Issuu

RAJAMME VARTIJAT 4 | 2018 RAJAVARTIOLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI | TEEMANA: YHTEISTYÖ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA

Rajavartiolaitoksen rooli osana Suomen puolustusjärjestelmää

Lapin rajavartioston ja Puolustusvoimien käytännön yhteistyö vuonna 2018 Pohjois-Karjalan rajajääkärikoulutus kouluttajan näkökulmasta Erikoisrajajääkärijoukoissa saa haastaa itsensä

RAJAMME VARTIJAT

SISÄLTÖ 3

Pääkirjoitus

Arctic Coast Guard Week 2019

Ledare — Leading article

Merivoimien koneupseeri alustarkastajana Rajavartiolaitoksessa

Rajavartiolaitoksen rooli osana puolustusjärjestelmää

Svenska resuméer — English summaries

Lapin rajavartiosto ja Puolustusvoimien yhteistyö vuonna 2018

Ajankohtaista

Varusmieskoulutus Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa

Erikoisjoukoissa saa haastaa itsensä

Arktisen rannikkovartiostoyhteistyön tapahtumia Suomen puheenjohtajuuskaudella

16 8 22 28

Erikoisrajajääkärikomppanian reserviläisistä koottu partio lähdössä tehtävään NH90-helikopterilla.

Suurin joukkojen harjoitus tänä vuonna oli Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Pohjoinen18.

Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuskausi huipentuu Arctic Coast Guard Week –tapahtumaan huhtikuussa 2019.

Studia-messuilla nuoret pääsivät tutustumaan opiskelumahdollisuuksiin Rajavartiolaitoksessa ja saivat tietoa varusmiespalveluksesta erikoisrajajääkärinä.

RAJAMME VARTIJAT

. PÄÄKIRJOITUS

HYVÄT RAJAMME VARTIJAT -LEHDEN LUKIJAT

un syyskuussa otin päällikön tehtävät vastaan rajakenraali Jaakko Kaukaselta, sain perinnöksi erinomaiseen kuntoon trimmatun Rajavartiolaitoksen. Minun tehtäväni on jatkaa tätä kehitystä niin Rajan ja sen henkilöstön kuin yhteisen isänmaamme hyväksi. Toimintaympäristömme ei ole helppo eikä yksinkertainen. Ilmassa on monia epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heijastua rajatilanteeseen. Ennustettavuus on edelleen heikentyneellä tasolla. Tämä kaikki edellyttää Rajavartiolaitokselta herkeämätöntä tilanteen seurantaa ja varautumista moniin mahdollisiin tilanteisiin. Teemme työtä ammattitaidolla ja sitoutuneesti, usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja luonnollisesti meille suotujen resurssien puitteissa. Niiden osalta pian alkava vuosi 2019 tulee olemaan hyvin haastava, selvästi vaikeampi kuin edellisvuodet. Suorituskykyämme kuitenkin parantaa osaltaan ensi keväällä voimaan tuleva uudistunut lainsäädäntö. Niin sanottu Rajan hybridilakipaketti antaa varautumiseemme lisää tarpeellisia ja jopa välttämättömiä toimivaltuuksia.

Hyvät lukijat! Alkava vuosi 2019 on Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlavuosi. Rajamiehet ja -naiset ovat lähes sadan vuoden aikana toimineet yhteiseksi hyväksi. Vuosipäivänämme alkavien ja vuoden loppuun kestävien tapahtumien yhteisenä teemana on tehdä kunniaa niille ihmisille, jotka ovat palvelleet tai parhaillaan palvelevat isänmaataan Rajavartiolaitoksessa. Osoitan näin lehtemme välityksellä rajamiehen kiitokseni Rajan henkilöstölle, riveissämme palveleville varusmiehille ja reserviläisille sekä kaikille tukijoillemme niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Toivotan kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019. Ilkka Laitinen Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti

Samoihin aikoihin tulemme ottamaan vastuun ympäristöonnettomuuksien operatiivisesta johtovastuusta avomerellä. Uudistuksen eteen on tehty paljon työtä niin Rajavartiolaitoksessa kuin myös ympäristöhallinnossa ja pelastustoimessa. Tämänkin uuden tehtävän osalta teemme parhaamme, jotta luotettavuutemme säilyy korkealla tasolla.

RAJAMME VARTIJAT

. LEDARE

. LEADING ARTICLE

BÄSTA LÄSARE AV TIDNINGEN DEAR READERS OF THE RAJAMME VARTIJAT RAJAMME VARTIJAT MAGAZINE

När jag i september efterträdde gränsgeneral Jaakko Kaukanen som chef för Gränsbevakningsväsendet fick jag ta emot en organisation som är i mycket gott skick. Min uppgift är att föra denna utveckling vidare för såväl Gränsbevakningsväsendets som de anställdas och vårt gemensamma fosterlands bästa. Vår verksamhetsmiljö är varken lätt eller okomplicerad. Det finns många osäkerhetsfaktorer i luften som kan inverka på gränssituationen. Förutsägbarheten är fortfarande svagare än normalt. Allt detta förutsätter att Gränsbevakningsväsendet oupphörligt följer situationen och förbereder sig på många möjliga situationer. Vi arbetar professionellt och engagerat, ofta i samarbete med andra myndigheter och självfallet inom ramen för de resurser vi har fått. Beträffande resurserna kommer 2019 att vara ett mycket utmanande år, klart svårare än de föregående. Vår prestationsförmåga förbättras dock av den förnyade lagstiftningen som träder i kraft nästa vår. Det så kallade hybridlagpaketet för Gränsbevakningsväsendet ger oss ytterligare viktiga och till och med oumbärliga befogenheter för beredskapen. Vid ungefär samma tidpunkt kommer vi att överta det operativa ledningsansvaret vid miljöolyckor på det öppna havet. Arbetet för att förverkliga denna reform har varit omfattande både vid Gränsbevakningsväsendet och inom miljöförvaltningen och räddningsväsendet. Vi vill utföra även denna nya uppgift på bästa sätt för att vår pålitlighet ska vara på hög nivå även framöver. År 2019 är Gränsbevakningsväsendets 100-årsjubileumsår. Män och kvinnor inom Gränsbevakningsväsendet har arbetat för det allmänna bästa i nästan hundra år. Det gemensamma temat för händelserna som börjar på årsdagen i mars och fortsätter året ut är att hedra de människor som har tjänat eller för närvarande tjänar sitt fosterland vid Gränsbevakningsväsendet. Jag vill via vår tidning uttrycka mitt varma tack till personalen vid Gränsbevakningsväsendet, värnpliktiga och reservister som tjänar i våra led samt alla som stöder oss både här hemma och utomlands.

In September, when I took over the responsibilities of Border General Jaakko Kaukanen as the Chief of the Finnish Border Guard, I received an excellent organisation as his legacy. My duty is to continue developing the Border Guard and work for the best interests of its personnel as well as for our shared native land. Our current operating environment is neither easy nor simple. There are many uncertainty factors prevailing that have the potential to affect the circumstances at our borders. Predictability is at a weakened level. The Finnish Border Guard is required to remain alert and constantly monitor the developments while maintaining preparedness to respond to various situations. We conduct our work tasks with a professional approach and commitment, often in collaboration with other authorities and naturally in keeping with the available resources. In terms of resources allocated to our operations, the oncoming year 2019 will be very challenging, clearly more difficult than the previous ones. Our capabilities, however, will be enhanced through the extensive legislative reform, which is intended to enter into force in spring 2019. Known as the Border hybrid laws, this package will provide us with the necessary and indispensable additional powers for improved preparedness. At the same time, we will assume the operational command responsibility for environmental accidents at open sea. For this reform, a lot of work has been carried out both by the Finnish Border Guard and within the environmental administration as well as emergency and rescue services. In assuming this new responsibility, we will do our best to maintain our high level of reliability. The oncoming year 2019 is the centennial jubilee year of the Finnish Border Guard. Over the past century, Finnish border and coast guards, both men and women, have been working on behalf of the common good. Starting from our annual anniversary in March, we will launch a series of events to take place throughout the year as a way of honouring all those individuals who have served or currently serve their native land by working at the Border Guard. Through this magazine, I wish to convey my gratitude, as a fellow border guard, to the personnel of the Finnish Border Guard, to our conscripts and reservists, and to all our supporters in Finland and abroad.

Jag önskar alla läsare god jul och gott nytt år 2019.

I wish you all a Merry Christmas and a Happy New Year 2019!

Ilkka Laitinen Chefen för Gränsbevakningsväsendet Generallöjtnant

Ilkka Laitinen Chief of the Finnish Border Guard Lieutenant General

RAJAMME VARTIJAT

TEKSTI: Jussi Sainio • KUVAT: Frans Cederlöf ja Onni Anttoora

Rajavartiolaitoksen rooli osana puolustusjärjestelmää Rajavartiolaitos on 100-vuotisen historiansa ajan ollut tärkeä osa Suomen puolustusjärjestelmää.

RAJAMME VARTIJAT

altakunnan rajojen koskemattomuus ja loukkaamattomuus on itsenäiselle valtiolle itseisarvo. Rajavartiolaitoksella on merkittävä rooli Suomen rajojen puolustamisessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Rajavaltiolaitoksen korkea valmius, toimivaltuudet ja suorituskyky ovat tärkeä osa Suomen puolustusjärjestelmää. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa lähialueiden kriisien, terrorismin ja laajan laittoman maahantulon takia. Samanaikaisesti ennustettavuus on heikentynyt ja erilaiset ei-sotilaalliset vaikuttamisen keinot ovat lisääntyneet. Esimerkiksi verkkovaikuttaminen voi alkaa ja levitä nopeasti normaalioloissakin ja sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Keskeistä niin sisäisten kuin ulkoisten turvallisuusuhkien ennalta ehkäisemisessä ja torjunnassa ovat riittävät toimivaltuudet.

RAJAMME VARTIJAT

Hyödyntämällä tehokkaasti eri viranomaisten resursseja ja vähentämällä toimivaltuuksien päällekkäisyyksiä turvataan yhteinen toimintakyky ja voidaan vastata tilanteisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilövoimavarojen väheneminen, viranomaistehtävien priorisointi ja muut talouden sopeuttamistoimet korostavat entisestään viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä.

Jatkuva valmius normaalioloista poikkeusoloihin Rajavartiolaitos toteuttaa rajaturvallisuusja meripelastustehtäviä valtakunnan rajoilla ja saaristossa. Työtä tehdään maalla, merellä ja ilmassa ympäri vuorokauden kaikissa olosuhteissa. Aluevalvontaviranomaisena Rajavartiolaitoksella on jatkuva valmius Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen. Vaikka

eri tahojen toimintaa on jouduttu sopeuttamaan taloudellisiin voimavaroihin jo vuosien ajan, Rajavartiolaitos on kehittänyt kykyään alueloukkausten torjuntaan ja harjoittelee järjestelmällisesti yhteistyössä puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa. Yhteinen tilanneymmärrys mahdollistaa samanaikaisen reagoinnin erilaisiin tilanteisiin ja uhkiin. Sotilaalliseen maanpuolustukseen varautuminen on osa Puolustusvoimien kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä, jota toteutetaan kaikilla tasoilla johtoportaasta kenttätyöhön. Rajajoukkojen kokoonpanoa, materiaalia ja käyttöperiaatteita kehitetään suunnitelmallisesti osana puolustusjärjestelmää. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa tukee varautumista erilaisiin uhkiin niin normaalioloissa kuin poikkeustilanteissa. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on hämärtynyt. Sisäisen turvallisuuden

häiriöt voivat olla osa alkavaa ulkoisen turvallisuuden uhkaa. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kaikki viranomaiset ja myös muut tahot ovat yhtä tärkeitä.

Monitahoista koulutusta Rajalla ja Puolustusvoimissa Raja- ja merivartiokoulu Imatran Immolassa kouluttaa rajavartijoita, jotka saavat perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen yhteydessä sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusta. Rajavartiolaitos kouluttaa asevelvollisia ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Koulutus tapahtuu rajajääkärikomppanioissa Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa ja Lapin rajavartiostossa Ivalossa sekä erikoisrajajääkärikoulutus Raja- ja merivartiokoulussa. Rajavartiolaitoksen upseerit saavat perus- ja jatkokoulutuksensa Maanpuo-

lustuskorkeakoulussa sekä täydennyskoulutusta Raja- ja merivartiokoululla. Rajajoukkojen poikkeusolojen operatiivinen yhteensopivuus maa- ja merivoimien kanssa varmistetaan koulutusyhteistyön ja harjoittelun kautta. Koulutusyhteistyö ja yhteisharjoitukset luovat perustan toimivalle puolustusjärjestelmälle, jossa jokaisella on oma roolinsa.

Rajaturvallisuusasiantuntija, everstiluutnantti Jussi Sainio toimii Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntijana Rajavalvonta ja -valmiusyksikössä.

RAJAVARTIOLAITOS OSANA SUOMEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ • Rajavartiolaitos valvoo ja turvaa Suomen alueellista koskemattomuutta normaali- ja poikkeusoloissa • Uskottava rajavalvonta ehkäisee turvallisuusuhkia rajoilla • Rajavartiolaitoksen korkea valmius, toimivaltuudet ja suorituskyky ovat tärkeä osa Suomen puolustusjärjestelmää • Maanpuolustuskorkeakoulu ja Raja- ja merivartiokoulu vastaavat Rajavartiolaitoksen henkilökunnan koulutuksesta • Rajavartiolaitos kouluttaa asevelvollisia ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia rajajääkärikomppanioissa ja Rajaja merivartiokoulussa • Puolustusvoimien koulutukseen antama tuki on tärkeä • Puolustussuunnittelu ja -valmistelut tehdään yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa • Valmiuden kohottaminen tapahtuu Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien yhteisen tilannekuvan ja harkinnan perusteella • Tilanteen niin edellyttäessä rajajoukkoja voidaan liittää Puolustusvoimiin maamme puolustamiseksi • Rajajoukkoja käytetään maa- ja meripuolustuksen tehtäviin osana Suomen puolustusjärjestelmää

RAJAMME VARTIJAT

TEKSTI: Jyrki Ojala • KUVAT: Onni Anttoora, Tiina Kauhanen, Jyrki Ojala ja Ossi Saniola

Lapin rajavartioston ja Puolustusvoimien käytännön yhteistyö vuonna 2018

RAJAMME VARTIJAT

uluneena vuonna Lapin rajavartiosto on toteuttanut lakisääteistä tehtäväänsä osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa keskittyen yhteistyöhön Jääkäriprikaatin, Utin jääkärirykmentin sekä Lapin lennoston kanssa. Ivalon Rajajääkärikomppaniassa asevelvollisuuttaan suorittavien varusmiesten lisäksi on kuluvana vuonna koulutettu henkilökuntaa ja reserviläisiä harjoituksissa, joihin on osallistunut lähes 500 henkeä. Alkuvuoden suurin harjoitusponnistus oli Ivalon alueella pidetty Northern Griffin, johon osallistui joukkoja Lapin rajavartioston lisäksi myös mm. Rajaja merivartiokoulusta ja Utin jääkärirykmentistä. Koko Rajavartiolaitoksen suurin joukkojen harjoitus oli touko-kesäkuun vaihteessa pidetty Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Pohjoinen18, jossa harjoitettiin taktiselle tasolle asti joukkojen yhteistoimintaa nopeassa tilannekehityksessä.

Määrän sijasta sisältöä ja laatua Lapissa kokeiltiin lokakuussa ensimmäistä kertaa Rajavartiolaitoksessa vapaaehtoisen kertausharjoituksen (VEH) järjestämistä Rajajääkärikomppanian joukkorakenteen mukaisesti sijoitetuille johtajille. Saadut kokemukset olivat myönteisen rohkaisevia, ja konseptin jatkokehittelylle saatiin hyvä perusta, samoin kuin ensi vuonna kertausharjoituksiin kutsuttavien Rajajääkärikomppanian reserviläisten harjoituksen suunnitteluun. Paikallispuolustusharjoituksessa Lappi 18 sovitettiin yhteen johtamisen ja päätöksenteon prosesseja vaativissa virka-apu- ja yhteistoimintatilanteissa. Kokemusten ja analyysin perusteella yhteisharjoittelua ja perehtymistä mm. toimivaltuusasioihin sekä toiminnan käynnistämiseen liittyviin prosesseihin on syytä jatkaa, vaikka yhteistyö eri toimijoiden kesken onkin kehittynyt huimasti parin viime vuoden aikana. Viimeinen iso yhteinen voimanponnistus tälle vuodelle oli marrasjoulukuussa pidetty Arctic Shield -harjoitus, johon myös Lapin rajavartiosto

osallistui sekä varusmiesosastolla että johtamisrakenteisiin sijoitetuilla rajavartiomiehillä. Lapin rajavartioston ja Puolustusvoimien harjoitusyhteistyö on vuonna 2018 ollut poikkeuksellisen intensiivistä, ja tulevana vuonna onkin tavoitteena pitää saavutettu matkavauhti ja osaamisen taso yllä. Määrän kasvattamisen sijasta tulevana vuonna keskitytään sisällön ja laadun kehittämiseen – aina voi asiat tehdä pikkuisen paremmin.

Ivalon rajajääkärikomppanialla hyvä maine Keskeinen elementti suorituskyvyn rakentamisessa on koulutettu ja motivoitunut henkilöstö. Tähän olemme vaikuttaneet osallistumalla syksyllä kutsuntatilaisuuksiin, joissa määrättiin vuonna 2000 syntyneet Lapin alueen nuorukaiset kykyjensä ja halujensa mukaisiin palveluspaikkoihin. Ilahduttavaa oli havaita, että Ivalon Rajajääkärikomppanian maine hyvänä ja vaativana palveluspaikkana houkutteli lukuisan määrän Lapin nuoria

TOP-jaksolaiset perehtymässä sotilaallisen maanpuolustuksen paikallisiin erityispiirteisiin maastossa kapteeni Jari Laurin johdolla.

RAJAMME VARTIJAT

Erikoisrajajääkärikomppanian reserviläisistä koottu partio lähdössä tehtävään NH90-helikopterilla.

hakeutumaan Ivaloon suorittamaan asevelvollisuuttaan. Yhtään miestä ei sinne määrätty väkisin. Kaikki Ivaloon hakeutuneet halusivat haastaa itsensä ja astua rajajoukkojen kunniakkaaseen jatkumoon omasta vapaasta tahdostaan. Yhteistyö aluetoimistojen kanssa on keskiössä rekrytoinnissa, jotta mukaan saadaan parhaat mahdolliset henkilöt ja vaativa joukkotuotantotehtävä saadaan toteutettua kunnialla. Henkilökunnan koulutuksessa uudistetun rajavartijan peruskurssin työssä oppimisjakson (TOP) opetussisältöön kuuluu myös sotilaallisen maanpuolustuksen opetusta. Lokakuussa valmiusupseeri perehdytti tulevia rajajoukkojen runkohenkilöitä Lapin rajavartioston sotilaallisen maanpuolustuksen erityispiirteisiin ja käytännön toteutukseen.

Erikoisrajajääkärikomppanian reserviläiset harjoittelevat vastaerikoisjoukkotoimintaa rakennetun alueen skenaariossa.

Everstiluutnantti Jyrki Ojala toimii Lapin rajavartioston apulaiskomentajana.

RAJAMME VARTIJAT

Kouluttajan näkökulma:

Varusmieskoulutus Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa Onttolassa annetaan kutsuntojen kautta hakeutuville varusmiehille tiedustelukoulutusta.

RAJAMME VARTIJAT

TEKSTI: Janne Koivunen â€¢ KUVAT: P-K RJK

RAJAMME VARTIJAT

ohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppania sijaitsee Kontiolahden Onttolassa. Pääosa päiväharjoituksista järjestetään Onttolan lähialueilla ja suuremmat harjoitukset pidetään Hiienvaaran harjoitusalueella Patvinsuon kansallispuiston kupeessa. Pääsotaharjoitukset toteutetaan yhteistyössä Puolustusvoimien joukkojen kanssa, jolloin rajajääkärikomppania liittyy esimerkiksi Kainuun Prikaatin tai Karjalan Prikaatin sotaharjoituksiin.

Rajajääkärikoulutus nousujohteista Kaikkiaan Onttolassa palveluksensa aloittaa noin 150 uutta alokasta kahdessa saapumiserässä tammi- ja heinäkuussa. Aloituspaikoista noin 10 on tarkoitettu naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville naisille. Vaikka varusmieheksi Onttolaan tuleville ei ole valintakokeita, aluetoimistoissa kuitenkin pyritään jonkin verran seulomaan tulijoita ja pääsääntöisesti tulijat ovat motivoituneita ja hyväkuntoisia. Tämä onkin tärkeää, sillä tiedustelukoulutuksessa sekä hyvästä fyysisestä että henkisestä kunnosta on etua. Palvelus on nousujohteista: palveluksen alkuvaiheessa totutellaan rinkan kantamiseen ja marssimiseen, lisäksi harjoittelun aiheina ovat niin yksittäisen sotilaan etenemistavat kuin asekäsittelytaidot. Peruskauden jälkeen siirrytään varsinaiseen tiedustelukoulutukseen. Palveluksen rankkuusaste nousee tasaisesti pitkin palvelusta huipentuen viimeiseen harjoitukseen, mutta palveluksen suorittaminen loppuun asti ei ole kaikille itsestäänselvyys. Vaativat tiedusteluharjoitukset kysyvät varusmieheltä kykyä poistua omalta mukavuusalueelta. Raskaan taakan kanssa pitkien matkojen marssiminen pimeässä ja märässä metsässä ei ole asioita, joita useimmat varusmiehistä ovat harrastaneet ennen varusmiespalvelusta. Mikäli henkilö ei ole valmistautunut palvelukseen riittävästi, voi edessä olla yllättyminen palveluksen vaativuudesta

RAJAMME VARTIJAT

Pääosa päiväharjoituksista järjestetään Onttolan lähialueilla ja suuremmat harjoitukset pidetään Hiienvaaran harjoitusalueella.

ja ikävimmissä tilanteissa jopa palveluksen keskeytyminen.

Useita erikoiskoulutuslinjoja Onttolassa voi tiedustelukoulutuksen lisäksi erikoistua jollekin erikoiskoulutuslinjalle. Erikoiskoulutusvalinnat määräytyvät henkilön oman halukkuuden ja palvelusmenestyksen perusteella. Lisäksi arvioidaan, kuinka henkilö soveltuu kyseisen erikoislinjan koulutukseen. Vaihtoehtoja ovat pioneeri-, radiomies-, taistelulähetti-, taistelupelastaja- ja tähystäjälinja sekä aliupseerikurssin johtajakoulutus, josta parhaimmat pääsevät etenemään aina reserviupseerikouluun asti. Viisi ensimmäiseksi mainittua ovat 165 vrk palvelevien erikoiskoulutuslinjoja. Johtajakoulutukseen komennetuilla palvelusaika on 347 vrk. Aliupseerikoulutuksessa on miehistön koulutuslinjoja vastaavat linjat pois lukien taistelulähetit, joiden koulutus on aina 165 vrk. Esimerkiksi miehistön pioneerilla on

tiedusteluryhmässä tukenaan pioneerialiupseeri ja taistelupelastajalla lääkintäaliupseeri.

Kouluttaja näkee ryhmän kehittymisen Kouluttajan työtehtävät rajajääkärikomppaniassa ovat koulutusten suunnittelua ja pitämistä. Tehtäviin kuuluvat myös oppitunnit, valmistelut, maastoharjoitukset ja tietysti oman ammattitaidon ylläpito joko varusmieskoulutuksen lomassa tai erillisillä henkilökunnan kursseilla. Maastoharjoitukset ovat keskeisin osa kouluttajan työtä varusmiesyksikössä. Ensimmäisissä maastoharjoituksissa mennään hyvin vahvasti kouluttajan johdolla varusmiesten harjoitellessa teltan pystyttämistä ja toimintakyvyn säilyttämistä. Palveluksen loppuvaiheen tiedusteluharjoituksissa kouluttajan rooli on enemmänkin olla tarkkailijana ja toimintaan puututaan vain tarpeen vaatiessa. Tässä vaiheessa ryhmänjohtajan

vastuu ryhmästä ja koko ryhmän osaamistaso on noussut, jolloin ryhmä saa toimia hyvin omatoimisesti, kunhan asiat tehdään kuitenkin oikein. Maastoharjoituksissa kouluttaja liikkuu ryhmän mukana olkoon kyseessä perusharjoitus tai joukkokoulutuskauden pääsotaharjoitus. Koulutuksellisuus on kuitenkin järjestetty siten, että osassa harjoituksista harjoitellaan nimenomaan sotilaan ja tiedustelijan perustaitoja. Myöhemmin tulevissa tiedusteluharjoituksissa ryhmät pystyvät soveltamaan heille opetettuja taitoja ja toimimaan omatoimisesti. Asioiden mennessä hyvin kouluttajan roolissa pystyy seuraamaan hyvin ryhmän kehittymistä. Mahdollisuuksien mukaan sama kouluttaja seuraa samaa ryhmää useissa harjoituksissa, jolloin myös ryhmän ja sen jäsenten toiminnan arvostelu on helpompaa. Kehityskaari on selkeästi nähtävissä, kun vertaa ryhmän ensimmäistä ja viimeistä harjoitusta. On hyvin palkitsevaa, kun näkee itse, kuinka joukko osaa toteuttaa sille annetut tehtävät ilman sen suurempaa ohjausta.

Monipuoliset tehtävät ja vastuut Oma lukunsa ovat ampumaharjoitukset ja niitä edeltävä suunnittelutyö. Ennen kuin ampumaharjoituksessa voidaan ampua yhtään laukausta, on ammunta täytynyt suunnitella taisteluteknisesti toimivaksi, tilanteenmukaiseksi ja ennen kaikkea turvalliseksi. Vaara-alueiden piirtämiseen ja ampumakäskyn laadintaan tulee suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Hyvin suunniteltu ammunta on myös ampuvalle joukolle mielekkäämpi. Kun ammunnassa on selkeä tilanne ja tehtävä, joukon motivoiminen ammuntaan tapahtuu itsestään. Usein varusmiehiltä kuuleekin, että ampumaharjoitukset ovat palveluksen mielekkäimpiä kokonaisuuksia. Kouluttajan työn monipuolisuus tarkoittaa, että myös kouluttajan tulee hallita useita varsin laajojakin kokonaisuuksia. Peruslähtökohtana on, että itse on kyettävä samaan kuin mitä koulu-

Vesistön ylitys tilapäismentelmin.

tuksessa vaaditaan varusmiehiltä. Esimerkiksi viuhkapanoksen asennuksen kouluttaminen on hankalaa, mikäli kyseinen panos on itselle tuntematon. Tämän vuoksi itsensä kouluttamiseen ja asioihin perehtymiseen tulee käyttää runsaasti aikaa, varsinkin jos oma varusmiestausta ei ole raja- tai tiedustelujoukoista.

Valmistelu ja ennakointi tärkeitä Rajajääkärikomppaniassa henkilökunnan määrä on tällä hetkellä varsin hyvä. Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta määräävän pysyväisasiakirjan E.1 päivitysten myötä lisääntyneet harjoitusmäärät tuntuvat ja näkyvät myös kouluttajan arjessa. Yksittäinen kouluttaja viettää saapumiserän mukana erilaisissa maastoharjoituksissa useita kymmeniä maastovuorokausia. Viikkokoulutuksissa valmistelupäivä voi sulaa hyvin nopeasti, mikäli toinen kouluttaja sairastuu. Tällöin valmistelupäivää viettänyt kouluttaja siirtyy vetämään esimerkiksi ampumaratapäivää saapumiserän joukkueelle. Ennakointi onkin kouluttajan työssä noussut todella suureen arvoon. Silloin kun valmistelupäivä osuu kohdalle, on parasta valmistella omia koulutuksia ja harjoituksia mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Määräaikaiset kersantit ja vänrikit tulevat pääsääntöisesti oman komppanian

kotiutuneista varusmiesjohtajista. Näillä henkilöillä on usein ajatuksena saada työkokemusta mahdollisesti mielessä olevaa rajavartijan tai upseerin uraa varten. Määräaikaiset kouluttajat helpottavat vakituisen henkilökunnan työtaakkaa mahdollistamalla muun muassa koulutuksen valmistelupäiviä ennen varsinaisia koulutustapahtumia tai maastoharjoituksia. Lisäksi määräaikainen kouluttaja on usein apuna suuremman päiväkoulutuskokonaisuuden toteuttamisessa ja valvonnassa – peruskoulutettu upseeri ei ennätä jakaantumaan joka paikkaan. Kaikkiaan kouluttajan työnkuva rajajääkärikomppaniassa on varsin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Toiset päivät kuluvat rauhallisesti tulevien koulutusten valmistelussa, kun taas toisena päivänä löytää itsensä johtamasta räyhäkkää ryhmän toimintaa ja taisteluammuntaa kohdattaessa vihollinen. Parasta antia kouluttajan työssä on seurata hyvin sujuvassa tiedusteluharjoituksessa koulutuksen tuloksia – kunnes muutaman kuukauden päästä voikin aloittaa kaiken jälleen alusta.

Luutnantti Janne Koivunen palvelee Onttolan rajajääkärikomppaniassa kouluttajan tehtävissä erikoisosaamisalueenaan taistelupelastajakoulutus.

RAJAMME VARTIJAT

TEKSTI: Kirsti Helin • KUVAT: Atte Mäkelä ja Kirsti Helin

Erikoisjoukoissa saa haastaa itsensä Jos varusmiespalvelukseen astuva haluaa haastaa oikein kunnolla itsensä vuoden mittaisessa koulutuksessa, kannattaa hakea erikoisjoukkoihin.

RAJAMME VARTIJAT

rikoisjoukkoja ovat Puolustusvoimissa koulutettavat laskuvarjojääkärit ja sukeltajat sekä Rajavartiolaitoksessa koulutettavat erikoisrajajääkärit. Laskuvarjojääkärit koulutetaan Utin jääkärirykmentissä, taistelu- ja raivaajasukeltajat Rannikkoprikaatissa Upinniemessä ja erikoisrajajääkärit Raja- ja merivartiokoulun Erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa Imatralla. Erikoisrajajääkärikoulutukseen hakijoita on vuosittain noin 300, joista 200 kutsutaan valintakokeeseen, ja valituksi tulee enimmillään 80 varusmiestä. Kolmipäiväiset pääsykokeet sisältävät fyysiset testit, lääkärintarkastuksen ja psykologiset soveltuvuuskokeet. − Meille tulee hakijoita ympäri Suomea Kökarista Muonioon. Hakijoille yhteistä on halu hoitaa varusmiespalvelus mahdollisimman hyvin sekä itsensä haastaminen niin fyysisesti kuin psyykkisesti, kertoo Erikoisrajajääkärikomppanian päällikkö, kapteeni Pasi Nikku. Noin joka viides kustakin saapumiserästä keskeyttää ja siirtyy jatkamaan asepalvelustaan jossakin muussa Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien yksikössä.

Monipuolinen koulutusympäristö vaativalla koulutukselle Erikoisrajajääkärikoulutus antaa valmiudet toimia Rajavartiolaitoksen vaativimmissa sodan ajan ja rajaturvallisuuden tehtävissä maarajalla. – Harjoitukset ovat kovia, etäisyydet pitkiä, lepoa on vähän ja epätietoisuutta paljon, Pasi Nikku kuvailee. Vuoden mittainen asepalveluskoulutus sisältää erikoisjoukkotehtävien taktiikkaa, ase- ja ampumakoulutusta, siirtymämenetelmäkoulutusta, erätaito- ja selviytymiskoulutusta, lähitaistelukoulutusta sekä rajavartiointikoulutusta. Näiden lisäksi erikoisrajajääkäri saa syventävän koulutuksen pioneeri-, lääkintä-, viestitai tukiasekurssilla. Toimintaympäristölle on ominaista valtakunnan rajan läheisyys ja sen erityispiirteet. Erikoisrajajääkärien koulutus alkoi vuonna 2007. Reservissä olevat moni-

RAJAMME VARTIJAT

− Erikoisrajajääkärikomppaniaan hakeutuvat nuoret, jotka haluavat hoitaa varusmiespalveluksensa mahdollisimman hyvin, sanoo komppanian päällikkö, kapteeni Pasi Nikku.

puoliset tiedot ja taidot omaavat erikoisrajajääkärit ovat haluttuja miehiä mm. Puolustusvoimien kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Erikoisrajajääkärikomppaniassa työskentelee vakituisesti parikymmentä henkilöä. He kouluttautuvat säännöllisesti ja ylläpitävät omia tiedusteluja taistelutaitojaan. Reserviläisten kertausharjoitusten tukemisen lisäksi Erikoisrajajääkärikomppania vastaa Rajavartiolaitoksen henkilökunnan erikoisrajajääkärikoulutuksesta. − Meillä on täällä Immolassa hyvä porukka, niin henkilökunta kuin varusmiehet. Kaikki haluavat tehdä hyvää tulosta haastavassa koulutuksessa. Henkilökunnalle tämä tarjoaa monipuolisen työn ja mahdollisuuden erikoistua, kertoo Pasi Nikku. Hän on toiminut viimeisen vuoden ajan komppanian päällikkönä ja sitä ennen viisi vuotta kurssinjohtajan ja varapäällikön tehtävissä. − Immolan koulutusympäristö on monipuolisuudeltaan kuin miniprikaati: käytössä on hyvin varustetut luokkahuo-

neet, kuusi ampumarataa, lähiharjoitusalueet, liikuntatilat, pari kuntosalia, uimahalli ja iso urheilukenttä.

Yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa Erikoisrajajääkärikurssilta noin kymmenen soveltuvinta koulutetaan reserviupseeriksi ja muut kotiutuvat aliupseerin arvossa. Reserviupseerit koulutetaan yhteistyössä Utin jääkärirykmentin kanssa erikoisjoukkojen reserviupseerikurssilla. − Laskuvarjohyppykoulutuksen sijaan erikoisrajajääkäreille opetetaan mm. köysilaskeutumista ja rajaturvallisuustehtäviä. Koulutusta järjestetään sekä Utissa että Immolassa. Tulevalla viikolla on esimerkiksi molempien yksiköiden yhteinen ampumaharjoitus Jukajärvellä, Nikku kertoo. − Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on muutenkin tiivistä. Osallistumme yhteisiin sotaharjoituksiin, ja kaikki varusmiesten käyttämä kalusto saapassukista kuorma-autoihin tulee Puolustusvoimilta.

Armeijasta kaikki hyöty irti Erikoisrajajääkärit Kalle Hakala ja Ville Tuura ovat juuri saaneet painaa päähänsä ruskean baretin ja rintaansa erikoisrajajääkärin tunnussiivet suoritettuaan viisi vuorokautta kestäneen erikoisrajajääkärin testin. Testissä tuli selviytyä 43 kilometrin Jukajärven marssista 20 kilon rinkat ja rynnäkkökiväärit selässä alle kahdeksassa tunnissa sekä viiden kilometrin suunnistuksesta alle tunnissa valoisaan aikaan ja alle puolessatoista tunnissa pimeään aikaan. Lisäksi ampumataitotesti tuli suorittaa kiitettävästi. − Olen aina ollut urheilullinen ja harrastunut muun muassa kestävyysjuoksua ja jalkapalloa. Ajattelin, että kun armeija pitää joka tapauksessa käydä, miksen tekisi sitä kunnolla, ja niin hakeuduin Erikoisrajajääkärikomppaniaan, kertoo haapajärveläinen Ville Tuura. Ensi kesäkuussa hän aikoo kotiuduttuaan hakea joko Maanpuolustuskorkeakouluun tai Puolustusvoimien kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Sastamalasta kotoisin oleva Kalle Hakala kertoo, että hän oli jo pitkään ollut kiinnostunut armeijasta ja suoritettuaan turvallisuusalan koulutuksen

− Suosittelemme erikoisrajajääkäriksi hakeutumista niille, jotka haluavat haastaa itsensä. Pääsykokeet eivät ole helpot, mutta hyvällä valmistautumisella läpäistävissä, toteavat tuoreet erikoisrajajääkärit Kalle Hakala ja Ville Tuura.

ammattikoulussa hän haki erikoisrajajääkäreihin. – Armeijan jälkeen tavoitteenani on siirtyä tuonne takapihalle Raja- ja merivartiokouluun opiskelemaan rajavartijan peruskurssille. Molemmat erikoisrajajääkärit kehuvat nyt jo puolessa välissä olevaa koulutusta,

vaikka se välillä onkin tuntunut rankalta pitkine maastoharjoituksineen. – Siviilissä tarvittavat maasto- ja ensiaputaidot hallitaan ainakin erinomaisesti, ja kunto on noussut, kun joka päivä on jotakin liikuntaa. Täällä on hyvä fiilis ja kaikki tuntevat toinen toisensa.

TUTKITTUA TIETOA ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA Erikoisrajajääkäreiksi hakevilla on halu haastaa itseään, kuulua motivoituneeseen ja valikoituun porukkaan sekä päästä haastavaan koulutukseen. Tämä tuli esille Rajavartiolaitoksen tutkimusyksikön tekemässä tutkimuksessa, jota varten haastateltiin 26:tta erikoisrajajääkäriksi koulutettavaa varusmiestä. Monet miettivät uraa sotilas- ja turvallisuusalalla, ja myös kavereiden ja tuttujen esimerkillä oli vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen. Mielikuvien ja todellisuuden välillä yllätti eniten koulutuksen rankkuus, ja motivaatiota laski eniten olosuhteet metsässä. Tutkimuksessa tuli myös esille, että sopeutuminen armeijaelämään vie aikaa

myös motivoituneilta varusmiehiltä, ja että se voi vaikeuttaa sitoutumista koulutukseen. Haastatellut pitivät koulutusta laadukkaana ja kouluttajia pääosin ammattitaitoisina. Aliupseerikurssi kiinnosti enemmän kuin peruskoulutuskausi. Vaikka koulutuksen nopea tempo vaatii jatkuvaa keskittymistä, kellään ei ollut varsinaisia ongelmia oppimisessa. Tutkija Maisa Anttila ja tutkimuspäällikkö Sari Lindblom esittävät päätelmissään, että valintamenettelyn fyysisten testien rajat tulee pitää edelleen korkealla tasolla ja että haastatteluissa tulee vieläkin tarkemmin saada selville hakijan mielikuvat ja mielenkiinto koulutuksen sisältöä kohtaan.

RAJAMME VARTIJAT

Arktisen rannikkovartiostoyhteistyön tapahtumia Suomen puheenjohtajuuskaudella

YLÄ: Yhdysvaltain rannikkovartioston komentaja, amiraali Paul F. Zukunft luovutti ACGF:n puheenjohtajuuden Rajavartiolaitoksen päällikölle, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukaselle maaliskuussa 2017 Bostonissa. ALA: ACGF:n asiantuntijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa Rajavartiolaitoksen johdolla Turussa marraskuussa 2017.

RAJAMME VARTIJAT

YLÄ: ACGF:n ensimmäinen liveharjoitus Arctic Guardian oli Islannissa syyskuussa 2017. ALA: Suomessa järjestettävän Polaris 2019 -harjoituksen suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2018 Helsingissä pidetyssä kokouksessa.

30.1.18 29.5.18 Polaris Arctic SAR suunnittelukokous Training Workshop

YLÄ: Maaliskuussa 2018 ACGF-maiden päälliköt allekirjoittivat julkilausuman, jossa korostettiin kansainvälisen yhteystyön tärkeyttä arktisen merellisen turvallisuuden parantamiseksi. ALA: Yksi Rajavartiolaitoksen puheenjohtajuuskauden prioriteeteista on ollut arktisten maiden rannikkovartiostojen välisen yhteisen koulutuksen kehittäminen. Toukokuussa 2018 järjestetyssä työpajassa ACGFmaiden kouluttajat suunnittelivat koulutusyhteistyön toteuttamista.

31.12.2018

1.10.2018

4.9.18 Lento- ja meripelastustyöpaja arktisten ja Itämerenmaiden suurlähetystöille

1.7.2018

7.3.18 Päälikkökokous 2018

1.4.2018

1.1.2018

9.11.17 ACGF Asiantuntijakokous

1.10.2017

5.9.17 Arctic Guardian 2017

1.7.2017

1.4.2017

1.3.2017

24.3.17 Raja ACGF:n puheenjohtajaksi

10.10.18 ACGF asiantuntijakokous

YLÄ: Rajavartiolaitoksen isännöimä lento- ja meripelastustyöpaja järjestettiin syyskuussa 2018. Työpajan tarkoituksena oli kartoittaa ja kehittää eri toimijoiden nykyisiä toimintamalleja, joita hyödynnetään merellisen onnettomuuden sattuessa arktisella ja Itämeren merialueella. ALA: ACGF:n asiantuntijat kokoontuivat lokakuussa 2018 Helsingissä. Kokouksessa keskityttiin Polaris 2019 -harjoituksen jatkosuunnitteluun, Islannin tulevaan puheenjohtajuuskauteen sekä foorumin toiminnan laajentamisesta ympäristöonnettomuuksien torjunnassa. RAJAMME VARTIJAT

TEKSTI: Heikki Kontro • KUVAT: RVL

Suomen puheenjohtajuuskauden huipennus: merellinen suuronnettomuusharjoitus ja arktisen alueen asiantuntijaseminaari

Arctic Coast Guard Week 2019

ajavartiolaitoksen kaksivuotinen Arktisen rannikkovartiostofoorumin (Arctic Coast Guard Forum, ACGF) puheenjohtajuuskausi huipentuu ensi keväänä Turussa järjestettävään Arctic Coast Guard Week -tapahtumaan. Huhtikuun alussa toteutettava arktinen superviikko pitää sisällään muun muassa kansainvälisen Polaris 2019 -yhteistoimintaharjoituksen, ACGF:n päällikkökokouksen ja ensimmäistä kertaa järjestettävän arktisen rannikkovartiostoseminaarin (Arctic Coast Guard Seminar 2019). Keväällä jatketaan myös Rajavartiolaitoksen ja Suomen Punaisen Ristin välisen vahvan yhteistyön kehittämistä, kun SPR järjestää oman kansainvälisen valmiusharjoituksensa Arctic Coast Guard Weekin yhteydessä. Ensimmäinen ACGF-yhteistoimintaharjoitus oli syksyllä 2017 Islannissa, joten huhtikuussa Selkämerellä järjestettävä Polaris 2019 on Suomen puheenjohtajuuskauden toinen liveharjoitus. Polariksessa arktisten maiden rannikkovartiostojen yhteistoimintaa on tarkoitus kehittää muun muassa harjoittelemalla massaevakuointia merellisessä suuronnettomuudessa.

Asiantuntijoita ja kalustoa useasta maasta Polaris-harjoitukseen on Suomen oman kaluston lisäksi tulossa ainakin pintaaluksia Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä,

RAJAMME VARTIJAT

lentokoneita Islannista ja Tanskasta sekä helikopteri Norjasta. Harjoituksen aikana järjestetään myös viestiharjoitus, johon osallistuvat arktisten maiden lento- ja meripelastusjohtokeskukset. Myös Rajavartiolaitoksen puheenjohtajuuskauden päättävä ACGF:n päällikkökokous pidetään Arctic Coast Guard Weekin yhteydessä Turussa. Kolmipäiväisen kokouksen aikana päälliköt muun muassa tarkkailevat Polaris-harjoitusta ja tutustuvat suomalaiseen arktiseen osaamiseen. Kokouksen päätteeksi allekirjoitetaan päälliköiden yhteinen julkilausuma. Seuraavana ACGF:n puheenjohtajana toimii Islannin rannikkovartiosto. Arktisen superviikon päättää akateeminen seminaari Arctic Coast Guard Seminar 2019, jonka Rajavartiolaitos järjestää tapahtumakeskus Logomossa 4.–5. huhtikuuta 2019. Seminaari kokoaa laajasti yhteen eri alojen kansainvälisiä arktisen alueen turvallisuuden osaajia. Seminaarissa käsitellään muun muassa arktisen alueen lento- ja meripelastusta, ympäristövahinkojen torjuntaa

sekä arktisen alueen rannikkovartiostotoimintoihin liittyvää ajankohtaista koulutusta ja tutkimusta. Lisätietoa seminaarista on saatavilla tapahtuman nettisivuilla: www.acgseminar2019.com Heikki Kontro toimii Arktisen rannikkovartiostofoorumin projektiassistenttina.

TEKSTI JA KUVA: Kirsti Helin

Sisäinen liikkuvuus valtionhallinnossa

Merivoimien koneupseeri alustarkastajana Rajavartiolaitoksessa

erivoimien koneupseeri, insinööriluutnantti Severi Sarén on toiminut heinäkuusta 2018 lähtien alustarkastajana Rajavartiolaitoksen esikunnan alusyksikössä virkapaikkanaan Turku. Pesti kestää huhtikuun 2020 loppuun asti. Kyse on virkamieslain mukaisesta henkilökierrosta, jonka tavoitteena on parhaiden käytänteiden vaihto Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien välillä, organisaatioiden yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen sekä virkamiesten oman osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen. − Minut on otettu täällä hyvin vastaan ja olen saanut erinomaisen perehdytyksen tehtäviini alustarkastajana, toteaa Severi Sarén. − Parasta on ollut kokonaan uudenlaisen työtehtävän hoitaminen ja sen tarjoamat

haasteet. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa, ja voin itse vaikuttaa sen suunnitteluun. Työilmapiiri on erittäin hyvä. − Olen päässyt täällä jakamaan Merivoimissa hankkimaani aluskokemusta ja näkemyksiäni siitä, miten asioita Puolustusvoimissa hoidetaan, ja vastaavasti Merivoimiin päin olen voinut välittää täällä oppimiani toimintatapoja, Sarén kertoo.

Säännöllinen työaika saa kiitosta Merenkulun insinööriksi (AMK) valmistunut 33-vuotias Severi Sarén ehti ennen henkilökiertoon hakeutumistaan toimia lähes yhdeksän vuotta konemestarina miinalaiva Uusimaalla. − Vuodessa tuli oltua merellä yli 100 vuorokautta ja välillä kuusi viikkoakin yhtäjaksoisesti. Täällä merivartiostossa työni on päivätyötä maanantaista per-

jantaihin. Alustarkastuspäiviä akselilla Nauvo−Kemi tulee vuositasolla 60−70, mutta nekin ovat yleensä ennalta tiedossa. Nykyisin on selvästi enemmän aikaa perheelle ja kuntoilulle, sanoo kaarinalainen 3- ja 5-vuotiaiden poikien isä tyytyväisenä. Severi Sarén kertoo juuri tulleensa neljän päivän työreissulta PohjoisSuomesta, jossa hän oli katsastamassa merivartioston talvikalustoa Virpiniemen merivartioasemalla Oulun lähellä. Seuraava viikkokin kuluu alustarkastuksen merkeissä mm. ulkovartiolaiva Uiskolla. Rajavartiolaitoksessa alustarkastajat toimivat merivartiostojen ja vartiolaivojen tukiorganisaationa. He vastaavat osaltaan mm. alusten huollosta, vuosikorjauksista, telakoinnista ja katsastustoiminnasta sekä alusten palon- ja vauriontorjuntavälineistöstä.

VIRKAMIESTEN HENKILÖKIERTO Valtionhallinnon henkilökierto on suunnitelmallinen henkilöstön kehittämisen menetelmä, jossa työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti määräajaksi omalla palkallaan toiseen tehtävään. Henkilökierrosta on hyötyä yksilölle itselleen, lähettävälle ja vastaanottavalle organisaatiolle sekä valtionhallinnolle kokonaisuutena. Henkilökiertoon tarvitaan aina sekä virkamiehen että työnantajan suostumus. Esimies on hyvä pitää tietoisena kiinnostuksesta henkilökiertoa kohtaan.

− Henkilökierrossa Rajavartiolaitoksessa parasta on kokonaan uuden tehtävän hoitaminen ja melko säännöllinen työaika, kertoo Merivoimien koneupseeri Severi Sarén.

Henkilökierron tehtäviin hakeudutaan valtiolle.fi -sivuston kautta. Henkilökierron tehtävät löytyvät sisäisen liikkuvuuden tehtävistä nimellä henkilökiertotehtävä tai tutustumisjaksotehtävä.

RAJAMME VARTIJAT

TEXT: Jussi Sainio BILD: Frans Cederlöf

Gränsbevakningsväsendets roll som en del av försvarssystemet Gränsbevakningsväsendet har under sin 100-åriga historia varit en viktig del av Finlands försvarssystem.

iksgränsernas integritet och okränkbarhet är ett egenvärde för en självständig stat. Gränsbevakningsväsendet innehar en betydande roll när det gäller att försvara Finlands gränser i samarbete med andra myndigheter. Gränsbevakningsväsendets höga beredskap, befogenheter och prestationsförmåga är en viktig del av Finlands försvarssystem. Finlands säkerhetsmiljö har förändrats på mycket kort tid på grund av kriserna i närliggande områden, terrorism och omfattande olaglig inresa. Samtidigt har förutsägbarheten försvagats och olika icke-militära sätt att påverka har ökat. Nätpåverkan kan börja och spridas snabbt även under normala förhållanden och det kan vara svårt att identifiera den. Tillräckliga befogenheter är viktiga för att förebygga och bekämpa både inre och yttre säkerhetshot. Genom att effektivt utnyttja olika myndigheters resurser och minska överlappande befogenheter tryggas den gemensamma funktionsförmågan och vi kan reagera på situationer på ett så ändamålsenligt sätt som möjligt. Minskningen av personresurser, prioriteringen av myndighetsuppgifter och andra ekonomiska anpassningsåt-

RAJAMME VARTIJAT

gärder framhäver ytterligare vikten av samarbete myndigheterna emellan.

Kontinuerlig beredskap från normala förhållanden till undantagsförhållanden Gränsbevakningsväsendet utför gränssäkerhets- och sjöräddningsuppdrag vid rikets gränser och i skärgården. Arbetet utförs på land, till havs och i luften dygnet runt under alla förhållanden. Som territorialövervakningsmyndighet har Gränsbevakningsväsendet kontinuerlig beredskap att trygga Finlands territoriella integritet. Även om olika aktörer har tvingats anpassa sin verksamhet till de ekonomiska resurserna redan i många år har Gränsbevakningsväsendet utvecklat sin förmåga att bekämpa territoriella kränkningar och övar systematiskt i samarbete med försvarsmakten och övriga myndigheter. När myndigheterna har en gemensam bild av läget kan de reagera samtidigt på olika situationer och hot. Beredskap på militärt försvar är en del av det intensiva samarbetet med försvarsmakten som utförs på alla nivåer från ledningen till fältarbetet. Gränstruppernas sammansättning, material och principerna för när de ska användas utvecklas syste-

matiskt som en del av försvarssystemet. Samarbetet med försvarsmakten stöder beredskapen på olika hot både under normala förhållanden och undantagsförhållanden. Gränsen mellan inre och yttre säkerhet har blivit oklar. Störningar i den inre säkerheten kan vara en del av ett gryende hot mot den yttre säkerheten. Med tanke på den övergripande säkerheten är alla myndigheter och även övriga aktörer lika viktiga.

Mångsidig utbildning vid Gränsbevakningsväsendet och försvarsmakten Gräns- och sjöbevakningsskolan i Immola i Imatra utbildar gränsbevakare som får utbildning i militärt försvar i samband med grundutbildningen, vidareutbildningen eller den kompletterande utbildningen. Gränsbevakningsväsendet utbildar värnpliktiga och kvinnor som deltar i frivillig militärtjänst för kvinnor i störningar i gränssäkerheten och uppgifter inom det militära försvaret. Utbildningen sker vid gränsjägarkompanierna i Norra Karelens gränsbevakningssektion i Onttola och i Lapplands gränsbevakningssektion i Ivalo. Specialgränsjägarutbildningen

ordnas vid Gräns- och sjöbevakningsskolan. Gränsbevakningsväsendets officerare får sin grundutbildning och vidareutbildning i Försvarshögskolan och den kompletterande utbildningen i Gränsoch sjöbevakningsskolan. Med hjälp av utbildningssamarbete och övningar säkerställs att gränstrupperna, armén och marinen fungerar operativt tillsammans under undantagsförhållanden. Utbildningssamarbetet och de gemensamma övningarna skapar grunden för ett fungerande försvarssystem där var och en har sin egen roll.

Specialisten på gränssäkerhet, överstelöjtnant Jussi Sainio är Gränsbevakningsväsendets specialist på gränssäkerhet vid gränsövervaknings- och beredskapsenheten.

GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET ÄR EN DEL AV FINLANDS FÖRSVARSSYSTEM • Gränsbevakningsväsendet övervakar och tryggar Finlands territoriella integritet under normala förhållanden och undantagsförhållanden. • Trovärdig gränsövervakning förebygger säkerhetshot vid gränserna. • Gränsbevakningsväsendets höga beredskap, befogenheter och prestationsförmåga är en viktig del av Finlands försvarssystem. • Försvarshögskolan och Gränsoch sjöbevakningsskolan utbildar Gränsbevakningsväsendets anställda. • Gränsbevakningsväsendet utbildar värnpliktiga och kvinnor som deltar i frivillig militärtjänst för kvinnor vid gränsjägarkompanierna och Gräns- och sjöbevakningsskolan.

• Försvarsmaktens stöd är viktigt för utbildningen. • Försvarsplanering och förberedelser utförs i samarbete med försvarsmakten. • Beredskapen höjs utifrån Gränsbevakningsväsendets och försvarsmaktens gemensamma lägesbild och övervägande. • Om situationen kräver det kan gränstrupper inkluderas i försvarsmakten för att försvara vårt land. • Gränstrupper används i uppgifter inom land- och sjöförsvaret som en del av Finlands försvarssystem.

RAJAMME VARTIJAT

TEXT: Jussi Sainio PHOTO: Frans Cederlöf

The Finnish Border Guard as part of the national defence system Throughout its 100-year-long history, the Finnish Border Guard has been an essential part of the national defence system.

erritorial integrity and inviolability of borders are intrinsic values for a sovereign state. The Finnish Border Guard plays a key role in protecting and defending the national borders in co-operation with other authorities. The Border Guard with its high level of preparedness, powers and capabilities is an essential part of the national defence system. Finland’s security environment has changed within a short amount of time as a result of crises, terrorism and extensive illegal immigration in the surrounding areas. At the same time, predictability has weakened and various forms of non-military influence have increased. The exertion of influence over the Internet, for instance, often starts and spreads rapidly, even under normal circumstances, and is hard to identify. Sufficient powers are a crucial factor for the purpose of preventing and counteracting both internal and external security threats. By efficiently utilising the resources of the different authorities and reducing any overlapping of jurisdiction, it is possible to safeguard joint capabilities to respond to various situations in the most appropriate manner. The significance of the inter-

RAJAMME VARTIJAT

authority co-operation is further emphasised as a result of diminishing human resources, the prioritisation of the authorities’ tasks and other financial adjustments.

Ready for all situations from normal conditions to emergencies The Finnish Border Guard carries out border security and maritime SAR tasks on the national borders and in coastal areas. Work is done along all the land, sea and air borders 24/7 under all conditions. As an authority responsible for territorial surveillance, the Border Guard is prepared and ready to safeguard Finland’s territorial integrity at all times. Although various parties have for years been forced to accommodate their operations in response to available economic resources, the Border Guard has successfully developed its capability to prevent territorial violations and systematically engages in joint exercises with the Finnish Defence Forces and other authorities. Shared situational awareness will facilitate a simultaneous response to various situations and threats. Contingency planning related to military national defence is one part of the intense co-operation with the

Defence Forces, which takes place at all levels from the top management to the field. The composition, materiel and operational principles of the border guard units are systematically developed as part of the national defence system. Co-operation with the Defence Forces supports the Border Guard’s state of readiness to handle various threats both in normal conditions and emergencies. The borderline between internal and external security has become vague. Disruptions in internal security may be a sign of an approaching external security threat. In order to ensure comprehensive security, all the authorities as well as other parties play an essential role.

Multifaceted training within the Border Guard and Defence Forces The Border and Coast Guard Academy at Imatra provides border guards with basic, continued and further professional education together with training in military national defence. The Border Guard also trains conscripts and female volunteers doing their military service for various tasks related to border security disturbances and military national defence. This training takes place in the two Border Jaeger Companies, based in Onttola and Ivalo

under the North Karelia and Lapland Border Guard Districts, respectively. Moreover, Special Border Jaeger training is provided by the Border and Coast Guard Academy. Officers for the Border Guard receive their education at the National Defence University, which provides studies for Bachelor’s and Master’s degrees in Military Science and for the General Staff Officer degree. The Border and Coast Guard Academy offers further training for the officers. The interoperability of the Border Guard units and the Army and Navy Units in order to combat exceptional circumstances is safeguarded through continuous training co-operation and practical exercises. Training co-operation and joint exercises are the foundation for a wellfunctioning defence system, in which every party has a role to play. Border Security Specialist, Lieutenant Colonel Jussi Sainio serves in the Border Surveillance and Readiness Unit at the Headquarters of the Finnish Border Guard.

THE FINNISH BORDER GUARD IS A PART OF THE NATIONAL DEFENCE SYSTEM • The Finnish Border Guard controls and safeguards Finland’s territorial integrity during normal and emergency conditions • Security threats on the borders are prevented through credible border management • The high level of preparedness, powers and capabilities of the Border Guard are an essential part of the national defence system • The National Defence University and the Border and Coast Guard Academy are responsible for the professional training of the Border Guard personnel • The Border Guard also trains conscripts and female volunteers doing their military service in two Border Jaeger Companies, as well as Special Border Jaegers at the Border and Coast Guard Academy

• The Defence Forces’ support for the training is vital • Defence planning and preparations are carried out in collaboration with the Defence Forces • If necessary, the raising of readiness will take place on the basis of a shared situation picture and deliberation of the Border Guard and Defence Forces • Border Guard units can be integrated into the Defence Forces for the purpose of national defence, if required by the situation • Border Guard units are used for land and maritime defence operations as a part of the Finnish defence system

RAJAMME VARTIJAT

AJANKOHTAISTA TEKSTI: Sami Mattila • KUVA: Max Mikkola

RAJAKENRAALI ANTTI PENNASELLE MUISTOLAATTA HELSINGIN KATAJANOKALLE Rajavartiolaitoksen päällikkönä vuosina 1962−1966 toimineen kenraaliluutnantti Antti Pennasen syntymästä tuli 6.11.2018 kuluneeksi 115 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi paljastettiin muistolaatta, joka on kiinnitetty Helsingissä osoitteessa Katajanokankatu 3 sijaitsevan rakennuksen seinään. Antti Pennanen asui kyseisessä rakennuksessa vuosina 1956−1961, jolloin hän toimi Rajavartiolaitoksessa apulaispäällikkönä eli tuolloin käytössä olleen nimityksen mukaisesti Rajavartiostojen päällikön apulaisena. Muistolaatan paljasti Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen. Tilaisuuteen osallistui pääosin jäseniä Luton Miesten Perinnetoimikunnasta, joka oli hankkeen alullepanija ja toteuttaja Rajavartiolaitoksen tukemana. Muistolaatan lahjoitti Outokumpu Oy, joka on tukenut aktiivisesti Perinnetoimikunnan toimintaa. Tilaisuudessa olivat mukana Antti Pennasen poika Erkki Pennanen, pojanpojat Mirko ja Jukka Pennanen sekä taloyhtiön, Rajan perinneyhdistyksen ja Rajavartiolaitoksen edustajat. Paljastustilaisuuden jälkeen siirryttiin kahvitilaisuuteen Rajavartiolaitoksen

esikuntaan Rajataloon. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät muun muassa kenraaliluutnantti Laitinen, Luton Miesten Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Pekka Jokela sekä Erkki Pennanen. Keskustelun ohessa katsottiin 12 minuutin pituinen aito sota-ajan lyhytelokuva Luton miehistä. Kenraaliluutnantti Antti Pennanen (1903–1989) toimi jatkosodassa vuosina 1941−1944 Petsamon Erillisosaston (Er.Os.P) eli Luton miesten komentajana. Vahvennetun pataljoonan (n. 1200 miestä) suuruinen osasto vastasi koko jatkosodan ajan saksalaisen XIX Vuoristoarmeijakunnan eteläisen sivustan suo-

RAJAVARTIOLAITOS STUDIA-MESSUILLA Suomen suurin opiskelu- ja uratapahtuma Studia järjestettiin 27.–28.11.2018 Helsingin Messukeskuksessa tänä vuonna jo 26. kerran. Näytteilleasettajina oli sekä kotimaisia että ulkomaisia oppilaitoksia. Rajavartiolaitoksen osastolla nuoret pääsivät tutustumaan opiskelumahdollisuuksiin Rajavartiolaitoksessa sekä saivat tietoa varusmiespalveluksesta erikoisrajajääkärinä. Raja- ja merivartio-

RAJAMME VARTIJAT

koulun edustajien lisäksi osastolla oli esittelijöinä rajavartiomiehiä KaakkoisSuomen rajavartiostosta, Suomenlahden merivartiostosta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Edellisten vuosien tapaan yhteistyötä tehtiin eri turvallisuusviranomaisten kesken. Erityistä suosiota sai osakseen Vaalimaan rajavartioaseman rajavartija Petri Rajajärven ohjaama rajakoira Luoti.

jaamisesta noin 120 kilometriä leveällä kaistalla Luttojoen molemmin puolin. Osaston sota oli jatkuvaa, aktiivista lähija kaukopartiointia vaikeakulkuisella erämaa-alueella. Lapin sodassa syksyllä 1944 osasto kävi kiivaita taisteluita Kemin Karihaaran alueella. Pennasen aloitteesta perustettiin osastolle jo vuonna 1943 huoltorahasto, josta sodan jälkeen jaettiin avustuksia aseveljille ja leskille. Myöhemmin aseveli- ja perinnetoimintaa jatkamaan perustettiin Luton Miesten Perinnetoimikunta, jonka työtä nuoremmat sukupolvet nyt jatkavat.

TEKSTI: Mervi Vainikkala-Ranta • KUVA: Elina Saarilahti

TIEDOTUSTA JA VALISTUSTA PIETARISSA PTR-YHTEISTYÖNÄ Kaakkois-Suomen rajavartiosto teki yhdessä Tullin ja Poliisin edustajien kanssa 8.11.2018 tiedotusmatkan Pietariin. Kohderyhminä olivat paikallinen media sekä Suomeen matkoja järjestävät matkatoimistoyrittäjät ja liikenteenharjoittajat. Tavoitteena oli jakaa ajankohtaista tietoa rajaliikenteestä, ennalta ehkäistä rikkomuksia valistuksella sekä luoda yhteyksiä mahdollisten ongelmatilanteiden ratkomista varten. Pietarin pääkonsulaatissa järjestetyt tilaisuudet johti K-SR:n apulaiskomentaja Jaakko Olli, ja asiantuntijapuheenvuoroista vastasivat rajatarkastusupseeri Ossi Fonselius ja rikostorjuntayksikön

varapäällikkö Aki Järvinen. Poliisia edustivat rikoskomisario Ari Järveläinen ja komisario Timo Kuokkanen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta ja Tullia Nuijamaan tullin päällikkö Petri Kukkonen. Tilaisuuksien jälkeen käytiin nauhoittamassa radiohaastattelut esillä olleista aihepiireistä radiokanava Echo Moskvyn studiolla ja jatkettiin keskustelua matkanjärjestäjien kanssa edustuston päällikön sijaisen Lauri Pullolan isännöimällä vastaanotolla. PTR-yhteistyönä toteutettu tapahtuma koettiin onnistuneeksi niin osallistujien kiinnostuksella ja kysymyksillä

kuin saavutetulla medianäkyvyydellä arvioituna. Loppuvuoden aikana toteutetaan vielä Suomen matkailusta runsaasti uutisoivan Fontanka-verkkolehden kanssa yhteistyöprojekti, jossa lukijat saavat esittää kysymyksiä Pietarin tilaisuudessa mukana olleille viranomaisille ja vastaukset julkaistaan kootusti. Näin viestimme on satojen tuhansien Suomiuutisista kiinnostuneiden matkailijoiden luettavissa.

PTR-tiedotustilaisuus Pietarissa 8.11.2018.

RAJAMME VARTIJAT

RAJAMME VARTIJAT joulukuu 2018 Rajavartiolaitoksen sidosryhmälehti on ilmestynyt vuodesta 1934 lähtien. ISSN 0483-9080 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa http://www.raja.fi/tietoa/rajamme_vartijat JULKAISIJA Rajavartiolaitos Rajamme Vartijat, PL 3, 00130 Helsinki Vilhonvuorenkatu 6, 00500 Helsinki rajammevartijat(at)raja.fi PÄÄTOIMITTAJA Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen paivi.kaasinen(at)raja.fi puh. 0295 421 331 TOIMITUSSIHTEERI Kirsti Helin, Princeps Oy kirsti.helin(at)princeps.fi puh. 0400 447 382 TAITTO Sanna Purho, Princeps Oy KÄÄNNÖKSET Integra Oy Lingsoft Language Services Oy PAINO Kopio Niini Oy ETU- JA TAKAKANNEN KUVAT Etukansi: Sami Martikainen Takakansi: Marko Parviainen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kopio Niini Oy / Terhi Ruuskanen Höyläämötie 2, 00380 Helsinki palvelu(at)kopioniini.fi Rajamme Vartijat -lehden tilaajarekisteri Tilaajarekisteriä ylläpitää kirjapaino, joka painaa ja postittaa lehden, tällä hetkellä Kopio Niini Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja KUVA: Lapin rajavartiosto

lehden postitusosoite. Tietoja käytetään vain lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 421 000 rajavartiolaitos(at)raja.fi etunimi.sukunimi(at)raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietiläntie 32 E, 55910 Imatra puh. 0295 422 000 kaakkoissuomenrajavartiosto(at)raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 Onttola puh. 0295 423 000 pohjoiskarjalanrajavartiosto(at)raja.fi

KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 Kajaani puh. 0295 424 000 kainuunrajavartiosto(at)raja.fi

LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 Turku puh. 0295 427 000 lansisuomenmerivartiosto(at)raja.fi

LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 Rovaniemi puh. 0295 425 000 lapinrajavartiosto(at)raja.fi

VARTIOLENTOLAIVUE PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 428 000 vartiolentolaivue(at)raja.fi

SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 Helsinki puh. 0295 426 000 suomenlahdenmerivartiosto(at)raja.fi

RAJA- JA MERIVARTIOKOULU Niskapietiläntie 32 D, 55910 Imatra puh. 0295 429 000 rajajamerivartiokoulu(at)raja.fi

MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Rajavartiolaitos valvoo 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuodenaikoina

PÅ LAND, TILL HAVS, I LUFTEN

Gränsbevakningsväsendet vakar 24 timmar i dygnet under årets alla tider

WWW.RAJA.FI

RAJAMME VARTIJAT

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIJAT