauris. Avainsanoja ovat aktiivisuus, aloitekyky, ulospäin suuntautuneisuus, johtajuus jne. Kiinteitä ovat Härkä, Leijona, Skorpioni, Vesimies. Avainsanat kestävyys, muuttumattomuus, vakaus, päättäväisyys jne. Muuttuvia ovat Kaksonen, Neitsyt, Jousimies, Kalat. Avainsanoja ovat muutos, vaihtelu, yllätys, sopeutuvaisuus, monipuolisuus, joustavuus jne.

Elementeistä tulimerkkejä ovat Oinas, Leijona, Jousimies. Avainsanat tulisuus, intohimo, aloitekyky, energia, aktiivisuus, innokkuus jne. Maata edustavat Härkä, Neitsyt, Kauris. Avainsanoja maanläheisyys, fyysisyys, käytännöllisyys, järjestelmällisyys, realismi jne. Ilmaa edustavat Kaksonen, Vaaka, Vesimies. Avainsanoja ovat ajattelu, äly, uteliaisuus, seurallisuus, sosiaalisuus jne. Vesimerkkejä ovat Rapu, Skorpioni, Kalat. Avainsanat herkkyys, pehmeys, tunne, emotionaalisuus, syvällisyys jne.

E LÄIN r ATA hahmotellaan astrologiselle kartalle 360-asteisena ympyränä. Merkkejä on 12, eli kukin merkki on 30 astetta kartalla.

oINAS on ensimmäinen eläinradan merkki. Se vastaa ensimmäistä huonetta ja sitä hallitsee Mars. Johtava Tuli. Vertauskuvallisesti Oinas on kuin pieni vauva, joka on vasta syntynyt tähän maailmaan ja haluaa heti kokea kaiken. Kärsimätön, impulsiivinen, itsenäinen, toisinaan raivokas, intohimoinen, tulinen, rohkea, elämänhaluinen, hetkessä elävä. Oinas ei mieti tulevaa eikä murehdi mennyttä.

Kirjoittajasta

"Olen ollut kiinnostunut henkisistä asioista koko ikäni, joten luonnollisesti liitän myös astrologiseen näkemykseeni henkisyyden, karman ja sielun vaelluksen jälleensyntymineen. Teen tulkintoja, pidän esitelmiä, kursseja jne. Olen toiminut mm. Suomen Astrologisen Seuran puheenjohtajana."

Jyri Kallio 0407614977 jyrikallio@outlook.com

H Ä r KÄ vastaa toista huonetta. Merkkiä hallitsee Venus (Vulcanus, Maa). Kiinteä Maa. Härkä on kuin pieni lapsi, jonka omat tarpeet ovat ensisijalla. Sen jälkeen tulee vasta kaikki muu. Fyysinen, maanläheinen, käytännöllinen, konkreettinen, hitaus, rauhallisuus, maadoittuminen. Kehon viisaus, kuinka nauttia kehollisesta tietoisuudesta. Sisäinen tyyneys.

K AKS o NEN vastaa kolmannetta huonetta, ja sitä hallitsee Merkurius. Muuttuva Ilma. Kaksonen on kuin nuori, kaikesta utelias ja kiinnostunut, mutta vain hetkellisesti. Häntä ympäröi jatkuva tiedon tulva. Hän on kiinnostunut kaikesta. Halu kerätä tietoa, oppia ja jakaa sitä eteenpäin. Kaksonen tapaa paljon ihmisiä joiden kanssa hän jakaa mielellään mielipiteitä ja keskustelee. Mentaalisuus, äly, vilkkaus, eloisuus.

rAPU vastaa neljättä huonetta. Hallitsijapalneetta Kuu. Johtava Vesi. Rapu on äiti, joka huolehtii kodista ja kaikista sen asukkaista. Hänelle koti on pyhä ja maailman tärkein asia. Persoonatasolla Rapu on herkkä, arka, varovainen, tunteellinen, sielukas, aistikas. Mielialavaihtelut ovat voimakkaita.

L EIJ o NA vastaa viidennettä huonetta. Hallitsee Aurinko. Kiinteä Tuli. Eläinten kuningas, joka viihtyy estradilla. Hän kuuluu näyttämölle jota kaikki ihailee. Intohimoinen, elämänhaluinen, mahtipontinen, dramaattinen, näyttämisenhaluinen.

N EITS y T vastaa kuudennetta huonetta. Hallitsijaplaneetta Merkurius (Ceres). Muuttuva Maa. Arkinen, syrjäänvetäytyvä, tarkka, huolellinen, analyyttinen, nuorekas, tehokas, älykäs, pyrkii täydellisyyteen.

VAAKA vastaa seitsemännettä huonetta, jota hallitsee Venus. Johtava Ilma. Ihmissuhdemerkki, joka etsii tasapainoa kaikessa, niin ihmisten välillä, kuin omassa elämässään. Diplomaatti, sovittelija, rauhanrakentaja.

S Kor PI o NI vastaa kahdeksannetta huonetta. Hallitsijana Pluto. Kiinteä Vesi. Syvällinen, pinnanalainen, mystinen, salaperäinen, sisäinen kuohunta.

Jo USIMIES vastaa yhdeksännettä huonetta ja sitä hallitsee Jupiter. Muuttuva Tuli. Optimistinen, elämänhaluinen seikkailija, suora, rehellinen, filosofinen.

K AU r IS vastaa 10. huonetta. Hallitsee Saturnus. Johtava Maa. Käytännöllinen, järkevä, kunnianhimoinen, työnarkomaani.

V ESIMIES vastaa 11. huonetta. Hallitsee Uranus. Kiinteä Ilma. Omaperäinen, yksilöllinen, ystävällinen, lojaali, globaali.

K ALAT vastaa 12. huonetta. Hallitsijaplaneetta Neptunus. Muuttuva Vesi. Herkkä, sielukas, tunteellinen, boheemi, pehmeä, haaveellinen, joustava, intuitiivinen. 

I N d I g O lapset, adhd J a a utismi

Nykyajan lapset ovat todella älykkäitä ja avoimia. Heillä on kanavat auki ja he voivat kommunikoida tavoilla, joita harva aikuinen edes ymmärtää. Monet aivan pienet lapset (jopa alle vuoden ikäiset) ovat tietoisia asioista, joita on tapahtunut joko heille itselleen tai muille, ja he ilmaisevat näitä eleillä, ilmeillä, liikkeillä ja sanoilla.

Kerran kommunikoin ystäväni alle kaksivuotiaan lapsen kanssa. Näytin hänelle jaksollista järjestelmää, ja yllättäen hän osasi näyttää sieltä alkuaineita ja yhdistää mihin ryhmään mikäkin kuuluu, sekä ymmärsi, mikä on tärkeää ihmiselle ja mikä ei.

Joskus lapset puhuvat kanavoiden asioita, joiden alkulähde on toisella puolella Suomea tai maailmaa. Olen elämäni aikana huomannut lapsissa jotain todella kiinnostavaa, sillä he käsittävät asioita aivan eri tavalla kuin monet aikuisista. Moni vanhempi hämmästyy, kun toimin lasten kanssa niin, että lapsi ymmärtää minua, vaikka en puhuisi juurikaan sanoilla, vaan kommunikoin teoilla, eleillä ja äänillä. Kysyn jotakin ja lapsi vastaa teoilla ja hymyillä, sekä erilaisin elein, esimerkiksi ottamalla joskus kädestä kiinni kun huomaa, että ymmärrän häntä. Paljon on opittavaa monilla aikuisilla pienten las-

ten tavoista kommunikoida ja kertoa elämästä ja maailmasta, entisistä elämistä. Aikuisten pitäisi olla enemmän kiinnostuneita, kysyä ja osoittaa että pientenkin lasten tieto ja kokemukset ovat aivan yhtä arvokkaita kuin vanhempien lasten tai aikuisten.

K E rro N tässä artikkelissa mm. kirjoista, joissa on käsitelty tätä aihetta eri näkökulmista ja annan vinkkejä, miten olla lasten kanssa ja kuinka huomata heidän erityisyytensä koulumaailmassa, päiväkodissa ja vanhempien seurassa. Lähdeluettelosta löytyy kirjaluettelo ja tiedot mistä niitä voi ostaa kiinnostuneille. Tulen myös kertomaan neurotieteiden näkökulmasta siitä, miten aivojen eri alueet viestivät. Yksi mielenkiintoinen Netflix-sarja, jota suosittelen on Vauvan vuosi. Se auttoi itseäni ymmärtämään sitä, kuinka valmiit pienen vauvan aivot oikeastaan jo ovat. Mielestäni jokaiselle, joka haluaa lapsia pitäisi suositella neuvolassa tämän sarjan katsomista ja myös tutustumista näihin asioihin hiukan etukäteen, jotta vanhempi osaisi olla avoin kaikelle, mitä lapsi sanoo, tekee ja ilmaisee. Silloin kasvaessaan lapsi uskaltaisi olla oma itsensä eikä piilottaisi omia kykyjään.

Kun mennään ajassa taaksepäin, niin jokainen meistä kommunikoi aikanaan kuvien avulla. On sanonta, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Koska jokainen kuvan katsoja tulkitsee kuvan eri tavalla. Aikuisen on hyvä lisätä sanoja kuvien tueksi, jos haluaa ilmaista lapselle jonkun tietyn asian. Vähän sama kuin vanhempi, joka ilmaisee rakkauttaan lapselle – hänen täytyy myös sanoa ne sanat tekojen lisäksi, niin että teoria ja käytäntö yhdistyvät. Jos lapsi kuulee vain sanat "minä rakastan sinua", mutta vanhempi toimii esimerkiksi väkivaltaisesti tai käyttää muuta sanallista henkistä väkivaltaa niin lapsi ymmärtää ja uskoo tekoja, ei sanoja.

Aikuisen on hyvä sanoittaa tekojensa syyt ja seuraukset, jolloin lapsi ymmärtää, mikä on teon motiivi ja tarkoitus – ihan samalla tavalla aikuinenkin tarvitsee yhtenäistä viestintää, ei ristiriitaisia tekoja ja sanoja sinne tänne, koska se saa aikuisenkin aivan sekaisin siitä mikä on oikein ja mikä väärin.

Ollaan siis enemmän läsnä lapsille sekä itsellemme ja kerrotaan tarpeistamme kokea tunteemme. Ei hävetä niitä. Kertokaamme myös omista tunteistamme lapsillemme, näyttäkäämme ne avoimesti ilman pelkoa, häpeää

tai syyllisyyttä, jolloin lapsemme ja nuoremme oppivat tunteiden säätelyä ja hallintaa. Ollaan siis esimerkillisiä toisillemme.

oLIN päiväkodissa taannoin harjoittelussa ja huomasin, että jos lapsi tekee jotain joka saa aikuisen tunteet pintaan, niin meidän työntekijöiden pitäisi mennä muka vessaan piiloon kokemaan meidän tunteemme, mikä on aivan väärin. Meidän pitää aikuisena näyttää lapsille sitä, että on turvallista näyttää kaikki tunteet: suuttumus, pettymys, kiukku, ahdistus, suru sekä pelko, jotta lapset oppivat, että erilaiset tunnetilat ovat aivan normaaleja.

Aikuinen ei saisi estää lasta oppimasta tuntemaan tunteita eli siis päiväkodin työntekijöille pitäisi järjestää tunnetaitokoulutusta ja ehkä myös vanhemmat pitäisi ottaa mukaan, jotta päiväkodin ja kodin välinen viestintä tunteiden, tekojen ja sanojen muodossa vahvistuu, koska päiväkoti toimii isona vaikuttajana lapsen elämässä.

Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät mitä enemmän aikuinen matkii lasta ja näin myös lapsen peilineuronit kehittyvät, eli olisi hyvä että aikuinen matkisi lasta tietoisesti, koska me olemme toinen

toisillemme peilejä. Jos lapsi ei näe "peilejä" hän kokee, että häntä ei huomata ja hän tuntee olonsa yksinäiseksi. Joten aina kun lapsi taputtaa, taputtakaa mukana ja kun lapsi tekee jotain hauskaa, tehkää tietoisesti perässä, jos mahdollista. Vaikka se ei kovin paljoa kiinnostaisi, mutta yrittäkää edes olla vuorovaikuttavia aikuisia. Antakaa lasten tehdä asioita ja olla osana yhteisöä. Yksi mahtava kirja aiheeseen liittyen johon kannattaa tutustua on Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja (kirj. Michaeleen Doucleff). Kirjasta löytyy alkuperäiskansojen kasvatusoppeja ja se on todella hieno ja ällistyttävä kirja. ADHD-lapsena olisin itsekin tarvinnut juuri tällaista kirjassa mainittua kasvuympäristöä ja oppimista, jotta olisin osannut jo hyvin nuoresta asti ilmaista ja sanoittaa tunteeni oikealla tavalla. Olisin välttynyt monilta ongelmilta, mutta koska jokainen oppii asiat omalla tavallaan, omalla ajallaan, niin kaikella on loppujen lopuksi merkitys ja olen kaikista kokemuksistani kiitollinen.

oLEN halunnut jakaa muille oppimiani asioita mm. kirjoittamalla niistä, ja toivonkin että tämä artikkeli saa jokaisen aikuisen ja nuoren joka joskus haluaa omia lapsia

pohtimaan omaa käytöstään, läsnäoloaan sekä vuorovaikutustaitojaan tässä kiireisessä yhteiskunnassa ja vaativassa ympäröivässä maailmantilanteessa. Me kyllä pystymme siihen, jos oikeasti haluamme.

Lapsissa on tulevaisuus, joten olkaamme heille aitoja, rehellisiä, vahvoja ja tuntevia oppaita ja suunnannäyttäjiä. Olkaamme myös avoimia kaikelle sille mitä he meille haluavat opettaa, puhukaamme heille niin kuin he olisivat ihmisiä – ei niin kuin he olisivat vain pieniä lapsia, niin huomaamme, kuinka heidän kanssaan onkin paljon helpompaa olla ja myös kasvatuksesta tulee helpompaa. Olemme kaikki samanarvoisia, ja itse siis puhun lapsille niin kuin ihminen ihmiselle.

Nykyaikana on helppoa kun voi hyödyntää tekoälyä taiteentekovälineenä ja sitä kautta ilmaista omia kokemuksia, tuntemuksia, näkemyksiä ja paljon muuta – ja ehkä saa sitä kautta tehdä itsensä helpommin ymmärretyksi. Tässä artikkelissa on muutama luomani kuva esimerkiksi siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää. Sen avulla voi tuoda unimaailmat näkyviksi tai kuvailla uskomuksia jos lapsi tai nuori tulee uskoon ja kokee jotakin hyvin voimakasta.

oheiset kuvat on luotu Discod-palvelimen Midjourney serverin botilla sanoilla: interdimensional nervous system as a particle accelerator of the human body, ability to go into dimensional Hyper Drive.

Sain idean siitä, kun koin kehossani jotain todella kaunista ja halusin luoda kuvan siitä, miltä kehossani olevat tuntemukset voisivat näyttää hermostossa.

Tässä kollaasissa on useampi eri sanoilla luotu AI-art kuva muun muassa tälläisillä sanoilla: disembodied spirit, electrical neural network, spinal cord nervous system abstract rainbow colours sekä disembodied spirit, fusion reaction, vortex algorithm, nervous system electrical signaling gamma radiation, space.

Pyrin siis luomaan tekoälytaidetta kehoni tuntemuksista käyttäen tieteeseen pohjautuvia sanavalintoja. Tällainen kuvailmaisu voisi toimia apuvälineenä kommunikoinnissa indigoihmisten kanssa. Sillä voisi avata muille paremmin ymmärrettäväksi kuinka voimakkaasti me herkät olennot tunnemme.

Tekoälyn avulla on mahdollista tuoda niitä kokemuksia taiteen kautta esille – miltä tunteet tuntuvat, tai miltä ne voisivat näyttää kehossa taiteen muodossa.

Ihmiskeho ja aivot siirtelevät tunteita kehon eri osiin, joissa ne varastoituvat energiana ja joskus oireilevat fyysisinä kipuina. Itse olen huomannut, että kokemani turvattomuuden tunteet varastoituvat jalkoihin, mikä onkin hyvin loogista. Toisten ihmisten paha olo ja rajut elämänkokemukset, jos niitä kuuntelee hyvin pitkään varastoituvat käsiin ja hartioihin, eli tuntuu kuin koko maailman tuska olisi omilla hartioilla.

S EU r AAVASSA muutama tärkeä pointti poimittuna kirjasta Indigolapset – Uudet lapset ovat täällä (kirj. Carrol Lee, Tober Jan, Lootuskirja 1999; otteet s.109-110 ja s.150-151)

Onko jälleensyntymä –”elämä ennen elämää” – todellinen? Ovatko lukemattomat kertomukset

lapsista, jotka kertovat vanhemmilleen, keitä he ”olivat ennen” rikkaan, älykkään mielen tavallista mielikuvitusta, vaiko syvällistä muistamista, jota meidän tulisi tutkia?

Mitä sanotte lapsillenne, kun nämä sanovat, että he olivat täällä ennen tai kun he kertovat ”enkeliystävistään” tai muista henkisistä puolista, joita ei ole opittu mistään tuottamastanne lähteestä? Entä kun he alkavat korjata uskonnon opetuksianne? Mitä teette silloin?

Toivoisimme, että meillä olisi vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin. Voimme kertoa teille, että teidän ei saisi milloinkaan väheksyä lapsia tällaisen tiedon välittämisestä. Jos se on vastoin käsityksiänne, älkää kiinnittäkö siihen mitään huomiota. Me kyllä tarttuisimme kynäämme! Nämä ”viestit” selviävät ajan myötä eivätkä ehkä vaikuta myöhempään uskonnolliseen opetukseen. Useimmat lap -

set unohtavat nämä tapahtumat täytettyään seitsemän vuotta. Mitä uskontoon tulee, meillä on vahvoja todisteita siitä, että lapset voivat tuskin odottaa kirkkoa! Tämä henkinen kerros on ihmislasten tuliterä ominaisuus. Ja on kokonaan kertomisen arvoinen.

Ennen kuin aloitamme määritelkäämme muutama termi, jotka on hyvä tietää kun työskentelee Indigolasten kanssa tai on Indigolapsen vanhempi.

m ennyt elämä: Käsitys, että ihmissielu on ikuinen ja että ikuinen sielu osallistuu useampaan kuin yhteen ihmiselämään aikojen kuluessa.

Karma: Menneen elämän tai useiden menneiden elämien energia, jonka uskotaan muovaavan oppimista ja persoonallisuuden piirteitä nykyisessä elämässä.

aura: Ihmisen ympärillä oleva elämänvoima, joka toisinaan näh -

dään intuitiivisesti eri väreinä ja jolla on merkitys.

Värähtely: Jota sanotaan myös ”taajuudeksi”. Korkea värähtely on termi, jota käytetään kuvaamaan valaistumisen tilaa.

Vanha energia: Vanhat tavat, kuvaa usein valaistumatonta tilaa.

Valotyöntekijä: Korkean värähtelyn omaava henkilö, joka on valaistunut ja henkisessä tehtävässä. Käytetään tavallisesti kuvaamaan maallikkoa.

reiki: Energioiden tasapainottamismenetelmä.

(Kirjoittanut filosofian tohtori Melanie Melvin, joka on maailmankuulu terapeutti ja brittiläisen homeopatiainstituutin jäsen, www. drmelanie.com)

TErvEYSkYSYMYkSIä

Tässä luvussa ei käsitellä nimenomaan tarkkaavaisuushäiriötä tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriötä.

Tästä aiheesta on nykyään tarjolla paljon erinomaista tietoa emmekä väitä olevamme auktoriteetteja kaikessa, mikä siihen liittyy. Mutta koska Ritalin-lääkettä käytetään niin laajasti lasten hoitamiseen, jotka voivat olla vain indigoja, haluamme teidän olevan tietoisia tätä lääkettä koskevasta uusimmasta tiedosta.

Jos aloititte tämän luvun odottaen löytävänne vaihtoehtoisia, lääkkeettömiä hoitoja niille, jotka ovat todella tarkkaavaisuushäiriöisiä tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöisiä, meillä saattaa olla sekin. Mutta tämä luku omistetaan niille, jotka on virheellisesti diagnosoitu kärsivän keskittymishäiriöistä tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöistä, kun he todellisuudessa ovat indigolapsia! Monissa tapauksissa se, mikä

toimii tarkkaavaisuushäiriössä, toimii myös indigokokemuksessa, erityisesti ravitsemuksessa ja vaihtoehtoisissa käyttäytymismenetelmissä.

Toistetaanpa joitakin tietoja, joita on kertynyt tämän kirjan mittaan:

1. Kaikki indigolapset eivät ole tarkkaavaisuushäiriöisiä tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöisiä!

2. Kaikki tarkkaavaisuushäiriöiset tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöiset lapset eivät ole indigoja!

Ennen kuin esitämme palapelimme osan haluamme kunnioittaa niitä, jotka ovat johtavia tarkkaavaisuushäiriön tai tarkkaavaisuus-ja yliaktiivisuushäiriön tutkijoita ja auttavat planeettaa kirjoituksillaan.

Heitä on paljon, mutta alla on vain muutamia kirjoja, jotka on poimittu kirjakauppojen myyvimpien kirjojen luetteloista. Ne muodostavat päävirtauksen tarkkaavaisuushäiriötä tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriötä käsitteleviä kirjoja, jotka auttavat sananmukaisesti miljoonia vanhempia. Ehkä tämän kirjan julkaisemisen jälkeen meillä on laajempi luettelo kirjoista, jotka koskevat erityisesti indigoja. Löydätte ne Internet-sivultamme www.indigochild.com.

joitakin suositeltavia tarkkaavaisuushäiriötä ja tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriötä käsitteleviä kirjoja

1. Driven to Distraction, lääket. tohtori Edward Hallowell. Monet pitävät tätä parhaimpana lää-

ketieteellisesti asennoituvana kirjana tarkkaavaisuushäiriöön.

2. Helping Your Hyperactive ADD Child, John R Taylor. Toinen erinomainen teos, jota pidetään kattavimpana esityksenä tarkkaavaisuushäiriöisistä ja tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöisistä lapsista.

3. Raising Your Spirited Child, Mary Sheedy Kurcinka. Tässä kirjassa esitetään, kuinka tiettyjä luonteenpiirteitä käsitellään vanhempien näkökulmasta.

4. The A.D.D. Book, lääket, tohtori William Sears ja fil. tohtori Lynda Thompson. Tämä lastenlääkärin ja lapsipsykologin kirjoittama kirja esittelee lääkkeettömän menetelmän, jolla voidaan hoitaa tarkkaavaisuushäiriöisiä lapsia.

5. Running on Ritalin, Lawrence Diller. Teidän olisi todella luettava tämä, jos hoidatte lastanne Ritalinilla.

6. No More Ritalin: Treating ADHD Without Drugs, Mary Ann Block. Blockin kirja edustaa oikeastaan sitä, mitä tässä kirjassa.

S ITTEN vielä muutama tärkeä lisäys kirjasta Nykyhetken lapset (Meg Blackburn Losey, Lootus-Kirja 2011)

AuTISMI

Toisinaan kun erittäin lahjakkaita lapsia syntyy eikä heidän lahjakkuuttaan tunnusteta tai rohkaista, he alkavat toisinaan vetäytyä vaihtoehtoisiin todellisuuksiinsa. He ovat osittain tai kokonaan menettäneet kolmiulotteisen ympäristönsä havaitsemisen. Autismi on vakiokäsitys eritavalla toimiville värähtelyille. Tosiasia on, että lapsen on helpompi toimia puhtaan toisuuden tilasta kuin kestää se, ettei häntä kuunnella tai oteta huomioon. Näiden lasten on vaikea ilmaista arkikielellä niitä eteerisiä maailmoja, joissa heidän tietoisuutensa vaeltaa niin sujuvasti. Autismissa sähkömagneettisen energian väylät aivoissa juuttuvat silmukan muotoon. Toisin sanoen energia kiertää ympyrän tai ellipsin muotoisena pienellä aivojen alueella. Kun osa energiamuodoista alkaa kiertää kehää, muut energiajärjestelmän osat, aistireseptorit, juuttuvat “päällä”-asentoon. (Jälleen on tärkeä huomata, etteivät kaikki autismin piirteitä ilmentävät lapset ole uutta evoluutiota. Tämä tarkastelumme rajoittuu niihin lapsiin, joilla on uusi energiarakenne.)

Kun aivojen sähkömagneettiset yhteydet alkavat muuttua silmukan muotoon, lapsi ”juuttuu” tuohon pieneen kaistaan. Aivojen neuroniverkosto kehittää pienen, rajoitetun muodon, joka vuorostaan rajoittaa lapsen kykyä vuorovaikuttaa normaalisti kolmiulottei-

sella tasolla. Siksi näemme erilaisia autismin tasoja: lievempiä tapauksia, joissa lapset pysyvät melko toimintakykyisinä, muttei vaikeuksitta; keskivaikeita, jotka ovat vain osittain toimintakykyisiä, mutta näyttävät toimivan nykyhetken tietoisuudessa; ja jopa tietäjät, jotka ovat neroja joillakin erityisalueilla. Värähtelyn ja energian näkökulmasta katsottuna se, mitä me pidämme autismina, on usein vain värähtelymuotojen uudelleenjärjestäytymistä aivojen tai kenties koko kehon sähkömagneettisissa energiakentissä.

Koskettaminen saa monet näistä niin sanotuista autistisista lapsista tuntemaan olonsa turvattomaksi. Kun autistiset lapset tuntevat kosketuksen, he aistivat kaiken, mitä nämä ihmiset ovat kokeneet: näiden syvimmät pelot ja tunteet, pimeät ja valoisat puolet. Lisäksi autistiset lapset eivät siedä, että heitä sidotaan millään tavalla, koska jo pelkkä kehossa oleminen on heille vaikeaa. Jotkut heistä eivät siedä edes vaatteita tai kenkiä.

Kun lapsella on syntyessään uusi energiajärjestelmä ja kehittyneempi sähkömagneettinen järjestelmä ja kun hänen elimistössään on lisäksi myrkyllisiä metalleja, nämä myrkyt voivat tosiaan vahvistaa värähtelyeroja tai toimintahäiriöitä yleensä ja saattavat vaikuttaa voimakkaasti sähköisiin ja sähkömagneettisiin yhteyksiin koko kehossa. Uusia energiayhteyksiä muodostuu ja niiden mukana tulee joukko uusia ongelmia. Raskasmetallimyrkytys voidaan määritellä helposti yksinkertaisilla verikokeilla tai hiusanalyysillä, jotka voidaan tilata lääkärin kautta.

Add JA AdHd

Uutta aivoaaltomuotoa käyttävät lapset antavat vaikutelman, että heillä olisi keskittymishäiriö (ADD) tai keskittymis-/ylivilkkaushäiriö (ADHD). Tämä merkitsee, että lapsella näyttää olevan vaikeuksia pysyä tehtävässä, seurata tai keskittyä. On totta, että nykyhetken lapset eivät ajattele samalla tavalla kuin heidän edeltäjänsä. Ihmiset ajattelevat yleensä lineaarisesti ajatuksen seuratessa toista loogisesti suoraviivaisessa järjestyksessä. Jokainen ketjun renkaan tarkoitus on yhdistää tieto seuraavaan, kunnes muodostuu looginen tarina.

Nykyhetken lasten aivot toimivat eri tavalla. Lineaarisen ajattelun sijasta heidän ajattelunsa tapahtuu lokeromaisesti. Tämän havainnollistamiseksi kuvitelkaa, että näiden erikoisten lasten aivoissa on lukemattomia pieniä laatikoita ja jokainen laatikko sisältää erilaista tietoa. Laatikot avautuvat luokittain monien avautuessa samanaikaisesti. Tulos voi muistuttaa ADD:n tai ADHD:n oireita, koska lapsi ei näytä pysyvän tunnistettavalla raiteella hypähdellen asiasta toiseen, usein hämmästyttävän nopeasti. Ajatellessaan nykyhetken lapset kykenevät hyppäämään aiheesta toiseen tunnistaen ja tallentaen tietoja myöhempään käyttöä varten, kunnes heillä on riittävästi tietoja, jotta kokonaisuus alkaa olla ymmärrettävä.

Suosittelen katsomaan elokuvan Indigo Child. Myös runsaasti dokumentteja aiheesta löytyy netistä, jos jaksaa etsiä.

valokuvat: lasse ahonen

HENGEN JA TIEDON MESSUT 2022 kuvina

rajatiedon yhteistyö ry kokosi rajatiedon ystävät saman katon alle kahden koronasta johtuvan taukovuoden jälkeen lokakuussa. messuviikonloppuna riitti vilskettä ja jälleennäkemisen ilo oli käsinkosketeltavaa. koe messujen tunnelma runsaan kuvakavalkaadin kautta!

Tässä ju TT usarjassa esi TT elemme o TT ei T a o rvo r aippamaan kirjoi T uksis T a koo T us T a T eokses T a Tie TT ömällä T iellä –ma T kaseuraa T o T uuden e T sijälle ( m arkku s iivola & Timo k yllönen, 2013).

orvo raippamaa

Julkaistu alunperin lehdessä teosofi n:o 12, vuonna 1965

JärkI,

vIISAuS JA uSkO

OrvO rAIppAMAA (22.8.1907–20.9.1976) oli suomalainen taidemaalari ja parapsykologian ja rajatiedon tuntija. hän toimi 25 vuotta suomen parapsykologisen tutkimusseuran sihteerinä ja luennoi sekä kirjoitti aiheista myös. luento- ja lehtitekstit julkaistiin myöhemmin kirjana.

orvo raippamaa on jäänyt aikalaisten mieliin tarkkaavaisena kuuntelijana, sydämellisenä sovittelijana ja viisaana keskustelijana, jonka lämmin ihmisymmärrys kohosi kaikkien uskonnollisten, filosofisten, poliittisten, tieteellisten ja taiteellisten mielipidesuuntausten ja näkemyserojen yläpuolelle. hän jätti korvaamattoman arvokkaan henkisen perinnön häntä ympäröineille ihmisille.

Kysymys olemassaolon P erussyys T ä on suurem Pi K uin mi Tä ihminen Voi ymmär Tää. Se on ylijärjellinen. Mutta ihminen tuon tuntemattoman syyn ilmentymänä on oman rajoitetun ymmärryksensä alainen ja siten vastuussa vain siitä minkä ymmärtää eikä siitä mahdollisesta tarkoitusperästä, johon hänen ymmärryksensä ei riitä. Tämä havainto asettaa ihmiselle vastuun toimia ymmärryksensä mukaan, ja vieläpä erittäin ankaran vastuun, sillä pieninkin niin sanottuun yliymmärrykseen vetoaminen on rikos luonnon suurta lakia kohtaan. Ihmisen ymmärryksen rajallisuus on hänen itsesuojelunsa keino, sillä kukaan ei jaksa toteuttaa enempää kuin mihin kyvyt kantavat, josta syystä ymmärrys aukeaa vain sitä mukaa kuin kyvyt kehittyvät. Asiaa ei voi ajatella päinvastaisesti.

Ymmärrys on jotain, joka ei ole missään suhteessa tietoihin. Clemenceau sanoi Briandille: "Sinä olet merkillinen mies, sinä et tiedä mi -

tään, mutta ymmärrät kaiken". Briand vastasi: "Sinä olet vielä merkillisempi: sinä tiedät kaiken mutta et ymmärrä mitään". Tämä on vain huumorin synnyttämä mietelmä, mutta hyvin osuva sellainen. On ihmisiä, jotka kyvyiltään eivät näytä olevan kovinkaan lahjakkaita. Mutta ovat silti hyvin viisaita ja ymmärtäväisiä. Se johtuu siitä, etteivät kyvyt ja lahjat läheskään aina ole sellaisia että niitä voisi käyttää hyväkseen. Muutamat eivät edes tiedä olevansa lahjakkaita. Ymmärrys, kun sitä on, on aina pienempi kuin ne kyvyt, joihin tahtoluonto haluaa ymmärrystänsä käyttää. Tästä syystä usein kuulee sanottavan, että minä kyllä ymmärrän, mutta en osaa, en saa sitä sanotuksi. Tosiasiassa tuollaisissa tapauksissa on ihminen aina luulon tai uskon avulla –tai johdosta – mennyt jo liian pitkälle. Luonnon lakia ylittääkseen ihminen usein turvautuu auktoriteetteihin ja uskoo jotain sellaista, jota hän ei ymmärrä. Sen sijaan että hän tuollaisen uskon avulla pääsisi eteenpäin, hän päin vastoin joko pysähtyy tai nääntyy, koska pettymys – joka aina tuollaisissa tapauksissa on tarjolla – saattaa taannuttaa koko hänen vastaiset yrityksensä. Ihminen, joka tottuu aina luottamaan itseänsä viisaampaan ei lopulta koskaan löydä riittävän arvokasta yritysaihetta oman ymmärryksensä viisaudella. Vasta nykyaika alkaa

voit hankkia kirjan Tiettömällä tiellä – matkaseuraa totuuden etsijälle (markku siivola & timo kyllönen, 2013) itsellesi, rajoitettu määrä jäljellä. lisätietoja: info@paratutkimusseura.org

oivaltaa, miten tärkeätä on oma-aloitteinen työ ja opiskelu. Ihanne, joka on asetettu liian korkealle, johtaa siihen ettei koskaan opi vaatimaan itseltään, vaan etsii opettajan ja viisaan, joka antaa hänelle valmiit ohjeet. Sivistyspyrkimykset ovat aina olleet toisilta lainattuja, niinpä siveyden todelliset arvot ovat jääneet oppimatta koska eetillisyys ei ole lainattavaa tavaraa. Sivistys on pystynyt tuottamaan vain kaikkea sitä ulkonaista jota voi käyttää hyväkseen vain aineellisesti. Koska sitä on tarjottu ihanteiden synnyttämisen kiihotusmenetelmillä: on luvattu enemmän kuin mitä omat kyvyt ja ymmärrys edellyttävät. Todellinen sivistys alkaa ymmärryksestä eikä niistä ihanteista, joita emme kuitenkaan pysty toteuttamaan. Kaunosieluisuus voi johtaa inspiraatioihin, mutta myös todellisuusvieraaseen elämäntapaan, joka ei voi ikuisesti jatkua ilman ristiriitaa. Luultavasti siitä syystä älykäs nykynuoriso halveksii teorioita, filosofioita ja sellaisia uskontoja, joissa riitus on vain eräänlainen juhlameno. Kasvatus, joka perustuu vain opettavaiseen puheeseen, vaikuttaa vaatimukselta joka asetetaan kasvatettavalle, mutta jota kasvattajan itsensä ei tarvitse noudattaa. Se synnyttää katkeruutta, jopa painuu alitajuntaan ja saattaa sieltä nousta kriitillisellä hetkellä vastoin asianomaisen hyvää tarkoitusta. Teoria rauhasta on unelman tasolla niin kauan kun siitä puhutaan, sillä rauha on tekojen tulos eikä kilvoittelun päämäärä. Jos asetetaan ehdoksi sovinto, on sen tuloksena rauha, mutta jos ehtona on rauha, on siihen seitsemänkymmentä syytä ennen kuin sovinto voi syntyä. Hullunkurista, eikö totta! Rauhaa rakastetaan, mutta vain ihanteena, joka tarkoittaa sitä, että rauhantekijäksi odotetaan jotain minua suurempaa, minua rikkaampaa, viisaampaa ja runsaskätisempää. Ihanteet ja todellisuus ovat selvästi ristiriidassa.

Ymmärrys ei ole niin sanottua järkeilyä vaikka järki on sen kriitikko. Usein lainataan Raamatunlausetta, että järjen viisaus on hullutusta Jumalalle, ja uskotaan uskon avulla saavutettavan sellaista viisautta, johon järjellä ei ole mitään osaa. On uskovaisia, joille järki ei merkitse mitään. Mieli, jonka usko sokaisee, on eri asia kuin järki. Sokea usko on yleisempää kuin usko, jonka voimalla järki on kirkastunut, joten usko ilman järkeä on hullutusta, ja järki ilman uskoa eli Luojaansa luottamista (elämän kunnioittamista) on mielipuolisuutta. Järki, kun se on terve, ei voi olla Jumalan vihollinen, koska Luoja itse on sen luonut. Se ei voi myöskään olla niin mitätön ettei sillä olisi mitään merkitystä vaikka se ei kykenekään kaikkia Luojan suuria salaisuuksia ratkomaan. Juuri järki on se, joka sanoo meille totuuksista suurimman, nimittäin sen ettei järki riitä. Mutta sehän ei tarkoita sitä ettei se voisi riittää, jos se vain olisi riittävän suuri. Ymmärrys ja järki, vaikka eivät olekaan kirjaimellisesti sama asia, ovat kuitenkin toistensa seurausilmiöitä siten että ensin oli järki ja sitten tuli ymmärrys, mutta järki ilman ymmärrystä ei ole mitään. (Kumpi on alunperin ensimmäinen, järki vai ymmärrys, on saman pulman alainen kuin kysymys kanasta ja munasta). Järki on koneisto, jota ilman ymmärrys ei toimi, ja ymmärrystä vailla ei järki ole mitään.

Kysymys elämän perussyystä, vaikka jää jatkuvasti avoimeksi, ei ole mikään ongelma, koska sen voi järki ymmärtää – nimittäin sen, ettei järki voi sitä ymmärtää. Järjen mukaan kysymys on niin valtava, että on täysin järjetöntä kuvitella perussyyn ratkaisua. Ne, jotka niin luulevat tehneensä, ovat ihmisiä jotka eivät osaa erottaa uskoa tiedosta eikä tarvetta todellisuudesta. Järki ja usko ovat kaksi eri asiaa. Ne tosin tukevat toisiaan, mutta usko

ei synny järjestä eikä järki kykene uskon mysteeriota selittämään. Usko on elämys, johon järjellä ei ole mitään osaa. Usko voi synnyttää varmuuden jostakin, joka on täysin järjetöntä, mutta uskonelämys ei silti kiellä järkeä, koska uskonelämyksessä saattaa olla enemmän kuin mitä järki voi ymmärtää. Sen sijaan järki jää aina todellisen tiedon varmuutta vaille. Järki on viisas kun se tämän ymmärtää. Järjen varsinainen tehtävä on etsiä sitä viisautta joka on järjen rajoitusta suurempi. Ihminen, joka selvästi näkee järjen pienuuden, ymmärtää mitä sanalla usko on aina tarkoitettu. Sana "usko" ei tarkasti vastaa sen sisältöä, sillä kysymys ei ole jostakin arvovallasta joka herättää luottamuksen. Kysymys on tietoisuudesta jossa luottamus on itsestään selvä varmuus. "Uskomisen" pitäisi olla uskonelämystä – sisäistä todellisuutta, jota eivät mitkään ulkoapäin tulleet todistelut voi tehdä olemattomaksi. Eihän meidän kannata kinastella siitä, mitä ruusun tuoksu on. Riittää kun toteamme että ruusun tuoksu on jotain, joka on selvästi vain ruusulle ominaista. Me tunnemme tuoksujen laadut, vaikka emme tiedä mitä tuoksu on. Me tunnemme (elämme) sisäisen todellisuuden vaikka emme tiedä miten kaikki tapahtuu – emme tiedä kuka ja mikä meissä tuntee, elää ja tekee elämyksemme todellisuudeksi. Meillä ei ole täyttä todistusta siitä, miten viisaus syntyy ja jakautuu eri yksilöille. Viisaus ei ole yksinomaan tiedon hankinnan tulos, vaan siihen sisältyy lukemattomia psykologisesti moniselitteisiä tekijöitä, jotka yhdessä saavat aikaan sellaisia kykyjä, jotka pyrkimysperäisen koulutuksen avulla ovat täysin saavuttamattomissa. Samalla tavalla uskonelämys on kuin armolahja, kuten uskovaiset osuvasti sanovatkin. Se on tulos jostakin, joka tulee kuin palkkio, mutta ei palkan toivomisen päämääränä. 

ALLAGASHIN KAAPPAUSMYSTEERI

oLI VU o SI 1980. 28-vuotias taidemeklari nimeltään Jim Weiner alkoi kokemaan erikoisia terveydellisiä ongelmia, ilman mitään aikaisempia oireiluja.

Jim alkoi kuin tyhjästä saada yllättäviä rintakipuja ja hänen kehonsa vasen puoli valahti hetkittäin täysin tunnottomaksi. Tuon perään hän usein alkoi kokea unenomaisia kehollisia ahdistustiloja, jotka myöhemmin paljastuisivat joksikin paljon oudommaksi.

Nuo yölliset unikokemukset ilmenivät seuraavalla tavalla: Jim heräsi keskellä yötä, tuntien kehonsa kuin halvaantuneeksi ja näki, kuinka jokin tai joku olisi seissyt hänen sänkynsä vierellä. Silloin tällöin Jimistä tuntui kuin hän olisi ollut jopa leijailemassa sänkynsä yläpuolella. Toisinaan Jim taas kuuli yläpuolellaan olevasta pimeästä salaperäisestä olennosta lähtevän hyvinkin erikoista, lähes hypnoottista ääntä. Jimillä kohosi mieleen muistikuva elämänsä ajalta: hän muisti tuolloin jollain lailla tuon

pimeydestä saapuneen entiteetin, joka oli aina ollut hänen elämässään läsnä. Sen sijaan, että hänen perheensä olisi osannut ottaa nuoren Jimin kokemukset niille sopivalla huolella ja vakavuudella selvittääkseen mihin kokemukset kenties liittyivät, he laskivat asiasta vain leikkiä ja pilailivat sen kustannuksella. Vanhemmat kuin vitsinä sanoivat, että heidän talossaan kummitteli ja Jim oli jutellut perheensä "Haamu-Harriksi” nimeämän kummituksen kanssa (eng. “Harry the Ghost”).

J IM TEKI paljon töitä ympäri Yhdysvaltoja, ja työkeikkojen välillä tuli ajettua useita tuhansia kilometrejä. Aina silloin tällöin, kun nämä asiat saapuivat lapsuudesta hänen mieleensä, hän yritti löytää kulloisestakin kaupungista missä oli käymässä, jos jonkinmoisia mielenterveysalan spesialisteja, joille hän sitten pyrki kertomaan kokemuksistaan. Mutta kaikkialla, missä Jim Weiner avautui ongelmistaan, hänelle vain ilmoitet-

tiin, ettei kukaan osaisi selittää, mistä Jimin elämän läpi kestäneet oudot kokemukset johtuivat.

Viimein vuonna 1983 Jim tapasi erään neurologin, joka lopultakin antoi edes yhden vaihtoehdon oireille. Tämä kyseinen ammattilainen veikkasi, että kokemukset todennäköisesti johtuivat jonkinnäköisistä kohtauksista, joita Jimillä olisi ollut lapsuudessaan. Noiden pohjalta hänelle diagnisoitiin ohimolohkoepilepsia , joka tämän neurologin mukaan johtui mahdollisesta päähän kohdistuneesta vauriosta, jonka hän oli saattanut saada elämässään aiemmin. Tämä epilepsia saattaa myös aiheuttaa hallusinaatioita, kehosta irtaantumiskokemuksia ja kokemuksia jonkin selittämättömän entiteetin lähellä olevasta läsnäolosta. Joten kaiketi järjellisesti tuo olisi selitys jatkuvasti palautuville painajaisille.

H ALLUSINAATI o T, joita tuon tietyn epilepsia-diagnoosin saaneet henkilöt usein kokevat kuitenkin noudat-

 All AgA sh, MAine, yhdysvAll At teksti aleksi lehtinen

tavat jostain syystä toistuvasti keskenään samankaltaisia kaavoja. Mutta Jimin kokemukset taasen olivat poikkeavasti olleet joka kerta tapahtuessaan hieman erilaisia toisistaan.

Saatuaan diagnoosin oli Jim kuitenkin tuolloin tilanteeseen varsin tyytyväinen, kunnes vuonna 1986 Jimin kaksoisveli Jack alkoi myös nähdä vastaavia painajaisia. Jackin unissa oli samankaltainen olento kuin veljensä unissa leijailemassa hänen kehonsa yllä. Suurin ero veljesten unissa oli kuitenkin siinä, että kun Jimin painajaisissa kaikki tapahtui hänen oman sänkynsä yläpuolella, Jack taasen kertoi, että tuolloin kun hän oli nähnyt unia, Jack oli ollut valkeassa huoneessa, joka oli ollut täynnä utuisia valoja. Hänen unessaan oli ollut myös Jim ja kaksi veljesten läheistä ystävää Chuck rak ja Charlie Foltz. He kaikki olivat olleet tuossa huoneessa kuin eräänlaisessa transsissa. Sitten Jackilla pimeni, ja kun hän taas havahtui hereille, hänen kehonsa oli yltä päältä hiessä ja voimakkaassa shokkitilassa.

Joka kerta kun Jack koki tämän painajaisen, häntä vaivasi myös eräänlainen tärinä kehossaan, jota ilmeni useiden päivien ajan. Veljekset välillä miettivät, saattoiko kokemuksien yhtäläisyys johtua tietynlaisesta omalaatuisesta telepaattisesta yhteydestä, joka kaksosilla oli ollut lapsesta saakka. ***

E Lo KUUSSA 1976 Jim ja Jack Weiner olivat 23-vuotiaita, uriaan aloittelevia taiteilijoita Bostonissa. Heillä oli kaksi ystävää, Charlie Foltz ja Chuck rak . Charlie oli tuolloin lukiossa. Muutaman vuoden vanhempi Chuck oli jättänyt koulut taakseen vuosi sitten. Hän asusteli kesäkuukaudet puumajassa Vermontissa. Chuck oli ryhmästä se,

joka oli nähnyt eniten maailmaa, sillä hän oli lapsuudessaan matkustellut isänsä kanssa useassa maassa ympäri Eurooppaa.

Tuona kesänä Chuck halusi mennä retkeilemään Allagashin luonnonpuiston vesistöalueelle, joka on täynnä järviä, jokia ja koskia. Kyseinen luonnonpuisto sijaitsee Mainen osavaltion pohjoisosissa. Chuckin pyytäessä myös kolmea ystäväänsä mukaan, Jim, Jack ja Charlie päättivät osallistua samaiselle retkelle.

rETKEN Ko LME ensimmäistä päivää menivät aivan tavanomaisesti luonnossa ulkoillessa, vaellellen, kajakkimelonnassa sekä tutkien luontoa monin eri tavoin. Mitään normaalista retkeilystä poikkeavaa ei sattunut noina päivinä. Mutta sitten neljäntenä iltana Allagashissa elokuun 24. päivänä, juuri auringon laskettua, kun tuo nelikko oli ollut pystyttämässä telttojaan

rantaan, alkoikin tapahtua sitäkin kummempia.

Aluksi Jim kuuli viereisen teltan asukkien puhuvan jostain kummallisesta valoilmiöstä taivaalla, jota he katselivat kiikareillaan. Jim kaivoi esiin omat kiikarinsa, katsoi niillä ja näki myös tuon erikoisen valon taivaalla, joka oli aivan kuin jonkinnäköinen tähti, mutta paljon kirkkaampi kuin muut taivaalla näkyneet tähdet.

Jim katsoi valoa ja näki sen lähestyvän rannalla olijoita jolloin hän tajusi, ettei näkemänsä ollutkaan tähti, vaan jonkinnäköinen hohkaava erikoisempi objekti, joka leijaili suunnilleen 60 metriä puiden latvojen yläpuolella. Jim seurasi hetken tuota ilmassa leijailevaa objektia, mutta sitten yhtäkkiä se pimeni ja katosi tyystin. Jim pohti, että objekti oli todennäköisesti ollut helikopteri ja jätti asian ajatuksistaan pois.

Kunnes jotain taas tapahtui kaksi päivää myöhemmin…

Nelikko Allagashissa eräretkellään vuonna 1976

E Lo KUUN 26. PÄIVÄ erikoiset tapahtumat alkoivat taas hieman auringon laskun jälkeen: nelikko oli lähtenyt tuona päivänä kajakeillaan retkelle toiselle järvelle. Miehet laittoivat leirinuotion rantaan ja palasivat takaisin vesille kalastaakseen öiseen aikaan. Heti kun he olivat takaisin järvellä, he näkivät jotakin yötaivaalla. Se oli mitä todennäköisimmin tuo sama hohkaava objekti, jonka Jim oli nähnyt pari yötä aiemmin, paitsi että tällä kertaa se oli heitä paljon lähempänä kuin edellisellä kerralla.

Taivaalla leijuva kappale oli nyt niin kirkas, että se lähestulkoon muistutti pienoiskoossa olevaa aurinkoa. Sen valoisa hehku ei tuntunut tulevan mistään erillisistä lampuista, vaan aivan kuin kohteen koko pinta olisi ollut jotain lähes nestemäistä hohtavaa materiaa. Nelikko ei tuolloin osannut tehdä mitään muuta kuin vain istua kajakeissaan ja ihmetellä valoilmiötä.

Joitakin minuutteja myöhemmin objekti alkoi leijailla puiden yläpuolella edestakaisin, päästämättä kuitenkaan itsestään mitään ääntä. Ystävykset miettivät, mikä ihme tuo ilmiö saattoi olla. Se ei voinut olla sääpallo, sillä se oli aivan liian kirkas sellaiseen, eikä se voinut olla myöskään aiemmin Jimin veikkaama helikopteri, koska se ei kuitenkaan loppujen lopuksi pitänyt minkäänlaista ääntä. Kun Charlie kokeili lähettää eräällä lailla

morsettaen taskulampullaan valon suuntaan viestiä S.O.S. testatakseen tapahtuisiko siitä mitään, tuo objekti reagoi Charlien valosignaaleihin ja alkoi näennäisen uteliaana lähestyä nelikkoa. Tuolloin Chuck alkoi yhtäkkiä kuin hypnotisoitua erikoisen lentävän objektin valoista ja hänen liikkeensä sekä ajatuksensa näyttivät lamaantuneen täysin. Muut ystävykset yrittivät meloa rantaan niin nopeasti kuin ikinä vain olisi mahdollista.

Kanoottien etääntyminen lentävästä objektista harmistutti Chuckia, hän oli jo tuossa vaiheessa niin lumoutunut leijuvasta objektista, että

olisi ennemminkin halunnut lähestyä sitä kuin lähteä karkuun, niin kuin hänen ystävänsä pyrkivät tekemään. Saavuttaessaan rannan lentävä esine oli suoraan heidän yläpuolellaan, 15-30 metriä vedenpinnan yläpuolella. Sekunteja myöhemmin valonsäde tulikin tämän tunnistamattoman laitteen pohjasta suoraan kohti ystävänelikkoa. Seuraava asia minkä Jim, Jack, Chuck ja Charlie muistavat on se, että he ovat takaisin istumassa järven rannalla.

rANNALLA ISTUESSAAN he huomasivat, että lentävä objekti oli pa -

laamassa samaan ilmansuuntaan kuin mistä se oli tullutkin. Mutta nyt se oli ystävyksiä sen verran lähempänä, että he huomasivat sitä kiertävän eräänlaisen oranssinsävyisen valojuovan poikittaissuunnassa. Tämän juovan katseleminen sai katsojansa voimaan pahoin ja lähes oksentamaan. Pian objekti etääntyi horisonttiin ja silminnähden muuttui aina vain pienemmäksi, ennen kuin lopulta katosi kokonaan näkyvistä.

Tuona hetkenä ei kenelläkään nelikosta ollut mitään ymmärrystä siitä, mitä oli juuri minuutteja sitten tapahtunut. Heillä kaikilla muisti vaikutti pimentyneen tarkalleen samanaikaisesti siitä hetkestä alkaen kun jokin oli leijaillut heidän päänsä yläpuolella, siihen hetkeen kun he olivat takaisin istumassa rannalla. Jotain oli varmasti tapahtunut sillä välillä. Mutta yksikään ystävyksistä ei muistanut mitään – aivan kuin jokin olisi pyyhkinyt heidän muistinsa täysin.

Jimin, Jackin, Chuckin ja Charlien tietoisessa mielessä he olivat olleet järvellä vain korkeintaan noin 20 minuuttia, mutta kuitenkin heidän väsäämänsä suurikokoinen nuotio oli palannut tuossa ajassa kokonaan. Normaalisti tuon kokoisen nuotion tulen sammuminen olisi vienyt ainakin tunnin, ellei jopa tunteja.

TÄMÄN KAIKEN jälkeen nelikko oli ollut kuitenkin erikoisen rauhallinen, enimmäkseen hämmentynyt kuin mitään muuta. Mutta fyysisesti miehet olivat hyvin uupuneita. He istuivat nuotiopaikan pöydän ääreen ja yrittivät yhdistää muistinsa palasia tajutakseen mitä juuri äsken oli tapahtunut.

Kuitenkin muutamien minuuttien mentyä he olivat liian väsyneitä pitämään silmiään enää auki ja niinpä

heistä jokainen nukahti toinen toisensa perään pöydän ääreen.

Kun aamu tuli he vain nousivat ja lähtivät. Kuitenkin samalla pohtien, kenelle he voisivat kertoa, että mahdollisesti avaruusolennot olivat hyökänneet heidän kimppuunsa? Jos he mainitsisivat asiasta kenellekään, heitähän pidettäisiin hulluina. Miehet pakkasivat ja poistuivat alueelta.

Kun he saapuivat seuraavalle leiripaikalle, he etsivät käsiinsä Allagash-puiston metsänvartijan ja kertoivat tälle mitä olivat nähneet. Mutta tietenkään tuo mies ei uskonut kertomuksesta sanaakaan. Nelikko kuitenkin vakuutteli vartijalle, etteivät he laskeneet leikkiä, he eivät olleet olleet unessa tai käyttäneet huumeita eivätkä alkoholia. He olivat kuitenkin aidosti täysissä järjissään kokeneet tämän kaiken.

Lo PULTA METSÄNVA r TIJA suostui siihen, että hän kävi ilmoittamassa radiolaitteilla ystävysten kokemukset toimistossaan. Paljastui, että jotkut toisetkin leireilijät olivat kokeneet Allagashissa vastaavia asioita muutamien viimeisimpien päivien aikana. Radiolähettimellä metsänvartijoiden päämajasta otettiin yhteyttä lähellä olevaan ilmailutukikohtaan, josko siellä töissä olleet olisivat havainneet mitään erikoista taivaalla lähipäivinä. Mutta mitään poikkeavaa ei ollut havaittu tutkissa tai taivaalle katseltaessa.

Nämä faktat kuulleessaan metsänvartija ei valitettavasti enempää osannut ystävyksiä tuolloin auttaa.

Kun Jim, Jack, Chuck ja Charlie palasivat takaisin retkeltään, he mainitsivat ihmeellisistä kokemuksistaan perheilleen. Mutta kukaan ei heitä tuolloinkaan ottanut millään lailla vakavissaan.

V U o NNA 1986 nelikon ollessa yli 30-vuotiaita, he olivat yhä usein tekemisissä keskenään. Jim ja Charlie asuivat jopa samassa asuinrakennuksessa Bostonissa. Jack ja Chuck asuivat taasen samassa hiljaisessa naapurustossa Vermontin kaupungissa.

Chuck ja Charlie mainitsivat veljeksille heidän puhuessa painajaisistaan, että he olivat myös nähneet vastaavia unia jossain vaiheessa elämäänsä. Jim kertoi neurologilleen veljensä ja ystävien kokemista painajaisista. Mutta tämä piinkovaa väitti, että myös Jackin, Charlien ja Chuckin painajaiset johtuisivat mukamas Jimin epilepsiasta.

V U o NNA 1988 Jim sai käsiinsä kirjan nimeltä Communion (suom. Yhteisö), jonka on kirjoittanut maapallon ulkopuolisten olentojen tekemiä kaappauksia tutkinut Whitley Strieber.

Kirjassaan Strieber kertoo oudosta tapahtumasta, jonka hän koki eräänä yönä vuosia takaperin. Kirjassa kuvailemansa yön tapahtumat kuulostivat Jimin korviin erikoisesti vastaavilta kuin mitä hänellä, Jackilla ja heidän ystävillään itsellään oli ollut. Kirjaa lukiessaan jokin siinä tuntui kuin vapauttavan hänen mielensä sisältä yhdistävän tekijän Jimin unien ja nyt muistamansa vuosia sitten tapahtuneen erikoisen kokemuksen kanssa.

Strieber kirjoittaa kirjassaan seuraavaa:

“Eräänä aamuyönä vuonna 1985, heräsin siihen, että kuulin outoja ääniä taloni ulkopuolelta. Hetkeä myöhemmin tuon äänen kuultuani näin pienen tunnistamattoman olennon kävelevän huoneessani, lähestyen sänkyäni. Minulla pimeni tajunta tuolloin saman tien ja kun taasen havahduin, olinkin harmaan valkoisessa huoneessa, istuin penkillä ja minua tutkivat jonkinnäköiset humanoidiolennot.”

W HITLE y S T r IEBE r IN julkaistessa Communionin hän oli ollut hyvin menestynyt kauhukirjailija ja kaikesta kirjoittamastaan fiktiosta huolimatta hän väitti, että Communionin tarina oli täysin totta. Mutta suurin osa lukijoista ja kirjan arvostelijoista suhtautui teokseen kuin se olisi ollut täysin luotua tarinointia.

Jim Weiner olisi ehkä myös ajatellut samalla tavalla, ellei tarina olisi kuitenkin kuulostanut niin samanlaiselta kuin kokemukset mitä hän, veljensä ja heidän ystävänsä olivat kokeneet yli vuosikymmen aiemmin käydessään Allagashin luonnonpuistossa. Communion sai Jimin erityisesti pohtimaan sitä aikaloikkaa, joka oli nelikon muistoissa ollut pimeänä, tarkoitan siis tuota aikaa, joka oli tapahtunut sillä välillä kun he olivat nähneet taivaalla leijuvan kohteen lähestyvän heitä ja päätyen heidän yläpuolelleen, aina siihen asti kun he olivat olleet istumassa takaisin rannalla.

Tuohon hetkeen asti kunnes Jim oli lukenut Communionin, hän oli uskonut ja toivonut että kaikelle tälle olisi olemassa jokin järkevä selitys. Ajantajun menetys oli tunnettu oire hänelle diagnosoidussa epilepsiassa. Mutta vaikka Jimin kokemus johtuisikin epileptisestä kohtauksesta, niin sillä ei voinut mitenkään järkevästi selittää, miten vastaava kokemus oli tapahtunut kolmelle muullekin henkilölle tuona samana hetkenä.

To UKo KUUSSA 1988 Jim otti auton alleen ja ajoi erääseen U.F.O. -konferenssiin muutaman kilometrin päähän Bostonin ulkopuolelle. Erään uraauurtavan psykiatrin suosituksesta hän meni sinne tapaamaan tilaisuuden pääpuhujaa raymond Fowleria. Fowler oli puheenjohtaja ja yksi perustajista Investigations for A Mutual U.F.O. Network -nimisessä seurassa. Hän oli kirjoittanut elämänsä aikana

useita kirjoja, mm. eräänlaisen käsikirjan kohtaamisista avaruusolentojen kanssa. Jos olisi ketään, joka osaisi selittää Jimille nelikon kokemuksia, se oli taatusti tämä mies.

Hyvissä ajoin ennen konferenssin alkua Jim etsi käsiinsä Fowlerin ja kertoi tälle, mitä hän oli veljensä ja ystäviensä kanssa kokenut Allagashissa. Edes Fowler ei ollut eläessään kuullut mitään vastaavaa, kuin mitä ystävykset olivat kokeneet tuolloin 12 vuotta aiemmin.

Se fakta, että neljä eri henkilöä olivat kokeneet keskenään saman kaappauskokemuksen olisi maailmaa mullistava tarina, jos se todellakin oli ylipäänsä kaappaus? Fowler ei kyennyt tuolloin antamaan Jim Weinerille selkeää yksiselitteistä vastausta, hän vain tokaisi, että ainoa, jolla oikeasti saattaisi olla mitään ymmärrystä kadonneesta ajasta olisi kuitenkin loppujen lopuksi Jim itse. Mutta tämä totuus oli selkeästi haudattu jonnekin syvälle miehen mielen syövereihin. Avatakseen nämä kokemukset muististaan Jim mahdollisesti tarvitsisi ammattimaisen hypnoterapeutin apua.

1900- LUVUN loppupuolella hypnoosin suosio oli kovasti laskussa, mutta samalla yleinen näkemys sitä kohtaan 1980–90 luvuilla oli kuitenkin seuraavanlainen: jossain määrin uskottiin, että siitä kuitenkin saattoi olla jonkinmoista apua poistamaan muistilukot,

mistä johtuivat syvästi masentavat selittämättömät ajatukset ja muistot, jotka olisivat muuten olleet todennäköisesti loppuelämän mielen syövereihin sulkeutuneina, kuin ihmisen eräänlaisena henkisenä omana puolustusmekanismina. Jollain lailla uskottiin hypnoterapian olevan varteenotettava konsti saada ihmisen mieli yhteyteen noiden traumoja aiheuttavien kokemuksien kanssa.

Myös Raymond Fowler itse oli kokenut hypnoosin joitain vuosia aikaisemmin. Tuolloin hänen muistoistaan oli saatu avattua syvälle mieleen kätkettyjä asioita, joissa muun muassa maapallon ulkopuoliset olennot olivat käyneet vierailemassa hänen luonaan.

Fowler otti yhteyttä myös Allagashissa toimineeseen metsänvartijaan, ennen kuin lähetti Jimin hypnotisoitavaksi. Tuossa yhteydenotossa vartija kertoi muistavansa hyvin, että oli yrittänyt ottaa selville, mikä taivaalla oli lentänyt. Erikoista oli, että hän ei laisinkaan muistanut neljää ystävystä, jotka olivat käyneet hänen luonaan, vaikka hän kertoi, että tuo lentävän esineen tapaus ei ollut hänelle koskaan selvinnyt.

Lopulta Raymond Fowler järjesti Jimille tapaamisen eläkkeelle siirtyneen entisen hypnoterapeuttinsa Tony Constantinon kanssa.

Jim Weiner päätyi ensimmäisenä Constantinon asiakkaaksi, mutta sitten aikaa myöten myös nelikon muut jäsenet tulivat samaisen hypnoterapeutin vastaanotolle. Jim kertoo Tony Constantinolla käynnistään seuraavaa:

“Kun saavuin hänen luokseen, Constantino laittoi soimaan rauhoittavaa musiikkia ja hän puhui minulle niin, että vaivuin kuin noiden sanojen sisään, hypnoottiseen tilaan. Siellä tilassa ollessani Constantino ohjasi minut sanoillaan vuosien takaiseen iltaan

"Se fakta, että neljä eri henkilöä olivat kokeneet keskenään saman kaappauskokemuksen olisi maailmaa mullistava tarina, jos se todellakin oli ylipäänsä kaappaus?"

Allagashille. Tuossa tilassa yllättäen pystyinkin muistamaan kaiken tuosta kyseisestä illasta luonnonpuistossa: järvelle menon, valon taivaalla ja lentävän aluksen päidemme yllä. Sekä sen kuinka tuon leijuvan esineen pohjasta tuli eräänlainen “valotuubi” suoraan meitä kohden. Mutta muistini ei saavuttanut ensimmäisellä hypnoosikerralla kuitenkaan mitään tuon enempää.”

To N y Co NSTANTIN o on maininnut, että jollain tasolla Jimin muisti oli vielä kykeneväinen sulkemaan tiettyjä asioita pois hänen tietoisuudeltaan. Constantino päätti kokeilla vielä yhtä vaihtoehtoista keinoa avata Jimin muistot: hän pyysi Jimiä kuvittelemaan itsensä istumassa ison TV-ruudun edessä – niin ison ruudun, että jos keskellä TV:tä menisi viiva ja toisella puolella lukisi “kyllä” ja toisella “ei”, niin nuo sanat täyttäisivät koko ruudun.

Kun Tony Constantino kyselisi Jimiltä ääneen kysymyksiä, ja kun tämä vain ajattelisi sitä sanaa, jota halusi käyttää vastaamiseen, niin silloin haluttu sana välkkyisi. “Kyllä” tai “ei”.

Vastaamalla mielen sisällä oleviin kysymyksiin tällä tavoin, Tony Constantino ja Raymond Fowler uskoivat, että kyseisellä tekniikalla olisi mahdollista päästä palauttamaan jopa suljettuja, mielen syvyyksiin kätkettyjä muistoja.

Noita hoitokeinoja hyödyntäessään Jim Weiner yhtäkkiä muisti kaiken.

J IMIN N y T auenneissa muistoissa ystävysten pään päällä olleen valoputken toisessa päässä oli huone, jonka sisällä olivat kolme tai neljä sen kaltaista otusta, joita Jim oli nähnyt unessaan.

Jack Weiner oli veljensä jälkeen menossa tapaamaan Tony Constantinoa. Tuolle visiitille tuli myös henkiseksi tueksi mukaan Jackin vaimo Mary. Veljensä kaltaisesti myös Jackilla oli täysin pimeänä se hetki järveltä, kun ystävykset olivat nähneet valojuovan tulevan taivaalla leijailleesta esineestä, aina siihen asti, kunnes nelikko oli takaisin rannalla. Mutta mitä syvemmälle Jack Weiner hypnoosiin vajosi, sitä eläväisemmin hän alkoi tuota iltaa taasen elämään muistoissaan.

Hypnoosin kautta Jack sai muistoihinsa palautettua seuraavaa.

Sen jälkeen, kun valo oli laskeutunut kanootin ylle, ystävykset olivat jotenkin päätyneet seuraavaksi ikään kuin valotuubin sisään. Se oli Jimin puheiden mukaan erikoista, elävää ja liikkuvaa valaistua pintaa, joka muodosti seinät nelikon ympärille.

Tuubin kautta he saapuivat jonkinlaiseen huoneeseen, joka oli sijoitettu täyteen valkoisia utuisia valoja. Tämä oli jotain, mitä Jack oli kokenut jo aiemmin toistuvissa painajaisissaan. Muistokokemuksessaan ja unissaan Jack oli ollut huoneessa halvaantunut ja noiden erikoisten humanoidiolentojen ympäröimä. Olennoilla oli isot mustat pupillittomat silmät. Niillä ei ollut laisinkaan silmäripsiä ja heidän kätensä olivat nelisormisia. Muistossa Jim, Chuck ja Charlie istuivat Jackin lähellä olevalla penkillä.

S ITTEN y HTÄKKIÄ Jackin muistoihin palautuikin jotain täysin uutta. Nuo muukalaisolennot olivat törkänneet häntä kainaloon jollain metalliesineellä, jonka jälkeen ne olivat alkaneet liikuttamaan Jackin käsiä ylös ja alas. Suoritettuaan sen, he olivat työntäneet Jackin kurkkuun sormensa ja kokeilleet, miten kurkussa olevat lihakset liikkuivat Jackin nielaistessa.

Olennot olivat jollain instrumentilla kokeilleet myös Jackin silmiä, ja lopuksi ne olivat koskeneet Jackin sukupuolielimiä ja hänen jalkojaan. Olennot olivat liikutelleet Jackin polvia ja varpaita. Mitkään noista kokeista eivät olleet näennäisesti aiheuttaneet Jackille kipua. Kun olennot olivat tutkineet Jackin, he siirtyivät Jimin seuraan tekemään vastaavat tutkimukset hänelle.

Mutta vielä erikoisempaa oli se, että kun Charlie Foltz saapui omalle hypnoosisessiolleen kuukautta myöhemmin, hänen muistoistaan astuivat ulos täysin samat kokemukset…

Kirjailija Whitley Strieber

C HA r LIE o SASI kertoa muistonsa jopa tarkemmin kuin veljekset olivat kuvailleet. Hänen kertomuksensa mukaan huone, jossa ystävykset olivat olleet sisällä, muistutti jonkinnäköistä lääkärin työskentelyhuonetta. Huoneessa oli penkki ikkunan vierellä ja kun Charlie oli katsonut ikkunasta ulos, hän saattoi nähdä kajakit järvellä heidän alapuolellaan.

Ystävyksiä tutkineita olentojakin Charlie osasi kuvata yksityiskohtaisemmin, nimittäin siten että niillä ei ollut näkyvää suuta, ne olivat suunnilleen 10-vuotiaan lapsen kokoisia, ja heillä oli kiiltävä täysin hiukseton pää.

Tehtyään miehille lääketieteellisiä kokeita olennot veivät heidät toiseen huoneeseen. Tuon huoneen lattiasta avautui kirkas valo ja nelikko lähetettiin sitä kautta takaisin järven rannalle.

K AIKKI NELIKo N jäsenet olivat osanneet kertoa hypnoosissa, että heidät oli aivopesty kaappauksen tehneiden olentojen toimesta siten, että he unohtaisivat kaiken aluksessa kokemansa. Heillä oli myös kehossaan pieniä arpia tehdyistä kokeista havaittavissa, jos oikein läheltä tarkasteltiin. Mutta iän karttuessa lisää arvet hävisivät lähes näkymättömiin.

Chuck rak oli vaikeinta saada vakuutettua hypnoosi-istuntojen merkityksellisyydestä ja turvallisuudesta. Chuck oli suurikokoinen, karaistunut ja erakoitunut omassa rauhassaan elävä ulkoilmaihminen. Hän ei erityisesti perustanut minkäännäköisistä lääketieteellisistä asioista, vaan itse asiassa suhtautui niihin hyvin kriittisesti, ja vielä kriittisemmin omien sanojensa mukaan "kaikennäköiseen New Age -hömpötykseen", johon hypnoosikin hänen mukaansa lukeutui.

Loppujen lopuksi hänet kuitenkin saatiin suostuteltua mukaan, ja hypnoosin aikana hänelle avautui muis-

toja, jotka vastasivat täysin kolmen muun aikaisemmin kertomia kokemusia.

Chuck heti alkuun mainitsi, että hän ei olisi halunnut meloa lentävästä objektista tulevasta valotunnelista pois päin. Chuck kertoi olentojen heille tekemistä kokeista: ne olivat hänen nähdensä avanneet Charlien kehon jollakin instrumentilla kylkiluiden kohdalta. Jostain syystä Charliesta ei kuitenkaan ollut tullut verta, eikä häneen ollut jäänyt tämän testin jälkeen minkäännäköistä arpea. Chuckilla oli mielikuva, jossa hän siirtyi valoputken kautta pois ilmassa leijuneesta objektista. Hänen muistojensa mukaan hän olisi tällöin ikään kuin hajonnut atomeiksi.

Tony Constantino kysyi, oliko Chuck nähnyt vastaavia olentoja aiemmin. Tähän Chuck oli vastannut myönteisesti: “Kyllä, ollessani lapsi. Ne olivat silloin käyneet minun huoneessani.”

Chuck muisteli hypnoosissa aikaa, kun oli ollut neljän tai viiden vuoden vanha. Tuolloin hän oli useana yönä

herännyt siihen, että tarkalleen samanlainen humanoidi, kuin se minkä hän oli kohdannut Allagashin yössä, tuijotti häntä sänkynsä jalkopäästä. Samainen olento oli vieraillut Chuckin luona muutamia kertoja myöhemminkin, lapsuudesta nuoruusvuosien kautta aikuisuuteen asti.

TÄMÄ TIETo oli Tony Constantinon ja Raymond Fowlerin tutkimuksen kannalta hyvin oleellista, sillä hyvinkin usein erilaisissa kohtaamisissa muukalaisten kanssa, humanoidiolentojen kerrotaan käyneen ihmisten luona aiemmin, mahdollisesti jopa useita kertoja elämän aikana.

Kun Chuck oli herännyt hypnoosista, hän ei meinannut uskoa sitä, mitä äsken oli kokenut, saati sitten sitä, että nuo olivat todellisia muistoja jostain, mitä oli aikaisemmin tapahtunut hänelle.

Oli myös merkillepantavaa, että aiemmassa elämänvaiheessaan Chuck oli kerran 1970-luvulla kohdannut lumisella vuoristotiellä erään verissään kulkevan miehen. Tämä mies

Jim Weiner ja Chuck Rak 2010-luvulla

oli nimeltään John Meloney. Meloney oli juuri hetkeä ennen joutunut auto-onnettomuuteen ja hänen autonsa oli tuhoutunut täysin. Meloney oli lähtenyt kävelemään ilman päämäärää etsien apua, kunnes oli löytänyt Chuck Rakin. Tämä John Meloney oli yksi Raymond E. Fowlerin parhaista ystävistä yli 30 vuoden takaa.

Jack Weinerin vaimo Mary oli mennyt henkiseksi tueksi myös Chuckin hypnotisointi-istuntoon. Kun Chuck oli istunnossaan alkanut puhua lapsuuden kokemuksistaan, Mary vaelsi omissa muistoissaan miehensä lapsuusvuosilta jakamaan tarinaan “Haamu-Harrista”.

Muistatteko kun tarinan alussa mainitsin Jimin kärsineen painajaisista ja selittämättömistä kokemuksista lapsuudessaan? Oliko mahdollista sittenkin, ettei Jim ollutkaan perheen ainoa, joka oli kokenut vastaavia kummallisuuksia kotitalossaan?

Mary muisti, miten Jack oli jakanut hänelle lapsuudestaan tarinoita, kuinka ovet olivat menneet lukkoon itsestään ja avautuneet yhtä lailla. Televisio oli myös mennyt itsestään päälle, vaihdellut kanavia ja sitten sammunut, kenenkään koskematta siihen. Outoja ääniä oli myös kuulunut ympäri taloa yöaikaan.

Charlie on kertonut, kuinka olleessaan kerran yökylässä 1990-luvulla Jackin ja Maryn luona, hän heräsi yllättäen, oli kävellyt ikkunan ääreen ja katsonut talon etupihalle, jossa oli nähnyt kymmenen samankaltaista olentoa kuin ne, mitä nelikko oli kohdannut järvellä. Nähtyään nämä, hän oli mennyt takaisin nukkumaan.

rAy M o ND Fo WLE r päätti ottaa yhteyttä myös kaksosten äitiin Jean Weiner iin kysyäkseen tältä lastensa lapsuudesta joitakin yksityiskohtia. Jean myönsi Fowlerille jotain “Haamu-Harrista” ja mainitsi jopa mahdollisesti kerran kohdanneensa kyseisen entiteetin itse. Jean Weinerin tarina meni näin: “Eräänä yönä näin, kun jokin ihmeellinen valkoinen hahmo seisoi minun ja mieheni sängyn jalkopäässä. Herätin miehenikin, mutta emme me mitään kuitenkaan kauhistukseltamme saaneet aikaan. Ihmettelimme vain olentoa. Muutaman minuutin katseltuamme tuota ilmestystä, tämä hahmo nousi paikaltaan ja käveli ovesta ulos, pois huoneesta, jonka jälkeen se katosi jäljettömiin. Kokemus tuntui meistä niin aidolta, että hetken luulimme jonkun henkilön murtautuneen kotiimme. Mutta kun jälkeenpäin tutkimme talon, niin emme kuitenkaan löytäneet mitään murtoon viittaavaa.”

Jimin ja Jackin äiti Jean oli täysi skeptikko. Vaikka Jean myönsi nähneensä jotain erikoista makuuhuoneessaan tuona iltana, ei hän kuitenkaan lentäviin lautasiin uskonut niistä kysyttäessä, eikä varsinkaan siihen että hänen rakkaat lapsensa olisivat mukamas päätyneet avaruusolentojen kaappaamiksi. Jimillä ja Jackilla oli myös isoveli Tom, mutta hän ei ollut koskaan elämässään kokenut mitään vastaavaa kuin veljensä.

Jim, Jack, Chuck ja Charlie tekivät kaikki jossain vaiheessa hypnoosisessioidensa jälkeen valheenpaljastustestin ja kaikki neljä läpäisivät testin täysin, mikä todisti, etteivät nuo nel -

Tämän artikkelin kirjoittaja on myös luonut Facebook-ryhmän "Tarinat ja Totuus Maailman salaperäisistä paikoista ja myyteistä".  Hänen elämästään on myös ilmestynyt kirja: Aleksi o letukseton – Erilaisuuden ja avoimuuden kuningasvoimat (kirjoittaja Taina Laane 2020)

jä olleet valehdelleet muistoistaan. Alkoi vaikuttaa siltä, että ei ollut olemassa muuta vaihtoehtoa kuin että tuon nelikon olivat Allagashin luonnonpuistossa oikeasti kaapanneet jotkin muukalaiset.

Vuonna 1993 Raymond Fowler yhdisti muistiinpanonsa hypnoosisessioista kirjaksi nimeltä Allagash Abductions (suom. Allagashin kaappaukset).

J IM , JACK , CHUCK JA CHA r LIE olivat jopa hetken kestävä mediailmiö. He kävivät muutamassa TV-ohjelmassa, mm. The Joan Rivers Talk Show :ssa. Heidän tapauksensa käsiteltiin myös yhdessä Unsolved Mysteries -sarjan jaksossa.

Allagash-nelikko on käynyt myös useissa seminaareissa Yhdysvalloissa puhumassa kokemastaan. 

"Samainen olento oli vieraillut Chuckin luona muutamia kertoja myöhemminkin, lapsuudesta nuoruusvuosien kautta aikuisuuteen asti."

LUUDALLA LENTÄMISEN A-B-C

Mystikon mietteitä

matti K u Ltajo K i

lenTävä muuallakin

TIET ySTI lentävät, sitä vain ei ole turval lisuussyistä koskaan päästy tieteellises ti dokumentoimaan. Olen kirjoittanut aiheesta paljon laajemman selvityksen erään noitalahkon yhteiseen Varjojen Kirjaan (Book of Shadows), mutta tässä artikkelissa julkaistaan siitä vain lyhen netty versio, joka esitetään lisäksi mah dollisimman kansantajuisesti, ilman mitään vaikeaselkoista salatieteellistä termistöä. Onko tämä tekstini sitten kokonaisuudessaan ajateltuna faktaa vai fiktiota, sen voi jokainen lukija tulkita vapaasti oman mielensä ja maailmankatsomuksensa mukaisesti.

Tässä artikkelissa keskitytään vain noitien fyysiseen luudalla lentämiseen,

dessä syvenny lainkaan.

Eräs noituudesta kovasti kiinnostunut henkilö kysyi minulta kerran – kuultuaan että olen aito vihitty noita – että ihanko oikeasti noidat ennen muinoin tekivät kuolleen lapsen rasvasta ja myrkyllisistä yrteistä voidetta, jonka avulla he sitten lensivät öisin ilmojen halki luudalla paikasta toiseen? Vastasin että

kyllä sellainen vanha tarina totta on, mutta nykyisin on olemassa paljon vaarattomampi konsti salaperäisen luutalentotaidon saavuttamiseen…

valmistaa täysikuisena yönä jonkin syrjäisen vuoren huipulla (tai Lapissa tunturin laella) valurautapadassa taikajuoma, johon laitetaan muutamia hullukaalin ja hulluruohon lehtiä, loraus tuoretta lepakon maitoa, kahvikupillinen karhunvirtsaa, ruokalusikallinen mustan kissan sylkeä, teelusikallinen etananlimaa, kaksi valkoisen kyyhkysen siipisulkaa, kolme jäniksen papanaa, litran verran

lumihangesta otetuista suden jalanjäljistä sulatettua vettä ja kourallinen eläviä kekomuurahaisia. Muinaisessa reseptissä mainittuja saniaisen kukkia ei tarvitse välttämättä lisätä joukkoon. Juoma kuumennetaan kiehuvaksi katajanoksanuotiolla, ja sitä sekoitetaan itsestään kuolleen korpin jaloista tehdyllä vispilällä. Laimennusaineena voidaan käyttää vahvaa punaviiniä tai kirkasta paloviinaa, jotta annoksesta saadaan tehdyksi noin kahden litran suuruinen. Sekoittamisen aikana lausutaan keskittyneesti (pataan tuijottaen) neljä kertaa: ”Kevyenä kuin höyhen, vapaana kuin tuuli, kohotkoon luutani taivaisiin. Itään, länteen, pohjoiseen ja etelään se minua käskystäni kuljettakoon!”

TAIKAJU o MAN erikoisten valmistusainesten hankkiminen on noidalle voimakas psyykkinen prosessi, jonka aikana kasvatetaan muun muassa tahdonvoimaa ja periksiantamatonta taistelutahtoa. Jos kaikki ainekset olisivat helposti otettavissa kuin apteekin hyllyltä, ei vaikutus olisi läheskään samanlainen. Vaativassa luudan loihtimistilanteessa ei ole suinkaan kysymys minkäänlaisesta kiusantekemisestä, vaan pikemminkin noidan positiivisesta henkisestä karaisemisesta tulevaisuuden vastatuulten kestämistä varten…

Sitten valmista taikajuomalitkua juodaan (tinapikarista hörppien) niin paljon kuin sielu sietää, täysikuun valossa alastomana seisten ja luudanvarresta toisella kädellä tukevasti kiinni pitäen. Pakollinen juoman alas nielty minimimäärä on kolme täyttä pikarillista, mutta suositeltavaa on

juoda koko pata kerralla tyhjäksi. Jos noitia on paikalla loihtimassa luutiaan enemmän kuin yksi, juoma-annos valmistetaan samassa suhteessa suuremmaksi henkilöiden lukumäärän mukaan. Valmistusainereseptin koostumusta ei saa muuttaa millään tavalla toisenlaiseksi. Koska tilanne vaatii kokonaisuudessaan suurta keskittymistä asiaan, ei kovin monen hengen

syy ilmassa yhtä hyvin kuin hoikkakin, opittuaan ensin jalon luutalentotaidon niksit ja kikat. Mahdollinen korkeanpaikan kammokin kyllä vähitellen paranee, kun lentotaito vahvistuu.

Lo IHDITTU luuta on luotettava menopeli, joka ei mene epäkuntoon kesken lentämisen, ja se sopii kulkuvälineeksi yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Lapsilta sen käyttäminen on kuitenkin kokonaan kielletty, eikä lapsille saa opettaa muutenkaan mitään voimallisia taikoja. Vasta sen kehitysvaiheen jälkeen, kun kaikki takimmaiset viisauden hampaat ovat kasvaneet suuhun, ovat ihmisen henkiset valmiudet varsinaiseen noitakoulutukseen olemassa.

luudan loihtimiskokousta kannata kuitenkaan käytännön syistä yhdellä kertaa järjestää.

Vaikka voimajuoma maistuisi kuinka pahalle, oksentaa ei saa, eikä edes sylkäistä, koska muuten luutataika ei toimi. Jokaisen juomatipan täytyy pysyä sisällä. Pissallakin saa käydä pusikossa vasta taikarituaalin jälkeen, siis hieman keventämässä lentopainoaan. Mitään ylimääräistä tavaralastia ei kannata muutenkaan pitää mukana lentoharjoitusten aikana. Ihmisen oma elopaino ei kuitenkaan vaikuta asiaan, joten lihava noita py-

Umpikännissä ei pidä luudalla koskaan lentää, ettei satu mitään vaarallisia kolareita. Luuta nimittäin lentää aina sinne, minne noita sen sanoillaan tai ajatuksillaan käskee menemään, tavallaan siis telepaattisesti ohjautuen. Tutut ja paljon käytetyt lentoreitit luuta muistaa hyvin, joten jos sille sanoo vaikka jossain kaukaisessa kaupungissa että ”vie miut kottii”, niin luuta lentää suoraan noidan kotiovelle, samantapaisesti kuin kirjekyyhkynen osaa lentää mistä tahansa paikasta tarkasti omaan kotilakkaansa. Jos päihteet ovat sekoittaneet noidan mielen ja ajatusmaailman, silloin luuta ei todennäköisesti ymmärrä mihin pitäisi lentää, joten ajatukset kannattaa pitää luutalennossa aina mahdollisimman kirkkaina ja puhe selväsanaisena. Päämäärätietoisuus on hyvin tärkeää. Muillakin tavoin taikaluuta on jatkuvasti noidan käskyläinen. Sen voi

esimerkiksi komentaa lakaisemaan noidan kotimökin lattian puhtaaksi pölystä ja roskista. Luuta kuitenkin ymmärtää ja tottelee vain sen oikeaa alkuperäistä omistajaa, ei ketään toista ihmistä, vaikka hän olisi kuinka mahtava velho. Noita voi myös puhdistaa kotinsa energiat luutaa omin käsin käyttämällä, huiskimalla sillä ilmaa huoneiden sisätiloissa ja ”lakaisemalla” huonot energiat tällä tavoin ulos koko talon ilmatilasta. Maagisen työskentelyn apuvälineitä on toki olemassa monia muitakin, mutta luuta on käytännössä yksi parhaista sellaisista.

No niin, siirrytään vielä takaisin luudan lentokuntoon loihtimiseen…

TAIKAJU o MAN nauttimisen jälkeen osoitetaan kyseisellä lentovarsiluudalla vuorotellen neljään pääilmansuuntaan, aloittaen idästä, ja pyöritään siis samalla hitaasti myötäpäivään ympäri. Jokaisen ilmansuunnan kohdalla huudetaan kovalla noitamaisella äänellä taikasanat: AHDA-WANA-KOONA-KETUR-TAMA-SETU! En viitsi kertoa mitä tämä muinaisegyptinkielinen lause tarkoittaa suomeksi, koska se on niin hirmuisen härski. Loitsu kuitenkin tehoaa, vaikkei huutaja sen merkitystä ymmärtäisikään. Vaikutuksen salaisuus on loitsusanojen äänirytmissä ja oikeassa lausumisessa, joten kannattaa kokeilla erilaisia sanojen painotuksia ja lausumistapoja.

Sen jälkeen luutaa hierotaan joka puolelta metsäjäniksen valkoisella talviturkkinahalla, jossa ei saa olla yhtäkään ruskeaa kesäkarvaa. Sitten nahka heitetään katajapuunuotioon palamaan ja luuta savustetaan vielä perusteellisesti saman jäniksennahan kitkerän tuoksuisella savulla.

Lopuksi luuta nostetaan kaksin käsin pystyyn taivasta kohti ja pyydetään siihen kuuluvalla äänellä kuun valovoimaa, pohjantähden loistetta, komeettojen kirkkaita pyrstöjä ja siriustähden värikkäitä säteitä… Jokaisen oma asia on, minkälaisia jumaluuksia tai muita henkiolentovoimia kutsuu samassa tilanteessa avukseen.

No IN tunnin kuluttua tästä noita voi aloittaa ensimmäisen lentoharjoittelun luutansa kanssa. Taikajuoman vaikutus on silloin saavuttanut huippunsa hänessä. Vaatteita ei saa tämän tunnin odotteluajan kuluessa pukea päälle lainkaan, vaan pitää olla jatkuvasti aivan alastomana ulkona kuun valossa, siis samalla tavalla kuin aurinkoa ottaisi, vaikka ottaakin kuuta. Meditoida tietysti voi, mutta tarkoitus on saada suoraan iholle mahdollisimman paljon täysikuun valoenergiaa.

Tämän kaiken jälkeen sitten vaan luudanvarrelle istumaan ja menoksi... Opettelemaan tehokkaita kiihdytyksiä, tasaisia jarrutuksia ja turvallisia

vauhtikaarroksia, sekä myöhemmin myös varsinaista joka sään taitolentoa. Alku on aina hankalaa, mutta harjoittelu tekee mestarin myös luudalla lentämisessä. Vaikeinta onkin tehdä näennäisesti mahdottomasta asiasta mahdollinen, mutta kun sen kynnyksen pystyy omassa mielessään kerran kunnolla ylittämään, pystyy jatkossa helpommin ylittämään monia muitakin täysin mahdottomilta näyttäviä esteitä.

K E rr AN tehtyä lentotaikaa ei tarvitse enää koskaan sen jälkeen toistaa, jos noita kykenee saman yön aikana pysymään ilmassa edes muutaman pyrähdyksen verran, putoamatta päistikkaa alas maahan. Kovin korkealle ilmaan ei kannata alkuvaiheessa pyrkiä pääsemään, ennen kuin tietty tekniikka on opittu. Luudan hallinta ja maaginen lentotaito yleensäkin vaativat aluksi varsin paljon käytännön harjoittelua, eikä esimerkiksi tahaton puihin tai rakennuksiin törmäileminen ole lainkaan harvinaista. Moni noita on ensimmäisinä lentotunteinaan löytänyt itsensä yhtäkkiä vaikkapa kuusenlatvasta roikkumasta tai kirkon kellotapulista keikkumasta. Kypärän käyttöä suositellaankin sen vuoksi lämpimästi, eikä muistakaan turvavarusteista haittaa ole. Luudissa kun ei käytetä törmäyksissä itsestään laukeavaa turvatyynymekanismia, ja laskuvarjon käyttö on ehdottomasti kielletty, koska se voi levälleen auenneena tarttua vauhdissa kiinni mihin tahansa ympäristön kiinteään esteeseen ja aiheuttaa nopeasti kiristyessään vaarallisen äkkipysäyksen.

A IVAN kuten lentokoneella lennettäessä, samoin luudalla lentämisessäkin on pehmeä maahan laskeutuminen kaikkein vaikeinta, sujuva ilmaan nouseminen toiseksi vaikeinta ja varsinainen korkea ilmalento helpointa.

"Vaikka luudalla lentäminen onkin samaan aikaan sekä maagista tiedettä että taikuuden taidetta, se ei silti ole kaikelle kansalle tarkoitettua julkista sirkusviihdettä."

Luudan rakenteella ei ole asiassa suurta merkitystä, kunhan se vain kestää jotenkuten kasassa ja on luonnontuotteista valmistettu. Polttoainetta luutaan ei tarvitse tankata, koska lentoenergiana toimii luonnosta maagisesti vapautettu saasteeton sähkömagnetismi. Samantyyppistä lentovoimaa käytetään myös ufoissa eli lentävissä lautasissa, mutta noitien taikaluudissa se hyödynnetään lentolaitteen fyysisiin ominaisuuksiin soveltuvassa laimennetussa muodossa. Liian suuri voima-annos rikkoisi luudan ja voisi olla muutenkin haitallista, esimerkiksi ylisuuren keskipakoisvoiman ja hallitsemattoman massan hitauden vuoksi.

Lentoasento on periaatteessa vapaamuotoisesti valittavissa, eikä aina suinkaan tarvitsekaan istua luudan varren päällä. Riittää kun noita pitää kädellään kiinni luudasta ja käskee sen lentää johonkin tiettyyn suuntaan tai paikkaan, vaikka olisi itse sillä hetkellä leijumassa luudan sivulla tai alapuolella. On myös mahdollista laittaa itsensä turvaköydellä tai vaikka käsiraudoilla kiinni luudanvarteen, ettei vahingossakaan pääse irtoamaan siitä. Varsinkin ukonilmalla lennettäessä mahdollisesta salamaniskusta johtuneen syöksykierteen nopeassa oikaisussa turvaköydestä voi olla paljonkin apua. Salaman tuleen sytyttämä varsiluuta sammuu yleensä itsestään lentovauhdin ja vesisateen lisääntyessä. Piloille kärventyneet puuosat on helppo vaihtaa myöhemmin uusiin.

oN o LEMASSA eräs tietty puolijalokivilaji, jonka kappale luutalentäjällä täytyy aina olla matkassa mukana; joko taskussa, kaulariipuksessa, repussa tai jossain muualla. Se toimii energeettisenä voimamuuntajana, ja ilman sitä lentäminen saattaisi jopa kokonaan epäonnistua. Kyseinen kivilaji ei ole maaplaneetalla harvinainen

ja samoilla alueilla missä sitä eniten esiintyy, on myös yleensä tehty kaikkein eniten ufohavaintoja. Kivilajin voimavaikutus säteilee maakerrosten läpi avaruuteen asti. Noidat nimittävät tuota kiveä ”lentokiveksi” ja eräs etninen heimokansa nimittää samaa kiveä ”jäätyneeksi valoksi”. Kivimagiassa sillä on myös tärkeä käyttötarkoitus muun muassa tulevaisuuden ennustamisessa ja henkisten energioiden tasapainottamisessa.

Kiven virallinen nimi on kuitenkin periaatteessa julkinen salaisuus, joten se jääköön tässä yhteydessä mahdollisten väärinkäytösten vuoksi paljastamatta, koska esimerkiksi nykyaikainen innovatiivinen sotateollisuus voisi olla sen maagisista taistelusovellutuksista erittäin kiinnostunut. Kyseessä EI OLE kuitenkaan Teräsmies-sarjakuvalehdissä esiintyvä, ja saman supersankarin lentämistä haittaava mineraali, eli ulkoavaruudesta tullut vihreä kryptoniitti-meteoriitti.

L UUDALLA lentämiseen liittyy tietysti vielä muitakin ”henkimaailman hommia”, joita ei voi edes tällaisen maailman parhaan rajatietolehden sivuilla julkisesti kertoilla. Tietyt noituuden sisäpiiriasiat ovat nimittäin hyvin tarkasti varjeltuja tietoja kaikilta ulkopuolisilta. Muinaisina aikoina niitä paljastanut noita voitiin jopa tappaa muiden noitien toimesta, syytettynä törkeästä petturuudesta. Sellainen tulkittiin lähes yhtä pahaksi asiaksi kuin paikallisen noitapiirin tai jonkin salaisen jumalkultin jäsenten nimien paljastaminen.

Maailmankaikkeudessa on olemassa suuria luonnonvoimiin liittyviä salaisuuksia, mutta ahne ja itsekäs ihmiskunta ei ole vielä pitkään aikaan valmis niistä tarkemmin tietämään. Seitsemää suurta luomakunnan sinettiä ihmiskunta ei koskaan pystyisikään murtamaan auki. Niin suuri valta olisi

nykyisen kunnianhimoisen tiedeyhteisön käsissä aivan liian vaarallinen, varsinkaan kun nykytiede ei vielä edes hyväksy päivänselvää henkimaailman olemassaoloa.

Vaikka luudalla lentäminen onkin samaan aikaan sekä maagista tiedettä että taikuuden taidetta, se ei silti ole kaikelle kansalle tarkoitettua julkista sirkusviihdettä. Siksi se tulee ainakin toistaiseksi pysymään vain synkkien takametsien vanhakantaisena ilmaurheilulajina, jota harjoitetaan etupäässä tähtikirkkaina täydenkuun öinä, medialta tarkasti salassa. Noitien ominaisuuksiinhan kuuluu perinteisesti pysytteleminen tavallisen yhteiskunnan rauhattoman hulinan ulkopuolella ja samalla muutenkin mahdollisimman huomaamattomina.

J ULKISILLA paikoilla tai työelämässä tosinoidat eivät erotu muista ihmisistä yleensä millään tavoin, mutta kotioloissa ja harrastuksissa tilanne on sitten aivan toinen, kun maaginen elämäntapa saa näkyä vapaasti turvallisen tutussa ympäristössä, jossa ei ole vaaraa saada epäilyttävän kylähullun mainetta. Varsinkin pienemmillä paikkakunnillahan sellainen vaara on tunnetusti aina olemassa.

Salaperäisyys on aina aiheuttanut noidille muiden ihmisten taholta harmia, mutta salatiede on salatiedettä, eikä sille asialle mitään voi. Noidat kuuluvat käytännössä normiyhteiskunnan ulkopuoliseen pieneen rajatietomarginaaliin, jossa tapahtuu sellaisia yliluonnollisia asioita, jotka täytyy turvallisuussyistä edelleen salata muilta ihmisiltä. Jos kuitenkin aavistelet tietäväsi, missä esimerkiksi paikallisten mustakaapuisten noitien syrjäinen luutalentokenttä voisi sijaita, sinun varmaan kannattaa mennä seuraavan täydenkuun aikaan sen lähistölle avoimella mielellä hiiviskelemään…

Jo S pidät luudalla lentämistä edelleen täytenä hullutuksena, niin muistathan että vain pari kolme vuosisataa sitten sekopäisenä seinähulluutena olisi pidetty myös vaikkapa internettiä, älypuhelinta, tietokonetta, digikameraa, levysoitinta, radiota, tele -

visiota, lentokonetta, sähköautoa, laservaloa, avaruusrakettia tai atomivoimalaitosta. Silloin mitään sellaista ei ollut vielä keksitty, mutta tänä päivänä niiden olemassaoloa ei kukaan epäile. Ne kaikki ovat nykyajan ihmisille suorastaan itsestäänselvyyksiä.

Ehkäpä jonakin kaukaisena tulevaisuuden päivänä yleisesti hyväksytty asia voisi olla myös luonnon sähkömagneettisuudella toimiva lentävä luuta tai ilmassa leijuva auto, jolla voisi matkustaa salamannopeasti paikasta toiseen. 

Maagista aikaa, joulun taikaa! www.rajatieto.fi

Osoittaaksesi erityistä tukea, olet tervetullut liittymään Rajatiedon Yhteistyön jäseneksi. Jäsenenä pääset nauttimaan rahanarvoisista eduistamme. (Jäsenmaksu 20€ vuosi + liittymismaksu 1€). Lisätietoja: www.rajatieto.fi/tuote/vuoden-henkilojasenyys-rty/