Issuu

Raisio tiedottaa 3/2026

Syksyllä rakennetaan kiertotietä.

Ainolle, Leolle ja Eetulle pyöräily on osa arkea.

Raisio tiedottaa Raisio tiedottaa on kaupungin asukaslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2027. Lehti jaetaan jokaiseen raisiolaiseen postiluukkuun. JULKAISIJA Raision kaupunki Nallinkatu 2 PL 100, 21201 Raisio kirjaamo@raisio.fi p. 02 434 3111 PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Mirkka Ruohonen TAITTO KMG Turku KANSIKUVA Regina Pansin PAINO NewPrint Oy, Raisio PAINOSMÄÄRÄ 14 750 kpl ISSN 2342-0820 (painettu) ISSN 2342-0839 (verkkojulkaisu) JAKELU Lounais-Suomen Tietojakelu Juttuideoita voi lähettää osoitteeseen: raisio.tiedottaa@raisio.fi. issuu.com/raisio

PÄÄKIR JOITU S

Laadukasta varhaiskasvatusta kasvavan kaupungin lapsille ja perheille

aupunkimme kasvu korostaa varhaiskasvatuksen keskeistä roolia ja tarvetta vastata muuttuviin tarpeisiin oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Palveluverkko on monipuolinen, sillä kaupungissa toimii päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja ja perhepäivähoitajia, ja kokonaisuutta täydentävät yksityiset päiväkodit ja yksityinen perhepäivähoito. Vaikka paikkoja on tarjolla, kaikki perheet eivät aina saa ensisijaisesti toivomaansa varhaiskasvatuspaikkaa. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, että yhä useampi perhe saa tarpeitaan vastaavan ratkaisun. Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään suunnitelmallisesti arvioinnin ja huoltajapalautteen avulla, jotta voidaan tunnistaa vahvuuksia, kehittämiskohteita ja tukea lasten hyvinvointia sekä kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen kehittämisohjelmat ovat keskeinen osa laadun varmistamista. Lyömättömän hyvä varhaiskasvatus -ohjelmaa on pilotoitu useissa päiväkodeissa vahvistamaan erityisesti pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja jo varhaisessa vaiheessa. Kehittämisohjelmiin kuuluu myös luontopainotteinen varhaiskasvatus, jossa luonto on osa päivittäistä toimintaa ja oppiminen tapahtuu leikin, liikkumisen ja tutkimisen kautta. Molemmat toimintamallit on tarkoitus vakiinnuttaa vähitellen osaksi koko varhaiskasvatuksen arkea. Tulevalla toimintakaudella pilotoimme kahdessa päiväkodissa uintiharjoittelua viisivuotiaille, jotta uimataidon oppimista voidaan tukea jo varhaisemmassa vaiheessa. Esiopetuksen aloittavien lasten uinnit toteutetaan jatkossakin osana esiopetusta. Syksyn alussa esikoululaiset saavat henkilökohtaiset kirjastokortit, joiden tavoitteena on tukea lukutaidon kehittymistä, kannustaa lukemaan ja tehdä kirjaston käytöstä luonteva osa arkea. Lisäksi esiopetukseen ja perusopetuksen yhteistyönä otetaan käyttöön poissaolomalli, jonka tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä poissaolojen kertyessä ja pohtia keinoja lapsen tukemiseen. Samalla pyritään vahvistamaan kouluun kiinnittymistä toimintakulttuurin keinoin, jotta jokainen lapsi kokee kuuluvansa joukkoon. Kasvun myötä varhaiskasvatus on jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää joustoa niin palvelujen, tilojen kuin henkilöstön osalta. Samalla turvataan lasten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut tunnistamalla tuen tarpeet ajoissa ja vahvistamalla osallistavaa arkea. Näin kaupungista kehittyy entistä parempi paikka lapsille kasvaa ja oppia.

NINA ALI-KESKIKYLÄ VARHAISKASVATUSJOHTAJA

Käyntiosoite: Nallinkatu 2 Postiosoite: PL 100, 21201 Raisio

raisio.fi

RAISIO TIEDOT TAA 2

21 Sisältö 6 7 8

Liiku lähellä!

3/2026

Lasten koulumatkapyöräily tuo vapautta arkeen Huomio hulevesiin Raisio on siisti – tontinomistajan ja -haltijan velvollisuudet Liikuntasuunnittelijan jokainen työpäivä on erilainen

9 Yhdessä lapsen parhaaksi 10 Raisio kehittää tulevaisuutta 11 E18 Raision keskusta -tiehanke voi ilmaista 12 Ikebanassa itseään kukkien välityksellä

KULTTUURI JA KIRJASTO

18 Kirjaston asukasilta Tervetuloa lukemaan kirjaston lukukoira Kädille Kirjavinkkejä aikuisille

19 Maaginen digiharmonikka Ukraina-toimittaja Martinsaliin POC-lukupiiri vierailee kirjastossa Kirjaston aukioloajat HYVINVOINTI

kaiken 23 Liikkumista kuntoisille sisällä ja ulkona Liikettä ja kulttuuria kirjastolla NUORET

kaupungilla 24 Kesätyöt kesänuorten silmin ja nuorisopalve25 Liikuntaluiden viestijä esittäytyy RAISIO-OPISTO

Raisio-opiston 26 Tutustu kursseihin ja luentoihin

Lukiolaisille tietoa 20 turvallisesta seurustelusta LIIKUNTA

Harkon uudessa näyttelyssä 16 Museo tuo seuraa 21 Ystäväpiiri tutustutaan paikallishistoriaan. ja rohkeutta arkeen

17 Raision risteykset

Raisio-opiston ikebana-kurssilla voi oppia ja innostua

KOTI JA KAUPUNKI

Risteys 60- ja 70-luvuilla

liikkeelle Let's 22 Rennosti Go Liiku -porukalla Ryhmäliikuntaneuvonta

RAISIO TIEDOT TAA 3

Tulevia tapahtumia s. 13–15

KOT I JA K AUP UNK I

Lasten koulumatkapyöräily tuo vapautta arkeen TEKSTI JULIA VENHO KUVA REGINA PANSIN

asten omatoiminen koulumatkapyöräily voi helpottaa koko perheen arkea. Raisiolaisille Ainolle, Eetulle ja Leolle pyöräily on ollut luonnollinen osa päivittäistä liikkumista jo pienestä pitäen. Viiden kilometrin koulumatka suuntaansa taittuu pyörällä noin 20–30 minuutissa. Koulumatkapyöräily on ollut toimiva vaihtoehto ja arki helpottuu, kun lapset voivat kulkea itse koulumatkansa. – Lapsilla on niin paljon energiaa ja sitä on hyvä käyttää hyödyksi matkustamiseen, perheen isä Ville toteaa. Aino on pyöräillyt toisesta luokasta eteenpäin ja Eetu ensimmäisen luokan keväästä kuten myös Leo. Lapset kulkevat koulumatkaa pääsääntöisesti keskenään.

Turvallisuus on tärkeää Lasten koulumatkaa on alkuun harjoiteltu yhdessä. Reitti on helppokulkuinen eikä vaarallisia kohtia juurikaan ole. Matkan varrella on useampi alikulku ja tie täytyy ylittää vain muutamassa kohdassa. Turvallisuudesta pidetään huolta. Kaikilla lapsilla on kypärät, pimeään aikaan pyörissä on valot ja pyörät ovat huolletut. Myös hyvä reppu ja sopiva vaatetus on tärkeää. Sää ei yleensä ole este ja koulumatkaa poljetaan myös talvisin. Aamuisin on usein mahdollista saada kyyti kahdeksaksi. – Välillä, kun on todella liukkaat kelit ja lunta on paljon, niin silloin yritetään järjestää kyyti, perheen äiti Elina kertoo. Ville lisää, että täytyy myös olla luottoa omiin lapsiinsa.

Pyörä on kovassa käytössä myös vapaa-ajalla Kaikilla lapsilla on harrastuksia ja harrastuksiin kuljetaan osittain pyörällä, ja samalla liikunta tulee osaksi arkea lähes huomaamatta. – Aino polkee ajoittain Artukaisiin hevostallille. Matkan pituus on noin 7 kilometriä, Ville kertoo. Ainon mielestä matka kuluu nopeasti, pyöräileminen on kivaa ja tehokas tapa liikkua. Aino kertoo, että hän pyöräilee viikon aikana keskimäärin noin 40–60 kilometriä. – Eetu polkee välillä kavereiden kanssa heittämään frisbeetä tai jalkapallotreeneihin ja Leo kavereille, Elina jatkaa. Perheen vanhempien mukaan lapsia kannattaa kannustaa liikkumaan pienestä pitäen. Vanhemmat ovat huomanneet aktiivisen liikkumisen vaikutukset myös harrastuksissa. Pyöräily on paljon muutakin kuin tapa päästä paikasta toiseen. Se vahvistaa kuntoa, kehittää tasapainoa ja samalla lapsi saa raitista ilmaa, virkistyy ja oppii liikkumaan omatoimisesti. Tällöin myös uni ja ruokakin maistuu paremmin. Kun pyöräily ja muu arkiliikunta ovat osa jokapäiväistä elämää, liikunnasta tulee luonteva ja mieluisa osa arkea, josta hyötyvät niin lapset, vanhemmat kuin ympäristökin.

RAISIO TIEDOT TAA 4

Raision kaikki peruskoulut ovat mukana Liikkuva koulu -toiminnassa. Liikkuva koulu on ollut osa hallitusohjelman toteutusta vuodesta 2009 ja sen tavoitteena ovat aktiivisemmat sekä viihtyisämmät koulupäivät. 1.8.2026 voimaan tullut perusopetuslain muutos velvoittaa esi- ja perusopetuksen edistämään liikunnallista elämäntapaa.

KOTI JA KAUPUNKI

Eetulle, Ainolle ja Leolle pyöräily on ollut tuttua puuhaa jo ihan pienestä pitäen.

RAISIO TIEDOT TAA 5

KOT I JA K AUP UNK I

Huomio hulevesiin – kiinteistönomistajan vastuut TEKSTI SUSANNA VÄINÖLÄ KUVA REGINA PANSIN

Lisätietoa hulevesistä Valonia.fi Raision rakennusjärjestys

Suositus mitoitukseen: 1 m³ viivytystä / 100 m² läpäisemätöntä pintaa Hulevesien johtamiseen yleiseen järjestelmään tai avo-ojaan tarvitaan järjestelmän haltijan lupa. Johtaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai kadun käyttäjille. Huom! Hulevesiä ei saa johtaa katu- tai muulle yleiselle alueelle.

Avo-ojat Avo-ojia tai rajaojia ei saa täyttää ilman selvitystä vaikutuksista. Täyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa oman tai naapuritontin hulevesien johtamiselle.

Kiinteistönomistajan vastuut – tiivistetysti

ulevedet ovat osa kaupunkien vesikiertoa. Rakennetussa ympäristössä sade- ja sulamisvedet eivät pääse imeytymään maaperään, vaan valuvat pinnoilta, kuten asfaltilta, hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo sademäärän lisääntymisessä, rankkasateiden yleistymisessä sekä hulevesijärjestelmien kapasiteetin ylittymisessä yhä useammin, lisäten näin kaupunkitulvien riskiä.

Hulevedet tontilla Kiinteistön omistaja vastaa omalla tontilla muodostuvien hulevesien hallinnasta sekä rakennuksen perustusten kuivatuksesta. Katoilta kerääntyvät vedet muodostavat yleensä suurimman yksittäisen osan tontin hulevesien määrästä. Näin ehkäiset hulevesien syntymistä • Suosi läpäiseviä pintoja • Suunnittele piha niin, etteivät vedet valu naapurin puolelle • Hyödynnä kasvillisuutta ja tontin luonnontilaisia alueita veden imeyttämiseen ja haihduttamiseen

Hulevesien käsittely tontilla Tontille on rakennettava hulevesien ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä. Lähtökohtana on, että vedet imeytetään kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat eikä siitä aiheudu kosteusvauriovaaraa. Imeyttäminen edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuunnitelmaa. Rakentamislupahakemukseen on liitettävä selvitys hulevesijärjestelmästä (rakentaminen tai olemassa oleva järjestelmä sekä sen riittävyys ja toimivuus).

Jos vettä ei voi imeyttää Ne hulevedet, joita ei imeytetä tontilla, johdetaan viivyttämällä yleiseen hulevesijärjestelmään. Ensisijaiset ratkaisut: • painanteet • viivytysaltaat • muut luontopohjaset ratkaisut Toissijainen ratkaisu: • maanalainen viivytys

RAISIO TIEDOT TAA 6

Tonttiliittymän ojarumpu • Kiinteistön haltijan vastuulla • Vähintään Ø 300 mm ja riittävän suuri veden johtamiseen • Koskee myös ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliä Liittyminen hulevesiviemäriin • Pakollista huleveden viemäröintialueella, jos hulevesiviemäriverkosto on rakennettu Hulevedet eivät kuulu jätevesiviemäriin • Kuormittavat turhaan puhdistamoa • Nostavat jäteveden käsittelykustannuksia

Muista myös tämä: puhdas kaivo toimii! Kiinteistön haltijan tulee pitää oman tonttinsa kohdalla olevat sadevesikaivojen ritilät puhtaina lehdistä, roskista, lumesta ja jäästä, jotta vesi pääsee virtaamaan viemäriin.

KOTI JA KAUPUNKI

Raisio on siisti Tontinomistajan ja -haltijan velvollisuudet TEKSTI RAISION KAUPUNKI KUVA VEERA SALAKARI

iinteistön omistajan vastuulla on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena. Tämä tarkoittaa, että ajoradalle, kevyen liikenteen väylälle ja jalkakäytävälle kertynyt lika, lehdet, roskat, rikkaruohot ja irtonaiset esineet tulee poistaa kiinteistön rajasta kadun keskiviivaan saakka – kuitenkin enintään 15 metriä (tai enintään 24 metriä, jos katualueella on istutusalue).

Pidä kasvillisuus kurissa Tontin omistajan tulee poistaa katualueelle kasvaneet pensaat ja puiden oksat. Liiallinen kasvillisuus voi: • heikentää liikenneturvallisuutta • haitata kunnossapitoa • estää katuvalaistuksen toimivuutta

Kasvillisuus ei saa muodostaa näkemäestettä kadulle tai tielle. Lisäksi kasvit on pidettävä kokonaan oman tontin puolella – myös oksat ja juuret. Tontin rajan sijainnin voi tarkistaa kaupungin karttapalvelusta (esim. ilmakuva 2023-taustakartta).

Siisteys ulottuu tontin ulkopuolelle Tontin rajasta enintään kolmen metrin etäisyydelle ulottuva viherkaista ja oja tulee pitää siistinä. Tämä koskee myös nurmen leikkuuta. Lika ja roskat tulee poistaa hulevesikaivojen kansiritilöiden päältä, jotta vesi pääsee virtaamaan. Myös ojarumpujen tukkeutuminen tulee estää poistamalla roskat ja muu sinne kertyvä aines.

RAISIO TIEDOT TAA 7

Tiivistetysti – nämä kuuluvat vastuullesi • Jalkakäytävän ja katualueen siisteys tontin kohdalta • Katualueelle ulottuvan kasvillisuuden poistaminen • Kasvillisuuden pitäminen omalla tontilla • Viherkaistan ja ojan hoito (enintään 3 m tontin rajasta) • Hulevesikaivojen ja ojarumpujen puhtaanapito

KOT I JA K AUP UNK I

Liikuntasuunnittelijan jokainen työpäivä on erilainen Liikuntasuunnittelija Saima Kokkosen työpäivät koostuvat monipuolisista työtehtävistä ikäihmisten liikkumisen parissa.

TEKSTI JULIA VENHO KUVA REGINA PANSIN

aision kaupungin liikuntasuunnittelija Saima Kokkonen työskentelee erityisesti ikäihmisten parissa. Kokkonen on koulutukseltaan fysioterapeutti. Hän tuli Raision kaupungille vuonna 2022. Kokkonen oli alkuun hanketyöntekijänä. Hän kertoo viihtyneensä kaupungilla hyvin. – Se innostaa ja tuntuu merkitykselliseltä, kun tässä työssä pääsee työskentelemään ihmisten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden parissa, Kokkonen kertoo. Kokkonen koordinoi muun muassa aikuisten liikuntaryhmiä, joissa pääsääntöisesti ikäihmiset liikkuvat. Hän muistelee, että viime vuoden aikana liikuntaryhmiä oli hieman alle 100 ja niissä liikkui reilu 1000 ihmistä.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti Ikäihmisten tapahtumia järjestetään Kokkosen mukaan usein yhteistyössä eläkeläisyhdistysten kanssa. Järjestöjen jäsenten kautta tavoitetaan ihmisiä mukaan toimintaan. Tapahtumia suunniteltaessa täytyy miettiä esimerkiksi saavutettavuutta ja esteettömyyttä, jotta myös liikuntarajoitteiset pääsevät mukaan. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös oman liikuntatiimin sisällä ikäryhmästä riippumatta. – Jokaisella liikuntasuunnittelijalla on oma ikäryhmä, josta vastaa, mutta autamme toisiamme tiiviissä yhteistyössä kohderyhmästä riippumatta, Kokkonen toteaa. Liikuntapalveluiden toiminnassa pyörii paljon vapaaehtoisia. Kokkonen esimerkiksi kouluttaa ja koordinoi vertaisliikuttajia eli vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka ohjaavat osaa ryhmistä ja on apuna toiminnassa. Vertaisliikuttajina on tällä hetkellä noin 25 ikäihmistä. Kokkonen kertoo, että ikäihmisille myös julkaistaan senioriliikuntakalenteri kerran tai kaksi vuodessa yhdessä eri yhdistysten kanssa. Kalenteriin kootaan kaupungin ryhmien lisäksi myös yhdistysten omia ryhmiä.

Työpöydällä on monipuolisia tehtäviä Kokkosen mukaan jokainen työpäivä on erilainen ja aina on jotain uutta. Päivät voivat koostua niin sähköposteihin vastaamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä, kuin liikuntaryhmien ohjaamisesta tai esitteiden viemisestä eri pisteisiin. – Saatan käydä jalkautumassa seurakunnan tilassa tai kertomassa Varhan lääkäripalaverissa meidän palveluista, Kokkonen lisää. Kokkosen työpöydällä on tällä hetkellä syksyn liikuntaryhmien viimeistelyä ja niiden päivittämistä nettisivuille. Tulevana syksynä liikuntaryhmiä on reilu 50. Elokuussa on tulossa uusi Ulkoiluystä-

RAISIO TIEDOT TAA 8

vä-koulutus, jonka toteutuksesta Kokkonen vastaa. Työpöydällä on myös elokuun lopulla järjestettävän ikäihmisille suunnatun Ikiliikkuja-päivän suunnittelua. – Kevään Penkkilenkki-tapahtuma ja alkusyksyn Ikiliikkuja-päivä ovat ne isot tapahtumat, joita ikäihmisille järjestetään vuodessa liikuntapalveluiden puolesta, Kokkonen kertoo. Vuoden tapahtumakalenteriin kuuluu myös ikäihmisten liikuntaraati, jossa kuullaan asukkaiden näkemyksiä ja ideoita ajankohtaisista teemoista. Liikuntaryhmien ja tapahtumien lisäksi Kokkosen työhön sisältyy paljon viestintää.

KOTI JA KAUPUNKI

Yhdessä lapsen parhaaksi Huoltajien ääni näkyy varhaiskasvatuksessa TEKSTI MERVI SEIKOLA KUVA VEERA SALAKARI

arhaiskasvatuksen laadun arviointi tukee toiminnan kehittämistä ja lasten hyvinvointia tunnistamalla vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Huoltajien antama palaute tuo esiin lapsen kokemukset ja vahvistaa yhteistyötä. Tämä auttaa kehittämään toimintaa niin, että se vastaa perheiden tarpeisiin ja pitää lapsen edun keskiössä. Asiakastyytyväisyyskysely antaa pääosin myönteisen kuvan palveluista. Varhaiskasvatus koetaan turvalliseksi, toimivaksi ja lapsilähtöiseksi. Kehittämiskohteita löytyy erityisesti viestinnässä, digipalveluissa ja henkilöstöresursseissa. Henkilöstö saa kiitosta lapsiryhmien lämpimästä ilmapiiristä, yksilöllisestä kohtaamisesta ja hyvästä yhteistyöstä perheiden kanssa. Päivittäiset kohtaamiset tukevat vuorovaikutusta ja ymmärrystä lapsen arjesta, mikä näkyy myös lasten viihtymisenä. Turvallisuus rakentuu pysyvistä aikuissuhteista ja tutusta, ennakoitavasta arjesta. Henkilöstön vaihtuvuus, sijaisten saatavuus ja ryhmien kuormitus nousivat keskeisiksi kehittämistarpeiksi. Kiire voi vähentää lapsen saamaa huomiota, joten henkilöstön riittävyys ja pysyvyys korostuvat tulevaisuudessakin. Viestintä toimii pääosin hyvin, mutta huoltajat kaipaavat selkeyttä ja yhtenäisyyttä. Digipalvelut koetaan tärkeiksi, mutta useat järjestelmät koetaan ajoittain sekaviksi. Huoltajat toivovat yhtä helppokäyttöistä viestintäkanavaa. Tähän onkin tulossa muutos, kun kaupungin varhaiskasvatuksen viestintä siirtyy samaan järjestelmään lapsen läsnäoloilmoitusten kanssa. Kysely korostaa lukemisen vahvaa merkitystä perheissä. Yhteiset satuhetket ovat arkea ja kiinnostus kirjoihin on suuri. Lapsille tehdyssä kyselyssä suosituimpia lukupaikkoja olivat sohva ja sänky, mutta myös monet muut paikat – kuten keinutuoli, kirjasto ja isän vatsan päällä – olivat mieleisiä. Lukumieltymyksissä korostuvat tutut hahmot ja kiinnostavat teemat, kuten Tatu ja Patu, prinsessat, supersankarit sekä

eläimet ja dinosaurukset. Lukemisen ilo syntyy, kun kirjat vastaavat lapsen omia kiinnostuksen kohteita. Huoltajat toivovat lisää vinkkejä kielellisen kehityksen tukemiseen sekä monipuolisempia kirjavalikoimia ja lukuhetkiä. Koko henkilökunta onkin juuri saanut lisäkoulutusta vuorovaikutteisesta lukemisesta ja lastenkirjallisuudesta. Huoltajissa kuitenkin herättää keskustelua ruutuajan määrä, jonka vähentämistä toivotaan, samalla kun liikunnan, kulttuurin ja perinteisen leikin merkitystä halutaan varhaiskasvatuksessa vahvistaa. Varhaiskasvatuksen vahvuus on osaavassa henkilöstössä ja lämpimässä vuorovaikutuksessa, ja kokonaisuus ohjaa kehittämistyötä. Pedagogiikkaa, yhteistyötä kotien kanssa ja viestintää vahvistetaan edelleen. Kiitämme huoltajia yhteistyöstä ja luottamuksesta. Odotuksiin vastaamalla varmistetaan varhaiskasvatuksen vahva tulevaisuus. RAISIO TIEDOT TAA 9

Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyyn vastasi 232 henkilöä. Vastaajat arvioivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatua. 91,4 % vastaajista antoi laadulle arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 1–5).

KOT I JA K AUP UNK I

Asukasbudjetilla minigolfrata ja uusia leikkivälineitä TEKSTI MIRKKA RUOHONEN KUVA JULIA VENHO

sukasbudjetissa äänestettyjä kohteita on toteutettu kuluvan vuoden aikana. Teemana olivat lapset ja nuoret sekä ylisukupolvisten kohtaamisten lisääminen. Asukkaiden ideoiden toteuttamiseen varattiin 50 000 euroa, ja ideointi sekä äänestys järjestettiin vuonna 2025. Äänestyksessä kaksi ehdotusta nousi selvästi esiin. Eniten ääniä sai Hahdenniemen ranta-alueen kehittäminen, ja alueelle on kesäkuussa rakennettu asukkaiden toiveesta minigolfrata. Lisäksi radan lähelle on hankittu penkkiryhmiä. Minigolfrata sijaitsee vesipuiston vieressä. Kesällä mailoja vuokrattiin vesipuiston kioskista ja puiston mentyä kiinni vuokraus tapahtuu uimarannan ravintolasta. Toiseksi eniten kannatusta sai leikkipaikkojen kehittäminen. Immalanpuiston leikkipaikalle rakennetaan uusi leikkimökki ja jousikiikku. Leikkipuisto sijaitsee Kerttulan Tenavakadulla. Seuraava asukasbudjetin ideointivaihe käynnistyy tammikuussa 2027, ja toteutukset tehdään vuosina 2027–2028.

Raisio kehittää tulevaisuutta: ympäristöohjelma ja hyvinvointisuunnitelma TEKSTI ULRIKA NORDBLOM, HEIDI SUOMINEN

Ympäristöohjelma ohjaa kohti kestävää arkea

Hyvinvointisuunnitelma rakentaa hyvää arkea

Raision ympäristöohjelma vuosille 2026–2029 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1. kesäkuuta. Ohjelma sisältää 87 toimenpidettä, joilla vähennetään ilmastopäästöjä, sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma painottuu asukaskyselyissä ja -työpajoissa esitettyjen toiveiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden toimenpiteisiin. Päivityksen yhteydessä Raisio tarkensi myös ilmastotavoitettaan: tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. ymparistovahti.raisio.fi

Raision hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 edistää kaupungin strategiaa – hyvän elämän mahdollistamista raisiolaisittain. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 1. kesäkuuta, ja se ohjaa koko kaupungin työtä asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisen arjen vahvistamiseksi. Hyvinvointityö nähdään Raisiossa yhteisenä tehtävänä. Sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, järjestöjen, yhdistysten, seurakunnan, vapaaehtoisten ja yritysten kanssa. Suunnitelman painopisteet ovat osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, turvallisen ja saavutettavan elinympäristön kehittämisessä sekä terveiden elintapojen ja fyysisen sekä mielen hyvinvoinnin edistämisessä. raisio.fi/ohjelmat

Hae avustusta uuteen tai kehitettävään toimintaan Avaamme täydentävän haun yleisavustuksen lisäosalle. Hakuaika on 1.–30.9.2026. Lisäavustusta voivat hakea yhdistykset ja toimijat, jotka täyttävät yleisavustuksen kriteerit. Myös keväällä avustusta hakeneet tai saaneet voivat hakea lisäosaa, mutta sitä ei myönnetä toimijoille, jotka ovat saaneet muita kaupungin avustuksia vuonna 2026. Avustus on tarkoitettu uuteen tai kehitettävään, kohdennettuun toimintaan – ei perustoiminnan ylläpitämiseen. Jaossa on enintään 8000 euroa harkinnanvaraisesti. Tukea myönnetään toimintaan, joka edistää raisiolaisten hyvinvointia ja kohdistuu johonkin seuraavista hyvinvointisuunnitelman 2026– 2029 painopisteistä: osallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen, saavutettavan ja turvallisen elinympäristön mahdollistaminen, fyysisen hyvinvoinnin ja terveiden elintapojen edistäminen sekä mielen hyvinvoinnin edistäminen. raisio.fi/avustukset

RAISIO TIEDOT TAA 10

KOTI JA KAUPUNKI

E18 Raision keskusta -tiehanke

Syksyllä rakennetaan kiertotietä TEKSTI MIRKKA RUOHONEN KUVA VÄYLÄVIRASTO

Liikennejärjestelyt tunnelityömaan kohdalla 12/2026-9/2028

eskustan tiehankkeessa siirryttiin heinäkuussa kehitysvaiheesta vaiheen 1 toteutukseen. Varsinaiset rakennustyöt alkavat loppuvuoden 2026 aikana. Tätä ennen tehdään vielä valmistelevia töitä, isoimpana työnaikaisen kiertoreitin rakentaminen. E18 Raisio keskusta -hanke toteutetaan allianssimallilla. Väyläviraston, Raision kaupungin, Fintraffic Tie Oy:n, Destia Oy:n ja WSP Finland Oy:n välinen hanke toteutetaan vaiheittain. Hankkeen ensimmäinen vaihe sisältää keskustan tietunnelin rakentamisen, keskustan katujärjestelyt sekä E18 Turun kehätien parantamisen valtatien 8 lounaispuolella. Lisäksi toteutetaan ensimmäisen vaiheen käyttöönoton kannalta välttämättömät johto- ja laitesiirrot sekä muut käyttöönottoa edellyttävät toimenpiteet, kuten Petterinpellontien yhteyden rakentaminen.

Sama kiertotie käytössä useamman vuoden Tieremonttia on valmisteltu keskusta-alueella jo pitkään. Uusia liikennejärjestelyjä on otettu käyttöön, vesijohtoja on siirretty ja rakennuksia on purettu. Valmistelevia töitä on tehty, jotta tunnelityömaan ohittavaa kiertotietä päästään rakentamaan. Tavoitteena on, että liikenne pääsee kiertoreitille loppuvuodesta. Tunnelityömaan kiertävä reitti on noin kolmevuotinen liikenneratkaisu. Hankkeen ensimmäisen vaiheen varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät kun liikenne on siirretty kiertotielle. Varsinaisiin rakennustöihin sisältyvät mm. tietunnelin vaatimat laajat kaivuu- ja maarakennustyöt. Kaivuutöistä nostettu ylijäämäaines viedään Lehterinvuoren alueelle ja maa-aineskuljetukset tehdään ensin Piilipuunkadun kautta. Myöhemmin toteutetaan yhteys Petterinpellon sillalle ja Petterinpellontietä jatketaan Piilipuunkadulle asti.

Ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2030 Tavoitteena on, että hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuonna 2030. Turun kehätien ja valtatien 8 eritasoliittymän parantaminen sekä muut toisen vaiheen toimenpiteet aloitetaan myöhemmin. Niiden aikataulusta kerrotaan, kun suunnitelmat täsmentyvät.

RAISIO TIEDOT TAA 11

Näin seuraat hankkeen etenemistä Hankkeen verkkosivuilta löydät ajantasaiset työnaikaiset liikennejärjestelyt. Tilaa myös uutiskirje tai laita palautetta tai kysymys: vayla.fi/raision-keskusta Facebook-sivu: www.facebook.com/e18raisio

KESTÄVÄ RA I SI O

Ikebanassa voi ilmaista itseään kukkien välityksellä Ikebana on japanilaista kukkienasettelutaidetta, jossa tehdään esteettisiä asetelmia luonnon materiaaleista. TEKSTI JULIA VENHO KUVA REGINA PANSIN

leksandra Kitacheva tutustui Ikebanaan vuonna 2021 Helsingissä. Viiden vuoden ajan hän suoritti tasokursseja pääkaupunkiseudulla opettajansa Elizabeth Asikaisen johdolla. Intensiivinen opiskelu huipentui tänä keväänä suoritettuun ikebana-opettajan diplomiin. – Monet ovat tulleet Ikebanaan mukaan Japani-kiinnostuksen kautta, mutta itse tulin kukkien innoittamana, Kitacheva muistelee. Ikebanassa on useampia eri koulukuntia. Kitacheva opiskelee Sogetsu-koulukunnan oppien mukaan. Se on yksi tunnetuimmista ja laajimmalle levinneistä ikebana-koulukunnista. Kitacheva valmistui floristiksi vuonna 2018 ja on nykyään töissä kukkakaupassa. Myöhemmin hän jatkokouluttautui vielä floristimestariksi, josta hän valmistui vuosi sitten. Ennen floristiksi kouluttautumista Kitacheva työskenteli 14 vuotta Turun kaupungin matkailussa. Hän on aiemmalta koulutukseltaan insinööri.

Ikebana on hetkellistä taidetta Kitacheva kuvailee Ikebanaa hetkelliseksi taiteeksi, sillä sitä tehdään elävän materiaalin kanssa. Asetelmat tehdään sesongin ja vuodenajan materiaaleista. Sogetsu-ikebana-asetelmissa hyödynnetään elävien materiaalien lisäksi epäorgaanisia materiaaleja. Myös maljakoita, joihin asetelmia tehdään, on olemassa erilaisia. – Ikebanassa voi ilmaista itseään kukkien välityksellä, Kitacheva pohtii. Kitacheva kertoo, että asetelmat jaetaan perusasetelmiin ja vapaa-asetelmiin. Perusasetelmat tehdään aina tarkkojen kaavojen mukaan. Asetelma rakentuu kolmesta eripituisesta oksasta tai kukasta ja jokaiselle on tietyt ennalta määrätyt paikat ja kulmat, johon ne asetetaan. Asetelmassa materiaalit, maljakko ja paikka muodostavat kokonaisuuden. Ikebana-asetelma luodaan katsottavaksi tietystä suunnasta kulmasta, joka on yleensä suoraan edestä.

– Se on taidemuoto niin kuin maalaaminen tai runoilukin, Kitacheva lisää. Kitachevan mukaan Ikebana on oppimistie. Ikebanassa oppiminen on jatkuvaa, koska aika ja luonto muuttuu, ja materiaalia on paljon. – Oppiminen voi kestää läpi elämän, jos haluaa, Kitacheva kertoo.

Ikebanaa voi harjoitella Raisiossa Syksyllä ja ensi keväänä Raisio-opistossa järjestetään useampia Ikebana-kursseja, RAISIO TIEDOT TAA 12

joita Kitacheva pitää. Kurssit järjestetään Friisilän navetassa. Tarjolla on sekä lyhytkursseja että pidempiä kursseja. Kursseilla pääsee tekemään perus- ja vapaa-asetelmia. – Lyhytkurssi sopii aloittelijalle ja on hyvä silloin, jos haluaa tutustua Ikebanaan, Kitacheva toteaa. Kitacheva kertoo, että kursseilla pääsee tutustumaan Ikebanaan luentojen muodossa ja tekemään itse asetelman sekä maljakon. Valmiit työt myös valokuvataan.

TAPAHTUMAT

Tapahtumat Katso kaikki Raision tapahtumat

raisio.fi/tapahtumat

Teatteri

Näyttelyt Raision museo Harkon aukioloajat 31.8.–8.10. museo suljettu 9.10.2026–18.4.2027 ma suljettu, ti-to klo 12–18, pe klo 12–16, la-su klo 11–14 9.10.2026–10.1.2027 Raision museo Harkko. Eeronkuja 2.

Muistojen Raisio – paikallishistoriallinen näyttely Aikuiset 5 €, eläkeläiset & opiskelijat 4 €, alle 18-vuotiaat maksutta. Myös Epassi ja Museokortti. Lisätiedot: raisio.fi/harkko

Yleisöopastukset, Muistojen Raisio -näyttely Keskiviikoina 14.10., 28.10., 11.11., 25.11., 9.12. klo 17.15–17.45 Lauantaina 7.11. klo 12.30–13.00, 5.12. tulkattuja kieliopastuksia, tarkemmat tiedot museon kotisivulla. Opastus sisältyy pääsymaksun hintaan.

2.–29.9. Kirjastotalon Aulagalleria. Eeronkuja 2.

Erno Wihervuori: Juurtunut -taidenäyttely

2.–30.10. Kirjastotalon Aulagalleria. Eeronkuja 2.

22.8.–19.9. Raision Teatteri. Juhaninkuja 3.

Marjo Oinonen ja Seija Peltonen: Toinen todellisuus – Se joka jää jäljellä -taidenäyttely

Oli synkkä ja syksyinen yö

2.–29.10. Kaupungintalon Galleria. Nallinkatu 2.

Kaisa Sillanpää: Mielikuvitusta ja todellisuutta - maalauksia, grafiikkaa ja nukkeja -taidenäyttely 2.–29.11. Kirjastotalon Aulagalleria. Eeronkuja 2.

Tapani Teittinen: Hetkinenvalokuvanäyttely Mervi Vuolas: Viimeiselle matkalle -tekstiilinäyttely (vitriinit) 2.–18.12. Kirjastotalon Aulagalleria. Eeronkuja 2.

Raisio-Seura ry: Raisio-Seura 60 vuotta juhlanäyttely 1.–18.12. Kaupungintalon Galleria. Nallinkatu 2.

Heini Lies: Saaristo ja vanhat puut -taidenäyttely

2.–29.9. Kaupungintalon Galleria. Nallinkatu 2.

Pentti Kirstilän kuunnelmaan pohjautuva näytelmä on älykäs ja yllättävä sekoitus jännitystä, komediaa ja draamaa. Näytelmän ohjaa Petri Tuominen. Liput: 18–22 €. Lisätiedot ja liput: raisionteatteri.fi 4.10. klo 14 Raision Teatteri. Juhaninkuja 3.

Aura Company: Boxing Boxing on iloinen kaikenikäisille soveltuva sanaton nykysirkusteos, jonka teemoja ovat yhteistyö, ystävyys sekä leikkimielisyys. Liput: 19–22 €. Lisätiedot ja liput: raisionteatteri.fi 7.11.–13.12. Raision Teatteri. Juhaninkuja 3.

Kultalampi Ernest Thompsonin Kultalampi on lämminhenkinen ja liikuttava draamakomedia pitkästä parisuhteesta ja perheestä, jossa sopeudutaan uudenlaiseen arkeen. Liput: 20–22 €. Lisätiedot ja liput: raisionteatteri.fi 5.12. klo 13–13.30 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Kuninkaallinen Nukketeatteri: Saiturin joulu -esitys Esitys sopii 3-vuotiaasta ylöspäin. Vapaa pääsy.

Tule tutustumaan raisiolaiseen kulttuurielämään 7.11. Kirjastotalolle!

Raision seudun taideyhdistys ry: Taidetta hotkimassa -taidenäyttely

RAISIO TIEDOT TAA 13

TAPAHTU M AT

Musiikki 31.8. klo 18 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Lauluni on elämäni - Kyösti Mäkimattila & Milana Misic Liput: 33,60 € 30.9. klo 18–19 Raision kirkko. Kirkkotie 2.

Verneri Pohjola & Antti Lötjönen

mun

Liput: 5–10 €, alle 18-vuotiaille maksuton 5.10. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Olli Soikkeli Trio – Gypsy jazz -konsertti 6.10. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Spivotsa Mrija – Laulava unelma -kuoro 8.10. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Soolokitaristi Tomi Paldanius 11.10. klo 16–17 Raision kirkko. Kirkkotie 2.

Kammari-kvartetti Liput: 5–10 €, alle 18-vuotiaille maksuton 22.10. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Netta Skog – maaginen digiharmonikka 10.11. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Mun Raisio -viikko 27.8. klo 18 Isovuoren luontopolku. Kaanaantie.

29.8. klo 19–23.30 Tanssilava Huvilintu. Linnuksentie 39.

Ulkoilutapahtuma

Lavatanssit

Koko perheen ulkoilutapahtuma ja uuden pyöräilyreitin avajaiset. Myynnissä muurikkalettuja ja makkaraa. Järjestäjänä Kaanaan omakotiyhdistys ja Raision Kaanaan Martat.

Liput: 20–25 €

27.8. klo 17–19 Kerttulan liikuntakeskus. Kisakatu 4.

Luvassa mm. beach volley -kisa, disco ja kokon sytytys.

Harrastusmessut Löydä uusi harrastus syksylle. Esillä raisiolaiset seurat, yhdistykset ja yritykset. 29.8. klo 10–14 Raision tori ja Varppeenaukio.

Killin markkinat Iso joukko myyjiä ja näytteilleasettajia – ja erilaista ohjelmaa koko perheelle. 29.8. klo 11–15 Friisilän verstaat ja Kylä-Klemelä. Hulvelankatu 35.

Friisilä Craft Käsitöitä, työnäytöksiä, taidetta, luontoa ja herkkuja

29.8. klo 12–00 Playanpolku.

Playa del Raision muinaistulet

29.8. klo 11–14 Raision museo Harkko. Eeronkuja 2.

Raisio-päivä Raision museo Harkossa Maksuton sisäänpääsy museoon. Kaikille avoin ja maksuton näyttelyopastus klo 12.30–13. 29.8. klo 10 ja 12 & 30.8. klo 11

Raision kiertoajelut Yhteislähtö Tokmannin edessä olevalta bussipysäkiltä. Oppaina Raision ja Lounaisrannikon matkailuoppaat. Kesto noin 1,5 h. 30.8. klo 11–14 Raision museo Harkko. Eeronkuja 2.

Faso Kan – afrikkalaista perinnemusiikkia

Varsinais-Suomen museopäivä Raision museo Harkossa

12.11. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Viimeinen mahdollisuus käydä katsomassa Keramiikkabiennaali 26 -näyttely. Maksuton sisäänpääsy museopäivän kunniaksi.

Turun konservatorion ja AMK:n huiluyhtye

RAISIO TIEDOT TAA 14

TAPAHTUMAT

Katso kaikki Raision tapahtumat

Lapsiperheille 12.9., 10.10., 14.11. & 5.12. klo 10–13 Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Lastenlauantait kirjastossa Vaihtuva teema: dinosaurukset, sadonkorjuujuhla, kierrätys ja joulu. 25.9. klo 9–13 Raision seurakuntatalo. Kirkkoherrankuja 2.

Vauvan päivä Maksutonta toimintaa ja vauvatoiminnan esittelyjä Vauvan päivän kunniaksi.

raisio.fi/tapahtumat

Muut menot 4.9. klo 10–11 Alppiruusupuisto. Kirkkoherrankuja 2.

Koko kylän retki: Alppiruusupuisto Yhteinen lähtö seurakunnan perhetalolta (Wanhan pappilan piha). Järjestäjänä Raision liikuntapalvelut ja Raision Rinkka. 8.9. klo 14.30–16 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Kuluttajaliiton luento: Tunnista nettihuijaus

10.9. klo 17.30–19.30 Haunisten allas. Santaojantie 78.

Halloweenkylä

Yhteisö välittää ja varautuu -varautumisilta

MLL:n Raision paikallisyhdistyksen satutuokio

29.9. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

POC-kirjailijoiden kirjat tutuiksi! POC-lukupiiri pyrkii nostamaan POC-kirjailijoiden teoksia esiin ja vaikuttamaan siihen, että saisimme nauttia monimuotoisemmasta representaatiosta kirjallisuudessa.

VauvaKinot

30.9. klo 17.30–19.30 Tiedonpuiston koulu. Juhaninkuja 4.

21.9., 19.10., 23.11. & 14.12. klo 17.30–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Soveltavan liikunnan Superpäivä

PerheKinot 21.10. klo 10–10.30 Pyhän Martin kirkko. Kirkkotie 2.

Urkukonsertti vauvoille Vapaa pääsy. 24.10. klo 15 Kerttulan liikuntahalli. Kisakatu 4.

Ti-Ti Nallen rytmiretki -konsertti Liput: 21,50–24,50 €, alle 1 v. maksutta

Eläkeläisfestarit Vanhustenviikko huipentuu Kirjastotalolla. Kahvitarjoilu.

1.9., 13.10., 3.11. & 1.12. klo 18–19 Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

3.9., 1.10., 5.11. & 10.12. klo 13-15 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

9.10. Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Luento sopii kaikille, jotka haluavat pysyä ajan tasalla huijareiden uusista toimintatavoista sekä vahvistaa omaa medialukutaitoaan

Järjestäjinä VarMa-hanke, Suomen Punainen Risti ja Varsinais-Suomen Kylät.

Satujen kuuntelun lisäksi osallistujat pääsevät askartelemaan.

Vanhustenviikkoa vietetään 5.–11.10.2026 teemalla Arjen kohtaamiset. Seuraa ilmoittelua viikon tapahtumista!

Lajikokeilutapahtumassa pääsee tutustumaan eri lajeihin ja oppimaan soveltavasta liikunnasta. Tilaisuus on suunnattu toimintarajoitteisille ja aiheesta kiinnostuneille. 1.10. klo 17.30–20 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Asukasilta: kaupunkiympäristö Aiheina mm. Raision ympäristöohjelma 2026–2029, vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen ja kaavoituksen kuulumisia 2.10. klo 18–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Kiven juurelta – Aleksis Kiven runoja lausuen, laulaen ja tanssien

RAISIO TIEDOT TAA 15

24.10.–1.11. klo 14–22 parkkihalli P2, Kauppakeskus Mylly. Myllynkatu 1. Liput 20–24 €. Lisätiedot: halloweenkyla.fi 5.11. klo 17–19 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Varsinais-Suomen vapaaehtoisten kiitosjuhla Tule tapaamaan muita varsinaissuomalaisia vapaaehtoisia ja juhlimaan vapaaehtoisuutta! Ennakkoilmoittautuminen tapahtumakalenterin kautta. 22.9., 20.10., 24.11. & 15.12. klo 13–15 & 18–20 Martinsali, Raision Kirjastotalo. Eeronkuja 2

Päivä- ja IltaKinot 3.12. klo 17–19 Valtuustosali, Raision kaupungintalo. Nallinkatu 2.

Hyvinvointia yhdessä -foorumi Ilmoittautuminen 29.11. mennessä. 5.12. Kirjastotalo. Eeronkuja 2.

Kirjastotalon joulunavaus 6.12. klo 10–13 Pyhän Martin kirkko & Raision kaupungintalo. Nallinkatu 2.

Kaupungin itsenäisyyspäivän juhla

RAISIO N M US EO HA R K KO

Kuvassa tilausajossa ollut Dm7-sarjan kiskoautojuna eli ns. lättähattu Raision asemalla 6.9.1997. Henkilöjunaliikenne Naantaliin päättyi 1972 ja Uuteenkaupunkiin 1993.

Muistojen Raisio kutsuu muistelemaan lähimenneisyyttä TEKSTI KIRSI LEIMU, MUSEOAMANUENSSI, RAISION MUSEO HARKKO KUVA MIKA RANTALA, LÄTTÄHATTU RAISION ASEMALLA, 1997

Raision museo Harkon syksyn näyttely on suunnattu raisiolaisille ja raisiolaisuutta harkitseville.

aision museo Harkon lokakuussa avautuva Muistojen Raisio -näyttely keskittyy paikallishistoriaan. Näyttely on suunnattu eritoten paikallisille: pitkäaikaisille raisiolaisille, paikkakunnalta kotoisin oleville, Raisioon hiljattain muuttaneille sekä raisiolaisille lapsille ja nuorille. Raision historia voi kiehtoa totta kai myös ulkopaikkakuntalaisia. Näyttely on esillä 9.10.2026–10.1.2027. – Näyttelyssä tuodaan esiin raisiolaista lähihistoriaa nostojen muodossa, sillä ihan kaikkea emme pysty yhdessä näyttelyssä kertomaan. Siksi päädyimme tekemään nostoja raisiolaisista paikoista, ilmiöistä ja tapahtumista noin sadan viime vuoden aikana, näyttelystä vastaava museoamanuenssi Kirsi Leimu kertoo. Näyttelyn tavoitteena on toimia tietyiltä osin muistinpaikkana ja herättää museokävijässä tämän omia muistoja. Muistella voi

ääneen tai itsekseen. Halutessaan museovieras voi käynnillään kirjata ylös muistelunsa anonyymisti, jotka tallennetaan museon arkistoon tulevia sukupolvia varten. Uudelle sukupolvelle taas halutaan kertoa, millaista raisiolainen elämänmeno on ollut aikana ennen heidän syntymäänsä. Näyttelyn lähdemateriaalina käytetään mm. nykyisin Raision museo Harkon kokoelmiin kuuluvaa Kotiseutukokoelmaa, joka sisältää Raisiota käsittelevää kirjallista ja kuvallista aineistoa. Kokoelman pääpaino on valokuvissa. Kaupunkimaisemaan on lähiaikoina ja -vuosina tulossa isoja muutoksia mm. E18-tiehankkeen myötä ja Raisiossa rakennetaan ja suunnitellaan parhaillaan uutta. Museon tehtävä on huolehtia myös ajankohtaisten tapahtumien nykydokumentoinnista, jolla tallennetaan nykyhetken ilmiöitä, ilmapiiriä ja elämäntapoja tuleville sukupolville. Nykydokumentointia tehdään esimerkiksi valokuvaamalla, haastatteluilla, havainnoimalla ja mahdollisesti esinekeruulla. – Välillä on hyvä katsoa hieman taaksepäin, jotta voidaan mennä eteenpäin. Näyttelyssä tuodaan esille myös tulevaiRAISIO TIEDOT TAA 16

Muistojen Raisio -paikallishistoriallinen näyttely 9.10.2026– 10.1.2027 Raision museo Harkko, Raision Kirjastotalo, Eeronkuja 2, Raisio Avoinna talvikaudella: ti-to klo 12–18, pe klo 12–16, la-su klo 11–14. Maanantaisin suljettu. Pääsymaksut: Aikuiset 5 €, eläkeläiset ja opiskelijat 4 €, alle 18-vuotiaat maksutta. Meillä käy Museokortti ja Epassi.

suusnäkökulmaa ja -visioita, joista osa on mahdollisten tulevien kuntapäättäjien kynistä lähtöisin. Iloksemme saimme tehdä näyttelyn tiimoilta kouluyhteistyötä, Leimu hymyilee.

KOTI JA KAUPUNKI

Raision risteykset 1960- ja 70-luvuilla TEKSTI ALTTI KOIVISTO KUVA: RAISIO-SEURA

Raision risteykset vuonna 1964. KUVA: RAIMO ROSENDAHL, RAISIO-SEURA

yvillä kulkuyhteyksillä on ollut 1960-luvulta lähtien vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun. Tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Raision keskustan aluetta jakoi eritoten Nesteen- ja Raisiontien risteys. Nesteentie valmistui vuonna 1957 ja sen jatke Raumantielle vuotta myöhemmin. Rauman- ja Ohikulkutien risteys puolestaan valmistui 1960-luvun alussa. Raisio alkoi rakentua risteysten ympärille, mutta samalla risteyksistä tuli vaaranpaikkoja. Keopellon kerrostalojen lapset, joihin itsekin lukeuduin, viettivät lapsuutensa maamme vaarallisimpien risteysten tuntumassa. Kolarit olivat valitettavan yleisiä, ja juoksimme niitä aina katsomaan. 1970-luvun puolivälissä kolme Raision lukion oppilasta menehtyi liikenneonnettomuuksissa Raision keskustassa. Viimeisimmän uhrin luokkatoverit päättivät tehdä jotain liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen liikkeelle panevan voiman, SIG-yhtyeessä muutamaa vuotta myöhemmin maineeseen nousseen Matti Inkisen johdolla koulussa laadittiin vetoomus, johon opettajat ja oppilaat kirjoittivat nimensä. Oppilaiden lähetystö kävi 24.9.1975 luovuttamassa vetoomuksen liikenneministeri Esa Timoselle. Koulun vetoomuksella oli osaltaan vaikutusta siihen, että Raision risteysten parannustyöt alkoivat ripeällä aikataululla. Rauman- ja Ohikulkutien risteyksestä tehtiin eritasoristeys. Se vihittiin käyttöön 5.10.1977. Raision- ja Nesteentien risteyksen sujuvuus parani uusin kaistajärjestelyin. Molempiin risteyksiin asennettiin myös liikennevalot. TVH:n pääjohtaja Jouko Loikkanen vihki Raision- ja Nesteentien risteyksen käyttöön 18.10.1978. Samoihin aikoihin risteystöiden kanssa Raision keskustassa toteutettiin omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille. Ylikulkusiltojen ja alikulkutunneleiden tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Kauniiksi siltoja ei sanonut innokkainkaan raisiolainen. Käytännöllinen

ja turvallinen olivat hänen käyttämiään ilmaisuja. Raision keskustan ilme muuttui perin pohjin 2000-luvun alun saneeraustöissä, jolloin muun muassa pahoin rapistuneet betoniset jalankulkusillat purettiin lukuun ottamatta Keonsiltaa, josta säilytettiin osa.

RAISIO TIEDOT TAA 17

Risteyskaupunki - nyt ja ikuisesti.

Raision- ja Nesteentien uuden risteyksen avajaiset 18.10.1978.

KIRJASTO

Tervetuloa lukemaan kirjaston lukukoira Kädille!

Kirjaston asukasillassa esitellään kaupungin liikuntapalveluja

KUVA: RAIJA SUOMINEN

arjoitteletko vielä lukemista, ja kaipaat siihen varmuutta? Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, jonka kanssa lukemista ei tarvitse jännittää. Kirjastossa on syksyn aikana tavattavissa Kennelliiton lukukoira Kädi, joka vierailee kirjastossa tiistaisin 8.9., 6.10., 10.11. ja 8.12. klo 17.30 alkaen. Lukuhetkissä lapsi saa lukea Kädille valitsemaansa kirjaa 15 minuutin ajan. Kirjan voi tuoda kotoa tai valita kirjastosta. Kädi kuuntelee rauhallisesti eikä tuomitse. Varaa oma aikasi täyttämällä lomake kirjaston nettisivuilla. Aikoja saa varata yhden per lukija, jotta mahdollisimman moni pääsisi lukemaan Kädille. Saavuthan täsmällisesti omaan lukuhetkeesi.

irjastosalissa kerrotaan kaupungin liikuntapalveluista keskiviikkona 2.9. klo 17.30–19. Illan aikana selviää, mitä kaikkea liikuntapalvelut tekevät ja ketkä niitä toteuttavat. Lisäksi pääset kyselemään itseäsi askarruttavista asioista. Tilaisuus alkaa liikuntaja nuorisotoimen johtaja Karita Toivosen alkusanoilla ja yleiskatsauksella liikuntapalveluista, liikuntamahdollisuuksista ja tiloista. Tämän jälkeen liikuntapalvelujen muu henkilöstö esittäytyy. Lopuksi liikuntapalvelujen henkilöstö levittäytyy vastaamaan yleisön kysymyksiin. Kirjaston asukasillat ovat raisiolaisille suunnattuja tilaisuuksia, joissa kaupungin viranhaltijat ja työntekijät tulevat kertomaan työstään. Tarkoitus on tarjota asukkaille mahdollisuus tutustua kaupungin toimintaan, ja nähdä mitä täällä oikein puuhataan.

Kädi on 3-vuotias Norwichinterrieripoika. Luonteeltaan Kädi on iloinen, reipas ja joskus hieman itsepäinen. Kädi tykkää lenkkeilystä ja ulkoilusta, mutta inhoaa vettä ja tassujen kastumista. Myös koirakamujen tapaaminen on aina Kädille mieleen. Lukukoirana Kädi on rauhallinen kuuntelija.

Kädi on rauhallinen kuuntelija.

ekisikö mieli aloittaa lukuharrastus, mutta et tiedä mistä aloittaisi lukemisen? Vai onko lukeminen jo siinä pisteessä, että on vaikeaa löytää uutta luettavaa? Ei hätää, nyt Martinsalissa vinkataan kirjoja kahdella eri teemalla. Luennoitsijana on Marika Helovuo (FM), jolla on vuosien kokemus kouluttamisesta ja lukemaan innostamisesta.

KUVA: MIKKO SILVENNOINEN

Kirjavinkkejä aikuisille Tiistaina 8.9. • klo 13–14 Seniorit valokeilaan! Tule kuulemaan, miten kirjallisuudessa kuvataan seniori-ikään ehtineiden elämää, arkea ja rakkauttakin. Mukana monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuutta meiltä ja maailmalta. • klo 18–19 Feel good! Tule kuulemaan mukavista hyvän mielen kirjoista, jotka jättävät jälkeensä lämpimän olon. Mukana monipuolisesti kotimaista ja käännöskirjallisuutta.

RAISIO TIEDOT TAA 18

KIRJASTO

KUVA: HEORHI VORONOV

Maaginen digiharmonikka

N KUVA: RIIKKA FELIN PHOTGRAPHY

etta Skog tuo digiharmonikkansa Martinsaliin lokakuussa! Konsertissa kuullaan musiikkia laidasta laitaan, aina klassisesta metallin kautta poppiin ja jopa elokuvamusiikkiin. Netta Skog on palkittu harmonikan soittaja, joka on tunnettu varsinkin genrerajoja rikkovasta työstään digiharmonikan kanssa. Suomen Harmonikkaliitto valitsi Skogin 2024 harmonikkataiteilijaksi. Valintaperusteina kerrottiin muun muassa hänen peloton tapansa viedä instrumenttia alueille, jossa sitä ei perinteisesti ole käytetty. Netta Skog esiintyy Martinsalissa torstaina 22.10. klo 18. Vapaa pääsy.

Kirjaston aukioloajat Palveluajat • ma–to klo 10–19 • pe klo 10–16 • la klo 10–15 Omatoimikäyttö • ma–la klo 9–10

Ukrainatoimittaja Martinsaliin

oimittaja ja tietokirjailija Maxim Fedorov vierailee Kirjastotalon Martinsalissa tiistaina 17.11. klo 18–19. Hän puhuu vierailullaan mm. työstään kirjeenvaihtajana, omasta urapolustaan maahanmuuttajana, lukemisesta ja sen merkityksestä. Maxim Fedorov on toimittaja ja tietokirjailija, joka tunnetaan varsinkin työstään Ylen Ukrainan-toimittajana. Kymmentä eri kieltä puhuva Fedorov on myös intohimoinen lukija ja kirjojen puolestapuhuja. Tapahtuma on maksuton, mutta paikkojen rajallisuuden takia tapahtumaan jaetaan ennakkolippuja Kirjastotalon palvelupisteeltä. Lippuja on saatavilla keskiviikosta 4.11. alkaen (ei ennakkovarauksia, max 2/hlö) kahdessa erässä, klo 10 ja klo 17.

Poikkeuksena • la 31.10. suljettu (omatoimialue 10–21) • ma 9.11. suljettu (omatoimialue 10–21) • ke 23.12. klo 10–16 (omatoimialue 16–21) • to–la 24.–26.12. suljettu (omatoimialue 10–21) • to 31.12. klo 10–16 (omatoimialue 16–21) • pe 1.1. suljettu (omatoimialue 10–21) • la 6.1. suljettu (omatoimialue 10–21) Lehtiosaston omatoimialue • ma–to klo 19–21 • pe klo 16–21 • la klo 14–21 • su klo 10–21

raisio.fi/kirjasto

Tervetuloa!

POC-lukupiiri vierailee kirjastossa

OC-lukupiirin Aracelis ja Téri saapuvat kirjastoon esittelemään POC-kirjailijoiden kirjoja ja vinkkaamaan luettavaa nuorille ja aikuisille.

Tapahtuman lopussa keskustellaan vapaasti kirjallisuudesta ja tarjolla on myös lainattavia kirjoja. Lukupiirin ensisijaisena tarkoituksena on lisätä POC-kirjailijoiden teosten nä-

RAISIO TIEDOT TAA 19

kyvyyttä, tarjota vertaistukea ja parempaa representaatiota. POC on lyhenne sanoista people of color. POC-lukupiiri vierailee Martinsalissa tiistaina 29.9. klo 18–19. Vapaa pääsy.

HY VIN VO I NTI

Lukiolaisille tietoa turvallisesta seurustelusta TEKSTI JA KUVA EEVA MÄKINEN, LUKION OPO

Nuoria ei saa jättää ongelmien kanssa yksin.

uorille ei ole aina selvää, mikä on seurustelussa sopivaa. Digitaalinen maailma on iso osa nuorten elämää, ja seurustelusuhteissa käytetään paljon erilaisia viestisovelluksia, siksi monet ongelmat jäävät aikuisilta piiloon. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuivat Ihana ja tasa-arvoinen seurustelu -työpajaan syksyllä 2025. Raision lukio on pilottikoulu Ensi- ja turvakotien Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa. Turun Ensi- ja turvakodin projektityöntekijä Marjut Keskitalo on vetänyt hanketyötä Raision lukiossa syksystä 2025 alkaen. Nuorten seurustelu ei ole ongelmatonta. -Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa on yleistä. Nuoret ratkovat ongelmia keskenään, joten ne eivät tule aikuisten tietoon. Nuoria ei saa jättää ongelmien kanssa yksin. Viime syksynä kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuivat Ihana ja tasa-arvoinen seurustelu -työpajaan, jossa

keskusteltiin siitä, mikä on seurustelusuhteessa turvallista tai mikä on väkivaltaa. Monelle nuorelle ensimmäiset seurustelukokemukset tulevat lukioiässä.

Työpajoissa annettiin opiskelijoille tietoa hyvästä parisuhteesta – Nuoret kaipaavat tietoa, ja on tärkeää keskustella siitä, millaista turvallinen seurustelu on. Tärkeitä keskustelukavereita ovat turvalliset aikuiset kotona ja koulussa. Aikuiset ovat avainasemassa kertomassa että, mikä on oikein ja väärin. Lukion rehtori Juha-Matti Salmela kertoo, että lukio on mukana myös Helsinki Mission School to Belong -ohjelmassa, jossa puututaan yksinäisyyteen. – Viimeisimmissä kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyy hankkeiden vaikutukset. Yksinäisyyden kokemukset ovat selvässä laskussa ja opiskelijat viihtyvät hyvin koulussa.

RAISIO TIEDOT TAA 20

Keskitalo keräsi vapaaehtoisia mukaan hankkeeseen kehittäjänuoriksi. He osallistuivat väkivaltaa seurustelusuhteessa kohdanneiden nuorten vertaistukimallin luomiseen. Projektin aikana pohdittiin seurustelua monesta näkökulmasta. Kehittäjänuorilta kerätyn palautteen mukaan lukiolla kuraattori ja psykologi ovat helposti lähestyttäviä. Aina nuori ei kuitenkaan tiedä, milloin lähestyä aikuista seurusteluhaasteissa. – Nuoret harjoittelevat monia parisuhteen asioita ensimmäistä kertaa, ja siksi väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa. Tällöin nuori saattaa jäädä kokemustensa kanssa yksin. Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa (ESR+) kehitetyt mallit ovat uudessa Väkivallaton lapsuus 2026 -toimenpideohjelmassa. Mallit löytyvät Ensi- ja turvakotien verkkokoulutusalustalta.

LIIKUNTA

Ystäväpiiri tuo seuraa ja rohkeutta arkeen TEKSTI LINDA KAISTI KUVA REGINA PANSIN

Ystäväpiiri® on Vanhustyön keskusliiton kehittämä ryhmätoimintamalli, joka tutkitusti lievittää yksinäisyyttä. Pienryhmässä tutustutaan samankaltaisessa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin ja jaetaan kokemuksia turvallisessa ilmapiirissä.

stäväpiiritoiminta Raisiossa liittyy kaupungin etsivään seniorityön kokeiluun, jossa tarkoitus on tavoittaa ikäihmisiä, jotka kaipaavat seuraa, tukea tai mielekästä tekemistä arkeensa. Mukaan on helppo lähteä – yhteydenotto onnistuu yhdellä puhelinnumerolla.

– Ensimmäinen kerta voi tuntua jännittävältä, mutta ei kannata pelätä liikaa. Mukaan vaan avoimin mielin. Ystäväpiiri on heidän mukaansa osoittanut, kuinka tärkeää hyvinvoinnille on tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Yhteisistä hetkistä on syntynyt uusia ystävyyssuhteita, iloa arkeen ja tunne siitä, ettei tarvitse olla yksin.

Ryhmästä osa arkea Raision ensimmäisen Ystäväpiiri- pilottiryhmän osallistujat kertovat toiminnan vahvistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mukaan lähdettiin avoimin mielin, vaikka ensimmäinen tapaaminen jännitti. – Kuuluminen porukkaan on tärkeää. Me ollaan me, toinen haastateltava kuvailee. Uusiin ihmisiin tutustuminen houkutteli, ja ryhmästä on nopeasti tullut osa arkea. Säännölliset tapaamiset tuovat viikkoihin sisältöä ja niitä odotetaan.

Turvallinen ilmapiiri kantaa Osallistujat nostavat esiin erityisesti ryhmän turvallisen ilmapiirin. Ryhmässä jokaisen näkemyksille annetaan tilaa ja osallistujat ovat oppineet tuntemaan toisensa. Pieni ryhmä on helpottanut avointa keskustelua ja tutussa joukossa on helppo puhua. – Jokainen tulee kuulluksi. Ryhmäläiset ovat tutustuneet toisiinsa ja hitsautuneet yhteen. Ohjattujen tapaamisten jälkeen yhteydenpito on jatkunut myös omatoimisesti.

Vaikutukset näkyvät arjessa Ystäväpiirillä on ollut vaikutusta myös tapaamisten ulkopuolella. Osallistujat kokevat, että Ystäväpiiri on lisännyt rohkeutta lähteä kotoa liikkeelle ja osallistua muuhunkin toimintaan. Kun on saanut myönteisiä kokemuksia yhdessäolosta, kynnys osallistua muihinkin tapahtumiin on madaltunut.

RAISIO TIEDOT TAA 21

Uusi Ystäväpiiri-ryhmä alkaa syyskuussa • 12 ohjattua tapaamiskertaa, alkaen 21.9. (ei kokoontumista 7.12.) • maanantaisin klo 13–15, Pikku-Tokkila • ilmoittautuminen 15.9. mennessä • puh. 040 524 2138, Linda Kaisti • ryhmään mahtuu 8 osallistujaa

L IIKUN TA

Rennosti liikkeelle Let’s Go Liiku -porukalla

Let's Go Liiku -porukan elokuun ja syyskuun aikataulu

Kokoontuminen tapahtuu pääsääntöisesti Kerttulan liikuntahallin edessä. Sulkapallokerroilla tavataan Kerttulan liikuntahallilla ja 22. syyskuuta kokoontumispaikkana on Uintikeskus Ulpukka.

esäkuisena aurinkoisena päivänä Let’s Go Liiku -porukka kokoontui pelaamaan rentoa jalkapalloa ohjaajan johdolla. Alkuun lämmiteltiin kevyellä syöttelyllä, jonka jälkeen siirryttiin itse pelailuun. Sääntöjä ei tarvinnut osata etukäteen, vaan ne muotoutuivat pelaamisen lomassa. Rento tekeminen ja yhdessä kokeileminen ovatkin porukan toiminnan ydin. Let’s Go Liiku -porukka on avoin kaikille työikäisille, ja se tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden liikkua yhdessä, kokeilla erilaisia lajeja ja viettää aikaa rennossa porukassa. Toiminta kokoontuu viikoittain tiistaisin, eikä osallistuminen edellytä voimassa olevaa Let’s Go -korttia. Osallistujat ovat kuvanneet toiminnan keskeiseksi anniksi rennon yhdessä tekemisen sekä ihmisten kohtaamisen. Samalla liikkuminen tulee luontevasti osaksi arkea. Mukaan voi tulla omalla kunnolla ja fiiliksellä, ilman suorituspaineita. Taustalla ei ole merkitystä. Toiminnassa on kokeiltu monipuolisesti eri lajeja padelista, jalkapalloon ja pilatekseen. Osallistujien toiveet huomi-

Toimintaa järjestävät yhteistyössä Raision kaupungin liikuntapalvelut sekä Varhan Avoin kohtaamispaikka Olkkari.

Elokuu • Ti 11.8. klo 12–13.30 Easy-parkour • Ti 18.8. klo 12–13.30 Easy-parkour • Ti 25.8. klo 12.30–14 Jalkapallo Syyskuu • Ti 1.9. klo 12.30–14 Jalkapallo • Ti 8.9. klo 12.30–14 Treeniä ja kehonhuoltoa ulkokuntosalilla sekä kuntoportaissa • Ti 15.9. klo 12.30–14 Sulkapallo • Ti 22.9. klo 12.30–14 Kuntosali, kehonhuolto ja uinti, Uintikeskus Ulpukka • Ti 29.9. klo 12.30–14 Sulkapallo

Lisätietoa: erna.kasterinne@raisio.fi, puh: 044 797 1389

Tervetuloa mukaan liikkumaan hyvässä seurassa!

oidaan, ja ohjelmaa suunnitellaan niiden mukaan. Tiedottaminen ja ilmoittautuminen yksittäisiin lajikertoihin hoituu helposti yhteisessä porukan WhatsApp-ryhmässä.

Ryhmäliikuntaneuvonta – hyvinvointia arkeen yhdessä ja kannustaen

untuuko siltä, että arjessa voisi olla vähän enemmän jaksamista, mutta alkuun pääseminen on vaikeaa? Jos kaipaat kannustusta ja käytännön vinkkejä arkeen sekä muiden samassa tilanteessa olevien tukea, tämä voisi olla sinun ryhmäsi! Ryhmävalmennuksen teemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi, jonka osa-alueita ovat liikkuminen, ravitsemus, palautuminen ja uni. Valmennus tarjoaa tukea ja vink-

kejä yhdessä ryhmän vetäjän ja muiden osallistujien kanssa. Tule mukaan hakemaan helposti omaan arkeen solahtavia hyvinvoinnin tekoja! Ryhmä on suunnattu henkilöille, jotka harrastavat vähän tai ei ollenkaan liikuntaa. Valmennus sisältää 8 ryhmätapaamista, joissa käsitellään hyvinvoinnin eri osa-alueita ja etsitään jokaiselle sopivia, helposti arkeen sovitettavia ratkaisuja. Lisäksi osallistujien toiveiden mukaan tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin. Ryhmään voi liittyä missä kohtaa syksyä tahansa ja mukana voi olla koko kauden tai siihen asti, että itselle löytyy sopiva liikuntamuoto ja keinot lisätä arkiaktiivisuutta. Ikääntyvien ryhmäliikuntaneuvonta: tiistai 15.9. eteenpäin klo 14–15.30 Työikäisten aikuisten ryhmäliikuntaneuvonta: perjantai 18.9. klo 14–15.30

RAISIO TIEDOT TAA 22

Hyvinvointikoutsi – yläkouluikäisten liikuntaja hyvinvointineuvonta Raision yläkoululaisilla on mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen maksuttomaan liikuntaja hyvinvointineuvontaan. Yhdessä ammattilaisen kanssa nuori voi tutustua alueensa liikuntatoimintaan, osallistua ryhmätoimintoihin, kokeilla eri lajeja sekä saada vinkkejä omaan hyvinvointiinsa. Jokaisen nuoren yksilölliset toiveet ja tarpeet otetaan huomioon. Mukaan voi ilmoittautua milloin vain. Yhteystiedot: hyvinvointikoutsi@raisio.fi

LIIKUNTA

Liikkumista kaiken kuntoisille sisällä ja ulkona

aisiossa on tarjolla monipuolista ja matalan kynnyksen tekemistä kaiken kuntoisille. Maksuton Liiku lähellä -toiminta on rentoa ohjattua liikkumista ja yhdessäoloa. Yhdistä liikunta ja kulttuuri, tapaa muita senioreita kävelyillä, jotka voi suorittaa myös apuvälineiden kera tai osallista tuolijumppaan. Toiminta on maksutonta, eikä ilmoittautumista tarvita. Ryhmät kokoontuvat 7.9.–10.12.2026, ellei ryhmäkuvauksessa toisin mainita.

Kiinnostaisiko sinua kuulla lisää Vertaisviestijänä toimimisesta? Sana Liiku lähellä -ryhmistä leviää vertaisviestijöiden avulla. Ilmoittaudu mukaan Vertaisviestijöiden syyskauden aloitustapaamiseen to 3.9. klo 10–12 Karmelinpuistossa! Luvassa hauskoja tehtävärasteja ulkoilmassa, tietoa Vertaisviestijä-mallista sekä pientä purtavaa. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä: Mira Berg, puh: 0440820256

Maanantai • klo 9–10 Kerttulan Kööri, Kerttulan liikuntahalli (Kisakatu 4). Eläkeläismiesten liikuntaja virkistysryhmä. • klo 12–13 Kaanaan ulkoiluryhmä, lähtö siirtolapuutarhan parkkipaikalta (Kivisniemenaukio). Tiistai • klo 10–11 Tikanmaan ulkoiluryhmä, lähtö Tikanmaan M-Marketin edustalta (Kapponkatu 17). • klo 11–12 Myllyn kauppakeskuskävely (15.9. alkaen), lähtö Iittalan edustalta. Keskiviikko • klo 9–10 Liikettä ja kulttuuria, lähtö Martinsalin edustalta (16.9.–11.11., ei viikolla 42). • klo 10–11 Killi ja Nalli -kävelyt, lähtö Tasalan Kamarilta (Tasalanaukio 5). Valittavana rauhallisempi tai reippaampi kävelyryhmä. • klo 10–12 Tikanmaan Yhdessä kotikulmilla -kerho (Kapponkatu 20). Tuolijumppaa, pelejä, ulkoilua ja yhdessäoloa. • klo 11–12 Kaikille avoin tuolijumppa Tasalan Kamarilla (ei 16.9., 14.10. eikä 11.11.). • klo 13.15–14 Hulvelan tuolijumppa Hulvelassa (9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 2.12.). Torstai • klo 17.30–18.30 Kaanaan Yhdessä kotikulmilla -kerho, Kaanaan koululla (Orkolantie 11).

Yleisöluisteluvuorot Raision jäähalleissa käynnistyvät taas 5.9. alkaen!Lisätietoja: raisio.fi/ yleisoluisteluvuorot

Ilmoittautuminen Raiha-kerhoihin alkaa 31.8. raisio.fi/raiha

RAISIO TIEDOT TAA 23

Liikettä ja kulttuuria kirjastolla

irjastokävelyt tarjoavat mahdollisuuden liikkua kevyesti ja samalla oppia uutta kirjaston monipuolisista palveluista. Raision liikuntapalveluiden ja kirjaston yhdessä järjestämät Kirjastokävelyt ovat tuoneet iloa ja liikettä keskiviikkoaamuihin jo viime syksystä lähtien. Maaliskuun lopulla mukana olleet Päivi ja Marja jakoivat kokemuksiaan tapahtumasta: – Tuolijumppa ja kuminauhaliikkeet ovat tehokkaita mutta lempeitä. Toiminta sopii kaikille. – Ei liian raskasta. Kun liikkeet tehdään istuen, ei ole huolta ylösnousemisen vaikeudesta. Toiminta sopii myös pyörätuolia käyttäville. – Kirjaston palvelut tulevat tutuiksi kirjastokävelyissä. Moni on oppinut uutta kirjaston mahdollisuuksista ja tiloista. Tapaamiset alkavat Kirjastotalon aulassa puolen tunnin lempeällä tuolijumpalla, joka sopii kaikenikäisille ja kaiken kuntoisille. Liikkeissä hyödynnetään myös kuminauhoja, ja harjoitteet voi tehdä oman jaksamisen mukaan. Jumpan jälkeen ryhmä tutustuu johonkin Kirjastotalon tilaan tai palveluun 15–30 minuutin ajan. Yhdessä liikkuminen ja oppiminen tekee arjesta parempaa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka kaipaavat kevyttä liikettä, kulttuurisia elämyksiä ja mukavaa seuraa. Uusi kausi alkaa keskiviikkona 16.9. klo 9 ja jatkuu 11.11. saakka. Tapahtuma kulkee uudella nimellä ”Liikettä ja kulttuuria” ja se on kaikille avoin sekä maksuton. Syyslomaviikolla 14.10. ei ole tapaamista.

NUOR E T

Kesätyöt kaupungilla kesänuorten silmin 15-vuotiaat Jade ja Suela viettivät kesäkuun kesätöissä kaupungin liikuntaja nuorisopalveluissa. Sosiaalisen median sisällöntuotannon lisäksi neljän viikon kesätyöjakso tarjosi monipuolisia kokemuksia leiriohjauksesta vesihiihtoon. Mitä kesätyöstä jäi käteen? TEKSTI JADE & SUELA KUVA VEERA VÄISÄNEN

Jaden fiilikset:

Suelan fiilikset:

Liikunta- ja nuorisopalveluilla on ollut mukavaa työskennellä. Kesätyöntekijät otetaan avosylin vastaan ja meidät perehdytetään työhön kattavasti. Olemme päässeet somenuorina muun muassa kuvaamaan kesäja liikuntaleireille ja olemme toimineet tarvittaessa myös leiriohjaajina. Työnohjaaja ohjeistaa ja auttaa minua ja Suelaa, jopa kesken ruokatauon. Meitä myös pidetään täällä niin sanotusti oikeina työntekijöinä. Kesätyöntekijät ovat tasavertaisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. Somenuorena on ollut mahtava työskennellä ja tämä oli upea ja erilainen kokemus.

Työt Raision kaupungilla ovat olleet parhaimpia, jos ajattelee, että tämä on ensimmäinen kesätyöpaikkani. Työ on monipuolista, henkilökunta on aivan ihana ja töihin jaksaa tulla energisellä ja hyvällä mielellä. Töissä henkilökunta on tosi auttavaista, varsinkin työnohjaaja Veera, joka aina auttaa mielellään, jos jokin asia askarruttaa tai on vaikeaa. Työpäivien aikana on ollut tarpeeksi tekemistä, ja työtehtävät ovat olleet monipuolisia ja hauskoja. Ollemme esimerkiksi käyneet monenlaisissa leireissä, jossa on päästy fiilistelemään ja ottamaan kuvia muistoksi. Parhaat muistoni ovat olleet työkaverini Jaden kanssa, koska me teemme aina kaikki asiat yhdessä.

Raision top paikat Jaden ja Suelan mukaan: Playa Del Raisio Hyvä uimaranta, jossa pääsee myös suppailemaan. Haunisten allas Hyvä uimapaikka. Sieltä löytyy myös grillauspaikka ja frisbeegolf-rata. Nuortenkeskus Noppa Kiva henkilökunta ja sateensuoja. Paikan päällä paljon tekemistä, kuten leipomista ja biljardia. Alppiruusupuisto Kiva ja kaunis paikka ottaa kuvia.

Kesänuorten kommentteja:

"Liikuntaleireillä on ollut mukavaa työskennellä, kun työympäristö on kannustava ja mukava." - Casper

"Työ on monipuolista." – Eemeli ja Niklas

"Töissä on mukava ja rento ilmapiiri. Nuoret kesätyöntekijät otetaan huomioon ja kaikkia kohdellaan samanarvoisesti." - Siiri

"Kesätyöntekijöille annetaan paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Vastuuta on juuri sopivasti." - Nella

Kesäsomettajat Jade ja Suela pitävät työnsä parhaimpina puolina monipuolisia työtehtäviä sekä mukavaa työyhteisöä.

RAISIO TIEDOT TAA 24

NUORET

Liikunta- ja nuorisopalveluiden viestijä esittäytyy Liikunta- ja nuorisopalveluissa on aloittanut uusi viestinnänsuunnittelija Veera Väisänen. Hänen tehtävänään on tuoda kaupungin liikuntaja nuorisopalveluita näkyväksi eri kanavissa. Miten ensimmäiset kuukaudet Raisiossa ovat sujuneet? Kuka olen ja mitä teen? Työskentelen liikuntaja nuorisopalveluiden viestinnänsuunnittelijana. Työni painottuu erityisesti liikuntapalveluiden hankkeisiin, tehtäväni on niiden sisältöjen tuottaminen ja viestinnän kehittäminen. Tavoitteena on innostaa raisiolaisia liikkumaan, löytämään palveluiden pariin ja tukemaan omaa hyvinvointiaan. Hankkeet mahdollistavat uusia tapoja osallistaa kuntalaisia ja kehittää palveluita heidän tarpeitaan kuunnellen. Tuotan sisältöjä ja viestintää yhdessä nuoriso-ohjaajien ja liikuntapalveluiden kanssa. Minut voi nähdä myös tapahtumissa kamera kädessä tallentamassa tunnelmia ja kohtaamisia. Kuntasektori on minulle ennestään tuttu työympäristö, mutta liikuntaja nuorisopalvelut ovat uusi aluevaltaus. Olen päässyt osaksi osaavaa, rentoa ja asiantuntevaa työyhteisöä. Erityisen ilahduttavaa on ollut se, miten avoimella asenteella työkaverit ovat lähteneet mukaan uusiin viestinnän ideoihini. Parhaimmillaan viestintä onkin yhdessä tekemistä.

jännityksen piikkiin, mutta väärinkäsitys osoittautui kuitenkin mainioksi jäänmurtajaksi uusien työkavereiden kanssa.

Odotan innolla syksyn tapahtumia, uusia kohtaamisia ja mahdollisuutta kertoa raisiolaisten arjesta ja yhteisöllisyydestä.

Mikä on ollut parasta? Viestinnän työssä parasta on mahdollisuus kohdata ihmisiä ja päästä sinne, missä tapahtuu. Vaikka työ sisältää paljon tietokoneella työskentelyä, liikuntaja nuorisopalveluissa olen päässyt mukaan muun muassa metsäretkille, kesän ryhmäliikuntatunneille, tutustumaan nuorisotiloihin ja Raisioon monesta eri näkökulmasta.

Mikä on ilahduttanut Raision kaupungissa? Raisiolaisten yhteisöllinen ilmapiiri välittyi jo ensimmäisten viikkojen aikana. Kaduilla tervehditään ja ihmiset tulevat luontevasti juttelemaan niin lenkkipoluilla kuin bussipysäkeillä. Hauskana kommelluksena mieleeni ovat jääneet busseissa olevat lastenistuimet. Oletin ensimmäisellä työmatkallani jonkun vain unohtaneen istuimen bussiin. Hämmennykseni kasvoi, kun sama istuin vaikutti olevan bussissa paikallaan vielä työpäivän jälkeenkin. Hetken ehdin jopa pohtia, pitäisikö istuin toimittaa talteen NuoLi-palvelupisteelle noudettavaksi, ennen kuin ymmärsin tilanteen todellisen laidan. Laitan kommelluksen ensimmäisen työpäivän

RAISIO TIEDOT TAA 25

Työssäni parasta on mahdollisuus kohdata ihmisiä.

Raisio-opisto Tutustu Raisioopiston kursseihin ja luentoihin osoitteessa raisio.fi/opisto

Kansalaisen digitaidot

KUVA: LSJH

RAISIO -O P I STO

Tutustu opiston Ikebana-kurssien opettajaan lehden sivulla 12.

Raisio-opisto

Keskiviikkoisin klo 10, Kirjastotalo

• 9.9. Suomi.fi-verkkopalvelut: viranomaisviestintä ja toisen puolesta asiointi • 16.9. Totta vai tarua? Informaatiovaikuttaminen digimaailmassa • 23.9. Mobiilimaksaminen: lähimaksu kännykällä ja MobilePay • 30.9. Kenen arki, kenen netti? Asiaa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta • 7.10. Terveyspalvelut taskussa: julkiset ja yksityiset terveyssovellukset • 21.10. 112 Suomi, ICE- ja hätätilannetiedot älypuhelimessa • 28.10. Digivara - miten varaudut häiriöihin digiympäristössä? • 4.11. Vahva ja monivaiheinen tunnistautuminen verkkopalveluihin • 11.11. Ajankohtaista digihuijauksista • 18.11. Sosiaalisen median tietoturva • 25.11. Tekoäly ja seniori • 2.12. Millainen on sinun digitaalinen jalanjälkesi? • 9.12. Ajankohtaiset tietoturvavinkit arkeen

Raisio-opisto

Ilmoittautuminen: raisio.fi/opisto tai p. 044 797 1266

Raisio-opisto

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n jäteneuvontaillat Jätehuolto ja lajittelu Ma 21.9. klo 17.30, Raision lukio Miten jätehuolto alueellasi hoidetaan ja mitä jätehuoltopalveluita asukkaille tarjotaan? Miten jätteet lajitellaan ja mitä niille lajittelun jälkeen tapahtuu? Biojäte ja kompostointi Ma 19.10. klo 17.30, Raision lukio Mitä biojäte on? Mitä hyötyä on biojätteen lajittelusta? Miksi kompostointi kannattaa? Jätteen määrän vähentäminen Ma 9.11. klo 17.30, Raision lukio Miten jätteen määrää voi vähentää ja miksi se on erityisen tärkeää? Entä miten luonnonvarojen kulutus ja jätteen määrä liittyvät toisiinsa? Miksi kulutamme ja mikä on turhaa kuluttamista? Roskaantuminen Ma 23.11. klo 17.30, Raision lukio Miten roskaantumista voi vähentää ja miksi se on tärkeää? Mitä tarkoitetaan mikromuoveilla? Ilmoittautuminen: raisio.fi/opisto tai p. 044 797 1266

Raisio-opisto RAISIO TIEDOT TAA 26

UIMAAN! Ulpukan sarjakortit muuttuvat rannekkeiksi

Iltavesiliikunta

Koululaisten uintiryhmät

Tiistaisin 1.9.–8.12. (ei 13.10.) • klo 19–19.40 matalan veden jumppa • klo 19.45–20.25 syvän veden treeni Kausimaksu 63 € + sisäänpääsymaksu.

tiistaisin 1.9.–8.12.(ei 13.10.) 10 metrin uimataitoisille klo 17.20–18 (allasaika). Harjoittelu tapahtuu 120 cm syvässä altaassa. Kausimaksu 70 € + sisäänpääsymaksu.

Torstaisin 3.9.–3.12. (ei 15.10.) • klo 19–19.40 matalan veden tehotreeni • lo 19.45–20.25 syvän veden treeni Kausimaksu 58,50 € + sisäänpääsymaksu.

Äijävesiliikunta

torstaisin 3.9.–3.12. (ei 15.10.) 25 metrin uimataitoisille klo 17.20–18 (allasaika). Kausimaksu 65 € + sisäänpääsymaksu.

Merenneitouinnit

Ulpukan pukukaapit uudistuvat ja sarjakortit muutetaan käytettäväksi rannekkeilla. Rannekkeen hankintahinta on 8 €. Ranneke nopeuttaa asiointia uimahallissa ja tekee kulkemisesta sujuvampaa.

2.9.–9.12. (ei 14.10.) Keskiviikkoisin klo 19.30-20.15. Kausimaksu 63 € + sisäänpääsymaksu

Uudistuksen aikataulu Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa uimahallin ollessa suljettuna: • Kesän aikana uudistuvat miesten puoli sekä molemmat ryhmäpukuhuoneet. • Naisten puoli uudistuu myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Ulpukan kuntosalilla on ohjaaja paikalla opastamassa laitteiden käyttöä keskiviikkoisin klo 12–13.30. Normaali sisäänpääsymaksu, ei ennakkoilmoittautumista.

Ilmoittautumiset kaikkiin lasten ja nuorten ryhmiin käynnissä raisio.fi/ulpukka >lasten ja nuorten toiminta tai puh. 044 797 1664

Kuntopiiri

Vauva- ja perheuinti

keskiviikkoisin 2.9.–9.12. klo 11.15–11.45 Kuntopiiri on tarkoitettu kaikille Ulpukan asiakkaille, kuntopiirimaksu 4 € (+ sisäänpääsymaksu kuntosali ja uinti asiakkaille)

lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9, 9.30, 10 ja 10.30. Vauvauinnit alkavat 5. ja 6.9. Uinnit päättyvät 28. ja 29.11. (ei 31.10.–1.11.) Kausimaksi 60 € + aikuisten sisäänpääsymaksu. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, raisiolaiset perheet ovat etusijalla.

Siirtymäaika Muutoksen yhteydessä on olemassa siirtymäaika, jonka aikana voit käyttää nykyistä sarjakorttiasi. Uintikerta siirretään kertarannekkeelle erillisellä vaihtopisteellä jokaisella käyntikerralla erikseen. Näin ranneke toimii Rannekkeella kuljetaan kulkuporteista. Ranneke toimii myös pukukaapin avaimena (sähkölukolliset kaapit).

Vesiliikuntaa kertamaksulla 18.8.–9.12. Tiistaisin klo 7–7.30 (ei 13.10.) Tiistaisin (syvässä) klo 14–14.45 (ei 13.10.) Keskiviikkoisin klo 14–14.45 (ei 14.10.) Torstaisin klo 14–14.45 (ei 15.10.) Perjantaisin klo 7–7.30 (ei 16.10.) Vesiliikuntamaksu 4,50 € + sisäänpääsymaksu. Ei ennakkoilmoittautumista.

Päivävesiliikunta 3.9.–10.12. (ei 15.10.) Ryhmät 30 min, klo 10, klo 10.45 ja klo 11.30. Vesiliikuntaa altaan matalassa päässä (syvyys 120 cm). Kausimaksu 50 € + sisäänpääsymaksu. Kausimaksu maksetaan Ulpukan palvelupisteelle kauden alkaessa. Ilmoittautuminen ryhmiin torstaina 27.8. klo 9. raisio.fi/ulpukka tai vesiliikunnanohjaaja Eija Inki puh. 044 797 1750

Kuntosalin laiteopastus 2.9.–9.12. (ei 14.10.)

Aikuisten uintiryhmät tiistaisin 1.9.–8.12. (ei 13.10.) klo 16.30– 17.15 tekniikka alkeet torstaisin 3.9.–3.12. (ei 15.10.) klo 16.3017.15 tekniikka jatkavat Kausimaksu 71,50 € + sisäänpääsymaksu. Ilmoittautumiset aikuisten ryhmiin käynnissä: raisio.fi/ulpukka >aikuisten ohjattu toiminta tai puh. 044 797 1681

Iltauimakoulut 7.–18.9. / 21.9.–2.10. / 2.–13.11. / 16.–27.11. Arkipäivisin ma-pe klo 16.30, 17.30 ja 18.30. Kurssimaksu 50 € + sisäänpääsymaksu.

Aikuinen-lapsi esialkeisryhmä lauantaisin 5.9.–28.11. klo 11–11.30 altaassa. (ei 26.9., 24.10., 31.10.) Kausimaksu 50 € + sisäänpääsymaksu. sunnuntaisin 6.9.–29.11. klo 11–11.30 altaassa. (ei 1.11.). Kausimaksu 60 € + sisäänpääsymaksu. Ryhmä on tarkoitettu 3–4-vuotiaalle lapselle yhden aikuisen seurassa. Opetus tapahtuu terapia-altaassa.

Alle kouluikäisten jatkoryhmä keskiviikkoisin 2.9.-9.12. 10 metrin uimataitoisille klo 17-18 (allasaika klo 17.15-17.45). Lapset haetaan ja palautetaan palvelupisteelle. Kausimaksu 70 € + sisäänpääsymaksu.

5.9.–28.11. (ei 26.9., 24.10., 31.10.) lauantaisin klo 13.–13.45 altaassa. Kausimaksu 50 € + sisäänpääsymaksu. Merenneitouinnit on tarkoitettu kouluikäisille. Mukaan tarvitset oman merenneitopuvun sekä räpylän.

Syyslomalla tapahtuu: Lasten uimaleiri ma-ke 12.10.–14.10. klo 9–15. Ilmoittautuminen raisio.fi/ulpukka >lasten ja nuorten toiminta tai puh. 044 797 1664. Wibit-rata to-pe 15.–16.10. klo 10–19.

Muutoksia aukioloajoissa: 26.9. suljettu / 24.10. suljettu / 30.10. suljetaan klo 18 / 31.10. suljettu / 6.12. suljettu / 10.12. suljetaan klo 17 / 11.–13.12. suljettu

mun

Tervetuloa tapahtumiin koko perheen voimin 24.–30.8.! Mun Raisio -tapahtumaviikolla voit nauttia jo tutuista, Raision parhaista paloista tai kokeilla uusia asioita, joita et vielä tiennyt täältä löytyvän.

Tällä viikolla kannattaa olla ylpeä raisiolainen!

raisio.fi/mun-raisio-tapahtumaviikko