Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa -hanke
Pk-yritysten sivuvirtojen erilliskeräys Kankaanpäässä Prizztech Oy, projektipäällikkö Tuula Raukola Asiantuntijatyö: Hannu Salonen Oy 9.8.2017
1/8
Sisällys 1. Selvityksen tausta ja toteutustapa ....................................................................................................................... 2 2. Kohderyhmä ......................................................................................................................................................... 2 3. Tulokset 3 4. Toimenpide-ehdotukset ....................................................................................................................................... 3 4.1. Kierrätyskipsi................................................................................................................................................. 3 4.2. Polyesterikuitu .............................................................................................................................................. 4 4.3. Polyuretaani .................................................................................................................................................. 4 4.4. Tekstiilijätteet ............................................................................................................................................... 4 4.5. Trukkilavat .................................................................................................................................................... 4 4.6. Pakkausmuovi ............................................................................................................................................... 5 4.6.1. Muovin hyötykäyttäjät ...................................................................................................................... 5 4.6.2. Pakkausmuovin keräys ja käsittely .................................................................................................... 6 4.7. Jätehuoltoyhtiöiden uudet palvelukonseptit ............................................................................................... 6
2/8
1. Selvityksen tausta ja toteutustapa Tämä selvitys on osa Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa –hanketta (jäljempänä TeSy-hanke). Selvityksen kohteena olivat Kankaanpään kaupungin teollisuusalueilla sijaitsevien yritysten tuotannossa syntyvät sivuvirrat ja niiden hyötykäyttömahdollisuudet. Erillisenä tavoitteena oli selvittää, onko taloudellisesti kannattavaa organisoida erilliskeräystä ja miten se olisi kannattavinta toteuttaa, jotta mahdollisimman suuri osa yritysten sivutuotteista saadaan hyötykäyttöön joko materiaalina tai energiana. Materiaalien hyötykäytön edistämisen tavoitteena oli mm. jätekustannusten aleneminen, ympäristövaikutusten väheneminen sekä imagoasiat. Selvityksen toteutti Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy yhteistyössä Prizztech Oy:n projektipäällikön Tuula Raukolan kanssa. Selvityksen toteutus: A. Kankaanpään alueelta valittiin asiantuntijatyön aloituspalaverissa kohderyhmäksi 15 yritystä sekä 5 lisävaihtoehtoa, mikäli joku ensisijaisista yrityksistä ei ole kiinnostunut osallistumaan selvitykseen. Lisäksi selvitykseen valittiin mukaan 2 paikallista jätehuoltoyritystä sekä kunnallinen jätehuoltoyhtiö. B. Selvityksen aikana kontaktoitiin 20 yritystä. Joissakin yrityksissä hankkeen projektipäällikkö oli vieraillut aiemmin tai sivuvirtatiedot saatiin sähköpostilla/puhelimitse eivätkä yritykset kokeneet vierailua tarpeellisena. Osa yrityksistä ei ollut kiinnostunut selvityksestä tai työkiireiden johdosta ehtinyt perehtyä asiaan. C. Yritysvierailujen aikana kartoitettiin kunkin yrityksen merkittävimmät sivuvirrat (laadut ja määrät) sekä niiden loppusijoitus nykytilanteessa (kaatopaikka, poltto, hyötykäyttö). Samalla kerättiin tietoa yritysten kiinnostuksesta osallistua sivuvirtojen erilliskeräykseen. D. Kohdan 3 tulosten pohjalta kartoitettiin potentiaaliset nielut tunnistetuille materiaalijakeille. E. Kohtien 3 ja 4 tulosten pohjalta arvioitiin erilliskeräyksen alueellista tarvetta. Tässä vaiheessa oltiin yhteydessä myös paikallisiin jätehuoltoyrityksiin ja kartoitettiin niiden nykyinen toimintatapa ja kehittämistarpeet/-mahdollisuudet. Lisäksi aiheesta keskusteltiin Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n edustajan kanssa, joka vastaa kunnallisesta jätehuollosta.
2. Kohderyhmä Selvityksessä otettiin yhteyttä seuraaviin yrityksiin ja yritysvierailu tehtiin yhteentoista ensimmäiseksi mainittuun yritykseen: YRITYS
PÄÄTUOTE
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16.
Eristelevyt Eristetyt paneelit Kipsilevyt Puiset kattoelementit Akustiikkalevyt Sähkömekaaniset tuotteet Pesula- ja siivouspalvelut Terästuotteiden maalipinnoitus Ympäristönhuoltopalvelut Ympäristönhuoltopalvelut Ympäristönhuoltopalvelut Betonielementit Kenkien osavalmistus Apuvälinepalvelut Muovituotteet Keittiökalusteet
Kingspan Insulation Oy Kingspan Oy Knauf Oy SP Elementit Oy Ewona Finland Oy Promeco Oy SHP-Palvelut Oy SSAB Kankaanpää Kankaanpään Jätehuolto Jussila Oy Jätehuolto Härmälä Oy Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kankaanpään betoni ja elementti Oy Lenkki Oy Suomen Ortotiikka & Protetiikka WM-Plast Oy Hapi-Keittiö Oy
3/8
17. 18. 19. 20.
Hietakulma Oy Kankaanpää Works Oy Soft Diamond Oy Maalaistuote Vataja Oy
Puuelementit Konepaja Polyuretaanituotteet Lihajalosteet
3. Tulokset Yrityksiin tehtyjen kartoitusten perusteella todettiin, että jätemateriaalien lajittelu ja erilliskeräys toimivat Kankaanpään alueen pk-yrityksissä hyvin. Selvityksen kohdeyrityksissä oli kiinnostusta erilliskeräyksen tehostamiseen ja toiveita jätehuoltopalveluiden kehittämiseen (mm. raportointipalvelut). Usean yrityksen kohdalla tunnistettiin selkeitä sivutuotevirtoja, joiden käsittelyä ja hyötykäyttöä kannattaisi kehittää. Useissa tapauksissa poltto on ollut tähän mennessä ainoa vaihtoehto. Selvitys sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia materiaalien hyötykäytön edistämiseksi. Tähän raporttiin on koottu sellaiset ehdotukset, joita voidaan hyödyntää laajemminkin sivutuotevirtojen hyötykäytön edistämiseen. Selvityksen mukaan erityisesti pakkausmuovin osalta olisi kannattavaa keskittää materiaalin keräystä. Muiden sivutuotteiden osalta materiaalit poikkesivat niin selkeästi toisistaan, että niiden erilliskeräyksen järjestämisestä ei tulisi lisäarvoa. Alueen jätehuoltoyrityksillä on keräilyyn tarvittava kalusto ja valmiita tiloja erilaisten materiaalien varastointiin, joten lisätilojen rakentamiselle ja erilliselle logistiikkasuunnittelulle ei ollut tarvetta. Kankaanpäässä toimii kaksi paikallista jätehuoltoyritystä, Jätehuolto Härmälä Oy ja Kankaanpään Jätehuolto Jussila Oy. Molemmilla yrityksillä on toimipaikallaan jätteiden lajitteluhalli, joissa voidaan tehdä jätteiden esilajittelua ja siirtokuormausta. Molemmilla yrityksillä on valmius hoitaa minkä tahansa Kankaanpään yrityksen sivutuotteet/jätteet: esilajittelu, varastointi ja logistiikka. Molemmat paikalliset jätehuoltoyritykset toimittavat kierrätysmateriaaleja eteenpäin jatkokäsittelyyn. Tämän lisäksi alueella on muuta markkinaehtoista sivutuotemateriaalien keräystä ja käsittelyä. Erilliskerättyjä materiaalivirtoja keräävät alueella Veikko Lehti Oy ja Stena Recycling Oy, joilla on toimipisteet Porissa. Fortum Waste Solutions Oy hoitaa Kooninkeitaan jäteasemaa ja asemalla on käytössä siirtokuormaushalli.
4. Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotuksissa ei ole mainittu kaikkia yrityksiä ja sivutuote-/jätejakeita vaan esimerkkien avulla on pyritty tuomaan esille sellaisia hyötykäyttömahdollisuuksia, jotka voivat kiinnostaa myös muita yrityksiä tai joihin liittyvä toimenpide-ehdotus kattaa laajemman kuin yhden yrityksen tarpeet. Pakkausmuovia syntyi useammassa yrityksessä, joten sen osalta toimenpide-ehdotukset on kuvattu kattavammin.
4.1. Kierrätyskipsi Knauf Oy:n kipsilevytehdas pystyy hyödyntämään tuotannossaan kipsilevyjätettä. Lähialueilla syntyvistä kipsilevyjätteistä kannattaisi tehdä kokonaisvirtaselvitys. Kipsilevyjätteen keräys ei ole tehtaan omassa intressissä vaan sen toteuttajaksi soveltuisi paremmin esim. paikallinen jätehuoltoyhtiö. Prizztech Oy:llä on käynnissä Peittoon kierrätyspuistoon sekä yleisesti jätteiden hyötykäytön edistämiseen liittyvä kehittämishanke, joka on osa laajempaa kansallista CIRCWASTE-FINLAND –hanketta. Tässä hankkeessa voisi olla mahdollista toteuttaa alueellinen selvitys kipsilevyjätteen kokonaismäärästä ja sen käsittely-, varastointi- ja murskausmahdollisuuksista Peittoon kierrätyspuistossa. Porissa sijaitseva Peittoon kierrätyspuisto soveltuu kierrätyskipsin varastointiin ja murskaukseen ja sijaintinsa johdosta aluetta olisi mahdollista hyödyntää myös materiaalien välivarastointiin esim. kansainvälisissä kuljetuksissa.
4/8
4.2. Polyesterikuitu Ewona Finland Oy:n tuotannossa syntyy sivutuotteena levynkappaleita, jotka ovat puhdasta polyesterikuitua. Materiaali saattaisi soveltua sellaisenaan esim. kompostoreiden eristeeksi ja äänieristeeksi ilmastointi- ja kylmälaitteiden valmistajille tai raaka-aineeksi esim. komposiittivalmistukseen.
4.3. Polyuretaani Kingspan Insulation Oy:n tuotannossa syntyy sivuvirtana polyuretaania, joka pelletöidään tehtaalla. Polyuretaanipelletit saattaisivat soveltua maanrakennusaineeksi / routaeristeeksi ja niiden eristysominaisuuksia routaeristeenä sekä kantavuutta voisi tutkia teollisuuskentän rakenteissa tai tierakenteissa esim. metsäautoteillä (esimerkiksi huonosti kantavilla savimailla, jossa tarvitaan kevyempää maanrakennusmateriaalia). Prizztech Oy:n hallinnoimassa Peittoon kierrätyspuiston kehittämishankkeessa (osa CIRCWASTE-FINLAND -hanketta) on mahdollista tehdä kiertotalouteen liittyviä kokeiluja ja demonstraatioita. Syksyllä 2017 on tarkoitus rakentaa valimoteollisuuden jätteitä sisältäviä koekenttiä Peittooseen. Niiden rakentamisen yhteydessä voisi olla mahdollista tutkia PU-pellettien eristysominaisuuksia ja kantavuutta maarakenteissa. Muita hyötykäyttömahdollisuuksia: Saksalainen yhtiö Puren GmbH tekee lankkuja ja levyjä polyuretaanista ja he käyttävät omaa tuotantojätettään prosessissaan eristelevyjen tekemiseen.
4.4. Tekstiilijätteet Suomessa tekstiilinkierrätyksen ongelmana on se, että tekstiiliteollisuus on siirtynyt mm. Baltian maihin. Tekstiilejä kierrätetään hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ja joitakin pieniä yrityksiä on syntynyt kierrätystekstiilien ympärille, kuten ekologisia ja eettisiä vaatteita valmistava Helsingissä sijaiteva Globe Hope. Yksi mahdollinen poistotekstiilien hyödyntäjä on Ekocenter Jyväskylästä. SHP-Palvelut Oy:n poistotekstiilien osalta otetiin yhteyttä Varsinais-Suomessa toimivaan Lounais-Suomen Jätehuoltoon ja Turun AMK:hon, jotka ovat mukana VTT:n koordinoimassa Telaketju-hankkeessa. Telaketju-hanke keskittyy tekstiilijätteiden hyötykäytön edistämiseen. Telaketju-hankkeen selvitysten mukaan kierrätystoiminnan käynnistyminen edellyttää paitsi toimivaa keräys- ja lajitteluinfraa myös teknologiaa mm. materiaalien käsittelyyn. Hankkeessa tutkitaan kierrätetyn tekstiilikuidun soveltuvuutta eri käyttökohteisiin ja toteutetaan mm. tuotedemoja, joissa kuituja hyödynnetään erilaisien teknologioiden avulla mm. muovikomposiiteissa tai kuitukangastuotteissa. Toiminnan mallintamiseen löytyy kansainvälisiä esimerkkejä mm. Hollannista. Haaksbergenissä on tekstiilijätteiden kierrätystä edistävä säätiö Texperium toimii siltana tieteellisen tutkimuksen ja teollisen toiminnan välillä tarjoamalla tiloja tekstiilien kierrätystä edistäviin kokeiluihin ja pilotointeihin. Säätiö tekee yhteistyötä useiden teollisuusyritysten kanssa sekä Hollannissa että laajemminkin Euroopassa. Texperium on toteuttanut mm. Hollannin puolustusvoimien kanssa hankkeen, jossa kehitettiin erittäin kestäviä pyyhkeitä kuluttajafarkkuista sekä KLM-lentoyhtiön kanssa hankkeen, jossa käytöstä poistetuista virkapuvuista tehtiin erilaisia sponsorointi- ja lahjatuotteita lentoyhtiölle. VAR Frankenhuis on esimerkki Texperiumin toiminnasta syntyneestä yrityksestä. Yritys ottaa vastaan lajiteltua tekstiilijätettä ja käsittelee sen kierrätyskelpoiseksi rouheeksi. Tekstiilit leikataan, rouhitaan, pestään, kuivataan ja paalataan, jonka jälkeen ne ovat valmiita toimitettavaksi uudelleenkäyttöön. Kierrätysmateriaalista valmistettua tekstiilirouhetta käytetään mm. autoteollisuudessa autojen sivuja pohjapaneelien eristeissä (farkkurouhe), pesukoneiden eristeissä sekä joustinpatjoissa (neulerouhe).
4.5. Trukkilavat Usealla tehtaalla kertyi raaka-ainehankintojen myötä suuri määrä kertakäyttöisiä trukkilavoja. Niiden kierrätyksessä yhtenä vaihtoehtona on materiaalien tarjoaminen Karvia Pine Oy:lle, joka ottaa vastaan puhdasta puuta. Logistiikan
5/8
kannalta kannattaisi kerätä puulavat kerralla usealta yritykseltä ja kuljettaa yhtenä kuormana Karviaan. Paikallinen jätehuoltoyhtiö voisi olla tässä kumppanina. Myös lavojen käyttö useampaan kertaan saman materiaalin kuljetukseen eli palautus lähtöpaikkaan onnistuisi helposti silloin, kun vierekkäin olevat tehtaat käyttävät toistensa materiaaleja raaka-aineena ja kuljetukseen käytetään kertakäyttölavoja.
4.6. Pakkausmuovi Pakkausmuovin osalta alueen yrityksissä kannattaisi harkita erilliskeräyksen ja muovin käsittelyn kehittämistä. Pakkausmuovia syntyy Kankaanpään teollisuusalueiden pk-yrityksissä arviolta 60–70 tonnia vuodessa, josta yli puolet syntyy SP Elementit Oy:n laitoksella. Pakkausmuovin erilliskeräys toimii muutamissa yrityksissä, joissa muovia kertyy suurempia määriä. Muissa yrityksissä muovit menevät pääasiassa polttoon. Seuraavassa taulukossa on esitetty pakkausmuovin määrät selvityksen kohteena olevissa yrityksissä. Osa määristä on selvityksen asiantuntijan tekemä arvio.
Yritys
Määrä t/a
Kingspan Insulation Oy
5
Kingspan Oy
2
Knauf Oy (arvio)
0,5
SP Elementit Oy
40
Ewona Finland Oy (arvio)
0,5
Promeco Oy
2
SHP-Palvelut Oy
2
SSAB
0,1
Lenkki Oy (arvio)
0,5
WM-plast Oy
0,1
-Kankaanpään betoni ja elementti Oy (arvio)
0,5
Kankaanpää Works
2-3
Suomen Ortotiikka & Protetiikka (arvio)
0,1
Soft Diamond Oy (arvio)
0,1
4.6.1. Muovin hyötykäyttäjät Seuraavat lähialueiden yritykset ottavat vastaan teollisuuden pakkausmuoveja (pääasiassa polyeteeni PE ja polypropeeni PP) ja pystyvät käsittelemään puhtaita muoveja omalla laitoksellaan:
Suomen Käyttömuovi Oy, Pomarkku L&T Muoviportti Oy, Merikarvia Uusiomateriaalit Recycling Oy, Lahti Fortum Waste Solutions Oy, Riihimäki
Kaikki edellä mainitut yritykset voivat murskata, pakata ja toimittaa eteenpäin jatkojalostettavaksi erilaisia muoveja edellyttäen, että toimituserä on riittävän iso (kymmeniä tonneja). Esimerkiksi Ewonan PET- muovi olisi mahdollista saada isompina erinä materiaalihyötykäyttöön. Suomen Käyttömuovi Oy:n kokemusten mukaan puhtainta laatua saadaan keräämällä kirkasta muovia. Yksi kierrätysmuovista tehdyn murskeen jatkokäyttäjä on Söörmarkussa sijaitseva Suomen Ekovalmiste Oy, joka tekee kierrä-
6/8
tysmuovista mm. ämpäreitä ja henkareita. Uusiomateriaalit Recycling Oy pystyy ottamaan vastaan ja hyötykäyttämään polyeteenipitoista muovia, josta tehdään 3 m leveää muovikalvoa. Yritys ottaa vastaan muoveja, joissa ei ole paljon teippejä eikä etikettejä. Kansainvälisellä tasolla esimerkkinä kierrätysmuovia hyödyntävästä tehtaasta on hollantilainen Lankhorst Recycling, joka hyödyntää mm. maatalouden muovikalvoja. Yrityksen tavoitteena on laajentaa kierrätysmateriaalien käyttö myös muihin muoveihin. Yrityksessä on kerätty paljon tietoa ja hankittu kokemusta tuotantoprosessien kehittämiseen, materiaalien koostumukseen ja käyttösovellutuksiin liittyen. Tavoitteena on tehdä kierrätysmuovista vaihtoehtoisia tuotteita puusta, teräksestä ja betonista valmistetuille tuotteille. Esimerkkeinä kierrätysmuovin käyttökohteista ovat rautateiden ratapölkyt, erilaiset pengerrys-, perustus- ja terassiratkaisut sekä kanaalien seinämien tukemiseen käytetyt muovitetut laudat.
4.6.2. Pakkausmuovin keräys ja käsittely Muovin erilliskeräystä suunniteltaessa kannattaa huomioida sekä hyöty että mahdolliset esteet. Hyötyjä ovat mm. erilliskeräyksellä saavutettava suurempi volyymi, joka kiinnostaa ostajia. Suuremmista eristä voi myös olla mahdollista saada parempi hinta. Lisäksi suurempien erien kautta kuljetuskustannukset / tonni pienenevät. Erilliskeräyksen mahdollisena esteenä on muovin puhtausasteen ja lajittelutason vaihtelu sekä muovin maailmanmarkkinahintojen vaihtelu ja markkinatarpeen muutokset. Keräyksen organisointivaihtoehtoja: A. Yhtenä erilliskeräyksen toteuttamisvaihtoehtona on yritysten yhteiskilpailutus. Kilpailutuksen järjestäjänä kannattaisi olla sellainen yritys, jolla on siihen suurin motivaatio (esimerkiksi suuremmista muovieristä voi saada paremman hinnan). Yhteiskilpailutuksen voi tehdä vaiheittain seuraavasti: 1.
Ensimmäisessä vaiheessa tiedustellaan alueen kaikilta yrityksiltä halukkuutta osallistua muovin erilliskeräykseen ja yhteiseen kilpailuttamiseen. Tässä yhteistyökumppanina ja yritysten kokoajana voisi olla seudullinen elinkeinoyhtiö Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy. Mikäli tiedustelujen perusteella löytyy riittävästi halukkuutta yhteisen tarjouspyynnön järjestämiseen, edetään vaiheeseen 2.
2.
Toisessa vaiheessa käydään joko suoraan tarjouspyyntökierros tai sovellettu neuvottelumenettely, jossa yrityksiltä pyydetään ensin budjettitarjous sekä esitys muovinkeräyksen järjestämisestä. Esitysten pohjalta järjestetään neuvottelukierros kilpailutuksen toteutuksesta. Neuvottelun jälkeen tehdään varsinainen tarjouspyyntö ja toteutetaan tarjouskilpailu.
B. Muovien keräyksen organisoijana voi olla esim. paikallinen jätehuoltoyritys, joka paalaa muovin toimitettavaksi eteenpäin suurempina erinä. Tässä vaihtoehdossa kukin yritys pyytää tarjouksen jätehuoltoyhtiöltä erikseen.
4.7. Jätehuoltoyhtiöiden uudet palvelukonseptit Alueen yrityksissä toivottiin jätehuoltoyhtiöiltä uusien palveluiden kehittämistä. Selvityksen mukaan yritykset toivoivat mm. selkeää vuosiraportointia jätemääristä ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Asian edistämiseksi yritysten kannattaisi pyytää omalta jätehuoltoyhtiöltään palveluiden kehittämistä ja tuoda esille omia tarpeitaan.
7/8
Jätehuoltoyhtiöiden kannalta uuden palvelukonseptin kehittäminen parantaisi asiakkaiden sitoutumista, edistäisi uusasiakashankintaa ja parantaisi pienten jätehuoltoyhtiöiden kilpailuasetelmaa isoihin yhtiöihin verrattuna. Tällaista palvelua arvostavat varsinkin suuremmat kansainväliset yritykset, joiden ympäristölaatujärjestelmät vaativat jatkuvaa kehittämistä ja sisäistä raportointia. Toimiva ympäristönhuoltopalvelu ja raportointi ovat näille yrityksille ensisijaisia kriteerejä palveluntuottajan valinnassa. Lisäksi jätehuoltoyritykset voisivat tuottaa asiakkailleen lisäpalveluna esim. uusien hyötykäyttökohteiden kartoitusta vuosittain. Jätehuoltosaralla syntyy jatkuvasti uusia palvelukonsepteja ja sivutuotteille löydetään uusia käyttökohteita ja uusia menetelmiä mm. tutkimus- ja kehitystyön kautta. Tämä vaatii palvelun tuottajalta lisäresursseja, mutta voi pitkällä tähtäimellä olla se tekijä, joka pitää jätehuoltoyhtiön kilpailukykyisenä. Muovin lisäksi jätehuoltoyhtiöt voisivat kehittää myös muiden jätejakeiden syntypaikalla tapahtuvaa keräyspalvelua. Paikallisilla jätehuoltoyrityksillä on valmista keräyskalustoa ja myös valmiita tiloja, jotka soveltuisivat erilaisten materiaalien välivarastointiin ja käsittelyyn. Palveluiden kehittämisessä ensisijaista on jätehuoltoyhtiöiden ja yritysten välinen keskinäinen yhteistyö ja halu edistää materiaalien kiertoa.