Poliisin tuki -lehti joulu 2023 printmix, Mika Trogen

Arvoisa lukija

Poliisin Tuki Ry on yhdistys minkä yhtenä ja ainoana tehtävänä on tukea taloudellisesti virantoimituksessa loukkaantuneita virkaveljiä ja siskoja, näin lyhyesti kuvattuna. Toimintamalli on hioutunut erittäin nopeaksi, avustushakemuksen tultua saamme hallituksen jäsenten kanssa tehtyä nopeasti päätöksen myönnetäänkö tukea vai ei, parhaassa tapauksessa tuki on hakijan käytettävissä jo seuraavana päivänä.

Tukea voidaan myöntää suoraan loukkaantuneelle taikka jos muu perheenjäsen tai puoliso on avun tarpeessa koska loukkaantuminen taikka pahin mahdollinen on osunut perheeseen, näin on myös menetelty.

Hyviä lukuhetkiä!

Seppo Ijäs Poliisin Tuki Ry Puheenjohtaja

Kuva Sami Hätönen

Maailma muuttuu

- niin myös Poliisin Tuki ry

Hallitus kehittää toimintaansa tavoitteena entistä paremmat mahdollisuudet tukea virkatehtävissä vaikeasti vammautuneiden poliisien kuntoutusta ja virkatehtävissä menehtyneen poliisin omaisia.

Olen aiemmin toiminut yhdistyksen kirjanpitäjänä ja nyt jokusen vuoden sihteerinä. Tuossa ajassa olen saanut hyvän perspektiivin yhdistyksen taloudelliseen tilaan ja sen toimintaan.

Omaisuutemme on sidottu osakkeisiin ja niistä saadulla tuotoilla olemme pystyneet jakamaan hallituksen myöntämiä avustuksia. Erityisesti viime vuonna jouduimme tilanteeseen, missä olimme pakotettu hieman realisoimaan pääomaamme ja vaikka nyt heti ei hätä ole tämännäköinen, ei pääoman syöminen pidemmällä aikajänteellä ole kannattavaa. Ajatukseni on, että jaettujen tukien summa vastaisi sitä summaa minkä olemme vuoden aikana keränneet eri tavoin. Toki vuodethan eivät ole veljiä toistensa

kanssa, mutta pidemmällä aikavälillä näin tulisi kuitenkin olla.

Varainhankinnastamme erinomainen merkki on nyt sinulla edessäsi. Teimme kesällä sopimuksen kädessäsi olevan lehden toimittamisesta. Lehti antaa hyvää informaatiota yhdistyksemme toiminnasta, mutta auttaa meitä myös perustehtävästämme, tukea virkatehtävissä vaikeasti vammautuneiden poliisien kuntoutusta ja virkatehtävissä menehtyneen poliisin omaisia.

Ensimmäistä kertaa julkaisemme myös kalenterin, vuodelle 2023. Tähän ja muihin yhdistyksen kannatustuotteisiin voit tutustua vuonna 2021 julkaistulla www.poliisintuki. fi sivuilla. Kannatustuotteisiin voit tutustua myös tämän lehden sivuilla.

Haastekampanja on avattu. Erityisesti poliisiyhdistyksiä toivotaan haastamaan toisiaan, esimerkiksi euro/jäsen. Tämä ei tietenkään sulje yksittäisiä henkilöitä haastamasta toisiaan. Tarkemmat ohjeet löytyvät www. poliisintuki.fi/haastekampanja.

Sihteerin näkökulmasta yhdistyksen toiminnan kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut huima. Säännöt on päivitetty nykypäivään. Samalla myös yhdistyksen jäsenistöön tuli iso muutos Poliisihallituksen jättäydyttyä toiminnasta. Lisäksi olemme saaneet kannatustuotteiden hankinnasta vastaavan henkilön. Nettisivut on sellaisessa kunnossa, että niiden päivittäminen, tarpeen mukaan, on helppoa ja ne tukevat yhdistyksemme toimintaa.

Valokuvauskilpailukin järjestettiin verkkosivumme kautta. Näitä kuvia on nähtävissä tässä lehdessä, vuoden 2023 kalenterissa ja siellä www.poliisintuki.fi sivuilla.

Toivotan lukijoillemme antoisia hetkiä lehden parissa ja toivon teidän kaikkien jakavan tietoa yhdistyksemme toiminnasta, unohtamatta kannatustuotteitamme ja haastekampanjaa.

Kari Aaltio Sihteeri Poliisin Tuki ry

3 Puheenjohtajan palsta 5 Sihteerin palsta 8 Yhteisöllisyys näkyy apuna 10 Kun se paha sattuu omalle kohdalle 14 Vaaralliset takaa-ajot ovat poliisin arkipäivää 19 ”Paras Ammatti” 20 Kriittiset tilanteet poliisissa 24 Operaatio maihinnousu

Operaatio maihinnousu ja tulitukea poliisin tuki ry:ltä. Tyyntä myrskyn edellä sanotaan. Meri Helsingin edustalla ei ollut aivan peilityyni 20.10.2020, mutta tästä huolimatta edellä mainittu päivämäärä tarkoitti Tapion (nimi muutettu) elämässä eräänlaisen myrskyn alkua.

JULKAISIJA: Poliisin tuki ry

PÄÄTOIMITTAJA: Kari Aaltio KUSTANNUS, PAINATUS JA

LASKUTUS: Printmix Oy puh. 010 319 6380 https://www.printmix.fi/

TAITTO: Mika-Matti Trogen

ILMOITUSMYYNTI: Suomen Myyntimediat https://www.suomenmyyntimediat.fi/

KIRJOITTAJAT:

Seppo Ijäs Kari Aaltio Vesa Nyrhinen Mika-Matti Trogen Eini Hyttinen

Yhteisöllisyys näkyy apuna

VESA NYRHINEN | POLIISILAKIMIES NIMISMIES, POLIISIMESTARI SUOMEN NIMISMIESYHDISTYS RY:N PUHEENJOHTAJA POLIISIN TUKI RY:N HALLITUKSEN JÄSEN

Poliisin työ sisältää monenlaisia riskejä, vaaroja, ennalta-arvaamattomuutta - paljon sellaista, mitä ei moniin muihin ammatteihin kuulu. Työhön liittyvät olosuhteet konkretisoituvat toisinaan vakavina tapahtumina, jotka voivat käydä terveyden ja pahimillaan hengen päälle.

Poliisin ammatti vaikeassa toimintaympäristössä vaatii ja kysyy hyvää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on toistemme tuki ja turva monissa asioissa. Sitä kysytään ihan jokapäiväisissä tehtävissä niistä selviytymisessä, sitä kysytään vaikeina hetkinä, sitä kysytään tiukoissa paikoissa.

Yhteisöllisyys on näkynyt monesti, kun jotain vakavaa on tapahtunut virkaveljelle tai -sisarelle. Näin esimerkiksi, kun työhön kuuluvan väkivallan tai onnettomuuden vuoksi virkamies on joutunut sairaalaan. Hänellä voi olla perhe, jonka elannon hankinta pysähtyy, kun perheen elättäjä on poissa. On monia juoksevia menoja, joita täytyy hoitaa koko ajan, saattaa olla lasten harrastuksista huolehtimista, kotona olevia pakottavia töitä tehtävänä ym.

Tällaisissa tilanteissa kysytään ihan nopeaakin rahallista tukea. Poliisissa hienosti toimiva yhteisöllisyys on näkynyt siinä, että lähes alta aikayksikön virkaveljen tai -sisaren avuksi on ryhdytty joukolla toimiin. Poliisin Tuki ry:ssä on saatu huomata miten näissä tilanteissa työyhteisön jäsenet ovat lähteneet avun kanssa liikkeelle ja on tehty nopeasti hakemus Poliisin Tuki ry:lle. Yhdistyksen internet-sivulla on hakemuslomake, jonka myös työtoverit voivat avun tarvitsijan puolesta lähettää Poliisin Tuki ry:lle.

”POLIISISSA HIENOSTI TOIMIVA YHTEISÖLLISYYS ON NÄKYNYT ”

Kuva Kuvituskuva. www.shutterstock.com

Yhteisöllisyys avun saamiseksi kertoo hienolla tavalla siitä, että toisista välitetään. Poliisin Tuki ry:n puoleen on hyvä kääntyä, koska yhdistyksen hallituksella on nopea valmius tehdä avustuspäätös ihan parissa päivässäkin. Kun yhteisöllisyys on saanut rattaat liikkeelle, kriittisen kiireellistäkin apua on sen myötä monissa tapauksissa saatu nopeasti kohdennettua.

Yhteisöllisyys avun muodossa näkyy myös siinä, että monissa tapauksissa työyhteisössä on nopeasti järjestetty rahankeräyslain mukainen pienkeräys poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Poliisin Tuki ry:n avun lisäksi tämä on oiva ja nopea keino avun järjestämiseksi. Edellä kuvattu yhteisöllisyys kertoo, että poliisin työyhteisö on äärettömän tiivis, eikä samanlaista löydy melkeinpä mistään. Poliisi joutuu toimimaan kovissa tilanteissa ja selviää yhdessä. Talvisodan henki, että kaveria ei jätetä, toteutuu poliisissa yhteisöllisyyden myötä. Vaalitaan tätä yhteisöllisyyttä jatkossakin!

”POLIISIN TUKI RY:N PUOLEEN ON HYVÄ KÄÄNTYÄ”

Kuva Kuvituskuva. www.shutterstock.com

Kun se paha sattuu omalle kohdalle

Muistan kuinka olin töissä viemässä rattijuoppoa verikokeisiin, kaukaa näin tutun hoitajan siviileissä jonka vastaanotolla olin käynyt lasten kanssa, tiesin hänen miehensä olevan poliisi mutten ollut koskaan tavannut miestä.

artiokaveri jäi asiakkaan kanssa odottamaan lääkärille pääsyä, päätin piipahtaa tämän tutun hoitajan juttusilla.

Meni hänen luokseen, hän oli surullisen ja itkuisen oloinen, tervehdin ja hän tervehti

takasin sanoen se oli mun mies, kysyin että mitä tarkoitat, hän toisti sanat se oli mun mies.

Karvat nousivat pystyyn ja tuli voimakkaat kylmikset, pystyin vaan kysymään kumpi ja pelkäsin vastausta enemmän kuin mitään vähään aikaan.

Nainen vastasi se, joka loukkaantui.

Elämä pysähtyi hetkeksi, ei sanoja, haloo olen töissä sä et voi….

Halasin häntä enkä muista mitä sanoin, tämä nainenhan on mulle aika tuntematon loppujen lopuksi, mitä nää rektiot on, pysy

nyt hyvä mies kasassa, me ollaan vilkkaassa terveyskeskuksen aulassa, kaikki tuijottaa kun paikalla on poliisipartio.

Mun silmät kostuu ja mun on pakko kysyä miten mies voi ja kuinka pahasti kävi.. Sain vastauksen, joka ei tuskaa lieventänyt, sain vahvistuksen sille, että hän joka maksoi kaikkein kalleimman hinnan oli tämän miehen hyvä työtoveri ystävä, nyt viisaita sanoja mies seuraavaksi skarppaa….

Kysyin naisen ja perheen vointia, kuten arvata saattaa kaikki oli yhtä kaaosta heillä… epävarmaa.

SEPPO | POLIISIN TUKI RY

”MUN SILMÄT KOSTUU JA MUN ON PAKKO KYSYÄ MITEN MIES VOI JA KUINKA PAHASTI KÄVI”

Sanoin että toimin luottamusmiehenä meillä ja tarjosin apua heille, ihan mitä vaan haluatte, olemme paikalla auttamassa, koska vaan. Vaihdoimme puhelinnumerot, lupasin olla yhteydessä häneen vielä saman päivän aikana, ja minä myös olin.

Olin sen yön töissä yövuorossa, kun kaikki tapahtui, kuuntelin viestintää tapahtumapaikalta yhdessä muun ryhmän kanssa, aika pysähtyi ja kukaan ei puhunut moneen tuntiin mitään, kaikki vaan seisahtui, nieltiin itkua ja kamppailtiin pysyäksemme kasassa, me poliisit.

Lähipäivinä ja viikkoina, kuukausina sain tutustua mieheen ja koko perheeseen, sain kokemuksia meidän ammattikunnastamme, jollaista ei ole missään, ei oikeasti missään. Perustettiin WhatsApp -ryhmä jota koordinoin, kysyin paikallisia virkaveljiä ja siskoja mukaan auttamaan loukkaantunutta ja hänen perhettään, kaikkeen missä ikinä apua haluavat.

Suurella ylpeydellä sain todeta todeksi sen kuinka tämä työyhteisö toimii, halukkaiden ja vapaaehtoisten tulva oli loputon. Alussa tuli kovin vähän avunpyyntöjä, mutta se vilkastui kyllä.

Autoimme missä pystyimme, ja mehän pystyttiin kaikkeen mitä pyydettiin ja avun-

HALUAMME OLLA MUKANA AUTTAMASSA SILLOIN KUIN JOLLEKIN SATTUU, KOSKA SE TUNTUU MEISSÄ KAIKISSA”

tarpeen ylikin, oli meillä myös ilo tutustua myöhemmin samanlaiseen rinkiin miehen virkapaikalta.

Jossain tätä kaikkea sain tutustua loukkaantuneeseen henkilökohtaisesti, hän oli minulle entuudestaan siis täysin tuntematon mies. En oikein tiennyt miten suhtautua kun hänet tapasin, pelko oli turha sillä jo muutaman kömpelön lauseen jälkeen ymmärsin että mehän olemme samaa, samaa sinistä ryhmittymää, samanlaista ajattelua. Nykyään kutsun häntä hyväksi ystäväkseni!

Kaikkien käytyjen keskusteluiden ja kohtaamisten kautta sain kokea niin paljon ja arvokasta tuona ajanjaksona, uusia ystäviä sain ison kasan, muistoja mitkä säilyy mulla ikuisesti.

Tapahtuman johdosta ja ympärillä on itketty ja surtu paljon, niin tukikonsertissa Bäkkärillä, kuin eri kohtaamisissa eri ihmisten kanssa ympäriinsä, tuska ja kipu siitä kuinka

yksi taistelutoverimme maksoi sen kaikkein kovimman hinnan isänmaan oikeudenmukaisuuden puolesta, oli valtava. Hänen omaistensa ja läheisensä tuskaa ja surua ei voi käsittää, jotain aivan valtavaa.

Tämä kaikki mitä tapahtui tämän todella ikävän ja surullisen tapahtuman ympärillä oli myös opettavaista aikaa. Opin ja ymmärsin sen kuinka tämä työyhteisö toimii ja kuinka meillä kaikilla sykkii iso sininen sydän kun sitä vaaditaan, tätä kaikkea hyvää olen pyrkinyt esille tuomaan ja hyödyntämään työyhteisössäni.

Työnantaja on omilla toimillaan saanut aikaiseksi sen, että tämä yhteisöllisyys on koetuksella aika join, silti haluan uskoa ja toivoa että tämä ME henki meissä elää nyt ja aina, se on se ohut sininen lanka joka meitä yhdistää yli laitosrajojen, etelästä pohjoiseen ja idästä länteen.

Poliisin tuessa tämä henki elää voimakkaasti ja tämän hengen pohjalta toimimme, niin tuen myöntämisen suhteen kuin varainkeruunkin. Me haluamme olla mukana auttamassa silloin kuin jollekin sattuu, koska se tuntuu meissä kaikissa, kaikissa meissä sinisydämisissä!

”ME

Vaaralliset takaa-ajot ovat poliisin arkipäivää

MIKA-MATTI TROGEN | KUSTANTAJA

Kuva Poliisin kuolemaan johtaneen tapahtuman paikka valtatie kahdeksan ja Kajaanintien risteykseyksessä Kälviällä 1. heinäkuuta 2007. Virantoimituksessa ollut poliisimies kuoli Kälviällä Keski-Pohjanmaalla yrittäessään pysäyttää humalaisen ajamaa autoa. Pysäytettävä auto ajoi päin poliisimiestä, kun hän oli tiesululla asentamassa piikkimattoa. Kuva: Outi Pyhäranta / Lehtikuva.

Poliisi on luotu yhteiskuntajärjestelmää turvaamaan. Ikävä vain, että sen resursseja karsitaan. Kansalaiset valittavat pitkistä hälytysajoista, syrjäseutujen joutumisesta yhä vaikeampaan asemaan ja kaupunkien tulemisesta toimeen ilman kaduilla käveleviä poliiseja, jotka paljon nykyistä köyhemmissä taloudellisissa oloissa olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Valitettavasti Poliisi joutuu usein, varsinkin aseistautuneen rikollisen kanssa tekemisiin joutuessaan, tekemään oman päätöksensä kenties vain muutamassa sekunnissa; harkittuaan, mikä on oikein, mikä kohtuullista, mikä olosuhteen edellyttämää.

Kansainvälinen rikollisuus vyöryy Suomeen. Esimerkiksi eri liigat tekevät huumekauppaa, salakuljetusta ja prostituutiota. Nämä ovat vain esimerkkejä poliisin tarpeellisuudesta yhteiskunnassamme.

Kunnioitan ja arvostan poliisin työtä suuresti ja siksi päätin tutustua itsellenikin tuttuun aiheeseen, jossa virkavallan työturvallisuus vaarantuu usein typerästä syystä, johon poliisia pakeneva autonkuljettaja syyllistyy.

Takaa-ajo tilanteista

Poliisi kohtaa työssään pakenevan seuranta -tilanteita, jotka tunnemme parhaiten kansankielellä takaa-ajoiksi. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 250 poliisin takaa-ajotilannetta. Ajamisen lisäksi tilanteisiin liittyy poliisin suorittamat toimenpiteet pakkopysäytyksestä mahdolliseen kiinniottoon.

Vuosittain saamme lukea eri tiedotusvälineistä lukuisia uutisia poliisia pakenevista rattijuopoista, jotka aiheuttavat vakavia vaaratilanteita. Usein myös täysin sivullisiin, poliisiin ja itse kuljettajaan kohdistuu tarpeetonta vahinkoa. Yhä useimmin pakeneva kuljettaja tavataan huumeiden vaikutuksen alaisena, joka tietysti tuo oman mausteen takaa-ajotilanteisiin.

- Takaa-ajo Helsingissä. Varastettu auto yritettiin pysäyttää piikkimatolla. MTV Uutiset 17.07.2022

- Kuopiossa hurja takaa-ajo: Useita otettu kiinni.Poliisi pyytää vaaraan joutuneita ottamaan yhteyttä. Henkilöauto ajoi kevyen liikenteen väyliä pitkin ja puistoalueen läpi. Ilta Sanomat 21.4.2020

- Takaa-ajo "kuin elokuvissa": varastetulla Corvettella poliisia pakoon moottoritien ramppia väärään suuntaan. Iltalehti 17.9.2017

Tavallisessa tapauksessa poliisi lähtee seuraamaan ajoneuvoa liikennerikkomuksen tai rattijuopumusepäillyn takia. Ihminen voidaan myös pyrkiä pysäyttämään, jos hänet on esimerkiksi etsintäkuulutettu.

Takaa-ajotilanne syntyy pakenevan henkilön päätöksestä. Seuraamisen aloittamisesta päätöksen tekee partio, joka tekee arvion kokonaistilanteesta. Myös päätös seuraamisen mahdollisesta keskeyttämisestä kuuluu poliisin kokonaisarvion tekemiseen. Yleensä päätökset joudutaan tekemään muuttuvassa tilanteessa ja nopeasti. Pysäyttämisessä kiinnitetään erityistä huomiota sivullisten turvallisuuteen. Pääsääntöisesti poliisi saa kiinni takaa-ajamansa ajoneuvon.

Tavallisesto pakenija katuu tekoaan jälkikäteen. Karkuun lähtö tapahtuu hetken mielijohteesta ja kiinni jäämisen pelossa.

Alkoholi ja huumeet huonontavat arviointikykyä nopeassa tilanteessa, kun tehdään päätöksiä.

Poliisi kuoli virantoimituksessa Kälviällä

Kesäkuun lopussa vuonna 2007 saimme lukea uutisista kun virantoimituksessa ollut poliisimies kuoli Kälviällä Keski-Pohjanmaalla, kun hän yritti pysäyttää humalaisen ajamaa

autoa. Poliisimiehen kuolema oli turha ja järkyttävä tapahtuma. Tapaus järkytti työyhteisön ja perheen lisäksi koko suomea.

Tapahtumasarja alkoi Kalajoelta, jossa paikallinen poliisi yritti pysäyttää erikoistesti käyttäytyvää BMW-merkkistä henkilöautoa. Kuljettaja ei kuitenkaan noudattanut poliisin antamaa pysäytysmerkkiä vaan lähti pakoon.

Auto pakeni kovalla vauhdilla Kokkolan suuntaan. BMW ajoi noin 190 kilometrin tuntinopeudella. Tämän jälkeen Kokkolan poliisi ryhtyi järjestämään pysäytyssulkua Kälviälle.

Noin puolen tunnin takaa-ajon jälkeen kaahari lähestyi tiesulkupaikkaa perässään yksi poliisiauto ja yksi poliisimoottoripyörä.

Risteyksessä vastassa oli vielä vilkut päällä kaksi Kokkolan poliisin autoa sekä yksi moottoripyörä.

Tielle jalkautunut poliisi oli vasta valmistelemassa sulkua, kun BMW ajoi paikalle huomattavan suurella vauhdilla. Kuljettaja ajoi suoraan päin poliisia, joka sai surmansa heti. Ilmeisesti auto yritti koukata vastaantulevien kaistan puolelta, jolloin hän törmäsi sulkua asettamassa olleeseen poliisiin. Törmäyksen jälkeen BMW suistui ojaan.

Autossa oli yhteensä kolme parikymppistä miestä, jotka kaikki loukkaantuivat ojaanajossa. Kukaan ei kuitenkaan saanut hengenvaarallisia vammoja.

Kuljettajan omistama auto oli tuunattu ja siihen oli muun muassa vaihdettu alkuperäistä

suurempi moottori. Autoa kuljettanut nuori mies oli 1,24 promillen humalassa.

Kuljettajaa epäiltiin murhasta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Törmäyksessä surmansa saanut vanhempi konstaapeli työskenteli Kokkolan poliisilaitoksen järjestysosastolla. Hän oli syntynyt vuonna 1970, ja hänellä oli kaksi alaikäistä lasta.

Vaasan hovioikeus tuomitsi kuljettajan aikanaan viiden vuoden vankeusrangaistukseen ja mies määrättiin heti vangittavaksi. Hovioikeus katsoi, että nuorukaisen aiheuttama poliisin kuolema ja törkeä liikenteen vaarantaminen olivat poikkeuksellisen vakavia. Kuljettaja oli tekohetkellä 20-vuotias.

Valtionsyyttäjä oli vaatinut, että kuljettaja tuomittaisiin kuolemantuottamuksen sijasta murhasta tai taposta, tai että rangaistusta

”BMW AJOI NOIN 190 KILOMETRIN TUNTINOPEUDELLA.”

Kuva Humalaisen kuljettajan BMW, jonka yliajamaksi pysäytyssulkua valmistelemassa ollut poliisi joutui, poliisin varikolla Kokkolassa 1. heinäkuuta 2007. Virantoimituksessa ollut poliisimies kuoli lauantai-iltana Kälviällä Keski-Pohjanmaalla yrittäessään pysäyttää humalaisen ajamaa autoa. Pysäytettävä auto ajoi päin poliisimiestä, kun hän oli tiesululla asentamassa piikkimattoa. Kuva: Outi Pyhäranta / Lehtikuva.

tieltä suistuneen poliisiauton raivaustöitä Kehä III:llä Espoossa myöhään illalla 5. syyskuuta 2020. Kaksi poliisia loukkaantui. Takaa-ajettu ihminen oli etsintäkuulutettu ja hän pakeni poliiseja parhaimmillaan 230 km/h, ennen kuin ajoi piikkimattoon. Henkilö saatiin myöhemmin kiinni Vantaan Korsosta koirapartion avulla. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva.

joka tapauksessa korotettaisiin. Hovioikeus joutui äänestämään tuomiosta.

Kuljettaja tunnusti katuvansa tapahtunutta.

– Olen yhä hyvin pahoillani. Kaduttaa todella paljon, 21-vuotias ilmoitti.

– Kuolemaan johtanut yliajo ei ollut varmasti mitenkään tahallinen, mutta olen tietenkin vastuussa siitä, että ihminen on kuollut kuljettamani auton törmäyksessä, hän kertoi kuulusteluissa.

Oma kokemukseni

ävettää kirjoittaa tätä kertomusta, mutta jospa tästä 80-luvun puolenvälin jälkeen tapahtuneesta onnettomasta tapahtumasta on sen verran aikaa, että voin kertoa opetus mielessä miten väärällä asenteella ja kavereiden yllytyksellä nuori voi tehdä niin typeriä päätöksiä ajattelematta tulevia seurauksia sen kummemmin, tämähän tuttua tarinaa poliisille.

Olen seitsemänkymmentä luvun alkupuolella syntynyt ja olin tapahtuma aikana noin 15-vuotias. Muutimme perheemme kanssa Kauniaisiin melkein heti syntymäni jälkeen ja asuin siellä koko nuoruuteni ajan.

”ERÄÄSSÄ RISTEYKSESSÄ VASTAAMME AJOI POLIISIAUTO, JOKA KYTKI HÄLYTYSVILKUT PÄÄLLE JA KÄÄNTYI PERÄÄMME”

Mummoni asui myös Kauniaisissa aivan meidän kotimme lähellä. Viihdyin mummon kanssa todella paljon ja hän oli minulle tärkeä. Valitettavasti mummoni menehtyi syöpään vuonna 1983.

Tämän jälkeen minulla alkoi se tavallinen tarina, siis vaikea murrosikä. Aloin kapinoimaan ja etenkin vanhempiani kohtaan. Pikkuhiljaa minusta alkoi kasvamaan jonkinlainen kriminaali ja hakeuduin usein vääriin piireihin tai jos sanotaan ”jengeihin” niin kuin siihen aikaan oli tapana sanoa. Teimme kaikkea typerää maan ja taivaan välillä. Tässä tarina tapuksesta, jonka jälkeen ryhdistäydyin ja vaihdoin kaveripiiriä.

Tapahtuman alku

Eräänä perjantaina Kauniaisten keskustassa hengailimme parin kaverini kanssa ja ihmettelimme kovasti keskustan hiljaisuutta ja missä muut kaikki ystävämme ovat. Tavallisesti keskustassa oli perjantai illalla paljon porukkaa. Hetken ihmettelyn jälkeen eräs tuttumme kaartoi viereemme autolla ja hän pyysi hyppäämään kyytiin.

Tuttumme kertoi, että Espoossa on kotibileet, jossa on paljon porukkaa. Päätimme suunnata sinne. Tuttu ajoi ja me istuimme kyydissä. Pari asiaa meni jo siinä kohtaa pieleen. Kuljettajan ikä oli 16-vuotta ja auto varastettu muutamaa päivää aikaisemmin, mutta se ei meitä sen kummemmin haitannut. Pääsimme bileisiin ja hauskaa oli.

Poliisia karkuun päättömästi Myöhään illalla päätimme lähteä bileistä takaisin Kauniaisiin. Kuljettajamme oli kuitenkin niin humalassa, että hänestä ei ollut enää ajamaan autoa. Tosin hän itse oli toista mieltä. Olin meistä ainoa, joka osasi jollain tavalla ajaa autoa, tosin itsekin päihtynyt ja minullahan ei ollut myöskään ajokorttia.

Kaverit painostivat ja suostuttelivat, että eihän se matka pitkä ole ja ei siitä kiinni jää. Lähdimme siis suuntaamaan kohti Kauniaista.

Eräässä risteyksessä vastaamme ajoi poliisiauto, joka kytki hälytysvilkut päälle ja kääntyi peräämme. Takapenkillä olleet kaverit van-

Kuva Kuvituskuva. Takaa-ajon yhteydessä

”KAASUTIN POLIISIAUTOJA KOHTI NIIN, ETTÄ RYSÄHDIMME TOISEN AUTON NOKKAAN, SIIHEN PAKOMATKAMME SITTEN LOPULTA PÄÄTTYI”

nottivat, että nyt ei pysähdytä vaan ajetaan karkuun, karistetaan poliisit kannoiltamme ja siitä alkoi noin 20 kilometrin kamala pakomatkamme, joka nostattaa vieläkin tunteita ja oli se suurin virhe mitä on elämän varrella tullut tehtyä.

Pakomatkamme aikana rikoin liikennesääntöjä törkeästi. Ajoimme esimerkiksi väärää kaistaa, punaisia päin ja 60km rajoituksella vauhtimme oli pahimmillaan 150km/h.

Saavuimme Kauniaisiin ja perässämme oli tässä vaiheessa jo useampi poliisiauto. Emme missään vaiheessa saaneet karistettua heitä ja jälkikäteen ajateltuna en uskoisi, että olisimme siihen mitenkään ikinä pystyneet. Pakomatka oli tuhoon tuomittu jo alun alkaen.

Pakomatka päättyi päin poliisiautoa

Kauniaisissa sitten eräällä hiekkatiellä ajoimme ulos päin kuusiaitaa. Automme kierähti perä menosuuntaan päin ja pysähdyimme. Takapenkin kaverit alkoivat puhumaan, että jatketaan karkumatkaa.

Kaksi poliisiautoa oli meitä vastapäätä vierekkäin. Takapenkkiläiset olivat sitä mieltä, että ajamme heidän vierestään karkuun niin, että he eivät ehdi kääntymään ympäri.

Yllytys onnistui taas ja kaasutin poliisiautoja kohti niin, että rysähdimme toisen auton nokkaan, siihen pakomatkamme sitten lopulta päättyi. Tästä seurasi muutaman päivän ajatuksien vaihto poliisiasemalla ja tulevaisuuteen oikeudenkäynti.

Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynti alkoi noin puolenvuoden päästä Espoon käräjäoikeudessa. Ajan kuluessa on päässyt unohtumaan mitä tarkasti syytteissä oli, mutta ainakin kortitta-ajo, rattijuopumus, törkeä liikenteen vaarantaminen, vahingon aiheuttaminen ja varastetusta autosta oli myös jokin syyte.

Osoitin oikeudessa katuvani tekoa ja sain lopulta kovien korvausvaatimuksien lisäksi ehdonalaisen tuomion. Siitä seurasi merkintä rikosrekisteriin, tosin merkintä on jo aikapäiviä sitten poistettu.

Kun astuin työelämään maksoin korvauksia monia vuosia. Tuomiolla oli myös vaikutusta minun ammatin valintaan.

Seuraukset olivat siis todella tuntuvat ja voin sanoa, että tyhmän teon takia jouduin kärsimään pitkään omaa hölmöyttäni.

Lopuksi

Ainoa hyvä asia tässä tapauksessa oli se, että tällä kertaa kenellekkään ei tullut henkilövahinkoja. Mahdollisuudet olisivat olleet vaikka kuinka suureen vahinkoon ja niitä on nähty monia tapauksia vuosien saatossa.

Vaaransin monen ihmisen hengen ja olen siitä tänä päivänäkin hyvin pahoillani. Kuitenkin olen onnellinen siitä, että en aiheuttanut mitään henkilövahinkoja. Tuuri oli puolellani tällä kertaa siinä mielessä.

Tässäkin tapauksessa oli ainekset poliisimiehen vahingoittumiseen tai jopa kuolemaan.

”Paras ammatti”

Kakkosluokkalaisen kirjoitus ko.aiheesta

Kun kasvan isoksi haluan tulla poliisiksi, koska se on hauska homma ja helppo. Siitä syystä poliiseja on nykyisin niin paljon.

Poliisien ei tarvitse käydä paljon kouluja. Heidän on opittava tuntemaan numerot, jotta osaisivat lukea auton mittareita. Heidän täytyy osata laskea, että osaavat kirjoittaa sakkoja, joista saavat rahaa.

Poliisien täytyy olla myös rohkeita, koska jos auto tai tutka menevät rikki, heidän täytyy pysyä rauhallisina, jotta tietäisivät mitä tehdä.

Poliiseilla täytyy olla myös hyvät silmät, että he näkisivät pimeässä. Heillä pitää olla myös hyvä kuulo, että he kuulevat rosvojen äänet. He eivät saa pelätä pimeää ja kummituksia, vaikka niitä on ulkona paljon enemmän kuin sisällä.

Hyvä puoli poliisina on se, että he tienaavat paljon enemmän rahaa kuin he ehtivät kuluttaa. Se johtuu siitä, että useimmat ihmiset pitävät poliisin työtä erittäin vaarallisena. Vain poliisit tietävät kuinka helppoa se on.

Huono puoli poliisina olemisessa on se, että kaikki tytöt tykkäävät niistä ja haluavat mennä naimisiin poliisien kanssa.

Toivottavasti minä en tule kovin viisaaksi, jos tulen, niin minusta ei voisi tulla poliisia ja sitten minun pitäisi mennä töihin."

Kriittiset tilanteet poliisissa

HYTTINEN | YLITARKASTAJA POLIISIN TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ

Poliisityö voi altistaa uhka- ja väkivaltatilanteisiin sekä vaatimuksiltaan erittäin kuormittaviin tilanteisiin, joista taas voi seurata traumatisoitumista. Tiedämme ettei vaarallisia puolia voida kokonaan poistaa, joten tulee erityisesti kiinnittää huomiota kriittisistä tilanteista selviämiseen ja työyhteisön tukeen. Työyhteisössä kuka tahansa voi joutua kohtaamaan ja käsittelemään kriittisen tilanteen seurauksia. Koko henkilöstön valmentaminen kohtaamaan kriittisiä tilanteita on tärkeä keino ehkäistä tilanteen kuormittavia vaikutuksia. Kriittisten tilanteiden jälkitoimet ovat työturvallisuuslain mukainen henkisen työsuojelun keino edistää koko henkilöstön hyvinvointia työyhteisöissä ja vastuu siitä kuuluu työnantajalle.

Defusingilla tarkoitetaan kokemuksellista purkukeskustelua. Kriittisen tilanteen jälkeen työpaikalla käyty kokemuksellinen purkukeskustelu on luonteeltaan psyykkistä ensiapua, ja siitä käytetään alan kirjallisuudessa nimitystä defusing. Meillä tutumpaa on puhua purkukeskusteluista. Vaikka poliisiorganisaatiossa on työyhteisön kesken tapana keskustella erilaisista työtehtävistä heti niiden jälkeen, esim. kahvipöydissä ja vapaa-ajan tilanteissa myöhemmin, se ei yleensä riitä, vaan joskus tarvitaan ohjatumpaa purkukeskustelua.

Poliisin kokemuksellinen purkukeskustelu perustuu vertaistukeen. Kokemuksellisen purkukeskustelun ohjaajat ovat poliisihallinnon henkilöstöön kuuluvia koulutettuja ohjaajia. Poliisin yksiköissä tulee järjestää koulutetun purkukeskustelun ohjaajan avulla

- MITÄ TARKOITTAA TUKIMUOTOINA DEFUSING, DEBRIEFING TAI POSTTRAUMATYÖPAJA

välitön tilanteen kokemuksellinen purkukeskustelu ennen tilanteeseen osallistuneiden työvuoron päättymistä. Purkukeskustelun ohjaaja ei kuitenkaan saa itse olla osallisena kriittisessä tilanteessa. Ensimmäisen vaiheen purkukeskustelu on yleensä ryhmäkeskustelu, mutta se voi olla tarvittaessa myös pari- tai yksilökeskustelu. Tarkoituksena on tarjota mukana olleille mahdollisuus purkaa tilanteen aiheuttamia mielikuvia, kokemuksia ja tunteita. Tavoitteena on ensinnäkin lieventää traumaperäisiä oireita ja reaktioita, mutta tarkoituksena on myös kokemuksen normalisointi; on normaalia

olla järkyttynyt tapahtuneesta. Kun ihmiset havaitsevat, että heidän kokemuksensa ovat olleet samankaltaisia, he ovat valmiimpia auttamaan toisiaan. Purkukeskusteluiden aikana on hyvä kartoittaa myös mahdollisen debriefingin tarve.

Debriefing on menetelmä, jossa ammattilaisen johdolla puretaan hiljattain tapahtunut äkillinen trauma tai kriisi. Debriefing menetelmän pohjalta syntyi myöhemmin myös aiemmin kuvattu sokkivaiheen defusing-menetelmä. Purkukeskustelua käytetään sokkivaiheessa ensimmäisen vuorokauden sisällä

EINI

Kuva Kuvituskuva. www.shutterstock.com

”KRIITTISTEN TILANTEIDEN JÄLKIHOITO ON TÄRKEÄ OSA TYÖHYVINVOINTIA”

tarjoavat asiantuntevaa tukea yllättäviin tilanteisiin, lääkärien tuki voi olla tarpeen terveydellisissä oireissa ja lakiasioiden asiantuntijat voivat lisätä ymmärrystä omista etuuksista. Tilanteesta saattaa seurata myös tutkintatoimien käynnistyminen ja lainopillinen apu on usein tarpeen. Kriittisessä tilanteessa ollut ei välttämättä ymmärrä tai halua hakea apua, tai olettaa ettei siihen ole tarvetta.

Kriittisten tilanteiden jälkihoito on tärkeä osa työhyvinvointia, ja viime vuosien aikana poliisin jälkihoitomenetelmät ovatkin kehittyneet paljon. Erilaisiin jälki-puintitilaisuuksiin osallistuneet arvostavat heille järjestettyä psykologista apua.

Voidaan myös osoittaa, että kriittisen tilanteen jälkeen on äärimmäisen tärkeää järjestää tapahtumaan liittyvä jälkipuinti. Jälkitoimien järjestäminen on aina esimiehen tehtävä, sillä se kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen. Esimiehen on otettava huomioon myös kaikki eri henkilöstöryhmät toimenpiteitä toteutettaessa, sillä työntekijän terveys voi vaarantua työtehtävissä ja hänen toipumisensa kannalta on tärkeää se, miten työnantaja tällaisessa tilanteessa hoitaa oman vastuunsa. Työntekijän kokemus siitä, että työnantaja haluaa varmistaa hänen hyvinvointinsa, edistää myös palautumista kriittisestä tilanteesta. Tarvittavien jälkitoimien järjestäminen on myös ennen kaikkea osoitus hyvästä johtamisesta.

Lisätietoa: POL-2019-14546 Kriittisten tilanteiden jälkitoimet poliisihallinnossa

Kuva Kuvituskuva. www.shutterstock.com

Operaatio maihinnousu ja tulitukea poliisin tuki ry:ltä

Tyyntä myrskyn edellä sanotaan. Meri Helsingin edustalla ei ollut aivan peilityyni 20.10.2020, mutta tästä huolimatta edellä mainittu päivämäärä tarkoitti Tapion (nimi muutettu) elämässä eräänlaisen myrskyn alkua.

Tuolloin Santahaminan sotilassaarelle suoritettiin maihinnousu, jonka vaikutukset yhden konstaapelin ja hänen perheensä elämään olivat dramaattiset. Kyseisen päivän alkuillasta Helsingin poliisilaitos yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa harjoitteli merellistä viranomaisyhteistyötä Santahaminan saaren edustalla. Tarkoituksena oli harjoitella rantautumista Rajavartiolaitoksen veneestä kuivalle maalle. Kaikki sujuikin alkuun mallikkaasti, kunnes tapahtumat saivat ennalta-arvaamattoman käänteen.

Tarina saa alkunsa

Rajavartiolaitoksen partiovene oli tyynehkössä poukamassa etenemässä kohti rantaa ja Tapio oli ottanut omat tähystysasemansa partioveneen keulassa sijainneesta luukusta. Pahaa aavistamatta luukun 40 kilogrammaa painava kansi oli pumppujousen varassa yläasennossa Tapion yläpuolella. Rajavartiolaitoksen veneen edellä ajoi poliisivene. Rajavartiolaitoksen veneen ajaessa poliisiveneen aiheuttamaan peräaaltoon kannen luukkua yläasennossa pitänyt pumppujousi petti ja luukku osui Tapion päähän.

”TAPION SEURAAVAT MUISTIKUVAT OVAT RAJAVARTIOLAITOKSEN PARTIOVENEEN RUUMAN POHJALTA”

Tapion seuraavat muistikuvat ovat Rajavartiolaitoksen partioveneen ruuman pohjalta. Itse osumaa tai sitä edeltäneitä tapahtumia Tapio ei kykene muistamaan ja osa kertomuksista perustuukin muiden paikalla olleiden kertomuksiin. Tajuttomuuden kestoa ei kukaan pysty varmistamaan, mutta luukun kannen pudotessa Tapion päähän putosi hän myös itse luukun yläpäästä tikkailta ruuman pohjalle. Luukun kannen aiheuttaman iskun ja tajunnan menetyksestä johtuvan putoamisen seurauksena Tapio vahingoitti oikeaa kylkeään, olkapäätään, niskaa sekä korvaansa.

Tapion palatessa tajuihinsa sai hän kutsuttua virkaveljiään apuun ja luonnollisesti harjoitus keskeytettiin tosielämän ensiaputilanteen ollessa käsillä. Paikan päällä annetun ensiavun lisäksi suhteellisen nopeasti rantaan saatiin myös ambulanssi, joka kuljetti Tapion Malmin sairaalan ensiapupäivystykseen. Päivystyksessä Tapion päässä ollut haava tikattiin, todettiin aivotärähdys sekä kirjattiin hänen ”muistavan kaiken”. Todellisuudessa Tapio ei muista juuri mitään koko tapahtumasta tai sairaalareissusta.

Seuraavat päivät paljastivat Tapion oireiden vakavuuden. Päivät kuluivat lähinnä oksentaessa, näön heitellessä sekä tasapainon hakiessa asemiaan. Tapio hakeutuikin uudestaan päivystykseen, jossa hänellä todettiin neurologisia oireita mm. katseen tarkennuksessa ja samalla diagnoosi päivitettiin lieväksi aivovammaksi. Tapion olo kuitenkin jatkoi huononemistaan ja oloa pyrittiin parantamaan sekä syitä selvittämään jatkuvilla hoitokäynneillä neurologin luona. Häiriöt tasapainossa sekä katseessa johtivat siihen, että kaikki mitä me ihmiset normaalisti miellämme rentouttavana (kuten lukeminen, elokuvan katsominen tai liikkuminen) saivat Tapion voimaan pahoin neurologisten häiriöiden johdosta. Rentoutumisen tai onnettomuudesta palautumisen ollessa käytännössä mahdotonta oli käynnissä vielä jatkuva paperisota Valtiokonttorin kanssa.

Töihin paluu

Tapiolla todettiin myöhemmin näköä ohjaavan hermostollisen järjestelmän vaurioituminen, mutta tätä ennen Tapio pääsi kuitenkin palaamaan konttoritöihin 1.9.2021 helpotetulla toimenkuvalla sekä 50 % työajalla. Töihin paluu helpotti Tapion arkea. Ennen sitä ja osittain myös töihin paluun jälkeen, oli edelleen epäselvää kykeneekö Tapio enää koskaan palaamaan onnettomuutta edeltäneeseen toimenkuvaansa. Luonnollisesti epävarmuus tulevaisuudesta kalvoi myös Tapion mielialaa sekä taloudellisen että terveydellisen tulevaisuuden ollessa avoinna.

Tapion mielialaa ei myöskään suoranaisesti kohottanut taistelu Valtionkonttorin kanssa, joka totesi Tapion oireiden johtuvan ainoastaan ensimmäisen kuukauden ajan onnettomuudesta. Tämän jälkeen oireiden syy olisi kuitenkin jokin muu, jota ei suoraan kerrottu tai se vaihteli lausunnosta toiseen. Viimeisimpänä kuitenkin syyksi muuttui Valtiokonttorin mukaan Tapiolla entuudestaan ollut aivovamma. Tällaista ei ole kuitenkaan koskaan diagnosoitu eikä mitään oireita ole ollut ennen tapaturmaa. Tapion jatkuviksi oireiksi luettiin ainakin ongelmat näön tarkentumisessa sekä oikean sisäkorvan vamma, josta johtuen niinkin arkinen asia

kuin liikkeen seuraaminen silmillä aiheutti pahoinvointireaktion sekä voimakasta väsymystä että päänsärkyä. Kyseessä ei siis ollut Valtiokonttorin mukaan työtapaturmasta aiheutuvat oireet, vaan aiemmista vammoista aiheutuva sairausloma. Tämä aiheutti luonnollisesti myös Tapion sairausloman ajan palkan tippumisen aikaisemmin kuin työtapaturmassa ja samalla huolen Tapion perheen taloudellisesta selviytymisestä.

Tukea haetaan

Tässä vaiheessa Tapion työkavereille tuli mieleen kysyä Poliisin tuki ry:n edustajalta mahdollisuuksia anoa Tapiolle taloudellista tukea. Kontakti entuudestaan tunnettuun Poliisin tuki ry:n edustajaan tuotti jopa poliisin ymmärrettävissä olevat ohjeet siitä, kuinka tulisi toimia. Ohjeita noudatettuamme Poliisin tuki ry toimi nopeasti ja 13.6.2021 Tapiolle myönnettiin taloudellinen tuki. Tapion kertoman mukaan apu oli taloudellisesti merkittävä, mutta suurempi apu oli silti henkisesti. Kaikista vastoinkäymisistä ja byrokratian kanssa tappelemisesta huolimatta hänellä oli kuitenkin edelleen taustalla henkilöitä ja tahoja, jotka olivat hänen tukenaan ja apunaan. Korostettakoon vielä, että tuen maksun aikoihin Tapion sairausloma oli venynyt niin pitkälle, että myös KELA:n myöntämät sairauspäivärahat uhkasivat loppua. Poliisin tuki ry:n myöntämä taloudellinen tuki tuli siis enemmän kuin tarpeeseen.

Kokonaisuudessaan taloudellisen tuen anominen Poliisin tuki ry:ltä sujui nopeasti ja kivuttomasti. Erityisesti tuen hakemista helpotti mahdollisuus hakea tukea työkaverin puolesta. Noihin aikoihin Tapion vointi oli hyvin vaihtelevaa ja pahimmillaan tilanne oli niin huono, että hiemankin pidempään

kestänyt tietokoneella istuminen johti olon heikkenemiseen. Olon heikkeneminen saattoi ilmetä jopa useita vuorokausia päänsärkynä sekä voimakkaana pahoinvointina. Tässä yhteydessä lieneekin siis aiheellista osoittaa vilpitön julkinen kiitos Poliisin tuki ry:lle Tapion ja hänen perheensä taloudellisesta auttamisesta, mutta etenkin henkisenä tukena seisomisesta.

Lopuksi!

Työtehtävissä loukkaantunut poliisi on helposti ainoastaan Valtiokonttorin varassa ja usein saammekin lukea työtehtävissä loukkaantuneille poliiseille tai jopa menehtyneiden poliisien omaisille järjestettävistä pienkeräyksistä. Vastoinkäymisten hetkellä pienikin apu voi olla se ratkaiseva tekijä, jonka avulla työtoveri tai hänen perheensä jaksavat eteenpäin epätietoisuuden keskellä.

Olkoon se sitten työkaverille sairaslomalla kotiin tuodut tuoreet pullat tai sitten hänen puolestaan täytetty hakemus Poliisin tuki ry:lle. Tätä kirjoitettaessa Tapio on palannut täydelle työajalle onnettomuutta edeltäneeseen toimenkuvaansa. Ongelmia on kuitenkin edelleen hermoston toiminnassa, joka näkyy erityisesti ajoittain voimakkaana väsymyksenä, pahoinvointina sekä palautumisen hidastumisena. Tapaturmasta on nyt kulunut yli kaksi vuotta, mutta asia odottaa vielä lopullista käsittelyään vakuutusoikeudessa. Sitkeällä asenteellaan sekä luojan suomalla jääräpäisyydellään Tapio on kuitenkin mennyt eteenpäin kuin mummo potkukelkallaan lumihangessa. Onneksi tämä mummo ei kuitenkaan potki kelkkaansa lumihangessa yksin, vaan hänellä on tukenaan työkaverit sekä Poliisin tuki ry!

Pitäkää toisistanne huolta!!

Kuva Sami Hätönen

Valokuvauskilpailu

Poliisin Tuki järjesti kesällä 2022 valokuvauskilpailun. Ohessa kilpailun satoa.

Tommi Nevalaisen / IUPL ottama kuva valittiin voittajaksi ja kuvaa käytetään mm yhdistyksen www.poliisintuki. fi sivuston taustakuvana. Kuvia on myös nähtävissä yhdistyksen vuoden 2023 kalenterissa.

Kuva Voittajakuva. Tommi Nevalainen