Parvekeviljely

TEKSTI: TIINA SALO | KUVAT: ISTOCKPHOTO

Parvekeviljelyllä

Parveke on kesäisin monelle lähes kuin toinen olohuone, jossa nautitaan aamukahveja, seurustellaan vieraiden kanssa tai rentoudutaan kirjan ääressä.

Parvekkeelle saa rakennettua todellisen kotipuutarhan tai kasvihuoneen, jossa hyötykasvit ja koristekasvit kasvavat rinnakkain jopa samoissa istutusastioissa. Kasvien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota parvekkeen ilmansuuntaan, tuuleen ja valon määrään.

Länsi- ja itäparvekkeet soveltuvat hyvin viljelyyn ja niihin on helppo löytää menestyviä kasveja. Eteläparvekkeella on huomattavasti vaativammat kasvuolosuhteet, ja kasvit tarvitsevat jatkuvaa kastelua sekä mahdollisesti lisävarjoakin. Pohjoisella tai hyvin varjoisalla parvekkeella ruokakasvien kasvatus on haastavaa, mutta koristekasvit ja erityisesti vähemmän kukkivat koristekasvit, kuten muratit, viihtyvät näillä parvekkeilla hyvin.

Iloa ympäri vuoden

Oikein innokas viherpeukalo aloittaa kasvien kasvattamisen siemenestä huoneiston sisätiloissa. Taimien idättäminen onnistuu helposti ikkunalaudalla, jossa kasvit saavat runsaasti valoa ja lämpöä. Ikkunalaudalta kasvit on helppo siirtää omalle parvekkeelle jatkamaan kasvuaan.

Jos parveke on lasitettu, voi istuttumisen aloittaa jo hyvinkin varhain keväällä. Tilan lämpötilaa on helppo säädellä aivan kuin oikeassa kasvihuoneessa. Lasitetulla parvekkeella viihtyvät tomaatit, yrtit, chilit, paprikat ja muutkin eksoottisemmat kasvit. Tuulisemmalle parvekkeelle voi valita kasveja, jotka viihtyvät avomaalla. Paahteisella parvekkeella ikkunoiden eteen voi asentaa valoverhon tai varjostuskankaan antamaan suojaa kuumalta auringolta.

iloa silmälle ja herkkuja ruokapöytään

Parvekkeen voi valjastaa myös ympärivuotiseksi vehreäksi keitaaksi havukasveilla. Tuija, kataja, kanerva, marjakanerva, hopealanka ja hopeaputous pärjäävät parvekkeella pakkasellakin. Muista kastelu niin kauan kuin lämpötila pysyy plussan puolella. Reiällinen ruukku estää jäätymisen, kun ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois.

Koko tila haltuun

Parveke on pieni tila, johon moni haluaa eri toiminnallisuuksia, kuten vaikkapa pienen pöydän kahvitteluun ja sohvan päiväunia varten. Pienessä tilassa kannattaa hyödyntää koko tila lattiasta kattoon. Parvekkeen reunan sisäpuolelle voi laittaa laatikot, lattialle ruukkuja ja istutuslaatikoita, seinien vierustalle kasvihyllyjä sekä kaappeja ja sermeihin köynnöskasveja, jotka antavat myös näkösuojaa ja varjoa. Amppelit voi laittaa roikkumaan katosta.

Hyllyillä ja tasoilla kasvit saavat valoa enemmän kuin lattioilla. Amppelimansikat ja -tomaatit viihtyvät parvekkeella korkeammalla, jossa valon määrä on runsasta. Erilaiset pavut kasvavat säleikköjä ja tukia vasten ja muodostavat suuria kasvustoja. Pavut sitovat typpeä, eivätkä ne kilpaile muiden kasvien kanssa. Samaan istutuslaatikkoon voi istuttaa vaikkapa kesäkukkia ja pavut muodostavat vihreän taustan kasvaessaan.

Kun kasvit istuttaa reiluihin istutusastioihin, kastelun tarve vähenee ja puutarhuri pääsee helpommalla.

Kaupasta penkkiin

Tiesitkö, että voit istuttaa myös kaupan salaatit ja yrtit uudelleen? Jätä kasvin keskellä oleva kasvupiste paikoilleen ja poista vain uloimmat lehdet, jonka jälkeen voit istuttaa sen ruukkuun.

Myös huhti-toukokuussa jääkaappiin jääneet perunat voi idättää lämpimässä ja pimeässä paikassa ja istuttaa ne esimerkiksi isoon ämpäriin hallaöiden loputtua. Yhteen ämpäriin voi istuttaa 3–5 perunaa eri kerroksiin siten, etteivät ne kosketa toisiaan. Huolehdi, että ämpärissä on kunnon salaojitus ja että vesi pääsee poistumaan, koska peruna ei tykkää liiasta kosteudesta. Lisää multaa sitä mukaan, kun taimiin tulee lehtiä.

Peruna on näyttävä runsaskasvuinen kasvi, eikä se juurikaan kalpene koristekasvien rinnalla. Ja mikä hienointa: saat omalle lautasellesi itse kasvatettua, tuoretta ja ekologista ruokaa!

Pienessä tilassa kannattaa hyödyntää koko tila lattiasta kattoon.