BUZZbook

haastaa yrityksesi tulevaisuuteen KBERG ANNE E

:

ASIAKAS ROCKS

TYÖN MURROS ON ALKANUT Ilkka Halava

2

VAIN JAKAMALLA SAAT Taina Hanhinen

11

YMMÄRRÄ PELKOA Henkka Hyppönen

19

Ville Tolvanen AVOIMUUS ON

DIGIAIKA

UUSI ÖLJY

muuttaa työpaikat

Jari Multisilta

Taneli Tikka

Älä tee bisneksestä

TARPEETONTA Pasi Välimaa

TAHTO, LUOTTO JA VISIO

= MENESTYS

LET’S BUZZ: Ilkka Halava Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja ja toimitusjohtaja yrityksissä Prime Frontier Oy ja Future Works Oy

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Laura Tammisto

MAAILMA MUUTTUU, KUN SITÄ MUUTETAAN Kun nykyiset strategiat eivät enää toimi.

Yhteiskunta muuttuu yrittäjämäisemmäksi. Työstä tulee projektiluonteisempaa ja pätkitympää. Itsensä työllistämisen ihanne kasvaa. Turvallisuus tulevaisuudessa ei tarkoita yhtä vakituista työpaikkaa, vaan laajaa työkokemusta monelta eri alalta. Pitkälle tulevaisuuteen ei tarvitse tähyillä, sillä työn murros on jo käynnissä.

Luonnollinen tuottavuus tulee korostumaan. Tietoa syntyy ihmisten päissä, mutta kuitenkin eniten niiden välissä. On aivan eri asia istua kokouksissa ja keskustella yksin tuotetusta tiedosta yhdessä kuin tuottaa tietoa yhdessä alusta asti. Työn merkitys osana identiteettiä ei ole enää niin suuri kuin on totuttu ajattelemaan. Jatkuvaa työntekoa ei enää koeta velvollisuudeksi. Tulevaisuudessa johdetaankin ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä ja saavuttaa tuloksia.

KOHTAA UUDET HAASTEET Tietointensiivisen työn tekeminen tuottavasti on haaste johtamisen tavoille ja asenteille. Luovaa työtä ei voi johtaa kovilla menetelmillä tai pakottamalla.

Työn rytmikkyyden ymmärtäminen on olennaista. Ihmisten henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia kunnioittamalla tuottavuutta saadaan moninkertaistettua. Aamutyöntyranniasta ei tarvitse pitää kiinni vain siksi, että niin on ennenkin tehty.

Tulevaisuudessa ei ole enää kovaa ja pehmeää myyntiä – vain tyhmää tai viisasta. Asiakkaat tuntevat tuot-

BUZZBOOK 2015

| 2

teen kontekstit monesti myyjää paremmin. Siinä, missä myyjä on suomirajoitteinen, asiakas onkin jo globaalin tarjonnan tuntija.

Tulevaisuuden kuluttaja on vallankäyttäjä, johon on rakastuttava jo tänään. Monessa organisaatiossa asiakkaat ovat vain lopputuotteiden imeytyspeltokaistale, johon tuote tai palvelu lopulta päätyy. Aika ei tule kestämään tällaista ajattelua. Prosessin kokonaisvaltainen kääntäminen ja läpinäkyväksi tekeminen on ehdotonta – asiakkaan takiahan koko prosessi on olemassa.

Vielä nyt Suomessa vallitsee valmiin maailman ongelma. Eilinen halutaan saattaa huomiseksi, mielellään muuttumattomana. Totuus kuitenkin on, että meillä ei ole valmista Suomea tai valmiita yrityksiä. Me olemme seuraavan kiihdytyskauden kynnyksellä. Intensiteetillä pitäisi olla rakentamassa uutta. Mikään muu ei ole perusteltua.

Ilkka Halava on yksi Suomen käytetyimmistä puhujista ja neuvonantajista. Yli 100 000 kuulijaa viimeisen neljän vuoden aikana.

Yhteistyötä yli 270 organisaation kanssa. Yli 25 vuotta mukana suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kehityshankkeissa.

INNOSTUS

16 Uusiudu!

19 Ota pelko vahvuutena

03 Mene maailman mukana 04 Mikään yritys ei ole täydellinen INNOSTUS

ANNA PALAA

08 Yhdessä läpinäkyvästi YHDESSÄ

MUUTOS

05 Vahvaa tekemisen tahtoa 06 Eroon synneistä

OVET AUKI

11 Älä pelkää kilpailua 14 Lyhyt matka maailmalle

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Miikka Kiminki

KEHITTYVÄ YRITYS TOIMII TULEVAISUUDESSAKIN Bisneksen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Sen mukaan on elettävä.

– Jos yritys ei kehity, sillä ei ole tulevaisuutta, Pekka Kariniemi sanoo.

Mies toimii, kuten ajattelee. Biolan Oy:ssa kehitystä pidetään itseisarvona. Yrityksen toimintaa on jatkuvasti kritisoitava.

– Kehittyminen on arkipäivää, muutosta ei pidä pelätä tai karttaa, mikäli sille on tarvetta.

Muutos pelkän muutoksen vuoksi on resurssien tuhlausta.

Kariniemen mukaan koskaan ei kuitenkaan saa nielaista valmiiksi purtua.

– Nykyään haahuillaan helposti sinne, tänne ja takaisin. Muuttuvan maailman mukana on mentävä, jos mielii pysyä bisneksessä kiinni, mutta oma pää on silti pidettävä. Oman toiminta-ajatuksen on oltava kirkkaana mielessä. Vain siten muutos voi johtaa kehittymiseen.

Pekka Kariniemi on Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Sitä ennen hän toimi yrityksen toimitusjohtajana 30 vuoden ajan.

BUZZBOOK 2015 | 3

BUZZBUFFET: Ville Tolvanen Mielipideruokailun pääkokki on yritysmuotoilija, sparraaja ja Digitalist Networkin perustaja

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Sami Jämsen

BISNEKSEN UUSI KATTAUS Syödään kuumana. Tarjotaan kaikille. Nautitaan vaikutuksista.

ALKUPALAT / APPETIZERS Avoin liiketoiminta: Avoimuus on uusi öljy. Jakamalla avoimesti tietoa yrityksen tavoitteista ja toimintamalleista mahdollistetaan yrityksen kasvu, helpotetaan henkilöstön hankintaa ja parannetaan yhteyttä asiakkaaseen. Huikea mahdollisuus!

Ylimielinen johtajuus: Vaikeneva johtaja osoittaa ylimielisyyttä asioita ja ihmisiä kohtaan. Vaikeneva johtaja ei itse asiassa ole johtaja ollenkaan. Antaa tekojen puhua -ajattelu on historiaa. Kaikki menestyksekäs johtaminen vaatii jatkuvaa avoimuutta ja viestintää.

Digitalisoitu yritys: Tulevaisuuden yritysmalli. Kaikki, mikä voi mennä nettiin, menee nettiin. Koko yritystoiminta muuttaa verkkoon.

PÄÄRUOAT / MAIN COURSES Tulevaisuuden tekeminen todeksi on asennekysymys: On tärkeää ymmärtää, että uusi on aina pelottavaa. Taipumus tukeutua tuttuun ja turvalliseen ei johda mihinkään uuteen.

Yritykset tyytyvät vähempään kuin mitä on saatavilla: Yritykset tekevät, mitä omistajat haluavat.

Usein ajatellaan, että se, mitä tehdään on sama asia kuin se, mikä on mahdollista. Mikään firma ei ole täy-

BUZZBOOK 2015

| 4

dellinen. Ilman rakenteellisia muutoksia kaikilla on mahdollisuus joko kasvaa tai säästää kymmenen prosenttia.

Olemme matkalla kohti palveluiden ja yrittämisen yhteiskuntaa: Luova tuho näkyy esimerkiksi Nokian murroksessa. Tämä on hyvä asia, sillä se synnyttää uusia palveluja ja uusia yrittäjiä. Mielikuva yrittäjyydestä on parantunut huimasti viimeisten vuosien aikana.

Uusia asioita tehdään epämukavuusalueella: Yritysten pitäisi rikkoa vanhaa, luoda uusia toimintamalleja ja tehdä uusista asioista uutta arkea. Lihaskin kasvaa vain rikkomalla.

JÄLKIRUOKA / DESSERT Suolaista: Vieläkin vallitsee ajatus, että hyvä aika ja nousukausi tulee takaisin itsestään. Niin ei käy. Jokaisen yrityksen on muututtava itse.

Makeaa: Viime aikoina on syntynyt uusia, rohkeita, nuoria yrittäjiä ja yrityksiä sekä rohkeita kansainvälisiä hankkeita.

PALANPAINIKE / AFTERS Toimi heti. N-Y-T, nyt. Bottoms up.

MUUTOS

“

Ei ollut aikaa kyseenalaistaa, uskommeko itseemme vai emme.

TEKSTI Milla Majander KUVA Miikka Kiminki

JOHTAJUUDEN ISO TONTTI Kun luodaan uutta tyhjästä, tarvitaan pelotonta johtamista. Kauppakeskus Puuvilla syntyi toimeenpanon ja innon hengessä nopealla aikataululla.

Järjetön investointi. Ei tule pärjäämään. Eihän kukaan tule keskustan pohjoispuolelle. Kuolee varmasti.

– Vastustusta tuli ulkoa – paljon, porilaisen kauppakeskus Puuvillan johtaja Pasi Välimaa naurahtaa.

Uutta luodessa muutosvastarintaa pukkaa. Kun tekemisen tahto on vahva, ei epäilyksille ole rautaa takoessa sijaa. Syksyllä 2012 kuokka iskeytyi vanhan puuvillatehtaan teollisuusalueen maaperään. Kahden vuoden kuluttua paikalla seisoi maakunnan suurin kauppakeskus. Utopistista, ehkä. Mahdollista, ehdottomasti.

– Paikallinen markkinatuntemus yhdistettynä vahvaan näkemykseen lopputuloksesta ylläpiti tahtotilaa, Välimaa sanoo.

KOHTI VAHVAA VISIOTA Juna, johon Välimaa hyppäsi, kulki kovaa. Tavoitteena oli rakentaa maakunnan ykkösostospaikka totaalisen tiukalla aikataululla.

– Kun on aikataulu ja kustannusarvio, niin hankkeen vaan pitää valmistua. Poikkeuksellista on, että niissä pysyttiin.

Case Puuvilla ei missään vaiheessa ollut yhden ihmisen show. Pääteasemaa kohti puksutettiin suurella joukolla. Suunnitteluvaihe vietiin ripeästi läpi ja siirryttiin toimeenpanon puolelle.

– Monen asian on pitänyt perustua siihen, että hallussa olevasta tiedosta on nopeasti kyetty arvioimaan ›› BUZZBOOK 2015

| 5

NÄKÖKULMA: Luota visioon Vahvaa johtamista ja tekemisen tahtoa

asioita, tekemään päätöksiä ja panemaan asioita toimeen. Muuten oltaisi jääty asemalle vilkuttelemaan.

Jahkailuun ei ollut aikaa.

Valtava hankekokonaisuus piti sisällään useita samanaikaisia projekteja, joten johtamista piti kanavoida yhteiseen suuntaan. Avainhenkilöiden vastuutuksen tuli toimia moitteetta, jotta läpivienti käytäntöön onnistui.

Johtamiselta vaadittiin systemaattisuutta, dokumentointia ja varmistamisen varmistamista.

– Junan piti edetä ja päätöksiä tehdä. Päättämättömyys ketjun tietyssä vaiheessa olisi pysäyttänyt työmaalla paljon asioita. Rikkinäiseen puhelimeen ei ollut varaa vaan täsmällisen tiedon piti kulkea.

Aina ei voinut tietää kaikesta kaikkea. Tällöin vaadittiin rohkeutta arvata oikeaan suuntaan.

– Kun on vahva visio lopputuloksesta, päätöksenteko on uskottavaa.

INNOLLA, TAIDOLLA JA TUURILLAKIN Projektiorganisaatioon löytyi Välimaan mukaan motivoituneet tekijät ja oikeanlainen osaaminen oikeisiin

paikkoihin. Jokainen sai vastuulleen riittävän tontin ja koki tekevänsä tärkeää työtä. Ihmiset ovatkin pohtineet, mahtaako sitä urallaan toista kertaa päästä rakentamaan näin suurta kauppakeskusta.

– Työn merkityksellisyydestä, innostuksesta tai sen puutteesta ei ole tarvinnut keskustella. Työ on koettu merkitykselliseksi ja innostus on ollut luontaista. Se on vain tarvinnut kanavoida samaan suuntaan, Välimaa iloitsee.

Aika ennen avajaisia oli operatiivisen johdon tulikoe ja työntekijöiden taidonnäyte. Kuukausi ennen avajaisia tilat avattiin myymälöille ja vuokralaiset ottivat tilat haltuun.

– Kaikki tähtäsi siihen kellonlyömään, kun kauppakeskus avataan kuluttajille. Se kuukausi oli yhtä flow-tilan ja vuoristokiipeilyn yhdistelmää, Välimaa muistelee.

Jokaisella oli tahto ja pyrkimys onnistua.

– Me emme suostuneet antamaan tilaa paineelle. Ei ollut aikaa kyseenalaistaa uskommeko itseemme vai emme. Me uskoimme, ja sitä kohden ajettiin. 

HYVÄ JOHTAJA PUHUU JA ON PAIKALLA Lyödäänpä tiskiin muutosjohtamisen perisynnit: Suomessa ei valmistella muutoksia ja henkilökunnan osallistaminen muutokseen on teennäistä. Muutosjohtamisen haasteita eri näkökulmista tutkinut Mari Suvanto tarjoilee onneksi korjaussarjan.

– Muutossuunnittelulle on annettava resursseja.

Huolellisella valmistelulla päätösten toteuttaminen ja muutosten jalkauttaminen on helpompaa ja nopeampaa. Näin on tehtävä, jos halutaan saavuttaa hyvä ja toivottua tulosta tuottava muutos, SAMKin johtamisen yliopettaja Mari Suvanto painottaa.

Kuulostaa simppeliltä. Tarvitaan vain oleellisinta ja vaikeinta lajia: viestintää.

BUZZBOOK 2015

| 6

Suvannon mukaan hyvä johtaminen on vuorovaikutusta parhaimmillaan, ja se toimii yhdessä hyvien alaistaitojen kanssa.

– Tarvitaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan avoimessa hengessä.

Metsään mennään, kun huomataan virhe muutoksen suunnassa eikä myönnetä sitä. Kaikille vesiselvien tavoitteiden on kannettava kauas ja korjausliikkeisiin on jätettävä valmius. Muutos synnyttää uusia toimintatapoja ja ehkä myös arvoristiriitoja.

– Henkilökunta voi huomata, ettei toiminta ole arvojen mukaista. Tämä voi johtaa jopa työuupumukseen. Yksilölle on hyvin tärkeää tietää oma roolinsa ja merkityksensä, Suvanto sanoo.

MUUTOS

HUOMIOI HENKILÖSTÖ MUUTOKSESSA PERUSTELE MUUTOS Henkilöstöä tulisi kaikin keinoin auttaa ymmärtämään ja hyväksymään syyt, jotka pakottavat muutokseen.

TEE TAVOITE KONKREETTISEKSI Ihminen tarvitsee konkreettisen ja elävän mielikuvan muutoksen jälkeisestä tilasta voidakseen aloittaa oman sopeutumisprosessinsa. Pitää muistaa, että henkilöstö vasta aloittaa muutoksen sulattamisvaiheen, kun johto on jo työstämässä sen läpivientiä.

YLLÄPIDÄ LUOTTAMUKSEN ILMAPIIRIÄ Luottamukselle rakentuva organisaatiokulttuuri on vahva perusta muutoksen toteuttamiselle.

Henkilöstön turvallisuuden tunnetta ja luottamuksen ilmapiiriä edistää tutkitusti oikeudenmukainen johtaminen, avoin vuorovaikutus ja työntekijöiden osallistaminen muutokseen.

MUISTA TYÖHYVINVOINNIN NÄKÖKULMA MUUTOKSESSA Hyvä muutosohjelma huomioi vahvasti työhyvinvoinnin ylläpitämistä tukevat toimet. Siinä onnistuminen luo muutostilanteessa edellytyksiä henkilöstön motivaatiolle ja luovuudelle. Ilman niitä ei synny tuloksia eikä muutosprosessi ole yhteinen haaste.

KOHTAA ASIAKAS – KAIKISSA KANAVISSA Vaikka sähköisissä kanavissa tapahtuva vuorovaikutus lisääntyy jatkuvasti, yritykset eivät vielä pidä asiakaskohtaamisen onnistumista virtuaalimaailmassa yhtä tärkeänä kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa. Myös myyjän rooli kivijalkakaupassa asiakaspalvelijana on muuttunut. Netti on muuttanut asiakkaan maailmaa, ja siksi yritysten pitää huomioida, että asiakkaan palvelukokemus syntyy nykypäivänä monen tekijän summasta.

MIKSI ASIAKAS OSTAA VERKKOKAUPASTA?

Verkkokaupassa usein valikoima on laajempi, hinta saattaa olla edullisempi ja ennen kaikkea ostosten teko on helppoa. Ostaminen on myös ajasta ja paikasta riippumatonta. Silti palvelukokemus painaa verkko-ostajankin vaakakupissa.

MIKSI ASIAKAS OSTAA KIVIJALKAKAUPASTA?

Koska hän haluaa ehkä kysyä tuotteesta lisää myyjältä ennen ostopäätöstä. Kivijalkakaupan myyjän pitääkin nykypäivänä olla entistä enemmän perillä tuotteesta jota myy, ja auttaa asiakasta ostopäätöksen tekemisessä. Yritysten tulee nähdä asiakaskohtaaminen eri kanavien kokonaisuutena. Kaikissa kanavissa saadut kokemukset yhdessä vaikuttavat siihen, minkä kuvan asiakas muodostaa yrityksestä.

BUZZGALLUP NÄIN ON! • 44 prosenttia vastaajista kokee, että yritysten on seuraavan kahden vuoden aikana panostettava erityisesti muutosvalmiuteensa.

• Kolmanneksen mielestä yritysjohdolla on erityisesti parannettavaa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä.

OHO! • Neljä viidestä kokee, että johtaminen on muuttunut huomattavasti haastavammaksi ja vaatii taitojen jatkuvaa päivitystä.

• Yhdeksän kymmenestä ajattelee, että johtaminen on erityisesti ihmisten innostuksen johtamista tavoitteiden kautta.

• Lähes puolet vastaajista uskoo, että yrityksen menestymisellä ja henkilöstön hyvinvoinnilla on vahva positiivinen yhteys.

BUZZBOOK 2015

| 7

Henkilöstöjohtamisen BuzzGallup, syksy 2014, n=74.

Asiantuntijana johtamisen lehtori Sirpa Nokkonen, SAMK

FIBLON OY: Asiakkaan silmin 1979: mies, kellaritila ja puukko. 2015: perheyritys, 10 000 neliötä tuotantotilaa ja alati kehittyvät tuotteet

“

Tuotekehittelyä ei kannata tehdä, ellei ajattele asiakkaan parasta.

TEKSTI Milla Majander KUVAT Miikka Kiminki

YHDESSÄ PYYHKII PARHAITEN Fiblonissa pohditaan, mitä kahvilan pöytää pyyhkivä tarjoilija ajattelee työvälineestään. Hänen kädessään on nimittäin syy ja merkitys Fiblonin olemassaololle. Viestintä- ja markkinointijohtaja Anne Ekberg janoaa käyttäjäkokemuksia, jotta tarjoilija voisi pyyhkimisen jälkeen huutaa vau!

BUZZBOOK 2015

| 8

YHDESSÄ

Asiakaslähtöisyys on erilaisia kattaus-, pyyhintä- ja mukavuustuotteita valmistavassa Fiblonissa sisäänrakennettu ajattelutapa.

– Alallamme on tyypillistä, että samaa ratkaisua tarjotaan joka paikkaan toimintaympäristöstä piittaamatta.

Fastfood-ravintolan puhtaanapidon haasteet poikkeavat leipomon vastaavista. Me mietimme asiakkaan näkökulmasta, millaista ravintolan toiminta arjen haasteineen on. Toimimalla näin haluamme auttaa asiakasta tekemään parempaa bisnestä itse, viestintä- ja markkinointijohtaja Anne Ekberg toteaa.

Löydä tapa keskustella asiakkaan kanssa.

Sen oivaltaminen on tämän päivän kriittinen menestystekijä. On harhaluulo, ettei asiakasta saisi vaivata. He ovat tyytyväisiä, kun yritystä kiinnostaa heidän ajatuksensa.

Fiblon aloitti 35 vuotta sitten epätyypilliseen tapaan viennillä.

– Olemme hakeneet rohkeasti ratkaisuja. Pienen toimijan ei ole helppo vakuuttaa asiakasta. Se vaatii sinnikästä toimintaa, Ekberg painottaa.

Sopimusvalmistajan roolista johtuen tunnettuuden kasvattaminen on jatkuva haaste.

– Vaikka olemme olleet loppukäyttäjän arjessa vuosikymmenet, tämä ei välttämättä ole siitä tietoinen. Haluamme luoda oman median, jonka kautta asiakkaat ovat oikeasti mukana arjessamme kertomassa meille välitöntä palautetta siitä, missä olemme onnistuneet, hän visioi.

Tuotekehittelyn kirkkain kysymys on aina: miten tämä ratkaisu hyödyttää asiakasta hänen arjessaan? Aihe on perheyrittäjälle ilmeisen rakas.

– Asiakkaan arki fokuksessa mietimme, miten materiaali ja tuotantotavat ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä, vähän energiaa vieviä ja miten pakkausratkaisut toteutettaisiin mahdollisimman pienellä hävikillä. Vastuullisuus on tärkeä osa tuotekehittelyä.

Kiiltokuvien luomisen aika on ohi.

Asiakkaiden kanssa on toimittava rehellisesti onnistumisten ja ongelmien suhteen.

Tämä taito erottaa menestyjät muista. Se, miten hyvin pystyy vuorovaikutukseen ja uudistumiseen, tulee olemaan yrityksissä kyvykkyys.

Ekberg syttyy liekkeihin avoimuudesta. Se on Fiblonissa ykkösjuttu. Perusperiaate.

– Avoimuus on todella helpottavaa. On sääli, että jonkun tarvitsee käyttää energiaansa toimintansa peittelyyn.

Fiblonin asiakkaat voivat jopa ihmetellä, miten pääsy tehtaan tuotantotiloihin on niin vaivatonta.

– Me sanomme aina welcome! Haluamme näyttää kaiken, sillä siitä on vain hyötyä. Olisi ihanaa, jos asiakkaatkin olisivat avoimia meille. Parhaimmillaan yhteistyö antaa molemmille paljon. Luottamus ja avoimuus tuottavat parempaa lopputulosta.

Keksi vuorovaikutus ja toteuta sitä.

Asiakkaille on oltava olemassa oikeissa kanavissa yhtä lähestyttävästi ja helposti. Kokeile eri metodeja ja muuta niitä tarvittaessa. Älä tahi – toteuta.

Asiakkaan ongelman lähde voi olla syvällä, ja sen äärelle on hakeuduttava. ››

BUZZBOOK 2015 | 9

NÄKÖKULMA: Kuuntele asiakasta Vaikuttamisen mahdollisuus

“

Kaikki, mitä meillä tehdään, on läpinäkyvää ja voidaan näyttää kaikille.

Viidakkoveitsenä toimii terävä vuorovaikutus.

– Dialogi on keinomme. Haluamme tavata ihmisiä kasvotusten. Asiakas ei välttämättä itsekään tiedä, mitä haluaa, tai ei osaa pukea sitä sanoiksi. Tilanteissa pitää todella kuunnella, mitä asiakas huomaa, muistaa tai haluaa kertoa tai jättää kertomatta. Ratkaisu voi piillä jopa syvällä arvoissa, Ekberg muistuttaa.

Fiblonissa on meneillään syvähaastattelukierros, jossa asiakasryhmittäin sukelletaan pintaa syvemmälle.

– Läsnäolo verkostoissa ja toistuva kyseleminen ovat keinojamme päästä tuotekehittelyn ytimeen. Tulevaisuuden haaste on digitaalisuuden hyödyntäminen.

Intohimo, inhimillisyys ja yksilöiden ymmärtäminen. Niitä työelämässä tarvitaan, varsinkin silloin, kun on vaikeaa.

Merkitykselliset bisnesideat eivät synny raha edellä. Innovaatiot rakentuvat luottamukselle.

Johtaja: ole vastuullinen, inhimillinen, innostava ja yksilöitä ymmärtävä.

Fiblonissa uudistuminen on tuttu juttu.

– Jatkuvassa muutoksessa on opittava elämään, sillä se jatkuu ikuisesti. Helpottaa, kun ymmärtää, että tasaista hetkeä ei tule. Nyt luodaan palat, joilla pystytään toimimaan tässä tilanteessa.

Harhapolkuja tulee, mutta kirkas katse eteen auttaa päätielle palaamisessa. Paluuliikkeessä tulee myös kasvettua.

– Kannustava ja positiivinen ote tekemiseen. Vaikuttamisen mahdollisuus. Niistä meillä löytyvät tekemisen ilo ja menestys. 

JUTUN LOMASSA KULKEVIIN AJATUKSIIN HAASTATELTU KEHITTÄMISJOHTAJA MINNA NOREA JA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MARIKA LÄHDETTÄ PRIZZTECHISTÄ.

TUOTE KEHITTYY, KUN SITÄ RAKASTETAAN Jos olet peukuttanut tuotetta Facebookissa, olet jo osallistunut sen kehittelyyn.

– Kuluttajat osaavat suunnittelun ja tekevät sitä joka tapauksessa. On outoa, jos yritys sulkee siltä silmänsä, Ulla Hytti toteaa.

Yritykselle tärkein ja vaikein osuus yhteistyössä on osallistumisen mahdollistaminen. Kun asiakkaalle antaa valtaa, pitää hyväksyä se, että osa kontrollista eliminoituu.

– Jos luvataan, että asiakkaat saavat vaikuttaa, eikä niin tapahdukaan, tilanne kääntyy yritystä vastaan.

Kun tuotetta tai palvelua aletaan fanittaa, on todella onnistuttu.

– Asiakkaat voivat olla faneina valmiita pistämään kaiken likoon. Silloin brändi on todella vahva. Tähän yrityksen on syytä pyrkiä menestyäkseen, Hytti painottaa.

BUZZBOOK 2015 | 10

Ulla Hytti on Porin yliopistokeskuksen yrittäjyysprofessori.

OVET AUKI

TEKSTI Susanna Korkiatupa KUVA Miikka Kiminki

LUOTTAMUS AVOIMUUTEEN Se, että kertoo omista onnistumisistaan tai epäonnistumisistaan, antaa oppia muille. Samalla hyötyy itse, kun saa suoraa palautetta.

Taina Hanhinen on ulvilalainen yrittäjä ja toimitusjohtaja, jonka intohimona on osaamisen johtaminen.

Osaamisesta välitetään ja osaamisella on väliä, kertoo hänen yrityksensä C&Q Systemsin missiokin. Yhtiössä on ymmärretty avoimuuden merkitys, ja se haluaa myös kehittää avoimuuttaan jatkuvasti.

– Olemme osaamisen johtamisen asiantuntijayritys.

Tarjoamme ohjelmistoratkaisuja osaamisen johtamisen tueksi ja konsultointipalveluja. Tähtäämme siihen, että yrityksillä on oman strategiansa toteuttamiseen tarvittava osaaminen käytössään. Osaaminen on pääomaa, jonka varassa kaikki liiketoiminta oikeastaan on, toteaa Hanhinen.

– Meillä on oma ja innovatiivinen lähestymistapa osaamisen johtamiseen, sen kehittämiseen ja hallintaan.

Aiemmin emme halunneet kertoa innovaatiosta muille, koska pelkäsimme kilpailua. Sitten oivalsimme, ettei kilpailua tarvitse pelätä. Uskomme itseemme ja tuotteeseemme. Se riittää, hän sanoo. ››

“

Aiemmin emme halunneet kertoa innovaatiosta muille, koska pelkäsimme kilpailua. Se oli turhaa. Vain jakamalla saat.

BUZZBOOK 2015

| 11

NÄKÖKULMA: Avoimuus kannattaa Älä pelkää kilpailua

Vastikään Hanhisella oli luento HR-alan messuilla Helsingissä.

– Kerroin hyvin seikkaperäisesti ajattelustamme ja kehittämästämme mallista. Esitykseni oli niin suosittu, etteivät kaikki halukkaat edes mahtuneet kuulemaan.

Se tuntui todella hyvältä. Näin, kuinka ihmiset kirjoittivat ahkerasti muistiinpanoja, ottivat valokuvia dioista ja sain myös hyvää palautetta. Esimerkiksi tämä nimenomainen luento johti lopulta myös uusiin kauppoihin.

JAKAMISEN KEINOJA ON MONIA C&Q Systems järjestää vuosittain myös itse seminaareja asiakkailleen. Näin se haluaa viedä avoimuuden

BUZZ HAASTAA YRITYKSESI Asiantuntemuksen tuottamisen tapa on muuttumassa.

Ei ole ylivoimaista viisautta, osaamista tai kaikille yrityksille tärkeää tietoa, jota voisi valuttaa yrityksiin. Se, mitä nyt tarvitaan, on yritysten ja asiantuntijakumppaneiden vuorovaikutusta sekä epämuodollista ja yhteistä tietoa tuottavaa toimintaa.

Think tank -yhteisö BuzzBusiness haastaa nykyisiä käsityksiä organisaatioiden kehittämisestä ja oppimisesta.

Tutkimusten mukaan yritysten oppiminen perustuu satunnaisiin, epämuodollisiin prosesseihin ja varjoverkostoihin. BuzzBusiness on kiinnostunut siitä, miten tietoa luodaan ja rakennetaan eli yhteisluodaan yritysten ja kehittäjien välisessä vuorovaikutuksessa.

Muutosjohtaminen on tunnistettu johdon keskeiseksi taidoksi. Kuitenkin muutosprosessit usein epäonnistuvat tai kohtaavat melkoisia vaikeuksia yrityksissä. BuzzBusiness on yritysten tukena muutosjohtamisen haasteissa ja bisneksen tulevaisuuden tunnistamisessa.

BUZZBOOK 2015 | 12

periaatetta yhä eteenpäin.

– Asiakasseminaarimme on hyvin suosittu. Sinne tulee aina paljon asiakkaita juuri siitä syystä, että joka vuonna pääteemana on käsitellä, kuinka kukin on keksinyt hyödyntää osaamisen johtamisen ohjelmistojamme eri tilanteissa, Hanhinen kertoo.

Avoimuuden ja verkostoitumisen periaate on näissä keskusteluissa parhaimmillaan, vaikka asiakkaat eivät välttämättä ole samalta toimialalta. Hanhinen kertoo jakavansa yrityksensä ajattelutapaa sosiaalisessa mediassa. Myös nettisivuillaan yritys puhuu avoimesti näkemyksistään. Tavoitteissa on kehittää avoimuutta vielä entisestään.

VERKOSTOIDU, HYVÄ IHMINEN Verkostoitumisen voimaa ei missään nimessä pidä väheksyä.

– Suomi on niin pieni maa, että verkostot muodostuvat mitä ihmeellisimpiä reittejä pitkin. Mitä enemmän käy, näkyy ja kuuluu paikoissa sekä kertoo omista kokemuksistaan, sitä enemmän itse hyötyy, sillä lopulta kaikki se tulee moninkertaisena takaisin. 

BUZZGALLUP OHO! • Hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ottaa harvoin asiakkaan mukaan tuotteensa tai palvelunsa ideointiprosessiin. Kuusi prosenttia ei hyödynnä asiakkaan ideointia lainkaan.

• Noin puolet yrityksistä kehittää tuotteita tai palveluita asiakkaidensa tarpeita kuunnellen.

• Vain alle 9 prosenttia kysyy aina asiakkaan mielipidettä uutta kehitellessään.

NÄIN ON! • 98 prosenttia yrityksistä uskoo, että asiakkaan kanssa käydyistä keskusteluista ja heiltä saaduista ideoista on konkreettista hyötyä liiketoiminnan kehittämisessä.

• Enemmistö yrityksistä (77 prosenttia) lähestyy asiakkaita heti uuden tuote- tai palveluideansa kanssa saadakseen siihen välitöntä palautetta.

• Asiakkaan kanssa keskustellaan mieluiten myyntineuvotteluissa (74 %) ja yhteisissä kehittämistapaamisissa (63 %). Vain harvat (5 %) keskustelevat asiakkaan kanssa sosiaalisessa mediassa.

Asiakasymmärrys yritysten menestyksen avaimena -BuzzGallup, kevät 2014, n=108.

MIKSI JAKAMINEN KANNATTAA? Hanhinen käy usein luennoimassa seminaareissa ja puhuu siellä hyvinkin avoimesti liiketoiminnastaan.

– Luennoilla käytän omia konsultointimallejamme esimerkkeinä. Kun jaan ajatuksiani, niin totta kai aktiivinen yleisö kommentoi näitä, ja keskusteluista tulee aina itsellekin uusia näkökulmia ja kehittämisideoita.

Jakamalla saat, hän kiteyttää.

OVET AUKI

LEAN camp = aito keskusteluleiri yrittäjille

“

MIKÄ LEAN CAMP?

Altistetaan eri yritysten ajattelijat uuden oppimiselle. Mitä syntyy? Tieto vaihtuu, keskustelu sukeltaa syvälle ja kokemukset synnyttävät oivalluksia. Lean Campissa muodostuu uuden tason vaikuttavuutta, mikä siirtyy pääomaksi omaan työhön.

Kaksi leiriä on pidetty, eikä oivalluksilta voitu välttyä.

Ei kaunisteltu. Puhuttiin rehellisesti ja intiimisti. Mahdollisti vuorovaikutteisuuden. Mukana sopivasti huumoria.

NUPPU ROUHIAINEN, TEKES: Avoimuutta pitää opetella. Positiivisen kehittymisen mahdollisuus on tärkeää. Näistä teemoista Lean Campissa puhuttiin. On kysyttävä useammin miksi, jotta rutiinit saadaan räjäytettyä. Campin keskusteluissa kirkastui, että lean-ajattelun tulee olla koko yrityksen juttu.

Parhaimmillaan se tuo säästöjä.

Ehdoton edellytys on johdon sitoutuminen ja aito tahtotila koko henkilöstössä.

TUOMO ALASOINI, TEKES: Campissa oli rento, kotoisa ja vähän leikkisäkin ilmapiiri, jossa osapuolten oli varsin helppoa kertoa toisilleen oman organisaationsa asioista – kipeistäkin. Osanottajat saivat enemmän irti kuin aluksi uskoivat ja antautuivat kertomaan enemmän kuin olivat ajatelleet.

Lean Camp on virkistävä tapa kokoontua yhteen ja oppia toisilta.

JANI LEHIKOINEN, HYDROLINE OY: Keskustelu käynnistyi Lean Campissa helposti ja asioista puhuttiin esimerkkien kautta ilman työkalukieltä. Mieleen jäi Kemppi Oy:n hankintajohtajan sanat, kuinka heidän mielestään Lean tarkoittaa yksinkertaisia asioita. Kempillä on osattu soveltaa Lean-oppeja ja lähestyä asioita yksinkertaistamisen kautta siten, että jokainen henkilö ne ymmärtää ja sisäistää. Tämä on tärkeä pointti, kun ajatusmallia viedään tuotantohenkilöstölle. Johdon sitoutumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa – muuten mikään ei muutu. Odotin Lean Campista uusia näkemyksiä ja vapaamuotoista keskustelua. Sitä sain. Nyt ideoimme Campin jalostamista omalle sidosryhmällemme.

EROON TURHASTA: LEAN-johtamisfilosofiassa esimiesten pitää ymmärtää, mitä ollaan tekemässä. Sen jälkeen parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan laatua sekä pienennetään kustannuksia. Tähän tulokseen päästään poistamalla turhat toiminnot. 

5 askelta kohti asiakasymmärrystä

1 2

Valjasta esimiehet muutoksen vetäjiksi.

3

Pyri viilaamaan organisaation prosessit toimiviksi.

4

Tee parhaasi, että asiakkaan palvelukokemus on tasalaatuista.

5

Kuuntele asiakaspalautetta ja muuta suuntaa tarvittaessa.

Motivoi ihmiset mukaan kehittämään yrityksen tulevaisuutta.

BUZZBOOK 2015

| 13

BUZZTALK: Marika & Minna Johda kasvua ja havainnoi

PIENET, SUURET PUHEENVUOROT Kiihdytysajoissa pärjää kasvujohtamisella ja tulevaisuuden havainnoinnilla, sillä tie maailmalle on lyhyt. Innovoinnin ja kansainvälistymisen asiantuntijat kertovat, mitä tehdä, jotta voi kaasuttaa voittajana maaliin.

kehittämisjohtaja, Prizztech Oy

MINNA NORE Bisnes on muuttunut niin paljon nopeammaksi ja haastavammaksi, että johtamista pitää tietoisesti muuttaa, ihan kaiken kokoisissa yrityksissä. Vaikeinta on saada koko työporukka muuttumiskykyisemmäksi sekä sisäistettyä työntekijöihin asiakkaiden aito kuuntelemistaito ja uusien asioiden nopea oppimiskyky. Vaikeinakin aikoina tarvitaan pohjaksi luja luottamus tulevaisuuteen ja kykyyn menestyä. Taitava johtaja vahvistaa organisaatiossaan näitä asioita. Hyvää johtamista oikeasti tarvitaan aina, erityisesti nyt.

projektipäällikkö, Prizztech Oy

MARIKA LÄHDE Tulevaisuutta koskevat ratkaisut eivät ole helppoja. On kuitenkin fakta, että tämän päivän toimintamallit ovat jo huomenna parasta ennen -päivämääränsä ohittaneet. Kiireenkin keskellä pitää havainnoida, mitä oman yrityksen ulkopuolella tapahtuu. Asiakkaita aidosti kuuntelemalla saa tietoa markkinoiden suunnasta, tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja asiakkaiden omista odotuksista. Parhaat ideat saattavat tulla myös silloin, kun vähiten odottaa: uusista tilanteista ja kontakteista. Muutos vaatii rohkeutta kyseenalaistaa rutiinit, tarttua uusiin ideoihin ja katsoa mihin ne kantavat. Parhaimmillaan ne palkitsevat ja innostavat uusille poluille.

BUZZBOOK 2015

| 14

BUZZTALK: Cimmo & Jari

OVET AUKI

Kansainvälistä muutosvalmiutta

johtaja, Porin yliopistokeskus

JARI MULTISILTA Digitalisoitumisessa vaaditaan ennakkoluulotonta asennetta ja muutosvalmiutta sekä henkilöstössä että johtajatasolla.

Toimintakulttuurin muutoksessa ihmisiä voidaan tavata videon välityksellä ja toiminnot ovat nopeita. Digitalisoituminen tuo maailman lähelle. Ymmärrämme paremmin, että voimme vaikka Porista tuottaa digitaalisia palveluja, jotka ovat maailmanlaajuisesti kiinnostavia ja globaalisti saatavilla. Oleellista on, että johtaminen on ihmisten kohtaamista. Digitaalisuus tarjoaa vain apuvälineitä. Uuden oppimista ja kehittymistä digiajassa tapahtuu väistämättä.

vararehtori, SAMK

CIMMO NURMI Kansainvälistyminen vaatii merkittävää resursointia. Pitää olla rohkeutta panostaa henkilöstöön, uuteen osaamiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen. Myös mielentilaa on hyvä säätää – haasteet pitää hyväksyä ja niihin varautua. Yritykset tarvitsevat innovointipalveluita, sillä aina ei oman henkilöstön aika riitä kehittämistoimintaan. Kansainvälistyminen vaatii koko johdon ja henkilöstön sitoutumista uuteen maailmaan. Johtajien pitää tässäkin näyttää esimerkkiä. Laittaa itsensä likoon. Viestiä henkilöstölle selkeitä suunnitelmia, joihin voi motivoitua.

KATSO HUOMISTA PIDEMMÄLLE Maailma on täällä ja sinä maailmalla. Suomalaiset yritykset toimivat maailmanlaajuisissa verkostoissa ja yhä suurempi osa myös pienistä yrityksistä toimii kansainvälisellä kentällä. Monikulttuurisuus näkyy niin työpaikoilla kuin yritysten lisääntyvässä toiminnassa rajojen ulkopuolellakin. Globaalissa verkostotaloudessa toimiminen vaatii johtamiseen uutta kyvykkyyttä.

menestyäkseen pitkällä tähtäimellä. Tätä varten tarvitaan strategista ajattelua.

Johtamisen haasteena on jatkuva ja merkityksellinen muutos: sellainen, jota organisaatio aidosti tarvitsee

Tulevaisuus on nyt.

Me tarvitsemme uutta ajattelua ja osaamista.

Strategiatyöhön on osallistettava ja tuotava esiin sen hyödyt. Strategiasta on tehtävä mielekäs ja ymmärrettävä. Tavoitteet ja toimenpiteet on konkretisoitava, jotta toteutus on hallittua.

BUZZBOOK 2015 | 15

TANELI TIKKA: Jokaisen on uudistuttava Uskalla myös epäonnistua

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Tomi Parkkonen

TIKKANA PAIKALLA

Eihän yrityksesi vain tee itsestään tarpeetonta? Antaudu uusiutumiselle etunenässä.

Uusiutuminen ei ole enää vain vaihtoehto. Se on yritystoiminnan jatkumisen edellytys. Maailma muuttuu, markkinat muuttuvat ja edellytykset yrityskulttuurille muuttuvat. Tiedon teollinen internet -startupin vetäjänä työskentelevä Taneli Tikka on toimessaan yritysmaailman uusiutumisen aallonharjalla.

Pestissään keväästä 2014 asti toiminutta Tikkaa ohjaa Tiedon toive muuttaa isoa tietotekniikka-alan palveluyhtiötä ketterämpään ja innovatiivisempaan suuntaan.

Lukuisissa startup-yrityksissä ja pörssiyhtiöissä toiminut sekä laajaa tunnustusta talous- ja teknologiaosaamisestaan saanut Tikka, jos kuka, onkin juuri oikea henkilö tähän tehtävään.

– Lean-innovaatiomallin mukaisesti pyrimme kasvattamaan teollisen internetin -yksiköstä nopeasti kasvavan, joustavan ja mukautuvan yrityksen.

BUZZBOOK 2015

| 16

KYSYNTÄ MUUTTUU Bisneskenttä ja työelämä ovat tällä hetkellä kahdenlaisten muutospaineiden kurimuksessa. Toinen näistä on helpommin ennustettavaa ja johdonmukaisempaa muutosta. Sitä, minkä tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa toimintaa, tehdä tuotteista aiempaa parempia, kiihdyttää tuotantoprosesseja ja kiihdyttää muutossyklejä ylipäätään. Dramaattisempaa muutospainetta aiheuttaa se, että kuluttajien kysyntä ja tarpeet muuttuvat kokonaisuudessaan.

– Jos yritys ei tätä painetta huomaa tai hyväksy, tekee se itsestään tarpeettoman. Ja kun tulee tarpeettomaksi, on enää myöhäistä tehdä mitään. Peli on pelattu, Tikka sanoo.

HÄMÄHÄKKEINÄ VERKOSTOISSA Kasvava trendi on se, että ihmiset toimivat verkostomaisesti, omilla ehdoillaan. Erilaisista rooleista siirrytään sulavasti toiseen. Toiminta on luontevaa vaihtelua kuluttajan ja tuottajan roolien välillä.

– Ihmiset tekevät juuri sitä, mitä itse haluavat. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa ravintolapäivä,

ANNA PALAA

“

Yrityksen kilpailukyky heikentyy, mikäli se ei pysty mukautumaan uusiin, verkostomaisiin toimintamuotoihin.

kaljakellunta ja loma-asuntovuokraus Airbnb. Omaehtoisuus on muuttanut kuluttajien tapaa kuluttaa ja tämä puolestaan ajaa yritykset muuttamaan toimintatapojaan, toteaa Tikka.

Muuttunut asetelma aiheuttaa valtavaa kilpailua ja haastaa perinteisen mallin. Viimeistään nyt yksisuuntainen tuottajalta asiakkaalle -malli on unohdettava.

Asiakkaan ja tuottajan välillä tarvitaan vuorovaikutusta.

Tämän lisäksi toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti verkostomaisemmaksi.

– Tilanne ei ole enää hämähäkki vastaan kärpänen.

Nyt toisiaan vastassa on kaksi hämähäkkiä. Yrityksen kilpailukyky heikentyy, mikäli se ei pysty mukautumaan uusiin, verkostomaisiin toimintamuotoihin. ÄLÄ OLE KOPIO Tieto tarpeesta uusiutua on jakautunut epätasaisesti yrityskentällä. Vasta pieni osa on ymmärtänyt kehittymisen väistämättömyyden ja alkanut keksiä keinoja uudistumisensa avuksi.

– Me elämme tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että ››

EPÄONNISTUMINEN ANTOI PALJON Taneli Tikan menestyksekkääseen uraan on mahtunut myös muutama mahalasku. Yksi näistä kokemuksista ajoittui vuosituhannen vaihteeseen.

Vuosi oli 1999. Joukko visionäärejä lähti toteuttamaan näkemystään tulevaisuuden mediasta, sosiaalisesta sellaisesta. Digitaalisiin ja monimediallisiin yhteisöratkaisuihin erikoistunut Taika Technologies Oy alkoi rakentaa työkaluja netin sosiaalisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2000 he lanseerasivat update-palvelun, jolla pystyi vaihtamaan 160 merkin mittaisia viestejä muiden ketjussa olevien jäsenten kesken.

Digitaalisten yhteisöjen kehittäminen ja rakentaminen olivat kuitenkin vielä sen verran aikaansa edellä, ettei idea ottanut tuulta alleen. Rahavirrat ehtyivät, kun sijoittajat eivät enää jaksaneet uskoa onnistumiseen. Tuli vuosi 2002 ja konkurssi. Reilun 30 työntekijän yritys joutui nielemään karvaan tappion.

Näin jälkikäteen Tikka osaa analysoida epäonnistumiseen johtavia syitä ammattilaisen näkökulmasta. Silloin tehtiin juuri sitä, mistä mies itse tänä päivänä varoittelee. Jäykkiä palveluja ja jähmeästi toimivaa toteutusta. Vesiputousmallilla toteutettiin sellaisia tuotteita, joita olisi nimenomaan pitänyt tehdä äärimmäisen ketterästi.

Nopeammalla sykliajalla Taika Technologies olisi voinut olla tämän päivän Twitter.

Harmittaako Tikkaa nyt katsoa taakseen ja samalla nähdä, millainen tulevaisuus yrityksellä olisi voinut olla? Ei, ei harmita. Päinvastoin.

Epäonnistumisesta jäi valtava määrä oppeja ja ennen kaikkea hyviä verkostoja. Omaan luovuuteensa on uskallettava luottaa. Jonain päivänä se kantaa pitkälle.

BUZZBOOK 2015

| 17

NÄKÖKULMA: Inspiroidu Löydä omat vahvuutesi

vanhoilla toimintatavoilla jatkavat yritykset lähtevät menemään takapakkia. Pelkästään paikoillaan pysyäkseen on uudistuttava jonkin verran. Jos vielä haluaa kehittyä ja kasvaa, on aivan pakko panostaa. Muutos toki vaatii varoja, mutta lopulta kuitenkin sillä saavutetut edut painavat vaakakupissa kuluja enemmän, Tikka tietää.

“

Tikan mukaan esimerkiksi teollisuuden aloilla on rutkasti mahdollisuuksia kehittymiseen ja irtiottojen tekemiseen. Silti vaara strategioiden ja toimintatapojen samankaltaistumiselle on ehkäpä suurempi kuin koskaan aiemmin.

– Useita firmoja vaivaa se, että tuotteet ja tavat niiden toteuttamiseksi ovat toistensa kopioita. Sen sijaan yritysten pitäisi seistä omilla jaloillaan ja löytää omat vahvuutensa. Miettiä, missä juuri me olemme hyviä ja kuinka voisimme mahdollisimman hyvin erottua muista kilpailijoista. Miettiä, kuinka meistä voisi tulla alan johtavia tekijöitä.

– Silloin oppiminenkin tapahtuu nopeasti ja poliittisuus jää vähemmälle. Tällöin yrityksen tekemisen sykli nopeutuu ja koko tekemisen meininki muuttuu, Tikka kannustaa.

UUDENLAISTA TEKEMISEN MEININKIÄ Uusiutuminen on sarja kokeita, joissa nopeus on merkittävän tärkeässä roolissa.

Vaara strategioiden ja toimintatapojen samankaltaistumiselle on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Monesti suurena kynnyksenä uudistumisen ensimmäisen askeleen edessä on pelko. Pelko vieraasta ja uudesta sekä pelko epäonnistumisesta. Uusiutumisen konkari osaa kuitenkin lohduttaa: – Huikea onnistuminen on inspiraation lähde. Huikea epäonnistuminen on puolestaan mahtava mahdollisuus oppia. 

TIKAN TÄRPIT MUUTOKSEEN 1

2

BUZZBOOK 2015 | 18

Muutos lähtee ihmisistä.

Tutustu huolellisesti siihen, kuinka muutosta johdetaan inhimillisen vuorovaikutuksen keinoin.

Transformatiivisen eli innoittavan johtamisen ajatusmallilla pääsee hyvään alkuun.

Muutoksen pohjaksi kannattaa luoda sellainen malli toimia, jossa on helppo oppia nopeasti uutta.

3

4

Lean-ajattelu käyttöön: Oikea määrä oikeita asioita oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja oikean laatuisina. Poista tuottamattomat toiminnot ja mahdollista ketterä kehittyminen.

Kehittyminen ja muutos vakioseurantaan johdon kokouksiin.

Innovaatioiden ja kehitysasioiden pitää olla esityslistalla aina ja koko ajan.

ROHKAISU: Henkka Hyppönen Yritysvalmentaja ja luova johtaja, Bisnesprojektitoimisto Työ & Tulos Oy

ANNA PALAA

TEKSTI Nina Leppäniemi

VOIMAANNU PELOSTA Sen sijaan, että lamaantuu pelosta uuden edessä, tunne kannattaa hyödyntää.

PELKO VOI OLLA KEHITTYMISEN ESTEENÄ – MISTÄ PELKO KUMPUAA? Yksinkertaisesti pelon tehtävänä on saada meidät välttelemään vaaroja ja oppia uhkaavista tilanteista. Usein kehittyminen edellyttää riskin ottamista ja uusien näkökulmien tai tekotapojen kokeilemista. Pelko ei näytä vahvistavan tällaista käytöstä.

MITÄ JÄÄ SAAVUTTAMATTA, JOS PELOLLE ANTAUTUU? Uskon itse, että lähes kaikki tärkeät asiat jää kokematta ja saavuttamatta, jos ei jollain tasolla ole sinut pelkojensa kanssa. Sitoutuminen, rakastaminen, luottaminen, uusien asioiden oppiminen, vääryyden vastustaminen, epäsuositun idean esittäminen ja vaikka oman ammatillisen unelmansa toteuttaminen.

VOIKO PELKOA HYÖDYNTÄÄ?

Kyllä. Pelko on energiaa, sillä se nostaa vireystilaa.

Esimerkiksi rentoutuneet esiintyjät pärjäävät yleensä heikommin yleisöarvioinnissa kuin sellaiset, joilla on kovakin jännitys. Jos pelon aiheuttama vireys menee yli, se alkaa häiritä suoritusta.

KANNATTAAKO PELOSTA PYRKIÄ EROON? Ei kannata. Sen sijaan kannattaa opetella säätelemään pelkojen vaikutusta käytökseensä. Siitä on valtavasti

“

Pelko on energiaa, sillä se nostaa vireystilaa.

hyötyä. Vireystilaa voi säädellä esimerkiksi hengitystä ohjaamalla. Lisäksi toimintakyky muuttuu, kun antaa vireystilan nousulle toisen leiman, vaikkapa uskottelemalla itselleen olevansa innostunut. Pelkomuistojen syntyyn voi vaikuttaa kuuden tunnin ajan ikävästä tapahtumasta. Myös paineen alla harjoittelu parantaa kykyä toimia todella vaikeissa tilanteissa.

MITÄ SANOISIT MUUTOKSEN EDESSÄ EPÄRÖIVÄLLE YRITTÄJÄLLE? Jos muutos on perusteltu ja omien arvojen mukainen, kukaan ei tule 200 vuoden päästä muistamaan onnistuitko vai epäonnistuitko yrityksessäsi. Kun ihmisiä, jotka ovat kuolemassa, on haastateltu, he katuvat usein asioita, joita eivät tehneet. Ja kun tätä järjellä miettii, niin olisi aika absurdia maata kuolinvuoteellaan ja olla tyytyväinen siitä, että eli maailman konservatiivisimman elämän. 

BUZZBOOK 2015

| 19

PAREMPAA BISNESTÄ

Bisnes ei kehity otsa rypyssä – innostu ja innosta

BUZZBUSINESS Think tank -yhteisössä kehitetään ja kehitytään jakamalla.

1

2

Kiinnostu asioista.

Herätä intohimosi.

Etsi vaihtoehtoja.

3

4

Vaihda ajatuksia.

Tehdäänkö yhdessä parempaa bisnestä?

Laajenna käsityksiä.

Ota yhteyttä Buzz-tiimiin:

Puhu erilaisten ihmisten kanssa.

Minna Nore, puh. 044 710 5364 minna.nore@prizz.fi

Toteuta ideoita.

Ole valmis muutoksiin.

Ulla Hytti, puh. 040 540 9112 ulla.hytti@utu.fi Mari Suvanto, puh. 044 710 3820 mari.suvanto@samk.fi

www.buzzbusiness.fi

JULKAISIJA BuzzBusiness (Prizztech Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin yliopistokeskus) BuzzBook on tuotettu osana Ideasta Instituutiksi? -hanketta, jolle Satakunnan ELY-keskus on myöntänyt toimintaympäristön kehittämisavustusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

TOIMITUS Kumppania, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori VASTAAVAT TUOTTAJAT Nina Leppäniemi, puh. 044 5872 443 Pia Hirvonen, puh. 050 5342 795 etunimi.sukunimi@kumppania.fi

AVUSTAJAT Milla Majander Susanna Korkiatupa TAITTO Vida Design Oy, Heidi Valtonen PAINO Eura Print Oy KANNEN KUVA Miikka Kiminki