Rajamme vartijat 2/2017

RAJAMME VARTIJAT 2 | 2017 RAJAVARTIOLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI | TEEMANA: MAANPUOLUSTUS

Sotilaallinen maanpuolustus ja varusmiespalvelus Naiset sotilasviroissa

Sotapolku.fi kertoo viime sodissamme palvelleista

VL Merikarhu kansainväliseen operaatioon RAJAMME VARTIJAT

1

TÄSSÄ NUMEROSSA: 3

Pääkirjoitus

36 Merikarhu avseglade till en internationell operation

4

Ledare / Leadning article

37 Merikarhu departed for an international operation

5

Rajakenraali Matti Autio in memoriam

38 Venäjän kielen koulutusta Raja- ja merivartiokoululla

6

Erikoisrajajääkärit ovat valiojoukko

39 Rajavartiolaitoksen vuosipäivän juhlintaa

10 Erikoisrajajääkärit tosi-TV-tähtinä

39 Kaakkois-Suomen rajavartiosto 70 vuotta

12 Varusmieskoulutus Ivalossa

40 Kellosepän rajavartioaseman nimi Sallan rajavartioasemaksi

14 Arttu Ollin varusmiespalvelus Onttolassa

41 Pohjois-Karjalan rajavartiostosta julkaistiin historiateos

16 Rajajääkärikomppanian varustaminen 18 Varusmieskoulutus rajajääkäriksi ja erikoisrajajääkäriksi 19 Oona Tuuri – naisreserviläisenä kertaamassa 20 Frans Cederlöf Rajavartiolaitoksen ensimmäinen varusmiesvalokuvaaja 22 Sanna Silvander ja Jenni Kinnunen rajavartijoiden opettajina

41 Kaatuneiden kunniataulut kunnostettu Turussa 42 Ylennyksiä ja nimityksiä 45 Rajaupseeri Petri Lehtinen vuoden kadettiupseeri 45 Rajavartiolaitos Puolustusvoimain lippujuhlan päivässä 46 Luutnantti Ari Lakio vuoden rajamies

24 Kansimies Annika Westerholm – merellä pienestä pitäen

47 Rajavartiomestari Olavi Lautamäki in memoriam

34

26 Lentokenttä rajavartijan työpaikkana 28 Majuri Mervi Pietarisen nousujohteinen upseeriura 30 Aira Samulin – oman tiensä kulkija 32 Sotapolku.fi kertoo missä sukulaisesi taistelivat 34 Merikarhu kansainväliseen operaatioon

23

Rajavartijoiden rekrytoinnin tarve on kasvanut, joten Raja- ja merivartiokouluun valitaan jatkossa nykyistä enemmän oppilaita.

2

RAJAMME VARTIJAT

Ulkovartiolaiva Merikarhu valvoo EU:n ulkorajaa Egeanmerellä.

Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä 21.3.

Kelloselän rajavartioaseman nimi muuttui Sallan rajavartioasemaksi.

40

. Pääkirjoitus RAJAVARTIOLAITOS PANOSTAA KRIISIVALMIUTEEN

R

ajavartiolaitoksessa ei ole tingitty sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista, vaikka toimintaa on muuten jouduttukin sopeuttamaan niukkeneviin taloudellisiin voimavaroihin jo usean vuoden ajan. Rajavartiolaitoksen korkea valmius, toimivaltuudet ja suorituskyky ovat niin tärkeä osa Suomen puolustusjärjestelmää, ettei niitä ole syytä heikentää vallitsevassa ja näköpiirissä olevassa turvallisuusympäristössämme. Rajavartiolaitoksen tärkeä rooli puolustusjärjestelmässä on perusteltua yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi. Näin on ollut koko Rajavartiolaitoksen lähes 100-vuotisen historian ajan.

Rajojen koskemattomuus ja loukkaamattomuus on itsenäiselle valtiolle itseisarvo. Uskottava ja häiriöitä sietävä rajaturvallisuusjärjestelmä ennaltaehkäisee luonnostaan turvallisuusuhkia rajoilla - ovat ne sitten sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden piiriin kuuluvia. Erityisen tärkeää rajaturvallisuusjärjestelmän uskottavuus on varautumisessa hybridivaikuttamiseen, jota voi olla vaikea tunnistaa, mutta jota suurella todennäköisyydellä ilmenee myös valtakunnan rajoilla.

Rajavartiolaitos toteuttaa jatkuvasti ja kaikissa oloissa rajaturvallisuus- ja meripelastustehtäviä valtakunnan rajoilla ja saaristossa. Samalla Rajavartiolaitos valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta. Aluevalvontaviranomaisena Rajavartiolaitoksella onkin jatkuva valmius alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen. Rajamiesten ja -naisten sotilaallinen peruskoulutus ja Rajavartiolaitoksen sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä tehtävään soveltuva varustus varmistavat hyvän suorituskyvyn aluevalvontatehtäviin.

Rajavartiolaitoksen rooli alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa korostuu sotilaallisten uhkamallien alkuvaiheissa, jolloin puolustusjärjestelmän kaikki resurssit ja toimivaltuudet valtakunnan sotilaalliseksi puolustamiseksi eivät vielä ole käytettävissä. Silloin on oleellista, että Rajavartiolaitoksen normaaliajan toimivaltuuksin ja suorituskyvyin voidaan välittömästi vastata rajoilla tai Rajavartiolaitoksen kohteissa kehittyviin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden uhkiin tarvittaessa yhteisvoimin muiden turvallisuusviranomaisten kanssa.

Rajavartiolaitoksen puolustussuunnittelu ja -valmistelut toteutetaan tiiviissä yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Sotilaallisessa uhkatilanteessa valmiuden kohottaminen tapahtuukin Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien yhteisen tilannekuvan ja harkinnan perusteella.

Rajavartiolaitos on jatkuvasti kehittänyt varautumissuunnitelmiaan ja harjoitellut niiden toimeenpanoa, joten sillä on kyky aloittaa Suomen puolustaminen myös nopeasti kehittyvissä uhkatilanteissa. Tarvittaessa aluevalvonnan ja rajaturvallisuustehtävien toteuttamista vahvennetaan Rajavartiolaitoksen johtoon perustettavilla rajajoukoilla, jotka samalla valmistautuvat myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Puolustusvalmiuden vaatiessa rajajoukkoja tai niiden osia voidaan liittää puolustusvoimiin.

Rajavartiolaitos vastaa rajajoukkojen eli oman reservinsä kouluttamisesta. Asevelvollisia ja vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittavia naisia koulutetaan rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Rajavartiolaitos antaa vaativaa tiedustelu- ja erikoisrajajääkärikoulutusta. Koulutus tapahtuu pääosin Rajavartiolaitoksen omissa varusmiesyksiköissä Imatralla, Onttolassa ja Ivalossa. Puolustusvoimien antama tuki erityisesti reservin kertausharjoitusten järjestämiseen on erittäin tärkeää.

Rajavartiolaitoksen upseereille annetaan perus-, jatkoja täydennyskoulutus Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Koulutusta täydennetään Raja- ja merivartiokoulussa.

Raja- ja merivartiokoulu myös kouluttaa raja- ja merivartijat sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Rajavartiolaitoksen koulutusjärjestelmä kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti rajavartiomiehiä, joilla on erinomainen osaaminen sekä rajaturvallisuustehtäviin että sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Rajavartiolaitoksen rajajoukkojen kokoonpanoa, käyttöperiaatteita ja materiaalia kehitetään jatkuvasti osana puolustusjärjestelmää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Yhteistyö puolustusvoimien johtoportaiden kanssa niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla on tiivistä, ja sen tavoite on kaikille osapuolille selvä: Rajavartiolaitoksen vahvuudet ja suorituskyky alueellisen koskemattomuuden turvaamisen ja maanpuolustuksen tehtäviin hyödynnetään täysimääräisesti.

Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö

RAJAMME VARTIJAT

3

. LedarE

. Leading article

GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET SATSAR PÅ KRISBEREDSKAP

FINNISH BORDER GUARD INVESTS IN CRISIS PREPAREDNESS

G

T

Generalmajor Pasi Kostamovaara Avdelningschef för Gräns- och sjöavdelningen

Major General Pasi Kostamovaara Chief of Border and Coast Guard Division

ränsernas integritet och okränkbarhet har ett egenvärde för en självständig stat. Ett trovärdigt gränssäkerhetssystem som klarar av störningar förebygger i sig självt säkerhetshot vid gränserna, oavsett om det gäller inre eller yttre säkerhet.

Gränsbevakningssystemets trovärdighet är särskilt viktig när det gäller beredskapen för hybridpåverkan, som kan vara svår att känna igen, men som med stor sannolikhet kommer att förekomma även vid landets gränser.

Gränsbevakningsväsendet utför kontinuerligt och under alla förhållanden gränsbevaknings- och sjöräddningsuppgifter längs landets gränser och i skärgården. Gränsbevakningsväsendet övervakar även Finlands territoriella integritet. Som territorialövervakningsmyndighet har Gränsbevakningsväsendet också en kontinuerlig beredskap att trygga landets territoriella integritet.

Gränsbevakarnas militära grundutbildning och Gränsbevakningsväsendets militärt organiserade organisation samt lämplig utrustning säkerställer god kapacitet vid territorialövervakningsuppgifter.

Gränsbevakningsväsendets roll inom övervakningen och tryggandet av landets territoriella integritet är som störst i inledningsskedet av en militär hotsituation, när försvarssystemets resurser och befogenheter för militärt försvar av landet inte ännu är fullt tillgängliga. I sådana fall är det viktigt att man med Gränsbevakningsväsendets normala befogenheter och kapacitet omedelbart kan reagera på inre och yttre säkerhetshot vid landets gränser eller vid Gränsbevakningsväsendets verksamhetsställen, vid behov i samarbete med andra säkerhetsmyndigheter.

Vid försvarsplanering och -förberedelser samarbetar Gränsbevakningsväsendet tätt med försvarsmakten. I en militär hotsituation höjs beredskapen också utgående från en situationsbedömning som görs av Gränsbevakningsväsendet och försvarsmakten gemensamt. Gränsbevakningsväsendet har kontinuerligt utvecklat sina beredskapsplaner och övat på tillämpningen av dem för att kunna försvara Finland även i plötsliga hotsituationer. Vid behov kan Gränsbevakningsväsendets ledning inrätta gränstrupper, som bistår med uppgifter inom territorialövervakning och gränssäkerhet och samtidigt förbereder sig för uppgifter inom militärt försvar. Om försvarsmakten så kräver kan gränstrupper eller delar av dem anslutas till försvarsmakten.

Gränsbevakningsväsendets gränstruppers sammansättning och material samt principerna för användningen av trupperna utvecklas kontinuerligt som en del av försvarssystemet i samarbete med försvarsmakten. Samarbetet med försvarsmaktens ledning på såväl nationell som regional nivå är aktivt, och målet är självklart för alla parter: Gränsbevakningsväsendets styrkor och kapacitet när det gäller tryggandet av den territoriella integriteten och uppgifter inom försvaret ska utnyttjas fullt ut.

4

RAJAMME VARTIJAT

he integrity and inviolability of Finland’s borders is intrinsically important to an independent country. Naturally, a credible border security system resilient to disruptions stops security threats at the borders – be they internal or external in nature. The credibility of the border security system is particularly important in preparing to counter hybrid warfare; such a threat may be difficult to identify, but is highly likely to appear at the national borders too.

The Finnish Border Guard continuously performs border security and maritime search and rescue operations at the national borders and in the archipelago, in all conditions. At the same time, the Finnish Border Guard monitors Finland’s territorial integrity. As a territorial surveillance authority, the Finnish Border Guard also maintains constant readiness in safeguarding Finland’s territorial integrity. High territorial surveillance capabilities are ensured by the military basic training of the border guards, the military organisation of the Finnish Border Guard and having the right equipment.

The role of the Finnish Border Guard in the surveillance and safeguarding of territorial integrity is emphasised in the early phases of military threat models, when not all resources and authorisations of the defence system are yet available. In this kind of situation, it is essential that the Finnish Border Guard’s peacetime authorisations and capabilities can be used in order to mount an immediate response to internal and external security threats developing at the borders or the Border Guard’s sites, in co-operation with other security agencies if necessary.

The Finnish Border Guard’s defensive planning and preparations are carried out in close co-operation with the Finnish Defence Forces. Indeed, if a military threat oc-curs, the state of readiness is raised based on shared situational awareness and consideration of the circumstances by the Finnish Border Guard and the Finnish Defence Forces. Since the Finnish Border Guard has continuously developed its preparedness plans and practised their implementation, it can also begin defending Finland in the face of rapidly developing threats. If necessary, the performance of territorial surveillance and border security duties is reinforced with border troops established under the Finnish Border Guard’s command, which also prepare for military national defence duties. Where needed in the interests of defence capability, border troops or parts thereof may be attached to the Finnish Defence Forces.

In co-operation with the Finnish Defence Forces, the composition, principles of use and materials of the Finnish Border Guard’s border troops are under continuous development as part of the defence system. Co-operation with the command level of the Finnish Defence Forces is close at both national and regional level, and its goal is clear to all parties: Full use is made of the Finnish Border Guard’s strengths and capabilities in safeguarding territorial integrity and national defence duties.

Matti Autio 1934–2017

Rajakenraali uudisti Rajavartiolaitoksen

R

ajavartiolaitoksen entinen päällikkö, kenraaliluutnantti Matti Autio kuoli Turussa 6. toukokuuta.

Hän oli 82-vuotias, syntynyt 10. joulukuuta 1934 Kuolajärvellä.

Autio oli ensimmäinen päällikkö, joka palveli varusmiehestä lähtien koko uransa Rajavartiolaitoksessa. Hänen isänsä oli rajaupseeri, joten alkuaskeleet tulivat jo kotoa. Hän kävi koulunsa Kemijärvellä, sillä syntymäkoti vanhassa Sallassa oli jätettävä talvisodan syttyessä marraskuussa 1939.

Valmistuttuaan Kadettikoulusta vuonna 1957 Autio toimi koulutusupseerina Lapin rajavartiostossa, Rajakoulussa ja Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Sitä seurasivat 1962 lähtien komppanian päällikön ja toimistopäällikön tehtävät Lapin rajavartiostossa. Vuodesta 1971 Autio palveli Rajavartiolaitoksen esikunnassa, kunnes siirtyi komentajatehtäviin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon vuonna 1975. Autio palasi Rajavartiolaitoksen esikuntaan vuonna 1983 rajaosaston päälliköksi ja nimitettiin Rajavartiolaitoksen päälliköksi 1989. Eläkepäivät koittivat vuonna 1997.

Aloittaessaan Rajavartiolaitoksen päällikkönä Autio törmäsi suuriin haasteisiin. Maa oli menossa lamaa kohti, mikä tarkoitti väheneviä resursseja. Suuri rajanaapuri Neuvostoliitto oli hajoamassa ja katseet kääntymässä Euroopan unionin suuntaan. Autio käynnisti radikaalin ja nopean uudistuksen, jonka ajoi määrätietoisesti läpi.

Autio käynnisti mittavan koulutus- ja materiaaliavun Baltian maille, jotka olivat palauttaneet itsenäisyytensä.

Maihin luotiin suomalaistyyppiset rajavalvonnan järjestelyt.

Autio avasi Rajavartiolaitoksen ikkunat Eurooppaan Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi (vuonna

1995). Erityisen kiinteä yhteistyö luotiin Saksan kanssa, joka oli tuolloin merkittävin ulkorajavaltio.

Venäjän rajavalvonta oli epävakaassa tilassa 1990-luvun alussa. Aution johdolla karikot ohitettiin ja yhteistyön perusteet uudistettiin, kanssakäymistä lisättiin ja uusia rajanylityspaikkoja avattiin.

Autio oli urheilumies. Nuorempana hän saavutti sotilaspartiohiihdossa menestystä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hän toimi Suomen hiihtoliiton puheenjohtaja 1986–1989 ja kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n hallituksen jäsenenä 1988–1992.

Henkilönä Autio oli suorapuheinen ja ulospäin suuntautunut. Sota ja sen jälkeinen niukka aika olivat muovanneet hänen ajatteluaan. Hän tuli erittäin hyvin toimeen venäläisten kollegojen kanssa, vaikka vaikeita asioita ja kysymyksiä ei vältelty. Vanha Salla syntymäpaikkana oli tietysti tärkeä ja siellä Autio lopulta kävi useamman kerran. Vielä yli 60-vuotiaana hän seisoi käsillään Rohmoiva-tunturin laella.

Autio oli innokas erämies. Hän kertoi usein siitä, miten jo lapsena isä Viljon ja veljen kanssa sauvottiin pitkillä eräretkillä milloin Kemijoen latvoja milloin Naruskajokea ylös.

Lappi oli Aution mielenmaisema. Eläkkeelle jäätyään Autio muutti vaimonsa Mirjamin kanssa Rovaniemelle, missä hänellä oli vanhoja ystäviä. Sairastuttuaan hän halusi lähemmäksi lapsiaan, ja Autiot muuttivat Turkuun.

Autiolle myönnettiin ansioistaan useita koti- ja ulkomaisia kunniamerkkejä, korkeimpana Suomen leijonan ritarikunnan suuristi.

Kenraalimajuri Matti Sandqvist Kirjoittaja on Matti Aution pitkäaikainen alainen ja läheinen ystävä

RAJAMME VARTIJAT

5

•

VARUSMIESKOULUTUS

TEKSTI: Tiina Komi • KUVAT: Rajavartiolaitos

Erikoisrajajääkärit ovat valiojoukko Erikoisrajajääkäreitä koulutetaan vaativiin kriisiajan tiedustelu- ja taistelutehtäviin.

Reservissä on noin 700 monipuoliset tiedot ja taidot omaavaa miestä.

Osasto ryhmittynyt seuraavaa käskynantoa varten.

6

RAJAMME VARTIJAT

E

rikoisrajajääkäreitä on koulutettu kymmenen vuoden ajan Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa Imatralla. Kaikki liki vuoden mittaisen palveluksen suorittaneet varusmiehet ovat saaneet vähintään aliupseeritasoisen johtajakoulutuksen.

Erikoisrajajääkäri saa koulutuksen tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Monipuolinen ja haastava koulutus antaa valmiudet toimia kriisin aikana Rajavartiolaitoksen vaativimmissa sodan ajan ja rajaturvallisuuden tehtävissä maarajalla.

Erikoisrajajääkärikurssi alkaa heinäkuussa ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuussa.

Koulutukseen tulijat valitaan valintakokeilla.

Pyrkijöiden määrä on kasvanut tasaisesti.

Ensimmäisinä vuosina erikoisrajajääkärikoulutukseen haki noin 220 henkeä, nykyisin 300. Hakijoista reilu 200 kutsutaan tammikuussa pidettäviin pääsykokeisiin, joissa koulutukseen valikoituu noin 80 varusmiestä.

Kolmipäiväiset pääsykokeet koostuvat fyysisistä testeistä, psykologisista soveltuvuuskokeista, haastatteluista sekä lääkärintarkastuksesta.

ä

RAJAMME VARTIJAT

7

•

VARUSMIESKOULUTUS

Laskeutumiskoulutus, treenin aihe tst-parin laskeutuminen ja ikkunasta sisään meno.

Komppanian päällikkö, kapteeni Heikki Ahtiainen kertoo, että erikoisrajajääkärikoulutukseen haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti tasapainoisia ja kestäviä henkilöitä, jotka ovat oma-aloitteisia tiimipelaajia.

Erikoisrajajääkäreiden joukkoon ei ole yltänyt vielä yksikään nainen. Hakijoiden joukossa on naisia, mutta he eivät ole saaneet toistaiseksi riittävää pistemäärää valintakokeissa.

– Vuosi on rankka. Sen läpi viemiseen tarvitaan hyvä kunto ja luja motivaatio. Kouluttaja, vanhempi rajavartija Markus Haapala kertoo, että koulutuksen keskeyttää noin kymmenen henkeä joka saapumiserästä. Keskeyttämisen syy on yleensä se, ettei varusmies etene koulutustavoitteiden mukaisesti.

Tää on tätä lunta!

Koulutus sisältää erikoisjoukkotehtävien taktiikkaa, ase- ja ampumakoulutusta, siirtymämenetelmäkoulutusta, erätaitoja selviytymiskoulutusta, lähitaistelukoulutusta sekä rajavartiointikoulutusta.

Näiden lisäksi erikoisrajajääkäri saa syventävän koulutuksen pioneeri-, lääkintä-, viesti- tai tukiasekurssilla. Osa kunkin saapumiserän miehistä koulutetaan reservin upseereiksi.

8

RAJAMME VARTIJAT

– Reserviupseerimme koulutetaan nykyisin Utin Jääkärirykmentissä erikoisjoukkolinjalla. Ensimmäisinä vuosina lähetimme miehet Puolustusvoimien reserviupseerikouluun Haminaan, mutta se ei kaikilta osin vastannut erikoisjoukkojen tarpeita. Erikoisjoukkoryhmän johtaminen vaatii erityisosaamista, Ahtiainen sanoo.

”

Vaatii fyysistä ja henkistä kanttia.”

Erikoisrajajääkärikoulutuksen kohokohtia on taistelu- ja selviytymisharjoitus Lapissa. Se on rankka jakso. Nukkuma-aikaa on vähän. Lunta on paljon ja matkaa taitetaan valtion leveillä sotilassuksilla. Miehet oppivat erätaitoja ja pärjäävät tarvittaessa kriisiolosuhteissa pitkäänkin yksin metsässä.

– He oppivat tekemään ruokaa luonnon antimista, nylkemään poron ja perkaamaan kalat, kertoo komppanian vääpeli, luutnantti Jani Anttila.

Joskus miehet eksyvät harjoituksissa. Toissa talvena Ahtiaiselle ilmoitettiin, että ”isku tehty, mies kateissa”. Yksi erikoisrajajääkäreistä oli eksynyt suurelle suolle. Hän väisteli oikeaoppisesti ”vihollista” mutta tuli samalla vältelleeksi myös häntä etsivää omaa partiotaan.

Etsinnät kestivät kuusi tuntia. Lopulta mies löytyi.

Kerran eräs partio lähti suorittamaan kolme vuorokautta kestävää harjoitusta, jossa edettiin pisteeltä toiselle.

Joku miehistä totesi hiihto-olosuhteita tutkaillessaan, että ”perhana, tää on just tätä lunta”. Sen jälkeen tiimi lähti viuhtomaan sellaista vauhtia, etteivät kouluttajat pysyneet perässä. Koulutettavat ja kouluttajat tapasivat toisensa vasta viimeisellä rastilla, jonne tiimi päätti retkensä kuten pitikin.

– Olivat miehet miten eksyksissä tahansa, kaikki ovat komppaniassa valmiina lomapuvut yllään, kun tulee lomalle lähtö. Siitä he eivät myöhästy, Ahtiainen sanoo.

Ainutlaatuinen varusmiespalvelus Erikoisrajajääkärikurssin käyneet varusmiehet ovat ylpeitä suorituksestaan.

Eikä suotta. Koulutus vaatii sekä fyysistä että henkistä kanttia. Tänä kesänä erikoisrajajääkärikomppania viettää kymmenvuotisjuhlia.

Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikomppanian käytävällä vastaan tulee tyytyväinen mutta hieman haikea varusmies. Alikersantti Jeremias Tihinen siirtyy kesäkuussa reserviin.

Hän hakeutui erikoisrajajääkärikoulutukseen, koska halusi siedättää itseään kestämään vaikeuksia. Koulutuksen aikana hän ylitti itsensä monta kertaa.

Mieleen on jäänyt etenkin perinteikäs Jukajärven marssi: sitkeän sissin koe. Tällä 43 kilometrin taipaleella miehet marssivat juosten, hölkäten ja kävellen 20 kilon rinkat ja rynnäkkökiväärit mukanaan. Erikoisrajajääkärit saavat käyttää koulutukseen pakollisena kuuluvaan marssiin enintään kahdeksan tuntia. Tihisen aika oli 6 tuntia ja 40 minuuttia.

– Marssin jälkeen oli todella hyvä fiilis, vaikka jalat olivat kipeinä. Olin pystynyt tekemään jotain sellaista, mitä en ollut tehnyt koskaan aikaisemmin.

Tihinen muistelee nyt jälkeenpäin hyvillä mielen myös kokemuksia köysien varassa laskeutumisesta 16 metrin korkeudesta. Ensimmäinen kerta tuntui pahimmilta. Laskeutumiskoulutukseen kuuluva hyppylähtö pelotti. Laskeutuminen tässä aloitetaan pudottautumalla ”lipalta” tyhjän päälle. Ensimmäisen kerran jälkeen se vähän helpottui, mutta helpolta se ei tuntunut koskaan.

Ikimuistoisiin kokemuksiin lukeutuu myös Lapin taistelu- ja selviytymisharjoitus. Vaikka hiihtäminen ja taistelut erämaassa vaikeissa olosuhteissa olivat rankkoja, sieltä jäi myös hyviä muistoja. Poronlihan valmistaminen nuotiolla piirtyi Tihisen mieleen mukavana muistona.

– Vuosi on ollut ainutlaatuinen.

Tiukka ja monipuolinen koulutus on antanut enemmän kuin aloittaessani kuvittelin, vaikka odotukseni olivatkin korkealla. Varusmiespalvelus on antanut enemmän kuin ottanut.

– Siviilissä hankalia tehtäviä tulee helposti lykättyä tuonnemmaksi. Täällä olen oppinut toimimaan paineen alla todella tiukoissa tilanteissa. Meillä on ollut loistava porukka ja hyvä yhteishenki.

– Suosittelen erikoisrajajääkäriksi hakeutumista niille, jotka haluavat haastaa itseään ja kokea asioita, joita muuten ei pääse kokemaan, Jeremias Tihinen kertoo.

Tst-pari suojaamassa rakennuksen nurkalla, kun suoritetaan kohteeseen sisäänmenoa.

Laatu korvaa määrän Miehet saavat painaa päähänsä ruskean baretin suoritettuaan erikoisjääkärin maastotehtäväradan. Testi kestää noin viisi vuorokautta. He saavat myös erikoisrajajääkärin erikoiskoulutusmerkin, kun rataosuuden lisäksi ampumataitotesti on suoritettu kiitettävästi, Jukajärven marssi marssittu alle kahdeksassa tunnissa ja viiden kilometrin suunnistus suoritettu valoisalla alle tunnissa sekä pimeässä alta puolentoista tunnin.

Koulutus on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Ensimmäisenä neljänä vuotena koulutuksen sisältö selkiytyi. Viime vuosien koulutusympäristön muutos ja kehittyminen ovat osaltaan vaikuttaneet nykyisen koulutuksen sisältöön. Tehtävien toteuttamiseen liittyvät taktiset ja tekniset menetelmät päivitetään vuosittain.

Erikoisrajajääkärikomppaniassa työskentelee vakituisesti parikymmentä henkeä. He kouluttautuvat säännöllisesti ja ylläpitävät harjoituksin omia tiedusteluja taistelutaitojaan.

– Meillä kouluttajilla on hyvä henki, mikä heijastuu myös varusmiehiin. Valtakunnallisissa Puolustusvoimien varusmiehille tekemissä kyselytutkimuksissa olemme valtakunnan huipulla positiivisen palautteen suhteen, Markus Haapala sanoo.

– Erikoisrajajääkärit kotiutuvat monitaitoisina ja käyvät päivittämässä osaamistaan kertausharjoituksissa. Muutama vuosi sitten erikoisrajajääkärit aloittivat itse vapaaehtoiset harjoitukset, Heikki Ahtiainen kertoo.

– Ikäluokat pienenevät, mutta meillä laatu korvaa määrän, sanoo Jani Anttila.

Erikoisrajajääkärikoulutuksen hakuaika alkaa syksyllä ja päättyy 6.12. Hakemuksen voi jättää nyt ensi kertaa sähköisesti raja.fi-sivustolla.

RAJAMME VARTIJAT

9

•

VARUSMIESKOULUTUS

KUVAT: Rajavartiolaitos

Erikoisrajajääkärit tosi-TV-tähtinä

Y

LE TV2 esitti keväällä 2011 kuusiosaisen dokumenttisarjan Erikoisrajajääkärit, jossa seurattiin Immolan Erikoisrajajääkärikomppanian toimintaa ja koulutusta 12 kuukauden ajan vuosina 2009–2010.

Erikoisrajajääkäreiden päähenkilöinä oli kuusi varusmiestä, jotka kuvasivat osan materiaalista itse. Yli sata maastopäivää

Antti Immonen, 20, Mikkeli–Imatra–Tampere ”Kohdallani oli aivan selvää, että haluan erikoisjoukkoihin. Muita suunnitelmia ei edes ollut.

Inttikavereiden kanssa olemme miettineet, että vuosi Imatralla oli yksi elämän parhaista tähän mennessä. Ei siellä aina mukavalta tuntunut, mutta onpahan ainakin koeteltu rajoja ja tietää hieman, missä ne omalla kohdalla kulkevat.

Erikoisrajajääkäriksi pääseminen merkitsee henkilökohtaisesti aika paljon. Kun tietää itse, mitä on joutunut käymään sen saavuttaakseen läpi, ei ole oikeastaan mitään väliä sillä mitä muut ajattelevat.

Opiskelen Tampereen teknillisessä yliopistossa biotekniikkaa, mutta aion hakea kesällä lääketieteelliseen. Kaikilla lääkäreillä pitää mielestäni olla luontainen halu auttaa muita. Niin haluan myös itse tehdä.”

10

RAJAMME VARTIJAT

sisältävä koulutus vei nuoret varusmiehet henkisen ja fyysisen sietokyvyn äärirajoille. Kuri oli kova ja vaatimustaso korkealla, mutta kuten päähenkilöt kertoivat, eivät he helpolla odottaneet pääsevänsäkään.

Erikoisrajajääkärit-sarjassa nähty vuosikurssi aloitti varusmiespalveluksensa heinäkuussa 2009. TV-sarjan tuotti Alma Media Oy tuottajina Eero Hietala ja

Ilkka Hynninen. Sarjaa seurasi keskimäärin yli 200 000 katsojaa ja seuraavan päivän uusintoja keskimäärin lähes 100 000 katsojaa.

Seuraavassa on koottuna Erikoisrajajääkärit-sarjan päähenkilöiden mietteitä maaliskuulta 2011.

Niko Kähärä, 20, Viitasaari–Imatra ”Halusin koetella armeijassa sekä henkistä että fyysistä kanttiani. Niin totta vie tapahtui.

Siirtymäharjoituksessa rasitus oli sitä luokkaa, että näin harhoja. Kun alkaa nähdä kouluttajat menninkäisinä ja tanssimassa ympäriinsä, voinee jo puhua riittävästä rasituksesta.

Tällä hetkellä toimin kouluttajana samaisessa erikoisrajajääkärikomppaniassa.

Siirtyminen kokelaasta kouluttajaksi vaati selkeän asennemuutoksen. Johtaja-asemassa pitää ajatella muitakin kuin itseään.

Varmasti käskyttämiseni ketuttaa, mutta kyllä kokelaita pitää koulia sen mukaan, että saadaan paskasta priimaa.

Ura armeijassa on mahdollisuus, mutten lyö mitään vielä lukkoon. Haluaisin nimittäin kiertää maailmaa vaikka merikapteenina!”

Markus Toorikka, 21, Urjala–Imatra–Tampere ”En tiedä mistä idea lähti alun perin liikkeelle, mutta olen ajatellut ihan lapsesta asti, että erikoisjoukkoihin pitää päästä. Hain myös Utin jääkärirykmenttiin, mutta siinä kävi pieni kämmi ja paperit lähtivät liian myöhään.

Täytyy sanoa, että aika on kullannut nopeasti kaikki muistot armeijaajasta. Kun inttikavereiden kanssa tavataan, nauramme yhdessä raskaimmillekin hetkille.

Minua voinee kutsua oman tieni kulkijaksi, enkä siitä varmaan muuksi muutu. Yllättäen sain tästä armeijassa positiivista palautetta. Saatoin miettiä vaikkapa jonkun taktiikkajutun eri tavalla kuin kirjassa neuvottiin ja useimmiten kommentoitiin, että hyvä kun osasit ajatella myös toisella tavalla.

Opiskelen tällä hetkellä Ammattikorkeakoulussa ensihoitajaksi. Neljässä vuodessa olisi tarkoitus valmistua.”

Antti Karjalainen, 21, Nurmes–Imatra–Espoo ”En ole ikinä halunnut päästä helpolla. Ajatus armeijasta oli, voisiko siellä kehittyä jotenkin, ettei se olisi vain vuoden tai puolen pakollinen paha.

Menin Imatralle muita myöhemmin, koska osallistuin Meksikossa fysiikkaolympialaisiin. Siellä mittailtiin mm. laserin aallonpituuksia partaterillä.

Koulutuksesta oli ehdottomasti hyötyä myöhempääkin elämää ajatellen.

Olen hieman ujo tiedemiehen alku lievällä änkytyksellä. Väitän, että enää ihan jokainen kaveri ei kävele ylitseni.

Opiskelen nyt Aalto-yliopistosssa sähköfysiikkaa. Opiskeluissa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia esim. aamuheräämisten tai muun jaksamisen kanssa. Oli Imatrallakin monta tilannetta, joissa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa monoa toisen eteen. Lapin siirtymäharjoituksessa oli väsymystä taulussa sen verran, että nukahdin hankeen kesken hiihdon.

Nostan hattua kaikille, jotka erikoisrajajääkärikoulutuksen ovat läpäisseet. Aika kova jätkä on kyseessä, jos on siivet rinnassa.”

Kimmo Reunila, 20, Hyvinkää–Imatra–Santahamina–Hyvinkää ”Näin Studia-messuilla esitteen erikoisrajajääkäreistä ja asia alkoi kiinnostaa.

Vietin Imatralla kiistatta sekä elämäni parasta että hirveintä aikaa.

Sain paljon kokemuksia ja kavereita. Muutama viikko ennen joulua aamut alkoivat kuitenkin painaa ja aloin miettiä, onko kaikki vaivan arvoista.

Ratkaisu ei ollut helppo, mutta päätin lopettaa. On päätös silti välillä kaduttanutkin.

Suoritin varusmiespalvelukseni loppuun Santahaminassa. Pääsin siellä aika nopeasti hommiin kiinni ja lopulta minusta tuli tarkka-ampuja-aliupseeri.

Kaikki sanovat, että intissä aikuistuu, mutta ajattelen kyllä asioista muutenkin eri tavalla kuin ennen sitä. Tulen ihmisten kanssa vielä paremmin toimeen, eivätkä ihan pikkuasiat haittaa samalla tavoin.

Aion hakea tänä vuonna pelastajakouluun. Sitä varten pitää olla kovassa kunnossa ja motivoitunut. Palomies-sairaankuljettajan ohella myös poliisikoulu on vaihtoehto.”

Niko Korpela, 21, Alajärvi–Imatra–Tampere ”Erikoisrajajääkärikoulutuksestahan on vasta neljäs vuosikurssi menossa. Historian ja kenties kaluston puolesta olemme siis hieman altavastaajia, mutta kuten eräs kouluttajamme totesi, muuten koulutuksessa ja toiminnassa ei ole laskuvarjojääkäreihin nähden juuri eroa. He hyppäävät toiminta-alueelle, me menemme sinne muulla tavoin ja siinä se.

Meillä oli omassa käytössämme kaksi kameraa ja koetin itse kuvata kasarmilla ja harjoituksissa mahdollisimman paljon.

Kun olen katsonut kotona kuvaamaani materiaalia, kaikkein vahvimmin siitä välittyy yhdessä olemisen tunne.

Omalla kohdallani kovin haaste oli kolmipäiväinen Erikoisrajajääkäritesti.

Silloin en ollut vielä ymmärtänyt, että ravinnonsaanti on tietyissä oloissa lepoa tärkeämpää. Parinkymmenen minuutin torkahduksella selviää monta tuntia, mutta jos ei syö mitään, tulee ongelmia.

Olen oppinut kestämään kaikenlaista ja myös tiettyä itsepäisyyttä on tullut lisää. Kun olin kesällä järkkärinä, en suostunut laittamaan lisää vaatetta päälle vaikka tuli kylmä. Ajattelin, että on tässä vuoden aikana kylmempikin ollut.

Aloitin helmikuun lopussa poliisikoulun, jossa vietän seuraavat kaksi ja puoli vuotta.”

Haastattelijana maaliskuussa 2011 oli Miika Jalonen (Alma Media Oy / YLE TV2).

RAJAMME VARTIJAT

11

•

VARUSMIESKOULUTUS TEKSTI: Rajajääkärikomppanian päällikkö, kapteeni Mikko Heikkilä

• KUVA: Rajajääkärikomppania

Varusmieskoulutus Ivalossa -

Tosissaan, mutta ei vakavissaan!

Lapin rajavartioston Ivalon rajajääkärikomppaniaan saapuu vuosittain kaksi saapumiserää tiedustelijoiksi halajavia nuoria miehiä. Into on yleensä huipussaan ja kuntokin kohdillaan.

Vesi näyttää hyytävältä, mutta ei kun vaatetta pois ja yli!

12

RAJAMME VARTIJAT

J

okainen Ivaloon saapuva tiedustelijanalku on kutsunnoissa ilmaissut tahtonsa juuri rajajääkärikomppaniassa palvelemiseen, mikä näkyy positiivisena ilmeenä miesten naamoista. On tultu hakemaan kovaa koulutusta. Sitä saa mitä tilaa…

Koulutus on alusta saakka vaativaa, eikä aikaa somettamiseen enää olekaan.

Sotilaan perustaidot hierotaan peruskoulutuskaudella kohdilleen pitkien päivien ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla.

Sotilasorganisaation kruununjalokivi sotilashierarkia pääsee oikeuksiinsa, kun kouluttajat jalkauttavat osaamisensa varusmiesjohtajille, jotka jatkavat tietotaidon levittämistä edelleen alokkaille. Laanajärven koulutustukikohdan lähialueen jokainen kinkama tulee tutuksi. Ja tietämys siitä, että kaikki poltettavaksi kelpaavat kannot on kaluttu kilometrien säteeltä.

”

Lihasmuisti on paras muisti.”

Nurmiporista tiedustelijoita Erikoiskoulutuskaudella asento-lepokäännökset jäävät taka-alalle, harjoitukset pitenevät ja kilometrejä kertyy. ”Nurmiporista” tehdään tiedustelijoita, joilla on hevosen voimat, apinan raivo ja ketun viekkaus. Saapumiseränsä kärkitaistelijat päätyvät aliupseerikurssille ja edelleen reserviupseerikurssille. Ryhmänjohtajat pääsevät kouluttamaan ja johtamaan omia sodanajan kokoonpanon miehiään. Hartiat levenevät rinkan painon alla ja makaroni laajenee nousujohteisen koulutuksen sekä tehtävien haasteellisuuden myötä. Pilke ei ole kuitenkaan kadonnut silmäkulmasta. Tältä se rajamieshenki haisee…

Joukkokoulutuskauden koittaessa joku voisi luulla jo loppuliu´un alkavan. Juuri pahemmin ei voisi erehtyä.

Meno kovenee ja kilometrejä kertyy vielä enemmän. Yön pimeinä tunteina vaarojen välisissä kuruissa 30 asteen pakkasessa vietetyt suden hetken tunnit hiovat ryhmädynamiikan kohdilleen. Ei kuulu valitusta, ei kuulu mitään muutakaan. On opittu siirtymään tiedustelijamaisen hiljaisesti. Ampumaharjoituksen ja loppusodan tarjoamissa taistelutilanteissa ei kuitenkaan jäädä tuppisuiksi.

Luotia lentää ja miehet liikkuvat toinen toistaan tukien. Eletään varusmieskoulutuksen parasta aikaa. Tapa tai tule tapetuksi…

Vihdoin koittaa se kuuluisa TJ0. Intin vehkeet on luovutettu. Liikuntasali on kuin H&M:n katalogista kun miehet ovat tälläytyneet kotiutuspäivän rientoihin. Mielipide on yhteinen: Miehet lähtee Ivalosta, mutta Ivalo ei miehistä!

Vanhempi kouluttaa nuorempaa, näin homma toimii.

RAJAMME VARTIJAT

13

•

VARUSMIESKOULUTUS

TEKSTI: Alikersantti Arttu Olli • KUVA: Rajavartiolaitos

Palvelus Rajajääkärikomppaniassa Haasteita riittää, mutta suuren haasteen selättäminen tuo suuren ilon.

Tiedustelija, rinkka ja erämaa 14

RAJAMME VARTIJAT

Onttolassa

T

akana seitsemän päivää metsässä, käveltyjä kilometrejä rannekkeen mukaan yli sata. Ensimmäisen viiden päivän aikana testattiin johtamistaitojamme erilaisissa tiedustelijaryhmän toimintaan liittyvissä tilanteissa, kahdessa viimeisessä yksilötaitojamme. Kestävyyttämme testattiin tilannerasteilla, pitkillä marsseilla, lisälenkeillä sekä lyhyillä yöunilla, joista herättämisen hoiti rynnäkkökiväärin pauke.

Nyt viimein seisomme avoneliössä komppanian ampumaradan ulkopuolella. Vieressäni seisova kaverini näyttää haudasta nousseelle. Hänen pikkuvarpaaseensa on kasvanut rakko, joka on lähes varpaan kokoinen. Omissa jaloissanikaan ei ole kehumista.

Koitos on suoritettu onnistuneesti loppuun. Kouluttajat kättelevät meidät yksitellen ja ojentavat meille asehaaramerkit: sissihavut takkiin kiinnitettäviksi.

Olemme kaikki yhtä hymyä. Itse asiassa olisimme ilman mitään ulkoista palkkiotakaan. Suuren haasteen selättäminen tuo suuren ilon. Tämä on todettu monet kerrat kun on purettu reppuja harjoituksen jälkeen.

Kurjuus yhdistää Haasteitahan Rajajääkärikomppaniassa riittää. On irtaantumista vihollisesta, selviytymistä vähin varustein, loputtomalta tuntuvia siirtymiä, vartioidun kohteen tiedustelua ja vähäisiä unia. Alussa suurimman haasteen muodostaa kuri.

Punkilla ei maata, puhelinta ei käytetä, ruokajonossa ei härvätä eikä pälyillä ja aikamääreisiin keretään, olivat ne kuinka tiukkoja tahansa. Kurjuutta ja nopeatem-

poista arkea on opittava kestämään, mistä on hyötyä myös reservissä. Huomattavaa on, että palvelustovereihin tutustuminen ei ole vaikeaa, heistä tulee nopeasti jopa parhaita kavereita. ”Kurjuus yhdistää”, sanoi aliupseerikurssin johtaja.

Kun sopeutuu kasarmin kuriin ja metsän kurjuuteen, huomaa että palvelus on loppujen lopuksi äärettömän siistiä hommaa. Missä muualla pääsee harjoittelemaan aseenkäsittelyä, sissiryhmän väijytystä taikka vangin sieppaamista? Entä missä muualla pääsee helikopterin kyytiin, juoksemaan palavien rakennusten läpi tai suojaamaan kohdetta hyökkäävältä viholliselta?

Paras koulutukseni Parhaassa koulutuksessa, jossa ikinä olen ollut mukana, aiheena oli ajoneuvon väijytys. Asensimme tien varteen panoksia, kaivoimme poterot ja jäimme odottamaan. Ajoneuvo tuli ja panokset, joita simuloitiin TNT:llä, laukaistiin. Pauke oli mahtava. Sitten avasimme yhtenä rintamana tulen rynnäkkökivääreillä ja pakenimme paikalta. Kokoontumispaikalla kaikki olivat suoritukseen tyytyväisiä.

Kesä tulee ja palveluspäivät vähenevät. Moni on jo valmis reserviin, mutta veikkaanpa, että sinne päästyä useimmille tulee hetkellisesti vähän tylsää Rajajääkärikomppanian nopean tempon ja jatkuvan tekemisen puuttuessa. Ei olekaan sattumaa, että monet vuoden palvelleista hakevat opiskelemaan Rajakouluun tai Maanpuolustuskorkeakouluun. Kaikilla palvelus pysyy varmasti ikuisesti mielessä ja kerrottavaa riittää.

RAJAMME VARTIJAT

15

•

VARUSMIESKOULUTUS

TEKSTI: Materiaaliyksikkö / Onttolan palveluryhmän keskusvaraston henkilöstö • KUVAT: Rajavartiolaitos

Rajajääkärikomppanian saapumiserän 1/2017

varustaminen Onttolassa P

Palvelukseen ilmoittautumisen jälkeen alokas suunnistaa keskusvarastolle ja hänelle jaetaan henkilökohtainen varustus.

16

RAJAMME VARTIJAT

ohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa aloitti palveluksen 2.1.2017 yhteensä 130 henkilöä, joista 10 oli naisten vapaaehtoisen varusmiespalveluksen aloittavia.

Jokainen alokas kuittaa melkoisen varustemäärän. Varustus sisältää yhteensä 110 erilaista nimikettä, joten alkuun riittää opeteltavaa, että tunnistaa kaikki varusteensa. Tulopäivänä ei jaeta kaikkea vaan ensimmäisen palvelusviikon ohjelmassa on kolme jakoa.

Alokkaiden varustaminen hoidetaan keskusvarastolla tulopäivänä linjastolta. Alokas työntää edessään kärriä,

jossa on pyykkisäkki, ja henkilökunta jakaa varusteita säkkiin. Varastokierroksen lopuksi allekirjoitus varuskorttiin, ryhmänjohtajien opastuksella säkki kantoon ja sitten komppaniaan omaan tupaan sovittelemaan palveluspukua päälle.

Saapumiserien välissä pari viikkoa Varustamispäivänä varastoa oli tukemassa oman palveluryhmän henkilöstöä kuljetuspuolelta ja hankintasihteeri Jarmo Naumanen. Saapumiserän 1/2017 yhteensä 130 alokkaan varustaminen alkoi puolen päivän jälkeen, kun ensimmäiset ilmoittautuivat rajajääkärikomppaniassa,

ja valmista oli kello kuuteentoista mennessä. Nykyisin palvelukseen tulevien ilmoittautuminen on määrätty klo 16.00 mennessä eikä puoleen yöhön tarvitse varastolla odotella viimeisiä tulijoita niin kuin joskus aikoinaan 80-luvulla.

Saapumiserien välissä varastolla on parisen viikkoa aikaa hoitaa kotiutuvan saapumiserän pyykit pesetettäväksi puolustusvoimien pesulaan ja valmistella uusien alokkaiden varustaminen. Kesällä kotiutuspäivä on ennen juhannusta ja varustaminen heinäkuun ensimmäisellä viikolla.

Materiaaliyksikön Onttolan palveluryhmän keskusvarasto vastaa rajajääkärikomppanian tarvitsemasta materiaalista. Tärkeimmät yhteistyökumppanit puolustusvoimissa ovat Kainuun prikaati Kajaanissa sekä 2. Logistiikkarykmentin vaatetuskorjaamo Mikkelissä, missä pestään ja korjataan varusmieskoulutuksessa käytettävä vaatetusmateriaali.

Terve,

entelen ja työsk i n a J n arasarise keskusv n 0len Pak lo a Iv na ennellyt nhoitaja ja työsk t varasto u n u s a n in olen lossa ole a kotois t t tolla. Iva u m , a 5 vuott tä. viimeiset sydämes n o v a S elta ästys ja Suonenjo luu mets u u k i n ii atkin uks ämä oliv Harrast N . n e in a liikkum uuttoluonnoss timena m t u ik a v a kuluu ona apaa-aik yhtenä is V i. n ä s s sa! ä tehde en paris t päätöst s u t s a r öskenasti har ässä ty v tehokka ä t h e t n jossa nhoitaja ukkaa, Varasto r o p ä t is ten ana tiiv rusmies telen os a v e m ista. huolehdim varuste pääosin ä t is v y t kseen liit lista ja koulutu monipuo i n ä t s le ksessa mie koulutu Työ on in k in s r aa. Va yminen ja vaihtelev n lisäänt ö t is e n li vän vä i uusia käytettä tkuvast ja t a v o minen lu myös teknisty keltavaa is p o ja . a ulmasta haasteit n näkök ja a it o h n varasto ta pohjoises Terveisin arinen Jani Pak

Varustuksessa on 110 erilaista nimikettä.

RAJAMME VARTIJAT

17

TEKSTI: Asko Ainoa KUVAT: Rajavartiolaitos

Varusmieskoulutus

rajajääkäriksi ja erikoisrajajääkäriksi

R

ajavartiolaitos osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.

Rajavartiolaitoksessa annetaan varusmieskoulutusta kolmella paikkakunnalla: rajajääkärikoulutusta Onttolassa ja Ivalossa sekä erikoisrajajääkärikoulutusta Imatralla.

fyysisesti, joten palvelukseen hakeutuvilta vaaditaan hyvää peruskuntoa jo palvelukseen tultaessa. Palvelusajat ovat 6 ja 12 kuukautta.

Halukkuus päästä palvelukseen rajajääkärikomppaniaan tulee ilmoittaa kutsuntojen ennakkokyselyssä ja kutsunnoissa, joissa palveluspaikka määrätään. Fyysiset vaatimukset ovat palveluskelpoisuusluokka A, hyvä fyysinen kunto ja terveys sekä uima- ja hiihtotaito. Eduksi ovat lisäksi suunnistus-, hiihto-, metsästys- ja partioharrastus.

Rajajääkäriksi Pohjois-Karjalan ja Lapin rajavartiostot kouluttavat varusmiehiä poikkeusolojen ja sodan ajan tehtäviin rajajääkärikomppanioissaan Onttolassa ja Ivalossa. Varusmiehet koulutetaan toimimaan tiedustelutehtävissä. PohjoisKarjalan rajavartioston rajajääkärikomppania kouluttaa myös vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia naisia.

Kaikille varusmiehille koulutettavia asioita ovat mm. ase-, ampuma-, sissi-, tiedustelu- ja pioneerikoulutus.

Lisäksi kaikki saavat rajavartiokoulutuksen, joka mahdollistaa toiminnan Rajavartiolaitoksen päätehtävissä kriisiaikana tai tarvittaessa jo rauhan aikana. Koulutus on haastavaa varsinkin

Erikoisrajajääkäriksi Erikoisrajajääkärikoulutus annetaan Raja- ja merivartiokoulun Erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa Imatralla. Vuosittain palvelukseen astuu yksi saapumiserä heinäkuussa. Kaikkien palvelukseen hyväksyttyjen varusmiesten palvelusaika on 12 kuukautta.

Koulutukseen haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti tasapainoisia ja kestäviä henkilöitä. Koulutukseen hakeudutaan valintalomakkeella, jonka perusteella hakijat hyväksytään pääsykokeeseen. Pääsyko-

Palvelukseen astuneet varusmiehet vuosina 2015–2016:

2015 2016 II/2014 I/2015 II/2015 I/2016 II/2016 I/2017 Raja- ja merivartiokoulu

18

68

-

73

-

74

-

Pohjois-Karjalan rajavartiosto 130

153

139

140

141

130

Lapin rajavartiosto

120

134

110

119

98

RAJAMME VARTIJAT

122

keissa testataan hakijoiden fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia, kykyä yhteistyöhön sekä selvitetään hakijoiden terveydentila. Pääsykoe järjestetään tammi-maaliskuussa. Myös vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvat naiset voivat hakea Erikoisrajajääkärikoulutukseen.

Monipuolisessa ja haastavassa koulutuksessa varusmiehille annetaan valmiudet toimia yksikössään Rajavartiolaitoksen kriisin ajan vaativimmissa rajavartiointi- ja taistelutehtävissä. Toimintaympäristölle on ominaista valtakunnan rajan läheisyys ja sen erityispiirteet. Erikoisrajajääkäri saa koulutuksen vaativiin tiedustelu- ja iskuosastotehtäviin raja-alueella. Jokaisen koulutukseen kuuluu ase- ja ampumakoulutusta, siirtymämenetelmäkoulutusta, rajavartiointikoulutusta, pitkälle vietyä erätaito- ja selviytymiskoulutusta sekä lähitaistelukoulutusta.

Kaikki erikoisrajajääkärit saavat vähintään aliupseeritasoisen johtajakoulutuksen. Osa koulutetaan reservin upseereiksi.

TEKSTI ja KUVA: Viestinnän korkeakouluharjoittelija Henni Pekkarinen

Naisreserviläisenä kertaamassa

Reserviläinen Oona Tuuri kertaamassa Hiienvaaran ampuma-alueella

P

ohjois-Karjalan rajavartioston järjestämässä kertausharjoituksessa 8.–12.5.2017 oli mukana myös ensimmäistä kertaa kertaamassa ollut 27-vuotias Oona Tuuri.

Oona Tuuri on kotoisin Kouvolasta ja hän suoritti varusmiespalveluksensa vuonna 2011 Onttolassa (saapumiserä 2/11). Hän on sittemmin opiskellut tradenomiksi. Kutsu kertausharjoituksiin oli tullut Tuurille yllätyksenä, mutta kuitenkin positiivisena asiana. Kertausharjoituksiin lähteminen jännitti, koska varusmiesajoista oli jo jonkin verran aikaa, mutta toisaalta hän oli myös innoissaan päästessään jälleen Onttolaan. − Kertausharjoitus on osoittautunut myönteiseksi kokemukseksi ja jännittäminenkin on ollut turhaa, sillä kaikki varusmiespalveluksessa opitut taidot palautui-

”

Opitut taidot palautuivat nopeasti.” vat nopeasti mieleen ja esimerkiksi aseen käsittely sujuu tuttuun tapaan. − Kertausharjoitukseen oli myös tullut paljon vanhoja tuttuja samasta saapumiserästä, joiden kanssa on ollut hauska muistella vanhoja varusmiesaikoja. Sama ryhmäkin melkein kasassa, vain viisi puuttuu, Oona Tuuri kertoo.

Oona Tuuri kertoo, että erityisesti Kouvolassa Onttola on tuntemattomampi ja siksi monet ovat olleet kiinnostuneita hänen varusmiestaustastaan ja sen suo-

rittamisesta Onttolassa. Muuten nainen varusmiespalveluksessa ei ole enää nykyisin mikään ihmetyksen aihe. Tällä kertaa kertausharjoituksessa pari vanhempaa reserviläistä oli ollut erityisen otettuja Oonan suorittamasta varusmiespalveluksesta. − Nyt ensimmäistä kertaa tuli oikein erityisen kunnioitettu olo, kun on naisena suorittanut varusmiespalveluksen, Tuuri toteaa.

Onttolassa Oona Tuuri on viihtynyt hyvin ja kehuu Hiienvaaran aluetta, jossa kertausharjoitus pääosin toteutetaan.

Hän pitää Pohjois-Karjalassa vallitsevasta ilmapiiristä, johon rajan läheisyys tuo oman lisänsä. Erityisesti rajatyö on tullut tutummaksi Onttolassa suoritetun varusmiespalveluksen myötä ja vanhempien rajamiesten kokemukset ovat aina mielenkiintoista kuultavaa.

RAJAMME VARTIJAT

19

TEKSTI: Päivi Kaasinen KUVAT: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokseen ensimm Varusmiesvalokuvaajan tunnistaa omasta hihamerkistään.

Valokuvausmiehen koulutushaaramerkit.

20

RAJAMME VARTIJAT

R

ajavartiolaitoksen esikunnan viestintäyksikössä aloitti 1.3.2017 työnsä ensimmäinen varusmieskuvaaja, kaartinjääkäri Frans Cederlöf. Hänen päätehtävänään on tuottaa valokuva- ja videomateriaalia Rajavartiolaitoksen toiminnasta. Kaartinjääkäri Cederlöf toimii Rajavartiolaitoksessa varusmiespalveluskautensa ajan.

– Olen siviilipuolella harrastanut valokuvaamista ja oli mukavaa huomata, että asepalveluksen voi suorittaa sellaisis-

sa tehtävissä mihin siviilipuolelta löytyy jo kokemusta, kaartinjääkäri Cederlöf kertoo hakeutumisestaan kuvaustehtäviin.

– Tutkiessani, mitä valokuvaajan erityistehtäviä löytyy, huomasin Rajavartiolaitoksen hakevan video- ja valokuvaajaa.

Päätin sitten hakea ”Rajalle” palvelukseen peruskoulutuskauden jälkeen. Tehtävät kuulostivat kiinnostavilta ja koska kyseistä tehtävää ei ennen ole ollut, sain olla mukana aloittamassa jotain uutta.

– Olen päässyt jo kuvaamaan paljon mielenkiintoisia tapahtumia Rajavartiolaitoksessa, kertoo kaartinjääkäri Frans Cederlöf.

äinen varusmiesvalokuvaaja – On myönnettävä, etten ainakaan liikaa tiennyt Rajavartiolaitoksesta, oikeastaan vain sen, mitä uutisissa olin kuullut. Kuvaustehtävät Rajalla ovat olleet todella antoisia. Olen oppinut paljon Rajavartiolaitoksen toiminnasta, päässyt kehittämään omia valo- ja videokuvaustaitojani ja saanut mahdollisuuden kuvata sellaisia tapahtumia, joita en olisi edes ajatellut pääseväni kuvaamaan.

– Tähän asti mieleenpainuvin muisto ja tehtävä oli Northern Griffin -harjoituksessa, kun pääsi hiihtämään Erikoisrajajääkäreiden kanssa ja nukkumaan lumikuopassa, siis ilman telttaa.

Valokuvausmiehen merkki heräsi henkiin Puolustusvoimien Kuvakeskuksen johtaja, komentajakapteeni Pasi Leskinen kertoo Valokuvausmiehen merkin tarinan.

– Pääesikunnan viestintäosaston tuotantosektorin johtajana olin vuonna 2010 mukana perustamassa uutta suorituskykyä puolustusvoimille, Combat Cameraa.

Jotta rekrytointi tähän vaativaan tehtävään helpottuisi, vaatisi se tunnettavuutta ja oman symbolin.

– Tutkin kansainvälisiä Comcammerkkejä ja kyselin apuja tuntemiltani heraldikoilta. Sotamuseon heraldikko Liisa Kontiainen löysi Valokuvausmiehen merkin, joka oli otettu käyttöön 10.11.1949 Puolustusvoimien Pääesikunnan käskylehdellä n:o 10. Näin kaipaamani merkki löytyi, ja se oli mielestäni hyvin linjassa muiden koulutushaaramerkkien kanssa. Graafikkomme piirsi merkin uudelleen, ja se otettiin heti käyttöön Combat Cameran epävirallisena tunnuk-

sena. Merkki esiintyy kaikissa ComCam-tuotannoissa Youtube-kanavalla, jolla on jo yli 20 000 seuraajaa.

– Tein ensimmäiset viralliset anomukset merkin käyttöönottamiseksi vuonna 2012, mutta projekti pysähtyi muiden tehtävien vuoksi. Vuonna 2015 otin vastaan Puolustusvoimien Kuvakeskuksen johtajan tehtävät ja muistin hyvin tämän kesken jääneen hankkeen.

Alkuperäinen esitykseni muuttui niin, että hain merkkiä valokuvausmiehille, en kaikille viestintäalan varusmiehille.

Lopullisen päätöksen uudesta merkistä teki puolustusvoimain komentaja.

Merkin käyttöön oikeutettuja ovat erityishaun kautta valokuvaajan, videokuvaajan tai graafikon tehtäviin hakeutuvat varusmiehet, jotka on valittu ja komennettu Tuusulaan reilun viikon kestävälle Valokuvausmieskurssille.

Loppukokeesta hyväksytyn arvosanan saaneet ja kurssilla vaaditut käytännön tehtävät suorittaneet varusmiehet saavat oikeuden Valokuvausmiehen koulutushaaramerkin käyttöön.

Valokuvausmiehen liiviin puettuna merkin kantajalla on oikeus valokuvausmiehen tehtävän suorittamiseen ilman keskeytyksiä, ja kuvattavat näkevät, missä kuvaaja liikkuu ja että hän on tehtävässä käskettynä.

– Olen ylpeä kouluttamistamme Valokuvausmiehistä! Myös palkattu henkilöstö ja reserviläiset voivat käydä Valokuvausmieskurssin tietyin ehdoin, mutta he saavat käyttöönsä vain liivin, ei hihamerkkiä, joka on tarkoitettu vain varusmiehille, kertoo Leskinen.

− Olen ylpeä kouluttamistamme Valokuvausmiehistä, sanoo Puolustusvoimien Kuvakeskuksen johtaja, komentajakapteeni Pasi Leskinen.

RAJAMME VARTIJAT

21

•

N aiset sotilasviroissa

Naiset rajavartijoiden opettajina Raja- ja merivartiokoulussa Imatralla toimii kaksi sotilasvirassa olevaa naisopettajaa, kapteeni Jenni Kinnunen ja yliluutnantti Sanna Silvander. Parhaillaan käynnissä olevalla rajavartijan peruskurssilla on 62 opiskelijaa, joista 10 on naisia.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Sanna Purho ja Aapo Rainio

E

nsimmäiset naiset aloittivat Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa tammikuussa 1997, jolloin naisille tuli mahdolliseksi päästä kyseisiin tehtäviin.

Jenni Kinnunen tuli toisessa erässä heinäkuussa 1997 määräaikaiseksi rajavartijaksi. Sitä ennen hän oli suorittanut varusmiespalveluksen Ilmavoimien viestikoulussa Tikkakoskella. Vuotta myöhemmin Jenni aloitti opinnot Maanpuolustusopistossa Lappeenrannassa Kaakkois-Suomen rajavartioston oppilaspaikalla ja valmistui Raja- ja merivartiokoulusta vuonna 2001 opistoupseeriksi.

Jenni Kinnunen on lähes koko opistoupseeriuransa ajan ollut rajojen valvonnan tehtävissä. – Opistoupseeriksi valmistuttuani työskentelin Vaalimaan rajavartioasemalla vartioupseerina. Kun rajatarkastukset ja rajojen valvonta eriytettiin vuonna 2003 omiin organisaatioihinsa, oma työni jatkui rajojen valvonnan

22

RAJAMME VARTIJAT

parissa Vaalimaan rajavartioaseman varapäällikön tehtävissä. − Nykyisessä työssäni Raja- ja merivartiokoulun opettajana pystyn hyvin yhdistämään kokemukseni rajojen valvonnasta opetustyöhön, jonka tunnen omakseni. Suoritin työn ohessa kasvatustieteen maisterin opinnot ja nyt olen toiminut neljä vuotta rajojen valvonnan ja kenttätoiminnan johtamisen opettajana. − Opetan rajavartiomiehen perustaitoja ja -tietoja kuten Virve-radion käyttöä, partiointia, havainnontekoa sekä maastotoimintaa eli karttojen, paikannuslaitteiden ja koordinaattien käyttöä.

Lisäksi opetan operatiivisen kenttätoiminnan johtamista sekä rajojen valvontaan ja kenttätoiminnan johtamiseen liittyvien operatiivisten tietojärjestelmien peruskäyttöä. − Opetustehtävissä on se etu, että työ on päivätyötä ja pystyn viettämään

viikonloput perheen kanssa, toteaa neljän lapsen äiti.

Rikostorjunnasta opetustyö Sanna Silvander suoritti varusmiespalveluksen Jääkäriprikaatin sissikomppaniassa Sodankylässä. – Koulutus oli rankka, mutta palkitseva. Oman fyysisen suorituskyvyn testaaminen vaativissa olosuhteissa on mielenkiintoinen prosessi pään sisällä. − Heti armeijan jälkeen hain rajavartijaksi Lapin rajavartiostoon vuonna 1998, ja valmistuin opistoupseeriksi vuonna 2002.

Vielä tuolloin Rajavartiolaitoksessa työ ja koulutus lomittuivat keskenään ja opiskelijat olivat virkamiehiä, kun taas nykyisin Raja- ja merivartiokoulussa opiskellaan opiskelijan statuksella.

Sanna Silvanderin työtehtävät ovat liittyneet rikostorjuntaan ja hän ollut mm.

Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilönä Kes-

Rajavartijoiksi koulutetaan entistä enemmän väkeä

Raja- ja merivartiokoulun opettajat yliluutnantti Sanna Silvander (vas.) ja kapteeni Jenni Kinnunen.

Sanna opettaa rikostorjuntaa ja Jenni rajojen valvontaa sekä kenttätoiminnan johtamista.

kusrikospoliisissa ja rikostiedustelu-upseerina Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Maaliskuusta 2017 lähtien hän on toiminut rikostorjunnan opettajana Raja- ja merivartiokoulussa. − Rajatarkastus- ja rajavalvontatehtävissä tarvitaan rikostutkintaa. Perusteet opetan luokkatiloissa ja käytäntöä kentällä. Opetus on hyvin käytännönläheistä ja simulaatioharjoitukset muodostavat yli puolet koulutuksesta. − Opetustyö vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja haluan kehittää itseäni edelleen suorittamalla myös pedagogiset opinnot. Hakeuduin aikanaan päivätyöhön myös siksi, että minulla on kaksi pientä lasta ja isovanhemmat kaukana Pohjois-Suomessa, joten heistä ei saa lastenhoitoapua, kun tarvitsisi.

Jenni Kinnunen ja Sanna Silvander ovat molemmat hyvin tyytyväisiä työuraansa, jossa on saanut tehdä sellaisia töitä, joita on itse halunnut. He pitävät Rajavartiolaitosta luotettavana ja hyvämaineisena työnantajana, jossa on hyvä yhteishenki ja pysyvä työpaikka pitkälläkin tähtäimellä.

Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartijoiden valtakunnallisesta rekrytoinnista ja koulutuksesta. Kaikille vuoden mittaisen peruskurssin hyväksytysti suorittaneille on taattu työpaikka rajavartijana.

Nykyisellä tammikuussa 2017 alkaneella kurssilla on 62 opiskelijaa. − Rajavartijoiden rekrytoinnin tarve on kasvanut ja olemme saaneet koulutusta varten lisärahoitusta. Tammikuussa 2018 valitsemme noin sata koulutettavaa ja saman vuoden heinäkuussa toiset sata, kertoo Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Hannu Kärhä.

Rajavartijan peruskurssi antaa valmiudet ja toimivallan rajavartijan virkaan. Koulutus tapahtuu Raja- ja merivartiokoulussa Imatralla. Opiskelijoille tarjotaan mm. maksuton majoitus, muonitus, vaatetus sekä monipuoliset vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja liikuntatilat sekä noin 500 euron päiväraha kuukaudessa.

Peruskurssille voi hakea henkilö, joka on suorittanut lukion tai jonkin toisen asteen tutkinnon sekä Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen (ei koske henkilöitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus). Rajavartijat palvelevat sotilasvirassa.

Rajavartijan tehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevat palveluspaikasta riippuen. Työpaikkoja on eri puolilla maata yhteensä 37:llä vartioasemalla Hangosta Ivaloon.

Raja- ja merivartiokoulu tarjoaa myös jatko- ja täydennyskoulutusta rajavartijoille. Jatkokurssille voi hakeutua 8−12 palvelusvuoden jälkeen ja mestarikurssille seuraavien 5−17 palvelusvuoden jälkeen. Raja- ja merivartiokoulu vastaa lisäksi Rajavartiolaitoksen varusmiehille annettavasta erikoisrajajääkärikoulutuksesta.

Lisätietoja rajavartijan koulutuksesta: www.raja.fi/rmvk/hakuoppilaitokseen facebook.com/MahdollisuuksienRaja rekrytointi.rmvk@raja.fi puh. 0295 429 034

RAJAMME VARTIJAT

23

•

N aiset sotilasviroissa

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Mikko Kaaresmaa

Kansimies Annika Westerholm

– merellä pienestä pitäen Laiva on kuin toinen koti.

Pitää olla joukkuepelaaja, jotta täällä pärjää.

L

änsi-Suomen merivartioston vartiolaiva Tursas on juuri saapunut kotisatamaansa Turkuun kymmenen vuorokauden työvuorosta. Toukokuun viimeisenä päivänä ei ole vielä tietoakaan kesästä, mittari näyttää plus kahdeksaa ja kylmä tuuli vihmoo mereltä.

Kylmästä säästä huolimatta merivartijoilla oli riittänyt operaatioita.– Yksi purjevene hinattiin matalikolta, pari ruorijuoppoa otettiin kiinni ja yhtenä yönä tehtiin töitä ruotsinlaivalta pudonneen miehen pelastamiseksi, kertoo Tursaksen kansimies Annika Westerholm. – Mies löydettiin hukkuneena ja toimitettiin helikopterilla Tyksiin, jossa hänet todettiin kuolleeksi. On hyvin epätodennäköistä, että 20 solmua kulkevan matkustajalaivan 20 metrin korkeudesta pudonnut selviää hengissä, Annika jatkaa.

Hirvensalossa Latokarin huoltotukikohdassa on nyt miehistön vaihtopäivä, ja työvuoronsa päätteeksi Annika Westerholm tarkastaa, että laiva on lähtökunnossa, kun toinen miehistö astuu palvelukseen.

Hänellä itsellään on edessä yhdentoista päivän vapaa. Kotona Tampereella odottavat 2-vuotias tytär ja puoliso.

24

RAJAMME VARTIJAT

Kansimies Annika Westerholmin työtehtävät ovat monipuoliset. Hän mm. ohjaa laivaa perämiehen parina.

Vartiolaiva Tursaksella on 16 hengen miehistö, joista vähintään 10 henkilöä on aina paikalla. − Laiva on kuin toinen koti.

Täällä ollaan 24 tuntia samojen ihmisten kanssa saman katon alla. Yksityisyyttä tarjoaa välillä oma hytti, mutta yksinäiset sudet eivät täällä kuitenkaan pärjää.

Jos et ole tiimipelaaja, sinun ei kannata tulla laivalle töihin, Annika neuvoo.

Pelastustehtävät lisääntyneet Kansimiehen tehtävät ovat monipuolisia: laivan ohjaamista, vahtimiehen ja partiomiehen töitä, laivan kunnostusta ja tarvittaessa öljyn puomitusta ja keräystä. Vuorokaudesta on 12 tuntia töitä ja loppuaika pitää olla valmiudessa. − Kesällä pelastustehtäviä tulee lähes päivittäin. Saaristossa ei ole enää juuri muita viranomaisia kuin merivartioston väki, joten meillä pelastustehtävät ovat lisääntyneet ja ne ovat hyvin monenlaisia. Partiointia teemme kolmen henki-

lön voimin Tursaksen kannelta mereen laskettavalla pienveneellä. − Olen ollut näissä tehtävissä nyt 15 vuotta ja voin sanoa, että ihmisten veneilykäyttäytyminen on kehittynyt parempaan suuntaan ja veneilijöiden varusteet ovat paremmassa kunnossa kuin ennen.

Tosin perinteistä karttanavigointia hallitsee enää entistä harvempi. − Eniten meitä työllistävät kesämökkiveneilijät. Alkoholi on valitettavan usein onnettomuuksien aiheuttajana niin kesämökkien perheriitoihin ja kallioilla kaatuiluun kuin veneiden kiville ajoihin, Annika harmittelee.

Merihenkisyys toi Merivartiostoon Annika on ollut meri-ihminen pienestä pitäen ja hän muistelee, että suurin rangaistus lapsena oli, kun ei päässyt optimistijollallaan vesille.

– Isäni oli merikapteeni ja toimi luotsina Utön saarella. Kesälomat olin isän

mukana töissä ja tutustuin jo tuolloin myös merivartioston toimintaan. − Astuin vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen tammikuussa 1998 ja jo saman vuoden joulukuussa aloitin Rajavartiolaitoksen palveluksessa, ensin merivartijana Maarianhaminan merivartioasemalla ja vuodesta 2002 lähtien olen toiminut kansimiehenä vartiolaiva Tursaksella. − Tässä työssä parasta on se, että pääsee auttamaan ihmisiä, sekä työn monipuolisuus. Toivon, että saisin jossain vaiheessa pursimiehen eli kansipuolen päällikön tehtävät.

Annika Westerholm on miehistön ainoa nainen. – Sillä onko nainen vai mies ei ole merkitystä näissä tehtävissä. Naisia kohdellaan aivan samalla tavalla kuin miehiä.

RAJAMME VARTIJAT

25

•

N aiset sotilasviroissa

Lentokenttä rajavartijan työpaikkana

Rajavartiolaitoksen henkilöstö on suurin viranomainen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Rajavartijoiden tehtävät ovat lisääntyneet matkustajamäärien ja lainsäädännön myötä.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: John Lawson ja Kirsti Helin

Y

limerivartija Jenny Piironen aloitti rajavartijana 16 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli suorittanut varusmiespalveluksen Savon prikaatissa Mikkelissä ja toiminut vuoden ajan ylikersanttina sotapoliisien kouluttajana. − Savon prikaatissa työkaverit houkuttelivat jäämään Puolustusvoimien palvelukseen. Aprikoin pitkään, mutta armeijassa kaikki tilanteet tuntuivat jotenkin keksityiltä. Sitten löysin Rajavar-

26

RAJAMME VARTIJAT

tiolaitoksen ja olen ollut todella tyytyväinen ammatinvalintaani!

Jenny Piironen on työskennellyt koko rajavartijauransa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemalla on yhteensä pari sataa rajavartijaa kolmivuorotyössä.

Jenny on toiminut lentoaseman rajatarkastuksessa tulo- ja lähtöpuolella, hallipartioinnissa ja päivystäjän tehtävissä.

Viimeiset neljä vuotta hän on ollut vuoropäällikkönä ja päivystysryhmän ryh-

mänjohtajana.

Ylimerivartijan virkanimike tulee siitä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastus kuuluu Rajavartiolaitoksessa Suomenlahden merivartiostoon.

Vuoropäällikkö johtaa toimintaa Vuoropäällikkö johtaa lentoasemalla työskentelevien rajavartiomiesten toimintaa ja tekee operatiivisen tason päätökset.

– Eniten aikaa kuluu asioiden linjauksiin, miten missäkin tapauksessa toimitaan. Ratkottavat asiakastapaukset ovat hyvin moninaisia, ja ne liittyvät mm. väärennettyihin passeihin, etsintäkuulutettuihin henkilöihin ja maahantulon epäämisiin ja käännytyksiin. Laittomasti maahan yrittävillä matkustajilla on yhä useammin jonkun toisen henkilön passi, mikä on lisännyt asiakaskirjatutkijoidemme työtä ja vaatii myös linjastolla olevilta rajatarkastajilta tarkkuutta ja kykyä havaita toisen henkilön matkustusasiakirjaa käyttävä matkustaja, Jenny kuvaa. − Tässä työssä pitää olla pitkä pinna ja kyky vastaanottaa negatiivista palautetta.

Virkamiehenä sitä saa harvemmin positiivista palautetta. Ratkaisut ja päätökset pitää tehdä riippumatta siitä, kuinka asiakas käyttäytyy. Ääripäitä löytyy tunteisiin vetoamisesta aggressiiviseen käytökseen.

Useita tarkastuspisteitä Kaikkien Schengen-alueen ulkopuolelta tulevien matkustajien passit tarkastetaan rajatarkastuksessa ns. ykköslinjalla. Mikä-

li rajatarkastuksessa huomataan jotakin epänormaalia, matkustaja ohjataan kakkoslinjalle lisätarkastusta varten ja tarvittaessa erillisiin kuulusteluhuoneisiin. − Matkustajatapauksia on hyvin monenlaisia ja jokainen päivä on erilainen.

Lisäksi meitä vuoropäälliköitä työllistävät muiden viranomaisten ja lentoyhtiöiden kyselyt, esimerkiksi lähtöselvitysvirkailijat tarkistavat meiltä usein matkustajien maahantuloedellytyksiä, kertoo Jenny.

Lentokentän rajatarkastus on nyt tarkemmassa syynissä, sillä 7.4.2017 astui voimaan Schengenin rajasäännön muutos, jonka perusteella kaikille Schengenalueen ulkorajat ylittäville henkilöille ja heidän matkustusasiakirjoilleen tehdään rajatarkastuksen yhteydessä rekisteritarkastus tiettyihin kansainvälisiin ja kansallisiin viranomaisrekistereihin. Samassa yhteydessä matkustajilta tarkastetaan elektronisessa matkustusasiakirjassa olevan sirun aitous.

Nainen rajavartijana − Olen äitityyppi, mikä sopii hyvin vuo-

ropäällikön tehtävään. Olen sosiaalinen, ja ihmiset tulevat helposti juttelemaan kanssani, jos heillä on jokin ongelma, kertoo kolmen lapsen äiti Jenny Piironen. − Meille hakeutuu töihin samantyyppiset naiset. Kaikki ovat käyneet armeijan ja turha sipistely on pois. Fyysisesti miehet ovat yleensä vahvempia, mutta naisilla on muita hyviä ominaisuuksia tähän työhön, esimerkiksi voimankäyttötilanteet saadaan joskus vältettyä puhumalla. − Ongelmatilanteitakin syntyy johtuen kulttuurieroista. Joidenkin maiden kansalaiset eivät arvosta alkuunkaan naisia virkamiehinä. On myös tapauksia, joissa vain naisvirkailija saa verrata hunnutetun naisen kasvoja passin kuvaan, Jenny kuvaa. − Lentokenttä on mahtava työympäristö. Paljon ihmisiä ja koko ajan on menoa ja meininkiä ja lentomatkustajat ovat pääsääntöisesti siistiä porukkaa. Rajatarkastuksen kautta kulkee päivittäin 13000−15000 matkustajaa. Parasta työssäni on kuitenkin työkaverit ja huumorintajuinen ilmapiiri.

Vuoropäällikkö ja päivystysryhmän ryhmänjohtaja Jenny Piironen nauttii työstään lentoaseman vilinässä.

RAJAMME VARTIJAT

27

•

N aiset sotilasviroissa TEKSTI ja KUVA: Kirsti Helin

Nousujohteinen upseeriura Majuri Mervi Pietarisella syttyi kipinä sotilasuralle vuonna 1996 naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa Savon prikaatissa.

N

aiset olivat tuolloin vielä harvinaisuus armeijassa, sillä ensimmäiset vapaaehtoiset naisvarusmiehet olivat astuneet palvelukseen edellisenä vuonna. − Olin jo aloittanut Jyväskylän yliopistossa suomen kielen opinnot, mutta varusmiespalveluksen jälkeen tuli ikävä takaisin, joten hain Maanpuolustuskorkeakouluun. Aloitin opinnot syksyllä 1997. Tuolloin kurssilla meitä oli vain muutama nainen, Mervi muistelee. − Ennen opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa Rajavartiolaitos oli minulle täysin tuntematon. Mielikuvissa yhdistin Rajavartiolaitoksen muutaman asteen pakkasessa rajalla hiihtävään rajapartioon. Toki mielikuva varsin nopeasti opintojen edetessä korjaantui ja voin rehellisesti todeta olevani erittäin tyytyväinen uravalintaani.

Kadettikoulu kesti tuohon aikaan neljä vuotta ja Mervi valmistui yliluutnantiksi vuonna 2001. Ensimmäinen tehtävä oli Pohjois-Karjalan rajavartiostossa rajajääkärikomppaniassa joukkueen johtajana.

Monipuoliset tehtävät Mervi Pietarisen tehtävät ovat vaihtuneet tiuhaan. Rajajääkärikomppaniassa vierähti puolitoista vuotta kolmessa eri tehtävässä. Sen jälkeen hän siirtyi Värtsilän rajavartioaseman rajavartioasemaupseerin tehtävään ja sieltä Ilomantsin rajavartioalueen varapäälliköksi.

Kansainvälistä kokemusta hänellä on noin vuoden mittaisesta työskentelystä kansallisena asiantuntijana Berliinin maarajakeskuksessa. Maarajakeskuksesta hän siirtyi Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan kautta Suomenlahden merivartiostoon henkilöstöhallinnon tehtäviin.

Välillä Mervi oli neljä ja puoli vuotta äitiys- ja vanhempainvapaalla, lapset ovat nyt 10-, 9- ja 7-vuotiaita.

28

RAJAMME VARTIJAT

– Rajatarkastus on yksi hienoimpia tehtäviä Rajavartiolaitoksessa. Rajatarkastustehtävissä voi omalta osaltaan vaikuttaa maamme sisäiseen turvallisuuteen, sanoo majuri Mervi Pietarinen.

Töihin paluun jälkeen työt jatkuivat rajatarkastustehtävien parissa Helsingin rajatarkastusosastossa.

– Pidän kovasti henkilöstöasioiden hoitamisesta, mutta kyllä rajatarkastus on yksi hienoimpia Rajavartiolaitoksen tehtäviä. Rajatarkastustehtävät ovat monipuolisia ja niissä tehtävissä voi aidosti kokea olevansa mukana vaikuttamassa maamme sisäiseen turvallisuuteen.

Upseerikoulutus

Rajavartiolaitos tarjoaa upseereille nousujohteisen uran, jossa kouluttaudutaan niin monipuolisten työtehtävien kuin opiskelun kautta. Suoritettuaan esiupseerikurssin Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 2013−2014 Mervi toimi Suomenlahden merivartioston henkilöstötoimiston päällikkönä, ja viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Rajavartiolaitoksen esikunnassa henkilöstöasiantuntijana.

Mervi Pietarinen ylennettiin 21.3.2017 majuriksi ensimmäisenä naisupseerina Rajavartiolaitoksessa.

Tasa-arvoinen työpaikka Mervin mukaan Rajavartiolaitos on hyvin tasa-arvoinen työpaikka. – Kun työnsä hoitaa hyvin, ei sukupuolella ole väliä. Olen aina saanut kaiken tuen esimiehiltäni ja kollegoiltani ja tehnyt samoja töitä kuin miespuoliset upseerit. Koulusta valmistuessa nuoren upseerin pitää toki hakea oma paikkansa ja oma tapansa tehdä työtä, mutta siinäkään en näe eroa sukupuolten välillä. − Naisten ei ole sen vaikeampaa edetä sotilasuralla kuin miestenkään. On omasta halusta kiinni, kuinka paljon haluaa esimerkiksi kouluttautua virkaurakursseilla − Nykyiset työtehtäväni ovat mielenkiintoisia sekä haastavia ja ne liittyvät henkilöstön käytön sekä upseerien urasuunnitteluun. Mausteena työssäni on toimiminen Sotilaskotiliiton ja Rajasotilaskotiyhdistysten yhteysupseerina.

Rajavartiolaitoksen upseereilta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa. Urheilulukion Sotkamossa käyneellä Mervi Pietarisella on kilpahiihtäjän tausta.

– Kilpaurheilusta olen saanut hyvän fyysisen kuntopohjan tähän ammattiin. Nykyisin pidän kuntoani yllä pyöräilemällä työmatkat läpi vuoden. Kilometrejä kertyy työpäivää kohden noin 30.

Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin sekä yleisesikuntaupseerin tutkintoihin johtava opetus järjestetään pääosin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Rajavartiolaitoksen palvelukseen tulevat upseerit valitaan aselajivalintojen yhteydessä kadettikurssin ensimmäisen opintovuoden jälkeen ennen aineopintojen alkamista.

Raja- ja merivartiokoulu vastaa tutkintoihin sisältyvästä rajaturvallisuusalan opetuksesta. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja siihen kuuluvat rajaturvallisuusalan opinnot antavat tulevalle rajaupseerille perusvalmiudet koulutuslinjansa mukaisesti esimerkiksi rajavartio-, merivartio-, ja rajatarkastusaseman, varusmiesyksikön, vartiolaivan ja ilma-aluksen päällystötehtäviin sekä sodan ajan rajajoukkojen päällystötehtäviin.

UPSEERIEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ YLEMMÄN JOHDON KURSSI 4 ov YLEMMÄN PÄÄLLYSTÖN KURSSI 4 ov YLEISESIKUNTAUPSEERIN TUTKINTO 140 op YLEISESIKUNTAUPSEERIKURSSI 80 op (RVL eriyt 21 op) ESIUPSEERIKURSSI 60 op (RVL eriyt 29 op) SOTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op (yht. 300 op) (RVL 18 op + harjoittelua) Työelämässä n. 3 v

>

SOTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op (RVL 25–35 op + harjoittelua) Soveltuvuustestaus ja valintakoe Varusmieskoulutus -reserviupseerikoulutus ja

Siviilikoulutus -yo-tutkinto tai 2. asteen ammatillinen tutkinto

RAJAMME VARTIJAT

29

TEKSTI ja KUVAT: Henni Purtonen

Oman tiensä kulkija Helsingin Bulevardilla juhlittiin helmikuussa Aira Samulinin 90-vuotissyntymäpäivää.

Rajavartiolaitoksen ja sotilaskotisisarten edustajat osallistuivat juhlavastaanotolle kenraalimajuri Pasi Kostamovaaran johdolla.

R

ajavartiolaitoksen ja Airan yhteinen tarina alkoi jo ennen talvisotaa. Airan isä, viipurilainen Viktor Suvio oli saanut komennuksen Hyrsylän mutkan rajavartioston päälliköksi. Rajan takaisen Karjalan sotilaskasarmille Airakin syntyi helmikuussa 1927. Hyrsylän mutka oli muutaman syrjäisen kylän kokoinen uloke Suomen itärajalla. Ennen talvisotaa Neuvostoliitto ympäröi kylää lähes joka suunnasta.

Hyrsylän mutkan ihmisiä Aira kuvailee hyväsydämiseksi luonnonkansaksi, joka joutui tekemään paljon uhrauksia. Ortodoksinen uskonto, itkuvirret ja loitsut olivat kansainvälisestä Viipurista muuttaneelle Suvion perheelle kiehtovan erilaista kulttuuria.

Rajasotilaiden kanssa samassa pihapiirissä asuneen Airan lapsuus oli täynnä uskomattomia seikkailuja.

– Meidän piti sisareni kanssa muistaa jo alle 10-vuotiaina, ettei koskaan saanut kertoa, mitä meidän talossa tapahtui. Ei saanut paljastaa, milloin isämme lähti partiomatkalle tai palasi kotiin.

Muistan, että kaikissa kirjekuorissa luki punaisilla kirjaimilla salainen, Aira innostuu.

”Jos jotakin tapahtuu”

Kunniamerkit ja mitalit koristivat Airan juhla-asua. Ylimmäksi vasemmalle puolelle mekkoa kiinnitetyn mustan sururistin hän sai isän kaaduttua jatkosodassa.

30

RAJAMME VARTIJAT

Vuosi 1939 oli epävakaata aikaa. Airan isä siirrettiin Suvilahden välikylän rajavartiostoon ja Aira aloitti oppikoulussa, jossa oli kaksi ensimmäistä luokkaa.

Hyrsylän mutka oli vaarallinen paikka. Sisäministeri Urho Kaleva Kekkonen jyrähti, ettei Hyrsylän mutkan asukkaita evakuoida; se olisi viesti viholliselle, että Suomi varautuu sotaan.

– Mummo sanoi aina ”tule nyt Viktor sieltä Hyrsylän mutkasta jos jotakin tapahtuu”. En ikinä unohda mummon huolestunutta lausetta, Aira huokaa.

– Olin treenannut kilpatanssia ja osallistunut kilpailuihin. Valvontakomission aikaan opetin tangon ja valssin perusaskeleet myös puna-armeijan poliittiselle upseerille, Andrei Ždanoville.

En kuitenkaan ajatellut, että nyt opetan paholaista tanssimaan, Aira sanoo.

Tilanne toi kuitenkin mieleen ikäviä muistoja sodasta. Isänsä menettänyt Aira ei kuitenkaan koskaan hakenut kostoa. Aira ajatteli, ettei tarkka-ampuja ollut syyllinen.

– Jos isäni olisi ollut vastaavassa tilanteessa, hän olisi myös ampunut, Aira tuumii.

Airan tarinasalongissa eversti Ismo Kurki Kaakkois-Suomen rajavartiostosta, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara Rajavartiolaitoksen esikunnasta, Ossi Mönkäre Kaakkois-Suomen Rajamieskillasta, syntymäpäiväsankari Aira Samulin, Jarmo Piispanen Kaakkois-Suomen Rajamieskillasta, Leena Ikonen Immolan sotilaskotiyhdistyksestä, Seppo Ikonen KaakkoisSuomen Rajamieskillasta ja Teija Pihkala Immolan sotilaskotiyhdistyksestä.

– Isäni ei kuitenkaan saanut siirtoa toisaalle, sillä taitavana erämiehenä hän oli liian sopiva vaativiin olosuhteisiin, Aira kertoo.

Kun talvisota syttyi marraskuussa, Airan pikkusisko oli vain kahden kuukauden ikäinen. Taisteluja käytiin parin kilometrin päässä Hyrsylästä. Aira, hänen äitinsä ja nuoremmat sisarensa pääsivät kuitenkin evakkoon Suonenjoelle.

”Lomat on peruutettu” Jatkosodan alkaessa vuonna 1941 rajavartijaväki kokoontui Sunilan rajavartiostoon. Asemasodan aikana taistelukoneet lensivät puiden latvojen korkeudella ja suuret joukko-osastot majoittuivat teltoissa aivan Airan kotipihan viereisessä metsässä.

– Tein äitini kanssa lottatyötä: tarjoilimme metsän laidalla kahvia ja pullaa sotilaille. Isäni kävi tapaamassa meitä aina, kun taisteluista oli taukoa. Hän myös ohjeisti, ettei aukealle paikalle saa mennä. Siellä tulee ammutuksi, Aira muistelee.

Kuukautta myöhemmin isästä ei kuulunut. Viktor Suvio oli saanut osuman joukkojen vallatessa takaisin joita-

kin päiviä sitten menetettyä kukkulaa.

Lappeenrannan kasino oli ”hiljaisten miesten hotelli”, jonne Airan isän ja kaatuneiden joukkuetovereiden ruumiit tuotiin rintamalta. Airan äiti päätti lähteä lapsineen Helsinkiin, ja samassa junassa vietiin myös perheen isä arkussaan.

– Isäni haudattiin Malmin sankarihautaan tuntemattoman sotilaan kanssa.

Kävin haudalla joka sunnuntai. Ajattelin paljon myös tuntemattoman sotilaan tarinaa, Aira huokaa syvään.

”Selviydytään ja ollaan kiitollisia” Vuoden 1944 suurpommitusten runtelemassa Helsingissä elämä oli arvaamatonta. Airan kotitaloon Agricolankadulla Kalliossa pommit osuivat kolmesti, ja pommin jättämä halkeama on olemassa vielä tänäkin päivänä.

Viikot kuluivat oppikoulussa ja siskoa hoitaessa. Aira teki töitä myös Lottapiirissä, Suojeluskuntapiirissä ja Päämajan lääkintäosastolla. Sodan päättymisen jälkeen Aira jatkoi lääkintäosastolla nuorimpana konttoriapulaisena.

Tanssin maailma oli vienyt Airan sydämen jo tuolloin.

Hyrsylän Mutka on muistoja tulvillaan Vahva ja iloinen luonne, epäitsekkyys ja halu tehdä hyvää ovat auttaneet Airaa elämässä eteenpäin. Kahdeksalla vuosikymmenellä yrittäjänä toiminut Aira omaksui jo lapsena kurinalaisuuden ja korkean työmoraalin.

Vuonna 1982 Lohjan seudulta löytyi Hyrsylän kylä, jonne Aira Samulin rakennutti rajakarjalaisen hirsitalon muistomerkiksi Hyrsylän mutkan kansalle.

Matkailukohteena toimiva Hyrsylän Mutka on tulvillaan muistoja ja tunnelmaa.

Viktor Suvion graniittinen näköispatsas seisoo tukevasti Hyrsylän Mutkan pihapiirissä. Patsas on kunnianosoitus sodassa kaatuneille ja sotaorvoille.

– Isäni takin olkapäässä oli Rajavartiolaitoksen karhunpäätunnus. Kiinnitän Rajavartiolaitokselta 90-vuotissyntymäpäivälahjaksi saamani metallisen karhunpäätunnuksen isäni patsaaseen.

Arvostan lahjaa suuresti, Aira iloitsee.

– Yksi toive minulla vielä on. Venäjän puolella Hyrsylän mutkassa on edelleen pystyssä Suomen rajavartiostolle aikanaan kuulunut hirsitalo, jossa asuimme ennen talvisotaa. Talolla on suuri historiallinen merkitys ja haluaisin siirtää sen rajamuseoksi Hyrsylän Mutkaan Nummi-Pusulaan, Aira sanoo hymyillen.

RAJAMME VARTIJAT

31

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: SA-kuva

Sotapolku.fi kertoo missä sukulaisesi taistelivat Sotapolku.fi on digitaalinen palvelu, joka sisältää talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa palvelleiden henkilöiden tiedot ja sotapolut.

Henkilöä voi etsiä helposti nimihaulla.

H

enkilömatrikkelin lisäksi palvelun karttapohjille on sijoitettu eri joukko-osastojen reittejä tapahtumineen. Kun polun pistettä klikkaa, aukeaa tarkempi näkymä sen tapahtumista. Joistakin pisteistä avautuu toistaiseksi vain lyhyt tekstikuvaus ja joihinkin reitteihin on saatu vietyä jo enemmän tietoa: SA-valokuvia, linkkejä sotapäiväkirjan sivuille, äänihaastatteluita ja jopa filmejä.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4 .6. palvelussa julkaistiin Mannerheimin sotapolku, joka koostuu yli 200 karttapisteestä. Tekstin lisäksi se sisältää ennen julkaisemattomia kuvia Marsalkka Mannerheimista.

Sotapolku.fi on maailman ensimmäinen karttapohjainen matrikkeli, joka sisältää tietoja niin sodissa kaatuneista kuin veteraaneista. Verkkopalvelu avattiin itsenäisyyspäivänä 2016. Palvelun pohjana oli Kansallisarkiston tietokanta Suomen sodissa 1939−1945 menehtyneistä noin 95 000 henkilöstä. Sivustoa täydennetään jatkuvasti, ja kesäkuuhun 2017 mennessä siellä oli jo 102 741 henkilön tiedot ja lähes 70 sotapolkua. − Palveluun on tarkoitus saada kaatuneiden lisäksi tiedot myös kaikista sodissa palvelleista sotaveteraaneista, lotista ja sotapojista ja linkittää heidän tietonsa omiin sotapolkuihinsa. Työ on valtaisa ja siihen tarvitaan kansalaisten aktiivisuut-

32

RAJAMME VARTIJAT

ta, kertoo sotahistorian harrastaja Mika Wist, joka on yksi sotapolku.fi-palvelun perustajista.

Mika Wist kouluttaa kansalaisia täydentämään sotapolku.fi-palvelua ja luomaan sinne osastojen sotapolkuja.

Kursseja järjestetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tiloissa eri puolilla Suomea.

näiden kirjeiden ja muidenkin sodanajan muistojen saattamisesta julkisiksi. Koska kyse on digitaalisesta matrikkelista, asia piti hyväksyttää tietosuojavaltuutetulla ja sopia palvelun sisällön reunaehdoista.

Palvelu on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Sotapolku.fi-hanketta tukevat mm. Puolustusvoimat, Yleisradio, Kansallisarkisto, MPK ja Lotta Svärd Säätiö.

Tukena Facebook-ryhmä

Kollektiivinen muisti talteen

Sotapolku.fi-palvelussa on jo noin 15 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja määrä kasvaa koko ajan. Palvelulla on myös aktiivinen noin 5 000 ihmisen Facebook-ryhmä, joka toimii keskustelualustana ja neuvontapalveluna.

– Ryhmän avulla on mm. selvinnyt usean kaatuneen kohtalon yksityiskohdat, kun ryhmäläinen on osannut ohjata toista juuri oikealle sotapäiväkirjan sivulle. Myös valokuvien vaihto on ollut suosittua, ja samassa osastossa palvelleiden jälkeläiset ovat saattaneet tunnistaa oman isoisänsä kuvista, kertoo Mika Wist.

Sotapolku.fi-palvelu sai alkunsa, kun ohjaaja Ari Matikainen ja tuottaja Liisa Juntunen tekivät Sota ja mielenrauha -dokumenttia. − He kävivät läpi valtavan määrän sotilaiden kirjeenvaihtoa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa.

Arkistoon on säilötty paljon kirjeitä, mutta suurin osa on yhä kaatuneiden ja veteraanien sukulaisten hallussa. Syntyi ajatus

− Seuraavaksi aiomme lisätä palveluun toiminnon, jolla kansalaiset pääsevät lisäämään veteraanin tai kaatuneen profiiliin kotialbumin kuvia, skannattuja tai puhtaaksikirjoitettuja kirjeitä sekä muita dokumentteja. Tämä aineisto linkitetään sotapolun pisteisiin, jolloin katsojalle piirtyy suurempi kokonaisuus karttapisteen tapahtumista. − Lisäksi sivuilla tullaan laajemmin esittelemään sodanaikaisen Suomen tapahtumia myös rintamalinjojen takana, sitä kuinka naiset osallistuivat sotaponnisteluihin ja minkälaisia tehtäviä sotapojilla oli. − Veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä 93 vuotta ja heitä on keskuudessamme vielä noin 17 000 lotat mukaan lukien. Tarkoitus on lisätä myös heidän haastattelujaan palveluun. Ajatuksena on kerätä kansakunnan kollektiivista muistia talteen sotavuosilta, ennen kuin se katoaa, Mika Wist tiivistää.

RAJAMME VARTIJAT

33

TEKSTI: Päivi Kaasinen KUVAT: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva lähti kansainväliseen operaatioon

R

ajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhu lähti kansainväliseen operaatioon 4.3.2017. Laiva lähti Suomesta Kreikkaan, jossa se osallistuu Euroopan raja- ja merivartioviraston eli Frontexin koordinoimana merirajavalvonnan Poseidon-yhteisoperaatioon. Laiva on osoitettu Poseidonin käyttöön kuuden kuukauden ajaksi, jonka jälkeen jatkosta päätetään erikseen.

Merikarhun tehtävänä on valvoa Euroopan Unionin ulkorajaa Egeanmerellä. Laivan avulla otetaan kiinni laittomia rajanylittäjiä ja laittoman maahantulon järjestäjiä sekä osallistutaan meripelastustoimintaan. Laiva miehistöineen kykenee lisäksi merellisiin monitoimioperaatioihin, kuten öljypäästöjen, kalastuksen ja tullimääräysten valvontaan merellä. Tehtävät toteutetaan isäntämaa Kreikan johdossa.

Merikarhu osallistui samaan operaatioon vuonna 2016 viiden kuukauden ajan. Laiva osoittautui ominaisuuksiltaan erinomaiseksi Kreikan saaristossa.

Ensi kertaa monikansallinen miehistö Tämän vuoden operaatiossa Merikarhulla on monikansallinen mie-

34

RAJAMME VARTIJAT

histö. Rajavartiolaitos on osallistunut jo yli kymmenen vuotta erilaisiin rajaturvallisuusoperaatioihin, joissa lentokentillä, maastorajoilla, satamissa ja muissa rajaturvallisuusviranomaisten työskentely-ympäristöissä on toimittu yhteiseurooppalaisissa tiimeissä.

Nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa Frontexin historiassa vartiolaivalle on muodostettu yhteiseurooppalainen miehistö. Rajavartiolaitoksen omat henkilöstövoimavarat eivät olisi riittäneet laivan kattavaan miehitykseen koko operaation ajaksi.

Kaikki laivalle rekrytoidut merivartiomiehet ovat kotimaassaan kokeneita merivartioinnin ammattilaisia. Suomalainen miehistö antaa yhteiseurooppalaisen miehistön jäsenille vielä erityisen laivakohtaisen perehdytyskoulutuksen, jotta operaatio onnistuu tehokkaasti ja turvallisesti. Yhteismiehistön rakentaminen aloitettiin jo talvisella Suomenlahdella.

Schengen-alueella on yhteiset ulkorajat. Laittoman maahantulon paineen alla olevien rajaosuuksien tukeminen vahvistaa suoraan Suomen rajaturvallisuutta. Osallistumisella parannetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstön merellistä

osaamista vaativissa tilanteissa.

Operaatioon osallistumalla Suomi antaa oman panoksensa yhteisvastuuseen Euroopan ulkorajojen valvonnasta vaikeilla rajaosuuksilla.

Suomelle aiheutuvat operaation kustannukset saadaan Frontexilta takaisin täysimääräisenä.

Kukin operaatioon osallistuva maa maksaa oman miehistönsä palkkakustannukset. Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä Suomen Meripelastusseuran kanssa operaation aikana. Operaation erikseen sovituissa vaiheissa 1–2 Suomen Meripelastusseuran jäsentä on vartiolaiva Merikarhun mukana vierailevan meripelastusasiantuntijan tehtävässä.

Rajavartiolaitoksella on yhteensä neljä vartiolaivaa. Kotimaan tarpeet katetaan lisäämällä kolmen Suomeen jäävän vartiolaivan käyttöastetta.

RAJAMME VARTIJAT

35

Gränsbevakningsväsendets högsjöbevakningsfartyg avseglade till en internationell operation

D

en 4 mars 2017 avseglade Gränsbevakningsväsendets högsjöbevakningsfartyg Merikarhu till en internationell operation. Fartyget seglade från Finland till Grekland där det under Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån Frontex samordning deltar i samarbetsoperationen Poseidon kring bevakning av havsgränser. Fartyget har anvisats för Poseidon för sex månader. Därefter fattas beslut om en eventuell fortsättning separat.

Merikarhu har som uppgift att bevaka Europeiska unionens yttre gräns på Egeiska havet. Med hjälp av fartyget anhåller man personer som olagligt försöker passera gränsen och ordnare av olagliga inresor samt deltar i sjöräddningsverksamhet. Fartyget och dess besättning har dessutom kompetens för avancerade maritima operationer, såsom att övervaka oljeutsläpp och se till att fiske- och tullbestämmelserna iakttas till havs. Uppgifterna utförs under värdlandet Greklands ledning.

Merikarhu deltog i samma operation i fem månader 2016. Fartyget visade sig ha perfekta egenskaper för den grekiska skärgården.

Multinationell besättning för första gången I år har Merikarhu en multinationell besättning under operationen. Gränsbevakningsväsendet har redan under över tio år deltagit i olika gränssäkerhetsoperationer där man på flygplatser, landgränser, hamnar och andra arbetsmiljöer för gränssäkerhetsmyndigheter har varit verksam i sameuropeiska team. Nu har man dock för första gången i Frontex historia bildat en sameuropeisk besättning på ett bevak-

36

RAJAMME VARTIJAT

ningsfartyg. Gränsbevakningsväsendets egna personalresurser skulle inte ha räckt till för att besätta fartyget under hela operationen. Alla sjöbevakningsmän som rekryterats till fartyget är erfarna experter på sjöbevakning i sina hemländer. Den finländska besättningen ger medlemmarna i den sameuropeiska besättningen ännu en särskild fartygsspecifik introduktionsutbildning för att operationen ska lyckas effektivt och tryggt. Sambesättningen började byggas upp redan på Finska viken i vintras.

Schengenområdet har gemensamma yttre gränser. Stödet för de gränsavsnitt som ligger under trycket av olagliga inresor förstärker direkt Finlands gränssäkerhet. Genom deltagandet förbättrar man Gränsbevakningsväsendets perso-

nals maritima färdigheter i krävande situationer. Genom att delta i operationen ger Finland sin insats till det gemensamma ansvaret över bevakningen av Europas yttre gränser vid svåra gränsavsnitt.

Kostnaderna som orsakas Finland av operationen återbetalas av Frontex till deras fulla belopp. Alla länder som deltar i operationen betalar lönekostnaderna för sin egen besättning. Gränsbevakningsväsendet samarbetar med Finlands Sjöräddningssällskap under operationen.

Under de skeden av operationen som man separat kommit överens om har en till två medlemmar i Finlands Sjöräddningssällskap uppgiften som gästande expert på sjöräddning på bevakningsfartyget Merikarhu.

Gränsbevakningsväsendet har totalt fyra bevakningsfartyg. Behoven i hemlandet täcks genom att öka utnyttjandegraden av de tre bevakningsfartyg som stannar kvar i Finland.

The Finnish Border Guard’s offshore patrol vessel departed for an international operation

T

he Finnish Border Guard’s offshore patrol vessel Merikarhu departed for an international operation on 4 March 2017. The ship set sail for Greece, where it will take part in the joint sea border control operation Poseidon, coordinated by the European Border and Coast Guard Agency Frontex. The ship has been seconded to Poseidon for six months, after which the possibility of an extension will be evaluated.

The mission of the Merikarhu is to oversee the external border of the European Union in the Aegean Sea. The vessel will apprehend persons attempting to cross the border illegally and those attempting to arrange illegal entry, along with participating in maritime rescue operations. The ship and its crew are also capable of multipurpose maritime operations, such as the monitoring of oil spills and fishing and the enforcement of customs regulations at sea. These duties will

be carried out under the command of the host country, Greece.

Merikarhu participated in the same operation for five months in 2016. The vessel turned out to be perfectly suited to operations in the Greek archipelago.

First multinational crew in Frontex history This year, Merikarhu will take part in the operation with a multinational crew. For more than a decade, the Finnish Border Guard has been participating in various border security operations in which its personnel has worked as part of European teams at airports and land borders and in ports and other border control environments. Now, however, for the first time in Frontex history, a multinational European crew was assigned to the patrol vessel. The personnel resources of the Finnish Border Guard would not have been sufficient to fully crew the ves-

sel for the duration of the operation. All coast guards recruited for the crew are experienced coast guard professionals in their home countries. Moreover, the Finnish crew will provide the members of the joint European crew with a special vessel specific induction training to ensure the efficient and safe completion of the operation. Building the multinational crew begun already in the wintry Gulf of Finland.

The Schengen area has common external borders. Supporting the sections of the border struggling under the pressure of illegal immigration will directly improve the security of Finland’s borders. Participation in the operation will improve the maritime expertise of the Finnish Border Guard’s personnel in demanding circumstances. By taking part in the operation, Finland is doing its part in the shared responsibility of monitoring the difficult stretches of Europe’s external borders.

The costs incurred from participating in the operation will be recouped from Frontex in full. Each participating country will pay the salaries of its own crew members. The Finnish Border Guard will cooperate with the Finnish Lifeboat Institution during the operation.

At separately agreed stages of the operation, one or two members of the Finnish Lifeboat Institution will be on board the patrol vessel Merikarhu in the position of a visiting maritime search and rescue expert.

The fleet of the Finnish Border Guard comprises four patrol vessels. Domestic needs will be covered by increasing the utilisation rate of the three patrol vessels staying in Finland.

RAJAMME VARTIJAT

37

Ajankohtaista TEKSTI: Ari Kääntä KUVA: Rajavartiolaitos

Venäjän kielen koulutusta Sisäisen turvallisuuden rahaston tuella

Immolassa Raja- ja merivartiokoululla panostetaan venäjän kielen koulutukseen sekä lähiopetuksena että verkkokursseina.

rahojen korvaamiseen kuudella venäjän monimuotokurssilla. Näin Raja- ja merivartiokoululla voidaan kurssittaa aiemmin suunniteltua suurempi määrä venäjän opiskelijoita. Hanke mahdollistaa lisäksi tuen omalla ajalla tapahtuvalle venäjän opiskelulle esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa.

Hanke hyödyttää myös rajatarkastustehtävissä venäjää tarvitsevia rajatarkastajia, sillä myönnetyllä tuella toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä aiemmin kirjamuodossa julkaistun suomalais-venäläisen rajatarkastustilanteiden keskusteluoppaan sähköinen versio. Sähköisestä oppaasta voi hakea rajatarkastustilanteessa tarvittavan ilmauksen vaivattomammin kuin kirjasta ja lisäksi ilmauksen voi kuunnella ääneen lausuttuna.

Hankkeen johtajana Raja- ja merivartiokoululla toimii koulun venäjän kielen opettaja, FM Ari Kääntä. Ari, joka vastaa projektin yleishallinnosta, uusien kurssien suunnittelusta ja opetuksesta. Hänen apunaan on vuoden ajan projektiassistentti, FM Veronika Markkanen, joka rakentaa kursseja verkkoon, tekee käännöksiä ja osallistuu tarvittaessa opetukseen.

Hanke alkoi vuoden 2016 alussa ja jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Hankerahoitus kattaa 75 % tukikelpoisista kustannuksista.

Hankkeen turvin koululla voidaan toteuttaa nopeutetusti jo aiemmin aloitettua venäjän kielen täydennyskoulutusohjelmaa rakentamalla verkkoon ammattikielen kursseja ja tuottamalla kirjallisia opetusmateriaaleja, joita käytetään verkko-opintoja tukevassa

Lisätietoja projektista: Venäjän kielen opettaja, FM Ari Kääntä, puh. 0295 429 410, ari.kääntä@raja.fi Projektiassistentti, FM Veronika Markkanen, puh. 0295 429 934, veronika.markkanen@raja.fi

Raja- ja merivartiokoululla on käynnissä Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF, Internal Security Fund) myöntämällä tuella venäjän kielen koulutuksen kehittämisen ja tehostamisen hanke.

38

RAJAMME VARTIJAT

lähiopetuksessa. Hankkeen aikana rakennetaan kaikkiaan neljä venäjän verkkokurssia. Verkkokursseista kaksi on jo pilotoitu, ja oppilaiden palaute on ollut myönteistä.

Palautteen perusteella hanke vastaa hyvin tarkoitustaan: uusia kursseja pidetään tehokkaana tapana oppia kieltä. Hankerahoitusta käytetään myös kahden vuoden aikana opiskelijoiden lähikoulutusjaksojen matka- ja päivä-

Rajavartiolaitoksen vuosipäivä Kuva Johanna Mäkinen

Raja- ja meriosaston analyytikko Jussi Wacklin, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Laitinen, raja- ja meriosaston apulaispäällikkö, eversti Kimmo Elomaa sekä raja- ja meriosaston apulaisprojektipäällikkö Johanna Terva.

Rajavartiolaitos täytti 98 vuotta 21.3.2017.

Vuosipäivää juhlistettiin Rajavartiolaitoksen esikunnassa Helsingissä perinteisin tavoin.

Vuosijuhlatilaisuudessa Rajatalossa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen palkitsi Vuoden Rajamieheksi valitun Ari Lakion.

Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosipäivän ohjelmaan kuuluu seppeleen lasku Hietaniemen hautausmaalle Sankariristille ja Marsalkka Mannerheimin haudalle. Mukana on perinteisesti Rajavartiolaitoksen ylimmän johdon edustajien lisäksi siviilihenkilöstöä.

Kaakkois-Suomen RAJAVARTIOSTO 70 vuotta Kuvat: Markus Lehteinen

Kaakkois-Suomen rajavartiosto vietti Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä myös omia 70-vuotisjuhliaan Immolassa. Perinteisten vuosipäiväkahvien lisäksi järjestettiin sidosryhmille sekä henkilöstölle cocktail-tilaisuus Imatran kaupungintalon talvipuutarhassa.

Immolassa vuosipäivän vietto alkoi perinteisesti kolmen hallintoyksikön väen kokoontuessa Rajamies-patsaalle.

RAJAMME VARTIJAT

39

TEKSTI ja KUVAT: Tuija Paakki

Lapissa Rajavartiolaitoksen 98. vuosipäivää juhlittiin Sallassa

Merkkipäivänä Kelloselän rajavartioaseman nimi muuttui Sallan rajavartioasemaksi Lapin rajavartiosto järjesti Rajavartiolaitoksen 98. vuosipäivänä 21.3.2017 Sallassa kutsuvierasjuhlan, jossa luovutettiin Rajavartiolaitoksen vuosipäivän huomionosoituksia saajilleen ja paljastettiin Sallan rajavartioaseman nimikyltti.

Kelloselän rajavartioaseman nimi muuttui vuosipäivänä Sallan rajavartioasemaksi.

Välirauhan aikana toimintansa aloittanut vartioasema ei vaihtanut nimeään nyt ensimmäistä kertaa. Alkuperäinen nimi oli Pekelojan vartioasema, kunnes se muutettiin sodan jälkeen Kelloselän rajavartioasemaksi.

Rajanylitysliikenne Kelloselässä alkoi vuonna 1990 ja tilapäinen passintarkastuspaikka siitä tuli vuonna 1992, minkä myötä rajanylitysliikenne vilkastui. Kansainväliselle liikenteelle raja avattiin syyskuussa 2002 ja rajanylityspaikka nimettiin Sallan raja-asemaksi. − Sallan raja-asema on samaa toimipistettä kuin rajavartioasema, ja nyt se ilmenee myös nimestä. Nimenmuutoksen taustalla on kuitenkin myös toiminnalliset syyt, kertoo vartioaseman päällikkö, kapteeni Matti Luusua.

– Vartioasemamme toiminta-alue on huomattavasti laajempi kuin mihin Kelloselkä viittasi.

Sallan rajavartioaseman toimintapiiri vastaa entistä Sallan rajavartioaluetta.

40

RAJAMME VARTIJAT

Entisen Sallan rajavartioalueen aluepäälliköistä vuosipäiväjuhlassa olivat mukana Antti Varrio, Hannu Markkula, Kaarlo Suoniemi, Esko Marttinen ja Matti Kassala.

Rajavartiolaitoksen ansiomitalin saivat vanhempi rajavartija Reijo Heikkilä, tullitarkastaja Hannu Heinonen, vanhempi rajavartija Kai Pekkala, vanhempi rajavartija Ari Vainio ja vanhempi rajavartija Jouko Väisänen. Huomionosoituksia oli luovuttamassa Lapin rajavartioston komentaja, eversti Jari Tolppanen (oik.) ja apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jyrki Ojala.

Vuosipäivän viettoa Onttolassa

Pohjois-Karjalan rajavartiostossa juhlistettiin 21.3.2017 Rajavartiolaitoksen 98. vuosipäivää ja samalla Pohjois-Karjalan rajavartioston 70-vuotisjuhlavuotta.

Juhlapäivä käsitti perinteiset kahvitilaisuudet Onttolassa esikunta-alueella sekä rajavartioasemilla. Lisäksi järjestettiin Joensuun yliopiston Carelia-salin tiloissa erillinen rajaturvallisuusseminaari ja iltatilaisuus kutsuvieraille ja henkilökunnalle. Musiikkiannin tilaisuuksiin toivat Rakuunasoittokunta sekä nuoremmat rajavartijat Tuomas Viitaniemi (laulu) Pohjois-Karjalan rajavartiostosta ja Arto Apila (säestys) Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Vuosipäivän rajaturvallisuusseminaarin paneelikeskustelussa ev Vesa Blomqvist, FT Jukka Partanen, kirkkoherra Hannu Juntunen, isä Vesa Takala, Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen.

Rajaturvallisuusseminaarissa julkistettiin FT Jukka Partasen kirjoittama historiateos Pohjois-Karjalan rajavartiostosta: Turvana rajalla - Pohjois-Karjalan rajavartiosto 1947–2017. Kirja sisältää historiatietoutta myös aivan Rajavartiolaitoksen alkuajoista PohjoisKarjalan alueella, jolloin Joensuun rajavartiosto vastasi rajaturvallisuudesta.

Historiakirjaa on saatavana Pohjois-Karjalan rajamieskillan kautta (reijo.jeskanen@gmail.com, puhelin 0500 674 809).

Turvana rajalla -historiateos

Kaatuneiden kunniataulut kunnostettu Länsi-Suomen merivartioston esikunnassa Turussa sijaitsevat Kaatuneiden kunniataulut on kunnostettu.

Kunniataulujen nimet, merkit ja symbolit on uudelleen kullattu. Kunnostuksesta ovat vastanneet Pohjanlahden Merivartiokilta ry ja Saaristomeren Merivartiokilta ry. Kunnostus on osa kiltojen perinnetyötä sekä maamme itsenäisyyden puolesta henkensä uhranneiden merivartiomiesten muiston kunnioittamista Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna.

Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori Jukka Savolaisen isännöimä Kunniataulujen paljastustilaisuus järjestettiin 19.5.2017. Tilaisuuteen osallistui kiltojen edustajien lisäksi edustajia Kaatuneiden muistosäätiöstä ja maanpuolustuskiltojen liitosta sekä Länsi-Suomen merivartioston entiset komentajat.

RAJAMME VARTIJAT

41

Ylennyksiä ja nimityksiä Rajavartiolaitoksessa vuosipäivänä 2017 Tasavallan presidentti on ylentänyt Rajavartiolaitoksessa 21.3.2017 everstiksi everstiluutnantti Jarkko Juhani Alén, RVLE everstiluutnantti Jaakko Mikael Hamunen, RVLE everstiluutnantti Mika Kalervo Rytkönen, RVLE everstiluutnantiksi majuri Tero Kristian Hirvonen, RVLE majuri Juha Tapio Kivelä, RVLE majuri Jussi Tuomas Napola, RVLE majuri Jorma Niilo Tapio Turunen, RVLE majuriksi kapteeni Antti Ville Juhani Ahtiainen, K-SR kapteeni Roope Ilmari Kauhanen, VLLV kapteeni Jari Ensio Tapani Kotala, RMVK kapteeni Janne Tapani Laukkanen, P-KR kapteeni Sami Jukka Petteri Paila, SLMV kapteeni Pentti Johannes Pehkonen, RVLE kapteeni Mervi Maarit Pietarinen, RVLE komentajakapteeniksi kapteeniluutnantti Mikko Antero Hirvi, SLMV kapteeniksi yliluutnantti Jenni Katriina Kinnunen, RMVK yliluutnantti Juha Erkki Kvist, KR kapteeniluutnantiksi yliluutnantti Jyrki Tapani Lahti, LSMV yliluutnantti Jan Christian Sundell, SLMV yliluutnantti Carl Kim Stefan Westman, LSMV insinöörikapteeniluutnantiksi insinööriyliluutnantti Veli Matti Olavi Saarinen, SLMV yliluutnantiksi luutnantti Jere-Joonas Kalervo Aho, LSMV luutnantti Joona Matias Castrén, SLMV luutnantti Jussi Tapani Kustaa Ikola, LSMV luutnantti Jouko Antti Immonen, P-KR luutnantti Anssi Jaakko Järvisalo, K-SR luutnantti Matias Olavi Iisakki Kauppinen, K-SR luutnantti Antti Juhana Leskelä, SLMV luutnantti Max Wilhelm Moberg, SLMV luutnantti Eero Tapani Mustonen, P-KR

42

RAJAMME VARTIJAT

luutnantti Jere Matias Nieminen, LSMV luutnantti Jani Pekka Ratinen, SLMV luutnantti Taneli Matias Repo, RMVK luutnantti Juha Petteri Rontti, LSMV luutnantti Petteri Antti Juho Savolainen, VLLV luutnantti Eemil Juhani Stigman, K-SR luutnantti Antti Heikki Kalevi Suomalainen, RMVK luutnantti Tuomas Valtteri Tammisto, SLMV insinööriyliluutnantiksi insinööriluutnantti Tony Johan Flenmark, LSMV insinööriluutnantti Sami Kristian Leimola, RVLE insinööriluutnantti Ari Heikki Antero Nurkka, LSMV insinööriluutnantti Peter Jori Wilhelm Ristoja, RVLE ensihoitoluutnantiksi sotilasvirkamies Joni Juhani Palmroth, VLLV

Tasavallan presidentti on ylentänyt reservissä 21.3.2017 teknikkokapteeniksi teknikkoyliluutnantti Arto Tapani Kolari, RVLE yliluutnantiksi luutnantti Martti Osmo Kalevi Ant-Wuorinen, RVLE luutnantti Juha Sakari Julkunen, LR luutnantti Tomi Kalle Kalpio, K-SR luutnantti Seppo Antero Koivuniemi, LR luutnantti Seppo Santero Kujala, SLMV luutnantti Jarmo Lauri Juhani Laitila, K-SR luutnantti Ari Juhani Melander, RVLE luutnantti Kari Olavi Niva, LR luutnantti Pertti Veikko Ilmari Ojutkangas, RVLE luutnantti Sanna Kristiina Parjanen, K-SR luutnantti Jyri Matias Piipponen, SLMV luutnantti Matti Kalevi Ruuska, SLMV luutnantti Ville Petteri Räihä, K-SR luutnantti Mikko Juhani Väisänen, RVLE luutnantiksi vänrikki Marko Olavi Airola, LR vänrikki Janne Harri Antero Heikkinen, KR vänrikki Juha Ilmari Heikkonen, LR vänrikki Teemu Jaakko Tapio Koskinen, LR vänrikki Heli Kyllikki Krupula, LR vänrikki Antti Ilmari Kuusela, LR

vänrikki Juha-Aslak Moilanen, LR vänrikki Tuomo Viljam Onnela, LR vänrikki Antti Olavi Pitkänen, K-SR vänrikki Niko Janne Juhani Rajander, K-SR vänrikki Sami Pekka Sakari Ranta, VLLV vänrikki Ossi Antero Saniola, LR vänrikki Janne Juhani Siivola, LR vänrikki Marko Ilmari Törmänen, LR

Tasavallan presidentti on nimittänyt Rajavartiolaitoksessa 21.3.2017 lukien esiupseerin virkaan kapteeni Antti Ville Juhani Ahtiainen, K-SR kapteeniluutnantti Mikko Antero Hirvi, SLMV kapteeni Roope Ilmari Kauhanen, VLLV kapteeni Jari Ensio Tapani Kotala, RMVK kapteeni Janne Tapani Laukkanen, P-KR kapteeni Sami Jukka Petteri Paila, SLMV kapteeni Pentti Johannes Pehkonen, RVLE kapteeni Mervi Maarit Pietarinen, RVLE 1.3.2017 lukien nuoremman upseerin virkaan kapteeni Eetu Ilmari Peuraniemi, VLLV

Vuosipäivänä 2017 myönnettävät palvelusarvot Rajavartiolaitoksessa myönnetään 21.3.2017 Merivartiomestarin palvelusarvo seuraaville virkamiehille: ylimerivartija Mika Jaakko Ahola, LSMV ylimerivartija Markus Kristian Hartonen, SLMV ylimerivartija Tuomo Olavi Pajula, LSMV ylimerivartija Markku Olavi Pietiläinen, SLMV ylimerivartija Jani Petteri Roivainen, SLMV ylimerivartija Samuli Janne Olavi Varjus, SLMV ylirajavartija Janne Antti Mikael Varonen, SLMV Rajavartiomestarin palvelusarvo seuraaville virkamiehille: ylirajavartija Hannu Juhani Heltimoinen, K-SR ylirajavartija Jani Tapio Karhapää, P-KR ylirajavartija Kari Pekka Kilpeläinen, KR ylirajavartija Pekka Sakari Kuivalainen, P-KR ylirajavartija Mika Olavi Kukkonen, K-SR ylirajavartija Heikki Tapio Käyhkö, K-SR ylirajavartija Vesa Mikael Pantsar, LR ylirajavartija Harri Pekka Ristolainen, K-SR

Vuosipäivänä 2017 myönnettävät ansioristit, ansiomitalit ja ansiolevykkeet Seuraaville henkilöille myönnetään Rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Rajavartiolaitoksen ansiomerkki 21.3.2017.

Rajavartiolaitoksen ansioristi kenraaliluutnantti Kyösti Juhani Halonen poliisieversti Kristian Jaani komentajakapteeni Sami Juhani Järvenpää majuri Heikki Tapani Kammonen majuri Juha Pentti Herman Klemetti hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto kapteeni Miki Samuli Krouvi everstiluutnantti Janne Mika Antero Kurvinen luutnantti Ari Mikko Matias Lakio eversti Antti Juhani Lehtisalo poliisimajuri Helen Neider-Veerme kenraalimajuri Harri Ohra-aho majuri Esa Petteri Piiponniemi kenraalimajuri Eero Tapio Pyötsiä komentajakapteeni Tuomas Nuutti Saarilehto kenttäpiispa Pekka Särkiö majuri Aarne Juhana Tiainen apulaisosastopäällikkö Vesa Jaakko Vasara Rajavartiolaitoksen ansiomitali tullitarkastaja Jouko Matti Aapajärvi ylimerivartija Timo Sakari Aho vanhempi rajavartijaTero Markku Angeli johtava asiantuntija Ari-Pekka Dag kapteeni evp Kari Markku Tapani Dufva vanhempi rajavartija Arto Antero Eronen ylirajavartija Jarkko Juhani Eteläpää lentoasemajohtaja Ville Matti Haapasaari vanhempi merivartija Reijo Antero Heikkilä tullitarkastaja Hannu Juhani Heinonen kapteeni Ari Petteri Hirvonen ylirajavartija evp Auvo Juha Hirvonen polismästare Maria Margaretha Hoikkala tarkastaja Jaakko Honka-Hallila vanhempi rajavartija Pasi Oskari Honkanen ylirajavartija Seppo Antero Härkönen autonkuljettaja Seppo Tapio Ikonen majuri Heikki Jauhiainen

ä RAJAMME VARTIJAT

43

vanhempi rajavartija Jari Jukka Antero Javarus kaptenlöjtnant Andreas Nikolaj Jung rikosylikonstaapeli Reijo Karvinen vanhempi rajavartija Jouni Pekka Karvonen palveluryhmänjohtaja Riitta Marita Kauppinen ylirajavartija Petri Tapio Kemppainen toimistosihteeri Arja Hellevi Keränen kapteeni Matti Heikki Kettunen ylirajavartija Timo Martti Kinnunen vanhempi rajavartija Jouni Juhani Kiviaho teknikerkaptenlöjtnant Christer Johan Korsman vanhempi rajavartija evp Timo Kalervo Koukkunen vanhempi rajavartija Sauli Raine Kuparinen vanhempi rajavartija evp Esa Tapio Kurvinen toimistosihteeri Raija Helena Kärkkäinen rajavartiomestari Tero Veikko Lahti kapteeniluutnantti Riku Lehtinen ylirajavartija Martti Juhani Leinonen tullitarkastaja Lauri Liimatta vanhempi rajavartija Matti Olavi Lipasti vanhempi rajavartija Mika Marko Petteri Lukkarinen ylikomisario Arto Lumikari vanhempi rajavartija Markku Tapani Mattila komentaja Tuomo Tapio Mero vanhempi rajavartija Janne Einari Miettinen vanhempi rajavartija Kari Erkki Olavi Mikkonen vanhempi rajavartija Esa Juhani Myllyharju kapteeni Janne Antero Määttänen rajavartiomestari Risto Kalervo Möttönen vanhempi konstaapeli Markku Nilivaara ylimerivartija Arto Eerikki Nissinen vanhempi rajavartija Olli Matti Juhani Nokelainen ylirajavartijaTero Petteri Ohtonen ylikonstaapeli Tapio Sakari Olli vanhempi rajavartija Tauno Johannes Palovaara vanhempi rajavartija Marko Jarmo Tapio Parviainen vanhempi rajavartija Kai Eerik Pekkala luutnantti Sami Pauli Peltomaa luutnantti Aarne Pasi-Pekka Piilinen ylimerivartija Pertti Allan Rantajärvi yliluutnantti Jari Pauli Rantala henkilöstösihteeri Tiina Liisa Riipinen koneyrittäjä Ilkka Tapio Rita teknikkokapteeni Ari Juhani Saarinen suunnittelupäällikkö Jukka Seppälä ylirajavartija Juha Petteri Seppänen luutnantti Jari Petri Simi vanhempi rajavartija Ismo Antero Sirviö

44

RAJAMME VARTIJAT

luutnantti Bror Peter Sundell vanhempi rajavartija Valde Vladimir Terävä merimestari Teemu Aulis Juhani Tumelius kapteeni Jyrki Ilkka Julius Tuomikko rajasotilaskotisisar Anne Irmeli Vainikka vanhempi rajavartija Ari Jouko Kristian Vainio vanhempi rajavartija Jari Tapio Valkamo vanhempi rajavartija Jukka Sakari Vilén vanhempi rajavartija Jouko Antero Väisänen rajavartiomestari Ari Petri Väkevä vanhempi rajavartija Jori Onni Johannes Örn Ansiolevykkeet Seuraaville henkilöille, yksiköille ja yhteisöille myönnetään 21.3.2017 Rajavartiolaitoksen ansiolevyke ansiokkaasta toiminnasta Rajavartiolaitoksen hyväksi.

Hopeinen ansiolevyke Vainikkalan rajatarkastusasema K-SR yliluutnantti Christian Karl Rafael Lockmer, LSMV Pronssinen ansiolevyke vanhempi rajavartija Jussi Tapio Tiainen, K-SR kapteeni Vesa Tapani Petman, K-SR rajavartiomestari Petri Mertanen, P-KR vanhempi rajavartija Jarno Kalevi Nousiainen, KR ylirajavartija Mikko Vihtori Haverinen, KR vanhempi rajavartija Juha Sakari Julkunen, LR kapteeni Simo Tuomas Pöyhtäri, LR toimistosihteeri Sari Marjut Harju-Aho, LR vanhempi rajavartija Juho Pekka Jääskeläinen, SLMV vanhempi merivartija Kimmo Uolevi Salo, LSMV vanhempi merivartija Mikko Matias Laine, LSMV luutnantti Jani Petri Salokannel, LSMV opettaja Ari Seppo Juhani Kääntä, RMVK sektorin johtaja Pirkko Elina Kujanen, RVLE tiedottaja Johanna Maria Mäkinen, RVLE Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piiri eversti Asko Valta, Pohjois-Karjalan aluetoimisto filosofian tohtori Pasi Tuunainen lääkäri Marko Pohjanpaju, Kainuun sairaanhoitopiiri kommodori Jori Harju, Merivoimien esikunta everstiluutnantti Pasi Saarikoski, Maavoimien esikunta Rajamme Vartijain Säätiö on myöntänyt stipendin ansiolevykkeen saaneille Rajavartiolaitoksen työntekijöille.

Rajaupseeri Petri Lehtinen on Vuoden kadettiupseeri Kuva: Merja Hämäläinen/Puolustusvoimat

Kadettikunnan hallitus on nimennyt rajaupseeri, yliluutnantti Petri Lehtisen Helsingin kadettipiiristä Vuoden kadettiupseeriksi.

Kadettikunnan perustelut Lehtisen valinnalle ovat hänen positiivisuutensa, ammattitaitonsa ja esimerkillisyytensä. − Petri Lehtinen on osannut järjestää ajankäyttönsä perheen, työn, opiskelun, urheilun ja kadettipiirin toiminnan ristipaineessa erinomaisesti. Hän on omaaloitteinen ja aikaansaava upseeri, joka on kehittänyt niin kadettipiirin sihteerin toimintaa kuin viestintää ja yhteydenpitoa piirin jäsenistöön sekä muihin maanpuolustusjärjestöihin. Hän on osoittanut suurta sitoutumista ja korkeaa ammatti-

taitoa ja toiminut esimerkillisenä kadettiupseerina, kuvataan perusteluissa.

Petri Lehtinen (s. 1987) on valmistunut upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulun 95. Kadettikurssilta vuonna 2011. Tällä hetkellä Lehtinen suorittaa maisterin tutkintoaan, minkä jälkeen hän palaa Rajavartiolaitoksen palvelukseen Länsi-Suomen merivartiostoon.

Nimityksen johdosta Lehtiselle luovutettiin kenraaliluutnantti Kauko Pöyhösen rahaston stipendi ja hänen nimensä kirjataan Kadettikunnan Kultaiseen Kirjaan.

Yliluutnantti Petri Lehtinen vastaanotti tunnustuksen 1.4.2017.

kuvaT Frans Cederlöf

Rajavartiolaitos Puolustusvoimain lippujuhlan päivässä Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestettiin 4.6.2017 Helsingissä.

Paraatikatselmuksen ja ohimarssin lisäksi päivän aikana oli alus- ja kalustoesittelyjä, lentonäytös sekä Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertueen 2017 konsertti.

Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turva saapui Eteläsatamaan ja otti vastaan meripelastushelikopteri Super Puman. Yleisö pääsi tutustumaan VL Turvaan päivän aikana.

Paraatissa Rajavartiolaitosta edusti Raja- ja merivartiokoulu. Marssiosastoa johti korkeakoulu- ja kurssiyksikön päällikkö majuri Tommi Tiittanen, ja noin 80 marssijan osasto muodostui henkilökunnasta, rajavartio-opintosuunnan kadeteista sekä Rajavartijan peruskurssi 24:n oppilaista. Ohimarssin yhteydessä Vartiolentolaivue teki ylilennon Super Puma -meripelastuskopterilla.

Viranomaisten yhteisessä kalustonäyttelyssä Kansalaistorilla oli mahdollista tutustua Rajavartiolaitoksen toimintaan. Rajavartiolaitokselta mukana oli Suomenlahden merivartioston koirapartio ja uusi partioajoneuvo. Lisäksi Raja- ja merivartiokoulu esitteli rajavartijoiden koulutusta ja upseerikoulutusta.

Raja- ja merivartiokoulun marssiosastoa johtamassa majuri Tommi Tiittanen (vas).

Super Puma laskeutumassa VL Turvalle Lippujuhlan päivän kalustonäytöksessä.

RAJAMME VARTIJAT

45

Vuoden Rajamies 2016 on luutnantti Ari Lakio Monipuolinen ja esimerkillinen ammattilainen Vuoden 2016 Rajamieheksi nimitettiin 21.3.2017 luutnantti Ari Lakio Vartiolentolaivueesta. Luutnantti Ari Lakio on palvellut vuodesta 1997 alkaen Helsingin vartiolentueessa (myöhemmin Helsingin tukikohta). Hän on toiminut uransa aikana ohjaajana useissa eri helikoptereissa operatiivisessa lentotoiminnassa.

Lakion lentoura pitää sisällään tuhansien lentotuntien kokemuksen Rajavartiolaitoksen vaativissa lentotehtävissä: meripelastuksessa, rajaturvallisuudessa ja muille viranomaisille annetussa virka-avussa kuten sairaan-

kuljetuksissa, etsinnöissä ja metsäpalosammutuksissa. Mikä tärkeintä, lentotehtävät on suoritettu turvallisesti ja olosuhteiden mahdollinen vaikutus lentotehtävän toteutusmahdollisuuksiin on aina arvioitu huolellisesti.

Koska Lakio on uransa aikana osoittanut kyvykkyytensä lentotehtävissä, hänet koulutettiin lennonopettajan tehtävään vuonna 2010 ja edelleen ilmailuviranomaisen valtuuttamaksi tarkastuslentäjäksi vuonna 2013. Lennonopettajana ja tarkastuslentäjänä hän on ollut huolellinen ja vaativa. Lakio oli mukana operatiivisessa evaluointiryh-

mässä kehittämässä uuden kaluston menetelmiä, kun Helsingin tukikohdassa oltiin ottamassa käyttöön uutta Super Puma -kalustoa.

Lentotehtävissä ja muussa palveluksessa Lakio toimii rakentavasti ja luottamusta herättävästi eri henkilöstöryhmien välillä luoden positiivista ilmapiiriä työyhteisöön. Lakio on toiminut koko uransa ajan erinomaisena esimerkkinä nuoremmille ohjaajille siitä, kuinka vaativat lentotehtävät tulee toteuttaa ja miten kehitytään ohjaajana ja paneudutaan lentotoiminnan yksityiskohtiin.

Vuoden Rajamieheksi nimeäminen on kunniamaininta, joka annetaan vuosittain yhdelle rajamiehelle erityistä tunnustusta ansaitsevan teon tai toiminnan perusteella. Vuoden Rajamies on valittu vuodesta 1959 lähtien ja valinta julkistetaan Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä 21. maaliskuuta. Vuoden Rajamiehen 2016 nimesi Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. Vuoden Rajamies saa haltuunsa vuodeksi kenraali Mannerheimia esittävän pienoisveistoksen.

Kuvassa Super Puma -miehistö, joka lensi toukokuussa 2016 Rajavartiolaitoksen toisen uuden Super Puma -helikopterin Suomeen.

Ltn Ari Lakio, joka toimi lennolla perämiehenä, on kuvassa toinen oikealta. (Kuva: Miika Hult/Lentoposti.fi)

46

RAJAMME VARTIJAT

OLAVI LAUTAMÄKI IN MEMORIAM s. 29.7.1932 – k. 22.3.2017

Rajamme Vartijat kesäkuu 2017 Rajavartiolaitoksen sidosryhmälehti on ilmestynyt vuodesta 1934 lähtien.

ISSN 0483-9080 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa.

Julkaisija Rajavartiolaitos Rajamme Vartijat, PL 3, 00130 Helsinki Vilhonvuorenkatu 6, 00500 Helsinki rajammevartijat(at)raja.fi Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen paivi.kaasinen(at)raja.fi puh. 0295 421 331

Rajavartiolaitoksen 98. vuosipäivän jälkeisenä keskiviikkona saimme tiedon Olavi Lautamäen ikiuneen nukkumisesta. Olimme juuri palanneet rajakiltamme pilkkikilpailuista kotiin suruviestin tullessa.

Olavi Lautamäki palveli Rajavartiolaitoksessa 19.11.1953–1.5.1979. Tänä aikana hän yleni rajajääkäristä rajavartiomestariksi ja jäi eläkkeelle Närsäkkälän rajavartioaseman päällikön tehtävästä.

Päätoimensa aikana ja varsinkin eläkkeellä ollessaan Lautamäki toimi itseään säästämättä monissa yhdistys- ja harrastustoimintaan liittyvissä tehtävissä seurakunnan ja erityisesti reserviläis- ja muun maanpuolustustoiminnan parissa.

Lisäksi hän avusti suosituilla kirjoituksillaan ja valokuvillaan maanpuolustusalan lehtiä sekä paikallisia ja maakunnallisia sanomalehtiä (mm. Rajamme Vartijat, Rajaseutulehti, Reserviläinen, Koti-Karjala, Karjalan maa ja Itä-Savo).

Kiteen rajakillan sihteerinä Olavi Lautamäki toimi lähes 40 vuotta. Hän osallistui aktiivisesti sota- ja rajaperinteen keräämiseen Keski-Karjalan alueella haastattelemalla, äänittämällä ja videokuvaamalla Rajavartiolaitoksen evp-henkilöstöä sekä paikallisia rajaseudun ihmisiä. Olavin keräämä aineisto on luovutettu Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen ja

Turun yliopiston tutkijoiden käyttöön.

Hänelle oli aina tärkeää, että rajakiltamme juhlatilaisuudet aloitettiin Rajamiesten Marssilla. Se sopikin hyvin kiltamme yhteen toiminta-ajatukseen, rajamieshengen ja rajaperinteen vaalimiseen.

Olavi Lautamäki osallistui myös kotiseututyöhön Kitee Seurassa. Seuran tärkeimpiä tehtäviä on kotiseutumuseon ylläpitäminen. Lautamäki toimi museotoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1987–2016. Lautamäen aikana kotiseutumuseo laajentui ja kehittyi huomattavasti. Museoon on yleiskokoelman lisäksi perustettu rajavartio- ja aseosastot, pontikka- ja perinneosastot sekä pesäpalloja Nightwish- osastot.

Olavi Lautamäki palkittiin monilla huomionosoituksilla, joista mainittakoon SVR I lk mitali, RVL ansiomitali, RVL ansioristi ja Rajavartioristi. Yksi merkittävimmistä huomionosoituksista oli vuonna 2010 myönnetty sotakamreerin arvonimi. Meille nuoremmille kiltalaisille, joista moni on jo menettänyt oman isänsä, Olavi oli kuin toinen isä.

Ehkä paras ohje, minkä häneltä saimme oli: ”Eläkää rehellisesti, sovussa ja muistakaa, että hyviä ihmissuhteita ei voita mikään.”

Toimitussihteeri Kirsti Helin, Princeps Oy kirsti.helin(at)princeps.fi puh. 0400 447 382 Taitto Sanna Moisio/Princeps Oy Käännökset Multiprint Oy / Multidoc Semantix Finland Oy KANSIKUVAT Etukansi: Raja- ja merivartiokoulun rajavartijaoppilaat osallistuivat Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatiin 4.6. Kaikilla rajamiehillä ja -naisilla on sotilaallinen peruskoulutus.

Takakansi: 2. Merivartiokomppanian reservin kertausharjoituksessa toukokuussa riitti vauhtia. (kuvat Frans Cederlöf) Paino Kopio Niini Oy

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kopio Niini Oy / Terhi Ruuskanen Höyläämötie 2, 00380 Helsinki palvelu(at)kopioniini.fi

Timo Päivinen, Kiteen rajakillan sihteeri

RAJAMME VARTIJAT

47

Rajavartiolaitoksen esikunta PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 421 000 rajavartiolaitos(at)raja.fi etunimi.sukunimi(at)raja.fi Kaakkois-Suomen rajavartiosto Niskapietiläntie 32 E, 55910 Imatra puh. 0295 422 000 kaakkoissuomenrajavartiosto(at)raja.fi Pohjois-Karjalan rajavartiosto PL 5, 80511 Onttola puh. 0295 423 000 pohjoiskarjalanrajavartiosto(at)raja.fi

Kainuun rajavartiosto PL 60, 87101 Kajaani puh. 0295 424 000 kainuunrajavartiosto(at)raja.fi

Länsi-Suomen merivartiosto PL 16, 20101 Turku puh. 0295 427 000 lansisuomenmerivartiosto(at)raja.fi

Lapin rajavartiosto PL 8212, 96101 Rovaniemi puh. 0295 425 000 lapinrajavartiosto(at)raja.fi

Vartiolentolaivue PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 428 000 vartiolentolaivue(at)raja.fi

Suomenlahden merivartiosto PL 150, 00161 Helsinki puh. 0295 426 000 suomenlahdenmerivartiosto(at)raja.fi

Raja- ja merivartiokoulu Niskapietiläntie 32 D, 55910 Imatra puh. 0295 429 000 rajajamerivartiokoulu(at)raja.fi

MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Rajavartiolaitos valvoo 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuodenaikoina

PÅ LAND, TILL HAVS, I LUFTEN

Gränsbevakningsväsendet vakar 24 timmar i dygnet under årets alla tider

48

RAJAMME VARTIJAT

www.RAJA.FI