Rasvat eivät kuulu jätevesiviemäriin – tee Kinkkutemppu Uusi liikennemerkki turvaa pyöräilijän tienylityspaikan Kordnejad Ebrahimi on vuoden pakolaismies

Raisiolainen asioimistulkki Kordnejad Ebrahimi on vuoden pakolaismies

Suomen Pakolaisapu valitsi vuoden pakolaismieheksi raisiolaisen asioimistulkin

Kordnejad Ebrahimin

viime syyskuussa. Ebrahimi, 44, on kiintiöpakolaisena vuonna 2006 perheensä kanssa Suomeen tullut Iranin kurdi.

TEKSTI JA KUVA SUSSE MÄÄTTÄNEN

Valinta vuoden pakolaismieheksi saa Ebrahimin liikuttuneeksi. – Minä itkin, kun kuulin valinnasta. Se oli niin iloinen asia, voi hyvänen aika! Ajattelin, että minullakin on mahdollisuuksia, voin vaikuttaa, saan tehdä ja olla hyödyksi yhteiskunnalle. Uudessa kotimaassani voin!

Suomen Pakolaisapu nostaa vuosittain esiin pakolaisten aktiivista ja myönteistä arjen toimintaa Suomessa. Ebrahimi on muun muassa opettanut Youtube-videoilla suomea ja suomalaista tapakulttuuria kurdinkielisille ihmisille ja kääntänyt myös koronaohjeistuksia kurdin kielelle.

Ensimmäisessä kotimaassaan Iranissa Ebrahimi toimi valokuvaajana ja kalligrafina. Suomeen tultuaan hän kouluttautui ensin bussikuskiksi, mutta joutui jättämään työn joidenkin vuosien jälkeen terveydellisistä syistä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olo ei häntä kuitenkaan miellyttänyt ja piti löytää tekemistä. Sopiva ala löytyi: koulutuksen jälkeen hän toimii nyt Turun seudun tulkkikeskuksessa asioimistulkkina ja auttaa ihmisiä monissa tilanteissa. – Lääkäri, oikeusasiat, maahanmuuttovirasto, Kela, hän luettelee. Tykkään työstäni, tapaan paljon ihmisiä ja opin uusia asioita. Olen auttanut vapaa-ajalla myös suomalaisia näissä tukiasioissa.

Kurdin lisäksi Ebrahimi puhuu persiaa sekä suomea. – Suomea opiskelen edelleen joka

Meillä on nyt kyllä niin hienoja naapureita, parhaita.

päivä vähintään tunnin. Luen jotakin artikkelia tai muuta suomeksi, aina oppii uusia sanoja, hän kertoo.

Ebrahimin tie Raisioon on kulkenut Porvoon ja Hyvinkään kautta. Vaimon kanssa päätös paikkakunnanvaihdosta syntyi, kun olo tuntui yksinäiseltä pääkaupunkiseudulla. Turun alueella oli entuudestaan tuttuja, joita nyt on helpompi tavata. – Varovaisesti katsomme, miten menee. Meillä on nyt kyllä niin hienoja naapureita, parhaita! Puhutaan, autetaan toista ja aina vaihdetaan kuulumisia, Raision keskustassa asuva Ebrahimi hehkuttaa.

Raision tulevaisuuden hankkeisiinkin Ebrahimi on ehtinyt tutustumaan. – Raisio on kehittyvä paikka. Jos tunneliprojekti onnistuu, niin melua saadaan pois ja keskustasta tulee rauhallisempi ja viihtyisämpi. Se on hyvä.

Entäs ne muut kehityksen paikat? – Raision vesi on tosi kallista, pienituloisella ei ole kohta siihen varaa. Toinen asia, mitä pitäisi kehittää, on kurdilapsille järjestettävä oman äidinkielen opetus. Monilla paikkakunnilla kurdin kielen opetusta on järjestetty. Äidinkieli olisi hyvä osata kunnolla. Silloin oppii muita kieliä helpommin ja myös kommunikointi vanhempien kanssa sujuu paremmin.