VIRVE 2023 Viranomaisten yhteinen SM-turnaus

VIRANOMAISTEN YHTEINEN SM-TURNAUS 31.8.2023 HELSINKI

CEV EUROVOLLEY 2023 VIRVE BEACH VOLLEY 20-vuotta!

Beach volley SM -KIERTUE 2023

2

MOU-AREENAN ANSIOSTA

BIITSILLE LÄPI VUODEN Haluaisitko Sinäkin upottaa varpaasi ympäri vuoden lämpimään hiekkaan ja nauttia biitsin riemusta?

MOU-Areena on syksyllä 2012 valmistunut uudenaikainen, Sastamalan Mouhijärvellä sijaitseva beachvolley-halli. Hallissa on kolme täysimittaista kenttää, sosiaalitilat saunoineen ja suihkuineen sekä katsomo, josta voi seurata kenttien tapahtumia.

Suunnittelussa on ollut mukana useita aktiivipelaajia ja perusperiaatteena onkin ollut mahdollisimman hyvä pelikokemus ja mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Pallot ja muut harjoittelun apuvälineet ovat kaikkien vuoron hankkineiden vapaassa käytössä. Myöskään harrastepelaajia ei ole unohdettu, kesältä tutut harrasteturnaukset jatkuvat myös talvella.

Varattavissa on sekä irto- että vakiovuoroja, irtovuorot voit varata kätevästi yläpalkissa sijaitsevasta biitsille.fi sivuston ”Ajanvaraus” -painikkeesta. Varauskoneesta näet sekä vapaana olevat vuorot kolme viikkoa eteenpäin, että vuorojen hinnat. Kun haluat varata vakiovuoron, ota yhteyttä ”Yhteystiedot” -painikkeen alta löytyvään sähköpostiin tai puhelinnumeroon, niin laskemme tarjouksen koskien loppukauden vuoroja.

Järjestämme hallikauden aikana suuren määrän erilaisia turnauksia, katso lisätiedot biitsille.fi ”Tapahtumat/ turnaukset” -painikkeen alta. Hallia voi vuokrata myös erilaisten tapahtumien tai teemapäivien pitopaikaksi, kysy lisätietoja mouareena@gmail.com Tervetuloa pelaamaan!

VARAA VAKIOVUORO KAUDELLE 2023-2024 Vakiovuorojen myynti kaudelle 2023-2024 on alkanut. Heinäkuun ajan viime kauden vakiovuorolaisilla on etuosto-oikeus omaan vuoroonsa. Elokuun alusta kaikki vapaat ajat tulevat yleiseen myyntiin.

Vakiovuoro myydään elokuun alusta seuraavan vuoden toukokuun loppuun. Kesä-heinäkuussa hallissa on käytössä yksi kenttä, jota vakiovuorolaiset voivat halutessaan käyttää kentän ollessa vapaana. Biitsille.fi ulkokentät ovat vakiovuorolaisten käytössä kesäaikana, kenttien ollessa vapaana.

MoU-areena Pynnärinkuja 14 38460 Sastamala mouareena@gmail.com Biitsille.fi / Biitsihalli #mouareena

3

SISÄLTÖ

8

4

14

22

21

26

6 VIRVE Beach volley 2023 - turnaus Helsingissä 8 VIRVE 2023 tulokset 10 VIRVE osallistujamäärät ja mestarit 2001-2023 12 Beach volleyssa EM-viikko Wienissä 18 SM-kiertue 2023 22 Viranomaisesittely. Puolustusvoimat 26 Viranomaisesittely. Rajavartiolaitos 28 Viranomaisesittely. Tulli 32 Viranomaisesittely. Hätäkeskuslaitos 33 Viranomaisesittely. Poliisi 35 Viranomaisesittely. Pelastuslaitos

i JULKAISIJA Poliisi-Biitsi ry www.poliisi-biitsi.com PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Mäkikokko

KUSTANNUS, TAITTO JA LASKUTUS Printmix www.printmix.fi puh. 010 319 6380 PAINOPAIKKA Hannun Tasapaino Oy Espoo

ILMOITUSMYYNTI Suomen Myyntimediat www.suomenmyyntimediat.fi

5

VIRVE BEACH VOLLEY 2023 Poliisi-Biitsi ry järjesti viranomaisten yhteisen beach volley –turnauksen eli VIRVE Beach volley 2023 – turnauksen 31. elokuuta Helsingissä Biitsi.fi sisähallissa Pasilan Tripla kauppakeskuksessa.

Järjestyksessään nämä olivat jo 20. viranomaisten yhteiset kisat.

E

nsimmäinen turnaus järjestettiin Merssilässä vuonna 2004 ja sen jälkeen turnaus on järjestetty Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja osassa useita kertoja. Erityisesti Eura ja Jyväskylä ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä olemme pelanneet useita kertoja.

Turnaus pelattiin nyt kolmatta kertaa peräkkäin loppu kesästä Helsingin sisähallissa.

Olosuhteet hallissa ovat loistavat ja puitteet mukavalle turnaukselle muutenkin erinomaiset. Osanottajia oli tällä kertaa poliisista, pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista ja rajavartilaitokselta. Pelaajia oli kaikkiaan noin 50. Naisten ja miesten kilpasarjoissa pelasi yhteensä seitsemän paria ja kolmisin pelattavassa harrastesarjassa 11 joukkuetta.

Naisten kilpasarja Sarjaan osallistui kolme poliisi paria, jotka kaikki pelasivat toisiaan vastaan. Tämän jälkeen kaksi parasta pelasivat loppuottelun. Loppuottelussa olivat vastakkain Sanna Lautamatti ja Jaana Pöppönen ja

6

Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin. Voittoon pelasivat Lautamatti ja Pöppönen voittamalla loppuottelun erin 2-0 (21-12, 21-18). Alkulohkossa he olivat voittaneet keskinäisen pelin myös erin 2-0, joten voitto finaalissa oli odotettu. Mestarit eivät hävinneet turnauksessa erääkään. Pronssille pelasivat Katri Lehti ja Heli Kakko.

Miesten kilpasarja Sarjaan osallistui neljä paria, jotka kaikki pelasivat toisiaan vastaan. Tämän jälkeen kaksi parasta pelasivat loppuottelun ja kolmoset ja neloset pronssiottelun. Loppuottelussa olivat vastakkain poliisipari Jyri Linnikko ja Tommi Koskela sekä pelastuslaitoksen Mikko Veijanen ja puolustusvoimien Oskari Marjakoski.

”ISOT KIITOKSET KAIKILLE PELAAJILLE JA BIITSI.FI HENKILÖKUNNALLE MUKAVASTA JA HYVIN SUJUNEESTA TURNAUKSESTA”

Voittoon pelasivat Veijanen ja Marjakoski, joista Marjakoskelle mestaruus oli ensimmäinen. He voittivat finaalin erin 2-0 (21-12, 21-19). Alkulohkon vastaava pelikin päättyi Veijasen ja Marjakosken voittoon erin 2-1, joten turnauksen parhaasta parista ei jäänyt epäselvyyttä.

Joukkueista kolme tuli puolustusvoimista, viisi poliisista, kolme pelastuslaitoksesta.

Ottelut aloitettiin pelaamalla kolme alkulohkoa ja alkulohkojen jälkeen lohkojen kaksi parasta pelasivat pääsystä mitalipeleihin ja lohkojen kolmoset pelasivat sijoista 7-9 ja neloset pelasivat omat sijoitusottelunsa.

Hopealle sijoittuneet Linnikko ja Koskela ovat voittaneet turnauksen vuosina 2010, 2016 ja 2021. Linnikolla on lisäksi mestaruudet yhdeksältä muultakin vuodelta eri parien kanssa. Mestaruuksia yhteensä peräti 12 kpl.

Alkulohkojen voittoon pelasivat poliisijoukkueet Åbosnutar ja Beach Boys Pori sekä pelastuslaitoksen joukkue Letkeät letkunheiluttelijat ja he selvittivät tiensä myös mitalipeleihin.

Harrastesarja

Mitalipeleissä Åbosnutar oli ylivoimainen voittamalla molemmat pelit selkeästi 2-0.

Toiseksi sijoittui pelastuslaitoksen Letkeät letkunheiluttelijat joka voitti Beach Boys Porin erin 2-0.

Parhaimmillaan harrastesarjaan on osallistunut joukkueita vuonna 2006 Eurassa, jolloin mukana oli 37 joukkuetta. Tällä kertaa harrastesarjaan osallistui 11 joukkuetta.

Yksitoista kertainen mestarijoukkue Tikkakosken pommittajat tuli mukaan vajaamiehisenä ja sijoittui tällä kertaa seitsemänneksi.

Pelastuslaitoksen pari Tuomo Saloranta ja Nicolas Nieminen sijoittuivat kolmanneksi.

7

VIRVE BEACH VOLLEY 2023 tulokset: N Naiset 1.

2.

3.

Jaana Pöppönen ja Sanna Lautamatti, poliisi Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi Heli Kakko ja Katri Lehti, poliisi

M Miehet

1.

Mikko Veijanen ja Oskari Marjakoski, pelastuslaitos/puolustusvoimat 2.

Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi 3.

Nicolas Nieminen ja Tuomo Saloranta, pelastuslaitos 4.

Markus Haapasaari ja Atte Aittakorpi, rajavartiolaitos

H Harrastesarja 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

8

Åbosnutar, poliisi Letkeät letkunheiluttelijat, pelastuslaitos BEACH BOYS PORI, poliisi Nokian Hiekkasudet, poliisi KeTu Thunder, pelastuslaitos LUOVU, puolustusvoimat Tikkakosken pommittajat, puolustusvoimat Vantaan pallopojat, pelastuslaitos PPS/Quicksand, poliisi Heikkilän Leijonat, puolustusvoimat KOPS, poliisi

9

VIRANOMAISTURN OSALLISTUJAMÄÄRÄT J POLIISIEN SM-TURNAUKSET 2001, Helsinki (84 pelaajaa) M Miehet (11 paria) Petri Kari ja Esa Taskinen N Naiset ( 8 paria) Mia Lundan ja Anne Verlin M40 Miehet 40 (5 paria) Jarmo Houni ja Antti Suntio

K Kuntosarja (12 joukkuetta) Lappi, Keijo Spets, Heikki Pieskä ja Pasi Rissanen

2002, Helsinki (67 pelaajaa) M Miehet (8 paria) Petri Kari ja Esa Taskinen N Naiset (6 paria) Marja Jaakkola ja Hanna Kuokkanen K Kuntosarja (13 joukkuetta) Popeda, Severi Savolainen, Mika Peltomäki ja Jari Pouttu

2003, Savonlinna (71 pelaajaa) M Miehet (6 paria) Petri Kari ja Esa Taskinen N Naiset (4 paria) Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin K Kuntosarja (10 joukkuetta) SPUL, Risto Heinonen, Pekka Haikka ja Pekka Törmänen

VIRVE –TURNAUKSET

2004, Hollola (165 pelaajaa) M Miehet (24 paria) Jyri Linnikko ja Mika Lekkerimäki, poliisi N Naiset (10 paria) Marja Jaakkola ja Tiina Pispa, poliisi M40 Miehet 40 (8 paria) Ilkka Tarvus ja Petteri Häyrinen, pelastuslaitos

K Kuntosarja (29 joukkuetta) 10

Santa Claus II, poliisi Tapio Keränen, Tero Oiva ja Keijo Spets

2005, Vaasa (140 pelaajaa) M Miehet (11 paria) Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi N Naiset (7 paria) Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi Miehet 40 (6 paria) Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat M40

K Kuntosarja (30 joukkuetta) ATP, poliisi Aki Törmänen, Pentti Kuoksa ja Teemu Mustapää

2006, Eura (160 pelaajaa) M Miehet (9 paria) Jyri Linnikko ja Tuomas Väyrynen, poliisi N Naiset (6 paria) Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi Miehet 40 (7 paria) Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat M40

K Kuntosarja (37 joukkuetta) Keravan Kollit, pelastuslaitos Juhani Tuominen, Pasi Peltonen ja Margo Kilki

2007, Eura (110 pelaajaa) M Miehet (4 paria) Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi N Naiset (6 paria) Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi Miehet 40 (5 paria) Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat M40

K Kuntosarja (23 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Petri Köykkä, Rauno Laukkanen, Herkko Mäensivu

2008, Eura (118 pelaajaa) M Miehet (6 paria) Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi

N Naiset (5 paria) Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi M40 Miehet 40 (4 paria) Jarmo Köykkä ja Petri Köykkä, puolustusvoimat/vankeinhoito

K Kuntosarja (26 joukkuetta) Poliisi-Biitsi, poliisi Lasse Setälä, Eero Savolainen, Jyrki Mäkikokko ja Jaana Kumpumäki

2009, Hyvinkää (70 pelaajaa) M Miehet (2 paria) Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi N Naiset(5 paria) Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi M40 Miehet 40 (3 paria) Pekka Haikka ja Ari Kärkkäinen, poliisi

K Kuntosarja (19 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen

2010, Pori (105 pelaajaa) M Miehet (8 paria) Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi N Naiset (4 paria) Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi M50 Miehet 50 (3 paria) Pekka Haikka ja Mikko Junno, poliisi

K Kuntosarja (23 joukkuetta) PuvoVaho, puolustusvoimat ja vankeinhoito Jarmo Köykkä, Petri Köykkä ja Antti Leppänoro

2011, Helsinki (80 pelaajaa) M Miehet (5 paria) Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi N Naiset (4 paria) Heli Kakko ja Mirva Lindberg, poliisi M50 Miehet 50 (4 paria) Pekka Haikka ja Jouko Hassi, poliisi

K Kuntosarja (18 joukkuetta) Keravan Kollit, pelastuslaitos

NAUKSET SARJAT, JA MESTARIT 2001-2023 Juhani Tuominen, Margo Kilgi ja Jani Pohjolainen

Jarmo Köykkä, Petri Köykkä, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen

2012, Eura (66 pelaajaa)

2016, Jyväskylä (40 pelaajaa)

M Miehet (6 paria) Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi

M Miehet (4 paria) Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi

N Naiset (2 paria) Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi

N Naiset ( - ) Ei pelattu

K Kuntosarja (16 paria) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

K Kuntosarja (10 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

2013, Eura (56 pelaajaa)

2017, Jyväskylä (43 pelaajaa)

M Miehet (1 pari) Ei pelattu

M Miehet (4 paria) Antti Leppänoro ja Petri Olkkonen, rikosseuraamus-/pelastuslaitos

N Naiset (2 paria) Heli Kakko ja Satu Aro, poliisi K Kuntosarja (16 joukkuetta) SPUL, poliisi Risto Heinonen, Jouko Hassi, Olli Kuusisto ja Lasse Setälä

2014, Jyväskylä (63 pelaajaa) M Miehet (5 paria) Antti Leppänoro ja Petri Olkkonen, rikosseuraamus-/pelastuslaitos N Naiset (3 paria) Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi H Harrastesarja (3 paria) Eero Savolainen ja Markku Lähteenmäki, poliisi K Kuntosarja (13 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Petri Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

2015, Jyväskylä (66 pelaajaa) M Miehet (6 paria) Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi N Naiset (1 pari) Ei pelattu K Kuntosarja (15 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat

N Naiset ( - ) Ei pelattu K Kuntosarja (11 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

2018, Jyväskylä (56 pelaajaa) M Miehet (6 paria) Ransu Miinalainen ja Henri Härkänen, pelastuslaitos

2020, Vantaa (75 pelaajaa) M Miehet (3 paria) Mikko Veijanen ja Ville Juntura, pelastuslaitos/poliisi N Naiset (5 paria) Heli Kakko ja Sonja Laitinen, poliisi K Kuntosarja (18 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

2021, Helsinki (55 pelaajaa) M Miehet (5 paria) Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi N Naiset (3 paria ) Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen, poliisi K Kuntosarja (12 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu, Jouko Lehtinen ja Elmeri Nahkala

2022, Helsinki (46 pelaajaa) M Miehet (3 paria) Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen, pelastuslaitos

N Naiset ( - ) Ei pelattu

N Naiset (3 paria ) Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen, poliisi

K Kuntosarja (11 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

K Kuntosarja (10 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu, Jouko Lehtinen ja ja Elmeri Nahkala

2019, Jyväskylä (64 pelaajaa)

2023, Helsinki (52 pelaajaa)

M Miehet (5 paria) Antti Torvinen ja Pekka Laakso, pelastuslaitos

M Miehet (4 paria) Mikko Veijanen ja Oskari Marjakoski, pelastuslaitos/puolustusvoimat

N Naiset ( - ) Ei pelattu

N Naiset (3 paria ) Jaana Pöppönen ja Sanna Lautamatti, poliisi

K Kuntosarja (16 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Herkko Mäensivu ja Jouko Lehtinen

K Kuntosarja (11 joukkuetta) Åbosnutar, poliisi 11

Beach volleyssa EM-viikko Wienissä – Suomesta mukana kaksi paria

E

uomi lähti kisaamaan beach volleyn EM-kilpailuihin Itävallan Wieniin kaksi naisparia. Niina Ahtiainen ja Taru Lahti-Liukkonen on sijoitettu turnauksessa 14:nneksi ja Sara Sinisalo / Anniina Parkkinen 27:nneksi.

Molemmissa sarjoissa mukana on 32 paria.

Taru Lahti-Liukkonen oli mukana EM-kisoissa nyt historiallisesti kymmenennen kerran. Hän on ollut mukana EM-turnauksessa vuodesta 2013 lähtien kesän 2020 12

jäätyä väliin äitiysloman myötä. Parina Lahti-Liukkosella on ollut EM-kisoissa aiemmin Anniina Parkkinen kuusi kertaa ja Riikka Lehtonen kolmasti. Paras sijoitus on viides tila Parkkisen kanssa 2017.

Niina Ahtiainen oli mukana EM-kisoissa nyt seitsemännen kerran perättäin. Paras sijoitus on viides tila 2020 Riikka Lehtosen kanssa Jurmalassa Latviassa. Kertaalleen Ahtiainen on pelannut EM-kisoissa Ida Sinisalon kanssa, neljä kertaa Riikka Lehtosen kanssa ja kertaalleen Vilhelmiina Prihtin kanssa.

Anniina Parkkinen oli EM kisoissa jo yhdeksännen kerran perättäin. Hän on pelannut Lahti-Liukkosen kanssa kuudet kisat sekä Essi Hasun ja Ida Sinisalon kanssa kertaalleen. Parkkisen paras sijoitus on viides tila Lahti-Liukkosen kanssa 2016.

Sara Sinisalo oli aikuisten EM-tasolla nyt ensikertalainen.

Niina Ahtiainen ja Taru Lahti-Liukkonen aloitti pelit legendaarista Laura Ludwigia ja Louisa Lippmannia vastaan. 37-vuotias

Kuvat: SEV

”TOISESSA PELISSÄÄN SUOMEN PAREMMIN RANKATTU PARI VARMISTI JATKOPAIKAN” Ludwig on nelinkertainen Euroopan mestari, yhdeksänkertainen mitalisti ja nyt mukana 16:nnen kerran aikuisten tasolla EM-kilpailuissa! Ludwig on myös Rion olympiavoittaja ja maailmanmestarikin vuodelta 2017. Ahtiainen / Lahti-Liukkonen saivat avauspeliin Laura Ludwig / Louisa Lippmann vastaan todella mainion lähdön ja avauserä oli tulossa 19-14 -tilanteessa selkeästi kotiin. Kolme eräpalloa eivät tuottaneet suomalaisittain toivottua tulosta ja Lippmann päätti erän kahdella ässäsyötöllä 21-23. Toinen erä oli selkeästi saksalaisten 15-21.

Toisessa pelissään Suomen paremmin rankattu pari varmisti jatkopaikan voittamalla paikallisen kaksikon Eva Freiberger / Katharina Holzer 21-16, 21-16.

Sara Sinisalon ja Anniina Parkkisen EM-turnaus puolestaan käynnistyi komealla erävoitolla, kun slovenialaisia turnauksen neloseksi sijoitettuja Tjasa Kotnik / Tadja Lovsin vastaan kaksikko nousi neljällä perättäisellä pisteellä 18-20 -numeroista erävoittoon 2220. Hävityn kakkoserän jälkeen suomalaiset olivat ahtaalla jo päätöserässäkin tilanteessa 10-13, mutta nousivat viidellä perättäisellä pisteellä upeaan voittoon.

Lohkofinaalissa Sinisalo / Parkkinen kokivat tappion espanjalaisille Daniela Álvarez/Tania Moreno 19-21, 16-21.

Avauspäivä toi molemmille suomalaispareille beach volleyn EM-kilpailuissa Wienissä voiton ja tappion sekä sitä kautta jatko-

paikan pudotusotteluihin. Sara Sinisalo / Anniina Parkkinen olivat lohkonsa kakkosia ja Niina Ahtiainen / Taru Lahti-Liukkonen kolmansia.

Suomalaisten saaliina EM-biitsistä yhdeksäs ja 17:s tila Niina Ahtiainen / Taru Lahti-Liukkonen sijoittuivat yhdeksänneksi ja Sara Sinisalo / Anniina Parkkinen 17:nneksi beach volleyn naisten EM-turnauksessa Itävallan Wienissa.

Molempien suomalaisparien etenemisen katkaisi italialaisparit.

Ahtiainen / Lahti-Liukkonen voittivat torstaina ensimmäisen pudotuspeliottelunsa saksalaisia Sandra Ittlinger / Karla Borger vastaan 24-22, 21-15. Neljännesvälierissä vastaan asettuivat turnauksessa kolmanneksi

13

”NOIN 78 000 IHMISTÄ SUUNTASI TONAVAN SAARELLE VIIDEN TAPAHTUMAPÄIVÄN AIKANA” sijoitetut italialaiset Valentina Gottardi / Marta Menegatti. 12 vuoden takainen Euroopan mestari Menegatti nuoren parinsa (20 v) kanssa pelasi ehjästi vieden voiton 12-21, 15-21.

21-19, mutta kaksi seuraavaa menivät vastustajille 12-21, 13-15.

EM-kisojen ensikertalainen Sara Sinisalo parinsa Anniina Parkkisen kanssa sai vastaansa ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle italialaiset Margherita Bianchin / Claudia Scampoli. Suomalaiset veivät avauserän

Noin 78 000 ihmistä suuntasi Tonavan saarelle viiden tapahtumapäivän aikana todistamaan Euroopan huippujoukkueiden taistelua maanosan beach volley mestaruudesta. Tapahtuman aikana nähtiin useita

14

Euroopanmestaruudet Sveitsin ja Ruotsin pareille

jännittäviä kaksintaisteluita, lukuisia yllätyksiä ja historiaa tehtiin useammalla kuin yhdellä tavalla, mikä loi elementtejä, jotka tekivät vuoden 2023 EuroBeachVolleysta erityisen.

Viikon päätteeksi Sveitsin Nina Brunner ja Tanja Hüberli sekä Ruotsin David Åhman ja Jonatan Hellvig nousivat Wienissä palkintokorokkeen kärkeen ja varmistivat toisen EuroBeachVolley-mestaruutensa kolmeen vuoteen – sveitsiläiset voittivat vuosina 2021 ja 2023, kun taas ruotsalaiset voitti nyt kahtena vuonna peräkkäin.

Naisten voittaja pari Brunner ja Hüberli, jotka olivat yhdeksäs Tokion olympialaisissa 2020, joutuivat kärsimään loukkaantumi-

sista kauden ensimmäisellä puoliskolla ja pääsivät siksi pelaamaan vain neljässä lentopallon World Beach Pro Tour -tapahtumassa ennen EuroBeachVolleyta.

Brunner ja Hüberli kertoivat haastattelussa, että "Totta kai tulimme tänne ajatellen voittoa Wienissä uudelleen, mutta viime turnaukset antoivat meille hieman epävarmuutta. Meistä tuntui, että tämän viikon jälkeen löysimme taas rytmimme. Katsotaanpa nyt, miten pärjäämme Hampurissa seuraavassa Beach Pro Tour -tapahtumassa."

Miesten ruotsalainen voittaja pari David Åhman ja Jonatan Hellvig olivat kuudes miesten

joukkue, joka puolusti menestyksekkäästi EuroBeachVolley-mestaruuttaan, Åhman ja Hellvig jatkavat maanosan kärkikaksikkona vielä ainakin vuoden Wienin voiton jälkeen. Ensimmäisiin olympialaisiinsa tähtäävät Åhman ja Hellvig aloittivat kauden erinomaisesti ja nousivat maaliskuussa aina olympiarankingin kärkeen asti. Pitkä toimettomuus on kuitenkin laskenut heidät sijalle 14., mutta Wienin voiton jälkeen he ovat valmiita siirtymään jälleen rankingissa ylöspäin. Ruotsalaisilla oli kuitenkin vaikeita viikkoja ennen EuroBeachVolleyta, kun Hellvig mursi oikean kätensä Ostrava Elite16 -turnauksen aikana ja joutui olemaan pelaamatta noin kaksi kuukautta ja

palasi hiekalle vasta tapahtumaa edeltävänä viikonloppuna pelatakseen kansallisessa turnauksessa. Åhman ja Hellvig kertoivat haastattelussa, että "Vaikka tulimme tänne suurin odotuksin voitettuamme mestaruuden viime vuonna, niin minulla oli loukkaantuminen pari kuukautta sitten, emmekä päässeet pelaamaan tapahtumaa edeltävinä viikkoina, joten emme oikein tienneet, mitä odottaa.

Seuraava tavoitteemme on Pariisin olympialaiset 2024. Haluamme ensin päästä karsintoihin ja sitten valmistaudumme pärjäämään siellä."

Miesten mitalistit 1 David Åhman / Jonatan Hellvig, Ruotsi 2 Leon Luini / Yorick de Groot, Hollanti 3 Sergiy Popov / Eduard Reznik, Ukraina Naisten mitalistit 1 Nina Brunner / Tanja Hüberli, Sveitsi 2 Daniela Álvarez ja Tania Moreno, Espanja 3 Laura Ludvig / Louisa Lippmann, Saksa 15

16

17

14.-16.7. Kalajoki 21.-23.7. Hyvinkää 28.-30.7. Sastamala 11.-13.8. SM-finaalit, Tampere

18

”BEACH VOLLEYN KAUDEN ENSIMMÄINEN SM-OSAKILPAILU PÄÄTTYI ILOISIIN KOTITUNNELMIIN”

TEKSTI: SLeL

Beach volleyn SM-kiertue 2023 Kalajoki 14.-16.7.2023 Miehissä suoran välieräpaikan saavuttivat Pennanen Arttur / Pennanen Valtter ja Kattelus Kalle / Määttänen Marko. Puolivälierissä kohtaavat yhden tappio lauantaina kokeneet parit Manninen Joona / Manninen Vili vs Pulkkinen Teppo / Topio Pyry ja Sorvoja Ville / Viitala Otto vs Hänninen Aleksi / Viljamaa Veeti.

Naisissa välieriin pelasivat suoraan Metsäkoivu Katja / Ukolova Evgeniya sekä Jokela Pinja / Lauri Tessa. Puolivälieräparit ovat välieräpaikkaa tavoittelemassa Salomäki Veera / Seppälä Satu vs Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina ja Tiihonen Sara / Waris Annika vs Hautala Linnea / Mäkitalo Sofia. . Suorista välieräpaikoista yllätyksellisin oli Pinja Jokelan ja Tessa Laurin saavutus. Lauri on nyt ensimmäistä kertaa SM-kiertueella välierissä ja Jokelallekin vasta toinen hänen voitettua Karin Lundqvistin kanssa Sastamalassa 2021.

Hiekkasärkkien SM-avaus päättyi kotijuhliin Beach volleyn kauden ensimmäinen SM-osakilpailu päättyi iloisiin kotitunnelmiin, kun ”naapurikylän poika” Ville Sorvoja ja ”ottopoika” Otto Viitala juhlivat uransa ensimmäistä kiertuemitaliaan ja vielä kultaista sellaista. Kaksikko löi huimassa finaalissa myös finaalin ensikertalaiset Joona ja Vili Mannisen 21-18, 17-21, 15-12. Sorvoja / Viitala pääsi pääsarjaan villillä kortilla. He voittivat turnauksessa viisi ottelua ja hävisivät yhden.

Naisten mestaruutta juhlivat puolestaan Katja Mestäkoivu ja Evgeniya Ukolova, jotka voittivat finaalissa Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki kaksikon 21-14, 21-16. Katja Metsäkoivulle turnausvoitto oli uran toinen ja Suomessa valmentavalle kaksinkertaiselle olympiakävijälle Ukolovalle ensimmäinen heti ensimmäisessä SM-osakilpailussa.

Miesten loppusijoitukset 1 Sorvoja Ville / Viitala Otto 2 Manninen Joona / Manninen Vili 3 Kattelus Kalle / Määttänen Marko 3 Pennanen Arttur / Pennanen Valtter 5 Hänninen Aleksi / Viljamaa Veeti 5 Pulkkinen Teppo / Topio Pyry Naisten loppusijoitukset 1 Metsäkoivu Katja / Ukolova Evgeniya 2 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina 3 Jokela Pinja / Lauri Tessa 3 Hautala Linnea / Mäkitalo Sofia 5 Salomäki Veera / Seppälä Satu 5 Tiihonen Sara / Waris Annika Pinja Jokela / Tessa lauri

19

”BEACH VOLLEYN SM-KIERTUE SAI KAKSIKIN UUTTA OSAKILPAILUVOITTAJAA, KUN HYVINKÄÄLLÄ HUIPENNETTIIN KESÄN TOINEN OSAKILPAILU” Hyvinkää 21.-23.7.2023 Metsäkoivu / Pirttimäki ja Piippo / Topio SM-osakilpailuvoittoihin Beach volleyn SM-kiertue sai kaksikin uutta osakilpailuvoittajaa, kun Hyvinkäällä huipennettiin kesän toinen osakilpailu. Naisissa Elina Pirttimäki ja Tuuli Metsäkoivu ottivat voiton, kun taas miehissä mestariksi pelasivat Pekka Piippo ja Vili Topio. Pirttimäelle ja Topiolle osakilpailuvoitto oli ensimmäinen.

Muista viikonlopun mestareista Tuuli Metsäkoivulle osakilpailuvoitto oli toinen SM-kiertueella ja Pekka Piipolle jo 14:s.

Toki edellinen Piiponkin osakilpailuvoitto oli viiden vuoden takaa.

Naisten finaali ratkesi vasta kahdeksannella ottelupallolla. Edellisen viikonlopun tapaan finaalissa ollut olympiaviitonen Evgenya Ukolova ja 16-vuotias parinsa Ester Hirvonen saivat kokeilla neljästi pelin katkaisemista, ennen kuin Metsäkoivu / Pirttimäki katkaisi pelin omalla neljännellä ottelupallollaan. Finaalin loppunumerot olivat 14-21, 21-15, 22-20.

Miesten finaalissa Piippo / Topio hoitelivat Vili ja Joona Mannisen erin 21-15, 21-19.

Manniset olivat finaalissa myös viikko sitten Kalajoella ottaen silloinkin hopeaa.

Molemmille finaalipaikka oli nyt uran toinen kaikkiaankin.

Miesten välierissä tappion kokivat Arttur Pennanen / Valtter Pennanen sekä Pyry Topio / Teppo Pulkkinen. Naisissa puolestaan pronssitila tuli pareille Sole Juuri-Oja / Sara Sinisalo ja Katja Metsäkoivu / Saana Koljonen. Heistä 16-vuotiaalle Juuri-Ojalle mitalitila on kiertueella ensimmäinen heti ensimmäisessä kisassa.

Miehissä kotimaisin voimin edelleen kiertuehistoriassa voittamattoman kaksikon Santeri Siren / Jyrki Nurminen joutuivat

20

valitettavasti luovuttamaan kahden pelatun pelin jälkeen lopputurnauksesta. Nurmisen torstaina harjoituksissa loukkaama kylki ei kestänyt täysipainoista pelaamista. Kaksikko ehti kuitenkin nostamaan saldonsa kotimaan kiertueella suomalaispareja vastaan lukemiin 75-0 ja erät 152-5.

Miesten loppusijoitukset 1 Piippo Pekka / Topio Vili 2 Manninen Joona / Manninen Vili 3 Pulkkinen Teppo / Topio Pyry 3 Pennanen Arttur / Pennanen Valtter 5 Kattelus Kalle / Määttänen Marko 5 Nurminen Jyrki / Sirén Santeri Naisten loppusijoitukset 1 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina 2 Ukolova Evgeniya / Hirvonen Ester 3 Juuri-Oja Sole / Sinisalo Sara 3 Metsäkoivu Katja / Koljonen Saana 5 Mechniakov Jonna / Viitala Anni 5 Mämmi Ida-Maria / Ojala Oona-Maria

Sastamala 28.-30.7.2023 Ykkösuosikin poisjäänti avasi miesten mestaruustaiston Sastamalassa Kesän kolmannessa ja samalla viimeisessä beach volleyn SM-kiertueen osakilpailussa Sastamala Openissa leivottiin jo perinteisen turnauksen osalta uusia mestareita ja koko kiertuehistorian osalta saatiin uusia mitalisteja. Miesten mestareiksi pelasivat pitkän kaavan kautta Ville Sorvoja ja Otto Viitala, kun taas naisissa turnausvoittoa juhlivat Tuuli Metsäkoivu ja Elina Pirttimäki.

Naisten turnauksessa Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki ottivat kesän toisen turnausvoittonsa Hyvinkään kisan jatkoksi.

Finaalissa kaatui kaksi kertaa aiemmin Sastamala Openin voittaneet Vilhelmiina Prihti / Aliisa Vuorinen todella jännittävien vaiheiden jälkeen 28-26, 21-19. Avauserän he veivät yhdeksännellä eräpallolla!

Voittajapari ei lopulta hävinnyt turnauksessa erääkään. Metsäkoivulle kiertueen osakilpailuvoitto oli uran kolmas ja Pirttimäelle toinen.

Pronssia saivat Katja Metsäkoivu / Kirsi Aaltola sekä Anni Viitala / Jonna Mechniakov. Mechniakoville kiertueen mitalitila oli uran ensimmäinen ja Viitalalle toinen.

Vuosien 2010 ja 2013 Suomen mestari Kirsi Aaltola (os. Hyttinen) puolestaan palasi upeasti mitalitilalle kiertueella neljän vuoden tauon jälkeen.

Miehissä nähtiin myös komea finaali, jonka ratkaisu venyi aina kolmannen erän jatkopalloille. Kesän ja uran toisen osakilpailuvoittonsa ottaneet Ville Sorvoja / Otto Viitala nousivat lopulta yhden ottelupallonkin takaa voittoon Pekka Piiposta ja Vili Topiosta 21-17, 17-21, 16-14. Kalajoellakin voittanut kaksikko nousi mestaruuteen tappiokaavion kautta hävittyään heti avausottelunsa lauantaina Joel Laaksolle ja Nuutti Niinivaaralle. He tarvitsivat tämän jälkeen kuusi otteluvoittoa, joista kolme viimeistä tuli kolmen erän kautta!

Pronssia miehissä ottivat Sakari Peltonen / Marko Tuomela ja Arttur Pennanen / Sebastian Pozo Hernández. Pozo Hernandezille mitalitila kiertueella oli uran ensimmäinen.

Miesten loppusijoitukset 1 Sorvoja Ville / Viitala Otto 2 Pekka Piippo / Vili Topio 3 Arttur Pennanen / Sebastian Pozo Hernández 3 Peltonen Sakari / Tuomela Marko 5 Laakso Joel / Niinivaara Nuutti 5 Hänninen Aleksi / Pennanen Valtter Naisten loppusijoitukset 1 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina 2 Prihti Vilhelmiina / Vuorinen Aliisa 3 Aaltola Kirsi / Metsäkoivu Katja 3 Mechniakov Jonna / Viitala Anni 5 Tiihonen Sara / Waris Annika 5 Järveläinen Mira / Väärälä Venla

SM-finaalit Tampereella Siren / Nurminen kuudenteen perättäiseen mestaruuteen Jyrki Nurminen / Santeri Siren pelasivat Tampereella vakuuttavasti kuudenteen perättäiseen miesten beach volleyn Suomen mestaruuteen.

”MESTARUUS OLI JYRKI NURMISELLE JO MIESTEN PUOLELLA ENNÄTYKSELLINEN YHDEKSÄS JA KAHDEKSAS PERÄTTÄIN”

Pekka Piipon mitalimäärä nousi jo 12:een, kun taas Vili Topiolle SM-mitali oli miehissä ensimmäinen.

Pronssiottelussa mentiin ratkaisevaan viidenteen erään, jonka vei huimien vaiheiden jälkeen Arttur Pennanen / Valtter Pennanen 21-14, 10-21, 16-14 Ville Sorvoja / Otto Viitala vastaan. Pennaset olivat nyt mitaleilla toisen kerran perättäin.

Ahtiainen / Lahti-Liukkonen ensimmäiseen yhteiseen Suomen mestaruuteen Niina Ahtiainen ja Taru Lahti-Liukkonen ovat beach volleyn naisten Suomen mestareita 2023. SM-kulta on kaksikolle ensimmäinen yhdessä saavutettu SM-mitali ja sitä kautta myös tietysti mestaruus.

Lahti-Liukkoselle mestaruus on kaikkiaan jo uran seitsemän ja Ahtiaisellekin neljäs.

Turnauksen ykköseksi sijoitetut Ahtiainen / Lahti-Liukkonen löivät Tampereen Keskustorin finaalissa Anniina Parkkinen / Sara Sinisalo kaksikon todella jännittävän ja monivaiheisen finaalin myötä pistein 21-14, 18-21, 15-10.

Lahti-Liukkonen nousi naisten kaikkien aikojen SM-mitalitilastossa nyt kakkoseksi seitsemällä kullalla ja kolmella hopealla. Tilaston ykköspaikkaa pitää hallussaan Riikka Lehtonen (12-2-2). Ahtiainen puolestaan nousi nyt yhdeksännen mitalinsa myötä jakamaan kolmanneksi eniten mitaleita voittaneen naisen titteliä Emilia ja Erika Nyströmin kanssa.

Pronssiottelussa Tuuli Metsäkoivu / Elina Pirttimäki joutuivat tunnustamaan parin Aliisa Vuorinen / Vilhelmiina Prihti paremmakseen kahdessa erässä 20-22, 13-21.

Vuorinen / Prihti palasivat näin yhden kesän jälkeen mitalikantaan ottaen jo viidennen yhteisen SM-mitalinsa.

Santeri Sirén / Jyrki Nurminen

Kaksikko selätti ensin välierässä Ville Sorvoja / Otto Viitala kaksikon 21-14, 21-9 ja finaalissa Vili Topio / Pekka Piippo 21-16, 21-12.

Mestaruus oli Jyrki Nurmiselle jo miesten puolella ennätyksellinen yhdeksäs ja kahdeksas perättäin. Mitali oli hänelle jo 13:s ja

ne ovat tulleet kaikki perättäin 2011-2023.

Siren nousi kuudennella mestaruudellaan historian toiseksi eniten miehissä voittaneeksi. Mitali oli Sirenille kahdeksas. Kaksikon saldo SM-kiertueella on nyt kotimaisia pareja vastaan kuuden kesän osalta 77 voittoa, ei yhtään tappiota. Erät ovat 156-5.

Miesten loppusijoitukset 1 Nurminen Jyrki / Sirén Santeri 2 Pekka Piippo / Vili Topio 3 Arttur Pennanen / Pennanen Valtter 3 Sorvoja Ville / Viitala Otto 5 Manninen Joona / Manninen Vili 5 Pulkkinen Samu / Vainio Samuel Naisten loppusijoitukset 1 Ahtiainen Niina / Liukkonen-Lahti Taru 2 Parkkinen Anniina / Sinisalo Sara 3 Prihti Vilhelmiina / Vuorinen Aliisa 4 Metsäkoivu Tuuli / Pirttimäki Elina 5 Aaltola Kirsi / Metsäkoivu Katja 5 Hirvonen Ester / Mäenpää Peppiina 21

Puolustusvoimat

P

uolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen.

Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen.

Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puolustusvoimain komentajana on toiminut elokuusta 2019 alkaen kenraali Timo Kivinen.

22

”PUOLUSTUSVOIMIA JOHTAA PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA” Puolustusvoimien tehtävät Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi

sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; osallistuminen aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan, mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun; osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja, jonka alaisena ovat pääesikunnan päällikkö, puolustushaarakomentajat ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.

Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Valmiusjoukkoja ovat valmiusosastot ja -yksiköt, joissa palvelee kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä, sekä välittömän valmiuden joukot, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä. Täydennysjoukkoja ovat operatiiviset joukot, alueelliset joukot ja paikallisjoukot. Sipilän hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseen yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä.

Pääesikunnan alaiset laitokset ovat • Johtamisjärjestelmäkeskus • Palvelukeskus • Tiedustelulaitos • Tutkimuslaitos • Logistiikkalaitos Hallinnollisesti Puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.

Rauhanaikana Puolustusvoimilla on palkattua henkilökuntaa kotimaan tehtävissä noin 12 000 henkeä, josta noin kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita.

Varusmiehiä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 22 000.

Puolustusvoimat ylläpitää kaikissa oloissa sotilaallista valmiutta ja kehittää sitä. Normaalioloissa Puolustusvoimien keskeisimpänä

tehtävänä on suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito, mikä käsittää asejärjestelmien ja muiden suorituskykyjen suunnittelun, hankinnan, ylläpidon ja poiston sekä näitä käyttävien joukkojen tuottamisen.

Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.

Sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin poikkeusoloissa, esimerkiksi sotilaallisen konfliktin uhatessa.

Puolustusvoimien kehittäminen perustuu ensi sijassa lähialueilla olevan sotilaallisen kapasiteetin arviointiin, siitä johdettuihin sotilaallisiin uhkakuviin ja mahdollisiin muihin sotilaallisiin uhkiin.

Vuonna 2018 puolustusvoimien toimintamenot olivat yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin vuonna 2018 käytettäväksi tarkoitettu määräraha ja valtuudet olivat yhteensä noin 478 miljoonaa euroa. Yhteensä toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin käytettävä raha vastasi noin 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vuosien 2018–2027 puolustusmateriaalihankintoihin varattiin 2,3 miljardia euroa.[14] Vuonna 2022 puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta on noin 1,96 prosenttia kun se edellisenä vuotena oli 1,85 prosenttia.

Huhtikuussa 2022 kerrottiin budjetin kasvattamisesta kolmivuotisessa suunnitelmassa, joka alkaa vuodesta 2023.

Naton käyttämän laskentatavan mukaan puolustukseen käytettävällä budjetilla on suurempi osuus kansantuotteesta kuin Suomessa käytetyn laskentatavan mukaan (0,34 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2016), jolloin käytetty budjetti on lähempänä Naton kahden prosentin tavoitetta.

23

S

uomen Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen sotilaallisesti organisoitu Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Sen päätehtäviä ovat rajavalvonta maarajoilla ja merialueella sekä rajatarkastukset ylityspaikoilla (maarajalla, satamissa ja lentoasemilla).

Lisäksi Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Vuodesta 2019 lähtien se on myös vastannut ympäristövahinkojen torjunnasta avomerellä.

Rajavartiolaitos on esitutkintaviranomainen,

26

joka tutkii havaitsemansa toimialaansa liittyvät rikokset. Niitä ovat rajaylitykseen, laittomaan maahantuloon ja väärennöksiin liittyvä rikollisuus. Tarpeen mukaan se hoitaa myös tulli- ja poliisiviranomaisten tehtäviä.

Rajavartiolaitoksen palveluksessa on noin 3 000 henkilöä.

Rajojen valvonta Maarajalla rajojen valvontaa toteutetaan partioimalla perinteisesti jalkaisin tai hiihtäen sekä tähystämällä rajalla ja sen läheisyydessä. Partioinnissa hyödynnetään

myös Vartiolentolaivueen helikoptereita ja lentokoneita sekä maastoajoneuvoja, moottorikelkkoja ja -veneitä. Valvonnassa käytetään apuna jälkien ilmaisemiseen koulutettuja rajakoiria. Lisäksi käytetään teknisiä valvontajärjestelmiä.

Merirajalla valvonnan rungon muodostavat merivartioasemat tutka- ja kamerajärjestelmineen. Tätä kiinteää valvontaa täydennetään vartiolaivojen ja veneiden partioinnilla. Merirajoillakin Vartiolentolaivueen ilma-alukset partioivat säännöllisesti.

Rajavartiolaitokseen perustettiin vuoden 1992 alussa valtakunnallinen valmiusosasto

”RAJAVARTIOLAITOS ON JOHTAVA MERIPELASTUSVIRANOMAINEN SUOMESSA” varautumaan Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutuneisiin uhkiin. Toiminta on muuttunut perustamisen jälkeen merkittävästi ja tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet toimivat Kaakkois-Suomen rajavartiostossa sekä Suomenlahden merivartiostossa.

Valmiusjoukkueet on varustettu ja ne ovat varautuneet toimimaan Rajavartiolaitoksen vaativimmissa rajaturvallisuustehtävissä koko valtakunnan alueella. Lisäksi joukkueet ovat tarvittaessa varautuneet tukemaan sisäisen turvallisuuden erityistilanteissa poliisia. Valmiusjoukkueet toimivat kaikissa tilanteissa paikallisen kenttä- tai tilannejohdon alaisuudessa.

Valmiusjoukkueisiin hakeudutaan vapaaehtoisesti. Peruskurssille pääsyvaatimuksena ovat rajavartiomiehen peruskoulutus, hyvä fyysinen kunto, hyvä paineensietokyky sekä yhteistyökyky.

Rajatarkastukset Rajatarkastuksilla tarkoitetaan rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi suoritettavia rajanylityksen tai sen aikomuksen perusteella toteutettavia henkilön sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista ja henkilöiden kuulemista. Rajatarkastus toimitetaan rajanylityspaikalla, tai liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi tai muusta perustellusta syystä julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa ja muussa paikassa.

Rajatarkastuksia ei tehdä niin sanotussa sisärajaliikenteessä, jolla tarkoitetaan Schengen-alueella liikkumista. Suomi ja muut Pohjoismaat aloittivat Schengenin säännöstön soveltamisen 25.3.2001.

Schengenin säännöstöön liittyneet valtiot noudattavat yhteistä ulkorajan valvontaa.

Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Vastaamme meripelastustoimen järjestämisestä. Tehtäviä johdetaan meripelastuksen johtokeskuksista Turusta ja Helsingistä. Meripelastukseen

osallistuvat lisäksi muut meri- ja rannikkoalueella toimivat viranomaiset ja vapaaehtoiset. Meripelastustehtävissä voidaan myös käyttää apuna merialueella liikkuvia huvi-, kauppa-, ja matkustaja-aluksia.

Omaisuuden, kuten veneiden tai laivojen, pelastaminen ei ole meripelastusta. Omaisuuden pelastamisen hoitavat pääsääntöisesti kaupalliset yritykset.

Rajavartiolaitos suorittaa tehtäväänsä Suomen meripelastustoimen vastuualueella.

Vastuualueen rajoista on sovittu naapurivaltioiden kanssa solmituilla yhteistoimintasopimuksilla. Meripelastustoimen vastuualue ulottuu pitkälle kansainväliselle merialueelle saakka, niin että jokainen Itämeren kolkka kuuluu jonkin valtion vastuualueelle.

Ympäristövahinkojen torjunta Ympäristövahinkojen torjunta merialueilla on toimintaa, jossa mereen päässeen öljyn tai kemikaalin leviämistä rajoitetaan, ja sitä kerätään talteen. Ympäristövahingon voi aiheuttaa laivasta tai veneestä vuotanut polttoaine, esimerkiksi karilleajon seurauksena. Suurimmat vahingot ovat kuitenkin seurausta öljyä kuljettaneita säiliöaluksia kohdanneista onnettomuuksista.

Tällaisilla alusöljy- ja aluskemikaalionnettomuuksilla voi olla vakavat seuraukset rannikkojen luonnolle ja elinkeinoille.

Vakavimpia ovat ekosysteemille koituvat pitkäkestoiset haittavaikutukset. Itämeri on poikkeuksellisen haavoittuvainen. Merialueen kapeuden vuoksi vesillä syntyneet öljy- ja kemikaalipäästöt ajautuvat rantaan nopeasti. Siksi myös torjuntatoimet on kyettävä aloittamaan viipymättä. Ympäristövahinkojen torjuminen merellä on vaihtoehdoista tehokkain ja edullisin. Mikäli esimerkiksi öljypäästö likaa rannan, sen aiheuttamat haitat ja kustannukset kasvavat moninkertaisiksi.

Maanpuolustus ja varusmiespalvelus Valtakunnan puolustaminen on aina ollut Rajavartiolaitokselle merkittävä tehtävä,

joka hoidetaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Rajojen valvonta eli partiointi maastorajalla ja merialueella on samalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Rajavartiolaitos myös kouluttaa asevelvollisia.

Kansainvälinen yhteistyö Rajavartiolaitos on osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa, joka koostuu jäsenvaltioiden rajavalvonnasta ja palautustoiminnasta vastaavista kansallisista viranomaisista sekä Euroopan raja- ja merivartiovirastosta Frontexista. Rajavartiolaitos osallistuu henkilöstöllään ja kalustollaan Frontexin käyttöön perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon toimintaan.

Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla ylläpidetään vakautta raja- ja merialueilla, ennalta estetään Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpidetään tilannekuvaa, varmistetaan rajanylitysliikenteen sujuvuutta ja ylläpidetään yhteistyövalmiutta merellisten onnettomuuksien varalta. Venäjän rajavartiopalvelun kanssa raja-asioita hoitavat rajavaltuutetut. Rajanaapuriyhteistyötä tehdään myös Viron, Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa.

Monenvälisessä raja- ja meriturvallisuusyhteistyössä korostuvat alueelliset yhteistyömuodot Itämeren ja Arktisen alueen puitteissa.

Rikostorjunta Rikostorjunta on yksi Rajavartiolaitoksen ydintoiminnoista. Olemme Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa osaltamme varmistamassa Suomen sisäistä turvallisuutta. Rikostorjunnassa Rajavartiolaitos on keskittynyt erityisesti verkkorikostiedusteluun sekä merialueilla tapahtuvien monialaonnettomuuksien rikostorjuntaan.

Rikostorjuntamme päämääränä on paljastaa, ennaltaehkäistä ja tutkia Rajavartiolaitoksen toiminnan seurauksena ilmi tulevia laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia.

Vakavimpina rajat ylittävän rikollisuuden muotoina voimme pitää esimerkiksi ihmissalakuljetusta ja -kauppaa sekä laittoman maahantulon järjestämistä.

27

Lisäksi Tulli valvoo, että tuonti- ja vientirajoituksia noudatetaan ja tavarat ilmoitetaan tulliverotuksen kannalta oikein, ja että erilaisia tukia maksetaan oikein perustein.

Tehtäviensä suorittamiseksi tullilaitoksella on esitutkintaviranomaisen valtuudet ja tähän sisältyvä oikeus pakkokeinojen käyttöön. Tulli tutkii itse tullirikokset, joita ovat mm. tuontiin ja vientiin liittyvät huume- ja talousrikokset. Tulli keskittyy erityisesti ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

T

Koiratoiminta

ulli on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot. Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen valvonta ja hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Ulkorajoilla olevissa tullitoimipaikoissa valvotaan myös matkustajaliikennettä ja ajoneuvojen kuntoa.

maiden kanssa käytävässä kaupassa tullit, tuontimaksut ja ei-kaupallisen tuonnin arvonlisäveron. Verohallinnon tehtäväksi siirrettiin autoverotus ja valmisteverotus vuoden 2017 alussa ja maahantuonnin arvonlisävero vuoden 2018 alussa. Tulli kantoi vuonna 2017 veroja ja maksuja noin 2,9 miljardia euroa.Tullin palveluksessa on noin 1 900 henkilöä.

Kiinteiden tullitoimipaikkojen lisäksi Tullilla on alueellisia liikkuvia ryhmiä. Matkustajien maahantuloa ja maasta poistumista rajanylityspaikoilla valvoo Rajavartiolaitos, jolle muun muassa passintarkastus kuuluu. Käytännön syistä Suomen valvontaviranomaiset tekevät paljon yhteistyötä. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen PTR-yhteistyö on tunnetuin yhteistoiminnan muoto.

Suomen tullin tehtävänä on paitsi tullimaksujen ja verojen kerääminen, myös huumeiden ja muiden vaarallisten aineiden salakuljetuksen ja talousrikollisuuden torjuminen. Tullivalvonta kohdistuu tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajaliikenteeseen.

Tullivalvontaa suoritetaan EU:n ulko- ja sisärajoilla sekä sisämaassa. Valvonnassa tärkeintä on estää huumeiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, vaarallisten teräaseiden, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden tuonti, eläin- ja kasvitautien leviäminen, kansallisten kulttuuriaarteiden vienti ja rikollisen rahan pesu.

Tullilaitos on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa. Tulli kantaa EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien 28

Tullin tehtävät

Tulli on käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969 alkaen. Aluksi koirat koulutettiin opaskoirakoulun tiloissa Helsingissä.

Haminassa koirakoulu toimi 1970- ja 1980-luvuilla. Vuodesta 1990 alkaen se on toiminut Kirkkonummella. Koulussa on rehtori ja yksi päätoiminen kouluttaja. Koira tulee kouluun vuoden ikäisenä ja koulutus kestää kolme kuukautta.[16] Suomen tullilla on tällä hetkellä palveluksessaan huume-, savuke- ja rahakoiria. Rahakoiria on palveluksessa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja itärajan rajanylityspaikoilla.

Tullikoiria työskentelee lähes kaikilla Suomen rajoilla. Vilkkaimmilla ylityspaikoilla on useampia koiria. Lisäksi niitä työskentelee Postitullissa. Tullilla on noin 50 koiraa.

Suurin osa tullin koirista on rodultaan labradorinnoutajia, mutta myös käytössä on englanninspringer- ja cockerspanieleja sekä noutaja-seisojasekoituksia. Pennut, joista koulutetaan tullikoiria, valitaan yksityisiltä kasvattajilta. Tullikoiran työpäivän kesto on 8–12 tuntia, josta tehokasta työaikaa on 2–3 tuntia 10–20 minuutin mittaisissa jaksoissa.

R

ikosseuraamuslaitos (lyhenne Rise, ruots. Brottspåföljdsmyndigheten) on Suomen valtionhallinnon organisaatio, joka vastaa vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Laitos toimii oikeusministeriön ohjauksessa ja toteuttaa ministeriön linjausten mukaista kriminaalipolitiikkaa. Rikosseuraamuslaitoksen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että tuomioistuimien määräämät rangaistukset pannaan täytäntöön lainmukaisesti ja turvallisesti. Laitoksen erityisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen toiminta on säädetty laissa.

”RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ENSISIJAINEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA, ETTÄ TUOMIOISTUIMIEN MÄÄRÄÄMÄT RANGAISTUKSET PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN”

Historia Rikosseuraamuslaitosta edelsi Rikosseuraamusvirasto, joka johti sekä Vankeinhoitolaitoksen että Kriminaalihuoltolaitoksen toimintaa. Vuonna 2010 Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos yhdistyivät yhdeksi virastoksi: Rikosseuraamuslaitokseksi. Rikosseuraamusviraston edeltäjinä toimivat vankeinhoitohallitus vuosina 1881–1923, oikeusministeriön vankeinhoito-osasto 1923–1937 ja 1950–2001 sekä vankeinhoitovirasto 1937–1950.

Suomen vankeinhoidon lasketaan alkaneen vuonna 1867, jolloin Adolf Grotenfelt (1828–1892) nimitettiin Suomen vankiloiden tarkastajaksi. Se oli ensiaskel kohti keskitettyä vankeinhoitohallintoa. Aiemmin, autonomian ajan alkuvuosikymmeninä, vastuu vankeinhoitoasioista jakautui usean eri viranomaisen kesken. Vankiloiden tarkastajien virkaa seurasi vankeinhoitohallituksen perustaminen. 25. tammikuuta 1881 annettiin vankeinhoitohallitusta

koskeva johtosääntö, jossa muun muassa määrättiin vankeinhoitohallituksen tehtäväksi pitää "waaria siitä, että wankihuoneita ja ojennuslaitoksia ylläpidetään woimassa olevien lakien ja asetusten mukaan sekä että wankeinkuljetusta asianmukaisesti toimitetaan". Toimintansa vankeinhoitohallitus aloitti 1. marraskuuta 1881. Siihen kuului aluksi vain seitsemän henkilöä: ylitirehtööri, sihteeri, kamreeri, apukamreeri, kanslisti, kamarikirjuri ja vahtimestari. Ylitirehtöörinä toimi Adolf Grotenfelt.

Taloudelliset säästöt ja virkajärjestelmien yksinkertaistaminen johtivat vankeinhoitohallituksen lakkauttamiseen vuonna 1922.

Sen seuraajaksi perustettiin oikeusministeriöön vankeinhoitoasiainosasto, joka aloitti toimintansa 1.1.1923. Vuoden 1937 alusta

alkaen se muutettiin oikeusministeriön osastona toimivaksi vankeinhoitovirastoksi, jolle myönnettiin laaja itsenäinen toimivalta.

Uudistuksen taustalla oli pyrkimys asioiden nopeampaan käsittelyyn ja joustavampaan päätöksentekoon. Sotien jälkeen vankeinhoitoviraston laajat itsenäiset toimivaltuudet joutuivat kritiikin kohteeksi, koska vankien oikeusturvaan liittyneisiin epäkohtiin ei ollut kyetty puuttumaan. Teuvo Auran johtaman komitean jättämän kriittisen mietinnön pohjalta virasto lakkautettiin toistamiseen 17.2.1950 annetulla asetuksella ja oikeusministeriön vankeinhoito-osasto perustettiin uudelleen. Sen yhteydessä toimi vuosina 1975–2001 julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys. Osasto lakkautettiin 1.8.2001, jolloin silloinen Rikosseuraamusvirasto perustettiin.

29

H

ätäkeskuslaitos (ruots. Nödcentralsverket) on Suomessa toimiva valtion virasto, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä hätäilmoituksia ja välittää ne edelleen auttavalle viranomaiselle.

Suomessa hätäkeskukset ovat moniviranomaiskeskuksia, joista saa avun erilaisiin hätätilanteisiin. Hätäkeskusten yhteinen puhelinnumero eli hätänumero on 112.

Suomen hätäkeskuksien kautta avun saa poliisin, pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen hätätilanteisiin. Ahvenanmaalla on erillinen hätäkeskus, joka toimii Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuudessa. Meripelastuksella on Suomessa omat hälytys-

”VUOSITTAISTA HÄTÄNUMEROPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 11. HELMIKUUTA” keskuksensa ja erillinen hätänumero, 0294 1000. Satelliittipuhelimesta voi soittaa hätäkeskuslaitokselle Keravalle satelliittipuhelinnumeroon +358 92 3550545. Puhelu ei ole maksuton eikä sitä ensisijaisteta muihin liikkeellä oleviin puheluihin mitenkään.

Lisäksi numeroon +358 92 3550545 ei voi lähettää tekstiviestejä.

Hätänumeropäivä Vuosittaista hätänumeropäivää vietetään 11. helmikuuta (11.2.). Hätänumeropäivänä henkilöitä kehotetaan parantamaan

turvallisuuttaan esimerkiksi tarkistamalla tai vaihtamalla palovaroittimen paristo sekä kiinnittämällä huomiota teemoittain vaihtuvaan aiheeseen. Vuonna 2011 aiheena oli Arjen turvallisuus ja vuonna 2012 Arjen sankari.lä Vuoden 2011 hallitusohjelmaan pohjautuneessa hätäkeskusuudistuksessa keskusten lukumäärää laskettiin, jolloin sijoituspaikkakunnista tuli Kerava, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa. Myöhemmin Kouvolan hätäkeskus yhdistettiin Kuopion hätäkeskukseen.

Vuodesta 2011 lähtien useita hätäkeskuksia on lakkautettu. Esimerkiksi Lapin hätäkeskus liitettiin Oulun hätäkeskukseen, Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä lakkautettiin syksyllä 2014 ja liitettiin Vaasan hätäkeskukseen. Kuopion hätäkeskuksen myötä Etelä-Savon hätäkeskus lakkautettiin 28.11.2012, Pohjois-Karjalan hätäkeskus lakkautettiin 21.11.2012 ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus lakkautettiin 4.12.2012.

Hätäkeskusalueet Suomessa on käytössä kuusi hätäkeskusta 25.11.2014 valmistuneen hätäkeskusuudistuksen jälkeen. Oulun hätäkeskus, Kuopion hätäkeskus, Porin hätäkeskus, Keravan hätäkeskus, Turun hätäkeskus ja Vaasan hätäkeskus.

32

tyvät, myöhästyvät, keskeytyvät tai jäävät kokonaan toimittamatta tavalla, joka on vastoin lakia.

Suomessa poliisi nauttii poikkeuksellisen laajaa kansalaisten luottamusta.

Poliisin organisaatio koostuu Poliisihallitukseen sijoitetusta keskushallinnosta sekä sen alaisista yksiköistä: -Poliisilaitokset -Keskusrikospoliisi -Poliisiammattikorkeakoulu Suojelupoliisi siirtyi Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi valtakunnalliseksi poliisiyksiköksi 1.1.2016 alkaen.

P

oliisi on Suomen sisäministeriön alainen poliisiorganisaatio.

Poliisilain (872/2011) mukaan ”poliisin tehtävänä on oikeusja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen”.

Suomen perustuslain mukaan kaiken julkisen vallan käytön, mukaan lukien poliisin toiminnan, tulee aina perustua lakiin.

Vuonna 2021 Suomessa oli 7 415 poliisia.

Suomessa on suhteessa asukaslukuun vähemmän poliiseja kuin missään muualla Euroopassa. Kriminologian asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole tarvetta suurelle määrälle poliiseja, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pyrkii hoitamaan ristiriidat jo ennen kuin poliisia tarvittaisiin,

”SUOMESSA ON SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VÄHEMMÄN POLIISEJA KUIN MISSÄÄN MUUALLA EUROOPASSA” esimerkiksi tarjoamalla sosiaaliturvaa ja maksuttomia peruspalveluita sekä hillitsemällä alueiden ja yhteiskuntaluokkien välistä eriytymistä. Liian vähäinen henkilöstömäärä kuitenkin kuormittaa tutkijoita ja hidastaa rikosten tutkintaa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan riittämättömät resurssit johtavat siihen, että poliisin tekemät esitutkinnat viiväs-

Normaalisti kansalainen on tekemisissä lähinnä paikallispoliisin kanssa. Se huolehtii hälytyspartioinnista, poliisi- ja esitutkinnasta sekä lupa- ja todistusasioista.

Yleensä paikallisen poliisilaitoksen päällikön virkanimikkeenä on poliisipäällikkö. Eräillä vanhastaan poliisimestarin nimikkeellä toimineilla virkamiehillä on edelleen oikeus käyttää tätä nimikettä. Helsingin poliisilaitoksella on eräitä pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin liittyviä erikoistehtäviä, ja sen poliisipäällikkö käyttää poliisikomentajan arvoa. Helsingin poliisilaitoksen valmiusyksikkö eli niin sanottu Karhu-ryhmä toimii tarvittaessa valtakunnallisesti.

Poliisihallitus suunnittelee, johtaa, kehittää ja valvoo poliisin toimintaa sekä vastaa sen palveluiden saatavuudesta, päättää yksiköiden yhteistyöstä ja vastaa niiden

33

tulosohjauksesta. Poliisin ja Poliisihallituksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo poliisiylijohtaja. Vuoden 2015 elokuusta lähtien virassa on toiminut Seppo Kolehmainen.

[Poliisihallituksen alueelliset toimipisteet on sijoitettu aluehallintovirastoihin. Nämä koordinoivat paikallispoliisien toimintaa muiden alueviranomaisten kanssa. Lisäksi ne osallistuvat vakavien rikosten tutkintaan silloin kun paikallispoliisin voimavarat eivät yksinään riitä.

Poliisin valtakunnalliset yksiköt hoitavat erikoistehtäviään. Keskusrikospoliisi (KRP) huolehtii vakavimpien tai useiden aluehallintovirastojen alueella tapahtuneiden rikosten selvittämisestä sekä valtakunnallisesta järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta taistelusta. Myös valtakunnallinen rikostiedustelu kuuluu sen toimialaan. KRP:lla on oikeus ottaa minkä tahansa tutkinnan vastuu itselleen oma-aloitteisesti tai paikallispoliisin pyynnöstä, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.

Suojelupoliisi (Supo) on Suomen turvallisuuspalvelu, jonka tehtäviä ovat terrorismin ja ääriliikkeiden torjunta, vastatiedustelu sekä turvallisuusselvityksien laatiminen.[15] Poliisin valtakunnalliset huoltoyksiköt vastaavat muun muassa kaikkien poliisiautojen

34

varustelusta ja huollosta sekä poliisin laajojen tietojärjestelmien ylläpidosta.

Suomessa poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa.

Ahvenanmaalla poliisitoiminnasta vastaa maakunnan oma poliisilaitos, joka on hallinnollisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen alainen. Ahvenanmaalla sattuvissa, poliisitoiminnallisesti erittäin vaativissa tilanteissa Poliisihallitus voi määrätä toiminnan johtovastuun muille poliisiosastoille. Valtion turvallisuuteen liittyvät tehtävät kuuluvat Ahvenanmaalla valtakunnan poliisille, käytännössä Suojelupoliisille. Keskusrikospoliisi on vastaavasti toimivaltainen myös Ahvenanmaalla.[16] Liikkuva poliisi (LP) oli erikoistunut liikennevalvontaan, kunnes yksikkö lakkautettiin vuonna 2014. Erityisesti sen toimialaan kuuluivat ennen tätä pääteiden ja raskaan liikenteen valvonta. Lisäksi se toimi valtakunnallisena poliisireservinä.

Suomi on Euroopan unionin poliisiviraston Europolin ja kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin jäsen.

S

uomessa pelastustoimen tehtäviä hoitaa 21 alueellista pelastuslaitosta. Pelastuslaitokset ehkäisevät onnettomuuksia ja ylläpitävät turvallisuutta yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa.

Tavoitteena on, että yksittäiset ihmiset, rakennusten omistajat ja haltijat sekä toiminnanharjoittajat kykenevät ennaltaehkäisemään onnettomuuksia sekä varautuvat rajoittamaan ja torjumaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja ja seurauksia.

Omalla toiminnallaan sekä muut huomioiden voi jokainen luoda elämästään ja ympäristöstään turvallisemman. Turvallisuus on yhteistyötä!

Pelastustoimintaan kuuluu • hälytysten vastaanottaminen • väestön varoittaminen • uhkaavan onnettomuuden torjuminen • onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen.

Suurimmissa taajamissa pelastustoimintaan osallistuu ensisijaisesti päätoiminen, pelastusasemalla jatkuvassa valmiudessa oleva henkilöstö. Muualla henkilöstö voi olla sivutoimista tai sopimuspalokunnan henkilöstöä.

Pelastuslaitosten päätoiminen henkilöstö on koulutettu monitoimipelastajiksi.

Heillä on valmiudet toimia kaiken tyyppisissä onnettomuustilanteissa sekä myös sairaankuljetuksen ja lääkinnällisen pe-

lastustoimen tehtävissä. Sivutoimisella ja muulla sopimushenkilöstöllä on myös oma koulutusjärjestelmänsä.

Pelastustoiminnan johtaminen Pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla johtaa aina pelastusviranomainen. Pelastuslaitoksen lisäksi pelastustoimintaan voi osallistua myös esim. poliisi ja terveydenhuolto.

Onnettomuudet on luokiteltu. Suuronnettomuus on onnettomuus, jolla on laajoja, uhkaavia tuhovaikutuksia. Luokitukset määrittelevät pelastusvälineistön valinnan ja laajuuden. Suurissa onnettomuustilanteissa voidaan muodostaa erityinen johtokeskus, jossa pelastustoimen johtaja ja hänen tarvitsemansa asiantuntijat työskentelevät.

Eräät onnettomuustyypit (esim. laajat ja vakavat säteilyonnettomuudet) voivat edellyttää pelastustoimenpiteitä hyvin laajalla alueella, jopa koko maassa. Johtaminen ei tällöin voi perustua pelkästään paikallisiin viranomaisiin. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista, että sisäministeriö vastaa valtakunnallisista toimenpiteistä.

Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 100 000 pelastustehtävää. Ne kykenevät aloittamaan käytännön pelastustoiminnan minuuteissa. 90 prosentissa kiireellisistä onnettomuustilanteista pystytään toimittamaan apua onnettomuuspaikalle 20 minuutin kuluessa hälytyksestä.

35