Action Port – Kokkolan Sataman julkaisu 2/2022

Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti

PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen/Creamedia PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KUVAT: Jorma Uusitalo Ulla Nikula Alexandra Haapala Kokkolan Satama Marilena Saukkosaari

KANNEN KUVA: Wallenius SOL-varusta mon uudet konttialukset Botnia Enabler ja Baltic Enabler liikennöivät Kok kolaan viikoittain.

KUVA: JORMA UUSITALO

Muutos etenee suotuisasti, kiitos uusien tavaravirtojen

Venäjän karmaiseva hyökkäyssota Ukrainaan yllätti meidät kaikki helmikuussa. Inhimillisten kärsimysten lisäksi sota on vaikuttanut monin eri tavoin myös elinkeinoelämään. Kokkolan Sataman tapauksessa hyökkäyssota on vauhdittanut jo aikaisemmin aloittamaamme riippuvuuden vähentämistä Venäjän transitolii kenteestä. Alkuvuodesta lähtien kaikki Kokkolan sataman kautta kulkeva Venä jän-liikenne on ollut pysäytettynä.

Onneksemme muutosvaihe etenee suotuisasti uusien asiakkaiden ja uusien tava ravirtojen ansiosta. Töitä uuden liikenteen saamiseksi on tehty useita vuosia, eikä siinä onnistuminen olisi voinut ajoittua parempaan ajankohtaan. Kokkolan Satama haluaakin kiittää uskollisia kotimaisia asiakkaitaan ja Kokkolan suurteollisuus alueen asiakkaita uusista tavaravirroista ja mahdollisuuksista. Heidän lisäkseen iso kiitos kuuluu tuulivoimatuotannon parissa operoiville toimijoille, jotka ovat Kokkolan Satamalle täysin uusi asiakasryhmä. He ovat positiivisella tavalla lähes hukuttaneet meidät sataman kautta kulkeviin tuulivoimaloiden komponentteihin.

Puolen vuoden jälkeen Sataman talous olikin huomattavasti paremmalla tasolla kuin alkuvuonna ennakoitiin. Uudet tavaralajikkeet ja asiakkuudet ovat kompen soineet taloudellisesti hyvin Venäjän transitoliikenteen tonnimäärien poistumis ta. Samanaikaisesti uudet tavaralajikkeet ovat työllistäneet satamassa toimivien yritysten henkilöstöä.

On ollut ilahduttavaa seurata myös Kokkolan suurteollisuusaluetta, Kokkola In dustrial Parkia, koskevia uutisia. Vuosikymmeniä KIPin alueen yritykset ovat ol leet tärkeitä Suomen viennille ja tuoneet työtä alueemme ihmisille. Tänä päivänä KIPin yritykset ovat vahvasti mukana edistämässä vihreää siirtymää. Kokkolan Satamalla on siinäkin oma tärkeä roolinsa, kun hoidamme tuulivoimatuotannon lisäksi muun muassa akkukemikaalien tuotantoon liittyvää logistiikkaa.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy

Konttiliikenteessä on nyt kapasiteettia

Kokkolan satamassa on nyt tarjolla runsaasti kapasiteettia konttikuljetuksille.

Kokkolan sataman konttiliikenne astui kesällä uuteen aikakauteen Wallenius SOL-varustamon kahden uuden ConRo-aluksen myötä. Kokkolassa onkin nyt runsaasti kapasiteettia konttiliikenteelle, sanoo Kokkolan Sa taman toimitusjohtaja Torbjörn Witting ja toivottaa tervetulleiksi myös uudet konttiliikenteen asiakkaat.

Heinäkuussa Kokkolaan Hopeakiven satamaan saa pui neitsytmatkallaan Wallenius SOL-varustamon uusista konttialuksista Botnia Enabler. Syyskuussa vuorossa oli sisaralus Baltic Enabler. Näillä kahdella aluksellaan Wallenius SOL harjoittaa jatkossa viikko liikennettä Kokkolaan.

– Uusien alusten ansiosta konttiliikenteen kapasi teetti moninkertaistui. Nyt asiakkaille voidaan tar jota erinomaiset konttiliikenteen tuontiyhteydet Kokkolaan Antwerpenistä ja muualta maailmalta. Esi

merkiksi Kokkolan suurteollisuusalueen tuotannolliset yritykset pystyvät hyödyn tämään konttikuljetuksia täysimääräises ti, toimitusjohtaja Torbjörn Witting jatkaa.

Kokkolan Satama on investoinut viime vuosina muun muassa isoihin projektija konttinostureihin. Isojen konttialusten myötä lisääntynyt nostokapasiteetti saadaan hyödyn nettyä entistä tehokkaammin.

Uudella teknologialla parempi energiatehokkuus Wallenius SOLin kesällä käyttöön ottamat konttialuk set ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan vaikuttavia. Kumpikin alus on 242 metriä pitkä, 36 metriä leveä ja kantavuudeltaan 27 000 tonnia. Kyseessä ovat maail man suurimmat jääluokitellut ConRo-alukset, ja nii den muotoilussa on huomioitu Suomen ja Ruotsin perusteollisuuden kuljetus vaatimukset.

Erityistä aluksissa on myös korkea energiatehokkuus, ja polttoaineina alukset voivat käyttää niin nesteytet tyä maakaasua, nesteytettyä biokaasua kuin dieseliä.

Alukset kulkevat reittiä Zeebrug ge-Antwerpen-Kokkola-Skellefteå-Ou lu-Kemi-Travemünde.

Wallenius SOL-varustamon kak si uutta konttialusta liikennöi vät Kokkolaan viikoittain.

Tuulivoimarakentaminen

avasi Thomas Straßerille työuran Suomessa

Nordex rakentaa kestävää energiantuotantoa tuuli voiman avulla yli 30 maassa. Yhtiö on kasvanut nopeasti Kokkolan Sataman merkittäväksi tuulivoimarakentamisen asiakkaaksi muun muassa Kokkolassa tarjolla olevan laivojen käsittelykapasiteetin ansiosta.

Kun Nordex Finland Oy:n logistiikkajohtaja Tho mas Straßer ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä johonkin satamaan, hänellä on siinä vaiheessa jo tie dossaan perusasiat, kuten nosturit ja niiden kapasi teetti, varastopalvelut sekä laituripituudet.

– Ne ovat asioita, joiden kuuluu olla kunnossa. Minua kiinnostaa lisäksi se, kuinka helppo palveluntuot tajan kanssa on työskennellä, koska se vaikuttaa olennai sesti palvelutasoon. Projek tit ovat isoja, ja niihin liit tyy erilaisia haasteita sekä tilanteita, joita ei ole voi tu suunnitella etukäteen.

Sen takia on tärkeää, että osapuolilla on samanlainen näkemys siitä, miten erilai sia kysymyksiä ratkotaan ja varmistetaan projektin eteneminen, Straßer painottaa.

Hänen mukaansa edellä mainitut tekijät vaikuttivat myös siihen, että Nordex Fin land päätti käyttää Kokkolan satamaa kuljetuksiinsa.

– Kokkolan Sataman edustajien kanssa meillä on ollut alusta saakka hyvin ammattimainen ote keskus tella erilaisista asioista, Thomas Straßer sanoo. Hän mainitsee erikseen Kokkolassa tehdyt in vestoinnit projektikuljetuksille tarkoi tettuun reittiin, jota pitkin tuulivoi

Nordexin tuulivoimaloiden komponentteja Kokkolaan tuoneen Yong Xing-aluk sen kantavuus on 61 642 tonnia, ja pituutta Cape size-kokoluokan aluk sella on 200 metriä.

maloiden komponentit kuljetetaan satamasta kaupunkialueen kautta isoille valtateille.

– Esimerkiksi tuulivoimaloiden pit kät siivet ovat logistiikalle haastavia. Tapa, jolla Kokkolan Satama ja Kok kolan kaupunki ryhtyivät kehittä mään reittiä, on juuri sellaista pa nostamista asiakkaiden tarpeisiin, jota itse arvostan suuresti. Missään muualla Suomessa ei tällaista ole koh dalleni toistaiseksi sattunut.

Juristin ura vaihtui logistiikka-alaan

Hampurissa Saksassa syntynyt ja nykyään Helsingissä asuva Thomas Straßer on pitkän linjan ammattilainen, joka on työskennellyt yli 20 vuotta lähinnä laivaliiken teeseen liittyvän logistiikan parissa.

– Alun perin minun piti opiskella juristiksi, kunnes huomasin, etten ole tyypillinen juristi ja että vahvuu teni ovat muualla, hän nauraa. Uusi työ löytyi lopulta merikuljetusten parista eri tehtävissä, viimeksi COSCO SHIPPING Linesin palveluksessa Hampurissa. Thomas Straßer muutti 2019 Helsinkiin, jossa hänen tyttöys tävänsä asui, ja mieluinen työpaikka järjestyi Nordex Finlandista.

ASIAKASESITTELY

– En tullut Suomeen työn perässä, joten olen hyvin onnekas päästyäni nykyiseen tehtävääni, koska meillä on Helsingis sä osaava ja kansainvälinen tiimi. Li säksi logistiikka-alassa ja Nordexissa yhdistyy monta asiaa, jotka tekevät jokaisesta työpäivästä erilaisen ja siksi mielenkiintoisen. Koskaan et tiedä varmuudella etukäteen, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Nor dex työnantajana myös kannustaa mi nua kehittämään omaa työtäni, mikä se kin sopii minunlaiselleni ihmiselle erittäin hyvin.

Tuulivoima on olennainen osa meneillään olevaa energiamurrosta. Thomas Straßer sanoo tuulivoima rakentamisen jatkuvan Suomessa voimakkaana seu raavinakin vuosina. Nordexin hän näkee tuulivoima rakentamisen markkinoilla juuri sopivan kokoisena toimijana.

– Edustan logistiikka-alalla kenties sitä hieman van hempaa koulukuntaa, joka haluaa tehdä bisnestä kas vokkain ihmisten kesken. Se mitä sovitaan ja mistä lyödään kättä päälle, siitä myös pidetään kiinni. Suo messa tämä kaupanteon periaate pätee edelleen, ja se on yksi syy siihen, miksi viihdyn täällä niin hyvin.

Bianka Herckova työskentelee kansainvälisen logistiikan keskiössä

Kokkolan Satamasta on kehittynyt nopeasti tuuli voimateollisuuden luotettava logistiikkakumppa ni. GE Renewable Energy on toimittanut Kokkolan sataman kautta tuulivoimaturbiineja Soidinmäen tuulivoimapuistoon Saarijärvelle sekä Kurikassa si jaitsevaan Rustarin tuulivoimapuistoon.

Ennen kuin GE Renewable Energy tekee sopimuksen uuden toimijan kanssa, kumppanin on täytettävä määrätyt edellytykset.

– Kun puhutaan satamista, käymme läpi työvuoro järjestelyt, koska niillä on vaikutusta kustannustehok kuuteen. Selvitämme myös muun muassa aluksia ja komponentteja koskevat rajoitukset, sataman ruuh

– Tuulivoima on olennainen osa energiamurrosta.

kaisuuden ja siihen liittyvät riskit, laituripituudet ja varastointipalvelut, toimijan kokemuksen tuulivoima lakomponenttien käsittelystä sekä hinnat, luettelee GE Renewable Energyssä johtavana logistiikka-asiantun tijana työskentelevä Bianka Herckova.

Lisäksi on ehtoja, joiden täyttämistä yhtiö edellyt tää kaikilta palveluntuottajiltaan. Tällaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi ihmisoikeuksien ja työnteki jöiden oikeuksien kunnioittaminen, ympäristöä, ter veyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten noudat taminen sekä GE:n immateriaalioikeuksien ja yhtiön yksityisyyttä sekä turvallisuutta koskevien tietojen kunnioittaminen.

Yhteistyötä Kokkolan Sataman kanssa Bianka Herc kova kuvaa hyvin miellyttäväksi.

– Kommunikointi ja huolellinen suunnittelu ovat lopputuloksen kannalta avainasioita. Kesäkuun lopul la Cl Judy-alus toi Kokkolan satamaan Kiinasta 105 tuulivoimaloiden komponenttia, ja jo tammikuussa aloitimme siihen liittyneet viikoittaiset tapaamiset. Niissä kävim me läpi monia käytännön asioita, kuten komponenttien nostoa ja kä sittelyä sekä käsittelyssä tarvittavaa välineistöä. Logistiikan arkea ovat erilaiset muutokset, ja Kokkolassa myös muutokset on huomioitu jous tavasti joka kerta.

Työ ja asiakkaat maailmalla, juuret Slovakiassa

GE Renewable Energy palvelee asiakkai taan maailmanlaajuisesti. Suomen lisäk si Bianka Herckova hoitaa Tšekin pää kaupungista Prahasta käsin projekteja

Espanjassa sekä Liettuassa, ja tulevaisuudessa myös Irlannissa ja Alankomaissa. Muun muassa logistiik kaa Derbyn yliopistossa opiskellut Herckova sanoo viihtyvänsä mainiosti kansainvälisessä toimintaym päristössä.

– Logistiikka-ala sopii minulle hyvin, koska pidän suunnittelusta ja organisoinnista. Ala on tosi mielen kiintoinen jo senkin takia, että logistiikka on edellytys käytännössä kaikelle liiketoiminnalle kaikkialla.

– Minulle tärkeitä asioita ovat myös kestävä kehitys ja uusiutuvan energian tuotanto, joita pystyn edistä mään nykyisessä työssäni. On tosi palkitsevaa nähdä uuden tuotannon käynnistyvän kaiken sen jälkeen, mitä logistiset järjestelyt aikatauluineen ja muutoksi neen ovat vaatineet.

Bianka Herckova on syntynyt Slovakiassa, mutta hänen perheensä on slovakialaisunkarilainen.

– Kieltämättä olen aika kansainvälinen ih minen, ja se on auttanut minua näkemään avoimemmin maailmaa ja ymmärtä mään erilaisia kulttuureja. Mutta missä sydämeni on, se onkin hyvä kysymys. Kyllä se on Slovakiassa, koska olen sieltä kotoisin, Herckova sanoo het ken mietittyään ja kehuu niin slova kialaista ruokaa kuin maan kauniita vuoria ja historiallisia kaupunkeja.

Johtava logistiikka-asian tuntija Bianka Herckova on iloinen voidessaan työs sään edistää uusiutuvan energian tuotantoa.

– On ollut miellyttävää tehdä yhteistyötä Kokkolan Sataman kanssa.

Cl Judy toi Kokkolan sata maan Kiinasta 105 tuulivoi maloiden komponenttia.

Satamakapteeni Carita Rönnqvist pitkälle vapaalle

– IHMA:n kongressissa saamaani tunnustuspalkintoa arvostan erityisen paljon, koska sain sen kollegoiltani, Satamakapteenin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Carita Rönnqvist iloitsee.

Kokkolan Satamassa päättyi yksi aikakausi 1. elo kuuta, kun Carita Rönnqvist siirtyi eläkkeelle satamakapteenin tehtävästä, jota hän hoiti peräti 18 vuoden ajan.

– Jään eläkkeelle Kokkolan Sataman palveluksesta mutta en alalta, sillä jatkan edelleen muun muassa joissakin luottamustehtävissä. Tunnelmat ovat hai keat, mutta olen myös todella tyytyväinen työuraani. Kokkolan Satama on ollut mahtava työpaikka ja koko ala mielenkiintoinen asiakkaineen ja monine sidos ryhmineen, Carita Rönnqvist sanoo.

Päällimmäisenä hänellä on mielessään se vahva kasvu ja kehitys, joka on tehnyt Kokkolan satamako konaisuudesta alansa merkittävän kansainvälisen toi mijan.

Kehittämisen ytimessä on ollut yhtiön johtoryhmä, jonka jäsen Rönnqvist on ollut, ja joka on toiminut sa

massa kokoonpanossa koko sen ajan, kun Rönnqvist toimi Sataman palveluksessa.

– Yksi näkyvä tulos kehityksestä on ollut laivako kojen kasvu. Isoimmat Kokkolan satamassa käyneet alukset ovat olleet kantavuudeltaan yli 180 000 tonnia.

Rönnqvist sai mieluisan tunnustuksen aktiivisuu destaan verkostoitujana kansainvälisen satamakap teenijärjestön IHMA:n kongressissa huhtikuussa Ma lesiassa. Siellä hänelle ojennettiin kahden vuoden välein jaettava tunnustuspalkinto, jonka perusteluina oli Rönnqvistin poikkeuksellisen aikaansaava toimin ta satamakapteenina sekä lähes neljä vuosikymmentä jatkunut vaikuttaminen alalla.

– Lämpimät kiitokset yhteisistä vuosista työkave reille, asiakkaille ja kaikille muillekin, joiden kanssa tein yhteistyötä. Nämä vuodet ovat olleet todella mie lenkiintoisia ja antoisia.

BreakBulk Europe-messut järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen toukokuussa Rotterdamis sa Hollannissa. Oli hienoa tavata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kasvokkain pitkästä ai kaa, ja Kokkolan Satama kiittääkin lämpimästi kaikkia osastollamme vierailleita.

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting sanoo aina viihtyneensä kansainväli sessä toimintaympäristössä.

Toimitusjohtaja Torbjörn Witting työstään:

Haastavaa ja palkitsevaa

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting pitää työhönsä liittyvistä haasteista. Samalla työ myös palkitsee. Kun pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena syntyy vaikkapa uutta satamakenttää tai jopa täysin uusia satamia, investointien hyödyistä pääsevät nauttimaan tulevatkin sukupolvet.

Kokkolan Sataman toimitusjohtaja vastaa sata man ja satamaliiketoiminnan kehittämisestä moniulotteisessa toimintaympäristössä. Siihen kuu luvat kotimaisten asiakkaiden ohella niin kansainvä liset asiakkaat, isot investoinnit kuin riippuvuus ver kostotaloudesta, ja kaikki tämä yhdistettynä julkiseen omistukseen.

Sataman toimintaympäristössä yksi iso muutos ta pahtui viime helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrai naan.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tämä ole todel lista. Mietin, kuinka tällaista voi tapahtua ja mitkä ovat hyökkääjän motiivit, Torbjörn Witting kertaa. Hämmennystä lisäsivät omakohtaiset kokemukset nii den 25 vuoden ajalta, jotka Witting oli Kokkolan Sata man edustajana mukana Suomen ja Venäjän välisessä logistiikassa ja tavaraliikenteessä.

– Siinä kontekstissa, jossa tuolloin toimin, helmikuussa käynnistyneet sotatoimet tuntui vat hyvin vierailta. Riippuvuutta Venäjän transitoliikenteestä on Sataman osakeyhtiöittämisen yhteydessä vuonna 2015 laaditun uuden liiketoimin tastrategian seurauksena systemaattisesti pyritty vä hentämään lisäämällä uusia kotimaisia asiakkaita ja tavaralajikkeita sekä tuottamaan sataman asiakkaille entistä kilpailukykyisempiä logistisia ratkaisuja.

Yli 25-vuotinen työura satama-alalla Vaikeimmissakin tilanteissa katse täytyy kuitenkin pi tää tulevaisuudessa. Kokkolan Satama Oy:tä Torbjörn Witting luotsaa eteenpäin pitkän kokemuksen muka naan tuomalla näkemyksellä.

Kokkolan satama on ollut hänen työmaataan jo yli neljännesvuosisadan, reilut 26 vuotta. Witting tuli silloisen satamaliikelaitoksen palvelukseen talousja markkinointipäälliköksi, ja satamajohtajana sekä myöhemmin Kokkolan Sataman toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2004.

– Olen paluumuuttaja, sillä opiskelin ja työsken telin 15 vuotta muualla ennen kuin aloitin nykyisen työnantajani palveluksessa. Kansainvälisyys on ollut minulle aina tärkeää, ja työskentelin yhden vuoden ulkomaillakin. Myös sellainen ajatus kävi mielessä ni, että siirryn pysyvästi ulkomaille kansainväliseen liiketoimintaan.

Pro gradu-työn Witting teki Nokia Mobile Phone sille. Valmistumisensa jälkeen hän oli mukana muun muassa silloisen Tele Finlandin eli nykyisen Telian sekä Metsä Fibren ja UPM:n strategiatöissä.

– Satama-ala on todella monipuolinen ja laaja. Tote sin aika pian aloitettuani työni täällä, että tarvitsen on nistuakseni kaiken sen osaamisen ja kokemuksen, joka minulle oli kertynyt opiskeluvuosina sekä työelämäs sä liiketalouden ja liiketoimintastrategioiden parissa.

Merenkulun ja satamatoiminnan juuret ulottuvat Kokkolassa satojen vuosien päähän. Viime vuosikym menien aikana Kokkolan sataman kehittämisessä on otettu historiallisen pitkiä askeleita.

–Muutos on ollut tosi iso. Se, mistä olen itse ylpeä ja vähän hämilläänkin on se, että olen saanut olla mu kana rakentamassa jopa ihan uusia satamia, Witting viittaa Kokkolan Syväsatamaan ja Hopeakiven sata maan. Samanlaista tilaisuutta ei hänen mukaansa ole avautunut vuosikymmeniin missään muualla Suomes sa Helsingin Vuosaarta lukuun ottamatta.

– Kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Suunnan pitää olla selvillä koko ajan ja on tiedettävä, mitä teh dään missäkin vaiheessa. Muuten jää tienesti tulemat ta.

– Isojen kokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus on ihan mahtavaa. Tässä työssä näkee koko ketjun siitä alkaen, kun ensin suunnitellaan oman henkilöstön ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, valitaan vaih toehdoista se, mitä ryhdytään toteuttamaan, järjeste tään rahoitus ja viedään lopulta hanke päätökseen.

Myös se motivoi, että isot investoinnit tehdään pitkäksi aikaa eteenpäin. Sen mitä teemme tänään, on toimit tava seuraavat sata vuotta.

Witting naurahtaa olevansa kehittämisessä vähän kärsimätön ja mielellään haluavansa nopeuttaa asioi den etenemistä.

– Siitä huolimatta ymmärrän, että asiat pitää tehdä oikealla tavalla tietyssä järjestyksessä, jotta lopputulos on paras mahdollinen. Vaikka tunnistan itsessäni tie tyn kärsimättömyyden, olen hyvä kuuntelija ja ”disku teeraaja”, mikä auttaa työskentelyssä ihmisten kanssa.

Toimitusjohtaja on saanut vastuuta myös valta kunnallisissa luottamustehtävissä, kun hän toimi enimmäisajan, eli neljä vuotta, suomalaissatamien muodostaman Suomen Satamaliiton hallituksen pu heenjohtajana viime huhtikuuhun saakka.

– Sain kunnian hoitaa tehtävää ensimmäisenä Pe rämeren satamien edustajana aikana, joka oli varsin haastava. Satamaliiton tehtäviin kuuluu satama-alan etujen ajaminen Suomessa, ja EU:ssa lisäksi muun muassa huoltovarmuusasiat.

Liikunnasta puhtia työssä jaksamiseen

Sataman toimitusjohtajan työn luonteeseen kuuluu olla tavoitettavissa koko ajan. Perheen tuki ja liikun nallinen vapaa-aika ovat Torbjörn Wittingin tapauk sessa ne asiat, jotka ylläpitävät hyvinvointia ja työssä jaksamista. Liikunnalliseen elämäntapaan hän kertoo kasvaneensa jo lapsena Kokkolan Mallotissa.

– Kavereiden kanssa liikuimme jatkuvasti, ja joka paikkaan pyöräilimme kesät talvet.

Monipuoliseen harrastusvalikoimaan ovat aikai semmin kuuluneet esimerkiksi jalkapallo, ratsastus ja salibandy. Tällä hetkellä Wittingin voi nähdä vaikkapa kuntosalilla, ryhmäliikunnassa, hiihtämässä, laskette lemassa, juoksulenkillä tai hyvin todennäköisesti mat kaveneilemässä purjeveneellä, sillä vesillä liikkumista hän pitää kesiensä ykkösharrastuksena.

– Kaikki tämä tietenkin siinä laajuudessa, minkä työ sallii. Sen olen kuitenkin huomannut, etten pys tyisi pitämään nykyistä työtahtia, ellen olisi hyvässä fyysisessä kunnossa.

Tällä hetkellä hän toimii myös GSF:n eli Gamlakar leby Segelföreningenin kommodorina. GSF on Suomen neljänneksi vanhin purjehdusseura ja Kokkolan van hin urheiluseura. Liikunnan lisäksi Witting viihtyy kirjojen parissa.

– Olen lukutoukka. Joka päivä luen jotain, ja mielel lään alkuperäiskielellä. Haluan ylläpitää kielitaitoani ja muodostaa näkemyksiä myös työn ulkopuolisesta maailmasta. Luen esimerkiksi johtajuudesta ja maa ilmantaloudesta sekä yritystarinoita, joissa kerrotaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisista.

Matkaveneily purjeveneellä on Torbjörn Wittingille mieluisinta vapaa-ajan teke mistä kesäisin.

Euroopan unioni myönsi kesäkuussa Kokkolan Sata ma Oy:lle 3 miljoonan euron investointiavustuksen. Power-4-Future-hankkeessaan Kokkolan Satama käyttää 10 miljoonaa euroa Hopeakiven sataman ja Kantasataman kehittämiseen. Investoinneilla luo daan edellytyksiä esimerkiksi merituulivoiman rakentamiselle ja raideliikenteen kehittämiselle.

–EU-rahoitus parantaa edellytyksiä kehittää Kok kolan satamaa yleissatamana, joka palvelee en tistä laajemmin erilaista tavaraliikennettä, kuten pro jektikuljetuksia ja konttikuljetuksia, kertovat Kokkolan Sataman talouspäällikkö Vuokko Kalliokoski ja tekni nen päällikkö Tapio Lampinen, joka toimii myös Po wer-4-Future-hankkeen projektipäällikkönä.

Hanke käsittää kolme investointikohdetta; Hopea kiven laiturin pidentämisen 120 metrillä, uusien kent täalueiden rakentamisen Hopeakiven satamaan sekä junaraiteiden lisärakentamisen noin 1,5 kilometrin pi tuudelta. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy suunnittelu rahoitus, joka käytetään Kantasataman rantalaiturin uudistamisen sekä roro-rampin rakentamisen suun nittelukustannuksiin.

Kantasataman investoinnit ovat nekin euromääräi sesti mittavat. Kokonaisinvestoinnin arvo nousee lä hes 20 miljoonaan euroon, josta ensimmäisen vaiheen osuus on 10–12 miljoonaa.

Lisää raiteita, puitteet myös merituulivoimalle Osa EU-rahoituksesta käytetään takautuvas ti Hopeakiven satamassa jo tehtyihin inves tointeihin.

– Laituripidennys on valmis ja viimeiset asfaltoinnit valmistuvat tämän syksyn aika na. Osa laiturista on jo 14,2 metrin kulkusy vyydessä, minkä lisäksi Hopeakivellä on optio alusten kytkemiselle maasähköön. Maasähkö vähentää sa tamassa olevien alusten ilmastopäästöjä, koska säh kön tuottamiseen ei silloin tarvita alusten apukoneita. Päästöjä pienentävät myös syksyllä tehtävät sähkökyt kennät, joiden ansiosta uusimman Gottwald-nosturin käyttö tapahtuu sähköllä polttomoottorin sijasta, Tapio Lampinen kertoo.

Uutta kenttäaluetta Hopeakiven satamaan valmis tuu lähes 4 hehtaaria. Alueesta osa on jo asfaltoitu tai odottaa asfaltointia, ja osa on täyttövaiheessa. Satama kentän laajentaminen on mittava kiertotaloushanke. Ympäristöluvan mukaisesti rakentamiseen käytetään muun muassa Kokkolan kaupungin rakennuskohteista saatavia ylimääräisiä maa-aineseriä sekä kiviä, asfalt ti-, sementti- ja tiilijakeita ja Kokkolan Voiman voima laitokselta saatavaa tuhkaa.

– Viimeiset alueet valmistuvat vuoden 2024 aikana, minkä jälkeen Hopeakiven satamassa on kenttäaluetta

vahvistaa

yhteensä noin 15 hehtaaria. Se tarjoaa meille mahdol lisuudet esimerkiksi merituulivoimakomponenttien vastaanottamiseen ja varastointiin, Lampinen sanoo.

Uutta raidetta turvalaitteineen rakennetaan sekä ny kyisen raiteen jatkoksi että sen viereen lisäraiteeksi. Raiderakentamisen myötä satamassa pystytään lisää mään varastointikapasiteettia sekä viemään varastoin tia ja kuljetuksia katettuihin tiloihin, mikä puolestaan vähentää pölyhaittoja.

EU näki meidän hakemuksessamme monia vahvuuk sia, kuten kilpailutuksissa tarvittavat selkeät ja valmiit prosessit. Kokkolan Satama arvioitiin myös taloudelli sesti vahvaksi toimijaksi, minkä lisäksi Power-4-Futu re-hankkeen katsottiin edistävän niin EU:n yleistavoit teita kuin TEN-T-verkon tavoitteita, Vuokko Kalliokoski kertoo.

EU-rahoituksesta osa maksetaan saman tien ja loput kolmessa erässä, joista viimeinen vuonna 2026, hyväk syttyjen kustannusten perusteella.

EU-rahoitus suunnattiin Kokkolan Satamalle Verkko jen Eurooppa-välineen (Connectin Europe Facility, CEF) kautta. CEF-ohjelmasta tuetaan TEN-T-verkon liikenne hankkeita, ja Suomessa rahoitusta myönnettiin sekä ydin- että kattavan verkon hankkeille.

– Konsulttitoimisto Wega oli meille rahoitusproses sissa isona apuna esimerkiksi hakemusta laadittaessa.

Hopeakiven sataman laitu ripidennys ja uusien kenttäalueiden rakentaminen luovat edellytyksiä muun muassa me rituulivoiman rakentamiseen liittyville logistiikkapalveluille.

Kokkolan satamassa rakennetaan tälläkin hetkellä uusia raiteita kenttäalueiden lisäksi.

”Kokkolan Satama on vahva taloudellinen toimija”

Kokkolan Satama järjesti ukrainalaislapsille elämyspäivän huvipuistossa

Lähes sata ukrainalaislasta ja heidän vanhempaan sa viettivät rentouttavan elämyspäivän Alahär män PowerPark-huvipuistossa syyskuun ensimmäi senä lauantaina Kokkolan Satama Oy:n järjestämällä matkalla.

– Tosi mahtava päivä. Varsinkin vuoristorata ja pyö rivät laitteet olivat hauskoja, lapset kuvailivat tunnel miaan saavuttuaan takaisin Kokkolaan.

Lasten vanhempien mukaan tämän kaltaiset tapah tumat ovat tärkeitä monestakin syystä. Yksi syy luon nollisesti on se, että huoleton päivä huvipuistossa vie lasten ajatuksia pois arjesta, jossa ahdistusta aiheut tavat sotatapahtumien lisäksi vaikkapa ilotulitteiden äänet ja ukkosen jyrähdykset.

– Elämyspäivä yhdisti meitä aikuisiakin, koska pää simme päivän aikana tutustumaan keskenämme. Kok kolan Satamalle lämmin kiitos tästä mahdollisuudesta, ja tämän jälkeen olisi mielenkiintoista päästä tutus tumaan myös sataman toimintaan, vanhemmat sa noivat.

”Ihmiset haluavat pian takaisin kotimaahansa” Matkan järjestelyissä avusti Kokkolassa opiskeleva, ukrainalaisten hyväksi vapaa ehtoistyötä tekevä Artur Boutov.

– Elämyspäivä sai tosi hyvän vastaan oton. Oli aivan mahtavaa, että sain olla tarjoamassa Sataman puolesta tällaista tapahtumaa ukrainalaisperheille.

Hänen mukaansa 95 prosenttia uk rainalaisista haluaa palata kotimaa hansa mahdollisimman pian. Lopuille se ei ole mahdollista.

– Heillä ei ole enää kotia tai kotimaa ta, jonne palata, Boutov viittaa esimer

kiksi Mariupolin asukkaisiin sekä miehitetyiltä alu eilta paenneisiin.

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtajan Torbjörn Wittingin mukaan ajatus elämyspäivästä syntyi, kun liikeneuvotteluissa esille nousi Ukrainan tilanne.

– Mietimme, mikä voisi olla sopiva humanitäärinen teko paikallisesti. Matka PowerParkiin ajoittui sopi vasti myös YK:n kansainvälisen hyväntekeväisyyspäi vän ajankohtaan, Witting kertoo.

Artur Boutovin lisäksi matkalla olivat mukana käytännön järjestelyistä huolehtimassa Kokkolan Sa taman edustajina markkinointisihteeri Alexandra Haapala ja myyntipäällikkö Mika Suvanto.

Elämyspäivää PowerParkissa vietettiin lähes sadan ukrainalaislapsen ja heidän vanhempiensa voimin.

Elämyspäivää lähdettiin viet tämään busseilla Kokkolan keskustasta.