ACTION PORT 1/2021 - Port of Kokkola sidosryhmälehti | Nyhetsbrev |Newsletter |

AN

TI

L KO

1/

K KO

20

21

PORT OF KOKKOLA

SA TA M

AO Y:N

SID

O

YH SR

M

E ÄL

H

Satamaan valmistui uutta varastotilaa

Yhteistyössä Kokkolan Satama ja VR Group sekä VR Transpoint

PÄÄKIRJOITUS

Tehokas satamainfra syntyy hyvällä yhteistyöllä T

PÄÄTOIMITTAJA: Torbjörn Witting TOIMITUS: Jorma Uusitalo TAITTO: Olli Ilmanen Creamedia PAINOPAIKKA: Waasa Graphics Oy KANNEN KUVA: Raideliikenteellä on ollut tärkeä rooli Kokkolan sataman kasvussa.

KUVA: TOMI HIRVINEN

KUVA: ULLA NIKULA

Kokkolan Satama Oy:n sidosryhmälehti

ätä pääkirjoitusta kirjoitettaessa maaliskuun lopulla voimme viimein odottaa koronapandemiassa käännettä parempaan rokotusten edetessä kiihtyvällä tahdilla. Silti tässäkin yhteydessä on vielä paikallaan luoda lyhyesti katse vuoteen 2020 toteamalla, että vuosi jää historiaan koronapandemian sävyttämänä erikoisena vuotena. Vaikka vuosi oli hyvin erilainen, Kokkolan Satamalle se oli positiivinen, mistä suuri kiitos asiakkaillemme. Globaalisti vaikeasta tilanteesta huolimatta sataman kokonaisliikenteen määrä kasvoi edellisvuodesta, ja olemme Suomen kolmanneksi suurin yleissatama.

Jotta menestymme tulevaisuudessakin, se edellyttää, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme heidän tarvitsemiaan palveluita. Yksin emme siihen pysty, vaan on oltava myös luotettavia ja pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Heistä esittelemme tässä lehdessä VR Groupiin kuuluvan logistiikan kokeneen moniosaajan, VR Transpointin.

VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson korostaa viereisen sivun haastattelussa yhtenä menestystekijänä sitä, että satamaa käyttäville asiakkaille on olemassa valmiina infra silloin, kun he sitä tarvitsevat. VR Transpointin johtaja Martti Koskinen puolestaan nostaa omassa osuudessaan esille pitkäjänteisen kehittämisen. Hän mainitsee vuoden 2009, jolloin hän tutustui Kokkolan Sataman uuteen yleissuunnitelmaan. Yleissuunnittelussa luodaan raamit kehittämiselle ja arvioidaan, mikä on mahdollista ja mikä ei seuraavien kymmenien vuosien aikana. Nyt kyseisen suunnitelman toteutus on edennyt noin puoliväliin. Se tarkoittaa, että jotta meillä on tänä päivänä käytössä tehokas infra, suunnittelu on pitänyt aloittaa jopa parikymmentä vuotta aikaisemmin.

Minulta on joskus kysytty, miten Kokkolan satamaan on onnistuttu rakentamaan infrakokonaisuus, joka palvelee niin hyvin junaliikenteen tehokkuutta. Vastaukseen ei liity sen kummempaa salaisuutta, kuin avoin kommunikointi ja tiivis yhteistyö VR Transpointin kanssa yhdistettynä asiakastarpeiden tunnistamiseen. Jokaisessa kolmessa satamanosassa esimerkiksi rautatievaunujen purku ja lastaus on ratkaistu yhteistyössä VR:n kanssa heidän toiveitaan ja ohjeistuksiaan kuunnellen.

Kokkolan Syväsatama on erinomainen esimerkki tehokkaasta infrasta. Satamanosaa on pystytty kehittämään 1980-luvulta lähtien tiedostaen, miten kannattaa toteuttaa kokonaisuus, johon laiturin lisäksi kuuluvat muun muassa raiteet penkereineen, junavaunut ja varastot. Vaikka Syväsatama on pinta-alaltaan Kantasatamaa pienempi, Syväsatama pystyy 7-kertaiseen kapasiteettiin Kantasatamaan verrattuna.

Asiakastarpeita olemme kartoittaneet jälleen asiakaskyselyllä, ja olen todella iloinen saamistamme vastauksista. Ne viitoittavat Kokkolan Sataman tulevaa kehittämistä. Antoisia lukuhetkiä myös uusimman asiakaslehtemme parissa, ja oikein miellyttävää kesän odotusta.

TORBJÖRN WITTING Toimitusjohtaja Kokkolan Satama Oy

VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson:

Kokkolan satama on VR:lle merkittävä kumppani Yhteistä kaupallista toimintaa, toimitusvarmuuden varmistamista sekä koko toimialan kehittämistä. VR Groupin toimitusjohtajan Rolf Janssonin mukaan VR tekee tuloksekasta yhteistyötä monella osa-alueella Kokkolan Sataman ja sataman eri toimijoiden kanssa.

aideliikenne on olennainen osa sitä kokonaisuutta, jonka ansiosta Kokkolan satama on kasvanut maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi. Keihään kärkenä on transitoliikenne ja siihen kehitetty toimintamalli, joka perustuu säännölliseen kokojunaliikenteeseen ja jatkuvaan lastinkäsittelyyn.

– Tavaraliikenne on merkittävä osa VR-Yhtymän toimintaa, ja Kokkolan sataman kautta kulkee todella iso tavaravirta, Rolf Jansson toteaa. Hän tuntee hyvin Kokkolan sataman ja VR Transpointin yhteisen tehtäväkentän, sillä ennen siirtymistään VR Groupin toimitusjohtajaksi Jansson työskenteli VR Transpointin palveluksessa logistiikkadivisioonan johtajana.

Hänen mukaansa kilpailukykyinen kokonaisuus on tulosta yhteistyöstä, jota on tehty koko arvoketjussa, johon kuuluvat niin VR ja Kokkolan Satama kuin satamaoperaattorit ja Väylävirasto. Tämän ansiosta asiakkaille pystytään tarjoamaan tänä päivänä toimivia ja tehokkaita kokonaiskonsepteja. Yhtenä hyvänä esimerkkinä Kokkolan Sataman investoinneista Jansson mainitsee junavaunujen kaatolaitteen, joka oli aikanaan niin sanottu riski-investointi, joka tehtiin asiakkaiden tulevia tarpeita ajatellen.

– Pidän – Jotta voi saada uusia tavaravirtoja, Ylivieska-Iisalmi siihen on oltava infran näkökulmas-osuuden ta riittävät edellytykset. Kokkolan 14 sähköistystä metrin syväväylä on myös investointi, joka parantaa kilpailukykyä ja lisää hyvin kustannustehokkuutta. On hyvä muiskeskeisenä. taa, että teollisuuden tavaravirrat ovat enemmän tai vähemmän syklisiä, eli kaikki vuodet eivät ole samanlaisia keskenään.

Silti kapasiteetin pitää olla niin korkealla tasolla, että se vastaa huippuvuosienkin tarpeita.

KUVA: VR GROUP

R

ROLF JANSSON KOROSTAA myös raideinvestointien strategista merkitystä.

Erityisen tyytyväinen hän on Väyläviraston hankkeeseen, jossa sähköistetään Ylivieska-Iisalmi-rataosuus. Sähköistys lisää kuljetuskapasiteettia sekä parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, ja sitä kautta teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi sähkövetoinen operointi on ympäristöystävällinen ratkaisu.

– Pidän Ylivieska-Iisalmi-osuuden sähköistystä hyvin keskeisenä. Raideliikenteen näkökulmasta yleensäkin investoinnit, jotka lisäävät kapasiteettia ja toimitusvarmuutta, ovat tärkeitä. Oli kyse yhteyksistä Venäjän rajalta tai vaikkapa Kokkolan ratapihalta satamaan, Jansson toteaa ja muistuttaa Kokkolan sataman palvelevan yhtä lailla Suomenkin teollisuuden vientivirtoja.

Hän sanoo arvostavansa korkealle pitkään jatkunutta yhteistyötä Kokkolan Sataman kanssa.

– Kehitämme yhdessä toimintaa koko ajan, ja olemme päässeet todella hienoihin tuloksiin muun muassa tehokkuudessa. Olen tyytyväinen yhteistyöhön siinäkin mielessä, että samanaikaisesti pyrimme kehittämään koko toimialaa.

– Kokkolaan syntynyt kilpailukykyinen kokonaisuus on tulosta hyvästä yhteistyöstä, jota on tehty koko arvoketjussa, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

ACTION PORT 1/2021

03

YHTEISTYÖSSÄ VR

Menestys tehdään yhdessä ”Satamat ovat VR Transpointille strategisia kumppaneita.

Yksin me emme menesty, vaan siihen tarvitaan myös toimivaa satamakokonaisuutta, joka pystyy vastaamaan asiakastarpeisiin”, sanoo VR Transpointin johtaja Martti Koskinen.

K

KUVA: TOMI HIRVINEN

okkolan Satama on suurin raideliikenteen satama Suomessa. Vuonna 2020 raiteilla kulkeneen tavaraliikenteen määrä Kokkolassa oli 4,136 miljoonaa tonnia. Suurin volyymi tähän mennessä kirjattiin vuonna 2014, jolloin tavaraliikenteen määrä Sataman raiteilla oli 6,113 miljoonaa tonnia. Martti Koskinen sanookin, että VR Transpointin strategisessa suunnittelussa Kokkola on selkeästi yksi reitti Suomeen ja Suomesta ulos, oli kyse kotimaan teollisuuden kuljetuksista tai transitoliikenteestä.

Koskinen työskenteli aikaisemmin VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtajana.

– Kokkolan kautta kulkevat tonnit ja liikevaihdot olivat merkittäviä jo vuonna 2009, joten Kokkolan Satama ja Rauanheimo olivat ensimmäisiä kohteita, joihin tutustuin aloittaessani silloisessa tehtävässä.

Koskisen siirryttyä koko VR Transpointin johtoon, hänen työtään myynti- ja markkinointijohtajana on jatkanut Tero Kosonen. Myös Kosonen tuntee Kokkolan sataman pitkältä ajalta, ja hän on Martti Koskisen sanoin yksi johtavia raideasiantuntijoita Suomessa.

Tero Kosonen on ollut suunnittelemassa myös Kokkolan Sataman raideliikenteen ratkaisuja.

– Yhdessä Kokkolan Sataman ja Rauanheimon kanssa mietimme tiiviisti, miten kuljetuksia välitetään Kokkolan kautta, ja millaisia infrainvestointeja rataverkosto tarvitsee, jotta tulevaisuuden potentiaalit

VR TRANSPOINT NUMEROINA 2019

391,3 M€ Rautatiekuljetukset 36,9 milj.tn.

Maantiekuljetukset 4,9 milj.tn.

Työntekijöitä keskimäärin 1 241 Päivässä n. 300 tavarajunaa Sähkövedon osuus 80 % Liikevaihto

04

ACTION PORT 1/2021

– Jos potentiaalinen kotimaan tai idän liikenteen liikennevirta hakee reittiä, ei ole kovin uskottavaa jos asiakkaalle joutuu sanomaan, että tarvittava infKOKKOLAN SATAMAN KEHITTÄMISTÄ Martti Koskira on valmiina kolmen vuoden kuluttua. Tilanne on nen ja Tero Kosonen kuvaavat pitkäjänteiseksi ja rohkokonaan toinen, jos asiakas voi aloittaa kuljetukset keaksi. Väyläsyvennyksistä alkaen infraa on haluttu ja välittömästi. Tämä on ollut Kokkolan vahvuus, Tero uskallettu kehittää, vaikka juuri sillä hetkellä ei olisiKosonen sanoo. kaan aina ollut selkeästi tiedossa, millaisia volyymeja Martti Koskinen tutustui tämän vuoden alkupuolelon tulossa. On kuitenkin uskottu, että investointeja la paikan päällä Kokkolan olosuhteisiin. kannattaa tehdä, ja kun infra on ollut kunnossa – Satama on kehittynyt todella voimakkaasti. ja myyntityö määrätietoista, tulostakin on Vuonna 2009 Kokkolan Satama laati varsin syntynyt. kunnianhimoisen vision, ja kun nyt on – Kokkolan nähtävillä sen jälkeen otetut askeleet Satama on vuoteen 2021, niin kyseessä on ihailtava suoritus. Ensinnäkin on uskallettu uskaltanut visioida rohkeasti, ja sen jälkeen visiovisioida, ja ta on viety eteenpäin. Tämä on mielesviedä visioita täni poikkeuksellista ja arvostettavaa eteenpäin. rohkeutta, Koskinen sanoo.

Hän kehuu myös Kokkolan Sataman MARTTI KOSKINEN valmiutta avoimeen yhteistyöhön.

– Kokkolasta on oltu aina yhteydessä ja kysytty meidän mielipidettämme investoinneista. Jo vuoden 2009 visioon sisältyi raiteitakin koskevia suunnitelmia, ja kun toteutuksia suunnitellaan jatkossakin hyvässä yhteistyössä, tuloksena on kaikin puolin toimiva ja tehokas sekä raideliikenteen tarpeita vastaava infra.

Tero Kosonen muistuttaa, että yksityiskohdilla voi olla jopa ratkaiseva merkitys, kun tavoitteena on kilpailukykyinen raideliikennesatama.

– Varsinaiset tarpeet tulevat asiakkailta meille, ja meidän tehtävänä on välittää asiakastarpeet Kokkolan Satamalle.

KUVA: VR GROUP

saadaan liikkeelle, Kosonen kertaa 2000-luvun alkupuolelta jatkuneen yhteistyön alkuvaiheita.

KUVA: VR GROUP

MYYNTITYÖ on luonnollisesti helpompaa silloin, kun infra on kunnossa. Se, kuinka paljon raiteilla liikkuu tavaraa, riippuu viime kädessä kotimaisen teollisuuden kehityksestä ja investoinneista sekä siitä, missä määrin Venäjältä onnistutaan saamaan transitoliikennettä. Koskisen mukaan potentiaalia itärajan takana riittää, ja Kokkolan 14 metrin syväväylä vastaa mainiosti laivakokojen kasvuun. Kilpailukykyä parantaa myös tulossa oleva Ylivieska-Iisalmi-rataosuuden sähköistys jatkona raideinfraan jo tehdyille investoinneille.

– Kun VR Transpoint ohjaa resursseja, siinä luonnollisesti huomioidaan mahdollisimman pitkälle hyvän infran mahdollistama tehokkuus. Tämä koskee vaikkapa Venäjän-liikenteeseen liittyvää pitkien junien käsittelyä, ja uusimman vetokaluston sijoittamista kyseiselle reitille, Tero Kosonen jatkaa.

Tero Kosonen.

ACTION PORT 1/2021

05

KUVA: ALEXANDRA HAAPALA

– Kokkolan Satama on suurin raideliikenteen satama Suomessa.

Kokkolassa on ainoana satamana Suomessa junavaunujen kaatolaite.

Kun puhutaan raideliikenteen tulevaisuudesta, isoihin kehitysteemoihin lukeutuvat myös turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja digitalisaatio. Digitalisaation avulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi reaaliaikainen tiedonkulku kuljetusketjun kaikille osapuolille, ja turvallisuusvaatimukset ovat asia, joka velvoittaa myös alihankkijoita.

– Tavaraliikenteestä 80 prosenttia tapahtuu tällä hetkellä sähkövedolla, ja Väyläviraston kanssa käymme koko ajan hyviä keskusteluita näistä asioista. Ympäristön VR Transpoint huomioi myös hankkimalla päästövapaata sähköä, minkä lisäksi seuraamme koko ajan kehitystyötä, jota tehdään muun muassa kaasu- ja sähkökäyttöisten rekkojen parissa, Koskinen toteaa.

Entä millaisia terveisiä Martti Koskinen ja Tero Kosonen haluavat lähettää Kokkolan Satamalle?

– Yhteistyöllä ja panostamalla kehittämisessä strate-

giseen pitkäjänteisyyteen on saatu aikaan paljon hyviä tuloksia. Investointeja ovat leimanneet ennakkoluulottomuus ja uskallus. Etelä-Pohjanmaalla pesäpalloväki puhuu urheilupäästä, ja siihen Kokkolan Sataman kannattaa luottaa jatkossakin.

Haastattelua seuranneella viikolla satamaoperaattori Rauanheimo tiedotti, että Tero Kosonen on valittu Rauanheimon uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6.2021 alkaen. Kokkolan Sataman johto toivottaa Tero Kososen lämpimästi tervetulleeksi uuteen tehtävään. Rauanheimon edellinen toimitusjohtaja Joakim Laxåback aloitti maaliskuun alussa KWH Logistics liiketoimintaryhmän johtajana ja Oy Backman-Trummer Ab:n toimitusjohtajana.

”Turvallisuus ja tehokkuus korostuvat myös yksityisraiteilla” V äyläviraston lisäksi Suomessa on yli sata yksityistä rataverkon haltijaa, joihin kuuluvat lähes kaikki satamat, muun muassa Kokkola. Miten yksityisraiteiden haltijat voisivat helpottaa toimintaa yksityisraiteilla tilanteessa, jossa esimerkiksi liikenteen ohjauksen käytännöt ovat aika kirjavat?

– Yksi mahdollisuus voisi olla järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että ratapihoilla työskentelevä henkilöstömme voisi hoitaa etänä vaihteiden käännön yksityisraiteilla. Heillä on jo nyt käytössään tabletit, ja tämän tapainen ratkaisu toisi lisää tehokkuutta, Tero Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa tieto liikenteen sujuvuudesta ja vaunujen liikkeistä kulkee hyvin jo nyt, mutta operoinnissa tekemistä on mahdollista edelleen parantaa.

Martti Koskinen korostaa yksityisraiteiden osalta turvallisuutta ja kykyä uusiutua.

- Sinällään yksityisraiteiden haltijoiden lukumäärä

06

ei ole ongelma, jos sääntöjä noudatetaan ja huolehditaan turvallisuudesta sekä raiteiden kunnosta. Meillä on selkeät määräykset esimerkiksi raiteiden kunnolle ja niiden tarkastamiselle. Raiteista on tärkeä huolehtia samalla tavalla kuin teollisuus huolehtii koneista ja laitteistaan. Isossa kuvassa yksityisraiteet ovat tärkeä osa sitä kokonaisuutta, joka vaikuttaa logistiikan toimivuuteen ja mahdollisuuteen tarjota teollisuudelle entistä tehokkaampia ratkaisuja.

Yksityisraiteilla tarkoitetaan raidetta, jota Väylävirasto ei hallinnoi ja joka ei kuulu valtion rataverkkoon. Yksityisraiteita on Suomessa noin 1 000 kilometriä ja liityntäkohtia valtion rataverkkoon hieman yli 500 kappaletta. Tyypillisiä yksityisraiteen haltijoita ovat erilaiset teollisuusyritykset, satamat sekä kaupungit ja kunnat. Lähes kaikki valtion rataverkolla kulkevat rautatiekuljetukset käyvät jossakin vaiheessa yksityisraiteella.

ACTION PORT 1/2021

Kauko-ohjattava pelastusrengas tuo avun nopeasti Joskus pitkään jatkuneeseen tarpeeseen voi löytyä hämmästyttävän yksinkertainen ratkaisu. Sellainen on australialainen innovaatio, kauko-ohjattava U Safe-pelastusrengas, joka auttaa pelastamaan veden varaan joutuneita ihmisiä.

I

soissa satamissa korkeat laiturit tekevät käytännössä mahdottomaksi, että veteen pudonnut ihminen pääsisi omin avuin kuivalle maalle. Onnekkaan sattuman ansiosta Kokkolan Satamalla on nyt käytössään apuväline, joka tuo nopeasti avun veteen pudonneelle.

– Viime kesänä olin menossa Mässkäriin kun huomasin viereisen matkustajan katsovan videota, jossa ihmistä pelastettiin vedestä mielenkiintoisella laitteella. Päätin selvittää asiaa tarkemmin koska ajattelin, että laite voisi olla meillä satamassa todella hyödyllinen turvallisuutta parantava apuväline, kertoo satamakapteeni Carita Rönnqvist.

Kävi ilmi, että kyseessä on australialainen U Safe-laite, jota voi kuvailla kauko-ohjattavaksi pelastusrenkaaksi. Pohjoismaissa U Safe-laitteita on käytössä Norjassa, missä sikäläinen rannikkovartiosto auttaa pelastusrenkaan avulla veden varaan joutuneita.

LAITE PAINAA vain 13 kiloa, mutta joystickin avulla kauko-ohjattava U Safe kulkee vakaasti määränpäähänsä kovassakin merenkäynnissä. Sen enimmäisnopeus on 15 kilometriä tunnissa, ja laite on ohjattavissa riippumatta siitä, kummin päin se asettuu veteen heitettäessä.

– Olemme miettineet todella pitkään nopeaa ratkaisua ihmisten pelastamiseen vedestä, ja nyt sellainen löytyi. Saimme oman laitteen joulukuussa, ja ehdimme järjestää satamavalvojille käyttökoulutuksen juuri ennen jäiden tuloa, Rönnqvist kertoo.

Hän jakoi laitteesta uutisen myös LinkedInissä, missä postaus keräsi nopeasti yli 10 000 katsojaa.

– Minuun otettiin yhteyttä monista suomalaisista sekä ruotsalaisista satamista ja kysyttiin, mistä tällai-

sen voi hankkia. Kävi myös ilmi, että meille Kokkolaan toimitettu U Safe oli valmistajan ensimmäinen toimitus Suomeen, ja olemme ensimmäinen satama maailmassa, joka on ottanut laitteen käyttöön. Australialaiset valmistajat kiittivätkin saamastaan näkyvyydestä, jonka ansiosta he ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja.

Laitteeseen voi myös kiinnittää kameran ja hyödyntää sitä laitureiden kuntotarkastuksissa. U Safe on erittäin käyttökelpoinen apuväline öljyntorjunnassakin.

– Öljyvahingoissa on tärkeää toimia nopeasti. Normaalitilanteessa vie aikansa, ennen kuin vene on laskettu vesille ja päästään vetämään öljypuomeja.

Voimme hyödyntää U Safe-laitetta öljyntorjunnassa, jolloin se nopeuttaa merkittävästi puomien saamista paikoilleen, Rönnqvist iloitsee.

- Olemme ensimmäinen satama maailmassa, joka on ottanut laitteen käyttöön.

KUVA: JORMA UUSITALO

Satamakapteeni Carita Rönnqvist ja työnjohtaja Peter Nylund esittelevät kauko-ohjattavaa U Safe -pelastusrengasta.

ACTION PORT 1/2021

07

S

ataman liikennemäärien kehitys näkyy myös lisääntyvänä varastotilan tarpeena. Uusin varasto otettiin käyttöön Kantasatamassa tammikuussa.

– Nyt valmistunutta varastoa käytetään erityisesti kontitettavien kappaletavaroiden varastoimiseen, kertoo Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala.

Kokkolan Satamalla on jatkossa käytössään yhteensä 84 000 neliötä katettua varastotilaa, ja lähes kaikki varastot ovat tullivarastoja.

– Varastokapasiteetin kasvattaminen tukee satamapalveluiden myyntiä. Kokkolan Satama pyrkii investoimaan jatkossakin varastoihin niin, että pystymme tarjoamaan varastotilaa uusille tavaravirroille saman tien, kun asiakkaat sitä tarvitsevat, Roukala painottaa.

Nyt valmistuneen varaston kokonaisvarastointiala on 80x51 metriä. Sen toteutuksessa on maksimoitu tilan käyttö mahdollisimman korkean varastointitehokkuuden saavuttamiseksi.

KUVA: JORMA UUSITALO

Kantasatamaan valmistui uutta varastotilaa

Ensiapukoulutusta Sataman henkilökunnalle K

08

tuu esimerkiksi tapaturma, ensiavun saa mahdollisimman nopeasti. Nyt pidetty koulutus järjestettiin kahdessa ryhmässä ja he, jotka eivät voineet osallistua tähän koulutukseen, käyvät koulutuksen myöhemmin, kertoo Kokkolan Sataman satamakapteeni Carita Rönnqvist.

Kaikille työntekijöille järjestettävän ensiapukoulutuksen lisäksi Kokkolan Satama edellyttää työturvallisuuskorttia jokaiselta työntekijältään, joka työskentelee satamakentillä.

– Muiden tarvittavien korttikoulutusten lisäksi Satamalla on esimerkiksi vaarallisten aineiden VAK-koulutuksia, ja meillä on myös muun muassa säännöllisiä ISPS- ja öljyntorjuntaharjoituksia, Rönnqvist kertoo.

ACTION PORT 1/2021

KUVA: ALEXANDRA HAAPALA

okkolan Satama järjesti helmikuussa EA1-ensiapukoulutuksen koko henkilökunnalleen.

16-tuntisessa koulutuksessa opeteltiin auttamaan ihmisiä tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa.

Koulutuksessa käytiin läpi teorian ja käytännön avulla muun muassa elvytystä, tajuttomalle annettavaa ensiapua, haavojen sitomista, hypotermian ehkäisyä sekä defibrillaattorin käyttöä.

Suomessa yleinen minimivaatimus on, että vähintään 5 prosentilla henkilökunnasta pitää olla voimassa oleva ensiapukoulutus.

– Satamassa tehtävien töiden luonne huomioiden Kokkolan Sataman tavoitteena on, että meillä koko henkilökunta käy ensiapukoulutuksen. Näin varmistetaan, että jos sat-

okkolan satamassa olemme viettäneet vuosien varrella monet vihkiäiset yhdessä juhlapuhujien ja kutsuvieraiden kanssa. Vuosi 2020 oli kuitenkin erilainen.

Ei sillä, etteikö juhlittavaa ja vihittävää olisi riittänyt aina 14 metrin syväväylästä lähtien. Koronapandemian vuoksi isot ja pienet juhlat jouduttiin kuitenkin siirtämään myöhempään ajankohtaan, mutta niiden aika koittaa vielä. Jos pandemiatilanne sallii, väylävihkiäisiä vietämme tämän vuoden syksyllä.

On kuitenkin hyvä kerrata, millaisia asioita Kokkolan Sataman vuoteen mahtui. Positiivista oli tietenkin se, että pandemian aiheuttamasta maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta sataman tavaraliikenteen määrä kasvoi edellisvuodesta. Aluksia satamassa kävi vuoden aikana 597 kappaletta. Kuulumme maan kolmen suurimman yleissataman joukkoon, ja kauttakulkuliikenteessä Kokkolan satama on Suomen toiseksi suurin.

Vuoden 2020 isoin uutinen oli tietenkin Kokkolan 14-metrisen syväväylän ja sataman syventämisen valmistuminen. Lähes saman tien kun uusi kulkusyvyys oli otettu käyttöön, uutta syväystä hyödynsi ensimmäisenä Panamax-alus Tyana, kantavuudeltaan 82 158 tonnia.

KUVA: JORMA UUSITALO

K

KUVA: JORMA UUSITALO

Vuosi, jolloin vihkiäiset siirtyivät

Hyvä uutinen oli sekin, että Kokkolan syväväylällä voidaan hyödyntää myös jatkossa niin sanottua varavettä. Se tarkoittaa, että uudella syväväylällä luotsataan jatkossa 14,2 metrin syväydellä kulkevia aluksia. Tästä kiitos kuuluu Finnpilotille ja heidän luotseilleen. Sataman asiakkaille 14,2 metrin kulkusyväys tuo laivakuljetuksiin entistä enemmän säästöjä.

Väylän ja sataman syventäminen olivat suuruudeltaan myös ainutlaatuinen vesirakentamisen kiertotaloushanke Suomessa. Kaikkiaan töiden aikana ruopattiin 2,3 miljoonaa kuutiota maamassoja, joilla muun muassa rakennettiin lähes 30 hehtaaria uutta satama-aluetta. Vaikka rakentamiseen käytetyt massat saatiin väylän ja sataman ruoppauksista, massojen hyödyntäminen edellytti Kokkolan Satamalta huomattavia taloudellisia panostuksia satamarakenteisiin, kuten penkereisiin.

Paransimme lisäksi sataman palveluvarustusta investoimalla viime vuonna muun muassa varastotiloihin ja nostureihin. Kantasatamaan rakennettua uutta varastoa käytetään erityisesti kontitettavien kappaletavaroiden varastoimiseen. Syväsatamassa modernisoimme perusteellisesti Atlant 2-nosturin, jonka nostokapasiteetti on 40 tonnia. Vuoden alussa otimme lisäksi käyttöön oman LTE-verkon.

Vaikka vihkiäisiä emme voineet harmiksemme pitää, yhdet juhlallisuudet Kokkolan Satama kuitenkin mahdollisti. 7. syyskuuta kokkolalaiset saivat nauttia Kokkolan Satama Oy:n järjestämästä ilotulituksesta Kokkolan kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

KUVA: TEEMU HUJANEN

Varavesi käytössä myös uudella syväväylällä

ACTION PORT 1/2021

09

MINUN TYÖNI ”Jopa on mielenkiintoinen työ. Minähän voisin hakea tuota työpaikkaa”, nauroi satamakapteeni Carita Rönnqvist aviopuolisolleen lukiessaan sanomalehdestä työpaikkailmoitusta, jossa Kokkolan Satama haki uutta henkilöä loppuvuodesta eläkkeelle siirtyvän Rönnqvistin työn jatkajaksi.

C

arita Rönnqvistin haastattelu vahvistaa työpaikkailmoituksen perusteella syntynyttä mielikuvaa; satamakapteenin työ todella pitää sisällään laajan kattauksen vastuullisia osa-alueita, minkä lisäksi työ tarjoaa mahdollisuuden osallistua kansainvälisesti koko toimialan kehittämiseen.

Aluspalveluosaston päällikkönä satamakapteeni vastaa sataman alusliikenteestä, mikä sisältää esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvien asioiden huomioimista.

– Viime kädessä minun vastuullani on laivojen turvallinen saapuminen satamaan. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että laivoilla on käytössään tarvittavat luotsi- ja jäänmurtajapalvelut tai että laiturit vastaavat laivojen tarpeita. Katson asioita nimenomaan laivojen silmin, Rönnqvist kertoo.

Satamakapteenilta vaaditaan merikapteenin koulutusta. Siitä koulutuksesta Rönnqvist valmistui 1998 perämieskoulutuksen jatkoksi. Hän seilasi päällystötehtävissä merillä 20 vuotta, jona aikana Rönnqvist oppi käytännössä monia satamakapteenin työssä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Sellainen taito on vaikkapa lastioppi. Rönnqvistillä on kokemusta niin konttien, hevosten, panssarivaunujen, ralliautojen kuin banaanien ja juurineen lastattujen 30 metriä pitkien puiden kuljettamisesta.

Lastiopista voi olla satamakapteenille hyötyä esimerkiksi silloin, jos laivalle sattuu satamassa jokin onnettomuus.

Satamakapteeni toimii myös sataman turvapäällikkönä. Vastuualueeseen liittyy paljon viranomaisyhteistyötä harjoituksineen muun muassa pelastusviranomaisten, poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen, AVI:n ja ELY-keskuksen kanssa.

– Me noudatamme kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ISPS-säännöstöä, jonka tarkoituksena on lisätä meriturvallisuutta satamissa ja laivoissa. Olemme laatineet esimerkiksi turvallisuussuunnitelman jokaiseen kolmeen satamaosaan, vaarallisten aineiden turvallisuussuunnitelman sekä öljyntorjuntasuunnitelman. Kaikkia suunnitelmia luonnollisesti myös päivitetään säännöllisesti.

KOKKOLAN SATAMAN palvelukseen Carita Rönnqvist tuli liikennepäälliköksi vuonna 2004, josta lähtien hän on ollut myös Sataman johtoryhmän jäsen.

– On ollut aivan mahtavaa seurata näköalapaikalta sataman kehitystä, ja olla mukana esimerkiksi Venäjän transitoliikenteen kasvuun liittyvän logistiikan suunnittelussa. Monet ennätyskahvit olemme vuosien kuluessa juoneet kasvaneiden liikennemäärien kunniaksi. Laivakoot ovat vuosien kuluessa suurentuneet, mikä näkyy omassa työssäni muun muassa siten, että on pitänyt neuvotella laivojen uusista tarpeista ja optimoida resursseja tarpeiden mukaan.

Teknologinen kehitys on ollut nopeaa, ja digitalisaa-

KUVA: JORMA UUSITALO

Satamakapteeni nauttii työnsä monipuolisuudesta

10

ACTION PORT 1/2021

KUVA: KOKKOLAN SATAMA

tio tuo avuksi uudenlaisia palveluita. Kokkolan Sata- sä merenkulkujärjestössä. Sen sijaan, että istuisin vain ma on hakurahtisatamana parhaillaan pilotoimassa Kokkolassa ja lukisin jälkeenpäin lainsäädäntöä kossovellusta, joka tarjoaa eri osapuolille reaaliaikaisen kevista päätöksistä, mieluummin olen vaikuttamassa pääsyn materiaalivirtojen tietoihin. Sovellus tuo te- ennakolta lakien sisältöön. Se on Kokkolan satamanhokkuutta sekä kustannussäästöjä, ja pienentää myös kin etu. kuljetusten ympäristövaikutuksia.

Kansainvälinen toiminta on vienyt satamakap– Yksi ajankohtainen muutos on uusi, N2000-korke- teenin moniin mielenkiintoisiin paikkoihin, kuten usjärjestelmään sidottu syvyystietojen vertaustaso lai- Espanjaan maan puolustusvoimien tutkimuslaboravaväylillä ja merikartoissa. Uudet merikartat otetaan torioon, jossa testattiin 200:n erilaisen potkurimallin käyttöön vaiheittain tästä vuodesta alkaen vuoteen kavitaatioita.

2026 mennessä. Meriveden määrä ei tietenkään muu– Englannissa vierailin satama-altaista koostuneestu miksikään, mutta hakurahtilaivoille tilanne sa laboratoriossa. Siellä testattiin, miten tuuli on haastava, koska käytössä on useita vaikuttaa eri tavoin rakennetuissa satajärjestelmiä. Kokkolaan saapuvien hama-altaissa hiekan ja muiden massojen – Mitä kurahtilaivojen kapteenit on saatakerääntymiseen. aktiivisemmin va ymmärtämään, mikä on meillä Entä millainen Kokkolan Satama käytössä oleva syväys, ja paljonko on työyhteisönä? osallistut eri alus voi sen perusteella ottaa lastia, – Tämä työyhteisö on pieni ja tiifoorumeiden Rönnqvist kertoo. vis, ja aivan mainio. Täällä on tosi toimintaan, sitä hauska olla töissä. Tämä on erityienemmän saat tietoa nen työpaikka myös sen takia, että KANSAINVÄLISYYS tarkoittaa satamakapteenin työssä paljon muutekemistä on leimannut koko ajan ja ainutkertaisia takin, kuin maailmalta Kokkolaan positiivisuus kasvun ja kehittämisen kokemuksia. saapuvia aluksia. Carita Rönnqvist on ansiosta. laajasti mukana kansainvälisissä verkosVapaa-aikanaan Rönnqvist harrastaa toissa oppimassa uutta ja vaikuttamassa merenasuntovuokrausta, ja normaalioloissa vaihtelua kulkua koskevaan lainsäädäntöön. työn lomaan tuovat lisäksi matkat Itävallan Zell am – Mitä aktiivisemmin osallistut eri foorumeiden toi- Seessä sijaitsevalle asunnolle. mintaan, sitä enemmän saat tietoa ja ainutkertaisia – Sitten ovat tietenkin kaksi ihanaa lastenlasta, joikokemuksia. Olen muun muassa ollut hallituksen jäse- den kanssa saan viettää aikaa. Olen myös osaomistanenä International Harbour Masters Association-jär- jana pietarsaarelaisessa Black Sheep-musiikkipubissa, jestössä, jolla on vaikutusvaltaa myös kansainvälises- jossa olen joskus myymässä kiireapulaisena.

Laivakokojen kasvu on vaikuttanut myös satamakapteeni Carita Rönnqvistin työhön.

– Kokkolan sataman voimakas kasvu on hieno menestystarina, sanoo satamakapteeni Carita Rönnqvist.

ACTION PORT 1/2021

11

Effektiv hamninfrastruktur uppnås med gott samarbete

D

å denna ledare skrivs i slutet av mars kan vi äntligen förvänta oss att det sker en vändning till det bättre i coronapandemin då vaccineringarna kommit igång på allvar. Det är ändå skäl att i detta sammanhang kasta en blick bakåt till år 2020 och konstatera att året går till historien som ett speciellt år präglat av coronapandemin. Fastän året var mycket annorlunda var det för Karleby Hamn positivt, till stor del tack vare våra kunder. Trots den svåra globala situationen ökade hamnens totala trafik jämfört med året innan och vi är den tredje största allmänna hamnen i Finland.

För att vi ska ha framgång även i framtiden krävs det att vi kan erbjuda våra kunder de tjänster som de behöver. Ensamma kan vi inte det, utan vi måste också ha pålitliga och långvariga samarbetspartner. I denna tidning presenterar vi en av dem, VR Transpoint, ett erfaret och mångkunnigt logistikföretag som hör till VR Group.

VR Groups verkställande direktör Rolf Jansson poängterar i intervjun som finns på sidan bredvid att en förutsättning för framgång är att hamnen kan erbjuda kunderna som utnyttjar hamnen, en infrastruktur som är färdig då de behöver den. VR Transpoints direktör Martti Koskinen tar för sin del fram den långsiktiga utvecklingen. Han nämner år 2009 då han bekantade sig med Karleby Hamns nya generalplan. I generalplanen skapar man ramarna för utvecklingen och bedömer vad som är möjligt och vad som inte kan göras under de följande tio åren. Nu har vi kommit ungefär halvvägs i förverkligandet av planen. Det betyder att

BILD: ULLA NIKULA

LEDARE

för att vi idag ska kunna dra nytta av en effektiv infrastruktur måste planeringen ha inletts till och med tjugo år tidigare.

Jag har många gånger fått frågan hur Karleby hamn har lyckats bygga en infrastrukturhelhet som betjänar tågtrafikens effektivitet så väl. Mitt svar är att det inte är någon märkligare hemlighet än öppen kommunikation och nära samarbete med VR Transpoint i förening med identifiering av kundernas behov. Lossning och lastning av järnvägsvagnarna har till exempel i alla tre hamndelar lösts i samarbete med VR så att deras önskemål uppfyllts och instruktioner följts.

Djuphamnen i Karleby är ett utmärkt exempel på en effektiv infrastruktur. Vi har kunnat utveckla hamndelen från 1980-talet, medvetna om hur det lönar sig att förverkliga en helhet till vilken hör förutom kajerna bland annat järnvägsspår med vallar, järnvägsvagnar och lager. Fastän Djuphamnen till sin yta är mindre än Stamhamnen är Djuphamnens kapacitet sjufalt större jämfört med Stamhamnen.

Kundbehoven har vi åter kartlagt genom kundenkäter och jag är verkligen glad över de svar vi fått. De utstakar Karleby Hamns framtida utveckling. Jag önskar våra läsare en givande stund med vår kundtidning och en riktigt trevlig väntan på sommaren.

TORBJÖRN WITTING Verkställande direktör Karleby Hamn Ab

VR Groups verkställande direktör Rolf Jansson:

Karleby Hamn är en betydande partner för VR

J

BILD: VR GROUP

ärnvägstrafiken är en väsentlig del av den helhet tack vare vilken Karleby hamn har vuxit till landets tredje största allmänna hamn. Transittrafiken är spjutspetsen och för den har en verksamhetsmodell utvecklats som baserar sig på regelbunden trafik med systemtåg och oavbruten lasthantering.

– Godstrafiken är en betydande del av VR-koncernens verksamhet och genom Karleby hamn går en verkligt stor godsström, konstaterar Rolf Jansson.

Enligt honom är den konkurrenskraftiga helheten resultatet av ett samarbete som går igenom hela värdekedjan, till vilken hör såväl VR och Karleby Hamn som hamnoperatörerna och Farledsverket.

TACK VAR DETTA kan kunderna idag erbjudas fungerande och effektiva helhetskoncept. Jansson nämner som ett gott exempel på Karleby Hamns investeringar tippanordningen för järnvägsvagnar som

12

då det begav sig var en riskinvestering som gjordes med tanke på kundernas kommande behov.

– För att få nya godsströmmar måste det finnas infrastrukturella förutsättningar. Karlebys 14-meters djupfarled är en investering som förbättrar konkurrenskraften och ökar kostnadseffektiviteten. Man bör minnas att industrins godsströmmar är mer eller mindre cykliska, dvs att alla år inte är lika varandra. Men ändå måste kapaciteten vara på sådan nivå att den motsvarar behoven även under toppår.

Rolf Jansson betonar också den strategiska betydelsen av järnvägsinvesteringar. Speciellt belåten är han med Farledsverkets projekt som innebär att bandelen mellan Ylivieska och Idensalmi elektrifieras. Elektrifieringen ökar transportkapaciteten och förbättrar järnvägstransporternas kostnadseffektivitet, och därmed industrins konkurrenskraft. Dessutom är ellokdrift en miljövänlig lösning.

ACTION PORT 1/2021

BILD: TOMI HIRVINEN

BILD: VR GROUP

Framgång når man i samarbete V

R Transpoints direktör Martti Koskinen säger att i VR Transpoints strategiska planering är Karleby klart en rutt till och från Finland, vare sig det är frågan om den inhemska industrins transporter eller transittrafiken.

Koskinen arbetade tidigare som försäljnings- och marknadsföringsdirektör vid VR Transpoint.

– Tonnen och omsättningen som går genom Karleby var betydande redan 2009 och därför var Karleby Hamn och Rauanheimo bland de första företag som jag bekantade mig med i mitt dåvarande jobb.

Sedan Koskinen övergått till att leda VR Transpoint har Tero Kosonen övertagit hans jobb som försäljnings- och marknadsföringsdirektör. Veckan efter intervjun meddelade hamnoperatören Rauanheimo att Tero Kosonen har valts till ny verkställande direktör för Rauaheimo med början från 1.6.2021.

UTVECKLINGEN AV KARLEBY HAMN beskrivs av Martti Koskinen och Tero Kosonen som långsiktig och djärv.

– Hamnen har verkligen utvecklats kraftigt. Karleby Hamn lade 2009 upp en ambitiös vision, och nu då man kan se de steg som tagits efter det var de en beundransvärd prestation. Man ha vågat ha djärva

visioner och sedan har visionerna förts vidare, säger Koskinen.

Han berömmer också Karleby Hamns beredskap till ett öppet samarbete.

– Kontakt till oss har alltid tagits från Karlebys sida för att be om vår åsikt om investeringarna.

FÖRSÄLJNINGSARBETET är förstås lättare då infrastrukturen är i ordning. Hur mycket gods som rör sig på järnväg beror i sista hand på den inhemska industrins utveckling och investeringar samt på i vilken omfattning man lyckas få transittrafik från Ryssland.

– Då VR Transpoint styr resurser beaktas naturligtvis hur långt det är möjligt vilken potential infrastrukturens effektivitet kan erbjuda. Detta gäller till exempel hanteringen av de långa tågsätten i trafiken på Ryssland och placeringen av det nyaste järnvägsmaterialet på ifrågavarande rutt, fortsätter Tero Kosonen.

Och vilka hälsningar vill de intervjuade sända till Karleby Hamn?

– Med samarbete och satsning på strategisk långsiktighet har man fått tillstånd goda resultat. Bobollsfolket i Södra Österbotten talar om idrottshuvud, och det lönar det sig för Karleby Hamn att även i fortsättningen sätta sin tillit till.

Nytt lagerutrymme blev färdigt i Stamhamnen

Ö

kningen av godsmängderna i hamnen syns också i ökat behov av lagerutrymmen. Den nyaste lagerbyggnaden togs i bruk i Stamhamnen i januari.

– Lagret som nu blev färdigt ska användas speciellt för förvaring av styckegods som containeriseras, berättar Karleby Hamns utvecklingschef Jyrki Roukala.

Karleby hamn kommer framöver att ha sammanlagt 84 000 m2 lagerutrymmen till sitt förfogande, och nästan alla lager är tullager.

– Lagerkapacitetens ökning stöder försäljningen av hamntjänsterna. Karleby Hamn strävar efter att även i fortsättningen investera i lager så att vi genast då kunderna behöver det, kan erbjuda lagerutrymme för nya godsströmmar, poängterar Roukala.

Lagerbyggnaden som nu står färdig har en total lageryta på 80 x 51 m, lite över 4 000 m2. I utförandet har utnyttjandet av utrymmet maximerats för att en så hög lagereffektivitet som möjligt ska uppnås.

ACTION PORT 1/2021

13