Issuu

Puolueohjelma 1/2017

ulkopuolella opitut asiat ja valppaus sekä yleinen kiinnostus kaikkiin yhteiskunnallisiin asioihin tuo lisäarvoa ja ammattitaitoa politiikan opiskelijalle. Yhteiskun tatieteitä ja erityisesti valtio-oppia opiskellessa nämä arvot kasvattavat opiskelijaa henkisesti enemmän kuin arvaisikaan. Mielestäni juuri sen takia asioista selvää ottaminen ja itsensä haastaminen ovat tärkeitä asioita politiikan opiskelijalle, joka haluaa pysyä ajan harjalla.

Pääkirjoitus Aloitin valtio-opin opiskelun syksyllä 2015, kun viimeisimmät eduskuntavaalit oltiin käyty aiemmin keväällä. Koulutusleikkaukset nousivat varsinkin syksyllä tapetille ja keskustelu omien fuksikavereiden kanssa oli värittynyttä. Juuri opinnot aloittaneelle opiskelijalle nämä olivat tietysti erityisen merkittäviä hetkiä ja kiinnostus politiikkaa kohtaan syveni. Olinhan juuri aloittanut opintoni yliopistossa ja jo nyt tunsin oloni todella epävarmaksi ja jopa huolestuneeksi oman taloudellisen tilanteeni kannalta. Tämä toi minut lähemmäs politiikkaa ja syvensi kiinnostustani sitä kohtaan, vaikka näin myöhemmin ajateltuna politiikka on paljon muutakin kuin hallituksen leikkauksia tai poliitikkojen päätöksiä. Nämäkin ovat toki politiikan opiskelijalle merkittävässä roolissa.

SISÄLTÖ Puheenjohtajan tervehdys

Miika Korpi

Puolueen vaalipaneeli

Miia Pietilä & Otto Kela

Puolue on läsnä Touko Aalto

Politologian rooli poliitikolle

Aatu Puhakka

Vaikuttamassa vaalien ulkopuolella

Niilo Nissinen

Fuksin vuosi

Jaakko Havela

Tulevaa syksyä odotellessa Ira Honkaharju

Toki politiikan opiskeluun kuuluu muutakin, kuin pelkkää pänttäämistä ja puurtamista tenttikirjojen parissa tai kaiken kyseenalaistamista ja kritisoimista. Politiikan opiskelussa suuressa ja merkittävässä osassa ovat olleet myös erinäiset mielipiteet ja asioista keskustelu opiskelijatuttavien kanssa. Leikkimielistä tai vakavampaakin vääntämistä erilaisista näkemyksistä opiskelukavereiden kanssa on varmasti jokainen politiikan opiskelija joskus kokenut, mutta tärkeää on silti aina ollut, että näkemyseroista huolimatta valtio-opin ainejärjestö säilyy yhtenäisenä. Mukavia lukuhetkiä Puolueohjelman parissa!

Kuitenkin myös viimeisin vuosi on tarjonnut politiikan opiskelijalle hyvin mielenkiintoisen ja tapahtumarikkaan ajan. Tämä tuonut politiikan tutkimusta konkreettisemmaksi ainakin omalla kohdallani, mutta uskallan myös väittää, että useat kanssaopiskelijat ovat samaa mieltä. Yhdysvaltojen ja Ranskan presidentinvaalit, Hollannin parlamenttivaalit ja Suomen kunnallisvaalit sekä monet muut poliittisesti merkittävät tapahtumat maailmalla ovat olleet meidän valtio-opin opiskelijoiden erityisen huomion kohteena. Populismin nousu ympäri maailmaa on herättänyt tunteita, mutta myös humanitääriset kriisit maailmalla ovat olleet huolen aiheena ja aiheuttaneetkin turhautuneisuutta. Moni onkin kokenut itsensä voimattomaksi. Avun antaminen saattaa tuntua saavuttamattomalta yksittäisen opiskelijan näkökulmasta. Välillä huomaan itsekin ajattelevani, että mitä yksi kuukausilahjoitus nyt auttaisi. Kaksi vuotta sitten, kun itse hain opiskelemaan valtio-oppia Jyväskylän yliopistoon, oli käsitykseni politiikasta hieman erilainen. Näin politiikan keskiössä vaalit, parlamentit ja valtion, enkä osannut nähdä vielä laajempaa kokonaiskuvaa. Lukiessani pääsykokeisiin ajatukset hieman muovautuivat, mutta suurin muutos on tapahtunut opiskellessa. Kriittisyys ja omatoiminen ajattelu ovat nostaneet päätään. Moni opiskelijaystävistäni on havainnut saman itsessään, vaikka muutosta ei heti edes itse edes osaisi noteerata. Luentojen

Wilma Jyrkinen päätoimittaja

Tuleville YFI-fukseille haluaisin toivottaa erityisen paljon onnea pääsystä akateemiseen maailmaan ja tervetuloa Suomen Ateenaan, Jyväskylään. Toivon tietty omalta osaltani, että erityisesti politiikasta kiinnostuneet ihmiset tulisivat meidän joukkoomme Puolueeseen. Puolueen tapahtumakalenteri on tunnettu sen laajuudesta, tapahtumia löytyy siis joka lähtöön. Tulevat vuodet ovat varmasti mieluisat puoluelaisille, kun vaaleja on tulossa tiuhaan tahtiin.

Puheenjohtajan tervehdys Tervehdys rakkaat puoluelaiset ja tulevat puoluelaiset. Puolueen puheenjohtajana 2017-2018 haluaisin kirjoittaa teille tällaisen pienen tervehdyksen. Lukuvuosi on siis taas pikkuhiljaa saatu pakettiin ja kaikki ikävä kyllä lähestymme valmistumista tasaisen epävarmaan tahtiin. Opinnot etenevät (toivottavasti) ja osa meistä siirtyy kesätoiden pariin kesän lähestyessä.

Tervetuloa siis vielä kerran ja tulkaahan nykäisemään hihasta jos on jotain mikä mietityttää tai haluat muuten vain juttuseuraa! Tavataan siis syksyllä, uudet ja vanhat puoluelaiset!

Haluaisin aluksi kertoa tuleville fukseille vähän ainejärjestöstämme. Puolue ry on siis politiikan tutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö. Olemme siis uuden tilanteen edessä, sillä tähän asti jäseninä on olleet vain valtio-opin opiskelijat, mutta koulutuspoliittisten muutosten seurauksena nyt oppiaineen nimi on politiikan tutkimus, vanhempien opiskelijoiden keskuudessa tuttavammin valtio-oppi tai politologia, oppaine ei sinänsä ole miksikään muuttunut. Kaikki te tulevat YFI-fuksit olette siis vapaita liittymään Puolue ry:hyn ja sitä kautta teille avautuu mahdollisuus toimia meidän mahtavassa hallituksessa!

Miika Korpi Puheenjohtaja

Puolueen hallituksen vuosi on ollut tasainen ja puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen hallituksen yhteistyöhön. Tapahtumat on saatu järjestettyä mutkattomasti, uusia yrityssuhteita on luotu, talous näyttää hyvältä ja lopulta saatiin kumottua kevään kauhukuvat siitä, että emme yrityssopimusta saa yökerhon kanssa. Freetime toimii siis yhteistyökumppaninamme ja tulemme järjestämään unohtumattomat bileemme vuoden 2017 ajan siellä! Lukuvuosi 2016-2017 on ollut kokonaisuudessaan tapahtumarikas. Vuoteen mahtui kuntavaalit ja Puolueen järjestämä kuntavaalipaneeli, mikä oli omanlainen menestys. Vaalit ovat ihmisen (erityisesti puoluelaisen) parasta aikaa ja vaalipöhinä oli Jyväskylässä mukavasti näkyvillä. Puoluelaisiakin meni kiitettävästi läpi valtuustoihin ja isot onnentoivotukset siis vielä kaikille läpimenneille puoluelaisille kunnanvaltuutetuille! Vuoteen mahtui myös Tampereen POP-päivät, eli Politiikan opiskelijoiden päivät ja excursio Tanskaan Kööpenhaminaan yhdessä emeritusprofessorimme Kari Palosen kanssa.

politiikkaa kohtaan on tärkeää, jotta pysymme todellisuudessa emmekä anna kaikkea valtaa fiilistelylle. Analyyttisyys ei kuitenkaan tarkoita kylmää robottimaista käyttäytymistä, vaan sitä, että pystymme näkemään ehdokkaiden puheen läpi sen, mitä he todella tarkoittavat puhuessaan aikeistaan.

Puolueen vaalipaneeli Politologeina meidän on syytä muistaa, mikä kunnallisvaaleissa on tärkeää. Siksipä rakentaessamme Puolueen vaalipaneelia, halusimme painottaa tasapuolisuutta ja läpinäkyvyyttä.Kunnallisvaalit ovat erityinen tapahtuma siitä syystä, että ehdokkaiden määrästä johtuen heidän tilanteensa ja maineensa eroavat huomattavasti. Tämä näkyi vaalipaneelissammekin, jossa oli niin kansanedustaja, kuin opiskelijoitakin. Titteleistä, kokemuksesta tai somenäkyvyydestä huolimatta kaikki ovat vaaleissa samalla viivalla tällaisissa tilaisuuksissa. Puheenvuoroja pyrittiin jakamaan tasaisesti, jotta jokainen ehdokas pääsisi esittämään asiansa ja näyttämään kyvykkyytensä kunnallispäättäjänä.

Rehellisistä huomioista ja ristiriitaisuuksista vaikenemalla emmekuitenkaan saavuta mitään. Yhteistyö ei saa tarkoittaa hyvänmielen keskustelua, jossa kaikesta ollaan samaa mieltä. Kunnallispolitiikan mielekkyys tulee omien agendojen yhteen sovittelusta, ei niiden peittelystä. Näin myös monipuolinen ehdokasasettelu nousee keskiöön, jotta jokainen voisi löytää itselleen sopivan ehdokkaan. Paikallispolitiikka vaatii asioiden ääneen sanomista ja hyvässä hengessä keskustelemista. Mahdollisia konflikteja ei pidä pelätä, vaan ottaa ne tulee ottaa avosylin vastaan, jotta voimme laajentaa katsantokantaamme tähän kaupunkiin ja maailmaamme.

Emme ehkä noudattaneet kaikkia taiteen ja pönötyksen sääntöjä tilaisuudessamme, mutta tavoitteena olikin keskustella konkreettisista poliittisista asioista, ei paketoida niitä näyttäviin lahjapapereihin. Etenkin kunnallisvaaleissa tämä korostuu, ehdokkaiden mainittujen erojen vuoksi. Kompetenteimmat ehdokkaat eivät välttämättä ole aina kaikkein harjaantuneimpia poliittisen jargonin käyttäjiä. Tämä taito tarttuu mukaan, jos ehdokas läpi pääsee.

Miia Pietilä & Otto Kela Paneelinjuontajat

Demokratian arvoja puolustetaan sillä, että ketään ei suljeta pois tai suosita. Vaalipaneelissa oli Puolue ry:n jäseniä niin järjestelemässä, juontamassa, kuin panelisteinakin. Jokaisen henkilökohtaiset puoluepoliittiset kannat näkyvät tällöin muille enemmän tai vähemmän, mutta erimielisyydet eivät estä yhteistyötä ja avoimuutta. Päinvastoin, Puolueen kuntavaalipaneeli osoitti sen, että vakavat asiat voivat olla rentoja tai jopa hauskoja ja hauskat asiat voivat olla vakavia ja kaikesta voi puhua yhteisesti. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta oma rooli on tunnistettava kussakin tilanteessa ja toimittava sen mukaan. Tärkeintä on ihmisten keskinäinen kunnioitus ja toimintojen päämäärien peittelemättömyys, sillä brutaali totuus nyt vain sattuu olemaan se, että emme voi elää koko elämäämme kuplassamme, jossa omia ajatuksia tuetaan kukilla ja ilmapalloilla.

Professori Mika Ojakankaan rooli kommentaattorina edisti läpinäkyvyyttä entisestään, hänen observoidessa panelistien poliittisista suuntauksia ja niiden keskinäisiä suhteita. Analyyttinen asenne

Yhdistävä tekijä edellä mainituille poliitikoille on heidän retoriset taitonsa. Näitä taitoja myös jokaisen politiikkaan haluavan puoluelaisen kannattaa hyödyntää. Retoriikassa on silti muistettava se, että poliitikon tulee Onko valtio-opin opiskelusta hyötyä vai haittaa pokäyttää sanan säilää, eikä säilän poliitikkoa. Muuten reliitikolle? Tämä kysymys pyöri mielessäni keväällä toriikasta tulee itsetarkoitus sisältöjen ja periaatteiden ollessani ehdolla Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. sijaan, kuten eräälle väistyvälle populistijohtajalle on käynyt. Etenkin ekonomin ja juristin tutkinnot tuntuvat lisäävän puhujan painoarvoa ja tuovan uskottavuutta Myös kriittisestä ajattelusta on ihan oikeaa hyötyä popolitiikoille. Juristeja on Suomessa ollut poliitikliitikolle. Taitava poliitikko käyttää tätä kuitenkin muikoina itsenäisyyden alusta lähtien ja Suomen 12:sta ta poliitikkoja vastaan sen sijaan, että esiintyisi ylimiepresidentistä seitsemällä on jonkinlainen oikeustielisenä besserwisserinä. teellinen tutkinto. Tätäkin uskottavampi 2010-luvulla on silti ekonomi, joka osaa ratkaista kaiken Valtio-oppi tarjoaa aloittelevalle poliitikolle hyvän ilmastonmuutoksen ja Syyrian sisällissodan väliltä. etumatkan. Kiinnostus politiikkaan, ymmärrys retoEkonomeja on viime aikoina rynninyt eduskuntaan riikasta ja kriittinen ajattelu ovat elintärkeitä taitoja myös ministereiksi asti. debateissa ja kampanjoissa. Politologeille ei silti ole korvamerkittyjä paikkoja politiikassa eikä meitä äänesHarvoin kuitenkin näkee, että poliitikon ansioksi tetä taustamme ansiosta. Jos valtio-opista haluaa saada katsottaisiin valtio-opin opinnot. Se ei kansan mienostetta poliittiselle uralle, on opinnoista otettava irti lissä ole samalla tavalla uskottava tausta lainsäädänmahdollisimman paljon, pelkästä tutkinnosta ei ole tötyölle kuin esimerkiksi radiotaajuuskomponenthyötyä. tien parissa työskentely. Valtio-oppia opiskelleet poliitikot pitävät jopa varsin pientä ääntä koulutustaustastaan. Vai moniko teistä on kuullut Jyrki KaAatu Puhakka taisen käyttävän ”minä sentään olen yhteiskuntatieVasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas 2017 teiden maisteri valtio-opista”-korttia?

Puolue on läsnä

Politologian rooli politiikolle

Valtio-oppi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia sekä ymmärtämään politiikan luonnetta. Valtio-opin opiskelu erimielisten, mutta politiikasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa antaa hyvät valmiudet argumentaatioon sekä kriittiseen rationalismin omaksumiseen. Kuntapolitiikka oli nuorelle valtio-opin opiskelijalle mielenkiintoinen kiinnostuksen kohde. Politiikan lainalaisuudet vahvasti läsnä, mutta konteksti hetkittäin jopa puuduttavan yksityiskohtaista byrokratiaa teoriaorientoituneelle opiskelijalle. Etenkin kun kyse on eri kunnasta, jossa oli nuoruutensa varttunut. Puoluelaisuus ja valtio-oppi olivat ja ovat osa identiteettiä, jotain mistä voi olla ylpeä. Puoluelaisuus lämmittää yhä tänä päivänä. On lohdullista ja ilahduttavaa tietää, että jossain on porukka, joka ymmärtää Palosen topokset ja valtio-opillisen ajattelun klassikot. Jossain on porukka, jonka kanssa olet heti samalla taajuudella. Jossain on nuori, innostunut ja politiikasta kiinnostunut ihminen, josta voin nähdä itseni vuonna 2004. Valtio-opin opiskelu hahmotti minulle sen, että politiikka on tapa ajatella. Nähdä asioiden poliittisuus ja ymmärtää nykyhetkeä vuosisatojen läpivalaisun kautta. Ei ole olemassa vain tätä hetkeä, historia on kaikessa läsnä.

Keskeisin ongelma valtio-opin ja äänten kalastelun välillä on valtio-opin kriittisessä metodologiassa. Valtio-oppi pyrkii lähtökohtaisesti kyseenalaistamaan totuttuja käsityksiä. Tämä ei koske ainoastaan poliitikkojen retoriikkaa, vaan myös sellaisia käsityksiä, jotka ohjaavat ihmisten intuitiivista ajattelua. Taito on toki hyödyllinen, kun haluat naureskella ylimielisesti sukulaistesi poliittiselle keskustelulle mutta massat eivät ainakaan epäpolitisoituneessa Suomessa lähde liikkeelle metapoliittisella jargonilla. Normatiivinenkaan valtio-oppi ei aina varsinaisesti osu yhteen nykyäänestäjien preferenssien kanssa. Tämän voi jokainen todeta empiirisesti aloittamalla kansanliikkeen, jossa vaaditaan lisää ammattipoliitikkoja, debatointia ja kiistoja eduskuntaan.

Aloitan tänä keväänä kolmannen kauteni Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Vaalituloksen salaisuus oli tapa ajatella, eivät yksittäiset teemat tai kampanjat. Te ymmärrätte sen. Teissä on se sama kipinä ja tunne, jonka olen saanut elää ja kokea. Jota elän ja koen joka päivä. Puolue on läsnä. Touko Aalto Kansanedustaja Vihreiden varapuheenjohtaja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Nämä seikat huomioiden on kuitenkin yllättävää, että valtio-oppia opiskelleet poliitikot ovat varsin suosittuja niin meillä kuin maailmalla. Timo Soini, Touko Aalto ja Mauri Pekkarinen ovat esimerkkejä huippupoliitikoista, joilla on tausta valtio-opista. Espanjalaisen suositun talouskurikriittisen puolueen Podemoksen puheenjohtaja on valtio-opin professori Pablo Iglesias.

Vaikuttamassa vaalien ulkopuolella Vuoden 2015 syksynä vietin paljon aikaa edarivaaliteltalla. Sää oli hyvin usein sateinen ja väki pysähtyi harvoin juttelemaan opiskelijapolitiikasta, mutta uskollisesti seisoimme kampuksella karkkia ja kannanottoja tarjoten. Kaksi vuotta myöhemmin löysin itseni jälleen hyvin samanlaisesta tilanteesta: sininen teltta, jonka olimme aiemmin pystyttäneet yliopiston kirjastolle tai Agoran viereen kohosi kuitenkin nyt Kävelykadulle ja paljon useammin kuin edustajistovaalien alla. Kuntavaalit olivat ovella ja Suomen epävakaassa kevätsäässäteltalla värjöttely kuului kampanja-aikaan. Opiskelijapolitiikka ylioppilaskunnassa on hyvin samanlaista kuin kunnan ja valtakunnan tason politiikka. Opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat toimivat käytännössä saman parlamentaarisen järjestelmän mukaisesti kuin Suomen eduskunta: ylintä päätös valtaa käyttää parlamentti (ylioppilaskunnassa edustajisto, valtion tapauksessa eduskunta) ja parlamentin ryhmien vaalituloksen sekä niiden pohjalta käytyjen neuvottelujen perusteella nimitetään hallitus johtamaan operatiivista toimintaa (JYY:n hallitus). Järjestövaikuttaminen ja ylioppilaskunnan sisäisen opiskelijapolitiikan ymmärtäminen auttaa myös valtakunnan tason politiikan prosessien hahmottamisessa. Mitä korkeammalle politiikan tikapuita pitkin kiivetään, sitä monimutkaisemmiksi ja suurempia kokonaisuuksia sisältäviksi vaikuttaminen muuttuu, mutta perusidea säilyy samana. Opiskelijapolitiikka on toiminut monelle ammattipoliitikolle ensimmäisenä askelmana urallaan.Opiskelijapolitiikka tarjoaa turvallisen ympäristön hankkia hyvät valmiudet myös myöhemmälle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Vaikuttaminen ei kuitenkaan rajoitu vain vaaleilla valituiksi tulleiden edustajien etuoikeudeksi. Kuntavaalien jälkeen ovat ryhmät ryhtyneet neuvottelemaan kunnallisten ja ylikunnallisten luottamuspaikkojen jakamisesta. Eri lautakunnissa, jaoksissa, yhtiöissä ja liikelaitoksissa on kymmeniä ja taas kymmeniä luottamustehtäviä, joihin myös vaaleissa ehdolla olleet, mutteivät valituksi tulleet, voivat

päästä. Kaikkia tärkeitä päätöksiä ei tehdä yksin valtuustosalissa: vaikuttaa voi myös sen ulkopuolella. Näin myös ylioppilaskunnassamme: valiokunnat, toimikunnat ja ainejärjestöt ovat tärkeitä vaikuttamisen paikkoja, joihin päästäkseen ei tarvitse voittaa suurten äänestäjämassojen kannatusta puolelleen. Järjestötoimijat, jotka puurtavat kentällä tehden pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä tekoja tavallisen opiskelijan arjen puolesta, ovat poliittisia vaikuttajia, jotka toiminnallaan mahdollistavat yhteisömme kehittämisen. Vaikuttaminen ei ole pelkkää tikapuiden kiipeämistä ylöspäin kohti paalupaikkaa, vaan pitkäjänteistä työtä eri toimielimissä. Osallistuakseen paremman huomisen rakentamiseen ei täydy olla suuria massoja retorisella ilotulituksella liikuttava poliittinen johtaja. En tullut valituksi vuoden 2015 edustajistovaaleissa, kuten en vuoden 2017 kuntavaaleissakaan. Mutta vaikuttaminen niin opiskelijapolitiikassa kuin kuntatasolla on ollut mahdollista ja tulen sitä myös jatkossa tekemään. Niilo Nissinen Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas 2017 Puolue ry:n emeritus puheenjohtaja

kataskussani, elinikäisiä muistoja kirkkaana mielessäni ja uusia, hienoja ihmisiä ympärilläni, joita minulla on jo nyt ikävä.

Fuksin vuosi

Loppuun voisin vielä kertoa, että kun tätä kirjoitusta Puolueohjelmaa varten työstin, niin mielessäni kaikuivat koko ajan vanhempien ja viisaampien puoluelaisten sanat: ”Fuksivuoden voi kokea vain kerran ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti!” Voin vaikka lyödä vetoa, että myös sinä tulet kuulemaan tämän saman lausahduksen niin monta kertaa, että se saa jo lähes kliseisen sävyn. Siitä huolimatta voin tuon kyseisen lausahduksen täysin sydämin allekirjoittaa, joten neuvon myös sinua, tulevaa fuksia, nauttimaan täysin rinnoin tulevasta vuodesta. Edessäsi on paljon muutoksia ja uusia, jännittäviä asioita, mutta älä huoli, sillä et ole yksin! Ympärilläsi on paljon samanlaisessa tilanteessa olevia sekä niitä, jotka muistavat ainiaan, kuinka jännittävää, mutta samalla hienoa aikaa fuksivuosi on. Syksyllä nähdään!

Elokuun 27. päivä vuonna 2016 kello 6 aamulla starttasi muuttoautoni Pellosta määränpäänään Jyväskylä. Opiskelupaikan YFI-laitoksella olin varmistanut jo edelliskevään yhteishaussa, mutta syksy 2015 sekä kevät 2016 kuluivat armeijan kurkkusalaateissa. Nyt viimein pitkä odotus vaihtui kihelmöiväksi jännitykseksi, kun tuon elokuisen iltapäivän aikana allekirjoitin elämäni ensimmäisen vuokrasopimuksen ja sain kaikki tavarani kannettua pieneen 12 neliön soluhuoneeseeni DDR:ssä (Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-talot, rakkautta ensisilmäyksellä). Nukkumisesta ei seuraavana yönä tullutkaan sitten oikein mitään, kun mielessä pyöri vain tuleva fuksivuosi yliopistossa. Syyskuun 1. päivänä kaikki mielessä pyörinyt sitten realisoitui, kun oli aika suunnata Mattilanniemeen YFI-laitoksen tervetuliaistilaisuuteen. Tiiviin infopaketin jälkeen oli aika tutustua kanssafukseihin tutorien johdolla, ensin virallisemmin kampuksella eri paikkoihin tutustuen ja sitten vähemmän virallisemmin illalla Bar Passionissa oluttuopin äärellä. Tuttavuuksista alkoi pian muodostua ystävyyksiä. Seuraavat pari viikkoa olivatkin sitten melkoisia; joka päivä tuli uutta tietoa sulateltavaksi yliopisto-opiskelusta sekä de facto valtio-opista, ja kyllähän sitä aina iltaisin sulateltiinkin erinäisissä tapahtumissa, kuten Puolueen fuksisaunassa, baarikierroksella, fuksiaisissa ja uusien illoissa. Toki kaiken illanvieton vastapainoksi myös opiskeltiin ahkerasti: oli päiviä, jolloin istuin luennoilla aamuyhdeksästä iltakuuteen ja jotkut päivät vietin kokonaan kirjastolla opiskelemassa. ennen kuin huomasinkaan, niin syyslukukausi oli jo melkein ohi ja oli aika suunnata kotikonnuille joulua viettämään. Keväällä meno jatkui pitkälti samanlaisena, tosin nyt olin mukana myös kahden eri yhdistyksen hallituksissa: Puolueessa sekä Jyväskylän YK-yhdistyksessä. järjestötoiminnan ja opiskelun ohella ehdin kuitenkin silti vielä säännöllisesti ulkoiluttamaan opiskelijahaalareitani ja jos syksy meni ohi hujauksessa, niin samoin meni myös kevät. Yhtäkkiä pitikin laittaa ylioppilaslakki päähän ensimmäistä kertaa sitten lakkiaisten ja lähteä viettämään ensimmäistä opiskelijavappua! Vappuhulinoiden jälkeen oli aika hyvästellä yliopistoelämä, kanssaopiskelijat sekä Jyväskylä kesän ajaksi ja lähteä takaisin pohjoiseen kesätöiden perässä. Tämän tein mukava kasa opintopisteitä ta-

Jaakko Havela Puolueen fuksi vm. 2016

Tulevaa syksyä odotellessa Aloitin valtio-opin opiskelun Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2015 ja kaikki oli silloin tietenkin uutta ja jännittävää. Koko kaupunki, ihmiset ja itse opiskelu olivat jotain aivan erilaista, mihin olin aiemmin tottunut. Sopeuduin muutokseen kuitenkin todella helposti ja nopeasti. Pelkäsin syksyä etukäteen suuresti, mutta ennen kuin huomasinkaan, niin elelin jo onnellista opiskelijaelämää. Elämäni oli muuttunut täysin siitä, kun puoli vuotta aiemmin olin asunut vielä vanhempieni luona ja jännittänyt ylioppilaskirjoitusten tuloksia. Uusiin asioihin tottumisessa auttoi eniten uudet opiskelukaverini, jotka olivat samassa tilanteessa kanssanisekä tutorit, jotka kertoivat kaiken mahdollisen yliopistoelämään ja opiskeluun liittyen. Mielestäni oli hyvin tärkeää, että meillä oli olemassa henkilöitä, joilta pystyi kysymään melkein mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta. Fuksivuoden kuluessa eteenpäin päätinkin, että halusin itsekin tutoriksi tulevana syksynä. Tutorhaun tuloksena minut valittiin tutoriksi syksyksi 2016 yhdessä nykyisen puheenjohtajamme Miika Korven kanssa. Tutorointi vaati meiltä jonkin verran ennakkosuunnittelua muun muassa aikataulujen suhteen, mitä teimmekin jo kesän aikana yhdessä. Sinä päivänä, kun uudet fuksit saapuivat, niin meitä tutoreitakin meinasi hiukan jännittää. Ajattelimme kuitenkin, että fukseja jännitti varmasti enemmän, kun meitä ja pidimme pään kylmänä.

jännittäisi turhaan. Ei ole mitään syytä stressata etukäteen, sillä jokaiselle löytyy varmasti jotakin kivaa ohjelmaa ja mukavia ihmisiä ympärille, kunhan jaksaa ennakkoluulottomasti osallistua rohkeasti erilaisiin juttuihin. Tulevana syksynä aion seurata fuksiviikkoja enemmän sivusta, kun aiemmin. Tästä huolimatta pyrin tietenkin Puolueen hallituslaisena osallistumaan mahdollisimman moniin tapahtumiin ja meininkeihin, sillä onhan syksy opiskelijaelämän parasta aikaa (jollei vappua lasketa). Uusille opiskelijoille haluaisinkin sanoa, että ottakaa kaikki ilo irti fuksisyksystänne! Suosittelen lähtemään rohkeasti mukaan kaikkeen mitä eteen ulee, sillä sitä kautta pääsette pitämään hauskaa ja tapaamaan uusia mahtavia tyyppejä. On tärkeää, että tutustutte heti alussa omiin vuosikurssilaisiinne, sekä vanhempiin opiskelijoihin, sillä tulette olemaan enemmän ja vähemmän heidän kanssaan tekemisissä tulevina vuosina. Iloista kesää rakkaille puoluelaisille, sekä uusille fuksipalleroille! Nähdään syksyllä! Ira Honkaharju Valtio-opin tutor 2016

Fuksiviikot hujahtivat ohi nopeasti ja tutorointi oli vähintäänkin yhtä kivaa, mitä olin siltä odottanutkin. Ensimmäiset päivät vietimme yliopistolla erilaisissa infotilaisuuksissa kierrellen ja toisiimme tutustuen, kuten omana fuksisyksynänikin. Tämän lisäksi melkein jokaisena iltana oli valmiiksi suunniteltuna jotakin ohjelmaa, jossa pääsi rennommin hengailemaan ja tapaamaan muita. Tutustuin jälleen kerran moniin uusin ihmisiin ja vietin useita todella hauskoja hetkiä. Opin tuntemaan paitsi uusia fukseja, niin myös muita tutoreita ja heidän kavereitaan. Jälkeen päin ajateltuna elin fuksisyksyni oikeastaan uudelleen ollessani tutor! Oman fuksisyksyni ensimmäiset päivät ja viikot olivat kaikesta uuteen totuttelemisesta huolimatta yksi elämäni parhaimmista ajanjaksoista. Olemme keskustelleet jälkeen päin kavereideni kanssa, kuinka rentoa ja mukavaa aikaa tuo syksy olikaan. Jos jotakin voisin muuttaa yliopiston alkuajoiltani, niin sen, että en