Puolueohjelma 2/2015

PUOLUEOHJELMA

Jyväskylän yliopiston valtio-opin opiskelijoiden ainejärjestölehti

2/2015

EETU HEISKA VALMIS­T­U­I: “Hupsistasaatana”

TIEDEYHTEISTÖ HÄMILLÄÄN: “toden­näköisyys kahdelle Eetu Pernulle ­va­ltio-opissa on ­erittäin pieni”

Sormus vihdoin tuhottu MORDORIN TARU ON OHI

Goodlife-kokeilu otti koville: “Elämäni koettelevin kuukausi”

Puolueohjelma 2/2015

Sisällys: Alumnien työpäivät Sivu 7

Turkin vaalit Sivu 11

Puolueen ­ uheenjohtajat p

Päätoimittaja Inka Jurkka

Sivu 13

Taitto

Puolue tapasi ­Valtioneuvoksen

Akseli Vanhala ja Inka Jurkka Kansi

Sivu 17

Akseli Vanhala ja Inka Jurkka

Oodi ­kämppäkaveruudelle

Kirjoittajat Niilo Nissinen Markus Kotkavuori Akseli Vanhala Aatu Puhakka Eetu Heiska Emma Sirén Nette Lehtinen Moona Kuukka Joonas Könttä Niklas Nila Ira Honkaharju

Sivu 19

Suuri Eetu Pernu -vertailu Sivu 20

Tiilirakennuksen ­­­polttoyritys ja ­unettomia öitä Sivu 26

2 Puolueohjelma

Elämää monarkiassa Olin melkoisen innoissani, kun kuulin viime syksynä pääseväni asumaan kevääksi Kööpenhaminaan, ihka oikeaan monarkiaan. Olen aina tainnut ollut monar­ kia-fani ja tästä fanituksesta voi syyttää/kiittää äitiäni, jonka kanssa kotona on katsottu pienestä pitäen kuninkaallisten häitä ja ristiäisiä. Pohjoismaissa vieraillessa on käyty kuninkaanlinnoissa ihastelemassa kauniita huoneita ja fiilistelemässä historian havinaa.

Uskonkin, että tällä monarkia-fanituksella on linkki siihen, että olen myös historia-nörtti. Joskus on ­ollut mitä parhainta vapaa-aikaa lukea Historia-lehti kannesta kanteen ja historian ylioppilaskirjoitusten luku-urakkaakin muistelen lämmöllä. Kiinnostus kuninkaallisten elämään onkin varmaan suurilta osin kiinnostusta historiaan.

Kuva: Riikka Koskinen

nopea näköhavainto Tanskan kuningatar Margareetasta hänen istuessaan autossa sekä muutaman muun kuninkaallisen spottaaminen linnan kolmannen tai neljännen kerroksen ikkunassa. Ainakin Hollannin kuningattaren kruunun kimaltelu välittyi sinne meille tavallisille tallaajille asti.

Kuningatar Margareeta täytti keväällä 75-vuotta ja sen kunniaksi oli luonnollisesti tapahtumaa kaupungilla. Jotain kuitenkin tapahtui ja menin mielummin luennolle kuin kuninkaanlinnan pihalle vilkuttamaan muiden tanskalaisten kanssa kuningattarelle. Siinä hetkessä tajusin, että monarkiasta oli tullut minulle arkea ja sen loistokkuus oli ainakin jonkin verran karis­ sut. Ei se elämä sen ihmeellisempää ollut vaikka tiesi kuninkaallisten asuvan noin 3-4 kilometrin päässä omasta asunnosta. Monarkia-fanitus koki myös tavallaan kolauksen, kun viimeinen varteen­otettava kuninkaallinen poikamies, Ruotsin prinssi Carl P ­ hilip, meni naimisiin. Siinä meni viimeinen ja erittäin realistinen mahdollisuus päästä itse ­prinsessaksi.

Täytyy varmaankin tyytyä siihen toiseen suunnitelmaan, jonka olen antanut vastaukseksi ­ useille henkilöille, jotka ovat kysyneet sen kuuluisan kysy­myksen: ”Mikäs susta sitten tulee, kun sä val­ mistut?”.

Monarkia-fanin taannoinen vierailu Tukholmassa

Presidentti.

Ajattelin siis Kööpenhaminaan muuttaessani ­pääseväni osaksi tätä ihanaa monarkiaa ja halusin kokea millaista elämä sellaisessa yhteiskunnassa on.

Erään toisen suomalaisen monarkia-fanin kanssa päätimme ottaa ilon irti tuosta hetkellisestä mahdollisuudesta ja yritimme nähdä Tanskan ja Hollannin kuninkaallisia, kun jälkimmäisen kuningashuoneen edustajat olivat Kööpenhaminassa vierailulla. Ilmeisesti kuninkaalliset ovat Tanskassa ihan normijuttu, sillä Christiansborgin linnan edustalla ei ollut ketään muita meidän lisäksemme kyttäämässä sinne saapuvia kruunupäitä. Saldoksi jäikin tuolta illalta erittäin

Hyviä lukuhetkiä muille ­Puolueohjelman parissa!

Inka Jurkka Päätoimittaja

3 Puolueohjelma

presidenttiehdokkaille

Uuden puheenjoh Jokaisen meidän mielen sopukoissa asustaa pieni vallan­ halu. Kuten valtio-oppineina tiedämmekin muodostuu valta ihmisten välisissä suhteissa. Kun Puolueen viime syyskokous valitsi minut tulevaksi puheenjohtajaksi, palasin jo opintojeni alussa esiin nousseisiin pohdintoihin vallasta.

Oliko minulla nyt valtaa? Entä mitä se toisi tullessaan?

Jo vuoden ajan hallitustyössä mukana olleena ei vastausta tuohon kysymykseen ollut vaikea hakea. Puolueen hallituksen kukin sektori toimii parhaimmillaan hyvin itsenäisesti, ja hallituksen jäsenet tekevät yhdessä päätöksiä ja ideoivat tulevaa. Puheenjohtaja toimii tämän sirkuksen tirehtöörinä ja koordinoi toimintaa, mutta sen suuremmasta ylivallasta suhteessa koko jäsenistöön ei voida puhua. Tulevalla halli­ tuskaudella minun ääneni on yksi kahdestatoista tuossa hallituksessa, vaikka kannankin vetovastuun koko toiminnasta ja johdan kokoonpanon toimintaa.

Tästä päädyinkin lopputulokseen, että puheenjohtajuus ei tuo mukanaan ensisijaisesti valtaa vaan nimenomaan vastuuta. Syyskokouksessa jäsenistöltä saamani luottamus reali­soituu vastuunkantona. Puheenjohtajan valta kum­puaa juuri tästä vastuusta ja on kytköksissä siihen. Johtaminen Puolueessa, kuten niin monessa muussakin järjestössä ja organisaatiossa, on esimerkillä johtamista. Tälläistä johtamista olen saanut seurata jo kahdelta edeltäjältäni ja sen pohjalta on minunkin hyvä aloittaa työni uutena puheenjohtajana.

Puolueella on olemassa valmis ja toimiva konsepti lähes

4 Puolueohjelma

Kuva: Jone M

htajan tervehdys

Matilainen

jokaisella toiminnan osa-alueella. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen vaan vanhan pohjalta on hyvä jatkaa ja esimer­ kiksi tapahtumasektori tullaan jatkossakin säilyttämään yhtä elinvoimaisena. Kulttuuri-ihmisenä on kulttuuri­ sektorin kehittäminen lähellä sydäntäni, ja aion aktiivi­sesti ideoida tulevan kulttuurivastaavan kanssa uusia keinoja puoluelaisten hengen ravinnon lisäämiseksi. Entisenä koulutuspoliittisena vastaavana aion seurata mielenkiinnolla ja tarkkaavaisena tulevia muutoksia laitoksellamme. Yfi-laitos on monien muutosten edessä tiedekuntien yhdistymisestä aina muuton Mordorista Opinkiven tiloihin lisäksi. Myös Yfi-kandin suunnittelutyö on asia, johon meidän Puolueessa on osallistuttava aktiivisesti oma mielipiteemme kerto­ malla.

Puolue ei ole mitään ilman juhlia ja tulevana vuonna on luvassa myös tavallista suurempi syy juhlaan. Luvassa on Puolueen 35. vuosijuhlat, jonka suunnittelutyöryhmä on aloittanut työnsä tilaisuuden järjestämiseksi. Tilaisuuden järjestäminen tulee olemaan hyvin keskeisessä roolissa hallituskauden alussa ja sen onnistumista jännitän kenties enem­män kuin itse syyskokousta ja puheenjohtajaksi valin­ taa.

Luvassa on toiminnan ja tapahtumien täyteinen vuosi, j­onka aikana uudella hallituksella on paljon tehtävää.

Olemme saaneet ensi vuodelle hallituksen, joka on täynnä intoa ja halua tehdä töitä yhtenäisen Puolueen eteen. Ja kaik­ki tämä työ tulee tietenkin tähtäämään paitsi jäsenistön viihty­vyyteen, myös siihen, että Puolue ei kaadu koskaan!

Niilo Nissinen Puolueen puheenjohtaja 2015

5 Puolueohjelma

Syksyn ilmiöitä Goodlife-lokakuu­ ­epäonnistui Lokakuussa aloitettu Puolueen hyvinvointikuukausi Goodlife-lokakuu epäonnistui täydellisesti. Timessä käyntien määrät tuplaantuivat, kukaan ei käynyt liikuntavuorolla ja ainut s­ alille matkalla ollut osallistuja mursi kätensä. Vaikka lihaton lokakuu osalta testi­ ryhmää onnistuikin, oli tapahtuma kokonaisuutena fiasko. “Ei enää koskaan”, mainitsi yksi tapahtumaan osallistuneista.

Eetu Heiska ­valmistui!

Eräs aikakausi Puolueen historiassa päättyi 16.11., kun Eetu Heiska päätti hieman yli seitsemän vuotta kestäneen urakointinsa kohti maisterin papereita. Valmistumisesta huolimatta Puolue ei ainakaan toistaiseksi ole päässyt eroon Heiskasta, vaan mies on yhä ensimmäisten ilmoittautuneiden joukossa kaikissa Puolueen tapahtumissa.

Sormus on ­tuhottu­ ­­Mordor jää ­historiaan Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen neljän vuoden evakko päättyy joulukuussa 2015, kun laitos pääsee muuttamaan Seminaarinmäelle. Tammi­ kuusta alkaen myös Puolueen ainejärjestötilat löytyvät Opinkiven kellarista. Ensimmäisten tietojen mukaan tiloista löytyy myös tilat, joita on mahdollista käyttää esimerkiksi kännipsykoottisten puoluelaisten rauhoittamiseen. “Eka täytyy ehkä remppaa toi vähän psykoosinkestävämmäksi”, toteaa nimettömänä pysyvä ­puoluelainen.

6 Puolueohjelma

Alumnien työpäivät

Jyväskylän valtio-opista valmistutaan myös oikeisiin töihin. Neljä Jyväskylän alumnia kertoo hieman tyypillisestä työpäivästään.

Kuvat: Nette Lehtinen

Nette Lehtinen

edelleen. Paikalla on energiayhtiön johtoryhmä. Käyn läpi kokouksen agendan ja esittelen toimistolla jatkotyöstämämme skenaarioiden kvantifioinnit. Olemme analysoineet, miten Suomen bruttokansantuote ja valtionvelka voisivat kehittyä seuraavan 15 vuoden aikana eri skenaarioissa. Käymme keskustelua ja työstämme materiaaleja yhdessä eteenpäin. Kokous päättyy klo 11:30, jonka jälkeen käymme yhdessä lounaalla viereisessä ravintolassa.

Iltapäivä jatkuu toimistolla Helsingin keskustassa.

Viimeistelen aamupäivän projektiryhmän kokouksen tuotokset ja lähetän ne eteenpäin osallistujille. Konsultoin tällä hetkellä viittä eri strategiaprojektia, joten ajanhallinta korostuu. Yhdessä projektissa esimerkiksi mietimme miten digitalisaatiokehitys vaikuttaa työeläkealaan seuraavan 10 vuoden aikana, ja mitä päätöksiä yhtiön tulisi tehdä suhteessa tähän kehitykseen. Toisessa projektissa mietimme erään maakunnan kehityksen painopistealueita ja kolmannessa teemme yksityiselle terveydenhuoltoalan yhtiölle EU-selvitystä ja strategiaa. Toimialat vaihtelevat ja projektien alkaessa uusiin toimialoihin on perehdyttävä nopeasti tekemällä taustatyötä netistä tietoa etsien.

Liikkeenjohdon konsultti Capful (Valtioneuvos ry:n puheenjohtaja) Päivä alkaa klo 9.00 eräässä suomalaisessa energia­ yhtiössä. Heillä on käynnissä skenaario- ja strategiaprojekti, jota Capful konsultoi. Projekti on nyt puo­lessa välissä eli takana on kolme kuukautta, joiden aikana olemme miettineet viisi erilaista toiminta­ ympäristön skenaariota eli vaihtoehtoista energia-alan kehityskulkua vuoteen 2030. Joissain skenaariossa EU:n energia-alan ja päästökaupan ohjaus vahvistuu, toisessa huoltovarmuuskysymykset nousevat ilmastokysymysten edelle, kolmannessa kansalliset uusiutuvien tuotantomuotojen tuet jatkuvat ja niin

Valmistelen kahden seuraavan päivän materiaalit ja kirjoitan erääseen toimintaympäristöanalyysiin kaksi PowerPoint sivua – toisen kansantalouden viimeaikaisesta kehityksestä ja toisen tämän hetkiseen poliittiseen päätöksentekoon liittyen. Tämän jälkeen valmistaudun puoli tuntia seuraavan päivän esiintymiseen.

Teemme kaikki projektit Capfulissa pareittain, ja tämän vuoksi pidämme partnerin kanssa seuraavaksi tunnin mittaisen palaverin, jossa käymme läpi ­logistiikka-alan projektiin tehtyjen asiantuntijahaastattelujen ja projektin käynnistäneen strategiakyselyn tuloksia. Kello lähenee kahdeksaa, lähetän viimeiset asiakasprojekteihin liittyvät sähköpostit ja tulostan

7 Puolueohjelma

skenaarioraportin huomisen workshopin osallistu- työryhmä­ kokouksia. Teemat vaihtelevat ­ suuresti, jille. päästöskandaalista terrorismiin ja kehitysavusta kansalaisjärjestöjen oikeuksiin.

Huomenna lennän klo 6:30 koko päivän kestävään workshopiin, johon osallistuu energia-alan yhtiön Aamukokouksen jälkeen lounastan yhdessä muiden johtoryhmän lisäksi myös hallitus. Workshopissa avustajien kanssa, mikäli en ole sopinut lounastapaakäsittelemme yhtiön strategisia vaihtoehtoja seuraa­ mista esimerkiksi jonkun etujärjestön edustajan kansvalle viiden vuoden kaudelle. sa. Henkilökohtaisesti pyrin sopimaan tapaamisia lounaan jälkeen kahvitapaamisiksi, joka on helpoin tapa välttää tapaamisten liiallista venymistä.

Joonas Könttä

Kokoukset ovat joko valio­ kuntakokouksia tai ryhmän ­sisäisiä työryhmä­kokouksia. Teemat ­vaihtelevat­­ ­suuresti, päästöskandaalista terrorismiin ja kehitysavusta kansalaisjärjestöjen oikeuksiin.

“

Iltapäivällä valmistelen menossa olevia yleisiä asioita, joita voivat olla niin raporttien kirjoittaminen, muutos­ esitysten tekeminen tai vaikkapa mediatiedotteen julkaiseminen. Samalla pidän yhteyttä muihin toimistoihin, sillä yhteistyöllä on helppo välttää pääl­lekkäistä työtä. Esimerkiksi yhdessä valmistellut muutosesitykset ovat monesti myös vakuuttavampia ja tulevat siten todennäköisemmin myös hyväksytyksi.

Europarlamentaarikon poliittinen avustaja Tyypillistä työpäivää Euroopan parlamentissa on hieman vaikea tiivistää. Tätä kirjoittaessani olen palaamassa työmatkalta Unkarista. Matkustaminen onkin, hyvässä ja pahassa, olennainen osa työtäni.

Noudatamme parlamentissa kalenteria, jonka mukaisesti on kotimaa-, valiokunta-, europarlamentti­ ryhmä- ja täysistuntoviikkoja.

Aloitan työt yleensä noin puoliyhdeksältä. Noudan saapuneen postin matkalla toimistoon ja sen jälkeen puran sähköpostin. Sähköpostitulva on valtava ja tämä vie aamusta paljon työaikaa. Olennainen tehtävä aamulla on myös uutisten lukeminen niin kotimaan, kuin myös ulkomaiden osalta. Samalla valmistelen kokousasiakirjoja, sillä esityslistat elävät jatkuvasti ja nopeisiin muutoksiin on oltava ­val­mius reagoida. Riippuen päivästä ja viikosta, ensimmäinen kokous alkaa usein kymmeneltä. Kokoukset ovat joko valio­ kuntakokouksia tai ryhmän sisäisiä

Iltapäivällä pidetään yleensä myös toinen valio­ kuntakokous tai ryhmäkokous, jossa käsitellään koko europarlamenttiryhmän toimintaa. Kokousten ­jälkeen on aikaa hoitaa vähemmän kiireellisiä asioita ja valmistella seuraavan päivän asioita. Seuraan koko työpäivän ajan aktiivisesti sähköpostia puhelimestani ja pidän esimiestäni informoituna kaikista niistä ­asioista, jotka ovat tärkeitä hänen työtehtävien kan­ nalta.

Olemme myös ottaneet naapuritoimiston k­anssa tavaksi pitää yhteinen kahvitauko kolmen-neljän ­ aikoihin, mikäli sitä eivät päällekkäisyydet estä. ­ Tyypillisesti lopetan työt varttia vaille kuusi, mutta ­kiireisimmillä viikoilla ja erityisesti täysistuntoviikoilla­työpäivä venyy helposti myöhään iltaan.

8 Puolueohjelma

Moona Kuukka

jättöpäivän lähestyessä tarkastelen hankkeen budjettia ja toimitan loppuvuoden yritysten hankemaksut taloushallintoomme.

Iltapäiväkahvit klo 14 on taas hetki vaihtaa kuulumisia muiden työntekijöidemme kanssa. Tämän jälkeen kiiruhdan sovittuun puhelinpalaveriin palvelusetelimaksujärjestelmätoimittajamme kanssa. Palaverissa käymme läpi loppuvuoden asioita ja teemme suun­ nitelmaa uuden setelityypin avaamiselle. Loppuiltapäivä menee palveluseteliasioita hoitaessa. Olen saanut uuden tuottajahakemuksen, jonka tiedot tulee tarkistaa ja tämän jälkeen kirjoittaa hyväksymis­pyyntö sosiaali- ja terveystoimenjohtajalle. Lisäksi olen luvannut selvittää sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikölle muutaman eri palvelusetelin tuotteistukset muissa kaupungeissa. Etsin tiedot netistä tai soitan suoraan kaupunkien palvelusetelivastaaville. Tiedoista kokoan yhteenvedon ja esitän sen avulla Mikkelin tuotteistuksiin muutaman muutosehdotuksen.

Klo 16 sammutan tietokoneen ja lähden kohti crossProjektipäällikkö hoiva- ja terveysalan yritysten kehit- fit-salia. Seuraavana aamuna tiedossa on aamupalaveri kaupungintalolla, joten otan mukaani kannet­ tämishankkeessa sekä palvelusetelikoordinaattori tavan tietokoneen sekä muut tarvittavat paperit.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Tavallinen työpäiväni alkaa noin klo 8 sähköpos­ Niklas Nila tien lukemisella. Monet hankkeeni yrittäjät vastaavat minulle ilta-aikoina, minkä takia aamut ovat usein kiireisintä aikaa. Syksyn viimeinen palvelumuotoilun työpaja on viikon päästä, joten sähköpostini täyttyy tilaisuuteen ilmoittautumisista ja yrittäjien tekemistä välitehtävistä. Silmäilen tehtäviä pikaisesti ja sovin parin yrittäjän kanssa henkilökohtaiset sparrausajat joulukuulle.

Klo 9 aikaan meillä on toimiston yhteinen kahvitauko, jonka jälkeen suuntaan palaveriin uuden terveysalan yrittäjän kanssa. Neuvon häntä palvelusetelituottajaksi hakeutumisessa ja laskemme sopivaa tuntihintaa hänen palvelulleen. Yrittäjän käynnin jälkeen soitan pari puhelua sosiaali- ja terveystoimeen ja yritän selvittää, missä vaiheessa yksi lupahakemus on menossa.

Tämän jälkeen suuntaan lounaalle t­yöka­ vereideni kanssa.

Lounaan jälkeen keskityn hankkeeseen liitty­ viin työteh­ täviin. Kirjoitan yhden tarjouspyynnön ja lähetän sen valitsemilleni tuotteistamisen asiantuntijoille. Soitan parille yrittäjille ja autan heitä markkinointiviestinnän suunnittelussa. Pääsen myös käytännön hommiin ja avaan Facebook-yrityssivut puhelimen välityksellä. Uuden maksatushakemuksen

Senior Account Executive, Public Affairs Hill+Knowlton Strategies Kun minulta kysytään mitä teen työkseni, herättää vastaukseni ”yhteiskuntasuhteiden ja vaikuttajavies-

9 Puolueohjelma

tinnän konsultointi” usein tukun jatkokysymyksiä.

Työni arvellaan usein olevan pelkkää lobbaamista.

Osittain työni onkin lobata, mutta loppujen lopuksi se on hyvin pieni osa tätä työtä. Ulkomailla, esimerkiksi Brysselissä ja Washingtonissa on hyvin tyypillistä, että organisaatiot palkkaavat ulkopuolisia lobbaajia hoitamaan yhteiskuntasuhteitaan. Suomessa edunvalvonta on pitkään kuulunut ainoastaan etujärjestöille, mutta viime vuosina lobbauskulttuuri on ollut murroksessa.

Yhä enemmän organisaatiot haluavat itse olla suoraan mukana vaikuttamassa. Tässä kohdassa allekirjoittanut ja tiimimme astuu kuvaan mukaan.

vasti ja luovasti.

Työnantajani Hill+Knowlton Strategies on vuonna 1927 perustettu viestintään erikoistunut liikkeenjohdon konsulttitoimisto, joka aloitti toimintansa Suomessa 40 vuotta sitten. Maailmanlaajuisesti toimimme yli 50 maassa.

Tehtäväni on auttaa asiakkaitamme rakentamaan dia­logia päättäjien kanssa. Osallistumalla aktiivisesti päätöksentekoprosessiin pyritään minimoimaan poliit­tinen riski omassa toimintaympäristössä. Rakennan viestejä ja mietin keinoja, joilla ne viestit saadaan läpi ja huomioidaan päättäjäkentässä. Työ on hyvin projektiluonteista ja projektien sisältö vaihtelee. Jos­ kus tavoitteena on vaikuttaa johonkin tiettyyn spesi­ fiin lakiesitykseen kun taas toisessa casessa esimerkiksi pyritään lisäämään päättäjien tietoisuutta vaikkapa jostakin tietystä toimialasta. Asiakaskunta on moni­ puolista, pörssiyhtiöistä aina kansalaisjärjestöihin.

Tyypillisen työpäivän kuvaaminen ei ole helppoa, sillä konsultille ei usein samanlaisia työpäiviä kerry.

Tärkeintä tässä työssä onkin pystyä mukautumaan erilaisiin tilanteisiin ja ”hyppäämään vauhdista mukaan”.

Valtio-oppi on antanut hyvät valmiudet työhöni: on oltava kiinnostunut yhteiskunnan ilmiöistä, ymmärrettävä politiikan prosesseja sekä kirjoitettava suju10 Puolueohjelma

AKP tarjoaa Turkille vakautta rajoittamalla vapautta Teksti: Eetu Heiska Kuvat: Creative Commons

Turkissa ajauduttiin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin aiemmin tänä vuonna kun islamistinen Oikeusja kehityspuolue AKP menetti yksinkertaisen enemmistönsä parlamentissa, eikä kyennyt muodostamaan hallitusta yksin. Turkissa on verrattain korkea 10 prosentin äänikynnys, jonka ylittäminen osoittautui mahdolliseksi vain neljälle puolueelle alkukesän parlamenttivaaleissa. AKP:n jälkeen toiseksi eniten ääniä sai tasavallan isän, Mustafa Kemal Atatürkin tasavaltalainen kansanpuolue CHP, nationalistinen MHP ja kurditaustainen MHP nousivat vain hieman yli vaadittavan kannatuksen. Kolmesta muusta puolueesta ei ollut hallitusyhteistyöhön AKP:n kanssa, joten Tur­ kissa päädyttiin uusiin vaaleihin.

varoja kampanjoidessaan AKP:n puolesta. Erdogan kun toivoi uuden AKP:n hallituksen kykenevän muuttamaan Turkin perustuslain presidenttivaltaiseen järjestelmään ja siten lisäämään Erdoğanin omaa valtaa.

Jo vuoden ensimmäisten parlamenttivaalien alla AKP oli vaientanut kriittistä oppositiomediaa, mutta marraskuun alun vaalien alla kriittisten äänten ei sallittu tuoda itseään esiin. Sekä Euroopan Unioni, että Yhdysvallat ovat arvostelleet Turkkia median kahlitsemisesta. Uusintavaalien jälkeen kaksi toimittajaa pidätettiin ” hallituksen väkivaltaisesta kaatamisesta nostettujen syytteiden perusteella,” kun vasemmistolaisen Nokta-lehden kannessa julistettiin Turkin sisällissodan alkua.

Jo alkukesän parlamenttivaaleissa muodollisesti puo­ lueiden ulkopuolella toimiva presidentti, entinen Uusintavaaleissa AKP nosti kannatustaan kahdeksan pääministeri ja AKP:n nokkamies Recep Tayiip Er- prosenttiyksikköä lähes 50 %:n kannatuksen ja sai doğan käytti suruttomasti presidentin erikoisbudjetin 317 kansanedustajaa 550 mahdollisesta. Kaikki nel11 Puolueohjelma

jä alkukesän vaaleissa äänikynnyksen ylittänyttä kykenivät taas nousemaan 10 %:n kannatukseen, mutta MHP ja HDP vain vaivoin. Muuttaakseen perustuslakia yksin AKP olisi tarvinnut 367 edustajaa, jää nähtäväksi yrittääkö AKP silti perustuslakimuutosta.

Presidentti Erdoğan riemuitsi puolueensa menestyksestä ja kehotti maailmaa hyväksymään puolueensa vaalivoiton, sekä korosti demokraattisten vaalien tulosta.

Muuttuuko vaalien jälkeen Turkissa mikään? Todennäköisesti ei. Turkki tulee jatkamaan iskujaan PKK:ta vastaan, AKP tulee ajamaan vain omaa politiikkaansa muita kuulematta. Turkin valtio on vaalien jälkeen entistä pahemmin kahtiajakautunut, eikä AKP:n valtaa pysty haastamaan yksikään oppositiopuolue.

Puolet kansasta tukee hallitusta ja toinen puoli jopa pelkää ilmaista mielipiteensä. Joka tapauksessa Turkki on avainasemassa Syyrian pakolaiskriisissä ja EU joutuu vääntämään vahvan Erdoğanin kanssa. AKP ei Nähdäkseni Erdoğan näkee demokratian vähemmis- tällä hetkellä edes tavoittele aktiivisesti EU:n jäsenyyttön diktatuurina, vaalitulos oikeuttaa hänen mukaansa tä, mutta pyrkii kyllä saamaan tilanteesta kaiken mahAKP:n hallitsemaan Turkkia aivan halunsa mukaan ja dollisen hyödyn. muiden on tähän tyytyminen. Erdoğan pyrki vaalien alla korostamaan miten AKP, tai oikeastaan Erdoğan Syyrian tilanne on muutenkin Turkin kannalta haasitse, on vakauden tae Turkissa. Voidaan kuiten- tava. Naton jäsenmaa iskee Syyrian puolella kurdien kin kritisoida Erdoğanin itse ajaneen Turkin kriisi- PYD:tä vastaan, vaikka PYD on sekä Yhdysvaltain, in alkukesän parlamenttivaalien jälkeen vain oman että Venäjän liittolainen Assadia vastaan. Turkin mukaan PYD ja PKK kun ovat yhteisrintamassa. Turkki ei voi sallia itsenäisen kurdivaltion syntymistä Syyriaan, sillä kurdeilla on jo vahva itsehallintoalue Irakissa ja toisen Turkin rajantakaisen itsenäisen kurdialueen syntyminen loisi mahdollisuuksia myös Tur­ kin kurdeille. Turkin tempoileva ulkopolitiikka, joka entisen akateemikon Ahmet Davutoğlun ulkoministerikaudella pyrki noudattamaan ”zero problems with neighbours”-linjaa, onkin johtanut ennemmin ”zero neighbours with no problems”-tilanteeseen. Vaa­ lien alla Erdoğanin julistama kaaos tai AKP:n vakaus on pitkälti siis itsetuotettu tilanne. Jää nähtäväksi, mitä ovat AKP:n vastaukset sisäisiä ja ulkoisia uhkia kohtaan.

Viime aikoina Turkissa on pidätetty useita DAESH:in terroristeiksi epäiltyjä, lisäksi lehdistönvapauteen ja sosiaalisen median käyttöön kohdistetaan aina uusia rajoituksia. AKP:n lupaama vakaus saattaa toteutua, mutta se toteutuu vapauden kustannuksella ja puolta kansaa rajoittamalla. valtansa takaamiseksi. AKP onnistui vaalien välillä tekemään riittävän tehokkaan kampanjan. Uudestaan aloitettu aggressio kurdikapinallisia (PKK) kohtaan ja heidän rinnastamisensa kurdipuolue HDP:n vierelle auttoi selvästi. Tämä ei ollut mitenkään vaikea tai kaukaa haettu rinnastus, sillä HDP:n puheenjohtajan veli taistelee PKK:n joukoissa. Toisaalta AKP vei ääniä äärinationalistiselta MHP:ltä, varmasti tehokkaat sotilasoperaatiot PKK:ta vastaan vetosivat tähän äänestäjäkuntaan.

12 Puolueohjelma

Puheenjohtajat Essi ja Niilo Puolueen nykyinen ja tuleva puheenjohtaja istuivat samaan pöytään keskustelemaan Puolueen ja valtio-opin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä punaviinista ja ­mahdollisesta panimovierailusta Teksti: Inka Jurkka ja Akseli Vanhala

tusajalla tulleisiin pyyntöihin tulla esimerkiksi puhumaan tilaisuuksiin tai kommentoida erinäisiä asioita.

Niilo: Voin samaistua Essin ajatuksiin ja olenkin pyrkinyt valmistautumaan siihen mitä tuleman pitää.

Kopona on tottunut olemaan henkilökunnan kanssa samassa pöydässä, joten sitä ei tarvitse jännittää.

Muut edustustilanteet tulevat sitten uutena.

Millaista on ollut osallistua erinäisiin tiedekunnan kokouksiin opiskelijoiden edustajana?

Essi: Aluksi oli vähän totuttelua, kun olin ensimmäisenä hallitusvuonna talousvastaavana, enkä silloin käynyt tiedekunnan kokouksissa. Niilolla on jo hyvä tausta kopona, joten puheenjohtajana kokouksiin osallistuminen tuskin tuottaa mitään ongelmaa. Henkilökunta on ottanut meidät todella hyvin huomioon ja he ovat aidosti kiinnostuneita opiskelijoiden asioista ja mielipiteistä.

Koetteko, että teillä on ollut oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä oppiaineelle tapahtuu?

Kuva: Jone Matilainen

Niilo: Henkilökunta on pitänyt hyvänä, että ollaan käytetty puheenvuoroja oppiainekokouksissa ja he kyllä huomioivat mielipiteemme.

Aamu oli valjennut Seminaarinmäellä, kun ­Puol­ue­­oh­jel­man toimittajat istahtivat Ilokiven hiljaiseen ruokalaan juttelemaan kahden Puolueen puheenjohtajien kanssa, väistyvän sekä tulevan.

Essi: Suurempiin asioihin meidän ja henkilökunnan yhtenäisilläkään mielipiteillä ei kuitenkaan aina ole painoarvoa. Käytännön asioissa, kuten ainejärjestötiloissa, kurssikokonaisuuksissa tai tapahtumissa vaikutusmahdollisuudet ovat olleet hyvät.

Essi, kuvaile kolmella sanalla puheenjohtaja-kauttasi?

Palataan takaisin Essin mainitsemiin haasteisiin.

Mitä haasteita Niilo uskot kohtaavasi omalla kau­ Essi: Hauska, haastava ja opettavainen. Haasteellisinta dellasi? oli ylipäätänsä oppia puheenjohtajan rooli, kun siitä ei ollut aikaisempaa kokemusta. Piti opetella katsomaan Niilo: Olen yrittänyt lähestyä asiaa sillä tyylillä, että ja hallitsemaan kokonaisuutta ja miettiä jokaista sek- mitkä ovat omat vahvuudet, mutta jos haasteita täytoria omasta asemasta katsoen sekä saada kaikki mu- tyy ryhtyä hakemaan, niin aika sama kuin Essillä, kaan aktiivisesti. Pj:n pesti on opettanut reagoimaan eli hallituksen johtaminen. Haasteellisinta tulee varnopeasti uusiin asioihin, esimerkiksi lyhyellä varoi13 Puolueohjelma

maankin sen takaaminen, että jokaisen sektorin vastaava pystyy hoitamaan oman tehtävänsä hyvin ja itse puheenjohtajana kärryillä pysyminen. Puolueen tulevat 35-vuotis vuosijuhlat jännittävät myös hieman, ­niissä riittää mie­tittävää.

sa siitä on puhuttu aika paljon ja he ovat ihan luottavaisin mielin lähdössä siihen mukaan. Huolissaan ollaan lähinnä tutkintonimikkeestä, että pysyykö se vielä samana. Muutos voi olla oikeastaan todella hyvä ­valtio-opille, sillä tällä hetkellä yliopisto panostaa hyvin paljon psykologiaan ja kasvatustietei­ siin Mikä oli viime vuoden mieleenpainuvin ­tapahtuma? ja pyrkii profiloitumaan niiden kautta. Näin ollen psykologia on vienyt rahoitusta esimerkiksi meiltä, Essi: Kyllä varmaankin eduskuntavaalipaneeli, jota kun ollaan samassa tiedekunnassa. Jos olisimme siis suunniteltiin pitkään. Paneeli oli erittäin onnistun- humanistien kanssa samassa tiedekunnassa, niin valut ja oli mukava nähdä, että paneelia varten tehty tio-oppi olisi eniten tiedekunnalle rahaa tuova yksiktyö ei ollut turhaa. Lisäksi mieleen jäi suurempana kö. Tämä voisi tuoda tunnettavuutta jyväskyläläiselle kokonaisuutena vappu. Tänä vuonna oli hyvin inten- valtio-opille. siivinen kaksiviikkoinen vappu, kun tapahtumia oli joka päivä. Tällaista vappukonseptia ei aikaisempina Niilo: Kyllähän se enemmän tarjoaa mahdollisuuk­vuosina ole tainnut olla ja olihan siinä paljon järjest- sia, mutta täytyy kuitenkin pitää mielessä muutoksen ettävää ja mietittävää. tuomat huonot puolet ja miettiä mitä voi tapahtua, jos muutos meneekin huonoon suuntaan. En kuitenkaan Niilo, jatkuuko tuollainen kahden viikon vappu? usko, että tällä hetkellä on syytä huoleen, mutta täytyy seurata kehitystä tarkasti.

Niilo: Lähtökohtaisesti kyllä. On hyvä, että Puolueella on hyvin monipuolinen tapahtumakalenteri ja vaikka en itse ole suurin tapahtumien kuluttaja, niin pidetään jatkossa sama linja tapahtumien suhteen. Bileitä tulee Puolueelle tulevaisuudessakin.

Tästä päästäänkin hyvin seuraavaan kysymykseen: Niilo, sinulle annetaan valta keksiä täysin uusi tapahtuma Puolueelle, mikä se olisi?

Niilo: Nämä menevät nyt vähän kulttuurin puolelle, mutta olen pyöritellyt mielessäni, että olisi mielenkiintoista tehdä panimo-vierailu. En tiedä olisiko se säännöllisesti järjestettävä tapahtuma, mutta se voisi joka tapauksessa kiinnostaa puoluelaisia. Tähän liittyen myös oluen maistelu-ilta voisi olla säännöllisesti järjestettävä tapahtuma. Kulttuuri on toki muutakin Puolueen uudet ainejärjestötilat sijaitsevat kuin alkoholia ja olisi mukavaa järjestää esimerkiksi ­Opin­kiven kellarissa. improharjoituksia tai jotain teatteriin liittyvää.

Essi: Nuo ajatukset kuulostavat hyvältä. Itselläni oli oman kauden aikana haaveena päästä kesällä puoluelaisten kanssa festareille, mutta se ei nyt ikävä kyllä onnistunut. Puolueen kesken olisi muutenkin mukavaa käydä katsomassa keikkoja.

Essi: Humanistisesta tiedekunnastahan tulisi aika suuri, jos YFI vielä liittyisi siihen. Toivon, että henkilökunnan määrä ei tässä tilanteessa vähenisi tiedekunnan kasvaessa ja opiskelijoita palveltaisiin vielä samalla tavalla ja yhteydenpito olisi avointa.

Millaisia ajatuksia teillä on tiedekuntien mahdolli­ Oletettavasti myös YFI:n siirtyminen Opinkivelle sesta yhdistämisestä, onko se uhka vai mah­ lähemmäksi opiskelijoita on hyvä asia? dollisuus?

Essi: Onhan se mahdollisuus. Henkilökunnan kans-

Essi: Muuttoon liittyy tiedekunnan työntekijöiden kannalta ongelmia, sillä Opinkivellä on pienet tilat.

14 Puolueohjelma

Huoneissa saattaa olla neljän hengen työpisteet, joten opiskelijan ja esimerkiksi amanuenssin väliset yksityiset keskustelut eivät välttämättä onnistu näissä työhuoneissa. Opiskelijan ja amanuenssin välisiä keskusteluita varten täytyykin todennäköisesti varata oma tilansa ja tämä voi nostaa kynnystä opiskelijalle tulla puhumaan amanuenssille.

Niilo: Hyvä, että saadaan tiedekunnan henkilökunta lähemmäksi sinne missä opiskelijat liikkuvat ja samalla myös paremmat ainejärjestötilat, mutta käytännön vaikutukset ovat toki toinen asia.

Mitä mieltä olette paljon puhutusta YFI-kandista?

tavallista paremmin. Tämä alkusyksy on myös ollut hyvin aktiivinen, ja tapahtumissa ollut hyvä ja hauska meininki näkyy nyt aktiivisuutena hallituksessa.

Niilo: Nähdäkseni saimme hyvin myytyä Puolueen toimintaa fukseille.

Essi: Tapahtumia on ollut hyvin kaikille, kun meillä on nyt myös tarjolla alkoholittomia tapahtumia, kuten lautapeli-illat ja luontoretki.

Mitä aiot Niilo tehdä, jotta ensi vuonna olisi vielä entistäkin kovempi tunku hallitukseen?

Essi: Itse en suoraan sanottuna ole kovin innostunut YFI-kandistä, sillä valtio-oppineet ovat identifioituneet hyvin tarkasti omaan aineeseensa ja todella monet haluavat lukea nimenomaan valtio-oppia.

Yhteinen kandi saattaisi hävittää ja hajottaa Jyväskylän valtio-oppia. Hakijamäärät saattaisivat myös tippua, kun monet haluavat päästä opiskelemaan valtio-oppia heti yliopistoon päästessään, ei vasta kolmantena tai neljäntenä vuonna.

Niilo: Pitää toki myydä homma niin hyvin, että halukkaita löytyy. Vanhojakin opiskelijoita tietysti kaivataan ja hyvä, että uuteen hallitukseen tuli myös vanhempaa kaartia. Ihmisiä saadaan mukaan, kun kerrotaan avoimesti millaista toiminta on ja kannustetaan osallistumaan.

Niilo: Olen oikeastaan huolissani valtio-opin identiteetistä. En haluaisi liian homogeenistä yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa. En kärsi muutosallergiasta, mutta puheet yhteisestä kandista eivät vielä vakuuta.

Niilo: Järjestötoiminnan tarkoitus ei ole karsia vapaa-aikaa ja monella tuntuu olevan pelkästään Puolueen kohdalla sellainen oletus ja pelko, ettei vapaa-aikaa jää ollenkaan mikäli on hallituksessa mukana.

Tämä on ihan aiheeton huoli.

Mitä kertoisitte niille, jotka miettivät kuinka paljon hallitustoiminta vie aikaa?

Essi: Jos vasta maisterivaiheessa voi erikoistua valtio-oppiin, niin antaako yhteinen YFI-kandi kunnolliset valmiudet samantasoiseen valtio-opin maisteritutkintoon mitä tällä hetkellä on.

Essi: Muistan itsekin niitä kauhutarinoita vanhemmilta opiskelijoilta ajan sekä opintopisteiden puutteesta järjestöhommien takia, mutta itse olen ainakin saanut opiskelut rullaamaan tässä samalla ja töissäkin olen ehtinyt käydä. Kaikki Puolueen bileetkin olen Essi, mistä asiasta kaudellasi olet erityisen ylpeä ja ehtinyt kiertämään. Eihän tähän ihan kevyin mielin iloinen? kannata lähteä mukaan, sillä tässä vaaditaan vuoden sitoutumista, mutta loppujen lopuksi tätä tehdään Essi: Erityisen iloinen olen siitä, että uudet fuksit ovat ihan oman ajan ja jaksamisen puitteissa. tulleet aktiivisesti mukaan Puolueen toimintaan ja tulivat myös uuteen hallitukseen suurella joukolla. Olen Essi, onko jotain mitä olisit tehnyt toisin? siis tainnut tehdä omalta osaltani jotain oikein, kun kiinnostusta löytyi näin paljon.

Essi: Varmaan montakin asiaa, mutta ne ovat todella pieniä asioita, lähinnä liittyen tapahtumiin. En Hallitukseen oli pitkästä aikaa tunkua, mistä se kuitenkaan pysty sanomaan mitään isompaa asiaa. teidän mielestänne johtuu?

Nyt syksyllä on pystynyt hoitamaan asiat paremmin kuin keväällä, kun on oppinut kuinka asioita hoideEssi: Nyt taitaa olla sellainen vuosikerta, jota jär- taan ja oma rooli on löytynyt. Jokaisen hallituksen jestötoiminta on jo ennestään kiinnostanut. Silläkin täytyy nähtävästi keksiä pyörä uudestaan, jotta homon varmasti vaikutusta, että tänä vuonna panostimme ma saadaan toimimaan. Kaipaisin Puolueeseen enemPuolueen puolesta fuksien hyväksymiskirjeeseen 15 Puolueohjelma

män yhteistyötä vanhojen hallituslaisten kanssa, jotta saataisiin jatkuvuutta eikä uudella hallituksella kuluisi alkukaudesta niin paljon aikaa uuden oppimiseen.

Niilo: Kopo-pestin aloittaessa perehdytyksen jälkeen oli hiukan tyhjä olo ja ei ihan tiennyt mitä nyt pitäisi ryhtyä tekemään. Topi-Veli piti meille kopoille kuitenkin hyvän ohjeistuksen ja häneltä onkin saanut kysyä aina neuvoja.

Essi: Vinkkien lisäksi olisi hyödyllistä kertoa myös virheistä ja siitä missä on tehty väärin. Virhepäiväkirja olisi hyvä idea auttaa esimerkiksi tapahtumavastaavia sitsien järjestämisessä.

Essi, lupasit viime vuoden syyskokouksen jälkeen juovasi tulevan vuoden aikana v*tusti punkkua, onko se tapahtunut?

Essi: En muista sanoneeni näin, mutta onhan sitä tainnut muutama pullo mennä.

Lopuksi Niilo, mitä odotuksia sinulla on tulevalle vuodelle?

Nämä koulutuspoliittiset asiat tulevat varmasti ­esille.

Niitä täytyy seurata ja pitää puoluelaiset aktiivi­sesti ajantasalla. Onhan meillä myös tiedossa juhlan aihetta vuosijuhlien myötä ja tapahtumasektori tulee säilymään elinvoimaisena. Jännittävä ja toiminnan täyteinen vuosi edessä, jota odotan hyvin innolla.

16 Puolueohjelma

Puolue tapasi ­Valtioneuvoksen Teksti: Ira Honkaharju

Joukko tulevaisuudestaan kiinnostuneita puoluelaisia kokoontui eräänä marraskuisena perjantaina Kansalaistoiminnan keskus Mataralle tapaamaan Valtioneuvosta, eli Jyväskylän valtio-opin alumneja.

Päivän tarkoitus oli valmentaa puoluelaisia työelämää varten. Ohjelma oli suunniteltu huolella ja opiskelijat pääsivät itsekin osallistumaan ja pohtimaan mahdollisia uravaihtoehtoja. Eri puolilta Suomea saapu­ neet Valtioneuvoksen jäsenet opastivat puoluelaisia hyvin konkreettisin esimerkein työelämään liittyvissä kysymyksissä. Luennoinnin, ryhmätyöskentelyn ja avoimen keskustelun seurauksena ainakin itselleni muodostui paljon aiempaa parempi kuva työmarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Kävimme alumnien johdolla läpi lukemattoman määrän asioita ja paikalla olleet saivat paljon hyödyllisiä vinkkejä työelämää varten.

Valtioneuvos oli yhdessä Puolueen kanssa suunnitellut työelämäkurssin järjestämistä jo aiemmin, mutta se oli toistaiseksi jäänyt toteuttamatta. Useat puoluelaiset olivat ilmaisseet kiinnostuksensa tapahtumaa kohtaan ja se saatiinkin järjestettyä laitoksemme avustuksella. Omaksi pettymyksekseni paikalle saapui paljon luultua pienempi joukko opiskelijoita.

Pieni porukka antoi kuitenkin mahdollisuuden yksityiskohtaiseen, mutta rentoon keskusteluun. Tapahtuman ajankohta ei ollut ehkä paras mahdollinen osallistumisen kannalta, mutta myöhemmin olisi harmittanut, jos en olisi saapunut paikalle. Opinnoissamme ei painoteta kovinkaan paljoa työelämätaitoja, eikä työelämään valmentavaa ohjelmaa juurikaan järjestetä. Tämän vuoksi koin osallistumisen erittäin

tärkeänä.

Aloitimme päivän yhteisellä lounaalla, jonka jälkeen alkoi virallisempi ohjelma. Ensimmäisessä osiossa saimme kuulla monipuolisia neuvoja työnhakuun liittyen juurikin valtio-oppineesta näkökulmasta.

Työskentelimme ryhmissä ja kartoitimme urasuunnitelmia. Keskustelimme erilaisista ­urapo­l­ui­sta ja siitä, miten voi edetä haluamaansa suuntaan ­omalla urallaan, mitä eteneminen vaatii ja miten voi itse omalla toiminnallaan jo opiskeluvaiheessa parannella ase­ miaan tulevaisuutta silmällä pitäen.

Esille nousi myös opintojen suunnittelemisen tärkeys tulevaisuuden haaveita tukeviksi. On enemmän kuin suositeltavaa uhrata muutama hetki tulevaisuudensuunnitelmien pohtimiselle, koska ne ovat harvalla täysin selkeitä, sekä muuttuvat usein ajan myötä.

Kaikkein ideaalisinta olisi laatia itselleen jo opiske­ luaikana selkeä suunnitelmaa, jonka toteuttamiseen tähtäisi. Kovinkaan moni meistä ei kuitenkaan ole täysin selvillä siitä mitä haluaa, joten tärkeintä on, että asettaa itselleen jonkinlaisia pienempiä tavoit­ teita, jotka edistävät jonkun päämäärän saavuttamista.

Toisessa osiossa keskityimme taitoihin ja eri­ tyispiirteisiin, joita valtio-oppineelta tulisi löytyä ja joista olisi hyötyä jatkossa. Työelämässä olevat valtioneuvoston jäsenet osasivat hyvinkin tarkasti kertoa, millaisia erikoisiltakin tuntuvia valmiuksia valtio-oppineella odotetaan olevan. Päällimmäisenä mieleeni jäi se, kuinka tietotekniikan hallitseminen

17 Puolueohjelma

on jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa. Tämä ei liene yllätys, mutta sitä voi tuskin koskaan korostaa liikaa. Kattavan tietotekniikan perusosaamisen lisäksi keskus­telimme myös siitä, kuinka olisi hyödyllistä omata joku erityinen taito, piirre tai osaamisala, jolla erottua massasta työnhakuprosessissa.

Viimeisessä osuudessa painottui monipuoliset uramahdollisuudet. Keskustelimme erilaisista työpaikoista ja siitä miten niihin voi päästä käsiksi.

Opiskelijoilla riitti kysymyksiä, joten voidaan olettaa, että tämänkin aiheen läpikäyminen oli järkevää.

Työelämäkurssi kokonaisuudessaan piti sisällään paljon asiaa. Aiheet sivusivat hyvin toisiaan ja kokonaisuus oli kattava paketti. Ainakin näin pikkufuksin silmin tapahtuma oli erittäin onnistunut kaikessa informatiivisuudessaan. Uskon myös, että vanhemmil­ lekin opiskelijoille oli osallistumisesta enemmän hyötyä kuin haittaa.

Jatkoimme iltaa vielä saunomalla ja nauttimalla virvokkeita rennon keskustelun siivittämänä. Alumnit kertoivat mielellään omista opiskeluun ja työhön ­liittyvistä kokemuksistaan ja heiltä sai monipuolisia neuvoja siihen, mitä tulevaisuudessa ylipäätään voi ja kannattaa tehdä. Itselleni jäi mukava fiilis tapahtumasta ja onkin toivottavaa, että vastaavanlaisia järjestettäisiin jatkossakin. Tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittaminen antoi lisää motivaatiota opiskeluun ja toi mieleen taas sen, mitä varten täällä opiskelemme.

18 Puolueohjelma

Oodi kämppäkaveruudelle Teksti ja kuva: Emma Sirén

Tiistai-iltana syöksyin sisään vitutusta hohtaen. Ennen kuin ovi edes paiskaantuu kiinni jäljessäni, kämppis tulee tarkastamaan tilanteen. Vaihdan purkki­ ananaspalani terapiapalveluun, istun jälleen lattialle ja vuodatan maailman julmuutta. Kaveri haarukoi tyytyväisenä vettyneitä kuutioita ja kääntää telkkarin päälle. Kun vihdoin hiljennyn, hän aloittaa kerto­ malla viime yöstä. Nukkuminen oli yhtä helvettiä kun kärpänen oli rapistellut julisteen ja seinän välissä.

Tämän jälkeen aihe vaihtuu sulavasti nännilävistyksiin. ”Mä en ole varma mitä ajatella niistä. Siis onko se uhka vai mahdollisuus.” Pian en muista kokemiani vääryyksiä vaan tyytyväisenä istun kaverin vieressä nauramassa Hottiksille. Yön pimetessä ryömin omaan sänkyyn ja mietin kuinka kamalaa olisi asua yksin, palata pimeään asuntoon potkimaan seiniä.

Kotikylässäni Kortsussa on niitä kuuluisia muutoksen tuulia. DDR halutaan jyrätä ja kylän solukanta tappaa, paikan päälle kohoaa trendikkäitä pikkuyksiöitä porvarinuorille. Yhteisasuminen ei ole enää cool.

Mitä nyt kustannustehokkuudesta tai sosiaalisuudesta, tärkeämpää on oma tila tila ja oma rauha. Ei sillä että siellä kotona nyt kerkeäisi koskaan olemaan, koska tosiopiskelija siirtyy tiistaiTimestä suoraan grillille ja grilliltä luennolle ja luennolta kohti uusia partyjä.

Solu­ asuminen on yhtä kuin tietoteknikkonörtit ja likaiset aasialaiset. Kun joku jälleen kommentoi ettei voisi kuvitella asuvansa muuten kuin yksin, ajattelen vain että onnea elämään ja juuri sinulle pieni sosiaa­

lisaatio voisi olla opettavainen kokemus.

Mutta yhteisasumiseen ei synnytä eikä kasveta, siihen totutaan. Olen reissanut neljä vuotta festariduunin mukana, joskus olen nukkunut rantahuviloiden lattioille ja toisinaan rahtikonteissa bäkkärillä. Alkuun en voinut sietää jatkuvaa valoa, melua ja ylikäveleviä ihmisiä, mutta väsymys opetti nukkumaan sievässä kippurassa ja lopettamaan valittamisen. Pari vuotta sitten asuin Andeilla samassa huoneessa hurmaavan amerik­kalaistytön kanssa. Hän oli Bachelor of Philo­sophy ja kuivatti sänkyjemme alla niityiltä keräilemiään hallusinaatiosieniä. Ja ah, niitä hostelleja joissa parin dollarin hinta tarkoitti 16 hengen huoneita, yhteisiä suihkuja ja loputtomia bileitä yläsängyssä.

Viime kesäkin kului sohvalla, syksyllä ajatus omasta huoneesta tuntui luksukselta ja omasta asunnosta utopialta. Yhteiselo muiden lajiedustajien kanssa on kääntynyt edukseni. Huone Kortsun isoimmista soluista maksaa 237e/kk, yksiö uusissa taloissa miltei tuplasti. Taloudellinen nerokkuus on kuitenkin toissijaista, sillä ennen kaikkea olen kieroutuneella ta­ valla ihastunut kimppa-asumisen konseptiin. Siihen miten erilaisia ihmisiä sijoitetaan samaan purkkiin ja ravistetaan, lopputulokset ovat uskomattomia. Täyttämättömiä tiskikoneita ja yllätysvieraita, lainattuja jäätelöitä ja iltaista joukkohysteriaa. Ja kaiken jälkeen­ me olemme vain neljä vierasta ihmistä, joiden elämät hetkellisesti risteävät samassa paikassa.

19 Puolueohjelma

SUURI EETU PERNU -VERTAILU Teksti: Markus Kotkavuori

Heinäkuu 2015. YFI-laitoksen pääsykokeet ovat olleet noin kuukautta aikaisemmin ja vanhemmat ­valtio-opin opiskelijat odottavat herkeämättä, miltä uusien fuksien nimilista näyttää? Mikä on sukupuolijakauma? Tuleeko taas miesvoittoinen fuksiryhmä?

Minkä nimisiä uudet fuksitytöt ovat, jotta Puolueen irstaat miesopiskelijat voivat stalkata heidän profiilikuvansa Facebookista ja jakaa heidät keskenään ennen kuin sanaakaan on vaihdettu heidän kanssaan?

Viimein tieto saavuttaa puoluelaiset. Puolueen arvostettu puheenjohtaja, neiti Tarkiainen, on saanut suh­teidensa avulla käsiinsä uusien fuksien n ­ imilistan.

Hetkeäkään epäröimättä Tarkiainen postaa nimilistan, enemmän puoluelaisten sukupuolielimien jakokanavana tunnettuun, mutta lähes kulttimai­neeseen nousseeseen, Kaljaapa-keskusteluryhmään.

TODENNÄKÖISYYKSIEN HARHA Aluksi on selvitettävä, kuinka monta Eetu Pernu -nimistä ihmistä Suomessa asuu. Tähän käytän nykyajan parhaita tiedonhakuvälineitä: Googlea ja Facebookia.

Facebookista löytyy vain kaksi Eetu Pernu -nimistä käyttäjää - meidän Eetu Pernumme.

Siirrytään Googleen, josta rupeaa löytymään tavaraa.

Ensimmäinen tulos: “Piracy Party on Finnish Political Field presentation by Eetu Pernu”. Jaahas, klikataan.

Mitään ei avaudu, mutta voisi kuvitella tämän oleva joku seniorin tekemä presentaatio.

Toisena LinkedIn-profiili. Varmasti seniori. Pak­ko se on tämäkin avata. Sieltähän se sympaattinen naama paljastuu. Skrollataan alemmaksi. Jaa, täällä lukee ExAlkaa sama ruljanssi. Puolueen miehet käyvät läpi perience-kohdassa: Intern: Ministry of Foreign A ­ ffairs uusien tyttöfuksien profiilikuvia ja varaavat heidät, of Finland. Ok. jotta saisivat ensimmäisinä kokeilla onneaan tätä via­tonta neitoa kohtaan. Tilanne muistuttaa etäises- Hetkinen. Eikö seniori mennyt siviilipal­velukseen ulti NFL- ja NHL-liigojen varaustilaisuuksia. Puolue- koministeriöön? Ja eikös intern meinaa työharjoittelilaisten huomio kiinnittyy kuitenkin, kaikkien suurek- jaa. Ja siviilipalvelus on englanniksi non-military-sersi yllätykseksi, miehen nimeen. vice tai civil-service. Ei ­helvetti, mikä jätkä!! Kehtaa kusettaa työnantajia ja rekrytoijia. Sut saadaan vielä!!

KUKA EETU PERNU? Okei, mennään eteenpäin.

Mitä ihmettä? Listalla on Eetu Pernu. Juuri edellisenä keväänä täysin samanniminen söpö hujoppi oli tehnyt No niin, Eetu juniori on kirjoittanut jonkin sorsen, mitä hänen vuonna 2008 opiskelunsa aloittanut tin artikkelin nuorten budjetoinnista ­17-vuotiaana kaimansa ei ollut seitsemän tuskallisen vuoden aika- nuorukaisena. Nice. Couchsurfing -profiilikin löytyy na onnistunut tekemään: palauttanut gradunsa ja val­ juniorilta. Sinne vaan bunkkaamaan jos tulee häätö mistanut. (Toim. Huom. Valmistunut on, onnea!)­ DDR:stä.

Miten sama nimi on päätynyt fuksilistalle? Ovat- Seuraava.. ko YFI:n sihteerit juhannushuuruissaan pistäneet Eetu Pernun nimen väärälle listalle? Vai oliko Eetu Twitter-tili. Ei selviä kumman vai sitten jonkun ihan ollut niin innoissaan valtio-opista, että päätti tulla toisen.. tekemään saman tutkinnon uudestaan?

No nyt! Eetu-seniorin gradu..

Lopulta spekulaatiot osoittautuivat turhiksi. Uusien fuksien joukossa todella on Eetu Pernun täysnimikai- Juniorin Hot or Not -tili.. Eikö Tinder muka riitä? ma. Puhtaan maalaisjärjen mukaan (jota valtio-opin opiskelijoilla ei ole) on erittäin epätodennäköistä, Tämän katsottuani sisäinen piruni herää henkiin. lähes mahdotonta, että kaksi täysin samannimiset Voisiko jommallakummalla meidän Eetuista olla päätyvät näin pieneen oppiaineeseen. salaisuuksia, joista ei puhuta? Ainoa keino tämän tarkistamiseen on pistää aikuisviihdesivusto RedtuMutta kuinka epätodennäköistä? Selvitetään.

20 Puolueohjelma

been Eetu Pernu -hakusanayhdistelmä. Nolla osumaa. ihmettä tänä syksynä, ei se kuitenkaan kerro EetuisSamoin Pornhub, Xvideos jne.. Harmi. tamme ihmisinä mitään. Meitä kiinnostavat enemmän Eetut persoonina ja varsinkin se, onko heissä Takaisin Googleen.. muutakin samanlaista kuin pelkkä nimi. Seuraavaksi tutustummek Eetuihin haastattelujen kautta.

Kuvahaussa ensimmäiset tulokset ovat seniori ja ju­ niori. Ja jostain syystä Aku Hirviniemi..

EETU PERNU SENIORI Tällaisena tämä jatkuu. Kaikki linkit viittaavat meidän Eetuihimme. Lukuun ottamatta sukututkimusta, josta selviää yhden Eetu Pernun syntyneen vuosien 18831943 välillä. Näin ollen tutkimusteni mukaan Suomessa elää kaksi Eetu Pernua ja he molemmat ovat päätyneet opiskelemaan Jyväskylään valtio-oppia.

Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomen väkiluku oli 15.11.2015 5 490 143. Ja kun Eetu Pernu-nimiset jaetaan Suomen väkiluvulla saadaan tulokseksi 0,0000003643 eli Eetu Pernut muodostavat 0,000036­ %­Suomen väkiluvusta. Yksi Eetu Pernu vastaa 0,0000018 % koko maan väkiluvusta.

Vuonna 2015 Suomessa on 14 yliopistoa ja Maanpuolustuskorkeakoulu sekä 24 ammattikorkea­koulua, yhteensä siis 39. Kun näiden kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjottavissa olevien pääaineiden lukumäärät lasketaan yhteen saadaan tulokseksi 2032. Vuonna 2011 yliopistoja oli 17 ja ammattikorkeakouluja 26 yhteensä 42. Junio­ rin hakuvuonna 2015 oli kevään yhteishaussa 154 500 hakijaa. Kevään 2011 yhteishaussa haki yhteensä ­140 700 hakijaa.

Kun nämä kaikki edellä mainitut luvut sijoitetaan ennalta määrättyyn kaavaan ja kerrotaan piillä ja vähennetään neljä peninkulmaa, saadaan tulos, joka osoittaa kuinka todennäköistä Suomen kahden ainoan Eetu Pernun on päätyä samaan oppiaineeseen.

Eetu, olet varmasti monelle Puolueohjelman luki­ jalle tuttu opiskeluajoiltasi. Kertoisitko meille silti lyhyesti elämäntarinasi?

Synnyin Oulussa tai tarkemmin Iin kunnassa. Sitten muutimme perheemme kanssa Harjavaltaan, jossa Kaava: meni koko alakoulu. Yläkouluikäisenä muutimme takaisin Iihin, jossa kävin yläkoulun. Lukion kävin x= {y/[n(b/c)+(z/d)}Π-(4x10 608) Oulussa. Välivuoden jälkeen pääsin vuonna 2010 Sijoitetaan luvut kaavaan: lukemaan tietotekniikkaa Jyväskylän yliopistoon. x= {0,000036/[0,0000018(154500/39)]+(42/140700) Suoritin kuitenkin jo tuolloin valtio-opin perusopinΠ-(4x10 608) not ja 2011 sitten hain ja pääsin lukemaan valtsikkaa saadaan tulokseksi 0,00000008192839407 pääaineenani. Opiskeluaika meni rennosti: viskiä, eli kahden Eetu Pernun osuminen samaan oppiainee- vehnäolutta, Puolueen hallitus, Prahassa vaihdossakseen on 0,0000081 % mahdollisuus. True story. in. Kai sitä välillä tuli opiskeltuakin, kun pääsin sieltä jo pois. Sitten jossain vaiheessa joku Susku-niminen Vertailun vuoksi lottovoiton todennäköisyys on likkakin tarttui kainaloon. Se oli mieluisa yllätys. Nyt 0,0000065 %. sitten on muutettu Hesaan suorittamaan sivaria ulkoministeriössä.

Vaikka olemme todistaneet lähes lottovoiton kaltaista 21 Puolueohjelma

Hyvin olet korttisi kyllä pelannut, respect. Mutta osaisitko vielä kertoa tuohon päälle mikä on ollut elämäsi käännekohta?

(Miettii pitkään) Timo Soini.

Sanoisin että yhteiskuntatieteisiin herääminen lukiossa. Tarkoitan, että silloin kiinnostukseni heräsi niihin.

Lukiossamme oli erittäin inspiroiva ja erikoiset opetusmetodit omaava yhteiskuntatieteiden opettaja, jota saan kiittää tästä heräämisestä.

Akseli Vanhala!

Ok. Entä kuka puoluelainen saa sinut syttymään?

Mennäänpä sitten taas vähän sinun menneisyyteesi.

Mikä sai sinut silloin aikoinaan opiskelemaan val­ tio-oppia?

Kutsuisitko häntä jopa eräänlaiseksi mentoriksesi?

Tunsin, että siinä olisi erilaista haastetta kuin esi­ merkiksi oikiksessa tai kauppiksessa. Valtsikka tunTavallaan kyllä, vaikka ei hän ikinä mitään henkilö- tui olevan soveltavampaa tiedettä. Uskoin myös, että kohtaista opetusta minulle antanut. Hän oli vain hyvin valtio-opin kautta pystyisin vaikuttamaan asioihin inspiroiva ja eli täysillä mukana siinä mitä teki. paremmin.

Selvä. Osaatko kuvailla itseäsi muutamalla adjek­ tiivilla?

No entä onko sinulla jotain urheilutaustaa?

No entä jotain hyviä puolia?

Epäilemättä. Tiesitkö, että täysnimikaimasi on jalkapallomaalivahti?

Futista ja sählyä pelasin yläasteikään saakka. Nykyään Hmm. Kunnollinen ja kunnianhimoinen. Muuta en lenkkeilen ja silloin, kun käyn kotiseudullani Oulussa nyt tähän hätään keksi. myös purjehdin 8-metrisellä purjeveneellä.

Tuo riittää hyvin. Kaikki sinut tuntevat voivat var­ masti tämän todentaa. Mutta vielä hieman luon­ Niin oletkin ollut Puolueen jalkapallojoukkueen teestasi: Kertoisitko, mitkä ovat sinun huonoja maalivahtina useamman kerran. Muun muassa puo­liasi? viime keväänä, kun Puolue vihdoin voitti yhteiskun­ tatieteilijöiden mestaruuden..

Apua. No saatan joskus turhautua helposti. Erityisesti silloin jos minulla ei ole minkäännäköistä päämäärää. Totta. Yksi elämäni parhaista hetkistä urheilun s­ aralla.

Olen omasta mielestäni hyvä työskentelemään ryh­ mässä. Ja kaippa nuo äsken kuvaamani adjektiivit ovat Ai on? Sehän on hienoa! Voidaan voittaa uudes­ sinällään hyviä puolia. taankin, jos siellä on oikea futisveskari.

Epäilemättä ne ovat. Seuraavaksi pyytäisin sinua kuvailemaan ihannepuolisosi?

Kyllä. Vaikka hyvin sinäkin osuutesi hoidit. Mutta mennään eteenpäin, Timo Jutilan sanoin. Olet il­ moittanut lempiruokasi olevan häränpihvi. Kuinka Hänen täytyisi olla sopivan haastava. Fiksu, hyvän- haluat, että se sinulle tarjotaan? näköinen. Hänen täytyy olla samalla aaltopituudella.

Mediumina! Itse olen niin huono kokki, että en sitä Mitä tarkoitat tuolla sopivan haastavalla? osaa tehdä.

Sen saat ja myös tämän lukijat tulkita itse. (Hymyilee Ei siinä tarvitse muuta katsoa kuin sen pihvin vienosti) ­pinnan pisaroiminen, siitä sen tietää.

Olkoon sitten niin. No mutta, kuka julkisuuden Aijaa. En mä tommosia tiiä. henkilö saa sinut syttymään?

Jos sinun pitäisi valita yksi liha, kasvis ja juoma mitä Aijai nyt pistit pahan. Syttymään positiivisesti vai sinun pitäisi syödä loppuelämäsi, mitä ne olisivat? negatiivisesti?

No ainakin tuo härkä. Mutta mutta, sanoisin tuon Ihan miten vain. vehnäoluen, mutta olisi kyllä tärkeää juoda vettäkin 22 Puolueohjelma

välillä. No mennään nyt kuitenkin tuolla vehnä­oluella.

Kasviksena... Vaikka tomaatti.

Onko seurusteluelämäsi muuttunut sen myötä?

Rima on aika korkealla Eetu Pernujen ­kohdalla. Älä alita sitä!

Stressaamaton, löysä, suurpiirteinen ja urheilullinen Tuo toiseksi viimeinen antaa aika paljon tulkinnanvaraa lukijalle. Erotan myös helposti järjen tunteista.

Kai sen niin voisi muotoilla..

Kiitos. Tähän lopuksi haluaisitko sanoa jotain terveisiä kaimallesi?

Miten kuvailisit itseäsi muutamalla adjektiivilla?

Entäpä haluatko lähettää terveisiä puo­luelaisille?

Eiköhän kaikki ole jo sanottu. Yrittäkää valmistua ja pitäkää Aksusta huolta!

EETU PERNU JUNIOR

Mitkä ovat sinun hyvät ja huonot puolesi?

Eiköhän nuo yllämainitut kata molemmat kategoriat.

Olkoon sitten niin. Millainen on ihannepuolisosi?

Stressaamaton. Eli samanlainen kuin minä.

Kuka julkisuuden henkilö saa sinut syttymään?

Usain Bolt!

Kuka puoluelainen saa sinut syttymään?

Teemu Rinkinen!

Miksi valitsit valtio-opin?

Tykkään kokonaisuuksista ja tänne oli helppo päästä.

Mitä tarkoitat tuolla kokonaisuuksilla? Ja eihän se nyt niin helppoa ole?

Sitä tässä yritetään selvittää itsekin. Omasta mielestäni oli.

Liikuntavuorolla taitosi pallopeleissä on notee­rattu ympäri yliopiston. Siksi kysynkin, mikä urheilu­ taustasi on?

Olet vielä jollain tasolla monelle puoluelaiselle tun­ Jalkapalloveskarina olen vääntänyt pitkään. Ja edeltematon suuruus. Kertoisitko lyhyesti elämäntari­ lenkin. Tosin en niin intensiivisesti kuin ennen. nasi?

Mikä sarja?

Synnyin armon vuonna 1995(!) Jyväskylässä sellaiseen akateemiseen tynnyriin. Jyväskylän seudulla on 3-divari. tullut vietettyä koko ikä. Koulua on käyty ja nyt sitten päädyttiin valtio-oppiin. Minkäänlaisia kädentaitoja Et ole siis koskaan pelannut koripalloa? ei ole. Aika stressittä olen mennyt eteenpäin.

En. Futisveskarina osaan vain käsitellä sitä palloa hyvin. Ja kai minä olen ihan lahjakas ja atleettinenkin.

Entä mikä on mielestäsi elämäsi käännekohta?

Kun liityin Tinderiin.

Se on hyvin ilahduttavaa. Varsinkin Puolueen 23 Puolueohjelma

jalkapallojoukkueelle. Mitään pois ottamatta kaimaltasi, mutta Puolueen futisjengiin on aina ol­ lut vaikeaa löytää veskaria. Nyt sekin ongelma on ratkaistu. Kaiken perusteella saatiin vielä hyvä sel­ lainen.

Ai onko mun kaima ollut meillä veskarina aikaisemmin? No, katsotaan sitten miten menee kun pelataan.

Motivaatio hiekalla pelatessa on nimittäin aika nollissa.

Katsotaan sitä sitten. Mutta siirrytään eteenpäin.

Jos syöt pihvin ravintolassa, kuinka haluat sen sinulle tarjoiltavan?

Siten miten kokki paistaa.

Jos sinun pitäisi valita yksi liha, kasvis ja juoma jota joudut syömään loppuikäsi, mitä ne olisivat?

Ohut lehtipihvi, kuullotettu sipuli ja Battery.

Lopuksi kysyisin, minkälaisen panoksen aiot antaa Puolueelle, valtio-opille ja koko Jyväskylän yliopis­ tolle?

Lupaan aukoa päätä ja olla lämminhenkisen ärsyttävä (hymyilee).

Entä mitä terveisiä haluaisit lähettää kaimallesi?

Tavoitteenani on alentaa Eetu Pernujen mainetta Mitä terveisiä sinulla olisi sitten puoluelaisille?

Vittuilu on välittämistä.

YHTEENVETO Vaikka jokainen varmasti osaa annettujen haastattelujen avulla vertailla Eetuja, aion tämän artikkelin lopuksi vertailla heitä sekä tehtyjen haastattelujen, että internetin aineistojen avulla.

Vaihtoehtokysymysten perusteella, Eetu Pernut ovat molemmat koiraihmisiä, preferoivat Hitlerin edelle Stalinia sekä kuuntelevat klassista musiikkia ennemmin kuin death metallia. Tähän yhtäläisyydet sitten jäävätkin. Mainittakoon kuitenkin haastattelutilanteesta se, että Eetu Pernu seniorilla oli hyvin vaikea päättää kumman valita: burgerin vai pizzan. Ja vielä toinenkin huomio samasta kategoriasta: Eetu Pernu junior on onnistunut saamaan nimensä ja kuvansa Food Bar & Kitchenin seinälle, syötyään 1,2 kilon jät-

tiläisburgerin. Onnea!

Avoimien kysymyksien perusteella voimme todeta Eetujen olevan hyvin erityyppisiä ihmisiä. Siinä missä Eetu seniori on määrätietoinen ja kunnianhimoinen suorittaja, on Eetu juniori chillaileva kulkuri, jonka elämään ei kuulu stressaaminen. Toisaalta Eetu ­juniori on lahjakas urheilija, jonka elämään alkoholi ei kuulu niin oleellisesti kuin seniorin, joka mieluummin juoksee yksitoikkoisesti ja valitsee pelaajia Fantasy-valioliiga-joukkueeseensa. Urheilun osalta on kuitenkin mainittava, että Puolueen jalkapallojoukkueen maalivahdin paikka kuuluu edelleen Eetu Pernulle. Hauska yhteensattuma sekin.

On kuitenkin ikäero. Seniori on ehtinyt saavuttaa paljon elämässään ja on varmasti tyytyväinen tällä hetkellä siviilipalveluspaikkaansa Ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikössä. Tiet ovat varmasti auki tuolle nauravalle hölmölle, jonka positiivisuus ja uutteruus on noteerattu jopa vastakkaisen sukupuolen keskuudessa. Puolueen kaikki jäsenet toivottavat sinulle kaikkea hyvää työelämääsi. Toivottavasti saamme nauttia seurastasi vielä usein täällä Suomen Ateenassa.

Mitä tulee Eetu junioriin, hän on vielä nuori ja ei välttämättä ole vielä selvillä, mitä edes haluaa tehdä elämällään. Eikä tarvitsekaan. Chillaa, seurustele, rakastele, opiskele ja auo päätäsi hyväntahtoisesti.

Sinulla on vielä paljon aikaa elämäsi suunnan päättämisessä. Nauti fuksivuodestasi omalla tavallasi.

Tässä tapauksessa sama nimi ei tee samanlaista ihmistä (no shit!?). Eroavaisuudet heidän välillään viittaavat sekä ikään että elämäntilanteeseen ja toisaalta täysin erilaiseen elämänasenteeseen. Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että puoluelaiset saavat etuoikeutetusti katsella kuinka Eetu Pernu seuraa Eetu Pernun jalanjälkiä valtio-opin jalolla polulla.

PS. Huomasitteko että molemmat Eetut ovat huomattavan pitkiä. Ja painavat vieläpä saman verran. Jännää!

24 Puolueohjelma

Eetu Eemil Sakari Pernu (Juniori)

Eetu Simo-Samuli Pernu (Seniori)

Syntymä-aika ja paikka: 30.3.1995 Jyväskylä Kotipaikkakunta: Jyväskylä Siviilisääty: Naimaton (sinkku) Lempi-ruoka ja juoma: Grillimättö, Battery Pituus ja paino: 188 cm, 97 kg Peniksen pituus ja ympärysmitta: 16 cm Hiusten väri: Blondi Lempimusiikki: Kaikkiruokainen Suosikki futisjoukkue: FC Blackbird Sotilasarvo: Vapautettu palveluksesta

Syntymäaika- ja paikka: 22.2.1990 Ii Kotipaikkakunta: Helsinki Siviilisääty: Naimaton (seurustelee) Lempiruoka-ja juoma: Härän pihvi, Vehnäolut Pituus ja paino: 197 cm, 97 kg Peniksen pituus-ja ympärysmitta: Aika iso Hiusten väri: Blondin ja brunen rajamailla Lempimusiikki: Kaikkiruokainen Suosikki futisjoukkue: Borussia Dortmund Sotilasarvo: Siviilipalvelusmies

Kissa vai koira? Koira.

Olut vai siideri? Siideri.

Tissit vai perse? Tissit Hitler vai Stalin? Hitler Louis Vuitton vai Coco Chanel? Louis Vuitton Pizza vai Burgeri? Burgeri Death metal vai klassinen musiikki? Klassinen Mika Halvari vai Arsi Harju? Arsi Harju!

Tähtien sota vai Indiana Jones? Tähtien sota Kari Palonen vai Pekka Korhonen? Korhosen Pekka.

Palosesta ei ole vielä minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta.

Kissa vai koira? Koira Olut vai siideri? Olut Tissit vai perse? Perse Hitler vai Stalin? Hitler Louis Vuitton vai Coco Chanel? Coco Chanel Pizza vai burgeri? Känkky Death metal vai klassinen musiikki? Klassinen musiikki Mika Halvari vai Arsi Harju? Halvari. Sen jopa muistankin.

Tähtien sota vai Indiana Jones? Indiana Jones.

Kari Palonen vai Pekka Korhonen? Palonen!

25 Puolueohjelma

Tiilirakennuksen poltto

Maahanmuuttodialog

Aatu Pu Viimeiset neljä vuotta Syyrian maaperällä on käyty sekavaa sotaa, johon ovat osallistuneet mm. Hizbollah, Bashar Al-Assadin johtamat joukot, Iran, ISIS, Syyrian kansallinen koalitio, Syyrian Kurdistan, Turkki, Qatar ja Saudi-Arabia. Huhtikuuhun 2015 mennessä sodassa oli kuollut 310 000 ihmistä, joista 110 000 oli siviilejä. 2 miljoonaa ihmistä on vammautunut ja 4,5– 5,1 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.

Maasta paenneita on noin 3,7 miljoonaa. Kuten varmaan nokkela lukija voi arvata, tämä on luonut jonkinlaisen avuntarpeen.

Eurooppaan onkin tullut lähes yhtä paljon vastaanottokeskuksia kuin Majavan ja Katskun residenssiin vuokranantajan varoituksia. Asenteet ovat vaihdelleet Refugees Welcome-kansanliikkeestä torniolaiseen Go Home ISIS-liikkeeseen. Kotikunnassani Petäjävedellä etenkin jälkimmäinen kansanliike on ollut huomattavan paljon läsnä.

a­ lalaji on kuitenkin osallistuminen pienen paikkakunnan pakolaiskeskusteluun.

Vihervasemmistolaisesta Seminaarinmäki-kuplasta ehdotin ihmisten ottavan selvää sodan taustoista.

Väitin myös provokatiivisesti, että sota-alueelta pakenevat ihmiset saattavatkin oikeasti olla hädässä. Typeryyksissäni julistin vielä positiivisen uteliaan suh­ tautumisen auttavan pakolaisasiassa ja viimeistään nolasin itseni, kun ehdotin, että sulkeutuminen ulkomaailmalta ei ole kunnan tulevaisuutta edistävä strategia.

Ensimmäinen kommentti palauttikin minut nopeasti maan pinnalle: ”et kai sää ihan aikuisten oikeasti usko tohon paskaan, mitä just äskön kirjotit?” Luonnolli­ sesti tätä aseistariisuvaa retoriikkaa osoittautui tukemaan monet nuoret ja vanhat, joiden koulutustausta sattumalta löytyi samasta Elämänkoulun opinahjosta. Tämän jälkeen tein nopean tilannearvion, jonka ­tulos oli se, että mikäli en seuraavalla Tauskin keikalla Petäjäveden paikallisesssa halua osallistua joukkotappeluun, oma kontribuutioni saa nyt päättyä. Siirryin katsojan rooliin.

Syyskuun 7. päivä kuluvaa vuotta Keskisuomalai­nen uutisoi Petäjäveden kunnanvaltuuston pohtivan mahdollisuutta avata vastaanottokeskus. Me Petäjävetiset -facebookryhmän ylläpitäjä välitti tiedon ryhmään ja pyysi, että keskustelu pidetään asiallisena. Ja kyllähän nyt aikuiset ihmiset, jotka ovat opetettu kirjoittamaan Vaikka tämä sairas etnografinen koe omalta osaltani ja käyttäytymään maailman parhaalla peruskoulujär- päättyi, niin myös lukijan rooli tarjosi elämykjestelmällä, osaavat asiallisesti keskustella. Vai mitä? siä. Keskustelussa toistuivat usein vaatimukset kansanäänestyksestä, sillä asiassa kuuluisi kuunYllättävänkin myöhään, jopa tunnin keskustelun jäl- nella kuntalaisten mielipidettä. Täyttä järjen köykeen, tuli ylläpidolta ilmoitus. Ensimmäiset mokka- hyyttähän olisi ollut tarkastella edellisissä kunnalmuna-kommentit oli poistettu. Yleisesti moderointi lisvaaleissa ehdokkaiden vaalikonevastauksia, jossa oli kuitenkin varsin liberaalia. Väittää sai käytännössä kysyttiin mielipidettä kuntaan perustettavasta vasmitä vain, ilman lähdettä tai Mitä Vittua -lehteen taanottokeskuksesta ja tehdä ehdokasvalinta omien ­viitaten. Pari tuntia keskustelua luettuani ja varmen- poliittisten preferenssien mukaan. Ilmeisesti Petäjänettuani, että Saksan valtakunnankansleri ei enää ole vedellä edustuksellinen demokratia ei kuitenkaan kaiitävaltalainen taidemaalari, tein jotain mitä myöhem- kille ole vielä käsitteenä täysin hahmottunut tai sitten min minun on ollut hyvin vaikea ymmärtää. Osallis- kunnallisvaalit ovat konseptina vieras. tuin keskusteluun.

Kunnallisen päätöksenteon ymmärtämisen vaikeus Toiset ihmiset tykkäävät pukea itsensä nahkapu­kuun jatkui, kun kunnanhallitus oli päättänyt esittää vasja antautua ruoskittavaksi omena suussa. Toisille nau- taanottokeskuksen perustamista. Keskustelu asiasta tintoa taas tuottaa 100 kilometrin ultrajuoksu ilman alkoi linkillä ja lyhyellä, mutta ytimekkäällä ”VOI kenkiä. Äärimmäinen ja itsetuhoisin masokismin PASKA”-alustuksella. Keskustelussa oltiin vähintään 26 Puolueohjelma

oyritys ja unettomia öitä

gia Petäjäveden tyyliin

uhakka tuohtuneita ja tulevaisuus maalautui kuin Edvard Iston Hyökkäyksessä. Tosin Suomineidon tilalla oli Petäjäveden vaakunan uljas petäjä ja kotkan sijaan lintuna toimivat syyrialaiset varikset viemässä herkullisia havunneulasia.

Kuivakkaat saivartelijat vielä jaksoivat muistuttaa, että kunnanhallitus ei varsinaisesti päätöstä tee, vaan kunnanvaltuusto. Tätä nippelitietoa ei kuitenkaan nähty erityisen kiinnostavana. Tulevia pakolaisia kutsuttiin käpykaartilaisiksi (itsehän toki jäisin puolusta­ maan Bashar Al-Assadia viimeiseen hengenvetoon), ­selfiekeppimiehiksi, apinoiksi ja mitä näitä nyt on.

Lähdeviittauksetkin olivat ilahduttavasti laajentuneet, nyt viitattiin myös Jyväskylän puukotuksistakin tuttui­ hin Patriootteihin sivuihin. Sydäntä riipaisevalla ta­ valla petäjävetiset vielä kertoivat heränneensä keskellä yötä huoliinsa siitä, miten tulevaisuudessa käy. En ole ollut paikalla, mutta arvioisin, että myös Välimerellä ylilastatussa pakolaisten kumiveneessä voi uni olla toisinaan katkonaista.

Avoimena ja demokratiaa kunnioittavana kuntana Petäjäveden kunnanisät päättivätkin järjestää asukkailleen avoimen infotilaisuuden vastaanottokeskuksesta. Mikäli Hottisten Tommin tyhjäpäisyys ei vielä ole tarpeeksi kovaa kamaa, voi itseään viihdyttää/ kiduttaa Youtubevideolla ”Vastaanottokeskus /info/ Petäjävesi 1.10.2015”. Infotilaisuuden ensimmäinen kysymys kertoi tilaisuudesta kaiken oleellisen. Nuo­ rehko naishenkilö oli huolissaan siitä, kuka petäjävetiset rokottaa, kun syyrialaiset tuovat tänne tuberkuloosin. Henkilöä muistutettiin siitä, että hänet, kuten kaikki suomalaiset, on jo rokotettu terveys­ keskuksessa. Huolissaan oltiin myös siitä, kuka korvaa kauppiaille aiheutuvat kulut, kun pakolaiset avaavat kaupoissa pähkinäpusseja ja maistelevat niistä. Kulttuurierojen tunnistaminen ja niihin varautu­ minen onkin aina ollut Petäjäveden vahvuus.

tulella. Hyökkääjien kannalta tilanne päättyi hieman epätoivotusti, sillä palomateriaalina tiili ei ole kaikista parhaiten syttyvää. Lopputuloksena oli mustunut seinä. Suora toiminta ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän, vaan mielenosoituksellisesti Petäjäveden kunnantalon lipputankoon vedettiin hakaristilippu.

Lopulta 5. lokakuuta kunnanvaltuusto äänesti vastaanottokeskuksen puolesta. Tämän jälkeen Petäjävedellä herättiin uudestaan virallisiin vaikuttamiskanaviin. Me Petäjävetiset-keskustelun yksi aktiivisimmista MV-lehden linkittäjistä jätti oikaisuvaatimuksen Petäjäveden kunnanhallitukselle. Oikaisupyynnössä oli kokonaista yksi nimeä, sillä ”muiden nimiä ei viitsi kyselemättä julkaista”. Perustelut oikaisupyynnölle ­olivat raudanlujat: ”Päätös on tehty tekemättä tarkkoja selvityksiä, sen pitkäaikais vaikutuksista kuntalaisten hyvin vointiin ja kuntalaisia kuulematta.”

Päätöksen jälkeen keskustelu pakolaisista päätettiin Facebookissa jäädyttää viikoksi, jotta tunteet hiukan viilenisivät. Kaikenlaista tietysti saa toivoa, mutta naiivi ei pidä olla. Tunteet olivat viikon jäähyn jälkeen yhtä viileät kuin juhannuskiuas Jani Hirvosen kyljessä.

12. marraskuuta keskustelu pakolaisista päätettiin Me Petäjävetiset-ryhmässä lopettaa kokonaan. Keskusteluun mahtui tuhansia viestejä, jotka voi vieläkin käydä lukemassa ja satoja viestejä, jotka tulivat poistetuksi epäasiallisina. Tässä tuli siis vain ­esiteltyä pisara siitä ahdistavasta kansalliskonservatiivisesta valtamerestä, jossa lukija räpiköi turhaan, etsien jotain järjellistä kommenttia.

Tällä hetkellä Petäjävedellä majailee 80–100 pakolaista. Kunta vuokrasi SPR:lle tyhjänä olleen kiinteistön ja pakolaiset käyttävät paikallista ruokakauppaa ostok­ siinsa pähkinäpussien turmelemisen sijaan.

Kun kaavailtu vastaanottokeskuksen paikka vahvistui, tartuttiin Petäjävedellä toimeen. Clausewitzin hengessä sota on politiikan jatke myös Petäjävedellä ja tulevaa vastaanottokeskusta vastaan hyökättiinkin 27 Puolueohjelma

Puolueen uudet sitsilaulut Puolueelle on kertynyt kuluneen syksyn aikana kaksi uutta ­sitsilaulua, joista toisesta kiittää Helsingin valtio-opin opiskelijoita ja toisesta Puolueen omaa Teemu Rinkistä. Molemmat perustuvat tositapahtumiin Jyväskylän politiikan opiskelijoiden päivillä.

H320 (punakaartin marssi) 1. Eräät iltajuhlat, ihan pienet tuhmat, kollegoiden kanssa siellä kiskaistiin.

Viinaa oli niin perkeleesti, akateemisen sivistyneesti, silti sitä tottakai me siemailtiin.

ei kai tässä muukaan auta, kun moppi käteen ottaa sekä tuulettaa.

6. Johan tässä kiire pukkaa, hetkeäkään ei voi ­hukkaa, väitöstilaisuus ei muuten alkaa saa.

Punaviinii seinässä, purjoo joka reiässä, ­ ei perkele ne kalliisti ­­tästä ­maksaa saa!

2. Tai niin mä raukka luulin, kunnes aamul’ kuulin, et helvetti maan päälle eilen laskeutunut on.

Sitsit muuttui sikailuksi, ryyppäs’ vanha niin kuin fuksi, sivistyksen raunioilla tanssittiin.

7. Näin vuoksi pienen kännin, Puolue sai bännin, Historican juhlasaliin komeaan.

Siis H 3-2-0, siel ei enää koskaan olla, ellei tilapalvelut meitä armahda!

3. Vaihtoehdot tuonela, putka, välikuolema, monen illan kohtaloksi koitui nuo.

Toiset siitä Rumaan jatkoi, ilman pitkii muistikatkoi, tuskin juuri kukaan sieltä selvinnyt. / Eipä sieltä oikein kukaan selvinnyt.

8. Kuiskaten: Mut vielä joskus salaa, tää kööri sinne palaa, jos joku muu on juhlat siellä saanut järjestää.

4. Mut tapahtumavastaava, oli liian jurrissa, vaik lavuaarissa sen päätä kasteltiin.

Löytynyt ei varamiestä, turkulaisten persehiestä, juhlasalin penkit silloin tahriintui.

5. Ne penkit pieni murhe on, koska haju tajuton, ovella jo vahtimestaria tervehti.

Huusi mies: “Ei jumalauta!”,

Huutaen: Silloin rahaa täyn on taskut, pelota ei siivouslaskut, Puolue kun bailaa siinä meininkiä on!

Kun mä sitsaan käyttökieltoa puolue saa, kun mä sitsaan käyttökieltoa puolue saa.

Baariin juostiin oikopäätä, silloin siivous taisi jäädä. kun mä sitsaan käyttökieltoa puolue saa

28 Puolueohjelma