Päällikön katsaus

Päällikön katsaus

Vuosi 2019 oli Rajavartiolaitokselle juhlavuosi ja surun vuosi. Rajavartiolaitoksen perustamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta 21.3.2019. Rajapyykkiä juhlistettiin asiaan kuuluvasti vuoden aikana monin eri tavoin koko valtakunnan alueella. Juhlan keskiössä oli laitoksen oma väki. Syksyllä saimme suru-uutisen, kun Rajavartiolaitoksen henkilöstön ja yhteistyökumppanien korkeasti arvostama rajamies, Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen menehtyi vaikeaan sairauteen 29.9.2019. Rajavartiolaitos kunnioittaa pidetyn päällikkönsä muistoa.

Turvallisuustilanne ja rajanylitysliikenteen kehittyminen

Haasteet valtakunnan rajoilla olivat kasvussa ja organisoituja yrityksiä saapua laittomasti Suomeen paljastettiin jatkuvasti niin maastorajalla kuin rajaylityspaikoilla vuoden 2019 aikana.

Itärajalla laittoman maahantulon uhka oli edelleen konkreettinen. Venäjän viranomaiset kertoivat estäneensä noin 600 luvatonta yritystä päästä Suomeen. Lentoliikenteessä laittoman maahantulon keskeisimpänä tekotapana säilyi transit-lentojen väärinkäyttö, joka lisääntyi myös määrällisesti. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä oli noin 139 000. Trendi on ollut laskeva, mutta laittomien rajanylitysten määrä oli edelleen suurempi kuin ”kriisivuonna” 2013.

Rajanylitysliikenne kasvoi selvästi itärajalla, Helsinki-Vantaalla ja myös Lapissa. Rajanylityksiä ulkorajan rajanylityspaikoilla oli yhteensä 16,8 miljoonaa (2018: 15,7 milj.). Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yli 9,5 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulkorajaliikenteessä oli 6,7 miljoonaa matkustajaa. Kasvavan rajanylitysliikenteen hallitsemiseksi Rajavartiolaitos otti käyttöön uuden sukupolven rajatarkastusautomaatteja Helsinki-Vantaalla.

Meriliikenne jatkui hyvin vilkkaana. Vaikka vakavat ympäristövahingot saatiin torjuttua, havereilta ja ympäristöonnettomuuksilta ei vältytty ja merellinen suuronnettomuuskin olisi ollut mahdollinen. Rajavartiolaitos otti 1.1.2019 johtovastuun merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisesta johtamisesta. Meriturvallisuuden kehittämisessä painopiste olikin ympäristöonnettomuuksien johtamisen ja toimintamallien kehittämisessä. Rajavartiolaitoksen johtamiskyky ja -valmius tuli onnistuneesti koeteltua kesäkuussa pohjoisella Itämerellä tapahtuneen laajan öljypäästön torjuntatoimissa.

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä rajaturvallisuutta tukevien EU-rahastojen kehitystyötä jatkettiin aktiivisesti. Rajavartiolaitos oli vaikuttamassa näihin keskeisiin hankkeisiin osana muita Suomen EU-puheenjohtajakauden ponnistuksia. Frontexin koordinoimiin operaatioihin Rajavartiolaitos osallistui 16 henkilötyövuoden panoksella.

Turvallisuustilanne ei parantunut Suomen lähialueilla. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui, ja terrorististen väkivallantekojen uhka oli edelleen kohonneella tasolla myös Suomessa. Suomen turvallisuusympäristössä ei ole näköpiirissä nopeaa käännettä parempaan ja tilanteen ennustettavuus säilyy heikkona.

COVID-19-epidemian rajoittamistoimet ovat vaikuttaneet myös Rajavartiolaitoksen toimintaan alkuvuoden 2020 aikana. Näistä merkittävimpiä ovat rajoitukset ulkorajaliikenteessä, mikä on romahduttanut henkilöliikenteen liikennemäärät niin itärajalla kuin lentoasemilla. Sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen on edellyttänyt henkilöstön ja kaluston siirtoja länsirajoille. Laiton maahantulo on vuonna 2020 ollut hyvin vähäistä, mutta epidemian jälkeiseen aikaan on jo varauduttava sekä rajanylitysliikenteen palautumisen että laittoman maahantulon osalta.

Sisäisen toiminnan painopisteet

Rajavartiolaitos on kouluttanut kolmen edellisen vuoden aikana huomattavan määrän uusia rajavartijoita. Viimeisimmän suuren peruskurssin rajavartijat valmistuivat joulukuussa 2019. Tällä tavoin on saatu kurottua kiinni sitä henkilöstövajetta, joka oli syntynyt kovien sopeuttamistoimien vuoksi. Samalla on varauduttu ja valmistauduttu lisääntyneisiin tehtäviin ja kasvaviin EU-velvoitteisiin.

Kuluneina vuosina Rajavartiolaitos on virtaviivaistanut toimintojaan ja organisaatiotaan sopeuttaen samalla kulurakennettaan. Hallituksen keväällä 2020 tekemät esitykset Rajavartiolaitokselle myönnettävästä lisärahoituksesta vuosille 2021 ja 2022 merkitsevät sitä, että Rajavartiolaitos voi ylläpitää henkilöstönsä määrän toimintaympäristön edellyttämällä tasolla ja paikata pahimpia operatiivisen materiaalin ja kaluston puutteita. Lisäksi voimme aloittaa Immolan ja Ivalon kiinteistöjemme perusparannustyöt. Kaikkien heikkokuntoisten kiinteistöjen riittävään ylläpitoon ja kunnostamiseen Rajavartiolaitokselle ei edelleenkään ole myönnetty varoja, joten sen eteen tehtävän työn on jatkuttava.

Rajavartiolaitoksen valtakunnallisista suorituskykyhankkeista on saatu käyntiin maa- ja merirajan valvontajärjestelmän uusiminen. Kahden uuden ulkovartiolaivan ja kahden uuden valvontalentokoneen osalta rahoituspäätöksiä ei ole vielä saatu. Rahoituksen turvaaminen on aivan välttämätöntä näiden keskeisten suorituskykyjen ylläpitämiseksi, sillä vanha kalusto tulee auttamatta käyttöikänsä päähän vuosikymmenen puolivälissä.

Sopeuttamistoimien keskelläkin Rajavartiolaitos on kyennyt ylläpitämään korkean toimintavalmiutensa ja kehittymiskykynsä. Tämän ovat mahdollistaneet ammattitaitoiset ja työhönsä sitoutuneet rajamiehet ja -naiset tehtävään katsomatta. On myös ollut jälleen kerran hienoa

huomata, kuinka joustavasti ja nopeasti koko laitos ja sen henkilöstö on kyennyt vastaamaan koronaepidemian aiheuttamiin aivan uusiin haasteisiin. Haluankin lämpimästi kiittää koko Rajavartiolaitoksen henkilöstöä venymisestä koko yhteiskuntaa ravisuttaneen kriisin hallitsemiseksi. Joukkomme on toiminnallaan viestinyt todellista rajamieshenkeä, eikä tilanne ole vielä ohi. Olen varma, että tekemisemme välittyy positiivisella tavalla myös monille yhteistyökumppaneille, joiden panos rajaturvallisuuden ylläpitämisessä ja työmme tukemisessa on korvaamaton.

Pasi Kostamovaara

Kenraaliluutnantti, rajavartiolaitoksen päällikkö