Kesä Karmelinpuistossaa

Ihalan koulun ja Vaisaarenpuiston välissä sijaitseva Karmelinpuisto on lehtomainen puistoalue, jossa tuhannet pikkusipulit kukkivat aikaisin keväällä. Kevään edetessä pähkinäpensaiden ja jalopuiden rehevässä katveessa voi löytää monenlaisia mielenkiintoisia kasveja. Alueella on myös kosteikko-ojia ja hulevesilammikko, jotka lisäävät puiston monimuotoisuutta.

Lehtomainen Kasvillisuus

Karmelinpuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1995 ja puut ja pensaat istutettiin vuonna 2000. Puistossa on tasainen, hoidettu keskusalue, jota ympäröivät loivat maakummut. Ympäröivillä kummuilla lehtomainen kasvillisuus on kerroksellista, jossa jalot lehtipuut muodostavat latvusvyöhykkeen ja pähkinäpensas, koiranheisi, taikinanmarja, kalliotuhkapensas ja luonnonruusut rehevän pensaston.

Puiden ja pensaiden lisäysaineisto on kerätty eri puolelta Suomea. Pähkinäpensaiden alkuperä on Suomesta kahdeltatoista eri paikkakunnalta ja nämä pensaat ovat myös lisääntyneet luontaisesti alueella.

Kaikkiaan 4,45 hehtaarin puistossa on laskettu olevan noin 1000 pähkinäpensasta. Puiston keskusalueen euroopanpyökit ovat Riilahden kartanon pyökkimetsästä, Raaseporista.

Havupuina alueella ovat puunpäivänä 2019 istutetut surukuuset sekä vuonna 2000 istutetut siperianpihdat.

Kev Ll Kukkivat Pikkusipulit

Karmelinpuistoon on istutettu usean vuoden ajan pikkusipuleita, jotka kukkivat vuodesta toiseen ja leviävät siementen ja sivusipuleiden avulla laajemmalle alueelle. Huhti-toukokuussa puiden katveesta löytyy mm. keltaisia talventähtiä, lumikelloja, lumipisaroita ja posliinihyasintteja sekä eri värisiä koiranhampaita ja kiurunkannuksia sekä Kaukaasiasta kotoisin olevia villitulppaaneja. Voimakkaan siniset kevättähdet ja idänsinililjat leviävät suurena kasvustona puiden alla. Puiston reuna-alueet pidetään niittymäisenä ja ne leikataan 2–3 kertaa vuodessa. Näin myös sipulikukat ehtivät valmistaa ja kylvää siemenensä ennen niittoa.

Kostean Paikan Kasveja

Puistoa ympäröivissä ojissa on runsaasti luonnonvaraista keltakurjenmiekkaa, rantakukkaa ja rentukkaa. Kostealla niityllä on valkoisia ja kirjavia kirjopikarililjoja, joiden kukinto on kuin pieni nuokkuva tulppaani. Lilan väristä pikarililjaa koristaa hauskan näköinen shakkikuvio.

Niityllä kasvaa puna-ailakkia, karhunlaukka ja Lapin luonnossa viihtyvää niittykulleroa, jonka kukka on kuin suuri voipallo. Syksyllä niitylle istutettiin myös kauniin sinistä lehtosinilatvaa, voimakkaasti tuoksuvaa lehtovirmajuurta, leveälehtistä pärskäjuurta ja viehättävää lehtoängelmää.

Karmelinpuiston Visio

Tavoitteena on luoda puistosta pikkuhiljaa lehtomainen keidas, jossa runsas puusto ja suuret pähkinäpensaat luovat rehevän ja peittävän latvuston. Kasvillisuus luo polkujen ylle holvikaaren ja muodostaa mielenkiintoisia näkymiä kulkijalle. Valon vähetessä kenttäkerroksen heinän kasvu vähenee ja se antaa mahdollisuuden muille kasveille. Puistossa on erilaisia puiston henkeen sopivia luonnonkasveja, jotka lisäävät lehdon monimuotoisuutta.

Puistoon tuodut suuret maapuut lisäävät puiston biodiversiteettiä kasvaessaan sieniä ja jäkäliä tarjoten samalla elinympäristön useille eliölajeille. Linnut ja oravat viihtyvät puistossa ja varsinkin pähkinöiden ja tammenterhojen aikaan oravia näkee paljon.

Karmelinpuiston Uudisosa

Syksyllä 2020 Karmelinpuistoa halkova

Kaurinraitti jatkettiin Konsantielle asti.

Uudella alueella puustona on pääasiassa euroopanpyökkiä ja valkopyökkiä, mikä tekee alueesta ainutlaatuisen.

Puistosta löytyy myös erilaisia tuomia, riippavalkopyökkiä, humalapyökkiä ja hapsuharmaaleppää. Tuomien erikoisuutena on suuret, pystyt, jopa kerrotut kukinnot sekä humalapyökin koristeelliset hedelmänorkot ja hapsuharmaalepän kapealiuskaiset lehdet. Pensaskerroksessa on lisänä laaja kirjo kotimaisia ja ulkomaisia luonnonruusuja sekä reheväkasvuista oratuomea.

Alueen läpi kulkee runsaasti sade- ja valumavesiä ja puiston lammikko toimii hulevesialtaana. Altaan ympärille on istutettu monenlaisia kosteikkokasveja ja lampeen on tulossa myös isokukkainen lumme.

Tiesitkö?

Karmelinpuiston erikoisuus on Vehmaan graniitista luotu kivilabyrintti. Teoksessa on yli

200 maahan upotettua kiveä. Sen on suunnitellut kuvataiteilija

Tarja-Orvokki Virtanen yhdessä lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa. Labyrintti on saanut muotonsa Raision arkeologisilta kaivauksilta löydetystä hopeisesta filigraanikorusta.