Raisio 4/2020
tiedottaa
Raision teräsmies Harri Nurmi liikkuu tositarkoituksella.
Uusi kaupunginjohtaja
Omaolo.fi -palvelu tuli käyttöön myös Raisiossa. s. 12
Eero Vainio haluaa herättää raisiolaisen kunnianhimon
Raisio tiedottaa Raisio tiedottaa on kaupungin asukaslehti, joka vuonna 2020 ilmestyy neljä kertaa. Lehti jaetaan jokaiseen raisiolaiseen postiluukkuun. JULKAISIJA Raision kaupunki Nallinkatu 2 PL 100, 21201 Raisio raision.kaupunki@raisio.fi p. 02 434 3111 PÄÄTOIMITTAJA vs. viestintäpäällikkö Susse Määttänen TAITTO KMG Turku KANSIKUVA Timo Jakonen KUVITUSKUVAT Raision kaupunki, Mostphotos PAINO NewPrint Oy, Raisio PAINOSMÄÄRÄ 14 750 kpl ISSN 2342-0820 (painettu) ISSN 2342-0839 (verkkojulkaisu)
Järjestöt ja muut toimijat saavat oman tapahtumansa lehteen lisäämällä ne os. raisio.fi/tapahtumat, jonne kuka tahansa voi lisätä oman, avoimen yleisötilaisuutensa. Muita ehdotuksia juttujen aiheeksi voi lähettää osoitteeseen: raisio.tiedottaa@raisio.fi. issuu.com/raisio
PÄÄKIR JOITU S
Osallisuutta ja yhteistyötä
K
untalaisten terveys, työkyky ja viihtyvyys ovat keskeisiä kunnan menestystekijöitä. Liikunta- ja nuorisopalvelujen tehtävänä on luoda aktiivisen elämän edellytyksiä. Raisiossa on edellytyksiin panostettu jo aikanaan keskimääräistä kuntaa enemmän. Siitä osoituksena Kerttulan Liikuntakeskus, Uintikeskus Ulpukka, Nuortenkeskus Noppa, Pommari, Kesärannan leirikeskus ja monia muita. Kuntatalouden tiukoista ajoista huolimatta, laajalla yhteistyöllä ja päättäjien suosiollisella näkemyksellä on pystytty kohtuullisesti vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja päivitetty olosuhteita nykytasoon. Olosuhteet eivät yksin riitä, vaan tarvitaan aktiivisia toimijoita, innostajia ja uudistajia. Liikunta- ja nuorisotoimialalla näitä kumppaneita löytyy erityisesti urheiluseuroista ja nuorisoyhdistyksistä. Meidän henkilöstön tehtävänä on nähdä tarpeet, koota toimijoita yhteen ja sopia, kuka tekee mitäkin. Puhutaan verkostotyöstä, joka on Raision kokoisessa kaupungissa tehokasta. Aina on löytynyt kumppaneita helposti, kun on tarvittu liikuntaja urheilutapahtumiin, Kirjastotalon teematapahtumiin, soveltavan liikunnan tilaisuuksiin tai nuorison musiikkitapahtumiin. Tämä on osallisuutta ja yhteistyötä parhaimmillaan. Hyvänä esimerkkinä tuloksellisesta yhteistyöstä on valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelma, johon Raisio on osallistunut alusta saakka. Koulut innostuivat kehittämään päivään lisää aktiivista sisältöä. Liikuntapalvelut on auttanut koulutuksissa, välinehankinnoissa ja yhteistyössä yhdistysten kanssa. Koulupihoja on kehitetty yhdessä teknisen keskuksen kanssa ja urheiluseurat ovat olleet mukana toiminnan järjestelyissä. Tulokset alkavat myös näkyä arkiaktiivisuudessa. Yli tunnin päivässä liikkuvien osuus, Raisiossa 22,8 % kaikista nuorista, on kasvanut ohi valtakunnallisen ja alueellisen keskiarvon. Tämän pääkirjoituksen otsikko on sama kuin aloittaessani tehtävässäni 2004. Yhdessä tekeminen ratkaisee menestyksen. Omasta puolestani toivon, että jatkossakin raisiolaisten aktiivisen elämän edellytyksistä pidetään huolta yhdessä. Osallisuus syntyy vahvasta yhteistyökulttuurista. Itse siirryn tämän vuoden lopussa päätoimiseksi harrastelijaksi. Kiitokset näistä vuosista omalle joukkueelle liikunta- ja nuorisopalveluissa sekä kaikille muille työkavereille ja kumppaneille Raisiossa.
P.S. Pyydämme huomioimaan, että koronatilanne saattaa vaikuttaa lehdessä julkaistuihin tietoihin. Käyntiosoite: Nallinkatu 2 Postiosoite: PL 100, 21201 Raisio
REIJO HAKORINTA LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMENJOHTAJA
raisio.fi
RAISIO TIEDOT TAA 2
6
4
Uusi kaupunginjohtaja Eero Vainio haluaa herättää raisiolaisen kunnianhimon
Sisältö
4/2020
KIRJASTO JA KULTTUURI
Raision kaupungin 11 urheiluvalmennus-
Dokumentti 16 Luonnonlaki ja keskus-
stipendien hakeminen
6
Luistelukentät ja hiihtoladut Raision jäähallit
8
TERVEYS JA HYVINVOINTI
4
Uusi kaupunginjohtaja Eero Vainio haluaa herättää raisiolaisen kunnianhimon
Raision teräsmies Harri Nurmi liikkuu tositarkoituksella
9
Raision kaupungin ilmastosuunnitelma valmistuu talven aikana Kenelle katualueiden kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu? Rasvat eivät kuulu jätevesiviemäriin – tee Kinkkutemppu
Uusi liikennemerkki turvaa pyöräilijän tienylityspaikan Kordnejad Ebrahimi 10 on vuoden pakolaismies
KORONAVARAUS
Huomioithan, että tapahtumia saatetaan perua koronatilanteen takia. Tapahtumat on merkitty keltaisella koronavaraustunnuksella.
LIIKUNTA
KOTI JA KAUPUNKI
Raision teräsmies Harri Nurmi liikkuu tositarkoituksella
MIHI-toimintaa Raisiossa – Maksutonta liikuntaa 13–19-vuotiaille
12 Lukutaitoa kasvattamaan Omaolo käyttöön 13 myös Raisiossa
Elintapaohjausta Raisiossa
Asiointipiste Olkkarin tukipuhelin korona-aikana
KULTTUURI
Kulttuuri auttaa ihmisiä 14 tuntemaan merkityksellisyyttä 15
Koekaivauksiin osallistunut yli 500 koululaista
RAISIO TIEDOT TAA 3
telutilaisuus Martinsalissa
Kirjastossa voit asioida 17 turvallisesti koronasta huolimatta
Joulukuun Aula-galleriassa 18 ihaillaan haahkan kauneutta
Joulukuun teemalauantai onkin joulukalenteri
RAISIO-OPISTO
Kitarat soivat verkossa 21 Raisio-opistossa NUORET
22 Mitä kuuluu, Taavi Tuominen? Kesärannan leirikeskuksen käyttövuorot ajalle 1.5.–31.8.2021
Tulevia tapahtumia s. 19–20
KOT I JA K AUP UNK I
Uusi kaupunginjohtaja Eero Vainio haluaa herättää raisiolaisen kunnianhimon TEKSTI SUSSE MÄÄTTÄNEN KUVAT TIMO JAKONEN
Eero Vainio aloitti pestinsä Raision kaupunginjohtajana marraskuun alussa. Tiukasta valintaprosessista voittajana selviytynyt Vainio on innoissaan uudesta tehtävästään ja näkee Raisiossa paljon erinomaista potentiaalia.
Oikein hyvältä tuntuu. Kaupungissa on ammattitaitoista porukkaa ja päättäjien kanssa on sujunut hyvin. Raisio on jo nyt yllättänyt monipuolisuudellaan. Petäjävedeltä Raisioon muuttanut Vainio oli käynyt aikaisemmin paikkakunnalla pari kertaa vierailulla, mutta mielikuvat kaupungista olivat melko kevyellä pohjalla. Nyt asunnon etsinnän ja perehtymisen myötä paikka on jo vähän tutumpi. – Raisiossa on todella viihtyisiä asuinalueita ja lapsiperheet on huomioitu hienosti. Myös kaupalliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat erinomaiset. Pyöräilijänä olen myös huomannut, että kevyenliikenteenväyliä on paljon, Vainio listaa ensikosketustaan Raisioon.
MINKÄLAINEN SE VAINIO OIKEIN ON?
RAISION TULEVAISUUS – UHKA VAI MAHDOLLISUUS
Kun uusi kaupunginjohtaja astuu kylään, kaikki haluavat tietää millainen persoona hän on ja millaisen päällikön Raisio on saanut. – Minä olen helposti lähestyttävä, avarakatseinen ja sosiaalinen, Vainio sanoo heti. Niin ja huumorintajuinen, se on tärkeää. Vainio korostaa, että hän haluaa luoda johtajana ympärilleen välitöntä ilmapiiriä, jossa asioista voidaan puhua suoraan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus onnistua työssään ja käyttää osaamistaan. – Minä en tiedä kaikesta kaikkea, vaan olen johtajana sparraaja ja mahdollistaja. Kaupunkiin tulee luoda sellaiset olosuhteet, joissa uskalletaan tehdä, välillä vaikka virheitäkin, ja oppia matkalla.
Perehdyttyään Raision nykytilanteeseen Vainio kuvaili kaupunkia haastatteluvaiheessa alisuoriutujaksi. – Jos katsotaan asukasmäärän kehitystä, kuntataloutta tai yritysympäristökyselyitä, niin jostain syystä Raisio on pärjännyt heikommin kuin luontevat vertailukunnat kuten Naantali, Lieto tai Kaarina. Raisiolla on eväät parempaan kehitykseen. Raisiolaista kunnianhimoa Vainio haluaa lähteä herättelemään tavoitteellisella kaupunkistrategialla sekä organisaation vahvistamisella ja virittämisellä sellaiseen iskuun, että tuloksia syntyy. Raision keskustavisio tunneleineen, torneineen ja vehreine keitaineen on mahdollisuus, joita tulee kaupungeille harvoin
RAISIO TIEDOT TAA 4
KOTI JA KAUPUNKI
KAUPUNGINJOHTAJA EERO VAINIO, 33 Mitä raisiolaiset eivät tiedä sinusta? Olen yhtä innokas rakentelija hiekkalaatikolla kuin tyttäreni.
Kerro kolme vinkkiä pimeään vuodenaikaan. 1. Lautapelit ja lukeminen 2. Luontopolut ovat hyviä paikkoja kaikkina vuodenaikoina yksin tai yhdessä 3. Herätysvalon käyttö
vastaan. Uudistus on tilaisuus nostaa Raisio uudelle tasolle, 2020-luvun moderniksi kaupungiksi, joka on houkutteleva ja urbaani vaihtoehto muuttaa ja asua. Samalla koko mielikuva Raisiosta uudistuu. – Visiosta tulee totta hyvällä yhteistyöllä. Kunnianhimoisella kaupunkisuunnittelulla Raisiosta tehdään uusi ja omaleimainen kaupunki. Keskinkertainen ei riitä. Nyt rakennetaan kuitenkin Raisiota 50–100-vuodeksi eteenpäin, lataa Vainio. Ennen kuin keskustavisiota päästään toteuttamaan, ovat kaupunginjohtajalla lähitulevaisuudessa edessään ensimmäiset suuret urakat: talouden tasapainottaminen ja organisaatiouudistuksen toteuttaminen. Kuntavaalien jälkeen työlistalla seuraa uuden kaupunkistrategian työstäminen, kun ensin nähdään, millaiseen asetelmaan Raisio vaaleissa päätyy.
– Kaupungin onnistumista ja menestystä rakentavat päättäjät, työntekijät, yritykset ja kaupunkilaiset yhdessä. Kannustan raisiolaisia olemaan aktiivisia tulevissa vaaleissa, kyselemään ehdokkailta heidän näkemyksiään ja lähtemään myös itse mukaan ehdolle.
MUKANA KEHITYKSESSÄ TAI ULKONA SIITÄ Turun seudun kehitys tarkoittaa kasvua koko seutukunnalle. Kasvaminen tarkoittaa lisää ihmisiä, asuntoja ja lisää liikennettä. Raision haasteena on vastata parhaalla mahdollisella tavalla tuleviin tarpeisiin ja saada kaupunkina kehityksestä parhaat puolet irti. – Raision tulee olla jatkossakin aktiivisesti mukana kehityksessä. Se tarkoittaa liikennejärjestelyjä ja maankäyttöpolitiikkaa,
RAISIO TIEDOT TAA 5
joilla rakennamme kaupunkia niin yrityksille kuin asukkaillekin helpoksi ja puoleensavetäväksi paikaksi. Myös taajamajunaliikenteen ja ratikan on hyvä olla optiona Raision tulevaisuuden liikennejärjestelyissä, kaavailee Vainio. Tulevaisuudessa Raision täytyy pitää enemmän ääntä itsestään ja olla näkyvämpi tekijä Turun seudulla. – Tyytyväiset asukkaat, yrittäjät ja työntekijät ovat kaupungin parhaita käyntikortteja ja auttavat rakentamaan positiivista mielikuvaa kaupungista. Raisiolla on kaikki edellytykset menestyä entistä paremmin.
KOT I JA K AUP UNK I
Raision teräsmies Harri Nurmi liikkuu tositarkoituksella TEKSTI MIKKO JAAKKOLA KUVAT PETTERI MÄNTYSAARI
Joillekin eläkkeelle jääminen tarkoittaa mahdollisuutta jäädä lepäämään laakereilleen. Harri Nurmelle eläkeikä antaa entistä enemmän aikaa liikunnalle. Yli 40 maratonia juossut Nurmi valitsikin uudeksi harrastuksekseen teräsmieslajin, eli triathlonin puolimatkat. Kuntoaan hän pitää yllä Ulpukassa ja muissa Raision monipuolisissa liikuntapaikoissa.
HYVÄT LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET YMPÄRI VUODEN Nurmi on aina liikkunut säännöllisesti. Uimassa hän on käynyt jo 25 vuoden ajan 2–3 kertaa viikossa. Normaaliin parin tunnin settiin mahtuu noin tunnin verran kuntosaliharjoittelua ja muutama kilometri uintia. Hallilla tulee usein syötyä myös aamiainen ja lounas. – Ulpukka palvelee minun tarpeitani erinomaisesti. Etenkin nyt eläkeläisenä, kun seniorikortilla ei jää harjoittelulle hintaa juuri lainkaan, hän kiittelee. Ulpukan tiloista ja kunnosta on Raisiossa keskusteltu aika ajoin. Nurmi ei kuitenkaan koe, että hallissa olisi merkittävämpiä puutteita. – Aamuvuorolla altaassa näkyy ainakin lähinnä eläkeläisiä, joten sekaan mahtuu kyllä. Ja kuntosali, vaikka on hiukan pieni, riittää sekin oikein hyvin, Nurmi luettelee. Ulpukan lisäksi Nurmi urheilee kesäisin juoksuseura RAJUn kanssa muun muassa
KOTI JA KAUPUNKI
JOKAISELLE JOTAKIN
Raisiosta löytyy reilusti liikuntapaikkoja kuntosaliharjoittelusta luontoliikuntaan. Kerttulan urheilukentillä ja pururadalla. Pimeään aikaan ja talvisin Raisio tarjoaa käyttöön koulujen ja päiväkotien liikuntahalleja, joten mahdollisuuksia liikkumiseen löytyy ympäri vuoden. – Raisiossa myös tuetaan liikuntaharrastusta ihan korkeimmalta taholta asti, kävihän entinen kaupunginjohtaja Ari Korhonen vetämässä meille triathlontreenejä, Nurmi kuittaa.
LAJEJA LAIDASTA LAITAAN Puolustusvoimissa työskennellyt Nurmi on liikkunut monipuolisesti aina. Ennen nykyistä triathlonharrastusta lajivalikoimasta löytyy niin pesäpalloa, jalkapalloa kuin karatea. Maratonejakin on tullut juostua 41, parhaimmillaan parin viikon välein, sen jälkeen kun juoksuharrastus vuonna 2012 alkoi. Maratoneissa on Nurmen mukaan enemmän kyse henkisestä kestävyydestä ja itsensä voittamisesta. Siitä huolimatta juoksuharrastuksesta on tullut myös kilpailullista menestystä. Nurmella on plakkarissaan muun muassa puolimaratonin oman ikäsarjansa joukkue-SM-kulta ja joukko himmeämpiä mitaleja eri matkoilta. Muun muassa viimeisin maraton päättyi oman sarjan voittoon. Kokenut urheilija tunnistaa kuitenkin rajansa. – Triathlonissa en ole lähtenyt täysmatkoja kokeilemaan, sitä ei kroppa enää kestäisi, hän linjaa. Kroppaa Nurmi on kuitenkin laittanut likoon hieman tavanomaisesta poikkeavassa lajissa. – Olin aikanaan 18 vuotta mukana Raision Pyryn ryhmäjumppien Pyry Brothers -showtanssiryhmässä. Siinä tuli kierrettyä syntymäpäiviä ja pikkujouluja. Mukavan sosiaalista toimintaa, mutta punnertaminen alkoi lopussa ottaa jo voimille, hän hymähtää.
RAISIO TIEDOT TAA 7
Pitkän linjan liikkujana Harri Nurmi on pannut tyytyväisyydellä merkille, miten Raision liikuntapalvelut ovat vuosien varrella parantuneet. Liikuntapaikkojen lisäksi on rakennettu muun muassa luontoliikuntakohteita ja lukuisat urheiluseurat toimivat aktiivisesti. – Raision liikuntapaikat ovat lisääntyneet huomattavasti. Lisäksi täällä on nykyään paljon myös yksityisiä kuntosaleja, joten jokaiselle löytyy kyllä jotakin, hän pohtii. – Lisäksi maastoon on aikaisempien pururatojen lisäksi merkitty polkujuoksureittejä, joten valinnanvaraa on myös luonnossa liikkujille. Raision hyvät liikuntamahdollisuudet on huomattu myös naapurikunnissa. – Varsinkin uimahallissa käy paljon koululaisryhmiä ja tietenkin kilpauimareita, jotka harjoittelevat aamuisin ja iltapäivisin, Nurmi toteaa.
HAAVEISSA KANSAINVÄLISET MARATONIT Kotimaan maratonit ja triathlonit ovat tältä vuodelta nyt takana, eikä koronatilanne salli matkustaa ulkomaillekaan, joten Nurmi keskittyy lähinnä lihaskuntoon ja uintiin. Ulkomailla käytävät kisat kiinnostavat kuitenkin taas tulevaisuudessa. – Olemme jonkun verran osallistuneet RAJUn kanssa naapurimaissa juostaviin maratoneihin, kuten Tukholmassa ja Baltian maissa, Nurmi kertoo. RAJUlla on tällä hetkellä noin 80 jäsentä ikähaarukassa 25–75 vuotta, joten juoksuseuraa löytyy varmasti niin kotimaan kuin muillekin maratoneille. – Kaukaisin maratonmatka on tähän mennessä suuntautunut Rodokselle. Se oli mukava kohde, jossa saimme yhdistettyä samalle reissulle niin juoksun kuin lomailun, Nurmi muistelee. Jossain vaiheessa Nurmi haaveilee osallistumisesta jollekin suurelle klassikkomaratonille, kuten New York tai Boston, mutta niissä on Nurmen mukaan omat haasteensa. – Suurille maratoneille on sen verran tunkua, että osallistujilla on maakiintiöt ja aikarajat. Omassa sarjassa aikarajan alitus ei ole ongelma, mutta jos haluaisimme osallistua joukkueena, voi yleisemmissä luokissa vaadittu aika nousta turhan kovaksi. Yleiseen sarjaan toki pääsee rahalla, mutta silloin puhutaan useampien tuhansien eurojen panostuksesta, hän laskeskelee. – Mutta onhan tässä vielä aikaa, ehkä tämäkin unelma jossain vaiheessa toteutetaan, Nurmi päättää, ennen kuin suuntaa päivän treeniin kuntosalille ja altaaseen.
KOT I JA K AUP UNK I
Raision kaupungin ilmastosuunnitelma valmistuu talven aikana TEKSTI KIRSI ANTTILA KUVAT MOSTPHOTOS
pohjalta vielä tämän vuoden aikana. Ensi vuonna mukaan tulee myös rakentamisen tiekartta. Osana tiekarttatyötä järjestettiin syyskuussa Ilmastotyön supersyksy -webinaarisarja. Sarjan tallenteet ja materiaalit ovat nähtävissä Ympäristö Nyt -nettisivuilla. Työtä ohjaa Varsinais-Suomen ilmastovastuujaosto ja siitä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja Valonia osana valtakunnallista Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia 2019–2024 (Canemure) -hanketta.
Kohti hiilineutraaliutta
K
aupunginjohtaja Eero Vainion yksi ensimmäisistä tehtävistä on kaupungin ilmastosuunnitelman eteenpäin vieminen. Suunnitelma käsittelee ilmastonmuutoksen hillintätoimia sekä kaupungin strategian mukaisesti hiilineutraaliustavoitteet. Suunnitelma ehtinee päätöksentekoon tulevan talven aikana. Ilmaston lämpeneminen pyritään kansainvälisesti rajoittamaan 1,5 asteeseen. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kansallisten tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja paikallisella tasolla. Kunta ei voi tehdä tätä yksin, vaan päästövähennysten saavuttamiseksi mukaan tarvitaan niin asukkaat kuin alueen yritykset. Tärkeimpiä päästöjen vähentämistoimia ovat sähkön- ja lämmönkulutuksen vähentäminen muun muassa energiatehokkuustoimien kautta, vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöönotto sekä liikenteen
päästöjen vähentäminen. Ilmastosuunnitelmassa tullaan esittämään toimenpiteitä, joilla päästöjä saadaan vähennettyä.
VARSINAIS-SUOMEN ILMASTOTIEKARTTATYÖLLÄ KONKRETIAA PÄÄSTÖTAVOITTEISIIN Myös maakuntatason ilmastotyötä raamittava Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030 etenee. Ilmastotiekartta listaa muutostavoitteet ja kärkitoimenpiteet, joilla vuoden 2030 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Tiekarttatyö on jaettu teemoihin, joista syksyn aikana käsitellään energiantuotanto ja -tehokkuus, liikenne ja liikkuminen sekä maatalous. Kommentteja työn tueksi kerätään loka-marraskuussa ja ensimmäiset luonnokset julkaistaan niiden
RAISIO TIEDOT TAA 8
Rahoitusta öljylämmityksestä luopumiseen Pientaloasukkaita kannustetaan vaihtamaan öljylämmitys kestävämpään muotoon. Tarjolla on kolme erilaista tukimuotoa: • Valtionavustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi, 2500–4000 euroa. • ARA:n energia-avustus, enintään 4 000 euroa. Ehtona korjauksen myötä vähintään 30 prosenttia energiatehokkaampi talo kuin säädökset edellyttävät. • Verotuksen kotitalousvähennys, vuonna 2020 enintään 2250 euroa. Hyödynnettävissä energiatehokkuusremontteihin työkustannusten osalta.
KOTI JA KAUPUNKI
Kenelle katualueiden kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu?
T
ontinomistajan tai -vuokraajan velvollisuutena on poistaa lumi ja jää tontin kohdalla olevalta jalkakäytävältä, hiekoittaa tarvittaessa ja poistaa hiekka keväisin. Jalkakäytävälle tai sen viereen aurattujen lumivallien poiskuljetus tarvittaessa kuuluu myös tontinomistajalle. Lisäksi jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru tulee pitää lumettomana ja jäättömänä sekä huolehtia ojarummun avoinna pitämisestä. Puhtaanapito kuuluu tontinomistajalle tontin rajasta katualueen keskilinjaan saakka. Tontinomistajan on huolehdittava enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistamisesta ja kasvillisuuden siistinä pitämisestä. Jos tällä alueella on istutuksia, ne hoitaa kunta.
Rasvat eivät kuulu jätevesiviemäriin – tee Kinkkutemppu
R
asva aiheuttaa ongelmia viemäreissä. Jouluaikana korostuu eteenkin kinkkurasvoista aiheutuvat tukokset. Viemärissä jäähtyessään rasvat kertyvät putkien seinämiin sekä kunnallisteknisille pumppaamoille, joista Vesihuolto joutuu poistamaan rasvaa säännöllisesti. Tukosten seurauksesta saattaa joko omalle kiinteistölle tai pahimmassa tapauksessa naapurikiinteistöille aiheutua kallis vesivahinko. Oikea tapa hävittää kinkkurasva on esim. laittaa ne tyhjään
maitopurkkiin, jäähdyttää ja laittaa sekajätteeseen. Vaihtoehtoisesti kartonkitölkin voi toimittaa lähimpään Kinkkutemppu-kampanjan keräyspisteeseen, jolloin rasvoja hyödynnetään esimerkiksi polttoaineen valmistukseen. Viime vuonna paistinrasvoja toimitettiin keräykseen yhteensä ennätykselliset 58 500 kiloa. Katso lähin Kinkkutempun keräyspiste kinkkutemppu.com /keräyspisteet
KUNNAN TEHTÄVÄT Kunta vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapidosta. Kadun rakenteiden ja istutusten kunnossapito kuuluu kunnalle koko katualueella. Kaikkien katualueella olevien istutusten ja muiden kuin alle kolme metriä leveiden tonttiin rajautuvien viherkaistojen puhtaanapito on kunnan vastuulla.
Entäpä minun jyväni?
Uusi liikennemerkki turvaa pyöräilijän tienylityspaikan Pyöräilijän ja autoilijan keskinäiset väistämissäännöt pysyivät pääosin ennallaan uuden tieliikennelain myötä. Uutena liikennemerkkinä katukuvaan tuli pyöräsuojatiemerkki. Merkillä osoitetaan, että ajoneuvon on väistettävä tietä ylittävää pyöräilijää. Pyöräsuojatie on aina korotettu ja siihen on maalattu pyörätien jatke -ajoratamerkintä. Raisiossa on asennettu viime aikoina näitä uusia pyöräsuojatieliikennemerkkejä kohtiin, joissa kulkee kevyen liikenteen pääreitti.
RAISIO TIEDOT TAA 9
KOT I JA K AUP UNK I
Raisiolainen asioimistulkki Kordnejad Ebrahimi on vuoden pakolaismies Suomen Pakolaisapu valitsi vuoden pakolaismieheksi raisiolaisen asioimistulkin Kordnejad Ebrahimin viime syyskuussa. Ebrahimi, 44, on kiintiöpakolaisena vuonna 2006 perheensä kanssa Suomeen tullut Iranin kurdi. TEKSTI JA KUVA SUSSE MÄÄTTÄNEN
V
alinta vuoden pakolaismieheksi saa Ebrahimin liikuttuneeksi. – Minä itkin, kun kuulin valinnasta. Se oli niin iloinen asia, voi hyvänen aika! Ajattelin, että minullakin on mahdollisuuksia, voin vaikuttaa, saan tehdä ja olla hyödyksi yhteiskunnalle. Uudessa kotimaassani voin! Suomen Pakolaisapu nostaa vuosittain esiin pakolaisten aktiivista ja myönteistä arjen toimintaa Suomessa. Ebrahimi on muun muassa opettanut Youtube-videoilla suomea ja suomalaista tapakulttuuria kurdinkielisille ihmisille ja kääntänyt myös koronaohjeistuksia kurdin kielelle. Ensimmäisessä kotimaassaan Iranissa Ebrahimi toimi valokuvaajana ja kalligrafina. Suomeen tultuaan hän kouluttautui ensin bussikuskiksi, mutta joutui jättämään työn joidenkin vuosien jälkeen terveydellisistä syistä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olo ei häntä kuitenkaan miellyttänyt ja piti löytää tekemistä. Sopiva ala löytyi: koulutuksen jälkeen hän toimii nyt Turun seudun tulkkikeskuksessa asioimistulkkina ja auttaa ihmisiä monissa tilanteissa. – Lääkäri, oikeusasiat, maahanmuuttovirasto, Kela, hän luettelee. Tykkään työstäni, tapaan paljon ihmisiä ja opin uusia asioita. Olen auttanut vapaa-ajalla myös suomalaisia näissä tukiasioissa. Kurdin lisäksi Ebrahimi puhuu persiaa sekä suomea. – Suomea opiskelen edelleen joka
Meillä on nyt kyllä niin hienoja naapureita, parhaita.
päivä vähintään tunnin. Luen jotakin artikkelia tai muuta suomeksi, aina oppii uusia sanoja, hän kertoo. Ebrahimin tie Raisioon on kulkenut Porvoon ja Hyvinkään kautta. Vaimon kanssa päätös paikkakunnanvaihdosta syntyi, kun olo tuntui yksinäiseltä pääkaupunkiseudulla. Turun alueella oli entuudestaan tuttuja, joita nyt on helpompi tavata. – Varovaisesti katsomme, miten menee. Meillä on nyt kyllä niin hienoja naapureita, parhaita! Puhutaan, autetaan toista ja aina vaihdetaan kuulumisia, Raision keskustassa asuva Ebrahimi hehkuttaa. Raision tulevaisuuden hankkeisiinkin
RAISIO TIEDOT TAA 10
Ebrahimi on ehtinyt tutustumaan. – Raisio on kehittyvä paikka. Jos tunneliprojekti onnistuu, niin melua saadaan pois ja keskustasta tulee rauhallisempi ja viihtyisämpi. Se on hyvä. Entäs ne muut kehityksen paikat? – Raision vesi on tosi kallista, pienituloisella ei ole kohta siihen varaa. Toinen asia, mitä pitäisi kehittää, on kurdilapsille järjestettävä oman äidinkielen opetus. Monilla paikkakunnilla kurdin kielen opetusta on järjestetty. Äidinkieli olisi hyvä osata kunnolla. Silloin oppii muita kieliä helpommin ja myös kommunikointi vanhempien kanssa sujuu paremmin.
LIIKUNTA
Raision kaupungin urheiluvalmennusstipendien hakeminen Urheiluvalmennusstipendit nuorille alle 25-vuotiaille urheilijoille ovat haettavissa 15.1.2021 klo 16 mennessä.
K
irjalliset hakemukset ja valmennusbudjetti, osoitetaan Raision kaupungin vapaa-aikalautakunnalle sähköpostitse: marita.oksanen@raisio.fi tai postilla os. PL 100, 21201 Raisio. Haku- ja käyttöselvityslomake ovat tulostettavissa verkkopalvelusta osoitteesta: raisio.fi > Liikunta ja ulkoilu > Seuroille > Avustukset Hakemuslomakkeita ja lisätietoja stipendeistä saa myös liikuntapalveluista p. 040 747 9002.
MIHI-toimintaa Raisiossa – Maksutonta liikuntaa 13–19-vuotiaille MIHI tarjoaa maksutonta liikuntaa Turun seudulla asuville 13–19-vuotialle nuorille. Osoitteeseen mihi.fi on koottu kaikkien harrastusmahdollisuuksien tiedot. Hauskaa ja rentoa tekemistä löytyy ympäri Turun seutua. Mukaan voit hypätä milloin vain, eikä maksa mitään. Vanhan Kauppiksen liikuntasalissa: ma klo 15–16 Liikuntanuokkari ti klo 15.30–16.30 Liikuntanuokkari to klo 17.30–18.30 Liikuntanuokkari
Vaisaaren koulun liikuntasalissa: ke klo 18–20 Salibandy
Luistelukentät ja hiihtoladut Kenttien jäädytys aloitetaan olosuhteiden salliessa Vaisaaren koulukeskuksen kentistä ja sen jälkeen ovat vuorossa muiden koulujen kentät. Seuraaville kentille varataan jäädyttämistä varten vesiletkut ym. tarvikkeet, mikäli asukkaat itse hoitavat jäädytyksen: Jaakkola, Järviniitty, Krookila, Lausmäki, Maksla (Kuninkoja), Pääskysenpesä, Petäsmäki. Lumiolosuhteista riippuen ylläpidetään Kerttulan n. 4 km:n valaistun kuntoradan latu. Lumetus tapahtuu osa kerrallaan, kun maapohja on
jäätynyt ja ennustettu pakkasjakso on useamman viikon mittainen. Muiden latuverkkojen lumetus on riippuvainen luonnon lumitilanteesta: Seuraa tilannetta: raisio.fi/liikunta > latu ja jääinfo Turun seudun hiihto- ja luistelumahdollisuudet: liiku.fi/ulos Liikuntapalveluiden toimipiste NuoLi Kirjastotalo (Eeronkuja 2) ma–to klo 10–19 ja pe 10–16 Liikuntasuunnittelijat: 044 797 1389 ja 040 747 9002.
Raision jäähallit Yleisöluisteluvuorot 5.9.2020–16.5.2021 Jäähalli 1 lauantaisin
Vapaa pääsy!
klo 20–22 mailavuoro 15–20 v.
Jäähalli 2 lauantaisin klo 17.15–18.45 luistelu ilman mailoja klo 18.45–20.15 mailavuoro alle 15 v. sunnuntaisin klo 8.15–9.45 taitoluistelu Klo 9.45–11.15 luistelu ilman mailoja klo 11.15–12.15 mailavuoro alle 15 v. Mailavuoroilla on voimassa kypäräpakko! Joululoman yleisöluistelut 21.12.–5.1. julkaistaan myöhemmin: raisio.fi/liikunta/ajankohtaista raisionjaahallit.fi/jaavuorot Osoitteesta raisionjaahallit.fi löytyy tiedot jäävuoroista sekä poikkeavista aukioloajoista. Raision jäähallit. Kisakatu 3, 21200 Raisio
RAISIO TIEDOT TAA 11
T ERVE YS JA HY VI N VOI N T I
Lukutaitoa kasvattamaan Lukutaidosta puhuttaessa ei voi enää puhua vain kirjoista. Opetussuunnitelma haastaakin lukutaidon käsitettä tuomalla yhdeksi laajaksi osaamisalueeksi monilukutaidon. Lukutaitoa ovat myös esimerkiksi erilaiset tekstit, kuvat, diagrammit, auditiiviset sekä sosiaalisen median sisällöt. TEKSTI HELI KIVELÄ
Lukutaito on minulle tärkeä, koska se auttaa tiedon hankkimisessa. Tykkään lukea paksuja kirjoja, koska luen niin nopeasti.” LILLI 8 V.
Lukeminen on koko elämäni, Olen oppinut monta asiaa lukemalla.” CAMILLA 6.LK
E
ri lukutaidon muodot tukevat ja täydentävät toisiaan. Tästä on monilukutaidossa kysymys ja jokaisesta opettajasta on tullutkin oman oppiaineensa lukutaidon opettaja. Kaikenlainen lukutaito -teema vastaakin juuri monilukutaidon haasteeseen. Tavoitteena on kerätä lukuvuoden aikana 100 ideaa kasvattaa lukutaitoa. Nämä ideat me julkaisemme myös kaikkien lukutaidosta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi. Raisiossa on tehty pitkään työtä lasten ja nuorten lukemisen puolesta. Koulut ja päiväkodit tekevät arvokasta yhteistyötä kirjaston kanssa. Tavoitteena on saada kaikki lukemaan kyllin hyvin ja jos hyvin käy, jopa mielellään. Lukuvuonna 20–21 kaikissa kouluissa toteutetaan monialaisena
Kaikenlainen lukutaito -teemaa. Oppilaat pääsevät lukemisen pariin teemapäivien ja -viikkojen yhteydessä ja lukemista pidetään esillä koko lukuvuoden ajan. Suomalaisten lukutaito on maailman kärkeä, mutta osaamiserot kasvavat koko ajan. Varsinkin poikien lukutaidosta ollaan huolissaan: lähes kaksi kolmasosaa pojista lukee vain, jos on aivan pakko. Näin meille kertoi PISA-tutkimus vuodelta 2018. Hätkähdyttävin tulos PISA-tutkimuksessa oli heikkojen lukijoiden kasvava osuus maassamme. Vuonna 2009 alle 2 tason lukijoita oli 8,1% oppilaista, vuonna 2018 osuus oli jo 13,5%. Maassamme on siis yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.
RAISIO TIEDOT TAA 12
”Tykkään lukea kivoja tarinoita, joissa on jännittäviä kohtia ja sitten myös rauhallisempia kohtia." SEVERI 9 V.
T E RV E Y S JA HY VINVOINTI
Elintapaohjausta Raisiossa TEKSTI JAANA-SOFIA SAARINEN
Omien elintapojen muuttaminen ei ole aina helppoa, vaikka tietoa olisi riittävästi. Onkin hyvä aloittaa pohtimalla yleisesti millaista elämää haluaisi elää ja minkälaisessa kunnossa toivoisi olevansa. Raision terveystoimessa annetaan elintapaohjausta mm. seuraavissa tilanteissa:
Omaolo käyttöön myös Raisiossa Sähköinen terveys- ja hyvinvointipalvelu omaolo.fi on otettu käyttöön nyt myös Raisiossa. Omaolo on valtakunnallinen verkkopalvelu, joka mahdollistaa muun muassa oman hoidon tai palvelun tarpeen arvioinnin ajasta ja paikasta riippumatta.
• Jos sairastat tyypin 2. diabetesta ja olet ylipainoinen • Jos sinulla on raskausajan diabetes • Jos sairastat tai sinulla on riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin • Jos et tällä hetkellä liiku ja/tai olet ylipainoinen • Jos olet ylipainoinen ja pyrit laihtumaan • Jos tupakoit ja haluat vähentää tai lopettaa tupakoinnin • Jos olet huolestunut juomisestasi ja haet muutosta alkoholinkäyttöösi • Jos tarvitset tukea ja keskusteluapua henkiseen hyvinvointiisi • Jos tarvitset tukea uneen/nukkumiseen liittyvissä asioissa; lääkkeetön unenhoidon tuki Kysy rohkeasti elintapaohjauksesta terveysaseman hoitajilta tai lääkäreiltä tai neuvolasi, koulutai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalta.
TEKSTI JAANA-SOFIA SAARINEN
O
maolon oirearvio kertoo luotettavasti, vaatiiko oireesi ammattilaisen hoitoa vai riittääkö itsehoito. Jos sinulla on esimerkiksi alaselkäkipua, epäilys virtsatietulehduksesta, flunssaa tai polvikipua, täyttämällä oirearviokyselyn Omaolo-palvelussa saat toimintaohjeita oireisiin. Omaolon antamat suositukset ovat aina henkilökohtaisia. Oirearvion avulla saat helposti ja luotettavasti tietoa hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Oirearvio myös ohjaa sopivan avun piiriin. Suositukset perustuvat ajantasaisimpaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja kansallisesti
yhteisesti sovittuihin kriteereihin. Omaolo.fi on käytössä, vaikka et kirjautuisi sisään palveluun, joten voit käydä helposti tutustumassa siihen. Kun kirjaudut sisään verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella näet palvelussa lisäksi paikallisen toimintaohjeen ja voit lähettää saamasi oirearvion eteenpäin ammattilaiselle. Terveydenhuollon ammattilainen käy oirearviosi läpi ja ottaa sinuun yhteyttä. Näin säästyt puhelinsoitoilta ja puhelimessa jonottamiselta.
Asiointipiste Olkkarin tukipuhelin korona-aikana
Käy tutustumassa Omaolopalveluun osoitteessa omaolo.fi
Älä jää yksin. Ota rohkeasti yhteyttä.
RAISIO TIEDOT TAA 13
ma 9–12, to 12–15 ja pe 9–12 p. 040 193 6228 Palveluneuvontaa, apua lomakkeiden täytössä sekä keskusteluapua korona-aikana. Puhelimeen vastaavat tutut ohjaajat Susanne Peltola ja Tyyne-Maria Malmström.
KIRJASTO JA K U LT T U U R I
Kulttuuri auttaa ihmisiä tuntemaan merkityksellisyyttä Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä, antaa virikkeitä, tuo mielekkyyttä elämään, tukee mielenterveyttä sekä ylläpitää aktiivisuutta ja toimintakykyä. Kulttuurihyvinvointi ei ole uusi asia, mutta sen merkitys on alettu ymmärtää vasta hiljattain.
Mia Alhonmäki on mukana Raision museo Harkon näyttelyssä teoksellaan Säkenöintiä.
TEKSTI HELI ISOLEHTO
M
tä ja hoitaa psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Kulttuurin avulla voidaan myös palvelujen painopistettä siirtää ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Raision museo Harkossa avautui lokakuun alussa Handmade in Raisio vol. 5
KUVA: SUSSE MÄÄTTÄNEN
aailman terveysjärjestö WHO on julkaissut laajan katsauksen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Viesti on selvä: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia. Se voi jopa ehkäis-
-näyttely. Viiden näyttelyn aikana on esitelty lähes sadan kuvataiteen harrastajan ja taiteilijan yli 300 teosta. Taiteen kokemisen lisäksi taiteen tekemisellä on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Näyttelyyn ensimmäisen kerran osallistuvalle Mia Alhonmäelle kulttuuri merkitsee mahdollisuutta ymmärtää elämää taaksepäin ja luoda tallenteita tästä hetkestä, jonka suunta on kuitenkin aina tulevaisuuteen päin. Herännyt uteliaisuus kulttuuria kohtaan on elämän mittainen mahdollisuus kasvaa. Elämän pohja rakentuu kulttuurillisiin tarinoihin, joiden kautta ihminen rakentaa omaa suhdettaan maailmaan. Oma kulttuuritausta voi olla piilossa, mutta kulttuurisidonnaisuudet paljastuvat usein arvomerkityksistä. Kulttuurin kiehtovuus piilee sen ainutlaatuisessa yllätyksellisyydessä; koskaan ei voi tietää, mikä herättää itsessä innostuksen ja kuljettaa intohimon lähteille.
Handmade in Raisio vol. 5 – raisiolaisia kädentaitajia ja taiteilijoita 29.11.2020 saakka
Katja Laihon triptyykki Ruissalon iirikset (yksityiskohta), vahattu akvarelli
RAISION MUSEO HARKKO, KAUPUNGINTALO
RAISIO TIEDOT TAA 14
KUVA: HELI ISOLEHTO
KIRJA S TO JA KULT TUURI
Koekaivauksiin osallistunut yli 500 koululaista TEKSTI JARI NÄRÄNEN
H HYVINVOINTIVAIKUTUKSET TULEVAT VUOROVAIKUTUKSESSA Alhonmäen mukaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset tulevat monenlaisina kokemuksina tai itse tekemisen kautta. Kulttuuri synnyttää oivalluksia ja tekee näkyväksi asioiden eri puolia. Kulttuuri tarjoaa heijasteiden ja tarinoiden kautta laajempia näkökulmia jäsennellä elämää. Vuorovaikutteisuudessa oma kokemus muuntuu, muovautuu ja jäsentyy. Kulttuurillinen kokemus voi myös vapauttaa kokemaan maailman luovemmin. Kulttuuri antaa mahdollisuuden leikitellä luovasti, mikä tuo uudenlaista sisältöä elämään.
arkko teki koekaivauksia kahdella rautakautisella löytöpaikalla 2019 ja 2020 syksyllä. Kaivaukset liittyivät Harkon ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen yhteistyössä toteuttamaan Pellon arvoitus -hankkeeseen, joka keskeisin osa oli koululaiskaivaukset. Hankkeeseen Harkko sai Suomen kulttuurirahaston Mullankaivajat-apurahan. Kaivauksiin osallistui yli 500 raisiolaista koululaista. Raision kirkon lähellä sijaitsevalla Jokipelto-nimisellä löytöpaikalla kaivettiin viime vuonna. Paikalta oli metallinetsinnässä löytynyt varhaiskeskiaikainen hopeasormus ja rautakauden lopun pronssiesineitä. Tutkimuksissa kaivettiin kolme koeojaa ja kuusi koekuoppaa. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei pellolta löytynyt.
TEKIJÄ VAI KOKIJA? Alhonmäki kokee tekijänä ja kokijana samoja elementtejä: uteliasuutta, uuden oppimista sekä inspiraatiota, joka saa hämmästymään ja kuljettaa eteenpäin. Inspiraatiosta syntyy intoa jakaa oivaltamaansa ideaa. Tällainen kokemus on virkistävää. Innostus tarttuu avaamalla luovuutta näkyvämmäksi, vapauttamalla omia kykyjä ja omaa luovuuttaan. Mielikuvitus ja luovuus ovat kaiken sen takana, mitä ihminen on keksinyt ja saavuttanut. Kulttuurin synnyttämä innostus voi syntyä ennalta arvaamattomissa kokemuksissa. Toisaalta myös kulttuurin tekijänä voi synnyttää ennalta arvaamatonta innostusta omilla oivalluksilla.
Koekuopasta 3 tuli esiin melko syvälle ulottuva pitkänomainen kapea kaivanto, jonka toinen reuna oli melko terävä. Se mihin kaivanto liittyy ja milloin se on kaivettu, jäi tulevien kaivausten selvitettäväksi.
RAISIO TIEDOT TAA 15
Tänä vuonna löytynyttä kohdetta tutkittiin elo-syyskuussa. Kauris-nimellä tunnettu löytöpaikka sijaitsee Raisiontien ja Raumantien risteysalueen tuntumassa joen varrella. Pellolta löydettiin keväällä viikinkiaikainen hopearaha ja muutama pronssiesine. Pellolle kaivettiin yhdeksän koekuoppaa. Yhdestä kuopasta löytyi kapea kaivanto. Merkkejä kulttuurimaasta löytyi yhdestä koekuopasta. Havainnot ja löydöt viittaavat asuinpaikkaan. Kaivauksia paikalla tullaan jatkamaan. Ennen kaivauksia on uuden arkeologisen näyttelyn vuoro. Se esittelee Siirin viikinkiaikaista polttokalmistoa ja on esillä 15.1.–20.6.2021. Lauantaina 13.2. järjestettävässä Harkon valanta -tapahtumassa on näyttelyyn liittyviä esitelmiä. Tapahtumassa jaetaan myös Raision vuoden 2020 kulttuuripalkinto.
KIRJASTO JA K U LT T U U R I
KIRJASTO RAISION KIRJASTOTALO | EERONKUJA 2, 21200 RAISIO | KIRJASTO@RAISIO.FI
Dokumentti Luonnonlaki ja keskustelutilaisuus Martinsalissa
K
irjastotalon Martinsalissa esitetään helmikuussa dokumenttielokuva Luonnonlaki. Se on kunnianhimoinen kuvaus karjatilallisesta perheestä perinteiden ja arjen realiteettien ristitulessa ilmastonmuutoksen ja synkkenevien talousnäkymien pyörteessä. Ikääntyvä ja omaleimainen maanviljelijä Juha valmistelee eläkkeelle jäämistä, mutta ennen sitä hänellä on vielä yksi tehtävä jäljellä: siirtää iso, mutta velkainen maitotilansa pojalleen Henrylle (26). Henry on perheen vanhin poika ja hän on elänyt ja
työskennellyt koko ikänsä isänsä tilalla harvaan asutulla seudulla Pohjois-Savossa. Isän terveyden heiketessä paine nuorta miestä kohtaan kasvaa. Tila tarvitsee hänestä uuden isännän, jotta se pysyisi perheen nimissä myös seuraavalle sukupolvelle. Mutta Henryllä on omia ajatuksia tulevaisuudesta ja taloudellisten haasteiden kasaantuessa myös epäilyt yltyvät: Olisivatko tilakaupat sitten kuitenkaan paras vaihtoehto hänelle itselleen? Entä hänen kumppaninsa ja poikavauvansa tulevaisuudelle? Mitä pidempään Henry päätöstään empii, sitä ahdistuneemmaksi Juha tuntee itsensä.
RAISIO TIEDOT TAA 16
Elokuva Luonnonlaki esitetään Martinsalissa ti 2.2. klo 18–19.30. Samassa tilaisuudessa pidetään myös keskustelutilaisuus, jossa puhutaan elokuvan aiheista ja sen herättämistä ajatuksista.
Jännite isän ja pojan välillä kasvaa. Lopulta Henryn täytyy tehdä valinta, jolla on pitkälle ulottuvia vaikutuksia paitsi hänelle itselleen niin myös koko perheelle – ja se laittaa hänen ja isän välit koetukselle. Mika Rantonen ja Verena Netzer muodostavat suomalais-saksalaisen elokuvantekotiimin. Luonnonlaki on heidän ensimmäinen pitkä dokumenttielokuvansa.
K IRJA S TO JA KULT TUURI
Kirjastossa voit asioida turvallisesti koronasta huolimatta Kirjastossa asiointi ja työskentely on turvallista koronavirustilanteesta huolimatta.
Muistathan turvavälit, käsihygienian sekä kasvomaskisuosituksen.
Hakukoneet, lainaus- ja palautusautomaattien näytöt ja tasot puhdistetaan säännöllisesti. Henkilökunta käyttää kasvosuojia ollessaan lähikontaktissa asiakkaiden kanssa. Kirjastossa on myös tarjolla käsidesiä ja käsienpesumahdollisuus. Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja tarvittaessa toimintaan tehdään muutoksia turvallisuuden takaamiseksi. Asiakkaita pyydetään huomioimaan kirjastossa käydessään turvavälit sekä käsihygienia. Kirjastossa on myös voimassa suositus kasvosuojan käytöstä. Suuri osa syksyn tapahtumista on peruttu, mutta esimerkiksi Päivä- ja IltaKinot sekä PerheKinot jatkuvat vielä erityisjärjestelyin. Varmistetaan yhdessä, että voimme nauttia elokuvista turvallisesti!
Toimenpiteet kirjaston omissa tapahtumissa Martinsalin paikkoja on rajattu, jotta turvavälit voidaan pitää riittävinä • elokuvanäytöksiin mahtuu 80 katsojaa • paikat täytetään saapumisjärjestyksessä • seurueet, esimerkiksi saman perheen jäsenet voivat istua yhdessä • yski ja aivasta hihaan tai kertakäyttöliinaan • käytä kasvomaskia mahdollisuuksien mukaan • pidä riittävästi etäisyyttä (1–2 metriä) muihin asiakkaisiin • tarjolla on käsidesiä Tulethan kirjastoon vain terveenä!
Palveluajat ma–to klo 10–19, pe klo 10–16, la klo 10–14 Lisäksi lehtiosasto su klo 11–14 Omatoimikäyttö ma–pe klo 9–10 Poikkeuksena su 6.12. suljettu (itsenäisyyspäivä) ke 23.12. klo 10–16 to–la 24.–26.12. suljettu (joulu) to 31.12. klo 10–16 pe 1.1. suljettu (uudenvuodenpäivä) ti 5.1. klo 10–16 ke 6.1. suljettu (loppiainen) raisio.fi/kirjasto
RAISIO TIEDOT TAA 17
KIRJASTO JA K U LT T U U R I
Historian havinaa! KUVA: JUHA KAUNISTO
Joulukuun Aulagalleriassa ihaillaan haahkan kauneutta
Vennaskond esiintymässä Raisiopäivillä vuonna 2002.
S
ven Forsell seurasi vuosia 2010-luvun alkupuolella haahkojen muuttoa Utön rannoille keväisin. Kallionkolossa naamiopuvussa vietettyjen lukuisten tuntien jälkeen haahkat tottuivat kuvaajan läsnäoloon ja se mahdollisti lähikuvien ottamisen näistä kauniista
linnuista. Kuvat kertovat miten haahkat saapuvat suurina parvina Utön vesille, miten kiihkeitä soidinmenoja käydään sekä kuvaavat pesintää ja lopulta poikasten lyhyeksi jäänyttä elämää. Lisäksi katsojalle kerrotaan yksityiskohtia haahkan biologiasta ja käyttäytymisestä. Sven Forsell (s. 1969) on turkulainen luontoharrastaja, jonka luontokuvaajan ammattitutkinnon lopputyöhön tämä näyttely kuuluu. Sven Forsellin näyttely Kaunis haahka on nähtävissä Aulagalleriassa 1.–28. joulukuuta.
Vennaskond ja Matti Inkinen TEKSTI ALTTI KOIVISTO
S
IG-yhtye ei varmastikaan olisi tehnyt ”Eestiläinen punklevy” -laulua, ellei Matti Inkinen olisi ollut Viron ystävä ja näin ollen kiinnostunut myös virolaisesta rockmusiikista. Erääksi Matin suosikkibändiksi muodostui folk-punkyhtye Vennaskond, jonka vuonna 1993 ilmestynyttä albumia ”Usk, Lootus, Armastus”, hän piti yhtenä parhaista koskaan tehdyistä rockalbumeista.
MATTI INKISEN YHTEYDET VENNASKONDIIN
Joulukuun teemalauantai onkin joulukalenteri Syyskausi on ollut vaiheikasta aikaa myös kirjaston lasten teemalauantaiden osalta. Tästä syystä joulukuussa nähdään teemalauantain sijasta joulukalenteri, josta aukeaa yksi luukku joka päivä jouluaattoon saakka. Jokaisesta luukusta paljastuu video kirjaston Facebook-sivulle, ja sen takaa voi ilmestyä niin kirjavinkkausta, satutuokiota kuin yllättäviä tietoiskujakin! Seuraa kirjaston lasten joulukalenteria kirjaston Facebook-sivulla: facebook.com/raisionkirjasto
Matin leski Kirsi Kupari kertoo: ”Heti Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen Matti alkoi toimittaa muutaman turkulaisen yrittäjän kanssa vaatteita ja leluja Viroon. Luultavasti silloin alkoi kiinnostus myös virolaisiin bändeihin, varsinkin punkbändeihin. Vuonna 1997 Vennaskond esiintyi Ruisrockin teltassa, ja Matti halusi ehdottomasti nähdä heidät. Keikan jälkeen hän kävi tervehtimässä bändiä. Vennaskondin laulaja Tönu Trubetsky tiesi ennestään SIGin ja sen musiikin, sillä Virossa seurattiin suomalaisia bändejä. Näin alkoi meidän perheemme Vennaskondin fanitus. Kappaleet koskettavat, vaikka ei kaikkea ymmärrä. Niitä levyjä kuunnellaan vieläkin.”
YHTEISTYÖ ALKOI Ystävyys synnytti yhteistyötä Suomenlahden molemmin puolin. Tönu Trubetsky järjesti silloiselle SIGille kaksi yhteiskeikkaa Vennaskondin kanssa Tartossa ja Pärnussa. Matti puolestaan järjesti Vennaskondille keikan Raisio-päiville 24.8.2002, jolloin esiintymispaikkana oli Raision tori.
RAISIO TIEDOT TAA 18
TAPAHTUMAT
Tapahtumat Katso kaikki Raision tapahtumat
raisio.fi/tapahtumat
Marraskuu
24.11. klo 12–14.30 Kirjastotalo, lehtiosasto. Eeronkuja 2.
Mielenterveysviikko 16.–22.11. toteutetaan virtuaalisesti.
Järjestetään tiistaisin 15.12. saakka.
Mukaan pääset: raisio.fi/mielenterveysviikko2020 tai facebook.com/Olkkari/mielenterveysviikko
Näppärästi netissä – Timalin digineuvonta 25.11. klo 14.15–15 Asiointipiste Olkkari. Raisiontori 6.
Keppijumppa Max 10 henkilöä tulojärjestyksessä. Järjestetään keskiviikkoisin 16.12. saakka. 27.11.–5.12.
Joulupuu– hyväntekeväisyyskeräys
Handmade in Raisio vol. 5 -näyttely 29.11. saakka Vielä ehdit kaupungintalolle ihailemaan raisiolaisten kädentaitajien ja taiteilijoiden osaamista. Raision museo Harkko. Nallinkatu 2 (Kaupungintalo).
2.–30.11. Asiointipiste Olkkari. Raisiontori 6.
Jaetaan yhdessä joulumieltä. Hyväntekeväisyystempauksella kerätään joululahjoja eriarvoisessa asemassa oleville lapsille. Raision keräyspisteet: Myllyn Prisma sekä K-Supermarket Raisio Center. Katso ohjeet ja lisätiedot: joulupuu.org
Joulukuu 7.12. klo 17.30 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
PerheKino: Artturi Joulu – joulupukin poika (K7)
Hilla Nummilan taidenäyttely 20.11. klo 10–13 Asiointipiste Olkkari. Raisiontori 6.
SPR hyvinvoinnin asialla – kehonkoostumus- ja verenpainemittausta Järjestetään myös: 4.12. ja 18.12. 22.11. klo 17 Kerttulan liikuntahalli. Kisakatu 4
Loimun kotiottelu Kotipelit myös: 29.11., 5.12. ja 19.12.
8.12. klo 13 ja 18 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
PäiväKino/IltaKino: Rocketman (K12)
RAISIO TIEDOT TAA 19
KORONAVARAUS kaikissa tapahtumissa. Seuraa tapahtumatietoja: raisio.fi/tapahtumat
Raision tapahtumakalenteri netissä Maksuton tapahtumakalenteri osoitteessa raisio.fi/tapahtumat on käytössä kaikkiin avoimiin yleisötapahtumiin Raisiossa, kaupalliset promootiotilaisuudet pois lukien. Jos siis järjestät tapahtuman, avoimet ovet, kokoontumisen tai muun avoimen tilaisuuden, kerro siitä myös tapahtumakalenterissa. Sivuilta löydät Ilmoita tapahtumasi -linkin, jonka kautta pääset täyttämään tapahtumatiedot ja lähettämään ne tarkistukseen. Tiedot tulevat näkyviin, tarkastuksen jälkeen, muutaman päivän kuluessa. Täytä kalenteri heti, kun tapahtuman tiedot ovat varmistuneet. Kun olet ajoissa, ehdit saada enemmän näkyvyyttä. Kalenterista poimitaan tietoja myös Raisio tiedottaa -lehden tapahtumatietoihin. Kokoa tapahtumatiedot valmiiksi ennen täyttämistä: • Tapahtuman nimi • Aika ja paikka • Lyhyt kuvaus tapahtuman sisällöstä • Mahdolliset linkit nettisivuille, somekanaviin ja lipunmyyntiin • Vaakakuva ilman tekstiä. Kuva voi olla myös viitteellinen kuvituskuva. Ei logoja, eikä julisteita. Katso kaikki Raision tapahtumat raisio.fi/tapahtumat
TAPAHTU M AT
10.12. klo 17–19 Kirjastotalo, Raisiohuone (2. krs). Eeronkuja 2.
Kirjapiiri Kirafi (Cognetti: Kahdeksan vuorta)
Tammikuu 12.1. klo 12–14.30 Kirjastotalo, lehtiosasto. Eeronkuja 2.
Helmikuu 1.2. klo 17–18.30 Kirjastotalo, lehtiosasto. Eeronkuja 2.
Opastusta kirjaston e-palveluihin Osallistujamäärä rajattu kuuteen. Ilmoittautuminen: kirjasto@raisio.fi Järjestetään myös: 4.3., 19.4. ja 10.5.
10.2. klo 17.30–19 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
Kahdeksan kärjessä – hitit järjestykseen! 1960-luvun ulkomainen rockmusiikki, osa 2. 12.2. klo 18.15–19.45 Raision lukio. Kirkkoväärtinkuja 18.
Raisio-opiston yleisöluento: Budjettimatka Sveitsiin
2.2. klo 18 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
Ilmoittautuminen: raisio.fi/opisto
Aina tiistaisin 25.5. saakka (ei 23.2.).
Luonnonlakidokumenttielokuva
15.2. klo 17.30 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
14.1. klo 17–18.30 Kirjastotalo, lehtiosasto. Eeronkuja 2.
Elokuvan jälkeen keskustelua elokuvan aiheesta.
Opastusta kirjaston e-lehtien lainaukseen
3.2. klo 13–14.30 Asiointipiste Olkkari. Raisiontori 6.
Osallistujamäärä rajattu kuuteen. Ilmoittautuminen: kirjasto@raisio.fi Järjestetään myös: 18.2., 15.3. ja 27.5.
Kahdeksan kärjessä – hitit järjestykseen!
Näppärästi netissä -digineuvonta
Euroviisuja 1960–70-luvuilta. 21.1. klo 17–18 Kirjastotalo, aula. Eeronkuja 2.
PerheKino: Toy Story 4 (K7) 16.2. klo 13 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
PäiväKino: Helene (K7) 16.2. klo 18 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
IltaKino: Helene (K7)
Opastusta Celiaäänikirjojen lainaukseen Järjestetään myös: 11.2., 25.3., 26.4. ja 20.5. 23.1. klo 17 Kerttulan liikuntahalli. Kisakatu 4
Loimun kotiottelu
Kirjastotalon näyttelyt
Kotipelit myös: 24.1., 6.2. ja 27.2. 25.1. klo 10–11.30 Asiointipiste Olkkari. Raisiontori 6.
Opastusta kirjaston e-palveluihin
Marraskuu Aulagalleria: Keijo Viljakainen – valokuvia
Järjestetään myös: 8.2., 8.3., 12.4. ja 3.5.
2. krs näyttelytila: Paula Ehrman – maalauksia
25.1. klo 17.30 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
Joulukuu
PerheKino: Frozen 2 (K7)
Aulagalleria: Sven Forsell – valokuvia 2. krs näyttelytila: Kaisa Sillanpää – akryylimaalauksia
26.1. klo 13 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
Tammikuu
PäiväKino: Elämää kuoleman jälkeen (K7)
Aulagalleria: Sirkka-Liisa Malin – huovutustöitä, akryylimaalauksia
26.1. klo 18 Kirjastotalo, Martinsali. Eeronkuja 2.
IltaKino: Elämää kuoleman jälkeen (K7)
2. krs näyttelytila: Kaisa Sillanpää – akryylimaalauksia
RAISION KIRJASTOTALO, EERONKUJA 2.
RAISIO TIEDOT TAA 20
Näyttelyt avoinna kirjaston aukioloaikojen mukaisesti.
OP ISTO
Raisio-opisto TULOSSA Bassokitaran alkeet Alk. la 16.1. klo 10 (12 t) 20 € Opitaan bassonsoiton perusteita ja soittoergonomiaa. Oma basso mukaan.
Tee itse kesäkengät! Alk. to 14.1. klo 17 (20 t) 31 € Virkataan kesäkengät. Opitaan toteuttamaan kesäkengät niin, että muokkaus eri kokoisiksi tai näköisiksi onnistuu helposti.
Sulaneet lumiukot -piparikurssi Pe–la 4.–5.12. (7 t) 21 €
Pieni piparitalo, sokerimassatonttu ja kuusi Pe–la 11.–12.12. (7 t) 21 €
Kitarat soivat verkossa Raisio-opistossa TEKSTI VILLE TOMMINEN KUVA MOSTPHOTOS
R
aisio-opistossa opiskellaan kitaransoiton alkeita verkossa. Kurssi toteutetaan kokonaan etäopetuksena, ja kurssilaiset saavat opettajalta myös henkilökohtaista palautetta viikoittain. Kurssi sopii loistavasti ahkeralle ja itsenäiselle opiskelijalle, joka haluaa olla ylimääräisistä aikatauluista vapaa. Kurssin tehtävät on suunniteltu niin, että ahkera kurssilainen saa kitaransoiton alkeet haltuun lukuvuoden mittaisella rupeamalla. Nopeammin eteneville on luvassa sopivasti haastavia lisätehtäviä, joten oppia voi karttua paljon alkeita pidemmällekin. – Olisin lähtenyt alkeiskurssille joka tapauksessa, mutta verkkokurssi tuntui oikein hyvältä ajatukselta kiireiseen arkeen, sanoo kurssilla opiskeleva musiikin harrastaja Pekka Rautio.
– Kurssi on tuntunut tosi inspiroivalta! Vaikka perustehtävät ovat olleet helppoja, niin lisätehtävistä on saanut haastetta ja sitä kautta kitaraa on tullut näpelöityä lähes joka päivä. Itsellä soittamisessa pitää olla aina jokin tavoite. Ennen se oli joku uusi biisi, nyt se on ottaa kitara haltuun entistä paremmin, Rautio jatkaa. Nykyteknologia mahdollistaa kurssilla vaivattoman yhteydenpidon. Oppilaiden ja opettajan soittovideoiden vaihto onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta. Tämän helpommaksi ei kitaransoiton opiskelu tule! Lisätietoja raisio.fi/opisto > Ilmoittautuminen > Kitaransoiton alkeet verkossa
Esiintymisjännityksestä sujuvaan supliikkiin Alk. ke 27.1. klo 18 (6 t) 20 € Jännitätkö esiintymistä? Tuntuu kuin ei saisi yhtään äännähdystä ulos. Esiintymisjännityksestä ei kannata olla huolissaan. Jännittäminen on luonnollinen tapa reagoida esiintymiseen. Tule kuulemaan ja oppimaan keinoja sujuvaan supliikkiin. Lukio.
Voi hyvin varpaista alaselkään Alk. ti 19.1. klo 17 (9 t) 21 € Perehdytään teorialla ja käytännön harjoituksilla erilaisiin jalkojen ja alaselän kiputiloihin, niiden syihin ja kotihoitoon. Mukaan alusta.
Seniorit somettaa! Alk. ma 11.1. klo 10 (16 t) 31 € Tutustutaan suosittuihin sosiaalisen median sovelluksiin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja Pinterestiin. Oma kone mukaan. Kysy myös paikkoja syksyltä jatkaville kursseille (kevätkauden hinnalla). Lisätietoja ja ilmoittautuminen: raisio.fi/opisto tai p. 044 797 1266
RAISIO TIEDOT TAA 21
NUORET Fiksu nuorimies kertoo!
Mitä kuuluu, Taavi Tuominen? 14-vuotias Vaisaaren koulun oppilas Taavi Tuominen astelee varmoin askelin haastatteluun. Asiat tuntuvat olevan nuorella miehellä mallillaan.
Raisiossakin näkee jo päivittäin. Taavi on valinnut itselleen hieman enemmän harjoittelua vaativan EUC:n (Electric Unicycle). Kyse on sähköistetystä yksipyöräisestä laitteesta, jonka ajaminen vaatii hallintaa ja hyvää tasapainoa. – EUC:llä pystyy jarruttamaan vaikka pyörään verrattuna kolme kertaa nopeammin. Se on ihan turvallinen, Taavi kertoo. Myös tulevaisuudessa mielessä siintää sähköinen maailma, vaikka tekniikka aiheuttaa vielä hiukan päänvaivaa. – Ajokortin aion ajaa kyllä ja sähköautoa olen miettinyt enemmän kuin muita vaihtoehtoja. Lithium-akut on tehokkaita, mutta ne on vaikeita, koska ne raaka-aineet ehkä loppuu, selvittää Taavi.
TERVEISET AIKUISILLE Usein nuorista puhutaan yhtenä joukkona, vaikka nuoret ovat yksilöitä ja erilaisia, kuten jokainen meistä. Taavi innostuukin lähettämään terveiset kaikille nuorten arvostelijoille. – Jos esimerkiksi jotkut hajottaa paikkoja, niin se on ihan vaan pari prosenttia meistä nuorista. Ei saa syyllistää kaikkia. Jos joku törttöilee, niin se on tosi ärsyttävää, että se mielikuva kaikista nuorista muuttuu huonoksi. Asiaa!
KUVA JA TEKSTI SUSSE MÄÄTTÄNEN
Kuuluu erittäin hyvää! Koulu sujuu ja harrastuksia ja kavereita on paljon, Taavi kertoo heti kärkeen. Koronavuosikin on sujunut poikkeusoloista huolimatta hyvin. – Koronakevät oli erikoinen tilanne. Opiskeluun se vaikutti paljon, että oltiin etänä, mutta opetus hoitui hyvin. Tietysti jotkin asiat olisi helpompi näyttää lähiopetuksessa. Vaisaaren koululle Taavi antaa hyvät pisteet ja kiitosta saavat erityisesti uusi liikuntapiha ja kiusaamiseen puuttuminen. – Kiusaamatta paras -tiimi on puuttunut nopeasti kiusaamistapauksiin, vaikka niitä on kyllä aika vähän. Olen itse vertaistiedottajana oppilaskuntatoiminnassa ja sielläkin pystyy tuomaan asioita esille, keskustelemaan ja vaikuttamaan, jos joku asia on
huonosti. Sen lisäksi, että Taavi on aktiivinen koulussa, hän myös harrastaa paljon. Juuri nyt harrastuksia ovat yleisurheilu, frisbeegolf, karate, pianonsoitto ja laulu. – Raisiossa on kyllä hyvät peruspaikat harrastuksille. Tosi monet harrastaa Raisiossa frisbeegolfia ja se on muutenkin Suomen nopeimmin kasvava laji. Raisiossa voisi olla toinenkin rata Haunisten lisäksi.
SÄHKÖISET LIIKKUMISVÄLINEET KIINNOSTAVAT Vaikka nuorisosta suurin osa päryyttelee edelleen perinteisillä mopoilla, lisääntyvät erilaiset sähköiset kulkupelit koko ajan voimakkaasti. Sähköpotkulaudat taitavat olla jo kaikille tuttuja, mutta lisäksi sähkömopot kasvattavat suosiotaan ja niitä
RAISIO TIEDOT TAA 22
Kesärannan leirikeskuksen käyttövuorot ajalle 1.5.–31.8.2021 Kesärannan leirikeskuksen uusi majoitusrakennus on valmistunut. Kesän käyttövuorot ovat haettavana pe 29.1.2021 mennessä. Lisätiedot raisio.fi/nuoret > Nuorisotilat ja Kesärannan leirikeskus Talvikauden vapaita vuoroja voi kysellä suoraan nuorisopalveluista: nuorisopalvelut@raisio.fi p. 044 797 2217
KORONAVARAUS
Vesiliikuntaa kertamaksulla ti ja pe 12.1.–14.5. klo 7–7.30. ke 13.1.–12.5. klo 14–14.40. 3€ + sis. pääsymaksu, ei ilmoittautumista
Kevennetty vesiliikunta to 14.1.–6.5. Ryhmät: 9.15, 10, 10.45 ja 11.30 Uusien harrastajien ilmoittautuminen: Vesiliikunnanohjaaja Eija Inki p. 044 797 1750
Iltavesiliikunta ti 12.1.–4.5. klo 19–19.40 vesijumppa, matala klo 19.45-20.25 vesijuoksu/-jumppa, syvä to 7.1.–6.5. klo 19–19.40 tehotreeni kovakuntoisille, matala klo 19.45–20.25 vesijuoksu/-jumppa, syvä Ilmoittautuminen 2.12. klo 8 alkaen: raisio.fi/ulpukka > vesiliikunta tai p. 044 797 1681
Äijävesiliikunta ke 13.1.–5.5. klo 19.20–20 Ilmoittautuminen 2.12. klo 8 alkaen: raisio.fi/ulpukka > vesiliikunta tai p. 044 797 1681
Vauvauinti Vauvauintiryhmät aloittavat la 30.1. ja su 31.1. Kevätkausi päättyy 15. ja 16.5. Uusien ja jatkavien ilmoittautuminen 31.12. mennessä: vauvauinti@raisio.fi
Uimakoulut 5 vuotta täyttäneille 25.1.–5.2., 8.–19.2., 1.–12.3., 15.–26.3., 12.–23.4. Arki-iltaisin klo 16.30, 17.30 ja 18.30 ma–pe, yhteensä 10 kertaa. Ilmoittautuminen: raisio.fi/ulpukka > uimakoulut tai p. 044 797 1664 raisiolaiset 11.1. klo 7 alkaen ulkopaikkakuntalaiset 15.1. klo 7 alkaen, mikäli tilaa on.
Kuntosaliopastukset Kevään opastuskerrat 3.2., 3.3., 7.4. ja 5.5. klo 11–14. Ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käyttöä sekä antamassa vinkkejä kuntosaliharjoittelua varten. Kuntosalilla voit käydä harjoittelemassa uintimaksulla! Ei ilmoittautumista.
Poikkeuksia aukioloajoissa: Suljettu: 6.12. suljettu (itsenäisyyspäivä), 12.12. suljettu (uintikilpailut), 16.-17.12. suljettu (huolto) 24.-26.12. suljettu (joulu), 1.1.21 suljettu (uudenvuoden päivä), 6.1.21 suljettu (loppiainen) 23.1.21 suljettu (uintikilpailut) Suljetaan klo 18: 31.12. ja 5.1.21
Junior lifesaver hengenpelastuskerho ti 26.1.– 4.5. Uintiaika klo 16-17. Ilmoittautuminen: raisio.fi/ulpukka > lasten ja nuorten toiminta tai p. 044 797 1664 raisiolaiset 11.1. alkaen klo 7. ulkopaikkakuntalaiset 15.1. alkaen klo 7, mikäli tilaa on.
Merenneitouinnit
Uintitunnelmaa joulumusiikin ja satojen kynttilöiden loisteessa
ti 26.1.–4.5. Uintiaika klo 17.15–18 la 30.1.–8.5. Uintiaika klo 12.15–13 Oma merenneitopuku sekä räpylä mukaan. Ilmoittautuminen: raisio.fi/ulpukka > lasten ja nuorten toiminta tai p. 044 797 1664 raisiolaiset 11.1. alkaen klo 7. ulkopaikkakuntalaiset 15.1. alkaen klo 7, mikäli tilaa on.
Aukioloajat: ma, ti, to ja pe 6–21 | ke 11–21 |la–su 11–18 Palvelupiste suljetaan tunti ennen Ulpukan sulkeutumista. Uinti- ja kuntosaliaika päättyy 30 min ennen sulkeutumista.
Uintikeskus Ulpukka Eeronkuja 5 | Palvelupiste puh. 044 797 1681 Uinninvalvonta puh. 044 797 1664
ti 22.12. klo 6-8 ja ke 23.12 klo 18-20. Tervetuloa!
raisio.fi/ulpukka
Raision kaupungin tärkeitä yhteystietoja LÄÄKÄRIN AJANVARAUS Akuutit asiat ma–pe klo 8–10 Kontrollit ja ei-kiireelliset asiat ma–pe klo 10–15.30 Ajanvarausnumero p. 02 434 3183
SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO
Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen
Ajanvaraus ma–pe klo 8–15.30 Laboratoriovastaukset, kiireettömät hoito-ohjeet yms. puhelimitse ma–pe klo 13–15.30 Ajanvarausnumero p. 02 434 3183 Muista myös mahdollisuus hoidon tarpeen arviointiin: omaolo.fi
DIABETESHOITAJAT ma–to klo 12–13 p. 044 797 1704 ja p. 044 797 1865
HOITOTARVIKKEIDEN TILAAMINEN ti–to klo 13–14 p. 044 797 1079
Raision kaupunki
PÄIVYSTYS ma–pe klo 8–15.30 samat numerot kuin yllä lääkärin ajanvaraukseen ma–pe klo 15.30–16 p. 02 434 3180 ma–pe klo klo 16–8, viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystys Turussa, Tyksin T-sairaalassa p. 02 313 8800
SUUN TERVEYDENHUOLTO Särkyajanvaraus ma–pe klo 8–10 Muu ajanvaraus ma–to 10–15 ja pe 10–13.30 p. 02 434 3746 Peruutukset myös: peruutus.hammashuolto@raisio.fi Kiireellisen hoidon päivystys ma–pe klo 15.30-18 ja la–su ja arkipyhinä klo 9–11 Turussa, Tyksin T-sairaalassa p. 02 313 1564
KAUPUNGIN KIINTEISTÖJEN PÄIVYSTYS virka-aikana p. 0400 543 720 virka-ajan ulkopuolella p. 040 841 3173
VESI- JA VIEMÄRIHUOLLON PÄIVYSTYS Raision Vesi Oy Asiakaspalvelu arkisin: 040 186 9829 Vesilaskutus: 044 797 1169 Päivystys iltaisin ja viikonloppuisin: 0400 530 917
PALAUTE raisio.fi/palaute
raisio.fi
Seuraa meitä somessa
LASTENSUOJELUPÄIVYSTYS ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 8.15–15 p. 044 797 1457 Virka-ajan ulkopuolella yhteys seudulliseen sosiaalipäivystykseen puh. 02 262 6003