1 minute read

Pääkirjoitus - Anni Kultajoki

Anni Kultajoki

Anni Kultajoki

Ensimmäiset askeleet, ensimmäiset sanat. Ensimmäiset sydänsurut ja pettymykset... Olisitko valinnut syntymää, jos tietäisit etukäteen, miten vaikealta tuntuvia kokemuksia elämä tulee tarjoamaan? Vastapainona on tietenkin niitä hyviä kokemuksia, onnistumisia, rakkautta ja tyytyväisyyttä elämään.

Advertisement

Mutta jos suhteuttaisimme näihin hyviin puoliin tiedostamisen, että meidän tulee oppia puhumaan, kävelemään, elämään täysin uudessa maailmassa... Kenties olisimme valinneet olla syntymättä ihmiskehoon ja pysyneet turvallisesti henkimaailmassa, vailla näitä koettelemuksia ihmiskehossa – riippumatta siitä, miten vahvoja kokemuksia ne ihmiselämän hyvät asiat ovat.

Liian usein jämähdämme mukavuusalueellemme, vaikka sisimmässämme suorastaan huudamme kasvua ja muutosta. Me odotamme, että tapahtuisi jotakin, joka kääntäisi kenties merkityksettömältä tuntuvan elämän oikeille raiteilleen, mutta harvoin olemme itse valmiita tekemään mitään tämän muutoksen eteen, eli siis ottamaan vastuuta kasvustamme ja sitä myötä elämästämme. Monet tyytyvät elämään unelmissa, mutta ei elämään unelmaansa. Meitä estää pelko; pelko epäonnistua, pelko saada tuomitsemista, pelko olla huonompi kuin muut. Niinpä jäämme rannalle odottamaan, katsellen haikeana horisonttiin, että "ehkäpä tänä vuonna kaikki vielä muuttuu paremmaksi".

Mutta tapahtuakseen asiat vaativat energiaa, asiat vaativat konkreettista muutosvoimaa. Se voima meidän täytyy löytää itsestämme, ja suunnata se haluamaamme muutokseen. Sinun tulee uskoa itseesi, vaikka kukaan muu ei uskoisi. Sinä voit tehdä sitä, mitä tunnet merkitykselliseksi, vaikka muiden mielestä se ei sitä olisikaan. Meillä ihmisillä on hurja luovuuspotentiaali, jokaisella omanlaisensa ja se on tarkoitettu toteutettavaksi. Yksikään suuri asia ei ole tapahtunut mukavuusalueelta käsin ja kaikki suuri on alkanut pienestä.

Ääretön-lehden taival täyttää ensi vuonna jo viisi vuotta. Ensimmäistä numeroa tehdessäni, en vielä osannut odottaa, että meillä tulisi olemaan oma painettu lehti (alunperin oli suunnitteilla vain verkkolehti) ja että tuhannet lukijat löytäisivät tämän äärelle. Matka on ollut erittäin mielenkiintoinen ja miellyttävä. Kiitos teille lukijoille tuestanne ja mielenkiinnostanne tätä julkaisua kohtaan. Lupaan teille, että Äärettömästä kehittyy entistäkin parempi ja kiinnostavampi lehti! Näin uudenvuoden alla haluan kiittää myös lehden kirjoittajia – teitä, jotka olette olleet mukana jo pidemmän aikaa, sekä teitä, jotka olette antaneet panoksenne tänne vaikka vain kerran.

Jos Rajatiedon Yhteistyön hallituksen jäsenet eivät olisi uskoneet lehti-ideaansa tai alkaneet epäröimään, kannattaako vai eikö kannata, ei Ääretöntäkään olisi syntynyt. Lähdimme vaan toteuttamaan tärkeältä ja hyvältä tuntuvaa ajatusta käytäntöön – ja tässä sitä ollaan.

Joten, vaalikaa merkityksellisyyttä elämässänne, seuratkaa unelmianne ja uskaltakaa rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle – siellä on nimittäin paikka, jossa ihmeet todella alkavat tapahtua.

Ihmeellistä joulunaikaa ja onnea uuteen vuoteen!