Suomen offshore-toimiala 2012

Suomen offshore-toimiala 2012 The Finnish Offshore Industry 2012

Selvitys toteutettiin osana Offshore-liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -hanketta. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.

Suomen offshore-toimiala 2012

Executive Summary More than a hundred companies in Finland are active in the offshore industry and the share of offshore business is increasing in their activities. In 2012, the revenues of the Finnish offshore industry are expected to exceed 1.2 billion euros of which exports to foreign countries are about one billion euros. The exports of the offshore industry are estimated to be about 2 % of Finland’s total exports. In this study, the offshore industry is defined as businesses that support offshore oil and gas exploration and production as well as offshore wind power construction and production. In 2012, the offshore industry employs more than 3 600 people in Finland and the companies that participated in the study are planning to recruit more than 500 people for their offshore businesses during the next two years. Offshore is seen as a logical extension to the traditionally strong Finnish marine industry and the role of offshore business is becoming more important for the companies. In the following years the growth of the Finnish offshore industry is expected to be about 10 % per annum, which is clearly more than the expected growth of the economy on average. The offshore businesses of Finnish shipyards are growing rapidly as Technip’s Mäntyluoto yard and STX Finland’s shipyards have both recently received large offshore orders. Also engineering companies have received an increasing amount of orders both to the projects of the Finnish yards as well as to foreign offshore projects. The offshore industry revenues of Finnish engineering companies and yards are estimated to be about 350 million euros in 2012. Thus offshore corresponds already more than one third of the total revenues of these companies. Technology companies active in the industry are expected to generate revenues of more than 600 million euros in 2012. Strong players in this area are companies such as Wärtsilä, Rolls-Royce, ABB and Steerprop that are specializing in propulsion and engine technologies. Other technology companies have products such as cranes, elevators, electrical equipment, process equipment and measuring instruments. There are also substantial Finnish material suppliers and service companies active in the offshore industry. For example, the state-owned Arctia Shipping has a strong market position in the arctic ice management activities. One of the biggest risks for the Finnish offshore industry is the international ownership of Finnish yards and lack of Finnish offshore oil & gas producers. These are seen as handicap for innovation and project size growth. Another challenge is the production shift to Asia. A significant part of the construction of production and drilling rigs and structures has already moved to South Korea or Singapore. Third key challenge is the lack of skilled labor in Finland. Increasing education opportunities for the offshore industry is seen as key to ensure growth of the industry in Finland. Finnish companies are in a good position to increase their role in the global offshore industry. Finnish companies have already a strong market position in certain specific areas and, furthermore, high quality, reliability, flexibility and the ability to deliver in time are seen as the strengths of the Finnish companies. Because of the offshore industry’s high quality standards, there are many opportunities and areas where Finnish companies can be globally competitive.

sivu 1 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

Key figures

Overview of the Finnish offshore industry Generated revenues and exports 2009-2013, Mâ‚Ź

Number of employees 2009-2013

1 600

5 000

1 400

4 500

Revenues by industry segment 2012 Other

4 000

1 200

Subcontracting

3 500

1 000

3 000

800

2 500

600

2 000

12 %

13 % 49 %

1 500

400

Technology

26 %

1 000

200

500

0

0

2009 2010 2011 2012e 2013e

2009 2010 2011 2012e 2013e

Yards and engineering

Source: The Finnish Offshore Industry 2012 study, NAG Partners analysis, company forecasts

Export areas of the Finnish offshore industry Northern Europe Russia

The companies’ outlook for their offshore businesses

28 %

Grows rapidly

25 %

9% Grows moderately

Middle East and Africa

4%

North America

Remains constant

14 %

South America

Central Europe

12 %

Decreases slightly

13 %

4%

5% Falls sharply

Asia

58 %

0%

28 %

Source: The Finnish Offshore Industry 2012 study, NAG Partners analysis

Source: The Finnish Offshore Industry 2012 study

sivu 2 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

Tiivistelmä Offshore on merkittävää liiketoimintaa yli sadalle Suomessa toimivalle yritykselle ja offshoreliiketoiminnan merkitys näille yrityksille on kasvussa. Vuonna 2012 Suomen offshore-toimialan liikevaihdon odotetaan olevan yli 1,2 miljardin euroa, josta vientiä ulkomaille on noin miljardi euroa. Offshore-toimialan vienti vastaa arviolta 2 % Suomen kokonaisviennistä. Offshore-toimialalla tarkoitetaan liiketoimintoja, jotka tukevat öljyn tai kaasun etsimistä ja tuotantoa meren pohjasta tai merituulivoiman rakentamista tai tuotantoa. Offshore-toimiala työllistää vuonna 2012 suoraan yli 3 600 henkilöä Suomessa ja selvityksessä mukana olleet yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore-toimintoihinsa yli 500 henkilöä lisää seuraavan 2 vuoden aikana. Offshore koetaan loogisena jatkeena Suomen meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvuksi ennakoidaan lähivuosina noin 10 % vuodessa, mikä on selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa. Telakoiden offshore-liiketoiminta on voimakkaassa kasvussa Technipin Mäntyluodon telakan ja STX:n telakoiden saamien suurten offshore-tilausten myötä. Myös suunnittelijat ovat telakoiden ohessa saaneet runsaasti tilauksia sekä suomalaisten telakoiden hankkeisiin että ulkomaisiin offhsore-hankkeisiin. Suunnittelutoimistojen ja telakoiden yhteenlaskettu offshore-liiketoiminta on arviolta 350 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja tämä vastaa yli kolmanneksesta näiden toimijoiden kokonaisliikevaihdosta. Offshore-teollisuutta palveleva meriteknologia muodostaa yhteensä yli 600 miljoonan euron liiketoiminnan Suomessa. Vahvoja toimijoita tällä alueella ovat esimerkiksi propulsio- ja moottoriteknologioihin erikoistuneet Wärtsilä, Rolls-Royce, ABB ja Steerprop. Muu offshorea palveleva teknologia on muodostunut offshorea sivutuotteena palvelevien yritysten ympärille esimerkiksi nosto-, hissi-, sähkö-, prosessi- ja mittausteknologioissa. Suomessa on myös merkittävää materiaali- ja palveluliiketoimintaa offshore-toimialalle. Esimerkiksi valtio-omisteisella Arctia Shippingillä on vahva asema arktisten alueiden laivapalveluissa kaasu- ja öljyteollisuudelle. Yksi Suomen offshore-teollisuuden suurimmista riskeistä suorien asiakassuhteiden puute sekä telakoiden ulkomaalaisomistus. Näiden koetaan rajoittavan innovaatiomahdollisuuksia ja projektivastuiden kasvattamismahdollisuuksia. Lisäksi tuotannon siirtyminen Aasiaan on aito uhka Offshore-puolen rakenteiden valmistus tuotanto- ja porauslautoissa on keskittynyt erityisesti EteläKoreaan ja Singaporeen. Lisäksi haasteeksi koetaan tiettyjen markkina-alueiden, kuten Brasilian ja Venäjän protektionismi, mikä vaikeuttaa suomalaisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Suunnitteluja teknologiapuolella yritysten haasteet liittyvät ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuuteen ja tämä koetaan myös kasvun pullonkaulana. Tämän pullonkaulan avaaminen vaatisi offshore-alalle suunniteltua koulutusta sekä meriteollisuuden osaajien muuntokoulutuksia. Suomessa toimivat yritykset ovat hyvässä asemassa kasvattaa rooliaan globaalilla offshoretoimialalla. Suomella on jo vahva asema tietyillä erityisalueilla ja suomalaisten vahvuuksiksi koetaan erityisesti korkea laatu, luotettavuus, joustavuus ja toimitusaikataulujen pitäminen. Offshoretoimialan korkeiden laatuvaatimusten vuoksi toimialalla on paljon kasvualueita, joissa Suomessa toimivat yritykset voivat olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja ottaa osansa kasvusta. sivu 3 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

Avainluvut

Suomen offshore-toimialan yleisnäkymä Toimialan liikevaihto ja vienti 2009-2013, M€

Toimialan henkilöstön kehitys 2009-2013

1 600

5 000

1 400

4 500

Liiketoiminta-alueiden osuus liikevaihdosta 2012 Muut

Teknologia

4 000

1 200

Alihankinta

3 500

1 000

3 000

800

2 500

600

2 000

13 % 49 %

1 500

400

12 %

26 %

1 000

200

500

0

0

2009 2010 2011 2012e 2013e

2009 2010 2011 2012e 2013e

Telakat ja suunnittelu

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi, yritysten antamat ennusteet

Suomalaisten yritysten vientialueet offshore-teollisuudessa Pohjois-Eurooppa Venäjä

28 %

Suomessa toimivien yritysten kasvunäkymät offshore-teollisuudessa Kasvaa voimakkaasti

25 %

9%

Kasvaa kohtalaisesti Lähi-itä ja Afrikka Pohjois-Amerikka

Aasia

Pysyy tasaisena

14 %

Etelä-Amerikka Keski-Eurooppa

58 %

4%

12 %

Laskee hieman

13 %

4%

5%

Laskee voimakkaasti

28 %

0%

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

sivu 4 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

Saatesanat Suomen kansantalous ja teollisuus elävät voimakkaassa muutoksessa. Perinteiset vientiteollisuusalamme ovat menettäneet asemiaan ja tilalle kaivataan kipeästi uutta taloudellista lisäarvoa luovaa aktiviteettia. Konepajateollisuuden substanssiosaaminen on Suomessa edelleen vahvaa ja ikäluokat entistä koulutetumpia, joten avaimet positiiviseen kehitykseen ovat olemassa. Globaalisti öljyn ja kaasun tuotanto siirtyy yhä enenevässä määrin kuivalta maalta rannikoille, eli ns. offshore-toiminnaksi. Suuria investointeja tähän entistä vaativampaan tuotantoon tehdään parasta aikaa ympäri maailmaa. Tästä olisi suomalaisille siivu otettavana, vaikka meillä ei olekaan pitkiä perinteitä varsinaisesta tuotannosta. Vieraille markkinoille etabloituminen vaatii riskinottoa ja toimialan vieraus saattaa korostaa tätä. Prizztech Oy:n Offshore-liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille hankkeen selvitys on ensimmäinen laatuaan. NAG Partnersin toteuttaman offshore-toimialaselvityksen tavoitteena oli tarkastella offshore-liiketoiminnan merkitystä Suomelle omana, itsenäisenä toimialanaan. Offshoreliiketoiminnan volyymeja ei ole aiemmin tilastoitu omana toimialanaan, vaan usein se on osa yritysten muuta, esimerkiksi meriteollisuuteen tai kone- ja metallituoteteollisuuteen kuuluvaa toimintaa. Näin ollen offshore-toimialan omia liikevaihto-, henkilöstölukuja ja tilastoja ei ole suoraan saatavissa. Toivottavasti tämä selvitys innostaa tulevat toimijat jatkamaan vastaavaa tiedonkeruuta tai haastamaan esitetyn näkemyksen. Perinteisesti suomalaisen viennin kärki on ollut kapea. Tämän takia viennin uudelleen kohdentumisen lisäksi tarvitaan ilmapiirin muutosta, jossa hyväksytään viennin kärjen olevan laveampi ja toimijoiden olevan pienempiä. Tämä osaltaan vaatii yhteiskunnan tukitoimien kohdistamista uudelleen, jolloin varmistetaan yritysten rahoituksen saaminen kehitys- ja vientiponnisteluihin ja tätä kautta tuetaan suomalaisten työllistymistä. Pienet ja keskisuuret yritykset tunnetusti työllistävät suhteessa suurempia enemmän. Offshore-toimialalla on runsaasti kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille kaikissa kokoluokissa ja tämä selvitys toivottavasti osaltaan madaltaa kynnystä suomalaisille yrityksille ottaa osaa offshoreliiketoimintaan. Kiitokset ansiokkaasta selvitystyöstä NAG Partnersin Antti Haloselle, Johan Haatajalle, Matti Saarikoskelle ja Tuomas Ikoselle sekä erityiskiitos haastatelluille arvokasta aikaansa uhranneille offshore-liiketoiminnan konkareille.

Porissa 28.6.2012 Antti Starck

sivu 5 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

Sisällysluettelo Executive Summary ............................................................................................................................................... 1 Tiivistelmä ............................................................................................................................................................... 2 Saatesanat ................................................................................................................................................................ 5 Sisällysluettelo ........................................................................................................................................................ 6 1.

Johdanto .......................................................................................................................................................... 7

2.

Offshore-liiketoiminta maailmalla .............................................................................................................. 8

3.

4.

2.1.

Historia ja nykytila ................................................................................................................................ 8

2.2.

Siirtymä syvempiin vesiin ja haastavimmille alueille ....................................................................... 8

2.3.

Merkittävimmät maantieteelliset alueet ......................................................................................... 10

2.4.

Offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät ...................................................... 12

2.5.

Merituulivoima ja uusiutuva energia merellä ................................................................................. 13

Toimiala Suomessa ...................................................................................................................................... 14 3.1.

Telakat ja suunnittelu ......................................................................................................................... 15

3.2.

Teknologiayritykset ............................................................................................................................ 18

3.3.

Alihankkijat ........................................................................................................................................... 20

3.4.

Materiaalit ............................................................................................................................................. 21

3.5.

Muut osa-alueet ................................................................................................................................... 22

3.6.

Eri kokoisten yritysten asema offshore-toimialla ......................................................................... 23

Suomen offshore-toimialan haasteet ja mahdollisuudet ..................................................................... 24 4.1.

Vienti ...................................................................................................................................................... 24

4.2.

Tuotteet ja palvelut ............................................................................................................................ 25

4.3.

Resurssit................................................................................................................................................ 26

4.4.

Suomen vahvuudet ja kiinnostavimmat kasvualueet .................................................................... 26

4.5.

Haasteet ja riskit ................................................................................................................................. 28

5.

Johtopäätökset ............................................................................................................................................. 30

6.

Menetelmät ja tietojen luotettavuus ....................................................................................................... 33 6.1.

Tausta ja tavoitteet ............................................................................................................................. 33

6.2.

Menetelmät........................................................................................................................................... 33

6.3.

Tutkimuksen laatu ja luotettavuus .................................................................................................. 34

Liitteet .................................................................................................................................................................... 35 Kyselyyn vastanneet yritykset ....................................................................................................................... 35 Haastatellut yritykset ...................................................................................................................................... 35

sivu 6 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

1. Johdanto Suomen offshore-toimiala 2012 –selvitys antaa perustietoa offshore-toimialan yrityksistä, rakenteesta, toiminnan volyymeistä sekä tulevaisuudennäkymistä Suomessa. Selvityksen toimeksiantaja on Prizztech Oy (www.prizz.fi). Selvitys toteutettiin osana Prizztechin Offshoreliiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -hanketta. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta. Selvitys toteutettiin vuoden 2012 maalis-kesäkuussa ja selvityksen toteutti NAG Partners Oy (www.nagpartners.fi). Selvitys keskittyy Suomessa ja Suomesta tehtäviin offshore tuotteisiin ja palveluihin. Tarkempi kuvaus selvityksen toteutuksesta on esitetty osassa 6. Offshore-toimialan määritteleminen ei ole yksinkertaista. Sana offshore viittaa erityisesti merellä tapahtuvaan öljyn ja kaasun tuotantoon ja etsintään. Yksi keskeinen toimialaa määrittelevä tekijä ovat siihen liittyvät erittäin korkeat laatuvaatimukset. Nämä vaatimukset kulkevat läpi hankinta- ja palveluketjujen niille toimijoille, jotka ovat kiinteästi mukana offshore-liiketoiminnassa. Esimerkiksi offshore-tuotantolautoille vietävän teknologian tulee täyttää tietyt korkeat laatuvaateet, jotka ovat offshore-toimialan määrittelemiä. Tässä selvityksessä offshore-toimialamäärittelyyn sisällytettiin myös öljyn ja kaasun tuotantoa ja etsintää suoraan tukevat liiketoiminnot sekä merituulivoima, eli sellaiset liiketoiminnot, jotka ovat offshore-teollisuuden tiukkojen laatuvaatimusten piirissä. Sen sijaan esimerkiksi öljy- ja kaasulogistiikkaan liittyvät tankkeri- ja satamatoiminnot jätettiin selvityksen ulkopuolelle, koska näissä vaatimukset eivät ole offshore-toimialan mukaisia. Olipa kyse sitten maalla tai merellä tapahtuvista tukitoiminnoista tai varsinaisesta merellä tapahtuvasta energiantuotannosta, on offshore yksi maailman vaativimmista toimialoista laatuvaatimusten suhteen. Tämä tekeekin siitä erittäin mielenkiintoisen suomalaisen korkean teknologian osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Toimialan kärkiyritykset

Alihankkijat • Materiaalit • Komponentit • Palvelut

Suunnittelu ja valmistus • Kokonaistoimittajat (EPC) • Telakat • Insinööritoimistot

Loppuasiakkaat

Teknologia

Öljy- ja kaasuteollisuus

• Erikoisratkaisutoimittajat • Järjestelmätoimittajat

Leasing ja varustamot

Operaattorit Muu energia

Liitännäistoimijat • Satamat • Logistiikka

• Rahoitus • Vakuutus

• Koulutus • T&K

• Etujärjestöt • Yhdistykset

Kyselyyn ja haastatteluun vastanneet yritykset edustavat offshore-toimialaa kattavasti telakka- ja teknologiateollisuuden tunnettujen hankintaketjujen osalta. Suuret ja keskisuuret meri- ja offshoretoimialan yritykset on katettu laajalti ja näiden hankintaketjusta laajat osat. Selvityksen ulkopuolelle on systematiikasta huolimatta todennäköisesti jäänyt joukko yrityksiä, jotka eivät ole Meriteollisuus ry:n jäseniä, joilla ei ole internet-näkyvyyttä offshore-toimintansa osalta ja jotka eivät ole tulleet esiin muiden yritysten haastatteluissa. sivu 7 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

2. Offshore-liiketoiminta maailmalla Historia ja nykytila Maailman öljyntuotanto Maailman öljyntuotanto

Miljoonaa barrelia päivässä Miljoonaa barrelia päivässä

95+ 88

40

Offshore

Maailman öljyja kaasuteollisuuden leviäminen merialueille käynnistyi Yhdysvaltain rannikoilla jo 1890-luvulla. Lukuunottamatta matalia rannikkovesistöjä, offshore-toimintaa ei kuitenkaan saatu pitkään aikaan erityisen kannattavaksi ja suurin osa öljynporausja tuotantoinvestoinneista tehtiin aluksi kiinteälle maaperälle. Vasta 1970-luvun öljykriisi, Meksikonlahden, Pohjanmeren ja Norjanmeren öljylöydöt sekä kehittynyt teknologia vauhdittivat öljyja kaasuteollisuuden investointeja offshoretuotantoon. Tätä ennen offshoreöljyntuotannon osuus maailman öljyntuotannosta oli olematon.

55

56

Onshore

2.1.

2020

76 63

50

65

33 25

10

15

53.5

50

51

4

22 46.5

22

Of f shoren osuus

1960

1970

1980

1990

2000

2010

0%

7%

15 %

23 %

33 %

38 %

42 %

Lähde: Intsok – Norwegian Oil & Gas Partners, NAG Partners analyysi

1970-luvun jälkeen teollisuus on reilussa 40 vuodessa kehittynyt nopeasti, edeten yhä syvempiin vesiin ja haastavampiin ympäristöihin. Erityisesti 1990-luvun ja 2000-luvulla jatkunut öljyn hinnannousu on vauhdittanut investointeja. Vuonna 2010 offshore-teollisuuden investointien arvioitiin olevan yli 150 miljardia USA:n dollaria vuodessa, mikä on 50 miljardia dollaria vähemmän kuin huippuvuonna 2008. Tästä huolimatta toimiala on yksi eniten pääomavaltaiseen tuotantoon investoivista toimialoista maailmassa. Vuoteen 2030 mennessä offshore öljyn- ja kaasuntuotannon ennakoidaan ohittavan kiinteällä maaperällä tuotetun öljyntuotannon volyymin. Tuoreena kehityksenä toimialalla on uusiutuvan energiatuotannon laajeneminen merille. Merituulivoima on lähtenyt liikkeelle vasta 1990-luvulla ja alan investointien odotetaan kasvavan vauhdikkaasti erityisesti Euroopassa. Myös aaltovoiman ja merellä tapahtuvan aurinkoenergiatuotannon uskotaan kasvavan. Uusiutuvan energian offshore-investoinnit toteutetaan monesti samantapaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, jotka ovat käytössä jo offshore öljyja kaasuteollisuudessa. Tästä syystä monet öljy- ja kaasuteollisuuden toimijat ovat aktiivisesti mukana myös merituulivoimassa ja toimialaa tarkastellessa merituulivoima kulkee käsi kädessä offshore öljy- ja kaasutuotannon kanssa.

2.2.

Siirtymä syvempiin vesiin ja haastavimmille alueille

Offshore teollisuuden alkuaikoina öljyn- ja kaasunporaus toteutettiin matalissa vesissä sekä erityisesti Yhdysvalloissa suistomaalla kasviston tai suon päällä. Näille alueille toteutettiin useimmiten kiinteitä lauttoja, joiden suurimmat haasteet ovat olleet rakentaminen paalujen varaan rantaan, mistä öljy on pumpattu suoraan rannalle jatkojalostettavaksi. Öljyn säilöminen on

sivu 8 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 toteutettu kiinteällä maaperällä ja tekniset ongelmat ovat pitkälti rajoittuneet kiinteän rakennelman pystyttämiseen ja pystyssä pysymiseen. Tällaisia kiinteitä tuotantoalustoja onkin tuhansia erityisesti Meksikonlahdella, jossa öljyä on pumpattu rannan läheltä jo yli vuosisadan ajan. Rannalla olevan öljyn vähentyessä ja öljylöytöjen suuntautuessa yhä syvempiin vesiin, tekniset ratkaisut öljyn etsimiseksi, pumppaamiseksi ja tuotannoksi ovat monimutkaistuneet merkittävästi. Kun veden syvyys on kasvanut, ovat lautan paikallaanpito, öljyn porauksen ja pumppaamisen toteuttaminen sekä lauttojen huolto vaikeampia ja kalliimpia toteuttaa. Lisäksi laatuvaatimukset toimialalla ovat äärimmäisen tiukat onnettomuuksien välttämiseksi - mitä monimutkaisemmista laitoksista ja riskeistä puhutaan, sitä suurempia hankkeet ovat myös suunnittelun ja toteutuksen osalta. Tästäkin huolimatta riskit toisinaan realisoituvat (mm. BP:n Deepwater Horizon öljyvuoto 2010) ja laatuvaateet lautoille ja offshore-toiminnoille ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä. Tuoreena kehityksenä öljyä on alettu pumpata myös erittäin syvistä vesistä, yli kahden kilometrin syvyydestä, useita kilometrejä avomerelle päin rannikosta. Lisähaasteena monissa syvänmeren kohteissa on lisäksi öljyn sijainti usean kilometrin syvyydessä merenpohjan maakerroksen alla. Tällaiset haastavien olosuhteiden syvänmeren öljynporaus- ja tuotantolautat vaativat jo jopa miljardien eurojen investoinnit operoinnin mahdollistamiseksi. Eräs suurimmista haasteista syvänmeren tuotannossa on avomerilauttojen pitäminen paikoillaan rankoissakin merioloissa. (c) Technip Oyj Näissä oloissa ankkurointi olisi lähes mahdotonta, joten dynaamiseen paikannukseen ja aktiiviseen propulsioon perustuvat paikallapitoratkaisut ovat kriittisiä lautoille. Lisäksi öljyn siirtologistiikan hankaloituessa ja etäisyyksien pidentyessä syvänmeren lautat suunnitellaan ja rakennetaan usein myös tuotantolaitoksiksi, joissa kyetään prosessoimaan öljyä eri laaduiksi jo lautalla ja varastoimaan sitä, mikä tehostaa koko tuotantoprosessia. Nämä kehitykset kasvattavat investointien kokoa ja lähentävät merellä tapahtuvaa öljy- ja kaasuntuotantoa perinteisen meriteollisuuden kanssa, kun kelluvien ja propulsiota vaativien ratkaisujen tarve kasvaa. Oheisessa kuvassa on esitetty tyypillisiä tuotantoalustoja öljy- ja kaasuteollisuudessa eri syvyysolosuhteissa.

sivu 9 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 Tyypilliset lautat ja alukset offshore-öljyn ja -kaasun tuotannossa, etsinnässä ja näihin liittyvissä tukitehtävissä Tuotanto Fixed platf orm

Subsea

TLP

Matala vesi <500 m

Spar

Semisub

FPSO

Etsintä

Tukialukset

Drillship

OSV

Syvä vesi (deep sea) >1 500 m

Lähde: Technip, Petrobras esittelymateriaalit, NAG Partners

Offshore-tuotantoalustoista erityisesti FPSO (Floating Production, Storage and Offloading) on tyypillisesti tavallisen laivan runkoon rakennettu yksikkö ja monet rakenteelliset ja tekniset ratkaisut vastaavat perinteistä meriteollisuutta, joskin korkeammilla laatutasovaatimuksilla. Myös etsinnässä käytetyt porausalukset (drillship) ovat hyvin lähellä perinteisiä laivoja, joihin on kiinnitetty erittäin korkeatekninen porauskalusto ja tähän liittyvät ohjaus- ym. laitteet. Varsinaisten poraus- ja tuotantolauttojen lisäksi öljyn- ja kaasuntuotanto vaatii monipuolisen infrastruktuurin tuekseen. Monet näistä tukitoiminnoista ovat erikoispalveluita kohdistettuna offshore-toimialalle, mistä johtuen ne ovat kiinteä osa offshore-toimialaa. Esimerkkejä tällaisista liiketoiminnoista ovat öljyn ja kaasun etsintään liittyvät porausja geologiset/seismografiset alukset sekä tuotantolauttojen tukena toimivat erikoistuneet tukialukset (OSV, offshore supply vessel), jotka kuljettavat henkilöstöä, tarvikkeita ja materiaaleja ja toimivat tukialuksina esimerkiksi sukeltajille.

2.3.

(c) Wärtsilä Oyj

Merkittävimmät maantieteelliset alueet

Maailman öljy- ja kaasuteollisuuden offshore-tuotantoon ja etsintään tekemät vuosi-investoinnit ylittivät 200 miljardia dollaria vuonna 2008. Huolimatta vuosien 2009-2010 investointien vähentymisestä, toimiala on jälleen kasvattamassa investointejaan vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Tärkeimpänä ajurina investoinneille toimii öljyn hinta. Esimerkiksi Brasiliassa laskelmat ja investointipäätökset tehdään Petrobrasin osalta 80 dollarin tason pohjalta – tämän tason ylittävä öljyn hinta takaa investoinneille riittävän tuoton. Vuosittainen 200 miljardin dollarin investointitahti tullaankin öljyn hinnan nykytasolla jälleen ylittämään vuosina 2012-2014 ja sivu 10 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 investointien maailmanlaajuisen kasvun ennakoidaan olevan seuraavien vuosien aikana yli 10 % vuodessa. Vuosien 2008-2014 ennuste öljy- ja kaasualan offshore-investoinneista Miljardia USD:tä vuodessa (vuosikeskiarvo ajanjaksolla) Norja

23

30

UKCS

18

Venäjä

21

08-11 11-14

5

Meksikonlahti

08-11 11-14

7

Kiina

08-11 11-14

43 Meksiko 16

8

25

Intia Nigeria

13

08-11 11-14

08-11 11-14

Brasilia

17

23

16

16

8

6

6

08-11 11-14

Indonesia

Malesia

08-11 11-14 08-11 11-14

Angola

10

8

08-11 11-14

9

7

08-11 11-14

08-11 11-14

15

12

08-11 11-14

UKCS = United Kingdom Continental Shelf Lähde: Intsok – the Norwegian Oil and Gas Partners, NAG Partners analyysi

Maailman suurimmat offshore-markkinat ovat Meksikonlahdella, Pohjan- ja Norjanmerellä sekä Afrikan ja Brasilian rannikoilla. Näistä Meksikonlahden merkitys on vähenemässä, mutta investointitahdin laskusta huolimatta alue säilyy suurena investoijana vielä lähivuodet. Viime vuosina myös Aasian ja Australian offshore-investoinnit ovat kasvaneet ja niiden merkityksen ennustetaan yhä kasvavan vuosikymmenen loppua kohden. Historiallisesti erityisesti Norja ja USA ovat investoineet voimakkaasti offshore-tuotantoon ja oman teollisuusosaamisensa kehittämiseen. Molemmat maat ovatkin yhä keskeisessä roolissa maailman offshore-teknologiassa. Sen sijaan merkittävä osa metallirakenteiden valmistuksesta on siirtynyt Aasiaan. Erityisesti laivojen ja lauttojen rungot tehdään Aasiassa, jossa työvoimakustannukset ovat matalat. Aasian offshore-keskuksia ovat lauttojen valmistuksessa EteläKorea ja Singapore, jotka yhdessä vastaavat merkittävästä osasta maailman offshore-lauttojen valmistuksesta. Myös Kiinan rooli vaativien offshore-rakenteiden valmistuksessa on kasvussa. Yhteistä kaikille offshore-öljy- ja kaasuyhtiöille on massiivinen, miljardien eurojen kokoluokka ja kansainvälisyys. Offshore-projektit ovat luonteeltaan massiivisia ja teknologisesti haastavia, ja öljyyhtiöt ovat valmiita ostamaan teknologiaa ja palveluita sieltä mistä saavat parasta laatua ja luotettavuutta. Toimiala onkin perusluonteeltaan yksi globaaleimmista toimialoista maailmassa ja pienetkin offshore-alalle teknologiaa tarjoavat yritykset toimivat usein maailmanlaajuisesti. Poikkeuksia globaalille toimialalle muodostavat tosin eräiden markkina-alueiden kansallisten öljyyhtiöiden asettamat paikallisuusastevaatimukset, joiden perusteella ohjataan ostoja kotimarkkinalle sivu 11 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 tai vähintään vaaditaan kansainväliseltä toimittajalta tytäryhtiön perustaminen öljy-yhtiön kotimaahan. Näitä poikkeuksia on offshore-teollisuudessa yhä enemmän, sillä merkittävä osa maailman offshore-öljyn ja -kaasun hyödyntämättömistä kentistä on paikallisen, valtio-omisteisen öljy-yhtiön hallinnassa. Esimerkiksi Brasiliassa, Venäjällä ja Norjassa valtiolliset öljy-yhtiöt ovat merkittävässä roolissa ja pyrkivät aktiivisesti kehittämään omaa kansallista offshore-toimialaansa. Toisaalta toinen puoli offshore-kentistä on yhä kansainvälisten öljy-yhtiöiden, kuten Shellin, Exxonin, Chevronin, BP:n tai Totalin hallinnassa ja operoitavana. Kansainvälisinä pörssiyhtiöinä nämä toimijat keskittyvät enemmän taloudellisen tuoton saavuttamiseen ja huipputeknologiaan kuin yksittäisen valtion suosimiseen, mikä takaa merkittävän markkinakysynnän offshorehuipputeknologialle kansallisuuteen katsomatta.

2.4.

Offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Offshore öljy- ja kaasuteollisuuden kasvu tapahtuu erityisesti seuraavilla osa-alueilla 1) Kehittyvät markkinat: Markkinat, joilla ei ole aiemmin ollut kykyä tai kiinnostusta hyödyntää offshore-öljyä ja kaasua kasvattavat voimakkaasti investointejaan – esimerkkeinä Brasilia, Kiina, Indonesia ja Venäjä. Näissä maissa on syntynyt talouskasvun ja öljyn hinnan nousun myötä suuri kiinnostus etsiä uusia öljy- ja kaasuesiintymiä ja hyödyntää tiedettyjä esiintymiä, joista valtaosa sijaitsee merenpohjassa. Myös poliittisesti hankalat alueet ovat yleistymässä offshore öljyn- ja kaasun tuotannossa. Esimerkkinä tällaisesta vaikeasti hyödynnettävissä olevasta alueesta ovat Iranin suuret öljylöydöt Kaspianmerellä, joiden hyödyntämistä rajoittavat sekä kansainvälinen kauppasaarto että poliittisesti haastava toimintaympäristö. 2) Syvänmeren ja arktiset alueet: Rantavesistöjen öljyn ja kaasun vähentyessä ja öljyn maailmanmarkkinahinnan noustessa, tuotantoa siirretään haastavampiin ympäristöihin, joiden hyödyntäminen ei taloudellisesti olisi ollut järkevää aiemmin. Syvänmeren öljyn- ja kaasunporauksen suuria investointeja tullaan tekemään lähivuosina erityisesti Brasiliaan. Arktisten alueiden investointeja suunnitellaan puolestaan USA:n, Kanadan ja Venäjän pohjoisalueille.

© National Energy Board of Canada

Edellä kuvatut alueet vastaavat merkittävästä osasta öljy- ja kaasuteollisuuden offshoretuotannollisista investoinneista lähivuosina ja tarjoavat suuren potentiaalin yrityksille, jotka pystyvät näillä osa-alueilla palvelemaan offshore-tuotantoa.

sivu 12 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

2.5.

Merituulivoima ja uusiutuva energia merellä

Tuulivoiman ja uusiutuvan energian investoinnit ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti Euroopassa viimeisen 20 vuoden aikana poliittisen tahdon ja tukimuotojen lisääntymisen myötä. Offshore-tuulivoima on yksi tärkeistä osa-alueista monien Euroopan maiden suunnitelmissa uusiutuvan energian lisäämiseksi. Erityisesti Iso-Britannia, Saksa ja Tanska ovat investoineet ja investoimassa merituulivoimaan. Maailman suurimmat merituulipuistot ovatkin Britannian, Tanskan ja Saksan rannikoilla. Kokonaisuudessaan noin 95 % maailman merituulivoimakapasiteetista on Euroopassa ja jäljelle jäävä osa Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Suuret >40 MW merituulivoimapuistot Euroopassa

Merituulivoiman kehityksen suurimmat kysymykset liittyvät Numero kuvaa puistojen määrää alueella tukipolitiikkojen jatkuvuuteen ja valtioiden haluun panostaa Lähde: Wikipedia, list of offshore windparks tuettuun energiatuotantoon erityisesti nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Merituulivoima on ainakin toistaiseksi erittäin riippuvainen julkisesta tuesta, eikä tuulivoimapuistoja käytännössä rakenneta ilman sitä. Merituulivoima on tästä huolimatta kiinnostava offshoretuotannon osa-alue, sillä tuulivoimapuistojen koot ovat merkittäviä (suurimmat Eurooppaan suunnitellut jopa 9000 MW) ja investoinnit yksittäisissä puistoissa jopa miljardeja. Lisäksi investoinneista merkittävä osa vaatii offshore(c) Technip Oyj toimintaan liittyvää erityisosaamista, mikä luo liiketoimintamahdollisuuksia nykyisille öljy- ja kaasupuolen offshore-toimialan toimijoille. Offshore-tuulivoiman ennustetaan muodostuvan merkittäväksi liiketoiminnaksi esimerkiksi norjalaisille telakoille ja metalliteollisuuden yrityksille. Lisäksi esimerkiksi Iso-Britannia on kehittämässä aktiivisesti offshore-aaltovoimaa, mikä voi tarjota myös merkittävän markkinamahdollisuuden perinteisille öljyja kaasuteollisuutta palveleville yrityksille. Näistä kehitysaskeleista huolimatta merituulivoiman ja muun uusiutuvan energiatuotannon offshore-markkina pysyy pienenä lähivuodet ja tukipolitiikan jatkuvuuden ja (c) Technip Oyj yleisen taloudellisen epävarmuuden vallitessa markkina kehittyy erittäin hitaasti. Toisaalta muutamat jo tilauksessa olevat suuret offshore-tuulivoimapuistot tullevat demonstroimaan tämän tuotantomuodon kannattavuuden ja määrittämään toimialan kehityksen pitkälle tulevaisuuteen. Nämä voimalat valmistuvat Iso-Britannian ja Saksan vesille vuosina 2012-2014.

sivu 13 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

3. Toimiala Suomessa Tehdyn selvityksen perusteella Suomen offshore-toimialan liikevaihto on yli 1,2 miljardia euroa ja vienti noin miljardi euroa vuonna 2012. Offshore koettiin selvityksessä haastatelluissa yrityksissä loogisena jatkeena suomalaiselle meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys meriteollisuuden alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvu on ollut finanssikriisin aiheuttaman pudotuksen jälkeen yli 7 % vuodessa ja kasvuksi ennakoidaan tulevina vuosina noin 10 % vuodessa. Kasvun uskotaankin jatkuvan merkittävästi yleistä talouskehitystä nopeampana. Offshore-toimiala työllistää vuonna 2012 suoraan yli 3 600 suomalaista ja haastatellut yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshoretoimintoihinsa yli 500 henkeä lisää seuraavan kahden vuoden aikana. Offshore-toimiala on Suomessa historiallisesti keskittynyt Porin alueelle. Erityinen ajuri alueen offshore-teollisuudelle ovat olleet Mäntyluodon telakan offshore-lauttojen valmistus. Mäntyluodon telakan offshore-lauttojen valmistuksen ympärille on muodostunut merkittävä alihankkija- ja kumppaniverkosto, joka on oppinut palvelemaan myös muita asiakkaita ja kehittänyt omaa vientiäänkin.

Offshore-toimialan yritysten sijoittuminen Telakat ja suunnittelu Teknologia

Toinen offshore-teollisuuden kehityssuunta on perinteisen merellä Alihankinta tapahtuvan öljyn ja kaasun tuotannon vaatimien teknologioiden Muu offshore lähentyminen perinteistä meriteollisuutta. Yhä liikkuvammat ja kauempana rannasta toimivat offshore-lautat vaativat kehittynyttä meriteknologiaa. Suomessa suurimmaksi offshore-toimialalle palveluita- ja tuotteita tarjoavaksi segmentiksi ovatkin nousseet teknologiayritykset, joilla on erityisosaamista mm. propulsiossa ja moottoritekniikassa. Myös perinteiset meriteollisuuden telakat palvelevat enenevissä määrin offshore-teollisuutta ja offshore on osaltaan korvaamassa sitä telakkatuotannon vajetta, minkä suurten risteilyalusten kysynnän vähentyminen on aiheuttanut. Suomen offshore-toimialan yleisnäkymä Toimialan liikevaihto ja vienti 2009-2013, M€

Toimialan henkilöstön kehitys 2009-2013

1 600

5 000

1 400

4 500

Liiketoiminta-alueiden osuus liikevaihdosta 2012 Muut

Teknologia

4 000

1 200

Alihankinta

3 500

1 000

3 000

800

2 500

600

2 000

13 % 49 %

1 500

400

12 %

26 %

1 000

200

500

0

0

2009 2010 2011 2012e 2013e

2009 2010 2011 2012e 2013e

Telakat ja suunnittelu

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi, yritysten antamat ennusteet

sivu 14 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 Edellä kuvatut kaksi suurta liiketoiminta-aluetta, telakat ja meriteknologia, vastaavat suoraan tai välillisesti valtaosasta Suomen offshore-teollisuuden tuotannosta ja viennistä. Telakoiden offshore-liiketoiminta on jälleen voimakkaassa kasvussa Technipin Mäntyluodon telakan ja STX:n telakoiden saamien suurten offshore-tilausten myötä. Myös suunnittelijat ovat telakoiden ohessa saaneet runsaasti tilauksia sekä suomalaisten telakoiden hankkeisiin, että ulkomaisiin offshore-hankkeisiin. Suunnittelutoimistojen ja telakoiden (c) Technip Oyj yhteenlaskettu offshore-liiketoiminta on jo noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja tämä vastaa yli kolmanneksesta näiden toimijoiden kokonaisliikevaihdosta. Suurin yksittäinen offshore-toimialan liiketoiminta-alue suomalaisille yrityksille on propulsio-, moottori- ja meriteknologia, joka muodostaa valtaosan suomalaisten teknologiayritysten 600 miljoonan euron liiketoiminnasta offshore-toimialla. Muu offshorea palveleva teknologia on muodostunut offshorea sivutuotteena palvelevien, vahvojen teknologia-alan yritysten ympärille, esimerkiksi nosto-, hissi-, sähkö-, prosessi- ja mittausteknologioissa. Alihankkijoiden osuus toimialan liikevaihdosta on noin 150 miljoonaa euroa, mistä valtaosa on alihankintaa muille suomalaisille toimijoille. Alihankkijoina telakoille ja teknologiayhtiöille toimivat yleensä sekä pienet konepajat, joilla on joitain erityisosaamisalueita, että materiaalien käsittelyyn erikoistuneet yritykset. Edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi Suomessa on myös merkittävää materiaali- ja palveluliiketoimintaa offshore-teollisuuteen. Teräs-, putki-, kupari-, ja kemikaalipuolen sekä muiden materiaalien toimittaminen offshore-teollisuudelle on noin 100 miljoonan euron liiketoiminta vuositasolla. Muut palvelut ja tuotteet offshore-teollisuudelle muodostavat noin 50 - 100 miljoonan euron liiketoiminnan vuositasolla.

3.1.

Telakat ja suunnittelu

Offshore-liiketoiminta on muodostumassa keskeiseksi liiketoiminta-alueeksi Suomen telakoille ja merialan suunnitteluyrityksille. Offshoren osuuden ennakoidaan ylittävän kolmanneksen yritysten liikevaihdosta vuonna 2012. Merkittävänä ajurina offshoren osuuden kasvulle ovat Suomen telakoiden uudet tilaukset sekä offshore-toimialan nopea siirtymä yhä haastavammille merialueille. Telakoiden offshore-liiketoiminta työllistää vuonna 2012 suoraan yli 1000 henkeä ja myös välillisesti merkittävän määrän alihankkijoita. Offshoreen perinteisesti keskittynyt Mäntyluodon telakka on jälleen saanut tilauskirjansa täyteen offshore-tuotantoa. Mäntyluodon telakalla on vahva historia offshore-lauttojen, erityisesti porauslauttojen, valmistajana aina 1970-luvulta 1990-luvulle. Mäntyluodon telakalla on rakennettu 1974-1995 aikana 23 porauslauttaa, eli keskimäärin yksi lautta vuodessa 20 vuoden ajan. sivu 15 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 Mäntyluodon telakka on ollut myös maailman mittakaavassa merkittävä offshore-lauttojen valmistuspaikka sen 40-vuotisen historian aikana. 1990-luvusta lähtien telakka on keskittynyt erityisesti Spar-tyyppisten lauttojen runkojen rakentamiseen, mitä se on toimittanut 12 kappaletta viimeisen 20 vuoden aikana. Näiden lauttojen toimittaminen koki aallonopohjan 2000luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Vuoden 2011 aikana kysyntä Mäntyluodossa on (c) Technip Oyj ollut jälleen nousussa ja Technip on viimeisen vuoden aikana julkaissut useita positiivisia uutisia ja merkittävän tilauksen spar-lautoista. Tiedossa oleva tilauskanta työllistänee valtaosan telakasta ja tärkeimmistä alihankkijoista ainakin lähivuosien ajan. Myös STX Finland on kasvattanut tilauskirjaansa offshore-erikoisaluksilla. Rauman telakalla rakennetaan well-intervention aluksia Norjan markkinoille, ja STX:n 50 % omistama Arctechin telakka Helsingissä rakentaa arktisten alueiden OSV-aluksia Venäjän markkinoille. Lisäksi STX:n omistama Aker Arctic Technology on aktiivisesti mukana suunnittelemassa arktisten alueiden offshore-ratkaisuja ja tarjoamassa asiantuntemusta arktisten olosuhteiden mallintamisesta. Telakoiden ja suunnittelualan offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja vienti 2009-2012, M€

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2012

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

400

1 600

50 %

350

1 400

45 %

300

1 200

250

1 000

40 % 35 %

800

25 %

150

600

20 %

100

400

50

200

0

0

2010

2011

2012e

28 %

30 %

200

2009

36 %

24 % 17 %

15 % 10 % 5% 0%

2009

2010

2011

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

2012e

2009

2010

2011

2012

* kyselyyn osallistuneet ja haastatellut yritykset

Suunnittelupuolen yrityksiä työllistävät sekä kotimaan telakoiden uudet tilaukset ja tarjoukset, mutta myös erityisesti Norjan offshore-sektorin toipuminen muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Suuret suunnittelualan yritykset, kuten Deltamarin ja SWECO ovat keskittyneet offshorepuolella erityisesti laivojen kelluvien rakenteiden konsepti- ja rakennesuunnitteluun ja meriolosuhteiden analyysiin. Lisäksi suomalaiset suunnittelualan yritykset tekevät yksityiskohtaisempia suunnitelmia eri offshore-rakenteiden osa-alueista, kuten asuintiloista, sähköistyksestä, ilmastoinnista, tuotantoprosessin osista jne. Näiden osa-alueiden liiketoiminnan sivu 16 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 mittakaavat ovat kuitenkin melko alhaisia kansainvälisessä tarkastelussa verrattuna esimerkiksi Norjan johtaviin suunnitteluyrityksiin. Yritysrakenne 10 8 6

Offshore-telakat ovat suurityksiä työllistäen suoraan satoja ihmisiä ja välillisesti tuhansia. Suunnittelualan yritykset ovat valtaosaltaan keskisuuria tai pieniä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

6

Käytännössä arktisten alueiden monitoimimurtajia ja merituulivoimaan liittyviä erityisalustarpeita lukuunottamatta Suomen telakoiden 1 offshore-kysyntä on vientiä. Suoria offshore öljy- ja kaasuteollisuuden loppuasiakkaita Suomessa ei ole, mutta erityisaluksia operoivia Suuri Keskisuuri Pieni varustamoita löytyy muutama. Suunnittelutoimistojen kysyntä Kyselyyn vastanneet noudattelee telakka-alan rakennetta sillä poikkeuksella, että ja haastatelllut Tunnistetut, suomalaiset telakat ovat merkittäviä asiakkaita suomalaiselle mutta ei vastanneet suunnittelualalle. Keskeisiä Lähde: Suomen offshore-toimiala vientimarkkinoita ovat Norja ja Vientialueet 2012 -selvitys, NAG Partners Venäjä – muut maanosat ovat Pohjois-Eurooppa 39 % merkittävästi pienempiä markkinoita. Toisaalta tuotteiden markkinat ovat kansainvälisiä, mikä saattaa suuren tilauksen Venäjä 38 % kohdalle osuessa nopeastikin muuttaa viennin rakennetta. Selvää Lähi-itä ja Afrikka 11 % kuitenkin on, että Norja ja Venäjä säilyvät merkittävinä Pohjois-Amerikka 11 % vientimarkkinoina myös tulevaisuudessa. Näille markkinoille suomalaisilla toimijoilla on jo olemassaolevat asiakassuhteet ja Etelä-Amerikka 0% osa liiketoiminnasta on betonoitu näille markkinoille Keski-Eurooppa 0% omistuksellisten rakenteidenkin kautta (erityisesti Arctechin Aasia 2% telakka). Erityisesti telakat kokivat Etelä-Amerikan markkinan hankalaksi paikallisuusastevaatimusten ja heikon Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 kustannuskilpailukyvyn vuoksi. Sen sijaan Pohjois-Amerikan ja selvitys, NAG Partners erityisesti Alaskan arktisten alueiden markkina on Norjan ja Venäjän ohella kiinnostava markkinaalue suomalaisille toimijoille, joilla on erityisosaamista haastavista ilmasto-olosuhteista. 4

Suomen kilpailuvalttina toimituksissa pidetään erityisesti vahvaa projektitoimitusosaamista, minkä ansiosta projektien aikataulut pitävät ja offshoreen vaadittu laatutaso on saavutettavissa. Kehityspolkuna monilla yrityksillä on meriteollisuusosaamisen kehittäminen osittain offshorepuolelle. Riskinä Suomen telakkateollisuuden kehittymiselle ja erityisesti osaamisalueiden laajentamiselle offshore-puolella koettiin alihankkijoiden osalta telakoiden ulkomaalainen ohjaus – päätökset tehdään viime kädessä pääkonttorissa, joka Technipin osalta on Ranskassa ja STX:n osalta EteläKoreassa. STX on lisäksi keskittänyt esimerkiksi OSV-rakentamista Norjan yksikköönsä, joka on STX:n 75% omistama tytäryhtiö. Toisaalta ulkomainen ohjaus voi varmistaa Suomen yksiköiden kilpailukykyä näiden kyetessä erikoistumaan tiettyihin ratkaisuihin ja kasvattaessa myyntiverkoston kattavuutta sekä tunnettavuutta maailmalla.

sivu 17 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

3.2.

Teknologiayritykset

Offshore on eräs keskeisimmistä kasvualueista meriteknologian saralla. Suomessa on kansainvälisesti vahvaa osaamista ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittävää liiketoimintaa mm. propulsion, moottoriteknologian ja nosturiteknologian osalta. Tällä saralla kansainvälisestikin tunnettuja yrityksiä ovat Rolls-Royce, Wärtsilä, ABB, Steerprop ja Cargotec. Offshore-liiketoiminnan näköpiirissä olevan kasvun ansiosta myös monet muut, perinteistä meriteknologiaa sivuavat teknologiayritykset ovat panostamassa offshore-sovelluksiin – esimerkkeinä This photograph is reproduced with the permission of Rolls-Royce plc, copyright © Rolls-Royce plc 2012 KONE, Vaisala, GS-Hydro, Vacon sekä Napa. Offshoren osuuden ennakoidaankin kasvattavan nopeasti osuutta näiden yritysten liikevaihdosta lähivuosina. Teknologiayritysten offshore-liiketoiminta työllistää Suomessa vuonna 2012 yli 1000 ihmistä ja muodostaa yli 600 miljoonan euron liiketoiminnan, ja sen odotetaan jatkavan noin 10% vuosikasvussa lähivuosina. Teknologiakilpailu on kansainvälistä ja kaikki teknologiayritykset ovatkin merkittäviä viejiä. Yli 95 % yritysten liikevaihdosta muodostuu viennistä, eli käytännössä lähes kaikki liiketoiminta on kansainvälistä. Kansainvälisen kilpailun tilanteessa merkillepantavaa on, että suomalainen teknologia on maailman huipputasoa niillä niche-alueilla, joilla suomalaiset toimijat ovat läsnä. Rolls-Royce ja Wärtsilä ovat markkinajohtajia vaativimpien porauslautta- ja OSV-propulsio- ja voimansiirtoratkaisujen osalta maailmanlaajuisesti. Samoin esimerkiksi GS-Hydro on hitsaamattomien paineputkijärjestelmien osalta globaali markkinajohtaja ja KONE keskeinen markkinatoimija laiva- ja lauttahisseissä. Teknologiatoimittajien offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja vienti 2009-2012, M€

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2012

700

1 200

600

1 000

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta 50 % 45 %

40 %

500

35 %

800

400

30 %

600

25 %

300

20 %

400

200

15 %

100

200

0

0

10 %

9%

9%

10 %

11 %

5%

2009

2010

2011

2012e

2009

2010

2011

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

sivu 18 (35)

2012e

0%

2009 2010 2011 2012 * kyselyyn osallistuneet ja haastatellut yritykset

Suomen offshore-toimiala 2012 Tärkeimmät vientimarkkinat suomalaisille teknologiayhtiöille ovat Aasiassa, jossa rakennetaan merkittävä osa maailman offshore-aluksista ja -lautoista. Muut keskeiset markkinat ovat Norjan, Yhdysvaltain ja Brasilian markkinat. Erityisesti Brasilia ja Aasian markkinat koettiin kasvualueiksi – Aasiassa Kiina, Singapore ja Korea muodostavat merkittävimmät markkinat ja niiden telakoilla rakennetaan valtaosa maailman offshore-lautoista ja –aluksista. Brasiliassa puolestaan tuoreet investoinnit syvänmeren offshore- Vientialueet tuotantoon vauhdittavat kasvua. Pohjois-Eurooppa 25 % Aasian osuus on noin 40 % suomalaisten teknologiayhtiöiden liikevaihdosta, Pohjois-Euroopan 25 % ja Amerikkojen yhteensä noin 30 %. Venäjän liikevaihto on vielä pientä, mutta sen odotetaan kasvavan nopeasti, kun Venäjän offshore-investoinnit käynnistyvät. Tämän odotetaan tapahtuvan lähitulevaisuudessa, vaikka monet eivät pidä odotuksia välttämättä realistisina vaan ennakoivat sen tapahtuvan ”jossain vaiheessa ennen 2020-lukua”.

Venäjä

2%

Lähi-itä ja Afrikka

2%

Pohjois-Amerikka

14 %

Etelä-Amerikka Keski-Eurooppa

17 % 0%

Aasia

40 %

Teknologiayritysten näkökulmasta offshore on segmentti, jossa Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 hintakilpailu ei ole vielä pilannut markkinoiden hintatasoa, vaan selvitys, NAG Partners hyvästä laadusta ja tuotteiden ominaisuuksista ollaan valmiita maksamaan. Haastatellut suomalaiset teknologiayritykset pyrkivät poikkeuksetta keskittymään korkeaan teknologiaan, mikä tekee offshore-toimialasta luontevan asiakassegmentin maksukyvyn ja korkeiden laatuvaatimusten johdosta. Offshore-asiakkaiden kriteerit teknologiaostoille lähtevät turvallisuus- ja luotettavuusvaatimuksista. Offshore-markkinassa kiinalainen halpatuotanto ei ole ensimmäinen valinta, vaan myös suomalaisella kustannustasolla on mahdollista toimia kannattavasti. Teknologiaosaajia löytyy erityisesti suurista ja keskisuurista yrityksistä. Tämä selittyy sillä, että offshore-puolella teknologiayhtiöiden tulee olla riittävän kansainvälisiä ja hyvin näkyvillä toimittajalistoilla ollakseen varteenotettavia toimittajia markkinoilla. Startup-yritykset eivät saa teknologiaa myytyä ensimmäiseksi offshore-markkinoille, jolla lainsäädäntö ja muu regulaatio estävät kokeilemattoman teknologian käytön. Näin valtaosa offshore-markkinoille tähtäävistä teknologiayrityksistä ehtii kasvaa vähintään keskisuuriksi ennen läpäisyä offshore-loppuasiakasmarkkinoille.

Yritysrakenne 16

8

10 8 5 3

Suuri

Keskisuuri

Pieni

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners

Muutamat suomalaiset teknologiayritykset toimivat offshore-puolella vain ulkomaiden yksiköidensä kautta. Esimerkiksi Cargotecin offshore-liiketoiminta toteutetaan täysin Suomen ulkopuolella, ja työntekijät, tehtaat ja huoltopisteet ovat lähellä loppuasiakkaita Norjassa ja Aasiassa. Nämä eivät näy yhtiön Suomen luvuissa. Suomalaisten teknologiayritysten offshore-puolen liikevaihto ulkomaiset yksiköt mukaanlukien ylittäisikin yksinään jo miljardin euron rajan. Suomen kannalta yritysten ulkomaiset offshore-yksiköt tukevat offshore-osaamisen kehittymistä Suomessa, mikä on toimialan kehitykselle hyvä asia. Toisaalta näiden yleisyys myös kuvaa hyvin teknologiayritysten suurinta ongelmaa offshore-liiketoiminnassa – kotimaiset asiakkaat offshore-teknologialle puuttuvat lähes täysin ja tuotekehitys Suomessa muodostuu haasteelliseksi osaamisen ja asiakaskontaktin puuttuessa.

sivu 19 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

3.3.

Alihankkijat

Alihankkijat ovat toimialan toimijoista ainoita, joille kansainvälinen markkina on vain pieni osa liiketoimintaa. Vientiä alihankintayrityksillä on vain noin 20% liikevaihdosta ja selvityksen perusteella valtaosalle alihankkijoista suurimpia asiakkaita ovat muut suomalaiset offshore-toimijat, yleensä telakat ja moottori- tai propulsioteknologian valmistajat.

(c) Technip Oyj

Alihankintaverkostot ovat muodostuneet usein suurten toimijoiden ”taakse”. Esimerkiksi Technipillä on Mäntyluodon telakan offshore-hankkeita varten yhteistyötä yli sadan alihankkijan kanssa. Vastaaavasti STX:llä on oma meriteollisuustaustainen alihankintaverkostonsa ja Wärtsilällä ja Rolls-Roycellä konepajatuotteiden verkostoa. Alihankkijat työllistävät noin 1 000 ihmistä offshore-liiketoiminnan töissä. Työllistämisnäkökulmasta alihankkijat ovatkin kolmas suuri segmentti offshore-liiketoiminnassa telakoiden ja teknologiayhtiöiden rinnalla. Alihankkijoiden offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja vienti 2009-2012, M€ 180

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2012

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

1 200

50 % 45 %

160 1 000

40 %

140 120

35 %

800

30 %

100 600

25 %

80

18 %

20 %

60

400

15 %

40

11 %

9%

10 %

2010

2011

10 %

200 20

5%

0

0

2009

2010

2011

2012e

0%

2009

2010

2011

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

2012e

2009

2012

* kyselyyn osallistuneet ja haastatellut yritykset

Alihankkijoiden tärkeimpiä osaamisalueita offshore-toimialalla ovat raskaat metallityöt ja hitsaukset, asentaminen, projektityövoiman vuokraus, materiaalin pinta- ja lämpökäsittelyt sekä komponenttitoimitukset suunnittelusta asennukseen, kuten esimerkiksi palo-ovet, sähkötarvikkeet ja muut aliurakat kokonaistoimituksina. Valtaosalla alihankkijoista toimitukset tehdään asiakkaan suunnitelman tai tarkan määrittelyn pohjalta. Muutamat alihankkijat ovat kuitenkin onnistuneet tuotteistamaan osaamistaan niin pitkälle, että käytännössä ero teknologiataloihin on enää vähäinen – esimerkiksi raskaat hydraulikkatoimitukset ja propellivalut kuuluvat alihankkijoiden toimitustyyppeihin, joissa osa alihankkijoista on noussut arvoketjussa strategiseksi partneriksi muutaman teknologiatoimittajan kanssa. Tällaisissa tilanteissa myös oma vienti kehittyneillä tuotekomponenteilla on mahdollista. Tästä huolimatta myös teknologiaosaamiseen panostaneilla alihankkijoilla Suomen kotimarkkina muodostaa edelleen kaikista merkittävimmän markkina-alueen.

sivu 20 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 Alihankintayritysten massa on keskisuuria ja pieniä yrityksiä, jotka työllistävät joitain kymmeniä henkilöitä lähellä telakoita tai teknologiavalmistajien tehtaita. Tällaisia pk-yrityksiä, jotka toimivat alihankkijoina offshore-puolella, tunnistettiin yli 60 kappaletta. Esimerkkejä alihankkijoista ovat keskiraskaisiin ja raskaisiin konepajatuotteisiin erikoistunut Hollming Works, vaativiin teräsrakenteisiin erikoistunut viiden osakasyrityksen omistama projektiyhtiö SteelDone sekä hydrauliikkasylintereitä esimerkiksi Yritysrakenne 38 nostureihin valmistava Nurmi Hydraulics. 26 Suuria offshore-puolen alihankintayrityksiä on vain kourallinen. Alihankintayritykset tasaavat luonteensa mukaisesti suurempien 10 7 toimijoiden kapasiteettia. Tämä näkyy hyvin alihankintayritysten 6 4 liikevaihdossa, joka offshore-puolella heijastelee hyvin telakoiden Suuri Keskisuuri Pieni kysyntänäkymiä. Suuret toimitukset työllistävät alihankkijoita Suomen offshore-toimiala merkittävästi ja liikevaihdon ennakoidaan jopa kaksinkertaistuvan Lähde: 2012 -selvitys, NAG Partners vuoteen 2012 vuodesta 2011 johtuen Technipin ja STX:n uusista tilauksista offshore-segmenttiin. Myös alan työllisyydessä uudet tilaukset näkyvät selkeästi.

Alihankkijoiden viennistä 70-80 % kohdistuu lähimarkkinoille, joista erityisesti Norjan painoarvo on suuri. Norjaan viedään erityisesti offshore-teollisuuden komponentteja ja henkilötyövoimaa. Suomi ja Norja yhdessä muodostavatkin noin 95 % alihankkijoiden liikevaihdosta. Yritysrakenne

3.4.

Materiaalit

8

Offshore-teollisuuden tyypilliset lautta- ja alustoimitukset ovat kymmenien tuhansien tonnien painoisia elementtejä, joihin kuluu merkittävä määrä terästä sekä muita materiaaleja. Esimerkkejä materiaaleihin erikoistuneista toimijoista ovat seuraavat:      

5 3 2

Suuri

Keskisuuri

4 3

Pieni

Ruukki - toimittaa terästä ja valmistaa teräsrakenteita offshore- Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners toimialalle; Ovako - toimittaa terästankoja ja pieniä terästuotteita offshore-sovelluksiin; Outokumpu - toimittaa ruostumatonta terästä ja putkia öljyn ja kaasun tuotantoprosessiin ja säiliöihin; Luvata - toimittaa kupariputkia ja kupariratkaisuja offshore-toimialalle; Kemira - toimittaa öljyn- ja kaasuntuotantoon liittyviä kemikaaleja; sekä Teknos ja Tikkurila - toimittavat maaleja offshore-lautoille.

Lisäksi useat valmistajat toimittavat erilaisia materiaaleja hitsauslisäaineista muovituotteisiin offshore-teollisuudelle. Suurimmille materiaalitoimittajille offshore-teollisuus on yksi pieni asiakassegmentti muiden joukossa. Materiaalitoimittajien tuotteet poikkeavat niin merkittävästi toisistaan, että offshoremateriaalitoimittajat eivät ole klusteroituneet erityisen vahvasti. Yhteistyölinkit ovat vähäisiä ja suoria offshore-teollisuuden (c) Ovako AB

sivu 21 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 asiakassuhteita on vain osalla toimijoista. Materiaalitoimittajien offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja vienti 2009-2012, M€

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2012

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

120

180

50 %

160

45 %

140

40 %

100 80

35 %

120

30 %

100 60

25 % 80

40

20 %

60

15 %

40

10 %

20

5%

0

0%

20 0

2009

2010

2011

2012

2009

2010

2011

2012

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

1%

1%

1%

1%

2009

2010

2011

2012

* kyselyyn osallistuneet ja haastatellut yritykset

Monet materiaalitoimittajat ovat suuria, kansainvälisiä yhtiöitä, joilla on merkittävää liiketoimintaa ympäri Eurooppaa. Samoin offshore-puolella liikevaihto menee valtaosiltaan vientiin, vaikka Suomen markkina onkin merkittävä erityisesti teräspuolen tuotteille. Keskisuuret ja pienet materiaalitoimittajat ovat usein erikoistuneet tiettyihin kapeisiin tuotesegmentteihin, kuten hitsausaineisiin, yksittäisiin sähkötuotteisiin tai käsiteltyihin terästuotteisiin. Tällaisella strategialla ne ovat uskottavia toimittajia niin kotimaiselle telakkateollisuudelle kuin kansainvälisille offshoreasiakkaillekin.

3.5.

Muut osa-alueet

Muu tunnistettu offshoreen liittyvä toiminta keskittyy merituulivoimaan ja offshore-teollisuuden varustamoihin. Näiden kokonaisvolyymit ovat alhaisia verrattuna muihin tunnistettuihin offshoresegmentteihin ja liikevaihto muussa offshore-liiketoiminnassa Suomessa jäänee alle 50 miljoonan euron vuositasolla. Merituulivoiman tuotanto on investoijien ja energiayhtiöiden näkökulmasta vasta kehityksen alussa ja kommenttien perusteella nykyisellä tukipolitiikalla merituulivoiman merkitys ei ole kasvamassa nopeasti energiatuotannossa ainakaan Suomessa. Sen sijaan offshoretoimialan varustamotoiminta ja muut merialueiden palvelut nähdään kiinnostavana ja nopeasti kasvavana alueena. Erityisesti arktisten alueiden palvelut ovat kiinnostavia suomalaisille sekä arktisen teknologian tutkimuksen että vahvan jäänmurto-osaamisen ansiosta. Niin sanottu Ice Management –segmentti onkin suomalaisen jäänmurtoosaamisen kiinnostavimpia toiminta-alueita. Kasvu arktisten alueiden offshore-palvelupuolella on paljolti Suomen valtion päätöksenteon varassa – julkisuudessa käydään keskustelua Arctia Shippingin jäänmurtajien varaamisesta Itämerelle ja sivu 22 (35)

(c) Arctia Shipping

Suomen offshore-toimiala 2012 arktisen alueen offshore-toiminnan rajoittamisesta. Tällaiset päätökset rajoittaisivat merkittävästi offshore-puolen arktisten alueiden tukitoimintojen osaamisen kehittämistä Suomessa sekä liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on yksi avainalueista suomalaisen osaamisen hyödyntämisessä kansainvälisillä offshore-markkinoilla, missä Suomen osaamistaso on maaiman huippulaatua ja jonka osaaminen voi hyödyttää myös muiden offshore-liiketoiminnan osa-alueiden kasvattamista.

3.6.

Eri kokoisten yritysten asema offshore-toimialla

Offshore-toimialan yrityksissä on useita tunnettuja suuryrityksiä, joilla on tunnetut vientituotteet ja merkittävää liikevaihtoa offshore-toimialalla. Näiden kansainvälisten vientikärkien lisäksi toimiala työllistää lukuisia pienempiä keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Selvityksen perusteella toimialan 1,2 miljardin liikevaihdosta suuryritykset muodostavat 87 %. Pk-yritysten osuus liikevaihdosta jää täten vähäiseksi ollen noin 13 % kokonaisliikevaihdosta. Pk-yritysten rooli työllistäjänä on kuitenkin merkittävä – suuryritykset työllistävät alan henkilöstöstä suoraan 68 %, mikä on merkittävästi liikevaihto-osuutta alhaisempi. Yksi kolmannes alan työvoimasta työskenteleekin pk-yrityksissä ja pk-yritysten rooli erityisesti alihankkijoina on keskeinen toimialan rakenteessa. Offshore-liiketoiminnassa mukana olevien yritysten koon merkitys Offshore-toiminnan liikevaihdon jakauma 2012 yrityskokoluokittain*

Suuri Keskisuuri Pieni

Offshore-toiminnan henkilöstön jakauma 2012 yrityskokoluokittain*

Suuri

87 % 9%

68 %

Keskisuuri Pieni

4% 100% = 1 250 M€

27 % 5% 100% = 3 400 hlö

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

* kyselyyn osallistuneet ja haastatellut yritykset

Toimialan erityispiirteenä olevat laatuvaateet sekä täysin kansainvälinen toimintaympäristö ovat erityisesti itsenäisesti toimiville pienille yrityksille haasteellisia. Useiden ulkomaisten toimipisteiden ylläpito ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen offshore-toimialalla vaatisivat sellaisia resursseja, joiden ylläpitoon moni pk-yritys ei yksin kykene. Tästä syystä valtaosa pk-sektorin yrityksistä työskentelee alihankkijoina, suunnittelijoina tai yksittäisten teknologisten komponenttien rakentajina suurille suomalaisille offshore-toimialalla toimiville yrityksille. Pk-yritysten kasvu offshoressa tapahtuikin kommenttien mukaan erityisesti alihankintaketjussa kasvavien vastuiden kautta sekä yksittäisen erittäin kapean segmentin erinomaisella hallinnalla ja sen asiakaskunnan laajentamisella.

sivu 23 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

4. Suomen offshore-toimialan haasteet ja mahdollisuudet Tutkimuksessa selvitettiin yritysten kokemaa kansainvälistä kilpailukykyä, kilpailutilannetta ja tulevaisuudennäkymiä oman yhtiön näkökulmasta sekä Suomen koko offshore-toimialan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhtiöiden toiveita poliittiselle päätöksenteolle ja tukipolitiikoille offshore-toimialaan liittyen. Yleisenä kommenttina vastaajat arvioivat, että Suomen toimiala on 2000-luvun alussa polkenut paikoillaan huolimatta nopeasta kansainvälisestä kasvusta. Pitkäjänteinen offshore-toimialan kehittäminen on yritysten näkökulmasta puuttunut ja vähäinen kehittäminen, mitä Suomessa on tapahtunut, on ollut meriklusterivetoista. Toisaalta viime aikaiset tilaukset suomalaisilta telakoilta ja offshore-toimialan nostaminen monen yrityksen kasvustrategian kulmakiveksi loivat uskoa tulevaisuuteen. Suomen offshore-toimialan odotetaan kasvavan voimakkaasti. Vain muutama kyselyyn osallistuneista yrityksistä uskoi kysynnän heikentyvän ja näidenkin osalta laskun ei odotettu olevan merkittävää. Lähes kaikki yritykset ovat siis kasvattamassa offshore-toimintaansa. Offshore-toimialaselvitykseen osallistuneiden yritysten tärkeimmät kehitystarpeet

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

4.1.

Vienti

Lähes kaikki vastaajat näkivät suureksi haasteeksi suomalaiselle osaamiselle ja sen markkinoinnille kotimaisten offshore-asiakkaiden puutteen. Kansainväliset öljy- ja kaasuyhtiöt hallitsevat offshorealueita niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Myös lähialueilla tulevat nopeasti vastaan öljyja kaasualan suuryhtiöt, jotka etsivät tai tuottavat offshore-öljyä ja –kaasua ja jotka investoivat offshore-teknologiaan ja infrastruktuuriin. Näitä yrityksiä johdetaan esimerkiksi Iso-Britanniasta, Hollannista, Norjasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Venäjältä ja Brasiliasta, missä myös ostopäätökset tehdään. Tämä on haaste suomalaisille pienille ja keskisuurille yhtiöille, joilla ei ole lähellä olevia kotimarkkina-asiakkaita lainkaan. Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

sivu 24 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 Kotimarkkinan puuttuminen pakottaa muodostamaan yhteydet suoraan kansainvälisille markkinoille. Yhteyksien luominen on konservatiivisella toimialalla kuitenkin hidasta. Myös eri maiden vaihtelevat liiketoimintakulttuurit aiheuttavat haasteita. Tästä syystä suorat yrityskontaktit kohdemaissa, myynti- ja jakelukanavien kehittäminen sekä liiketoimintakulttuurien parempi tunteminen nähtiin viennin osalta kaikkein tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi. Osalla markkinoista yhteisponnistelut muiden alan yritysten kanssa koettiin hyödyllisiksi - samoin messut ja oman yrityksen kansainvälinen näkyvyys. Suomen valtion tuki ja korkean profiilin poliitikkojen tuoma arvovalta koettiin suureksi mahdollisuudeksi avata ovia ja kasvattaa liiketoimintaa erityisesti haastavilla Venäjän ja Brasilian markkinoilla. Norjan ja lähimarkkinoiden osalta kaivattiin vientimatkoja konkreettisempia myyntiponnisteluita, joilla päästään keskustelemaan suoraan potentiaalisille ostajille ja edetään nopeammin kaupantekoon.

4.2.

Tuotteet ja palvelut

Tuote- ja palvelupuolella suurimmiksi haasteiksi ja kehitystarpeiksi koettiin laatu- ja turvallisuusasioiden tuotteistaminen ja hallitseminen. Monet toimijat valittelivat offshorelaatuvaatimusten osaamisen ja dokumentointikyvyn olevan liian alhaisella tasolla Suomessa ja näkivät tämän merkittävimmäksi esteeksi kasvun tiellä. Toisaalta esimerkiksi Technip toteuttaa laadunvarmistuksen itse, mikä vähentää laatudokumentoinnin ja sertifiointien vaadetta alihankkijoilla. Myös liian kapea kokonaistarjonta rajoittaa kaupantekoa erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joilla ostajat mieluusti ostaisivat suurempia kokonaisuuksia kuin mitä keskisuurilla suomalaisilla toimijoilla on tarjota. Tässä yhteydessä esimerkiksi IFCO-kehityshanke (Innovative Finnish Business and Product Concepts for Offshore Industry, Tekes-rahoitteinen hanke) nostettiin usein esiin kiinnostavana kehityshankkeena, josta toivottiin seuraavan konkreettisia useamman yrityksen yhdessä muodostamia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi muutamat yritykset olivat muokkaamassa tuotteitaan paremmin offshore-teollisuuteen sopivaksi. Esimerkiksi STX, Almaco ja Shippax tarjoavat offshore-teollisuuteen sopivia asuntomoduuleja, jotka perustuvat perinteisiin meriteollisuuden tuotteisiin. Myös monet muut meriteollisuuden tuotteet ovat melko pienin muutoksin sovellettavissa offshore-puolella. Useat yritykset myös aikoivat investoida tähän, sillä erityisesti teknologiayritykset näkivät offshorepuolella paljon liiketoimintamahdollisuuksia yritysten olemassa oleville teknologioille, jotka eivät ole vielä käytössä offshoressa.

sivu 25 (35)

© Floatel

Suomen offshore-toimiala 2012

4.3.

Resurssit

Osaavan työvoiman saatavuus koetaan pullonkaulaksi offshore-toimialan kehitykselle Suomessa. Monet offshore-toimialan osaajat ovat eläköitymässä ja offshore-toimialalle valmistavaa koulutusta on Suomessa liian vähän, jotta toimialalle pystyttäisiin takaamaan tarvittava määrä osaavaa henkilöstöä. Rekrytointitarve on tällä hetkellä niin merkittävä, että yritykset kilpailevat osaavasta henkilöstöstä monilla toimialan osa-alueilla. Esimerkiksi hitsauksessa ja suunnittelupuolella on tällä hetkellä jatkuva rekrytointitarve. Lisäksi mm. norjalaiset yritykset ovat kiinnostuneita lähialueiden meriteollisuuden parissa toimivasta työvoimasta offshore-teollisuuden buumin ansiosta. Tämä kaventaa suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia lisätessään kilpailua osaavasta työvoimasta. Koulutuksen puute koettiin myös ongelmaksi, vaikkakin varsinainen yliopisto ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus nähtiin ratkaisuksi offshore-teollisuudelle aikaisintaan kymmenen vuoden aikajänteellä. Toisaalta akuutimpaan tarpeeseen osa työvoimatarpeesta on mahdollista kattaa muuntokouluttamalla esimerkiksi meriteollisuuden parissa toimivia metallialan työntekijöitä tai jo muissa rakennesuunnittelutehtävissä kouluttautuneita suunnittelijoita. Tämä polku nähtiin erittäin kiinnostavaksi ja hyväksi tavaksi vastata työvoimatarpeeseen. Osittain muuntokoulutuksella voidaan vastata myös alihankkijoiden osaamisen kehittämistarpeeseen, jolloin on tärkeää, että koulutus on tarjolla mahdollisimman laajalle joukolle halukkaita. Myös imago-ongelma nostettiin monessa yrityksessä esiin – tämä ei koskenut yleensä pelkkää offshorea, vaan ylipäätään teollisuusimagon luomaa ongelmaa rekrytoida parhaita kykyjä. Useiden suunnittelutoimistojen mielestä esimerkiksi IT-alan houkuttelevuus on haaste osaavien suunnittelijoiden saamiseksi teollisuuden suunnittelutehtäviin. Offshore-toimialan yhteismarkkinointia ja imagon nostoa toivottiin, jotta hakijoita avoimiin tehtäviin riittää ja jotta nuoret kouluttautuvat alalle. Myös yhteistyö yritysten välillä nousi esiin resurssipuolella. Monet vastanneet yritykset kokivat, että mustasukkaisuuden sijaan yritysten pitäisi avoimemmin pyrkiä jakamaan työtaakkaa keskenään ja hyödyntämään toisten yritysten resursseja.

4.4.

Suomen vahvuudet ja kiinnostavimmat kasvualueet

Suomen offshore-toimialan kansainvälisesti vahvimmat osa-alueet löytyvät aiemmin kuvatuista telakka- ja teknologia –osa-alueista. Näillä segmenteillä Suomesta löytyy maailman mittakaavassa ainutlaatuista osaamista. Suomalaista osaamista arvostetaan ja erityisesti luotettavuus, joustavuus ja toimitusaikataulujen pitäminen koettiin haastatelluissa yrityksissä erääksi Suomen vahvuudeksi esimerkiksi aasialaisia kilpailijoita vastaan. Telakkapuolella 12 spar-runkoa koko maailmassa olemassa olevasta (c) Wärtsilä Oyj 17 spar-rungosta on rakennettu Mäntyluodon telakalla ja Technip on viime aikoina voittanut jo päätetyt tulevienkin sparien rakennustyöt. STX ja Aker Arctic Technology ovat vastanneet yli 60 % maailman jäänmurtajien rakentamisesta ja arktisen

sivu 26 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 meriteknologian osaaminen on Suomessa maailman kärkitasoa. Myös Arctia hyötyy tästä osaamisesta omassa ice management -toiminnassaan. Teknologiapuolella erityisesti propulsio ja laivojen moottorit ovat suomalaisten toimijoiden vahvuusalueita offshore-puolella. Rolls-Royce, Wärtsilä, ABB ja Steerprop ovat kaikki merkittäviä toimijoita offshore-alusten propulsiossa. Erityisesti Rolls-Royce ja Wärtsilä ovat läsnä suuressa osassa maailman vaativien porausalusten ja OSV-alusten propulsioratkaisuista. Suomalaisten yritysten offshore-tuote- ja palvelukärjet Osuus alan toimituksista globaalisti Vaativien OSVja porausalusten propulsio

Toimijat

Kommentit asemaan •

>80%

•

• Spar-rungot

Arktisten alueiden laivat ja rakenteet

Offshore icemanagement

>70%

•

•

~60%

• •

>30% •

High-tech propellit, moottorit ja azimuthpropulsion erityisosaaminen Suomessa Kilpailu erityisesti Suomen toimijoiden välillä kaikkein vaativimmissa aluksissa Technipin Suomen telakka käytännössä dominoinut Spar-runkojen markkinaa Uhkana mm. Norjan Kvaerner, joka kilpailee Statoilin Spar-urakasta uutena toimijana Suomessa erittäin vahvaa osaamista arktisen alueen laivoissa ja rakenteissa Haasteena halpavalmistus Korea-Kiinaakselilla sekä suomalaisten investointien puute Arktisten alueiden jäänmurtajat ja monitoimikalusto erittäin vähäistä maailmalla – Suomella hyvä asema ottaa markkinaa Uhkana erityisesti protektionismi markkinoilla

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

Edellä kuvattujen segmenttien lisäksi monet suomalaiset yritykset ovat merkittävässä asemassa globaalisti omilla kapeilla teknologia- tai tuotealueillaan. KONE on merkittävä meripuolen hissivalmistaja myös offshore-puolella. Kemiralla on vahva asema tietyissä kemikaaleissa, joita öljyn- ja kaasuntuotannossa lautoilla käytetään. GS-Hydro on vahvassa asemassa korkeapaineisten putkistoratkaisujen valmistajana. Marioff toteuttaa sammutusjärjestelmiä offshore-lautoille. Napa on johtava kelluvien rakenteiden suunnitteluohjelmistojen valmistaja. Vacon ja ABB valmistavat taajuusmuuttajia offshore-teollisuudelle. Vaisala on keskeinen valmistaja sääantureissa ja –järjestelmissä. Cargotecillä on vahva asema offshore-alusten nostureissa, mutta liiketoiminta on alihankittuja osia lukuunottamatta ulkomailla. Edellä kuvattujen teknologiayritysten lisäksi Suomessa on monia yrityksiä, joilla on potentiaalisesti merkittävä offshore-markkina, mutta jotka eivät tässä selvityksessä ilmoittaneet offshoreliiketoimintaansa.

This photograph is reproduced with the permission of Rolls-Royce plc, copyright © Rolls-Royce plc 2012

Copyright © Cargotec Corporation

Toimalan alihankijat ovat pääasiassa keskittyneet telakoiden ja suurten teknologiatoimijoiden taakse. Kullakin suurella toimijalla on oma alihankinta- ja kumppaniverkostonsa, joka toimii varsin

sivu 27 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 tiiviisti yhdessä. Alihankkijoiden vahvuutena ovat kokemus, osaaminen ja toimitusvarmuus, mutta vain pieni osa pystyy hyödyntämään tätä vientimarkkinalle asti. Materiaalipuolella hiili- ja ruostumaton teräs ja näiden jatkovalmisteet (putket, pultit, tangot, jne.) muodostavat kaikkein merkittävimmän liiketoiminnan. Suomen vahvuutena ovat laadukkaat materiaalit, mutta kansainvälisessä kilpailussa vain lähimarkkinat ovat potentiaalisia suomalaisille tuotteille suurista logistiikkakustannuksista ja hintakilpailusta johtuen. Kiinnostavimmat kasvualueet nousivat haastatteluista ja kyselystä selkeästi esille ja ne noudattelevat sekä Suomen edellä kuvattuja vahvuusalueita, että maailman markkinakasvua. Norja, arktiset alueet, Venäjä ja Brasilia nousivat ylitse muiden houkuttelevina ja potentiaalisina markkinoina. Norjan viime aikaiset öljylöydöt ovat tehneet siitä jälleen erään merkittävimmistä markkinoista suomalaisille toimijoille. Brasilian offshore-toiminta kasvaa juuri nyt erittäin voimakkaasti. Arktiset alueet ovat suomalaisille toimijoille otollisia, ja pienikin markkinakasvu on muutettavissa lisäliiketoiminnaksi. Venäjä on kiinnostava markkina, jota tosin kartetaan epävarmuuden, vaikean suhdetoiminnan ja offshoreinvestointien hitaan kehityksen vuoksi. Suomen offshore-toimialan kiinnostavimmat kasvualueet Arktiset alueet •

Kasvu Venäjän, USA:n ja Kanadan arktisten alueiden offshoressa nopeaa

•

Suom ella vahva osaam inen + viim e aikojen referenssejä

Norja

Arktiset alueet Norja

Mahdollisuus deep-sea m arkkinoiden osalta erityisesti vaativan teknogian ja suunnittelun toim ittajille

•

Haasteena m onille paikallisuuden korkea vaade

Nopea nousu takaisin huippuvuosien tasolle, korkea kysyntä

•

Mahdollisuus Suom elle erityisesti Norjan kotim arkkinan ”ylivuodon” osalta

Venäjä

Brasilia •

•

Venäjä Brasilia

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

•

Mahdollisuus erityisesti pitkällä aikavälillä, Suom ella hyvä sijainti palvella Venäjän offshore teollisuutta

•

Haasteena investointien hidas eteneminen, strategisen toimialan säännöt sekä valtio-tason suhteet ja vakuudet

Merituulivoima on myös kehittyvä ala, jossa monet haastatellut toimjat näkevät erityisesti arktisten alueiden, nostoteknologian ja laivasuunnittelun osalta suuria mahdollisuuksia suomalaisilla toimijoilla. Toisaalta nykyisen tukipolitiikan aikana merituulivoimasta ei uskota tulevan merkittävää liiketoimintaa Suomessa, ja sitä kautta oman osaamispohjan rakentaminen merituulivoimalle jää heikoille kantimille. Toisaalta myös muissa Euroopan maissa investointeja ja tukia uusiutuvaan energiaan harkitaan yleisen taloudellisen tilanteen johdosta erittäin tarkasti, mikä on johtamassa merituulivoimainvestointien laajamittaiseen viivästyttämiseen suurissakin Euroopan maissa.

4.5.

Haasteet ja riskit

2000-luvun kenties suurin muutos offshore-alusten telakkamarkkinassa on tuotannon siirtyminen Aasiaan. Offshore-puolen runkorakentaminen tyypillisissä tuotanto- ja porauslautoissa on siirtynyt erityisesti Etelä-Koreaan. Norjan öljyalan järjestön Intsokin mukaan Etelä-Korean markkina-osuus

sivu 28 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 offshore lautoista on kasvanut 2000-luvulla noin 20-30 % osuudesta nykytilaansa, jossa jopa 70-80 % poraus ja tuotantolautoista tehdään Etelä-Koreassa. Tämä kehitys on näkynyt monella eurooppalaisella telakalla laskeneena tilauskirjana ja jopa lopettamisina. Myös Technipin Mäntyluodon telakan kilpailukykyä on koko 2000-luvun ajan epäilty ja töiden siirtymistä Etelä-Koreaan tai muualle Aasiaan on pelätty. Riskit perustekemisen siirtymisessä halpamaihin ovat suuret korkean palkkatason ja alhaisten telakkatukien johdosta. Toisaalta erityisesti spar-teknologian osaamisen ja meriteollisuuden hyvien alihankintaketjujen ansiosta suomalainen osaaminen ja luotettavuus ovat olleet vielä kilpailuvaltteja. Helsingin Arctechin telakalla on toisaalta osin venäläinen omistus, mikä ainakin toistaiseksi tukee myös venäläisten tilausten saamista telakalle. STX:llä on lisäksi sellaista arktisen alueen ja erityislaivojen rakennusosaamista Suomessa, mitä Koreassa ei ole – tämä tukee suomalaisten telakoiden asemaa suuressakin konsernissa. Toisaalta offshore-telakat ovat maailmalla lähes täystyöllistetyt, mikä tukee Suomen telakoiden asemaa myös keskipitkällä aikavälillä. Haasteena on, että suomalaisten telakoiden ollessa ulkomaisomistuksessa, omistajalla on myös mahdollisuus valita toimittajaksi suomalaisen telakan sijaan jokin toinen paikka, jos Suomen kilpailukyky olisi heikko. Tästä syystä telakoiden kilpailukyvyn ylläpito on keskeistä ja esimerkiksi poliittiset päätökset vaikuttavat paljon alan työllistämiseen. Suunnittelu- ja teknologiapuolella haasteet liittyvät ennen kaikkea henkilöstöön – osaavan offshorehenkilöstön kasvattaminen kysyntää vastaavasti Suomessa on haastavaa. Tämä resurssipula voi johtaa niin alihankinta- kuin suunnittelutöiden valumiseen ulkomaisiin yksiköihin, tyypillisesti esimerkiksi Norjaan ja Iso-Britanniaan, joissa offshore-osaamista löytyy ja jossa yksiköt ovat lähempänä offshore-asiakkaita. Toisaalta myös Norja kärsii offshore-osaajien pulasta viimeaikaisen uuden offshore-korkeasuhdanteen myötä ja tästä johtuen monilla yrityksillä on intresseissä kasvattaa toimintaa Suomessa eikä esimerkiksi Norjassa, jossa vapaat osaajat ovat harvassa ja työvoiman hinta korkea Suomeen verrattuna. Kolmantena keskeisenä haasteena nähdään Venäjän suhteiden merkittävä heikentyminen ja vanhojen myyjien ja suhdeverkostoa omaavien henkilöiden eläköityminen. Venäjän markkinan nousu voisi olla merkittävä kasvumarkkina suomalaiselle osaamiselle, mutta Venäjän markkinan vaatimia investointeja on tehty kitsaasti viime vuosina. Muutamia onnistumisia on, esimerkiksi Wellquip on saavuttanut merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Tästä poikkeuksesta huolimatta pääsääntöisesti Venäjän markkina on vielä vähäisellä painolla suomalaisilla toimijoilla. Osa yrityksistä koki haasteena myös valittujen toimijoiden listoilla pysymisen tai niille pääsemisen. Offshore-teollisuuden korkeiden laatuvaatimusten takia useilla markkina-alueilla on käytössä keskitetyt listat toimijoista, joilta voidaan tilata tuotteita offshore-hankkeisiin. Tällaisille listoille pääseminen edellyttää hyviä referenssejä offshore-toimialalta, jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaisiin ja eräillä markkinoilla, kuten Venäjällä, aktiivista seurantaa vaatimusten muutoksista.

sivu 29 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

5. Johtopäätökset Offshore on vuonna 2012 merkittävää liiketoimintaa yli sadalle suomalaiselle yritykselle ja offshore-toimialan merkitys näille yrityksille on kasvussa. Vuonna 2012 toimialan yritysten yhteenlaskettu vienti Suomesta on noin miljardi euroa, mikä vastaa arviolta 2 % Suomen kokonaisviennistä. Toimiala työllistää yli 3 600 suomalaista ja offshore-liiketoimintoihin ollaan rekrytoimassa seuraavien kahden vuoden aikana jopa 20 % lisää henkilöstöä. Myös liikevaihdon ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina noin 10 % vuodessa.

Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden maailman markkinaosuus offshore investoinneista 2011, % Venäjä

0,9 %

Eurooppa

0,9 %

Pohjois-Amerikka

0,5 %

Aasia Etelä-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka

0,4 % 0,2 % 0,1 %

Kaikki 0,3 % Kansainvälisessä mittakaavassa Suomi on pieni offshore-toimialan tuote- ja palvelutarjoaja. Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, Intsok – the Suomen osuus maailman offshore-toimituksista on Norwegian Oil & Gas Partners, NAG Partners noin 0,3 %. Tämä on korkeampi kuin Suomen väestöosuus maailman väestöstä, mutta vain noin puolet Suomen BKT-osuudesta maailman BKT:sta. BKT-pohjainen arviointi lienee oikeampi mittaustapa ja se antaa ymmärtää että Suomella olisi vielä merkittävästi mahdollisuuksia kasvattaa markkinaosuuttaan offshore-toimialla. Suomessa toimivien yritysten Vahvistuksena analyysille haastatellut ja kyselyyn kasvunäkymät offshore-teollisuudessa osallistuneet toimijat olivat yksimielisiä suomalaisten kasvumahdollisuuksista offshoressa. Kasvaa voimakkaasti 25 % Kasvupotentiaalia löytyy erityisesti meriteollisuutta lähellä olevista alueista, mutta Kasvaa kohtalaisesti 58 % myös vaativampien tuotanto-olosuhteiden johdosta käytettävästä korkeammasta Pysyy tasaisena 13 % teknologiasta. Lisäksi lähimarkkinoiden, eli korkeasuhdanteessa elävän Norjan ja investointeja Laskee hieman 4% suunnittelevan Venäjän tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä suomalaisille toimijoille. Laskee voimakkaasti 0%

Kasvupotentiaaliin uskotaan vahvasti. Peräti 83 % Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys selvitykseen osallistuneista yrityksistä odottaa yrityksen offshore-liiketoiminnan kasvavan tulevaisuudessa. 58 % odottaa kohtalaista kasvua ja 25 % voimakasta kasvua. Alle viidennes vastanneista yrityksistä odottaa, että offshore-liiketoiminta ei kasva, mutta tämäkään joukko ei usko merkittävään laskuun.

sivu 30 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 Suomen offshore-toimialan kasvun mahdollisuudet ja haasteet Suurimmat mahdollisuudet suomalaisen offshore-toimialan kasvulle ovat: 1) Kilpailukyvyn säilyttäminen jo vahvoilla alueilla (esim. spar-rungot sekä propulsio- ja moottorijärjestelmät) ja osaamisen laajentaminen 2) Arktinen osaaminen ja Venäjän offshore-kasvun tukena toimiminen – erityisesti arktisten alueiden laivat ja rakenteet sekä arktisten alueiden palvelut 3) Olemassa olevien teknologioiden soveltaminen mittausinstrumentit ja prosessiteknologiat)

offshoressa

(esim.

Suurimmat haasteet suomalaisen offshore-toimialan kasvulle ovat: 1) Telakoiden kilpailukyvyn ja innovaatioiden varmistaminen kansainvälisessä omistuksessa 2) Suorien offshore-asiakassuhteiden muodostaminen ja ylläpito sekä Venäjäsuhteiden ylläpito 3) Henkilöstöresurssin varmistaminen mahdollistamaan kasvua. Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi

Kasvun moottoreina toimivat Suomen jo vahvat osaamisen osa-alueet. Toisaalta meriteollisuuden ja offshore-teollisuuden lähentyminen syvävesituotannon kautta ja toisaalta arktisten alueiden kasvu offshoressa tukevat suomalaisen teknologian käyttöä offshore-toimialla. Toimialan 10 suurinta yritystä vastaavat valtaosasta toimialan viennistä. Pk-yritysten vienti on haastavaa täysin kansainvälisessä ympäristössä. Toimialan kasvun vauhdittamisen näkökulmasta pk-yritysten yhteistyön kannustaminen ja suorat vientiponnistelut voisivatkin olla keino parantaa toimialan kilpailukykyä ja suomalaisen osaamisen vahvistamista. Kasvun ylläpitämisen näkökulmasta kaikkein tärkeintä on minimoida haasteiden vaikutus kasvulle. Maailman offshore-investoinnit kasvavat vauhdilla ja suomalaisten yritysten edellytykset hyötyä tästä kasvusta tulisi varmistaa. Kasvuhaasteita pystytäänkin selvityksen haastattelujen perusteella osin välttämään tai ainakin pienentämään poliittisen päätöksenteon ja tahdon avulla. Telakoiden ja teollisuuden kilpailukykyä voidaan edistää mm. telakkatuen laajentamisella offshorepuolelle, varmistamalla vientitakuut tai muuta tarvittavaa rahoitusta kohtuullisin ehdoin erilaisille offshore-projekteille ja avaamalla poliittisella tasolla keskusteluja esimerkiksi Brasilian ja Venäjän offshore-tilausten osalta. Suorien asiakassuhteiden muodostaminen vaatii aikaa ja verkostoitumista, mitä voidaan edesauttaa esimerkiksi yritysten yhteistyöllä, vientimatkoilla ja messuilla. Lisäksi erityisesti Venäjän kohdalla suomalaisten korkean profiilin poliitikkojen antama tuki on oleellista, jotta lähivuosina Venäjällä mahdollisesti alkavista offshore-investoinneista saadaan tilauksia myös Suomeen. Ovien avaaminen

sivu 31 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012 suomalaisille erityisesti Venäjällä tämän tyyppisellä poliittisella arvovaltapalvelulla edesauttaisi niin suuria kuin pienempiä offshore-teollisuudessa toimivia yrityksiä. Henkilöstöresurssin varmistaminen vaatii välittömästi jatkuvaa aktiivista otetta offshore-puolen perus- ja muuntokoulutuksen järjestämiseksi. Pidemmällä aikavälillä tulisi pohtia myös mahdollisuuksia kehittää offshore-alan korkeakoulutasoista koulutusta Suomessa. Yhteenvetona Suomessa toimivat yritykset ovat hyvässä asemassa kasvattaa rooliaan globaalilla offshore-toimialalla. Suomella on jo vahva asema tietyillä erityisalueilla ja suomalaisten vahvuuksiksi koetaan erityisesti korkea laatu, luotettavuus, joustavuus ja toimitusaikataulujen pitäminen. Poistamalla kasvuesteitä poliittisen päätöksenteon, koulutuksen ja aktiivisen toimialayhteistyön voimin, on offshore-toimialalla saavutettavissa merkittävästi yleistä talouskehitystä suurempaa kasvua ja kansallisestikin merkittävää liiketoimintaa sekä työllistettävissä jopa yli 500 suomalaista lähivuosien aikana.

sivu 32 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

6. Menetelmät ja tietojen luotettavuus 6.1.

Tausta ja tavoitteet

Suomen offshore-toimiala 2012 –selvityksen tavoitteena oli tuottaa perustietoa offshore-toimialan yrityksistä, rakenteesta, toiminnan volyymeistä sekä yritysten tulevaisuudennäkymistä Suomessa. Offshore-toimialalla tarkoitetaan liiketoimintoja, jotka tukevat öljyn tai kaasun etsimistä ja tuotantoa meren pohjasta tai merituulivoiman rakentamista tai tuotantoa. Selvityksen toimeksiantaja on Prizztech Oy (www.prizz.fi) ja selvitys on osa laajempaa Offshoreliiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille –kehittämishanketta. Selvitys toteutettiin vuoden 2012 maalis-kesäkuussa ja selvityksen toteutti NAG Partners Oy (www.nagpartners.fi). Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.

6.2.

Menetelmät

Selvityksessä pääasiallisina tiedonkeruumenetelminä olivat yrityksille toteutettu verkkokysely sekä valituille yrityksille tehdyt syventävät puolistrukturoidut haastattelut. Verkkokysely lähetettiin kaikille toimialan tunnistetuille yrityksille, joita oli yhteensä 170 kappaletta. Haastateltaviksi valittiin 22 toimialan keskeistä yritystä sekä Tuulivoimayhdistys ry. Tutkimuksen alkuvaiheessa muodostettiin lista tiedossa olevista offshore-toimialalla toimivista suomalaisista yrityksistä sekä potentiaalisista yrityksistä, joilla on mahdollisesti offshoreliiketoimintaa. Yrityslistan pohjana oli Prizztech Oy:n olemassa oleva tietokanta offshore-toimialan yrityksistä. Alkuperäistä listaa täydennettiin Meriteollisuus ry:n jäsenlistan sekä Offshore Technology Center Oy:n hankkeiden osallistujalistojen perusteella. Tämän lisäksi uusia yrityksiä etsittiin toimialaluokitusten perusteella (TOL: 30110, Laivojen ja kelluvien rakenteiden rakentaminen; TOL: 25110, Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus) sekä systemaattisella internet-haulla, jossa tarkistettiin mm. kaikkein suomalaisten pörssiyhtiöiden mahdollinen offshore tuote- tai –palveluvalikoima. Lisäksi haastattelujen pohjalta tunnistettiin muutamia uusia erityisesti teknologia-alan yrityksiä. Tutkimuksen yrityslistalla oli lopulta 170 potentiaalista offshore-yritystä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja linkki yrityksille lähetettiin sähköpostilla. Pk-yritysten kohdalla kysely lähetettiin joitain poikkeuksia lukuunottamatta toimitusjohtajalle. Suuryrityksissä kysely toimitettiin pääasiassa marine- tai offshore-segmentistä vastaavalle johtajalle tai yrityksen viestintäosastolle. Yrityksille, jotka eivät vastanneet ensimmäisen viestin jälkeen, lähetettiin kaksi muistutusviestiä. Lisäksi noin 100 yritykseen oltiin yhteydessä puhelimitse. Puhelimitse kontaktoidut yritykset priorisoitiin liikevaihdon perusteella. Kyselyn lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 22 merkittävää offshoressa toimivaa suomalaista yritystä ja Tuulivoimayhdistys ry. Haastattelut järjestettiin kasvokkain tai puhelimitse ja haastattelujen kesto vaihteli 30-60 min välillä. Haastateltavaksi valikoitui yrityksestä riippuen toimitusjohtaja, marine- tai offshore-segmentistä vastaava johtaja, vientijohtaja, maajohtaja tai projektipäällikkö. Lista haastatelluista yrityksistä on esitetty liitteenä. sivu 33 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

6.3.

Tutkimuksen laatu ja luotettavuus

Kysely lähetettiin 170 yrityksille ja kyselyn vastausprosentti oli 50,0 % (85 yritystä). Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on esitetty liitteenä. 85 vastanneesta yrityksestä 65 yrityksellä oli offshoretoimintaa ja näistä 57 yrityksen offshore-liikevaihto oli tiedossa. Kahdeksan yrityksen kohdalla yritys ei tiennyt offshore-liiketoiminnan liikevaihtoa, koska yritykseltä puuttui rajapinta loppuasiakkaaseen. Tämä koski lähinnä pitkän alihankintaketjun materiaalitoimittajia, joilla ei itsellään ole suoraan offshore-teollisuuteen jalostettuja tuotteita. Selvityksen validiteetin parantamiseksi kyselyä testattiin aluksi pienelle joukolle yrityksiä ja samalla kyselylomakkeesta kerättiin palautetta. Näin varmistettin, että kyselyllä mitattiin oikeita asioita ja että vastaajat ymmärsivät, mitä offshore-liiketoiminnalla tarkoitetaan. Tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi kaikki selvityksen vaiheet dokumentoitiin selvitystä varten luotuun tietokantaan. Näin selvitys voidaan toteuttaa samoilla menetelmillä myös tulevaisuudessa. Tutkittujen 170 yrityksen liikevaihto on yhteensä noin 20 miljardia euroa perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin liikevaihtotietoihin. Kyselyllä katettiin tästä liikevaihtomassasta 85,3 %, eli valtaosa suurista ja merkittävistä yrityksistä katettiin tutkimuksessa. Erityisen huomionarvoista on, että merkittävä osa Meriteollisuus ry:n isoista jäsenyrityksistä katettiin tutkimuksessa. NAG Partnersin arvion mukaan kyselyllä katettiin kaiken kaikkiaan yli 90 % Suomen offshore-teollisuuden liikevaihdosta. Kyselyyn ja haastatteluihin vastanneet henkilöt edustavat erityisesti meri- ja offshore-teknologian, telakoiden ja näiden alihankkijoiden johtoporrasta, jolla on ollut kattava näkemys yrityksen offshore-toiminnasta. Osalla yrityksistä offshore-liiketoimintaa ei pidetä kirjanpidossa erillään tai siitä ei ollut muuten saatavilla täsmällisiä tietoja. Näissä tapauksissa osuus perustuu edellä mainittujen henkilöiden omaan arvioon. Tällaisessakin tapauksessa arvioon liittyvät epätarkkuustekijät liittyvät enemmän liikevaihdon ajoitukseen kuin liiketoiminnan laajuuden väärään arvioon, sillä tyypillisesti yksittäisten offshore-toimitusten merkitys yrityksille oli merkittävä ja keskikoko hankkeilla miljoonaluokkaa. Tällaiset hankkeet muistetaan yrityksissä hyvin. Kyselyyn vastaamattomien yritysten offshore-liiketoiminnan osuus on arvioitu kvalitatiivisesti yritysprofiilien ja benchmark-tietojen perusteella. Arvioidun liikevaihdon osuus on alle 10 % selvityksessä esitetystä toimialan liikevaihdosta, eli yli 90 % esitetystä liikevaihdosta perustuu yritysten itse raportoimiin tietoihin. Tutkimuksen johtopäätökset on muodostettu objektiivisesti haastateltujen yritysten näkemyksistä ja kyselyiden vastauksista. NAG Partners ei ole tuonut tutkimuksessa esille omia näkemyksiään toimialan kehittämiseksi, vaan esitetyt johtopäätökset perustuvat kyselyn ja haastattelujen yhteenvetoon.

sivu 34 (35)

Suomen offshore-toimiala 2012

Liitteet Kyselyyn vastanneet yritykset Kyselyyn vastanneet yritykset on esitetty Taulukossa 1. 85 vastanneesta yrityksestä 65 yrityksellä oli offshore-toimintaa ja näistä 57 yrityksen offshore-liikevaihto oli tiedossa. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet yritykset.

ABB Oy

Jukova Oy

Paroc Oy Ab

Suomen Teräsritilä STR Oy

Ablemans Oy

Kemira Oyj

Pemamek Oy

SWECO Industry Oy

Alfa Laval Aalborg Oy

Kemppi Oy

Plastilon

Taar Group Oy

Antti-Teollisuus Oy

KMJ Engineering Oy

Rauma Plan

Technip Offshore Finland Oy

Arctech Helsinki Shipyard Oy KONE Oyj

RKT Group

Tejara Oy

Arctia Shipping Oy

Konecranes Oyj

Rolls-Royce Oy Ab

Teknos Oy

Aslemetals Oy

Kvaerner Finland Oy

RR Site Service

Telatek Oy

Cargotec Oyj

Luvata Pori Oy

Ruukki Metals Oy

Trafotek Oy

Deltamarin Oy

Marioff Corporation Oy Ruukki Engineering Oy

Turun Korjaustelakka Oy

Dovre Group Oyj

Meriaura Oy

S.A. Svendsen Oy

UTU Oy

Dunlop Hiflex Oy

Merima Oy

Sance Oy

Vacon Oyj

EIE Maskin Oy

Mervento Oy

Satmatic Oy

Vaisala Oyj

Esab Oy

Mesekon Oy

SBA Interior Oy

Wellquip Oy

Europlan Engineering Oy

Metos Oy

Seaking Oy

VG-Shipping Oy

Evac Oy

Metso Oyj

Shippax Oy Ltd

Viafin Oy

Fiskars Oyj

Miilukangas Ky

Siemens Osakeyhtiö

WinWinD Oy

Fortum Oyj

Moventas Oy

Stalatube Oy

wpd Finland Oy

FSP Finnish Steel Painting Oy Napa Oy

SteelDone Group Oy Ltd Wärtsilä Oyj

Gasmet Technologies Oy

Nurmi Hydraulics Oy

Steerprop Oy

GS-Hydro Oy

OMP Konepaja Oy

STX Finland Oy

Helkama Bica Oy

Outokumpu Oyj

Sulmu Oy

Hollming Works Oy

Ovako Imatra Oy Ab

Suomen Hyötytuuli Oy

YIT Teollisuus Oy

Haastatellut yritykset Tutkimuksessa haastatellut yritykset on esitetty Taulukossa 2. Taulukko 2. Tutkimuksessa haastatellut yritykset.

Arctia Shipping Oy

Marioff Corporation Oy Ruukki Metals Oy

Tuulivoimayhdistys ry

Cargotec Oyj

Metos Oy

Stalatube Oy

Vaisala Oyj

Deltamarin Oy

Napa Oy

SteelDone Group Oy Ltd

Wellquip Oy

GS-Hydro Oy

Nurmi Hydraulics Oy

STX Finland Oy

Wärtsilä Oyj

KONE Oyj

RKT Group

SWECO Industry Oy

YIT Teollisuus Oy

Kvaerner Finland Oy Rolls-Royce Oy Ab

Technip Offshore Finland Oy

sivu 35 (35)