Aputassu -lehti 2.2023 Printmix Oy

JULKAI YS

2 SU

SY

AVUSTAJAKOIRA - ASSISTENTHUND RY • ISSN 1456-3584 • 2.2023

023

Avustajakoiratoiminnan tulevaisuus, s. 14 Osaamisarvio mittaa yhteistyön sujuvuutta ja turvallista liikkumista, s. 24 Annathan avustajakoiralle työrauhan, s.12

www.avustajakoira.fi

Tuntuvat alet koiranruoista ja tarvikkeista Peten myymälöistä Peten Koiratarvikkeen yli 10 000 tuotteen valikoimasta löydät kaikkea koirallesi! Asiantunteva henkilökunta on apunasi. Hyödynnä etu Peten myymälöissä näyttämällä opas- ja avustajakoirakorttia, tervetuloa!

Tervetuloa suurmyymälöihimme!

Asiakaspalvelu puh. 0800 418 410 ma–pe 10–17 info@petenkoiratarvike.com

2

APUTASSU 2.2023

Vantaa: Sähkötie 2–6, Tammisto, puh. 040 482 8018

Lahti: Myyntimiehenkatu 2, Renkomäki, puh. 050 524 9412

Raisio: Itäniityntie 14,

Espoo: Turveradantie 11, Bredis Laajalahti, puh. 050 406 1409

Pirkkala: Saapastie 2, kauppakeskus

Oulu: Kaakkurinkulma 4, Kaakkuri, puh. 050 388 2912

Veska, puh. 050 502 3806

Kuninkoja, puh. 050 477 3086

maistuvampi arki koiralle

Mustista ja Mirristä ruoista avustaja- ja opaskoirakortillA

-20%

SMAAK-ruoista saat alennetusta hinnasta LISÄALEN

-25%

SMAAK on Suomessa kehitetty ja valmistettu konstailematon kotoisa ruoka, jonka korkea tuorelihapitoisuus ja ensiluokkaiset raaka-aineet varmistavat koirallesi maittavan aterian viikon jokaisena päivänä. Maistuvat SMAAKit löydät Mustista ja Mirristä.

Lue lisää: mustijamirri.fi/smaak

APUTASSU 2.2023

3

Syysjulkaisu 2023 ISSN 1456-3584 Julkaisija Avustajakoira – Assistenthund ry

28

Päätoimittaja Päivi Saarilahti Säkylä aputassulehti@avustajakoira.fi Kansikuva Satu Nyström Sivunvalmistus, painatus ja laskutus Printmix puh. 010 319 6380 https://www.printmix.fi Ilmoitusmyynti Suomen Myyntimediat www.suomenmyyntimediat.fi Taitto Mika-Matti Trogen mika.trogen@metsek.fi Puheenjohtaja Gabriel Waller p. 050 363 7379 puheenjohtaja@avustajakoira.fi Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jan Hänninen p. 040 0710 516 Hallitus Jan Hänninen vpj.

Helena Hanni siht.

Terhi Jyräs Mari Koivisto Pekka Pesonen Suvi Meriläinen Olli Salpakoski Sähköposti: etunimi.sukunimi@avustajakoira.fi Laskutus ja kirjanpito Virva Salonen etunimi.sukunimi@avustajakoira.fi

© Killingin päiväkoti

Vallu esittäytyi lapsille

Päiväkodissa vieraileva valmis avustajakoira on iso ihmetyksen ja ihailun aihe lapsille. Kysymyksiä satelee ja tapauksesta puhutaan pitkän aikaa jälkeenpäin. Lapset oppivat, että avustajakoiraa saa lähestyä vasta sen jälkeen, kun liivit on otettu pois.

18

Invalidiliiton avustajakoiratoiminta Keskus 09 613191 Paula Müller paula.muller@invalidiliitto.fi p. 044 7651 359 Ulla Leivo-Lahti ulla.leivo-lahti@invalidiliitto.fi p. 044 7650 678 Avustajakoirien koulutus Avustajakoirakoulu Brusabyntie 2 25700 Kemiö 044 7397 117 etunimi.sukunimi@axxell.fi Opaskoirakoulu Siltaniitynkuja 1 01260 Vantaa p. 010 3955 900 Kpedu Avustajakoirakoulu Ollikkalankatu 3 69100 Kannus p. 044 725 0645

4

APUTASSU 2.2023

© Gabriel Waller

Melkoinen kuhina käy aulassa...

Miltä Avustajakoirayhdistyksen järjestämät kesäpäivät näyttävät osallistujan silmin koettuna? Lue Jenny Jewanderin ja Jätkän raportti Kankaanpäästä. Valmiiden avustajakoirien lisäksi kesäpäivillä nähdään koulutuksessa olevia koiria sekä osallistujien muita koiria.

Sisältö AVUSTAJAKOIRA– ASSISTENTHUND RY 6

Päätoimittajan palsta

7

Puheenjohtajan terveiset

8

Projektin kuulumiset

10

Apuvälinealan valtakunnalliset neuvottelupäivät

12

Annathan avustajakoiralle työrauhan

13

Invalidiliiton avustajakoiratoiminta

14

Avustajakoiraosaamisen säilyttäminen Suomessa

16

Kipukoiran koulutusprosessi

18

Kesäpäivät

20

Tunteilla on väliä

24

Osaamisarvio mittaa koirakon yhteistyötä

26

Axxellin kuulumiset

27

Opaskoirakoulun kuulumiset

28

Avustajakoiran ja käyttäjän päiväkotivierailu

30

Invalidiliitolla avustajakoirien puuhakirja

31

Aktivointilelut testissä

32

Aputassuoppilas Oodi

34

Lukijoiden talvikuvat (6 kuvaa)

35

Jouluksi lahjakortti verkkokauppaan

36

Ristikko ja krypto

38

Avustajakoiratoimintaa tukeneet

40

Bordercollie Bra opiskelee hypokoiraksi

41

Goxy opetti, miten kannattaa tehdä

Tue yhdistyksen toimintaa ja tiedotusta.

Jäsen- ja kannatusjäsenmaksut sekä lahjoitukset.

FI38 5358 0620 3614 09 Lahjoitukset avustajakoirien koulutukseen, vertaistukeen ja peesaritoimintaan.

FI93 5358 0661 9482 96 Viitenumero 52320. Lisää maksuihin ja lahjoituksiin aina saamasi viitenumero tai jokin kohdistustieto. Ilmoita yhteystietosi ja lahjoitus; sihteeri@avustajakoira.fi, niin saat uusimman Aputassu -lehden. rahankeräyslupa Avustajakoira-Assistenthund ry, Helsinki (1714409-4) Lupa: RA/2023/1032 Myönnetty aloituspäivä: 11.9.2023 Myöntäjä: Poliisihallitus Varojen käyttötarkoitus: Kerätyt varat käytetään - avustajakoirien hankintaan, koulutukseen ja koirien toiminnan ylläpitokustannuksiin sekä avustajakoirien käyttäjien, kouluttajien, peesareiden ja tuomareiden vuosittaisten tapaamisten ja koulutusten kustannuksiin.

(Varoilla katetaan kouluttajien kulukorvauksia, koirien eläinlääkärikuluja, koirien vakuutuksia, luonnetestien ja käyttöönottotestien kuluja ja vuosittaisten koirien taidontarkastuksen kustannuksia valmiiden avustajakoirien osalta. Luvan saajan vastuulla on kaikkien itse itsellensä kouluttavien ja yhdistyksen omistamien alkukoulutettujen koirien koulutus ja ylläpitokorvauksista vastaaminen.)

- avustajakoiratoiminnan tunnettavuuden lisäämiseen (esimerkiksi avustajakoiran toiminnan esitteleminen mm. apuvälinemessuilla, oppilaitoksissa, julkisen liikenteen toimijoille) - toiminnan kehittämiseen (vertaistukitoiminnan ja -tapahtumien järjestämiseen avustajakoiraa käyttäville sekä neuvonnan, avun ja tuen antamiseen avustajakoiraa hakeville) - verkostoitumiseen muiden hyötykoiratahojen ja sidosryhmien kanssa (tiedon hankkiminen ja jakaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen, oikeuksien turvaaminen tunnettavuuden lisääminen ja täten syrjinnän ehkäiseminen).

Pankkiyhteys: FI93 5358 0661 9482 96, OKOYFIHH Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko Suomi.

AVUSTAJAKOIRA RY:N AVUSTAJAKOIRIEN ITSE- JA ALKUKOULUTUS Mari Koivisto projektityöntekijä mari.koivisto@avustajakoira.fi Gabriel Waller puheenjohtaja@avustajakoira.fi Helena Hanni hanketyöntekijä helena.hanni@avustajakoira.fi 0400 453 920

YHDISTYKSEMME JÄSEN Muistathan päivittää yhteystietosi helena.hanni@avustajakoira.fi www.avustajakoira.fi

APUTASSU 2.2023

5

Päätoimittajan palsta

Kun unelmat täyttyvät Teksti: Päivi Saarilahti Kuva: Inka Liimatainen vustajakoiran tulo käyttäjälle on suuri päivä. Olipa kyse itsekoulutusprojektiin tulevasta pennusta, alkukoulutetun koiran siirtymisestä käyttäjälle tai valmiin avustajakoiran työn aloituksesta, päivään liittyy paljon odotuksia ja toiveita.

A

Jokainen valmiin avustajakoiran kanssa elänyt tai sellaisen työssään nähnyt tietää, miten moneen asiaan koira positiivisesti vaikuttaa. Koira antaa koko elämälle myönteisen sysäyksen, paljon suuremman kuin avattu ovi tai puettu sukka.

Tulopäivänä käyttäjä alkaa elää näitä unelmia todeksi.

Jos odottavan aika muutenkin on pitkä, avustajakoirien tapauksessa puhutaan vuosista. Ennen siirtymistä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi odotusaika oli varovasti arvioiden 2–5 vuotta. Jonkun toive saattoi täyttyä nopeammin. Toisella odotus jatkui sitäkin kauemmin.

Sinä aikana ehtii kypsyä paljon mielikuvia siitä, mitä koiran kanssa voi tehdä. Miten yhdessä vietetään aikaa, mikä kaikki muuttuu mahdolliseksi. Mitä olisi hauska kokeilla ja millaisia asioita voi tehdä ja oppia.

Odotuksilla on arkea siivittävä, voimaa antava vaikutus. Omien toiveiden keskellä voi kuitenkin jäädä huomaamatta, mitä muuta koiran tuloon liittyy.

Miten koira tuo arkeen omat ominaisuutensa. Omat vahvuutensa ja asiat, jotka kyseiselle yksilölle ovat haastavia. Sitäkään ei välttämättä tule haaveiden keskellä miettineeksi, minkä verran harjoittelua tarvitaan, ennen kuin kouluttajan ohjauksesta käyttäjän arkeen siirtyminen on koiralle selkeää.

Entä jos koira tarvitsee paljon tukea, ennen kuin voi toteuttaa tärkeää tehtäväänsä siinä rinnalla? Miten silloin toimitaan?

Sekin saattaa vasta arjen edetessä aueta, millaisia koiran viestejä on itse viisasta oppia lukemaan, jotta aputassu voi hyvin ja osaaminen pysyy yllä.

6

APUTASSU 2.2023

Tavallaan kyse on siis unelmien täyttymyksestä. Parhaasta mahdollisesta apuvälineestä, joka nostaa elämänlaatua, lisää sosiaalisia kontakteja, tuo turvaa ja vie paikkoihin, joihin ei aiemmin päässyt.

Joka joskus ihan kirjaimellisestikin nostaa ihmisen jaloilleen. (Lue Oppilas Oodin kuulumiset, sivu 32.)

Samalla työ vasta alkaa.

Mitä enemmän koira-arki poikkeaa omista odotuksista, sitä tärkeämpää on siirtyä unelmien tasolta arjen tasolle.

Unohtaa se, millaiseksi arjen ajatteli ja alkaa laittaa käytännön asioita kuntoon.

Silloin koiran antama tuki, hyöty ja syvä ystävyys rakentuvat kestävälle pohjalle.

Samaa isommassa mittakaavassa käy parhaillaan läpi koko avustajakoiratoiminnan kenttä. Siirtyminen opaskoirien tapaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi on unelma, jonka eteen monet ovat ponnistelleet vuosikausia.

© Inka Liimatainen

Kukaan ei voinut ennalta tietää, että vaihdos osuu samaan hetkeen kuin yksi julkisten terveyspalvelujen historian suurimmista muutoksista, uusien hyvinvointialueiden perustaminen. Katriina Tiira tuo avustajakoiratoiminnan tulevaisuutta käsittelevässä jutussa (sivu 14) hyvin ilmi huolen, jota tilanne herättää.

Ja samalla tämä on kohta, jossa jokainen avustajakoirien arvon ymmärtävä voi tehdä työtä asian eteen. Merkitys ei välttämättä kirkastu hyvinvointialueiden päättäjille itsestään. Viestin on kuljettava kentältä kokoushuoneisiin.

Erityisesti kuuluviin on saatava koiran käyttäjien ääni. Kukaan ei voi paremmin

kertoa, miten laajasti avustajakoira ihmisensä elämänlaatua parantaa. Jopa silloin, kun yhteisessä arjessa on vielä keskeneräisiä asioita.

Isossa roolissa ovat myös avustajakoirien kouluttajat ja muut alan ammattilaiset, joille murros on mahdollisuus jakaa tietoa ja tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Jokaisen hyvinvoivan, käyttäjälleen sopivan ja hyvässä yhteistyössä avustustehtävät hoitavan koiran takana on valtava määrä hiljaista tietoa. Jokainen voittaa, kun ymmärrys kasvaa.

Haaveitaan todeksi pääsevät elämään he, jotka valitsevat jatkaa työtä. Silloinkin, kun unelmat ovat täyttyneet ja ne näyttävät ihan erilaisilta kuin aiemmin kuvitteli.

Päivi Saarilahti

Puheenjohtajan palsta

Muutoksen edessä Teksti: Gabriel Waller Kuva: Leena Mäkijärvi

”NYT TÄYTYY KATSOA ETEENPÄIN JA LÖYTÄÄ YHTEISET SÄVELET”

un minua kysyttiin Avustajakoira ry:n puheenjohtajaksi talvella, en tiennyt paljoakaan yhdistyksestä.

Tuleviin avustajakoiriin olin tutustunut opiskeluaikana vuosina 2021–2022 Axxellissa. Opintojen jälkeen autoin puolen vuoden ajan yhden avustajakoiran koulutuksessa. Huhtikuussa 2023 en todellakaan tiennyt mikä minua odotti!

K

On selvää, että yhdistys on muutoksen edessä, kun vastuu avustajakoirien rahoituksesta siirtyi vuoden alusta hyvinvointialueille.

STEAn rahoitus on vuosi vuodelta pienempi, veikkauksen tulot vähenevät.

Miten saada aikaan muutosta, joka turvaa yhdistyksen tulevaa toimintaa? Miten päästään eteenpäin vakiintuneista toimintamuodoista?

© Leena Mäkijärvi

Miten muuttaa toimintaa läpinäkyväksi, joka on ylivertaista verrattuna suljettuun toimintatapaan? Miten varmistamme, että jäsenten tarpeet ja edut huomioidaan? Tässä yhdistyksessä on paljon hyvää ja suurta potentiaalia. Erityisosaamista avustajakoirista ja avustajakoiratoiminnasta.

itse ole aina toiminut parhaalla tavalla.

Mutta nyt täytyy katsoa eteenpäin ja löytää yhteiset sävelet. Hallituksen pitää puhaltaa yhteen hiileen, jotta toiminta yhdistyksen hyväksi turvataan.

Kesäpäivät järjestettiin tuttuun tapaan Kankaanpäässä. Kokonaisuus oli toimiva, ja tarjolla oli sopivasti ohjelmaa. Kiitokset järjestäjille Mari, Kristina & co. Yksi murheenkryyni: Minun koirani! Pyydän nöyrästi anteeksi aiheuttamastani mielipahasta, ei tule toistumaan.

Alkukuukausina on siis ollut haasteita, enkä

Hallitus on päättänyt, että ryhdymme palveluntarjoajaksi. Eli hyvinvointialueen pyynnöstä ostaisimme avustajakoiran, jonka luovutamme tarvitsevalle henkilölle. Järjestämme siirtokoulutuksen uuteen kotiin.

Varmistamme, että koirakon osaamistaso ylläpidetään. Vastaamme eläinlääkinnästä, ja hoidamme koiran muonituksen. Aika paljon sellaista, mitä yhdistys on tehnyt aikaisemmin, kuitenkin yhdellä ratkaisevalla erolla: Hyvinvointialue rahoittaa kaiken aina koiran eläköitymiseen asti.

Vierailin Kannuksessa 17-18.9. Keskustelin ensin Tytti Lintenhoferin kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Kannuksessa opiskellaan myös eläintenhoidon erikoisammattitutkintoa. Kuten Axxell myös Kannus on kiinnostunut leirien järjestämisestä. Heidän käyttöönsä tulee ensi vuonna lähellä oleva senioritalo, jossa majoitus onnistuu.

Keskustelujen jälkeen Tytti esitteli koulua: Vanha navetta, josta tulee treenihalli ja pieneläintalo, eläinlääkärin vastaanotto sekä koirahoitola. Sitten oli lounaan vuoro, ja matka jatkui Ouluun. Kannus oli todella vieraanvarainen: Tarjosi minulle majoitusta, aamupalan sekä lounaan. Kiitos!

Ensimmäiset kokoukset hyvinvointialueiden kanssa ovat olleet lupaavia. Meidät koetaan osaavana ja tarpeellisena yhteistyökumppanina. Axxellin (ja ehkä Opaskoirakoulun) kautta saamme koiria. Toiminta olisi kestävällä pohjalla.

Jos toiminta lähtee hyvin käyntiin, ja vaikuttaa pysyvältä, sitä voisi halutessaan organisoida toisellakin tavalla: Yhdistys voi perustaa yrityksen hoitamaan liiketoimintaa, ja jatkaa yhdistyksenä aatteellisen toiminnan parissa.

Gabriel Waller puheenjohtaja PS. Minuun voi vapaasti ottaa yhteyttä.

APUTASSU 2.2023

7

Avustajakoira ry:n koulutustoiminnan kuulumisia Vieraile os

astollamm

”TOIVOMME, ETTÄ TESTIEN KAUTTA VALMISTUU SYKSYLLÄ TAAS UUSIA AVUSTAJAKOIRIA TÄRKEÄÄN TYÖHÖN”

e!

9.– Apuvälinem11.11.2023 essut, Tam

pere

16.–17.1 Koiramess 2.2023 ut, Hels

inki

Avustajakoira ry:n koulutustoiminta lukuina Valmistuneet avustajakoirat: 2017 1 koira 2018 3 koiraa 2019 8 koiraa 2020 2 koiraa 2021 12 koiraa 2022 2 koiraa Kouluttajia on 10 Koulutuksessa olevia koirakoita on 15 Jonossa noin 35 hakijaa © Gabriel Waller. Avustajakoiratoiminnassa eletään merkittävien muutosten aikaa.

Teksti: Mari Koivisto Kuva: Gabriel Waller uluva vuosi 2023 on ollut avustajakoirien koulutustoiminnassa aktiivista aikaa.

Tätä juttua kirjoitettaessa koulutuksessa olevat koirakot valmistautuvat loka–marraskuussa järjestettäviin luonne- ja käyttöönottotesteihin. Toivomme, että testien kautta valmistuu syksyllä taas uusia avustajakoiria tärkeään työhön.

K

Kaiken kaikkiaan koulutuksessa on tällä hetkellä 15 koiraa, joista neljä koiraa on yhdistyksen omistamia ns. alkukoulutettuja avustajakoiria ja 11 itsekoulutettavia koiria.

Työssä olevia yhdistyksen kautta koulutusapua saaneita avustajakoiria on tällä hetkellä yhteensä 21 koiraa, joista 7 koiraa kuuluu Invalidiliiton avustajakoiratoiminnan piiriin ja 14 koiraa kuuluu Avustajakoira ry:n piiriin.

8

APUTASSU 2.2023

Kuluva vuosi on avustajakoiratoiminnassa merkittävien muutosten aikaa. Tämän vuoden alkuun saakka avustajakoiratoiminnasta ja koirien luovuttamisesta fyysisesti toimintarajoitteisille asiakkaille vastasivat Invalidiliitto valmiiksi koulutettujen avustajakoirien osalta ja Avustajakoira ry itse- ja alkukoulutettavien koirien osalta.

koulutusapua ja avustajakoirien luonne- ja käyttöönottotestejä. Muulla rahoituksella Avustajakoira ry pyrkii edelleenkin mahdollisuuksien mukaan tukemaan pienimuotoisesti itsekouluttavia asiakkaita oman koiran kouluttamisessa viralliseksi avustajakoiraksi järjestämällä muun muassa avustajakoiratestejä.

Avustajakoiratoimintaan on nyt tullut merkittävä muutos, kun fyysisesti toimintarajoitteisten henkilöiden apuna toimivat avustajakoirat ovat siirtyneet hyvinvointialueiden kautta rahoitettaviksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi ja koiria haetaan hyvinvointialueiden kautta. Toiminnan siirtyminen hyvinvointialueille vaikuttaa myös avustajakoirien itse- ja alkukoulutukseen siten, että nykyisellä STEA-rahoituksella Avustajakoira ry voi tukea tällä hetkellä ainoastaan koulutusprosessissa jo mukana olevia asiakkaita koirien koulutuksen loppuunsaattamisessa järjestämällä heille mm.

Toiminnan merkittävistä muutoksista huolimatta Avustajakoira ry huolehtii jatkossakin yhdistyksen kautta valmistuneista itse- ja alkukoulutetuista avustajakoirista käyttäjineen tarjoamalla koirakoille tukea ja apua koirankäyttöön liittyvissä asioissa sekä järjestämällä työssä olevien koirien osaamisarviot ja kustantamalla työssä olevien koirien vuosittaiset terveystarkastukset.

Lisätietoja avustajakoira ry:n toiminnasta ja yhdistyksen koulutustoiminnasta löydät Avustajakoira ry:n nettisivuilta www.avustajakoira.fi

Lemmikkisi lempikauppa Jälki.net

Tervetuloa kuntoutukseen

hyvän olon lähteelle!

Meillä sinun hyvinvointisi huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja yhdessä mennään aina eteenpäin. Usein moniammatillisen tuen asiakkaillemme tarjoaa Kela, mutta monia muitakin mahdollisuuksia on.

Sinulla on ehkä haaste, sairaus tai vamma – me löydämme keinoja sinun näköisesi elämään ja hyvään arkeen.

P.S. Olet tuntenut meidät aiemmin nimellä Kuntoutuskeskus Kankaanpää.

Vaihdamme nimen loppuvuoden 2023 aikana.

-20%

Koodilla: Aputassu23 saat alennuksen kaikista aktivointileluista.

Tarjouskoodi on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Koodia ei voi yhdistää muihin etuihin.

www.jalki.net Pohjolankatu 4 - 6, 96100 Rovaniemi / p. 040 127 2423

Kelankaari 4 | puh. 02 57 333 | kunnonlahde.fi

”Suuri kiitos kaikille lehden ilmoittajille ja muille yhteistyökumppaneille”

APUTASSU 2.2023

9

Oulun valtakunnalliset apuvälineneuvottelupäivät ”MITEN TASA-ARVO ERI HAKIJOIDEN VÄLILLÄ TAATAAN?” Teksti: Gabriel Waller ja Jenny Jewander Kuva: Gabriel Waller

O

nnistuin saamaan kutsun hyvinvointialueiden (HVA) valtakunnallisille apuvälineneuvottelupäiville Ouluun 19-20.9. Kävimme siellä yhdessä Jenny Jewanderin ja hänen Jätkä-aputassunsa

kanssa.

Ensimmäinen päivä alkoi Pohjois- Pohjanmaan Hyvinvointialueen (POHDE) palvelualuejohtajan J-P Santalan tervetuliaissanoilla. Seuraavaksi selvitettiin hyvinvointialueiden organisointia. Tavoite on kova, kun yhden HVA:nkin sisällä saattaa olla eri kuntien välillä epäyhtenäisiä käytäntöjä.

Päivän kohokohtana oli Jaana Larimon esitys ”Valtakunnallinen avustajakoiraprosessi”. Paljon puhuttiin asiasta HVA:n näkökulmasta: Miten tasa-arvo eri hakijoiden välillä taataan? Miten koko viranomaisketju (lääkäri, fysio- ja/tai toimintaterapeutti, apuvälineasiantuntija/-teknikko ja laite-edustaja) saadaan toimimaan tehokkaasti yhdessä?

Jenny käytti myös puheenvuoron kertoen koirankäyttäjän näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Jenny kertoi myös, miten mielellään moni koirankäyttäjistä auttaa käytäntöjen suunnittelussa kokemusasiantuntijoina.

Ja miten tarvittaessa olemme myös yhdistyksenä tukemassa suunnitteluissa.

Avustajakoira-asiakkaan näkökulmasta hakeminen muuttuu siltä osin haastavammak-

10

APUTASSU 2.2023

si, että asiakkaan hakemuksen täytyy olla huomattavan paljon kattavampi kuin ennen. Neuvotteluissa toistettiin aikaisempaa viestiä: Tarvitaan lääkärin lausunto (jossa selvitetään mitä haasteita asiakkaalla on, ja mihin kaikkeen ne arjessa vaikuttaa, sekä missä kaikessa koira voisi auttaa hakijaa arjessa), kuntoutussuunnitelma (jossa selvitetään koiran rooli kuntoutuksessa) sekä asiakkaan tekemä selvitys koiran mahdollisista hyödyistä.

Lounaan jälkeen ohjelma jatkui tiiviinä.

Kuulimme apuvälinealan koulutustarjonnasta ja saimme STM:n terveiset Anne Kanto-Ronkaisen välittämänä. SAILABin edustajat toivat toimittajan näkökulman. Liian monta vaihtoehtoa nostaa hintaa, olisiko joskus viisasta maksaa toimittajalle konsultoinnista?

Kiinnostavaa oli ”Yhteistyötasoinen toiminta apuvälinesektorilla”. Meillä on viisi yhteistoiminta-aluetta, jokaisen yliopistosairaalan kohdalla. Jos jo yhden HVA:n sisällä on haastetta luoda yhdenmukaista toimintaa, niin tuntuu melko mahdottomalta tehtävältä luoda yhdenmukainen toiminta valtakunnallisella tasolla.

Sitten oli vielä illallisen aika. Vietimme illan mukavassa seurassa, hyvästä tarjoilusta nauttien. Istuimme POHTEEN Tuomas Kansannivan sekä erään apuväline-edustajan kanssa samassa pöydässä. J-P Salosen kanssa vaihdettiin muutamia sanoja, tutustuin Etelä-Pohjanmaan Palveluyksikön johtajaan, Katriina Saloon – kaikki tärkeitä tilaisuuksia luoda yhteyksiä HVA:n ja yhdistyksemme välillä.

Keskiviikkona 20.9. olivat vuorossa työpajat.

Gabriel osallistui ”Ostopalveluina toteuttavat palvelut” -työryhmään. Avustajakoirien hankinta on tämän otsikon alla. Oli erittäin kiinnostavaa kuunnella problematiikkaa vi-

ranomaisten näkökulmasta. Puhuttiin vähän koirien hankinnasta, ja koska opaskoirien hankinta on monelle tuttu, osallistujat kyllä näkivät asian melko oikein - tosin myöntämiskriteerit askarruttavat, kun vielä ei ole mitään toimivaa käytäntöä. Tässä työryhmässä oli mukana mm. HUS:n apuvälinekeskuksen johtaja Kaija Jokela.

Jenny osallistui työryhmään ”Apuvälinepalvelut, kiireetöntä palvelua, päivystys” – tässä työryhmässä keskusteltiin paljon siitä, mikä tulkitaan eri HVA:lla kiireellisenä, ja mikä ei – selkeällä enemmistöllä oli samat kriteerit. Kiireellisenä pidettiin mm. sellaisen apuvälineen rikkoutuminen, jota ilman asiakas ei pääse itse vessaan (pyörätuoli, ellei asiakas omista varapyörätuolia). Henkilönostimen hajoaminen katsottiin myös kiireelliseksi. Päivystystä oli osalla HVA:ita.

Parhaimmillaan apuväline-alan päivystystä saattoi saada arkena jopa kahdessa eri vuorossa, ja viikonloppuna kuusi tuntia vuorokaudessa. Apuvälinepäivystys sijaitsi päivystyspoliklinikan yhteydessä. Huomattavasti yleisempää kuitenkin oli, että apuvälinepäivystystä ei ollut saatavilla.

Apuvälinepäivien virallinen osuus loppui raikuviin aplodeihin ja kiitospuheisiin.

Avustajakoira ry:n tärkein osuus oli varsinaisen virallisen ohjelmien jälkeen: Neuvottelu J-P Santalan ja hänen nelihenkisen tiiminsä kanssa.

Jenny kertoi selkeästi mitä kaikkea mm. vuoden ikäinen alkukoulutettu koira osaa, ja mitä kaksivuotias. Kerroin, miten tärkeää mielestäni on ”saattaa” koira käyttäjälleen, ja miten tärkeänä osana on myös taitava kouluttaja – joita meiltä jo löytyy aika kattavasti ympäri Suomen. Koiran lisäkouluttaminen yhdessä juuri niihin tehtäviin, joihin tuleva oma ihminen sitten niitä tarvitsee. Näin saa-

”MITEN KOKO VIRANOMAISKETJU SAADAAN TOIMIMAAN TEHOKKAASTI YHDESSÄ?” taisiin toimiva, arvokas ja luottamuksellinen suhde luotua kouluttajan ja koirankäyttäjän välille. Tästä olisi sekin hyöty, että seuranta ja mahdollinen lisäkoulutuksen tarve olisi helpompi järjestää oikea-aikaisesti ja lähellä koirankäyttäjää.

Tämä keskustelu oli pohjana kaikelle, mitä kerroimme koirien hinnoitteluun vaikuttavista seikoista.

Keskustelu jatkui luontevasti ja asiantuntevasti: Miten kaksi eri hakijaa ovat samanvertaisia? Mitä tapahtuu, jos koiran työnteko keskeytyy? Miten kaikki käytännön veloitukset hoidetaan? HVA:et eivät halua omistaa koiria: Leasing-sopimus? Miksi avustajakoira olisi kalliimpi kuin opaskoira?

Sitten puhuttiin kilpailutuksesta, kunnes J-P Santala totesi: ”Jos ei ole toimivaa kysyntää, eikä toimivaa tarjontaa niin ei ole toimivia markkinoita, jolloin kilpailua ei synny. Mitä silloin tehdään?” Gabriel vastasi: ”Luomme avoimen ja läpinäkyvän toiminnan”.

Yhdistyksemme tavoitehan ei ole tuottaa valtavaa voittoa, vaan pyörittää toimintaa palveluntuottajana, niin että saamme jatkossakin toimittaa käyttäjille koiria. Meillä oli hyvin ammattimainen, avoin ja utelias keskustelu, josta olemme syvästi kiitollisia.

Oli loistava ajatus ottaa virallinen aputassu mukaan tapahtumaan – saimme osaksemme paljon mielenkiintoa, ja saimmekin kertoa aputassujen työstä useissa eri tilanteissa.

Kiitollisina saimme todeta kuinka suuri joukko toimijoita, eri puolilta Suomea halusi keskustella meidän kanssamme ja saada lisää tietoa avustajakoirista!

Gabriel ja Jenny

© Gabriel Waller

APUTASSU 2.2023

11

Annathan avustajakoiralle työrauhan Avustajakoira on liikuntarajoitteisen henkilön apuväline. Avustajakoiran tunnistaa avustajakoiramerkistä, joka sillä on työvarusteissa, esimerkiksi työliiveissä, valjaissa tai selkärepuissa.

© AvustajakoiraAssistenthund ry/ Tuomo Nyqvist © Gabriel Waller

vustajakoira auttaa käyttäjäänsä monissa arjen asioissa. Koirakon voit kohdata muun muassa kaupassa, teatterissa, sairaalassa, lentokentällä, junassa, kuntosalilla tai ravintolassa. Avustajakoiralla on lainmukainen oikeus liikkua käyttäjänsä mukana kaikkialla.

A

Avustajakoira liikkuu käyttäjänsä vierellä vapaana. Käyttäjä voi käyttää liikkumisen apuvälineenä esimerkiksi pyörätuolia, sähkömopoa tai rollaattoria. Joillakin avustajakoiran käyttäjillä koira voi kävelyvaljaan kanssa tukea käyttäjänsä kävelyä. Annathan siis avustajakoiralle työrauhan ja tarpeeksi tilaa toimia oman ihmisensä apuna.

Jätä avustajakoira huomiotta Avustajakoiran kohdatessasi on tärkeää, ettet kiinnitä koiraan huomiota. Koiran työnteko häiriintyy, jos puhuttelet koiraa, kutsut sitä luoksesi, katsot koiraa suoraan silmiin tai silität sitä.

Vaikka avustajakoirat on koulutettu työskentelemään monenlaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, voi koiran häiritseminen aiheuttaa suurenkin vaaratilanteen.

Avustajakoiran käyttäjä voi kaatua, jos joku esimerkiksi puhuttelee tai houkuttelee avustajakoiraa, jonka tehtävä on tukea henkilöä kävellessä.

Koiran ohjaajan kanssa voit toki keskustella, kunhan annat hänelle ensin hetken aikaa ohjata koira hallitusti odottamaan juttutuokion ajaksi. Joskus koiran käyttäjä voi myös sanoa, ettei juuri sillä hetkellä voi keskustella kanssasi, sillä koiran ohjaaminen vaatii hänen herkeämätöntä huomiotaan. Avustajakoira on voinut juuri aloittaa työnsä, joten koirakko tutustuu toisiinsa ja opettelee työskentelemään yhdessä.

12

APUTASSU 2.2023

Avustajakoirakon ohittaminen oman koiran kanssa Toisten koirien ohittaminen voi olla joillekin koirille haasteellista. Avustajakoiran joutuessa vaaratilanteeseen koiran käyttäjä ei pysty puuttumaan tilanteeseen yhtä ripeästi kuin ihminen, jolla on vikkelät jalat ja kantava ääni.

Työtehtävissä oleva avustajakoira ei saa ottaa kontaktia toisiin koiriin. Ohitustilanteessa oman koirasi kanssa voit auttaa avustajakoirakkoa antamalla heille riittävästi tilaa ohittaa teidät hallitusti. Annathan tilaa ja otat oman koiran vierellesi varsinkin, jos koirasi on innokas tervehtimään toisia koiria, haukkuu tai osoittaa aggressiivisuutta vieraita koiria kohtaan.

Avustajakoirat ovat käyttäjilleen suureksi avuksi ja iloksi. Aputassu on aina paikalla ja valmiina auttamaan, mutta osaa tarvittaessa myös levätä esimerkiksi kahvilan pöydän alla. Silloin sen läsnäoloa ei välttämättä edes huomaa.

Kiitos, kun huomiot avustajakoirat työssä ja annat nelijalkaisille apulaisille työrauhan.

Mitä laki sanoo Avustajakoiriin liittyvät lait ja asetukset löydät nettisivultamme www.avustajakoira.fi

Miten kohtaat avustajakoirakon - Avustajakoira tarvitsee työrauhan, joten älä kiinnitä koiraan huomiota.

- Anna koirakolle tilaa, kun ohitat heidät oman koirasi kanssa. Pidä koira lähelläsi kytkettynä ja mikäli mahdollista kulje itse koirasi ja avustajakoirakon välistä.

Näin saat koirille mahdollisimman paljon tilaa ohitustilanteeseen.

- Kysy rohkeasti, miten sinun tulisi toimia avustajakoiran kanssa esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa.

Avustajakoiran ohjaaja neuvoo mielellään.

- Kun puhut koiran ohjaajan kanssa, hän kiinnittää huomion ensin koiraansa ja ohjaa sen odottamaan keskustelunne ajaksi.

Avustajakoirien uudet luovutuskäytännöt työn alla ”LUOVUTUSPERUSTEISSA ON HUOMIOITU KOHTUULLISEN HYVIN INVALIDILIITON NÄKEMYKSET JA VUOSIEN KOKEMUS” Teksti: Invalidiliitto /avustajakoiratoiminta Kuvat: Invalidiliitto / Tuomo Nyqvist

© Invalidiliitto / Tuomo Nyqvist.

vustajakoirat on todettu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi ja niiden tarpeenarvio, hankinta- ja luovutusvastuu siirtyivät vuoden 2023 alusta toimintansa käynnistäneille hyvinvointialueille.

Maaliskuussa 2023 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet -opas, jonka perusteella avustajakoirat tullaan jatkossa luovuttamaan.

A

Luovutusperusteissa on huomioitu kohtuullisen hyvin Invalidiliiton näkemykset ja vuosien kokemus asiakkaiden tarpeista ja soveltuvista käytänteistä. Tulevaisuus tulee näyttämään, miten toiminta organisoituu hyvinvointialueiden toteuttamana ja kuinka avustajakoiraa tarvitsevien tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Apuvälineoppaan valmistumisen myötä uusi hakuprosessi selkiytyy. Invalidiliiton avustajakoiratoiminnan uusien koirien työhön hankinta ja asiakkaille luovutus tulee päättymään vastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Kuitenkin kaikkien jo työssä olevien koirakoiden osalta Invalidiliiton vastuut ja toiminta jatkuvat vanhaan malliin myös tulevina vuosina.

Yhtenä toimintamme pääpainopisteenä tulee olemaan yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa, jotta avustajakoirien saatavuus ja luovutus hyvinvointialueiden toteuttamana käynnistyy kunnolla ja jokainen tarvitseva saa avustajakoiransa. Tämän vuoden aikana olemme olleet mukana useassa hyvinvointialueiden apuvälinekeskusten organisoimas-

Avustajakoiratunnusta päivitetty

sa suunnittelupalaverissa, joissa on aloitettu hyvinvointialueiden luovutuskäytäntöjen laadinta. Tätä työtä jatketaan edelleen.

Vuodesta 2005 käytössä ollut avustajakoiralogomme on päivitetty vastaamaan tämän päivän toiminnan tavoitteita, yhdessä eteenpäin suuntautuvaa liikettä ja avustajakoiran ohjaajan aktiivista toimijuutta. Logon selkeiden symboleiden ansiosta se on helposti tunnistettavissa myös kansainvälisesti. Uusi merkki on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään tavaramerkkitietokantaan. Uuteen logoon esim. avustajakoirien tunnusliiveissä siirrytään vähitellen vanhojen liivien poistuessa käytöstä.

APUTASSU 2.2023

13

Toiminnan tulevaisuus on turvattava Teksti: Päivi Saarilahti Kuva: Mainossatama Oy ja Gabriel Waller

Katriina Tiiralla on yli 20 vuoden näkymä avustajakoirien koulutukseen.

Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuista osaamista, jonka hän toivoo säilyvän. un avustajakoirat luokiteltiin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi ja kaikki käytännön kysymykset tuntuivat olevan auki, moni avustajakoiriin liittyvä taho sai sähköpostiinsa palaverikutsun avustaja-

K

”HUOLI ON, ETTÄ AVUSTAJAKOIRIEN ASIA JÄÄ TAUSTALLE” koirien testaajana toimivalta koira-alan monivaikuttaja Katriina Tiiralta.

Tiira oli aiemmin jutellut Ammattiopisto Liviassa eläinalan opettajana ja erityisopettajana toimivan Kirsi Niittymäen sekä Kannuksessa eläinalaa opettavan Pipa Pärssisen kanssa siitä, miten kaikki avustajakoirien parissa työskentelevät tuntuvat pohtivan muutosta omissa kuplissaan.

Syntyi ajatus etätapaamisista, jotka kokoaisivat kenttää ja toimijoita yhteisen asian ääreen. Tapaamisia järjestettiin kaksi.

– Ajattelin, että kun kaikilla on yhteinen ongelma, voisiko se enemmän yhdistää kuin ajaa omiin leireihin, Katriina Tiira taustoittaa.

– Aluksi tuntui, että niin kävikin, mutta jo toisella tapaamisella sieltä jäi tahoja pois.

Tiiran toive on pysynyt samana. Hän näkee edelleen paljon perusteita sille, että avustajakoiria tuottavat tahot tekisivät paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Tärkein syy on säilyttää Suomen kansainvälisestikin arvioi-

© Mainossatama Oy. Katriina Tiira toivoo, että avustajakoirakenttä kokoaisi voimansa yhteisen päämäärän taakse, jotta koulutus perustuisi parhaisiin käytäntöihin.

14

APUTASSU 2.2023

”NYT OLISI ERITYISEN OTOLLINEN HETKI JAKAA TIETOA LAAJASTI”

den poikkeuksellisen korkeatasoinen avustajakoirien koulutusosaaminen.

”Mihinkäs se tieto katoaisi…”

Katriina Tiira palaa hetkeksi suomalaisen avustajakoiratoiminnan ensimmäiseen kansainväliseen auditointiin, jossa hän oli mukana. Kemiössä, Axxell Brusabyssa kouluttivat silloin Leena Rajala ja Reetta Räsänen.

– Kaikki se tietotaito, mitä heillä oli, sitä ei ollut kirjoissa eikä kansissa. Auditoinnin tärkein kritiikki tuli siitä, miten se siirretään eteenpäin. Itsekin vasta siinä kohtaa heräsin, Tiira muistelee.

– Silloin ajateltiin, että mihinkäs se tieto katoaisi. Eivät he koskaan lähde sieltä pois. Ja sitten he molemmat lähtivät pois. Ja niin se tieto osittain ehkä katosikin.

Avustajakoirien luonnetestejä, käyttöönottokatselmuksia ja osaamisarvioita yli 20 vuoden ajan tuomaroinut Tiira sai konkreettisesti huomata, että tieto ei välttämättä siirtynyt eteenpäin. Samalla hän sai vahvistuksen sille, miten oikeaan kritiikki osui.

– Koirissa on näiden vuosien aikana ollut ihan valtava vaihtelu. Leenan ja Reetan mukana tulivat ensimmäistä kertaa positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvat menetelmät, Tiira kertoo.

Hän kokee, että Rajalalla ja Räsäsellä on edelleen hallussaan erityisosaamista, jota kannattaisi siirtää eteenpäin. Muun muassa koiran eri koulutusvaiheista. Esimerkiksi periaate, että hihna otetaan pennun koulutuksessa vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa käyttöön.

– Ja luulen, että nyt eletään koko kentän laajuisesti vaihetta, jossa samanlaisia katkoksia voi tulla tiedon siirtämiseen.

Kansainvälisesti arvostettua osaamista Tiira on samaan aikaan tyytyväinen ja huolissaan, kun hän miettii avustajakoirien saannin siirtymistä muotoaan hakeville hyvinvointialueille.

– Sitähän me olemme ajaneet kauan aikaa.

Mutta huoli on, että avustajakoirien asia jää

© Gabriel Waller. Suomessa on kansainvälisesti arvioiden erittäin korkeatasoista avustajakoirien koulutusosaamista.

taustalle. Käytäntö näyttää, kuinka paljon koiria myönnetään.

hetki jakaa tietoa laajasti ja palata parhaiden käytäntöjen ääreen.

Suomen avustajakoiratoiminnan tasosta kertoo esimerkiksi se, että koirat tekevät työtään vapaana. Monissa maissa avustajakoirat ovat kytkettyinä.

– Jotta koulutus pohjautuisi kaikkiin niihin keinoihin ja tapoihin, joista on jo nähty, että tämä onnistuu. Näillä me saamme taattua laatua.

Lisäksi hän kuulisi herkemmin koiran käyttäjiä, jotta koulutuksen aikana olisi selkeä käsitys, millaiseen arkeen koira siirtyy. Mikä käyttäjälle on mahdollista ja mikä ei.

Valmistumisen kriteerit vaihtelevat maailmalla rajusti. Työhön pääsyyn ei kaikkialla tarvita edes noudon osaamista. Suomessa koiran on kyettävä nostamaan pehmeällä suulla käteen asti sekä koiran käyttäjän oma että vieraan pudottama esine. Myös vaikeampienkin tavaroiden, kuten lukulasien on tultava ehjinä perille.

– Suomalaista koulutustasoa on ihailtu kansainvälisesti. Senkin takia on harmillista, että kaikki on nyt niin levällään ja osaamista on vaarassa kadota.

Tiira näkee, että nyt olisi erityisen otollinen

Tiiran mukaan aika olisi otollinen myös sille, että Invalidiliiton ja Avustajakoirayhdistyksen dataa valmistuneista koirista käytäisiin systemaattisesti läpi. Jotta erottuisi, minkä tyyppiset koirat pärjäävät työssään parhaiten ja tarvitsevat onnistuneeseen yhteiselämään vähiten ohjausta.

– Toki iso merkitys on myös ihmisellä ja hänen persoonallaan sekä sillä, miten ihminen ja koira sopivat yhteen.

APUTASSU 2.2023

15

Vallu kipukoirana Teksti: Terhi Jyräs Kuvat: Gabriel Waller

”ENSIN EN MEINANNUT MILLÄÄN USKOA MERKKEJÄ, KUNNES KOIRA SUURIN PIIRTEIN HERMOSTUU”

16

APUTASSU 2.2023

Terhi Jyräksen avustajakoira Vallu valmistui kipukoiraksi huhtikuussa 2023. Mistä ajatus lähti ja keihin koirakko tukeutui koulutuksen aikana?

Millaisia vaiheita koulutuspolulle sisältyi ja mitä on pitänyt ottaa huomioon? Entä miten Vallu on ottanut uuden tehtävän?

Vallu tuli minulle alkukoulutettuna koirana 2020 keväällä. Meidän ensi kohtaamisemme olivat aika jäätäviä, kun Vallu ei ollut näkevinäänkään minua. Mutta pikkuhiljaa aloimme tykästyä toisiimme, ja huomasin Vallussa sen, että se on ehkä hidas oppimaan uutta, mutta sitten kun oppii, niin tekee työnsä kunnolla. Sen takia avustajakoirakoulutuksen aikana alkoi kyteä ajatus kipukoirasta.

Vallu valmistui avustajakoiraksi marraskuussa 2021. Kevättalvella 2022 aloin tiedustella, mistä saisimme kipukoirakoulutuksen, ja kuka sen maksaisi. Soitin yhteen jos toiseen paikkaan, ja ei tärpännyt. Lopulta kysyin Minna Marttiselta (InnoMediDogs ry).

Muutaman puhelun jälkeen selvisi, että InnoMediDogs ja Orton voisivat auttaa minua, jotta Vallusta saadaan kipukoira.

Kotitehtäviä Minulla on hermosärky 24/7, johon kuuluvat läpilyöntikivut, jotka ovat aika rankkoja, ja niiden merkkaamiseen Vallu oli tarkoitus kouluttaa. Kipuun minulla on vahvat kipulääkkeet ja lisälääkkeet läpilyöntikipuun.

Käyn Ortonissa kipuklinikalla Helsingissä kuusi kertaa vuodessa qutenza-hoidossa, joka hoitaa hermovauriota.

Keväällä 2022 tapasimme Minnan kanssa ensimmäisen kerran Ortonissa. Tapaamisessa oli mukana fysioterapeutti Juulia Turunen sekä toimintaterapeutti Johanna Holma. Tapaamisen perusteella minut ja Vallu valittiin kipukoirakoulutukseen. Juulia soitteli vielä omalle fysioterapeutilleni Satu Långille, että miten Valluun pitää suhtautua, jos Vallu merkkaa kipua fysioterapiassa. Samalla reissulla sain jo ensimmäisen kotitehtävät. Niitä aloimme Vallun kanssa tehdä päivittäin.

Koulutus on ollut yllättävän helppoa.

”Luota koiraan” Haastavinta oli aluksi koiran lukeminen.

Tarvittiin ennen kaikkea uskoa Valluun, että kyllä se tietää, mitä kohta tapahtuu, jos ei itse heti toimi.

Huomioon on pitänyt ottaa Vallun merkkaustyyli. Sen lukeminen toi alkuunsa vaikeuksia. Ensin en meinannut millään uskoa merkkejä, kunnes koira suurin piirtein hermostuu, että huomaa se, sillä on asiaa. Tänä päivänäkin, jos yritän ohittaa Vallun merkkauksen, koirasta tulee levoton.

© Gabriel Waller.

Koulutuksen alussa Vallu merkkasi vain tuijottamalla. Pikkuhiljaa merkkaustyylejä alkoi tulla lisää. Meillä on kotona äänipainike, jota Vallu kävi painamassa, kun kipu lähestyy. Jos olemme asioilla tai kaupassa, niin Vallu saattaa alkaa kuolaamaan. Ei paljoa, mutta sen verran, että sitä ei voi olla huomaamatta.

Sitten tulee se, että Vallu pysähtyy vaan, ei liiku, se vaan tuijottaa. Jos en reagoi tähän, niin kohta Vallu tulee ja estää minua kävelemästä, menee siis poikittain eteeni.

Huilia ja lääkettä No nyt moni miettii, mitä teen, kun Vallu merkkaa. Asioilla ollessani yritän etsiä paikan, jossa voin istua hetken, ja huilata. Vallu tulee yleensä lähelle niin, että näkee koko ajan minut. Jos Vallu on levoton, tiedän, ettei rauhoittuminen riitä, vaan pitää ottaa lääkettä. Otan lääkkeet, ja sen jälkeen matka voi jatkua.

Kotiin saavuttaessa tilanne on se, että pakko päästä hetkeksi huilaamaan. Silloin Vallu kantaa joko tyynyä tai vilttiä minulle ja tulee viereeni ja rauhoittuu. Jos Vallu kotona merkkaa kipukohtauksen tulosta, niin huilaan hetken. Ja jos Vallu edelleen on levoton, otan lääkkeet.

Tiedän nyt jo, ettei kannata venyttää siinä vaiheessa lääkkeiden ottamista, vaan ottaa ne nopsaan. Lääkkeiden ottamisen jälkeen käyn sohvalle, ja yleensä Vallu kantaa minulle tyynyn tai viltin. Kun sitten asentoni sohvalla on hyvä, Vallu hyppää syliini poikittain, jotta en varmasti pääse liikkumaan, vaan minun on oikeasti huilattava.

työtehtävän Vallu on ottanut hyvin ja tunnollisempaa koiraa saa hakea!

Kun Vallu tekee myös avustajakoirahommia, niin jokainen voi arvata, kumpaan työtehtävään koira keskittyy ensiksi... no siihen Kipuun. Vallu on tarkka, että se viesti pitää saada perille. kun kipuviesti on ymmärretty, voi keskittyä taas avustajahommiin, tai sitten vaan olla minun lähelläni. Kiputilanteiden aikana Vallu vähän kyttää minua, kunnes lääkkeet alkavat vaikuttaa.

Kiitosten paikka Kipukoirakoulutuksen aikana sain ohjausta InnoMediDogs ry:stä Marttisen Minnalta.

Minna soitteli ahkerasti, ja kertoi, miten ratkaista ongelmatilanteet. Hän neuvoi minua koko ajan eteenpäin. Siitä hänelle iso kiitos.

Mutta myös Ortonin kipupolin fysiatri, silloinen lääkärini Tuomas Varjonen oli kiinnostunut, miten meillä Vallun kanssa meni.

Tukea tuli myös Ortonin kipuklinikan henkilökunnalta. Lisäksi oma fysioterapeuttini Satu Lång on kannustanut ja tukenut meitä koulutuksen aikana ja edelleen sen jälkeen.

Myös perheeltäni olen saanut paljon tukea koulutuksen aikana. Kiitos heille siitä!

Positiivinen yllätys Vallu valmistui huhtikuussa 2023. Tieto tuli positiivisena yllätyksenä. Jossain kohtaa koulutusta tuli turhautumisen tunne, ettei tästä mitään tule. Siksi oli positiivinen yllätys tuo valmistuminen.

Onnitteluja saatiin sen jälkeen paljon. Hyvä me, olemme me aika tiimi!!

Tunnollinen koira

Itse koen erittäin hyväksi, että Vallu sai osallistua avustajakoirana kipukoirakoulutukseen. On etu, että koiraa voi käyttää useampaan tehtävään, koiran tuntien siis. Kaikista koirista ei ole tekemään avustaja- ja kipukoiratehtäviä.

Valluhan on hyvin tunnollinen koira. Välillä mietin, osaako Vallu rentoutua kunnolla, mutta kyllä se osaa rentoutuakin. Uuden

Lisää kipukoirista: https://www.orton.fi/kipukoira-varoittaa-kiputilasta/

Tämä jos mikä on mahtava piirre Vallussa!

Tätä ei kukaan ole opettanut, vaan Vallu itse näyttää, miten toimitaan.

APUTASSU 2.2023

17

Kesäpäivien kuulumisia Avustajakoira ry:n kesäpäiviä vietettiin perinteiseen tapaan Kankaanpäässä 4.–6.8.2023.

Teksti: Jenny Jewander Kuvat: Tuomo Nyqvist ja Gabriel Waller aikkina niinä vuosina, kun olen ollut Jätkän kanssa mukana yhdistyksen kesäpäivillä (tai muissa tapaamisissa), on mielestäni nähtävissä, että kaikilla koirakoilla on pienoisia haasteita alkuun keskittyä työntekoon, kun ympärillä onkin yht’äkkiä kymmeniä koirakoita, avustajia, kouluttajia, omaisia, tuomareita ja kuntoutuskeskuksen henkilökuntaa.

K

Eli melkoinen kuhina käy Kankaanpään kuntoutuskeskuksen aulassa ensimmäisiä kertoja sisälle tultaessa – ei siis ihme, että koirillakin on alkuun totuttelemista. Siitä kun sitten edetään iltaa kohti, kukin omien mielipuuhiensa parissa, niin johan ne aputassutkin tottuvat taas kuntoutuskeskuksen vilinään.

Pallopaimennus Pallopaimennukseen sai tutustua perjantaina sateen takia kuntoutuskeskus Kankaanpään liikuntasalissa. Itseäni jännitti himpun verran liukas lattiapinta – siitäkin kuitenkin selvittiin ilman loukkaantumisia.

Lauantaina pystyttiin jo siirtymään ulos, hienon sään suosiessa. Paimennus oli hauskaa ja koirat puhkuivat intoa.

Salin välinevarastossa pääsi kokeilemaan myös puhelimen etsintää. Etsintä toteutettiin jokaisen koirakon tason mukaan.

Esineen etsintä Tämä oli meille se mahtavin ohjelmanumero – ollaanhan sitä kotopuolessakin harrastettu. Jäbä oli onnensa kukkuloilla, kun pääsi ”toteuttamaan itseään” ja esineet nousivat maastosta ennennäkemättömällä vauhdilla.

Jätkän työmotivaatio onkin yksi sen parhaista puolista, ja sitä koitan tarkoin vaalia.

Koen myös, että aputassun täytyy saada toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä, mikä tukee työntekoa. Ja esimerkiksi oman ihmi-

18

APUTASSU 2.2023

© Tuomo Nyqvist. Aputassu Jätkä oli monipuolisesti kesäpäivien ohjelmassa mukana: harjoitteli, lenkkeili ja kävi spa:ssa.

sen esineiden etsintä maastoista, lenkkipoluilta, kaupoista ja niin edelleen on aivan täydellistä tekemistä.

Koira pääsee siis käyttämään nenäänsä, oman ihmisen tavarat eivät katoa ja tästä puuhasta nauttii meillä ainakin molemmat osapuolet yhtälailla!

Olihan siis loistavaa, että kesäpäiville sattui näin innostuttavaa ja ilostuttavaa puuhaa!

Pallopaimennuksen ja esine-etsinnän harjoituksia meille olivat ohjaamassa Axxell Brusabyn ihanat ja taitavat opiskelijat.

Kaikki hyöty irti Olen kokemuksesta oppinut, että jos itsellä on tarve johonkin tietyn asian treenaamiseen, niin kysymällä löytää aina jonkun tai joitakin, joiden kanssa voi harjoituksia yh-

dessä sopia. Kävin kysymässä, jos tuttavat tai Brusabyn opiskelijat aikoisivat tehdä ”ohitustreenejä” ja ilokseni löysin kuin löysinkin ohitteluihin treeniseuraa.

Tuttavani tuli kysymään minulta, että voisinko tyttäreni kanssa auttaa häntä liikuttamaan hänen koiraansa metsässä. Sovittiin tapaaminen hänen kanssaan takapihalle, jossa tytär sitten heitti dummyja metsään piiloon hänen nuorelle koiralleen. Koiralla oli valtavan hauskaa, kun pääsi vapaana juoksemaan dummyjä hakemaan metsästä.

Tapasin pihalla myös uuden puheenjohtajamme Gabrielin, ja sovimme, että haen minun nuoren koirani (ei aputassu) ja annamme koirien leikkiä vapaana yhdessä. Ai että sitä ilon määrää, kun koirat saivat hallitusti leikkiä vapaana hetken, ennen kuin taas palattiin hihnassa kulkemiseen.

© Gabriel Waller. Arpajaiskassit pullistelivat mieluisia ja hauskoja yllätyksiä.

spa-hemmotteluun (jota Hän ei kyllä ollut suuremmin arvostanut) ja itse otin pienen päivälevon.

© Gabriel Waller. Jenny Jewander ottaa koirineen kesäpäivistä kaiken mahdollisen ilon ja hyödyn.

Tapaan aina ottaa kaiken hyödyn irti kesäpäivistä ja Kankaanpään kuntoutuskeskusta ympäröivistä maastoista, ja käyn koirieni kanssa lenkkeilemässä kuntoutuskeskuksen takana sijaitsevalla pururadalla. Pururatahan on alustana aivan mahtava koiran fysiikkaa ajatellen ja se on hyvää palautumista kovilla ja liukkailla pinnoilla liikkumisen jälkeen.

lauseita, joita en täysin ymmärtänyt, mutta se ei haitannut, koska hyvin pian niihin sai selityksen tai ymmärsi sisällön tarkoituksen, kuvien tai luennoitsijan esimerkkien avulla.

Helena Telkänrannan luento

Vertaistukea ja muuta ohjelma

Tässäkin kohtaa meinasi väsy painaa päälle, mutta ajattelin, että kyllä sitä varmasti piristyy, jos luento on mielenkiintoinen. Luennoitsija osasi havainnollistaa välillä hyvinkin tieteellistä sisältöä olevaa luentoa niin hyvin, että mielenkiinto pysyi yllä ja tilasinpa vielä hänen kirjoittamansa kirjankin. Luennossa oli osittain sellaisia sanoja tai jopa joitain

Harmillisesti osa suunnitelluista ohjelmista meni väkisinkin päällekkäin, enkä ehtinyt yhteenkään ohjattuun vertaistukitapaamiseen.

Täytyy sanoa, että oli huippuluento, kun en kovasta väsymyksestä huolimatta nukahtanut. Hih!

Koirien pesuja ja kynsien leikkausta oli myös tarjolla ja itse käytin tilanteen hyödyksi niin, että lähetin tyttären viemään Jätkää

© Tuomo Nyqvist. Esine-etsinnässä yhdistyvät huvi ja hyöty.

Sen lisäksi, että koirat saivat mahdollisuuden päästä spa:han, oli niiden ihmisillekin järjestetty omat uima- ja saunavuorot, ja halukkaat saivat käydä pyörähtämässä saunan löylyissä ja lämpimässä terapia-/uima-altaassa.

Paikanpäällä oli taas mahdollista varata Aputassulleen ajan koirafysioterapeutin tutkimukseen ja käsittelyyn pienellä omavastuulla. Minä en tänä vuonna varannut aikaa Jätkälle, koska Jätkä on nyt käynyt säännöllisesti fysioterapeutin tarkistuksissa kotopuolessa.

Tänä kesänä oli myös muutama osaamisarvio kesäpäivien yhteydessä, ja kuulemani mukaan koirat pärjäsivät hyvin testeissään.

Hienoa, ja onnea asianosaisille!

Ruokailuthan olivat taas vertaansa vailla, eikä todellakaan ehtinyt edes tulla nälkä ennen kuin oli jo seuraavan ruokailun aika.

Ruoka oli monipuolista, maukasta ja ravitsevaa.

Toni Tolosen Tulishow oli hieno esitys lauantai-iltana isolla parkkipaikalla kuntoutuskeskuksen vieressä. Nähtiin esiintyjän tanssivan musiikin tahdissa, päistä palavaa keppiä taitavasti liikutellen ja pyöritellen. Minuun teki vaikutuksen se, että esiintyjä oli harrastanut lajia vasta hyvin lyhyen aikaa, ja oli jo varsin taitava show-mies.

Jokavuotiset arpajaiset pidettiin ja palkintokasseissa oli vielä kaiken muun lisäksi jokaiselle pieni lappu, jolla sai lunastaa itselleen Aputassu-t-paidan.

Järjestäjille täytyy sanoa kiitoksen sana taas hyvin järjestetyistä kesäpäivistä! Kiitos meidän porukalta ja nähdään taas pian!

Terveisin: Jenny, Jätkä, Ida ja Keke

APUTASSU 2.2023

19

Tunteilla on väliä Teksti: Päivi Saarilahti Piirrokset: Maija Karala / Arador Innovations Kuva: Gabriel Waller

Tietokirjailija Helena Telkänranta avasi kesäpäivillä nykytieteen käsitystä koiran kokemusmaailmasta.

M

illaisia tunteita koirilla on?

Miten syntyy motivaatio tekemiseen?

Ja miten yksittäisten hetkien tuntemukset liittyvät koiran pitkäaikaismielentilaan?

Näiden teemojen ympärillä vierähti kesäpäivillä pitkälle toista tuntia, kun eläinten käyttäytymistieteen tohtori, tietokirjailija Helena Telkänranta toi maailmalta kerättyä tutkimustietoa yhdistyksen jäsenten tietoon.

Telkänranta on eläinten käyttäytymiseen ja kokemusmaailmaan erikoistuneen tiedeviestintä- ja tutkimusyritys Arador Innovations Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hänet tunnetaan myös kirjoittamistaan tietokirjoista.

– Jos joku yrittää sanoa, että eläimellä ei ole tunteita, eikä siitä ole mitään tieteellisiä todisteita, niin voitte hyvin sanoa kertoa, että monilla eri tieteenaloilla sitä on järjestelmällisesti tutkittu jo vuosikymmenten ajan. Siitä tiedetään paljon, Telkänranta aloitti.

”PERUSTUNTEET SEKÄ KOIRA ETTÄ IHMINEN KOKEVAT SUUNNILLEEN SAMOIN” © Gabriel Waller. Hajut liittyvät tunteisiin koiralla vieläkin voimakkaammin kuin ihmisellä.

20

APUTASSU 2.2023

”IHMINEN ALIARVIOI TUTKIMUSTEN MUKAAN HELPOSTI KOIRAN KOKEMAN PELON”

Koira on niitä eläinlajeja, jotka leikkivät aikuisenakin. Leikki liittyy olennaisesti koiran hyvinvointiin, sillä huonosti voivan koiran on vaikeampi leikkiä. Esimerkiksi pelko tukahduttaa tehokkaasti leikkimishalun.

Aggression tunne jakautuu puolustus- eli pelkoaggressioon sekä kilpailu- ja reviiriaggressioon. Puolustusaggressio muistuttaa aivokemiallisesti paljon alkutunnettaan pelkoa.

Parhaassa tapauksessa syntyy myönteinen kierre, jossa hyvä olo saa koiran leikkimään ja leikkiminen lisää hyvää oloa.

Kilpailu- ja reviiriaggressio ei ole tunteena yhtä kielteinen, sillä siinä koiran on mahdollista voittaa kohteena oleva resurssi itselleen.

Samanlaisia ja erilaisia

Myös seksuaalisuus on oma itsenäinen perustunteensa. Se on aktiivinen vain tietyn ajan, narttukoiralla juoksuajan ja uroksella silloin, kun se havaitsee juoksuaikaisen nartun.

Ihmisen ja koiran kokemus tilanteista eroaa siinä, että ihmisen käytössä on enemmän ajattelulaitteistoa. Koiraan verrattuna ihmisellä on paljon enemmän niitä aivojen rakenteita, joilla ymmärretään tapahtumien syitä ja toisten kokemuksia sekä suunnitellaan tulevaisuutta. Sen sijaan perustunteet, kuten ilon, surun, kiintymyksen, aggression ja pelon sekä koira että ihminen kokevat suunnilleen samoin.

– Jos jokin on mukavaa tai sattuu, se on koiralla ihan yhtä voimakasta kuin ihmisellä, Helena Telkänranta vertasi.

Käyttäytymisen ja oppimisen kannalta tärkeimmät tunteet ovat mielihyvä ja pelko.

Kun jotain tapahtuu, aivot menevät hetkessä joko myönteiseen tai kielteiseen tilaan sen mukaan, odottaako eläin hyvää vai pahaa tapahtuvaksi.

Tunnetila voi sen jälkeen vaihtua nopeasti mukavasta kielteiseen. Kielteinen olo kääntyy toiveikkuudeksi paljon hitaammin. Varsinkin, jos eläin on pelästynyt voimakkaasti.

– Silloin tarvitaan erikseen rauhoittuminen, jotta on mahdollista palata takaisin myönteiseen tunnetilaan, Telkänranta kuvaili.

Arveluttavat äkkiliikkeet ylhäältä Pelko on tutkimusten mukaan tunne, joka ihmisen on helppo aliarvioida. Pelosta jähmettynyt koira ei välttämättä näytä lainkaan niin dramaattiselta kuin miltä tilanne tuntuu koettuna.

Helena Telkänranta kertoi, että koiran perimässä äkkiliikkeet ylhäältä samoin kuin äkilliset kovat äänet liittyvät uhkaan. Se on suojannut pieniä sudenpentuja, jotka ovat esimerkiksi petolinnuille helppoa saalista.

Telkänranta korosti, että kaikkiin asioihin voi tottumisella vaikuttaa. Jos esimerkiksi ilotulitus pelottaa, voi hyvissä ajoin ennen uutta vuotta soittaa hiljaisella äänellä pienissä erissä internetistä ilotulitenauhoitetta.

– Parasta nimenomaan on vähittäinen totuttaminen, jossa huolehditaan, että koira ei pelkää.

Palautuminen kertoo hyvinvoinnista Aina kun koira oppii uutta, suorittaa tehtäviä tai tekee oma-aloitteisia asioita, taustalla on jokin tunnetila, joka saa käyttäytymistä aikaan. Koiran samoin kuin muidenkin eläinten aivoissa on kaksi motivaatiojärjestelmää: palkkion tavoittelu ja vaaran välttäminen.

Kun koira yrittää tehdä esimerkiksi palkitsemalla opetettua tehtävää, lähtötilanne on varsin neutraali. Yritys saa pulssin ja adrenaliinitason nousemaan ja samalla tunnetila muuttuu yhä myönteisemmäksi.

Kun koira onnistuu, tunnetilasta tulee yhä myönteisempi. Palkkion nauttiminen saa koiran rauhoittumaan, minkä jälkeen se on valmis yrittämään uudestaan.

Joskus on tilanteita, joissa koira yrittää, mutta ei onnistu. Epäonnistuminen saa mielentilan kääntymään kielteiselle puolelle. Kiihtymys nousee.

Helena Telkänrannan mukaan palautuminen turhauttavista tilanteista kertoo koiran hy-

Leikki liittyy hyvinvointiin Perustunteista ilo on kaksivaiheinen. Aluksi on tavoitteluvaihe, joka herättää aivoissa dopamiinin erityksen. Dopamiini on yksi hyvinvointia edistävistä aivojen välittäjäaineista.

Kun koira saavuttaa sen mitä tavoittelee, seuraa nauttimisvaihe. Siihen liittyy rauhoittava tunne. Mielihyvähormoni serotoniinin eritys lisääntyy.

Kiintymyksen tunne puolestaan saa aivot erittämään oksitosiinia, jota ihmisillä sanotaan rakkaushormoniksi. Kiintymystä kokeva eläin on luottavainen.

Surua koira tuntee esimerkiksi sosiaalisen kumppanin menetyksestä. Samankaltaisen, mutta lievemmän oksitosiinivajeen aiheuttaa yksinolo.

– Jos koiraa on pienissä erissä totutettu siihen, että omistajan poistumisesta seuraa omistajan paluu, silloin koira selviytyy tilanteista paremmin, Telkänranta kertoi.

APUTASSU 2.2023

21

Vaaran uhatessa ne menevät väliin suojelemaan laumaa.

– Koskaan ei ole nähty yhdenkään suden ottavan tassuilla kiinni toisesta ja kääntävän tätä selälleen. Sen sijaan muut huomaavat, että alfasusilla on pidemmän kokemuksensa ansiosta paremmat tiedot esimerkiksi siitä, mistä kannattaa kulloinkin lähteä etsimään saalista. Siksi muut seuraavat usein alfasusien perässä, Telkänranta totesi.

Myös koiran on helpompi olla, jos ihmisen toiminta on johdonmukaista.

Pitkän aikavälin kehitystä Koiran pitkän aikavälin mielentila syntyy päivittäin koetuista tunteista. Kun tapahtuu jotain palkitsevaa, koiran mieliala kohoaa ja ikävistä se laskee.

Haitallisin usein toistuvista tunteista on pelko. Erityisesti silloin, kun koira ei pääse pois tilanteesta.

”KÄYTTÄYTYMISEN JA OPPIMISEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT TUNTEET OVAT MIELIHYVÄ JA PELKO.” vinvoinnista. Hyvinvoivan koiran autonomisen hermoston parasympaattinen osa toimii tilanteessa rauhoittavasti. Rauhoittumisen jälkeen koira on valmis yrittämään uudelleen.

Kroonisessa stressitilassa oleva koira ei saa yhtä hyvin itseään tyynnytettyä, sillä stressi heikentää parasympaattisen hermoston toimintakäsittelykykyä.

Epäonnistumisen jälkeen mielentila voi silloin jäädä kielteiseksi. Hyvin stressaantunut koira ei välttämättä seuraavallakaan kerralla pysty yrittämään uudelleen.

Vaaran välttämisen motivaatiojärjestelmä käynnistyy, kun koira havaitsee todellista tai kokemaansa uhkaa.

Silloin mielentila muuttuu jyrkästi kielteisen kiihtyneeksi. Pulssi kohoaa, adrenaliinin eritys kasvaa. Jos vaara on sellainen, mitä koira ei onnistu välttämään, kielteisen kiihtynyt tunnetila voimistuu.

Jos koira onnistuu tekemään jotain, mikä saa vaaran tunteen vähenemään, seuraa helpotus. Tätä kautta koirat oppivat esimerkiksi remmirähjäyksen.

Telkänranta suosittelee remmirähjäykseen harjoituksia, joissa vieras koira siirtyy kauemmas, kun harjoitteleva koira tekee jo-

22

APUTASSU 2.2023

tain muuta kuin haukkuu, esimerkiksi katsoo omistajaa.

Koira oppii, vaikkei sitä opettaisi Koira oppii omasta elinympäristöstään sen, mitä seuraa mistäkin. Eläin voi oppia hyvin eri asioita kuin ihminen tarkoitti. Esimerkiksi, että ääntelemällä saa huomiota.

– Se on pahimpia asioita, mitä koiran hyvinvoinnille voi tapahtua.

Toistuvat myönteiset kokemukset kehittävät kykyä rauhoittua ja palautua. Yksittäinen kielteinen asia voi silloin laskea mielialaa, mutta koira toipuu tilanteesta nopeasti.

Jos koiran elämässä on enimmäkseen kielteisiä kokemuksia, yksittäiset myönteiset tunteet eivät vielä käännä pitkäaikaismielentilaa myönteiseksi.

Arjessa on paljon hyötyä siitä, että ihminen osaa katsoa maailmaa koiran silmin ja ymmärtää, mikä on koiralle palkitsevaa. Sen jälkeen arjen käytännöt voi järjestää niin, että palkitsevia asioita tapahtuu, kun koira käyttäytyy toivotulla tavalla.

Parhaiten oman koiran hyvinvointia voi tukea sillä, että koiran elämässä on enimmäkseen mukavia kokemuksia ja luonnolliset käyttäytymistarpeet on hyvin tyydytetty. Käyttäytymistarpeisiin kuuluvat muun muassa erilaisten paikkojen tutkiminen, ruoan etsiminen kuonon avulla, luiden tai vastaavan pureskeleminen sekä yhdessäolo ystävällisten toisten koirien kanssa tai niiden tapaaminen.

Helena Telkänranta ei kieltäisi koiraa murisemasta.

Kun silloin tapahtuu jotain epäselvää, koiralla on taipumus tulkita sitä toiveikkaasti.

– Kieltäminen ei muuta taustalla olevaa tunnetilaa. Silloin koirasta voi tulla vaarallisempi, koska sille on opetettu, että se ei saa varoittaa pelon tai aggressiivisuuden tunteista.

Sellainen koira voi stressaavassa tilanteessa siirtyä suoraan puremiseen.

– Mutta jos pohjana on kielteisiä kokemuksia tai välttämättömien käyttäytymistarpeiden toteutuminen on vähäistä, siitä seuraa krooninen stressi. Epämiellyttävä olotila altistaa häiriökäyttäytymisten kehittymiselle, Telkänranta kertoi.

Johtajuusmyytti elää sitkeästi ihmisten keskuudessa. Tutkimustieto ei sitä tue. Susilaumassa alfauros ja -naaras ovat useimpien muiden susien vanhemmat.

Sillloin koira myös pyrkii herkemmin tulkitsemaan epäselvät tilanteet negatiivisina.

Lisätietoa:

Ne ovat myös kokeneimmat yksilöt, jotka näyttävät esimerkkiä ravinnonhankinnassa.

Helena Telkänranta: Millaista on olla koira (SKS Kirjat, 2023)

APUTASSU 2.2023

23

Yhteistyö arvioitava Teksti: Päivi Saarilahti Kuvat: Gabriel Waller

© Gabriel Waller. Paikallaolossa koira odottelee rauhassa noin kahden minuutin ajan, kun ohjaaja on piilossa.

Valmiin avustajakoiran taidot arvioidaan kahden vuoden välein.

Tärkeintä osaamisarviossa on koirakon sujuva yhteistyö ja turvallinen liikkuminen yhdessä. un avustajakoira läpäisee käyttöönottokokeen, työuran vaativin testi on takanapäin.

Arviointi ei kuitenkaan pääty siihen. Koiran on hyväksytysti suoritettava osaamisarviot noin joka toinen vuosi.

K

Testaaja Eeva Linnalan mukaan avustajakoira käy osaamisarviossa keskimäärin neljä kertaa työuransa aikana. Kun koira täyttää kymmenen vuotta, sen ei enää tarvitse tulla.

– Jokaisen avustajakoiran polku on yksilöllinen. Saatamme toivoa käyttöönottokokeen jälkeen, että tulisit ensi vuonna jo heti osaamisarvioon, Linnala huomauttaa.

Siruntarkastus Kun avustajakoira saapuu käyttäjänsä kanssa testipaikalle, arviointi alkaa siitä, kun koira otetaan autosta. Testaajat seuraavat hallittavuutta ja yhteistyötä. Tärkeintä on koiran hallittu käytös ja sujuva yhteistyö.

”ARVIOINTI ALKAA SIITÄ, KUN KOIRA OTETAAN AUTOSTA”

– Se on rauhallista toimintaa. Otetaan koirakko vastaan, tervehditään. Siinä tulee aina vähän odottelua, Eeva Linnala kertoo.

Vastaan tulee ainakin yksi koira. Ohitus voi tulla läheltä tai kauempaa. Arvioijat seuraavat myös avustajakoiran suhtautumista kadun luonnolliseen elämään, vastaantuleviin koiriin ja ihmisiin.

– Odottelua myös järjestetään kontrolloidusti, koska sitä avustajakoiran elämä paljon on.

Koiranohituksessa saa vaihtaa seuraamispuolta. Tämän tyyppisiä taitoja testaajat todistavat mielellään.

Seuraaminen

– Katsomme paria yleisesti, miten hyvin heillä menee.

Osaamisarvioon kuuluu pitkä seuraaminen, jossa koira on vapaana. Tavoiteltu yhteistyö on varmaa.

Pissatus

Ensimmäisenä on siruntarkastus.

Näin voi käydä esimerkiksi, jos koiralla on jotain erityistä haastetta.

– Koira seuraa ohjaajaa halukkaasti, ei käskytettynä tai niin, että se esimerkiksi kulkee edellä ja skannaa ympäristöä, Eeva Linnala kuvailee.

Seuraamisen yhteydessä avustajakoira vapautetaan pissalle. Samaan aikaan puskista tai sivutieltä tulee koira. Käyttäjä ei saa kutsua avustajakoiraa ennen kuin se on havainnut toisen koiran.

Vaikka arviointi on yhdenmukaista kaikille, niin jokaisen koulutuspolku on yksilöllinen.

– Koiran tulee seurata ohjaajaa joka tilanteessa. Se ei saa tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

– Kun kutsu kuuluu, koiran pitää noudattaa sitä, Eeva Linnala kuvailee.

24

APUTASSU 2.2023

Kaikissa osa-alueissa aggressiivisuus on hylkäävää. Vaikka toinen koira haukkuisi vieressä, avustajakoira ei saa mennä aggressiiviseen tunteeseen mukaan.

Hallitsematon käytös voi vaarantaa läpimenon silloinkin, kun se on hyväntahtoista. On kiellettyä, että koira lähtee rallattelemaan.

Testaajat seuraavat ulko-osuudessa lisäksi sitä, että liikkuminen muun liikenteen joukossa on turvallista. Käyttäjän on huomattava muut tienkäyttäjät ja noudatettava liikennesääntöjä.

Sisäosuus Sisäosuuteen kuuluu paikallaolo, joka yleensä on kauppakeskuksessa sisällä. Noin kahden minuutin aika alkaa, kun koiran ohjaaja on piilossa.

Sitten lähdetään liikkeelle. Testaajat seuraavat, miten liikkuminen erilaisissa paikoissa sujuu. Onnistuuko lelu- tai ruokaosaston läpi kulkeminen? Millaisia ratkaisuja koiran käyttäjä tekee kapeissa paikoissa, joista ei pääse läpi vierekkäin? Miltä pysähtyminen tuntuu?

– On kiva, jos siinä tehdään myös muutama oikea ostos. Aikaa saa mielellään käyttää siihen, Eeva Linnala kuvailee.

– Jotkut nostattavat koiralla jonkun esineen kaupan hyllystä siihen. Tällaisia saa näyttää, se antaa mukavan kuvan.

Sen jälkeen ohjelmassa on kaksi noutoa: oma ja vieras esine. Tilanne voi tulla luonnostaan, jos vaikkapa avainnippu, vesipullo tai hansikas putoaa.

Mitä rauhallisemmin ja varmemmin koira esineen luovuttaa, sen parempi.

– Jos testissä on hankaluuksia, ehdotamme, että käännyt oman kouluttajaksi puoleen ja korjaatte haasteet mahdollisimman hyvin kuntoon, Linnala huomauttaa.

Vierasesine voi olla mikä vaan. Samalla päästään katsomaan, että koiran ote on hellä.

Sisäosuus päättyy oleiluun ja jutteluun. Käydään läpi, miten meni ja miltä tuntui. Jutellaan arjesta koiran kanssa, mikä kaipaa apua ja mikä sujuu hyvin. Millaisissa asioissa koirasta on eniten apua. Keskustelun aikana koiraa vielä arvioidaan.

Testaajan vinkit Eeva Linnalan mukaan koirakot harjoittelevat paljon kauppakeskuksessa tarvittavia taitoja, eikä niissä yleensä ole ongelmia.

© Gabriel Waller. Testaajat Kari Kiiveri, Katriina Tiira ja Eeva Linnala seuraavat, miten Pekka Pesosen ja Metkan yhteistyö sujuu kaupan kapeilla käytävillä.

© Gabriel Waller. Arvioinnissa on otettava huomioon monta asiaa, sillä koirien ja käyttäjien tilanteet eroavat paljon toisistaan.

Suurimpia haasteita ovat pitkä seuraaminen ja pissatuksen häiriö.

– Arjessa on tärkeää, että koira pääsee todella vapaaksi ja heittäytymään leikkiin ja vapauteen. Mutta on tärkeää opettaa vapaan leikin ja hallinnan ero, Linnala sanoo.

Avustajakoiran kykyä vaihtaa vapaalta töihin on ylläpidettävä.

– Että nyt taas kävellään yhdessä. Hallinnassa kävelyyn kannattaa harjoitella myös lajikestävyyttä.

Linnala muistuttaa, että avustajakoira tarvitsee työnsä vastapainoksi paljon vapaa-aikaa ja lajityypillistä toimintaa.

Valmiin koiran arjen ongelmissa Eeva Linnala kannustaa kääntymään oman luottokouluttajan puoleen.

– On tärkeää, että niihin saa ohjeita ja neuvoja.

Jos testi ei mene läpi, keskustellaan koulutusavusta ja siitä, miten koulutuksessa kannattaa edetä. Testin voi yleensä uusia vuoden päästä.

Huom! Jos etsit tietoa avustajakoirien luonnetestistä tai käyttöönottokokeesta, kerroimme niistä Aputassu-lehdessä 2-2022.

APUTASSU 2.2023

25

Avustajakoirakoulun kuulumiset Teksti: Nina Jäntti Kuva: Emmy Vetterstrand

K

esälomat on vietetty ja Axxellin avustajakoirakoulussa on syksy pyörähtänyt taas vauhdilla käyntiin.

Kesän aikana tapasimme oppilaiden kanssa pääkaupunkiseudulla treenien merkeissä noin kahden viikon välein. Oli jälleen ilo huomata opiskelijoiden suuri motivaatio kouluttamista kohtaan. Harjoituksiin osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, mutta niin vain opiskelijat saapuivat lomallakin paikalle ja olivat pitäneet koirien koulutustasoa yllä.

Osallistuimme eläintenkouluttajaopiskelijoiden kanssa Avustajakoirayhdistyksen kesäpäiville elokuun alussa. Opiskelijat vastasivat ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta ja suorittivat siinä samalla opintoihin kuuluvan asiakaspalvelututkinnon osan. Opiskelijat kokivat viikonlopun todella antoisaksi.

Ymmärrys sekä avustajakoirien työstä että avustajakoirien käyttäjistä laajeni. Toivotaan, että tälle yhteistyölle tulee jatkoa.

”OLI JÄLLEEN ILO HUOMATA OPISKELIJOIDEN SUURI MOTIVAATIO KOULUTTAMISTA KOHTAAN” Kesän ohjelmaan kuului myös Ellin (2 v.) ja Biancan (1,5 v.) viimeistelykoulutus elokuun käyttöönottotestiä varten. Tytöt läpäisivät testin ja odottelevat töihin laittoa.

Samalla luonnetestissä kävi neljä vuoden ikäistä koiraa, joista jokainen läpäisi testin hyväksytysti.

Syksyn uusien eläintenhoitaja- sekä eläintenkouluttajaopiskelijoiden myötä on työn alla yhdistellä sopivia koira–hoitaja-pareja.

Oikean parin löytäminen hyödyttää molempia osapuolia. Innokas ja kiihtyvä koira hyötyy rauhallisesta ohjaajasta, joka ei omalla toiminnallaan ruoki koiran kiihtymistä. Vastaavasti aktiivista ja energistä persoonaa rau-

hoittaa ja auttaa keskittymään rauhallisempi ja pidempään tuumailevampi koirayksilö.

Päätavoitteen rinnalla siis pienimuotoisesti eräänlaista eläinavusteista toimintaa.

Vuodelle 2023 ei ole pentueita suunnitelmissa ja sopivien pentueiden löytäminenkin on ollut haastavaa. Muutama kiva narttu on tiedossa. Niiden osalta pennut ovat ajankohtaiset ensi vuoden alussa. Tästä syystä olemme ottaneet koululle hieman vanhempia koiria aloittamaan koulutuspolkuaan. Koululla on tällä hetkellä 11 koiraa. Kaikista ei varmasti ole avustajakoiriksi, mutta toivottavasti jokainen soveltuu johonkin muuhun ihmisläheiseen työhön.

Hyvinvointialueiden puolelta ei ole tullut uutta tietoa, mutta emme anna sen häiritä tai lannistaa. Uuden eläintenkouluttajaopiskelija Minna Sinisalon kanssa jatkamme hoitajien ohjausta ja koirien kouluttamista avustajakoiriksi kuten ennenkin.

Aurinkoista ja aktiivista syksyä!

-Nina

© Emmy Vetterstrand. Vasemmalla Axxellin aputassukokelaat Baloo, Koda, Kaktus ja Kiivi. Oikealla käyttöönottotestin suorittaneet Bianca ja Elli.

26

APUTASSU 2.2023

Näkövammaisten liiton Opaskoirakoulun kuulumisia ”TYÖT OVAT LÄHTENEET SUJUMAAN MALLIKKAASTI”

© Hannele Rontu. Aputassu-uralle valitut Opaskoirakoulun koirat suorittavat ensimmäisenä avustajakoirien luonnetestin.

Teksti ja kuvat: Hannele Rontu

K

esällä luovutimme käyttöön kaksi avustajakoiraa ja näyttäisi siltä, että molemmat koirat löysivät itselleen sopivat ihmiset. Työt ovat lähteneet sujumaan mallikkaasti.

Lomien jälkeen sain ryhmääni useamman koiran, ja tarkoitus olisi löytää näistä uusista tulokkaista muutama avustajakoiraksi soveltuva koira. Koirat on jo testattu opaskoiriksi soveltuviksi ja nyt arvioin mikä koira parhaiten soveltuisi mihinkin tehtävään. Kun päätökset tältä osin on tehty, koirat käyvät vielä avustajakoirien luonnetestin, jossa arvioidaan hyvin pitkälti samoja asioita kuin opaskoirille tehtävissä testeissä. Tällä hetkellä yksi nartuista on jo lähes varmistanut paikkansa aputassukoulutukseen ja yksi uroksista on myös hyvin lähellä lopullista päätöstä. Muutama koirista puolestaan vaikuttaisi soveltuvan luonteen puolesta ennemmin opaskoiriksi.

Päätöksenteko ei ole helppoa, koska aikaa testaamiseen ei ole rajattomasti, vaan aika nopeasti on tehtävä päätökset, mihin suuntaan koulutusta lähdetään viemään. Lisää koiria testataan Opaskoirakoululla parhaillaankin, joten uskon, että lopulta parhaiten sopivat yksilöt sieltä kyllä löytyvät. Koirat ovat nyt noin puolitoistavuotiaita ja ne ovat saaneet hyvän peruskoulutuksen vapaaehtoisissa hoitoperheissämme.

Sopivien koirien löytyessä koulutus alkaa heti. Koulutus perustuu positiiviseen vahvistamiseen ja meillä on Opaskoirakoululla hyvät treeniolosuhteet. Lisäksi koulun sijainti mahdollistaa monipuolisen treenaamisen erilaisissa ympäristöissä. Odotan innolla, että pääsen taas kunnolla kouluttamaan uusia aputassuja!

Yhteistyöterveisin, Hannele Rontu Kouluttaja

APUTASSU 2.2023

27

© Antti Salmela

Avustajakoira on mieluisa vieras Teksti: Terhi Jyräs ja Pauliina Talvala Kuvat: Antti Salmela

Vallu ja Mytty kävivät keväällä useammassa päiväkodissa esittäytymässä eskareille ja viiskareille. aimme kutsun Killingin päiväkodin metsäeskareiden ryhmään Kuusankosken Kettumäelle. Heillä oli siellä mukavat puitteet tutustua käytössämme oleviin avustajakoiriin ulkona. Näin musta koira ei tunnu silloin niin pelottavalta tai suurelta kuin esimerkiksi sisätiloissa.

S

28

APUTASSU 2.2023

Mukana oli avustajani Jessika Tohka, Vallu, sekä Pauliina Talvala ja hänen koiransa Mytty-pentu, josta on kasvamassa avustajakoira. Lisäksi Pauliinalla oli mukanaan toinenkin koira Mocca, josta piti tulla avustajakoira. Meitä vastassa parkkipaikalla oli Piia Lipola ja Antti Salmela sekä esikoululaisia, joista yksi ilmoitti, että hän pelkää koiria.

Tämä asia huomioitiin heti.

Mitä koirat osaavat tehdä?

Koirat olivat rauhallisesti, vaikka metsä oli aivan vieressä. Lapset kyselivät, mitä koiramme osaavat tehdä. Näytimme Pauliinan kanssa, että koirat osaavat muun muassa nostella tavaroita, antaa pyykkiä korista ja

niin edelleen. Lapsista pyykkien nostaminen näytti todella hauskalta.

Lisäksi lapsia ja opettajia kiinnosti Vallun työ kipukoirana. Lapset kysyivät esimerkiksi, miten Vallu voi haistaa kivun. Asia kiinnosti myös opettajia paljon.

Keskustelimme myös työkoirien valjaiden merkeistä ja niiden merkityksestä. Aika moni lapsi tiesikin jo, että kieltomerkki tarkoittaa, ettei koiraan saa koskea. Kehuimme lapsia ja lisäsimme siihen, että koiraa ei pitäisi huomioida silloin mitenkään. Sanoinkin lapsille: “Jos näette minut kaupassa Vallun kanssa, niin minua saa moikata ja tulla juttelemaan, mutta Vallua ei saa huomioida.”

”LAPSIA JA OPETTAJIA KIINNOSTI VALLUN TYÖ KIPUKOIRANA”

Lapset oppivat paljon koirien viisaudesta Killingin päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Piia Lipola ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Antti Salmela kertovat, miten avustajakoiran vierailu otettiin päiväkodissa vastaan. ”Vierailut ovat tärkeitä meille, koska saamme tietoa aika vieraasta asiasta. Sokeiden opaskoira sekoittuu herkästi avustajakoiraan. Opimme, kuinka käyttäytyä avustajakoiran lähellä.

© Antti Salmela. Pauliina Talvala ja Mytty.

”LAPSET KYSELIVÄT, MITÄ KOIRAMME OSAAVAT TEHDÄ” Heistä tuntui ihan luonnolliselta asialta, että jos koiraan ei saa koskea, sitä ei pidä myöskään huomioida. Lapsilta tulikin heti kysymys, että saavatko he nyt poikkeuksellisesti tänään silittää koiria? Lupasimme, että lopuksi voidaan ottaa valjaat pois ja sen jälkeen voi silittää yksitellen.

Pelottavasta tuli mukavaa Jutustelun jälkeen koirilta otettiin valjaat pois. Koiraa pelkäävä tyttö ilmoitti, ettei hän halua silittää kumpaakaan koiraa. Ja se sopi meille kaikille.

Muuten jokainen sai käydä yksitellen silittämässä ja antamassa namit Vallulle ja Mytylle. Ja kuinka ollakaan, kohta myös pelkäävä tyttö tuli silittämään vapaaehtoisesti Vallua.

Hän halusi myös antaa Vallulle namia. Silloin tuli onnistumisen tunne, että voitettiin sen tytön koirapelko. Tyttö oli niin iloinen, kun pääsi yli oman pelkonsa.

”Vallu, Vallu, Vallu on täällä!”

Syksyllä olin Vallun kanssa Kouvolan Jaakonpuiston Liikennepuistossa Lasten ja nuorten liikennetapahtumassa. Siellä oli paljon lapsia vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Vallu makasi edessäni, kunnes eräs tyttö tuli selkäni takaa ja huusi vaan “ Vallu, Vallu, Vallu on täällä”.

Tyttö tuli luokseni isovanhempiensa kanssa ja rupesi selittämään heille, että Vallu oli käynyt heidän eskarissaan näytillä ja esittelemässä miten työkoira pitää kohdata.

Silloin tunsin onnistumisen iloa. Viesti, jota veimme lapsille päiväkoteihin, oli mennyt perille.

Jatkamme päiväkotivierailuja, koska nämä ovat antoisia tapaamisia, ja me kaikki opimme toisistamme jotain uutta joka kerta.

Lapset oppivat koirien olevan todella viisaita, ja että niille voi opettaa monia asioita. Kipukoira kiinnosti paljon. Avustajakoiran tarpeellisuus ja välttämättömyyskin tuli tutuksi.

Lapsia kiinnosti: Mitä temppuja ja tehtäviä koirat osaavat? Kuinka koiraa lähestytään? Milloin koira on töissä ja milloin vapaalla?

Lapset kysyivät: Saako silittää? Miksei saa katsoa koiraa silmiin? "Näetkö sinä"? kysyi lapsi koiran omistajalta.

Jälkikäteen puheissa: "Nähdäänkö me niitä vielä uudestaan"? "Olipa kivaa tutustua".

Toiveita päiväkodilta: Tällaisia käyntejä tarvitaan. Lapset vaihtuvat metsäesikoulussa joka vuosi. On yleissivistävää tietää, kuinka avustakoirien läheisyydessä toimitaan, ja miksi ne ovat tarpeellisia?

Meille saa tulla harjoittelemaankin koiran kanssa kohtaamisia jne.

Kiitos kivasta yhteistyöstä. Jatketaan sitä ilolla.”

Jaoimme lapsille vielä Aputassu-lehdet kotiin viemiseksi.

APUTASSU 2.2023

29

Avustajakoira Atlas ja Puuhajengi opettavat yhdenvertaisuutta ilon kautta © Olen avustajakoira Atlas ja autan toiminnallisesti rajoitteen kanssa elävää ihmistä arjessa. Autan esimerkiksi poimimaan ja kantamaan tavaroita, sytyttämään ja sammuttamaan valoja, avaamaan ja sulkemaan ovia sekä tekemään ostokset kaupassa.”

Lasse Katainen

”TEHTÄVIEN AIKANA ON HELPPO KESKUSTELLA AIHEESTA ENEMMÄN AIKUISEN KANSSA” kia: ”Me hyvät tyypit onnistumme aina – jokainen omalla tavallamme!”

Lasse Katainen

Teksti: Eeva Makkonen Kuvitus: Lasse Katainen uuhajengin matkassa -puuhakirja on täynnä värikästä ja monipuolista tekemistä päiväkoti-, esikoulu- ja ala-asteikäisille lapsille. Invalidiliiton tuottaman puuhakirjan tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen tavoitteita sellaisissa aiheissa, joita on pienille lapsille hankalampi sanoittaa.

P

Kirja toimii myös hyvänä työkaluna kiusaamisen vastaisessa työssä. Osallistavien tehtävien kautta lapsi oppii ymmärtämään erilaisuutta, välttämään ennakkoluuloja ja näkemään kaikkein arvokkain asia – ihminen vamman takana.

Kirjassa esiintyvä avustajakoira Atlas kuuluu myös puuhajengiin ja sen roolina on tuoda esiin koirien pyyteetön avun antaminen läheisillemme sekä fyysisesti että henkisesti. ”Puuhajengin mielestä avustajakoiran liivit ovat supersankarin merkki”.

Empatiataidot vahvistuvat tehtävien parissa Puuhakirjassa on useita tehtäviä, joita voi ratkoa joko yksin tai pienryhmässä. Tehtävien aikana on helppo keskustella aiheesta enemmän aikuisen kanssa. Puuhakirjan lämmin ja auttavainen ilmapiiri on myös hyvä ottaa puheeksi. Tunteiden sanoittaminen lapselle kehittää hänen empatiataitojaan. Jos lapsi ei vielä osaa eläytyä toisen asemaan tai tunteisiin, aikuinen voi kertoa omia ajatuksiaan siitä, miltä toisesta eri tilanteissa saattaa tuntua.

Tehtäviä tekemällä lapsi samaistuu helpommin toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää paremmin erilaisuutta. Empatiataitojen vahvistuminen ehkäisee kiusaamista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Kun ihminen pystyy asettumaan toisen asemaan, hän ei loukkaa ja kiusaa muita.

30

APUTASSU 2.2023

Jenni ja avustajakoira Atlas, Puuhajengin matkassa -puuhakirja Kuvitus ja tehtävät: Lasse Katainen Käsikirjoitus: Miia Krause Taitto ja painopinta: Jan Åqvist, Jan Graphics Kirjapaino: Kirjapaino Öhrling Oy Invalidiliiton julkaisuja M.23, 2022 ISBN 978-952-5548-76-1, ISSN 1457-8298

Tiedustelut ja tilaukset: varainhankinta@invalidiliitto.fi p. 044 765 0510

Lasse Katainen

Tehtäväkirjassa ratkotaan tehtäviä piirtämällä, värittämällä, reitittämällä, vertailemalla, tunnistamalla ja useilla muilla ikätasoiseen osaamiseen liittyvällä tavalla. Kirjan keskiaukeamalla on myös erillinen tarra-arkki, jota käytetään tehtävien ratkomisessa. Puuhakirjan lopusta aikuinen voi tarvittaessa katsoa tehtävien oikeat ratkaisut.

Me hyvät tyypit onnistumme aina!

Puuhajengi on vertaisryhmä, jonka jokaisella jäsenellä on jokin erityistä tukea vaativa sairaus tai vamma. Puuhajengin asennematka on matka yhdessä koettuihin onnistumisiin, toisten tsemppaamiseen ja yhdenvertaisuuteen. Vertaisryhmän ohjaaja Jenni kannustaa ja tukee puuhajengin lisäksi kaik-

© Puuhakirjaa on saatavilla sekä suomenettä ruotsinkielisenä.

© Puuhakirjan tehtäviä tekemällä oppii huomaamatta asioita. Esimerkiksi, miten havaita avustajakoira, mitä se osaa tehdä ja miten siihen tulisi suhtautua.

Puuhakirjan on tuottanut Invalidiliitto ry.

Kirjan tuotot käytetään kotimaiseen vammaistyöhön.

Testissä aktivointilelut Teksti ja kuvat: Helena Hanni, Tarja Koivula, Hanna Hämeenaho eljän labradorinnoutajan testiryhmä otti joulun alla tehtäväkseen selvittää, mitkä Jälki-kaupan lahjoittamista aktivointileluista olisivat eniten työkoirien mieleen.

Mukana testissä olivat Kongi Wobbler (JättiKongi), nuuskumatto, Lickin’layers-aktivointilelu sekä Challenge Slider.

N

Testaajina toimivat avustajakoirat Toivo ja Jalo, oppilas Filo sekä pelastuskoira Nöppe.

Team Filon ja Nöpen testiraportti: Ajatuksena oli, että yksi koira testaa aktivointilelut. Mutta koska he ovat tottuneet tekemään asioita hyvin paljon yhdessä, niin annoin mennä parityöskentelynä.

Kun toin lelut kotiin ja laskin Kongin lattialle niin tähti oli syttynyt minun parivaljakkoni mielestä saman tien. Kongi viihdyttää sekä tyhjänä että täytettynä molempia koiria.

1. Kongi Kongi keinuu mukavasti ja antaa sopivaa haastetta koirille. Suhteellisen hiljainen, joten käyttö on mukavaa myös ihmisen näkökulmasta. Minun koirani myös kantavat sitä paikasta toiseen, vaikka se on kohtuullisen iso ja painoakin on. Helppo käyttää, voi kiertää pohjan auki tai laittaa herkut reiästä sisälle, mikäli auki kiertäminen on hankalaa.

Kongi viihdyttää sekä tyhjänä että täytettynä, joten on meidän suosikkimme nro 1.

2. Aktiivimatto Matto on helppokäyttöinen. Sen voi rullata myös mukaan. Ei tahmaannu. Herkkujen pitää olla pieniä paloja, jotta tulee tarpeeksi haastetta. Hyvää aktivointia, jossa koira saa käyttää luontaista taitoaan eli nenäänsä työskentelyyn.

3. Lickin`layers Filo piti tästä aktivointilelusta. Testasin sekä kuivalla herkulla että märkäruualla. Molemmat toimivat hyvin. Sopii hyvin Filolle, koska syö tästä rauhallisesti, mutta on tavallisesti ahmatti. On sopivasti haastetta ja vaikeusastetta. Lelu oli helppo puhdistaa ja käyttää, koska se ei ole suuri ja pinta puhdistuu hyvin. Suosittelen varsinkin ahmimiseen taipuville koirille.

4. Challenge Slider Tämä oli haastavin. Kumpikin koira kävi tökkimässä, mutta eivät syttyneet pelille ensin ollenkaan. Annoin olla lattialla, ja hiljalleen

© Helena Hanni. Nöppe ja Filo testasivat aktivointileluja parityönä.

kiinnostus kasvoi. Kuten aina, yhteispelillä alettiin ratkomaan. Ja kuinkas ollakaan, löytyi asiaan suora ratkaisu. Nöppe huomasi, että alustan, jolla herkut ovat, saa irti, kunhan vähän aikaa asian suhteen työskentelee.

Eikä aikaakaan, kun alusta ja yläosa olivat erillään ja molemmat söivät herkut tyytyväisinä. Joten ainakin meillä pitää vahtia, jos haluaa, että koira tekevät asiat liikuttamalla sinisiä osioita. Sopii varmasti rauhalliselle koiralle hyvin, mutta minun koirani ratkovat asiat siten, mistä suorinta tietä pääsee käsiksi herkkuihin.

Helena Hanni

Team Jalon testiraportti: 1. Kongi Helppo käyttää, vaikka käsissä rajoitteita.

Koira liikkui sopivasti ja oli haastetta koiralle. On sopivan hiljainen. Erittäin hyvä.

2. Matto Helppokäyttöinen, mutta sai liian nopeasti herkut. Näistä neljästä helpoin koiralle.

3.Lickin Layers Tätä pystyy käyttämään, vaikka käsissä on rajoitteita. Ruuan tai herkun pitää olla sopiva. Tarpeeksi haastava koiralle.

4. Challange Slider Tämän pystyi täyttämään, mutta koiraa ei kiinnostanut etsiä herkkuja. Lähinnä raapi tassulla. Täytyy käyttää paljon aikaa koiralle oikean tekniikan opettamiseen.

Tarja Koivula

Team Toivon testiraportti: Lickin ' Layers lelu on ehdottomasti meidän suosikki. Laitoin ensimmäisellä kokeilukerralla lelun kerroksiin liotettuja nappuloita ja maksalaatikkoa sekaisin, sitten laitoin lelun pakastimeen. Lelu on helppo purkaa täyttämistä ja pesemistä varten. Lisäksi lelu onnistuu minulta myös koota itsenäisesti uudelleen käyttöön.

© Helena Hanni. Challenge Slider tarjosi nimensä mukaisesti haastetta, jota kaikki testiryhmän koirat yrittivät ratkoa voimalla.

Kongi Wobbler ja aktivointimatto eivät meillä oikein toimi, koska Toivo syö nappularuokansa aina veteen liotettuna. Kumpaankaan näistä leluista en itse laittaisi liotettuja nappuloita.

Toivo on myös tottunut, että saa otettua oman Konginsa suuhun siirtämistä tai heittämistä varten. Ensimmäisillä kokeilukerroilla Kongi Wobblerista (=JättiKongi) syödessään, Toivo yritti samaa tyhjennystaktiikkaa JättiKongin kanssa. Käytännössä siis JättiKongi oli lähes koko ajan jumissa sohvan, sängyn, pöydän tai tuolien alla, joten Toivo ei saanut ruokaansa syötyä loppuun. Sängyn tai sohvan alle joutuessaan JättiKongi jäi Toivon saavuttamattomiin ja odottamaan avustajaa töihin ja avuksi huonekalujen siirtoon.

Toivolla jumitti vatsa kuivista nappuloista, joten annan jatkossa Toivon syödä pienen määrän kerrallaan makupaloja matosta tai jättiKongista.

Challenge slider lelua minun oli haastavaa täyttää ja käyttää itsenäisesti. Lelu on muotonsa ja kokonsa vuoksi vaikea käsitellä ja puhdistaa sekä säilyttää. Minulla jäi tämän lelun kokeilu yhteen kertaan.Toivo raapi ja yritti purra lelussa olevia "laattoja", joita olisi ollut tarkoitus siirrellä kuonolla. Vaikea lelu minulle käytännössä käyttää, joten ei riittänyt mielenkiinto näyttää Toivolle lelua tarkemmin.

Toivolle ovat aktivointilelut jo ennestään tuttuja. Toivo on tottunut syömään päivittäin ainakin yhden ruoan Kongista, mikä on vähentänyt ruoan ahmimista paljon. Uusi juttu meillä on, että heittelen Toivolle usein liotettuja nappuloita ulos nurmikolta syötäväksi.

Hanna Hämeenaho

APUTASSU 2.2023

31

Aputassuoppilaat

Tervehdys kaikille!

Teksti: Marjut Hara Kuvat: Susanna Palomäki aluan kertoa teille vähän uusimpia kuulumisiani. Olen asustellut oman ihmiseni luona tämän kesän alusta asti. Vain vähän aikaa sitten olin huoleton pentu-Oodi ja nyt yhtäkkiä olenkin aikuinen avustajakoiraoppilas, joka on muuttanut maailmalle työn perässä. Se on tuonut isoja muutoksia elämääni. Toki minua on valmistettu asiaan parhaalla mahdollisella tavalla turvallisen ja taitavan Avustajakoirayhdistyksen alkukouluttajan Jenna Palomäen huomassa melkein kaksivuotiaaksi asti. Olen tutustunut omaan ihmiseeni ja uuteen kotiini pikkuhiljaa ja olemme treenanneet yhdessä yhteiseloa varten. Ensin kävin ihan vaan päivävierailuilla, sitten yökylässä ja sitten oli viikon TET-jakso ennen lopullista muuttoani tänne.

H

Harjoittelen elämää varten Nyt meillä on uusi kouluttajakin, meitä lähempänä asuva Päivi Saarilahti. Minun tarkoitukseni olisi tulevaisuudessa osallistua oman ihmiseni kanssa ja kouluttajamme tuella vaativaan käyttöönottotestiin ja valmistua ihan oikeaksi avustajakoiraksi. Sitä ennen täytyy harjoitella vielä ja paljon. Uuden kouluttajamme kanssa olemme treenanneet näin aluksi paljon yhteyden löytämistä ja rauhoittumista ennen tehtävien tekemistä.

Ne ovat tosi tärkeitä juttuja erityisesti näissä työhommissa. Sosiaalisuuteni ja rakastava luonteeni ovat vahvuuksiani avustajakoiran työssä, mutta niihin liittyy myös paljon treenattavia asioita.

Harjoittelen täällä uudessa kodissa myös usein sähkömopon vierellä kulkemista ja joskus, lähinnä kuumalla ilmalla, yritän liftata mopon kyytiin. Olen ihan tarkoituksella harjoitellutkin mopon kyydissä istumista.

Lähinnä kai tavoitteena pienet siirtymäkuljetukset ihan hiljaa edeten, jos vaikka asfaltti on kuumaa tai tietä on suolattu. Mopoilu on mielestäni tosi hauskaa ja tönötän kyydissä kuin suolapatsas. Erityisen hupaisaa on nähdä muiden koirien reaktiot, kun ne tulevat vastaan. Varsinaiset avustushommat sujuvat jo melko hienosti. Haasteenani niissä on lä-

32

APUTASSU 2.2023

© Susanna Palomäki. Sain uudessa kodissani lisänimen ”Aamuhahmo”.

”MOPOILU ON MIELESTÄNI TOSI HAUSKAA. TÖNÖTÄN KYYDISSÄ KUIN SUOLAPATSAS” Olin iskenyt hänet kuonollani hereille ja hengittämään taas. Tajusin äkkiä, että nyt se hengitystauko on kestänyt jo liian kauan ja mä tarvitsen vielä omaa ihmistäni, eli nyt täytyy toimia. Hänellä oli kädet edelleen peiton alla, eli hän ei ole voinut lyödä itseään kasvoihin. Tapauksesta muistona hänellä oli pieni naarmu naamassa pari päivää. Taidan siis olla aika arvostettu!

Elämänlaatueläin

© Susanna Palomäki. Oodi kuntouttajana voimaannuttavalla sieniretkellä.

hinnä kuunnella huolella, että mitä pitikään tehdä, jos olen jo itse keksinyt jonkun jutun.

Tukea ja turvaa Yksi uusi asia on rollaattorin vierellä kulkeminen. Sitä olemme harjoitelleet pienen pienissä erissä lähinnä metsäreissujen yhteydessä. Olemme retkeilleet paljon metsissä. Minä saan juosta vapaana, oma ihmiseni löntystää rollaattorin kanssa ja hänen ihmisavustajansa tekee mulle esim. namiruutuja tai namijäljen.

Oma ihmiseni on kävellyt minun kanssani paaljon enemmän kuin ennen tuloani hänen elämäänsä. Ei hänellä kuulemma olisi ollut ilman minua mitään syytä, eikä intoa, lähteä metsään kuntoilemaan. Toimin nykyisin siis myös pt:nä. Erityisen kannustava minun täytyy olla uimapaikaltamme lähtiessämme takaisin kohti autoa. Silloin on ylämäkeä melkein koko matka ja pehmeää hiekkaa

sekä juuria, kuoppia ja muuta epätasaisuutta. Minun haluni päästä juuri sinne uimaan, motivoi kovasti omaa ihmistäkin. Ja asfaltilla on kai ihmeen kevyttä kävellä sen jälkeen!

Uskon, että yhdessä muiden ammattilaisten kanssa saamme vielä oman ihmiseni kävelemään. Nyt hän kulkee pääasiassa pyörätuolilla, vielä.

Noi haisteluhommat on meikäläisen mieleen. Minusta voisi tarvittaessa tulla helposti kipukoirakin. Kun joskus ton oman ihmiseni selkä on kipeä aamuisin ja se nukkuu kyljellään, menen makaamaan ihan lähelle ja lämmittämään selkää. Jos selkä ei ole kipeä, en koskaan toimi juuri niin. Ja mulla tosi lämmin ja erityisen tiheä turkki!

Yhtenä päivänä olimme oman ihmiseni kanssa päiväunilla. Hänellä on öisin joku sellainen hengityslaite, eikä hän sitten just silloin ollut sitä laittanut. Hän heräsi kovaan kipuun ylähuulessa.

Olen viihtynyt tosi hyvin täällä uudessa kodissani, mutta kaikki tämä elämänmuutoksesta johtuva stressi näkyy siinä, että minulla on ollut täällä hieman haasteita ympäristöni hahmottamisessa. Ja se on näkynyt ja joskus myös kuulunut lähinnä ajoittaisena, öö, haukkumisena. Mutta olen kuullut, että harvoin tämä siirtymävaihe menee kellään muullakaan ihan ilman jotain haastetta. Yksi kummallisista asioista on, että täällä asuu aidan takana myös naapureita. Naapurit ovat minulle uusi juttu. Niin joo ja täällä ei nyt sitten asukaan muita koiria ja olen tottunut, että minulla on ollut se toinen vanhempi koira usein turvanani tai sitten se kouluttaja-Jenna. Onneksi olen löytänyt täältä lähistöltä toisen samanhenkisen labbisnartun, jota kutsutaan hyvinvointivalmentajakseni.

Itse olen sitten taas oman ihmiseni hyvinvointivalmentaja ja elämänlaatua kohottava elämänlaatueläin. Uimaan täältä täytyy lähteä aina auton kyydissä. Minulle on onneksi hommattu takapihalle oma pieni uima-allas.

Siinä kahlatessa ja leikkiessä saa lenkin jälkeen mukavan ja nopean viilennyksen.

Kuka opettaa ja ketä?

Olen alusta asti huolehtinut siitä, että koko porukka nousee reippaasti sängystä ylös heti kellon soidessa. Minut nimettiinkin täällä heti ”Aamuhahmoksi”. Tosi nopeasti jäi se ”torkuttaminen”. Sillä onhan jokainen uusi alkava ihana päivä mahdollisuus vaikka mihin, ja mulla on yleensä aamuisin kova nälkä. Tajuaakohan nää ihmiset yhtään, että miten paljon minä niitä koulutan, vaikka ne luulee kouluttavansa mua?

Kaikella rakkaudella, Oodi

APUTASSU 2.2023

33

Lukijoiden talvikuvat

© Suvi Meriläinen. Muistakaa hyvät aputassut ja niiden omistajat laittaa valot ja heijastimet kuntoon syksyä ja pimeyttä varten.

Muistuttaa aputassu Nura.

© Sari Salovaara. Vapaa-aikaa kotona maalla.

Avustajakoira Lenni Ainu-hevosen kanssa kävelyllä lumisten puiden ja hankien keskellä.

© Rita Paqvalen. Tyypillinen talvisää Helsingissä.

Ei lunta, jäätävä tuuli ja ankeaa. Sari Salovaara Lennin kanssa Pikkuparlamentin edessä tammikuussa 2023.

© Helena Hanni. Aputassu Toivo, oppilas Filo ja pelastuskoira Nöppe metsälenkillä pohjoisten hankien keskellä.

© Sanna Mikkola.

Aputassu Zazun talvinen poseeraus.

© Suvi Meriläinen.

Hangella on pehmeää painia.

Aputassuoppilas Ukko telmii veljensä Simban kanssa.

Tallentuiko kameraasi ikimuistoinen tai avustajakoiran arkea hyvin kuvaava hetki?

Lähetä kuvasi osoitteella aputassulehti@avustajakoira.fi. Julkaisemme parhaita paloja ensi vuoden lehdissä.

34

APUTASSU 2.2023

Lahjakortti Avustajakoira ry:n verkkokauppaan

© Ilowilla

Pohdinnassa hyvä joululahja tai muistaminen? Avustajakoirayhdistyksen Ilowillan nettikauppaan (kauppa. ilowilla.fi) on lisätty 30 euron lahjakortti.

Lahjakortti löytyy, kun valitset etusivulta ”Seurakaupat”. Valitse alasvetovalikosta Avustajakoira ry. Lahjakortti näkyy tuotelistan ylimpänä.

Avustajakoira ry:n verkkokaupasta voi ostaa yhdistyksen logolla varustettuja tassupyyhkeitä, tuubihuiveja, essuja, t-paitoja, huppareita ja softshell-takkeja.

Lahjakortti on voimassa 12 kuukautta ostopäivästä. Se on käytettävissä ainoastaan yhdistyksen logotuotteisiin.

Kiitos lehden ilmoittajille!

APUTASSU 2.2023

35

Ristikko ja krypto: Sanaris Oy Kuvat: Avustajakoira ry

Lähetä ristikko tai krypto ratkaistuna 15.1. mennessä osoitteeseen: Avustajakoira ry, Ahokankaantie 32, 41330 Vihtavuori.

Kuoreen merkintä ”Aputassuristikko”.

Oikein vastanneiden kesken arvomme aputassu-tuotepaketin.

NIMI:___________________________________________________________________________ LÄHIOSOITE:__________________________________________________________________ POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA____________________________________________ 36

APUTASSU 2.2023

lyhin

POPEDAN KEULAKUVA

L

Ä

S

I

HOUKUTTAVAT OSTOKSILLE

A

L

E

T

A

A4 A5

S

I

M

A

L

A

S

I

T

A

S

S

U

A

T

T

E

MUUTAMAT E

R

Ä

Ä

T

HARJANNE KOSTEIKKOJA

S

U

O

T

-KUNTA

R

ROISKUVIA

Y

K

A RADIOÄÄNI JONE MEDIAPERSOONA SAARINEN

N N I

tulinen

P KIRJAI- A LIJA ORANEN

LUOTETTU

AISTITTAVIA

S I I

U K K

T

I

A

MUNA AINUTLAATUINEN

T

SUUNluonnos- NISTAtella JILLA K A R T A T

S

I

L

Ö

EDELTÄVIÄ

A

A

T

O

T

KEKSELIÄS

D

U

T

GALLAGHER

A

P

A

N

T

A

SUORITUKSET

O

L

O

IHANUUS PISAROIVA

S

A A

A A

A

T

E

E

T

NUMEROTEHTÄVÄ 1/50

K

L

O

U

A

N

U

PEITTÄVÄ

I

KUKKUVIA KORTEILLE

K

K

A

S

U

S

K

O

T

T

A

I

T

E

R

K

T

I

T LAADITTAVIA JÄNNITTÄVÄ

D

N

R

U

A

E

Ä SATUTTAA

T

A

O

M

A

A

A

T

V

M

J

V

I

A

SIENEN LAKISSA PYÖRÄTUOLILLA

U

I

U

V

I

U

A

O R

T

K

R

U

U S

O

I

R K

L

O

K

Y

U

K

VÄYLIEN HUOLTOJA

P

HEVOSTEN PIIKKUL- KEJÄ KEMIA

KIRJAILIJA KYTÖMÄKI

ANTAVAT VOIMAA

KOSKISSA

VÄYLIÄ YKSIN ESITETTÄVÄ

S

R

A

K

A

A

ISMAIL RAVIVETO

A

O

S

A

T

O

KUULIAISTA McCOY WARHOL

T

O

T

T

E

L

U

T

KORJATAAN TURVAUTUA

E

L

O

T

H

LUOSTAREISSA

I

A

L

A

I

L

N

K

O

L

O

KEITTOON JOSKUS

D

KYSELLÄ HANAKASTI SIKALA

U

T

S

R

Y

P

T

O

1/7 U

K

A

T

A

VÄLIAIKA

T

A

U

K

O

T

A

A

HEPPOISIA

H

A

T

A

R

A

T

A

R

J

E

N

A

P

U

R

I

H

I

A

BIKINEISSÄ

A

A

O

S

A

T

O

L

P

www.sanaris.fi/ laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen Lähetä ristikko tai krypto ratkaistuna 15.1. mennessä osoitteeseen: Avustajakoira ry, Ahokankaantie 32, 41330 Vihtavuori.

Kuoreen merkintä ”Aputassuristikko”.

Oikein vastanneiden kesken arvomme aputassu-tuotepaketin.

NIMI:___________________________________________________________________________ LÄHIOSOITE:__________________________________________________________________

Ristikon voittajan arvonnan suorittaa aputassuoppilas Filo.

Lähetämme kevään 2023 ristikon voittajalle tuotepalkinnon.

Palkinto toimitettu myös esiliinaan slogania ehdottaneelle.

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA____________________________________________ APUTASSU 2.2023

37

Lämpimät kiitokset kaikille yrityksille, yhdistyksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille, jotka ovat tukeneet avustajakoiratoimintaa

Agria Musti ja Mirri Sympaatti - Itsenäiset Eläinklinikat Eläinsairaala Aisti Oy Terveysklinikka Rytmi Kennelrehu Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Suomen CP-liitto Starckjohann-säätiö Petpost Oy Koiravaruste Peten Koiratarvike Oy Sln Import Group Oy Vauhti-Raksu Krista Riitinki Photography Koiravalokuvaaja Tuomo Nyqvist Satu Nyström Photography Messukeskus ja Showlink Oy Labradorinnoutaja Facebook-ryhmä Helsingin Seudun Kennelpiiri HSKP ry PKL Voimantie akupunktio ja osteopatia Suomen Kennelliitto hyötykoiraosasto

Lämmin kiitos tuestanne!

Kiitos Finnairille ja Norwegianille hyvästä yhteistyöstä avustajakoirien matkustamisessa.

Kiitos lukuisille yksityishenkilöille avustajakoiratoiminnan tukemisesta.

38

APUTASSU 2.2023

Kesäpäivien arpajaisia sponsoroivat: Autoyhtymä Haavisto Oy / Harri Haavisto Satamatie 10, 34300 Kuru Sähkövaara Oy / Mika Laitinen Lamminperäntie 176, 34320 Parkkuu Putkityö Asp Oy / Olli Asp Rouskupolku 5, 34300 Kuru Kurun MRT-Kalustekomponentti Niemikyläntie 296, 34300 Kuru Kivituote Jarmo Liesivesi Kauppatie 6, 34300 Kuru Kivigalleria Juha Liesivesi Kauppatie 6, 34300 Kuru Kurun Apteekki Kauppatie 10, 34300 Kuru Kurun Profitiimi Oy Kauppatie 16, 34300 Kuru Lions Club Kuru Sale Kuru Kauppatie 1-3, 34300 Kuru Toyota Tammer-Auto Elotie 6, 33470 Ylöjärvi Wurth Center Ylöjärvi Elotie 6, 34300 Ylöjärvi Specsavers Elotie 1, 33470 Ylöjärvi Terveyskauppa Misteli Elotie 1, 33470 Ylöjärvi Horze Tampere Elotie2, 33470 Ylöjärvi Unisport Elotie 2, 33470 Ylöjärvi Elona Apteekki Elotie 1, 33470 Ylöjärvi Flying Tiger Copenhagen Elotie 1, 33470 Ylöjärvi Normal Elotie 1, 33470 Ylöjärvi Hööks Elotie 8. 33470 Ylöjärvi ETRA Megacenter Ylöjärvi Elotie 2, 33470 Ylöjärvi

© Tuomo Nyqvist.

Lämmin kiitos kaikille!

Tavaratalo Hurrikaani Liiketie 2, 33470 Ylöjärvi

Kolari-Special / Antti Sjöstedt Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen

Subway Ylöjärvi Elotie 1, 33470 Ylöjärvi

Musti ja Mirri Lielahti Turvesuonkatu2, 33400 Tampere

Q-Kenkä Läykinkatu 1, 39500 Ikaalinen

Musti ja Mirri Kaleva Rieväkatu 14, 33540 Tampere

K- Supermarket Komppi Karhoistentie3, 39500 Ikaalinen

Musti ja Mirri Kankaanpää Asemakatu 1, 38700 Kankaanpää

Wurther Center Ikaalinen Kortteenkatu 1, 39500 Ikaalinen

Musti ja Mirri Puuvilla Siltapuistokatu 14, 28100 Pori

Kalustetalo Ali-Tolppa Kamraatintie 5, 39500 Ikaalinen

Musti ja Mirri Itäkeskus Itäkeskuksenkaari 6, 28130 Pori

Tokmanni Karhoistentie 3, 39500 Ikaalinen

ZOOPET:FI Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere

Taksi Ikaalinen, Antti Kaasalainen / Jesse Mäkkylä

SOTKA Pirkkala Palmrothintie 1, 33950 Pirkkala

Univisio Oy Teollisuustie 4, 38800 Jämijärvi

Bauhaus Palmrothintie 4, 33950 Pirkkala

Radientum Oy / Jukka Sjöstedt Visiokatu 4, 33720 Tampere

Eino Tarakkamäki Lammentie 2 G, 45610 Koria

TMI Pauli Sjöstedt Puutikkalantie 61, 36760 Luopioinen

Kuusaan Muotihuone Kuusankoski

APUTASSU 2.2023

39

Bordercollie Bra opiskelee Hypokoiraksi siihen alunperin labradorinnoutajaa, mutta oli jo sovittu, että oma koirani eli Bran isä astuu nartun ja siitä otetaan pentu. Pentue aikaistui koronan aiheuttaman kisatauon takia ja niin päätettiin, ettei oteta kahta pentua vaan nimenomaan Brasta tulee hypokoira.

Kun Rohanilla puhkesi diabetes, oli alusta asti selvää, että lähdetään kouluttamaan hypokoiraa, koska olen niin paljon koirien kanssa pelannut. Aloin jo heti sairaalassa selvittää sitä.

Millainen polku on ollut?

Alku meni hyvin. Bra oppi helposti. Ja tietysti, kun on pitkä koirankoulutustausta, perusjuttuja oli helppo opettaa ja edistyttiin hyvin. Mutta sitten jossain vaiheessa meni vaikeammaksi itse hajuilmaisun kannalta. Ja siitä tuli ongelmia.

Luulin, että kun on niin pitkä koirankoulutustausta, ettei ole epäilystäkään, etteikö koira valmistuisi. Mutta nyt koen epäonnistumista ja häpeääkin siitä, ettei se ole mennyt niin kuin pitäisi.

Millainen Bra on hypokoiran työssä?

Hän ei ole niin paljon varsinaista työtä vielä päässyt tekemään, koska tulee niitä virheilmaisuja. Eli en osaa suoraan sitä sanoa. Jos lähestytään kysymystä sitä kautta, että Rohan on hirveän tärkeä hänelle. Kaikki Rohanin tekemiset ja Rohania hän seuraa.

© Elina Rajala. Hypokoiraksi opiskelevan Bran ja diabetesta sairastavan Rohanin suhde on tiivis, vaikka koira on osittain äidin harrastus- ja kisakoira.

Haastattelu: Päivi Saarilahti Kuva: Elina Rajala Elina Rajala kiinnostui hypokoirakoulutuksesta, kun hänen poikansa sairastui diabetekseen.

Bra on 2,5-vuotias bordercollienarttu. Kiva, ihana ja rauhallinen kotona. Jos treenataan, hän tekee täysillä, mutta on ajattelevainen ja haluaa tehdä oikein. Todella kiva lasten kanssa ja hirveän kiva kotikoira.

Kerro vähän itsestäsi ja koirastasi?

Miten päädyitte hypokoirakoulutukseen ja milloin?

Olen porilainen koirankouluttaja ja kahden lapsen äiti. Eläimet ovat aina kuuluneet elämääni ja koirat ovat työn lisäksi harrastus.

Lähdettiin ihan pentuna hypokoirakoulutukseen sen takia, että pojallani Rohanilla puhkesi diabetes vajaa 6-vuotiaana. Mietin

40

APUTASSU 2.2023

Lisäksi hän oma-aloitteisesti nukkuu Rohanin huoneessa kaikki yöt, vaikka Rohan ei itse olisi yötä kotona. Mietin alkuun sitä, että kun rakennan Brasta myös harrastuskoiraa itselle, miten suhteesta lapseen saa silti vahvan. Nyt näyttää, että se on onnistunut hyvin.

Olen tottunut bordercollien juttuihin, vaikka varmasti muulla rotuvalinnalla olisi voinut saada joitain asioita helpommin. Jos joku harkitsee hypokoiraksi bortsua, kannattaa ottaa huomioon, että ne saattavat esimerkiksi paimentaa asioista, mitä joku labukka esimerkiksi ei tekisi. Että sellaiset otetaan huomioon, ettei niistä tule ongelma.

Mutta muuten olen kokenut hänen soveltuvan työhön hyvin. Hän on ajattelevainen yksilö ja kotioloissa rauhallinen. Ja vaikka osaa rauhoittua, tykkää tehdä ja osallistua, mitä pidän tärkeänä.

Mitä harjoittelette parhaillaan?

Kaikkein ajankohtaisin juttu on saada ilmaisut vakiintumaan ja luotettaviksi.

Valmistuminen riippuu siitä, milloin ensimmäinen tavoite eli ilmaisujen luotettavuus tulee toteutumaan. Jos nämä asiat saataisiin keväällä ratkaistua, se voisi tarkoittaa, että loppuvuonna hän voisi valmistua.

Neuvosi hypokoiran koulutusta harkitsevalle?

Lähtisin ainakin siitä, että ehdottomasti menee viralliseen koulutukseen. Että tulee varmasti oikein koulutetuksi se koira. Ja että on tukea, jos tulee matkalla ongelmia.

Jo ennen kuin on ottamassa pentua, on tärkeää, että ottaa selville hypokoiran työssä tarvittavaa arkikäytöstä, ettei käy niin, että koira on ehtinyt esimerkiksi puoli vuotta hyppiä ihmisiä vasten ja vetää hihnassa. Jos sitten mennään vasta koulutukseen, on paljon kitkettävää käytöstä.

Goxy opetti, miten kannattaa tehdä Teksti: Päivi Saarilahti Kuvat: Hypokoira ry

Jos Suomen ensimmäisen hypokoiran koulutus ei olisi ollut niin haasteellista kuin se oli, meillä ei olisi tänä päivänä yhtä toimivia koiria, uskoo koulutuksen perustanut Elisa Forsman.

Diabeetikkoja auttavien hypokoirien koulutus aloitettiin vuonna 2009. Kaikkiaan 99 koiraa on töissä vuonna 2023.

T

arina sitkeydestä ja periksiantamattomuudesta. Se voisi hyvin olla Suomen hypokoirien koulutuksen toinen nimi.

On tärkeää, että hypokoira käyttäytyy tietyllä tavalla, että käyttäytyminen arjessa on sujuvaa. Eli vaikka varsinainen hypokoirakoulutus ei olisi vielä alkanut, tätä kannattaa ottaa huomioon.

Ensimmäinen, joka ei perääntynyt, oli Susanna Klefström. Hän tutustui Yhdysvalloissa asuessaan perheeseen, jossa oli kolme diabeetikkolasta ja yksi koulutettu koira, joka hoiti kaikkia kolmea. Klefström, joka on itsekin ykköstyypin diabeetikko sekä ykköstyyppiläisen äiti, halusi ostaa Yhdysvalloista koiran ja tuoda sen Suomeen. Koiraa ei kuitenkaan ollut mahdollista ostaa ulkomaille vietäväksi.

Miettisin paljon myös rotua ja yksilöitä, että pääsisi vähän helpommalla. Pentu kannattaa ottaa sellaisista vanhemmista, jotka ovat kohtuullisen rauhallisia ja rohkeita, eli joilla on sellaisia ominaisuuksia, joita toivoisi hypokoiralla olevan. Ja pohtisin myös rotukysymystä, eli millainen koira sopii omaan arkeen.

Kun perhe palasi Suomeen, Susanna Klefström aloitti kyselykierroksen: Olisiko tällaista mahdollisuus lähteä kouluttamaan Suomessa.

Hypokoira ry:n koulutus on hyvää ja siitä saa paljon hyviä vinkkejä.

Hän oli yhteydessä Axxell Brusabyn avustajakoirakouluun. Pyyntö välitettiin kouluttaja Elisa Forsmanille. Ajankohta uudenlaisen avustajakoiran koulutukselle ei kuitenkaan ollut otollinen. © Hypokoira ry. Hypokoirien rotukirjo on vakuuttava

Mitkä ovat olleet tärkeimpiä oppeja itsellesi matkan varrella?

Ainakin tämä, minkä kaikille koirilleni jatkossa opetan. Että ei koskaan remmissä mennä moikkaamaan toisia koiria. Että oppivat heti, että toisten koirien kanssa leikitään vain, jos ollaan vapaana. Silloin ei ole sellaista ongelmaa, että remmissä vedetään toisia katsomaan.

Aiemmin omat koirani ovat saaneet luvalla mennä katsomaan, mutta koen, että tämä on vielä selkeämpää.

Tykkäsin myös kirjasta Naksutinkoulutusta koirallesi, joka kuului ohjelmaan. Suosittelen sitä kaikille.

Paljon hyviä ja uusiakin juttuja on tullut, vaikka itsellä onkin pitkä koiratausta. On ollut mielenkiintoinen ja antoisa matka.

APUTASSU 2.2023

41

seminen, minkä jälkeen se sijoitettiin perheeseen. Koira oli silloin kaksivuotias.

Alku sujui erittäin hyvin ja Goxy ilmaisi mukavasti. Sitten ilmaiseminen laantui.

– Koska se tuli heti alkuun, se koira on opettanut ihan älyttömästi. Jos meillä ei olisi ollut Goxya ensimmäisenä koirana, en usko, että meillä olisi tänä päivänä niin hyvin toimivia hypokoiria kuin meillä on. Se avasi silmät sille, mitä ei kannata tehdä, Forsman muistelee.

Tärkein oppi oli opettaa ilmaisua enemmän koiran oman, spontaanin toiminnan kautta ja korostaa sitä kaikessa koulutuksessa.

Vuonna 2012 Forsman ja von Bonsdorff-Cron aloittivat seuraavan hypokoiran, labradorinnoutaja Nallen, kouluttamisen. Tällä kertaa he käänsivät koko systeemin ympäri.

© Hypokoira ry. Susanna Klefströmin sisu tuotti tulosta. Vierellä Suomen ensimmäinen hypokoira Goxy.

– Nalle meni jo yhdeksän kuukauden ikäisenä perheeseen ja alkoi heti ilmaisemaan. Se koulutettiin vain perustaidoiltaan valmiiksi ja sijoitettiin sitten perheeseen. Ja koulutus vietiin loppuun perhettä ohjeistamalla. Nalle on vieläkin töissä.

Oman koiran koulutusprojektit alkuun

Mutta Klefström oli sinnikäs. Puolen vuoden päästä hän lähestyi koulua saman pyynnön kera.

Toiminnan alkumetrit toivat mukanaan mediamyllerryksen. Kyselyjä alkoi sadella. Tarvetta oli paljon.

Kun Elisa Forsman tällä kertaa kuuli kysymyksen, hän totesi, että mikä ettei. Kokeillaan.

Monen keskustelun jälkeen Elisa Forsman ja Stina von Bonsdorff-Cron saivat mahdollisuuden järjestää Axxell Brusabyn nimissä ensimmäisen koulutuksen, jossa diabeetikot tai heidän perheenjäsenensä kouluttivat omasta koirastaan hypokoiraa. Vuoden 2012 jälkeen koululla ei kuitenkaan ollut enää resursseja kehittää hypokoiran koulutusta.

Ja siitä se lähti. Ensimmäiseksi koiraksi valittiin labradorinnoutajan pentu Goxy, joka syntyi 9.5.2009. Forsman vei Goxya eteenpäin yhdessä kollegansa Stina von Bonsdorff-Cronin kanssa.

– Mielessä kävi, että voi ei, miten tätä koulutetaan. Apua. Miten tässä mahtaa käydä, Forsman muistelee.

”Kun koulutetaan, koulutetaan kunnolla” Alkoi tiedonhaku. Kouluttajat olivat yhteydessä Ruotsiin ja Englantiin. Varsinkin Englannissa oltiin hyvin ystävällisiä.

Elisa Forsman ja Stina von Bonsdorff-Cron otettiin vastaan Medical Detection Dogsissa, jossa heille kerrottiin, miten koulutusta on siellä kehitelty. Hypokoiratoiminta oli alkanut Englannissa ja Yhdysvalloissa kuutisen vuotta aiemmin, vuonna 2003.

Naiset päättivät, että kun Goxy koulutetaan, se tehdään kunnolla. Koira läpäisi avustajakoirien luonnetestin ja käyttöönottokokeen.

Sille koulutettiin myös hajuerottelu ja ilmai-

42

APUTASSU 2.2023

Kaikki olisi voinut päättyä siihen. Neljässä vuodessa oli kuitenkin tapahtunut jotain ratkaisevaa. Kouluttajat eivät halunneet heittää hanskoja tiskiin. Hypokoirista oli tullut sydämen asia.

Vuonna 2014 Elisa Forsman ja Stina von Bonsdorff-Cron perustivat omat koulutusalan yrityksensä ja aloittivat hypokoirakoulutusten tarjoamisen yksityisesti.

Työtä aseman ja maineen puolesta Hypokoirayhdistys perustettiin jo vuonna 2010 puheenjohtajanaan Susanna Klefström.

Elisa Forsmanin mukaan yhdistyksellä on alusta saakka ollut suuri merkitys hypokoirien kannalta.

Nykyinen puheenjohtaja Elska Kolu kertoo, että yhdistyksen rooli on muuttunut vuosien varrella paljon.

– Alkuun yhdistys teki paljon työtä, että se sai sen aseman, mikä sillä on. Nyt työ painottuu siihen, että osaamisen taso on se, mikä sen kuuluu olla.

– Kun koiramäärä kasvaa, yhdistyksen toiminta kehittyy koko ajan, Forsman täydentää.

Yhdistyksen perustamisen jälkeen yhdistys teki hypokoiria tunnetuksi. Työn ansiosta muun muassa elintarvikehuoneasetuksessa on maininta hypokoirista. Tärkeänä osana toimintaa on lisäksi aina ollut vertaistuki.

– Koska yhdistys on kuitenkin aika pieni, on ollut intohimoisia ihmisiä, jotka ovat tehneet paljon vaikuttamista, Kolu kuvailee.

Jäseniä on tällä hetkellä hieman alle 300, mikä on yhdistyksen historian suurin määrä.

Hypokoiria on valmistunut 99, minkä lisäksi koulutuksessa on viitisenkymmentä koiraa.

– Vieläkin on tekemistä sen eteen, että kaikki tunnistavat, mikä hypokoira on ja mitä se tekee. Ja miksi kannattaa kouluttaa virallinen hypokoira. Varmasti aika moni osaa kouluttaa hajutunnistusta, mutta se että koiran työskentely on turvallista ja koira koulutetaan ymmärtäen diabeteksen ja eri diabeetikoiden yksilölliset ja vaihtelevat tarpeet, on eri asia, Kolu jatkaa.

Yhdistykselle on tärkeää varmistaa, että koirien asema pysyy hyvänä lainsäädännön kannalta ja myös, että koirien hyvä maine säilyy. Erityisen tärkeää on kuitenkin, että koirien taitoja ylläpidetään ja ne toimivat diabeetikon omahoidon tukena arjessa. Se tarkoittaa koirakkojen tason säännöllistä tarkastamista.

Olisiko koirastani hypokoiraksi?

Kun alkaa pohtia, olisiko omasta koirasta hypokoiraksi, kannattaa ensin varmistaa, että koira on ominaisuuksiltaan sopiva.

Hypokoira tarvitsee pitkän kuonon, jotta tarkka ja vastuullinen haistelutyö onnistuu.

Koiran tulee olla terve ja luonteeltaan tasapainoinen, sosiaalinen sekä avoin. Lisäksi sen on viihdyttävä ihmisen lähellä.

– Miten koira voi, on suoraan verrannollinen siihen, miten koira toimii, Elska Kolu huomauttaa.

Jotta koulutus on mahdollista, tarvitaan myös yhteistyöhalukkuutta. Koiraa tulee pystyä motivoimaan.

– Rotua on hyvä pohtia aika paljon. Että koira on valmis siihen työmäärään. On valitettavaa, jos eteen tulee tilanne, jossa koira ei motivoidu mistään, Elisa Forsman kertoo.

– Kouluttajat tietävät, kuinka paljon työtä koiran valmistuminen vaatii. Joku vähem-

ihmisten ja koirien hyvinvoinnin parantaminen.

– Ihmisten hyvinvointi on helppo ymmärtää jo siitä, mikä meidän funktio on. Että diabeetikot saavat apua arkeen. Se lisää hyvinvointia monella tavalla. Mutta koirien hyvinvoinnin lisääminen on yhtälailla tärkeää, Elska Kolu korostaa.

Hän osoittaa suuren kiitoksen Elisa Forsmanille. Sydämen asiaksi vuosia sitten noussut hypokoiratyö ja omistautuminen sille säteilevät edelleen paljon hyvää ympärilleen.

– Olen onnellinen, että saan tehdä töitä Elisan kanssa ja hypokoirat saavat olla kiitollisia, että meille on sattunut tollainen Elisa.

Se rakkaudellisuus, mikä paistaa kaikesta toiminnasta, ja miten koulutus on rakennettu. Olisi voinut mennä tosi toisin.

© Hypokoira ry. Diabetes on sairautena muuttuva. Myös siksi hypokoiran osaamista on ylläpidettävä.

män kokenut voi ajatella, että mennään koulutukseen ja siellä se koira oppii.

Valmistuneiden hypokoirien rotukirjo on huomattava. Koiria on ollut koulutuksessa yli 80 eri rodusta, kaikkea kiinanharjakoiran ja rottweilerin väliltä. Eniten on labradorinnoutajia.

Näyttökoe arvioi käytöstä ja yhteistyötä Hypokoiran koulutuspolku on jaettu osatavoitteisiin. On hajuerottelua, ilmaisua, noutoa ja sekä käytösharjoituksia, jotka valmistavat hypokoirien käytöstestiin. Kaikkia osa-alueita harjoitellaan koko koulutuksen ajan.

Hypokoirat on toiminnan alusta saakka koulutettu positiivisella vahvistamisella. Koulutus kestää 1,5 vuotta, josta ensimmäinen vuosi on kuukausittain koulutuspäiviä. Sen jälkeen siirrytään seurantajaksolle, jonka aikana katsotaan, miten koira ilmaisee arjessa verensokerivaihteluita.

Kahden viimeisen kuukauden aikana ilmaisuista tehdään kooste. Jos koira ilmaisee noin 80-prosenttisesti matalia verensokeriarvoja diabeetikon läsnäollessa, on mahdollista tulla lopulliseen hypokoiran näyttökokeeseen.

Koe on yhteiskuntakelvollisuustesti ja se pidetään tyypillisesti ostoskeskuksessa. Yhteistyön tulee olla rentoa ja mukavaa. Koira ei saa aiheuttaa vaaratilanteita itselleen, ohjaajalle tai muille henkilöille.

Mikäli koirakko läpäisee kokeen, koira saa viralliset työliivit ja hypokoirapassin. Se on voimassa kaksi vuotta, minkä jälkeen tullaan tasontarkistukseen.

Jos koira ei valmistu, syynä on usein arkuus tai voimakas reaktiivisuus. Toisinaan myös se, ettei ihminen ollut valmistautunut työmäärään.

Lisäksi harmaalla alueella on joukko koiria.

Ne ovat suorittaneet koulutuksen, mutta eivät käytöstestiä. Nämä koirat ilmaisevat verensokerivaihtelua arjessa, mutta eivät voi kantaa virallisia liivejä, koska käytöksessä on puutteita.

– On vaikea sanoa, kuinka moni koira valmistuu koulutuksesta. Laskin viralliseksi luvuksi noin 42,5 prosenttia, mutta sitten on iso prosentti harmaalla vyöhykkeellä. Nämä koirat tekevät hyvää työtä, mutta se ei näy missään, Elisa Forsman kuvailee.

Koirat jäävät eläkkeelle vaihtelevan ikäisinä, sillä työ ei ole fyysisesti raskasta. Työstä pois siirtymiseen vaikuttaa moni asia, erityisesti koiran terveys ja hyvinvointi. Esimerkiksi vuonna 2012 syntynyt Suomen toinen hypokoira Nalle on jutun teon aikaan yhä työssä.

Koirat kasvavat perheissä ja ovat perheiden omia. Ne myös eläköityvät perheissä. Vanhenevan tai sairastavan koiran rinnalla saattaa olla jo nuorempi koira opiskelemassa työtä.

Sydämen asia näkyy ja tuntuu Yhdistyksen tulevaisuuden tavoitteena on, että koirien tunnettuus ja arvostus yhä kasvavat. Lisäksi eettisiin sääntöihin on kirjattu

Koulutus kysyy päivittäistä työtä Suomessa on puoli miljoonaa diabeetikkoa.

Ykköstyypin sairauden kanssa koiran tarve on suurempi, koska matalia verensokeriarvoja on niin paljon, mutta myös kakkostyyppiläisillä on hypokoiria.

Hypokoirakoulutus maksaa noin 2500 euroa, minkä osallistuja maksaa omasta pussistaan. Maksuun ei saa avustusta esimerkiksi Diabetesliitolta tai Kelalta.

Koulutukseen ilmoittautumisen yhteydessä osallistujalta kysytään koiran tarvetta. Lisäksi varmistetaan, että hän tietää, mihin sitoutuu. Hypokoiran koulutus vaatii päivittäistä työtä taitojen opettamiseen ja myöhemmin ylläpitoon.

– Onhan se aikamoinen urakka. Ei sitä voi vähätellä, Elska Kolu huomauttaa.

Monelle tulee yllätyksenä, että työ ei lopu koiran valmistumiseen. Taitoja täytyy myös ylläpitää.

– Lisäksi diabetes on sairautena sellainen, joka muuttuu. Silloin tarvitaan koiran tuunaamista ja treenaamista diabeteksen mukaan.

Hypokoirien koulutus toteutuu tällä hetkellä Elisa Forsmanin ohjauksessa Salossa ja Katja Sulkalan kanssa Koirakoulu Kismassa Oulussa. Koronan aikaan Salon koulutusten oheen syntyi verkkokurssialusta teoriaopetukseen koulutuspäivien lisäksi, mikä mahdollistaa osallistumisen kauempana asuville.

APUTASSU 2.2023

43