Rajamme Vartijat 4/19

RAJAMME VARTIJAT 4 | 2019 RAJAVARTIOLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI TEEMANA KATSAUS TULEVAAN

Katsaus tulevaan Miehittämättömät ilma-alukset viranomaistehtävissä Riskityökalu öljyntorjuntaan Kenraaliluutnantti Ilkka Laitisen arvostettu rajamiehen ura

RAJAMME VARTIJAT

1

SISÄLTÖ 3

Pääkirjoitus

22 ALUSKETO-tutkimusprojektissa kehitetään riskityökalu

4

Ledare – Leading article

24 PTR-infotilaisuus Pietarissa

5

Rajamiehen ura: Kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen

26 Lapissa päätettiin Raja100-vuoden juhlinta

12 Raja uudelle vuosisadalle

28 Koillismaan erämaat luovat haastetta turvallisuudelle

13 Lainsäädäntökatsaus

30 Merivartijat ovat nykypäivän moniosaajia

14 Raja- ja meriosaston katsaus tulevaan

32 Raja tutuksi nuorile

15 Teknillisen osaston katsaus tulevaan

34 Svenska resuméer

16 Henkilöstöosaston katsaus tulevaan

39 English summaries

17 Oikeudellisen osaston katsaus tulevaan

44 Ajankohtaista

18 Uuden viestintäjohtajan sukellus rajaturvallisuuteen

47 Nimityksiä

20 Miehittämättömät ilma-alukset viranomaistehtävissä

20

Miehittämättömien ilma-alusten käyttöä merellisissä viranomaistehtävissä selvitetään.

26

Lapissa päätettiin Raja100-vuoden juhlinta Suomen vartion säveliin.

2

RAJAMME VARTIJAT

Rajamiehen ura – kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen 1962–2019.

5

44

Vuoden rajakoira 2019 Cena työskentelee Vallgrundin merivartioasemalla.

PÄÄKIRJOITUS HYVÄT RAJAMME VARTIJAT -LEHDEN LUKIJAT Olemme Rajavartiolaitoksessa eläneet surun kirjoman syksyn. Rajavartiolaitoksen päällikön, kenraaliluutnantti Ilkka Laitisen vakava sairaus oli tiedossamme, mutta hänen yllättävä poismenonsa oli meille suuri järkytys. Saatoimme Ilkan viimeiselle matkalleen sotilaallisin kunnianosoituksin 25.10.2019 laajan saattojoukon läsnä ollessa. Ilkka oli hyvin pidetty ja arvostettu johtaja niin Rajavartiolaitoksessa kuin myös kansainvälisen rajaturvallisuusyhteisön keskuudessa. Kunnia hänen muistolleen.

Vuoden kääntyessä jo lopuilleen tilanne valtakunnan rajoilla on vakaa, mutta haasteet ovat kasvussa. Yrityksiä saapua laittomasti Suomeen paljastetaan jatkuvasti. Merkittävin paine kohdistuu itärajalle, jossa Venäjän rajavartioviranomaiset ovat kyenneet estämään laajempien ilmiöiden syntymisen. On hyvä muistaa, että Venäjän rajavartiopalvelun toiminta on ratkaisevan tärkeä selittäjä nykyiselle vakaalle rajatilanteelle. Helsinki-Vantaan lentokentällä paljastetaan jatkuvasti henkilöitä vailla maahantuloedellytyksiä. Näköpiirissä on, että sekä itärajalla että HelsinkiVantaalla yritykset organisoituun laittomaan maahantuloon lisääntyvät.

Myös tilannetta sisärajoillamme on seurattava herkeämättä, koska tilanne itäisellä Välimerellä on jälleen vaikeutunut. Muut sisäisen turvallisuuden uhkat voivat myös heijastua rajatilanteeseen.

Tästä on osoituksena Tanskan marraskuussa aloittama sisärajavalvonta Ruotsin vastaisella rajallaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhkan perusteella. Se on menneestä opittu, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin.

Rajaliikenne Helsinki-Vantaalla on voimakkaassa kasvussa jo kolmatta vuotta. Tänä vuonna selvään kasvuun on kääntynyt myös itärajan liikenne.

Myös Lappiin odotetaan jälleen ennä-

tyksellistä talvisesonkia. Huvivene-, matkustaja-alus- ja rahtiliikenne sekä öljy- ja kemikaalikuljetukset merialueillamme ovat niin ikään jatkuneet hyvin vilkkaina, mikä on näkynyt havereina ja ympäristöpäästöinä. Vakavilta merionnettomuuksilta olemme onneksi välttyneet, vaikka hiuksia nostattavia läheltä piti -tilanteita on ollut useita.

Rajatilanteen lisäksi myös muu toimintaympäristömme on muutoksessa.

Erityisesti meihin vaikuttaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston voimakas kehittäminen. Frontex valmistelee parhaillaan pysyvien joukkojen perustamista, mikä lisää vuoden 2021 alusta Rajavartiolaitoksen osallistumisvelvoitteita Frontex-johtoisiin operaatioihin.

EU:n rajanylitystietojärjestelmän (EES) sekä matkustajatieto- ja rajanylityslupajärjestelmän (ETIAS) lähestyvä käyttöönotto vaikuttaa myös meidän kenttätoimintaamme.

Samaan aikaan Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset ovat niukentumassa hyvin huolestuttavasti. Operatiivista kenttähenkilöstöä meillä on tyydyttävästi, koska olemme voineet kouluttaa isoja rajavartijan peruskursseja. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos henkilöstöä ei voida käyttää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, koska muiden toimintamenojen taso ensi vuodelle ja kehyskaudelle on riittämätön. Se on akuutti ja kasvava ongelmamme. Tämä tarkoittaa rajapartioiden liikkuvuuden heikentymistä maalla, merellä ja ilmassa sekä sitä kautta suorituskykymme laskua. Myöskään huonokuntoisia toimitiloja ei saada korjattua. Korjaus- ja uusimisvelka operatiivisessa välineistössämme kasvaa, eivätkä ICT-palvelut riitä kenttätoimintamme tarpeisiin. Luotan kuitenkin siihen, että maan hallitus ohjelmansa mukaisesti turvaa Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn muuttuvassa toimintaympäristössä.

Rajavartiolaitoksella on kolme valtakunnallista suorituskykyinvestointia: maa- ja merirajan valvontatekniikan ja valvontalentokoneiden uusiminen sekä kahden ulkovartiolaivan hankinta.

Kaksi ensin mainittua on kirjattu myös hallituksen ohjelmaan. Valvontatekniikan uudistaminen on jo lähdössä käyntiin siihen myönnetyn 15 miljoonan euron määrärahan turvin. Rahoitusta Dornier-valvontalentokoneiden uusimiseen ja ulkovartiolaivakonseptin suunnitteluun odotamme ensi vuodelle.

Näissä näkymissä olemme päättämässä kuluvaa vuotta ja lähtemässä uuteen. Tehtävämme on selvä. Rajavartiolaitos ylläpitää rajaturvallisuutta, meriturvallisuutta ja kriisivalmiutta. Rajavartiolaitos tuottaa kaikissa oloissa arjen turvallisuuspalveluja 24/7 erityisesti harvaan asutulla itärajalla sekä rannikolla ja saaristossa. Tämän me teemme ammattitaitoisesti, luotettavasti ja yhteistyöhakuisesti sekä aina taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Hyvät rajamiehet ja -naiset! Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia korvaamattoman tärkeästä työpanoksestanne Suomen rajaturvallisuuden, meriturvallisuuden ja kriisivalmiuden hyväksi. Toivotan teille, perheillenne ja läheisillenne rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle 2020.

Kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara Rajavartiolaitoksen päällikkö

RAJAMME VARTIJAT

3

LEDARE BÄSTA LÄSARE AV TIDNINGEN RAJAMME VARTIJAT

DEAR READERS OF THE RAJAMME VARTIJAT MAGAZINE

Vi på Gränsbevakningsväsendet har upplevt en sorglig höst.

Vi kände till att chefen för Gränsbevakningsväsendet, generallöjtnant Ilkka Laitinen var allvarligt sjuk, men hans plötsliga bortgång var en stor chock för oss. Ilkka var en väldigt omtyckt och respekterad ledare både på Gränsbevakningsväsendet och i den internationella gränssäkerhetsgemenskapen. Vi hedrar hans minne.

For us at the Finnish Border Guard, the past autumn was a sorrowful one. The Chief of the Finnish Border Guard, Lieutenant General Ilkka Laitinen's sudden passing was a shock to us all.

Ilkka was a much liked and valued leader both within the Finnish Border Guard and the international border management community. We respect his memory.

Då vi närmar oss årets slut är läget vid riksgränserna stabilt, men utmaningarna ökar. Olagliga inreseförsök till Finland avslöjas ständigt. Störst är trycket vid östgränsen, där de ryska gränsbevakningsmyndigheterna har kunnat förhindra uppkomsten av större sådana problem. Det är bra att komma ihåg att den ryska gränsbevakningstjänstens verksamhet är en avgörande viktig förklaring till den nuvarande stabila gränssituationen. På Helsingfors-Vanda flygplats avslöjas ständigt personer som inte uppfyller inresevillkoren. Det förutses att organiserade olagliga inreseförsök både vid östgränsen och på Helsingfors-Vanda kommer att öka. Även situationen vid våra inre gränser måste följas oavbrutet, eftersom situationen i östra Medelhavet än en gång har försvårats. Också andra interna säkerhetshot kan återspeglas i gränssituationen.

Ett exempel på detta är kontrollerna vid den inre gränsen till Sverige som Danmark inledde i november med hot mot den allmänna ordningen och säkerheten som grund. Något som vi har lärt oss av det förflutna är att situationer kan förändras snabbt.

Förutom gränssituationen genomgår också omvärlden i övrigt en förändring. Vi påverkas särskilt av den aktiva utvecklingen av den europeiska gräns- och kustbevakningen. Frontex förbereder för närvarande införandet av en permanent styrka, vilket kommer att öka Gränsbevakningsväsendets skyldighet att delta i Frontex-ledda operationer från början av 2021. EU:s system för in- och utresa (EES) samt EU:s reseinformations- och auktorisationssystem (ETIAS), som snart ska införas, kommer också att påverka vår fältverksamhet.

4

LEADING ARTICLE

As the year is drawing to its end, the situation on our national borders is stable, but challenges are on the rise. Attempts to illegally enter Finland are detected all the time. The primary pressure is on the eastern border, where the Russian border control authorities have successfully managed to prevent the emergence of any large-scale phenomena. It is good to remember that the work carried out by the Russian State Border Guard Service is a vital factor explaining the current stable border situation. At Helsinki-Vantaa Airport, persons not meeting the entry requirements are frequently detected. It is anticipated that attempts at organised illegal immigration will increase both on the eastern border and at Helsinki-Vantaa. Situations on our internal borders also call for constant monitoring, because the state of affairs in the eastern Mediterranean region is again complicating. Also, other internal security threats may be reflected in the border situation. For example, in November, Denmark imposed internal border controls at the Swedish border on the basis of threats to general order and security. The past has shown that situations may change rapidly.

Our operating environment in general is under transformation as well. In particular, we are affected by the intense development of the European Border and Coast Guard. Frontex is currently preparing for the establishment of a standing corps, which will, as of the beginning of 2021, mean increased obligations for the Finnish Border Guard to contribute to Frontex operations. The approaching launch of the EU Entry/Exist System (EES) and the European Travel Information and Authorisation System (ETIAS) will also have an impact on our field operations.

Med dessa utsikter avslutar vi detta år och inleder ett nytt.

Vårt uppdrag är tydligt. Gränsbevakningsväsendet upprätthåller gränssäkerheten, sjösäkerheten och krisberedskapen.

Gränsbevakningsväsendet tillhandahåller dagliga säkerhetstjänster dygnet runt i alla förhållanden, särskilt vid den glest befolkade östgränsen samt längs kusten och i skärgården.

Allt detta gör vi professionellt, pålitligt och samarbetsorienterat, och alltid ekonomiskt och ändamålsenligt.

With these aspects in sight, we are closing the current year and starting a new one. Our task is clear. The Finnish Border Guard maintains border security, maritime safety and crisis preparedness. The Finnish Border Guard provides everyday security services 24/7 under all circumstances, especially in the sparsely populated regions along the eastern border and in the coastal and archipelago areas. We will always carry out our duties professionally and reliably in a collaborative, costeffective and appropriate manner.

Generallöjtnant Pasi Kostamovaara Chef för Gränsbevakningsväsendet

Lieutenant General Pasi Kostamovaara Chief of the Finnish Border Guard

RAJAMME VARTIJAT

Rajamiehen ura

Kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen 1962–2019 Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen:

Ilkka Laitinen minun muistoissani

Ihmisen muisti on hatara ja valikoiva.

Mutta se on ainut, mitä meillä on. Tässä on minun hatara ja valikoiva kertomukseni.

Nuoren upseerin huumoria Tapasin Ilkka Laitisen ensimmäisen kerran 1987 palattuani Lapin rajavartiostoon Sotakorkeakoulusta. Upseerien opetustilaisuuden yhteydessä järjestetyllä päivällisellä oli nuoria upseereita pyydetty esittämään jotain ohjelmaa vanhemmille herroille. Ilkka ja kadettiveljensä Timo Karjalainen esittivät kitaran säestyksellä rempseän laulun, kai kadettien laskuvarjohyppykurssilla opitun. Esitys herätti kuulijoissa innostusta, lukuun ottamatta komentajaa, joka oli ehkä odottanut jotain tavanomaisempaa laulelmaa. Poikia ei sen koommin pyydetty esiintymään.

Seuraavana vuonna, niin ikään eräillä harjoituspäivillä, Ilkka pärjäsi hyvin majurien järjestämässä nuorempien upseerien kauneuskilpailussa. Vartioston johtoporras ei ollut paikalla ja säästyi sillä kertaa koettelemukselta. Jäipä Ilkka heti mieleeni, eikä hän sieltä sen jälkeen ole lähtenyt.

Valmiusosaston joukkueenjohtajana Yhdeksänkymmentäluvun alussa Rajavartiolaitokseen perustettiin valmiusosasto.

Hoitelin järjestelyjä Rajaesikunnassa. Jokaiseen vartiostoon tuli joukkue. Joukkueenjohtajiksi valikoitui innokkaita nuoria upseereita kaikista vartiostoista. Lapista, Muoniosta tuli Ilkka. Joukkueiden johtajat kävivät innolla kehitystyöhön. Havaitsin, että parhaita poikia oli tähän hommaan valikoitunut. Kaikki ovatkin pärjänneet hienosti urallaan ja myöhemmässä elämässään.

Parin vuoden puuhastelun jälkeen järjestettiin ensimmäinen suuri testiluontoinen harjoitus Kaakkois-Suomessa.

Rajavartiostojen joukkueet koottiin Immolaan helikopterikuljetuksilla. Koko kopterikalustomme oli käytössä. EteläKarjalaa helli Kannakselta työntynyt toukokuinen helleaalto, lämpötila oli yli 20 astetta. Lapista hälytetty joukkue oli kuitenkin varustautunut Muonion säätilan mukaan. Super Puman kyydistä hyppi ulos kangistunein koivin huopasaappaisiin ja karvalakkeihin sonnustautuneita Lapin poikia, mikä huvitti vastaanottajia. Ilkka ilmoitti joukon iloisin ilmein. Lämpimät tamineet olivat kuitenkin tarpeen. Seuraavana yönä olikin jo pikku pakkanen.

Tapasin yöllä Ilkan pikku komentopaikallaan virnuilemassa karvalakkinsa alla rajan pinnassa Keskisaaren kylän liepeillä.

Valmiusosaston aika jäi Ilkan mieleen pysyvästi. Kun valmiusmiehet muutama vuosi sitten esittivät joukon jäsenille omaa

RAJAMME VARTIJAT

5

Ilkka Laitinen perehtyy toimintaympäristöönsä Varsovassa.

rintamerkkiä, oli Ilkka sitä heti puoltamassa. Hänkin kantoi omaa merkkiään ylpeänä rinnassaan. Toinen rintamerkki, josta Ilkka oli ylpeä, oli harvoille ja valituille jaettava Rajan Sissiristi, jolla hänet palkittiin Pohjois-Karjalan rajavartiostossa varusmiespalveluksen päätteeksi.

Monenlaisia koristuksia Ilkalle vuosien varrella sateli niin Suomesta kuin ulkomailta, mutta ymmärsin, että näissä kahdessa oli hänelle jotain erityistä - itse hiellä tienattua.

Rajamies maailmalla Tiemme palvelustaipaleella kohtasivat uudelleen 2000-luvun alussa. Olin komentajana K-SR:ssa. Ilkka oli jo Brysselissä EUedustustossa. Sieltä hänet komennettiin paimentamaan tärkeää tarkastusdelegaatiota. Suomeen ja muihin pohjoismaihin suuntautui ensimmäinen Schengen-arviointi, jossa rajaturvallisuusjärjestelymme joutuivat ensimmäisen kerran eurooppalaiseen syyniin. Valmistelut oli tehty huolella, ja tiesimme hyvin pärjäävämme. Halusimme kuitenkin enemmän.

Pyrimme siihen, että mahdollisimman suuri määrä järjestelyistämme kirjataan Schengenin parhaiksi käytänteiksi, siis malliksi muille. Siksi kai juuri Ilkka kutsuttiin delegaatiota ohjailemaan. Hän kävi jo etukäteen joukkoja opastamassa. Evl Sakari Kapulainen muisteli, kuinka Ilkka Vaalimaalla neuvoi vastaamaan nippelikysymyksiin tarkastuksessa: ”Kertokaa ensin, miten tämä yksityiskohta liittyy

6

RAJAMME VARTIJAT

Lapin rajavartioston maisemissa. Vasemmalla Lapin rajavartioston komentaja eversti Jari Tolppanen.

laajempaan kokonaisuuteen ja vasta sitten täräyttäkää vastaus nippeliin”. Fiksu ohje tuleviinkin tarkastuksiin.

Otin joukon vastaan Immolassa.

Ilkka oli jo arvioinut delegaation jäsenet ja maalittanut kaksi vaikuttajaa joukon sisältä. Päätimme keskittyä heihin. Toinen oli ranskalainen ryhmän puheenjohtaja, kokenut santarmiston upseeri Marseillesta ja toinen saksalainen Bundesgrenzschutzin kokenut ammattimies Münchenistä. Muu porukka pehmitettiin hyvälle mielelle Immolassa saunottamalla.

Vaikuttajienkin sieluun kävimme kiinni epäsuorin menetelmin. Vanhaan santarmiin teki erityisen vaikutuksen Rajavartiolaitoksen sotilaallinen rakenne ja sen sisäinen jämäkkä ja reipas henki, sellainen kuin santarmistossakin oli kuulemma vallinnut vielä vanhoina hyvinä aikoina. Saksalaiselle asiantuntijalle taas kerroimme, emme raja-asioita, vaan lento-osasto Kuhlmayn vaiheista Immolassa ja Kannaksen torjuntataisteluissa.

Seuraavana aamuna nämä herrat ilmoittivat tarkastusryhmälle Imatran rajanylityspaikan vastaavan Schengenin vaatimuksia lähes heti bussista ulos astuessaan. Ilkka jatkoi ryhmän mukana pitkin itärajaa aina Näätämöön asti. Lopputulos oli tavoitteidemme mukainen: parasta käytännettä kaikki tyynni! Münchenin mainio rajamies Klaus Rösler palveli sittemmin pitkään Frontexissa Ilkan operaatiopäällikkönä. Hänestä tuli Ilkalle tehokas tukimies, ystävä ja laskettelukaveri.

Uutta organisaatiota rakentamassa Ilkassa oli poikkeuksellista rohkeutta. Toimittuaan ensin Helsingissä johtajana EU:n rajaturvallisuuden riskianalyysikeskuksessa, joka oli tavallaan Frontexin siemen vuosina 2003-2005, Ilkka lupautui lähtemään ehdolle perustettavan rajaturvallisuusviraston pääjohtajaksi. Kampanjaa tietysti käytiin ja koottiin samanmielisten maiden ryhmää. Ilkka kiersi jäsenmaissa tehden itseään tunnetuksi. Isot jäsenmaat ja komissio olivat kuitenkin tehneet sopimuksen laajemmasta virkapaketista, kuten monesti ennen sitä ja sen jälkeen.

Pääjohtajan paikka oli sovittu Italialle.

Jäsenmaiden edustajista koottu hallintoneuvosto kokoontui päättämään pääjohtajasta. Pääehdokkaita oli kolme: Italiasta, Espanjasta ja Suomesta. Kandidaatit esiintyivät hallintoneuvostolle. Ilkka oli valmistautunut huolella ja oli esiintymisessään ylivoimainen tiedoiltaan, näkemyksiltään ja kielitaidoltaan. Italialainen ehdokas oli tullut tilanteeseen itsevarmana ja valmistautumatta eikä vakuuttanut. Sopimuksen tehneet maat ja komissio kahdella äänellään pysyivät italialaisen takana. Äänestyskierroksia oli useita. Kukaan ei saanut vaadittua yksinkertaista enemmistöä. Ilkka sai jokaisella kerralla eniten ääniä. Oltiin siis pattitilanteessa. Ilkka itse teki kokoustauolla ratkaisevan liikkeen. Sen seurauksena espanjalainen ehdokas vetäytyi kisasta. Espanja ja sitä tukeneet maat siirtyivät Ilkan taakse, ja valinta oli selvä.

Frontexia eteenpäin viemässä.

Ilkka nimitti myöhemmin espanjalaisen kilpaveljensä apulaisjohtajakseen.

Yhteistyö sujuikin vuosikausia hyvin.

Kun Ilkka oli valittu, Frontexista oli 2005 olemassa vain sen pääjohtaja. Myöskään viraston sijoituspaikkaa ei ollut päätetty.

Ilkan tuli siirtyä Brysseliin komission tiloihin ja käynnistää perustamisvalmistelut, käytännössä tyhjin käsin. Muistimme Rajaesikunnassa, kuinka kenraali Hägglund lähti EU:n sotilaskomitean puheenjohtajaksi. Suomesta maineikkaalle kenraalille lähetettiin mukaan adjutantti ja virka-auto kuljettajineen. Paikalla oli tietysti tarvittava henkilökunta.

Mietimme, että jotain apua pitää mukaan laittaa. Majuri Kari Loukkaanhuhta lupautui adjutantiksi. Molemmille annettiin myös kännykkä ja kannettava tietokone. Kaikki tämä vähäinen apu oli kuitenkin tarpeen. Komissiossa vastaanotto oli nokkava, tukea ei tullut. Ilkalle osoitettu työtila oli käytännössä kalustamaton ja ilman yhteyksiä. Apua ei annettu. Ilkka ei siitä lannistunut. Tarvittiin päättäväisyyttä ja riittävää kovuutta. Adjutantti sai ryhtyä ”evakuoimaan” tyhjistä työhuoneista ja käytäviltä kalusteita ja toimistomateriaalia. Pantiin esikunta pystyyn ja tavaroitaan penäävät valittajat heitettiin ulos.

Frontexin työmaalla Frontexin päämaja syntyi sitten Varsovaan. Ilkka organisoi virastonsa sotilaallisen esikunnan tapaan esikuntapääl-

Kansainvälisiä tapaamisia.

likköineen ja osastoineen. Eri puolilta Eurooppaa tulleet virkamiehet saivat siihen tottua ja oppivatkin tämän suoraviivaisen johtamisrakenteen. Pääjohtaja oli lähellä ja läsnä. Saunankin Ilkka esikuntaansa laittoi. Se oli kaikkien halukkaiden käytössä. Nyt saunaa ei enää ole, eikä organisaatiokaan ole entisellään. Pääjohtajaa ympäröi oma ranskalaistyylinen kabinetti, joka pitää alaiset ikävine kysymyksineen loitommalla. Saunaa hygieenisempi ratkaisu.

Frontexin hallintoneuvoston jäsenenä sain seurata Ilkan toimintaa kokouksissa. Hän teki perusteelliset kotityöt esikuntineen. Kaikki oli hyvin valmisteltu.

Ilkka selitti kaiken perusteellisesti, havainnollistaen ja äärimmäisen rauhallisesti.

Esiintyminen oli aina vakuuttavaa. Ilkka höysti puheitaan hyvin harkitulla ja ystävällisellä huumorilla. Vaikka keskustelu hallintoneuvostossa oli aika-ajoin aivan jotain muuta kuin strategisella tasolla liikkuvaa, Ilkka hallitsi hermonsa kiitettävästi. Mieleeni on jäänyt, kuinka eräänkin ison ja rikkaan jäsenmaan edustaja jokaisessa kokouksessa valitti, että heidän operaatioihin lähettämänsä virkamiehet ovat ilman kännyköitä. Frontexin kuuluu ne ostaa. Ilkka antoi rauhassa valituksen jatkua kolme-neljä vuotta.

Ilkka kiersi Euroopan rajoja ja pääkaupunkeja ja tuli tutuksi kaikkialla. Komissiossa ja Europarlamentissa piti käydä tuon tuosta. Hän loi Frontexin yhteydet Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Mies

oli superverkostoituja. Kavereita oli kaikkialla. Sitten koittivat vaikeat ajat arabikevään myötä. Ilkan johdolla Välimeren eri osiin järjestettiin pysyvät suuret rajavalvontaoperaatiot, jotka sisältävät kaiken oleellisen: valvonnan, pelastamisen ja rikostorjunnan. Silti Frontex oli päivittäin paineiden keskellä. Arvostelua tuli molemmilta suunnilta, niin ”rajat kiinni”kuin ”rajat auki”-porukoilta. Ei haluttu ymmärtää, että rajavalvonnalla ei maahanmuuton kriisejä ratkaista, jos kaikki muut yhteiset toimet Euroopassa puuttuvat, kuten puuttuvat edelleenkin. Oma ruotsalainen komissaarikin oli valinnut puolensa eikä käynyt alaistaan virastoa tukemaan. Pääjohtaja sai pärjätä yksin. Hyvin Ilkalla pää kesti, vaikka välillä kovasti sieppasikin.

Takaisin Suomeen ja Rajavartiolaitoksen johtoon Ilkka tuli Suomeen 2014 ja ryhtyi apulaispäällikökseni 2015. Siitä alkoi intensiivinen yhteinen jakso. Ilkka oli ollut maailmalla yhdeksän vuotta. Hän perehtyi asioihin tarmokkaasti, kiersi kentällä sekä lämmitti uudelleen vanhat verkostonsa ja loi tehokkaasti ja epäröimättä uusia yhteyksiä. Jaoimme keskenämme kaikki ilon aiheet, huolet ja uhkakuvat. Ratkaisuihin ja uusiin liikkeisiin käytiin kiinni tarmolla. Ilkka teki koko ajan pieneen muistikirjaansa muistiinpanoja ja jäsensi siihen myös tulevat askelmerkit. Hänellä oli kaunis käsiala. Ote oli analyyttinen ja täsmällinen.

RAJAMME VARTIJAT

7

Oman väen keskellä. Eversti Ismo Kurki, everstiluutnantti Marko Saareks ja majuri Esa Piiponniemi.

Syliin tulivat Krimin valtaus ja sen seuraukset, Euroopan maahanmuuttokriisi ja sen heijastukset Suomeen sekä Raja-Joosepin-Sallan tapahtumat itärajalla.

Samalla tehtiin taas kerran uutta säästöohjelmaa. Parempaa tukea päällikön työlle en olisi voinut saada, kuin minkä Ilkka täysin lojaalina ja joka hetki toimintaan valmiina apurina antoi. Pidimme toisemme hyvällä tuulella hurtilla huumorilla. Pyrimme jakamaan hyvää tuulta ympärillemmekin.

Vaikka tilanteet olivat välillä kireitäkin, yhtään naurutonta päivää ei ollut.

Johtajana viisautta ja huumoria Olikohan vuosi 2015, kun Ilkka pyydettiin pitämään juhlapuhetta kotipitäjään Nurmekseen. Puhe oli pääosin vakavahenkinen ja asiapitoinen, mutta Ilkka aloitti sen luettelemalla kaikki ne nurmeslaiset tahot, joille hän nyt vuosien jälkeen esittää anteeksipyyntönsä poikavuosiensa kolttosista. Lista oli aika pitkä. Aloitus sulatti nurmeslaisen yleisön sydämet ja avasi nauruhermot. Puhujan, pitäjän oman pojan, suosio oli taattu!

Viimeisinä vuosina kuljimme yhdessä peuran ja hirven pyynnissä monena viikonloppuna. Niillä reissuilla tuli puhuttua paljon ja arvioitua menneitä ja tulevia.

Jahdin lomassa nuotiotulilla Ilkka viihdytti porukkaa hauskoilla jutuilla. Vielä viime kesän alussa, kun Ilkan hoidot antoivat toivoa paremmasta, kävimme pari kertaa Nuuksiossa pikku vaelluksella.

8

RAJAMME VARTIJAT

Kansainvälistä vuorovaikutusta Arktisen Rannikkovartiostofoorumin harjoituksessa.

Kertasimme molemmat niitä asioita, jotka olivat tuoneet elämäämme onnea. Oma perhe oli listalla päällimmäisenä.

Luovutin Ilkalle Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävät elokuun viimeisenä päivänä 2018. Annoin hänelle työhuoneestani valokuvan rajakenraali Raappanasta pitämässä puhetta joukoille Rukajärvellä elokuussa 1944. Kuvassa näkyy lankuista rakennettu korkea puhujakoroke, jonka esikunnan herrat olivat Raappanalle rakennuttaneet. Kenraali ei kuitenkaan ole korokkeelle noussut, vaan puhuu miehilleen samalta tasolta. Siihen Raappanaa ohjasi kai oma luonne ja ”rajamiehen vaisto”, arvelin. Totesin Ilkalle hänen olevan samanlainen johtaja, joka ymmärtää miltä tasolta suomalaisia on puhuteltava ja johdettava. Olisinpa niin mieluusti nähnyt, miten tämä hieno persoonallisuus vie Rajavartiolaitoksen uudelle vuosikymmenelle – rajamiehen vaistolla.

Majuri evp Osmo Hattunen:

Esimiehen silmin ja muistoin Ilkka, humoristi ja herrasmies Toimin Ilkan kadettikoulun jälkeen hänen ensimmäisenä esimiehenään Rovaniemellä sissikomppaniassa. Ilmoittautumaan asteli salskea nuorukainen. Hän osoittautui asiansa osaavaksi, suoraselkäiseksi, kielitaitoiseksi, tunnolliseksi rajaupseeriksi, johon saattoi täysin luottaa. Oli mukava tehdä töitä hänen kanssaan. Näin heti, että

tästä kaverista tulee vielä jotain. Tulikin.

En onnistunut häntä pilaamaan.

Meistä tuli myös hyviä perhetuttuja.

Kaikenlaisia asioita teimme yhdessä Laitisten kanssa. Sen aikaisessa siirtomyllerryksessä oli myöskin jatkossa onni asua heidän kanssaan pariin otteeseen samalla paikkakunnalla. Ilkasta jäi erityisesti mieleen pari hänen erityispiirrettään. Ne olivat hulvaton huumori ja musikaalisuus.

Ilkkahan lauloi mielellään, soitti pianoa ja trumpettia. Pari esimerkkitapausta näistä erityispiirteistä haluan kertoa: Asuimme Imatralla. Laitiset joutuivat vaihtamaan siellä asuntoa kesken kaiken talosta toiseen. Pihaan ajoi muuttoauto.

Lastattiin huonekalut autoon ja lopuksi kannettiin piano jakkaroineen taimmaiseksi auton perässä olevan nostolavan päälle. Kun auto lähti ajamaan toisen talon pihaan, Ilkka hyppäsi lavalle pianon ääreen ja alkoi soittamaan yhtä laulua, mitä hän sitten koko matkan soitti. Laulu oli Puttepossun nimipäivä.

Tenori, jota saimme Ilkan hautajaisissa muutamaan otteeseen kuulla, on meidän Heikki. Myös Heikin laulajan taipaleella on Ilkalla ollut vahvasti sormensa pelissä. Ilkka oli Heikin ensimmäinen pianonsoiton ja laulun opettaja. Jossain vaiheessa päättivät, että Heikki ilmoittautuu Imatran tenavatähti -kilpailuun. Ilkka opetti ja valmensi.

Kilpailukappaleeksi he valitsivat hyvin Ilkkamaiseen tyyliin Junnu Vainion laulun, Yleisessä saunassa. Kuvitelkaa, pikku poika

Lempimaisemissa työmaalla pohjoisessa.

flanellisessa ruutupaidassa, pyyheliina kaulalla laulaa estradilla Yleisessä saunassa.

Sijoittui toiseksi. Myös myöhemmin Ilkka ja Tuula ovat poikaa tukeneet. Heikki opiskeli Sibelius-akatemiassa Tampereelta käsin. Joutui joskus pääkaupungissa yöpymään. Ei ollut mahdollista tukeutua hotelleihin. Niinpä hän anoi välillä ”turvapaikkaa” suoraan rajavartiolaitoksen ylimmältä johdolta eli sai majapaikan Ilkan ja Tuulan luota. Kiitos!”

Oikeastaan koskaan en Ilkkaa nähnyt ”pahalla päällä”. Tämä tenori-Heikki kertoi, että hänpä on nähnyt. Kerran, kun pianoläksyt olivat tekemättä.

Rajamiehen lähtö Aikoinaan tultuaan tämmöisistä tilaisuuksista äitini saattoi todeta, että olipa hyvät hautajaiset. Monesti olen jälkeenpäin miettinyt, mitä hän sillä tarkoitti.

Hyvät hautajaiset? Ilkan tuntien uskon, että hän olisi myös toivonut hänellekin tulevan hyvät hautajaiset. Tulivatkin.

Vaikka tilaisuudessa edettiin tarkastikin protokollan mukaan, minkä Ilkka ilman muuta oli ansainnut, niin jotenkin siellä oli kaiken ohessa aistittavissa myös ”rento” rajamieshenki.

Surua tulee elämän aikana kaikille.

Paras lausahdus, minkä olen hautajaisten jälkeen kuullut, on Ilkan vaimon Tuulan toteama: ”Suru ei poistu suremalla vaan elämällä”! Tehkäämme niin.

Ollos´ iäti muistettu!

Ystävyyttä. Isä Rauno ja Ilkka.

Lapin ortodoksinen seurakunnan Isä Rauno Pietarinen:

Ystävänä rajamies

Joskus tämän vuosituhannen alkuvuosina Finnairin Münchenin koneessa viereeni istui itseäni nuorempi herrasmies matkalla Turkkiin, kuten minäkin. Kahden ”hiljaisen karjalaispojan”, keskustellessa kävi ilmi, että matkatoverini oli raja- ja huumorimiehiä, joka ei lainkaan vaivautunut joutuessaan papin kanssa juttusille Euroopan taivaalla. Keskustelumme polveili sinne tänne ja perille saapuessamme olimme paitsi parantaneet maailmaa, myös ystävystyneet.

Vain taivas rajana Ilkka oli eloisa ja kuitenkin rauhallinen.

Ollessani ammoin Tyky-kuntoutuksessa Espoossa soitin Ilkalle ja sovin käyväni heillä polkupyörällä. Pyysin mukaan toisenkin tykyläisen. Ilkan ja Tuula-rouvan ilmeet eivät kielineet mitään, kun toisen pyörän selästä kiipesi arkkipiispa Leo. Hyvin vierailu sujui ja Ilkka lupautui kaikesta huolimatta puhumaan maanpuolustuskurssini retkeläisille Ilomantsissa seuraavana kesänä. Kurssimme sihteeri Jarmo Lindberg tutustui tuolloin Ilkkaan.

Joitakin vuosia myöhemmin nämä kaksi prikaatikenraalia olivat puhumassa Joensuussa Ortodoksisella seminaarilla teemasta ”Taivas avoinna”. Toinen puhui eurooppalaisten sujuvasta rajojen ylit-

tämisestä (vain taivas rajana) ja toinen kuvaili näkymiä Hornetin ohjaamosta.

Ilkan Varsovan vuosien aikana kuvasimme erään yhteisen kaverimme kanssa Ilkalle videon, jolla ajoimme moottorikelkalla, pyysimme taimenta Inarilla ja paistoimme poronlihaa nuotiolla. Samalla siemailimme Gevaliaa kuksasta. Videolla kerroimme kadehtivamme häntä, joka saa kivierämaassa istua kokouksissa ja juoda oikein gourmet-kahvia. Ilkka oli katsonut videon jossakin Turkin rajaseudulla ja nauranut makeasti.

Inarijärven Ämmänhiekassa Ilkka opetti minut, vaimoni ja pari lastamme tekemään kunnon kiehiset. Tuula sen taidon jo osasikin. Matka Veskoniemestä Ämmänhiekkaan ja takaisin oli tapahtumarikas ja hieman vaarallinen paikallisen kyyditsijän kuljettaessa meitä kahdella veneellä yhtä aikaa. Etsimme myös hillaa ja paluumatkan alkaessa esittelin uutta navigaattoria, joka opastaa takaisin lähtöpaikalle. Ilkka totesi koneen näyttävän kulkureitin oikein, mutta juurikin päinvastaiseen suuntaan. Rajamiehen suunnistustaito peittosi nykyteknologian.

Ilkka oli luterilaisen kirkon jäsen, mutta tunsi hyvin ortodoksista perinnettä.

Hän oli viettänyt nuoruutensa Nurmeksessa ortodoksisen kirkon naapurissa.

Siellä hän oli ”omenanhakuretkellä” kompastunut kiveen, mistä muistona oli komea arpi polvessa. Tuulan kanssa he osallistuivat moniin perheemme juhliin, ja niihin

RAJAMME VARTIJAT

9

Frontexin delegaatiota isännöimässä Itärajalla.

Keskellä Frontexin nykyinen pääjohtaja Fabrice Leggeri.

Joulupukkina tuomassa iloa Frontexin väelle.

liittyviin jumalanpalveluksiin. Ivalosta käsin kävin toimittamassa kodinpyhityksen Tuulan ja Ilkan kesäpaikassa Muoniossa sattuessani työmatkalle sille suunnalle. Samalla yövyimme kolttakanttori Erkki Lumisalmen kanssa Laitisten mökin tuvassa.

Periaatteena oli, että sivuuttamisilmoitus on aina tehtävä. Ilmoitusta sanellessani Ilkka aina kutsui minut heille majoitukseen. Usein yövyinkin Laitisten vieraanvaraisessa kodissa matkalla Lapista Helsingin kautta maailmalle tai kotiin.

Yhden kerran Ilkka jäi kiinni ”sopimuksen” rikkomisesta. Kävelin ulos Ivalon S-Marketista, kun Lapin Rajavartioston komentajan auto pysähtyi lähelle ja Ilkka ja eversti Tolppanen hyppäsivät pihalle.

Sivuuttamisilmoitus oli kiireessä unohtunut – ja kiinni jäi heti!

olivat tärkeintä, mitä Ilkka tiesi. Sairauden aikana hän mainitsi monta kertaa, kuinka tärkeä perhe hänelle on. Saada nukkua pois rakkaimmat ihmiset vierellään oli hänelle täyden perhe-elämän ansaittu palkinto.

Ilkka Laitiselle täysi elämä ei tarkoittanut rajallisuutta. Rajamiehenä hän tiesi, että on erilaisia rajoja: niitä, jotka ovat perimmäisiä rajoja ja niitä, jotka on tehty ylitettäviksi. Kuoleman rajan hän uskoi olevan ylitettävä raja, sellainen, jonka takana on Jumalan valtakunta vailla kipua, surua tai huokauksia. Lepää rauhassa veljeni – ja matkakumppanini Euroopan taivailta!

On erilaisia rajoja

I was one of the first persons employed in Frontex in September 2005 - following the interview directly with General Ilkka Laitinen. I had a pleasure to work with him during first month in the same room – as the whole agency was actually situated in two conference rooms in the office building in Warsaw Praga district.

Then in the beginning of October 2005, Frontex became officially operational with the first group of Seconded National Experts joining in. Regarding that first gathering of Frontex team over 14 years ago, I recall very clear one thing that was representing Ilkka's great value: after the first group of 20-30 new staff introduced

Ilkan elinaika tuli täyteen liian varhain.

Hänen elämänsä oli kuitenkin täysi monellakin tavalla. Ammatillisesti hän oli täysi rajamies, joka oli metsässä kuin kotonaan, mutta osasi suunnistaa myös kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden viidakossa. Ilkka oli aidosti ylpeä Rajavartiolaitoksesta ymmärtäen sen olevan organisaationa hyvässä kunnossa ja kuitenkin tarvitsevan koko ajan pyrkimystä kohti parempaa. Kansainvälinen työ oli opettanut, että on pyrittävä erinomaiseen, hyvä ei ole tarpeeksi hyvä.

Ilkan perhe-elämä oli niin ikään täysi: Tuula-puoliso ja kaksi nyt jo aikuista lasta

10

RAJAMME VARTIJAT

themselves, Ilkka was addressing each of them by their names and focusing on each person individually. I always admired that direct human approach in him.

– Marcin Zakrzewski

On 2005 Frontex organized its first Christmas party at a big house of a colleague in Warsaw. At that time there were only 32 persons working at Frontex. And in the middle of the night, Santa Claus appeared with a big bag full of gifts and distributed them to everyone. He was silent and nobody knew at the beginning who it was but soon after, when he started speaking we all realized that was Ilkka.

– Georgios Vourekas

Frontex colleagues:

Memories of Ilkka

Ilkka always looked at the positive side of things. Whenever there were some difficulties and I informed him we have a problem, his reply was always the same “there are no problems, only challenges”. When the Agency was still small, he used to make the tours around the office in the morning to greet the people, sometimes playing jokes on them, like appearing in a funny hat or waring oldfashioned glasses upside down. While I always did my best to make sure that he had all the necessary stationary in his office, he would always use my stapler, printer instead, etc. He would always say: ‘It is all about sharing'. As the Agency was expanding, there were more and more newcomers who sometimes didn't know

Päälliköiden saumatonta yhteistyötä.

what the Executive Director looked like.

Whenever he met new person in the elevator he always talked to them and asked when they joined and what they did. They were telling him their stories not realizing who he was. Finally, they often asked which division or unit he worked for and then with a happy simile he replied, “I am the Executive Director of this Agency”.

– Ewa Dietrich

I remember very well first meeting Ilkka in Warsaw in August 2005 when he was busy recruiting staff and making final plans for the launch of Frontex at the beginning of October that year. We discussed in particular my role in setting up the Risk Analysis Unit. I was struck then, as I was throughout my subsequent six years based at Frontex HQ, by his professional approach and knowledge as well as his commitment to getting the new, highprofile Agency operationally active from the word go. Above all he had the vision to see the potential the Agency had to develop a coordinated European approach to border management and security. It was a privilege to serve at Frontex under his leadership and to have counted him as a true friend.

– Graham Leese

I am an inland person and I have never sailed the seas, but with Ilkka I came to feel that I was part of his crew, which was embarked on a large new ship that

Oulankajoen kuohujen äärellä.

could dock at the port for which we set out. Ilkka frequently walked on ‘the deck', openly chatted with all of us and we both knew we could count on each other.

– Antonio Fernández Esteban

I met Ilkka for the first time in August 2005 at the job interview and started two months later in the agency. He gave me the opportunity to work as internal auditor, co-shaping under his guidance the regulatory control framework for the agency. I remember those days with sentiment, it was a unique start-up atmosphere in the agency during the first few years.

My strongest memory is however a private one: we discovered that we were both fans of film director Aki Kaurismäki.

One day Ilkka asked me if I wanted to watch some of Kaurimaeki's movies, he had brought some DVDs from Finland.

Gladly I accepted, what a nice gesture.

Ilkka had cooked a tasty meal and we watched until very late several movies and were chatting about children, families, friends, movies, music.

Thank you for all Ilkka.

– Sabine Kloss-Tullius

I remember Ilkka when we first met in late 90s, during a Schengen evaluation visit and my first impression was that I met a very good professional. In the next years, as we had the chance to meet many times in different meetings and visits in Brussels and different countries, I completed my

impression: I had met a very good and honest man, as well as a good friend. After the start of Frontex we had many common moments, many good ones, others were professionally stressful and difficult.

However, my strongest memory of him is how I felt during my interview for joining Frontex in 2005. He was full of passion and energy, explaining his vision for the Agency. Come to write the history together he had told me. And we did…

– Grigorios Apostolou

I will never forget when, some 11 years ago, I was travelling to Brussels together with Ilkka. We chatted and laughed for 2 hours, he was in a really good mood. At some point, he got serious and told me about his vision for Frontex to create a European Border guard service counting thousands of officers who would be permanently deployed at all European external borders. I really thought he had gone mad! I told him that there was no way would any country in Europe ever agree to this. And he replied: ‘You will see, it's just a question of time'. He was so right!

And here you go: last week, the European Council approved the regulation allowing Frontex to form a 10,000 – strong corps of border and coast guard. I am so sorry he has not seen this moment.

– Izabella Cooper

RAJAMME VARTIJAT

11

Raja uudelle vuosisadalle

V

uoden lähestyessä loppuaan on aika hyvästellä Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlavuosi. Päättyvä vuosi on pitänyt sisällään lukuisia tapahtumia ympäri Suomen ja näkynyt monilla tavoin viestinnässämme.

Syyskauden alussa saimme pitkällisten ponnistelujen jälkeen julkaistua tarinakirjan menneiden vuosikymmenien sattumista ja tapahtumista rajoillamme.

Yhteistä kaikille juhlavuoden tapahtumille ja aktiviteeteille on ollut, että keskiössä on ollut oma henkilöstömme, naiset ja miehet, jotka palvelevat Rajavartiolaitoksen tehtävissä pitkin valtakunnanrajoja. Päättyvä vuosi on siten ollut meidän kaikkien yhteinen juhlavuotemme.

Vaikka tarinakirjamme ei olekaan kattava historiateos vaan tarjoaa lähinnä väläyksiä vuosien varrelta, käy kirjasta esille, että työmme alkuvuosikymmenet Suomen rajoilla olivat puutteen ja epävarmuuden aikaa. Työelämän todellisuus oli yhtä rajua, sillä kovaa ja osin vaarallistakin työtä tehtiin lähes vuorotta toimipaikkoihimme sitoutuen, kunnes työaikalainsäädännön ja virkaehtosopimusten

kehittyminen mahdollisti siirtymisen säännölliseen työaikaan.

Vaikka toimintamme on vuosikymmenien aikana monella tapaa muuttunut, eivät työn vaativuus, kuormittavuus ja ajoittainen vaarallisuus ole suinkaan kokonaan poistuneet tai ratkaisevasti vähentyneet. Työntekijöistä ja työolosuhteista huolehtiminen on siten edelleen Rajavartiolaitoksen toiminnan peruspilari. Tällä on myös iso merkitys sille, kuinka menestymme tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Rajavartiolaitoksella on edessään historiallisen suuret investoinnit, jotka liittyvät keskeisiin suorituskykyihimme maa- ja merirajoilla sekä rajanylityspaikoilla. Alukset, ilma-alukset, valvontajärjestelmät sekä älykkäät rajat luovat meille edellytyksiä toimia yhteiskunnan parhaaksi.

Merkittävistä investointitarpeistamme huolimatta Rajavartiolaitos on nostanut kaikkein keskeisimmäksi aiheeksi keskusteluissa päättäjien kanssa tarpeen tarkistaa toimintamenojemme tasoa. Asia on tärkeä, sillä juuri toimintamenojemme kautta pystymme hankki-

maan mm. suojavälineistöä sekä sitoutumaan kiinteistöjemme kunnostukseen, missä olemme jo valitettavan kriittisellä polulla. Ymmärrystä tarpeitamme kohtaan on selvästä havaittavissa, joten pitää uskoa, että asiat alkavat konkretisoitua tulevien vuosien budjeteissa.

Rajavartiolaitos nauttii kansalaisten arvostusta, mikä on voitu todentaa useissa viime vuosina toteutetuissa maine- ja luottamistutkimuksissa. Menestymisemme salaisuus on erinomainen henkilöstömme, joka toimii ammattitaitoisesti ja yhteistyökykyisesti tehtävissään.

Kun olemme nyt ottamassa ensimmäisiä askeleita Rajavartiolaitoksen uudelle vuosisadalle, voin hyvällä syyllä todeta, että meidän on tehtävä siitä henkilöstömme vuosisata – henkilöstön, joka pitää Rajavartiolaitoksen jatkossakin luottamuksen arvoisena.

TYÖNTEKIJÖISTÄ JA TYÖOLOSUHTEISTA HUOLEHTIMINEN ON RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINNAN PERUSPILARI. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Markku Hassinen.

12

RAJAMME VARTIJAT

TEKSTI: Rajavartiolaitoksen esikunta, oikeudellinen osasto KUVA: Raja

Lainsäädäntökatsaus

R

ajaturvallisuuden parantamiseksi tehdään pitkäjänteistä lainsäädäntötyötä sekä kansallisella että EUtasolla. Käynnistymässä on kaksi hanketta EU-säädösten edellyttämien muutosten tekemiseksi kansalliseen lainsäädäntöön. Älykkäät rajat -säädöskokonaisuus sisältää asetukset eurooppalaisesta rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmästä (ETIAS). Rajanylitystietojärjestelmään on tarkoitus rekisteröidä jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset. ETIAS-järjestelmä on puolestaan viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään ennakolta Schengenin rajasäännöstössä säädettyjen maahantuloedellytysten täyttymistä.

Kansallisessa lainsäädännössä on tarpeen määritellä eräät asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja kansalliset yhteyspisteet sekä täsmentää

henkilötietojen käsittelyyn liittyvää sääntelyä. Lakimuutosten on tultava voimaan samaan aikaan, kun EES- ja ETIAS-järjestelmät otetaan komission päätöksellä käyttöön.

Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva EU-asetus tulee voimaan joulukuussa 2019. Eurooppalaisella raja- ja merivartiostolla tarkoitetaan EU:n jäsenvaltioiden rajaturvallisuudesta ja palauttamisesta vastaavia viranomaisia sekä Euroopan raja- ja merivartiovirastoa eli Frontexia.

Uusi asetus tehostaa nykyisen eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintaa. Frontexin käyttöön perustetaan operatiivinen pysyvä joukko, johon kuuluu 10 000 henkilöä vuoteen 2027 mennessä. Asetukseen sisältyvät myös kolmansien maiden kansalaisten palautukset sekä entistä tiiviimpi yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Uusi asetus edellyttää muun muassa toimivaltaisten viranomaisten nimeämistä kansallisessa lainsäädännössä. Lakimuutokset tulevat

voimaan 1.1.2021, samaan aikaan kun pysyvä joukko aloittaa toimintansa.

Loppuvuodesta 2019 käynnistyy myös hanke rajavartiolainsäädännön toimivuuden ja mahdollisten muutostarpeiden arvioimiseksi. Hankkeessa laaditaan arviomuistio lainsäädännön toimivuudesta kerättyjen tietojen pohjalta.

Arviomuistiosta järjestetään lausuntokierros vuoden 2020 puolivälissä, minkä jälkeen asetetaan varsinainen lakihanke.

Rajavartiolaitos osallistuu sisäministeriön säädöshankkeeseen, jossa valmistellaan poliisin ja Puolustusvoimien välisen virka-apulain uudistamista. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös rajavartiolain säännökset sotavarusteeksi hankitulla aseistuksella annettavasta virka-avusta poliisille. Tavoitteena on erityisesti selkiyttää ja nopeuttaa tällaiseen virka-apuun liittyvää päätöksentekoa. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa.

RAJAMME VARTIJAT

13

Raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö, kommodori Juha Vuolle, Rajavartiolaitoksen esikunta.

Raja- ja meriosaston katsaus tulevaan

R

aja- ja meriosastolla viedään ensi vuonna eteenpäin moniulotteisia suunnitteluhankkeita ja kansainvälisen toiminnan hankkeita. Raja- ja meriosaston lähivuosien merkittävimmät suunnitteluhankkeet tulevat pääosin yhteiseurooppalaisesta lainsäädännöstä.

Toki tämän rinnalla tehtävä kotimainen kehittämistyö pohjautuu vahvasti kansalliseen tarpeeseen ja siitä kumpuaviin teknisiin ja operatiivisiin hankkeisiin EU:n ulkorajoilla.

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) alaisuuteen perustetaan vuodesta 2021 alkaen pysyvät joukot. Joukkojen koko on vuonna 2021 yhteensä 6 500 henkilöä. Vahvuus kasvaa vuoteen 2027 mennessä 10 000 henkilöön. Suomen osuus lisävelvoitteesta on 60 henkilötyövuotta. Kasvavien velvoitteiden toimeenpano ei ole mahdollista nykyhenkilöstöllä, joka tarvitaan aikaisempien EU-velvoitteiden toimeenpanemiseksi, ja Rajavartiolaitokselle onkin osoitettu välttämättömiä lisäresursseja. Tavoitteena on tehdä myös Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettavan uuden asetuksen edellyttämät

14

RAJAMME VARTIJAT

muutokset kansalliseen lainsäädäntöön.

Hanke on erittäin laaja-alainen alkaen henkilöstön rekrytoinnista, koulutuksesta ja varustamisesta aina tehtävätaktiikkaan asti.

Raja- ja meriosaston henkilöstö osallistuu Frontexin suunnittelukokouksiin, jotta kansallinen näkökulmamme tulee huomioiduksi ja turhilta päällekkäisyyksiltä vältytään. Hankkeen aikataulu on poikkeuksellisen tiukka, kun otetaan huomioon, kuinka merkittävästä ja uudesta asiasta koko EU:n tasolla on kyse.

Rajatarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien käyttöönoton edistäminen EU:ssa on käynnissä useita rajatarkastuksiin liittyviä tietojärjestelmähankkeita.

Viisumitietojärjestelmä on jo käytössä.

Vuonna 2022 on tarkoitus ottaa käyttöön Eurooppalainen matkustajatieto- ja lupajärjestelmä ETIAS, joka on tarkoitettu viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisten ennakkorekisteröitymiseen.

Järjestelmä muistuttaa Yhdysvalloissa käytössä olevaa ESTA-järjestelmää.

Rajanylitystietojärjestelmään (EntryExit System, EES) rekisteröidään kaikki Schengen-alueelle saapuvat kolmansien

maiden kansalaiset. Järjestelmä tunnistaa matkustajat biometristen tunnisteiden (kasvokuva, sormenjäljet) avulla ja laskee automaattisesti oleskeluajan. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön 2022 ja vaaditaan vielä toimenpiteitä rajanylityspaikkojen kehittämiseksi, jotta tarvittavat tekniset ja taktiset valmiudet saavutetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Ensi vuonna on tarkoitus suunnitella vuoden 2021 pilotointi, johon sisältyvät muun muassa kasvokuvavertailu ja kioskitoiminnallisuudet.

Laajojen EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskeva ns. Interoperability-asetus yhdistää keskeiset oikeus- ja sisäasioiden alan rekisterit (ml. viisumitietojärjestelmä) yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteentoimivuuden avulla pyritään estämään muun muassa eri henkilöllisyyksien käyttäminen eri järjestelmissä sekä kehittämään kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista. Yhteentoimivuutta koskevat osakokonaisuudet otetaan käyttöön vaiheittain vuoteen 2024 mennessä.

Teknillisen osaston osastopäällikkö, eversti Jari Tolppanen, Rajavartiolaitoksen esikunta.

Teknillisen osaston katsaus tulevaan

R

ajavartiolaitoksen menestyksen perusta on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, jolla on tehtävissä tarvittavat ajanmukaiset laitteet, tieto- ja valvontajärjestelmät, kulkuneuvot ja toimitilat. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teknillinen osasto tekee työtä joka päivä. Tehtävässä onnistutaan, kun peruspalveluihin ja hankkeisiin on osoitettu riittävästi rahoitusta ja tekijöitä. Näiden kummankin suhteen on nyt haasteita samalla, kun tekniikan merkitys Rajavartiolaitoksen menestystekijänä jatkuvasti kasvaa.

Teknillisen osaston toimintamalli, kokoonpano ja henkilöstön tavoitevahvuudet tullaan tarkistamaan 2020 aikana. Tavoitteena on, että teknillisellä toimialalla on sen tehtäviä vastaavat henkilöstöresurssit käytettävissä. Tuettavan hallintoyksikön ja palvelualueiden vuoropuhelua parannetaan järjestämällä säännöllisesti tukipalvelukokoukset. Tulemme myös kehittämään peruspalvelujen ja kunnossapidon sekä hankkeitten toimeenpanoa yhdenmukaistamalla prosesseja, vahvistamalla johtamista ja ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän. Perimmäinen tavoite on varmistaa hyvä suorituskyky Rajavar-

tiolaitoksen vaativissa ja monipuolisissa tehtävissä kaikissa oloissa.

Teknillisen toimialan rahoitustilanne on ollut muutaman viime vuoden niukka.

Kaikkiin hallintoyksiköiden tukitarpeisiin emme pysty ensi vuonnakaan vastaamaan. Lähtötilanne on onneksi monelta osin varsin hyvä. Rahoitustilanne todennäköisesti helpottaa muutaman vuoden kuluessa, kun hallitusohjelman lisärahoitus ja kasvava EU-rahoitus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Sille on todellakin tarvetta.

Välttämättömät uudistukset

tiovene- ja nopeaveneluokat, joilla korvataan vanheneva kalusto. Dornier-valvontalentokoneet tulevat myös elinkaarensa päätepisteeseen, ja ne on korvattava.

Nämä kaikki ovat välttämättömiä hankkeita, joissa laitteet ja kalusto ylläpidetään ajanmukaisena ja toiminta Rajavartiolaitosta velvoittavien kansallisten ja kansainvälisten normien mukaisena.

Mitään lisää emme ole hankkimassa.

Toimeenpano tulee olemaan sekä teknilliselle toimialalle että loppukäyttäjille iso ponnistus. Yhteistyön on oltava saumatonta, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.

Maarajan ja merialueen vanhenevat tieto- ja valvontajärjestelmät tullaan uudistamaan. EU:n Älykkäät rajat -säännöstön toimeenpanossa on uudistettava rajatarkastusprosessia ja -laitteita. Ajoneuvokaluston ylläpitämiseen on pystyttävä kohdentamaan joka vuosi riittävä rahoitus, jotta operatiivinen liikkuvuus säilyy.

Välttämättömät toimitilojen peruskorjaukset on tehtävä, jotta henkilöstöllä on turvalliset ja tarpeita vastaavat toimitilat. Vanhenevan Tursas-luokan kaksi ulkovartiolaivaa on korvattava uusilla monitoimisilla vartiolaivoilla. Käyttöön saadaan lähivuosina uudet rannikkovar-

RAJAMME VARTIJAT

15

Henkilöstöosaston osastopäällikkö, prikaatikenraali Matti Sarasmaa, Rajavartiolaitoksen esikunta.

Henkilöstöosaston katsaus tulevaan

H

enkilöstövoimavarojen riittävyys sekä tarkoituksenmukainen jakautuminen ja henkilöstöalan eri hankkeiden edistäminen ovat tulevan vuoden ja koko suunnittelukauden isot teemat henkilöstöosastolla.

Teemme edelleen hartiavoimin töitä hallintoyksiköistä kantautuvien toiveiden keskellä. Kaikkia odotuksia emme voi täyttää, mutta sujuva vuoropuhelu hallintoyksiköiden ja henkilöstöjärjestöjen kanssa auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään palvelussuhteisiin, henkilötyövuosiin ja koulutuspaikkoihin liittyvä reunaehtoja.

Rajavartiolaitoksen alkuvuodesta hyväksytty uusi henkilöstöstrategia ei ole painunut unholaan, vaan sen ensimmäistä välitarkastelua valmistellaan parhaillaan.

Henkilöstöstrategiaan otettiin mukaan ne keskeiset kehittämisalueet, joilla hahmottelimme vaikuttavamme ympäristön asettamiin haasteisiin kilpailtaessa osaavasta työvoimasta, henkilöstön ammattitaidon kehittämisestä ja työnantajakuvasta. Strategia laadittiin käytännönläheiseksi, ja sen tueksi kirjattiin konkreettiset toimenpiteet. Päämäärä on selkeä: Rajavartiolaitoksella on tulevaisuudessakin luotettava, ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen henkilöstö.

16

RAJAMME VARTIJAT

Koulutus Kun Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteet astuvat voimaan vuonna 2021, Rajavartiolaitoksen on yhdessä muiden suomalaisten turvallisuusviranomaisten kanssa oltava valmiina lähettämään henkilöstöään ulkorajavalvonnan eri tehtäviin. Ensi vuoden kuluessa selviää tarkemmin se, miten Rajavartiolaitokselle lankeava velvollisuus hoidetaan omaa kansallista toimintaamme mahdollisimman vähän haitaten. Vaikka kyse on meille sälytetystä velvoitteesta, tarjoutuu tässä yhteydessä yhä useammalle rajavartiomiehelle mahdollisuus osallistua uran eri vaiheissa kansainvälisiin tehtäviin eripituisissa jaksoissa Euroopan ulkorajoilla.

Suuret rajavartijan peruskurssit ovat nyt toistaiseksi takana. Rajavartiolaitokselle henkilöstömäärän kasvattamiseen myönnetyt määrärahat käytettiin nopealla aikataululla ja koulutusjärjestelyjä tarkentamalla rajavartijoiden koulutukseen. Hallintoyksiköille tämä näkyi lisääntyneenä henkilöstömääränä. Taloudellisten resurssien myötä tulevat vuodet ovat rajavartijoiden peruskoulutuksen osalta tätä maltillisempia.

Rajavartijoiden jatkokoulutuksessa otetaan seuraavan kahden vuoden ai-

kana tuottavuusloikka ja koulutetaan hallintoyksiköiden toiveiden mukaisesti selvästi normaalia enemmän rajavartijoita sekä jatko- että mestarikursseilla.

Upseerikoulutuksen volyymi säilytetään sellaisella tasolla, että niin eurooppalaiset vaatimukset kuin pienenevän opistoupseerijoukon edellyttämä johtajatarve voidaan turvata. Siviiliviroissa työskenteleville olemme voineet tarjota valitettavan rajoitetusti mahdollisuuksia edetä Rajavartiolaitoksen sisällä uusiin haasteisiin. Joitain mahdollisuuksia on kuitenkin avautunut ja jatkamme sen tarkastelua, missä asiantuntija- tai johtajatehtävässä rajavartiomiehen voisi korvata tarjoamalla tehtävää omien siviilivirkamiesten hoidettavaksi.

Työhyvinvointi Rajavartiolaitos tukee henkilöstönsä työhyvinvointia ensi vuonna lähes 450 000 eurolla. Tästä summasta lähes 250 000 käytetään työpaikkaruokailun tukemiseen. Tähän summaan voisi hyvin vielä lisätä emäntien työpanoksen. Ruokailutuen lisäksi jokaista virkamiestä kohti voidaan vielä osoittaa noin 50 euron suuruinen raha käytettäväksi yhdessä sovittavalla tavalla virkistystoimintaan.

Oikeudellisen osaston osastopäällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto, Rajavartiolaitoksen esikunta.

Oikeudellisen osaston katsaus tulevaan Meidän kaikkien on hyvä ymmärtää, että jos haikailemme suuremman virkistysmäärärahan perään, niin päivittäisen lounaan hinta nousee vastaavasti.

Työterveyden puolella iso muutos vuoden 2020 alussa jää toivottavasti virkamiehillemme mahdollisimman huomaamattomaksi. Palvelutoimittajan vaihtumisesta aiheutuvia muutoksia on valmisteltu syksyn ajan, ja hyvältä näyttää ajatellen vuoden vaihdetta, jolloin siirrymme Mehiläisen asiakkaaksi. Tässä yhteydessä tuomme työterveydenhoitoon uusia asioita, kuten mahdollisuuden magneettikuvaukseen sekä muutamaan työpisteeseen kokeiluna lääkärin etävastaanottomahdollisuuden.

Esimerkkejä käynnissä olevista muista hankkeista ovat mm. toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen, henkilöstösuunnitelman päivittäminen, kannustinjärjestelmän uudistaminen ja asevelvollisten koulutusuudistus. Näistä ja muista meihin kaikkiin vaikuttavista hankkeista kerrotaan lisää työn edetessä. Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlavuosi lähenee loppuaan, mutta olemme ensi vuonna näkyvillä mm. merivartioinnin 90-vuotisen taipaleen ja Rajavartiolaitoksen ensimmäisen perinnepäivän myötä.

R

ajavartiolaitoksen esikunta toimii myös sisäministeriön rajavartioosastona, jonka yhtenä tärkeimpänä “ministeriötehtävänä” on huolehtia säädösvalmistelulla Rajavartiolaitoksen lakisääteisistä ja tarkkarajaisista tehtävistä sekä toimivaltuuksista.

Tulevan vuoden – ja kaiketi myös lähivuosien – tärkeimmät lakihankkeemme ovat koko rajavartiolainsäädännön kokonaistarkastelu ja muutostarpeiden arviointi, Älykkäät rajat -lakihanke sekä Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva lakihanke. Kaksi jälkimmäistä hanketta ovat kansallisen liikkumavaran suhteen rajoitettuja, koska niiden taustalla ovat jo annetut EU-asetukset.

Samanaikaisesti kun Älykkäät rajat -säännökset tulevat voimaan, myös tietojärjestelmien on oltava valmiina käyttöönottoon. Työtä tietojärjestelmien parissa on vielä paljon tekemättä. Omien lakiemme kokonaistarkastelun osalta esiselvityshanke asetetaan loppuvuoden 2019 aikana, ja esiselvityksen valmistuttua pyydetään hallintoyksiköiltä palautetta ja kehitysehdotuksia ennen varsinaisen lakihankkeen aloitusta. Ollaan siis aktiivisia, koska me itse valmistelemme tarvitsemamme säännökset.

Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopisteenä on myös tulevaisuudessa organisoidun laittoman maahantulon järjestämisen torjunta ulkorajoillamme.

Rajavartiolaitos on myös enenevästi tutkinut niin sanottujen omien juttujen yhteydessä rikosasioita, jotka ovat perinteisesti kuuluneet poliisin tutkintavastuulle. Ottaen huomioon poliisin ruuhkautuneen tutkinnan on perusteltua jatkaa toimintaa poliisin pyynnöstä myös tulevaisuudessa.

Rikostorjuntamme lähivuosien tavoitteena on kehittää valtakunnallisia palveluita tietoverkossa tapahtuvaan tutkintaan ja tiedusteluun sekä IT-forensiikkaan (eli miten saamme tiedon eheänä ulos jatkuvasti kehittyvistä teknisistä laitteista). Samalla ammattilaistemme on entistä enemmän kyettävä tekemään kansainvälistä yhteistyötä hyödyntämällä naapurimaiden ja Europolin kollegoiden osaamista ja tietovarantoja.

Rajavartiolaitoksen tulee myös toimivaltuuksiltaan vahvana merellisenä toimijana ylläpitää merellisen rikostorjunnan osaamista ja huolehtia siitä, että kiinni jäämisen riski on riittävän suuri.

RAJAMME VARTIJAT

17

Viestintäjohtaja Kati Lepojärvi:

Uuden viestintäjohtajan sukellus rajaturvallisuuteen

Y

ksilölähtöinen inhimillinen turvallisuus on tänä päivänä noussut uuteen merkitykseen epävakautta ja epävarmuutta lisäävien yhteiskunnallisten suurten muutosvoimien, niin kutsuttujen megatrendien ravistellessa vakautta ja yhteiskuntajärjestystä. Digitalisaation ja informaatioteknologian voimakkaan kehityksen myötä tietoa on saatavilla eri kanavista ”jokaiseen makuun”. Tätä on myös presidentti Sauli Niinistö halunnut nostaa esille valitsemalla itsenäisyyspäivän vastaanoton teemaksi tiedon.

Niinistön mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa valtavan tietomäärän joukossa on myös enemmän puolitotuuksia ja suoranaisia valheita, ylipäänsä kovempaa sävyä ja jopa maalittamista.

Tietotulva on asettanut myös turvallisuusalan viranomaisille haasteen, miten toimittaa väestölle heidän tarvitsemansa turvallisuustieto muun informaatiomassan lävitse – samalla leikaten väärältä ja vaaralliselta turvallisuustiedolta siivet.

Kysymys on viime kädessä ihmisten turvallisuuden tunteesta ja luottamuksesta. Luottamuksesta siihen, että viranomaiset huolehtivat virkatehtävistään ja auttavat silloin, kun hätä on suurin.

Rajavartijat ovat monella tapaa suomalaisten turvallisuuden etulinjassa. He huolehtivat rajatarkastuksista, valvonnasta ja pelastustehtävistä raja-alueella, saaristossa ja merialueilla – myös saumattomassa yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin, pelastuslaitosten ja Tullin kanssa. Suomalaiset raja- ja

18

RAJAMME VARTIJAT

merivartijat tunnetaan ammattitaitoisina, luotettavina ja yhteistyökykyisinä kumppaneina myös ympäri Eurooppaa.

Vaativat tehtävät ja rajalliset resurssit Hallitusohjelmassa otettiin vahvasti kantaa siihen, että harvaan asuttujen alueiden asukkaiden turvallisuutta tulee tukea erityisesti, koska lähimmät viranomaiset ovat joskus satojen kilometrien päässä.

Harva-alueella painiskellaan resurssien riittävyyden kanssa, ja siksi rajavartijoiden, poliisien ja tullivirkailijoiden yhteistyö ja virka-apu toisilleen pelastavat usein päivän.

Rajavartiolaitoksen partio ehtii usein ensimmäisenä paikalle, kun kansalaista kohtaa hätä. Harva-alueella myös ihmisten omat turvallisuustaidot nousevat ensisijaisen tärkeiksi. Viranomaisten tulee, yhdessä muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, tukea ihmisiä heidän oman ja heidän lähipiirinsä turvallisuuden vahvistamisessa ja varautumisessa mahdollisiin häiriötilanteisiin tai kriiseihin.

Näin ihmisten perusturvallisuus ja turvallisuuden tunne vahvistuvat.

Rajavartiolaitoksella on edessä isoja satsauksia mm. liittyen eurooppalaisten rajajoukkojen rakentamiseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan, joista viimeksi mainittu on vuoden alusta ollut osa Rajavartiolaitoksen viranomaistehtäviä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset ovat niukentumassa hyvin huolestuttavasti. Toi-

mintamenojemme taso on riittämätön, suorituskykymme on vaarassa heiketä liiaksi ja henkilöstömme työhyvinvointi on kovalla koetuksella. Sisäilmaongelmat kurittavat Rajavartiolaitosta yhtä lailla kuin muitakin viranomaisia, erityisesti Immolan ja Ivalon hallintoyksiköiden henkilöstöä ja varusmiehiä. Korjauskustannuksista aiheutuviin vuokrankorotuksiin ei ole määrärahoja. Tekniikkaa ja välineistöä tulisi korjata ja uudistaa ja ICT-palveluita sekä järeämpää kalustoa muun muassa kahden ulkovartiolaivan ja elinkaarensa päähän tulevien Dorniervalvontalentokoneiden osalta hankkia.

Rajavartiolaitos on tunnettu asiantuntevuudestaan, tehokkuudestaan ja sitoutumisestaan. Olemme sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä ja ottamaan käyttöön uusia innovaatioita ja teknisiä ratkaisuja, joilla voimme pienentää myös toiminnastamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Leikkauspaineet valtiontaloudessa eivät saa olla syy turvallisuudesta tinkimiseen. Yllä mainitut tarpeet ovat välttämättömiä. Rajavartiolaitos on sopeuttanut talouttaan hyvin tehokkaasti valtion budjettivaatimusten mukaiseksi, mutta nyt on kaikki kivet käännetty ja leikkausvarat leikattu.

Monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan Siirryin Rajavartiolaitokselle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä, vaikuttamistyön ja -viestinnän parista. Sitä ennen toimin järjestötyössä konfliktinehkäisyn,

TEHOKKAALLA VAIKUTTAJAVIESTINNÄLLÄ VARMISTAMME, ETTÄ PÄÄTTÄJILLÄ ON TARVITTAVA TIETO PÄÄTÖKSENTEON PERUSTAKSI.” rauhanrakennuksen ja siviilikriisinhallinnan edistämiseksi ja ihmisten turvallisuustiedon vahvistamiseksi. Tavoitteet väestön turvallisuuden edistämiseksi ovat eri tasoilla ja eri toimijoilla hyvin samankaltaisia. Tavoitteisiin päästään yhteistyössä toimivan tiedonvaihdon ja viestinnän koordinoinnin kautta. Turvallisuuden kokonaisuuden rakentaminen kulkee arjen turvallisuuden ongelmien ratkomisesta globaalin turvallisuustilanteen ja vakauden horjumisesta johtuvien haasteiden selvittämiseen. Hybridi- ja kyberuhkat sekä informaatiovaikuttaminen ovat nousseet keskeisiksi kansainvälisiksi ilmiöiksi, ja ne järkyttävät myös yksilötasolla ihmisten turvallisuuden tunnetta.

Tarvitsemme vahvaa monenkeskistä yhteistyötä. Sitä toteuttaa myös Rajavartiolaitos mm. Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin kanssa. EU-maat ovat satsanneet eurooppalaiseen rajaturvallisuuteen viime aikoina voimakkaasti ja yhteiset rajanylitysteknologiat ja eurooppalaiset rajajoukot ovat muodostumassa.

Yhteisen rajaturvallisuuden vahvistamisen tarpeeseen vaikuttavat myös edellä mainitut megatrendit, kuten eriarvoistuminen ja aaltomainen muuttoliike.

Muuttoliikkeen juurisyinä on konflikteja, katastrofeja, ilmaston ääri-ilmiöitä, nälänhätää sekä kuivuutta. Lisäksi rikollisuus elää ja kasvaa ihmisten hädästä. Rajavartijamme ovat maamme rajoilla ensimmäisenä hädänalaisia vastassa sekä pysäyttämässä järjestäytynyttä rikollisuutta rajoillamme. Rajaturvallisuuteemme tarvitaan lisää satsauksia EU-komission suositustenkin mukaisesti.

Rajavartijat kokonaisturvallisuuden aallonharjalla Viestimme on selkeä. Haluamme, että ihmiset tuntevat monipuolisen työmme kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi ja tukemiseksi. Haluamme, että kansalaisille on saatavilla se tieto, mitä he turvallisuutensa vahvistamiseksi tarvitsevat.

Haluamme, että viranomaisviestimme on yhtenäinen myös muiden viranomaisten kanssa. Ja haluamme, että päättäjillä on kaikki tarvittava tieto toiminnoistamme ja ymmärrys välttämättömistä resurssitarpeistamme. Päättäjien tehtävänä on varmistaa viranomaistehtävien suorittamiseen vaadittavat riittävät henkilöresurssit, materiaalit ja kalusto.

Tehokkaalla vaikuttajaviestinnällä varmistamme, että päättäjillä on tarvittava tieto päätöksenteon perustaksi. Viestinnällä voimme myös tuoda vahvemmin päättäjien sekä laajemmin kansalaisten tietoon, että turvallinen rajavalvonta vaatii riittävät voimavarat.

Arman Alizad kokeili rajavartijan työtä syksyllä ohjelmassaan ”Pohjantähden alla” ja totesi, että Rajavartiolaitos on kuin Suomen oma ”Justice League”.

Arman osui mielestäni naulan kantaan.

Rajavartijat tekevät hartiavoimin pyyteetöntä työtä luotettavasti, asiantuntevasti ja rohkeasti maalla, merellä ja ilmassa kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi.

Viestinnän rooli yhteiskunnan nopeiden muutosvoimien ja informaatiotulvan keskellä on haasteellinen, kriittinen ja täynnä mahdollisuuksia. Luotettavan ja asiantuntevan työmme viesti tulee viedä kiinnostavana perille vastaanottajille, nos-

taa laajaan näkyvyyteen, läpi tiedonkulun esteiden ja informaatiovaikuttamisen keinoin tuotetun väärän tiedon. Siksi viestintämme tulee olla laadukasta, mutta myös rohkeaa, luovaa ja uusia ulottuvuuksia kokeilevaa. Näin on ollutkin. Rajalta löytyy uskomattoman hienoja tarinoita, ja niitä on tuotu jo pitkään mutta eritoten tänä vuonna Rajan 100-vuotisjuhlan aikaan viestinnässämme ja julkaisutoiminnassamme ilahduttavasti esille. Inhimillinen turvallisuus on inhimillisiä tarinoita. Ja sankaritarinoita, kuten 80 vuoden takaiset tapahtumat Talvisodan ensi metreiltä meitä ajankohtaisesti muistuttavat. Nostetaan siis yhdessä rajavartijoidemme tärkeä työ sille jalustalle, mille se kuuluu.

Kirjoittaja VTM Kati Lepojärvi on toiminut 1.11.2019 alkaen viestintäjohtajana Rajavartiolaitoksen esikunnan viestintäyksikössä. (Kuva: Kari Kohvakka)

RAJAMME VARTIJAT

19

TEKSTI: Anna-Liisa Aunala KUVAT: Raja

Miehittämättömät ilmaalukset merellisissä viranomaistehtävissä Rajavartiolaitos selvittää Valvonta 2 -projektissa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa miehittämättömien ilma-alusten käyttöä merellisissä viranomaistehtävissä.

E

rilaisten miehittämättömien ilmaalusten käyttö suomalaisten viranomaisten työssä yleistyy kaiken aikaa tekniikan kehittymisen myötä. Viranomaisten tehtävät ovat monipuolisia, joten myös järjestelmiltä vaaditaan soveltuvuutta erityyppisiin tehtäviin.

Valvonta 2 -projektissa Rajavartiolaitos tutkii yhteistyössä Ilmatieteen

20

RAJAMME VARTIJAT

laitoksen, Liikenne- ja viestintäviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Merivoimien, Suomen ympäristökeskuksen, tullin sekä Väyläviraston kanssa, millä tavoin miehittämätön ilma-alus voisi palvella viranomaisia niiden monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä.

Projektin taustalla on viranomaisten yhteinen näkemys siitä, että miehittämä-

tön ilma-alus voisi olla kustannustehokas ja operatiivista toimintakykyä olennaisesti tehostava väline.

Teknologian tulee soveltua viranomaisten tarpeisiin Käytännössä Valvonta 2 -projektissa mukana olevat viranomaiset testaavat ja arvioivat tänä ja ensi vuonna, miten

erilaisilla sensoreilla, kuten kameralla ja optisella tutkalla, varustetut erityyppiset miehittämättömät ilma-alukset soveltuisivat viranomaisten käyttöön pohjoisella Itämerellä. Tavoitteena on etsiä sellaista sensorialustaa, joka palvelisi mahdollisimman hyvin eri viranomaisten vaihtelevia tarpeita.

Projektia varten viranomaiset määrittelivät skenaarioita, joissa miehittämättömän ilma-aluksen tulisi pystyä toimimaan.

Skenaariot sisälsivät meri- ja vesialueiden, väylien ja saariston valvontaa, satamissa olevien konttien, öljysäiliöiden ja muiden paikallaan olevien kohteiden tutkimista ja seurantaa sekä ympäristöonnettomuuksien hoitamiseen liittyviä tehtäviä.

Yhteistä näille skenaarioille on se, että ne edellyttävät teknologiaa, joka on riittävän ketterä ja toimii mahdollisimman pitkän ajan kerrallaan.

Ulkovartiolaiva Turva toimii testialustana Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvalla on testattu loppukesän ja syksyn aikana kahta erilaista miehittämätöntä ilma-alusta: itävaltalaisen Schiebelin Camcopter S-100 -pienoiskopteria ja amerikkalaisen Insitun Scan Eagle -lennokkia.

Molemmilla koneilla toteutettiin sama testiohjelma, johon sisältyi muun muassa kohteiden paikantamista ja tunnistamista, valvontatehtäviä ja yölento. Testialustat rakennettiin nimenomaan Turvalle, jotta ilma-aluksia pystytään lennättämään merellä ja voidaan kerätä kokemuksia niiden lennättämisestä laivalta.

Kokemukset testeistä ovat rohkaisevia. Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov pitää miehittämättömän ilma-aluksen erityisenä etuna sitä, että sen avulla voidaan valvonta merellä ulottaa visuaalisen ja tutkahorisontin taakse tehokkaasti ja nopeasti eikä tehtävään tarvitse välittömästi lähettää helikopteria, laivaa tai venettä.

Romanovin mukaan miehittämättömän ilma-aluksen käyttö voisi tukea merkittävällä tavalla tilannekuvaa ja pää-

Testiohjelmaan sisältyi muun muassa miehittämättömän ilma-aluksen hyödyntäminen meripelastustehtävässä. Testattavat ilma-alukset laukaistiin vartiolaiva Turvalta testilennolle, jonka aikana niiden tehtävänä oli löytää ja tunnistaa läheisellä merialueella ankkuroitu vene, ajelehtiva vene, meressä kelluva pelastusnukke sekä saareen pelastautuneita ihmisiä.

töksentekoa sekä johtokeskuksessa että operatiivisissa yksiköissä.

– Operatiivisen yksikön, kuten Turvan, tehtävien näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen käyttö parantaisi tiedonsaantia erilaisissa rajavalvonta-, tunnistus- ja meripelastustehtävissä.

Testeissä olemme kokeilleet mallia, jossa ilma-alus lähetetään lennolle Turvalta ja vastaanotetaan takaisin alukselle. Lentojen aikana ilma-alukset ovat lähettäneet kuvaa Suomenlahden merivartioston johtokeskukseen Rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten käyttöön ja sieltä edelleen Turvalle, Romanov kertoo.

Testijaksoilla laitteiden käyttö on kuitenkin sitonut henkilökuntaa Turvalla. Romanovin mukaan olisikin hyvä selvittää tarkemmin toimintamallia, jossa Turva toimisi ilma-alusten lähtö- ja vastaanottoalustana, mutta itse lennättäminen hoidettaisiin johtokeskuksesta, joka laitteen välittämää tietoa yleensä ensisijaisesti tarvitsee.

Romanov lisää, että erilaiset uudet tekniset järjestelmät ovat kuitenkin lopulta vain työkaluja: viime kädessä ihminen analysoi niiden tuottaman sisällön ja päättää tarvittavista toimista.

Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi meripelastustehtävissä paikantamiseen, mutta varsinaiseen pelastustyöhön tarvitaan ihmisiä.

Valvontatehtävissä miehittämättömät ilma-alukset lisäävät joustavuutta ja vähentävät ihmisten työmäärää, mutta eivät poista ihmistyövoiman tarvetta.

Selvitystyö jatkuu ensi vuoteen Tulevan talven aikana Valvonta 2 -projektissa kartoitetaan, mitä muita miehittämättömiä ilma-aluksia voitaisiin jatkossa mahdollisesti testata. Tavoitteena on järjestää kolmas testausjakso kesällä 2020.

Projektin lopuksi kirjoitetaan raportti tämän kokoluokan miehittämättömien ilma-alusten soveltuvuudesta viranomaistehtäviin.

Valvonta 2 -projekti tukee lisäksi muita Rajavartiolaitoksessa jo käynnissä olevia ja käynnistyviä projekteja. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto rahoittaa Valvonta 2 -projektia vuosina 2018–2020 yhteensä noin miljoonalla eurolla.

RAJAMME VARTIJAT

21

TEKSTI: Sari Lindblom, Sam Stade ja Johanna Terva KUVAT: Raja

Ympäristöonnettomuusriskit kasvavat merellä

ALUSKETOtutkimusprojektissa kehitetään riskityökalu

K

asvavan matkustaja- ja tavaraliikenteen myötä myös ympäristöonnettomuusriski kasvaa merellä.

Vuoden 2019 alussa voimaan astunut lakimuutos velvoittaa Rajavartiolaitoksen vastaamaan alusöljy- ja aluskemikaalionnettomuuksien torjunnasta Suomen aluevesillä aavalla selällä ja Suomen talousvyöhykkeellä.

Kesäkuussa 2019 Rajavartiolaitos käynnisti 3-vuotisen ALUSKETO-tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimustietoon perustuva riskityökalu Rajavartiolaitokselle Suomen merialueilla ja sen läheisyydessä kulke-

22

RAJAMME VARTIJAT

vien öljy- ja kemikaalikuljetusten riskien arviointiin.

Tutkimuksessa selvitetään kemikaalikuljetusten nykytila ja arvioidaan tulevaisuuden trendejä sekä kartoitetaan olemassa olevien riskienarviointityökalujen soveltuvuutta Rajavartiolaitoksen vastuulla olevan torjuntavalmiuden parantamiseen.

Tutkittua tietoa ympäristövahinkoriskeistä ALUSKETO-tutkimusprojekti tuottaa arvokasta tutkittua tietoa merialueidemme todellisista ympäristövahinkoriskeistä,

mikä on välttämätöntä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien varautumissuunnittelua varten. Todellisia riskejä vastaavat skenaariot tuovat harjoitustoimintaan totuudenmukaisuutta ja motivoivat osallistujia.

Vaarallisten aineiden osuus alusliikenteen tavarakuljetuksissa on suuri. Traficomin julkaisusta (4/2019, Vaarallisten aineiden kuljetukset vuonna 2017) käy ilmi, että Suomessa vaarallisten aineiden osuus alusliikenteen tavarakuljetuksissa on ollut 40–45 % vuosina 1997–2017.

Vastaavalla ajanjaksolla vaarallisten aineiden määrä on kasvanut 34,2 miljoonasta

Kansainväliseen yhteistoimintaan soveltuvat toimintamallit on luotu yhteistyössä ChemSAR-projektiin osallistuneiden maiden kesken.

ChemSAR-harjoituksessa harjoiteltiin vaarallisten aineiden aiheuttaman onnettomuustilanteen pelastustoimintaa.

tonnista 42,5 miljoonaan tonniin. Tarkastelujaksolla 2007–2017 kemikaalien suhteellinen osuus vaarallisten aineiden kuljetuksissa meriteitse on kasvanut 8 %:sta 13 %:iin. Tonneissa tämä tarkoittaa 5,5 miljoonaa tonnia kemikaaleja vuonna 2017.

Vastaavasti raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus aluskuljetuksista oli 71 %, joka vastaa noin 30,3 miljoonaa tonnia. Vuonna 2017 kappaletavarana alusliikenteessä kuljetettujen vaarallisten aineiden osuus oli vain 3 %, joka vastaa 1,4 miljoonaa tonnia.

Määrällisesti raakaöljy ja öljytuotteet muodostavat suurimman riskitekijän ympäristövahinkojen torjunnan kannalta.

Näihin on kuitenkin hyvin varauduttu.

Kemikaalionnettomuuksien seurauksista terveys-, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset voivat olla kuitenkin merkittäviä.

Kemikaalin luonteesta riippuu, voidaanko sitä torjua onnettomuustilanteessa vai pitääkö tyytyä vahinkojen korjaamiseen jälkikäteen. Esimerkiksi liukenevat tai

kaasuuntuvat kemikaalit päätyvät vuototilanteessa ympäristöön, ja vaikka pitoisuudet laskevat ajan myötä, vaikutukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia.

Sen vuoksi on tärkeää ylläpitää hyvää ennakoivaa turvallisuutta meriliikenteessä.

ALUSKETO nivoutuu muihin Rajan hankkeisiin ALUSKETO-tutkimusprojekti nivoutuu muihin Rajavartiolaitoksen kehitysprojekteihin, kuten OILSAREX, OILART ja ResQU2.

ResQU2-projekti edistää ja tehostaa pelastustoimia merellä ja satamissa Itämeren alueella tuomalla eri projektien (ChemSAR, Dive SMART Baltic, HAZARD ja MIRG EX) tuloksia ja parhaita käytänteitä osaksi Itämeren alueen maiden pelastus- ja muiden viranomaistoimijoiden toimintamalleja.

ChemSAR-projektissa luotiin yhteisiä käytänteitä ja toimintamalleja merellisen vaarallisten aineiden onnettomuuden

pelastustoimintaan. Nämä kansainväliseen yhteistoimintaan soveltuvat toimintamallit on luotu yhteistyössä projektiin osallistuneiden maiden kesken, ja niiden tavoitteena on helpottaa meripelastuskeskusten päätöksentekoa, nopeuttaa ja tehostaa meripelastusta sekä parantaa pelastajien työturvallisuutta kemikaalionnettomuuksissa.

OILART-projektissa tuotetaan konsepti suuren alusöljyoperaation johtamisen tueksi. Lisäksi projektissa laaditaan olemassa olevien öljyntorjuntaresurssien yhteiskäyttöperiaatteet eli suuren alusöljyonnettomuuden pelastustoimien taktiset periaatteet. Konseptin avulla suuren merellisen öljyntorjunnan johtaminen tehostuu eri viranomaisten toimintoja linkittämällä.

OIL ART- projektissa konsepti suunnitellaan viranomaisyhteistyönä.

Viranomaisyhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen lisää yhteiskunnan yleistä yhteistoimintakykyä. Tehokkaat johtamistoimet ensimmäisten tuntien ja vuorokausien aikana auttavat minimoimaan öljyvahingosta aiheutuvat ympäristövahingot.

Projektin aikana konseptia parannetaan jatkuvasti edellisiä versioita testaamalla ja arvioimalla. Lopputuloksena syntyy yhteisesti tuotettu ja hyväksytty operaatiotaitokonsepti.

OILSAREX-projekti keskittyy harjoitustoiminnan kehittämiseen. Projektin lopputuloksena syntyvä harjoitustoimintakonsepti on joustava malli, jota voidaan hyödyntää erilaisten harjoitusten suunnittelussa, järjestämisessä ja evaluoinnissa.

Projektin aikana konseptia testataan ja arvioidaan esimerkiksi kansainvälisissä ns. table top- ja yhteistoimintaharjoituksissa.

Kirjoittajat ovat Rajavartiolaitoksen tutkimuspäällikkö Sari Lindblom ja tutkija Sam Stade sekä projektipäällikkö Johanna Terva.

RAJAMME VARTIJAT

23

TEKSTI: Veera Savelius KUVAT: Suomen Pietarin pääkonsulaatti

PTR-infotilaisuus Pietarissa 17.10.2019

Viranomaiset jakavat tietoa Suomen matkailusta

K

aakkois-Suomen rajavartiosto järjesti jo perinteeksi muodostuneen PTR-infotilaisuuden yhdessä Suomen Pietarin-pääkonsulaatin kanssa. Tilaisuuteen kutsuttiin venäläisen median, liikenteenharjoittajien ja matkatoimistojen edustajia. Infotilaisuudessa konsulaatin viisumiosasto kertoi Suomen alkavan myöntää viisivuotisviisumeja 1.2.2020 alkaen.

Tilaisuuteen osallistuivat KaakkoisSuomen rajavartiostosta apulaiskomen-

24

RAJAMME VARTIJAT

taja Juha Kivelä, rikostorjuntayksikön päällikkö Ossi Fonselius, rajatarkastustoimialan johtaja Kimmo Sainio ja tulkki-kielenkääntäjä Eeva Rissanen.

Kaakkois-Suomen poliisista osallistuivat rikoskomisario Teppo Tähtinen ja komisario Timo Kuokkanen sekä Nuijamaan Tullista tullipäällikkö Petri Kukkonen. Suuressa roolissa olivat myös Rajavartiolaitoksen yhdysmies Pasi Potinkara ja konsulaatin henkilökunta, jotka mahdollistivat tilaisuuden järjestämisen.

PTR-viranomaisten delegaatio saapui Pietariin jo keskiviikkona 16.10. valmistelemaan tilaisuutta yhdessä konsulaatin kanssa. Ohjelmassa oli myös pääkonsuli Anne Lammilan ja pääkonsulin sijaisen Lauri Pullolan tapaaminen.

Ajankohtaista tietoa Suomeen matkustamisesta Pääkonsuli avasi varsinaisen infotilaisuuden, jossa aluksi kuultiin viisumiosaston iso uutinen. Tällä kertaa infotilaisuuden

sisältö oli muokattu tarinalliseen muotoon eli eri viranomaiset kertoivat omalta osaltaan, kuinka matka kohti Suomea etenee mahdollisimman sujuvasti. Tilaisuudessa oli kolme osiota: • Matkalla kohti Suomea – Miten valmistaudun matkaan?

• Toiminta rajanylityspaikalla – Miten toimin rajatarkastuksissa?

• Matkalla Suomessa – Mitä on otettava huomioon?

Raja ja Tulli korostivat, että rajatarkastuksissa voidaan pienilläkin toimilla nopeuttaa rajatarkastusta ja välttää jonojen syntymistä. Poliisin viesti oli, että venäläiset matkailijat eivät juuri aiheuta ongelmia Suomessa ja he osaavat käyttäytyä hyvin.

Tilaisuudessa oli myös kysymysvastaus-osio, jossa tarjottiin venäläisille liikenteenharjoittajille ja matkatoimis-

toille mahdollisuus ilmaista huoliaan rajanylityksiin liittyen. Jonojen syntyminen on kaikkien yhteinen huoli, mutta se on matkustajien omin toimin vähennettävissä, ja esimerkiksi rajanylityspaikan valinnalla on merkitystä. Pietarilaisilla liikenteenharjoittajilla ja matkanjärjestäjillä oli valmiiksi mietittyinä asioita, joista he halusivat keskustella. Kaikki osallistujat käyttivät aktiivisesti tarjottua mahdollisuutta kysyä ja saada vastauksia, ja osa tuli vielä keskustelemaan kahden kesken tilaisuuden päätyttyä.

Suomi-matkailun edistämistä Infotilaisuuden jälkeen osallistujille oli tarjolla kevyt lounas, jonka aikana Visit Finlandin toimijat esittelivät Suomea matkakohteena. Juha Kivelä, Petri Kukkonen ja Teppo Tähtinen lähtivät yhdessä tulkkina toimineen Eeva Rissasen kanssa radiokanava Echo Moskvyn (Moskovan kaiku)

äänitysstudiolle tekemään tunnin mittaista haastattelua, joka esitettiin sunnuntaina 20.10. Pietarin paikallistaajuudella.

Illalla ohjelmassa oli vielä varapääkonsulin isännöimä vastaanotto pääkonsulaatin tiloissa. Sinne oli kutsuttu EU-maiden ja Venäjän naapurimaiden edustajia. PTR-viranomaiset kertoivat vieraille omasta toiminnastaan englanniksi. Ainakin Viron, Espanjan ja Bulgarian konsulaattien edustajat halusivat myös kysellä suomalaisviranomaisten toiminnasta, ja tilaisuudessa syntyikin hyvää keskustelua.

Rajavartiolaitos ja Pietarin konsulaatti ovat yhtä mieltä siitä, että venäjänkielinen matkustajatiedottaminen on erittäin hyödyllistä. Uutta tilaisuutta ensi vuodelle on jo kaavailtu ja kehityskohteita mietitty.

RAJAMME VARTIJAT

25

Tapahtumia ja juhlia 2019 TEKSTI: Tuija Paakki KUVAT: Aleksi Michel, Asko Sutinen ja Tuija Paakki

Rajajääkärikomppanian varusmiehiä ja Ivalon koululaisia osallistuu vuosittain Luton Miesten perinnepäivään.

Lapissa päätettiin Raja100-vuoden juhlinta Suomen vartion säveliin Lapin rajavartiosto on viettänyt tänä vuonna Raja100-juhlavuoden rinnalla myös omaa veteraaniperinnetyön 60-vuotisjuhlavuottaan.

J

uhlavuoden päätöskonsertilla kunnioitettiin sotaveteraaneja ja erityisesti Luton Miehiä. Tapahtumassa oli musiikin lisäksi tarjolla kirjallista kulttuuria, kun Lapin Raja julkisti neljä teosta, joissa sen omaa historiaa käsitellään eri tavoin.

Lapin rajavartiosto järjesti Raja100juhlavuoden päätöstapahtuman marraskuun 6. päivänä Rovaniemellä. Tapahtu-

26

RAJAMME VARTIJAT

massa kuultiin Lapin Sotilassoittokunnan konsertti ja julkistettiin neljä Lapin rajavartioston juhlavuoden kunniaksi kustantamaa historiateosta.

Konsertilla kunnioitettiin sotaveteraaneja, sodissa taistelleita rajajoukkoja ja Petsamon Erillisosastoa (Er.Os.P) eli Luton Miehiä, joiden perinnejoukko-osasto Lapin rajavartiosto on. Konsertti järjestet-

tiin Luton Miesten komentajana jatkosodassa ja myöhemmin Rajavartiolaitoksen päällikkönä toimineen kenraaliluutnantti Antti Pennasen syntymäpäivänä.

Sissisotaa Luton kairassa Eversti Antti Pennasen (1903-1989) johtamat Luton Miehet kävivät sissisotaa koko jatkosodan ajan Luton kairassa. Sota oli

Karihaaran taistelun 75-vuotismuistojuhlassa lokakuussa laskettiin seppele taistelun muistotaululle Kemin Karihaarassa. Muistotaulussa on 7.–8.10.1944 kaatuneiden 59 aseveljen nimet.

Lapin rajavartioston Raja100-historiikkien kirjoittajat Jouni Rissanen ja Pauli Pulju.

jatkuvaa ja aktiivista lähi- ja kaukopartiointia tiettömällä ja vaikeakulkuisella erämaa-alueella. Luton Miehet vastasivat saksalaisen XIX Vuoristoarmeijakunnan eteläisen sivustan suojaamisesta noin 120 kilometriä leveällä kaistalla Luttojoen molemmin puolin.

Aselevon 1944 jälkeen Pennanen sai Päämajan käskyn, että Petsamon Erillisosaston tehtävänä on suojella Kemin tärkeät teollisuuslaitokset. Kun Lapin sota alkoi lokakuussa 75 vuotta sitten, Kemin Karihaaran, Pajusaaren ja Veitsiluodon tehtaiden suojelemisesta käytiin ankara taistelu 7.–8. lokakuuta. Luton Miehet onnistuivat täyttämään Päämajan käskyn ja pelastamaan tehtaat saksalaisten tuholta.

Menetykset olivat tosin raskaat. Taistelussa kaatui 59 ja haavoittui 110 miestä.

ti alaisiinsa – ja osasi käsitellä pohjoisen miehiä.”

Jo kolme vuotta sodasta kotiuttamisen jälkeen Luton Miehet kokoontuivat tapaamiseen, Antti Pennanen mukanaan.

Sen jälkeen erilaisia kokouksia järjestettiin parin, kolmen vuoden välein.

Luton Miesten rivien harvetessa Luton Miesten perinnetoimikunnan johtoon on astunut nuorempaa polvea jatkamaan perinnetyötä. Järjestyksessään toisena perinnetoimikunnan puheenjohtajana toimii Luton Mies Jaakko Jokelan poika Pekka Jokela. Vuosittaisia tapaamisia on kaksi: Luton Miesten perinnepäivä Ivalossa ja Karihaaran taistelun vuosipäivän seppeleenlasku Kemissä.

Tällä hetkellä Luton Miesten rivivahvuus on viisi veteraania.

Vuosittain kaksi tapaamista Lapissa

60 vuotta perinnejoukkoosastona

Pennasen johtamia Luton Miehiä on kuvattu poikkeuksellisen tiiviiksi joukoksi niin sodassa kuin sen jälkeenkin. Tässä merkittävä tekijä oli Antti Pennanen.

Edesmenneen Luton Miehen, kunniarajajääkäri Jaakko Jokelan sanoin: ”Pennanen oli pidetty esimies ja johtaja, jota miehet kunnioittivat ja seurasivat. Pennanen luot-

Satavuotiaalle Lapin rajavartiostolle tämä vuosi on ollut myös veteraaniperinnetyön 60-vuotisjuhlavuosi. Luton Miehet nimesivät Lapin rajavartioston perinnejoukkoosastokseen Rovaniemellä 21. maaliskuuta 1959. Tuolloin he luovuttivat Lapin Rajalle hopeisen Luton Maljan ikuisesti kiertäväksi palkinnoksi rajavartioasemi-

en väliseen kilpailuun, ja Luton Puukon jaettavaksi jokaisen saapumiserän sissitaitokilpailun voittaneelle varusmiehelle Rovaniemellä.

Kun Lapin rajavartioston varusmieskoulutus keskitettiin Ivaloon, Luton Puukon perinnettä jatkettiin Luton Leukulla, joka jaetaan jokaisen saapumiserän parhaalle rajajääkärille.

Ivalon Rajajääkärikomppaniassa vaalitaan myös muilla tavoin Luton Miesten perintöä. Ennen sotilasvalaa komppanian varusmiehet suorittavat valamarssinaan haastavan Luton Miesten marssin samoissa maisemissa kuin Luton Miehet taistelivat. Varusmiehet osallistuvat myös vuosittain Luton Miesten perinnepäivään Ivalossa Raja-Joosepin kentällä, ja Rajajääkärikomppania järjestää kunniavartion Karihaaran taistelun muistotapahtumaan.

Luton Miesten muiston vaalimiseksi Rajajääkärikomppanian kasarmiaukiolla on Luton Miesten muistomerkki. Iäkäs kenraaliluutnantti Antti Pennanen ei päässyt muistomerkin paljastustilaisuuteen Ivaloon 1986, mutta tervehdyksessään hän totesi: “Kivi on meille muisto yhteisistä taisteluvuosistamme, mutta tuleville polville se olkoon Lapin historiaa.”

RAJAMME VARTIJAT

27

Matkailijoiden kiinnostus itärajaa kohtaan on lisääntynyt

Koillismaan erämaat luovat haastetta turvallisuuden ylläpitäjille

Kainuun rajavartioston pohjoisella osuudella talvi tekee tuloaan.

Sadat järvet saavat jääkantensa ja luonto rauhoittuu vähitellen laskeutuvan lumipeitteen alle.

V

ielä muutama viikko sitten Koillismaan ja koko Suomen tunnetuimmissa luontokohteissa kävi kuhina. Matkailijat kävivät ihailemassa ruskaa Kuusamossa Oulankajoen ja Julman-Ölkyn jylhissä maisemissa. Oulangan ja Hossan kansallispuistoissa vieraili vuoden 2018 aikana yhteensä 300 000 matkailijaa. Molemmat kohteet ovat vilkkaimmillaan kesän ja syksyn aikana, mutta yhä useampi retkeilijä löytää nämä kohteet myös talvisin.

Valtaosa matkailijoista tuli ihailemaan luontoa, mutta myös kiinnostus valtakunnan rajaa kohtaan on lisääntynyt.

28

RAJAMME VARTIJAT

– Lievien valtiorajarikosten määrä on ollut hienoisessa nousussa viimeisten vuosien aikana. Olemme tavanneet useita luvattomasti rajavyöhykkeellä liikkuvia henkilöitä kesän 2019 aikana. Noin puolet luvattomista liikkujista on ollut kotimaisia, mutta hyvin usein vyöhykkeeltä tavoitettu henkilö on ulkomaalainen, kertoo rajavartiomestari Tommi Harjumaa.

– Pääasiallisesti motiiviksi kerrotaan halu nähdä valtakunnan raja sekä Venäjä.

Vain harvoissa tapauksissa luvattomat kulkijat ovat ylittäneet valtakunnan rajan.

Uuden valvontatekniikan avulla olemme kyenneet reagoimaan rajavyöhykkeen

takarajalla liikkuvien henkilöiden toimiin nopeammin, ja muutama luvaton rajanylityskin on ennätetty estää, Harjumaa jatkaa.

Pitkät etäisyydet luovat haasteita – tekniikka auttaa valvonnassa Teknologia on tuonut helpotusta rajavalvontaan. Rajan partioille saadaan välitettyä reaaliaikaista kuvaa taktisista kameroista koko Kuusamon lähes 150 kilometrin rajaosuudelta. Maastossa ja tiestöllä liikkuvat partiot voivat kuitenkin olla ajallisesti useamman tunnin päässä tapahtumapaikasta.

TEKSTI: Petteri Määttä KUVAT: Kainuun rajavartiosto, Kuusamon rajavartioasema

– Vaikka tekniikka kehittyy, eivät haastavat olosuhteet ole muuttuneet miksikään. Pitkät etäisyydet, harva tieverkosto sekä aluetta halkovat joet ja järvet vaikeuttavat ja hidastavat partioiden liikkumista rajan läheisyydessä. Toisinaan luvattomasti rajavyöhykkeellä liikkuneita henkilöitä ei ehditä tavoittamaan ennen kuin he ovat jo poistuneet vyöhykkeen tuntumasta, kertoo Harjumaa.

Rajavartiolaitos on pyrkinyt reagoimaan harvaan asuttujen alueiden viime vuosien muutoksiin. Kuusamon rajavartioaseman partiot liikkuvat nykyaikaisilla ja maastokelpoisilla partioajoneuvoilla, moottorikelkoilla sekä mönkijöillä. Ne ovatkin tarpeen, sillä viimeisin jääkausi on muokannut maisemat sellaiseksi, että valtakunnan raja kulkee ikään kuin poikkimaisemaan. Harjujen ja soiden välissä on viitisenkymmentä ylitettävää vesistöä. Varsinkin keväisin ja syksyisin nämä tuottavat alueella liikkuville partioille haasteita.

Vesistöjen ylityksiin tarvittavia soutu- ja moottoriveneitä on kolmisen-

kymmentä ja erinäisiä siltarakenteita toista sataa. Tämän lisäksi Kuusamon pohjoisosan jyrkkäpiirteiset vaarat ja jokivarret aiheuttavat sen, että mönkijöiden ja kelkkojen käyttäminen on vaikeaa.

Käveleminen onkin maastossa liikkuvien partioiden nopein etenemismuoto useissa paikoissa.

Matkailijoiden ja paikallisen väestön turvallisuus ykkösprioriteetteja Kuusamon rajavartioaseman toimintaalueella retkeilevät matkailijat ovat pääsääntöisesti hyvin valmistautuneita maastossa liikkumiseen. Heiltä löytyy riittävän hyvä fyysinen kunto sekä asianmukaiset varusteet. Aina patikointi ei kuitenkaan onnistu ilman haavereita. Kaikenlaiset venähdykset, rasitusvammat ja nyrjähdykset ovat retkeilijöiden arkipäivää.

Myös eksymisiä reitiltä tapahtuu silloin tällöin. Vaarattomalta kuulostava nilkan nyrjähdys retkipolulla voi nopeasti muuttua henkeä vaarantavaksi vammaksi, jos maastossa olevaa potilasta ei päästä riit-

tävän nopeasti löytämään, hoitamaan ja evakuoimaan. Kylmissä olosuhteissa seurauksena voi olla hypotermia.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos vastaa Kuusamossa matkailijoidenkin pelastamisesta ja ensihoidosta. Heiltä löytyy erittäin ammattitaitoinen henkilöstö ja maastokelpoinen kalusto myös maastossa tapahtuviin pelastustoimenpiteisiin. Kuusamon rajavartioaseman partio voi kuitenkin olla ensimmäinen onnettomuuspaikalle ehtivä viranomainen.

– Teemme säännöllisesti yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, joka on antanut henkilöstöllemme koulutusta onnettomuuspaikan toimintaan ja ensihoidollisiin toimenpiteisiin. Toimiva viranomaisyhteistyö on harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kulmakiviä, kertoo rajavartiomestari Harjumaa.

RAJAMME VARTIJAT

29

TEKSTI: Antti Kylänpää KUVAT: Vartiolentolaivue

Merivartijat ovat nykypäivän moniosaajia Merivartijoiden työtehtävien kirjo on varsin laaja.

Vallgrundin merivartioasema ei tee tähän poikkeusta.

K

irpeä lounaistuuli keinuttaa jyhkeään betonilaituriin kiinnitettyä Vallgrundin merivartioaseman venekalustoa. Läheisen luodon yläpuolella kaartelee merikotka etsien ruokaa poikasilleen. Auringon säteet lämmittävät heikosti syyskuisessa aamussa heräilevää Södra Vallgrundin saaristoa ja siellä sijaitsevaa Vallgrundin merivartioasemaa.

Osa työvuorossa olevista merivartijoista on yöpynyt asemalla, osa saapuu töihin kotoaan. Hälytyksen sattuessa on asemalla oltava joka tapauksessa kolmessakymmenessä minuutissa. Tuore kahvi tuoksuu aseman ruokailutilassa samalla, kun leppoisa keskustelu molemmilla kotimaisilla kielillä soljuu luontevasti pöydän

30

RAJAMME VARTIJAT

äärellä. Aamukahvia nautittaessa on työvuoron vanhimman helppo samalla käydä läpi päivän työtehtäviä. Merivartijoiden työpäivä on alkamassa.

Monipuoliset työtehtävät Rajavartiolaitos on Suomessa johtava meripelastusviranomainen, ja meripelastus onkin Vallgrundin aseman ykköstehtävä.

Tämä näkyy myös kaikessa päivittäistoiminnassa. Tarvittaessa venekalusto siirtyy partion mukana trailerin päällä partioauton vetämänä. Hälytysvalmiutta ylläpidetään 24/7.

Vaihtuvat vuodenajat määrittävät merivartijoiden työtehtäviä. Avovesikaudella partioidaan merellä ja tehdään vesi-

liikenteen ja mm. kalastuksen valvontaa.

Valvonnan kohteena ovat muun muassa huviveneiden turvalliseen merenkulkuun liittyvät varusteet ja kuljettajien ajokunto.

Saaristossa yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät tehtävät työllistävät niin ikään merivartiostoa joko omana tehtävänä tai poliisin pyynnöstä suoritettavana virka-aputehtävänä.

Merenpinnan ollessa jään peitossa merivartijat partioivat moottorikelkoilla, ilmatyynyaluksella ja autoilla suorittaen mm. maastoliikennevalvontaa. Kun veneilykausi päättyy loppusyksystä, työtehtävät siirtyvät metsäautoteille ja maastoon metsästyksenvalvonnan täyttäessä muun toiminnan lisäksi suuren osan työajasta. Merellä

Vallgrundin merivartioasema sijaitsee Vaasan saaristossa.

pyritään kuitenkin liikkumaan venekalustolla niin pitkään kuin jäätilanne sen sallii.

Erityisen tärkeänä työvälineenä voidaan pitää ilmatyynyalusta, joka on partioille heikkojen jäiden aikaan korvaamaton kulkuväline erityisesti hälytystehtävissä.

Jäiden läpi veden varaan vajonneen pelastettavan luo on käytännössä mahdoton päästä turvallisesti ja nopeasti muilla kulkuvälineillä. Ilmatyynyaluksen avulla onkin lähes vuosittain pelastettu jäihin vajonneita henkilöitä varmalta kuolemalta. Käyttöikänsä päässä olevan ison ilmatyynyaluksen korvaaja on vielä kysymysmerkki. Erilaisia vaihtoehtoja on esitetty monia. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että toimiva korvaaja ilmatyynyaluksen suorituskyvylle löydetään nopeasti.

Töitä merivartijoille teettävät edellä mainittujen tehtävien lisäksi Vaasan ja Seinäjoen lentokenttien rajatarkastustehtävät sekä ympäristönsuojelun kannalta tärkeä öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja sen harjoittelu.

Voidaan siis hyvällä omallatunnolla puhua monialaviranomaisesta. Työtehtävien vaihdellessa laajalla skaalalla ja tilanteiden vaihtuessa usein nopeastikin

operatiiviset tehtävät vaativat hyvää tilannejohtamista ja soveltamiskykyä.

Harjoittelun tärkeys Kun sekä toiminta-alue että tehtäväkenttä on laaja, merivartijoiden työssä korostuu paikallistuntemuksen ja henkilökohtaisen ammattitaidon merkitys. Harjoittelu onkin tärkeä osa merivartijoiden työtä.

Tehtävät on pystyttävä hoitamaan hankalissakin olosuhteissa turvallisesti. Oli sitten kyseessä vesiliikenteenvalvonta, sairaankuljetus saaresta mantereelle tai järjestyshäiriötehtävä saaristolaisravintolassa.

Pelkästään kulkuneuvojen turvalliseen ajamiseen ja kaluston käytön harjoitteluun liittyvät vaatimukset ja niiden täyttäminen vievät suuren osan merivartijoiden työajasta.

Aseman henkilöstö koostuu merivartijoista, joilla osalla on peruskoulutuksen lisänä erityiskoulutus. Koulutuksen järjestämisessä oma henkilöstö onkin avainasemassa, vaikka yhteistyötä virkatehtävien hoitamisen lisäksi myös koulutusmielessä tehdään esim. poliisin, vapaaehtoisen meripelastusseuran ja pelastushenkilöstön

kanssa. Asemalta löytyy mm. koiranohjaajia, sukeltajia, voimankäytön kouluttajia ja konepuolen erityisosaajia.

Tulevaisuuden näkymät Monen pienemmän merivartioaseman kohtalona on viime vuosina ollut sulkeminen säästösyistä. Suuremmille asemille se tarkoittaa poikkeuksetta laajempaa toiminta-aluetta ja sitä myöten lisää haasteita operatiivisen toiminnan suorittamiseen.

Viime aikoina Vallgrundin asemalla on keskusteltu tiiviisti asemarakennuksen tulevaisuudesta ja sen sijainnista. Aseman 1960-luvulla rakennetun kiinteistön vuokrasopimus on päättymässä, ja vaihtoehtoina ovat joko vuokrasopimuksen jatkaminen tai uusien tilojen etsiminen vielä tuntemattomasta paikasta. Molemmissa vaihtoehdoissa on vastaajasta riippuen omat hyvät ja huonot puolensa. Yksi asia on kuitenkin aseman sijainnista huolimatta varmaa: meripelastusvalmiutta ylläpidetään Merenkurkussa yötä päivää.

Kirjoittaja Antti Kylänpää toimii vanhempana merivartijana Länsi-Suomen merivartiostossa.

RAJAMME VARTIJAT

31

Raja tutuksi nuorille Viestintäharjoittelija Lotta Kuikka, kääntäjäharjoittelija Jonna Härkönen ja viestintävarusmies Juuso Luntamo kertovat työskentelystään Länsi-Suomen merivartiostossa.

Lotta Kuikka: Monipuolisia viestintätehtäviä ja uusia näkökulmia koulussa opittuun Hain Länsi-Suomen merivartiostoon viestintäharjoittelijaksi, koska opintoihini kuuluvasta harjoittelusta puuttui vielä muutama opintopiste ja halusin viettää kesän kotikaupungissani Turussa.

Kesän aikana pääsin tutustumaan julkishallinnon organisaation sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, kirjoittamaan erilaisia tekstejä ja tiedotteita, päivittämään sosiaalista mediaa, ottamaan ja käsittelemään valokuvia ja videoita sekä vierailemaan eri yksiköissä. Tein yhteistyötä johtokeskuksen, kääntäjäharjoittelijan ja varusmiesvalokuvaajan kanssa.

Työn määrä vaihteli päivittäin. Jos aamupäivä oli hiljainen, iltapäivällä oli sitäkin enemmän kiirettä. Toisinaan oli

päiviä, ettei puhelin soinut kertaakaan ja sähköpostiin tipahti yksi viesti koko päivän aikana. Toisinaan taas tuleva puhelu tai sähköpostiviesti vaati välittömiä toimenpiteitä.

Jos työpäivään ei ollut suunnitteilla mitään erityistä ohjelmaa, päivitin ja seurasin sosiaalista mediaa, vastailin sähköposteihin, kirjoitin tekstejä, otin valokuvia, päivitin kuva-arkistoa ja tein muita toimistohommia, kuten esimerkiksi pakettien vastaanottamista ja lähettämistä. Järjestin myös muutamat eläke- ja läksiäiskahvittelut.

Kesän aikana pääsin myös tutustumaan LSMV:n merivartioasemiin. Alkukesästä käytiin Porissa, heinäkuussa Nauvossa ja loppukesästä vielä Raumalla.

Lisäksi me harjoittelijat vierailimme Vartiolentolaivueen Turun tukikohdassa, Rikostorjuntayksikössä ja vartiolaiva

Harjoittelijat Lotta Kuikka ja Jonna Härkönen pääsivät kokeilemaan Nauvon merivartioasemalla uimista pelastautumispuvuissa. (Kuva: LSMV)

32

RAJAMME VARTIJAT

Uiskolla. Näissä paikoissa konkretisoitui se, miten laajasti ja monipuolisesti Rajavartiolaitos toimii.

Pääsin työssäni myös hyödyntämään kielitaitoani. Puhuin yhden kesän aikana enemmän ruotsia kuin olen koko elämäni aikana puhunut. Hieman ruosteessa se oli, mutta tärkeintä on, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Englantia en joutunut juurikaan puhumaan, mutta sosiaalisen median päivityksissä sen osaamisesta oli hyötyä.

Neljän kuukauden harjoitteluni vastasi koulutustani loistavasti ja suosittelen Länsi-Suomen merivartiostoa työpaikkana kaikille viestinnän opiskelijoille, joita kiinnostavat erityisesti tiedotus- ja viestintätehtävät. Työ on monipuolista ja haastavaa, mutta myös hauskaa. Työ avasi uusia näkökulmia koulussa opittuun tietoon.

Jonna Härkönen: Käännettävänä sekä virallisempaa että vapaampaa tekstiä Hain Länsi-Suomen merivartiostoon kääntäjäharjoittelijaksi, sillä tarvitsin opintoihini työelämäharjoittelujakson.

Työni oli hyvin vaihtelevaa ja mielenkiintoista, ja sain kääntää sekä vapaampaa että virallisempaa tekstiä. Yleensä työn alla oli jokin isompi käännös ja sen jälkeen pari muuta työtä jonossa. Aina oli kuitenkin aikaa kääntää sähköposteja, sosiaalisen median julkaisuja tai vastata viesteihin, jotka yleensä alkoivat sanoilla ”Voinko sanoa näin ruotsiksi…?”

Suurimmaksi osaksi käänsin tekstejä suomesta ruotsiin. Pari tekstiä käänsin ruotsista suomeen ja suomesta englantiin. Vaikka teemme kansainvälistä työtä, sosiaalisen median julkaisut ovat LSMV:llä yleensä vain suomeksi ja ruotsiksi. Englantia en siis käyttänyt kesällä työssäni juuri ollenkaan. Parissa tapauksessa myös venäjän kielen taidot olisivat olleet hyödyllisiä.

Heti ensimmäisellä työviikollani sain avustaa vartioston komentajan Perinnepäivän puheen kääntämisessä, ja sainkin siinä samalla pikakurssin LSMV:n historiasta ja yhteisöllisyydestä. Kesän aikana tekemiäni isompia käännöksiä olivat muun muassa Rajavartiolaitoksen operatiivisen toiminnan pysyväisasiakirja sekä Raja- ja merivartiokoulun kurssi- ja opetussuunnitelma. Erilaisten ohjeistojen, pöytäkirjojen, käskyjen ja kutsujen lisäksi sain kääntää lyhyempiä tekstejä sisäiseen viestintään ja raja.fi-sivustolle.

Käännöstyöt olivat aiheiltaan, tyyliltään ja kieliasultaan vaihtelevia. Sosiaalisen median julkaisut saattoivat olla rennompaan tyyliin laadittuja muistutuksia käyttää pelastusliivejä, kun taas pöytäkirjat ja pysyväisasiakirjat olivat tiukkaa asiatekstiä.

Kun käännöstehtävät toimiston kesälomakauden ajaksi vähentyivät, keräsin sanastoja, autoin viestintäharjoittelijaa tekemään julkaisuja sosiaaliseen mediaan sekä käänsin kiireellisiä tiedotteita Twitteriin.

Viestintävarusmies, matruusi Juuso Luntamo palveli viestintävarusmiehenä Länsi-Suomen merivartiostossa. (Kuva: LSMV)

Käännöstyötä tein käännösohjelmalla, ja apua kääntämiseen etsin verkkosanakirjoista, sanastoista ja käännösohjelman käännösmuistista. Ongelmia kääntämisessä tuottivat muun muassa yhdyssanat, joita suomessa on huomattavasti enemmän kuin ruotsissa. Myös erikoistermistö oli vaativaa, sillä en ennen kesää tiennyt paljoakaan öljyntorjunnasta tai veneilystä. Onneksi töissä oli aina joku, jolta pystyin pyytämään apua, kun en itse luottanut omiin käännöksiini tai sanakirjoihin.

Tutustumiskäynnit LSMV:n ja RVL:n yksiköihin laajensivat ymmärrystäni siitä, miten tärkeää ja laaja-alaista työtä Rajavartiolaitos tekee.

Matruusi Juuso Luntamo: Kameran käsittely tutuksi jännittävillä kuvauskeikoilla Peruskoulutuskauden aikana luin netissä erityistehtävistä, joista yksi on palvelus Länsi-Suomen merivartiostossa viestintävarusmiehenä. Hain tehtävään, koska se vaikutti erikoiselta ja kiehtovalta. Myös Turku sijaintina houkutti minua.

Kautta aikojen ensimmäisenä LSMV:n viestintävarusmiehenä olen päässyt matkustamaan eri paikkoihin ja tutustumaan moniin ihmisiin. Tehtävässä olen oppinut haastamaan itseäni, löytämään omat vahvuuteni ja toimimaan itsenäisemmin.

Kesän aikana pääsin kuvaamaan paljon still-kuvia, mutta videoiden kuvaaminen jäi vähemmälle. Valokuvauksesta sain kokemusta, joka harjaannutti minua parempaan kameran käsittelyyn. Jännittävien kuvauskeikkojen lisäksi minua kiinnosti kuvien editoiminen ja siihen käytettävissä olevien ohjelmistojen hyödyntäminen.

Palvelus viestintävarusmiehenä oli tasapainoista, koska välillä sain mennä komennuksille ja välillä jäädä esikuntaan työstämään ottamiani kuvia rauhassa.

Toimenkuvaan kuului myös Rajavartiolaitoksen Instagram-tilin päivittäminen yhdessä muiden Rajavartiolaitoksen viestintävarusmiesten kanssa. Kuvauskalusto oli osittain tuntematonta minulle, joten ihan kaikki kuvat ja videot eivät onnistuneet haluamallani tavalla.

Viestintävarusmiehen tehtävä on ainutlaatuinen mahdollisuus suorittaa asepalvelus ja saada samalla työkokemusta media-alalta. Sain hyvän kokonaiskuvan merivartiostosta ja sen tehtävistä, kalustosta, työntekijöistä ja merivartioasemista. Harva pääsee elämässään ohjaamaan vartiolaivaa ja partiovenettä tai helikopterin kyytiin! Kaiken kaikkeaan on ollut ilo nähdä, kuinka monipuolista työtä raja- ja merivartijat tekevät. Kokemuksen kruunasi se, että tänä vuonna on vietetty Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlavuotta.

RAJAMME VARTIJAT

33

TEXT: Veera Savelius BILDER: Finlands Generalkonsulat i Sankt Petersburg

PTG-infomöte i Sankt Petersburg 17.10.2019

Myndigheterna informerar om turismen i Finland

S

ydöstra Finlands gränsbevakningssektion organiserade det redan traditionella PTG-infomötet tillsammans med Finlands generalkonsulat i Sankt Petersburg. Representanter från ryska medier, transportörer och resebyråer inbjöds till mötet. Vid infomötet meddelade konsulatets visumavdelning att Finland kommer att börja utfärda femårsvisum från och med den 1 februari 2020.

34

RAJAMME VARTIJAT

I mötet deltog biträdande kommendör Juha Kivelä från Sydöstra Finlands gränsbevakningssektion, brottsbekämpningsenhetens chef Ossi Fonselius, gränsbevakningsområdets direktör Kimmo Sainio samt tolken och översättaren Eeva Rissanen. Från polisen i Sydöstra Finland deltog kriminalkommissarie Teppo Tähtinen och kommissarie Timo Kuokkanen samt tullchef Petri Kukkonen från tullen i Nuijamaa. En stor

roll spelade även Gränsbevakningsväsendets kontaktperson Pasi Potinkara och konsulatets personal som gjorde mötet möjligt.

PTG-myndigheternas delegation anlände till Sankt Petersburg redan onsdagen den 16 oktober för att förbereda mötet tillsammans med konsulatet. På programmet stod även ett möte med generalkonsul Anne Lammila och ställföreträdande generalkonsul Lauri Pullola.

Aktuell information om att resa till Finland Generalkonsuln öppnade det egentliga infomötet som inleddes med den stora nyheten från visumavdelningen. Denna gång presenterades innehållet i infomötet i ett berättande format där de olika myndigheterna ur sin synvinkel berättade hur resan till Finland går så smidigt som möjligt. Mötet bestod av tre delar: • På väg till Finland – Hur förbereder jag mig för resan?

• Vid gränsövergångsstället – Hur går jag till väga vid gränskontroller?

• På resa i Finland – Vad måste jag ta i beaktande?

Gränsbevakningsväsendet och Tullen betonade att även små handlingar kan påskynda gränskontrollen och förhindra att köer uppstår. Polisens budskap var att ryska turister inte orsakar några större problem i Finland och att de uppför sig väl.

Mötet hade också en del med frågor och svar där ryska transportörer och resebyråer gavs möjlighet att ta upp sina bekymmer gällande gränsövergångarna.

Köbildningen är allas gemensamma bekymmer, men problemet kan minskas genom resenärernas eget agerande, och till exempel valet av gränsövergångsställe har betydelse. Transportörer och researrangörer i Sankt Petersburg hade på förhand valt ut saker som de ville diskutera.

Alla deltagare utnyttjade aktivt chansen att fråga och få svar, och några ville också diskutera privat efter mötet.

Främjande av turismen i Finland Efter infomötet bjöds deltagarna på en lätt lunch då Visit Finlands företrädare presenterade Finland som resmål. Juha Kivelä, Petri Kukkonen och Teppo Tähtinen åkte tillsammans med tolken Eeva Rissanen till radiokanalen Echo Moskvys (Moskvas eko) inspelningsstudio för en timslång intervju, som sändes söndagen

den 20 oktober på Sankt Petersburgs lokala frekvens.

På kvällen stod dessutom ställföreträdande generalkonsuln värd för en mottagning i generalkonsulatets lokaler.

Representanter från EU-länderna och Rysslands grannländer var inbjudna.

PTG-myndigheterna berättade på engelska för gästerna om sin verksamhet. Åtminstone representanterna för de estniska, spanska och bulgariska konsulaten hade också frågor om de finska myndigheternas verksamhet, och en givande diskussion följde.

Gränsbevakningsväsendet och konsulatet i Sankt Petersburg är överens om att information på ryska till resenärer är till stor nytta. Ett nytt möte har redan planerats för nästa år och utvecklingsområden har diskuterats.

RAJAMME VARTIJAT

35

TEXT: Anna-Liisa Aunala BILDER: Schiebel Group

Obemannade luftfartyg i marina myndighetsuppdrag Gränsbevakningsväsendet undersöker tillsammans med övriga myndigheter i projektet Valvonta 2 användningen av obemannade luftfartyg i marina myndighetsuppdrag.

I

takt med att övervakningstekniken och annan teknik utvecklas blir det allt vanligare att finländska myndigheter använder olika slags obemannade luftfartyg i sitt arbete. Eftersom myndigheterna utför mångsidiga uppdrag måste även systemen lämpa sig för olika typer av uppdrag.

Inom ramen för projektet Valvonta 2 undersöker Gränsbevakningsväsendet

36

RAJAMME VARTIJAT

som bäst i samarbete med Meteorologiska institutet, Transport- och kommunikationsverket, jord- och skogsbruksministeriet, marinen, Finlands miljöcentral, Tullen och Trafikledsverket hur myndigheterna skulle kunna utnyttja obemannade luftfartyg i sina mångsidiga och krävande uppgifter.

Projektet grundar sig på myndigheternas gemensamma åsikt att ett obe-

mannat luftfartyg skulle kunna vara ett kostnadseffektivt verktyg som i väsentlig grad skulle effektivera den operativa funktionsförmågan.

Teknologin bör lämpa sig för myndigheternas behov I praktiken testar och bedömer myndigheterna som deltar i projektet Valvonta 2 i år och nästa år hur olika typer av obe-

mannade luftfartyg försedda med olika sensorer, till exempel kamera och optisk radar, lämpar sig för myndigheternas bruk på norra Östersjön. Målet är att hitta en sådan sensorplattform som tillgodoser olika myndigheters varierande behov på bästa möjliga sätt.

För projektet fastställde myndigheterna olika scenarier som ett obemannat luftfartyg bör klara av. Scenarierna omfattade övervakning av havs- och sjöområden, trafikleder och skärgårdsområden, undersökning och uppföljning av containrar, oljecisterner och övriga stationära objekt i hamnar samt skötseln av uppdrag i anslutning till miljöolyckor. Gemensamt för dessa scenarier är att de förutsätter en teknologi som är tillräckligt smidig och har en så lång aktionsperiod som möjligt.

Bevakningsfartyget Turva används vid testningen På Gränsbevakningsväsendets bevakningsfartyg Turva har man under sensommaren och hösten testat två olika obemannade luftfartyg: den obemannade helikoptern Camcopter S-100 som tillverkats av österrikiska Schiebel och det obemannade luftfartyget Scan Eagle från amerikanska Insitu. Båda anordningarna flög samma testprogram som bland annat omfattade lokalisering och identifiering av objekt, övervakningsuppdrag och flygning i mörker. Testunderlagen uppfördes på Turva för att luftfartygen ska kunna flygas från havet och för att få erfarenhet av hur de används på ett fartyg.

Erfarenheterna av testen är positiva.

Enligt befälhavaren på Turva, kommendörkapten Sami Romanov, är fördelen med obemannade luftfartyg att de kan utföra effektiv och snabb övervakning till havs bakom den visuella horisonten eller radarhorisonten utan att man först behöver skicka en helikopter, ett fartyg eller en båt.

Enligt Romanov skulle användningen av ett obemannat luftfartyg på ett betydande sätt kunna stödja lägesbilden och beslutsfattandet vid ledningscentralen och de operativa enheterna.

– Med tanke på den operativa enhetens, till exempel Turvas, uppdrag skulle användningen av ett obemannat luftfartyg förbättra informationsåtkomsten i olika gränsövervaknings-, identifierings- och sjöräddningsuppdrag. I testen har vi provat en modell där luftfartyget skickas iväg från Turva och landar på fartyget. Under flygningarna har luftfartygen förmedlat en bild till ledningscentralen vid Finska vikens sjöbevakningssektion så att bilden är tillgänglig för Gränsbevakningsväsendet och de övriga myndigheterna och därifrån vidare till Turva, säger Romanov.

Under testperioderna har användningen av anordningarna dock krävt stora insatser av personalen på Turva. Enligt Romanov vore det bra att ytterligare undersöka en modell där anordningarna skickas iväg och tas emot på Turva, men själva flygningen sköts vid ledningscentralen som vanligen i första hand behöver den information som luftfartyget förmedlar. Romanov tillägger att de olika nya tekniska systemen ändå i grund och botten är bara verktyg: i sista hand analyserar en människa alltid innehållet som systemen producerat och beslutar om nödvändiga åtgärder. Obemannade luftfartyg kan utnyttjas till exempel för lokalisering under sjöräddningsuppdrag, men det behövs ändå människor som utför det egentliga räddningsarbetet. Obemannade luftfartyg gör visserligen övervakningsuppdragen smidiga och minskar människornas

arbetsmängd, men mänsklig arbetskraft behövs fortfarande.

Under testen utnyttjades det obemannade luftfartyget bland annat i sjöräddningsuppdrag. Det obemannade luftfartyget skickades iväg på en testflygning från Turva. Under flygningen skulle luftfartyget hitta och identifiera en båt som låg för ankar i ett närbeläget havsområde, en kringdrivande båt, en räddningsdocka som flöt i havet och människor som räddat sig till en holme.

Utredningsarbetet fortsätter fram till nästa år Inom ramen för projektet kartläggs under vintern fler obemannade luftfartyg som eventuellt också testas. Målet är att ordna en tredje testningsperiod sommaren 2020. Som avslutning på projektet utarbetas en rapport om hur obemannade luftfartyg av denna storlek lämpar sig för myndighetsuppdrag.

Projektet Valvonta 2 stöder dessutom andra projekt som redan pågår eller snart inleds vid Gränsbevakningsväsendet.

Europeiska havs- och fiskerifonden finansierar projektet åren 2018–20 med sammanlagt cirka en miljon euro.

RAJAMME VARTIJAT

37

TEXT: Staben för Gränsbevakningsväsendet, Juridiska avdelningen

Lagstiftningsöversikt

L

ångsiktigt lagstiftningsarbete utförs på både nationell nivå och EU-nivå för att förbättra gränssäkerheten. Två projekt ska påbörjas för att anpassa den nationella lagstiftningen till EU:s rättsakter.

Författningshelheten Smart gränsförvaltning innehåller förordningar om det europeiska in- och utresesystemet (EES) och EU-systemet för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS). In- och utresesystemet är avsett att registrera gränsövergångar gjorda av tredjelandsmedborgare som har rätt till kortvarig vistelse på medlemsstaternas territorium.

ETIAS-systemet är ett förhandsregistreringssystem för tredjelandsmedborgare som inte måste ha visum. Systemet används för att på förhand utreda om de inresevillkor som fastställs i kodexen om Schengengränserna uppfylls.

I den nationella lagstiftningen behöver vissa i förordningarna avsedda behöriga myndigheter och nationella kontaktpunkter definieras samt regleringen av behandling av personuppgifter specificeras. Lagändringarna ska träda i kraft samtidigt som EES- och ETIAS-systemen tas i bruk genom kommissionens beslut.

EU-förordningen om den europeiska gräns- och kustbevakningen träder i kraft i december 2019. Med den europeiska gränsoch kustbevakningen avses de myndigheter som ansvarar för gränssäkerhet och återsändning i EU:s medlemsstater samt Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån, Frontex.

38

RAJAMME VARTIJAT

Den nya förordningen effektiverar den nuvarande europeiska gräns- och kustbevakningens verksamhet. En permanent operativ styrka kommer att inrättas för Frontex. Senast 2027 kommer styrkan att bestå av 10 000 personer. Förordningen omfattar också återsändningar av tredjelandsmedborgare samt ett allt tätare samarbete med tredjeländer. Den nya förordningen kräver bland annat att behöriga myndigheter anges i nationell lagstiftning.

Lagändringarna ska träda i kraft den 1 januari 2021, samtidigt som den permanenta styrkan inleder sin verksamhet.

Mot slutet av 2019 inleds också ett projekt enligt inrikesministeriets lagstiftningsplan för att utvärdera hur gränsbevakningslagstiftningen fungerar samt eventuella ändringsbehov. I projektet utarbetas en bedömningspromemoria baserad på de uppgifter som samlats in om lagstiftningens funktion. Bedömningspromemorian skickas ut på remiss i mitten av 2020, varefter det egentliga lagstiftningsprojektet tillsätts.

Gränsbevakningsväsendet deltar i inrikesministeriets lagstiftningsprojekt för att bereda en reform av lagen om försvarsmaktens handräckning till polisen. Samtidigt kommer även gränsbevakningslagens bestämmelser om handräckning till polisen med beväpning som skaffats som krigsmateriel att justeras. Målet är i synnerhet att förtydliga och påskynda beslutsfattandet om sådan handräckning. Lagstiftningen avses träda i kraft vid ingången av 2021.

TEXT: Headquarters of the Finnish Border Guard, Legal Division

Legislation overview

L

egislative work to improve border management is carried out both on the national and EU level. Two projects are underway for the purpose of making the amendments to the national legislation as required by EU regulations.

The Smart Borders package contains the EU regulations concerning the establishment of an Entry/Exit System (EES) and the European Travel Information and Authorisation System (ETIAS). The purpose of the EES is to register all border crossings of third-country nationals admitted for a short stay within the EU member states. The ETIAS system, on the other hand, is a pre-travel registration system for visa-free third-country nationals, the aim of which is to enable the authorities to investigate in advance if a particular individual meets the immigration requirements set out in the Schengen Code.

Within the national legislation, it is necessary to define competent authorities and national border-crossing points as referred to in the EU regulations, and to further specify the provisions related to the handling of personal data. Legislative amendments shall enter into force simultaneously with the launch of the EES and ETIAS systems by the decision of the EU Commission.

The new EU regulation concerning the European Border and Coast Guard is valid as of December 2019. The European Border and Coast Guard consists of the EU member states' authorities responsible for border management and returns, and of the European Border and Coast Guard Agency (Frontex).

The new regulation strengthens the operations of the European Coast and Border

Guard. For deployment by Frontex, a standing corps will be set up, which will comprise 10,000 border guards by 2027. The regulation also contains provisions on the returns of non-EU nationals and a closer co-operation with third countries. The new regulation requires, among other things, that competent authorities be specified within national legislation. The relevant amendments will become valid on 1 January 2021, at the same time as the standing corps will be ready for deployment.

In accordance with the Ministry of the Interior's legislation programme, a project will be initiated in late 2019 for the evaluation of the Finnish Border Guard legislation in terms of its functioning and possible need for amendments. The aim of the project is to prepare an evaluation memorandum on the basis of the data gathered on the functioning of the legislation. In mid-2020, the evaluation memorandum will be circulated for comments, after which the actual legislative project will be set up.

The Finnish Border Guard participates in a legislative project of the Ministry of the Interior the aim of which is to prepare the reform of the legislation on mutual assistance between the Police and Defence Forces. In this context, the Border Guard Act will also be reviewed, especially in terms of the provisions regarding the use of firearms, procured as military materiel, for the purposes of mutual assistance to the Police. The aim is, in particular, to clarify and speed up decision-making related to mutual assistance. The relevant legislation is planned to become effective at the start of 2021.

RAJAMME VARTIJAT

39

TEXT: Veera Savelius PHOTOS: Consulate General of Finland in St. Petersburg

A joint PCB info session in St. Petersburg

Disseminating information on travel in Finland

O

n 17 October 2019, the Southeast Finland Border Guard District and the Consulate General of Finland in St. Petersburg arranged, once again, a joint event in St. Petersburg to provide information on travel in Finland. The event is part of the inter-agency cooperation between the Police, Customs and the Border Guard (PCB). Representatives of Russian media, traffic operators and travel agencies were

40

RAJAMME VARTIJAT

invited to take part in the event. In the event, the Consulate's Visa Unit announced the news that Finland will start granting 5-year visas as of 1 February 2020.

Deputy Commander Juha Kivelä, Head of the Crime Prevention Unit Ossi Fonselius, Head of the Border Control Division Kimmo Sainio and interpretertranslator Eeva Rissanen represented the Southeast Finland Border Guard District.

Detective Chief Inspector Teppo Täh-

tinen and Chief Inspector Timo Kuokkanen from the Southeast Finland Police Department and Senior Customs Officer Petri Kukkonen from Nuijamaa Customs represented the Police and Customs. Liaison Officer for the Finnish Border Guard Pasi Potinkara and other members of the Consulate personnel also played a major role in facilitating the event.

The delegation of PCB authorities arrived in St. Petersburg already on

Wednesday, 16 October, to make the final preparations for the event together with the Consulate. A meeting with Head of Mission Anne Lammila and Deputy Head of Mission Lauri Pullola was also scheduled in the programme.

Current information on travelling to Finland Following the opening address by Head of Mission Anne Lammila, it was time for the Consulate's Visa Unit to break the news about the oncoming 5-year visa granting practice. The event continued with the Finnish PCB authorities sharing relevant information on how to make a trip to Finland as smooth as possible. The following three themes were discussed: • On my way to Finland – How should I prepare for the journey?

• At the border-crossing point - How should I proceed through border control?

• Travelling in Finland – What should I take into consideration?

The Border Guard and Customs emphasised that individual travellers can,

through their own actions, contribute to the smooth progress of border control and, thus, prevent queues from developing at the border-crossing points. According to the Police, travellers from Russia do not cause problems in Finland and know how to behave at border controls.

The Russian traffic operators and travel agencies attending the event also had an opportunity to ask questions and present their concerns related to the border-crossing procedures. Queues are a commonly shared concern, but they can be avoided if travellers follow the instructions. Also, the choice of the border-crossing point has some impact on queues. The traffic operators and travel arrangers based in St. Petersburg were active in asking questions about matters that were important for them, and some also continued discussion with the Finnish authorities privately after the event.

Promoting tourism in Finland The information session was followed by a buffet lunch during which the representatives of Visit Finland presented Finland as a tourist destination. Meanwhile,

Juha Kivelä, Petri Kukkonen and Teppo Tähtinen, together with interpreter Eeva Rissanen, were interviewed by the Echo Moskvy radio station at the station's recording studio. The one-hour interview was broadcast on Sunday, 20 October, at the local frequency of St. Petersburg.

In the evening, the Deputy Head of Mission hosted a reception at the General Consulate for a group of invited guests representing various EU states and the neighbouring countries of Russia. The Finnish PCB authorities presented their activities to the guests, this time in English. The guests from the consulates of Estonia, Spain and Bulgaria, among others, wished to know more about the work of the Finnish authorities, thus sparking a fruitful discussion.

The shared opinion of the Finnish Border Guard and the Consulate General in St. Petersburg is that providing traveller information in Russian within Russia is extremely beneficial. The planning of the next event in 2020 and areas of development are already underway.

RAJAMME VARTIJAT

41

TEXT: Anna-Liisa Aunala PHOTOS: Schiebel Group

Unmanned aircraft in maritime surveillance duties In collaboration with other authorities, the Finnish Border Guard has launched a project named Valvonta 2, under which it is looking into deploying unmanned aircraft in maritime surveillance duties.

T

he deployment of a range of unmanned aircraft in the work carried out by Finnish authorities is becoming increasingly common as surveillance and other technologies evolve. As the work of authorities covers a wide range of tasks, the systems must also be adaptable to different types of duties.

In cooperation with the Finnish Meteorological Institute, the Finnish Trans-

42

RAJAMME VARTIJAT

port and Communications Agency, the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland, the Finnish Navy, the Finnish Environment Institute, the Customs and the Finnish Transport Infrastructure Agency, the Border Guard is currently studying under a project named Valvonta 2 how authorities could put unmanned aircraft to good use in their diverse and demanding operations.

The project is based on the consensus of the authorities that an unmanned aircraft could be a cost-effective means of substantially improving the authorities' operational capability.

Technology must be adaptable to the needs of authorities In practice, the authorities involved in the Valvonta 2 project will test and evaluate

this year and next the suitability of different types of unmanned aircraft equipped with various sensors, such as cameras and optical radars, for official use in the northern reaches of the Baltic Sea. The goal is to find a sensor platform that best serves the different needs of the various authorities.

For the project, authorities identified a number of scenarios under which an unmanned aircraft should be able to operate.

The scenarios included the surveillance of sea and inland water areas, fairways and the archipelago, the checking and monitoring of containers, oil tanks and other stationary facilities at ports, and tasks related to environmental accident management. What these scenarios have in common is that they require technology that is agile and capable of operating for long periods of time.

Offshore patrol vessel Turva acting as a test platform Two different unmanned aircraft were tested during the late summer and autumn on the Border Guard's offshore patrol vessel Turva: the Austrian Schiebel Camcopter S-100 mini helicopter and the American Insitu Scan Eagle drone. Both devices underwent a similar test programme which included locating and identifying targets, flying surveillance missions, and conducting night operations. Test platforms were specifically built onboard Turva in order to gain experience of flying the aircraft from a ship.

The experiences obtained of the tests were encouraging. As the captain of Turva, Lieutenant Commander Sami Romanov, sees it, the specific advantage of an unmanned aircraft is that it enables surveillance to be extended beyond the visual and radar range quickly and efficiently without there being a need to first send a helicopter, a vessel or a boat to carry out the mission.

According to Romanov, the deployment of an unmanned aircraft could provide significant support to the forming

of a situational picture and to decisionmaking at the command centre and at operational units. “From the viewpoint of the tasks assigned to an operational unit such as Turva, the deployment of an unmanned aircraft would facilitate the obtaining of information while carrying out a variety of border control, identification and sea rescue tasks. In the tests, we applied a model under which an aircraft was sent on a flight from Turva and was received back here. During their flights, aircraft have sent video for use by the command centre of the Gulf of Finland Coast Guard District and other authorities which forward it to Turva�, Romanov says.

However, during the test phase, operating the equipment tied up staff onboard Turva. According to Romanov, the Border Guard should look more in depth into an operational model under which aircraft would be sent on flight from Turva and received back onboard the vessel, while the actual controlling of the aircraft would be handled by the control centre, or the part of the organisation that primarily needs the information sent by the aircraft.

Romanov adds that new technical systems are just tools: ultimately, humans always analyse the information produced by them and take decisions on further action. Unmanned aircraft can be used, for example, to locate targets in maritime rescue missions, but, ultimately, the actual

rescue operation must be carried out by humans. In other words, while unmanned aircraft will provide flexibility and reduce the workload of humans on surveillance missions, they will not remove the need for human staff.

The test programme included deploying unmanned aircraft in sea rescue duties. The unmanned aircraft was launched from the offshore patrol vessel Turva on a test flight, during which it had the task of locating and identifying a boat on anchor in a nearby sea area, a drifting boat, a life-saving practice dummy floating in the sea, and people who had found refuge on an island.

The project will continue into 2020 During the next winter, the Valvonta 2 project will identify additional unmanned aircraft which may be tested. The goal is to arrange a third testing phase in summer 2020. The project will result in a report on the suitability for official duties of unmanned aircraft representing this size category.

In addition, the Valvonta 2 project supports other ongoing and upcoming projects at the Border Guard. The Valvonta 2 project is funded by the European Maritime and Fisheries Fund for the period 2018-2020 with a sum amounting to approximately one million euros.

RAJAMME VARTIJAT

43

AJANKOHTAISTA TEKSTI JA KUVAT: Rasmus Vikström

VUODEN RAJAKOIRA 2019 ON LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTON MERIVARTIOKOIRA CENA Cena tuli minulle 8-viikkoisena helmikuussa vuonna 2014. Ehdotin itse koiran ottamista kyseisestä pentueesta, koska olin aikaisemmin hankkinut siviilikoiria itselleni samalta kasvattajalta. Olin päättänyt, että haluan narttukoiran, ja kyseisessä pentueessa oli ainoastaan kaksi narttua.

Valitsin niistä sen pennun, joka näytti olevan vilkkaampi.

Cena oli pentuna todella vilkas ja kekseliäs (on toki vieläkin...) mutta vastasi jo nuorena todella hyvin koulutukseen ja näytti merkkejä siitä, että työhalua löytyy. Kun Cena kasvoi, huomasin nopeasti, että se on taitava nenänkäyttäjä. Cena itse myös tajusi aika nopeasti, että käyttämällä hajuaistia pääsee nopeammin haluttuun tavoitteeseen (=palkkio). Aikuiseksi kasvun myötä koulutus jatkui suunnitellusti, ja tasotestejä pääsin tekemään hyväksytysti jo reilusti ennen kuin Cena täytti 2 vuotta.

Käytän sellaisia koulutusmetodeja, että koira itse haluaa tehdä tehtäviä, jotta saavuttaisi jotain hyvää. Yritän rakentaa harjoitukset koiralle niin, että työtehtävät ja koulutus ovat mielekästä koiralle.

Parasta on, jos työtehtävät ovat koiralle hauskoja. Palkkiona koiralle käyvät sekä ruoka/namit että pallot/purupatukat.

Parasta ovat varmaan palloleikit sekä pureminen purupatukkaan ja sen kanssa taistelu. Pystyn vieläkin myös käyttämään ruokaa palkkiona, koska Cena on todella ahne.

Cenasta on tullut erittäin työhön halukas koira. Hän haluaa tehdä töitä koko ajan, eikä työnhalu lopu niin kauan kun jalat kantaa. Se on varmaan Cenan paras ominaisuus.

Tietenkin meilläkin on ollut välillä ongelmia ja vaikeuksia joidenkin harjoi-

44

RAJAMME VARTIJAT

Vuoden rajakoira 2019 on saksanpaimenkoira Stoneman's Garnet ”Cena”.

Cena työskentelee ohjaajansa vanhemman merivartija Rasmus Vikströmin kanssa Länsi-Suomen merivartiostossa Vallgrundin merivartioasemalla.

tusten kanssa niin kuin kaikilla muillakin.

Lopuksi on hyvä myös mainita, että rajakoira ei ole koskaan valmis, koulutus jatkuu koko uran ajan. Mutta nykyään ei Cenan kanssa tarvitse harjoitella niin usein, välillä joku hyvä harjoitus riittää pitkään.

TEKSTI: Lotta Kuikka KUVAT: LSMV

LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTOSSA JUHLISTETTIIN PERINNEPÄIVÄÄ Perjantaina 7. kesäkuuta vietettiin LänsiSuomen merivartioston historian toista perinnepäivää. Sitä juhlistettiin erilaisilla tapahtumilla LSMV:n yksiköissä Porissa, Vallgrundissa, Nauvossa ja Virpiniemessä.

Tarkoituksena on antaa nykyisille ja entisille työntekijöille ja heidän läheisilleen mahdollisuus tavata ja viettää aikaa yhdessä. Perinnepäivä juhlistaa merivartioinnin vuosipäivää, joka on vuosittain 1. kesäkuuta.

Porin merivartioasemalle epävakaa hellepäivä keräsi noin 70 vierasta.

Merivartioaseman päällikkö Christian Lockmer avasi tilaisuuden, ja LSMV:n komentajan, kommodori Marko Tuomisen puheen jälkeen vieraat jakautuivat pienryhmiin kiertämään toimintapisteitä, joissa järjestettiin erilaisia näytöksiä ja esiteltiin esimerkiksi merivartiokoiran pienesineen etsintätaitoja tai merivartijan varusteiden käyttöä.

Meripelastushelikopteri Super Puma vinssasi näytösluonteisesti ihmisen ve-

destä, ja pienimmät vierailijat pääsivät tutustumaan myös helikopterin ohjaamoon vinssausnäytöksen jälkeen. Helikopteri keräsi suurimman mielenkiinnon ja keskeytti osan esittelyistä tehokkaasti. Perheen pienimmät pääsivät myös käytännössä testaamaan ihmisen pelastamista vedestä ylimerivartija Toni Haapaniemen johdolla. Kuuman päivän katkaisi

ilmaa viilentävä sadekuuro, jota säesti toisinaan murahteleva ukkonen.

Iltapäivän taittuessa alkuillaksi nautittiin vielä tarjoiluista, tynnyrigrillissä paistettiin makkaraa ja lapset saivat lettuja. Vanhemmat merivartijat kertoivat muistoja ja tarinoita nuoremmille. Päivä päättyi partioveneajeluun vartioaseman edustalla.

Lapset pääsivät käytännössä kokeilemaan ihmisen pelastamista vedestä.

Helteinen sää auringonpaisteineen oli haasteellinen merivartiokoira Callylle.

Meripelastuskopteri saapui näyttävästi paikalle.

RAJAMME VARTIJAT

45

TEKSTI: Anniina Tella KUVAT: Anniina Tella ja Veera Savelius

IMMOLAN KOTIVÄKIPÄIVÄ 14.9.

Immolassa vietettiin Raja100-hengessä kotiväkipäivää lauantaina 14. syyskuuta.

Tapahtuma järjestettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan yhteistyönä, ja päivän ohjelmaan olivat tervetulleita osallistumaan kaikkien Immolan kankaalla työskentelevien perheenjäsenet ja läheiset.

Päivän ohjelmaan kuului monipuolisesti Immolan alueella työskentelevien toimenkuvan ja toimintakentän esittelyä.

Päivän aikana oli mahdollista päästä tutustumaan Rajavartiolaitoksen partioautoon sekä Erikoisrajajääkärikomppanian mönkijään, moottoripyörään, aseisiin ja muihin varusteisiin. Kenties eniten suosiota sai telamaastoautokierros: ajojärjestelijä Jussi Paajanen kuljetti halukkaita ”Nasun” kyydissä ympäri Immolan aluetta

ja myös auton perävaunuun pääsi kyytiin. Lisäksi vieraat pääsivät halutessaan istumaan partioautoon ja saivat kokeilla muun muassa sireenin ja vilkkuvalojen käynnistämistä.

Kalustoesittelyn lisäksi päivään sisältyi muutakin ohjelmaa. Pelkolan rajavartioaseman koiranohjaaja Jari Piironen ja pirteä rajakoira Cossu tekivät yleisön iloksi pieniä tottelevaisuusesityksiä Immolan urheilukentän nurmialueella.

Lapsille tarjolla oli muun muassa tehtävärastikierros sekä mahdollisuus kokeilla rajavartijan asua. Tehtävärastikierroksella yhtenä tehtävänä oli bongata tapahtumassa läsnä ollut rajakarhu, joka oli ajoittain yllättävän vilkas liikkeissään.

Tehtävärastien suorittamisesta oli jokaiselle luvassa pieni palkinto, jonka sai noutaa Erikoisrajajääkärikomppanian aulasta.

Lisäksi Pelkolassa toimiva nuorempi rajavartija Topi Kärkkäinen lennätti droonia komppanian edustalla ja halukkaat pääsivät Rajamuseon Mikko Veijalaisen matkassa historiakävelylle lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkille Immolan lentokentälle. Monet vieraat kävivät vielä nauttimassa Sotilaskodin lämmöstä ja munkkikahveista, ja samalla oli mahdollista tutustua myös Rajamuseon näyttelyyn.

Kauniina joskin viileänä syyspäivänä tapahtuma sujui mukavissa merkeissä.

Vierailijoita kävi Immolan alueella useita kymmeniä, ja erityisesti lapsivieraat näyttivät nauttivan päivän ohjelmasta ja viihtyvän Immolassa. Jotkut lapsista olivatkin sitä mieltä, että tulevat isona tänne töihin!

PÄÄLLYSTÖMIEKAN LUOVUTUS POHJANLAHDEN MERIVARTIOKILLALLE Merivartiokapteeniluutnantti Raimo YliJouto (s. 14. tammikuuta 1945 Forssassa) kuoli 29. joulukuuta 2018 pitkäaikaisen sairauden murtamana Vaasan sairaalassa. Hän toimi Pohjanlahden merivartiossa rahastonhoitajana, toimistoupseerina sekä huoltotoimiston päällikkönä. Pohjanlahden Merivartiokiltaa perustettaessa hän oli yksi tilintarkastajista ja jatkoi toiminnantarkastajana sekä aktiivisena killan jäsenenä, jolle ammattikunnan ar46

RAJAMME VARTIJAT

vot, perinteet sekä historia olivat erittäin tärkeitä. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo Maire, poika Arto, sukulaiset ja ystävät sekä palvelustoverit, kiltasisaret ja -veljet.

Rouva Maire Yli-Jouto halusi lahjoittaa puolisonsa Merivoimien päällystömiekan varusteineen Pohjanlahden Merivartiokilta ry:lle killan kunniavartiotoiminnassa käytettäväksi. Lahjoituksen myötä hän haluaa tukea killan merivartioinnin perinteiden ja historian

vaalimiseen tähtäävää toimintaa. Päällystömiekkaan ja huotraan on kaiverrettu Pohjanlahden Merivartiokilta ry:n tunnus, Raimo Yli-Joudon nimikirjaimet sekä luovutuspäivämäärä 1.6.2019. LänsiSuomen merivartioston apulaiskomentaja, komentaja Petteri Partanen luovutti miekan varusteineen Pohjanlahden Merivartiokillalle merivartioston perinnepäivänä Vaasassa.

RAJAMME VARTIJAT joulukuu 2019 Rajavartiolaitoksen sidosryhmälehti on ilmestynyt vuodesta 1934 lähtien.

ISSN 0483-9080 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa.

YLENNYKSIÄ JA NIMITYKSIÄ RAJAVARTIOLAITOKSESSA Tasavallan presidentti on nimittänyt Rajavartiolaitoksessa 1.1.2020 lukien määräajaksi 1.1.2020–31.12.2024 kenraalin virkaan määrättynä Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikön tehtävään prikaatikenraali Matti Olavi Antero Sarasmaa määräajaksi 1.1.2020–31.12.2024 amiraalin virkaan määrättynä Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikön tehtävään kommodori Tom Kristian Hanén määräajaksi 1.1.2020–31.12.2024 kommodorin virkaan kommodori Risto Henrik Jääskeläinen määräajaksi 1.1.2020–31.12.2026 kommodorin virkaan kommodori Matti Kalevi Lallukka määräajaksi 1.1.2020–31.12.2022 everstin virkaan eversti Vesa Antero Blomqvist

Tasavallan presidentti on ylentänyt Rajavartiolaitoksessa 1.1.2020

Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa http://www.raja.fi/tietoa/rajamme_vartijat JULKAISIJA Rajavartiolaitos Rajamme Vartijat, PL 3, 00130 Helsinki Vilhonvuorenkatu 6, 00500 Helsinki rajammevartijat(at)raja.fi PÄÄTOIMITTAJA Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen paivi.kaasinen(at)raja.fi puh. 0295 421 331 TOIMITUSSIHTEERI Kirsti Helin, Princeps Oy kirsti.helin(at)princeps.fi puh. 0400 447 382 TAITTO Sanna Purho, Princeps Oy KÄÄNNÖKSET Integra Oy Scandix översättningar Ab PAINO Niini Oy ETU- JA TAKAKANNEN KUVAT Etukannen kuva: Elias Laukkanen Takakannen kuva: Lapin rajavartiosto

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Niini Oy / Terhi Ruuskanen

lippueamiraaliksi kommodori Tom Kristian Hanén

Höyläämötie 2, 00380 Helsinki

Rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö onnittelevat nimityksistä ja ylennyksestä.

Rajamme Vartijat -lehden

palvelu@niini.fi

tilaajarekisteri Tilaajarekisteriä ylläpitää kirjapaino, joka painaa ja postittaa lehden, tällä hetkellä Niini Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään vain lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 421 000 rajavartiolaitos(at)raja.fi etunimi.sukunimi(at)raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietiläntie 32 E, 55910 Imatra puh. 0295 422 000 kaakkoissuomenrajavartiosto(at)raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 Onttola puh. 0295 423 000 pohjoiskarjalanrajavartiosto(at)raja.fi

KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 Kajaani puh. 0295 424 000 kainuunrajavartiosto(at)raja.fi

LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 Turku puh. 0295 427 000 lansisuomenmerivartiosto(at)raja.fi

LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 Rovaniemi puh. 0295 425 000 lapinrajavartiosto(at)raja.fi

VARTIOLENTOLAIVUE PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 428 000 vartiolentolaivue(at)raja.fi

SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 Helsinki puh. 0295 426 000 suomenlahdenmerivartiosto(at)raja.fi

RAJA- JA MERIVARTIOKOULU Niskapietiläntie 32 D, 55910 Imatra puh. 0295 429 000 rajajamerivartiokoulu(at)raja.fi

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

God jul och gott nytt år!

Season's Greetings!

Frohe Weihnachten und ein gutes neues Jahr!

Joyeux Noël et Bonne Année! С Рождеством и с Новым годом!

WWW.RAJA.FI

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIJAT