Issuu

ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT Rajavartiolaitos | Gränsbevakningsväsendet | Finnish Border Guard

2019

VUOSIKERTOMUS

Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta tehokkaasti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä toimintavarma ja kehittynyt tekniikka. Työmme päämääränä Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Gränsbevakningsväsendet är en samarbetskunnig, internationellt ansedd myndighet inom gränssäkerheten och den marina säkerheten, och stärker effektivt människornas, miljöns och statens säkerhet. Garantin för säkerheten är en pålitlig och yrkeskunnig personal, en militärt uppbyggd organisation samt en funktionssäker och utvecklad teknik. Målet för vår verksamhet i Finland är Europas tryggaste gräns- och havsområden. The Border Guard is a cooperative, internationally renowned expert in border management and maritime safety and security that increases the safety and security of people, the environment and the State in an efficient manner. This is guaranteed by reliable and professional personnel, a military organizational structure and reliable and advanced technology. The aim of our work is for Finland to have the most secure border and sea areas in Europe.

Sisältö | Innehåll | Contents 4 8 12 18 22 26 30 34 38 42 45 48

Päällikön katsaus Chefens översikt A word from the Chief

Rajaturvallisuus Gränssäkerhet Border security

Rajojen valvonta Gränsövervakning Border surveillance

Rajatarkastukset Gränskontroller Border checks

Rikostorjunta

Brottsbekämpning Crime prevention

Meriturvallisuus Sjösäkerhet Maritime security

Merellinen ympäristönsuojelu Det marina miljöskyddet Maritime environmental protection

Kansainvälinen yhteistyö Internationellt samarbete International cooperation

Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius Territoriell integritet och försvarsberedskap Territorial integrity and defence readiness

Teknillinen toimiala Tekniska avdelningen Technical sector

Säädösvalmistelu Lagberedning Legislative work

Tutkimus ja kehittäminen Forskning och utveckling Research and development

Päällikön katsaus Vuosi 2019 oli Rajavartiolaitokselle juhlavuosi ja surun vuosi. Rajavartiolaitoksen perustamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta 21.3.2019. Rajapyykkiä juhlistettiin asiaan kuuluvasti vuoden aikana monin eri tavoin koko valtakunnan alueella. Juhlan keskiössä oli laitoksen oma väki. Syksyllä saimme suru-uutisen, kun Rajavartiolaitoksen henkilöstön ja yhteistyökumppanien korkeasti arvostama rajamies, Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen menehtyi vaikeaan sairauteen 29.9.2019. Rajavartiolaitos kunnioittaa pidetyn päällikkönsä muistoa. Turvallisuustilanne ja rajanylitysliikenteen kehittyminen

Haasteet valtakunnan rajoilla olivat kasvussa ja organisoituja yrityksiä saapua laittomasti Suomeen paljastettiin jatkuvasti niin maastorajalla kuin rajaylityspaikoilla vuoden 2019 aikana. Itärajalla laittoman maahantulon uhka oli edelleen konkreettinen. Venäjän viranomaiset kertoivat estäneensä noin 600 luvatonta yritystä päästä Suomeen. Lentoliikenteessä laittoman maahantulon keskeisimpänä tekotapana säilyi transit-lentojen väärinkäyttö, joka lisääntyi myös määrällisesti. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä oli noin 139 000. Trendi on ollut laskeva, mutta laittomien rajanylitysten määrä oli edelleen suurempi kuin ”kriisivuonna” 2013. Rajanylitysliikenne kasvoi selvästi itärajalla, Helsinki-Vantaalla ja myös Lapissa. Rajanylityksiä ulkorajan rajanylityspaikoilla oli yhteensä 16,8 miljoonaa (2018: 15,7 milj.). Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yli 9,5 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulkorajaliikenteessä oli 6,7 miljoonaa matkustajaa. Kasvavan rajanylitysliikenteen hallitsemiseksi Rajavartiolaitos otti käyttöön uuden sukupolven rajatarkastusautomaatteja Helsinki-Vantaalla. Meriliikenne jatkui hyvin vilkkaana. Vaikka vakavat ympäristövahingot saatiin torjuttua, havereilta ja ympäristöonnettomuuksilta ei vältytty ja merellinen suuronnettomuuskin olisi ollut mahdollinen. Rajavartiolaitos otti 1.1.2019 johtovastuun merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisesta johtamisesta. Meriturvallisuuden kehittämisessä painopiste olikin ympäristöonnettomuuksien johtamisen ja toimintamallien kehittämisessä. Rajavartiolaitoksen johtamiskyky ja -valmius tuli onnistuneesti koeteltua kesäkuussa pohjoisella Itämerellä tapahtuneen laajan öljypäästön torjuntatoimissa. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä rajaturvallisuutta tukevien EU-rahastojen kehitystyötä jatkettiin aktiivisesti. Rajavartiolaitos oli vaikuttamassa näihin keskeisiin hankkeisiin osana muita

Suomen EU-puheenjohtajakauden ponnistuksia. Frontexin koordinoimiin operaatioihin Rajavartiolaitos osallistui 16 henkilötyövuoden panoksella. Turvallisuustilanne ei parantunut Suomen lähialueilla. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui, ja terrorististen väkivallantekojen uhka oli edelleen kohonneella tasolla myös Suomessa. Suomen turvallisuusympäristössä ei ole näköpiirissä nopeaa käännettä parempaan ja tilanteen ennustettavuus säilyy heikkona. COVID-19-epidemian rajoittamistoimet ovat vaikuttaneet myös Rajavartiolaitoksen toimintaan alkuvuoden 2020 aikana. Näistä merkittävimpiä ovat rajoitukset ulkorajaliikenteessä, mikä on romahduttanut henkilöliikenteen liikennemäärät niin itärajalla kuin lentoasemilla. Sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen on edellyttänyt henkilöstön ja kaluston siirtoja länsirajoille. Laiton maahantulo on vuonna 2020 ollut hyvin vähäistä, mutta epidemian jälkeiseen aikaan on jo varauduttava sekä rajanylitysliikenteen palautumisen että laittoman maahantulon osalta.

Sisäisen toiminnan painopisteet

Rajavartiolaitos on kouluttanut kolmen edellisen vuoden aikana huomattavan määrän uusia rajavartijoita. Viimeisimmän suuren peruskurssin rajavartijat valmistuivat joulukuussa 2019. Tällä tavoin on saatu kurottua kiinni sitä henkilöstövajetta, joka oli syntynyt kovien sopeuttamistoimien vuoksi. Samalla on varauduttu ja valmistauduttu lisääntyneisiin tehtäviin ja kasvaviin EU-velvoitteisiin. Kuluneina vuosina Rajavartiolaitos on virtaviivaistanut toimintojaan ja organisaatiotaan sopeuttaen samalla kulurakennettaan. Hallituksen keväällä 2020 tekemät esitykset Rajavartiolaitokselle myönnettävästä lisärahoituksesta vuosille 2021 ja 2022 merkitsevät sitä, että Rajavartiolaitos voi ylläpitää henkilöstönsä määrän toimintaympäristön edellyttämällä tasolla ja paikata pahimpia operatiivisen materiaalin ja kaluston puutteita. Lisäksi voimme aloittaa Immolan ja Ivalon kiinteistöjemme perusparannustyöt. Kaikkien heikkokuntoisten kiinteistöjen riittävään ylläpitoon ja kunnostamiseen Rajavartiolai-

VUOSIKERTOMUS 2019

tokselle ei edelleenkään ole myönnetty varoja, joten sen eteen tehtävän työn on jatkuttava. Rajavartiolaitoksen valtakunnallisista suorituskykyhankkeista on saatu käyntiin maa- ja merirajan valvontajärjestelmän uusiminen. Kahden uuden ulkovartiolaivan ja kahden uuden valvontalentokoneen osalta rahoituspäätöksiä ei ole vielä saatu. Rahoituksen turvaaminen on aivan välttämätöntä näiden keskeisten suorituskykyjen ylläpitämiseksi, sillä vanha kalusto tulee auttamatta käyttöikänsä päähän vuosikymmenen puolivälissä. Sopeuttamistoimien keskelläkin Rajavartiolaitos on kyennyt ylläpitämään korkean toimintavalmiutensa ja kehittymiskykynsä. Tämän ovat mahdollistaneet ammattitaitoiset ja työhönsä sitoutuneet rajamiehet ja -naiset tehtävään katsomatta. On myös ollut jälleen kerran hienoa

huomata, kuinka joustavasti ja nopeasti koko laitos ja sen henkilöstö on kyennyt vastaamaan koronaepidemian aiheuttamiin aivan uusiin haasteisiin. Haluankin lämpimästi kiittää koko Rajavartiolaitoksen henkilöstöä venymisestä koko yhteiskuntaa ravisuttaneen kriisin hallitsemiseksi. Joukkomme on toiminnallaan viestinyt todellista rajamieshenkeä, eikä tilanne ole vielä ohi. Olen varma, että tekemisemme välittyy positiivisella tavalla myös monille yhteistyökumppaneille, joiden panos rajaturvallisuuden ylläpitämisessä ja työmme tukemisessa on korvaamaton.

Pasi Kostamovaara

Kenraaliluutnantti Rajavartiolaitoksen päällikkö

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Chefens översikt För Gränsbevakningsväsendet var året 2019 ett festens och sorgens år. Den 21 mars 2019 hade det gått 100 år sedan Gränsbevakningsväsendet grundades. Jubileumsåret hedrades på flera olika sätt i hela landet med vår egen personal i centrum för firandet. På hösten fick vi sorgebudet att chefen för Gränsbevakningsväsendet, generallöjtnant Ilkka Laitinen, hade gått bort 29.9.2019 efter en allvarlig sjukdom. Gränsbevakaren Laitinen var högt uppskattad både inom Gränsbevakningsväsendet och bland våra samarbetspartner. Gränsbevakningsväsendet hedrar minnet av sin omtyckte chef.

Säkerhetssituationen och utvecklingen av gränstrafiken

Utmaningarna vid riksgränserna ökade och 2019 avslöjades ständigt organiserade olagliga inreseförsök i Finland både vid landgränsen och vid gränsövergångsställena. Vid östgränsen var risken för olagliga inresor fortfarande påtaglig. De ryska myndigheterna uppgav sig ha hindrat cirka 600 olagliga försök att ta sig in i Finland. Inom flygtrafiken var missbruk av transitflyg fortfarande det huvudsakliga sättet för olaglig inresa till landet och också antalet fall ökade. Cirka 139 000 olagliga gränsövergångar upptäcktes vid EU:s yttre gränser. Trots den nedåtgående trenden var antalet olagliga gränsövergångar fortfarande större än ”krisåret” 2013. Gränstrafiken ökade betydligt vid östgränsen, på Helsingfors-Vanda flygplats och i Lappland. Vid gränsövergångsställena vid yttre gränsen uppgick antalet gränsövergångar till sammanlagt 16,8 miljoner (2018: 15,7 miljoner). Under årets lopp passerade över 9,5 miljoner personer gränsen mellan Finland och Ryssland. På Helsingfors-Vanda flygplats reste över 6,7 miljoner personer i trafiken över de yttre gränserna. För att kontrollera den växande gränstrafiken tog Gränsbevakningsväsendet i bruk den nya generationens gränskontrollautomater på Helsingfors-Vanda flygplats. Sjötrafiken var fortsättningsvis mycket livlig. Även om man lyckades förhindra allvarliga miljöskador, kunde haverier och miljöolyckor inte undvikas och det fanns också risk för en stor sjöolycka. Den 1 januari 2019 tog Gränsbevakningsväsendet över det operativa ledningsansvaret vid miljöolyckor på Finlands havsområden. Arbetet med att förbättra sjösäkerheten fokuserade därför på att utveckla ledningen av och verksamhetsmodeller för bekämpningen av miljöolyckor. Gränsbevakningsväsendets ledningsförmåga och ledningsberedskap prövades framgångsrikt i juni i samband med åtgärderna för att bekämpa det omfattande oljeutsläppet i norra Östersjön. Man fortsatte aktivt att utveckla såväl den europeiska gräns- och kustbevakningen som EU-fonderna som främjar gränssäkerheten. Gränsbevakningsväsendet medverkade i dessa centrala projekt som en del av satsningarna under Finlands EU-ordförandeskap. I operationerna som koordinerades av Frontex deltog Gränsbevakningsväsendet med 16 årsverken. Säkerhetssituationen i Finlands närområden förbättrades inte. Motsättningarna mellan Ryssland och väst fortsatte och risken för

terroristangrepp låg fortfarande på förhöjd nivå i Finland. I Finlands säkerhetsmiljö finns det ingen snabb förändring till det bättre i sikte och situationen är fortfarande svårförutsägbar. Åtgärderna för att begränsa COVID-19-epidemin har också påverkat Gränsbevakningsväsendets verksamhet under början av 2020. Bland de mest betydande åtgärderna är begränsningarna i trafiken över de yttre gränserna som lett till att trafikmängden i persontrafiken har minskat dramatiskt såväl vid östgränsen som på flygplatserna. På grund av det tillfälliga återinförandet av gränskontroller vid de inre gränserna har personal och utrustning flyttats till västgränserna. Antalet olagliga inresor har 2020 varit mycket litet, men det finns anledning att redan nu förbereda sig på tiden efter epidemin både med tanke på att gränstrafiken återvänder och de olagliga inresorna till landet.

Tyngdpunkter för den interna verksamheten

Under de tre föregående åren utbildade Gränsbevakningsväsendet ett ansenligt antal nya gränsbevakare. Den senaste stora grundkursen gränsbevakare utexaminerades i december 2019. På så sätt har man kunnat minska den personalbrist som uppkom till följd av de kraftiga anpassningsåtgärderna. Samtidigt har man förberett sig på de allt mer omfattande uppgifterna och de utökade EU-skyldigheterna. Under de gångna åren har Gränsbevakningsväsendet strömlinjeformat sina funktioner och sin organisation samtidigt som man har anpassat sin kostnadsstruktur. Av sina riksomfattande projekt för att utveckla kapaciteten har Gränsbevakningsväsendet inlett förnyandet av övervakningssystemet vid land- och havsgränsen. Det har ännu inte fattats något beslut om finansieringen av de två nya bevakningsfartygen eller de två nya övervakningsflygplanen. Det är absolut nödvändigt att trygga finansieringen för att upprätthålla den centrala kapacitet som dessa utgör, eftersom den gamla materielen ohjälpligen når slutet av sin livscykel i mitten av decenniet. Mitt bland alla anpassningsåtgärder har Gränsbevakningsväsendet lyckats upprätthålla sin höga insatsberedskap och sin utvecklingsförmåga. Än en gång har det varit fint att se hur flexibelt och snabbt hela Gränsbevakningsväsendet och dess personal har kunnat anta de nya utmaningar som coronaepidemin har fört med sig. Därför vill jag också tacka Gränsbevakningsväsendets personal för er flexibilitet kring arbetet med att tygla krisen som skakat om hela samhället. Jag är säker på att våra handlingar avspeglar sig på ett positivt sätt på många av våra samarbetspartner, vilkas insatser är ovärderliga för att upprätthålla gränssäkerheten och stödja vårt arbete.

Pasi Kostamovaara

Generallöjtnant Chef för Gränsbevakningsväsendet

ANNUAL REPORT 2019

A word from the Chief For the Finnish Border Guard, the year 2019 was a year of both celebration and sorrow. The 21st of March marked the 100th anniversary of the Finnish Border Guard. This milestone was celebrated in different ways across the country throughout the year, with our own staff being the focus of the events. In autumn, we received the sad news that Chief of the Finnish Border Guard, Lieutenant General Ilkka Laitinen had passed away on 29 September 2019, after battling a severe illness. He was a highly valued border guard and much liked leader within the Finnish Border Guard and among our collaborative partners. The Finnish Border Guard respects his memory.

The security situation and border traffic trends

In 2019, challenges on our national borders were continuously increasing and organised attempts to illegally enter Finland were uncovered both along the land border and at border crossing points. On the eastern border, the threat of illegal immigration remained tangible. The Russian authorities reported that they had prevented around 600 attempts to illegally enter Finland. In air traffic, the misuse of transit flights continued to be the primary method of illegal entry and its volume showed an increase. Overall, on the external borders of the EU, the number of people illegally crossing the border amounted to approximately 139,000. The trend has been decreasing, but still the number of illegal border crossings was higher than in the ‘crisis year’ 2013. Border traffic grew clearly on the eastern border, at Helsinki-Vantaa airport and also in Lapland. At the external border crossing points, the number of border crossings totalled 16.8 million (15.7 million in 2018). The border between Finland and Russia was crossed by more than 9.5 million passengers. At Helsinki-Vantaa airport, the external border traffic amounted to 6.7 million passengers. To manage the growing border traffic, the Finnish Border Guard introduced new-generation automated border control gates at Helsinki-Vantaa. Maritime traffic continued to be very lively. Although no severe environmental damage occurred during the year, it was not possible to completely avoid maritime and environmental accidents, and there was the potential for a large-scale accident at sea. On 1 January 2019, the Finnish Border Guard assumed operational command responsibility for environmental accidents on the open sea. In terms of enhancing maritime safety, the focus was on the development of the command and operational models in environmental accidents. In June, our command capability and preparedness were proven in practice in a major oil-spill response operation in the northern Baltic Sea. Development of the European Border and Coast Guard as well as the EU Funds that support border security proceeded. The Finnish Border Guard contributed actively to the advancement of these essential initiatives during the Finnish EU Presidency. In terms of the operations coordinated by Frontex, the Finnish Border Guard’s input amounted to 16 person-years. The security situation in the areas surrounding Finland did not improve. The confrontation between Russia and the West contin-

ued, and the threat of terroristic acts of violence in Finland was still elevated. No rapid change for the better is anticipated in Finland’s security environment, and the predictability of the security situation remains poor. In the first half of 2020, the measures intended to curb the COVID-19 epidemic have affected the operations of the Finnish Border Guard as well. Among the most significant measures are the restrictions on external border traffic, which have resulted in the collapse of passenger volumes both on the eastern border and at airports. The temporary reintroduction of internal border controls has required the transfer of both personnel and equipment to the western borders. Attempts to illegally enter Finland have been minimal in early 2020, but we must start preparing ourselves for the post-epidemic era, both in terms of the restoration of normal border traffic and illegal immigration.

Focal areas for internal activities

Over the past three years, the Finnish Border Guard has trained an exceptionally large number of new border and coast guards. The latest large basic course graduated in December 2019. This has helped us to recover from the staff deficit caused by hard financial adjustments. At the same time, we are preparing ourselves to assume new additional tasks and increased EU duties. The Finnish Border Guard has, in recent years, streamlined its operations and organisation while, at the same time, adjusting its cost structure. Of its national capability projects, the Finnish Border Guard has initiated the renewal of the land and coast border control system. Funding decisions for the two new offshore patrol vessels and two new surveillance aircraft have not yet been made. Safeguarding the funding for the upkeep of these central capabilities is absolutely essential since the old fleet will inevitably reach the end of its service life in the mid-2020s. Amidst the various adjustment measures, the Finnish Border Guard has managed to maintain its high operational response capability and capacity for further development. Once again, it has been great to witness the degree of flexibility and speed with which the entire organisation and the members of staff have responded to the totally new challenges resulting from the coronavirus epidemic. I wish to extend my warmest thanks to the entire personnel of the Finnish Border Guard for their contribution to the efforts to control the crisis that has shaken our society. I believe that what we do is conveyed positively also to our numerous collaborative partners whose contribution to the safeguarding of border security and support for our work are indispensable.

Pasi Kostamovaara

Lieutenant General Chief of the Finnish Border Guard

VUOSIKERTOMUS 2019

Rajaturvallisuus EU arvioi Suomen rajaturvallisuusjärjestelmän korkeatasoiseksi. Rajavalvontahenkilöstön määrää on kuitenkin lisättävä ja teknistä valvontaa itärajalla parannettava. Euroopan unionin neuvosto vahvisti Suomelle osoitetut ulkorajavalvonnan kehittämissuositukset 15.4.2019. Suositukset perustuvat EU-komission arviointiraporttiin, joka laadittiin Suomen ulkorajavalvontaan kohdistuneen Schengen-arvioinnin perusteella. Komission johtama arviointiryhmä perehtyi Suomen rajaturvallisuusjärjestelmään ja käytännön maa- ja merirajojen valvontaan sekä lentoasemien rajatarkastuksiin eri puolilla Suomea Helsingistä Turkuun ja Lapista Kaakkois-Suomeen. Arviointikäynti toteutettiin kesäkuussa 2018. Arviointiraportissa Suomen rajaturvallisuusjärjestelmä todettiin erittäin korkeatasoiseksi. Kiitosta sai muun muassa Suomen kansallinen rajaturvallisuusstrategia (IBM-strategia), joka on ainoa EU:n kriteerit täysin täyttävä kansallinen strategia. Erityisen kiinnostaviksi todettiin rajatarkastusten ja rajojen valvonnan tukena käytettävät kansalliset tietojärjestelmät, joista myös muut jäsenvaltiot voisivat ottaa oppia.

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen viranomaisyhteistoimintaa (PTR) pidettiin esimerkillisenä. Vastaavasti Suomen osallistuminen Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) koordinoimaan eurooppalaiseen rajavalvontayhteistoimintaan todettiin ansiokkaaksi. Arvioinnissa löydettiin myös puutteita. Maarajojen valvonnasta vastaavan henkilöstön määrä sekä valvontatekniikka arvioitiin riittämättömäksi. Suomen on tulevaisuudessa varmistettava, että kaikilla rajanylityspaikoilla ja rajavartioasemilla on kaikissa olosuhteissa riittävä määrä koulutettua henkilöstöä suorittamassa rajojen valvontaa ja rajatarkastuksia. Lisäksi Suomen on huolehdittava siitä, että uusien EU:n velvoitteiden toimeenpanemiseksi on riittävästi henkilöstöä. Muun muassa Schengenin rajasäännöstön muutokset, EU:n rajanylitystietojärjestelmän toimeenpano, Euroopan matkustajatieto- ja -lupajärjestelmän perustaminen sekä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kasvu vaativat lisää henkilöstöä.

FINLAND National Integrated Border Management Strategy 2018 - 2021

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Gränssäkerhet Enligt EU:s bedömning ligger Finlands gränssäkerhetssystem på en hög nivå. Antalet gränsbevakare måste emellertid ökas och den tekniska övervakningen vid östgränsen förbättras. Europeiska unionens råd bekräftade den 15 april 2019 rekommendationerna till Finland om utvecklingen av kontrollen av de yttre gränserna. Rekommendationerna grundar sig på EU-kommissionens utvärderingsrapport som utarbetades utifrån Schengenutvärderingen av de yttre gränserna i Finland. Utvärderingsgruppen som leddes av kommissionen bekantade sig med Finlands gränssäkerhetssystem och den praktiska kontrollen av land- och sjögränserna samt med gränskontrollerna på flygplatser i olika delar av Finland från Helsingfors till Åbo och från Lappland till sydöstra Finland. Utvärderingsbesöket gjordes i juni 2018. I utvärderingsrapporten konstaterades att Finlands gränssäkerhetssystem ligger på en mycket hög nivå. Särskilt berömdes den nationella strategin om integrerad gränsförvaltning (IBM-strategin), som är den enda nationella strategin som fullständigt uppfyller EU:s kriterier. De nationella informationssystem som används som stöd för gränskontrollerna och gränsbevakningen konstaterades vara särskilt intressanta och ansågs kunna utgöra en modell för andra medlemsstater. PTG-samarbetet, dvs. myndighets-

samarbetet mellan polisen, Tullen och Gränsbevakningsväsendet, ansågs vara exemplariskt. Likaså konstaterades att Finland på ett förtjänstfullt sätt har deltagit i det europeiska gränskontrollssamarbetet som samordnas av Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån (Frontex). Vid utvärderingen hittades också brister. Antalet anställda som ansvarar för övervakningen av landgränserna och övervakningstekniken ansågs vara otillräckliga. I framtiden måste Finland säkerställa att det vid alla gränsövergångsställen och gränsbevakningsstationer under alla förhållanden finns tillräckligt med utbildad personal som utför gränsövervakning och gränskontroller. Dessutom måste Finland sörja för att det finns tillräckligt med personal för att verkställa EU:s nya förpliktelser. Mer personal krävs bland annat med anledning av ändringarna i kodexen om Schengengränserna, verkställandet av EU:s in- och utresesystem, upprättandet av det europeiska systemet för reseuppgifter och resetillstånd samt den europeiska gräns- och kustbevakningens tillväxt.

ANNUAL REPORT 2019

Border security The European Union assessed Finland’s integrated border management system as being of high quality. However, there is a need to increase the number of border guard personnel and enhance the technical surveillance on the eastern border. On 15 April 2019, the Council of the European Union adopted its development recommendations for Finland’s external border control. The recommendations are based on the European Commission’s report on a Schengen evaluation concerning the external border control in Finland. The Commission’s team of evaluators familiarised themselves with Finland’s border security system, border surveillance at both land and sea borders, as well as border checks at airports. The evaluation visit in June 2018 covered various locations across the country from Helsinki to Turku and from Lapland to Southeast Finland. In the evaluation report, Finland’s integrated border management concept was found to be of an extremely high standard. Particular praise was given to Finland’s National Integrated Border Management Strategy (IBM), which is the only national strategy that fully meets the EU’s criteria. The national IT systems that support the border checks and border surveillance were also singled out as something that other EU Member States could learn from. The

evaluators were impressed by the Finnish multi-authority cooperation between the Police, Customs and the Border Guard (known as PTR cooperation). Likewise, Finland’s participation in joint European border management operations coordinated by the European Border and Coast Guard Agency (Frontex) was considered exemplary. The report also found some deficiencies. Both border surveillance technology and the number of personnel at land borders were found to be insufficient. In the future, Finland must ensure that all border crossing points and Border Guard stations have a sufficient number of trained personnel to carry out border surveillance and border checks in all circumstances. Finland must also safeguard the sufficiency of resources to meet the new EU obligations. Among other things, the amendments to the Schengen Borders Code, the introduction of the EU’s Entry Exit System (EES) and the European Travel Information and Authorisation System (ETIAS), and the growth of the European Border and Coast Guard call for additional personnel.

VUOSIKERTOMUS 2019

Rajojen valvonta Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta. Tarkoituksena on ehkäistä ja selvittää luvattomat rajanylitykset, valvoa alueellista koskemattomuutta ja suorittaa muita lakisääteisiä valvontatehtäviä. Valvonta painottuu Schengen-alueen ulkorajalle. Maarajalla partiot liikkuvat jalkaisin tai hiihtäen. Partioinnissa hyödynnetään myös maastoajoneuvoja, moottorikelkkoja ja -veneitä. Valvonnassa käytetään apuna rajakoiria. Lisäksi käytetään kiinteitä ja siirrettäviä teknisiä valvontajärjestelmiä. Merirajalla teknistä valvontaa täydennetään aluspartioilla. Rajojen valvonnassa hyödynnetään myös helikoptereita ja lentokoneita. Tilanne maasto- ja meriulkorajoilla säilyi vuonna 2019 vakaana huolimatta laittoman maahantulon paineesta. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta.

Teknisen valvonnan kehittäminen Itämeren alueella

Alkuvuonna 2019 Rajavartiolaitos käynnisti yhteistyössä Viron poliisija rajavartioviraston (Politsei- ja Piirivalveamet, PPA) kanssa kaksivuotisen ISF BEST Surveillance -projektin kehittääkseen rajojensa teknistä valvontaa Euroopan unionin ulkorajoilla erityisesti Itämeren alueella. Projektissa Rajavartiolaitos hankkii valvontateknologiaa

rannikkovartioveneisiin, vartiolaivalle sekä osaksi teknistä merivalvontajärjestelmäänsä. Viron poliisija rajavartiovirasto puolestaan kehittää projektissa merialueidensa kameravalvontaa. Rajavartiolaitos toimii projektikoordinaattorina ja Viron PPA projektikumppanina. Projekti liittyy itärajan turvallisuuden kehittämiseen sekä laajemmin tapahtumiin EU:n ulkorajoilla ja niiden heijastusvaikutuksiin lähialueen rajaturvallisuuteen. ISF BEST Surveillance -projekti on jälleen hyvä esimerkki pitkään jatkuneesta ja läheisestä yhteistyöstä Suomen ja Viron rajaturvallisuusviranomaisten välillä. Projekti saa rahoitusta EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF).

Luvattomat rajanylitykset | Otillåtna gränsövergångar | Illegal border crossings (henkilö, ilma-alus, alus) | (personer, flygplan, fartyg) | (persons, aircraft, vessels) 45

37 33

35 30 25

20 15 10 5 0

2016

2017

2018

2019

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Gränsövervakning

Genom övervakningen av gränserna upprätthålls gränsordningen och gränssäkerheten. Syftet är att förebygga och utreda olagliga gränsövergångar, övervaka den territoriella integriteten och utföra andra lagstadgade bevakningsuppgifter. Övervakningen fokuserar på Schengenområdets yttre gräns. På landgränsen rör sig patrullerna till fots eller på skidor. Patrulleringen sköts även med terrängfordon, snöskotrar och motorbåtar. Vid övervakningen har man även hjälp av gränshundar. Därutöver används stationära och mobila tekniska övervakningssystem. Vid havsgränsen kompletteras den tekniska övervakningen med fartygspatruller. För övervakningen av gränserna utnyttjas även helikoptrar och flygplan. Trots det tryck som de olagliga inresorna till landet orsakade, hölls situationen vid de yttre land- och havsgränserna stabil 2019. Det totala antalet olagliga gränsövergångar och territoriella kränkningar ändrades inte märkvärt.

Utvecklingen av teknisk övervakning i Östersjöområdet

I början av 2019 inledde Gränsbevakningsväsendet i samarbete med Estlands polis- och gränsbevakningsmyndighet (Politsei- ja Piirivalveamet, PPA) det tvååriga projektet ISF BEST Surveillance för att utveckla den tekniska gränsövervakningen vid EU:s yttre gränser, särskilt i Östersjöområdet. Inom projektet utrustar Gränsbevakningsväsendet sina kustbevakningsfartyg och ett bevakningsfartyg med

övervakningsteknik för att förbättra det tekniska systemet för havsövervakning, medan Estlands polis- och gränsbevakningsmyndighet utvecklar kameraövervakningen i sina havsområden. Gränsbevakningsväsendet är projektkoordinator och PPA i Estland är projektpartner. Projektet ansluter sig till utvecklingen av säkerheten vid östgränsen och mer omfattande till händelserna vid EU:s yttre gränser och deras återverkningar på gränssäkerheten i närområdet. Projektet ISF BEST Surveillance är ytterligare ett gott exempel på det långvariga och nära samarbetet mellan gränssäkerhetsmyndigheterna i Finland och Estland. Projektet får finansiering från EU:s fond för intern säkerhet (Internal Security Fund, ISF).

ANNUAL REPORT 2019

Border surveillance The purpose of border surveillance is to maintain security and public order at borders. It seeks to prevent and investigate unauthorised border crossings, monitor territorial integrity and carry out other statutory tasks. The focus is on the external border of the Schengen area. Border guards patrol Finland’s land border either on foot or on skis. Patrols also use off-road vehicles, snowmobiles and motor boats. Border patrol dogs are of assistance and various fixed and mobile technical systems are employed in surveillance. Patrol boats are used to back up technical surveillance of Finland’s sea border. Helicopters and aircraft are also utilised for border surveillance. In 2019, the situation at the external land and sea borders remained stable regardless of the pressure of illegal immigration. There was no significant change in the overall number of unauthorised border crossings or territorial violations.

Developing technical surveillance within the Baltic Sea region

In early 2019, the Finnish Border Guard and the Estonian Police and Border Guard Board (PBGB) initiated a joint two-year project, BEST Surveillance, to enhance their technical border surveillance means at the EU’s external borders, especially in the Baltic Sea. In the project, the Finnish Border Guard will equip its coastal patrol

boats and one of the Coast Guard vessels with new technologies to advance its maritime border surveillance capabilities. Similarly, the Estonian PBGB will modernise its maritime border surveillance camera systems. The Finnish Border Guard serves as the coordinator and the Estonian PBGP as a partner in the project. In addition to developing border security at the eastern border, the project relates more widely to the events at EU external borders and their repercussions on the border security within the region. The BEST Surveillance project is another example of the long-lasting and close cooperation between the Finnish and Estonian border security authorities. The project receives funding from the EU’s Internal Security Fund (ISF).

Partiointi (h) | Patrullering (t) | Patrolling (hrs) 300 000 250 000

264 309

260 217

260 914

2016

2017

2018

2019

1 264

1 599

2 039

3 131

Yhteistoimintapartiot Samarbetspatruller Joint patrols

242

127

302

UAS-partiointi* UAS patrullering* UAS patrolling*

21 872

22 361

22 528

23 372

Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Bรฅt, hydrokopter och luftkuddefartyg Boat, hydrocopter and hovercraft

20 208

20 180

19 592

18 097

Vartiolaiva Bevakningsfartyg Patrol vessel

812

667

531

594

Lentokone Flygplan Aeroplane

762

791

931

806

Helikopteri Helikopter Helicopter

88 289

86 716

83 997

83 225

Jalkaisin, mp, kelkka, auto (vast.); koira Till fots, mc, snรถskoter, bil (motsv.); hund On foot, motorcycle, snowmobile, car (etc.); dog

120 257

131 755

130 471

131 386

Jalkaisin, mp, kelkka, auto (vast.) Till fots, mc, snรถskoter, bil (motsv.) On foot, motorcycle, snowmobile, car (etc.)

253 463

200 000 150 000 100 000 50 000 0

*) UAS = Unmanned Aerial System

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2019

Tekninen valvonta (h) | Teknisk övervakning (t) | Technical control (hrs) 3 000 000 2 800 000

2 729 679

2 785 046 2 568 530

2 600 000 2 400 000 2 200 000

2 113 175

2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0

2016

2017

2018

2019

33 184

34 142

32 908

32 441

1 132 084

1 767 900

1 856 765

1 643 914

Siirrettävä valvontajärjestelmä* Mobilt övervakningssystem* Mobile surveillance system*

354 567

336 211

322 734

322 240

Kiinteä valvontajärjestelmä Fast övervakningssystem Fixed surveillance system

279 543

288 609

278 626

275 764

Tutkavalvonta Radarövervakning Radar surveillance

313 797

302 817

294 013

294 171

Optinen valvonta Optisk övervakning Optical surveillance

Muu tekninen valvonta* Annan teknisk övervakning* Other technical surveillance*

VUOSIKERTOMUS 2019

Rajatarkastukset Rajavartiolaitos vastaa rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajatarkastuksilla tarkoitetaan henkilön maahantulo- tai maastalähtöedellytysten sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista. Rajatarkastus toimitetaan rajanylityspaikalla tai perustellusta syystä julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa tai muussa paikassa. Rajavartiolaitos teki vuonna 2019 henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitykset lisääntyivät noin 7 %. Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 9,5 miljoonaa henkilöä (+5,5 %). Liikenteen kansalaisuusjakaumassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Itärajan vilkkain rajanylityspaikka oli Nuijamaa. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 7,0 miljoonaa matkustajaa (+10 %). Kasvua oli Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemilla. Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin 220 000 matkustajalle (-9 %). Ulkorajoilla käännytettyjen henkilöiden määrä pysyi ennallaan noin 1 500 henkilössä. Rajalla turvapaikkaa haki 713 henkilöä (+10 %).

Rajatarkastusautomaattien käyttö kasvussa

toksella on tämän vuoksi jatkuva tarve saada lisää resursseja rajatarkastuksiin. Vuonna 2019 lähes 2,4 miljoonaa matkustajaa eli noin 36 % ulkorajan kokonaismatkustajamäärästä Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytti rajatarkastusautomaatteja ylittäessään ulkorajan. Käytön nopean kasvun taustalla ovat muun muassa Rajavartiolaitoksen ja Finavian tehostettu matkustajaohjaus ja neuvonta sekä se, että automaattien käyttöön oikeutetut matkustajat ovat enenevässä määrin tottuneet automaatteihin ja mieltävät ne sujuvaksi tavaksi ylittää raja. Rajatarkastusten automatisointi on helpottanut lentokentän liikenteen sujuvuutta, mutta kone ei edelleenkään täysin korvaa ihmistä. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkoraja on uudistumassa kauttaaltaan ensi syksynä vastaamaan lisääntyviin matkustajamääriin. Rajavartiolaitoksen käytössä olevat tilat laajenevat, rajatarkastusautomaatit uudistetaan entistä helppokäyttöisemmiksi ja niiden määrää lisätään huomattavasti nykyisestä.

Matkustajamäärät ovat viime vuosina olleet lähes 20 % kasvussa Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenteessä. Rajavartiolai-

Ulkorajaliikenne | Trafiken vid de yttre gränserna i Finland | External border traffic in Finland (henkilöä) | (personer) | (persons) 18 000 000

16,78 15,68

16 000 000

14,80 13,95

14 000 000

0,24

0,39

12 000 000

0,25

0,28

5,50

6,39

7,02

4,79

10 000 000 8 000 000

8,77

9,07

9,00

9,50

Meriraja I hamnarna In ports Lentoliikenne På flygstationerna At airports

6 000 000 4 000 000

Itäraja Vid gränsen mellan Finland och Ryssland On the Finnish-Russian border

2 000 000 0

2016

2017

2018

2019

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Gränskontroller Gränsbevakningsväsendet ansvarar för gränskontrollen vid gränsövergångsställena. Med gränskontroll avses de kontroller som görs för att säkerställa att personer, deras fordon eller varor kan tillåtas att komma in i landet eller att lämna det. Gränskontrollen utförs på ett gränsövergångsställe eller av grundad anledning i ett transportmedel i kollektivtrafik eller någon annan plats. År 2019 gjorde Gränsbevakningsväsendet personkontroller vid de gränsövergångsställen som de övervakar i enlighet med Schengen-bestämmelserna. Antalet personer som passerade de gränsövergångsställen vid EU:s yttre gräns som omfattas av Gränsbevakningsväsendets övervakningsansvar ökade med cirka 7 procent. Cirka 9,5 miljoner personer (+5,5 %) passerade gränsövergångsställena mellan Finland och Ryssland. Nationalitetsfördelningen i trafiken förändrades inte märkvärt. Vid östgränsen hade Nuijamaa gränsövergångsställe den livligaste trafiken. I flygtrafiken över de yttre gränserna som omfattas av Gränsbevakningsväsendets övervakningsansvar kontrollerades 7,0 miljoner passagerare (+ 10 %). Ökningen märktes på Helsingfors-Vanda flygplats och på flygplatserna i Lappland. I Helsingfors hamn gjordes cirka 220 000 gränskontroller av passagerare (-9 %). Cirka 1 500 personer avvisades vid de yttre gränserna, vilket var lika många som tidigare. Vid gränsen sökte 713 personer asyl (+10 %).

Användningen av gränskontrollsautomater ökar

Under de senaste åren har passagerarantalet i trafiken över de yttre gränserna på Helsingfors-Vanda flygplats ökat med nästan 20 procent. Därför behöver Gränsbevakningsväsendet ständigt mer resurser för att utföra gränskontroller. År 2019 använde nästan 2,4 miljoner passagerare, dvs. cirka 36 procent av det totala passagerarantalet på Helsingfors-Vanda flygplats gränskontrollsautomater när de passerade en yttre gräns. Orsaken till den snabba ökningen är bland annat att Gränsbevakningsväsendet och Finavia handleder passagerare mer effektivt och att passagerarna i allt större utsträckning har vant sig vid automaterna som ett smidigt sätt att passera gränsen. Automatiserade gränskontroller har gjort gränstrafiken på flygplatserna smidigare, men automater kan fortfarande inte helt och hållet ersätta den personlig servicen. Nästa höst genomgår gränskontrollen på Helsingfors-Vanda flygplats en totalförändring för att motsvara det ökade passagerarantalet. Gränsbevakningsväsendet får större utrymmen till sitt förfogande, gränskontrollsautomaterna görs mera användarvänliga och deras antal utökas betydligt.

ANNUAL REPORT 2019

Border checks The Finnish Border Guard is responsible for conducting border checks at border crossing points. Border checks refer to checks performed to ensure that persons, including their means of transport and the objects in their possession, may legally enter or leave the country. Border checks are carried out at the border crossing points or, if there are grounds for doing so, on a vehicle used for public transportation or in some other place. In 2019, the Finnish Border Guard conducted border checks for passengers at the external border crossing points in accordance with the Schengen Borders Code. At the EUâ€™s external border crossing points under the responsibility of the Finnish Border Guard, the number of border crossings increased by 7%. The border between Finland and Russia was crossed by more than 9.5 million passengers (+5.5%). In terms of nationalities, there was no significant change in the border traffic. The most frequently used border crossing point on the eastern border was Nuijamaa. At airports, border checks were conducted for a total of 7.0 million passengers (+10%) crossing the external border. Growth was seen at Helsinki-Vantaa Airport and at airports in Lapland. In the Port of Helsinki, border checks were conducted for approximately 220,000 passengers (-9%). The number of people who were refused entry at the external borders remained roughly unchanged, totalling approximately 1,500 persons. A total of 713 persons (+10%) applied for asylum at the border.

Increased use of automated border control gates

In recent years, passenger volumes in external border traffic at Helsinki-Vantaa Airport have grown by nearly 20% annually. As a result, the Finnish Border Guard has a constant need for increased resources to carry out border checks. In 2019, almost 2.4 million or 36% of passengers crossing the external border of the Schengen area at Helsinki-Vantaa used the automated border control gates. The rapid growth is explained by the fact that the Finnish Border Guard and Finavia are guiding the passengers at the airport more efficiently and that the passengers are increasingly becoming accustomed to the use of the automated gates as a smooth way of crossing the border. The automated border control gates have made border control procedures at the airport more flexible, but the machines cannot completely replace human resources. The external border control at Helsinki-Vantaa is undergoing a major renovation to respond to the increasing passenger volumes. The Finnish Border Guard will have extended facilities in its use, the number of automated border control gates will increase and they will be upgraded so as to make them easier to use.

Esitutkinnat | Förundersökningar | Criminal investigations 2016

2017

2018

2019

Laittoman maahantulon järjestäminen Ordnande av olaglig inresa Facilitation of illegal entry

282

Väärennösrikokset Förfalskningsbrott Forgery offences

214

167

305

262

Valtiorajarikokset Riksgränsbrott Border offence

272

287

341

339

Rattijuopumus Rattfylleri Driving while intoxicated

112

104

120

117

Vesiliikennejuopumus Fylleri i sjötrafik Waterway traffic intoxication

187

154

168

171

Ympäristö- ja luonnonvararikokset Naturresurs- och miljöbrott Environmental and natural resources offences

211

148

121

Alueloukkaus* Territorialkränkning* Territorial violations*

Ihmiskauppa Människohandelsbrott Human trafficking

Muut Annat brott eller förseelse Other offences

5 514

5 440

5 269

4905

Yhteensä Sammanlagt Total

6 803

6 310

6 440

6006

(*Alueloukkausepäilyistä aloitetut esitutkinnat / Fall som tagits till förundersökning / Opened pre-trial investigations

VUOSIKERTOMUS 2019

Rikostorjunta Rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajan ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitos estää, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa (PTR-yhteistyö). Rajavartiolaitoksella on toimivalta suorittaa esitutkinta muun muassa laittoman maahantulon järjestämisen ja siihen liittyvän ihmiskaupan tapauksissa, valtionraja- ja väärennösrikoksissa, ratti- ja vesiliikennejuopumustapauksissa sekä kalastus- ja metsästysrikoksissa. Rajavartiolaitos on aktiivinen toimija merellisessä ympäristönsuojelussa ja johtaa aluksista veteen menevien päästöjen valvontaa merialueilla sekä suorittaa merellisten ympäristöasioiden esitutkintaa. Havaittujen rikosten ja rikkomusten kokonaismäärässä tapahtui pientä laskua vuonna 2019. Laskua oli erityisesti vesiliikenne-, liikenne- ja ulkomaalaisrikkomuksissa. Kasvua oli laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten lisäksi ajoneuvorikkomuksissa ja luokassa muu rikos tai rikkomus. Rikosten selvitystaso pysyi aikaisempien vuosien tasolla.

Rajavartiolaitoksen rikostorjunta vaatii jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä

Rajavartiolaitoksen tutkimissa tapauksissa rikosasiat yleensä linkittyvät Suomen rajojen ulkopuolelle. Esitutkinnassa tehdään yhteistyötä muiden maiden viranomaisten sekä kansainvälisten virastojen ja muiden toimijoiden kuten liikenteenharjoittajien kanssa. Keskeisimpänä yhteistyön kanavana on Euroopan lainvalvontavirasto Europol, missä Rajavartiolaitoksella on ollut yhdyshenkilö vuodesta 2013 alkaen. Syyskuussa 2018 Helsinki-Vantaan lentoasemalla Rajavartiolaitos otti kiinni henkilön, jolla oli hallussaan väärennetty henkilöllisyysasiakirja. Tapauksesta käynnistyi Europolin ja Eurojustin välityksellä tiivis yhteistyö Suomen ja Irlannin välille. Tutkintaa tehtiin kummassakin maassa muun muassa eurooppalaisen tutkintamääräyksen nojalla. Tutkinnassa selvisi, että nettipetosten rikoshyötyä oli pesty Suomessa ja siirretty pankkitilien kautta muualle Eurooppaan noin 1,5 miljoonan euron edestä. Rajavartiolaitoksen tutkimissa tapauksissa kolme romanialaista on saanut tuomiot Suomessa. Pääosa tekijöistä on pidätetty Irlannissa, missä heidän asiansa käsitellään.

Rajavartiolaitoksen tutkinta paljasti rikollisryhmän iranilaisten laittoman maahantulon taustalta

Rajavartiolaitos sai 2.6.2019 varhain aamulla Venäjän rajavartiopalvelulta ilmoituksen Suomeen laittomasti pyrkivistä henkilöistä. Kaakkois-Suomen rajavartioston partio löysikin nopeasti epäillyt henkilöt Lappeenrannan Ylämaan alueelta. Kiinni otetut kaksi iranilaismiestä olivat osa isompaa ryhmää, jonka tavoitteena oli ollut päästä Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Tutkinnassa selvisi, että iranilaiset olivat ostaneet kansainväliseltä rikollisryhmältä palvelun päästäkseen laittomasti Schengen-alueelle Venäjän ja Suomen kautta. Ulkomailla toimivat rikollisryhmä rekrytoi avukseen Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Ihmissalakuljettajat ohjasivat iranilaisia matkapuhelimen kartta- ja viestisovelluksilla reaaliaikaisesti näiden pyrkiessä Suomen rajalle. Marraskuussa 2019 kaksi Suomessa toiminutta henkilöä sai tuomion laittoman maahantulon järjestämisestä, mutta kolmannen henkilön osalta syyte hylättiin. Ulkomailla toimineiden henkilöiden osalta rikostutkinta jatkuu yhä.

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Brottsbekämpning

Brottsbekämpningen fokuserar på trafiken vid Schengenområdets yttre gräns. Gränsbevakningsväsendet förebygger, avslöjar och utreder gränsöverskridande brottslighet i nära samarbete med övriga lagtillsynsmyndigheter (PTG-samarbetet). Gränsbevakningsväsendet har befogenhet att utföra förundersökning bland annat av ordnande av olagliga inresor och därtill relaterad människohandel, riksgränsbrott och förfalskningsbrott, rattfylleri och fylleri i sjötrafik samt fiske- och jaktbrott. Gränsbevakningsväsendet är en aktiv aktör inom det marina miljöskyddet och leder övervakningen av oljeutsläpp från fartyg på havsområdena samt utför förundersökning av misstänkta marina miljöbrott. Det totala antalet upptäckta brott och förseelser sjönk något 2019. I synnerhet antalet sjötrafikförseelser, trafikförseelser och utlänningsförseelser minskade. Såväl antalet brott i fråga om ordnande av olagliga inresor och människohandel som antalet fordonsförseelser och kategorin övriga brott och förseelser ökade. Brottsutredningsnivån låg på samma nivå som under tidigare år.

Brottsbekämpningen kräver kontinuerligt internationellt samarbete

De fall som Gränsbevakningsväsendet undersöker har vanligtvis en koppling till länder utanför Finlands gränser. Vid förundersökningar samarbetar Gränsbevakningsväsendet med myndigheter i andra länder samt med internationella ämbetsverk och andra aktörer, t.ex. trafikidkare. Den viktigaste samarbetskanalen är Europeiska unionens brottsbekämpande organ Europol, där Gränsbevakningsväsendet har haft en kontaktperson sedan 2013. I september 2018 grep Gränsbevakningsväsendet en person med falska identitetshandlingar på Helsingfors-Vanda flygplats. Fallet ledde till ett intensivt samarbete mellan Finland och Irland via Europol och Eurojust. Utredningar utfördes i bägge länderna med stöd av bland annat den europeiska utredningsordern. I utredningen framkom att brottsvinningen av nätbedrägerierna, cirka 1,5 miljoner euro, hade penningtvättats i Finland och förts ut via bankkonton till andra europeiska länder, främst till Irland. I de fall som Gränsbevakningsväsendet undersökte har tre rumäner dömts i Finland. Största delen av gärningsmännen har anhållits på Irland, där deras fall behandlas.

Gränsbevakningsväsendets utredning avslöjade en kriminell sammanslutning som ordnade olagliga inresor för iranier

Tidigt på morgonen den 2 juni 2019 fick Gränsbevakningsväsendet ett meddelande av den ryska gränsbevakningstjänsten om att några personer försökte ta sig in i Finland på olaglig väg. En patrull vid Sydöstra Finlands gränsbevakningssektion hittade snabbt de

misstänkta personerna i Villmanstrand. Två av de gripna iranska männen ingick i en större grupp med målet att komma till Finland för att söka asyl. Vid utredningen framkom att iranierna hade köpt en tjänst av en internationell kriminell sammanslutning för att på olaglig väg ta sig in i Schengenområdet via Ryssland och Finland. Den kriminella sammanslutningen som verkade utomlands rekryterade utlänningar bosatta i Finland. Människosmugglarna ledde iranierna i realtid på deras väg mot Finlands gräns med hjälp av kart- och meddelandeapplikationer i mobiltelefonen. I november 2019 dömdes två av personerna som verkat i Finland för ordnande av olaglig inresa, medan åtalet förkastades för en tredje person. För personerna som verkat i utlandet fortsätter brottsutredningen.

ANNUAL REPORT 2019

Crime prevention

Crime prevention activities focus on the external border of the Schengen-area. The Finnish Border Guard seeks to prevent, expose and investigate severe cross-border crimes in collaboration with other law enforcement authorities in Finland (the Police and Customs). The Border Guard conducts the preliminary investigation into any incidents that fall within its jurisdiction, such as the facilitation of illegal entry and human trafficking, state border offences, forgeries, drunk driving on land or water, or fishing and hunting offences. The Border Guard contributes actively to maritime environmental protection by leading the monitoring of oil spills from vessels in sea regions and conducting a preliminary investigation into maritime environmental crimes. In 2019, the total number of observed crimes and offences declined slightly. The decline concerned especially traffic, waterway traffic and immigration offences. An increase was seen in crimes related to the facilitation of illegal entry, as well as in vehicle-related and other offences. The rate of resolved cases remained unchanged.

Crime prevention calls for international collaboration

Cases investigated by the Finnish Border Guard are usually linked with criminal activities outside of Finland. Preliminary investigation calls for collaboration with foreign authorities, international agencies and other players, such as logistics companies. The main channel for collaboration is the EUâ€™s law enforcement agency, Europol, where the Finnish Border Guard has had a liaison officer since 2013. In September 2018, an individual with a false ID document in his possession was caught by the border guards at Helsinki-Vantaa airport. The case started an international investigation involving Finland and Ireland, and supported by Europol and Eurojust. The work advanced in each country by virtue of a European Investigation Order (EIO). It was revealed that a criminal group operating mainly in Ireland had conducted online frauds and laundered some 1.5 million euros of illegal proceeds via Finnish bank accounts. Three Romanian persons were convicted in Finland, but the majority of those involved will be prosecuted in Ireland.

Investigation into the illegal entry of two Iranians revealed a criminal group

On 2 June 2019, the Russian Border Guard Service informed the Finnish Border Guard of persons attempting to enter Finland illegally. The patrol of the Southeast Finland Border Guard District soon found the suspected persons in Lappeenranta. The arrested two Iranian men were part of a larger group whose intention was to come to Finland and seek asylum.

The investigation revealed that the Iranians had paid an international group of criminals for services that would enable them to illegally enter the Schengen area via Russia and Finland. This criminal group recruited foreigners living in Finland for assistance. Human smugglers used mobile map and messaging applications to guide the Iranians on their journey towards the Finnish border. In November 2019, two persons operating in Finland were convicted for facilitation of illegal entry, but the charges were dropped for a third person. The criminal investigation continues for those operating in other countries.

VUOSIKERTOMUS 2019

Meriturvallisuus Vahvana merellisenä viranomaisena Rajavartiolaitos vastaa meripelastuksesta sekä ympäristövahinkojen torjunnan johtamisesta ja on lisäksi monialainen merellinen lainvalvontaviranomainen. Meripelastukseen sisältyy esimerkiksi merihätään joutuneiden ja avuntarpeessa olevien ihmisten ja alusten auttaminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, kadonneiden etsintä ja sairaankuljetukset meri- ja saaristoalueilta. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluu myös merialueen ja vesiliikenteen valvonta. Merirajalla teknistä valvontaa täydennetään aluspartioilla. Rajavalvonnassa hyödynnetään Rajavartiolaitoksen helikoptereita ja lentokoneita. Rajavartiolaitoksen käytössä on ajanmukainen kalusto ympäristövahinkojen torjuntaan, missä toiminnassa johtovastuu siirtyi Rajavartiolaitokselle tammikuussa 2019. Merellisen turvallisuuden kokonaistilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2019. Meripelastuksen osalta toiminnan laatu pysyi vuoden 2018 tasolla. Aluspäästötapausten selvitystaso laski huomattavasti vuodesta 2018, mikä heikensi merellisen turvallisuuden kokonaistunnuslukua. Meripelastukseen liittyvät tehtävät kokonaisuudessaan vähenivät vuoden 2018 tasosta. Pelastettujen henkilöiden määrässä

oli nousua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut viime vuosina monialaonnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuoden 2019 varautumisen painopiste oli evakuoitavien vastaanottoon liittyvien toimintojen kehittämisessä.

Meripelastustapahtumien yleisimmät syyt (2019) | Vanligaste orsaker på sjöräddningen | Most common reasons for maritime SAR (2019)

12 % ympäristötekijät 12 % miljöfaktorer 12 % environmental factors

31 % teknillisiä 31 % tekniska 31 % technical

57 % inhimillisiä 57 % mänskliga faktorer 57 % human errors

Suurin yksittäinen syy oli merimiestaidollinen virhe 22 % ja toiseksi suurin syy oli konevika 20 %.

Den enskilt vanligaste orsaken var fel i navigering 22 % och den näst vanligaste orsaken var maskinfel 20 %. The single most common reason was an error in navigation 22 % and the second most common reason was machine breakdown 20 %.

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Sjösäkerhet I egenskap av en stark maritim myndighet ansvarar Gränsbevakningsväsendet för sjöräddningen, har ledningsansvaret för bekämpningen av miljöskador och är dessutom en multiprofessionell marin lagtillsynsmyndighet. Till sjöräddningen hör till exempel att hjälpa människor och fartyg som råkat i sjönöd och som är i behov av hjälp, förebyggande av olyckor, spaning efter försvunna och sjukhustransporter i havs- och skärgårdsområdena. Till Gränsbevakningsväsendets uppgifter hör även övervakning av havsområdena och sjötrafiken. Vid havsgränsen kompletteras den tekniska övervakningen med fartygspatruller. För övervakningen av gränserna utnyttjas även helikoptrar och flygplan. Gränsbevakningsväsendet använder modern materiel för bekämpning av miljöskador och övertog ledningsansvaret för denna verksamhet i januari 2019. Överlag har det inte skett några betydande förändringar i sjösäkerheten under 2019. Kvaliteten på sjöräddningen höll samma nivå som 2018. Nivån på utredningen av fartygsutsläpp sjönk betydligt från 2018, vilket försämrade nyckeltalet för sjösäkerheten. Det totala antalet sjöräddningsuppdrag minskade från nivån 2018, medan antalet räddade personer ökade. Under de senaste

åren har arbetet med att utveckla sjöräddningstjänsten fokuserat på beredskapen för flertypsolyckor och på att utveckla gemensamma verksamhetsmodeller för sjöräddning. Inom beredskapen prioriterades 2019 utvecklingen av funktioner för mottagandet av evakuerade.

Meripelastus | Sjöräddning | SAR at sea 2016

2017

2018

2019

1 366

1 407

1 560

1 433

Meripelastuksen ensihoitotehtävät (kpl) Sjöräddningens akutvård (st.) Maritime SAR emergency care

Merialueen avustustehtävät (kpl) Undsättningsverksamhet inom sjöområdet Maritime assistance assignments

121

120

113

107

Muu meripelastustoimen suorite (kpl) Övriga sjöräddningstjänster (st.) Other maritime SAR assignments

313

326

276

272

3 193

3 148

3 610

4 746

Etsinnät merialueella (kpl) Spaningar inom sjöområdet (st.) Searches at sea Meripelastustehtävät (kpl) Sjöräddningsuppgifter (st.) Maritime SAR assignments

Pelastettu henkilö (kpl) Person som räddats (st.) Persons rescued Estetty merionnettomuus (kpl) Förhindrade olyckor (st.) Prevented accidents

ANNUAL REPORT 2019

Maritime security The Finnish Border Guard is the leading maritime search and rescue provider and also a multisectoral maritime law enforcement authority. Maritime search and rescue (SAR) includes assisting people and vessels in distress, accident prevention, searches for missing persons or vessels, and provision of emergency medical transport from sea and archipelago regions. The Finnish Border Guard is also tasked with the prevention of maritime environmental damage and the surveillance of sea areas and waterborne traffic. Patrol boats are used to back up technical surveillance of Finlandâ€™s sea border. Helicopters and aircraft are also used for border surveillance. The Finnish Border Guard employs modern equipment for oil and chemical spill response operations. The operational command in environmental accidents at sea was assumed by the Finnish Border Guard in January 2019. In 2019, no significant changes were seen in the overall situation concerning maritime security and safety. The SAR operations remained at the same level as in 2018. In terms of spills from vessels, the rate of resolved cases declined clearly from 2018, which lowered the overall maritime safety index. The total number of SAR-related tasks reduced from 2018. The number of rescued persons showed an increase. Maritime SAR devel-

opment activities have, in recent years, focused on preparedness for multisectoral accidents and the development of shared operational models for SAR. In 2019, the emphasis in terms of preparedness was on developing activities related to the reception of people who are evacuated from vessels.

VUOSIKERTOMUS 2019

Merellinen ympäristönsuojelu Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 52 öljypäästöä Suomen merialueilla. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2018. Valtaosa havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa, ja ne olivat määrältään pieniä. Vuosina 2017 ja 2018 tapausten selvitystaso oli ollut huomattavan korkea, mutta vuonna 2019 palattiin aikaisempien vuosien alemmalle tasolle. Tämä heikensi merellisen ympäristönsuojelun tunnuslukua verrattuna vuoteen 2018. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Rajavartiolaitos vastaanotti avomerialueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuun Suomen ympäristökeskukselta 1.1.2019. Muutokset päivitettiin pelastuslakiin (379/2011). Ympäristövahinkojen torjunnan johtaminen integroitiin osaksi Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtamisjärjestelmää. Suomessa ympäristövahinkojen torjunta avomerellä perustuu viranomaisten yhteistoimintaan ja monitoimialuksiin. Öljyvahingontorjunta aiheuttaa aina paljon kustannuksia, siksi myös varautuminen on tärkeää. Öljyn kerääminen avomerellä on laskennallisesti aina paljon edullisempaa kuin rannoilta kerääminen. Rajavartiolaitoksella on öljyntorjuntavalmiuskykyä kaikilla kolmella vartiolaivalla, joista erityisesti ulkovartiolaiva Turva on suunniteltu meripelastus- ja valvontatehtävien lisäksi myös öljyntorjuntaan. Rajavartiolaitoksen valvontalentokone Dornier suorittaa öljypäästövalvontaa, ja valvonnan lisäksi koneen valvontajärjestelmä on ratkaisevan tärkeä Suomen öljyntorjunta-aluksille öljyvahingon tapahtuessa. Pimeällä ja muulloinkin huonon näkyvyyden vallitessa vain valvontalentokone voi osoittaa keräysaluksille öljylauttojen sijainnin. Näin öljyntorjunta-alusten keräyskyky paranee huomattavasti.

Suomen Leijonan alueella tapahtui kesäkuussa 2019 merkittävä öljypäästö

Rajavartiolaitos tutki törkeänä ympäristön turmelemisena tapausta, jossa epäiltiin aluksen päästäneen mereen huomattavan määrän mineraaliöljyä Suomen talousvyöhykkeellä 20.6.2019. Alustava arvio mereen päässeen öljyn määrästä oli noin 9 000–39 000 litraa (9–39 m3) mineraaliöljyä. Juhannuksen alla satelliittivalvonnassa paljastuneen öljypäästön tutkinta aloitettiin heti torjuntatoimien käynnistämisen yhteydessä. Esitutkinta öljyvahingoista tulee käynnistää välittömästi ja toteuttaa tehokkaasti mm. korvauskysymysten takia. Merivartioyksiköt taltioivat näytteitä päästöstä tapahtumapaikalta sekä vertailunäytteitä useista päästön läheisyydessä liikkuneista aluksista. Päästö oli ajelehtimis-

laskelmien mukaan ajautumassa alueelle, jossa se olisi aiheuttanut vakavaa vaaraa merellisen luonnon monimuotoisuudelle. Alueelle hälytetyt torjuntayksiköt kykenivät kuitenkin torjumaan uhan ja keräämään valtaosan päästöstä. Tässä torjuntaoperaatiossa kaikki Suomen suorituskykyisimmät avomeritorjuntaan käytettävissä olevat torjunta-alukset olivat hälytettyinä keräystehtävään. Kansallisen ympäristövahinkojen torjuntakyvyn varmistamiseksi Rajavartiolaitos pyrkii korvaamaan elinkaarensa loppupäässä olevat kolme vartiolaivaa uusilla suorituskykyisemmillä vartiolaivoilla.

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Det marina miljöskyddet Gränsbevakningsväsendet fick kännedom om 52 oljeutsläpp inom Finlands havsområden. Det här var över dubbelt mer än 2018. Största delen av de upptäckta utsläppen hade skett i närheten av en hamn eller kust och det rörde sig om små mängder. Nivån på utredningen av fallen 2017 och 2018 hade varit påfallande hög, men 2019 sjönk nivån igen till den lägre nivån från tidigare år. Detta försämrade nyckeltalet för det marina miljöskyddet jämfört med 2018. Inom övervakningen av oljeutsläpp prioriterades den ekonomiska zonen och territorialhavet. Utsläppen inom dessa har liksom under de senaste åren hållits på en låg nivå. Den 1 januari 2019 övertog Gränsbevakningsväsendet ledningsansvaret för bekämpningen av olje- och fartygskemikalieolyckor från Finlands miljöcentral. Ändringarna uppdaterades i räddningslagen (379/2011). Ledningen av bekämpningen av miljöskador integrerades i Gränsbevakningsväsendets ledningssystem för sjöräddning. I Finland spelar myndighetssamarbetet och multifunktionsfartyg en viktig roll vid bekämpningen av miljöskador på öppet hav. Det är viktigt att bereda sig på att bekämpningen av oljeskador alltid innebär höga kostnader. Kalkylmässigt är det alltid mycket förmånligare att samla upp oljan från havet än från stränderna. Gränsbevakningsväsendets alla tre bevakningsfartyg har oljebekämpningsberedskap. Av dessa är särskilt bevakningsfartyget Turva planerat för oljebekämpning utöver sjöräddnings- och övervakningsuppgifterna. Gränsbevakningsväsendets bevakningsflygplan Dornier övervakar oljeutsläpp och i händelse av en oljeolycka är flygplanets övervakningssystem av avgörande betydelse för Finlands oljebekämpningsfartyg. I mörker och vid dålig sikt kan endast ett

bevakningsflygplan lokalisera oljebältena och på så sätt betydligt öka oljebekämpningsfartygens uppsamlingskapacitet.

Betydande oljeutsläpp i närheten av fyren Finlands lejon i juni 2019

Gränsbevakningsväsendet undersöker ett fall där ett fartyg misstänks ha läckt ut en omfattande mängd mineralolja i havet i Finlands ekonomiska zon den 20 juni 2019. Fallet undersöks som grov miljöförstöring. En preliminär bedömning av oljemängden är cirka 9 000–39 000 liter mineralolja (9–39 m3). Undersökningen av oljeutsläppet som före midsommaren uppdagades via satellitövervakning inleddes samtidigt som bekämpningsåtgärderna. En förundersökning av oljeskador ska alltid påbörjas omedelbart och utföras effektivt bl.a. på grund av ersättningsfrågorna. Sjöbevakningsenheterna tog prov på utsläppet på platsen och jämförelseprov från ett antal fartyg som rörde sig i närheten av oljeutsläppet. Enligt driftberäkningarna skulle oljeutsläppet sprida sig till ett område där det hade orsakat en allvarlig risk för den marina naturens mångfald. De bekämpningsenheter som tillkallades kunde dock avvärja hotet och samla upp största delen av oljan. I bekämpningsoperationen hade Finlands alla tillgängliga bekämpningsfartyg med den bästa prestandan kallats till uppsamlingsarbetet. För att säkra den nationella bekämpningsförmågan vid miljöskador strävar Gränsbevakningsväsendet efter att ersätta sina tre bevakningsfartyg i slutet av sin livscykel med nya bevakningsfartyg som har större prestanda.

ANNUAL REPORT 2019

Maritime environmental protection The Finnish Border Guard was informed of 52 oil spills in Finnish waters. The number more than doubled from 2018. The majority of spills were observed in the vicinity of a harbour or shore, and they were small in size. In the years 2017 and 2018, the rate of resolved cases had been exceptionally high, but in 2019, the rate returned to the lower level of the preceding years. Consequently, the maritime environmental protection index was poorer as compared to the year 2018. The focal areas for oil spill surveillance include Finland’s economic zone and territorial seas. In line with recent years, the spills in these areas have remained minimal. On 1 January 2019, the Finnish Border Guard assumed the command responsibility in oil spill response operations to prevent environmental damage caused by oil and chemical spills from vessels at open sea. The responsibility was transferred from the Finnish Environment Institute (SYKE). The relevant amendments were made in the Rescue Act (379/2011). The command responsibillity was integrated into the maritime SAR management system of the Finnish Border Guard. The prevention of environmental damage at open sea relies on multi-authority collaboration and the use of multi-purpose vessels. Oil spill response operations are always costly, wherefore it is vital to maintain a good level of preparedness. It is less expensive to collect oil at open sea than from the shores. The Finnish Border Guard has oil spill response equipment on all of its three Coast Guard vessels, of which the offshore patrol vessel Turva is especially intended for oil spill response operations, in addition to maritime SAR and surveillance tasks. The Dornier surveillance aircraft of the Finnish Border Guard also contribute to oil spill surveillance and, in the occurrence of a maritime oil spill accident, provide the oil spill response vessels with critical assistance through their surveillance systems. In the dark or if visibility is otherwise poor, the surveillance aircraft can localise the oil floating on the water and indicate the site for the oil response vessels. This will significantly enhance the vessels’ capability to collect the oil.

A major oil spill occurred near the Suomen Leijona marker light in June 2019

On 20 June 2019, a large mineral oil spill from a ship was observed in the Archipelago Sea. The case was investigated by the Finnish Border Guard as suspected aggravated environmental damage within the economic zone of Finland. Initially, it was estimated that a total of 9,000–39,000 litres (9–39 m3) of mineral oil had leaked into the sea.

The oil spill was detected through satellite surveillance just before Midsummer, and the investigation started simultaneously with the oil spill response operation. It is essential to start and conduct a pre-trial investigation into any oil spill without delay and efficiently due to, for example, liability and compensation issues. The Coast Guard units collected samples of oil from the actual oil-spill site and also control samples from several vessels sailing in the vicinity. According to the drift calculations, the oil spill was drifting towards an area where it would have severely threatened the maritime biodiversity. Those oil spill response units that were alerted to the site managed, however, to prevent the threatening damage and collect the majority of the oil spill. During this operation, all of the most high-performance oil spill response vessels available in Finland and suitable for operations at open sea were alerted to contribute to the collection of oil. In order to safeguard the national capability for preventing environmental damages, the Finnish Border Guard intends to replace the three patrol vessels approaching the end of their lifecycle with new patrol vessels with even higher performance.

VUOSIKERTOMUS 2019

Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistoiminta on Suomen rajaturvallisuuden kannalta tärkeää. Kansainvälisen toiminnan painopisteinä ovat viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa sekä aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen Euroopan unionin rakenteissa EU:n rajaturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpanossa ja kehittämisessä. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä pidetään yllä niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos osallistuu valikoituihin kansainvälisiin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitää ja kehittää ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa työskentelee myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöä. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa

Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla ylläpidetään rauhalliset rajaolot, ennalta estetään Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpidetään tilannekuvaa lähialueelta ja varmistetaan rajanylitysliikenteen sujuvuutta. Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus säilyi korkealla tasolla vuonna 2019. Venäjän viranomaisten ilmoittamien estojen ja heiltä saatujen ennakkotietojen määrä laski vuodesta 2018, mutta pysyi edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampana. Vuoden aikana järjestettiin noin 300 Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten tapaamista. Tapaamisissa vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän sekä Suomen, Norjan ja Venäjän rajaviranomaisten välillä toteutui suunnitellusti. Vuonna 2019 Suomi toimi näiden yhteistyömuotojen puheenjohtajana. Lisäksi Rajavartiolaitoksen johto on tavannut eri maiden rajaviranomaisten johtoa kahdenvälisesti.

Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot

Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa, siihen liittyvää ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta 2 860 maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien

viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Lukumäärä nousi noin tuhannella vuodesta 2018. Myös yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus parantui. Rajavartiolaitos osallistui vuonna 2019 Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 16 henkilötyövuoden panoksella. Operaatioihin osallistuminen oli edellisvuotta vähäisempää.

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Internationellt samarbete

Det internationella samarbetet är viktigt för Finlands gränssäkerhet. Tyngdpunktsområdena i den internationella verksamheten består av myndighetssamarbetet med Rysslands gränsbevakningstjänst samt av aktivt deltagande och påverkan i Europeiska unionens strukturer med anknytning till verkställande och utvecklande av lagstiftningen om EU:s gränssäkerhet, integrerad övervakning av den yttre gränsen samt havspolitiken. Bilaterala och multilaterala kontakter upprätthålls såväl med medlemsländer i EU som med tredje länder. Gränsbevakningsväsendet deltar i utvalda internationella gränssäkerhetsprojekt och krishanteringsoperationer samt upprätthåller och utvecklar ett nätverk för kontaktpersoner som verkar utomlands. Vid Frontex (Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån) arbetar även Gränsbevakningsväsendets personal. Samarbete med myndigheterna i grannländerna

Med hjälp av samarbetet med myndigheterna i grannländerna upprätthålls fredliga gränsförhållanden, förbyggs olagliga inresor till Finland och annan gränsöverskridande kriminalitet, upprätthålls en lägesbild över närområdet och säkerställs smidig trafik över gränsen. Effektiviteten av samarbetet mellan våra grannländer med gemensam gräns förblev på en hög nivå 2019. Antalet spärrar och mängden förhandsuppgifter som meddelades av de ryska myndigheterna sjönk 2018, men var fortfarande på en klart högre nivå än genomsnittet på lång sikt. Under året ordnades cirka 300 möten mellan de finländska och ryska gränsmyndigheterna. Under mötena utbyttes regelbundet information för att bekämpa olagliga inresor och kriminalitet. Trepartssamarbetet mellan gränsmyndigheterna i Finland, Estland och Ryssland samt mellan Finland, Norge och Ryssland genomfördes planenligt. År 2019 var Finland ordförande för dessa samarbetsformationer. Dessutom hade Gränsbevakningsväsendets ledning bilaterala möten med ledningen för gränsmyndigheterna i de olika länderna.

Kontaktpersonverksamheten och internationella operationer

Med Gränsbevakningsväsendets kontaktpersonverksamhet förebyggs olagliga inresor till landet, den därtill relaterade människohandeln och annan gränsöverskridande kriminalitet i utgångsområdena. Kontaktpersonverksamheten stöder också verksamheten i de övriga EU-länderna. Gränsbevakningsväsendets deltagande i internationella gränssäkerhetsoperationer och civil krishantering ökar också gränssäkerheten i både EU och i Finland.

Tack vare Gränsbevakningsväsendets kontaktpersoners arbete har 2 860 inresor till Finland eller till andra Schengen-länder med visum som utfärdats i Finland förhindrats. Antalet ökade med cirka tusen fall från 2018. Kontaktpersonverksamhetens genomslagskraft förbättrades också. År 2019 deltog Gränsbevakningsväsendet i de av Frontex koordinerade gränssäkerhetsoperationerna vid EU:s yttre land- och havsgränser samt på flygplatser med sammanlagt cirka 16 årsverken. Operationerna hade färre deltagare än året innan.

ANNUAL REPORT 2019

International cooperation International cooperation is vital for Finland’s border security. International operations focus on cooperation with the Border Guard Service of Russia and active participation and influence in the European Union with regard to the development and implementation of legislation governing EU border security, joint external border surveillance, and maritime policy. Bilateral and multilateral connections are maintained both with EU Member States and third countries. The Finnish Border Guard takes part in international border security projects and crisis management operations, and maintains and develops a network of liaisons working abroad. Finnish Border Guard personnel also work in the European Border and Coast Guard Agency, Frontex. Cooperation with the authorities of the neighbouring countries

Cooperation with the authorities of the neighbouring countries aims to establish stability at borders, to prevent illegal immigration to Finland as well as other cross-border crimes, to maintain situational awareness concerning the neighbouring regions, and to ensure the smooth flow of border crossing traffic. The impact of cross-border cooperation remained at a high level in 2019. The Russian authorities reported fewer blockades and provided less advance information than in 2018, but the figures still remained clearly above the long-term mean values. In 2019, some 300 meetings between the Finnish and Russian border guard authorities were arranged on a regular basis to exchange information concerning illegal entry and crime prevention. Tripartite collaboration between the border guard authorities of Finland, Estonia and Russia as well as Finland, Norway and Russia was carried out as planned. In 2019, it was Finland’s turn to serve as the chair of these forms of cooperation. Moreover, the leadership of the Finnish Border Guard had bilateral meetings with the leaders of border guard authorities of various countries.

The network of liaisons and international operations

The purpose of the network of liaisons is to prevent – in advance and within the areas of origin – illegal immigration, human trafficking and other cross-border crime. The liaison network also supports the activities of other EU Member States. The participation of the Finnish Border Guard in international border security operations and civilian crisis management will improve the border security of both the EU and Finland.

As a result of the liaison activities, a total of 2,860 entries to Finland or, by means of visas granted by Finland, to other Schengen countries were prevented in advance. The number increased by approximately one thousand from 2018, and the impact of liaison activities also improved. In 2019, the Finnish Border Guard contributed to border security operations coordinated by Frontex at the EU’s external land and sea borders as well as at airports with a total input of approx. 16 person-years. The participation rate reduced from the preceding year.

VUOSIKERTOMUS 2019

Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius Maanpuolustustehtäviä Rajavartiolaitos hoitaa yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Rajojen valvonta eli partiointi maastorajalla ja merialueella on samalla Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Rajavartiolaitos kouluttaa asevelvollisia tiedustelu- ja sissitoimintaan rajajääkärikomppanioissa Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa sekä Lapin rajavartiostossa Ivalossa. Erikoisrajajääkärikoulutus toteutetaan Raja- ja merivartiokoulussa Immolassa. Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpidon taso parani vuodesta 2018. Syynä tähän oli suunnitelmavalmiuden ja materiaalivalmiuden paraneminen.

Koulutusmäärät ja laatu ylittivät suunnitelmat ja vuoden 2018 tason. Joukkotuotanto toteutui suunnitellusti. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Alueellisen koskemattomuuden ja puolustusvalmiuden kustannukset ja henkilötyövuodet kasvoivat. Tuottavuus ja taloudellisuus kuitenkin paranivat, koska koulutusvuorokaudet lisääntyivät suhteellisesti enemmän.

Koulutusvuorokaudet | Utbildningsdygnen | Training days 120 000

109 096

100 000

117 532 101 843

107 949

80 000 60 000 40 000 20 000 0 Reserviläiset Reservister Reservists Varusmiehet Beväringar Conscripts

2016

2017

2018

2019

5 435

3 944

5 702

6775

103 661

97 899

102 247

110 757

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Territoriell integritet och försvarsberedskap Försvarsuppgifterna sköts av Gränsbevakningsväsendet i samarbete med Försvarsmakten. Gränsövervakningen, dvs. patrulleringen vid landgränsen och på havsområdet, innebär samtidigt övervakning av Finlands territoriella integritet. Gränsbevakningsväsendet utbildar värnpliktiga för spanings- och partigängaruppdrag vid gränsjägarkompanierna i Norra Karelens gränsbevakningssektion i Onttola och vid Lapplands gränsbevakningssektion i Ivalo. Specialgränsjägarutbildning ges vid Gräns- och sjöbevakningsskolan i Immola. Gränsbevakningsväsendet har moderna beredskaps- och försvarsplaner, den lednings- och verksamhetsberedskap som situationen kräver samt beredskap för att bilda styrkor. Gränsbevakningsväsendet har fortlöpande krisberedskap och förmåga att övervaka och trygga den territoriella integriteten under fredstid. Nivån för att upprätthålla beredskapen för störningssituationer och undantagstillstånd höjdes från 2018. Orsaken till detta var bättre planberedskap och materialberedskap.

Både utbildningsmängden och utbildningskvaliteten översteg förväntningarna och ökade från 2018. Produktionen av styrkorna genomfördes enligt planerna. Personal kunde placeras i gränsstyrkorna. Kostnaderna för den territoriella integriteten och försvarsberedskapen ökade liksom även antalet årsverken. Samtidigt ökade också produktiviteten och lönsamheten eftersom det relativt sett ordnades fler utbildningsdygn.

ANNUAL REPORT 2019

Territorial integrity and defence readiness The Finnish Border Guard carries out national defence tasks in collaboration with the Finnish Defence Forces. Border surveillance, that is, patrolling on the land and sea borders, also serves to the monitoring of Finlandâ€™s territorial integrity. The Finnish Border Guard trains conscripts in reconnaissance and guerrilla action in the Border Jaeger Companies in Onttola (North Karelia Border Guard District) and Ivalo (Lapland Border Guard District). Special Border Jaeger training is provided at the Border and Coast Guard Academy in Imatra. The Finnish Border Guard has up-to-date plans for preparedness and defence, maintains command and operational readiness to respond to various situations, and has the readiness to establish military troops. Crisis preparedness and the capability to carry out surveillance and safeguard Finlandâ€™s territorial integrity during times of peace are continuously maintained by the Finnish Border Guard. The level of preparedness for emergency and abnormal situations improved from the year 2018. This was explained by improved readiness in terms of planning and materiel.

The quantity and quality of training exceeded the plans for 2019 and the level of 2018. Troop production was implemented as planned. The personnel could be placed in border troops. The costs and the number of person-years related to territorial integrity and defence readiness increased. Productivity and economic efficiency, however, improved because the number of training days increased to a relatively greater extent.

VUOSIKERTOMUS 2019

Teknillinen toimiala Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston tehtävänä on varmistaa, että Rajavartiolaitoksella on käytettävissään eri tehtävissä tarvittavat ajanmukaiset laitteet, tietoja valvontajärjestelmät, kulkuneuvot ja toimitilat. Tietohallinto

Tietohallintoa kehitettiin vuonna 2019 Rajavartiolaitoksen strategian mukaisesti. Turvallisuusverkon kehittämiseen tähtäävään kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuttiin laatimalla verkon tavoitetilaa määrittelevät käyttötapaukset. Rajavartiolaitoksen tietohallintomääräys päivitettiin. Rajavalvontaan liittyen käynnistettiin rajavalvontatekniikan kehittämishanke. Hankkeen päätavoitteet ovat käytössä olevien valvontajärjestelmien toimintavarmuuden parantaminen ja päätöksentekoedellytysten luominen uusien valvontateknologioiden käyttöönotolle. Rajatarkastustehtävien osalta osallistuttiin EU:n Älykkäät rajat -säädöstön mukaisten EES- ja ETIAS-tietojärjestelmien valmisteluun sekä aloitettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastusautomaattien uudistaminen. Merellisten toimintojen osalta jatkettiin meripelastussovelluksen uudistamishanketta.

Toimitilat

Rajavartiolaitos päivitti yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa kiinteistökannan kehittämisohjelman vuosille 2019–2025. Kehittämisohjelman tarkoituksena on varmistaa Rajavartiolaitokselle toimivat, turvalliset, terveelliset ja taloudelliset toimitilat. Ohjelman vaatimat välttämättömät investoinnit ovat noin 90 miljoonaa euroa vuosina 2019–2025 ja siitä eteenpäin noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Kehittämisohjelman toteuttaminen vaatisi asteittain vuoteen 2025 nousevan 11,3 miljoonan euron lisärahoituksen. Ennen tämän rahoituksen varmistumista toimitilahankkeita ei voida käynnistää.

Kalusto

Rajavartiolaitoksen kolme ulkovartiolaivaa on pidetty toimintakuntoisina. Ulkovartiolaiva Turvan suorituskykyjä on täydennetty varustehankinnoilla. Rajavartiolaitos korvaa vanhentuneet nopeat veneet uusilla veneillä vuosina 2019–2020. Venesarjan ensimmäisen toimituserän kuusi venettä vastaanotettiin elokuussa 2019. Vanhentuneet rannikkovartioveneet korvataan uudella venetyypillä vuosina 2020–2023. Venesarja on tilattu ja sarjan toimituksen on sovittu alkavan vuoden 2020 lopulla. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti. Jääkulkuneuvojen elinkaari on pääosin lopussa ja niistä tullaan luopumaan. Sama koskee pääosaa ilmatyynyaluksista. Suorituskykyjen tarkoituksenmukaista korvaamista selvitetään. Vuonna 2019 käynnistettiin nykyisen kahden Dornier-valvontalentokoneen korvaajien hankintaprosessi. Uudet koneet on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2025, jolloin nykyiset koneet tulevat käyttöikänsä päähän. Vartiolentolaivueen helikoptereita oli vuonna 2019 neljä päivitettävänä, kaksi Super Puma -helikopteria ja kaksi pienempää AB/B 412 -kopteria. Vuonna 2019 rajojen valvonnan tueksi hankittiin drooneja, joita käytetään myös mm. kadonneiden henkilöiden etsinnässä, öljypäästöjen pinta-alamittauksissa sekä rikospaikkatutkinnassa.

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Tekniska avdelningen Tekniska avdelningen inom Staben för Gränsbevakningsväsendet har till uppgift att säkerställa att Gränsbevakningsväsendet har tillgång till de moderna anordningar, data- och övervakningssystem, fordon och lokaler som behövs för olika uppgifter. Informationshantering

Informationshanteringen utvecklades år 2019 i enlighet med Gränsbevakningsväsendets strategi. Gränsbevakningsväsendet deltog i det övergripande arkitekturarbetet med målet att utveckla säkerhetsnätverket genom att utarbeta användningsfall och fastställa nätverkets målbild. Gränsbevakningsväsendets föreskrift om informationshantering uppdaterades. Ett utvecklingsprojekt för gränsbevakningsteknik i anknytning till gränsbevakningen inleddes. Huvudmålen för projektet är att förbättra driftssäkerheten för de övervakningssystem som redan används och skapa förutsättningar för beslutsfattande i fråga om att ta i bruk nya övervakningstekniker. Beträffande gränsbevakningsuppdragen deltog Gränsbevakningsväsendet i beredningen av informationssystemen EES och ETIAS i enlighet med EU-författningarna Smart gränsförvaltning samt inledde förnyandet av gränskontrollautomaterna på Helsingfors-Vanda flygplats. I fråga om de maritima funktionerna fortsatte projektet för att förnya sjöräddningsapplikationen.

Lokaler

Gränsbevakningsväsendet uppdaterade i samarbete med Senatsfastigheter utvecklingsprogrammet för fastighetsbeståndet 2019–2025. Avsikten med utvecklingsprogrammet är att säkerställa att Gränsbevakningsväsendet har fungerande, säkra, sunda och ekonomiska lokaler. Enligt programmet uppgår de oundvikliga investeringarna till cirka 90 miljoner euro under åren 2019–2025 och därefter till cirka 5 miljoner euro per år. För att genomföra utvecklingsprogrammet

skulle det stegvis krävas tilläggsfinansiering på 11,3 miljoner euro fram till år 2025. Innan den här finansieringen säkerställs kan lokalprojekten inte inledas.

Materiel

Gränsbevakningsväsendets tre bevakningsfartyg har hållits i funktionsdugligt skick. Bevakningsfartyget Turvas prestanda har kompletterats med anskaffad utrustning. Gränsbevakningsväsendet ersätter de föråldrade snabbåtarna med nya båtar 2019–2020. Den första leveransen av båtserien i augusti 2019 innehöll sex båtar. De föråldrade kustbevakningsbåtarna ersätts med en ny båttyp 2020– 2023. Båtserien är beställd och serien börjar levereras i slutet av 2020. Underhållsåtgärderna av den övriga fartygsmaterielen genomfördes planenligt. Isfordonens livscykel har huvudsakligen nått sitt slut och dessa kommer att avskaffas. Detsamma gäller största delen av svävarna. Det utreds hur denna kapacitet ska ersättas på ett ändamålsenligt sätt. En upphandlingsprocess för ersättandet av de befintliga två Dornier bevakningsflygplanen inleddes 2019. Avsikten är att ta i bruk de nya flygplanen 2025, när de nuvarande flygplanen har nått slutet av sin livscykel. Bevakningsflygdivisionen hade 2019 fyra helikoptrar som behöver uppdateras: två Super Puma-helikoptrar och två mindre AB/B 412-helikoptrar. År 2019 anskaffades drönare till stöd för gränsövervakningen. Drönarna används bland annat för spaning efter försvunna personer, för mätning av oljeutsläpp och vid brottsplatsundersökningar.

ANNUAL REPORT 2019

Technical sector The Technical Division of the Headquarters of the Finnish Border Guard is responsible for ensuring that the Finnish Border Guard has, at all times, access to adequate and up-to-date equipment, IT and surveillance systems, fleet and premises to successfully carry out its various duties. IT management

In 2019, IT management was developed as outlined in the Finnish Border Guard’s strategy. For the purposes of developing the Government Security Network, the Finnish Border Guard contributed to the enterprise architecture work by drawing up use cases and specifying relevant requirements. The Finnish Border Guard’s IT management instruction was updated. As regards border surveillance, a development project was initiated to develop border surveillance technologies. The main objectives of the project are to improve the operational reliability of the existing surveillance systems and to facilitate decision-making concerning the introduction of new surveillance technologies. In terms of border control duties, the Finnish Border Guard took part in the preparation of the EES and ETIAS systems compliant with the EU Smart Borders regulations and initiated the renewal of automated border control gates at Helsinki-Vantaa airport. As to maritime activities, the project to renew the SAR application continued.

Premises

Jointly with Senate Properties, the Finnish Border Guard updated the real property development programme for the years 2019–2025. The aim of the programme is to ensure that premises used by the Finnish Border Guard are functional, safe, healthy and economically effective. The essential investments required by the programme total approx. 90 million euro for the period 2019–2025 and, thereafter, approx. 5 million euro annually. The implementation of the development programme would require additional funding of 11.3 million euro, with gradual increments up to the year 2025. It is not possible to initiate the required building projects until this funding is secured.

Fleet

The Finnish Border Guard has kept its three offshore patrol vessels in good operational condition. The capabilities of the offshore patrol vessel Turva have been supplemented by new equipment. The outdated fast boats (NV class) are being replaced with new boats during 2019–2020. The first six boats were delivered and accepted in August 2019. The outdated Coast Guard boats will be replaced by a new boat type during the years 2020–2023. The boat series has already been commissioned, with deliveries starting in late 2020. The other vessels were maintained and repaired as planned. Most of

the hydrocopters are approaching the end of their lifecycle, and they will not be replaced. The same applies to the majority of hovercraft. Alternatives to replace these capabilities are being surveyed to find an optimal solution. In 2019, the procurement process was initiated to replace the two Dornier surveillance aircraft currently in use. The intention is to have the new aircraft in use in 2025, when the existing ones are expected to reach the end of their service life. Of the Air Patrol Squadron’s helicopters, four were upgraded in 2019, including two Super Pumas and two light helicopters of type AB/B 412. In 2019, several drones were purchased to support border surveillance and for use in other tasks, such as the search for missing people, the areal measurement of oil spills and crime scene investigation.

VUOSIKERTOMUS 2019

Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen esikunta toimii myös sisäministeriön rajavartio-osastona, jonka yhtenä tehtävänä on huolehtia säädösvalmistelulla Rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä ja toimivaltuuksista. Merellisten ympäristöonnettomuuksien torjunnan johtovastuu ja muut toiminnot siirrettiin ympäristöministeriön hallinnonalalta sisäministeriölle pelastuslakiin tehdyillä muutoksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2019. Samalla Suomen ympäristökeskuksen tehtävät merellisissä alusonnettomuuksissa siirtyivät Rajavartiolaitokselle. Hybridiuhkiin varautumista koskevat rajavartiolainsäädännön muutokset tulivat voimaan 1.4.2019. Muutoksilla kehitettiin Rajavartiolaitoksen normaaliolojen toimivaltuuksia siten, että Rajavartiolaitos voi varautua ja vastata nopeasti Suomen turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin. Uudistettu laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa tuli voimaan 1.6.2019. Laki päivitettiin vastaamaan EU:n uuden tietosuojalainsäädännön vaatimuksia. Kaksoiskansalaisuutta ja muita ulkomaansidonnaisuuksia koskevien uhkien torjumista sotilasviroissa koskevat lainsäädännön muutokset Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin tulivat voimaan 1.7.2019. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2019 oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun uuden lain edellyttämät tekniset muutokset rajavartiolainsäädäntöön. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020.

Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Rajavartiolaitos vastasi neuvotteluista, jotka koskivat asetusta henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämiseksi. Asetus tuli voimaan 1.8.2019. Rajavartiolaitos vastasi myös neuvotteluista, jotka koskivat Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Asetus allekirjoitettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ja se tuli voimaan 4.12.2019. Lisäksi Rajavartiolaitos osallistui tiiviisti EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehystä koskevien asetusten käsittelyyn. Asetukset tulivat voimaan 11.6.2019. Suomi sai edellä mainittuihin asetuksiin pääosan keskeisistä neuvottelutavoitteistaan. Sisäministeriö asetti marraskuussa 2019 hankkeen eurooppalaisesta rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja Euroopan matkustustietoja -lupajärjestelmästä (ETIAS) annettujen asetusten edellyttämien kansallisten lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Rajavartiolaitos vastasi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion ominaisuudessa aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen sähköistä FADO-järjestelmää koskeneista asetusneuvotteluista. Neuvosto ja Euroopan Parlamentti vahvistivat trilogisovun joulukuussa 2019.

ÅRSBERÄTTELSE 2019

Lagberedning Staben för Gränsbevakningsväsendet är samtidigt också inrikesministeriets gränsbevakningsavdelning som bland annat har till uppgift att genom lagberedning sköta Gränsbevakningsväsendets lagstadgade uppgifter och befogenheter. Ledningsansvaret för bekämpningen av miljöolyckor till havs och övriga funktioner flyttades från miljöministeriets förvaltningsområde till inrikesministeriet genom de ändringar i räddningslagen som trädde i kraft den 1 januari 2019. Samtidigt överfördes Finlands miljöcentrals uppgifter i fråga om fartygsolyckor till sjöss till Gränsbevakningsväsendet. Ändringarna i gränsbevakningslagstiftningen som gäller beredskapen inför hybridhot trädde i kraft den 1 april 2019. Genom ändringarna utvecklades Gränsbevakningsväsendets befogenheter under normala förhållanden så att Gränsbevakningsväsendet kan bereda sig på och snabbt möta de hot som uppstår i Finlands säkerhetspolitiska omgivning. Den reviderade lagen om behandling av personuppgifter vid Gränsbevakningsväsendet trädde i kraft den 1 juni 2019. Lagen uppdaterades så att den nu uppfyller kraven i EU:s nya dataskyddslagstiftning. Ändringarna i lagen om Gränsbevakningsväsendets förvaltning i fråga om att avvärja hot i form av medborgarskap i en annan stat eller andra utländska bindningar trädde i kraft den 1 juli 2019. I december 2019 godkände riksdagen de tekniska ändringar i gränsbevakningslagstiftningen som förutsattes i den nya lagen om rättegång i förvaltningsärenden. Ändringarna trädde i kraft den 1 januari 2020.

Gränsbevakningsväsendet har fortsatt att aktivt och förutseende påverka Europeiska unionens lagberedning. Gränsbevakningsväsendet ansvarade för förhandlingarna gällande förordningen om säkrare identitetskort och uppehållshandlingar. Förordningen trädde i kraft den 1 augusti 2019. Gränsbevakningsväsendet ansvarade också för förhandlingarna om den europeiska gräns- och kustbevakningen. Förordningen undertecknades under Finlands EU-ordförandeskap och den trädde i kraft den 4 december 2019. Gränsbevakningsväsendet deltog också aktivt i behandlingen av förordningarna om ramen för interoperabilitet mellan EU:s informationssystem. Förordningarna trädde i kraft den 11 juni 2019. Finland fick med största delen av sina centrala förhandlingsmål i ovan nämnda förordningar. Inrikesministeriet tillsatte i november 2019 ett projekt för att bereda de nationella lagstiftningsändringar som förutsattes i förordningarna om det europeiska in- och utresesystemet (EES) och det europeiska systemet för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS). Under Finlands EU-ordförandeskap ansvarade Gränsbevakningsväsendet, i egenskap av ordförandeland för Europeiska unionens råd, för förhandlingarna gällande förordningen om systemet för falska och äkta handlingar online (FADO). Rådet och Europaparlamentet bekräftade överenskommelsen från trilogmötet i december 2019.

ANNUAL REPORT 2019

Legislative work The Finnish Border Guard Headquarters also serves as the Border Guard Department within the Ministry of the Interior. Its duties include legislative work related to the statutory functions and powers of the Finnish Border Guard.

On 1 January 2019, the operational command for response to maritime environmental accidents and the related functions were transferred from the Ministry of the Environment to the Ministry of the Interior through relevant amendments to the Rescue Act. Thus, the duties previously assigned to the Finnish Environmental Institute (SYKE) in relation to maritime oil spill accidents were transferred to the Finnish Border Guard. As regards preparedness to hybrid threats, the relevant amendments to the Border Guard legislation entered into force on 1 April 2019. The amendments enhanced the Finnish Border Guard’s powers in normal situations so as to enable it to prepare for and respond rapidly to any threats emerging within the security environment of Finland. The reformed Act on the processing of personal data within the Finnish Border Guard became effective on 1 June 2019. The law was updated to meet the requirements of the EU’s new General Data Protection Regulation (GDPR). Amendments concerning dual citizenship and the prevention of threats pertaining to other foreign interests in military offices were made to the Act on the administration of the Finnish Border Guard and became effective on 1 July 2019. In December 2019, the Parliament approved the technical amendments to the Border Guard legislation as required by the new Administrative Judicial Procedure Act. The amendments became effective on 1 January 2020.

The Finnish Border Guard continued active and proactive influencing in the legislative work within the European Union. The Finnish Border Guard was in charge of the negotiations concerning the EU regulation on the strengthening of the security of national ID cards and residence documents. The EU Regulation entered into force on 1 August 2019. The Finnish Border Guard was also in charge of the negotiations concerning the development of the European Border and Coast Guard. The relevant EU Regulation was signed during Finland’s EU presidency and it became effective on 4 December 2019. Moreover, the Finnish Border Guard was closely involved in the processing of the EU regulations concerning the interoperability of EU information systems, that is, the European Interoperability Framework (EIF). The EU Regulations became effective on 11 June 2019. Finland succeeded in having the majority of its negotiation targets included in the said EU regulations. In November 2019, the Ministry of the Interior initiated a project for the preparation of the necessary amendments to national legislation as required by the EU Regulations on the Entry Exit System (EES) and European Travel Information and Authorisation System (ETIAS). During Finland’s EU Presidency, the Finnish Border Guard was in charge of the negotiations concerning EU regulations on the False and Authentic Documents Online (FADO) system. The Council and European Parliament confirmed the trilogue agreement in December 2019.

Tutkimus ja kehittäminen Raja- ja merivartiokoulu vastaa Rajavartiolaitoksessa tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimus tuottaa tietoa, joka tukee Rajavartiolaitoksen toiminnan ja koulutuksen kehittämistä, strategista suunnittelua ja johdon päätöksentekoa. Kehittämisprojekteissa painottuvat uusien teknologioiden käyttömahdollisuudet Rajavartiolaitoksen tehtävissä maalla, merellä ja ilmassa. Rajavartiolaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan sisäisen rahoituksen lisäksi mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisella hankerahoituksella. Vuonna 2019 Rajavartiolaitos aloitti omarahoitteisen kolmivuotisen ALUSKETO-tutkimushankkeen, jossa selvitetään ja kehitetään tutkimuksen avulla riskityökalua alusöljy- ja aluskemikaalionnettomuuksien estämiseksi. Hanke nivoutuu muihin Rajavartiolaitoksen kehitysprojekteihin. Tutkimusyksikkö osallistui myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöosaston kehittämishankkeeseen, jossa tutkimuksen avulla kehitetään tulevaisuuden rajavartijan peruskoulutusta. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin kaksi julkaisua, joista toinen käsitteli Rajavartiolaitoksen toimivaltaa kansainvälisillä vesillä ja toinen väliaikaisten sisärajatarkastusten palauttamista Euroopassa.

Ulkopuolisen rahoituksen projektit

Euroopan unionin tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta (FP7) rahoitettiin EUCISE2020- ja EWISA-projekteja. EUCISE 2020 -projekti kehitti yhteistä Euroopan merialueiden valvonnan tiedonvaihdon testiympäristöä ja päättyi vuonna 2019. Rajavartiolaitos oli yksi projektikumppaneista, joka osallistui projektissa kehitetyn testijärjestelmän testaukseen ja merellisten viranomaisten yhteisen tietojenvaihtoympäristön toimivuuden arviointiin. Projektin jälkeen EU:n meriturvallisuusvirasto EMSA on jatkanut testiympäristön jatkokehitystä. Tavoitteena on ottaa se operatiiviseen käyttöön tulevaisuudessa. Älykästä videoanalyysijärjestelmää EU:n maarajojen valvontaa varten kehittänyt EWISA-projekti päättyi vuonna 2019 ja saavutti asetetut tavoitteet. Projektiin osallistuneet organisaatiot Suomesta, Romaniasta, Kreikasta ja Espanjasta testasivat operatiivisissa olosuhteissa kahta erilaista videoanalyysijärjestelmää ennalta määriteltyjen skenaarioiden ja käyttötapausten perusteella. Suomessa testaus toteutettiin Kaakkois-Suomen rajavartiostossa.

Rajavartiolaitoksen projektitiimi: Johanna Terva, Kari Pajunen, Anna-Liisa Aunala, Marianna Suokas, Kati Tahvonen, Sofia Härkönen ja Pietari Vuorensola.

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) on rahoittanut useaa eri projektia (ECGFA NET, Valvonta 2, OILART). ECGFA NET III -projektissa kehitettiin eurooppalaisten rannikkovartiostotoimintojen koulutusyhteistyötä. Projekti päättyi vuonna 2019 ja saavutti asetetut tavoitteet. Projektissa perustettiin rannikkovartiostotoimintojen oppilaitosverkosto, luotiin koulutusportaali ja toteutettiin koulutusvaihto-ohjelmaa. Lisäksi luotiin rannikkovartiostotoimintojen alakohtainen viitekehys, jonka tarkoitus on edistää tehokasta koulutusresurssien käyttöä Euroopassa.

VUOSIKERTOMUS 2019

Valvonta 2 -projekti alkoi vuonna 2019. Projekti selvittää, miten miehittämättömät ilma-alukset soveltuisivat käytettäväksi sensorialustoina Rajavartiolaitoksen merellisiin tehtäviin. Projektissa testattiin miehittämättömiä ilma-aluksia operatiivisissa olosuhteissa Suomenlahdella. Vuoden 2019 alussa Rajavartiolaitoksen vastuulle siirtynyttä alusöljyonnettomuuden johtovastuu- ja torjuntatehtävää kehittämään aloitettiin OILART-projekti. Tavoitteena on tuottaa operaatiotaitokonsepti suuren alusöljyoperaation johtamisen tueksi. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen rahaston (IBA) tukema SARC-projekti päättyi vuonna 2019. SARC tuki Rajavartiolaitoksen Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuskautta ja kehitti arktisten maiden rannikkovartioviranomaisten merellistä turvallisuusyhteistyötä. Projektin loppuhuipennuksena järjestettiin Arctic Coast Guard Week -tapahtuma huhtikuussa Turussa. Marraskuussa 2019 käynnistyi IBA-rahoituksella OILSAREX-projekti, jossa kehitetään meripelastuksen ja merellisten ympäristövahinkojen torjunnan harjoitustoimintaa. EU:n Itämeren alueen Interreg-rahoitusohjelmasta rahoitetut ChemSAR- ja DiveSMART Baltic-projektit päättyivät vuonna 2019. Meripelastusviranomaisena Rajavartiolaitos osallistui projekteihin merkittävässä roolissa. ChemSAR-projektissa tuotettiin Itämeren maiden pelastusviranomaisille toimintamalleja haitallisia ja vaarallisia aineita sisältävien meripelastusoperaatioiden varalle.

DiveSMART Baltic -projektissa parannettiin pelastusviranomaisten yhteistyökykyä ja toimintamalleja sukellusoperaatioissa Itämerellä. Saman rahoitusohjelman rahoittama ResQU2-projekti jatkui vuonna 2019. ResQU2-projektissa Rajavartiolaitoksen tavoitteena on ottaa ChemSAR-projektissa tuotetut toimintamallit käyttöön kansallisesti sekä jalkauttaa niitä Itämeren alueella. EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitusta saava FOLDOUT-projekti jatkui vuonna 2019. Peitteisen maaston valvontakyvyn kehittämisprojektissa määriteltiin testijärjestelmän toiminnalliset vaatimukset ja skenaariot testausta varten. Järjestelmätoimittajat ovat aloittaneet kehitystyön loppukäyttäjien vaatimusten perusteella. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta saa rahoitusta myös rajaturvallisuusteknologiaa kehittävä ARESIBO-hanke, joka alkoi toukokuussa 2019. Lisätyn todellisuuden rajavalvontateknologiaa tutkiva ja kehittävä hanke on kolmevuotinen, ja Rajavartiolaitoksella on vastuu yhdestä isosta työpaketista (WP2), keskeinen rooli myös muissa työpaketeissa sekä jäsenyys hankkeen johtoryhmässä. Rajavartiolaitos oli mukana laajassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka aiheena oli globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE). Rajavartiolaitos tutki hankkeessa rajahallinnon muutoksia ja siirtolaisuutta sekä rajaturvallisuuteen kohdistuvia ulkoisia uhkia ja näiden ennakointiin ja tulevaisuuden kuviin liittyviä menetelmiä. Hanke päättyi elokuussa 2019.

Forskning och utveckling Gräns- och sjöbevakningsskolan ansvarar för Gränsbevakningsväsendets forskning. Forskningen producerar information som stöder utvecklingen av Gränsbevakningsväsendets verksamhet och utbildning, den strategiska planeringen och ledningens beslutsfattande. Utvecklingsprojekten fokuserar på möjligheten att använda nya tekniker i Gränsbevakningsväsendets uppgifter på land, till sjöss och i luften. Gränsbevakningsväsendets forsknings- och utvecklingsverksamhet får utöver den interna finansieringen också i mån av möjlighet extern projektfinansiering. Gränsbevakningsväsendet inledde 2019 det självfinansierade treåriga forskningsprojektet ALUSKETO där man med hjälp av forskning utreder och utvecklar ett riskbedömningsverktyg för förebyggande av olje- och fartygskemikalieolyckor. Projektet anknyter till Gränsbevakningsväsendets övriga utvecklingsprojekt. Forskningsenheten deltog också i ett utvecklingsprojekt vid Gränsbevakningsväsendets personalavdelning i vilket man med hjälp av forskning utvecklar den framtida gränsbevakarens grundutbildning. I Gräns- och sjöbevakningsskolans publikationsserie gavs det ut två publikationer, varav den ena behandlade Gränsbevakningsväsendets befogenheter på internationella vatten och den andra ett tillfälligt återförande av kontrollerna vid de inre gränserna i Europa.

Projekt med extern finansiering

Projekten EUCISE2020 och EWISA finansierades med medel ur Europeiska unionens ramprogram för utveckling inom forskning och teknik (FP7). Inom projektet EUCISE2020 utvecklades en testmiljö för informationsutbyte mellan de europeiska marina myndigheterna. Projektet avslutades 2019. Gränsbevakningsväsendet var en av projektpartnerna som deltog i testandet av systemet som utvecklats inom projektet och i utvärderingen av de europeiska marina myndigheternas gemensamma informationsutbytesmiljö. Efter avslutat projekt fortsatte Europeiska sjösäkerhetsbyrån (EMSA) att utveckla testmiljön. Målet är att ta miljön i operativt bruk i framtiden. Inom ramen för projektet EWISA utvecklades systemet för intelligenta videoanalyser för övervakningen av EU:s landgränser. EWISA-projektet avslutades 2019 och nådde de ställda målen. De organisationer från Finland, Rumänien, Grekland och Spanien som deltog i projektet testade två olika videoanalyssystem i operativa förhållanden utgående från i förväg fastställda scenarier och användningsfall. I Finland var det Sydöstra Finlands gränsbevakningssektion som utförde testerna. Europeiska havs- och fiskerifonden (EHFF) har finansierat flera olika projekt (ECGFA NET, Valvonta 2, OILART). Inom ramen för projektet ECGFA NET III utvecklades utbildningssamarbetet mellan europeiska kustbevakningsaktörer. Projektet avslutades 2019 och

nådde de ställda målen. Inom ramen för projektet inrättades ett läroanstaltsnätverk för kustbevakningsfunktionerna, skapades en utbildningsportal och genomfördes ett utbildningsutbytesprogram. Det skapades också en referensram specifikt för kustbevakningsfunktionerna med syftet att främja en effektiv användning av utbildningsresurserna i Europa. Projektet Valvonta 2 inleddes 2019. Projektet utreder hur obemannade luftfartyg lämpar sig för användning som sensorplattformar för Gränsbevakningsväsendets uppdrag till sjöss. Inom ramen för projektet testades obemannade luftfartyg i operativa förhållanden i Finska viken. Projektet OILART inleddes för att utveckla ledningsansvaret och bekämpningen av oljeolyckor till sjöss som Gränsbevakningsväsendet övertog ansvaret för i början av 2019. Målet är att skapa ett koncept för operationskonst till stöd för ledningen av stora oljeolyckor till sjöss. Projektet SARC, som stöds av fonden för samarbetet i Östersjön, Barentsområdet och det arktiska området (IBA), avslutades 2019. Projektet stödde Gränsbevakningens ordförandeskap i Arktiska kustbevakningsforumet och utvecklade det marina säkerhetssamarbetet mellan kustbevakningsmyndigheterna i de arktiska länderna. Hela projektet kulminerade i evenemanget Arctic Coast Guard Week som ordnades i april i Åbo. I november 2019 inleddes projektet OILSAREX med IBA-finansiering för att utveckla övningsverksamheten kring sjöräddning och bekämpning av marina miljöskador. Projekten ChemSAR och DiveSMART Baltic som finansierades ur EU:s finansieringsprogram Interreg Östersjön avslutades 2019. Gränsbevakningsväsendet spelade i egenskap av sjöräddningsmyndighet en betydande roll i dessa projekt. Inom projektet ChemSAR skapades verksamhetsmodeller för räddningsmyndigheterna i Östersjöländerna för räddningsoperationer till havs som omfattar farliga och skadliga ämnen. Inom ramen för projektet DiveSMART Baltic förbättrades räddningsmyndigheternas samarbetsförmåga och verksamhetsmodeller för dykningsoperationer i Östersjön. Projektet ResQU2, som finansierades med medel ur samma finansieringsprogram, fortsatte 2019. Gränsbevakningens mål med projektet

ÅRSBERÄTTELSE 2019

ResQU2 är att verksamhetsmodellerna som skapats i projektet ChemSAR ska introduceras på det nationella planet och förankras i Östersjöområdet. Projektet FOLDOUT som finansieras ur EU:s ramprogram Horisont 2020 fortsatte 2019. Inom ramen för projektet för att utveckla övervakningsförmågan i täckt terräng fastställdes testsystemets funktionella krav och scenarier inför testandet. Systemleverantörerna har påbörjat utvecklingsarbetet utgående från slutanvändarnas krav. Ytterligare ett projekt som finansieras ur ramprogrammet Horisont 2020 är projektet ARESIBO som utvecklar gränssäkerhetstekniken. Projektet inleddes i maj 2019. Det treåriga projektet undersöker

och utvecklar gränsbevakningstekniken förstärkt verklighet. Gränsbevakningsväsendet, som ansvarar för ett stort arbetspaket (WP2), spelar också en central roll i övriga arbetspaket och är medlem i projektets ledningsgrupp. Gränsbevakningsväsendet har deltagit i ett forskningsprojekt som finansieras av Finlands Akademis råd för strategisk forskning. Temat för projektet var den globala säkerhetens flerskiktiga gränser (GLASE). Inom ramen för projektet undersökte Gränsbevakningsväsendet ändringarna i gränsförvaltningen, migrationen samt de externa hoten mot gränssäkerheten och metoderna för att förutse hoten och skapa framtidsbilder. Projektet avslutades i augusti 2019.

Research and development The Border and Coast Guard Academy is responsible for research activities within the Finnish Border Guard. Research produces knowledge that will support the development of activities and training, the strategic planning and the executive decision-making within the Finnish Border Guard. The emphasis in development projects is placed on opportunities to use new technologies in Finnish Border Guard assignments on land, at sea and in the air. The research and development activities within the Finnish Border Guard are funded through internal funding and by external project funding, when possible. In 2019, the Finnish Border Guard initiated an internally funded 3-year research project (ALUSKETO) to study and develop a risk assessment tool for the prevention of chemical transport accidents in Finnish waters. The project is linked with other development projects of the Finnish Border Guard. The research unit participated in a development project of the Personnel Division of the Finnish Border Guard, in which research will be utilised to develop the future basic training of border and coast guards. Two publications were issued in the Border and Coast Guard Academy’s publication series. The topics concerned the jurisdiction of the Finnish Border Guard in international waters and the temporary reintroduction of internal border control in Europe.

Projects with external funding

The Seventh EU Framework Programme for Research and Innovation (FP7) provided funding for the EUCISE2020 and EWISA projects. EUCISE 2020, which ended in 2019, developed a test platform for the European maritime common information sharing environment (CISE). As one of the project partners, the Finnish Border Guard participated in the test system trials and the evaluation of the functionality of the CISE system. After the project, the European Maritime Safety Agency (EMSA) has continued to further develop the tested environment. The intention is to take the system in operative use in the future. EWISA (Early Warning for Increased Situational Awareness) aimed at developing a smart video analysis system for border control at EU land borders. The project ended in 2019 and achieved the set objectives. The participating organisations from Finland, Romania, Greece and Spain tested, in real conditions, two different video analysis systems on the basis of scenarios and use cases specified in advance. In Finland, testing was carried out in the Southeast Finland Border Guard District.

The European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) provided funding for several projects (ECGFA NET, Valvonta 2, OILART). ECGFA NET III (European Coast Guard Functions Academy Network) developed educational cooperation between the European coast guard functions. The project ended in 2019 and achieved the set objectives. The outcomes of the project include the ECGF Training Network, ECGF Training portal and ECGF Training Exchange Programme. In addition, a Sectoral Qualifications Framework for CGF was created to advance the efficient use of educational resources in Europe. The Valvonta 2 project started in 2019. The project looks into the suitability of different unmanned aircraft for use as sensor platforms in maritime assignments of the Finnish Border Guard. Unmanned aircraft will be tested in real conditions within the Gulf of Finland. At the start of 2019, the Finnish Border Guard assumed the operational command responsibility for oil spill response at sea. The OILART project was initiated to develop the required capabilities, with the aim to produce an operational art concept to support the command in a large-scale oil spill response operation. The Cooperation Fund for the Baltic Sea, Barents Sea and Arctic Region (IBA) funded the SARC project, which ended in 2019. The aim of SARC was to develop the maritime safety cooperation of the coast guard authorities in the arctic region and support the Finnish Border Guard’s Chairmanship of the Arctic Coast Guard Forum. The project culminated in the Arctic Coast Guard Week event in Turku in April 2019. In November 2019, another project was initiated with funding from IBA. The OILSAREX project aims at developing exercise operations for SAR and environmental damage prevention. The EU’s Interreg Baltic Sea Region funding programme provided funding for ChemSAR and DiveSMART Baltic projects, which both ended in 2019. As the leading maritime SAR authority, the

ANNUAL REPORT 2019

Finnish Border Guard played a key role in these projects. ChemSAR provided the rescue authorities in the Baltic Sea countries with operational models for maritime SAR operations involving harmful and hazardous chemicals. DiveSMART Baltic developed the rescue authoritiesâ€™ collaborative capacities and procedures in rescue diving operations in the Baltic Sea. The Interreg programme also funded the ResQU2 project, which continued in 2019. Through ResQU2, the Finnish Border Guard aims to take the operational models produced by ChemSAR into use nationally and promote their application in the Baltic Sea region. The EU Horizon 2020 Framework Programme provided funding for the FOLDOUT project, which continued in 2019. To develop the through foliage detection capacities for border control purposes, the project specified the functional requirements of the test system and scenarios for testing. System suppliers have started the development work on the basis of the end-user requirements.

Another project with funding from the Horizon 2020 programme is ARESIBO, which started in May 2019. The 3-year project aims at developing and enhancing border security and surveillance by means of technologies based on Augmented Reality. Apart from being a member of the steering group, the Finnish Border Guard leads one work package and participates in other work packages as well. The Finnish Border Guard contributed to a research project funded by the Strategic Research Council at the Academy of Finland, GLASE (Multilayered Borders of Global Security). Within the project, the Finnish Border Guard studied changes in border management, immigration and external threats to border security, and developed methods for anticipating these issues and future scenarios. The project ended in August 2019.

Organisaatio 2019 Organisation 2019 | Organisation 2019 Rajavartiolaitoksen päällikkö

Chefen för Gränsbevakningsväsendet | Chief of the Finnish Border Guard

Rajavartiolaitoksen esikunta Staben för Gränsbevakningsväsendet | Headquarters of the Finnish Border Guard Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Biträdande chefen för Gränsbevakningsväsendet | Deputy Chief of the Finnish Border Guard

Henkilöstöosasto Personalavdelningen Personnel Division

Raja- ja meriosasto Gräns- och sjöavdelningen Border and Coast Guard Division

Teknillinen osasto Oikeudellinen osasto Tekniska Avdelningen Juridiska Avdelningen Technical Division Legal Division

Kaakkois-Suomen rajavartiosto Sydöstra Finlands GBS Southeast Finland BGD

Suomenlahden merivartiosto Finska vikens SBS Gulf of Finland CGD

Pohjois-Karjalan rajavartiosto Norra Karelens GBS North Karelia BGD

Länsi-Suomen merivartiosto Västra Finlands SBS West Finland CGD

Kainuun rajavartiosto Kajanalands GBS Kainuu BGD

Lapin rajavartiosto Lapplands GBS Lapland BGD

Vartiolentolaivue Bevakningsflygdivisionen Air Patrol Squadron

Suunnittelu- ja talousyksikkö Planerings- och ekonomienheten Planning and Finance Unit

Raja- ja merivartiokoulu Gräns- och sjöbevakningsskolan Border and Coast Guard Academy

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 HELSINKI Puh. 0295 421 000 www.raja.fi rajavartiolaitos@raja.fi etunimi.sukunimi@raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietiläntie 32 E, 55910 IMATRA Puh. 0295 422 000 www.raja.fi/k-sr kaakkoissuomenrajavartiosto@raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 ONTTOLA Puh. 0295 423 000 www.raja.fi/p-kr pohjoiskarjalanrajavartiosto@raja.fi KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 KAJAANI Puh. 0295 424 000 www.raja.fi/kr kainuunrajavartiosto@raja.fi

SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 HELSINKI Puh. 0295 426 000 www.raja.fi/slmv suomenlahdenmerivartiosto@raja.fi LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 TURKU Puh. 0295 427 000 www.raja.fi/lsmv lansisuomenmerivartiosto@raja.fi VARTIOLENTOLAIVUE Tullimiehentie 16, 01530 VANTAA Puh. 0295 428 000 www.raja.fi/vllv vartiolentolaivue@raja.fi RAJA- JA MERIVARTIOKOULU Niskapietiläntie 32 D, 55910 IMATRA Puh. 0295 429 000 www.raja.fi/rmvk rajajamerivartiokoulu@raja.fi

LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 ROVANIEMI Puh. 0295 425 000 www.raja.fi/lr lapinrajavartiosto@raja.fi

RAJA.FI

@RAJAVARTIOLAITOS

Kuvat: Raja ja Shutterstock Taitto: Princeps Oy Käännökset: Integra Oy ja Scandix översättningar Ab Paino: Grano Oy

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIJAT