Satakunta Business Campus, hankeraportti 2013

Satakunta Business Campus on aktiivisten ja ennakkoluulottomien yritysten toimiva verkosto, jossa tieto liikkuu ja kehittyy liikkuessaan.

Tapio Tolsa SBC-johtoryhmän puheenjohtaja Henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Technip Offshore Finland Oy

Työhyvinvoinnin teemaverkosto

4

RKW Finland Oy

5

Elinar Oy Ltd.

6

Porin Elementtitehdas Oy

7

SBC-TEAT -koulutuksesta rutkasti hyötyä Boliden Harjavalta Oy:lle

8

Lean Management

10

11

Technip Offshore Finland Oy

Työhyvinvoinnin koulutusohjelma

12

13

Porin Lääkäritalo Oy

SBC aikajanalla

14

Projektin summaus

17

Osaamisen johtamista yritysverkostossa – Satakunta Business Campus –hankeraportti 2013 • Tuottanut: Prizztech Oy • Haastattelut: Viestintäpalvelu Juha Syrjä • Ulkoasu ja taitto: Staart Oy • Valokuvat: Lauri Tyrvänen, Prizztech Oy • Paperi: Cyclus Offset (100 % kierrätyskuidusta valmistettu) • Osaamisen johtamista yritysverkostossa – Satakunta Business Campus –hanke oli Prizztech Oy:n koordinoima hanke ajalla 25.11.2009-31.5.2013. Hanke sai ESR-osarahoitusta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

Vuoden 2008 lopulla perustettu Satakunta Business Campus on ollut menestystarina alusta alkaen.

PÄÄKIRJOITUS: Tapio Tolsa, SBC-johtoryhmän puheenjohtaja /

Henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Technip Offshore Finland Oy

N

eljän perustajayrityksen verkosto loi pohjan toimivalle yhteistyölle yhdessä Prizztechin kanssa. Prizztech on toiminut ansiokkaasti verkoston koordinoijana, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat olleet vahvoja taustavaikuttajia.

Matkan varrella SBC-verkostoon on liittynyt kuusi uutta yritystä. Yhdessä perustajayritysten kanssa ne pyrkivät aktiivisesti löytämään uusia ja innovatiivisia tapoja kehittää yritysten henkilöstön osaamista erilaisilla koulutuksilla, tietoa avoimesti jakamalla ja toisilta oppimalla.

Yksi SBC-toiminnan tärkeimmistä erityispiirteistä on yritysten välillä vallitseva avoimuus ja luottamus.

Toimialasta riippumatta ovat niin arjen haasteet kuin vaativammatkin yrityselämän ongelmat hyvin samanlaisia. Aina ei siis tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan hankittuja kokemuksia jakamalla ja niistä oppimalla tapahtuu oikeanlaista ja toivottua jatkuvaa parantamista.

SBC-verkoston toiminta perustuu yhteisiin tarpeisiin ja suunnitelmiin. Verkostolla on yhteisesti sovitut toimintatavat, jotka on pyritty saamaan mahdollisimman helpoiksi, jotta ne eivät kuormittaisi yritysten normaalia toimintaa. Verkostotyöskentelyn kautta olemme kyenneet toimimaan erittäin kustannustehokkaasti, koska kustannukset jakautuvat usean yrityksen kesken.

2

Ennakkoluulottomien yritysten verkosto SBC-verkoston toimintaa ohjaa verkoston yritysten henkilöstövastuullisista johtajista koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti arvioimaan aikaansaannoksia ja asettamaan tavoitteita tuleviin haasteisiin. Vuonna 2012 johtoryhmä kokoontui viidesti, ja sama rytmi jatkuu vastaisuudessakin.

Vuonna 2012 toimintaan osallistui yli 200 henkilöä yli 50 yrityksestä eri puolilta Satakuntaa. Järjestimme neljä seminaaria, pitkiä koulutusohjelmia alkoi yksi ja lyhyitä koulutuksia järjestettiin kolme. Yritysten tarpeiden pohjalta muokattu Tekniikan erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus on erinomainen esimerkki koulutuksesta, jossa yhdistyvät yhteiset tavoitteet, korkea laatu ja toisilta oppiminen. Viime vuonna SBC-TEAT -koulutuksesta valmistui yksi ryhmä ja kaksi uutta SBC-TEAT -ryhmää aloitti toimintansa.

Kaiken kaikkiaan SBC-verkostossa toimiminen perustuu konkreettisiin ajankohtaisiin tarpeisiin ja avoimesta yhteistyöstä, hyvästä johtamisesta sekä yhteisistä onnistumisista rakentuvaan yritysten väliseen aitoon kumppanuuteen. Näiden tekijöiden avulla olemme saavuttaneet yhdessä enemmän. SBC on aktiivisten ja ennakkoluulottomien yritysten toimiva verkosto, jossa tieto liikkuu ja kehittyy liikkuessaan.

3

Oy d an nl Fi W RK VA : KU

Toisilta oppimisen foorumi Työhyvinvoinnin teemaverkoston jäsen: RKW Finland Oy

Työhyvinvoinnin teemaverkostosta ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseen toisilta oppien SBC-työhyvinvoinnin teemaverkoston toiminta käynnistyi vappuaattona 2010. Se syntyi yritysten tarpeeseen vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia haastavistakin työhyvinvointiasioista toisten saman alueen yritysten kanssa.

Verkostossa käsitellään yritysten arjen haasteista ja onnistumisista nousevia työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Tapaamisten teemoina on ollut mm. henkilöstötuottavuus, ikäjohtaminen, alaistaidot, varhaisen tuen malli ja johtaminen kansainvälisessä organisaatiossa.

Teemaverkoston toimintakausi on syksystä kevääseen ja kauden aikana tavataan säännöllisesti joka toinen kuukausi. Teemaverkostoon on osallistunut johtoa ja henkilöstöhallinnon edustajia useista erikokoisista satakuntalaisyrityksistä.

Teemaverkosto on toiminut eri kausilla eri tavoilla etsien parasta tapaansa. Tapaamisissa on hyödynnetty ulkopuolisia asiantuntijoita ja käytetty osallistavia ryhmätyömenetelmiä.

Useamman toimintakauden jälkeen ryhmän jäsenet tuntevat toisensa jo niin hyvin, että keskustelua syntyy luontevasti myös ilman ulkopuolista ohjausta.

Keskusteluja leimaa avoimuus ja luottamus.

Tapaamisille on sovittu aina kauden alussa pelisäännöt, jotka ryhmä on hyväksynyt. Jokainen jakaa aktiivisesti kokemuksiaan, toisten näkemyksiä kunnioitetaan ja tapaamisissa keskustellut asiat jäävät ainoastaan ryhmän tietoon. Ryhmä kokoontuu vuorotellen kunkin mukana olevan yrityksen tiloissa ja tapaamisten ohella tutustutaan siis samalla näiden yritysten toimintaan.

4

R

KW Finland Oy on ollut mukana SBC:n Työhyvinvoinnin teemaverkoston toiminnassa alusta alkaen. Aluksi verkoston toimintaan osallistui silloinen toimitusjohtaja, sittemmin mukaan tuli yrityksen hallintopäällikkö Sirpa Santaharju.

– Teemaverkosto on ollut minulle etenkin toisilta oppimisen foorumi. Tapaamisissa ja keskusteluissa olen saanut kokeneemmilta HR-kollegoilta paljon hyviä ohjeita ja vinkkejä, miten tunnistaa ongelmia ja käsitellä haastavia tilanteita. Yritysten edustajat ovat avoimia ja kokemuksia vaihdetaan vaikeistakin asioista, Sirpa Santaharju kertoo.

Tilaisuuksissa on ollut vaihtelevia teemoja ja usein myös alan asiantuntijoita alustamassa.

– Esimerkiksi tulevaisuustutkija Ilkka Halavan näkemykset siitä, miten työelämän kulttuurivallankumous on jo alkanut uuden sukupolven tullessa mukaan työelämään, sai meidät keskustelemaan,

on toki, että alle 25-vuotiaat ovat antaneet parhaimmat arvosanat, Sirpa Santaharju sanoo.

– Viimeisimmässä tilaisuudessa käsittelimme Marko Kestin johdolla työhyvinvoinnin merkitystä henkilöstötuottavuuden näkövinkkelistä. Käytimme omaa yritystämme esimerkkinä, kun yhdessä laskimme, paljonko eri työhyvinvoinnin osa-alueisiin satsaamalla voitaisiin parantaa tuottavuutta. Liian usein henkilöstö nähdään kulueränä. Tosiasiassa kyseessä on pitkällä tähtäimellä sijoitus, jonka tuottoa voidaan parantaa satsaamalla henkilöstön kehittämiseen ja samalla vähentää kaikenlaista sähläystä

miten tärkeää yrityksen on muuttua ajassa. Tämän päivän kaksi- ja kolmekymppiset arvostavat työelämän joustavuutta, työtehtävien vaihtelevuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Nämä vaatimukset asettavat monet yritykset miettimään uusia toimintamalleja.

Näin myös meillä.

organisaatioissa.

– Työhyvinvointiin panostamisesta hyötyvät kaikki. Työntekijän on mukava mennä töihin, kun hän kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Tämä tukee myös hänen omaa elämänhallintaansa. Yrityksen kannalta työhyvinvointi näkyy tuottavuudessa ja laadussa. Sairastavuus vähenee, työurat pitenevät ja kansantalous hyötyy tästä pienempinä eläkekuluina sekä yleisen kansanterveyden parantumisena.

Uskoisin, että näillä eväillä yrityksemme pystyy jatkossakin turvaamaan lähes 190 henkilön työpaikan Porissa, sanoo RKW Finland Oy:n hallintopäällikkö Sirpa Santaharju.

Kaikki hyötyvät – Eräs luennoitsija kuvasi, että työyhteisötaidot ovat kuin vetoketju – toimivat vain, kun molemmat osapuolet toimivat yhdessä saumattomasti. Teollisuudessahan TTL:n Työelämäbarometrin mukaan työelämän laatu koetaan kaikkein alhaisimmaksi. Ilahduttavaa

5

Runsaasti kiinnostavia ideoita Työhyvinvoinnin teemaverkoston jäsen: Elinar Oy Ltd.

– Työhyvinvointi on ollut meille jo pitkään hyvin tärkeä arvo. Lähdin mukaan SBC:n Työhyvinvoinnin teemaverkostoon tavoitteenani työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen, sanoo Elinar Oy Ltd:n hallituksen puheenjohtaja Elina Juntunen.

Porilainen Elinar on vuonna 1994 perustettu, IBM-sisällönhallintaratkaisuihin ja sosiaaliseen sisällönhallintaan erikoistunut ohjelmistoyritys. Elinar on viime vuosina kasvanut reippaasti ja sillä on myyntikonttori Helsingissä sekä sivuliikkeet Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden 2012 liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on tällä hetkellä 26.

– Liityin työhyvinvoinnin teemaverkostoon syksyllä 2010, jotta saisin hyviä ideoita ja kuulisin muiden yritysten hyviksi osoittautuneista käytännöistä. Kaikilla meillä on omissa yrityksissämme tietyt normikäytännöt, ja uusien ajatusten saaminen muualta on aina tervetullutta, sanoo viime helmikuussa toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Elina Juntunen, toinen Elinarin perustajaosakkaista.

Avointa ja luottamuksellista – Keskusteluissa on tullut paljon uusia ideoita ja kokemuksia on vaihdettu vilkkaasti. Oikein hyvä vertaisryhmä! Vaikka me eri alojen ihmiset teemme ihan erityyppistä työtä, niin ihmisten välinen dynamiikka on kuitenkin hyvin samankaltaista.

Monien muiden teemaverkostoon osallistuneiden tavoin Elina Juntunen kehuu ryhmänsä avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä.

– Koska olemme eri toimialoilta emmekä kilpaile keskenämme, luottamuksellisuus toimii siitäkin syystä erittäin hyvin.

Entä millä tavalla verkoston toimintaa voisi entisestään parantaa?

– Ehkä suunnitelmallisuutta voisi vielä hiukan lisätä.

Hieman enemmän voisi etukäteen pohtia, mikä aihe aiotaan milloinkin nostaa esille. Mutta tärkeintä ja antoisinta on kuitenkin vapaamuotoinen keskustelu, liian tiukkaa teemoittelua ei sovi olla, Elina Juntunen muistuttaa.

6

Erittäin hyviä vertaiskeskusteluja Työhyvinvoinnin teemaverkoston jäsen: Porin Elementtitehdas Oy

– Kun minulle aikanaan esiteltiin ideaa SBC:n Työhyvinvoinnin teemaverkostosta, innostuin siitä heti. Pidin hyvänä ideana päästä keskustelemaan muiden alojen yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien ihmisten kanssa.

Noin muistelee teemaverkostoon mukaan lähtemistään Niko Lindroos. Hän on toinen vuonna 1997 perustetun ja keväällä 2013 kolmisenkymmentä henkeä työllistävän Porin Elementtitehdas Oy:n omistajista.

– Olemme käyneet erittäin hyviä vertaiskeskusteluja.

Vaikka olemme aivan eri alojen ihmisiä, yhteisiä intressejä on löytynyt yllättävän paljon. Monet keskustelut ovat käsitelleet muun muassa omaa jaksamista, henkilöjohtamista ja jatkuvia muutoksia. Painiskelemme hyvin samanlaisten ongelmien kanssa, Niko Lindroos kertoo.

Viime vuonna noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon tehnyttä ”kahden perheen perheyritystä” Jaakko Virtasen kanssa johtava Lindroos kiittelee vuolaasti verkoston antia.

– Meillä on ollut suurin piirtein sama ryhmä kasassa jo yli kaksi vuotta, joten olemme oppineet tuntemaan toisemme.

Siinä on ehtinyt syntyä vakaa luottamus ja olemme voineet puhua hyvinkin avoimesti – niin henkilökohtaisista kuin yritystemme asioista. Pelisäännöt ryhmän kesken ovat selvät ja tapaamisissa on ihan oikeasti nostettu kissaa pöydälle.

– Myös vierailut toistemme yrityksissä ovat olleet antoisia ja osaltaan lisänneet porukan yhteenkuuluvuutta. Samalla aaltopituudella ollaan.

Toivottavasti syksyllä jatketaan Mitkä teemat ovat olleet kaikkein antoisimpia?

– Kaikkein merkittävimmät aiheet ovat liittyneet itsensä ja samalla koko organisaation kehittämiseen. Eli millä tavalla voitaisiin henkilöstön johtamisen kautta kehittää yritystä ja ehkä isommassa mittakaavassa koko toimialaa. Olen kuullut monista erilaisista kehityshankeideoista, joita muut ovat toteuttaneet. Totta kai olen yrittänyt parhaani mukaan jakaa myös omia ideoitani ja kokemuksiani.

– Toivon, että voimme jatkaa tapaamisia ja keskusteluja syksyllä. Paljon on noussut taas uusia aiheita, joita olisi mukavaa porukalla käsitellä, Niko Lindroos sanoo.

7

SBC-TEAT -koulutuksesta rutkasti hyötyä Boliden Harjavalta Oy:lle – Tekniikan erikoisammattitutkintoon johtava koulutus on ollut kaikilla mittareilla mitattuna oikea ratkaisu yhtiömme tämänhetkiseen henkilöstötilanteeseen, sanoo Boliden Harjavalta Oy:n henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen.

Yhtiön sisäinen eläkepoistuma etenkin toimihenkilöpuolella on Salmisen mukaan ollut jo pitkään korkea. Tarve uusien esimiesten rekrytointiin on kasvanut.

– Varsinkin tuotannon työnjohtoportaan eläköitymisennusteet näyttävät vielä tälläkin hetkellä siltä, että tilanne ilman korjaavia toimenpiteitä muuttuu osaamisvajeen takia tuotanto-osastoilla haasteelliseksi. Esimiestehtävien vaatimat tiedot ja taidot edellyttävät näillä osastoilla pitkän perehdytyksen prosesseihin ja muihin toimintoihin, Salminen kertoo.

Positiivista palautetta

Edellä mainituista syistä Boliden Harjavalta päätti yhdessä Satakunta Business Campuksen kanssa kartoittaa koulutusvaihtoehtoja. Tiedossa oli, että vastaavia tarpeita saattaisi olla muillakin alueen yri-

Koulutus saatiin räätälöityä kaikkien yritysten hyväksymäksi kokonaisuudeksi syksyllä 2009 ja koulutus alkoi tammikuussa 2010. Viisi Bolidenin työntekijää aloitti opiskelunsa ja he kaikki ovat nyt valmistuneet.

Osa heistä on jo siirtynyt eri osastoille työnjohtotehtäviin.

– Opiskelijoilta ja tuotannon johdolta saamamme palaute koulutusohjelmasta on ollut kauttaaltaan positiivista ja TEAT-opiskelijoihin on suhtauduttu myönteisesti.

Myönteisestä palautteesta kertoo se, että vuoden 2012 lopussa aloittaneeseen SBC-TEAT3-ryhmään oli hakijoita moninkertainen määrä Bolidenille varattuun kiintiöön nähden. Viime vaiheessa mukana

tyksillä. Kartoitusten tuloksena päätettiin käynnistää esimiesosaamiseen tähtäävä, oppisopimuskoulutuksena järjestettävä SBC-TEAT-koulutus.

– Laadimme koulutusohjelman yhdessä muiden SBC-verkostoon kuuluvien yritysten kanssa. Koulutuksen pääpaino asetettiin ihmisten johtamiseen sekä talousasioiden ja kustannustehokkuuteen vaikuttavien asioiden ymmärtämiseen. Opinto-ohjelmaa täydennettiin osioilla esimiehen työturvallisuusvastuusta, yrityksen liiketoimintaympäristöstä, viestinnästä, projektien hallinnasta ja monesta muusta teolliseen toimintaan liittyvästä olennaisesta osa-alueesta.

olleille hakijoille tehtiinkin haastattelujen lisäksi soveltuvuustestit. SBC-TEAT3-ryhmässä aloitti kolme opiskelijaa. Tavoitteena tämänkin ryhmän koulutuksessa on esimiesvalmiuksien saaminen.

– Kaiken kaikkiaan SBC-TEAT-ryhmien koulutusohjelmat on Bolidenilla nähty tehokkaaksi keinoksi kouluttaa uusia esimiehiä tuotannon ja muun organisaation tarpeisiin. Koulutuksen parasta antia ovat olleet verkostoyritysten tarpeisiin laaditut, pitkälle räätälöidyt koulutussuunnitelmat ja tiivis yhteistyö verkoston yritysten välillä, henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen sanoo.

Sujuvaa SBC-yhteistyötä

8

– Lisäksi koulutusohjelman yhdeksi avainosioksi määriteltiin niin sanottu opinkierto. Opiskelija on kaksi–kolme päivää toisessa SBC-verkoston yrityksessä oppimassa parhaita käytäntöjä yrityksen asiantuntijoiden opastuksella. Kenttäharjoitteluun kuuluu myös esimiesharjoittelujakso omassa yrityksessä.

Opinkierrolla tutustutaan työtehtäviin toisessa yrityksessä

KUVASSA henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen ja henkilöstöjohtaja Anu Vartiainen

Opinkierrosta sanottua: ”Asenne työturvallisuutta kohtaan muuttui opinkierron ansiosta. Koin aiemmin, että työnantajani ’vouhottaa’ liikaa asiasta ja estää työn tekoa. Opinkiertoyrityksen selkeät toimintatavat auttoivat ymmärtämään turvallisuusasioiden tärkeyden.”

SBC-TEAT2-opiskelija

”Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon yrityksessä on panostettu turvallisuuteen ja miten laaja organisaatio tämän takana toimii.”

SBC-TEAT1-opiskelija

Opinkierto on SBC:ssä olennainen osa Tekniikan erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Opinkierrossa opiskelija perehtyy kaksi tai kolme päivää työnjohtajan tehtäviin toisessa verkoston yrityksessä. Opinkierto on ohjattu prosessi, jossa lähettävässä yrityksessä määritellään etukäteen tavoitteet Opinkierrolle ja tutustutaan vastaanottavaan yritykseen.

Opinkierrolle lähtijä tapaa ennen varsinaista vierailua vastaanottajansa kohdeyrityksessä.

Kaikkien osapuolten kanssa käydään läpi, millainen on vierailupäivien aikataulu ja mitä Opinkierrolla tavoitellaan. Kun Opinkierto on ajankohtainen, voidaan päivät käyttää aidosti työtehtäviin ja yrityksen käytäntöihin tutustumiseen. Opiskelijat kirjoittavat Opinkierrostaan jälkikäteen raportin, jossa he kertovat, mitä he oppivat vierailun aikana ja millaisia kehittämisideoita heille syntyi vietäväksi omaan yritykseen.

9

Technip sai SBC:n Lean-koulutuksesta mojovan alkusysäyksen – Toimin aikaisemmin DYNO Industrier -konsernissa.

Tiedättehän tuon yhtiön, joka valmistaa Alfred Nobelin sattumalta keksimää räjähdysainetta – dynamiittia. Yön aikana labran pöydälle valunut nestemäinen nitroglyseriini oli imeytynyt saveen ja aamulla sotkua siivotessaan herra Nobelilta pääsi ”Heureka!” Siinä se oli, turvallinen olomuoto, helppo annostella, käsitellä ja varastoida, kertoilee Quality Assurance Manager ja BE Coordinator Janne Mörönen Technip Offshore Finland Oy:stä.

Mörönen muistuttaa, että suuret oivallukset ovat pienestä kiinni ja sattuma korjaa satoa. Technip Offshore Finland -konsernissa lanseerattu Business Excellence, Lean Six Sigma -ohjelma alkoi sattumoisin samanaikaisesti SBC:n aloittaman Lean-koulutusohjelman kanssa. Mörönen ja kumppanit päättivät yhdistää nämä kaksi ohjelmaa ja päätyivät Technipille räätälöityyn kolmepäiväiseen pilot-koulutusohjelmaan.

– Konsernin lähestymistapa oli ylhäältä johdettu

Lean Management tuo tehokkuutta tuotantoon Lean Management -johtamisfilosofia ja sen mukainen tuotannon kehittäminen tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi puhuttaa Satakunnassakin useita yrityksiä.

Johtamisfilosofian taustalla on Toyotan autotehtaan menestystarina. Lean-ajattelu keskittyy seitsemän erilaisen hukan – tuottamattoman toiminnon – poistamiseen. Näin pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja.

Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan oikein. Arvoa tuottamattomia toimintoja tuotantoketjussa ovat muun muassa kuljetukset, varastot, turha liike, odottelu, ylituotanto, yliprosessointi ja viallinen tuote.

Satakunta Business Campus on lähtenyt etsimään tapoja tutustua Leanin sisältöön ja toteuttaa Leanin ajatuksia jäsenyrityksissään.

SBC:n järjestämän Lean Management -peruskoulutuksen yhteydessä on tehty benchmarking-vierailuja satakuntalaisissa yrityksissä, jotka toteuttavat Leanin oppeja toiminnassaan.

Syksyn 2012 Lean-koulutuksen aikana päästiin näkemään, kuinka Leanin ajatuksia on viety käytäntöön Puustelli Oy:n keittiökalustetuotannossa Harjavallassa ja kuparipuolituotteita valmistavassa Luvata Pori Oy:ssä. Yritykset avasivat ryhmälle ovensa ja kertoivat, miten Lean Managementin käyttöönottoprojektiin on lähdetty, mitä se on vaatinut ja mitä hyötyjä sillä on saavutettu.

ohjelma. Tätä täydentämään SBC:n ohjelma suunnattiin toimivalle työnjohdolle, sinne missä tuotteen arvoa asiakkaalle lisätään. Koulutuksen ensimmäinen päivä paljasti osallistujista aivan uskomattomia voimavaroja yrityksen toiminnan kehittämiseksi.

Aamuinen epäuskoisuus vaihtui voiton varmuudeksi, jonka kruunasi vierailupäivä Puustellilla ja Luvatalla, joissa Leania on toteutettu jo vuosia. Kolmantena päivänä tehtiin itse parannuksia omassa työympäristössä. Quick Wins -käsite konkretisoitui.

Homma helpottuu ja harmitus vähenee – Aina, jos milloinkaan, ei pidä aloittaa suurimmasta työnkulkua haittaavasta ongelmasta. Pikavoitot syntyvät pienistä jutuista, homma helpottuu, harmitus vähenee ja työ muuttuu mielekkäämmäksi.

Samalla tulee opittua, miten parannukset saadaan tehtyä. Tieto lisää tuskaa, jos ei ole kykyä soveltaa sitä. Nyt saimme hankittua keinoja oma-aloitteiseen tuskan vähentämiseen. Tuska vähenee kummasti, kun päivittäistä sähläystä saadaan pienennettyä, Mörönen sanoo.

SBC:n pilot-hankkeesta saadut kokemukset hyödynnettiin koulutusmateriaalin parannuksiin seuraaville neljälle työnjohto- ja suunnitteluesimiesten ryhmälle. Näitä seurasivat vielä parannushankkeiden vetäjille suunnatut koulutusryhmät.

– Organisaation peruskoulutus Lean 5S - ja Six Sigma -asioihin on nyt hankittu. Pienempiä ja isompia kehityshankkeita on aloitettu ja ensimmäisiä saatettu valmiiksi asti. Tulokset ovat olleet lupaavia ja innostavia, merkittäviä parannuksia ja kustannussäästöjä on saavutettu. Kilpailukyvyn tehostaminen on alkanut!

– Jos herra Nobel olisi mennyt turvallisuusarvot edellä ja soveltanut 5S-periaatteita labraansa, koko dynamiitti olisi saattanut jäädä keksimättä.

Paradoksaalista? Ei, kyseessä ei suinkaan ole vastakkainasettelu, vaan suunnitelmallinen lähestyminen.

Aivan varmasti dynamiitti olisi tullut keksittyä tämän päivän turvallisuuskulttuurin arvomaailmassa ja todennäköisesti pienemmin riskein sekä nopeammin, Janne Mörönen tuumaa.

KUVASSA Quality Assurance Manager ja BE Coordinator Janne Mörönen

10

11

Yritysten avainhenkilöt työhyvinvointia oppimassa Työhyvinvointia yritysten avainhenkilöille -koulutusohjelma syntyi yritysten tarpeesta lisätä avainhenkilöidensä osaamista työhyvinvointiasioissa. Koulutus suunnattiin yritysten työsuojelu- ja luottamushenkilöille sekä muille, joiden työnkuvaan työhyvinvointiasioiden kehittäminen yrityksissä kuuluu. Koulutusohjelma järjestettiin SBC- ja Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma (Valid) -hankkeiden yhteistyönä.

Koulutusohjelman aikana työhyvinvointiin paneutui 17 henkilöä kahdeksasta erikokoisesta ja eri toimialan yrityksestä. Asiantuntijoina lähipäivissä toimivat Suomen johtavat työhyvinvoinnin tutkijat ja kouluttajat, kuten professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta ja Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta.

Koulutus alkoi joulukuussa 2012 järjestetyllä, kaikille avoimella Työhyvinvointikulttuuri työpaikalle -seminaarilla, jossa puhuivat Turun yliopiston työhyvinvoinnin asiantuntijat. Puoli vuotta kestänyt ohjelma sisälsi seitsemän lähipäivää ja yrityskohtaisen kehittämistehtävän, joka jokaisen osallistujan piti toteuttaa pienryhmässä omalla työpaikallaan.

Kehittämistehtävän ajatuksena oli viedä koulutusohjelmassa opittua nopeasti käytäntöön ja kehittää oman työpaikan työhyvinvointikäytäntöjä. Tehtävän toteutus esiteltiin myös muille koulutusohjelman osallistujille ja näin kaikki saivat monta valmista kehitysideaa mukaan vietäväksi.

Yhtenä osana koulutusohjelmaa käytiin benchmarking-vierailulla Tampereella. Siellä tutustuttiin Great Place to Work -kisassa hyvin pärjänneiden Ikean ja Suominen Joustopakkaukset Oy:n erinomaisiin työhyvinvointikäytäntöihin.

12

Monipuolinen tietopaketti työhyvinvoinnista – Tärkeä osa työtäni Porin Lääkäritalon työhyvinvoinnin asiantuntijana on pysytellä ajan tasalla työelämässä tapahtuvista muutoksista. Satakunta Business Campus -yritysverkoston järjestämä Työhyvinvointia yritysten avainhenkilöille -koulutuspaketti antoi erinomaisen mahdollisuuden päivittää työhyvinvointiin liittyviä asioita, kiittelee yhteyspäällikkö ja työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Äijälä Porin Lääkäritalo Oy:stä.

– Koulutuspäivät tarjosivat monipuolista tietoa muun muassa työyhteisötaidoista ja työelämän muutoksista. Koulutukseen sisältynyt omalle työpaikalle tehty kehittämistehtävä konkretisoi koulutuksen todellisen hyödyn, Tiina Äijälä sanoo.

Porin Lääkäritalon työterveyshuolto tekee pitkäjänteistä yhteistyötä asiakasyritysten työhyvinvointiasioissa. Vuosien kokemus yritysmaailman haasteista ja tarpeista on auttanut työterveyshuoltopalvelujen kehittämisessä entistä asiakaskeskeisemmäksi.

– Työhyvinvoinnin asiantuntijana teen tiivistä yhteistyötä työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -fysioterapeuttien, -psykologin sekä työhyvinvointikentän asiantuntijaverkoston kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen asiakasyrityksissämme edellyttää monipuolista osaamista, jotta voimme tukea yritysten kehitystyötä mahdollisimman vaikuttavalla tavalla, Tiina Äijälä kertoo

Koulutusohjelman kohokohdat Jotta Porin Lääkäritalo pystyy tarjoamaan omille asiakasyrityksilleen ajantasaista tietoa työelämään liittyvistä asioista, on ajan hermolla pysyminen ehdottoman tärkeää.

– SBC:n koulutusohjelma omassa kaupungissa antoi mahdollisuuden päivittää aiheeseen liittyviä tietoja. Koulutusohjelman kohokohta oli benchmarking-vierailu Tampereella. Vierailimme Ikeassa ja Suominen Joustopakkaukset Oy:ssä, joissa työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät kysymykset on otettu monipuolisesti huomioon. Vierailulla saimme taskuumme konkreettisia ajatuksia ja vinkkejä siitä, miten työhyvinvointiasioita voidaan huomioida jokapäiväisessä työssä.

– Olen osallistunut moneen Prizztechin järjestämään koulutuspäivään, ja kaikkien anti on ollut erittäin hyvä. Kouluttajina on aina ollut alansa asiantuntijoita, mikä on tuonut itselleni todellista hyötyä Porin Lääkäritalon asiantuntijaverkoston kehittämiseen. Työelämän tarpeita kuunnellen koulutuspäivistä ja niiden aiheista saadaan mielenkiintoisia sekä tarpeita vastaavia. Näin kuulijat saavat paljon konkreettisia asioita vietäviksi omille työpaikoilleen, Tiina Äijälä sanoo.

13

SBC-toimintaa

04/2011: Lean Management -koulutus

03/2010: seminaari

04/2011: seminaari

Pekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

Tony Dunderfelt: Ilo työyhteisön voimavaraksi

SBC:n osallistujamääristä: Hankkeen toiminnassa on ollut mukana yli 110 yritystä ja organisaatiota. Yksipäiväisiin seminaareihin osallistui yhteensä yli 500 henkilöä.

Pitkissä koulutus- ja valmennusohjelmissa oli mukana yhteensä 140 henkilöä. Tekniikan erikoisammattitutkintoryhmissä opiskeli yhteensä 52 henkilöä. Teemaverkostoissa osaamistaan oli jakamassa yhteensä 23 henkilöä.

06–08/2012: Lean Management -koulutus

10/2012: Lean Management -koulutus

05/2012: seminaari

12/2012: seminaari

Marja-Liisa Manka: Työnilo – pää(n)asia

Työhyvinvointikulttuuri työpaikalle

12/2010: seminaari

11/2011: seminaari

02/2012: seminaari

11/2012: seminaari

02/2013: seminaari

Pekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

Pekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

Yritysten yhteiskuntavastuu

Pekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

Marja-Liisa Manka: Työyhteisötaidot – työnilon ja tuloksellisuuden lähde

01/2010 – 12/2011 11 / 2009

hanke käynnistyy

Yrityksille syntyi idea verkoston perustamisesta

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-toiminta jatkuu vahvana

Tuotannon esimiestehtäviin tähtääville henkilöille räätälöity pitkä valmennusohjelma (Tekniikan erikoisammattitutkinto: SBC-TEAT1)

04/2010

11/2011

Työhyvinvoinnin teemaverkosto starttasi

”Osaamisen johtamisen toisilta oppimisen” -ryhmä käynnistyi

SBC-johtoryhmän kokous

Hankkeen toiminnassa on ollut mukana yli 110 yritystä ja organisaatiota.

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-johtoryhmän kokous

02/2011 – 12/2012

08/2012 – jatkuu edelleen

12/2012 – jatkuvat edelleen

Tekniikan erikoisammattitutkinto: SBC-TEAT2

HR-työtä tekeville räätälöity pitkä koulutusohjelma (SBC-HR-JET)

Tekniikan erikoisammattitutkinto: SBC-TEAT3 & SBC-TEAT4

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-johtoryhmän kokous

09/2012

12/2012 – 05/2013

SBC-strategiabrunssi ylimmälle johdolle

Työhyvinvointia yritysten avainhenkilöille -koulutusohjelma

05 / 2013

hanke päättyy

04/2011 – 06/2011

09/2011 – 12/2012

04-05/2013

Lyhennetty Esimiesvalmennus

SBC-Esimiesvalmennus

Esimiesten muutoksenhallintavalmennus, jossa pilotoitiin coaching-prosessia

09/2010 – 12/2010: SBCEsimiesvalmennus

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-johtoryhmän kokous

Uudentyyppisen esimiesvalmennuksen pilottikokeilu 03/2011 – 05/2011

SBC-Esimiehen peruspaketti

14

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-johtoryhmän kokous

SBC-hankkeesta syntyi elävä verkosto

S

atakunta Business Campus -verkoston toiminta lähti aikoinaan liikkeelle yritysten aidosta tarpeesta verkostoitua ja oppia toisiltaan. Yritykset painivat omassa arjessaan samojen haasteiden parissa, olipa toimiala mikä tahansa.

– Työn yrityksissä tekevät ihmiset ja henkilöstöön liittyvät kysymykset ovat kaikille yrityksille yhteisiä. Keskiöön verkostossa ovat nousseet niin kehityskeskustelut, työhyvinvointi, esimiestyö, Y-sukupolvi kuin alaistaidotkin. SBC-hanke käynnistettiin neljän veturiyrityksen panostuksella vuonna 2009, kertoo SBC:n projektipäällikkö Terhi Rajala.

Satoja ihmisiä Osaamisen johtamista yritysverkostossa – Satakunta Business Campus -hankkeen päättyessä projektipäällikön on helppo olla tyytyväinen aikaansaannoksiin.

– Hankkeen toimintaan on päässyt osalliseksi reilusti yli sata yritystä ja organisaatiota sekä satoja ihmisiä. Todellisia tarpeita vastaamaan räätälöidyt pitkät koulutukset ovat tuoneet Satakuntaan huippuasiantuntijoita eri puolilta Suomea valmentamaan yritysten henkilöstöä muun muassa esimies- ja työyhteisötaidoissa sekä Lean Management -asioissa. Myös yksipäiväiset seminaarit ovat keränneet todella hyvin kuulijoita, Terhi Rajala iloitsee.

– Pekka Järvinen ja Marja-Liisa Manka ovat jakaneet konkreettisia työkaluja yritysten arkeen puhuessaan täysille saleille esimiestyön ja työn ilon merkityksestä. Viimeisimpänä SBC-hankkeessa kokeiltiin ryhmäcoaching-prosessia, jonka aikana esimiehet pääsivät opettelemaan valmentavaa johtamistapaa ja coachaamaan toisiaan aidoissa työelämän haasteissa.

Intoa riittää Kiinnostuitko SBCverkoston toiminnasta?

Ota yhteys Terhi Rajalaan puh. 050 3171453 tai terhi.rajala@prizz.fi

SBC-jäsenyritykset vuonna 2013: • • • • • • • • • •

Boliden Harjavalta Oy (2009) Hollming Oy (2009) RKW Finland Oy (2009) Technip Offshore Finland Oy (2009) Porin Energia Oy (2010) Promeco Group Oy (2010) Sucros Oy (2011) Norilsk Nickel Oy (2012) Sachtleben Pigments Oy (2012) Sampo-Rosenlew Oy (2012)

Vaikka SBC-hanke päättyy, projektipäälliköllä ei ole suru puserossa.

– Verkostolle on luotu erinomaiset toimintamallit. Yritykset ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa SBC:n toiminnassa ja ensimmäiset askeleet ilman hanketta on jo otettu. Verkostossa on mukana useita merkittäviä eri teollisuudenalan työllistäjiä Satakunnasta ja näiden verkostoissa taas satoja pienempiä toimijoita.

SBC-verkostoa ohjaa jäsenyritysten henkilöstöjohdosta koostuva johtoryhmä. Se päättää, mihin suuntaan verkosto kehittyy ja mitä asioita se yhdessä toteuttaa. Säännöllisesti kokoontuva johtoryhmä ohjaa vuosikelloajattelun avulla suunnittelu- ja toteutusrytmiä.

– SBC-verkostoa on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa maltillisesti, ja johtoryhmä hyväksyy aina uudet mukaan haluavat yritykset. SBC siis kehittää ja toteuttaa jatkossakin yritysten yhteisiä, strategisia koulutuksia ja seminaareja, järjestää teemaverkostoja sekä muita toisilta ja yhdessä oppimisen mahdollisuuksia, Terhi Rajala kertoo.