Issuu

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT

Puuta riittää

ja sille on käyttöä rakentamisessa Puu on ylivoimaisesti suosituin materiaali pientalojen rakentamisessa. Nyt tätä uusiutuvaa luonnonvaraamme käytetään puukerrostaloissa yhä enenevässä määrin. Kasvua puusta rakentamiseen tarvitaankin, koska pientalojen rakentaminen on vähentynyt noin puoleen viimeisten neljän vuoden aikana. Kysynnän heikkeneminen on vaikuttanut myös puutuoteteollisuuteen. Valitettavan monet yritykset ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään eikä yritysten lopettamisiltakaan ole vältytty. Tässä puurakentamisen innovaatioita käsittelevässä liitteessä esitellään alan tarjoamia uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Puukerrostalorakentaminen on

vahvassa kasvussa ja siitä on mahdollista hyötyä mutta ilman uutta oppia se ei onnistu. Rakennusprosessi on nopea, joten logistiikka ja toimitusaikojen pitävyys ovat entistä suuremmassa roolissa. Perustustöiden jälkeen työtä tehdään aina sateelta suojassa, mikä parantaa myös työmaaolosuhteita. Puukerrostalojen osalta länsinaapurimme ovat olleet edelläkävijöitä jo yli kymmenen vuotta. Loppukesällä ruotsalainen puurakentaja Lindbäcks teki sopimuksen 2000 asunnon toimittamisesta Tukholman seudulle. Norjalaiset puolestaan rakentavat maailman korkeinta puutaloa Bergeniin. 14-kerroksinen, 51 metriä korkea kerrostalo kootaan Virossa

valmistetuista moduleista. Suomessakin päästään askel askeleelta samaan seuraan. Vantaan asuntomessuille valmistuu kotimaisin voimin Euroopan suurin puukerrostalo. Rakentamisen innovaatioille on käyttöä muuallakin kuin korkeuksia tavoittelevassa rakentamisessa. Puusta rakennetulla ympäristöllä niin sisä- kuin ulkotilassakin on tutkitusti vaikutusta aivoihimme ja terveyteemme. Aiheeseen kannattaa tutustua tarkemmin, vaikkapa liitteen viimeisellä sivulla olevien linkkien kautta. Ensituntuman restoratiivisen ympäristön mahdollisuuksista saa lukemalla tutkimuspäällikkö Petri Heinon artikkelin.

Rakennusten sisäilman laatu on ollut monessa perheessä ongelmia aiheuttava asia. Oulun kaupungin laatupäällikkö Pekka Seppälä on käynyt Satakunnassa antamassa vinkkejä siitä miten Oulussa on onnistuttu nostamaan rakentamisen laatua. Mielenkiintoista on ollut kuulla miten erilailla ”laatu” tai ”kuiva rakenne” voidaan määritellä. Tekemistä laadun parantamisessa riittää kaikille, mutta työn tilaajat ovat kuskin paikalla. Heillä on valta.

kentamisen innovaatiota tarvitaan puunkäytön lisäämiseksi.

Puuta riittää metsissämme kaikille tarvitsijoille. Yhden puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puu kasvaa metsissämme puolessa minuutissa, joten muitakin kuin teollisen ra-

Heikki Perko projektipäällikkö, Puuridskestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa / Prizztech Oy Metsäalan strateginen ohjelma -Puurakentaminen / TEM, Länsi-Suomen aluevastaava

Lukuisat pienyrittäjät mahdollistavat toimialan kasvun. He kehittävät toimintatapojaan ja palvelujaan, sekä siinä ohessa ottavat käyttöön samat mm. CE-merkintään liittyvät menetelmät kuin isotkin yritykset. Näyttää siltä, että menestyäkseen yrittäjältä vaaditaan sopivasti huumoria, huippuosaamista ja ketteryyttä kisassaan isompien kanssa.

Vantaan Kivistöön rakennetaan parhaillaan vuoden 2015 asuntomessuille Euroopan suurinta puukerrostaloa. ARA-rahoitteisen talon asuinpinta-alan on yli kymmenentuhatta neliömetriä ja siihen valmistuu 186 asuntoa.

PUURIDS – KESTÄVÄN KEHITYKSEN INNOVAATIOT RAKENTAMISESSA -HANKETTA RAHOITTAA SATAKUNNAN ELY-KESKUS EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

Puukerrostalot

nostavat nyt markkinaosuuttaan Tällä hetkellä Suomessa on valmiina 753 puukerrostaloasuntoa. Lisäksi tällä hetkellä on rakenteilla noin 450 asuntoa 5 – 8-kerroksisiin puutaloihin (Helsingin Pukinmäki, Vantaan Kivistö, Saarijärven Omatoimi ja Jyväskylän Puukuokka). Ensi vuonna pitäisi käynnistyä noin 1 500 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen, joista suurimpia kohteita ovat muun muassa Helsingin Jätkäsaaren Wood City-hanke, Turun Linnanfältti ja Tampereen Vuoreksen Isokuusen alue. Suomeen rakennetaan vuosittain noin 13 000 – 15 000 kerrostaloasuntoa, joten puukerrostalot ovat vähitellen saa-

vuttamassa tavoitellun 10 % markkinaosuuden. Puukerrostalojen julkisuus on ollut pääosin positiivista. Rakennuttajat ja urakoitsijat ovat silti vielä varsin varovaisella kannalla niitä kohtaan. Epäluulot kuitenkin lievenevät koko ajan uusien kohteiden toteutumisen myötä. Puukerrostalojen kehitystyötä ja julkisuutta seurataan tarkasti. Rakennuttajat ja urakoitsijat etsivät itselleen syytä, miksi ottaa puurakentaminen vaihtoehdoksi totutun betonirakentamisen rinnalle tai korvaajaksi. Jos puukerrostalojen kilpailukyky – sekä tekninen että taloudellinen – toteutuu, niin puurakentamisvaihtoehto on vahvoilla.

Ekologiset arvot tulevat vasta näiden jälkeen. Arkkitehdit ovat erittäin kiinnostuneita puukerrostaloista. Tosin monella suunnittelijalla ei ole vielä aiempaa kokemusta suuren mittakaavan teollisesti toteutettavan puukerrostalon teknisistä ratkaisuista. Suunnitteluratkaisut ovat kuitenkin olemassa ja ne löytyvät esim. Puuinfon verkkosivuilta. Viranomaiset eivät vastusta puukerrostaloja, koska niiden toteuttaminen on rakentamismääräyksissä mahdollista aina kahdeksaan kerrokseen saakka. Määräysten tulkintakirjavuuksia esiintyy kuitenkin vielä jonkin verran.

Puukerrostalojen etuina pidetään hyvää arkkitehtuuria, ekologisuutta (pieni hiilijalanjälki, kotimainen ja uusiutuva raakaaine), nopeutta, keveyttä, kuivaa rakentamistapaa, korkeaa esivalmistusastetta (työt tehtaalla, mm. tilaelementtirakentaminen), hyvää ääneneristystä ja paloturvallisuutta (sprinklauksen ansiosta). Puukerrostalorakentamisen suurimpina esteinä ovat ennakkoluulot, varovaisuus ja tietämättömyys. Eniten epäillään riskeinä hintakilpailukykyä, paloturvallisuutta ja julkisivujen pitkäaikaiskestävyyttä. Puukerrostalojen osaavista AApätevyystason rakennesuunnittelijoista on pulaa. Koulutusta ja tiedonlevitystä tulee siksi

edelleen jatkaa. Kansa haluaa uusia asumisen vaihtoehtoja tavanomaisen betonikerrostalorakentamisen rinnalle. Ekologisten arvojen merkitys korostuu vuosi vuodelta enemmän, mikä vahvistaa puurakentamisen asemaa entisestään. Puun ja betonin vastakkainasettelu on ikävää, koska puukerrostaloissakin tarvitaan yllättävän paljon betonia. Markku Karjalainen Kehittämispäällikkö Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Työ- ja elinkeinoministeriö

MARKKU LAUKKANEN

Euroopan suurin puukerrostalo nousee hupun alla Vantaalla – Puurakentamisessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuivaketjun toteuttaminen läpi ketjun, sanoo kohteen pääurakoitsijan rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Valmiit kahden huoneiston mittaiset elementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspaikalle ja nostetaan talon sisään kuivana elementtimuovissa. Puurakentamisen kilpailukyky perustuu teolliseen esivalmis-

tukseen ja ajan säästöön rakentamisessa. – Tämä ei ole enää pilottirakentamista, muistuttaa Airaksela. – Meidän kannaltamme rakentamisen suurin muutos on siinä, että puuelementtien koko on kasvanut tässä kohteessa kaksinkertaiseksi. Kun elementtien määrä pienenee, asennus nopeutuu huomattavasti. Olemme kyenneet hiomaan detaljeja ja sen myötä saaneet kustannustehokkuutta koko ketjuun.

Puukerrostalorakentaminen perustuu teollisesti esivalmistettuihin elementteihin tehdastiloissa. Vantaan kohteessa käytettävien suurelementtien sisällä on kantava runko, jossa on tehty ilma- ja palotiiviit LVI- ja sähköjen läpiviennit, pellitetty ikkunat, asennettu parvekkeet ja valmistettu elementit mahdollisimman pitkälle teollisesti esivalmistetuksi tuotteeksi. Tavoitteena on rakentaa työmaalla mahdollisimman vähän.

Puukerrostalon elementtien asennus toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa huputettuna mastolavoilla olevalla teltalla, jota voidaan nostaa rakennuksen edistyessä. Elementtien rakentamisessa on kiinnitetty huomiota niiden yhteensovittamiseen, jotta asentaminen voidaan toteuttaa ilman rakennustyömaalla tapahtuvaa työstämistä. Airakselan mukaan tehdyillä ratkaisuilla on kyetty nopeuttamaan merkittävästi rakentamisen aikataulua ja sen myötä painamaan kustannuksia alas.

– Nyt on puolta vähemmän asennettavaa kuin aiemmassa hankkeessa. Puuelementtien asentaminen on betonielementteihin verrattuna miellyttävämpää ja valmiimpaa. Me haemme nyt kokemusta myös asentamisessa. Seuraavassa kohteessa sama asennusryhmä tekee taas kaiken nopeammin.

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT

Lakea Oy:n Jyväskylään rakennuttamassa 8-kerroksisessa puukerrostalossa on sisäänvedetyt parvekkeet, mikä on puurakenteisessa talossa helppo toteuttaa. Parvekkeilla saadaan asuntoon pieniä sisäpihoja ja viljelyyn soveltuvia vihererkkereitä.

Puukerrostalon julkisivun huoltoväli on noin 15 vuotta. Julkisivussa voidaan käyttää myös esimerkiksi lehtikuusta, jossa on luonnon omia kyllästysaineita.

Asukastutkimusten mukaan puukerrostalojen asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä asuntoihinsa. Taloja pidetään hiljaisina ja sprinklauksen ansiosta turvallisina sekä sisäilmaa kuivarakentamisen ja hengittävän puun ansiosta hyvänä.

PUURIDS – KESTÄVÄN KEHITYKSEN INNOVAATIOT RAKENTAMISESSA -HANKETTA RAHOITTAA SATAKUNNAN ELY-KESKUS EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

Rakennustyömaa on kokoajan sateelta suojassa. Kattoelementit siirretään pois modulien asentamisen ajaksi.

Puurakenteisella ympäristöllä on todettu olevan myös restoratiivisia eli stressiä poistavia ja voimaannuttavia vaikutuksia.

Tehdasvalmisteisten ristiinliimatuista puulevyistä valmistettujen CLT-modulien käyttö nopeuttaa rakentamista usealla kuukaudella.

RunkoPes -standardi RunkoPes on puuelementtirakentamisen teollisuusstandardi, jonka yhtenäisillä periaatteilla • rakennus voidaan suunnitella ottamatta kantaa rakennuksen toteuttajaan ja/tai kenen ratkaisuja siinä käytetään. • tilaaja voi kilpailuttaa eri ratkaisutarjoajat ja runkojärjestelmät vertailukelpoisesti. • rakenneratkaisujen toimittajat pystyvät tarjoamaan kohteen tasaarvoisesti ja kustannustehokkaasti. Esimerkkejä RunkoPes -standardin mukaisista liitoksista.

• eri valmistajien ratkaisut ovat tarvittaessa liitettävissä toisiinsa.

RunkoPes:n tarjoamat edut: • Sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa puurakentamisen suunnittelu- ja tuotantoprosessia. • Parantaa tilaajan hankintamahdollisuuksia tuomalla samaan aikaan tarjolle useamman suunnittelijan ja valmistajan ratkaisut. • Helpottaa tarvittavien viranomaishyväksyntöjen saamista. • Antaa yhteiset pelisäännöt puuelementtien toimitussisältöihin ja sopimusehtoihin. • Antaa yhtenäiset kriteerit suunnittelun ja toteutuksen laadulle. • Helpottaa rakennusosien tuotekehitystä

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT

Onnistunut rakentaminen vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja ohjausta Miten saada pientalorakennuttajat ja rakentajat tekemään yhdessä parempia laaturatkaisuja – tähän ongelmaan tarttui muutama vuosi sitten Oulun kaupungin rakennusvalvonta ottamalla käyttöön ennakoivan laadunohjauksen. Tämä on näkynyt mm. energiatehokkaampana rakentamisena. Mukaan laatutalkoisiin on saatu myös alueen oppilaitokset.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälän mielestä energiatehokas rakentaminen on vielä jälkijunassa.

Tämän päivän trendejä rakentamisessa ovat energiatehokkaat ratkaisut ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö. – Vielä 10 vuotta sitten tällaisia ajatuksia pidettiin hulluina. Nyt vaaditaan jo lähes nollaenergian taloja. Miten tässä onnistutaan, kyselee Seppälä ja epäilee

koko rakennusalan olevan asiassa jälkijunassa.

ralla. Seppälä kyseleekin, hallitaanko kovassa kyydissä riskit.

jälkeenpäin, jotta tekniikka ei vanhene, sanoo Seppälä.

– Talo pitäisi saada energiatehokkaaksi ja uusiutuvia energiamuotoja suosia, mutta hallitaanko kokonaisuus, epäilee Seppälä.

– Taloihin voidaan rakentaa monen eri järjestelmän hybridikokonaisuuksia, jolloin avainasemassa on koko pakettia ohjaava järjestelmä. Esimerkiksi erilaisten sähkö- ja lämmitysjärjestelmien pitäisi olla muokattavissa

Paras energiatehokkuus tulee tilasuunnittelusta

Rakentamisen vauhti on kova myös energiatehokkuuden sa-

Omakotitalojen riippakiveksi on muodostunut korkea sähkönkulutus. Sitä pitäisi pystyä pienentämään eri ratkaisuilla. Pekka Seppälän mukaan oikea tilasuunnittelu on parasta energiatehokkuuta. Hukkaneliöt pois ja kaikille tiloille järkevää käyttöä, siten saadaan kokonaistaloudellinen ratkaisu, josta karsiutuu samalla turhat investoinnit pois. Loppupeleissä rakentajan kukkaro kiittää. – Talojen koko on viime vuosina pienentynyt ja muodot selkeytyneet, se on oikea suunta tilasuunnittelussa, kiittelee Seppälä. Ohjausta ja valvontaa on rakentajille tarjolla rakentamisprosessin aikana, mutta se päättyy loppukatselmukseen.

Puurakentaminen siirtyy tehtäväksi kuivissa sisätiloissa. Tällä varmistetaan, että rakenteet eivät pääse kastumaan.

– Sitten alkavat ongelmat. Taloa ei osata käyttää, huoltaa ja säätää oikein. Ei talossa voi vain asua 30 vuotta mitään tekemättä. Ongelmien ilmetessä syytetään rakentamisen laatua, vaikka syy on huolto- ja

korjaustöiden laiminlyönnissä. Olisiko tarve ohjata ja neuvoa talon asujia myös tässä, kysyy Seppälä.

Oulu toimii edelläkävijänä Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä kiertää ympäri Suomea kertomassa rakennusvalvonnan ennakoivasta laadunohjauksesta ja energiatehokkaasta rakentamisesta. Kaupunki on ollut uranuurtaja rakentajien – Pekka Seppälän termein – ”hoksauttamisessa”. Nyt Oulu on perustanut rakenteilla olevalle Hiukkavaaran asuntoalueelle pilottialueen, jonka tarkoituksena on lisätä energiatehokkaita ratkaisuja. Alueella eri valmistajat ja rakentajat voivat testata mm. uusiutuvan energian mahdollisuuksia ja rakennusmateriaaleja. Pilottialueelta kerätään myös mittaustietoja, joita tulevaisuudessa voidaan käyttää energiatehokkaassa rakentamisessa.

SARI MANTERE projektikoordinaattori Yrityskontaktointi-hanke Rauman kaupunki

PUURIDS – KESTÄVÄN KEHITYKSEN INNOVAATIOT RAKENTAMISESSA -HANKETTA RAHOITTAA SATAKUNNAN ELY-KESKUS EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

Puun käyttö sairaalarakentamisessa Puumateriaalin käyttövaikutuksia on tutkittu paljon, onhan se yksi yleisimmistä rakennus-, pinta- ja kalustemateriaaleista. Sairaalarakentamiseen puun on todettu soveltuvan paremmin kuin hyvin. Vanvouverin alueen uudessa lastensairaalassa on käytetty paljon puupintoja. Kuva Petri Heino. Puu on funktionaalinen rakennusmateriaali. Se reagoi ympäristönsä muutoksiin, joista tunnetuin on huonetilan kosteuden tasaaminen. Puu on fyysisesti ja psyykkisesti ihmiseen ja ympäristöönsä positiivisesti vaikuttava materiaali. Puu on myös energiatehokas materiaali, sillä sisäympäristössä puupinnat tuntuvat lämpimämmiltä kuin kivi- tai metallipinnat. Se mahdollistaa tilan lämpötilan alentamisen parilla asteella, mikä vähentää lämpöenergian tarvetta noin 10 %. Puupinnat eivät hohkaa kylmää – koskettaminen on miellyttävämpää.

Puulla on antibakteerisia ominaisuuksia Puupinnat vaikuttavat sisäilman kosteuspitoisuuteen varastoimalla ja luovuttamalla kosteutta. Niiden ilmaa puhdistavasta vaikutuksesta on tehty myös paljon tutkimusta. Antibakteerisuus on toinen positiivinen puun ominaisuus. Puun uuteaineet ja puun nopea kuivumiskyky toimivat siten, että puun pinnalla ei ole otollisia olosuhteita bakteereille tai muille taudinaiheuttajille.

Puu soveltuu erittäin hyvin sairaalarakentamiseen mm. antibakteeristen ominaisuuksiensa takia. Viihtyisyyttä luovan puun on todettu edistävän myös potilaiden paranemista. Kuva Petri Heino. Puumateriaali mahdollistaa sisäympäristön rakentamisen tiloilta ja muodoilta sekä akustiikalta miellyttäväksi, mutta muunneltavaksi niin tarvittaessa. Puu on kevyttä, rakenteet ovat kevyitä ja tehtävissä eri levymateriaaleilla äänieristäviksi. Kun tarvitaan rakenteellista lujuutta ja jykevyyttä, on mahdollista käyttää erilaisia puulevyjä tai massiivisia puurakenteita. Sairaalaympäristöissä puupintojen käyttö on hyvin yleistä. Puumateriaalin visuaalinen näkyminen edistää potilaiden pa-

ranemista, tekee tiloista viihtyisämpiä ja luonnonläheisempiä. Hyvin yleisesti kuitenkin tavoitellaan ainoastaan visuaalista vaikutusta ja se toteutetaan puujäljitelmätuotteilla. Syy tähän on, että puu koetaan vaikeasti puhdistettavaksi pinnaksi. Puupinta voi tahriintua, mitä ei hyväksytä ja se ehkäistään käsittelemällä pinta lakalla tai peittävällä maalilla tai käyttämällä jäljitelmiä. Puupinta on kuitenkin mahdollista puhdistaa vaikka siinä näkyisikin ”patinaa”.

Tuotekehitys avainasemassa

Määräykset eivät estä puun käyttöä

Suunnittelu- ja puualan yrityksille puun käyttö sairaala- ja hoivarakentamisen ympäristössä antaa paljon mahdollisuuksia, mutta se vaatii tuotekehitystä ja uudelleenajattelua myös tilaajaorganisaatioissa.

Materiaalien käyttöä rakentamisessa ja sisustamisessa ohjaavat viranomaismääräykset, käyttäjävaatimukset sekä tavat ja tottumukset. Määräykset ovat erilaisia erilaisille rakennuksille. Uusi sairaala on hyvin monipuolinen rakennus, jossa vain noin 25 % pinta-alasta on ns. kuuman sairaalan aluetta. Loppu on rinnastettavissa toimistoksi, tehtaaksi ja hotelliksi.

Kovien metallisten ja muovisten pintojen korvaaminen tutulla ihmisläheisemmällä materiaalilla lisäisi potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Muun muassa Kajaanissa Kainuun uuden keskussairaalan peruskorjausja laajennushankkeessa on otettu tavoitteeksi käyttää mahdollisimman paljon puuta. Monet sairaalarakentamiseen erikoistuneet arkkitehtitoimistot Pohjoismaissa ja Kanadassa pitävät puun käyttöä itsestään selvänä sen parantavien ominaisuuksien ja energiatehokkuuden takia. Samalla kun puun käyttö tulee tutummaksi suurissa rakennuskohteissa, kuten kerros- ja toimistotaloissa, materiaalin hyväksyttävyys päättäjienkin keskuudessa lisääntyy.

Puun käyttö sairaalarakentamisessa on mahdollista pinnoissa ja kalusteissa, mutta mitään rajoituksia ei puun käyttöön sairaalarakennuksen tai hoivarakennuksen runkomateriaalinakaan ole. Mutta tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan paljon esimerkiksi hygienian, puhtaanapidon ja kulutuskestävyyden osalta. Lisäksi puumateriaalin psykofyysisten vaikutusten parempi tunnistaminen ja vaikutusmekanismien ymmärtäminen avaisi puun lisäkäyttömahdollisuuksia sairaala- ja hoivarakentamisen erittäin suurilla kansainvälisillä markkinoilla. PETRI HEINO

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT

Ympäristö vaik Restoratiivinen ympäristö auttaa palautumaan stressistä sekä parantaa tuotteliaisuutta ja luovuutta.

PUURIDS – KESTÄVÄN KEHITYKSEN INNOVAATIOT RAKENTAMISESSA -HANKETTA RAHOITTAA SATAKUNNAN ELY-KESKUS EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

kuttaa aivoihin

Luontoympäristön vaikutus on yleensä positiivista ja rakennetun ympäristön negatiivista. Koska ihminen viettää suurimman osan vuorokaudesta sisätiloissa, korostuu sisäympäristöjen suunnittelun ja materiaalivalintojen rooli rakennetun ympäristön vaikutuksessa meihin. Hyvin suunniteltu ympäristö vaikuttaa meihin vähemmän negatiivisesti kuin huonosti suunniteltu. Sellaista ympäristöä voi kutsua restoratiiviseksi. Restoratiivinen ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia; vähentää henkistä väsymystä, parantaa tuotteliaisuutta ja auttaa palautumaan stressistä. Restoratiivista ympäristöä kuvaamaan voidaan käyttää myös termejä parantava, terapeuttinen, eheyttävä ja elvyttävä ympäristö. Restoraatio on ihmiselle hyvin pitkälti samankaltaista kuin stressistä palautuminen. Se auttaa ihmisten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia resursseja uusiutumaan ja palautu-

maan. Palautumista tarvitaan terveytemme ylläpitämiseksi.

Rakennettu ympäristö on käyttäjää varten Kuten mainittu, niin useat luontoympäristöt ovat restoratiivisia, mutta myös sisätilat voidaan kokea sellaisina, jos ne suunnitellaan hyvin. Usein tuntuu kuitenkin, että rakennettu ympäristö on lakannut välittämästä käyttäjästä. Ympäristön suunnittelua ohjaavat yleensä muut kuin hyvinvointiin tähtäävät tavoitteet. On haastavaa sovittaa yhteen kaikki rakennetun ympäristön tarpeet ja järjestelmät sekä

saavuttaa kaikkia miellyttävä lopputulos. Tilojen restoratiivisuus jää usein tavoitelistalla taka-alalle ja päivittäin käyttämämme tilat voivat olla jopa haitallisia terveydellemme. Ihminen on etääntynyt luonnosta johtuen esimerkiksi teknologian kehityksestä sekä tiedon ja väestön kasvusta. Monet lapset viettävät aikaa ulkona vielä vähemmän kuin heidän vanhempansa omassa lapsuudessaan. Luonnon kokeminen lapsuudessa auttaa lapsen kehitystä ja muodostaa terveen luontoyhteyden koko elämäksi. Ilman tätä yhteyttä emme koe olevamme osa luontoa.

Luonnon läsnäolo synnyttää hyvinvointia Meidän pitäisi luoda uudelleen harmoninen suhde luontoon, jotta voisimme ymmärtää, arvostaa ja vaalia sitä. Restoratiivisen ajattelun ja suunnittelun kautta se on mahdollista. Luomalla terveellisiä ja viihtyisiä tiloja, joissa luonto on läsnä monissa eri muodoissa, kuten maisemana, kasveina, muotoina, valoina, ääninä, materiaaleina ja tuoksuina, voimme palauttaa yhteytemme luontoon. Restoratiivisesta ajattelusta kehittyy myös kestävä ajattelu sekä tarve vaalia ja säästää luontoa, joka on meille elintärkeä.

Restoratiivinen ajattelu lähtee ihmisen hyvinvoinnista ja tuo uuden lähtökohdan ympäristöjen ja tuotteiden suunnitteluun. Asia koskettaa ja kiinnostaa meitä kaikkia ja luo uusia mahdollisuuksia luonnon materiaalien hyödyntämiseen sisustamisessa ja rakentamisessa. Lisäksi sisäympäristön kokonaisuuden hallinta sisäilmasta, mm. valaistukseen, tilasuunnitteluun ja materiaaleihin mahdollistaa uusien tuoteperheiden tai kokonaiskonseptien toteuttamisen, jotka erottautuvat markkinoilla kotimaassa ja muualla maailmassa. Ekologisuus ja ihmisen hyvinvointi ovat yhdessä lyömättömiä valtteja. PETRI HEINO

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT

Laatuauton laajennus Liimapuurungolla saavutettiin parempi paloluokitus ja halvemmat kustannukset

Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi. Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan autotalon laajennushanke oli tarkoitus toteuttaa teräsrunkoisena, mutta kiristyneiden paloturvallisuusmääräysten myötä päädyttiin vaihtamaan teräsrunko puurungoksi. Nyt hanke toteutetaan liimapuurunkoisena rakennuksena, missä liimapuurakenteet jäävät esille kantavissa ja kattorakenteissa. Seinärakenteet ovat eristettyjä peltipinnoitettuja elementtejä.

nuksia aiheuttavia suojamaalauksia. Nyt saamme aikaan kustannusten ja ajan säästöä monessa eri vaiheessa, muistuttaa Setälä. Kyseessä on noin tuhannen neliön rakennushanke. Tiloihin sijoittuu automyymälä ja peltikorjaamo. – Tottakai toivomme, että rakennus valmistuttuaan herättää myönteistä mielenkiintoa ja huomiota, sanoo Setälä. Asiakkaiden kannalta parasta tulee olemaan avara myymälätila, jossa liimapuurakenteet ovat näyttävästi esillä.

– Saimme reilut 50 tuhatta euroa edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. Olihan se yllättävää, että kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani, ihmettelee Setälä.

Liimapuurunko kustannustehokkain

– Terärakenteisena ison hallin rakentaminen ei olisi täyttänyt paloluokituksen määräyksiä ilman merkittäviä lisäkustan-

Hallin rakentajayhtiön Huittisten Ryhmärakentajat Oy:n rakennusinsinööri Petri Saarimaalla on kokemusta pa-

rinkymmenen liimapuurakenteisen hallirakennuksen rakentamisesta. – Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutettiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo Saarimaa. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat. - Tässä Laatuauton kohteessa päädyttiin kokonaan liimapuurunkoon puhtaasti kustannussyistä. Jos olisimme toteuttaneet hankkeen alkuperäisen teräsrunkoon perustuvan suunnitelman pohjalta, olisimme joutuneet palosuojaamaan teräspilarit. Saimme ratkaisulla aikaan paremman paloluokituksen ja merkittävän kustannussäästön, mitä syntyy teräspalkkien palosuojauksen poisjäämisestä ja

Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälä. liimapuurakenteiden nopeasta pystytyksestä, sanoo Saarimaa. Laatuauton laajennuksen runkotyöt veivät Saarimaan mukaan 4,5 päivää.

– Eikä ollut edes kiire. Olennaista on, että peruspultit ovat oikeissa paikoissa. Käytännössä runkorakenteiden kiinnityksessä on viiden millimetrin pelivara. Tämä on nopeata teollista rakentamista!

PUURIDS – KESTÄVÄN KEHITYKSEN INNOVAATIOT RAKENTAMISESSA -HANKETTA RAHOITTAA SATAKUNNAN ELY-KESKUS EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

11 Hankkeessa käytetyt suurimmat liimapuupalkit ovat 25-metrisiä, 191 senttiä korkeita ja painoltaan 3,2 tonnia.

Pienyrittäjälle löytyy puurakentamisessa markkinoita:

P3-paloluokituksessa teräs ja puu ovat Saarimaan mukaan samalla viivalla, mutta vaativammassa P2-paloluokituksessa puu on edullisempi. – Liimapuu käyttäytyy palotilanteessa rakenteen kannalta siten, että se hiiltyy, mutta ei pala nopeasti syvältä. Tämä hiiltymisvara otetaan huomioon liimapuurungon mitoituksessa, jolloin se säilyttää pitkään kantokykynsä mahdollisessa palotilanteessa.

Puusepänliike T. Peurala kasvuun CNC-koneella Ryhmärakentajat Oy:n toimitusjohtaja Petri Saarimaa. Veljekset Mika ja Riku Setälä hankkivat omistukseensa ovia ja ikkunoita valmistavan maineikkaan lavialaisen Puusepänliike T. Peuralan vuonna 2010. Päätöksen tekemistä helpotti yhteinen yrittäjäkokemus ikkunoiden asentamisesta ja ymmärrys valmistusprosessista. Ovien ja ikkunoiden tuotannon nykyaikaistamiseksi tehtiin heti investointi monipuoliseen CNC-työstökeskukseen.

Huittisten Ryhmärakentajat Oy toteuttaa puurakennushankkeita yhdestä neljään kohdetta vuosittain. Puuelementeistä toteutettavat kohteet ovat hoivakoteja ja palvelutaloja.

CE-merkintä teetti töitä – CE-merkinnän haku ja saanti oli iso ponnistus. Puuridsprojektin kautta saimme asiantuntijoilta tietoa ja käynnistimme oman CE–projektimme. Ari Numminen Q-Test Oy:stä vastasi projektista ja saimme CE-merkintään liittyvät työt ja paperit ajoissa kuntoon. Ilman heitä CEasiat olisivat todennäköisesti vielä hakusessa, Setälän veljekset kertovat.

– Palomääräysten uusiminen muutti puurakentamisen mielekkääksi ja kilpailukyvyltään paremmaksi, sanoo Saarimaa.

Liimapuupalkin etuna hidas paloaika

Aluepalomestari Jari Eno.

Autotalo on paloturvallisuuden kannalta haasteellinen paikka, kun samassa tilassa on autoja, polttonesteitä ja kipinöitä synnyttäviä työvaiheita.

– Tietoa puurakenteiden palokestävyydestä on tarjolla, mutta sen hankkiminen vaatii myös omaa aktiivisuutta. Kun enää ei osallistuta entiseen malliin koulutukseen, sähköisten sivujen merkitys tiedon hankinnassa kasvaa, sanoo Eno ja viittaa Puuinfo.fi-palvelun sisältöön.

– Tämmöisissä kohteissa kuumuus iskee nopeasti ja paloriski tulee ottaa vakavasti, muistuttaa aluepalomestari Jari Eno. Enon mukaan hallirakentamisessa on olennaista se, että liimapuurakenteet antavat aikaa mahdollisessa palotilanteessa työskentelyyn ilman että on pelkoa niiden nopeasta sortumisesta. Vaikka liimapuupalkki hiiltyisi pinnasta, se säilyttäisi muotonsa ja lujuuden. – Tässä kohteessa kyseessä on iso avoin tila ja sen myötä kohde määriteltiin vaativampaan P2-paloluokkaan. Runkorakenteiden kestävyydellä on palotilanteissa merkitystä erityisesti yöllä, kun tila on miehittämätön ja pelastushenkilökunnan pitäisi olla paikalla kuudessa, seitsemässä minuutissa, kuvailee Eno. Liimapuurakenteita Eno pitää hallirakentamisessa toimivina, koska ne ovat sellaisenaan valmiita eikä niitä tarvitse enää palosuojata maaleilla.

Enon mukaan pelastusalalla vaihdetaan tietoja eri paikkakunnilla saaduista kokemuksista kuten esimerkiksi puukerrostaloissa olevan pakollisen sprinklauksen myönteisistä vaikutuksista ja uusista täydennysrakennushankkeista ja niiden palomääräyskäytännöistä. – Asenteet ovat pelastusalalla puun käyttöä kohtaan selvästi muuttuneet, kun on saatu käytännön rakennushankkeiden kokemusten kautta tietoa niiden toimivuudesta, muistuttaa Eno.

Puurakentamisen palokestävyyden asenteet muuttumassa Satakunnassa toimii EU-rahoitteinen PUU-RIDS -hanke, jonka tavoitteena on aktivoida toimialan yritykset ja organisaatiot tuottamaan kestävän kehityksen innovaatioita rakentamiseen. Hankkeella tuetaan

ammattirakentamisen arvoketjuissa toimivia puutuoteteollisuuden yrityksiä liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysverkostojen synnyttämiseen. Yritysten ulottuville tuodaan uusinta teollista ammattimaista puurakentamista palvelevaa osaamista ja kokemustietoa ja energiaviisaasti rakennetun ympäristön synnyttämistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Projektipäällikkö Heikki Perko Prizztech Oy:stä uskoo puurakentamisen kasvuun myös liiketoimintaa palvelevassa hallirakentamisessa, mistä Huittisten hanke on hyvä esimerkki. – Liimapuurakenteille on tilaa mm. kaupan, maatalouden ja liikuntapaikkojen rakentamisessa, kun tieto puurakentamisen nopeudesta ja kustannustehokkuudesta kasvaa. Tähän asti esimerkiksi puurakentamisen palokestävyyttä kohtaan on esiintynyt ennakkoluuloja, jotka nyt käytännön esimerkkien myötä toivottavasti poistuvat, uskoo Perko.

ARTIKKELIPALVELU MARKKU LAUKKANEN

– Tässä firmassa on osattu valmistaa ovia ja ikkunoita jo vuodesta 1947, kehuvat Mika ja Riku Setälä. Miehet ovat luotsanneet yritystä vuodesta 2010.

Sujuva omistajavaihdos Omistajavaihdosta helpotti merkittävästi se, että yrityksen aikaisempi omistaja Tapio Peurala oli ”vahdinvaihdon” jälkeen mukana toiminnassa vielä 8 kuukautta. Yrittäjien osaaminen ja suunnitelmat vakuuttivat myös paikallisen Osuuspankin, jonka myöntämä rahoitus ratkaisi yritystoiminnan käynnistymisen. – Työntekijöitä yrityksessämme on tällä hetkellä puolen tusinaa. Töitä on ollut ihan sopivasti mutta puurakenteiden uudet liittämisratkaisut myös kiinnostavat, toteaa CNC-koneen ohjelmoinnista vastaava Riku Setälä.

RAUNO NUMMINEN

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT

Puu on tulevaisuuden materiaali

Raumalaisessa Satawoodissa rakennetaan elementeistä pienrakennuksia. Mökin kuistilla yrittäjä Jukka Hautamäki.

Rauman Vermuntilassa pienelementtirakennuksia valmistavassa Satawood Oy:ssä uskotaan puualaan. – Puulla on vahva tulevaisuus etenkin rakentamisessa. Puu on mitä parhain materiaali, se on lämmin, kaunis, kestävä ja kierrätettävä, kertoo kolmannen polven yrittäjä Jukka Hautamäki. Vaikka talouden laskusuhdanne ei ole Satawoodissakaan jäänyt huomaamatta, suhtaudutaan tulevaan vuoteen positiivisesti. – Rakentaminen ei lopu koskaan. Pitkäjänteisellä työllä ja ammattitaidolla vakuutetaan asiakkaat. Yhä herkemmin pitää kuunnella asiakkaiden toiveita.

Jukka Hautamäki on suvussa yrittäjänä jo kolmannessa polvessa. Alun perin hirsirakentamisesta alkanut liiketoiminta koki muutoksen, kun samaan aikaan elementtirakenteisten piharakennusten suosio kasvoi. Satawood Oy perustettiin vuonna 2005 keskittyen elementtirakennusten valmistukseen ja myyntiin. – Olimme olleet hirressä jo niin kauan, nauraa Jukka ja jatkaa: – Näissä elementteinä asiakkaille toimitettavissa pienrakennuksissa on potentiaalia ja mahdollisuus liiketoiminnan laajentamiseen. Alun perin tähän ryhdyttiin asiakkaiden

kysynnän ohjaamana ja se antoi uskoa siirtyä kokonaan hirrestä pienelementteihin. Satawood toimittaa rakennuksia ympäri Suomea. Materiaali ja alihankkijat tulevat kuitenkin Satakunnasta. – Haluamme osaltamme hyödyntää paikallista osaamista. Myös toimijoiden läheisyys tuo etuja mm. laadunvarmistuksessa. Täältä löytyy ammattitaitoa ja osaamista, määrittelee Jukka Hautamäki.

Satawood valmistaa piharakennusten lisäksi myös sauna- ja kesämökkejä. Elementit ovat ihmisvoimin liikuteltavia. – Tämä on pitkän kehittämistyön ja asiakkaiden toiveiden kuuntelemisen myötä kehittynyt tuoterepertuaari ja toimintamalli. Elementit voidaan täten toimittaa vaikka saareen ja rakennus on kahden miehen pystytettävissä, kertoo Jukka. – Tähän on päästy uskomalla omaan tekemiseen. Puussa on mahdollisuuksia vaikka mihin. Ja

mikäs sen parempi materiaali metsien maassa on kuin puu! SARI MANTERE Rauman kaupungin Yrityskontaktointi-hankkeen projektipäällikkö Sari Mantere on kertonut puutuotetoimialan mahdollisuuksista alueen yrityksille toimialasta riippumatta, ja vastaavasti Puurids-projekti on mukana aktivoimassa mm Vanhan Rauman taitajapankkiyritysverkostoa yhteistyössä korjausrakentamiskeskus Tammelan kanssa.

Lisätietoa puurakentamisesta löydät muun muassa näiltä internetsivuilta: www.prizz.fi/puurids www.puuinfo.fi

www.woodarchitecture.fi www.svenskttra.se

Puurids – kestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa -hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.