Rajamme Vartijat 3/2020

RAJAMME VARTIJAT 3 | 2020 RAJAVARTIOLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI TEEMOINA RAJAKOIRATOIMINTA 100 VUOTTA | COVID-19-POIKKEUSTILANNE

Rajavartija & rajakoira – 100 vuotta tehokasta yhteistyötä Rajojen valvontaa koronaepidemian aikana Matkustajat evakuoitiin Amorellalta turvaan

SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus

23 Kaakkois-Suomen koiramestaruuskisat

3

Ledare – Leading article

24 Kainuun koiramestaruuskisat

4

Viking Amorellan pelastustoimet

26 Uudenlaista rajakoirakoulutusta hajutunnisteradalla

7

Suomenlahden merivartioston ennätyskesä

28 Merivartioalusten vinoraitatunnukset

11 SLMV:n rikostorjuntayksikön poikkeuksellinen vuosi 14 Niiralan rajatarkastajia komennuksella pohjoisessa 16 Jatkuvuuden turvaaminen Nuijamaan rajavartioasemalla 18 LSMV perusti kansalaisneuvontapalvelun

30 Miehittämätön ilma-alus Rajan testissä 32 ISF-rahoitusta tietojärjestelmiin ja tekniseen rajavalvontaan 34 Svenska resuméer 40 English summaries 44 Ajankohtaista

20 #rajakoira100 – rajakoirat mediassa 22 Merivartiokoirat tositoimiin poikkeusoloissa

4

Viking Amorella ajoi karille Ahvenanmaan saaristossa 20.9.

Matkustajat evakuoitiin vajaassa puolessatoista tunnissa.

20

Rajakoiratoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Koirarotuina ovat saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira ja labradorinnoutaja. Kuvassa on merivartiokoira Viki.

2

RAJAMME VARTIJAT

16

Itärajalla Nuijamaan rajavartioasemalla eletään perusarkea uusilla säännöillä.

44

Immolassa on käynnistetty rakennustyöt. Esikuntarakennuksen peruskivi muurattiin 22.8.2020.

PÄÄKIRJOITUS #RAJAKOIRA100 - RAJAKOIRATOIMINTA 100 VUOTTA Satavuotiaan Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta keskeinen kalusto kuten ajoneuvot, partioveneet, laivat ja tekninen valvontavälineistö on ajan myötä muuttunut ja kehittynyt valtavasti. Kuitenkin yksi tärkeä osa Rajan kalustoa – rajakoirat – on ennallaan, toki joidenkin mielestä ennen koirat olivat terveempiä ja parempia.

Vaikka itse koirat eivät ole muuttuneet sadan vuoden kuluessa, niiden suorittamat tehtävät ovat monipuolistuneet huimasti. Perinteiset tehtävät kuten jäljestys, henkilö- ja esine-etsintä, opas- ja huumekoiratoiminta, vartiointi ja suojelu ovat saaneet rinnalleen erityistehtäviä.

Rahakoirat, asiakirjakoirat, asekoirat,

räjähdekoirat, ruokakoirat, homekoirat, epilepsiakoirat, avustajakoirista puhumattakaan hoitavat taitavasti niille määrättyjä tehtäviä siviilien ja viranomaisten palveluksessa. Nyt koronapandemian aikana on koiria jopa alettu käyttää sairastuneiden ilmaisuun.

Rajan koirat ovat niittäneet mainetta kotimaan lisäksi myös kansainvälisissä tehtävissä. Koiramme ovat erinomaisia, mutta niin ovat myös Rajan koiranohjaajat. Rajakoirien koulutus perustuu positiiviseen vahvistamiseen eli nk. pehmeisiin koulutusmetodeihin. Koiriemme erinomainen toimintakyky on todisteena siitä, että tällainen kouluttaminen on onnistunutta.

Moneen kertaan on todettu, että mikään tekninen väline ei täysin korvaa koiraa. Ja mikä parasta, koira on aina mukava työkaveri.

Hyvää 100-vuotisjuhlavuotta kaikille Rajan koirille ohjaajineen!

Päivi Kaasinen Päätoimittaja, Rajavartiolaitoksen viestintäpäällikkö

Rajavartiolaitoksessa arvostetaan nelijalkaisia työkavereita. Kuvissa kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen päällikkönä tervehtii eläkkeelle siirtyvää täysin palvellutta rajakoira Hemiä ja uraansa aloittelevaa rajakoira Almaa.

Vid Gränsbevakningsväsendet uppskattas fyrbenta arbetskamrater. På bilderna hälsar Gränsbevakningsväsendets dåvarande chef, generallöjtnant Jaakko Kaukanen på gränshunden Hemi som går i pension efter fullgjord tjänstgöring och på gränshunden Alma som är i början av sin karriär.

Our four-legged co-workers are highly valued within the Finnish Border Guard. In the photos, Lieutenant General Jaakko Kaukanen, the former Chief of the Finnish Border Guard, is greeting Hemi, who is about to retire after a long career as a border guard dog, and Alma, who is just starting her career.

RAJAMME VARTIJAT

3

LEDARE #RAJAKOIRA100 - 100 ÅR AV HUNDVERKSAMHET

#RAJAKOIRA100 - 100 YEARS OF DOG ACTIVITIES

Under Gränsbevakningsväsendets hundra år av verksamhet har den centrala materielen, dvs. fordon, patrullbåtar, fartyg och teknisk övervakningsutrustning, genomgått en enorm förändring och utveckling. En viktig del av Gränsbevakningen verksamhet – gränshundarna – är i alla fall sig lik, även om en del tycker att hundarna var friskare och bättre förr.

During its 100 years of operation, the Finnish Border Guard has seen great changes and huge developments in terms of its fleet and equipment, including, for example, vehicles, patrol boats, coast guard vessels and technical surveillance devices. However, one important component of the Border Guard has remained fundamentally the same: the border guard dogs. Despite some remarks claiming that the dogs were healthier and better in the past.

Hundarna själva inte har förändrats under de senaste hundra åren, men deras uppgifter har blivit betydligt mer mångsidiga. De traditionella uppgifterna som spårning, sökning efter personer och föremål, ledar- och narkotikahundsverksamhet, bevakning och skydd har numera utökats med flera specialuppgifter. Hundar tränas nu i att upptäcka pengar, pass, vapen, sprängämnen, mat och mögel, eller att bli epilepsi- eller assistanshundar, och de utför alla skickligt sina tilldelade uppgifter. Nu under coranapandemin har man till och med börjat lära hundar att sniffa upp covid-19.

Gränsbevakningens hundar har fått beröm både här hemma i Finland och i internationella uppgifter. Våra hundar är utmärkta, men det är också Gränsbevakningens hundförare. Träningen av gränshundarna grundar sig på positiv förstärkning, dvs. på mjuka träningsmetoder. Våra hundars utmärkta funktionsförmåga är ett bevis på att detta är en lyckad träningsform.

Det har många gånger konstaterats att inget tekniskt hjälpmedel helt kan ersätta hunden. Det bästa är också att hunden alltid är en trevlig arbetskamrat.

Trevligt 100-årsjubileum tillönskas Gränsbevakningsväsendets alla hundar och förare!

Päivi Kaasinen Huvudredaktör, Gränsbevakningsväsendets kommunikationschef

4

LEADING ARTICLE

RAJAMME VARTIJAT

Border guard dogs themselves have not changed over the past century, but the tasks they perform have become increasingly versatile. Traditionally, the tasks include tracking, search of persons or objects, or service as a guide, drug detection or guard dog. Today, these are supplemented with many special tasks. Dogs are trained to sniff cash, passports, firearms, explosives, foods or mold, or to serve as epilepsy or other assistance dogs, and they are all skilfully performing their assigned duties.

During the COVID-19 pandemic, dogs have even been used to detect those infected with coronavirus.

The service dogs of the Finnish Border Guard have received praise not only in Finland but also in international operations. Our dogs are excellent, and so are the dog handlers. The training of border guard dogs is based on positive reinforcement and other ‘soft’ methods The functioning and high-level capabilities of our dogs are proof of the successful training.

It has been shown repeatedly that a dog cannot be replaced by technical devices. And on top of all, a dog is always a great partner to work with.

Best 100th anniversary wishes to all Finnish Border Guard dogs and their handlers!

Päivi Kaasinen Editor-in Chief, Communications Manager of the Finnish Border Guard

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: SLMV ja Lehtikuva/Niclas Nordland

Viking Amorellan pelastustoimet

Vähäinen matkustajamäärä ja hyvä sää olivat onni onnettomuudessa.

V

iking Linen matkustaja-alus M/S Amorella ajoi karille Ahvenanmaalla Hjulgrundin kapeikossa sunnuntaina 20.9.2020. Pohjakosketus tapahtui noin kello 12.35 laivan ollessa matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan.

Korona-ajan rajoituksista johtuen aluksella oli vain 207 matkustajaa ja 74 miehistön jäsentä. Normaalioloissa laiva voi ottaa mukaansa lähes 2 500 matkustajaa. Pelastustoimien kannalta pieni matkustajamäärä oli onni onnettomuudessa, samoin kuin vallitseva hyvä sää: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja meri oli rauhallinen, tuulen nopeus oli 6 m/s.

Karilleajossa laiva kallistui, mutta siitä ei aiheutunut mitään henkilövahinkoja. Tilanne aluksella oli melko rauhallinen muun muassa hyvän tiedotuksen ansiosta.

Karilleajon yhteydessä laivan pohjakerroksiin pääsi jonkin verran vettä.

Tilanteen vakauttamiseksi alus ohjattiin matalaan veteen, läheisen Järsön saaren rantaan. Uppoamisvaaraa aluksella ei ollut.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) käynnisti heti sunnuntaina onnettomuuden tutkinnan karilleajon syiden selvittämiseksi. Tutkimusmateriaalina käytetään mm. teknisiä tallenteita.

Pelastusyksiköt paikalle Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä merellä.

Meripelastus tarkoittaa vaarassa olevien ihmisten etsimistä ja pelastamista, heille annettavaa ensihoitoa sekä vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän hoitamista.

– Saimme hälytyksen onnettomuudesta heti karille ajon jälkeen. Itse sain ilmoituksen tapahtuneesta klo 12.46, ja merivartioston ensimmäiset omat pelastusyksiköt olivat onnettomuuspaikalla noin kello 13.30, kertoo pelastustoimien johtamiseen osallistunut Länsi-Suomen

Pelastusoperaatiota olivat tukemassa muun muassa Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivat Tursas ja Uisko.

RAJAMME VARTIJAT

5

merivartioston apulaiskomentaja, komentaja Kimmo Ahvonen. Ahvonen toimi onnettomuushetkellä Länsi-Suomen merivartioston yleisjohtajana.

Rajavartiolaitoksesta onnettomuuspaikalle saapui neljä veneyksikköä, kaksi vartiolaivaa, kolme meripelastushelikopteria ja valvontalentokone. Pelastustoimiin osallistui lisäksi Ahvenanmaan meripelastusseuran yksiköitä sekä Ahvenanmaan pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alukset ja maakuntalautta M/S Viggen.

Viking Amorellalle nimettiin Rajavartiolaitoksesta onnettomuuspaikan johtaja (OSC, On Scene Coordinator), jonka tehtävänä on meripelastusjohtajan (SMC, Search and Mission Coordinator) alaisuudessa johtaa pelastustoimia onnettomuuspaikalla. Lisäksi alukselle hälytettiin Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten meripelastukseen erikoiskoulutettu MIRG-ryhmä (Maritime Incident Response Group).

Matkustajien evakuointi Matkustajien evakuointi aloitettiin noin kello 15.20 ja se saatiin valmiiksi kello 17.01. – Meillä oli valmius aloittaa evakuointi huomattavasti aikaisemminkin, mutta aluksen päällikkö teki päätöksen evakuoinnista vasta kello kolmen jälkeen.

Viranomaiset eivät voi pakkoevakuoida alusta, vaan päätöksen tekee aina aluksen päällikkö, Ahvonen huomauttaa.

Laivalla miehistö ohjaili matkustajia pelastusaluksiin ja jakoi heille pelastusliivit. Myöhemmin myös osa miehistöstä evakuoitiin, mutta osa pysyi aluksella aina Naantalin korjaustelakalle asti, jonne alus muutamaa päivää myöhemmin hinattiin.

Maarianhaminan merivartioasemalle oli kokoontunut paikallinen johtoryhmä, joka vastasi evakuoinnin valmisteluista maissa. Maarianhaminaan, Strandnäsin koululle, perustettiin evakuoitujen kokoamiskeskus, jossa tulijat rekisteröitiin ja terveydenhuoltoviranomaiset sekä SPR:n ryhmä varmistivat heidän fyysisen ja henkisen tilansa.

6

RAJAMME VARTIJAT

Matkustajat evakuoitiin useaan rajavartioston veneeseen.

Laivasta evakuoidut kuljetettiin ensin Långnäsin sataman läheisyyteen ja sieltä Maarianhaminaan Strandnäsin koululle perustettuun evakuointikeskukseen.

Evakuoinnin jälkeen onnettomuusalukseen jäi vielä miehistön jäseniä ja muita toimijoita, minkä takia merivartiosto oli pelastusvalmiudessa aina siihen saakka kunnes Amorella oli korjaustelakalla.

Osana merivartiostojen suuronnettomuussuunnitelmia on suunnitelmat evakuoitujen kokoamiskeskuksista. Pitkin rannikkoa ja Ahvenanmaata on katsottu valmiiksi paikat, jonne voidaan evakuoida tarvittaessa isoja määriä ihmisiä.

Evakuoinnin jälkeen Viking Linen varustamo hoiti matkustajien jatkokuljetukset ja muut tarvittavat toimenpiteet.

Pelastustoimet johdettiin Turusta Pelastusoperaation johtaminen tapahtui Turun meripelastuskeskuksesta. – Meripelastuskeskuksen henkilöstövahvuus on normaalisti muutamia ihmisiä ja hälytimme heti ihmisiä töihin vapaalta. Lähes kaikki, joille soitettiin, vastasivat ja moni ilmoitti olevansa käytettävissä. Tämä kertoo korkeasta sitoutumisen asteesta sekä hyvästä merivartiohengestä, toteaa Ahvonen.

Meripelastuskeskuksessa (MRCC Turku) operaatiota olivat tukemassa MIRG-palomestari sekä ANS Finlandilta hälytetyt ACO:t (Aircraft Coordinator).

ACO:jen tehtävänä on ohjata ilma-alusliikennettä, mikäli useita ilma-aluksia joutuu operoimaan samalla alueella samanaikaisesti. Tällä kertaa ilma-aluksia ei tarvittu evakuointiin, sillä ihmismäärä oli sen verran pieni, että evakuointi voitiin tehdä venekalustolla. Myöskään aikapainetta ei ollut Amorellan tilanteen ollessa kohtuullisen vakaa. Johtokeskukseen tuli myös merenkulun tarkastaja Traficomista sekä vapaalta hälytetty toisen Viking Linen aluksen päällikkö. He tukivat omalla asiantuntemuksellaan päätöksentekoa.

Lisäksi keskukseen saapui pelastusyhtiö Alfons Håkansin edustaja. – Hänen kanssaan ryhdyttiin suunnittelemaan, kuinka laivan pelastustoimet siirretään heidän vastuulleen sen jälkeen, kun matkustajat ja osa miehistöstä on saatu evakuoitua, kertoo Kimmo Ahvonen.

Monitahoista osaamista – Rajavartiolaitoksen vastuulla oleva meripelastus on ihmisten pelastamista eikä siihen kuulu materiaalin pelastaminen.

Evakuoinnin jälkeen onnettomuusaluk-

seen jäi kuitenkin miehistön jäseniä sekä muita toimijoita, minkä takia olimme meripelastusvalmiudessa ja ulkovartiolaivamme saattoi Amorellan korjaustelakalle saakka. Olimme samalla tukemassa Ahvenanmaan maakunnan ja VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmiutta, mikäli jostain olisi päässyt öljyä mereen, toteaa Ahvonen.

Amorellan karilleajo sai paljon huomiota mediassa. – Perustimme heti alkuun 3–5 hengen viestintäryhmän, jossa kaikilla oli käytössään yhteinen tiedotusnumero median yhteydenottoja varten.

Oma tiedottamisemme, lähinnä Twitterissä, oli kuitenkin niin aktiivista, että soitot tyrehtyivät melko pian.

Rajavartiolaitos järjestää vuosittain vähintään yhden suuronnettomuusharjoituksen. Tänä vuonna harjoituksia ei ole voitu järjestää, koska harjoittelu isojen ihmismäärien kanssa olisi mahdotonta koronarajoitusten takia.

RAJAMME VARTIJAT

7

TEKSTI: Samuli Rastas, Petteri Blomvall ja Mikko Simola KUVAT: SLMV

Suomenlahden merivartioston ennätyskesä Pandemiarajoitukset ja lämmin kesä toivat ihmisiä ennätysmäärin merelle ja rannoille.

V

uoden 2020 kevät- ja kesäkausi olivat monella tapaa poikkeuksellisia. Koronapandemian seurannaisvaikutuksia – ihmisillä oli enemmän aikaa lomailuun kotimaassa ja samanaikaisesti vapaata liikkuvuutta sekä kokoontumismahdollisuuksia rajoitettiin – voidaan pitää varsin haastavina viranomaiskentässä.

Kansalaisten piti löytää vapaa-ajan viettoonsa tämän yhtälön mukaisia ratkaisuja, joista yksi oli entistä runsaampi liikkuminen merellä ja vesistöjen äärellä.

Kesän aikana Suomenlahden merivartioston tehtävistä viestittiin pääasiassa yksittäisten hälytys- ja valvontatehtävien kautta. Nyt kiivaimman sesongin hellittäessä on aika tarkastella mennyttä kesää myös kokonaisuutena.

Matkustusrajoitukset heijastuivat tehtävämääriin Maaliskuussa palautetun Schengenin sisärajavalvonnan ja rajanylitysliikenteen rajoittamisen sekä Uudenmaan liikkumisrajoitusten alusta lähtien SLMV:n vastuualueella oli havaittavissa ihmisten aktivoitumista saaristossa, mökeillään, venesatamissa ja säiden lämmettyä myös merellä. Mainittujen rajoitusten valvontaan liittyvien tehtävien ohella myös muut SLMV:n merelliset tehtävät lisääntyivät edellisvuosien vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Meripelastus- ja avustustehtävien osalta tehtävämäärissä oli selkeää kasvua

8

RAJAMME VARTIJAT

Suomenlahden merivartiostolla on rajaturvallisuuden ylläpidon lisäksi jatkuvaa kysyntää muun muassa meripelastuksen saralla.

koronapandemian aiheuttamien rajoitustoimien alusta lähtien ja trendi jatkui läpi koko kesän 2020. Suomenlahden merivartiostossa rikottiin myös vuoden 2018 ennätyksiä meripelastustehtävien lukumäärien osalta.

Valitettavasti henkilövahingoiltakaan ei vältytty. Vartiolaiva Turvan partioveneen karilleajo Loviisan edustalla juhannuspäivän iltana sekä Hangon Poker Run -tapahtuman nopeusmittausradalla elokuun alkupuolella tapahtunut yhteentörmäys johtivat menehtymisiin. Molempien tapausten osalta tutkinta on yhä kesken.

Pelastustehtäviä aiempia vuosia enemmän Lisääntynyt vapaa-ajanvietto merellä ja saaristossa sekä rannoilla näkyi myös

vedenvaraan joutuneiden henkilöiden pelastustöiden lukumäärissä. Vaikka näiden tehtävien määrän osalta ei onneksi tehty uusia ennätyksiä, oli hukkumistapauksia valitettavasti enemmän aiempiin vuosiin nähden. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilastoinnin perusteella hukkumistapauksia Uudellamaalla on toistaiseksi ollut jo 12, kun koko vuonna 2019 hukkuneita oli yhteensä kuusi.

Juhannuksen aikaan Hietaniemen uimarannan edustalla Helsingissä menehtyi kolme ihmistä. Pelastustöihin käytettiin kaikki käytettävissä olevat resurssit, mutta lopputulokseen ei valitettavasti kyetty vaikuttamaan.

Meripelastustehtävien ohella tehtävämäärien kasvua näkyi myös osallistumisessa muiden viranomaisten tehtäviin.

COVID-19-poikkeustilanne Meripelastus- ja avustustehtävät vuosilta 2016–2020 Maalishuhtikuu 2016 16

2017 11

2020 30 2019 18 2018 22 2020 694 2019 602

2018 641 2017 583

Merihätään joutuneen purjeveneen pelastaminen.

Ihmiset viettivät mökeillään selvästi pidempiä aikoja yhtäjaksoisesti. Tämä näkyi esimerkiksi saariston ensivastetehtävien määrässä SLMV:n vastuualueella.

Touko-elokuussa 2020 merivartiostolle tuli yhteensä yli 200 pelastuksen ensihoitotehtävää, kun aikaisempina vuosina tehtäviä on vastaavana ajankohtana ollut keskimäärin 150.

Ensivastetehtävien lisäksi merivartioston yksiköt tukivat pelastusviranomaisia palojen sammutustöissä saaris-

tossa. Kansalaisten merellä ja rannikolla viettämän ajan lisääntyminen näkyi myös kadonneiden henkilöiden etsintöjen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoa koskevien tehtävien määrien kasvuna.

Monenlaisten meripelastus-, avustus- ja virka-aputehtävien lisäksi SLMV järjestää ja johtaa muun muassa meriturvallisuusjärjestelmään ja ympäristövahinkojen torjuntaan liittyviä harjoituksia Suomenlahden merialueella. Harjoituk-

Toukoelokuu 2016 543

sista saatava toimintavarmuus ja kokemukset auttavat tosipaikassa ja tukevat työturvallisten käytänteiden kehittämistä.

Koronakesä oli yksi vaihe merivartioinnin 90-vuotishistoriassa Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen jatkoksi kesä 2020 oli varsin poikkeuksellinen. Suomenlahden merivartioston osalta siihen sisältyi valitettavia suru-uutisia sekä paljon erilaisia

Suomenlahden merivartiosto tukemassa pelastustointa sammutustehtävissä läntisellä Uudellamaalla.

RAJAMME VARTIJAT

9

rajaturvallisuus-, meripelastus- ja virkaaputehtäviä.

Suomenlahden merivartioston meripelastustehtävien osalta vuoden 2020 ensimmäiset kuusi kuukautta erottuvat tehtävämäärien osalta varsin selkeästi aiemmista vuosista. Tähän ovat analyysiemme mukaan vaikuttaneet merelle ja saaristoon suuntautuneen kotimaanmatkailun suosion kasvu ja mahdollisesti myös ihmisten siirtyminen saaristoon etätöihin. Merivartioston havaintojen mukaan helteinen kesäkuu johdatti lomailijoita enenevässä määrin viilentävän meren ääreen.

Merivartioston tutkimia vesiliikennejuopumuksia paljastettiin muutama kymmenen vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tästä huolimatta alkoholi kirjattiin onnettomuuden syyksi useammin kuin aiempina vuosina (23 kertaa vuonna 2020, 12–16 kertaa vuosina 2016–2019).

Myös yleisen järjestyksen ja turvaamisen tehtävissä alkoholi oli yhtenä keskeisesti vaikuttavana tekijänä.

Merivartiointi täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Rajavartiolaitoksen päätehtävät rajaturvallisuuden, meriturvallisuuden ja kriisivalmiuden saralla ovat päivittäin

Juhannuksena Sipoon edustalta löytynyt epäilty merimiina paljastui lopulta harjoitusmiinaksi.

näkyvästi ja vaikuttavalla tavalla läsnä Suomenlahden merivartioston arjessa.

Tässä artikkelissa esiteltyjen pelastus-, avustus- ja ympäristövahinkojentorjuntatehtävien lisäksi rajojen valvonta ja alueellisen koskemattomuuden valvonta ovat aina Suomenlahden merivartioston merellisten yksiköiden toiminnan keski-

össä. Työ merivartiointikonseptin edelleen kehittämiseksi jatkuu.

Kirjoittajat Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja komentaja Mikko Simola, johtokeskuksen päällikkö kapteeniluutnantti Petteri Blomvall ja johtokeskusupseeri kapteeniluutnantti Samuli Rastas.

SLMV:n meripelastustehtävät tammi-kesäkuu vuosina 2011–2020 400

369

350 300 250

239

269

264

258

262

2013

2014

2015

2016

294

296

285

2017

2018

2019

188

200 150 100 50 0

10

2011

2012

RAJAMME VARTIJAT

2020

COVID-19-poikkeustilanne TEKSTI: Jukka Tekokoski KUVAT: Raja

SLMV:n rikostorjuntayksikön katsaus:

Vuosi 2020 on monella tavoin poikkeuksellinen Kuluvan vuoden aikana on myös Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikössä siirrytty uuteen aikaan ja varauduttu tulevaan.

H

elmi-maaliskuun vaihteessa Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikössä seurattiin suurella mielenkiinnolla Turkin Euroopan unionin vastaisilla rajoilla tapahtuvaa huolestuttavaa kehitystä. Länsi-Balkanin kautta aina tänne pohjolaan asti jatkuva reitti on ollut merkittävin väylä Suomeen

suuntautuvassa laittomassa maahantulossa jo vuosien ajan.

Turkin järjestämät laittomien maahantulijoiden kuljetukset EU:n ulkorajalle ja Kreikan ilmoitus turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämisestä olivat tapahtumia, joiden arvioitiin vaikuttavan yksikön työtilanteeseen muutamien

päivien viiveellä, mutta joka tapauksessa merkittävästi. Rikostoruntayksikössä ryhdyttiin varautumaan operatiivisesti vilkkaaseen kevääseen vuosien 2015–16 kokemukset ja opit mieleen palauttaen.

Hieman myöhemmin ennakkoarviot muuttuivat käytännön toiminnaksi. Maaliskuun alusta lähtien yksikön toiminnassa

Koronaviruksen myötä sekä laillinen että laiton maahantulo Suomeen loppui maaliskuun puolivälissä kuin seinään.

RAJAMME VARTIJAT

11

Pandemian seurauksena Eurooppaan syntyi markkinat väärennetyille työsopimuksille, joiden avulla on pyritty kiertämään maahantulorajoituksia.

oli ollut havaittavissa kasvua laittoman maahantulon järjestämis- ja väärennysrikosten osalta. Kehitys huipentui viikolla 11/2020, jolloin yksikössä avattiin peräti 16 esitutkintaa, joista yksi törkeä ja kolme perusmuotoista laittoman maahantulon järjestämistä. Ihmisiä kuljetettiin laittomasti Suomeen niin ulko- kuin sisärajat ylittävillä lennoilla sekä maakuljetuksin, jolloin Itämeri kierrettiin lännen tai idän kautta. Seuraavalla viikolla sekä laillinen että laiton maahantulo Suomeen loppuivat kuin veitsellä leikaten, ja viikolla 12/2020 yksikössä avattiin vain yksi uusi esitutkinta. Siirryttiin kaikille uuteen korona-aikaan.

Siirtyminen uuteen aikaan Pandemian levitessä Suomeen otettiin rikostorjuntayksikössä muun vartios-

12

RAJAMME VARTIJAT

ton tavoin heti alkuvaiheessa käyttöön tiukat rajoitukset, jotka koskivat yksikön henkilöstön liikkumista ja paikalla olevaa vahvuutta. Etätyöskentely nousi keskeiseksi asiaksi yksikön töiden järjestelyissä. Kuulustelujen suorittaminen keskeytettiin käytännössä kokonaan tutkintavankeja lukuun ottamatta. Henkilöstöä jaettiin ryhmiin ja linjattiin, että kerrallaan yksikössä on paikalla alle kymmenen henkilöä. Aamupalaverit ja muut lähikokoontumiset peruttiin toistaiseksi. Pakon sanelemana siirryttiin sähköpostijohtamiseen, joka tosin soveltuu huonosti rikostorjuntayksikön toimintaan. Laittoman maahantulon järjestämisrikosten paljastamiseen keskittyvä rikostorjuntatyö perustuu suoraan vuorovaikutukseen tutkintaryhmien, rikosprosessin asianosaisten ja yhteis-

toimintatahojen kesken. Mutta tällä mentiin ja terveinä pysyttiin, onneksi.

Myös kansainvälinen rikostorjuntayhteistyö lopahti lähes kokonaan.

Eurooppalaisten tutkintamääräysten toimeenpanoon liittyvä yhteistyö hoidettiin paikalle matkustamisen sijaan puhelimitse ja sähköpostilla. Kaikki operatiiviset kokoukset peruttiin matkustusrajoitusten ja karanteenisuositusten vuoksi. Muutos koettiin ajoittain hieman raskaanakin, sillä kansainvälinen yhteistyö on aina ollut merkittävä osa rikostorjuntayksikön operatiivista toimintaa ja päivittäistä arkea.

Alkuvaiheessa työaikaa kohdennettiin erityisesti avoinna olevien juttujen syyteharkintaan siirtämiseen, päättämiseen tai mahdollisimman valmiiksi saattamiseen. Samaan aikaan yksikkö tuki sisärajavalvonnan palauttamista Helsin-

COVID-19-poikkeustilanne

POIKKEUSOLOISSA SALAKULJETTAJILLA ON OLLUT HAASTEITA TULONHANKINNASSA JA MAINEENHALLINNASSA. gin satamassa ja myös molemmin puolin Suomenlahtea. Eestin kieltä taitavat rikostutkijat osallistuivat Tallinnan satamassa yhteistoimintaan Viron poliisi- ja rajavartioviraston pohjoisen prefektuurin kanssa.

Myös Uudenmaan liikkumisrajoitukset ajoittuivat samaan ajankohtaan, mutta niillä ei ollut juurikaan käytännön vaikutusta rikostorjuntayksikön toimintaan.

Hallinnollista lisätyötä aiheutti lähitöihin saapumisen mahdollistavien lupatodistusten kirjoittelu.

Tiedonhankinta korostuu Huhti-toukokuun vaihteeseen mennessä rikostutkijoiden pöydät olivat pitkästä aikaa lähes tyhjiä avoinna olevista jutuista ja yksikön painopistettä siirrettiin merkittävästi tiedonhankintaan. Huolimatta muun liikkeen ja kansainvälisten liikenneyhteyksien loppumisesta lähes kokonaan Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinaluetta koskevaa tietoa tuntui edelleen kertyvän varsin runsaasti. Hyödyt tästä painopisteen muutoksesta alkoivat näkyä jo kesäkuun lopulla, kun eri paikkoihin kertyneen tiedon vaihtaminen kansallisten viranomaisten kanssa tehostui huomattavasti aiempaan verrattuna.

Uusia ilmiöitä ja laittoman maahantulon toimijoita kyetään nyt tunnistamaan entistä tehokkaammin. Samalla rikostorjuntayksikön omankin tilannekuvan voidaan todeta parantuneen. Yksikössä on ikään kuin siirrytty uudelle tasolle tiettyjen kansallisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Tilanne Euroopassa uusine haasteineen vastasi myös hyvin yksikön omia havaintoja, ja jo ennestään

vilkas tiedonvaihto EU:n poliisivirasto Europolin suuntaan on ottanut lisäkierroksia kesän alusta lähtien.

Eurooppaan syntyi koronapandemian seurauksena markkinat väärennetyille ja väärin perustein hankituille kausi- ja muuhun työntekoon liittyville työsopimuksille, joilla pyrittiin kiertämään maahantulorajoituksia. Ensimmäiset havainnot tästä saatiin jo pari viikkoa rajoitusten alkamisesta huhtikuun alussa.

Väärennetyt työsopimukset maksoivat tiedustelutietojen perusteella jopa 300 euroa kappaleelta. Tätä voidaan pitää varsin kovana hintana A4-arkista. Kysyntä ilmeisesti ylitti tarjonnan, ja markkinat olivat myyjien hallussa. Tosiasiallinen maahantulon tarkoitus näytti näissä tapauksissa olevan useimmin luvaton työnteko, mutta myös motiivit omaisuusrikosten tekemiseksi ja prostituution harjoittamiseksi nousivat tutkinnassa esiin.

Arvioita tulevasta Rikostorjuntayksikön tehostetun tiedonhankinnan tavoitteena on valmistautua mahdolliseen maahantuloa ja matkustamista koskevien rajoitusten lievenemiseen ja kenties poistumiseen pidemmällä aikavälillä. Esimakua saatiin heinäkuun puolivälin jälkeen, kun matkustusrajoituksia lievennettiin. Se näkyi heinäkuun lopulla laitonta maahantuloa koskevien uusien esitutkintojen aloittamisen tilastollisena piikkinä. Muualle Eurooppaan maaliskuussa ”jumiin jääneitä” laittomia kuljetuksia ryhdyttiin toteuttamaan ja saattamaan loppuun kohti sovittua päämäärää.

Alkusyksyn kokemukset viittaavat siihen, että jatkossa laittoman maahantulon järjestämisrikoksia koskevat kuljetukset pyritään saattamaan loppuun hinnalla millä hyvänsä.

Salakuljetusorganisaatioilla on ollut poikkeuksellisten olojen aikana haasteita omien tulojen hankinnassa ja maineenhallinnassa, eikä viime kevään lamaantuneeseen tilanteeseen taida olla heidän näkökulmastaan paluuta. Käytännön vaikutukset saattavat olla hyvinkin huolestuttavia rikollisen toiminnan muuttuessa mahdollisesti entistä häikäilemättömämmäksi ja epätoivoisemmaksi sekä toimijoiden siirtyessä yhä laajemmin monialarikollisuuteen. Tämä jää nähtäväksi.

Joka tapauksessa Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö on valmis ottamaan tämänkin haasteen vastaan.

Kirjoittaja, kapteeniluutnantti Jukka Tekokoski toimii Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön päällikkönä.

RAJAMME VARTIJAT

13

TEKSTI: Timo Suomalainen ja Aimo Sinkkonen KUVAT: Heidi Mustonen ja Sofia Lakka

Куда вы едете? Vart ska ni åka? Minne olette matkalla?

Rajatarkastuksia idässä ja lännessä Pohjois-Karjalan rajavartioston arki muuttui koronapandemian takia.

P

ohjois-Karjalan Niiralassa on Suomen neljänneksi vilkkain rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla. Matkustajia liikkui rajan yli 1,14 miljoonaa vuonna 2018 ja 1,12 miljoonaa vuonna 2019. Tilanne vuonna 2020 on aivan toinen: 13.8.2020 päivätyn tilaston mukaan ylittäjiä on ollut vain noin 104 000. Luku koostuu pääosin kaupallisesta kuorma-autoliikenteestä.

Joulun ja uuden vuoden jälkeen Niiralassa odotettiin kovasti hiihtolomia sekä seuraavaa venäläisten turistien ryntäystä Suomeen. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun maailmalta alkoi valua tietoa mystisestä viruksesta, joka aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sairastuneen menehtymisen.

Ei mennyt kovinkaan kauan, kun Niiralassakin aloitettiin varautuminen ja suunnitelmien tekeminen mahdollisen koronapandemian saapumiseen naapuriin Venäjälle sekä Suomeen. Kuinka Rajavartiolaitoksen resurssit turvattaisiin mahdollisen pandemian aikana? Jouduimme miettimään toimintatapojamme kokonaan uusiksi, kuinka voimme tehdä työtämme ja samalla minimoida altistumisriskin.

Komennukset Lappiin Kohta tauti alkoi jyllätä myös Suomessa melko voimakkaana. Julkisuudessa alet-

14

RAJAMME VARTIJAT

Nuorempi rajavartija Heidi Mustonen sai kukkia lapsilta komennusreissullaan länsirajalla.

tiin puhua valtioneuvoston suunnittelevan rajoitustoimia viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Näihin toimiin kuului myös suositus ulkomaille matkustamisen välttämisestä. Tällöin aloimme arvailla, mahdammeko kohta lähteä valvomaan Ruotsin vastaista rajaa pohjoiseen. Eipä aikaakaan, kun työsuunnittelu alkoi kasailla komennusosastoja Pohjois-Karjalan rajavartiostosta Muonioon, Tornioon sekä Kivilompoloon.

Vaikka Pohjois-Karjalassa talvi oli alkanut pikkuhiljaa vaihtua kevääseen, Lapissa vallitsi täysi talvi. Perillä Muoniossa, Torniossa sekä Kivilompolossa meitä odotti melko erilainen toimintaympäristö kuin mihin olemme Niiralassa tottuneet.

Perustimme Muonioon rajanylityspaikan yhteistyössä Tornion Tullin kanssa.

Saimme käyttöön Muonion Tullin toimitiloja, joista oli hyvä suorittaa rajatarkastuksia. Kivilompolossa perustimme

COVID-19-poikkeustilanne

Koronaohjeistuksia Niiralan rajanylityspaikalla.

rajanylityspaikan partioautoomme, josta suoritimme rajatarkastuksia. Luulenpa, että partioautossa vietettynä aikana on ollut myös aikaa tutustua työkaveriin vähän paremminkin.

Lisäksi Lappi tarjosi koko palvelusaikansa rajanylityspaikoilla työskennelleille mahdollisuuden suorittaa valvontaa autolla, moottorikelkalla tai vaikka suksilla.

Yksi Niiralan partio taisi suorittaa rajan tarkastusta muutaman kilometrin verran hiihtäen Muonionjoen vartta pitkin. Koskahan viimeksi Muonionjoen varressa on tarkastettu rajaa hiihtäen?

Myös Torniossa oli Länsi-Suomen merivartiosto käynnistänyt toiminnan tyhjästä, vaikkakin heillä oli kokemusta jo vuodelta 2015 tehostetusta ulkomaalaisvalvontaoperaatiosta. Torniosta muodostui äkkiä eri puolelta Suomea tulleiden rajamiesten ja -naisten ”sulatusuuni”. Kun komennusreissuja alkoi kertyä, oli mielenkiintoista kerta toisensa jälkeen törmätä uuteen murteeseen, kun väkeä tuli milloin mistäkin hallintoyksiköstä.

Venymistä puoleen ja toiseen Keväällä kukaan ei osannut odottaa, että sisärajatarkastukset ovat tätä artikkelia kirjoitettaessa kestäneet jo melkein puo-

Sama suunta porolla ja rajapartiolla Muoniossa.

li vuotta. Moni komennuksille keväällä avoimin mielin lähtenyt on voinut kokea turnausväsymystä komennusten jatkuessa. Siviili- ja perhe-elämän sovittaminen työtehtävien kanssa yhteen on varmasti vaatinut joustoa myös kotijoukoilta. ”Onhan tämä erityisjärjestelyjä vaatinut.

Mieskin toimii rajavartijana ja on ollut reissutöissä, joten joskus meillä tulee niin sanotusti läpsystä vaihto kotona, kun meillä on pieni lapsi”, kertoo Heidi Mustonen Niiralan rajatarkastusasemalta.

(YLE uutiset Pohjois-Karjala 12.8.2020) Vaikka koronapandemian aiheuttamat muutokset työsuunnitteluun ovat olleet haastavia, virkamiesten kesken on ollut havaittavissa hyvä me-henki. Lähtijöitä komennuksille on toistaiseksi ollut riittävästi, ja mikäli jollakulla on ollut ylitsepääsemätön este lähteä matkaan, on kollegoista löytynyt vapaaehtoisia paikkaamaan henkilövajetta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Näin elokuussa 2020 korona on edelleen arkipäiväämme. Komennukset sisärajalla pyörivät edelleen. Ulkorajatarkastuksien määrä lisääntyy pikkuhiljaa myös Niiralassa matkustusrajoitusten lieventyessä.

Kesälomakausi lähenee loppuaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kesästä selvittiin. Kukaan ei vielä tiedä, mitä syksy ja loppuvuosi tuovat tullessaan. Turnauskestävyyttä tullaan varmasti vielä meiltä kaikilta vaatimaan, mutta me selviämme tästä yhdessä. Hyvää syksyä ja rautaista terveyttä meille jokaiselle!

Kirjoittajat, vanhempi rajavartija Timo Suomalainen ja vanhempi rajavartija Aimo Sinkkonen toimivat Niiralan rajatarkastusasemalla.

RAJAMME VARTIJAT

15

TEKSTI: Monna Kärki KUVAT: Jani Myllärinen ja Juha Salminen

Jatkuvuuden turvaaminen Nuijamaan rajavartioasemalla Työvuorojen suunnittelulla vältetään turhat kokoontumiset ja korona-altistumiset.

K

oronapandemian aikana Rajavartiolaitos on joutunut pohtimaan kokonaisuutena, miten toiminta saadaan turvattua. Yksiköt ovat saaneet toimintaa ohjaavia käskyjä ja ohjeita, mutta lisäksi ne ovat joutuneet myös itse pohtimaan päivittäisen toimintansa järjestämistä.

Nuijamaan rajavartioasema on muiden asemien tavoin joutunut muuttamaan toimintaansa jatkuvuuden turvaamiseksi sekä henkilöstön terveyden ja työkyvyn varmistamiseksi.

Jako kahteen osastoon Nuijamaan rajavartioasemalla uudet käytänteet alkavat olla jo normiarkea, mutta niiden toimivuuteen jouduttiin aluksi kiinnittämään paljon huomiota. Käytänteet ovat vaatineet paljon pohdintaa ja kokeilua. THL:n linjauksia on seurattu tarkkaan, muun muassa käsienpesua on korostettu ja sairaana töihin tulemista on pyritty estämään. Yhtenä isoimpana muutoksena Nuijamaan rajavartioaseman päällikkö Kimmo Gromoff nostaa esille rajavartijoiden jaon kahteen osastoon.

– Kummallekin osastolle on osoitettu omat työtilat ja partioonlähtöhuoneet, jotta nämä kaksi osastoa pysyisivät mahdollisimman erillään eivätkä missään vaiheessa törmäisi toisiinsa, Gromoff kuvaa.

Alussa kahteen osastoon jako tapahtui helposti, kun vartioaseman remontin

16

RAJAMME VARTIJAT

Maastorajalla partiointi on jatkunut samanlaisena, ja komennukset länsirajalle Lappiin ovat tuoneet työhön mielenkiintoista vaihtelua.

COVID-19-poikkeustilanne

jäljiltä pihalla oli väistötilana käytetty parakki, johon toisen osaston tilat oli helppo sijoittaa. Sittemmin aseman tilat on järjestetty niin, että osastoilla on omat tilansa, ja myös ruokailut on järjestetty niin että vältetään ryhmien sekoittuminen.

Työsuunnittelulla iso merkitys Muutosten lähtökohtana on ollut tavoite pitää eri henkilöstöryhmät mahdollisimman hyvin erillään ja estää tarpeettomat kokoontumiset. Työsuunnittelulla on ollut tässä iso rooli.

– Lähtökohta oli hankala, koska mitään valmista käytännön mallia ei ollut olemassa, kertoo työsuunnittelua tekevä ylirajavartija Janne Halinen.

Työsuunnittelun tavoitteena on ollut välttää ihmisten kokoontuminen. Kahteen osastoon jakamisen lisäksi on luotu vakiopartiokäytäntö. Kolmen viikon pituisen jakson aikana jokainen työskentelee ainoastaan tietyn työparin kanssa tai kolmen hengen ryhmissä.

– Partiossa oleva ryhmä on aina samat ajat töissä yhdessä, ja näin ihmisten kanssakäyminen vähenee, kun jakson aikana ei synny vaihtelua kokoonpanoissa, kertoo Gromoff.

Myös työvuorojen alkua on porrastettu. Aikaisemmin kaikki samassa työvuorossa olevat aloittivat samaan aikaan, mutta nyt partiovuorot alkavat eri aikoihin. Näin vartioasema pystyy minimoimaan kohtaamisia, kun ensiksi tullut partio ehtii hakea varusteensa ja lähteä maastoon, ennen kuin seuraava partio saapuu vuoroon.

Koronan takia rajavartioasema on saanut mahdollisuuden siirtyä 8-tuntisista työvuoroista 12 tunnin työvuoroihin, mikä on helpottanut työsuunnittelua.

– Tämä on ollut lähinnä vain myönteinen asia ja on saanut paljon hyvää palautetta henkilöstöltä, Halinen kertoo.

Työsuunnittelu sujuu tilanteeseen nähden tällä hetkellä hyvin, ja mallista on saatu toimiva. Halinen toteaa mallissa olevan hyviä puolia, joita varmasti

Työvuorojen porrastus on vähentänyt rajavartijoiden kohtaamisia. Partio lähdössä maastoon Nuijamaan rajavartioasemalta.

hyödynnetään työsuunnittelussa myös poikkeusolojen jälkeen.

saatu ja niillä mennään. Perusarki jatkuu, Hongisto toteaa.

Perusarkea uusilla säännöillä

Hyvät edellytykset muutoksille

Vanhempi rajavartija, koiranohjaaja Pekka Hongisto toteaa uusien sääntöjen vaikuttaneen melko vähän normiarkeen.

Hongisto kertoo järjestelyiden tuntuneen aluksi hieman haastavilta, kun kaikki tapahtui niin nopeasti. Tilanteen pitkittyessä ja jatkuessa vastaavia haasteita ei ole enää juuri ollut. Koronatilanne on tien päällä näkynyt hiljaisempana liikenteenä, mutta maastorajalla partiointi on jatkunut samanlaisena, ja komennukset länsirajalle Lappiin ovat tuoneet mielenkiintoista vaihtelua työhön.

Vakiopartiokäytäntö on Hongiston mielestä ollut toimiva ja tuonut myös vaihtelua. Kuitenkin sen mukanaan tuoma työsuunnittelun kankeus on luonut haasteita siviilielämään. Aseman päällikkö Gromoff kertookin vapaita koskevien toiveiden olevan iso osa työsuunnittelua, ja niitä on pyritty aina toteuttamaan. Kun otettiin käyttöön vakiopartioparit, vapaita koskevien toiveiden toteuttaminen hankaloitui, eikä niihin enää pystytä vastaamaan niin hyvin kuin aiemmin.

– Tällaisesta tilanteesta ei ole aikaisempaa kokemusta kellään. Ohjeita on

Koska suurin osa vartioaseman työstä tapahtuu maastossa, itse työnteko ei juuri kärsi poikkeusoloista, kunhan henkilöstö pysyy terveenä ja toimintakuntoisena.

Pahimmassa tautivaiheessa Nuijamaan rajavartioasemalla oli kullekin partiolle jaettu aina tietty ajoneuvo ja varusteet.

Tästä on alettu joustaa tilanteen parantuessa. Gromoff toteaa kuitenkin, että toimia voidaan helposti kiristää tai löysentää tilanteen mukaan.

– Toimet ovat onnistuneet hyvin ja koska toimintamme painottuu maastoon, meillä on hyvät edellytykset varautua ja tehdä muutoksia, Gromoff viittaa työvuorojen suunnitteluun.

Tilanne itärajalla on tällä hetkellä melko vakaa, uudet käytännöt toimivat ja henkilöstö on pysynyt toimintakuntoisena. Gromoff kertookin henkilöstön suhtautuneen muutoksiin myötämielisesti.

– Kaikki tietävät tilanteen, ja että sen eteen on tehtävä myönnytyksiä. Sopeutuminen on tapahtunut hyvin, eikä valituksia ole juuri kuulunut.

RAJAMME VARTIJAT

17

TEKSTI: Juha Rontti KUVAT: LSMV

Kansalaisneuvontapalvelun perustaminen Käyttöön otettiin meripelastuksen suuronnettomuuksia varten rakennettu tiedotusnumero.

O

li 17.päivä maaliskuuta 2020 ja allekirjoittanut istui SMCkurssilla Turun Auriga Business Centerissä varsin tietämättömänä siitä kaaoksesta, joka samassa rakennuksessa sijaitsevassa Länsi-Suomen merivartioston esikunnassa oli valloillaan.

Kurssin mahdollisesta keskeytymisestä oli tosin ollut keskustelua jo edellisellä viikolla, kun viitteitä valtioneuvoston tulevista päätöksistä oli saatu Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Valtioneuvoston tiedotustilaisuuden jälkeen kurssinjohtaja ilmoitti, että opinnot keskeytyvät toistaiseksi ja minua odottaa vartioston yleisjohtajan antama toimeksianto.

Toimeksiannon mukaisesti vastaisin merivartioston kansalaisneuvonnan järjestelyistä ja resursoinnista kansalaisten ja tiedotusvälineiden jatkuvien yhteydenottojen kuormittaessa johtokeskuksen henkilöstöä ja asemien päälliköitä niin virka-aikana kuin sen ulkopuolella. Kun kysyin toimeksiannon kestoa, yleisjohtajan vastaus kuului varsin ytimekkäästi: ”Toistaiseksi.”

Yhteinen tiedotusnumero käyttöön Puhelimitse annettavan kansalaisneuvonnan toteuttamiseksi otettiin molempien merivartiostojen yhteiseen käyttöön Länsi-Suomen merivartiostossa noin kymmenen vuotta aikaisemmin, alun perin meripelastuksen suuronnettomuuksia varten rakennettu tiedotusnumero. Tähän Elisan palvelussa toimivaan numeroon voidaan

18

RAJAMME VARTIJAT

Kansalaisten neuvonta käynnistettiin heti koronaepidemian alkumetreillä.

liittää useita erillisiä puhelimia, joihin tiedotusnumeroon saapuvat puhelut ohjautuvat satunnaisesti.

Myös Rajavartiolaitoksen ja merivartiostojen vaihteisiin saapuvat puhelut ohjattiin siirtymään merivartiostojen tiedotusnumeroon virka-ajan ulkopuolella.

Tämän vuoksi merivartiostojen kansalaisneuvonnassa toimineet virkamiehet joutuivat satunnaisesti vastaamaan myös muiden hallintoyksiköiden aluetta koskevasta neuvonnasta.

Koska pääosa merivartioston henkilöstöstä oli jo sisärajavalvonnan pa-

lauttamisen alkuvaiheessa täysin sidottuna omaan operatiiviseen tehtäväänsä, koostui niin sanottu info-ryhmä ensivaiheessa SMC-kurssilta vapautuneista Länsi-Suomen merivartioston ja Raja- ja merivartiokoulun virkamiehistä. Toiminnan pitkittyessä tiedotukseen alettiin kohdentaa enenevässä määrin henkilöitä operatiivisista tehtävistä, esimerkiksi vartiolaivoilta ja merivartioston johtokeskuksesta. Keskeiseksi haasteeksi muodostui ruotsinkielentaitoisen ja Ahvenanmaan maakunnan erityispiirteet tuntevan henkilöstön jatkuva saatavuus.

COVID-19-poikkeustilanne

Neuvontapalvelun pääkallopaikkana toimi aluksi pieni neuvottelutila Länsi-Suomen merivartioston tiloissa.

Laaja kirjo kysymyksiä Tämän erillisoperaation pääkallopaikaksi valikoitui aluksi henkilöstötoimiston pieni neuvottelutila, jonka fläppitaululle kirjattiin muun muassa valtioneuvoston keskeisimmät linjaukset. Tietoteknisten resurssien lisääntyessä ja henkilöstön toimintakyvyn turvaamiseksi myös inforyhmä siirtyi enenevässä määrin työskentelemään etäyhteyksin. Sattuipahan silti ensimmäiseen viikonloppuun yksi mahdollinen korona-altistuminenkin, joka osoittautui vääräksi hälytykseksi.

Tartuntataudin leviäminen esikunnassa olisi merkinnyt varsin tahmeaa alkua juuri alkaneelle sisärajavalvonnan palauttamiselle.

Puhelimet alkoivat raikaamaan välittömästi ”rinkiin” kytkemisen jälkeen, ja kansalaisten esittämät kysymykset koskivat kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. On sanomattakin selvää, ettei tiivis rajanylityksen ohjeistus antanut selkeitä vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja erinäisiin yksittäistapauksiin liittyvät tulkinnat jouduttiin luomaan lähes tyhjästä.

Yksittäistapauksina nostettakoon esille esimerkiksi erinäisten eläinten keinosiementämiseen tai niihin liittyvien tuotosten kuljettamiseen liittyvät tiedustelut tai luontaisen työssäkäyntialueen määrittely Torniossa toimivalle Pohjoiskalotin rajaneuvonnalle.

Ajoittain yli 400 puhelua päivässä Tätä kirjoittaessani sisärajavalvonta Ruotsin vastaisella rajalla on ainakin toistaiseksi päättynyt ja kansalaisneuvontapalvelun organisointi on siirtynyt valtakunnalliselle viestintäkokeilulle. Nopealla aikataululla toimeenpantu ja muutaman hengen päivittäisellä työpanoksella toiminut merivartiostojen yhteinen puhelinpalvelu vastasi maaliskuusta elokuun alkuun arviolta lähes 20 000 yhteydenottoon, mikä tarkoittaa keskimäärin yli sataa puhelua päivässä.

Todettakoon kuitenkin, että suurin osa yhteydenotoista ajoittui rajanylityksiä koskevan ohjeistuksen muutosten yhteyteen, jolloin päivittäiset huiput olivat

ajoittain yli 400 vastatussa puhelussa.

Edellä mainitut luvut eivät sisällä vastaamatta jääneitä puheluita, joita oli myös ruuhkahuippuina merkittäviä määriä.

Huomionarvoista on lisäksi, että merivartioston kansalaisneuvonnassa työskentelevät virkamiehet vastasivat myös yhteydenottoihin, joita kansalaisilta tuli vartiostolle sähköpostitse.

Yleisjohtajan toteama ”toistaiseksi” päättyi omalta osaltani toukokuun puolivälissä. Kuormittavuudestaan huolimatta hoitamani tehtävä oli ennen kaikkea opettavainen ja antoi mahdollisuuden työskennellä lukuisten oman toimialani ulkopuolisten ihmisten ja asioiden parissa.

Kirjoittaja kapteeniluutnantti Juha Rontti toimii valmiusupseerina Länsi-Suomen merivartiostossa.

RAJAMME VARTIJAT

19

TEKSTI JA KUVAT: Netta Ohtonen

Rajakoiratoiminta mediassa HAU!skaa sisältöä

R

ajakoiratoiminta täytti tänä vuonna 100 vuotta, minkä kunniaksi toimintaa on tuotu esille aktiivisesti eri medioissa. Pohjois-Karjalan rajavartioston koiratoiminta on ollut esillä niin radiossa, uutisissa kuin sosiaalisessa mediassakin.

Tarkoituksena on ollut sekä viihdyttää ihmisiä että tehostaa operatiivista viestintää.

Moni on varmaan huomannut, että kuluvan vuoden aikana eräs K:lla alkava ja A:han loppuva aihe on pitkälti vallannut niin uutisvirran kuin sosiaalisen median kanavatkin. Myös Rajavartiolaitoksen tiedotuslinja on painottunut tähän ajankohtaiseen aiheeseen, vaikuttaahan se laitoksen toimintaan merkittävästi.

Moni varmaan myös tunnustaa kaipaavansa jotain muutakin vastapainoksi.

Rajakoira 100 -juhlavuoden ajoitus on täydellinen. Siispä olemme tarjonneet tuolle nimeltä mainitsemattomalle uutisaiheelle vastapainoksi toisen K:lla alkavan ja A:han loppuvan aiheen – koira!

Rajan nelijalkaiset sometähdet Kissavideoiden noususta lähtien eläinaiheet ovat yleisesti kiinnostaneet somessa viihtyviä ihmisiä. Nettisensaatiokissa Grumpy Cat sai miljoonia seuraajia, ja se teki isomman tilin kuin suurin osa ihmisistä koko elämänsä aikana. Olisiko äkäisen näköinen ihmisvanhus voinut saada samanlaisen suosion somessa? Tuskinpa.

Rajavartiolaitoksella on jo pitkään ollut palkkalistoillaan potentiaalisia nelijalkaisia sometähtiä. Tätä potentiaalia on nyt juhlavuoden kunniaksi hyödynnetty sosiaalisessa mediassa – ja sekös ihmisiä on ilahduttanut. Päivityksiä on tehty niin rajakoiran urallansa ensitassuttelut ottavasta pennusta, vapaapäiväänsä viettävästä frisbeehirmusta kuin työn touhussa olevasta konkaristakin. Viihdyttämisen ohella tarkoituksena on siis ollut tuoda esille, mitä kaikkea rajakoiratoiminta oikeastaan on. Myös toiminnan historiaa on pienissä paloissa avattu seuraajille.

Tilastot sen kertovat

Spn Taikan frisbee-kuva Twitterissä keräsi yli 20 000 näyttökertaa.

20

RAJAMME VARTIJAT

Internet ei koskaan nuku – yhden minuutin aikana julkaistaan noin 55 000 Instagram-postausta ja 511 000 tviittiä (Data Never Sleeps 7.0, 2019). On siis omanlainen haasteensa tehdä alati soljuvaan somevirtaan päivityksiä, jotka herättäisivät ihmisten huomion toivo-

Rajakoiratoiminta 100 vuotta

Lbu Albert

Spn Vappu

tulla tavalla. Ihmiset ovat kärsimättömiä somessa – pitkiä tekstejä ei aina jakseta lukea, vaan huomio kiinnittyy ensisijaisesti kuviin. Tältä kantilta koira- ja muut eläinaiheiset päivitykset ovat mainioita, sillä jo kuvan nähdessään voi somevirtaa vierittävä painaa tykkää-nappulaa.

Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Rajakoira100-teema on ollut paljon esillä Twitterissä. Sekä asemat että esikunta ovat päivittäneet koiratoimintaan liittyviä kuvia ja tviittejä laidasta laitaan. Julkai-

suja on tehty noin 3-4 viikossa. Tavoitteena on julkaista vuoden aikana ainakin 100 rajakoiratoimintaan liittyvää tviittiä #rajakoira100.

Vuoden ollessa jo yli puolen välin voidaan tehdä uskalias päätelmä teeman hyvästä vastaanotosta. Tviittien päivittäisiä näyttökertoja kuvaava pylväsdiagrammi on mielenkiintoista seurattavaa: keskimäärin tasaiselta näyttävä tilasto hyppää joinakin päivinä kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi. Yleensä näinä päivinä

on onnistuttu iskemään ihmisten huumorisuoniin hauskoilla koirakuvilla.

Vaikka rajakoiratoiminnan juhlavuosi tulee pian päätökseensä, koirakuvien viikoittainen jakaminen ei ole ollenkaan hullumpi ajatus. Jos kuvilla saa edes yhdelle seuraajalle hymyn huulille ja piristystä päivään, julkaisu ei ole missään nimessä turhaa. Ja mikä tärkeintä, sen myötä aukeaa mahdollisuuksia myös operatiivisen viestinnän tehostamiseen.

20 000

10 000

1.7.

2.7. 3.7. 4.7.

5.7. 6.7.

7.7.

8.7. 9.7. 10.7. 11.7. 12.7. 13.7. 14.7. 15.7. 16.7. 17.7. 18.7. 19.7. 20.7. 21.7. 22.7. 23.7. 24.7. 25.7. 26.7. 27.7. 28.7. 29.7. 30.7. 31.7.

Twitter-näyttökertojen tilastoa heinäkuulta 2020. Tviitit saivat keskimäärin 5 600 näyttökertaa päivässä. Perjantaiset ”kevyemmät” tviitit aiheuttavat viikon korkeimmat pylväät.

RAJAMME VARTIJAT

21

TEKSTI: Rasmus Vikström KUVAT: LSMV

Poikkeusoloissa merivartiokoirille

mielenkiintoisia tehtäviä

L

änsi-Suomen merivartioston merivartiokoirat on koulutettu toimintaympäristön mukaisiin tehtäviin, joihin kuuluu henkilöetsintä, jäljestäminen, huumausaine-etsintä sekä esine-etsintä. Tämän lisäksi puolella koirista on koulutus vainajan etsintään. Voidaan siis puhua todellisista moniosaajista.

Koirat palvelevat normaalitilanteessa merivartioston arkitehtävissä eli Schengenin ulkorajan ylittävän liikenteen rajatarkastuksissa, rajavalvonnassa, meripelastuksessa, vesiliikenteen valvonnassa sekä metsästyksen ja kalastuksen valvonnassa.

Kevät 2020 oli erikoinen myös merivartioston koiratoiminnalle. Koirat palvelivat pääosin Tornion alueella tehtävänään tukea sisärajatarkastuksissa ja

sisärajavalvonnassa. Koiranohjaajien näkökulmasta sisärajavalvonnan tehtävät olivat mielenkiintoisia ja antoisia. Merivartioston koirat pääsivätkin tekemään lähes kaikkia koulutuksensa mukaisia tehtäviä tositoimissa.

Jäljestämistä ja esine-etsintää Tehtäviä riitti koirille sisärajavalvonnassa varsinkin huumausaine-etsinnän, jäljestämisen sekä esine-etsinnän saralla.

Rajatarkastuksissa henkilöetsintään ja huumausaine-etsintään koulutettu koira on iso apu rajaa ylittävien rikoksien paljastamisessa, ja Tornion runsaan liikenteen seulonnassa koirien rooli oli merkittävä.

Rajavalvonnassa merivartioston koirat pääsivät ensimmäisiä kertoja ajamaan oikeita ”rajaloikkareiden” jälkiä suoraan

rajalta. Normaalitilanteessahan LänsiSuomessa ei ole ulkorajan maastorajaa.

Rajavalvonnassa koiria käytettiin nyt ahkerasti valtionrajarikosten paljastamiseksi ja rikostutkinnan tukemiseksi jäljestämisen ja esine-etsinnän avulla. Maastosta löytyi myös huumausaineita sekä muuta salakuljetettua, korkeasti verotettua tuotetta.

Kaiken kaikkiaan koirat täyttivät jälleen paikkansa monikäyttöisinä, suhteellisen edullisina sensoreina, joiden tehtävä on tukea ja tehostaa viranomaisen lakisääteisten tehtävien suorittamista.

Kirjoittaja Rasmus Vikström on Vallgrundin merivartioasemalla työskentelevä vanhempi merivartija ja koiranohjaaja.

Tornion rajatarkastuksissa merivartiokoirat pääsivät tekemään lähes kaikkia koulutuksensa mukaisia tehtäviä tositoimissa.

Kuvissa on merivartiokoira Cena.

22

RAJAMME VARTIJAT

Rajakoiratoiminta 100 vuotta TEKSTI: Monna Kärki KUVAT: Veera Savelius

Koiramestaruuskisat Immolassa

Rasteina maastotehtäviä ja tottelevaisuuskoe

K

aakkois-Suomen rajavartioston koiramestaruuskilpailut pidettiin 11. elokuuta Immolan alueella.

Kilpailussa yhteensä kymmenen rajakoiraa ohjaajineen otti mittaa toisistaan.

Päätavoitteena oli vartioston koiramestaruus sekä paikka Kainuun Hossassa järjestettävissä koko Rajavartiolaitoksen koiramestaruuskilpailuissa. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, ja vuorotellen koirakot suorittivat kaksi ensimmäistä rastia. Yhteensä kisaan kuului kolme eri rastia.

Ensimmäinen rasti oli tottelevaisuuskoe, jossa koiran hallintaa testattiin

erilaisilla tehtävillä. Toisena kilpailijat pääsivät tuoreen, noin 250–300 metrin pituisen jäljen perään vaihtelevaan maastoon, jossa matkalle oli piilotettu erilaisia esineitä löydettäväksi, muun muassa kännykkä, tupakantumppi ja avain.

Viimeisenä koitoksena kilpailijoilla oli kahden kilometrin pituisen jäljen ajaminen. Jälki oli lähes 18 tuntia vanha, ja siinä riittikin haastetta joka koiralle.

Kaikki kuitenkin selvisivät rastista ehjinä ja pahemmin matkan varrella eksymättä.

Jokainen koirakko suoriutui tehtävistä hienosti, ja sää suosi kilpailua. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen rajavartioston

Kaakkois-Suomen rajakoiramestaruuskilpailun voittajat, vas. Paula Vataa ja Alma, Marko Helminen ja Vainu sekä Tuomas Rämä ja Leif.

koiramestaruuskilpailun voittajaksi selviytyi Marko Helminen ja Spu Vainu (Ville von der Fasanerier) Nuijamaan rajavartioasemalta, toiselle sijalle sijoittui Paula Vataa ja Bpmn Alma (Suhteellisen Vieteri) Nuijamaan rajatarkastusasemalta ja kolmannelle sijalle tuli Tuomas Rämä ja Spu Leif (Aufgeweckt Koda) Vaalimaan rajavartioasemalta.

Jäljen ajoa maastossa.

RAJAMME VARTIJAT

23

TEKSTI: Alexander Kyllönen ja Tapani Lintula KUVAT: Markus Puoskari, Jarel Mäkihonko ja Eemeli Lehtomäki

Koiramestaruuskisat Kuusamossa

Belgianpaimenkoiralla voittoon

V

anhempi rajavartija Riikka Mäkäräinen ja rajakoira Sinni eli viralliselta nimeltään Suhteellisen Mäihä kilpailivat voittoon Kainuun rajavartioston rajakoiramestaruuskilpailussa Kuusamossa elokuun alussa. Tasaisen vahvaa jälkeä koko kisan ajan tehnyt koirakko oli lopulta voittaja melko selvällä erolla seuraaviin.

Hopeaa kisoissa ottivat vanhempi rajavartija Markus Oikarinen ja rajakoira Sätkä ja pronssia vanhempi rajavartija Jussi-Pekka Paavola rajakoira Kian kanssa.

Rajan virkakoirakot ovat kilpailleet jo 70 vuoden ajan rajakoirakisoissa erilaisissa työtehtävistään tutuissa tilanteissa kuten maastoetsinnässä. Kilpailemisen lisäksi kisoissa pyritään aina myös koirakon ammattitaidon kasvattamiseen ja kehittämiseen. Rajavartiostojen omissa kisoissa menestyneet rajakoirat ja ohjaajat osallistuvat koko Rajavartiolaitoksen rajakoiramestaruuskisoihin.

sekä löytää häneltä matkalle pudonneet esineet. Maastokoe 2 tasoitti tilannetta kärjessä, ja kokeelle jaetut pohjapisteet tehnyt Markus Oikarinen siirtyi sen jälkeen niukasti kokonaiskisan kärkeen.

Toisen maastokokeen perään suoritetussa tottelevaisuuskokeessa tehtävinä oli mm. seuraaminen, liikkeen pysäyttäminen, hyppy esteen yli ja luokse tulo.

Tottelevaisuuskokeessa osat kärjessä vaihtuivat taas ja Mäkäräinen siirtyi takaisin kisan kärkeen. Pronssikisassa Paavola ja Kia pääsivät tottelevaisuuskokeensa pisteillä karkuun siihen asti tasoissa heidän kanssaan olleilta Tuomo Heikkiseltä ja rajakoira Elliltä.

Kisan päätösosuus, maastokoe 3, käynnistyi siis jännittävissä tunnelmissa.

Maastokokeen tehtävänä oli auttaa marjastajaa löytämään hänelle kuuluvia esineitä rajatulta alueelta maastosta. Esineinä oli kännykkä, pankkikortti, avain ja Hiillos-makkarat, joista osa koirista oli erittäin kiitollinen kilpailutehtävän tuomarille. Mäkäräinen teki kokeessa hyvän suorituksen Sinnin kanssa ja sinetöi kisan voiton osuuden parhailla pisteillä.

Loppukesän aurinkoisessa kelissä käydyt koirakilpailut olivat onnistuneet, ja ne tarjosivat paljon arvokkaita oppimiskokemuksia.

Koiratoiminta on jatkuvaa kehittymistä Kainuun rajakoiramestaruuskilpailun voittaja, vanhempi rajavartija Riikka Mä-

Maastoetsintää ja tottelevaisuuskokeita Kainuun rajakoirakisa käynnistyi aamun maastokoe 1:llä, jossa tehtävänä oli yli 14 tunnin jälki. Maastokoe 1 oli heti alkuun voittokamppailun kannalta ratkaiseva: Mäkäräinen ja Oikarinen suorittivat kokeen selvästi muita koirakoita paremmin.

Maastokokeessa 2 tehtävänä oli rajavyöhykerikkomukseen syyllistyneen henkilön jäljen etsiminen. Rajavartiomiehen tehtävänä oli selvittää koiran avulla lähtöpisteeltä 20 minuuttia aiemmin vyöhykkeelle kulkeneen henkilön reitti ja sijainti

24

RAJAMME VARTIJAT

Kainuun rajavartioston rajakoirakisan kärkikolmikko. Vas. vanhemmat rajavartijat Mäkäräinen, Oikarinen ja Paavola. Palkintoja jakamassa KR:n apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jarkko Kolehmainen.

Rajakoiratoiminta 100 vuotta

Rajamies ja koira, korvaamaton pari maastorajalla. Maastoetsintätehtävä menossa kisan tiimellyksessä.

käräinen työskentelee Kuhmon rajavartioasemalla koiranohjaajan tehtävissä. Hän on melko nuori koiraohjaajana ja nuori on myös hänen rajakoiransa belgianpaimenkoira Sinni. Tässä kisassa voittoon liittyy se erityisyys, että kaikki muut koirat paitsi Sinni olivat saksanpaimenkoiria.

– Olen toiminut koiranohjaajana reilut pari vuotta Kuhmon rajavartioasemalla. Tätä ennen kerkesin työskentelemään parisen vuotta Imatran rajatarkastusasemalla, kunnes pääsin siirtymään kotikonnuille Kainuuseen.

Nykyiseen tehtävääni olen tullut Kortesalmen ja Vartiuksen rajavartioasemien kautta. Aiempaa koirakokemusta olen saanut palveluskoiraharrastuksesta ja sotakoirapuolelta varusmiesajoilta, kertoo Riikka taustoistaan.

Belgianpaimenkoiran Riikka valitsi nykyiseksi työkoirakseen etenkin rodun hyvän terveyden vuoksi. Lisäksi Riikka kehuu belgianpaimenkoiran energiaa ja motivaatiota työntekoon. – Nykyinen koirani Sinni on parivuotias ja vielä melko vauhdikas ja ainakin riittävän energinen koira! Pikkuisen vähemmälläkin saaliilla ja terävyydellä pärjäisi. Toivotaan tahdin vähän tasaantuvan ajan myötä. Hyvänä puolena nuoressa iässä on, että Sinni kes-

Vainu saatu! Rajakoira suorittamassa maastoetsintätehtävää.

tää treenaamista usein ja paljon ja suorastaan vaatii sitä. Harjoittelemme kotona etupäässä parin kollegan sekä muiden koiratuttujen kanssa ja töissä sen minkä ehditään ja voidaan.

– Koirahommissa eivät taida koira eikä ohjaaja olla ikinä valmiita, Riikka summaa koiratoimintaa, jossa vaaditaan jatkuvaa kehittymistä.

Kainuussa valmistauduttiin järjestämään syyskuun alussa koko Rajavartiolaitoksen Rajakoiramestaruuskisat.

Kisat olisivat olleet myös osa Rajakoira 100 -juhlavuotta, mutta koronatilanteen vuoksi kilpailu siirrettiin tulevaisuuteen.

Toivottavasti RVL:n rajakoirakisoja päästään toteuttamaan ensi vuonna!

RAJAMME VARTIJAT

25

TEKSTI: Juha Rotonen KUVAT: Juha Rotonen ja Sara Pauna

Nykyaikaista rajakoirakoulutusta hajutunnisteradalla

H

ajutunnisteradalla voidaan kouluttaa niin nuoria kuin aikuisiakin koiria ilmaisemaan uusia hajukuvia.

Lapin rajavartiosto sai ensimmäiset tehdasvalmisteiset hajutunnisteradat alkuvuonna 2018. Radat hankittiin LänsiSuomen merivartioston tuella Saga Development AB:ltä Ruotsista.

Yksi hajutunnisterata koostuu kuudesta konsolista. Konsolit ovat pinottavia ja helposti kuljetettavissa paikasta toiseen.

Konsolit on valmistettu korkealaatuisesta teräksestä, ja ne voidaan pestä esimerkiksi astianpesukoneessa ylimääräisten hajujen minimoimiseksi.

Yksi konsoliyksikkö koostuu jalkaosasta ja irrotettavasta kansiosasta, joka

26

RAJAMME VARTIJAT

sisältää kuppitelineen. Kansiosan päällyksenä on pienireikäinen verkko, josta hajut pääsevät nousemaan suoraan ylöspäin.

Konsolitekniikka Hajutunnisteradalla koiralle opetetaan ensimmäiseksi ns. konsolitekniikka. Koira opetetaan haistelemaan järjestelmällisesti ja rauhallisesti jokainen konsoli vuorollaan ja liikkumaan koko ajan eteenpäin.

Konsoleiden paikkaa voidaan vaihtaa ja niiden määrää vähentää tai lisätä. Toistoja tehdään aluksi tyhjillä konsoleilla.

Seuraavaksi laitetaan yhteen konsoliin hajunlähde, tyypillisin nykyajan hajunlähde on kongin pala. Itse kongihan on useimmille koiranleluhyllyltä tuttu.

Erikoiseksi kongin tekee sen kumiseos,

koska samanlaista hajukuvaa ei pitäisi olla missään muualla. Juuri siksi kongin hajukuva on hyvä aloitushajuksi. Kongin haju ei yhdisty mihinkään lopullisesti etsittävään hajukuvaan, ja kongista voi keittämällä poistaa mahdolliset häiriöja käsittelyhajut.

Koiraa ohjataan jälleen opitun konsolitekniikan mukaisesti radalla ja odotetaan, että koira reagoi hajupoikkeamaan radalla. Jos koira ei ilmaise poikkeamaa, niin koiraa ei aleta ohjata halutun konsolin luokse, vaan tehdään toistoja, kunnes koira reagoi hajupoikkeamaan.

Koiran reagoidessa hajupoikkeamaan koira palkitaan halutusta ilmaisukäytöksestä. Rajakoiran nykyvaatimuksena on ns. passiivinen ilmaisu. Passiivinen il-

Rajakoiratoiminta 100 vuotta

Hajutunnisteradan konsoli kansiosa irrotettuna.

maisu voi olla esimerkiksi maahanmeno, istuminen tai tuijotus.

Ilmaisua harjoitetaan toistoilla, hajulähteen siirtämisellä, hajulähteen poistamisella ja usealla hajulähteellä kunnes ilmaisu on varmaa ja halutunlaista.

Seuraavaksi konsoliradalle tuodaan varsinaisen etsittävän aineen hajukuva ja koiraa jumpataan konsolitekniikan ja opitun ilmaisutekniikan mukaisesti, kunnes toiminta on suoritusvarmaa uudelle hajukuvalle.

Harjoittelu

Konsolirata purettuna kassista.

Perusteiden oppimisen jälkeen koiralle voidaan tehdä harjoitteita ja kätköjä eri koulutusympäristöihin ja varsinaiselle työkentälle sekä pitää kertausharjoituksia radalla. Rata on helposti siirrettävissä, joten kertaavia harjoituksia voi tehdä missä tahansa paikassa, jossa konsolit pysyvät tukevasti jaloillaan.

Hajutunnisteradalla koulutuksen voi aloittaa myös aikuisille koirille. Koiralle

voidaan opettaa uusi hajukuva operatiiviseen käyttöön noin kuudessa viikossa.

Tämä on vain arvio, koska koirat ovat yksilöitä ja oppimistulokset vaihtelevat kuten meillä ihmisilläkin.

Huolellisuus on hajutunnisteradalla kaiken koulutuksen ja harjoittelun lähtökohta. Suunnitelman ja tekemisen pitää

olla tarkasti kontrolloitua ja ohjattua.

Sanomattakin on selvää, että käytettävät välineet ja hajulähteet täytyy pitää puhtaina.

Kirjoittaja, luutnantti Juha Rotonen toimii koiratoimintaupseerina Lapin rajavartiostossa.

RAJAMME VARTIJAT

27

TEKSTI: Ilja Iljina

Merivartioraidan lyhyt historia

Vinoraidoistaan alukset tunnetaan

N

iin sanotuista merivartioraidoista on muodostunut laajalti tunnistettu rannikkovartiointiin ja meripelastukseen liittyvä symboli.

Alusten ja muiden kulkuneuvojen kylkiin maalattu tai teipattu, usein kantajansa kansallisvärejä toistava raitakuvio koostuu yhdestä tai useammasta eri paksuisesta viivasta, jotka nousevat vinosti vasemmalta alhaalta oikealle ylös.

Suomessa Rajavartiolaitoksen aluskalusto sai oranssit raidat kylkiinsä vuonna 1976. Vuodesta 2014 alkaen raitoja on maalattu sinisiksi.

Tunnettuutta visuaalisin keinoin Raitailmiön juuret juontavat 1960-luvun alkuun ja minnepä muualle kuin Yhdysvaltoihin. Vuonna 1961 virkaansa nimitetty Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy otti yhdeksi tehtäväkseen liittovaltion hallinnon ”kasvojenkohotuksen”.

Kennedy oli taiten rakentanut vaalikampanjansa visuaalisesti näyttäväksi ja uskoi, että estetiikalla oli ollut ratkaiseva vaikutus voittoisaan vaalitulokseen.

Hallinnon puolella kasvojenkohotus alkoi presidentti-instituutiosta. Valkoisen talon sisustus sekä ympäröivät puistot suunniteltiin monin osin uudelleen ja ehostettiin.

Seuraavaksi huomio kiinnittyi presidentin Air Force One -lentokoneeseen, jonka uusi visuaalinen ilme annettiin ranskalaissyntyisen ja sittemmin amerikkalaistuneen teollisen suunnittelijan Raymond Loewyn suunniteltavaksi. Lopputulosta sekä presidentti itse että lehdistö pitivät erittäin onnistuneena.

28

RAJAMME VARTIJAT

USCG Racing Stripe

Samaan aikaan Yhdysvaltain rannikkovartiosto kärsi tunnettuusongelmasta.

Suuri yleisö ei juuri nähnyt eroa rannikkovartioston ja laivaston välillä, ja laivatkin olivat tottumattomalle tarkkailijalle kovin samannäköisiä. Ehkäpä aktiivisen purjehdusharrastuksensa kautta Kennedy oli tietoinen rannikkovartioston ongelmasta ja tunsi sympatiaa verrattain pientä liittovaltion viranomaista kohtaan. Saatuaan kuntoon presidentti-instituutioon liittyvän estetiikan hän katsoi rannikkovartioston olevan käypä seuraavaksi kohteeksi hallinnon kasvojenkohotuskampanjassaan.

Koska Kennedy oli jo aiemmin vakuuttunut Loewyn taidoista tehtävään pestattiin tämän suunnittelutoimisto Loewy/ Snaith Inc.

Brändin rakentamista Loewy tarttui rivakasti toimeen ja esitteli alustavia tuloksia rannikkovartioston johdolle kolmen kuukauden kuluttua toimeksiannosta tammikuussa 1964. Vinoraita odotti vielä keksimistään, mutta Loewyn selkeä näkemys oli, että rannikkovartioston tulisi kehittää ja omaksua samantyylinen brändi-imago kuin oli totuttu näkemään yksityisillä toimijoilla: yksilöivä,

helposti tunnistettava ja laajasti erilaisissa käyttöyhteyksissä sovellettava. Rannikkovartioston johto vakuuttui ajatuksesta ja antoi Loewyn toimistolle jatkosopimuksen brändin suunnittelemiseksi sekä perusti omaan organisaatioonsa kehittämistoimikunnan asiaa valmistelemaan.

Maaliskuussa 1965 Loewy/Snaithilla oli jälleen esiteltävää. Eräässä kehitellyistä visuaalisen ilmeen prototyypeistä oli paksu vasemmalta alhaalta oikealle ylös 64 asteen kulmassa kulkeva punainen raita, jonka päällä oli rannikkovartioston perinteinen ankkurilogo, ja punaisen raidan vasemmalla puolella oli ohut sininen raita. Rannikkovartioston apulaispäällikkö, vara-amiraali Paul Trimble hyväksyi tämän, myöhemmin nimillä ”Slash” ja ”Racing Stripe” tunnetuksi tulleen kuvion koekäyttöön. Floridan vartioston (7th district) alueella maalattiin raidat laivoihin, veneisiin, lentokoneisiin, helikoptereihin, ajoneuvoihin ja jopa rakennuksiin. Kokeilu päättyi toukokuussa 1966, jolloin ”yhdennetyn visuaalisen tunnistejärjestelmän kehittämistoimikunta” päätyi suosittamaan tunnistejärjestelmän (identification system) käyttöönottoa koko rannikkovartiostossa. Yksityiskohtien hiomisen jälkeen rannikkovartioston päällikkö, amiraali Edwin Roland hyväksyi toimikunnan esityksen huhtikuussa 1967.

Merivartioraita leviää maailmalle Seuraavien yhdeksän vuoden aikana Racing Stripe maalattiin käytännössä kaikkeen rannikkovartioston liikkuvaan

Oranssi merivartioraita HV-85:ssa Porkkalassa 1978. (Kuva: Merivartiomuseo)

Muutamien rannikkovartiostojen raitoja. Tunnistatko maat?

kalustoon, jopa dieselvetureihin, joita rannikkovartiostolla oli telakkakäytössä. Viimeisenä kuvion sai kylkiinsä vuonna 1976 Yhdysvaltain rannikkovartioakatemian purjekoulutusalus, kolmimastoparkki USCGC Eagle. Racing Stripen oli katsottu pitkään olevan epäsopiva purjealuksen klassisten linjojen kanssa. Rannikkovartioston johto näki kuitenkin nimenomaan Eaglen maalaamisessa mahdollisuuden tehdä rannikkovartiostoa tunnetuksi.

Näin kävikin Eaglen osallistuttua laajaa

kansainvälistä julkisuutta keränneeseen OpSail’76-purjelaivatapahtumaan New Yorkissa toukokuussa 1976. Tuon tapahtuman ja Eaglesta otettujen uutiskuvien myötä ”merivartioraita” lähti leviämään maailmalla ja rantautui nopeasti myös Suomeen.

Presidentti Kennedyn alulle paneman rannikkovartioston brändäyksen voidaan katsoa onnistuneen yli kaikkien odotusten. Vinoraita on nykyään yksi tunnetuimpia Yhdysvaltain julkishal-

linnon tunnuksia. Raita koristaa lisäksi maailmanlaajuisesti yli kuudenkymmenen rannikkovartio- tai vastaavan viranomaisen alusten, ilma-alusten ja muiden kulkuneuvojen kylkiä.

Tunnuksesta on tullut kansainvälisesti tunnettu rannikkovartiointia tarkoittava symboli. Harvan muun virkakunnan tunnukset yltävät vastaavaan maailmanlaajuiseen tunnettuuteen. Armeijoiden miekat ja tykit tai laivastojen ankkurit eivät ole yhtä laajasti sovellettavissa tai yksilöiviä – lääkinnän punainen risti lienee ainut merivartioraitaan verrattavissa oleva tunnus.

Kirjoittaja, komentajakapteeni Ilja Iljina toimii operaatiopäällikkönä Suomenlahden merivartiostossa.

RAJAMME VARTIJAT

29

TEKSTI: Aino Salonen KUVAT: Aapo Savisaari

Miehittämätön ilma-alus Rajan testissä Uusi teknologia on hyödyllinen lisä tekniseen valvontajärjestelmään.

R

ajavartiolaitos sai heinäkuun alussa Euroopan meriturvallisuusvirastolta EMSA:lta (European Maritime Safety Agency) käyttöönsä itävaltalaisen Schiebelin valmistaman miehittämättömän ilma-aluksen operatiivisiin valvontatehtäviin. Ilma-alus on malliltaan Camcopter S-100 ja muistuttaa tavanomaista helikopteria. Se on lähes 200-kiloinen kopteri, jonka propelliväli on noin 3,4 metriä.

Camcopterin lennätyksestä vastaa Schiebelin oma henkilöstö. – Rajavartiolaitoksen tehtävänä on operatiivisen toiminnan suunnittelu, lentotehtävien anto ja lennätyksen kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen, kertoo luutnantti Janne Ruuskanen Suomenlahden merivartiostosta.

Camcopteria käytettiin heinäkuun ajan erityyppisissä valvontatehtävissä Suomenlahden alueella. Pääpaino toiminnassa oli pääkaupunkiseudun edustalla.

Operointi tapahtui Porkkalan merivartioasemalta ja Camcopteria käytettiin monipuolisesti valvonta- ja meripelastustehtävissä. Sekä rajavalvonnassa että

30

RAJAMME VARTIJAT

meriliikenteen tunnistamisessa se osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi.

Meripelastustehtävissä Camcopterilla voidaan parantaa johtokeskuksen tilannetietoisuutta ilmakuvilla, jolloin kokonaistilanteen hahmottaminen helpottuu.

Heinäkuun lopussa Camcopter siirtyi Länsi-Suomen merivartioston alueelle Nauvon ja Maarianhaminan merivartioasemille. Nauvossa Camcopterin käyttöperiaatteet pysyivät samoina kuin Porkkalan jakson aikana. Lisäksi sitä käytettiin vilkkaiden liikennealueiden kuvaamiseen etupainotteisesti. Kuvamateriaali tuki normaalin partiotoiminnan suunnittelua.

Syyskuussa Camcopter palasi Suomenlahden merivartiostoon, tällä kertaa Kotkan merivartioasemalle.

Operaation kustannuksista vastaa Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA.

Operointietäisyys jopa 100 kilometriä Rajavartiolaitoksella on ollut jo aiemmin käytössään pienempiä miehittämättömiä ilma-aluksia. Niiden etuna on ollut, ettei

lennättämiseen ole tarvinnut hakea erillistä lupaa tai aluevarauksia.

– Camcopter on kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta rinnastettavissa jo pienkoneisiin, joten toimintaa varten on ollut tarve perustaa oma ilmailun vaaraalue, Janne Ruuskanen kertoo.

Vaara-alue kattaa koko Suomenlahden ja jatkuu Saaristomerellä aina Uudenkaupungin tasalle saakka. Alue on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joita otetaan käyttöön tarpeen mukaan.

Optimiolosuhteissa Camcopterin pystyy lähettämään jopa sadan kilometrin päähän lennättäjästään, jolloin valvottava alue on kooltaan melko kattava. Kahden kilometrin lentokorkeudesta operoitaessa voidaan kohteita havaita kymmenien kilometrien päästä, jolloin valvottava alue kasvaa entisestään. Ilmassa kopteri pysyy yhtäjaksoisesti 6–7 tunnin ajan.

Vaikka Camcopter ei pärjää suorassa vertailussa Dornier-valvontalentokoneelle, se tuo lisäarvoa Rajavartiolaitoksen toiminnalle. – Puhutaan kuitenkin täysin eri kokoluokan järjestelmistä, Ruuskanen huomauttaa.

Vapauttaa resursseja muihin tehtäviin Camcopter on kokonsa puolesta huomattavasti taloudellisempi kuin perinteinen lentokone tai helikopteri, ja sen avulla pystytään tarkastamaan kohteita nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

– Ilma-aluksella suoritettava kohteen etsintä tai tunnistaminen vapauttaa pintayksiköiden resursseja muihin tehtäviin, Ruuskanen kuvaa.

– Ihmisen tekemää työtä kopteri ei voi syrjäyttää, mutta se voi nopeuttaa esimerkiksi hädässä olevan löytymistä.

Tämänkaltaisen suorituskyvyn merkitys kasvaa varmasti tulevaisuudessa, sillä miehittämättömien ilma-alusten järjestelmät ja tekniikka kehittyvät koko ajan paremmiksi.

Rajavartiolaitoksessa on ollut käynnissä Rajavartiolaitoksen esikunnan johtama Valvonta 2 -projekti, jossa on selvitetty miehittämättömien ilma-alusten toimivuutta monipuolisissa ja vaativissa merellisissä viranomaistehtävissä.

– Sekä nyt saadut operatiiviset käyttökokemukset Camcopterista että Valvonta 2 -hankkeen havainnot osoittavat, että uuden teknologian tuoma lisäarvo on hyödyllinen lisä osana teknistä valvontajärjestelmää, toteaa Suomenlahden merivartioston rajojenvalvontaupseeri Pessi Pursiainen.

– Uskon, että tulevaisuudessa miehittämättömän ilmailun hyödyntäminen on perusteltua, koska toimintamallit teknologian käyttämiseksi ovat kehittyneet valtavin harppauksin Camcopterin operatiivisen käytön aikana.

Noin 200-kiloinen pienoishelikopteri, Camcopter, valvoi kesän ajan meriliikennettä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.

Camcopter esiteltiin median edustajille heinäkuun alussa Porkkalan merivartioasemalla. Rajojenvalvontaupseeri Petteri Salli Suomenlahden merivartiostosta vastaamassa toimittajien kysymyksiin.

RAJAMME VARTIJAT

31

TEKSTI: Anna-Liisa Aunala KUVAT: RAJA

ISF-rahoitusta tietojärjestelmiin ja tekniseen rajavalvontaan Euroopan unioni rahoittaa rajaturvallisuushankkeita.

E

uroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF) on vuosien 2019 ja 2020 rahoitushauissa myönnetty Rajavartiolaitokselle yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa kahdeksaan EU:n ulkorajan rajaturvallisuutta parantavaan ja ylläpitävään hankkeeseen.

Hankkeet liittyvät EU:n tulevan rajanylitystietojärjestelmän (Entry/Exit Sys-

32

RAJAMME VARTIJAT

tem, EES) käyttöönottoon sekä maarajan teknisen valvonnan parantamiseen.

Automaattista rajatarkastusjärjestelmää parannetaan Helsinki-Vantaalla Myönnetystä 6 miljoonasta eurosta noin 60 % käytetään EES-järjestelmän teknisten vaatimusten ja järjestelmään liittyvän lainsäädännön vaatimusten täyttämisen edel-

lyttämiin muutoksiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, muilla rajanylityspaikoilla sekä tietyissä Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmissä. EES-järjestelmään rekisteröidään EU:n ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten tiedot ja se otetaan käyttöön vuonna 2022.

ISF-rahoituksen turvin Rajavartiolaitos integroi Helsinki-Vantaan lentoaseman automaattisen rajatarkastusjärjes-

< ISF-rahoituksella on mm. hankittu rajatarkastusportteja Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

telmän EES-järjestelmään. Lentoasemalle asennetaan automaattiportteja ja ensimmäinen erä itsepalvelukioskeja vuosina 2019–2020. Osa rajatarkastuspisteistä varustetaan kasvokameroilla ja sormenjälkilukijoilla. Uusi tekniikka otetaan operatiiviseen käyttöön Helsinki-Vantaalla vuoden 2021 loppuun mennessä.

Rajavartiolaitos käyttää ISF-rahoitusta myös EES-järjestelmän edellyttämien toimintojen sisällyttämiseksi RATAS-rajatarkastussovellukseen ja sen integroimiseksi EES-rajapintaan. Lisäksi rahoituksen turvin selvitetään ja kuvataan eri viranomaisten järjestelmien ne erityispiirteet, jotka liittyvät EES-järjestelmän käyttöönottoon.

Itärajalla tehostetaan suorituskykyä ja uudistetaan tekniikkaa Itärajalla on teknisen rajojenvalvonnan kattavuutta laajennettu ja järjestelmän osia yhdenmukaistettu ISF-hankkeina koko nykyisen rahoituskauden ajan. Vuosina 2019–2020 rahoitettavissa hankkeissa tehostetaan rajojenvalvonnan suorituskykyä ja tilannekuvaa useilla alueilla teknisten parannusten avulla. Painopisteenä on kasvattaa valvontakameroiden määrää sekä kameroiden ja ilmaisimien tiheyttä.

ISF-hankkeilla on ollut merkittävä vaikutus rajojenvalvonnan häiriöttömän suorituskyvyn ja ajantasaisen tilannekuvan varmistamiseksi ja sitä kautta luvattoman maahantulon estämiseksi ja havaitsemiseksi itärajalla. Painopisteenä on maarajan teknisen valvontajärjestelmän varalaitteiden hankinta sekä rikkoutuneiden ja vanhentuneiden laitteiden korvaaminen uusilla. Teknisten laitteiden nopea huolto on välttämätöntä, koska ulkorajan valvonnassa teknisen valvontajärjestelmän merkitys on suuri.

Tilannekuvaa parantamaan ja operatiivista johtamista tehostamaan ke-

hitetään ISF-rahoituksen turvin myös rajavartiotoiminnan teknistä tietojärjestelmää ja erityisesti sen RASTI-sovellusta.

RASTI-sovellus yhdistää tilannekuva- ja riskianalyysitoiminnot, taktisen johtamisen ja resurssisuunnittelun. Hankerahoituksella sovellusta korjataan ja täydennetään muuttuneiden vaatimusten, testien ja käyttökokemusten perusteella.

Kirjoittaja Anna-Liisa Aunala työskentelee tarkastajana rahastotiimissä suunnitteluja talousyksikössä Rajavartiolaitoksen esikunnassa.

ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN HALLINNOINTI TEHOSTUU RAJAVARTIOLAITOKSESSA Sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitus on merkittävässä asemassa Rajavartiolaitoksen toiminnan ja kehitystyön kannalta, ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Rahaston nykyinen rahoituskausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Uuden rahoituskauden 2021–2027 sisältöjä valmistellaan parhaillaan.

Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikköön muodostettiin kuluvan vuoden kesäkuun alussa rahastotiimi tehostamaan ja laajentamaan talousarvion ulkopuo-

listen rahoituslähteiden ja niistä rahoitettujen hankkeiden hallinnointia.

Rahastotiimi vastaa ulkopuolisten rahoituslähteiden ohjelmavalmistelusta, rahoituksen hakemisesta, taloussuunnittelusta, seurannasta, raportoinnista, tarkastuksista sekä hankkeiden sisäisestä valvonnasta Rajavartiolaitoksessa.

Lisäksi rahastotiimi vastaa kustannusten korvausten anomisesta Euroopan raja- ja merivartiovirastolta Frontexilta.

Yhteystiedot rahastotiimin virkasähköposti rvle.rahastot[at]raja.fi Lisää tietoa sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeista: Rajavartiolaitoksen sivuilla www.raja.fi/tietoa/ulkopuolinen_rahoitus/sisaisen_turvallisuuden_rahasto Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen sivuilla www.eusa-rahastot.fi/toimintaa-ja-tuloksia/rahoitetut-isf-hankkeet

RAJAMME VARTIJAT

33

TEXT: Kirsti Helin BILDER: Västra Finlands sjöbevakningssektion och Lehtikuva/Niclas Nordland

Räddningsaktionerna efter Viking Amorellas grundstötning Det låga passagerarantalet och fina vädret var tur i oturen.

V

iking Lines passagerarfartyg M/S Amorella körde på grund i den trånga passagen vid Hjulgrund i Ålands skärgård söndagen den 20 september 2020. Fartyget fick bottenkänning cirka kl. 12.35 när det var på väg från Åbo till Stockholm via Mariehamn.

På grund av begränsningarna som gäller under coronaepidemin hade fartyget bara 207 passagerare och 74 besättningsmän ombord. I normala fall kan fartyget ta nästan 2 500 passagerare. Med tanke på räddningsaktionerna var det tur i oturen att passagerarmängden var så liten.

Också vädret var fördelaktigt: solen sken från en klar himmel och havet var lugnt, vindhastigheten var 6 m/s.

Vid grundstötningen fick fartyget slagsida, men detta orsakade inga personskador. Situationen ombord hölls rätt lugn bland annat tack vare att informationsgången fungerade bra.

I samband med grundstötningen läckte det in lite vatten i fartygets bottensektioner. För att stabilisera situationen styrdes fartyget in på grunt vatten, till stranden av den närliggande ön Järsö. Det förelåg aldrig någon risk för att fartyget skulle sjunka.

Olycksutredningscentralen inledde genast på söndagen en olycksutredning för att utreda orsakerna till grundstötningen. Som undersökningsmaterial används bl.a. tekniska upptagningar.

34

RAJAMME VARTIJAT

Bland annat Gränsbevakningsväsendets utsjöbevakningsfartyg Tursas och Uisko stödde räddningsoperationen. Passagerarna evakuerades i flera av gränsbevakningens båtar.

Räddningsenheterna på plats Gränsbevakningsväsendet är ledande sjöräddningsmyndighet och svarar för organiseringen av sjöräddningstjänsten till havs. Sjöräddningen omfattar efterspaning och räddning av människor som är i fara, den akutvård som ges dem samt skötseln av den radiokommunikation som hänför sig till kritiska lägen.

– Vi fick larm om olyckan genast efter grundstötningen. Själv fick jag veta vad som hänt kl. 12.46 och sjöbevakningens första egna räddningsenheter anlände till

olycksplatsen cirka kl. 13.30, säger kommendör Kimmo Ahvonen, biträdande kommendör vid Västra Finlands sjöbevakningssektion, som deltog i ledningen av räddningsaktionerna. Vid tidpunkten för olyckan var Ahvonen allmän ledare för Västra Finlands Sjöbevakningssektion.

Gränsbevakningsväsendet skickade fyra båtenheter, två bevakningsfartyg, tre sjöräddningshelikoptrar och ett bevakningsflygplan till olycksplatsen. I räddningsoperationen deltog dessutom enheter från Ålands Sjöräddningssällskap,

De evakuerade från olycksfartyget transporterades först till ett ställe i närheten av Långnäs hamn och därifrån till det evakueringscentrum som inrättats i Strandnäs skola i Mariehamn.

fartyg från räddningsverket på Åland och Egentliga Finlands räddningsverk samt landskapsfärjan M/S Viggen.

För Viking Amorella utnämndes från Gränsbevakningsväsendet en ledare på olycksplatsen (OSC, On Scene Coordinator) vars uppgift är att, underställd sjöräddningsledaren (SMC, Search and Mission Coordinator), leda räddningsverksamheten inom olycksområdet. Till fartyget kallades också en i sjöräddning specialutbildad MIRG-grupp (Maritime Incident Response Group) från räddningsverken i Egentliga Finland och Helsingfors.

Evakuering av passagerare Evakueringen av passagerare inleddes cirka kl. 15.20 och den slutfördes kl.

17.01. – Vi hade beredskap att påbörja evakueringen betydligt snabbare, men fartygets befälhavare fattade beslutet om evakueringen först efter klockan tre.

Myndigheterna kan inte tvångsevakuera ett fartyg, utan beslutet fattas alltid av fartygets befälhavare, påpekar Ahvonen.

På fartyget visade besättningen passagerarna till räddningsbåtarna och delade ut räddningsvästar åt dem. Senare evaku-

erades också en del av besättningen, men en del stannade på fartyget ända fram till reparationsvarvet i Nådendal, dit fartyget några dagar senare bogserades.

För evakueringsförberedelserna i land ansvarade en lokal ledningsgrupp som samlades på sjöbevakningsstationen i Mariehamn. En evakueringscentral inrättades i Strandnäs skola i Mariehamn.

Där registrerades de evakuerade, och hälsovårdsmyndigheterna och en grupp från FRK kontrollerade deras fysiska och psykiska tillstånd.

Planer för evakueringscentraler ingår i sjöbevakningarnas planer för storolyckor.

Längs kusten och på Åland har man redan utsett platser dit man vid behov kan evakuera stora mängder människor.

Efter evakueringen ordnade rederiet Viking Line vidaretransporter och vidtog andra nödvändiga åtgärder.

fortfarande i sjöräddningsberedskap och vårt utsjöbevakningsfartyg eskorterade fartyget ända fram till reparationsvarvet.

Samtidigt stödde vi också oljebekämpningsberedskapen i räddningsverken på Åland och i Egentliga Finland, om det skulle ha läckt ut olja i havet, säger Kimmo Ahvonen.

Amorellas grundstötning fick stor uppmärksamhet i medierna. – Vi inrättade genast i början en kommunikationsgrupp på 3–5 personer där alla hade ett gemensamt informationsnummer för olika mediekontakter. Eftersom vi själva informerade så aktivt, närmast på Twitter, upphörde uppringningarna ganska snart.

Gränsbevakningsväsendet ordnar minst en storolycksövning varje år. I år kunde det inte ordnas några övningar, eftersom en övning med så stora folkmängder är omöjlig under coronatiden.

Räddningsaktionerna leddes från Åbo Räddningsoperationen leddes från sjöräddningscentralen i Åbo (MRCC Turku).

- Efter evakueringen stannade några besättningsmän och övriga aktörer kvar på olycksfartyget Amorella. Därför var vi

RAJAMME VARTIJAT

35

TEXT: Jukka Tekokoski BILD: Nina Kaverinen

Översikt av brottsbekämpningsenheten vid Finska vikens sjöbevakningssektion:

År 2020 exceptionellt på många sätt

Under det gångna året har en ny tid nalkats också för brottsbekämpningsenheten vid Finska vikens sjöbevakningssektion och man har förberett sig för framtiden.

V

id månadsskiftet februari–mars följde brottsbekämpningsenheten vid Finska vikens sjöbevakningssektion med stort intresse den oroväckande utvecklingen vid EU-gränsen mot Turkiet. Den mest betydande rutten för olagliga inresor till Finland går sedan flera år via Västra Balkan ända hit till Norden.

De olagliga transporter av invandrare som Turkiet ordnade till EU:s yttre gräns och Greklands besked om att landet slutar ta emot asylansökningar var händelser som man uppskattade att skulle påverka enhetens arbetssituation med några dagars fördröjning, men ändå i hög grad. Vid brottsbekämpningsenheten började man förbereda sig operativt inför den livliga våren med erfarenheterna och lärdomarna från åren 2015–2016 i färskt minne.

Kort därefter ändrades dessa prognoser till praktiska handlingar. Från och med början av mars hade man i enhetens verksamhet lagt märke till ett ökat antal brott avseende ordnande av olagliga inresor och förfalskning. Utvecklingen kulminerade vecka 11/2020 när man vid

36

RAJAMME VARTIJAT

enheten inledde inte mindre än 16 förundersökningar, varav tre gällde ordnande av olaglig inresa och en gällde grovt ordnande av olaglig inresa. Människor fördes olagligt in i Finland med flyg över både de yttre och inre gränserna samt med landtransporter väster eller öster om Östersjön.

Veckan därpå tog både de lagliga och olagliga inresorna till Finland tvärt slut och vecka 12/2020 inleddes bara en ny förundersökning vid enheten. Ett för alla nytt coronatidevarv inleddes.

En ny tid nalkas När pandemin spred sig till Finland införde brottsbekämpningsenheten, liksom den övriga sjöbevakningssektionen, genast i ett tidigt skede strikta restriktioner för enhetens personal i fråga om resande och personalstyrka på plats. Distansarbete fick en allt större roll i enhetens arbetsarrangemang.

Samarbetet för att verkställa europeiska utredningsorder sköttes via telefon och e-post i stället för på ort och ställe. Ändringen upplevdes tidvis som ganska tung, eftersom det internationella sam-

arbetet alltid har spelat en viktig roll i brottsbekämpningsenhetens operativa verksamhet och dagliga arbete.

Samtidigt stödde enheten återinförandet av kontroller vid de inre gränserna i Helsingfors hamn samt på bägge sidor av Finska viken. Estnisktalande brottsutredare deltog i samarbetet med den norra prefekturen vid Estlands polis- och gränsbevakningsmyndigheter i Tallinns hamn.

Fokus på inhämtande av information Trots att all övrig rörelse och de internationella trafikförbindelserna stagnerade nästan helt, tycktes det fortfarande komma in en avsevärd mängd information om kärnområdet för Gränsbevakningsväsendets brottsbekämpning. Informationsutbytet med nationella myndigheter intensifierades märkbart jämfört med tidigare.

Nya fenomen och aktörerna bakom olagliga inresor kan nu identifieras mer effektivt än tidigare. Samtidigt kan det konstateras att brottsbekämpningsenhetens egen lägesbild har förbättrats och att enheten har nått en ny nivå i fråga om samarbetet med vissa nationella myndig-

COVID-19-situationen

På grund av coronaviruset fick både de lagliga och olagliga inresorna till Finland ett tvärt slut i mitten av mars.

heter. Situationen i Europa och de nya utmaningar som den fört med sig har också motsvarat enhetens egna observationer och sedan början av sommaren har det redan livliga informationsutbytet med Europeiska polisbyrån Europol ytterligare trappats upp.

I Europa uppstod till följd av coronapandemin en marknad för förfalskade och på felaktiga grunder införskaffade arbetsavtal för både säsongsarbete och annat arbete, med vilka man försökte kringgå inreserestriktionerna. De första observationerna av detta gjordes redan ett par veckor efter att restriktionerna infördes i början av april. Enligt underrättelserna kostade ett förfalskat arbetsavtal så mycket som 300 euro. Efterfrågan var tydligen större än utbudet och marknaden kontrollerades av säljarna. Den verkliga avsikten med inresan föreföll i dessa fall oftast vara arbete utan tillstånd, men också egendomsbrott och utövande av

prostitution förekom som motiv i undersökningen.

Framtidsprognos Målet med brottsbekämpningsenhetens intensifierade inhämtande av information är att bereda sig på att inrese- och reserestriktionerna eventuellt lättar och till och med hävs på lång sikt. Det här fick vi en försmak av efter mitten av juli när reserestriktionerna lättades. I slutet av juli syntes detta som en topp i statistiken över antalet nya inledda förundersökningar av olagliga inresor. De olagliga transporter till övriga Europa som ”fastnade” i mars hade börjat verkställas och slutföras enligt avtalat datum.

Erfarenheterna från början av hösten tyder på att det görs nya försök att till vilket pris som helst slutföra transporterna i samband med ordnande av olagliga inresor. Smugglingsorganisationerna har under dessa exceptionella omständigheter

haft svårigheter att skaffa inkomster och upprätthålla sitt rykte. Ur deras synvinkel är det inte heller något alternativ att återgå till det stillestånd som rådde i våras. De praktiska konsekvenserna kan vara synnerligen oroväckande med tanke på att den kriminella verksamheten eventuellt blir allt mer hänsynslös och desperat samt att gärningsmännen i allt större utsträckning blir multikriminella. Det här återstår att se. I varje fall är brottsbekämpningsenheten vid Finska vikens sjöbevakningssektion redo att anta också den här utmaningen.

Författaren, kaptenlöjtnant Jukka Tekokoski, är chef för brottsbekämpningsenheten vid Finska vikens sjöbevakningssektion.

RAJAMME VARTIJAT

37

TEXT: Timo Suomalainen och Aimo Sinkkonen BILD: Marko Parviainen

Куда вы едете? Vart ska ni åka?

Minne olette matkalla?

Gränskontroller i öst och i väst

N

iirala i Norra Karelen är Finlands fjärde livligaste gränsövergångsställe vid ryska gränsen. Antalet resenärer som passerade gränsen var 1,14 miljoner år 2018 och 1,12 miljoner år 2019. Situationen var en helt annan 2020: enligt statistik som uppdaterades 13.8.2020 hade bara cirka 104 000 personer passerat gränsen och antalet består i huvudsak av den kommersiella lastbilstrafiken.

Efter jul och nyår såg man i Niirala fram emot sportloven och den följande anstormningen av ryska turister till Finland. Planerna ändrades emellertid när det började sippra in information från omvärlden om ett mystiskt virus som i värsta fall kan vara dödligt för den som insjuknar.

Det tog inte särskilt länge innan man också i Niirala började förbereda sig och göra upp planer för en eventuell coronapandemi i grannlandet Ryssland och i Finland. Hur skulle Gränsbevakningsväsendets resurser tryggas under en eventuell pandemi? Vi var tvungna att fullständigt revidera våra arbetsrutiner och fundera på hur vi kan utföra vårt arbete och samtidigt minimera exponeringsrisken.

Kommenderingar till Lappland Snart nog började smittspridningen ta fart också i Finland. I medierna började man tala om att statsrådet planerade begränsande åtgärder för att hindra spridningen av viruset. Till åtgärderna hörde också rekommendationen att undvika utlandsre-

38

RAJAMME VARTIJAT

sor. Då började vi ana att vi kanske snart åker norrut för att övervaka gränsen mot Sverige. Strax därefter började arbetsplaneringen samla ihop kommenderingsavdelningar från Norra Karelens gränsbevakningsstation till Muonio, Torneå och Kivilompolo.

I Norra Karelen hade vi redan börjat se de första vårtecknen, men i Lappland var det ännu full vinter. Framme i Muonio, Torneå och Kivilompolo möttes vi av en rätt så annorlunda verksamhetsmiljö än den vi är vana vid i Niirala. Vi inrättade ett gränsövergångsställe i Muonio i samarbete med Tullen i Torneå.

Vi fick använda Tullens lokaler i Muonio och därifrån gick det bra att utföra gränskontroller. I Kivilompolo inrättade vi ett gränsövergångsställe i vår patrullbil, från vilken vi utförde gränskontrollerna. Tiden som tillbringats i patrullbilen har minsann också varit ett bra tillfälle att lära känna sin kollega lite bättre.

Lappland erbjöd också en möjlighet för dem som under hela sin tjänstgöringstid arbetat vid gränsövergångsställen att utföra kontroller med bil, snöskoter eller t.o.m. på skidor. En av patrullerna från Niirala utförde faktiskt en några kilometer lång gränskontroll på skidor längs Muonio älv. När har det senast gjorts en gränskontroll längs Muonio älv på skidor månntro?

I Torneå startade Västra Finlands sjöbevakningssektion verksamheten från noll, även om de redan hade erfarenhet

Kivilompolo Muonio

Torneå

Niirala

COVID-19-situationen

av operationen med intensifierad övervakning av utlänningar 2015. Torneå blev snabbt en ”smältdegel” för alla de gränsbevakare som kommit dit från olika delar av landet. Ju fler kommenderingsresor det blev, desto mer intressant blev det att gång på gång stöta på en ny dialekt, när man träffade kolleger från olika förvaltningsenheter.

Flexibilitet i alla riktningar I våras hade ingen kunnat tro att kontrollerna vid de inre gränserna skulle pågå i nästan ett halvt år, vilket de i skrivande stund har gjort. Många som i våras med öppet sinnelag begav sig ut på kommendering har hunnit bli trötta på att kommenderingarna bara fortsätter. För att kunna balansera det civila livet och familjelivet med arbetsuppgifterna har det säkert krävts flexibilitet också av dem där hemma. ”Det har nog krävts en hel del specialarrangemang. Min man är också gränsbevakare och har rest i arbetet. Efter-

som vi har ett litet barn har vi ibland bara hunnit träffas och göra ett snabbt skiftesbyte i dörren”, berättar Heidi Mustonen vid Niirala gränsbevakningsstation. (YLE uutiset Pohjois-Karjala 12.8.2020) Även om de ändrade arbetsplanerna till följd av coronapandemin har varit utmanande, har man kunnat märka en bra vi-anda bland tjänstemännen. Det har hittills funnits tillräckligt med personal som kunnat åka på kommendering och om någon inte har kunnat resa på grund av ett oöverstigligt hinder, så har alltid någon frivillig kollega kunnat hoppa in i stället.

närvarande ser det ut som om vi klarade av sommaren. Ingen vet ännu vad hösten och slutet av året för med sig. Det kommer säkert att krävas ytterligare uthållighet av oss alla, men tillsammans klarar vi det. Trevlig höst och hålls friska!

Författarna, äldre gränsbevakare Timo Suomalainen och äldre gränsbevakare Aimo Sinkkonen, arbetar vid Niirala gränsbevakningsstation.

Vad för framtiden med sig?

Så här i augusti 2020 är coronan fortfarande en del av vår vardag. Kommenderingarna vid de inre gränserna pågår ännu.

I Niirala ökar också antalet kontroller vid de yttre gränserna småningom i takt med de lättade reserestriktionerna. Sommarsemestrarna närmar sig sitt slut. För

Vid svenska gränsen i Muonio inrättades ett gränsövergångsställe i samarbete med Tullen i Torneå.

RAJAMME VARTIJAT

39

TEXT: Jukka Tekokoski PHOTO: Finnish Border Guard

Review on the activities of the Crime Prevention Unit

The year 2020 is exceptional in multiple ways During the current year, the Crime Prevention Unit within the Gulf of Finland Coast Guard District has seen the dawn of the new era and also prepared for the future.

I

n the turn of February-March, the Crime Prevention Unit (CPU) was observing with great interest the worrying developments along the border between Turkey and the European Union. The route that starts there and runs via the western Balkans all the way up to the Northern countries has served, for several years, as the main channel for illegal entry to Finland.

Turkey was transporting illegal immigrants toward the EU border and Greece notified that it would suspend the reception of asylum applications. The CPU estimated that these two events would have a significant impact on the unit’s work situation, albeit with a few days’ lag. The CPU prepared for an operationally active spring, bearing in mind the experiences and lessons learnt in 2015–16.

The advance estimations soon translated into practical operations. Since the start of March, the CPU had witnessed a growing trend in criminal activities involving the arrangement of illegal entry as well as forgeries. The trend culminated in week 11/2020 when a total of 16 pre-trial investigations were initiated, including

40

RAJAMME VARTIJAT

one case of aggravated and three cases of basic arrangement of illegal entry. People were smuggled into Finland by means of flights crossing the external and internal borders alike and by land transportations around the Baltic Sea either via the western or eastern route.

One week later, both legal immigration and illegal entry to Finland stopped abruptly. In week 12/2020, only one new pre-trial investigation was initiated. This was the beginning of a new era, that of COVID-19.

Adapting to the new era As the pandemic reached Finland, the CPU introduced, without delay, strict restrictions concerning the movements and presence of the unit’s personnel, as was done across the Border Guard District. Distance work became an essential part of the new work arrangements.

The collaboration regarding the European Investigation Orders and their implementation was managed via phone and email instead of travelling. The change was experienced as being somewhat stressful since international collaboration

on site has always been a major part of the operational activities and daily routines of the CPU. At the same time, the unit supported the restoration of the internal border control in the Port of Helsinki as well as on both sides of the Gulf of Finland. In the Port of Tallinn, Estonian-speaking CPU investigators co-operated with the Northern prefecture of the Estonian Police and Border Guard Board.

More efficient intelligence Despite the nearly complete closure in terms of international connections and traffic, the accumulation of information relating to the core areas of crime prevention and investigation within the Finnish Border Guard continued as usual. In fact, the exchange of information between national authorities became considerably more efficient.

New phenomena and players in the field of illegal entry can now be identified more effectively than before. At the same time, the CPU’s own situational awareness has improved. The unit has, so to speak, advanced to a new level as re-

COVID-19 situation

gards collaboration with specific national parties. The situation in Europe, with its new challenges, corresponded with the observations of the CPU, and the already active exchange of information with the European Police Office (Europol) has accelerated since the early summer.

In the wake of the COVID-19 pandemic, Europe saw the generation of a market for seasonal or other work contracts that were forged or obtained on false grounds with the intent to get around the immigration restrictions. The first observations of this development were made already two weeks after the restrictions came into force at the start of April. According to intelligence information, the prices of forged work contracts were high, up to 300 euro per document.

The demand apparently exceeded the supply, and the sellers controlled the market. In most cases, the actual purpose of the entry to the country seemed to be engagement in illegal work, but other motives were identified in the investigation as well, such as property crimes or prostitution.

Future outlooks The CPU will utilise its intensified intelligence to prepare for the easing and, in the longer term, lifting of the restrictions concerning immigration and travelling.

As a foretaste, when the travel restrictions were eased in mid-July, it resulted in a statistical peak in the initiations of pre-trial investigations of suspected illegal entry. Those illegal transportations that remained stuck in Europe in March were now resumed, with the intention to complete the journey to their final destination.

The experiences from the early autumn suggest that, in the future, criminals arranging illegal entry will attempt to accomplish such transportations at any cost.

During the exceptional situation caused

by COVID-19, the smuggler organisations have found it challenging to make an income and sustain their reputation, and from their point of view, there will

As a result of the COVID-19, both legal immigration and illegal entry in to Finland stopped abruptly in mid-March.

be no returning to the paralysed situation of last spring. The practical consequences may be extremely worrying. It is possible that the criminal operations become even more ruthless and desperate, with the players engaging increasingly in multi-criminal activities. This remains to be seen. In any case, the Crime Preven-

tion Unit within the Golf of Finland Coast Guard District is prepared to meet the challenge.

The author, Lieutenant Senior Grade Jukka Tekokoski serves as the Head of the Crime Prevention Unit within the Gulf of Finland Coast Guard District.

RAJAMME VARTIJAT

41

TEXT: Timo Suomalainen and Aimo Sinkkonen PHOTO: Juha Möttönen

Куда вы едете? Vart ska ni åka? Where are you travelling?

Border checks east and west

N

iirala in Northern Karelia is the fourth busiest of the border crossing points on the border between Finland and Russia. The number of passengers crossing the border at Niirala amounted to 1.14 million in 2018 and 1.12 million in 2019. The statistics for the year 2020 are quite different: by 13 August 2020, only some 104,000 passengers had crossed the border. The figure primarily comprised commercial heavy traffic.

After Christmas and New Year, Niirala was already in stand-by mode for oncoming winter holidays and the rush of Russian tourists to Finland. The plans changed, however, along with the news pouring in about a mystical virus that was spreading throughout the world. A virus that was potentially fatal for the infected.

It did not take long until Niirala started preparing for the arrival of the coronavirus to Finland via Russia. How would the Finnish Border Guard safeguard its resources in a possible pandemic situation? We were forced to re-think our ways of operating and consider ways to carry out our work tasks while at the same time minimising the risk of exposure.

Border guards were posted to Lapland Soon, the COVID-19 disease began to spread in Finland as well. The media started reporting about the Government’s intentions to decide on certain restrictions in order to prevent the virus from spreading. As part of the restrictions, it was strongly recommended that people avoid travel to foreign destinations. At Niirala, we started wondering if any of

42

RAJAMME VARTIJAT

us would be posted to the north to carry out border control on the Swedish border.

In no time, groups of border guards serving in the North Karelia Border District were posted to Muonio and Tornio on the Swedish border and to Kivilompolo on the Norwegian border.

The spring was already on its way to Northern Karelia, but in Lapland, it was still winter. The operational milieu in Muonio, Tornio and Kivilompolo is quite different from what we are used to in Niirala. In Muonio, the border crossing point was set up in collaboration with the Customs of Tornio, and we were able to carry out border checks in the facilities of the Customs of Muonio. In Kivilompolo, however, our patrol vehicle served as a temporary border crossing point, where we conducted border checks.

Spending hours and hours in the patrol vehicle together with your partner also gave an opportunity to get to know each other.

Lapland also provided those of us who normally work on-site at the border crossing point with opportunities for patrolling using a vehicle or a snowmobile – or even skis. One patrol from Niirala actually skied a few kilometres along the Muonionjoki river to carry out border control. Seems to me that it must be quite a while since the border between Finland and Sweden has been patrolled on skis along Muonionjoki!

In Tornio, the West Finland Coast Guard District also had to set up their border control operation from scratch, even though they had earlier experience based on the intensified immigrant

Kivilompolo Muonio

Tornio

Niirala

COVID-19 situation

control operation in 2015. Tornio soon became a melting pot for border guards coming from different parts of Finland.

It was always interesting to come across new dialects as people were posted to the north from various border guard districts.

Flexibility and team spirit In the spring, nobody expected that, at the time of writing this article, the internal border controls would have been in force for almost six months. Most of us left for the north with an open and positive mind, but as the assignments stretched on, some tournament fatigue may have been in the air. To match work duties with civilian or family life has called for flexibility from those at home as well. “Indeed, this has required special arrangements. My husband is also a border guard and travels for work, and we have a small child, so sometimes it’s pretty hectic when one comes in and the other goes out during the same door opening”, explains Heidi Mustonen from Niirala border crossing

point. (YLE regional news, Northern Karelia, 12 August 2020) Although the changes to work planning as caused by the COVID-19 pandemic have been challenging, a good team spirit has prevailed among the border guards. The number of people willing to take on a posting has been sufficient and, in case of a force majeure, there have always been colleagues to volunteer as substitutes.

all, but we will make it – together. Let the autumn be pleasant, and stay in good health!

The authors, Senior Border Guards Timo Suomalainen and Aimo Sinkkonen work at the Niirala border crossing point.

What will the future bring?

Today, in August 2020, COVID-19 is still part of our daily lives. Border guards are still being posted to the internal border in the north. As the travel restrictions are gradually being lifted, the number of external border checks is increasing, also at Niirala. The summer holiday season is ending. At present, it seems that we have made it through the summer. But nobody knows what the autumn and the end of the year will bring. Tournament sustainability will certainly be required from us

It was still winter in Lapland at the time the posted border guards started their work.

RAJAMME VARTIJAT

43

AJANKOHTAISTA TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Veera Savelius

PERUSKIVEN MUURAUS IMMOLASSA Immola-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnalle uudet toimitilat, joiden on määrä valmistua syyslokakuussa 2021.

Peruskiven muuraustilaisuus järjestettiin 22.9.2020. Sisäministeri Maria Ohisalo ja Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara osallistuivat peruskiven muuraukseen. Peruskiven sisään muurattiin perinteiseen tapaan lieriö, jossa oli nykyisin käytössä olevia rahoja ja päivän sanomalehtiä. Sisäministeri Ohisalo sujautti teräslieriöön lisäksi kasvomaskin.

Immolan kasarmin rakennuksissa on ollut jo pidemmän aikaa vakavia sisäilmaongelmia, ja yli sata henkilöä työskentelee väistötiloissa.

– Olen tyytyväinen ja huojentunut, kun Immolan peruskorjaus- ja uudistus-

hanke on nyt vihdoin saatu käyntiin, ministeri Ohisalo sanoi puheessaan.

– Tämä on konkreettinen osoitus hallitusohjelmaan asettamiemme tärkeiden tavoitteiden toimeenpanosta. Tavoitteena on, että pystymme turvaamaan henkilöstölle työturvallisuuden myös jatkossa.

Uusi esikuntarakennus on arkkitehtuuriltaan suoralinjainen. Valkoinen rakennus on kaksikerroksinen, ja lisäksi siihen tulee yksi maanalainen kerros. Rakennus liitetään nivelosalla viereiseen Raja- ja merivartiokouluun.

Senaatti-kiinteistöjen ja Rajavartiolaitoksen yhteistyössä suunnittelemat toimitilat vastaavat tarpeita optimaalisesti, ja ylimääräiset kulut on karsittu minimiin.

Immola-hankkeen kokonaissuunnitelman mukaan alueelle rakennetaan

Pasi Kostamovaara ja Maria Ohisalo muuraamassa Immolan esikuntarakennuksen peruskiveä.

44

RAJAMME VARTIJAT

lähivuosina myös uusi liikunta-, sotilaskoti- ja ruokalarakennus. Lisäksi peruskorjataan rakennushistoriallisesti merkittävät ja suojellut 1930-luvun funktionalismia edustavat rakennukset.

Niihin sijoitetaan Rajamuseo sekä liikunta-, sosiaali- ja majoitustiloja. Nämä rakennushankkeet on tarkoitus toteuttaa vuosina 2021–2022. Koko uudistushankkeen on arvioitu maksavan noin 40 miljoonaa euroa.

– Tahtotilamme on, että Immolan toimitilat uudistetaan täysimääräisesti ja sen jälkeen valmistellaan Ivalon ja Onttolan kasarmeilla tarvittavat uudistukset, kertoi päällikkö Kostamovaara.

– Olen tyytyväinen, että nyt päästään muuraamaan peruskivi uusille, turvallisille tiloille, sanoi sisäministeri Maria Ohisalo.

TEKSTI JA KUVA: Tuija Paakki

SOTILASVALA RAJA-JOOSEPISSA Ivalon Rajajääkärikomppanian saapumiserän II/20 varusmiehet vannoivat sotilasvalansa Raja-Joosepin kentällä Inarissa. Paikalle varusmiehet saapuivat noin 50 kilometrin valamarssilta, jonka loppupuolella suoritettiin perinteinen Luton kaste eli Luttojoen ylitys uimalla. Sekä valapaikalla että valamarssin reitillä kunnioitettiin Luton Miehiä eli Petsamon Erillisosastoa, jonka perinnejoukko-osasto Lapin rajavartiosto on.

Koronatilanteen vuoksi varusmiesten omaiset ja läheiset eivät voineet osallistua valatilaisuuteen paikan päällä, mutta osattomaksi he eivät kuitenkaan jääneet. Yleisradio lähetti

Luttojoen rannalla sotilasvalan vannoi 102 varusmiestä.

sotilasvalatilaisuuden suorana omilla sivuillaan, jonka jälkeen tallenne oli nähtävissä Yle Areenassa.

Valatilaisuuden johti Rajajääkärikomppanian päällikkö, kapteeni Mikko Heikkilä, valakaavan esilukijana toimi

itsekin Ivalon Rajajääkärikomppaniassa varusmiespalveluksensa aikanaan suorittanut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, ja valan otti vastaan Lapin rajavartioston komentaja, eversti Jarkko Alén.

TEKSTI: Milla Ignatius KUVA: Jarel Mäkihonko

SOTILASVALA ONTTOLASSA Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppanian sotilasvalatilaisuus järjestettiin koronatilanteesta johtuen ulkona Onttolan urheilukentällä perinteisen kirkkotilaisuuden sijaan 13.8.2020. Sotilasvalan vannoi kaikkiaan 124 alokasta, joista naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia oli viisi. Sotilaallisen vakuutuksen antajia oli kaksi.

Poikkeusjärjestelystä huolimatta oli tärkeää, että tulevien rajajääkäreiden läheiset pääsevät kuitenkin osaksi tätä merkittävää päivää. Niinpä Sanomalehti Karjalainen näytti valatilaisuuden suorana lähetyksenä verkkosivuillaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan rajavartioston kanssa. Katselukertoja kertyi kokonaisuudessaan 4 800 ja suoralla lähetyksellä oli 1 600 katselijaa.

Sotilasvalan vastaanotti PohjoisKarjalan rajavartioston komentaja,

eversti Marko Turunen. Valakaavan esilukijana toimi Rajasotilaskotiyhdistyksen Onttolan osaston puheenjohtaja Sirpa Pakarinen. Seurakunnan puheen ja rukouksen toimittivat isä Tommi Kallinen ja sotilaspastori Anssi Törmälä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara osallistui valatilaisuuteen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö Kostamovaara esitti tilaisuuden lopuksi tervehdyksensä ja onnitteli tuoreita rajajääkäreitä. Tervehdyksessään hän antoi nuorille hyviä elämänohjeita ja muistutti yhteyksien pitämisestä kotijoukkoihin palveluksen aikana. Hän toi myös tilaisuuteen sisäministeri Maria Ohisalon tervehdyksen kaikille läsnäolijoille ja onnittelut juuri nimitetyille rajajääkäreille.

Valatilaisuutta edeltävänä päivänä alokkaat suorittivat jalkamarssin Ilomantsin raja-alueella hyvässä "kaveria ei jätetä" hengessä.

RAJAMME VARTIJAT

45

TEKSTI JA KUVAT: Monna Kärki

KIERRÄTYSTAVARASTA KEIDAS PIRISTÄMÄÄN KORONA-ARKEA Immolan keskusvaraston työntekijöiden päivät saivat korona-arjen keskelle piristystä, kun yhteinen idea ulos rakennettavasta taukopaikasta alkoi kyteä mielissä ja lopulta toteutui käytännössä. Koronan aiheuttaman kiireen ja hässäkän keskelle kaivattiin jotain muuta ajateltavaa.

– Tarvittiin jotain piristettä kaiken tämän koronan keskelle, ja ajatus alkoi sitten syntyä yhdessä muun työporukan kanssa, siivoustyönohjaaja Sari Kalpio kertoo esitellen keskusvaraston kylkeen rakennettua keidasta.

Immolan keskusvarastolla työskentelevät alkoivat yhdessä rakentaa taukopaikkaa. Sari kertoo jokaisen osallistuneen rakentamiseen oman työnsä ohella, oman kiinnostuksensa mukaan. Kaikki keitaalle kerätyt tavarat ovat eri paikoista löydettyä kierrätystavaraa. Kukkia on istutettu ja roskapönttöjä maalattu. Jostain roskalavalta löytyi jopa käyttökelpoinen grilli!

Projekti on luonut hyvää yhteishenkeä

– On ollut ilo huomata, että kun täällä rakennuksessa on niin paljon eri alojen ihmisiä, että kaikki ovat innostuneet mukaan, jopa miehet, paikalle saapunut Anu Tomperi tuumaa.

Naiset kertovat, että on ollut virkistävää työpäivän ohella miettiä, mitä kaikkea keitaalle voisi tulla. Roskalavoja onkin tarkkailtu aktiivisesti ja suunnitelmia on sitten toteutettu yhdessä.

– Yhdessä kun tehdään, saadaan nopeasti aikaiseksi. Joku saattaa-

”Jokaisessa paratiisissa pitää olla käärme", totesi eräs työntekijä tuodessaan paikalle käärmeen.

kin kesken päivän huikata makkaran paistosta ja sitten yhdessä hankitaan tarvikkeet ja grillataan, Sari nauraa.

Paikka tarjoaa mahdollisuuden kuulumisten vaihtamiseen ja muiden ihmisten näkemiseen mutta myös omaan rauhoittumiseenkin keskellä kiireistä päivää.

Virallisesti paikkaa ei ole vielä nimetty, mutta Sari tituleeraa sitä kes-

kusvaraston keitaaksi. Anu taas kutsuu paikkaa hippileiriksi sen värikkyyden takia. Projektia on tarkoitus jatkaa myös ensi kesänä ja mahdollisesti talvella. Naiset suunnittavatkin jo jouluvalaistuksen asentamista sekä ensi kesäksi muun muassa perunamaan istuttamista.

Oikaisuja Rajamme Vartijat 2/2020 -lehteen Artikkelin Rajan Dornierit – Rajoja turvaamassa jo 25 vuotta (s. 48) kirjoittajan tiedot olivat virheelliset. Lentotoimintaupseeri, majuri Kenneth Rosenqvist toimii MVX-hankkeen apulaishankepäällikkönä.

Artikkelin Poikkeavaa arkea Helsingin rajatarkastusosastossa (s. 27) kuvateksti oli virheellinen. Kuvassa on Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastusaula (ei turvatarkastusaula) ja oikea kuvateksti on: Non-Schengen-lentojen maahantulotarkastuksen rajatarkastusautomaatit ovat olleet sisärajatarkastusten aikana normaalista poiketen käytössä ainoastaan Suomen kansalaisille.

46

RAJAMME VARTIJAT

In memoriam RAJAMME VARTIJAT lokakuu 2020 Rajavartiolaitoksen sidosryhmälehti on ilmestynyt vuodesta 1934 lähtien.

ISSN 0483-9080 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa.

Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa http://www.raja.fi/tietoa/rajamme_vartijat JULKAISIJA Rajavartiolaitos Rajamme Vartijat, PL 3, 00130 Helsinki Vilhonvuorenkatu 6, 00500 Helsinki rajammevartijat(at)raja.fi

Rajavartiomestari Paavo Kuivalainen 1926–2020 Rajavartiomestari Paavo Juhani Kuivalainen kuoli 94-vuotiaana 12.7.2020.

Hänen elämänsä tärkeimmät tapahtumat kytkeytyvät Rajavartiolaitokseen.

Paavo Kuivalainen syntyi rajavartijaperheeseen Impilahdessa Karjalassa 6.3.1926. Hänen isänsä palveli Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmilla Laatokan rannalla. Talvisodan syttyessä perhe joutui evakkoon.

Paavo Kuivalainen toimi sodan aikana vapaaehtoisena armeijan tehtävissä muun muassa ratsulähettinä Karjalan rintamalla, kunnes alaikäiset komennettiin pois rintamalta. Varusmiespalveluksen hän suoritti vasta sodan jälkeen. Sota oli keskeyttänyt keskikouluopinnot, ja Kuivalainen hakeutui Rajavartiolaitoksen palvelukseen ensimmäisenä asemapaikkanaan Kajaani, jossa tarvittiin sotakokemusta omaavaa varusmiesten kouluttajaa.

Vuonna 1960 Kuivalainen siirtyi rajanvalvontatehtäviin Kainuun rajavartioston Kuusamon rajakomppaniaan.

Tehtävän vaatiman koulutuksen aikana Immolan rajakoulussa hän hankki paikallisesta kennelistä saksanpaimenkoiran pennun ja koulutti sen rajakoiraksi.

Valpas oli mukana niin partiomatkoilla

kuin vapaa-aikana kala-, metsästys- ja marjareissuilla.

Vuonna 1965 tuli muutto Kuhmon rajakomppaniaan. Kun Kostamuksen kaivoskaupungin rakentaminen käynnistyi 1970-luvun alussa ja Vartiuksessa alkoi tavara- ja henkilöliikenne rajan yli, toiminnan luonne rajalla muuttui.

Paavo Kuivalainen toimi Kuhmon rajakomppaniassa vuoteen 1973 asti, jolloin sotavuosien palvelusajat mahdollistivat varhaisemman siviilielämään siirtymisen. Salossa Varsinais-Suomessa hänelle tarjoutui työpaikka Salora Oy:ltä, missä hän toimi tuotannon työvälinepuolen työnjohto- ja hankintatehtävissä vuoteen 1991 asti.

Rajavartiostossa liikkumaan tottunut mies pyöräili siviilissäkin töihin kesät talvet. Lisäksi hän harrasti uintia, juoksua, rullaluistelua, hiihtoa ja sauvakävelyä. Liikunta on lääkettä, oli hänen mottonsa.

Paavo Kuivalainen kohtasi tulevan puolisonsa Hilkka Mertasen Kajaanin aikoina, ja he avioituivat vuonna 1948.

Lapsia avioliitossa syntyi kuusi.

Paavo jr. Kuivalainen

PÄÄTOIMITTAJA Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen paivi.kaasinen(at)raja.fi puh. 0295 421 331 TOIMITUSSIHTEERI Kirsti Helin, Princeps Oy kirsti.helin(at)princeps.fi puh. 0400 447 382 TAITTO Sanna Purho, Princeps Oy KÄÄNNÖKSET Integra Oy Scandix översättningar Ab PAINO Grano Oy ETU- JA TAKAKANNEN KUVAT Etukannen kuva: Antti Tiihonen Takakannen kuva: Juha Räisänen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Grano Oy Tilauskeskus, Rajamme Vartijat Vehkakatu 1, 40700 Jyväskylä rajammevartijat@grano.fi Rajamme Vartijat -lehden tilaajarekisteri Tilaajarekisteriä ylläpitää kirjapaino, joka painaa ja postittaa lehden, tällä hetkellä Grano Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään vain lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 421 000 rajavartiolaitos(at)raja.fi etunimi.sukunimi(at)raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietiläntie 32 E, 55910 Imatra puh. 0295 422 000 kaakkoissuomenrajavartiosto(at)raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 Onttola puh. 0295 423 000 pohjoiskarjalanrajavartiosto(at)raja.fi

KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 Kajaani puh. 0295 424 000 kainuunrajavartiosto(at)raja.fi

LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 Turku puh. 0295 427 000 lansisuomenmerivartiosto(at)raja.fi

LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 Rovaniemi puh. 0295 425 000 lapinrajavartiosto(at)raja.fi

VARTIOLENTOLAIVUE PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 428 000 vartiolentolaivue(at)raja.fi

SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 Helsinki puh. 0295 426 000 suomenlahdenmerivartiosto(at)raja.fi

RAJA- JA MERIVARTIOKOULU Niskapietiläntie 32 D, 55910 Imatra puh. 0295 429 000 rajajamerivartiokoulu(at)raja.fi

MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Rajavartiolaitos valvoo 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuodenaikoina

PÅ LAND, TILL HAVS, I LUFTEN

Gränsbevakningsväsendet vakar 24 timmar i dygnet under årets alla tider

WWW.RAJA.FI

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIJAT