Rajamme Vartijat 1/2018

RAJAMME VARTIJAT 1 | 2018 RAJAVARTIOLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI | TEEMANA: KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Vuoden 2016 EU-asetus on tiivistänyt Euroopan ulkorajavalvontaa ERIKOISNUMERO

Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö • SPECIAL ISSUE

International operations and cooperation • SPECIALNUMMER

Internationell verksamhet och samverkan

1

RAJAMME VARTIJAT

TÄSSÄ NUMEROSSA: 3

Pääkirjoitus

40

EU:n lainsäädännön alkulähteillä

4

Ledare

42

Rajaturvallisuustyötä Brysselissä

5

Leading article

46

GLASE − globaalin turvallisuusympäristön tutkimus

6

Vapaa liikkuvuus ja turvallisuusuhat

48

EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto ISF

9

Building the future - Interview of Frontex Executive Director Fabrice Leggeri

50

Kansainvälisyys Lapin rajavartiostossa

54

Yhteistyö venäläisten kollegoiden kanssa

56

Virkamiesvaihdossa Ruotsissa

59

SAR - arktisten maiden merellinen yhteistyö

60

ECGFA NET II - merellinen koulutusvaihto-ohjelma

62

Resuméer på svenska

80

Summaries in English

13

Euroopan yhteinen ulkorajavalvonta

16

Vartiolaiva Merikarhu Kreikan operaatiossa

20

Vartiolentolaivueen Dornier Välimerellä

24

Frontexin maarajaoperaatiot

28

Focal Points Land − laittoman maahantulon torjuntaa

30

Työskentelyä Frontex-operaatioissa

32

Koulutuksella kohti yhtenäisiä toimintamalleja

34

Asiantuntijana Frontexin koulutusyksikössä Varsovassa

36

Muuttoliikekriisi ja terrorismi määrittävät rajavalvontaa

13

16 Merikarhun monikansallinen miehistö on hitsautunut hyvin yhteen.

Frontexin hot spot -keskuksissa luvattomat maahantulijat rekisteröidään.

Rajaturvallisuustyötä Brysselissä.

2

RAJAMME VARTIJAT

42

54

Suomen ja Venäjän rajavartijat tekevät tiivistä yhteistyötä.

. PÄÄKIRJOITUS RAJAVARTIOLAITOKSEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

R

ajavartiolaitoksen kansainvälisessä toiminnassa tärkeimmät yhteistyösuunnat ovat Venäjä, Itämeri ja Euroopan unioni.

Venäjä-yhteistyön selkärankana on rajavaltuutettujärjestelmä. Suomen ja Venäjän rajapäälliköt tapaavat vuosittain ja käsittelevät muun muassa rajatilannetta sekä yhteistyön toimivuutta ja kehittämistä. Päälliköiden alaisuudessa toimii pysyvä rajavartiotyöryhmä sekä alatyöryhmiä, jotka valmistelevat ja toimeenpanevat päälliköiden linjauksia.

Toimiva operatiivinen yhteydenpito Venäjän kanssa on Rajavartiolaitoksen keskeinen tavoite.

Kahdenvälinen yhteistyö on tiivistä erityisesti Itämeren alueen maiden kanssa. Tapaamisia ja operatiivista yhteistoimintaa on vuosittain Ruotsin, Norjan, Baltian maiden, Puolan ja Saksan kanssa. Itämerellä keskeisin operatiivisen yhteistyön foorumi on Suomen aloitteesta vuonna 1996 käynnistetty Itämeren alueen rajavalvontayhteistyö, jossa ovat mukana kaikki Itämeren alueen maat sekä Norja. Yhteistyöhön kuuluu yhteisiä harjoituksia ja operaatioita sekä operatiivisen tiedon vaihtoa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kolmikantaisesti Suomenlahden alueella (Suomi–Venäjä–Viro) sekä Pohjoiskalotilla (Suomi–Venäjä–Norja).

Rajavartiolaitos koordinoi Suomen osallistumista Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) toimintaan ja vastaa Suomen velvoitteesta osallistua Frontexin nopean toiminnan reserviin. Tämän reservin vahvuus on yhteensä 1500 raja- ja merivartijaa, josta Suomen osuus on 30 henkilöä. Joukon tulee nopeimmillaan olla operaatioalueella vajaan viikon kuluessa. Tätä varten Rajavartiolaitos pitää yllä noin 90 rajavartijan kansainvälistä valmiusjoukkoa. Vuosittain Frontexin operaatioihin ja koulutukseen osallistuu reilusti yli sata Rajavartiolaitoksen valmiusjoukon jäsentä ja muita rajavartijoita. Osallistuvien joukossa tapahtuu kiertoa, kun uusia valmiusjoukon jäseniä otetaan mukaan toimintaan.

Jatkuvasti laajentuvan Frontex-yhteistyön onnistuminen vaatii myös hyvää tukiorganisaatiota. Matkat pitää tilata, korvaukset hakea ja paperityöt hoitaa. Rajavartiolaitoksen

3

RAJAMME VARTIJAT

talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijat ovat tässä työssä tärkeässä asemassa.

Euroopan unionin asetukset ovat jäsenmaille suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä.

Rajavartiolaitoksen esikunta, joka on samalla sisäministeriön rajavartio-osasto, osallistuu rajavalvontaa koskevan lainsäädännön valmisteluun ja vastaa asiantuntijatason neuvotteluista Brysselissä. Euroopan unionin lainsäädäntöön pyritään vaikuttamaan niin, että se ottaisi huomioon myös Suomen erityispiirteet. Tässä onnistuminen vaatii sinnikästä ja pitkäjänteistä vaikuttamista.

Schengen-alueen toimivuuden parantamiseksi on luotu arviointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on selvittää, toimeenpanevatko jäsenmaat rajavalvontaa yhteisesti sovittujen sääntöjen ja standardien mukaisesti. Rajavartiolaitos on aktiivisesti mukana Schengenin arviointijärjestelmän kehittämisessä ja toimeenpanossa. Näin voidaan vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden ulkorajavalvonnan kehittämiseen EU:n lainsäädännön ja standardien mukaisesti sekä parantaa myös Suomeen kohdistuvien uhkien torjuntaa.

Myös merellinen kansainvälinen yhteistyö on viime vuosina vilkastunut. Rajavartiolaitos on mukana Pohjoismaisessa (NCGF), Pohjois-Atlantin (NACGF) ja Arktisessa rannikkovartiostofoorumissa (ACGF) sekä Euroopan rannikkovartiostotoimintojen foorumissa (ECGFF). Arktinen yhteistyö on juuri nyt korostuneesti esillä, kun Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa ja samanaikaisesti Rajavartiolaitos toimii Arktisen rannikkovartiostotoimintojen foorumin puheenjohtajana.

Rajavartiolaitoksen kansainvälinen toiminta on tavoitehakuista, ja sillä on poliittisstrategisia, operatiivisia sekä henkilöstön ja suorituskykyjen kehittämiseen tähtääviä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään suunnitelmallista ja keskenään linkitettyä vaikuttamista monella eri tasolla ja tavalla.

Poliittis-strategisella tasolla vaikutetaan Euroopan unionin lainsäädännön, viranomaisyhteistyön ja rajapolitiikan kehittymiseen Suomen ja unionin ulkorajavalvonnan kannalta myönteiseen suuntaan. Operatiivi-

sella vaikuttamisella vahvistetaan Suomen ja Schengen-alueen ulkorajavalvontaa sekä torjutaan laitonta maahantuloa, ihmissalakuljetusta, ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta.

Kansainväliseen toimintaan osallistumisella parannetaan henkilöstön ammattitaitoa ja tietämystä uusista toimintamalleista sekä mahdollistetaan henkilöstön pätevöityminen myös Euroopan unionin vaativimpiin operatiivisiin tehtäviin. Samalla parannetaan myös omia valmiuksia vastaanottaa muiden tukea, jos sitä joskus tarvitaan.

Rajavartiolaitoksen aktiivisen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on myös ylläpitää Suomen mainetta rajavalvonnan huippuosaajana. Euroopassa Suomea pidetäänkin rajaturvallisuuden mallimaana ja Brysselissä kuunnellaan tarkalla korvalla Rajavartiolaitoksen asiantuntijoita. Rajavartiolaitoksen panosta ja henkilöstön osaamista Frontexin koordinoimissa operaatioissa arvostetaan.

Ulkovartiolaiva Merikarhun kiitosta saanut operointi monikansallisella miehistöllä Välimerellä on hyvä esimerkki Rajavartiolaitoksen henkilöstön korkeasta osaamistasosta.

Rajavartiolaitoksen kansainvälinen toiminta on osa Suomen uskottavaa ja itsenäistä rajavalvontaa. Ohjaavana periaatteena on Suomen ja Schengenin rajojen turvaaminen sekä sisäisen turvallisuuden parantaminen.

Tässä lehdessä käsitellään laajasti kansainvälistä rajavalvontaa. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Eversti Mika Rytkönen Rajavartiolaitoksen esikunnan kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö

. LEDARE

GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDETS INTERNATIONELLA VERKSAMHET

G

ränsbevakningsväsendets viktigaste samarbetsområden är Ryssland, Östersjön och Europeiska unionen.

Finlands och Rysslands gränschefer träffas årligen och diskuterar bland annat gränssituationen och hur samarbetet fungerar och kan utvecklas. Under cheferna lyder den permanenta gränsbevakningsarbetsgruppen och dess underarbetsgrupper. Fungerande operativ kontakt med Ryssland är Gränsbevakningsväsendets centrala mål.

Det viktigaste forumet för det operativa samarbetet i Östersjöområdet är gränsövervakningssamarbetet i Östersjöområdet som inleddes 1996 på Finlands initiativ. I samarbetet deltar alla Östersjöländer och Norge. Samarbetet omfattar gemensamma övningar och operationer samt utbyte av operativ information.

Trepartssamarbete görs också i Finska vikens område (Finland–Ryssland–Estland) och i Nordkalotten (Finland–Ryssland–Norge).

Gränsbevakningsväsendet samordnar Finlands deltagande i Europeiska gräns- och kustbevakningsbyråns (Frontex) verksamhet och ansvarar för Finlands förpliktelse att delta i Frontex snabbinsatsreserv. Reservens styrka är sammanlagt 1 500 gränsoch sjöbevakningsmän, varav Finlands andel är 30 personer. Truppen ska som snabbast befinna sig i operationsområdet inom en knapp vecka. För detta har Gränsbevakningsväsendet en internationell beredskapstrupp på cirka 90 gränsbevakningsmän.

Staben för Gränsbevakningsväsendet, som samtidigt utgör inrikesministeriets gränsbevakningsavdelning, deltar i beredningen av lagstiftning som gäller gränsövervakning och ansvarar för förhandlingar på expertnivå i Bryssel.

För att Schengenområdet ska fungera bättre har man skapat ett utvärderingssystem vars syfte är att reda ut om medlemsländerna verkställer gränsövervakningen i enlighet med de gemensamt överenskomna reglerna och standarderna. Gränsbevakningsväsendet deltar aktivt i utvecklingen och verkställandet av Schengenutvärderingssystemet.

4

RAJAMME VARTIJAT

Även det marina internationella samarbetet har blivit intensivare under de senaste åren. Gränsbevakningsväsendet deltar i det Nordiska (NCGF), Nordatlantiska (NACGF) och Arktiska kustbevakningsforumet (ACGF) och i Europeiska kustbevakningsforumet (ECGFF). Det arktiska samarbetet betonas för närvarande särskilt kraftigt i och med att Finland är ordförandeland för Arktiska rådet och Gränsbevakningsväsendet samtidigt ordförande för Arktiska kustbevakningsforumet.

Gränsbevakningsväsendets internationella verksamhet är målinriktad. Den har politisk-strategiska och operativa mål samt mål som strävar efter att utveckla personalen och kapaciteten.

På den politisk-strategiska nivån påverkas utvecklingen av Europeiska unionens lagstiftning, myndighetssamarbetet och gränspolitiken i en riktning som är gynnsam för Finlands och Europeiska unionens övervakning av de yttre gränserna. Genom operativ påverkan stärks övervakningen av Finlands och Schengenområdets yttre gränser. Dessutom bekämpas olaglig inresa, människosmuggling, människohandel och annan gränsöverskridande brottslighet.

Genom att delta i internationell verksamhet förbättras personalens yrkesskicklighet och kännedom om nya verksamhetsmodeller. Personalen får också tillfälle att skaffa sig kompetens för de mest krävande operativa uppgifterna i Europeiska unionen.

Samtidigt förbättras också de egna förutsättningarna att ta emot stöd av andra om detta i något skede är nödvändigt.

Målet med Gränsbevakningsväsendets aktiva internationella verksamhet är också att bevara Finlands rykte som en toppkraft inom gränsövervakning.

I Europa betraktas Finland som ett exemplariskt land i fråga om gränssäkerhet och i Bryssel lyssnar man noga på Gränsbevakningsväsendets experter. Överste Mika Rytkönen Chef för enheten för internationellt samarbete vid staben för Gränsbevakningsväsendet

. LEADING ARTICLE

THE FINNISH BORDER GUARD’S INTERNATIONAL OPERATIONS

T

he Finnish Border Guard’s most important regions for cooperation work are Russia, the Baltic Sea and the European Union.

The Border Guard Chiefs of Finland and Russia meet annually to discuss matters including the border situation and the effectiveness and development of cooperation. Operating under the authority of the Finnish Border Guard Chiefs is the Permanent Finnish Border Guard Working Group together with its subgroups. Maintaining effective operational communications with Russia is one of the Finnish Border Guard’s key objectives.

The most important forum for operational cooperation in the Baltic Sea is the Baltic Sea Region Border Control Cooperation Forum, which was initiated by Finland in 1996 and which involves all Baltic Sea countries and Norway as well. The cooperation involves joint exercises and operations as well as exchange of operational information. In addition, tripartite cooperation take places in the Finnish Gulf region (Finland – Russia – Estonia) and the Cap of the North (Finland – Russia – Norway).

The Finnish Border Guard coordinates Finland’s participation in the operations of the European Border and Coast Guard Agency (Frontex) and is responsible for Finland’s obligation to participate in Frontex’s rapid action reserve. This reserve contains a total of around 1500 border and coastal guards, with Finland accounting for 30 of these. At its quickest, the group should be able to reach the operational area in less than a week.

For this purpose, the Finnish Border Guard maintains a 90-strong Finnish Border Guard rapid deployment force.

The Headquarters of the Finnish Border Guard, which is also the Ministry of the Interior’s Border Guard Department, participates in the preparation of legislation related to border control and is responsible for expert-level negotiations in Brussels.

To improve Schengen area operations, an assessment system has been created with the purpose of clarifying whether member countries implement border control in accordance with the jointly agreed regulations and standards. The Finnish Border Guard participates

5

RAJAMME VARTIJAT

actively in the development and implementation of the Schengen assessment system.

International marine cooperation has also increased in recent years. The Finnish Border Guard participates in the Nordic (NCGF), North American (NACGF), Arctic (ACGF) and European (ECGFF) Coast Guard Functions forums. Arctic cooperation is currently very much at the fore, as Finland now holds the chairmanship of the Arctic Council and the Finnish Border Guard simultaneously holds the chairmanship of the Arctic Coast Guard Functions Forum.

The Finnish Border Guard’s international operations are goal-focused. These goals are either politicalstrategic, operational, or related to staff and capacity development.

On the political-strategic level, efforts are focused on influencing the development of European Union legislation, official cooperation and border policy in a direction which is beneficial for both Finnish and EU external border control. The operational objectives seek to strengthen external border control in Finland and the Schengen area and to prevent illegal entry, human smuggling, human trafficking and other cross-border crimes.

By participating in international operations, staff professional skills are developed, knowledge of new operating models is gained, and personnel have the opportunity to gain competencies for the most challenging EU operational tasks. At the same time, we improve our own readiness to receive support from others, should this at some point be needed.

Another goal of the Finnish Border Guard’s active international operations is to maintain Finland’s reputation as a top-level expert in border control. In Europe, Finland is indeed held up as an example of border security, and the views of the Finnish Border Guard’s experts carry significant weight in Brussels.

Colonel Mika Rytkönen Head of the International Affairs Unit of the Headquarters of the Finnish Border Guard

TEKSTI: Kirsti Helin • KUVAT: Onni Anttoora ja Frontex

Euroopan unionin keskeisimpiä periaatteita on ihmisten vapaa liikkuvuus, joka on merkinnyt sujuvampaa rajaliikennettä. Sisärajatarkastusten poistuttua ulkorajavalvontaa on jouduttu tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahantulon ja terrorismiuhan torjumiseksi.

Vapaa liikkuvuus ja turvallisuusuhat V

uonna 2005 perustetun Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tehtävänä on koordinoida EU:n ulkorajavalvontaa. − Frontexin tehtävässä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia sitten perustamisen, mutta viraston asema on vahvistunut oleellisesti, kun lokakuussa 2016 astui voimaan EU:n asetus Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta, kertoo Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Laitinen.

– Frontex nostettiin uuden asetuksen myötä vahvemmin EU:n kansallisten rajavartioviranomaisten rinnalle. Samalla perustettiin rajavalvonnan nopean toiminnan 1500 henkilön reservi, johon kukin jäsenvaltio on velvoitettu tarvittaessa lähettämään rajavartijoitaan.

Ilkka Laitinen oli Frontexin ensimmäinen pääjohtaja ja johti organisaatiota vuoteen 2014 saakka. Nykyisin hän toimii Frontexin hallintoneuvoston jäsenenä.

6

RAJAMME VARTIJAT

Ilkka Laitisen mukaan Frontex on onnistunut hyvin tehtävässään. − Yhteinen toimintamalli on omaksuttu hyvin ja jäsenvaltiot ovat tottuneet toimimaan teknisesti Frontexin koordinoimissa operaatioissa.

Suomi Frontexin vauhdittajana Suomi ajoi aktiivisesti yhteisen ulkorajavalvonnan organisoimista jo 1990luvulla. Syyskuussa 2001 WTC-iskujen jälkeen pääministeri Paavo Lipponen toi asian esiin ylimääräisessä Eurooppaneuvoston istunnossa, ja vuonna 2002 perustettiin Euroopan ulkorajafoorumi.

Ulkorajafoorumilla oli rajavalvonnan eri osa-alueisiin keskittyneet keskukset Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Itävallassa ja Suomessa. Ilkka Laitinen johti Helsingissä Riskianalysointikeskusta.

”

HAASTAVINTA ON LÖYTÄÄ RIKOLLISET TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JOUKOSTA. Ulkorajafoorumi oli kuitenkin löyhä organisaatio eikä sillä ollut omaa budjettia. EU:n komissio päätti, että ulkorajavalvonnalle pitää perustaa oma virasto samoin kuin monelle muullekin toimialalle oli jo perustettu, esimerkiksi lentoturvallisuusvirasto EASA Saksan Kölniin. Uutena EU-jäsenvaltiona Puola sai rajaturvallisuusviraston. − Kun Frontexin toiminta alkoi Varsovassa lokakuussa 2005, meitä oli 36. Operaatioita oli heti, muun muassa tehostettua rajavalvontaa Torinon talviolympialaisten vuoksi. Vuonna 2006 avustimme Espanjaa kalustolla ja asiantuntijoilla, kun Länsi-Afrikasta siirtyi laittomasti tuhansia ihmisiä Kanariansaarille.

Frontex-operaatiot avuksi Frontex-operaatioissa autetaan EU:n jäsenmaata siirtolaistilanteen käsittelyssä ja palautusprosessien järjestelyissä sekä pyritään estämään ihmishenkien menetyksiä ja ihmissalakuljetusta. − Yhteistyön lähtökohtana on, että Frontexin koordinoimia operaatioita johtaa aina se jäsenmaa, jonka alueella toimitaan. Välimerellä pelastustoimia ovat välillä hankaloittaneet ja jopa vaaratilanteita aiheuttaneet omien päämääriensä mukaan toimivat kansalaisjärjestöt, Laitinen kertoo.

Rajavartiolaitoksen ammattilaisia on osallistunut ja osallistuu jatkuvasti muun muassa Poseidon- ja Triton-rajaturvallisuusoperaatioihin Välimerellä sekä lukuisiin muihin operaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla ja lentokentillä. Vuodesta 2006 lähtien Välimerellä on toiminut Dornier-valvontalentokone ja vuodesta 2016 lähtien vartiolaiva Merikarhu ja partioveneitä.

7

RAJAMME VARTIJAT

− Frontex ei ole ratkaisu luvattomien tulijoiden torjumiseen eikä EU:n ulkorajoja voi sulkea. EU:n strategisena tavoitteena tulisi olla pakolaistilanteen alkusyihin puuttuminen, korostaa Ilkka Laitinen.

Rajavartiolaitoksesta osallistuu vuosittain yhteensä noin sata henkilöä Frontexin toimintaan. Varsovassa toimii kymmenkunta suomalaista päätoimisesti.

Kansainvälinen suojelu YK:n Ihmisoikeuksien julistus takaa jokaiselle ihmiselle oikeuden hakea turvapaikkaa, ja kansainväliset sopimukset velvoittavat pelastamaan ihmishenkiä merellä. Sopimukset ovat syntyneet toisen maailmansodan kokemusten sekä suurten laivaonnettomuuksien seurauksena. Ilkka Laitisen mukaan kansainvälinen suojelujärjestelmä pitäisi uudistaa vastaamaan tämän päivän haasteisiin.

– Turvapaikanhakijoille pitää taata kansainvälinen suojelu, mutta suojelun väärinkäyttö täytyy voida ehkäistä.

Ihmisten suojelu tulisi toteuttaa lähempänä lähtömaata sen sijaan, että annetaan ihmissalakuljetuksen rehottaa ja ihmisten ylittää meriä henkensä kaupalla ja saapua lopulta Eurooppaan saadakseen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nykyinen tilanne on inhimillisesti kestämätöntä, Laitinen toteaa. − EU:n ja sen jäsenvaltioiden antamalla kehitysavulla (75,5 miljardia euroa vuonna 2016) pyritään vaikuttamaan kohdemaiden olosuhteisiin, mutta kohdemailta ei ole vaadittu toimenpiteitä vastineeksi. Ihmisillä tulisi olla omassa maassaan mahdollisuus elää säällistä elämää, jonka perusedellytyksiä ovat toimeentulo ja turvallisuus. EU:n strategisena tavoitteena tulisi olla pakolaistilanteen alkusyihin puuttuminen.

ä

− Samalla tulisi rakentaa maahantulon kokonaisjärjestelmä toimivammaksi. Ulkorajavalvonnan lisäksi tarvitaan tehokas rekisteröinti-, palautus- ja turvapaikkaprosessi. EU:n tasolla ei ole vielä kattavaa maahantulo- ja maastalähdön rekisteriä, mutta sellainen on nyt onneksi tekeillä. Meidän pitää tietää, keitä täällä on ja ketkä täältä ovat lähteneet.

Tulijoita riittää Vuoden 2015 kansainvaellus on selkeässä muistissa. Silloin tapahtui 1,8 miljoonaa laitonta EU:n ulkorajan ylitystä.

Vuosina 2016−2017 tulijoita oli merkittävästi vähemmän.

– Paine ja syyt, joiden perusteella ihmiset lähtevät liikkeelle kotimaastaan, ovat edelleen olemassa ja ne vain kasvavat jatkossa. Eurooppa on vauras ja houkutteleva ja tulijoita riittää. Väes-

tön kasvu kehittyvissä maissa ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ovat suurempi syy maastamuuton kasvulle kuin esimerkiksi nyt nähdyt Afganistanin ja Syyrian geopoliittiset kriisit. Merkittävä syy pakolaisuuteen on tulevaisuudessa myös ilmastonmuutos, joka ei ole vielä kunnolla noussut tietoisuuteen Euroopassa, Ilkka Laitinen pohtii. − Pitää muistaa, että Frontex ei ole ratkaisu luvattomien tulijoiden torjumiseen eikä EU:n ulkorajoja voi sulkea.

Sopimusten mukaan jokainen kansainvälistä suojelua hakeva tulija, vaikka hänellä olisi rikollinen tausta, on otettava turvapaikkaprosessiin, jossa selvitetään hänen tilanteensa. − Turvallisuusnäkökulmasta haastavinta on löytää rikolliset turvapaikanhakijoiden joukosta, sillä suurin osa ihmisistä tulee ilman henkilöllisyyspapereita.

Rahoitus Vuoden 2015 jälkeen Frontexin budjettia on vuosi vuodelta kasvatettu, ja vuodelle 2019 viraston budjetti on 300 miljoonaa euroa (65 miljoonaa euroa vuonna 2014). Valtaosa rahoista palautuu EU-jäsenmaille korvauksena osallistumisesta Frontexin koordinoimiin operaatioihin.

Frontex korvaa jäsenmaille operaatioiden käyttökulut, ja ainoastaan palkat jäävät jäsenmaiden maksettaviksi.

Jäsenmaat ovat myös itse budjetoineet entistä enemmän rajavalvontaan.

Suomessa Rajavartiolaitos sai vuodelle 2018 lisärahoitusta 8 miljoonaa euroa ja seuraaville vuosille noin 10 miljoonaa euroa rajanylitysliikenteen lisääntymisestä aiheutuvien kulujen kattamiseksi ja perusteellisemman rajatarkastuksen vaatiman lisävoiman rekrytoimiseksi.

Laittoman rajan ylityksen lukuja vuodelta 2017

204 700

havaintoa laittomasta rajan ylityksestä rajanylityspaikkojen välillä

-60 %

183 500 käännyttämistä eli maahanpääsyn epäämistä

-15 %

vähennystä

151 400

jäsenvaltioiden toimeenpanemaa palautusta

-14 %

vähennystä

Paine ja syyt ihmisten lähtöön kolmansista maista vain kasvavat jatkossa.

8

RAJAMME VARTIJAT

Frontex avusti yli

14 000 palautuksessa

+33 % lisäystä

10 200

havaintoa ihmissalakuljettajista eli fasilitaattoreista

-19 %

vähennystä

Lähde: Frontex Risk Analysis for 2018

vähennystä vuoteen 2016 verrattuna

TEXT:: Päivi Kaasinen • PHOTOS: Onni Anttoora, Frontex ja Shutterstock.com

Building the future of safeguarding European borders Frontex is today one of the most important EU agencies.

The topics of border management, migration management and security are now on the top of agenda everywhere in the EU member states.

ä 9

RAJAMME VARTIJAT

− Our new mandate means that every Frontex member state will use our ways of border management, stresses Fabrice Leggeri.

T

he interview with Mr. Fabrice Leggeri, Executive Director of the European Border and Coast Guard Agency (Frontex), started by him remembering the last time we met in Finland in a press conference in 2015.

Mr. Leggeri remembered that he commented to one question from the media by saying “your [Finland’s] border is not only the border between Russia and Finland, but your border is also in Chios, Greece.” After the conference, there was a headline in a Finnish newspaper “Our border is also in Greece…”.

Frontex as an operator in international surroundings When discussing the role of Frontex, the European Border and Coast Guard Agency, as an operator in international surroundings, Fabrice Leggeri stated that Frontex is today one of the most important EU agencies. This is because the topics of border management, migration management and security are now everywhere on the top of agenda in the EU member states, and the top of political agenda of the European Union itself. Every EU Council meeting has conclusions or follow up discussions about these topics.

Leggeri continued that, based on the legacy of the Frontex that was cre-

10

RAJAMME VARTIJAT

ated in 2005, the European Border and Coast Guard Agency is now becoming the key actor in coordinating the border management activities and border and coast guard activities in European countries. − It will contribute to safeguarding our free movement area, the Schengen area, we have this in our mission statement. And this is one of the reasons why the European Union wanted to rebuild this agency to support the member states when they face crises, such as the situation in Greece, Italy and Spain. But this is only one aspect.

”

HAND IN HAND WITH THE MEMBER STATES. − Frontex, with its mandate as the European Border and Coast Guard Agency, has a role in developing better operational management of the external borders of the EU, and thereby the functioning of the free movement area. This is a part of our new mandate, meaning that every

member state will use our ways of border management. The Director of the Agency has the capacity to give recommendations that are mandatory.

We are supporting the operations, we are supporting operational activities, but we are also building the future by reinforcing the governments on the external borders to ensure the functioning of external borders, underlined Fabrice Leggeri.

He also stressed that Frontex can increasingly lead the way for common strategies, for instance, the standardization of technologies.

– We are developing air surveillance, with planes that we lease, we provide some devices to check documents etc. So, gradually we are becoming an actor that can work hand in hand with the member states. We can also develop and maintain pools of coast guards and border guards so that they can be rapidly deployed in operations.

– We and the member states are going to the right and the same direction, so we can rely on our strategies and equipment. We can also turn to countries outside the EU, we can develop cooperation, use liaison officers and deploy them to these countries. We are now building assistance

cooperation with these countries about return policies, which has been so far successful. − We are not a fire brigade, but we can act like a fire brigade if needed.

But it is better to build future so that there will be no fire, Leggeri summed up the role of Frontex.

Frontex is ready to respond to crises Fabrice Leggeri has served as the Director at Frontex for over 3 years now. During that time, there have been many new and massive crises in the world, irregular migration and refugee crises with a focus on western European countries in a way that has never been seen before. Is Frontex ready to respond to these challenges? − We are now better equipped with our new mandate and we also have better resources. But we still

Frontex Headquarters in Warsaw.

11

RAJAMME VARTIJAT

need to recruit more personnel, we are aiming to have 1000 employees by 2020, the current number of emloyees is about 560. This year, we aim to have over 700 employees. We have to recruit a lot of people and we have to make sure that they can work as a team. We must be ready and guarantee that our forces can work on the frontline, together and in cooperation with the member states. For example, there was a request from Italy, they needed experts in document frauds, so we sent there a team of document experts, and they started just a month ago, explained Leggeri.

Multinationality is a strength − A multinational personnel is a strength, underlined Fabrice Leggeri. − We are a multinational agency so our staff comes from all member

states. This is important because if we want to be recognized as a European agency we must have representatives from all European countries. Another aspect is that we can combine our different cultural backgrounds, we can combine our experiences of coast guard practices and border guard practices. So definitely, multinationality is a strength.

In his position as the Director of Frontex, Leggeri has become acquainted with many different Border Guard, Coast Guard, Border Police etc. organizations in the member countries. Is there a factor that unites them all? He thinks they all have the clear vision that they protect their own country. – Now, because we are a European agency, we can develop our common identity, that is, safeguarding external borders, he underlines.

ä

Fabrice Leggeri tells that he often hears about the common tradition in Frontex. −There are border guard traditions and, now, more and more coast guard traditions. And now, when we are massively recruiting, we must make sure that we can build on the legacy, and that we can integrate newcomers, this is a challenge. But, if we have a strong identity, then it makes it easier to integrate new people into the community.

The future of border surveillance in Europe and free movement within the Schengen area − The free movement area, the Schengen area, is only possible if we have reliable border guarding. So if we want to have a free movement area (which is one of the most important tasks we have), it is important that the member states work together at all levels. We really have to take this seriously and to realize that, if the external borders are not completely reliable, by national governments or by citizens, if the external borders do not hold, then the free movement area will collapse. This is the historical mission or the decision that has to be made. If the member states and EU institutions truly want to have this free movement area, they have to work together. This is how I see it, stresses Fabrice Leggeri. − We have to build up new technologies, develop pre-frontier monitoring, have the electronic authorization systems in use for travelers before they come to the border, like they have in the USA. The EU has suggested that Frontex should host a European central unit for this system. This is again one way of building the future. This is also to say that we are not only a competent operator in terms of irregular migration, but we also secure the daily border management in terms of regular, normal border crossings. We need good technologies to facilitate legal

12

RAJAMME VARTIJAT

border crossing, this is necessary for citizens, and for business and companies. It is not alright if innocent, honest citizens have to wait long before they can legally cross the external border, we need to make this smooth for people, underlines Leggeri.

”

WE NEED GOOD TECHNOLOGIES.

Experiences in Finland Fabrice Leggeri tells that he has visited Finland many times as a private person. Officially, he visited Finland for the first time in 2015 to take part in a press conference in Helsinki, onboard OPV Turva. At that time, he also visited Finland’s eastern border and cruised at sea on a patrol boat. The second occasion was the European Maritime Day 2016 in Turku, and the third visit was during European Coast Guard Forum meeting in Helsinki in 2017.

− My experiences are that, in Finland, the cooperation between coast guards and border guards is very intense and coherent, I feel that Finland is a country with a very integrated border management. I could see it when observing how the border guards, coast guards, police officers and customs officers worked together, this is what impressed me very much. They have developed a high degree of integration, although they all have their own mandates, legislations and operative tasks. That is what I think, and I think we can all be inspired by this good culture. For the European Border and Coast Guard Agency, this is an extremely important way of working.

Fabrice Leggeri wanted to send his greetings to the Finnish Border Guard, which will celebrate its 100th anniversary in 2019. Mr. Leggeri thinks that the symbol of the border guard is one sort of a symbol of an independent state, when a traveler comes to Finland. A border crossing point is a place where you have the link to the neighboring country, while on the other hand, it is a place where you see people entering from another country. One can see first the flag, and the language is different on the other side. And the border guards in these places become symbols of their countries, but also symbols of the European family. − When I see a border crossing point, and I see there also the EU flag next to the national flag, I think this is a symbol for travelers. If they are arriving from a non-EU country, for example from Russia to Finland, they are not only entering Finland but also the European Union. A century of history can be seen in your border guards, and there are good reasons for the Finnish border and coast guards to be proud of what they represent, what they are and what they do.

TEKSTI: Kirsti Helin • KUVAT: Kirsti Helin ja Frontex

Euroopan yhteinen ulkorajavalvonta − menestystarina eurooppalaisesta yhteistyöstä

R

ajavartiolaitoksen esikunnassa toimiva kansainvälisen yhteistyön yksikkö koordinoi suomalaisten virkamiesten osallistumista Frontex-operaatioihin. RVL:n rajavartijoiden lisäksi yhteisiin operaatioihin osallistuu virkamiehiä poliisista ja Tullista sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Frontex-yhteistyötä hoitava rajaturvallisuusasiantuntija, majuri Jesse Seppälä toteaa, että Euroopan rajavalvonta on tiivistynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva EU-asetus tuli voimaan lokakuussa 2016.

– Rajavalvontatehtäviä eivät hoida enää vain Euroopan maiden kansalliset viranomaiset, vaan olemme nyt yhdessä Frontexin kanssa yksi eurooppalainen toimija. Yhteinen rajavalvonta toimii yllättävän hyvin, vaikkakin rajavalvonta jäsenmaissa on organisoitu monella eri tavoin ja useiden eri viranomaistahojen kesken.

Euroopan ulkorajavalvonnan yhteisoperaatioiden isoina kohteina ovat viime aikoina olleet Kreikan ja Italian rannikot ja saaret. Yhteistä rajavalvontaa tehdään pienemmässä mittakaavassa myös muualla Euroopassa sata-

Operaatioissa rajavalvonta muuttuu usein meripelastukseksi.

13

RAJAMME VARTIJAT

− Euroopan yhteinen rajavalvonta toimii yllättävän hyvin, vaikkakin rajavalvonta jäsenmaissa on organisoitu monella eri tavoin, sanoo Jesse Seppälä.

missa, lentokentillä ja maarajoilla.

Jesse Seppälä sanoo, että jatkossa laittoman maahantulon painopisteen arvioidaan siirtyvän yhä enemmän Espanjan rannikolle, joten rajavalvontaa ollaan lisäämässä läntiselle Välimerelle. − Laittomien maahantulijoiden kulkureitit vaihtelevat ja aina ei ole helppoa arvioida etukäteen, mistä ihmiset tulevat. Siksi meillä täytyy olla valmiudet siirtää henkilöstöämme ja kalustoamme hyvinkin nopealla aikataululla paikasta toiseen.

ä

Hot spot -keskukset Laittomat maahantulijat ohjataan aluksi ns. hot spot -keskuksiin, joissa henkilöt rekisteröidään. Näin tiedetään, missä henkilöt ovat hakeneet ensimmäistä kertaa turvapaikkaa. Samalla arvioidaan tulijoiden avuntarve, ihmiset saavat ruokaa ja tarvittaessa ensiapua ja kriisitukea. Lapsiin, naisiin ja ihmiskaupan uhreihin kiinnitetään erityistä huomiota. Rikostaustojen selvittämiseksi tehdään yhteistyötä Europolin kanssa.

Mikäli maahantulija hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan isäntämaan turvapaikkaprosessiin ja turvapaikkahakemus käsitellään kyseisen maan

kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Seppälä toteaa, että EU:n maissa on erilaisia käytäntöjä ja joissakin maissa turvapaikkapäätökset valitusoikeuksineen voivat kestää hyvinkin pitkään, jolloin turvapaikanhakijat saattavat jatkaa matkaansa EU:n sisällä.

Suomalaisten ammattitaitoa arvostetaan Suomalaiset rajavartijat ovat saaneet hyvää palautetta työskentelystään Frontexin operaatioissa. − Rajavartijoillamme on erinomainen ammattitaito ja englannin kielen osaaminen. He osaavat toimia niin rajavalvonta- kuin rajatarkastustehtä-

Lapsiin, naisiin ja ihmiskaupan uhreihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Rajavartijalta vaaditaan sosiaalisia taitoja sekä maahantulijoiden että paikallisten virkamiesten kanssa asioimisessa.

14

RAJAMME VARTIJAT

vissä, oli sitten kysymys lentokenttien, satamien tai maarajojen rajanylityspaikoista. Viime aikoina olemme saaneet Eurooppalaiseen raja- ja merivartioston pooliin myös nuorempaa väkeä ja entistä enemmän naisia, Jesse Seppälä kertoo. − Kansainvälisissä operaatioissa rajavartijalta vaaditaan hyvää epävarmuuden ja paineen sietokykyä. Mitä tehdään ja minne mennään saattaa muuttua aivan viime hetkellä. Pitää olla joustava ja valmis tinkimään omista uni- ja ruokailurytmeistä. Sosiaalisia taitoja tarvitaan sekä paikallisten virkamiesten että maahantulijoiden kanssa asioimisessa.

Laittomat maahantulijat ohjataan aluksi ns. hot spot -keskuksiin, joissa henkilöt rekisteröidään.

Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksella on noin 90 henkilöä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston poolissa, ja määrää on tarkoitus kasvattaa jatkossa. Yleensä operaatioissa työskennellään kuukauden verran, jonka jälkeen

palataan takaisin Suomeen omiin virkatöihin. Poolin jäsenet valitsee kukin osallistuva suomalainen virasto itse henkilön ammattitaidon, sopivuuden ja kielitaidon perusteella. − Frontex-operaatiossa ollaan tuke-

massa isäntämaan rajavalvontaa, mutta myös itse oppimassa, jakamassa osaamista muille ja luomassa ammatillisia yhteyksiä tulevaisuutta varten, Jesse Seppälä kiteyttää.

EU-operaatiot Välimerellä: yli 126 000 ihmishenkeä pelastettu 2016–2017 Välimerellä on käynnissä kolme operaatiota, joilla turvataan EU:n rajoja, puututaan ihmissalakuljetukseen ja pelastetaan vaarassa olevia muuttajia.

Triton

>> Frontexin rajavalvontaoperaatio >> Keskinen Välimeri >> Käynnistetty 2014

Sophia

Poseidon

>> Ihmissalakuljetuksiin kohdistuva YTPP-sotilasoperaatio

>> Frontexin rajavalvontaoperaatio

>> Keskisen Välimeren eteläosa

>> Käynnistetty 2006

>> Käynnistetty 2015

Yhteensä pelastettu

Kuollut tai kateissa

©Euroopan unioni. Luvut on päivitetty 15.12.2017

15

RAJAMME VARTIJAT

>> Itäinen Välimeri

pelastettu pelastettu

pelastettu

•

OPERAATIOT TEKSTI: Jari Välimäki • KUVAT: RVL

Merikarhu Kreikan operaatiossa Vartiolaiva Merikarhu on ollut Frontex-operaatiossa yhtä menoa 11 kuukautta. Toimenpiteiden kohteena on ollut lähes tuhat ihmistä vajaassa sadassa tarkastuksessa.

16

RAJAMME VARTIJAT

O

peraatioon lähtöä edelsi kiivastahtinen suunnittelu- ja valmisteluvaihe syksyn 2016

aikana.

Valmisteluvaiheessa oli huomioitava ja suunniteltava teknisten seikkojen ohella toiminta- ja operointisuunnitelmat vastaamaan odotettavissa olevaa toimintaympäristöä Kreikassa. Edessä oli myös monikansallisen miehistön kouluttaminen ja integrointi suomalaiseen järjestelmään.

VL Merikarhu on 23 vuoden iästään huolimatta teknisesti hyvässä kunnossa. Teknisillä valmisteluilla ja joulukuun 2016 telakoinnilla keskityttiin varmistamaan jatkuva pitkäkestoinen operointi erilaisessa ympäristössä Itämeren olosuhteisiin verrattuna. Koneteknisellä puolella aluksen pääkoneet oli optimoitu jo edelliseen operaatioon lämpimämmille vesille, aluksen ilmastointia oli parannettu ja kylmäkoneiden koneistot oli vaihdettu. Nyt myös uusittiin yli 20 vuotta vanhat jääkaappi ja pakastin. Apukoneet uusittiin ja hankittiin toiselle veneelle taavetti, jotta veneen laskut ja nostot sujuisivat turvallisesti. Kesällä yli 35 asteen helteessä meriveden ollessa 28-asteista tosin huomattiin, ettei jäähdytyksen tehoa ollut tarpeeksi.

ä

17

RAJAMME VARTIJAT

Edellisestä operaatiosta oli jo valmiiksi varusteita ja kokemuksia tulevaan, ja tästä oli suuri apu suunnittelutyöhön. Kaikki oli tällä kertaa kuitenkin mietittävä uudesta näkökulmasta, koska Merikarhu tulisi operoimaan monikansallisella miehistöllä työkielenä englanti. SOP:t, jakolistat ja monet muut ohjeet sekä määräykset oli käännettävä englanniksi ja laitteet sekä nappulat konehuoneessa ja komentosillalla oli merkittävä suomen lisäksi myös englanniksi.

Operaatioalueelle siirtymismatkaan varattiin aikaa kolme viikkoa. Reitti kulki Kielin kanavan, Englannin kanaalin ja Gibraltarin salmen kautta Malagaan, jossa aluksen miehistöä lisättiin ja alus bunkrattiin eli varustettiin. Monikansallisen miehistön koulutusta aloitettiin sekä jatkettiin Välimeren olosuhteissa.

Kreikan rannikkovartioston tukena VL Merikarhun tehtävinä operaatiossa on tehostaa rajatilanteen hallintaa, parantaa Kreikan viranomaisten tilannekuvaa ja tukea Kreikan rannikkovartiostoa rajavalvonnassa muiden operaatioon osallistuvien maiden alusyksiköiden ohella. Aluksen on tarvittaessa puututtava havaittuihin laittomiin ulkorajanylityksiin ja saatettava laittomat maahantulijat Kreikan viranomaistoimenpiteiden kohteiksi. Lisäksi aluksen henkilöstö pyrkii jatkuvasti tunnistamaan laittoman maahantulon järjestämisestä epäiltyjä henkilöitä.

Merikarhun ensimmäinen partio oli jälleen täyttä koulutusta, ja alus oli täynnä viimeistä bunkkapaikkaa myöten. Kesken partion miehistöä vielä vaihdettiin jonkin verran, ja sama alkoi taas alusta. Kahteen miehistöön siirryttiin heti koulutuspartion jälkeen.

Yhteiseurooppalainen miehistö Kevät ja kesä menivät läntisessä ja lounaisessa Kreikassa. Otimme kiinni useita purjeveneitä, joissa oli kyydissä 50–130 henkeä. Näillä veneillä oli aina 2–3 järjestäjää mukana, ja veneet olivat

18

RAJAMME VARTIJAT

ULKOVARTIOLAIVA MERIKARHU • • • • •

valvoo EU:n ulkorajaa Egeanmerellä isäntämaa Kreikan johdossa ottaa kiinni laittomia rajanylittäjiä ja salakuljettajia osallistuu pelastustoimintaan suorittaa kalastuksen valvontaa monikansallinen miehistö

matkalla Turkista kohti Italiaa. Tällä hetkellä Merikarhu partioi itäisellä Egeanmerellä, jossa tulijat ovat yleensä kumiveneissä ja ihmisiä tyypillisesti 50–70. Kaikki tilanteet ovat olleet meripelastustilanteita, koska veneissä on aina ollut ihmisiä kymmenittäin liikaa ja veneet ovat uineet vaarallisen syvällä.

Merikarhu on partioinut nyt Kreikan vesillä kohta vuoden päivät monikansallisella miehistöllä. Mukana on ollut miehistöä Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta, Romaniasta sekä isäntämaa Kreikasta. Lisäksi aluksella on ollut ja on henkilöitä HUSin sairaanhoitopiiristä, Suomen meripelastusseurasta ja Tullista. Miehistö on ollut taustaltaan hyvinkin erilaista, kaikki kuitenkin ammattilaisia. On hämmästyttävää, miten kaikki on mennyt erittäin hyvin ja miten eri kansallisuudet ovat sopeutuneet alukselle. Yhteishenki on ollut loistavaa, ja olemme kaikki saaneet uusia elinikäisiä ystäviä.

siä miehistön jäseniä on vielä mukana seitsemän.

Operaation positiivisia puolia on paljon. Alus soveltuu tehtäväänsä erittäin hyvin, kaikki tarvittava valvontalaitteisto oli jo lähtiessä aluksella. Paikalliset arvostavat Merikarhun läsnäoloa alueella. Koko henkilöstö on virkamiehiä, ammattitaitoista ja motivoitunutta väkeä. Operaatiossa mukanaolo parantaa ammattitaitoa ja monikäyttöisyyttä myös kotimaan tehtävissä. Osalla sekä kotimaisista että ulkomaisista virkamiehistä on aikaisempaa kokemusta Frontex-operaatioista. Eri tehtävissä toimivilla virkamiehillä on omat suuntautumisensa ammatin eri osa-alueisiin. Merikarhulta löytyy kielitaitoa, mikä on ollut avuksi muun muassa puhutettaessa fasilitaattoreita.

Suomelle aiheutuvat operaation kustannukset saadaan Frontexilta takaisin täysimääräisenä.

Erinomainen yhteishenki

Muutamia heikkouksia on myös ollut. Ensimmäinen operaatioalue oli erittäin laaja, ja Merikarhu oli ainoa yksikkö alueella. Käytännössä saimme miettiä oman partioalueen ja taktiikan, ja onnistuimme siinä erinomaisesti.

Egeanmeren puolella valvottava alue on taas hieman suppea ulkovartiolaivan kokoiselle yksikölle.

Yhteishengen muodostumiseen ovat vaikuttaneet jatkuva monipuolinen harjoittelu, yhdessä tekeminen ja positiivinen huulenheitto miehistön kesken. Tämä on ollut voimassa koko ajan eikä ole muuttunut mihinkään, vaikka miehistöä on vaihtunut matkan varrella useasti. Tällä hetkellä alkuperäi-

Haasteena miehistön vaihtuvuus

Haasteita on tuottanut varsinkin ulkomaalaisten rekrytoinnin aloittaminen ja miehistön vaihto aina puolen vuoden välein. Koulutus ja osaamistason mittaus on jouduttu aloittamaan useaan kertaan lähes nollista. Erityisesti konemestareiden rekrytointi on ollut pulmallista. Alus onkin toiminut konemestareiden osalta täysin suomalaisin voimin. Tämä johtuu osin kansallisista miehitys- ja pätevyyssäädöksistä.

Miehistön vaihtuvuus tulisi pitää mahdollisimman pienenä, ja mikäli miehistöä pitää vaihtaa, tulisi se tehdä maltillisesti, muutama mies kerrallaan. Tämän hetkinen tilanne, jossa uusia miehiä on aina lähes puolet, on haasteellinen.

Mahdollisuudet yhteiseurooppalaiseen yksikköön ovat olemassa.

Asia vaatii vielä kehittämistä ja korkean tason päätöksentekoa. Tällä hetkellä operaatio tarjoaa erinomaiset

mahdollisuudet Suomelle olla kehittämässä eurooppalaista raja- ja merivartiointia käytännössä. Tässä Merikarhu ja sen kansainvälinen miehistö on edelläkävijänä. Suomalaiset toimintatavat ja mallit ovat mielestäni huippuluokkaa.

Tuloksia Tähän päivään mennessä Merikarhu on ollut operaatiossa 11 kuukautta, kun mukaan lasketaan myös matka Suomesta Kreikkaan. Maileja takana on melkein 25 000 ja ajotunteja 3700.

Toimenpiteiden kohteena on ollut lähes tuhat ihmistä vajaassa sadassa tarkastuksessa. Näistä suurin osa on ollut meripelastustilanteita. Kalastusalustarkastuksia olemme tehneet EFCA:n (European Fisheries Control Agency) piikkiin useita kymmeniä.

Tällä hetkellä Merikarhu on suunnitelmien mukaan jäämässä Kreikkaan ainakin kesäkuuhun asti,

todennäköisesti vuoden loppuun.

Alukselle ollaan suunnittelemassa syksyllä telakointia, joka tulisi näillä näkymin olemaan Kreikassa. Alus operoi ainakin kesäkuuhun asti yhdellä miehistöllä. Tämä johtuu kotimaan miehistötarpeesta sekä Suomessa että useissa muissakin maissa.

Toivottavasti saamme viimeistään kesän lopussa rekrytoitua tarpeeksi miehiä, että voimme taas jatkaa kahdella miehistöllä.

Operaatio Kreikassa on ollut erittäin mielenkiintoinen, ja on ollut antoisaa olla mukana yhteiseurooppalaisessa pilottiprojektissa. Useammastakin jäsenvaltiosta on kuulunut: miksemme me keksineet itse.

Kapteeniluutnantti Jari Välimäki toimii vartiolaiva Merikarhun päällikkönä.

Miehistö pyrkii tunnistamaan pelastettavien joukosta laittoman maahantulon järjestämisestä epäiltyjä henkilöitä.

19

RAJAMME VARTIJAT

•

OPERAATIOT TEKSTI: Lauri Pakkala • KUVAT: RVL ja Frontex

Vartiolentolaivue Italiassa Vartiolentolaivueen Dornier 228 -lentokone lähti 30.8.2017 Turusta kohti Italian Lamezia Termeä. Noin kuuden viikon operaatiossa Välimerellä tarkastettiin lähes tuhat kohdetta.

Miehistö lähdössä lennolle.

R

ajavartiolaitoksen valvontalentokone miehistöineen on osallistunut Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin koordinoimiin yhteisoperaatioihin Välimerellä jo 17 kertaa vuodesta 2006 alkaen. Italia onkin tullut miehistöille tutuksi, sillä Guardia di Finanzan johtamaan Triton-operaatioon otettiin nyt osaa seitsemännen kerran.

Tosin Lamezia Termen lentokenttä oli uusi tuttavuus.

Lentokoneen vuosittainen osallistuminen Frontex-operaa-

Näkymiä Italian rannikolta.

20

RAJAMME VARTIJAT

tioihin on osa Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosisuunnitelmaa ja vartiolaiva Merikarhun lisäksi merkittävä osa RVL:n Frontexille osoittamasta kalustotuesta. Komennuksen kestoksi on vakiintunut noin kahden kuukauden jakso, joka on toteutettu yhdessä tai kahdessa osassa RVLE:n käskemällä tavalla.

Viime vuonna lentokoneiden ohjaamon ja valvontalaitteiden mittavan uudistuksen vuoksi voitiin osallistua vain yhteen, kuuden viikon kestoiseen operaatiojaksoon.

Vartiolentolaivueen kahta lentokonetta operoidaan Turun tukikohdasta kolmen miehistön voimin. Kansainvälisten operaatioiden aikana myös kotimaan lentotoimintaa toteutetaan normaalisti. Kahden lentokoneen päivittäinen operointi eri paikoissa, joista toinen sijaitsee Välimerellä, onkin ymmärrettävästi suuri ponnistus koko laivueelta.

Operaatiota johdetaan isäntämaan johtokeskuksesta Frontexin merirajaoperaatioita johdetaan isäntämaan rajavastuuviranomaisen, Italiassa Guardia di Finanzan (GdF), perustamasta johtokeskuksesta. Italiassa se sijaitsee ilmavoimien tukikohdassa Rooman Pratica di Maressa. Johtokeskuksessa ovat edustettuina kaikki alueella toimivat Italian viranomaiset, Frontex, operaatioon kulloinkin osallistuvat jäsenmaat sekä muutamia kolmansia osapuolia.

Lentokone vaatii huoltotoimenpiteitä myös operaatioiden aikana.

Vuoden 2017 operaatiossa lentokone miehistöineen oli operatiivisessa valmiudessa 1.9.–12.10. Operaatiosuunnitelman mukaisesti valvontalentoja toteutettiin päivittäin noin kolmen tunnin mittaisina. Käytännössä muuttuva rajatilanne ja meripelastustehtävät kuitenkin aiheuttivat runsaasti muutoksia viikko- ja päiväsuunnitelmiin.

Noin kuuden viikon operaatiossa suoritettiin yhteensä 40 valvonta- tai meripelastuslentoa, joiden aikana lennettiin 127 tuntia. Operaation aikana alueella tarkastettiin lähes tuhat kohdetta, joista johtokeskukselle ilmoitettiin lennoilta noin 150 mielenkiintoisinta.

Johtokeskus määrittää tilanteeseen perustuen kaikille Frontex-yksiköille partioalueet ja -aikataulut sekä tarkemmat tehtävät ja kohdeprofiilit.

Laivue lähettää johtokeskukseen aina oman yhteyshenkilönsä operaation ajaksi johtamaan ja koordinoimaan lentokoneen käyttöä, välittämään tietoja keskuksen ja miehistön välillä

21

RAJAMME VARTIJAT

Miehistö tutustumassa Sikorsky S64F Skycrane -palonsammutushelikopteriin.

sekä ylläpitämään kaikkien osapuolien tilannetietoa.

Lisäksi lentokoneen kyydissä on aina paikallinen yhteysupseeri, useimmiten ohjaaja tai operaattori, joka on alueella toimivaltainen viranomainen ja helpottaa tarvittaessa kieliongelmia kommunikaatiossa. Tosin operaatioissa usein ensimmäisenä paikallisena haasteena on ollut juurikin yhteysupseerin heikko kielitaito.

Suomalaisilla tehokas toimintamalli Miehistön päivittäiseen työhön sisältyy lentokoneen teknisen valmiuden ylläpito eli päivittäiset tarkastukset ja ajoittain tehtävät pienemmät huoltotyöt, lentotehtävien valmistelu, suorittaminen ja raportointi sekä kaikkien tukeutumiseen liittyvien käytännön asioiden hoito. Paikalla ei ole miehistön lisäksi ylimääräistä

henkilöstöä, vaan 4–5 henkilöä tekee kaiken tämän.

Usean Euroopan maan sotavoimat lähettävät ilma-aluskalustoaan näihin samoihin tehtäviin, mutta niillä on mukana yleensä 3–4 hengen miehistö sekä 10 hengen huolto- ja esikuntajoukko. Muihin maihin verrattuna Vartiolentolaivueen toimintamalli onkin sieltä tehokkaammasta päästä.

Operaatioiden ja siten myös lentotehtävien luonne vaihtelee erittäin paljon operaatiosta, vuodenajasta ja toiminta-alueesta riippuen. Myös johtokeskuksen aktiivisuudella, ammattitaidolla ja ymmärryksellä ilmaalusten käytöstä on erittäin suuri vaikutus koko operaation ja yksittäisten tehtävien kulkuun.

ä

Operaation päivittäisiä tapahtumia Välimeren Frontex-operaatioiden tulokset vaihtelevat. Toisinaan kohteeksi profiloitu ”valkoinen purjevene sinisin raidoin” jää löytymättä, toisinaan lentovalvonta auttaa saamaan kiinni ihmissalakuljettajan ja kymmeniä laittomia siirtolaisia.

Seuraavat Triton-operaation aikaisten tilanteiden kuvaukset antavat käsityksen lentomiehistöjen päivittäisistä tapahtumista ja tehtävistä.

Purjeveneen etsintä Eräänä keskiviikkona alkuiltapäivästä yksikölle oli suunniteltu partiolento valvomaan operaation itäisiä alueita. Noin yhdeksän aikaan aamulla miehistö kuitenkin hälytettiin valmiudesta etsintätehtävään Sisilian pohjoispuolelle. Liparin saaren paikallisviranomaisilta saadun tiedon mukaan aamulla seitsemän maissa saarelle oli rantautunut purjevene, joka oli jättänyt kyydistään reilut 40 henkilöä ja jatkanut sen jälkeen matkaansa.

Yksikön tehtävä oli etsiä kyseistä purjevenettä johtokeskuksen määräämältä alueelta. Tuntomerkeiksi miehistölle kerrottiin, että kyseessä on valkoinen purjevene sinisillä raidoilla. Veneen reitti oli ilmeisesti kulkenut Turkista Kreikan saariston läpi Messinansalmeen ja sieltä Liparin saarelle.

Liparin saari sijaitsee aivan Strombolitulivuoren vieressä Sisilian pohjoispuolella ja on erittäin suosittu turistikohde sekä purjehtijoiden välietappi. Kuten

22

RAJAMME VARTIJAT

arvata saattaa, kirkkaana keskiviikkoaamuna merellä oli liikenteessä melkoinen määrä valkoisia purjeveneitä.

Tavanomaista kaikissa tämän kaltaisissa tehtävissä on lähtötietojen epätarkkuus ja heikko luotettavuus. Kielimuuri, stressi kiinnijäämisestä ja pelko mahdollisista seuraamuksista saattavat helposti vääristää ensihaastattelujen perusteella henkilöiltä saatavia tietoja. Esimerkiksi valkoinen purjevene sinisin raidoin saattaa todellisuudessa olla sinirunkoinen purjevene valkoisin kansirakentein. Purjeilla ajaminen saattaa myös tarkoittaa hämäyksen vuoksi ylös nostettua löysää isopurjetta ja moottorilla ajamista.

Myös tiedonkulku Italian eri viranomaisten välillä on ajoittain erittäin haastavaa. Erityisesti kiireellisissä tilanteissa tarpeellisen tehtävätiedon välittämisessä viranomaiselta toiselle voi olla ylitsepääsemättömiä haasteita.

Runsaasti potentiaalisia kohteita Lennon aikana johtokeskuksen tehtävätiedot tarkentuivat ja ilmeni, että todennäköisesti purjevene olikin rantautunut jo keskiyön tienoilla. Näin ollen etsintäalue laajennettiin kattamaan käytännössä koko Sisilian pohjoisrannikko.

Lennolla operaattori etsii lentokoneen tutkilla potentiaalisia kohteita ja valitsee niitä toisen operaattorin tarkastettavaksi kamerajärjestelmällä. Kohteen sopiessa tehtäväprofiiliin se tutkitaan

tarkemmin, mutta ohjaajien tulee pitää huolta siitä, ettei valvonta paljastu kohteelle. Mikäli kohde on miehistön arvion perusteella kiinnostava, operaattorit lähettävät tarkemmat tiedot ja kuvat johtokeskukselle, joka tekee päätöksen jatkotoimenpiteistä.

Tämän tapauksen tehtäväprofiilin mukaisia kohteita pystytään koneen järjestelmillä havaitsemaan ja luokittelemaan olosuhteista riippuen kymmenien kilometrien etäisyydeltä, mutta tarkempia tunnistustoimia pystytään tekemään parhaimmillaan 10 kilometrin päästä.

Miehistö tarkasti kolmen ja puolen tunnin lennolla noin 150 kuvaukseen potentiaalisesti sopivaa kohdetta, joista muutamista välitettiin perustiedot ja kuvat johtokeskukselle. Johtokeskus arvioi yhden näistä sopivan profiiliin ja pyysi tarkastamaan sen vielä uudestaan perusteellisemmin. Uudelleenarvioinnin jälkeen miehistö totesi, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä huvialus puhtain paperein.

Kyseisellä lennolla kohdetta ei siis löydetty. Myöhemmin johtokeskuksessa tehdyn arvion perusteella todettiin purjeveneen mahdollisesti palanneen todennäköisintä tuloreittiään pitkin Messinansalmen läpi, jolloin se olisi ollut pintayksiköiden vastuualueella. On myös täysin mahdollista, että purjevene oli jossain alueen lukuisista huvivenesatamista.

Purjeveneessä oli yli 60 laitonta siirtolaista.

Havainto pikaveneestä Laittomia siirtolaisia kuljettavien huviveneiden etsimisen lisäksi eräs yksikön päätehtävistä oli valvoa Albanian ja Italian välillä Otrantonsalmen kautta tapahtuvaa laittomien aineiden salakuljetusta. Alueella etäisyydet ovat lyhyitä ja laittomia aineita kuljetetaan Italian rannikolle pikaveneillä erityisesti pimeään aikaan.

Yksikkö lähti aamulla kymmenen aikaan Lamezia Termen kentältä partiosuunnitelman mukaiselle valvontalennolle. Noin puolitoista tuntia myöhemmin miehistö havaitsi Otrantonsalmessa pienehkön RIBin, joka oli tulossa Albanian suunnalta ja matkalla pohjoiseen. Veneen kyydissä oli 1–2 henkilöä ja se näytti olevan raskaassa lastissa. Tiedot välitettiin viipymättä johtokeskukselle.

Laittomia aineita salakuljettavat pikaveneet pystyvät hyvin nopeasti pakenemaan toimivaltaisilta viranomaisilta kansainvälisille vesille tai takaisin lähtöpaikkaansa. Tämän vuoksi havainnon tekevän yksikön on syytä välttää paljastumista kaikin keinoin.

Kyseisessä tapauksessa lentokone ei missään vaiheessa käynyt kymmentä kilometriä lähempänä kohdetta, jolloin tarkkojen tunnistetietojen antaminenkaan ei ollut mahdollista.

Johtokeskus antoi yksikölle tehtäväksi pysyä tapahtumapaikalla niin kauan kuin mahdollista ja samalla päivittää kohteen paikka- ja suuntatietoja. GdF:n lentokone tulisi paikalle vapauttamaan yksikön noin kahden tunnin kuluttua. Tavoite oli seurata kohdetta ilmasta, kunnes se kääntyisi kohti Italian rannikkoa ja saapuisi Italian aluemerelle, jolloin pintayksiköt voisivat suorittaa kiinnioton.

Vuorottelua ja välitankkauksia Yksikkö ei olisi pystynyt toimimaan alueella vaadittavaa aikaa, jos sen olisi pitänyt pala-

23

RAJAMME VARTIJAT

Yöllä havaitussa purjeveneessä oli yli 30 laitonta siirtolaista.

ta kotitukikohtaan. Johtokeskus pyysikin jo hyvissä ajoin miehistöä valmistelemaan laskeutumisen ja tankkauksen aivan tapahtuma-alueen vieressä sijaitsevalle Brindisin lentokentälle, joka olikin miehistölle jo tuttu aikaisemmista operaatioista. Kyseisellä lentokentällä sijaitsee myös suuri YK:n logistiikkakeskus ja Italian ilmavoimien tukikohta.

GdF:n lentokoneen saavuttua paikalle yksikkö päivitti kohteen viimeisimmän sijainnin johtokeskukselle ja poistui alueelta Brindisin kentälle. Jo tässä vaiheessa oli tiedossa, että tehtävää hyvin todennäköisesti jatketaan uudella lennolla. Miehistö suoritti koneen ja itsensä tankkauksen ja jäi odottamaan uutta tehtävää.

Noin neljältä iltapäivällä yksikkö lähtikin jatkamaan kohteen seuraamista GdF:n lentokoneen tullessa vuorostaan tankkaamaan Brindisin kentälle. Kohdevene pysytteli edelleen kansainvälisellä merialueella jatkaen matkaansa pohjoiseen. Pimeän saavuttua ja lähes kolmen tunnin seuraamisen jälkeen yksikkö vapautettiin tehtävästä, kun alueelle oli jälleen saapunut GdF:n lentokone. Kotikentälle saavuttiin illalla, ja päivän lentosaldoksi muodostui noin seitsemän tuntia.

Myöhemmin tapausta selvitettäessä kävi ilmi, että kohdevene oli mahdollisesti havainnut GdF:n lentokoneen tai pintayksikön valvonnan ja kääntynyt takaisin kohti Albanian rannikkoa. Näin ollen parasta mahdollista tulosta ei saavutettu, mutta toki luvaton rajanylitys tällä kertaa estettiin.

Purjeveneet täynnä laitonta lastia Iltapäivälle ajoitetulla partiolennolla miehistö havaitsi muutaman kohdeprofiiliin sopivan purjeveneen matkalla pohjoiseen suoraan kohti Italian rannikkoa. Veneet kulkivat avomerellä hyvässä säässä moot-

torilla ja vaikuttivat uivan melko syvällä.

Veneissä oli lisäksi kohdeprofiiliin hyvin sopivan maan perälippu. Ylimääräisiä henkilöitä veneissä ei kuitenkaan havaittu. Kaikki kohteet ilmoitettiin suoraan lennolta johtokeskukselle.

Lennon jälkeen johtokeskus ilmoitti miehistölle, että lähimpänä rantaa olleeseen purjeveneeseen oli matkalla pintayksikkö suorittamaan tarkastusta. Lisäksi johtokeskus käski yksikön mahdollisimman nopeasti uudestaan ilmaan päivittämään toisen lennolla havaitun purjeveneen paikka ja tilanne, jotta pintayksiköt voisivat ottaa sen myöhemmin vastaan.

Lentojen välillä aurinko oli laskenut, mutta tutkien avulla miehistö löysi aluksen avomereltä vaivatta ja varmisti kamerajärjestelmällä sen olevan tehtävän kohdevene. Noin puoli tuntia myöhemmin havaittiin GdF:n aluksen olevan matkalla kohti purjevenettä.

Miehistö jatkoikin lentoa etsimällä muita kohteita sille käsketyltä alueelta. Samalla johtokeskukselta tuli tieto, että jo aikaisemmin tarkastetusta veneestä oli löytynyt yli 60 laitonta siirtolaista.

Lennolla tehtiin vielä muutama mielenkiintoinen havainto purjeveneistä kulussa samalla reitillä kuin edellinen kohde. Seuraavana aamuna miehistö sai tietää toisen lennon kohdeveneen kyydissä olleen yli 30 laitonta siirtolaista.

Valvontapäivän saldo koostui reilusta kuudesta lentotunnista, kahdesta laittomasti siirtolaisia kuljettavasta veneestä matkajärjestäjineen sekä lähes 100 henkilön kiinniotosta tehtyjen havaintojen pohjalta.

Kapteeni Lauri Pakkala toimii Vartiolentolaivueessa lentokoneryhmän johtajana.

•

OPERAATIOT

TEKSTI: Mika Kouri • KUVAT: RVL ja Frontex

Rajojen valvontaa

Frontexin maarajaoperaatioissa

F

rontexin yhteiset rajavalvontaoperaatiot on perustettu kohdemaiden rajaturvallisuuden tukemiseksi. Suomi on jo vuosien ajan osallistunut Frontexin koordinoimiin rajojen valvonnan operaatioihin ympäri Eurooppaa. Suomalaisille rajamiehille ovat tulleet tutuiksi Euroopan ulkorajat esimerkiksi Unkarissa, Kroatiassa, Bulgariassa ja Kreikassa. Frontexin operaatioissa suomalaisten partioiden tehtäväkenttä on moninainen ja ammatillisesti usein varsin haastava.

24

RAJAMME VARTIJAT

Suomi on profiloitunut maarajaoperaatioissa erityisesti koiratoiminnan osaajana.

Osaavien ohjaajien ja rajakoirien avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Koirapartiot ovat olleet mukana jäljestämistehtävissä, etsinnöissä, kiinniotoissa, takaa-ajoissa, väijytyksissä, turvaamistehtävissä ja monissa muissa operatiivisissa toiminnoissa.

Suomalaiset partiot ovat tukeneet paikallisia rajaviranomaisia myös teknisillä valvontavälineillä, kuten taktisilla valvontakameroilla,

Osaavien ohjaajien ja koirien avulla on saatu hyviä tuloksia.

Operaatioissa opitaan uusia toimintamalleja.

valonvahvistimilla ja lämpökameroilla. Partioiden valvontatekniikalla on pystytty kohentamaan paikallista operatiivista suorituskykyä.

Valitettavasti isäntämaiden maarajavalvontatekniikan määrä on vähäinen tai laitteet ovat usein vikaantuneita puutteellisen huollon takia. Myös tekniikan soveltava ja tilanteenmukaisesti joustava käyttö on usein vaikeaa, koska isäntämaan oma organisaatio on toimintamalleiltaan joskus jäykkä. Voidaankin sanoa, että Frontexin koordinoimien maarajavalvontapartioiden tekninen ja taktinen ketteryys tukee isäntämaata myös rajavalvontataktiikan oppien siirtymisen kautta.

Operaatioissa on paljon rajatapahtumia verrattuna Suomeen. Kaikki operaatioon osallistuvat virkamiehet saavatkin komennukseltaan arvokasta ammatillista kokemusta, joka kulkeutuu osallistujien mukana operaation jälkeen kotiorganisaatioon. Esimerkiksi ihmissalakuljettajien toimintatavat eteläisessä

Kameran asennusta Kroatian maastorajalla.

25

RAJAMME VARTIJAT

Euroopassa voivat konkretisoitua myös omilla rajoillamme.

Operaatioissa voidaan erilaisia uusia toimintamalleja testata tehokkaasti todellisissa olosuhteissa. Saatujen kokemusten perusteella voidaan uudistaa myös kotimaassa käytössä olevia malleja.

Koulutuksen kautta operaatioon On tärkeää jakaa kokemukset. Kokemuksia ja osaamista jaetaan systemaattisesti Frontexin operaatioihin osallistuvan henkilöstön koulutuksessa, esimerkiksi rajavalvonta-asiantuntijan kurssilla. Opetuksen aiheet perustuvat viimeisimpiin operaatioissa tunnistettuihin osaamisvaatimuksiin.

ä

Euroopan ulkorajat ovat tulleet tutuiksi RVL:n rajamiehille.

Kurssiohjelmaan kuuluu ICAOperusteista radioliikennöintiä, salakuljetuksen ja ihmissalakuljetuksen paljastamista, voimankäyttöä, partion ensiaputaitoja ja raportointia. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Taktisessa koulutuksessa harjoitellaan monipartiotilanteita, joissa useamman partion toimenpitein pyritään hallitsemaan suuria laittomien rajanylittäjien ryhmiä.

Olen saanut toimia maarajavalvonnan koulutustilaisuuksissa kouluttajana. Olen oppinut, että koulutettavilla on hyvin erilaisia koulutustaustoja ja jopa useamman kymmenen vuoden kokemus rajaturvallisuustehtävistä erilaisissa työympäristöissä. Eri maiden rajavartijoille on turha opettaa tehtävien suorittamisessa tarvittavia perus-

26

RAJAMME VARTIJAT

taitoja, koska jokainen on jo saanut oppinsa omassa organisaatiossaan.

Opitut perustoimintamenetelmät ovat juurtuneet tiukkaan.

Koulutuksen tarkoituksena on herättää koulutettavat ymmärtämään, että oma opittu tapa ei ole ainoa vaihtoehto. Operaation päämäärään voi päästä useilla eri keinolla.

Varsinkin monikansallisessa operaatiossa on kyettävä joustamaan, hyväksymään erilaiset näkökulmat ja toimintatavat. Usein on pystyttävä kompromisseihin ja erilaisten kansallisten toimintatapojen yhteensovittamiseen. Tästä huolimatta toiminnan tulee olla linjakasta, jotta se kokonaisuudessaan on turvallista, laillista ja perusoikeuksia kunnioittavaa.

Monikulttuurisessa ympäristössä partiomies joutuu usein pohtimaan kokemaansa ja näkemäänsä myös ammattieettisessä valossa.

Keskinäinen arvostus on hyvä lähtökohta Olemme usein kouluttajina korostaneet, että koulutuksen tarkoituksena ei ole muuttaa kansallisesti opittuja toimintatapoja, vaan tarjota mahdollisuus oppia, miten kansallinen ammattitaito voidaan nostaa kansainväliselle tasolle. Tämä vaatii koulutettavilta sopeutumiskykyä, oikeaa asennetta, kommunikointikykyä ja ennen kaikkea arvostusta toisten tekemää työtä kohtaan.

Monikansallisen partion sisäistä kommunikointia ei voi korostaa liikaa.

Kotimaassa opitut toimintamallit eivät ole välttämättä tuttuja toisesta jäsenmaasta tuleville partiokavereille. Yleensä suurimmat väärinymmärrykset syntyvät vääristä ennakkoasenteista tai heikosta kommunikaatiosta. Usein kommunikaatio-ongelmat voivat johtua kielitaidon puutteista tai kulttuurieroista. Siksi on syytä keskustella toimintatavoista huolellisesti ja kysyä aina, jos jokin on epäselvää. Tämä on myös työturvallisuuskysymys.

”

TUKEA, OPETUSTA JA OPPIMISTA. On tärkeää, että jokainen partiomies ymmärtää operaatiolle asetetun mandaatin, oman tehtävänsä, roolinsa isäntämaan tukena sekä Frontexin ohjeistuksen. Monikulttuurisessa ympäristössä partiomies joutuu usein pohtimaan kokemaansa ja näkemäänsä myös ammattieettisessä valossa. Ongelmatilanteissa konsultaatioapua saa aina ensisijaisesti kunkin operaation vastuuhenkilöltä, joka on aina kokenut rajavartiomies. Tukea saa tarvittaessa myös Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksiköltä. Virkamiehellä on aina mahdollisuus myös saada apua työterveyshuollon kautta, jos operaatiokokemukset jäävät vakavasti vaivaamaan.

27

RAJAMME VARTIJAT

Luottamus ansaitaan perustyöllä Kansainvälisellä työkentällä isäntämaan kollegoiden luottamus hankitaan nöyrällä perustyöllä. Takavuosina eräässä operaatiossa Kreikassa partiomme toimi poliisin erillisyksikön kanssa laittoman maahantulon järjestäjien kiinni saamiseksi. Partiomme vastasi lohkollaan rajan lähialueen valvonnasta lämpökameralla.

Tähystimme lämpökameralla kukkulalta, jonne talviyön kostea merituuli puhalsi esteettä. Pakkassateet tekivät sään varsin purevaksi. Vaikka olimme varustautuneet hyvin, kylmyys alkoi jo tuntua suomalaisillakin. Olimme kuitenkin yhdessä päättäneet, että tehtävä suoritettaisiin keskeyttämättä loppuun saakka eikä tähystyksestä luovuta, vaikka paikalliset kollegat katosivat hyvinkin nopeasti lämpimiin autoihinsa.

Myöhemmin paikalliset kollegat järjestivät meille läksiäisillallisen, jonka yhteydessä poliisiyksikön kokenut päällikkö piti puheen. Hän totesi, että olimme onnistuneet menneen kuukauden aikana saamaan kiinni useita laittoman maahantulon järjestäjiä sekä laittomia rajanylittäjiä. Silti näitä operatiivisia tuloksia suuremman vaikutuksen oli tehnyt suomalaisten asenne, periksi antamattomuus ja sinnikkyys tehtävän hoitamisessa. Yksinkertainenkin tehtävä oli hoidettu pyyteettä loppuun saakka. Päällikkö lisäsi: ”Minä en arvosta monimutkaisia sirkustemppuja. Arvostan sitoutunutta ja nöyrää perustyötä. Juuri sitä suomalaiset ovat osoittaneet vaikeista olosuhteista huolimatta. Tulokset tulevat

Monikansallisessa operaatiossa pitää pystyä tekemään kompromisseja ja sovittamaan yhteen erilaiset toimintatavat.

tällaisella työllä kuin itsestään.” Päällikön sanat lämmittivät talviyönä kohmettuneet suomalaisluut.

Päällikön antama palaute sopii hyvin työhön kotimaassa, mutta myös erityisesti kansainvälisissä tehtävissä. Kaikkien Frontexin operaatioissa olevien tiimien jäsenten on pystyttävä työllään ja tekemisen asenteellaan ansaitsemaan kansainvälisten työtoverien luottamus.

Molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä yhteistyö onnistuu vaikeissakin paikoissa. Suomalaiset voivat olla ylpeitä ammattitaidostaan ja sisustaan. Työt pitää hoitaa nöyrästi, mutta ei nöyristellen.

Vääpeli Mika Kouri työskentelee rajavartiomestarina Lapin rajavartiostossa.

•

OPERAATIOT TEKSTI: Arttu Maaranen • KUVA: Frontex

Joint Operation Focal Points Land Yhteisoperaatio osana laittoman maahantulon torjuntaa ja tiedonvaihtoa

F

ocal Points Land -operaatiot ovat olleet vakiintunut osa Frontexin koordinoimia yhteisoperaatioita jo vuodesta 2007 alkaen.

Joint Operation (JO) Focal Points Land -operaatioon osallistuvien jäsenvaltioiden määrä sekä operaatioon osallistuvan henkilöstön ja Focal Point -statuksen omaavien rajanylityspaikkojen määrät Euroopassa ovat kasvaneet vuosittain. Volyymit peilaavat Euroopan laittoman maahantulon tilannetta.

Yhteisoperaation konsepti Focal Point -yhteisoperaatio muodostuu pääsääntöisesti Euroopan Unionin itärajalla aktivoitujen Focal Point -rajanylityspaikkojen verkostosta, joka ulottuu Norjasta aina Bulgariaan ja Kreikkaan saakka. Kansallisen henkilöstön lisäksi Focal Pointeilla työskentelee muualta EU-jäsenvaltioista tai Schengenvaltioista lähetettyjä rajavartiomiehiä henkilökohtaisine välineineen ja mahdollisine kalustoineen.

Focal Point -konseptiin kuuluvia, mutta kuitenkin Focal Points Land -operaatiosta eriytettyjä operaatioita ovat olleet meri- ja ilmarajaoperaatiot (Focal Points Air, Focal Points Sea).

Näillä tarkoitetaan toimia lentokenttätai satamaympäristöissä.

Tässä kontekstissa Focal Point -rajanylityspaikalla tarkoitetaan EU:n

28

RAJAMME VARTIJAT

itäisellä ulkorajalla sijaitsevaa maantierajanylityspaikkaa, jolla on kyky vastaanottaa muista EU- ja Schengen-valtioista saapuvia toimivaltaisia virkamiehiä työskentelemään päivittäisissä tehtävissä vastaanottavan jäsenvaltion operatiivisen toiminnan tukemiseksi ja parhaiden käytänteiden jakamiseksi sekä henkilöstön kouluttamiseksi.

Focal Points Land -operaation tavoitteena on tukea paikallisia viranomaisia rajatarkastustehtävissä, jotta laittomaan maahantuloon, rajat ylittävään rikollisuuteen, asiakirjaväärennöksiin ja mm. varastettuihin ajoneuvoihin liittyvä ilmiöt kyetään hallitsemaan paremmin.

Focal Point -rajanylityspaikan sijainti valitaan Frontexin riskianalyysin perusteella yhdessä jäsenvaltion kanssa laittoman maahantulon riskialueilla. Jäsenvaltiot voivat myös esittää Focal Point -operaation laajentamista uusille rajanylityspaikoille riskianalyysiin perustuen.

Perusteena Focal Pointin eli yksittäisen rajanylityspaikan aktivoimiselle voi lisäksi olla sen sopivuus koulutustarkoituksiin.

Rajavartiolaitoksen osallistuminen Rajavartiolaitos on osallistunut Focal Points Land -operaatioihin muissa EUtai Schengen-valtioissa lähettämällä virkamiehiä lähialueille esimerkiksi Norjan Storskogiin, Viron Narvaan ja Luhamaalle, mutta myös eteläisen Euroopan

itärajalle Bulgariaan ja Romaniaan (esimerkkinä vuosi 2017). Suomesta on näihin tehtäviin lähetetty muun muassa kokeneita rajatarkastuskoiranohjaajia koirineen sekä asiakirja- ja ajoneuvotutkinta-asiantuntijoita. Kohdemaassa työskennellään osana normaaleja työvuoroja vastaanottavan maan kanssa suunnitellulla tavalla. Työskentely on hedelmällistä molemmin puolin. Esimerkiksi viime vuonna Rajavartiolaitoksen rajatarkastuskoirapartio paljasti raskaaseen ajoneuvoon kätkeytyneen henkilön rajanylityspaikalla Bulgariassa. Tekotapojen tuntemus sekä toimintamallit tilanteissa, jossa laiton maahantulo on volyymiltaan huomattavasti suurempaa, ovat omiaan kehittämään ammattitaitoa sekä edistämään varautumista laajemmassa mielessä.

Loppuvuodesta 2015 helmikuulle 2016 jatkunut laiton maahantulo Suomen itärajalla oli poikkeuksellinen ilmiö, joka osaltaan vaikutti siihen, että Suomella on nyt paremmat valmiudet vastaanottaa ulkopuolista tukea Frontexin koordinoimana. Frontexin koordinoimaa virkamiesvaihtoa laajennettiin vuonna 2016 Suomen itärajan maantierajanylityspaikoilla ja valmiutta ylläpidetään edelleen. Valmiuden ylläpito on tärkeää, sillä poikkeuksellisen tilanteen sattuessa on oleellista tehostaa tiedonvaihtoa ja uudesta ilmiöstä saatavan tiedon vä-

RVL osallistui viime vuonna Focal Points Land -operaatioihin lähettämällä virkamiehiä mm. eteläisen Euroopan itärajalle Bulgariaan ja Romaniaan.

litystä Frontexin sekä muiden EU- ja Schengen-maiden suuntaan. Vakiintuneen raportointimallinsa ansiosta Focal Point -konsepti on tähän erinomainen alusta.

Suorituskykyä toimivallan ja asiantuntijuuden kautta Suomi vastaanottaa Focal Points Land -yhteisoperaation nimissä vuosittain 5–10 henkilöä noin kuukauden ajaksi itärajan maantierajanylityspaikoilleen.

Esimerkiksi viime vuonna Vaalimaan, Sallan ja Raja-Joosepin rajatarkastusasemat isännöivät asiakirjatutkijoita Saksasta, Virosta, Liettuasta ja Norjasta.

Operaation suorituskykyä voidaan kuvata mm. toimivaltuuksien kautta.

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti operaatioon osallistuvalla vierailevalla virkamiehellä on Suomen Rajavartiolaissa rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa toimivaltaisen suomalai-

29

RAJAMME VARTIJAT

sen virkamiehen ohjeiden mukaisesti Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta erästä poikkeusta (pääsyn epääminen).

Lisäksi virkamiehellä on oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa, jos hänen kotijäsenvaltionsa on antanut siihen suostumuksen eikä oikeutta ole rajoitettu operaation toimintasuunnitelmassa tai kansallisella ohjeistuksella. Luonnollisesti tehtävissä on noudatettava kansainvälistä oikeutta. Toimivalta mahdollistaa kattavan operatiivisen työskentelyn. Konkreettista lisäarvoa operatiiviseen toimintaan saadaan vastaanotettavien virkamiesten tehtäväalan asiantuntijuuden lisäksi myös heidän mukanaan tuomiensa rekisteriyhteyksien sekä yhteyshenkilöverkoston myötä toteutettavan tiedonvaihdon avulla.

Focal Point -sateenvarjon alla Focal Points Land -operaatiot toimivat lisäksi alustana ja valmiina rakenteena mahdollisille muille Frontex-operaatioille ja Focal Point -rajanylityspaikkojen johdon kahdenväliselle kokemustenvaihdolle.

Staff Exchange -kokemustenvaihtokonsepti mahdollistaa parhaiden käytänteiden jalkauttamisen ja kokemusten vaihdon operaation paikallistason koordinoinnissa sekä rajatarkastusasematason johtamisessa. Operaatio on lisäksi mainio ympäristö Frontexin laatimien oppaiden testaukseen ja jalkauttamiseen.

Kapteeni Arttu Maaranen työskentelee Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan rajatoimistossa rajatarkastustoimialalla.

•

OPERAATIOT

TEKSTI: Jim Kvarnström ja Axel Ramberg

•

KUVAT: RVL

Jim Kvarnström osallistui Kööpenhaminan lentoasemalla poliisin aamupalavereihin.

Työskentelyä Frontex-operaatioissa Kokemuksia Kööpenhaminan lentoasemalta

Y

liluutnantti Jim Kvarnström työskenteli Frontexin koordinoimassa ilmarajaoperaatiossa Kööpenhaminassa 4.–15.9.2017. Kvarnström toimii rikostiedustelu-upseerina Länsi-Suomen merivartiostossa.

Osallistuin JO Focal Points Air - Intermediate Managers -ilmarajaoperaatioon, joka oli Frontexin järjestämä virkamiesvaihto eri lentoasemien välillä. Operaation tarkoituksena oli vahvistaa tietojen vaihtoa ja operatiivista koordinointia Euroopan ulko-

30

RAJAMME VARTIJAT

rajoilla eli tässä tapauksessa ”focal pointtina” olevilla lentoasemilla. Käytännössä tämä tarkoitti minulle kokemusten vaihtoa ja lentoaseman poliisin rutiineiden seuraamista Tanskassa.

Sain seurata Kastrupin lentoaseman poliisin vuoropäälliköiden, asiajohtajien sekä yksittäisten poliisimiesten työskentelyä erittäin vilkkaalla kansainvälisellä lentoasemalla. Olen nuorempana työskennellyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla vartijana, joten kansainvälinen lentoasema työpaikkana oli

jotenkin tuttu, vaikken koskaan olekaan toiminut lentoasemilla rajavartijana.

Opin uusia asioita Tanskasta ja paikallisten viranomaisten toiminnasta. Yllätyin siitä, että Tanskassa ainoastaan poliisit saavat kantaa voimankäyttövälineitä.

Tulli, järjestyksenvalvojat yms. saavat pitää mukanaan korkeintaan käsirautoja.

Pääsin myös päiväksi seuraamaan Kööpenhaminan sataman rajatarkastuksia. Sataman rajavalvonnasta vastaavat poliisit ovat hallinnollisesti Kööpenhaminan lentoaseman poliisin alaisuudessa. Heillä on vastuullaan risteilyalusten sekä lastialusten rajatarkastukset. Pääsin heti aamusta partion mukana erääseen risteilyalukseen seuraamaan aluksen miehistön rajatarkastusta. Pienen tauon jälkeen siirryimme seuraavaan alukseen tekemään tarkastusta.

Suurin anti vaihtojaksoltani oli ehdot-

tomasti verkostoituminen eli uusien kontaktien luominen. Omaa työtäni ajatellen saisin varmaankin enemmän vaihdosta irti, jos seuraavan kerran olisin mukana merirajaoperaatiossa, koska työni liittyy merelliseen rikostiedustelu- ja analyysityöhön.

Vaihdon jälkeen sain myös kutsun Suomen Tanskan suurlähettiläältä Suomi 100 -itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuuteen, koska olin vaihtoni aikana ollut mukana auttamassa erästä suomalais-marokkolaista perhettä heidän kotimatkallaan. Helsingissä asuva perhe oli jäänyt moninaisten sattumien kautta jumiin Kastrupin lentoasemalle.

Muilla matkustusasiakirjat olivat kunnossa, paitsi kuusiviikkoisella vauvalla, jolla oli vain syntymätodistus. Kaikki lentoyhtiöt eivät hyväksy syntymätodistusta matkustusasiakirjana, ja per-

heellä oli vaikeuksia löytää tarpeeksi halpa lentoyhtiö, joka suostuisi ottamaan heidät kyytiin. Perheen käteisvarat oli varastettu Pariisissa, jossa he olivat olleet vauvan syntymisen aikaan.

Kielimuuri ja perheen isän monet sairaudet ja niistä johtuvat lääkitykset hankaloittivat tilannetta entisestään.

Jossain vaiheessa perhettä oltiin pidättämässä ja karkottamassa maasta, ja voimankäyttötilannekin oli melko lähellä.

Mies puhui onneksi hyvin suomea, ja jonkin ajan kuluttua sain selvitettyä, että hän on ollut yhteydessä ulkoministeriön päivystykseen. Heidän asiaansa oli alkanut hoitaa Kööpenhaminan suurlähetystön konsuli. Konsulin avulla saatiinkin pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksen nojalla hankittua perheelle kotimatkaan tarvittavat liput.

Lähdössä Kreikkaan vartiolaiva Merikarhulle Luutnantti Axel Ramberg pohtii, millaisia ajatuksia ja odotuksia hänelle on muodostunut ennen lähtöä Frontexin koordinoimaan merelliseen yhteisoperaatioon Kreikkaan 29.1.– 16.2.2018. Ramberg toimii Länsi-Suomen merivartiostossa johtokeskusoperaattorina.

Osallistun Frontexin kansainväliseen yhteisoperaatioon JO Poseidoniin vartiolaiva Merikarhun kansallisen yhteysupseerin (National Official, NO) tehtävässä asemapaikkana ICC Pireus Ateenassa.

Tehtävältä odotan uusia haasteita ja mahdollisuutta tutustua lähemmin Frontexin kansainväliseen operatiiviseen toimintaan.

Näen tehtävän erinomaisena mahdollisuutena syventää ammatillisia tietojani ja taitojani sekä kerätä uusia kokemuksia, joista tulee olemaan paljon hyötyä urani aikana Rajavartiolaitoksessa.

Odotan innolla sitä, että pääsen komennuksen aikana tekemään töitä yhdessä eurooppalaisten kollegoiden kanssa uudessa ja haastavassa kansainvälisessä toimintaympäristössä, jossa muun muassa koordinointi- ja yhteistyökyky asettuvat koetukselle.

31

RAJAMME VARTIJAT

Axel Ramberg odottaa, että jakso Frontexin koordinoimassa yhteisoperaatiossa syventää hänen ammatillista osaamistaan, mistä tulee olemaan hyötyä työuran aikana.

•

KOULUTUS

TEKSTI: Päivi Kaasinen • KUVAT: Onni Anttoora

Koulutuksen laadunvalvonta tavoittelee yhtenäistä eurooppalaista raja- ja merivartiotoimintaa Frontexin koulutusyksikön tuottama koulutus suuntautuu ensisijaisesti Euroopan rajavartiomiehille ja -naisille, mutta kohderyhmänä on myös kasvavassa määrin kolmansien maiden rajahenkilöstö.

K

oulutusyksikön päällikkö Henrik Wärnhjelm teki pitkän uran Rajavartiolaitoksessa, viimeiset 10 vuotta LänsiSuomen merivartioston komentajana, ennen siirtymistään Frontexin päämajaan Varsovaan. Frontexin koulutuspäällikkönä hän vastaa yksikkönsä ja toimialansa kokonaistoiminnasta.

Frontexin sisäisestä koulutuksesta vastaa henkilöstöyksikkö.

– Näin mahdollisuuden hyödyntää Rajavartiolaitoksessa karttunutta kokemustani uudessa toimintaympäristössä ja samalla pystyin pysymään omalla mukavuusalueellani, enkä ole katunut yhtään, toteaa Henrik Wärnhjelm siirtymisestään uuteen tehtävään Frontexiin.

– Aloittaessani Frontexissa tämä nyt johtamani yksikkö oli pieni 17 hengen yksikkö, ja tällä hetkellä meitä on yli 40. Koulutustoiminta, kuten

32

RAJAMME VARTIJAT

Frontexin toiminta muutoinkin, on kasvanut valtavasti, mutta myös voimavaroja on saatu, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

– Kiinteänä osana koulutuksen kehittämistä on laadunvalvonta. Sen lähtökohtana on tarveanalyysi, jossa lähestytään jäsenvaltioiden lisäksi myös omaa organisaatiota. Myös EU:n ulkopuolisia maita kuunnellaan tässä kehitystyössä. Kun on tunnistettu tarpeet, voidaan lähteä rakentamaan koulutusohjelmaa annettujen voimavarojen puitteissa, kertoo Wärnhjelm.

– Koulutusyksikkömme on jakautunut neljään alayksikköön. Ensimmäinen yksikkö vastaa operaatioihin lähetettävien henkilöiden koulutuksesta, toinen vastaa urakoulutuksesta, kolmas keskittyy erikoiskoulutuksen laajaan kirjoon ja neljäs tukee muita alayksiköitä tietotekniikalla ja laadunvalvonnalla. Peruskoulutusta me

emme anna, se on puhtaasti jäsenvaltioiden vastuulla. Olemme kuitenkin rakentaneet koulutusohjelmia, joita hyödynnetään jäsenvaltioissa ja muutamissa EU:n ulkopuolisissa maissa.

Keskitason johdolle on kehitetty erityinen kurssi, joka keskittyy käytännön operatiiviseen yhteistoimintaan.

Tämän lisäksi on tulevaisuuden johtajille tarjolla Frontexin maisteriohjelma, jonka ensimmäinen kurssi valmistui viime kesänä. Tavoitteena ei ole maisterien tuotanto sinällään vaan tavoitteena on, että nämä maisterit olisivat tulevaisuudessa kansallisten raja- ja merivartiosto-organisaatioiden johtajia ja pystyisivät viemään yhtenäisen raja- ja merivartiointikulttuurin kaikissa jäsenmaissa käytännön tasolle.

– Sinisenä ajatuksena meillä on saada aikaan sellainen kulttuuri, että ylittääpä ihminen rajan missä päin

Eurooppaa tahansa, hän saisi aina samanlaisen kohtelun. Näemme, että se on täysin mahdollista, mutta aikaa se vaatii, sen verran suuret ovat kulttuurierot pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen välillä, toteaa Wärnhjelm.

– Tämä on meidän keskeinen tavoitteemme maisterikoulutusohjelmaa suunniteltaessa. Vastaavaa raja- ja merivartiomaisteriohjelmaa ei löydy mistään Euroopan maasta. Poliiseille tarkoitettuja maisteriohjelmia on sen sijaan käytännössä kaikissa jäsenmaissa.

Toisaalta rajaturvallisuuden puolella tarve on sen verran pieni, että olisi turhaa jokaisen jäsenmaan kouluttaa omia rajamaistereita. Tällaiselle koulutukselle on siis selvä tarve. Nyt saamme myös synergiaetuja, kun koulutamme Frontexissa eri maiden raja- ja merivartijoita.

Laadukas koulutus kannattaa aina – Meillä on tarve saada lisää käytännön ihmisiä kouluttajiksi. Meillä on koulutuksen syväosaajia, mutta tarvitsemme käytännön kouluttajia, substanssiosaajia. Mehän emme lähde itse kouluttamaan täällä vaan mahdollistamme koulutuksen, painottaa Henrik Wärnhjelm. – Jos todetaan, että jäsenvaltiot

kaipaavat erikoiskoulutusta esimerkiksi koiranohjaajille, emme ryhdy täällä talon sisällä miettimään, miten heitä koulutettaisiin, vaan hyödynnämme jäsenmaista löytyvää asiantuntemusta. Lähetämme pyynnön jäsenmaille asettaa käyttöömme tällaisia osaajia eli kokeneita koiranohjaajia tänne rakentamaan koulutusta. Sitten kokoamme eri maista tulevista asiantuntijoista kehitysryhmän, joka ryhtyy johdollamme kehittämään koulutusohjelmaa.

– Lopputulemana saamme valmiin koulutusoppaan tai kurssisisällön, joka on substanssiosaajien itse tekemä ja sitouttaa heidät koulutukseen myös omassa maassaan. Tämä toimii varmasti paremmin kuin se, että me täällä talon sisällä tekisimme ohjelman ja laittaisimme jakoon ohjeistaen ”tehkää näin”, kiteyttää Wärnhjelm.

– Haasteena on, että hyviä asiantuntijoita tarvitaan omassa maassakin.

Pääsääntöisesti henkilöillä itsellään on halua antaa panoksensa kansainväliseen yhteistoimintaan koulutuksessakin. Suomesta on saatu paljon erittäin hyviä asiantuntijoita.

– Minusta on aivan ilmeistä, että pystymme nyt käytössämme olevilla voimavaroilla tekemään todella paljon hyvää tulosta. Toimiva laatujärjestelmä

– Tavoitteena on, että ihmiset kaikilla Euroopan rajoilla saisivat samanlaisen kohtelun, sanoo Henrik Wärnhjelm.

33

RAJAMME VARTIJAT

on olennainen osa koulutusta. Se tarkoittaa, että emme anna koulutukseen osallistuneille vain kouraan paperia, jossa todetaan osallistuminen. Heille annetaan tulevaisuudessa todistus akkreditoidun kurssin suorittamisesta, ja se todistus on pätevä koko Euroopassa ja voidaan liittää muihinkin suorituksiin esimerkiksi yliopistoissa opintopisteinä. Koulutus kannattaa, vaikka se on valtava panostus. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan paljon puhuttuun yhtenäiseen eurooppalaiseen raja- ja merivartiokulttuuriin ja sen kehittämiseen.

Kulttuurien kohtaaminen ja Frontex mahdollistajana – Suomalainen ja pohjoismainen toimintakulttuuri on aika hyvin jalkautunut tännekin. Suomalaiset työntekijät ovat saaneet todella paljon hyvää aikaan, mielellään tänne myös rekrytoidaan Suomesta ja Pohjois-Euroopasta.

Tulijoita ei vain ole riittävästi, ongelmana on se, että nyt kun tämäkin virasto kasvaa kasvamistaan, niin ollaan kaikki ”ongella samalla lammella” eli parhaita asiantuntijoita tarvitaan kipeästi omassa maassaan, mutta heitä tarvittaisiin myös täällä.

– Mielestäni Frontexin keskeinen tehtävä on toimia mahdollistajana yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. Yhdessä tekemisen meininki korostuu eikä yhdessä tekeminen onnistu ilman koulutusta. Tärkeää on yhteensopivuus, ei vain niin että teknisellä tasolla töpselit sopivat yhteen, vaan niin että ymmärrämme toimiamme ja osaamme toimia käytännössä yhdessä ja eettisesti perusoikeuksia kunnioittaen. Kokonaisuuden kannalta monikulttuurisuus on todellinen vahvuus, ilman sitä olisi todella vaikea levittää yhdessä toimimisen ajatusta ympäri Eurooppaa, kiteyttää Frontexin koulutuspäällikkö Henrik Wärnhjelm.

•

KOULUTUS

TEKSTI: Päivi Kaasinen • KUVA: Onni Anttoora

Asiantuntijana Frontexin koulutusyksikössä Varsovassa Training Officer Jouni Lahtinen työskentelee lähetettynä kansallisena asiantuntijana Frontexin päämajan koulutusyksikössä Varsovassa.

K

ansallisten asiantuntijoiden työnkuva vaihtelee kunkin henkilön tehtävän, kokemuksen ja osaamisen mukaan. Jouni Lahtisen titteli on Training Officer, mutta kuvaavampi nimi tehtävälle olisi Activity Manager, sillä hän hoitaa lukuisia koulutusaktiviteetteja ja vastaa mm. koulutusten kokonaisjohtamisesta, suunnittelusta, kehittämisestä ja budjetin hallinnasta projektipäällikön tapaan. Hän on toiminut nykyisessä tehtävässään 1,5 vuotta. − Aloitin tehtävässäni järjestämällä Maritime Border Surveillance Officers -kurssin ja lisäksi vastasin Midlevel Management Leadership -kurssista.

Pian sain vastuulleni myös rannikkovartioharjoitukset, joista ensimmäinen toteutettiin Kroatiassa. Nyt olen pääasiassa vastannut Midlevel Management Leadership -kurssista ja väärennettyihin asiakirjoihin liittyvistä koulutusprojekteista, kertoo Lahtinen. − Tällä hetkellä minua työllistävät rannikkovartioharjoitukset Sopotissa Puolassa, viime vuonna harjoitus oli Lissabonissa. Toinen tärkeä koulutuskokonaisuus on asiakirjakoulutus, jonka kursseista ehkä tunnetuin on Advanced Level Document Officer -kurssi. Se on korkeatasoinen kurssi, jolle osallistuu suomalaisiakin melkein joka kerta.

34

RAJAMME VARTIJAT

Koulutukset suunnitellaan tarpeen mukaan − Koulutustarpeita tulee eri sektoreilta ja erilaisista projekteista, toteaa Lahtinen. Tärkeitä ovat ennen operaatioita järjestettävät ns. pre-deploymentkoulutukset. Niiden sisältöön vaikuttavat lainsäädännössä määritellyt operaatioissa toimivien tiimien (European Border and Coast Guard Teams) jäsenten profiilit. Profiileja ovat esimerkiksi koiranohjaaja, edistyneen tason asiakirjatutkija, debriefing-asiantuntija tai screening-asiantuntija, maaraja- tai merirajaturvallisuusasiantuntija. Lisäksi Frontex tekee vuosittain koulutustarvekartoituksen ja jäsenvaltiot tuovat esille omia koulutustarpeitaan.

Frontexin koulutusyksikössä myös standardoidaan kursseja eli määritellään, mitä esimerkiksi rajavartijan peruskurssin tulee sisältää. − Tavoitteenamme on harmonisoida jäsenmaiden koulutusta ja saada riittävästi koulutettua henkilöstöä operaatioihin. Jäsenmaat vastaavat kuitenkin itse henkilöstönsä peruskoulutuksesta, painottaa Lahtinen. − Lähtökohtana on, että ennen operaatioita jokainen olisi osallistunut Frontexin koulutukseen, Käytännössä tämä ei ole aina mahdollista, koska

”

TAVOITTEENA SAADA RIITTÄVÄSTI KOULUTETTUJA OPERAATIOIHIN. operaatioihin tarvitaan paljon henkilöstöä ja koulutuspaikkojen määrä on rajallinen.

Mikä kansainvälisissä tehtävissä houkuttaa? − Jokainen suomalainen, joka on ollut operaatiossa, koulutuksessa tai opettajana, on saanut paljon positiivista palautetta niin opiskelijoilta kuin kollegoilta, kertoo Lahtinen.

Asiantuntijatehtävät kehittävät myös asiantuntijaa. Jouni Lahtinen kertoo, että hänen tietotaitonsa eurooppalaisesta rajaturvallisuudesta ja Frontexin toiminnasta ovat kasvaneet huomattavasti kuluneen puolentoista vuoden aikana. – Täällä olen päässyt perehtymään myös eurooppalaisiin koulutusstandardeihin, ja samalla omat näkemykseni koulutuksesta ovat kehit-

tyneet ja pedagogiset valmiuteni parantuneet. − Tämän komennuksen jälkeen pystyn tuomaan kokemukseni ja osaamiseni Suomen ja Rajavartiolaitoksen käyttöön. − Nyt kun Frontexin mandaatti ja lainsäädäntö muuttuivat, on Frontexista tullut entistä merkittävämpi toimija. Suomalaisten tulee olla aktiivisesti mukana rakentamassa eurooppalaista rajaturvallisuutta. Ja EU-virastohan on juuri niin voimakas kuin jäsenvaltioiden sille antama tuki on.

Työskentely monikulttuurisessa ympäristössä − Frontexin jäsenvaltioiden virkamiehillä on kullakin oma organisaatiokulttuurinsa ja tapansa toimia, ja se meidän pitää ottaa huomioon kaikessa toiminnassamme, myös koulutuksessa, Jouni Lahtinen painottaa.

− Se, mitä minä voin koulutuksen suunnittelijana antaa Frontexin yhteistoimintaan, on laajaalainen näkemykseni rajaturvallisuudesta, kansainvälisestä toiminnasta ja operatiivisesta toiminnasta, kertoo Frontexin päämajassa komennuksella oleva Jouni Lahtinen.

35

RAJAMME VARTIJAT

− Esimerkiksi miten annetaan palautetta oppimisesta ei toimi kaikille samalla tavalla. Sen, mikä meille suomalaisille on rakentavaa palautetta, voi joku toinen kokea hyökkäävänä. Ihmisillä on myös erilaisia tapoja oppia ja aikuisoppiminen eroaa kouluajan oppimisesta. − Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu ja se näkyy myös Rajavartiolaitoksen raja- ja merivartijoiden peruskoulutuksessa ja työuralla. Kun koulutus on laadukasta, ovat myös operatiiviset tulokset hyviä.

Frontex on monikulttuurinen organisaatio. Työntekijät edustavat eri kansallisuuksia ja tulevat lisäksi hyvin erityyppisistä organisaatioista.

− Frontexissa yritetään luoda yhteistä organisaatiohenkeä. Uskon, että sellainen syntyy, kun ihmiset jaksavat tehdä töitä sen eteen. Rakentamista riittää organisaation vielä kasvaessa tämän hetken noin 500 henkilöstä 1 000 henkilöön. Meillä Suomessa Rajavartiolaitoksessa on selkeät arvot ja pitkä yhtenäinen historia aina vuodesta 1919 lähtien. On ollut aikaa organisaatiokulttuurin ja yhteisten arvojen muotoutumiselle. Yhteinen kulttuuri syntyy täälläkin, mutta ihmiset sen tekevät, summaa Jouni Lahtinen.

•

TULEVAISUUS TEKSTI: Matti Pitkäniitty • KUVAT: RVL, Frontex ja Shutterstock.com

Muuttoliikekriisi ja terrorismi

määrittävät eurooppalaisen rajavalvonnan tulevaisuutta

T

ammikuun 2015 Charlie Hebdo -iskusta alkanut terrori-iskujen sarja on muuttanut eurooppalaiselle rajavalvonnalle asetettavia vaatimuksia.

Ulkorajoilla työskentelevien viranomaisten, rajatarkastajat etunenässä, on kyettävä tunnistamaan rajanylittäjien

36

RAJAMME VARTIJAT

joukosta terroristit, vierastaistelijat ja vaaralliset rikolliset riippumatta siitä, käyttävätkö he aitoa tai väärennettyä henkilöllisyyttä. Ilman toimivaa maalinosoitusta tämä tehtävä muistuttaa neulan etsimistä heinäsuovasta, sillä vuosittain Euroopan unionin ulkorajoilla tehdään yli 700 miljoonaa rajanylitystä.

Ykköslinjan rajatarkastukset muuttuvat 2020-luvun alkupuolella mm. uuden rajanylitystietojärjestelmän vuoksi.

Kesästä 2015 muistetaan myös Euroopassa vaeltaneet sadat tuhannet turvapaikanhakijat. Tilanteen haltuun saaminen edellytti merkittäviä ponnisteluja, eikä kukaan halua tilanteen toistuvan. Schengenin sisäisten siirtolaisvirtojen vuoksi Itävalta, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja palauttivat valvonnan sisärajoilleen, ja valvonta jatkuu yhä tänä päivänä, eri perusteella tosin.

Merkittävän ongelman muodostavat myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ihmiset, jotka eivät halua tai eivät voi palata takaisin kotimaahansa.

Väestönkasvun, lähtömaiden taloudellisen tilanteen ja monien muiden syiden vuoksi palautusyhteistyö kolmansien maiden kanssa on usein haastavaa.

Haasteisiin yritetään Euroopan unionissa vastata muun muassa ulkorajavalvontaa kehittämällä. Poliitikkojen puheissa vaaditaan vahvoja ulkorajoja, millä käytännössä tarkoitetaan entistä suurempaa yhteisvastuuta maa- ja merirajojen valvonnassa sekä rajatarkastusten tehostamista eurooppalaisilla tietojärjestelmillä ja biometrisen tunnistamisen lisäämistä. Viime keväänä voimaan tullut Schengenin rajasäännöstön (SBC) muutos velvoittaa tarkastamaan EU-kansalaiset rekistereistä rajanylitysten yhteydessä, mutta pääosa käytännön muutoksista toteutuu vasta 2020-luvulla.

37

RAJAMME VARTIJAT

Me olemme osa Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa Lokakuussa 2016 hyväksytty Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva asetus kokosi yhteen kaikki rajavalvontaa suorittavat viranomaiset. Me kaikki Rajavartiolaitoksessa palvelevat olemme osa Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa, yhdessä satojen tuhansien eurooppalaisten kollegojemme kanssa. Tärkeä rooli on myös Frontexilla, jonka vahvuus kasvaa tulevina vuosina yli tuhanteen henkeen.

On paljon helpompaa todeta paperilla, että vastuu ulkorajavalvonnasta on jaettu viraston ja jäsenvaltioiden kesken, kuin toteuttaa se käytännön tasolla. Tästä syystä osa asetukseen sisältyvistä uudistuksista, kuten esimerkiksi yhdennettyä rajaturvallisuutta (IBM) koskeva EUtason strategia ja palautustoiminnan merkittävä tehostaminen ovat vasta työn alla. Uusi asetus antaa myös mahdollisuuden toteuttaa rajavalvontaoperaatioita ulkorajoilla kolmannen maan alueella, esimerkiksi Albaniassa. Operaation toteuttaminen edellyttää komission johdolla neuvoteltua puitesopimusta, jossa määritellään toiminnan yleiset reunaehdot. Jäsenvaltioiden näkökulmasta eräs keskeinen kysymys liittyy

osallistuvan henkilöstön oikeudelliseen asemaan palvelustehtävissä ja vapaa-ajalla. Osallistuminen operaatioihin on jäsenvaltioille vapaaehtoista, eli huono puitesopimus vaarantaisi myös operaatioiden toteutumisen.

Toimiva tilannekuvajärjestelmä on tehokkaan ulkorajavalvonnan perusedellytys. Komissio valmistelee tällä hetkellä Euroopan rajavalvontajärjestelmää (Eurosur) koskevan asetuksen päivitystä, ja on todennäköistä, että tulevassa ehdotuksessa rajanylityspaikkojen tapahtumat huomioidaan aiempaa vahvemmin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös ilmarajojen käsitteen muuttuminen. Aiemmin ilmarajoilla tarkoitettiin lentokenttiä, mutta tänä päivänä droneja ja lennokkeja käytetään laittomuuksiin kaikkialla Euroopassa.

Miten nämä tiedot tuodaan rajatilannekuvaan ja minkä käsitteen alle?

Entä mihin vedetään raja ilmarajojen valvonnan ja ilmatilannekuvan välillä?

Suuria muutoksia rajatarkastuksiin Ykköslinjan rajatarkastukset muuttuvat merkittävästi 2020-luvun alkupuolella. Toiminnallisesti suurimmat haasteet koskevat rajanylitystietojärjestelmän (Entry/Exit System, EES) käytännön toteutusta, mutta oman

ä

lisänsä tuo myös viisumivapaita matkustajia koskeva Euroopan matkustajatieto ja -lupajärjestelmä (ETIAS), joka muistuttaa Yhdysvalloissa käytössä olevaa ESTA-järjestelmää.

Kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset on tarkoitus rekisteröidä EES-järjestelmään vuodesta 2021 alkaen. Vuositasolla rajanylityksiä rekisteröidään noin 200 miljoonaa eli järjestelmään syötetään kymmenien miljoonien ihmisten tiedot. Käytännössä jokaisesta rajat ylittävästä kolmannen maan kansalaisesta tallennetaan sekä henkilötiedot mukaan lukien matkustusasiakirjan tiedot ja biometriset tunnisteet että yksittäistä rajanylitystä koskevat tiedot, kuten rajanylityspaikka ja -aika. Järjestelmä laskee automaattisesti jäljellä olevan

oleskeluajan, eikä passeja enää leimata. Matkustajille ja liikenteenharjoittajille on tarkoitus luoda käyttöliittymä, jonka avulla he voivat tarkastaa oleskeluajan riittävyyden tai matkustusoikeuden. Järjestelmän käyttöönotto vaikeuttaa myös merkittävästi väärän henkilöllisyyden tai useiden identiteettien käyttöä, mutta samalla valokuvien ja sormenjälkien ottamisesta tulee rajatarkastusten arkipäivää.

Matkustajien ennakkotarkastuksia tehostetaan monella tavalla. Lentoliikenteen ennakkotarkastuksissa jo käytössä olevien matkustajan ennakkotietojen (API) lisäksi jatkossa tarkastuksia tehdään myös matkustajarekisteritietojen (PNR) pohjalta. Nämä kaksi järjestelmää koskevat vain lentoliikennettä, mutta tällä hetkellä Brysselissä neuvo-

tellaan myös kaikkia viisumivapaita matkustajia koskevasta ETIAS-järjestelmästä.

Tulevaisuudessa, todennäköisesti 2020-luvun alkupuolella, viisumivapaan kolmannen maan kansalaisen on haettava ETIAS-lupaa ennen matkalle lähtöä. Lupa tulee olemaan voimassa useamman vuoden ja hakemuksen voi täyttää verkossa. Lupamaksun maksamisen jälkeen ETIAS-järjestelmä tarkastaa automaattisesti rekistereistä, että henkilön ja hänen käyttämiensä matkustusasiakirjojen tiedot ovat kunnossa. Mikäli ongelmia havaitaan, lupahakemus siirtyy manuaalikäsittelyyn.

Frontexiin on tarkoitus perustaa ETIAS-keskusyksikkö, jonka tehtävänä on selvittää tavanomaiset ongelmat, kuten esimerkiksi kirjoitus-

Vuodesta 2021 alkaen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitystiedot on tarkoitus rekisteröidä EES-järjestelmään (Entry/Exit System).

38

RAJAMME VARTIJAT

virheet tai puuttuvat passinnumerot.

Sellaisenaan tehtävä ei ole erityisen monimutkainen, mutta kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun yhteinen eurooppalainen viranomainen saa roolin maahantulon hallintaprosessissa.

Varsinaista maahantuloharkintaa edellyttävät tapaukset siirtyvät kansallisten ETIAS-yksiköiden käsittelyyn.

Biometrinen tunnistaminen yleistyy Sormenjälkiin tai kasvokuvaan perustuvasta biometrisestä tunnistamisesta tulee olennainen osa rajamiesten työtä ensi vuosikymmenellä, oli sitten kyse rajatarkastuksista, ulkomaalaisvalvonnasta tai esitutkinnasta. Tämä muutos koskee kaikkia lainvalvonta- ja ulkomaalaisviranomaisia eli kamerat ja sormenjälkilukijat tulevat olemaan tietyissä tehtävissä osa partion perusvarustusta.

Euroopan unionissa on tällä hetkellä käynnissä lukuisia suuria tietojärjestelmäuudistuksia, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia. Keskeisenä tavoitteena on, että tiedämme keitä kolmansien maiden kansalaisia liikkuu Schengen-alueella. EU:ssa tietojärjestelmän muuttaminen edellyttää aina järjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamista.

Tällä hetkellä Brysselissä neuvotellaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja laittomasti maassa oleskelevien Eurodac-järjestelmän muutoksista. Lisäksi kevään aikana odotetaan

39

RAJAMME VARTIJAT

komissiolta ehdotusta viisumitietojärjestelmän (VIS) muuttamisesta. Edellä mainittujen vanhojen järjestelmien rinnalle tuodaan uusia järjestelmiä, kuten aiemmin mainitut rajanylitystietojärjestelmä EES, jota koskeva asetus on jo hyväksytty, sekä tällä hetkellä vielä neuvotteluissa käsiteltävänä olevat eurooppalainen matkustajatieto- ja lupajärjestelmä (ETIAS) ja kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioita koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN).

ETIASta lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut tietojärjestelmät sisältävät biometrisiä tunnisteita. Multiidentiteettien paljastamiseksi komissio on ehdottanut järjestelmien kytkemistä yhteen. Lailliseen maahantuloon liittyvien VIS-, ETIAS- ja EES-järjestelmien osalta kyse on syvemmästä integraatiosta, mutta muiden järjestelmien osalta tarvitaan rajapinnat, joiden kautta voidaan varmistaa, ettei Vaalimaalla laillisesti rajan ylittävää Ivan Ivanovia ole rekisteröity toisella henkilöllisyydellä Eurodaciin tai SISiin.

Rajaturvallisuuden ylläpito 2020-luvulla Kukaan ei tällä hetkellä osaa tarkasti kertoa käynnissä olevien muutosten vaikutuksia käytännön työhön. Tiedämme,

että rahaa käynnissä oleviin hankkeisiin kuluu useita satoja miljoonia, todennäköisesti yli puoli miljardia euroa. Tiedämme myös, että meidän on ykköslinjan rajatarkastuspisteessä kyettävä ottamaan valokuvia, keräämään sormenjälkiä sekä varmistamaan henkilön oleskeluaika ja henkilöllisyys eurooppalaisesta rekisteristä. Mutta miten tämä tehdään autokaistoilla, huviveneissä, lentokentillä, satamissa tai liikkuvassa junassa ilman liikenteen täydellistä puuroutumista? Se meidän on ratkaistava tulevien kuukausien aikana.

Yhteisten järjestelmien kautta EU ja Euroopan raja- ja merivartiosto tulee näkymään entistä selvemmin meidän jokaisen arkisessa aherruksessa. Toiveena on, että edellä mainituilla ratkaisuilla kyetään luomaan vahva ulkorajavalvonta, joka turvaa vapaan liikkuvuuden Schengenalueen sisällä, mutta terrorismia tai muuttoliikeongelmia ne eivät poista.

Everstiluutnantti Matti Pitkäniitty toimii rajaturvallisuusasiantuntijana Rajavartiolaitoksen esikunnassa.

•

LAINSÄÄDÄNTÖ

TEKSTI: Jani Järäinen • KUVA: Shutterstock.com

Euroopan parlamentti

– eurooppalaisen lainsäädännön alkulähteillä Lissabonin sopimuksen toimeenpanon myötä tavallinen lainsäätämisjärjestys tuli Euroopan unionissa vakiintuneeksi lainvalmistelukäytännöksi.

40

RAJAMME VARTIJAT

M

enettelyssä EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission esittämät lakialoitteet yhteispäätöksellä. Tavallista lainsäätämisjärjestystä sovelletaan noin 85:een politiikka-alaan oikeus- ja sisäasiat mukaan lukien.

Parlamentin pääasiallinen tehtävä on eurooppalaisen lainsäädännön valmistelu yhdessä EU:n neuvoston kanssa, vaikka sille myös kuuluu tiettyjen politiikkaalojen parlamentaarinen valvonta laajoine tiedonsaantioikeuksineen.

Koska Euroopan parlamentti on yhdenvertainen lainsäätäjä EU:n neuvoston kanssa, europarlamentaarikot pääsevät muovaamaan komission lakialoitteita

omista poliittista lähtökohdistaan edustaen tietysti myös suoraa äänestäjäkuntaansa jäsenvaltiossa.

Kannanmuodostus ja neuvottelut Euroopan parlamentti laatii komission lakialoitteista raportin. Näin tapahtuu myös kansalaisoikeuksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs, LIBE), joka vastaa mm. rajaturvallisuuteen liittyvien lakialoitteiden valmistelusta. Raportin valmistelua varten parlamentin poliittiset ryhmät valitsevat keskuudestaan esittelijät eli raportöörin ja varjoraportöörit. Heidän tehtävänään on muodostaa parlamentin kanta, neuvottelumandaatti, josta myös äänestetään parlamentin komiteassa.

Neuvoston muodostaessa omaa kantaansa instituutioiden välisiä neuvotteluja varten valmistelee parlamentti omia muutosesityksiään komission lakialoitteeseen. Jokainen parlamentaarikko voi tehdä muutosesityksen, joka koskee aloitteen sisältöä. Kannanmuodostusta varten pyritään kuitenkin saamaan aikaan kaikkia poliittisia ryhmiä tyydyttävä yhteiskanta, kompromissi, josta lopulta äänestetään komiteassa. Kannanmuodostuksen jälkeen alkavat instituutioiden väliset neuvottelut eli ns. trilogit.

Trilogeissa kilpailevina ovat neuvoston ja parlamentin kannat. Komissio pyrkii toimimaan rehellisenä välittäjänä ja sovittelijana näiden kahden instituution muodostaessa yhteistä kantaa ja kompromisseja. Nykyisellään merkittävässä osassa lainsäädäntöä yhteisymmärrykseen päästään jo ensimmäisessä käsittelyssä eikä myöhempiä käsittelyjä tai sovittelukomiteaa tarvita. Trilogien tuloksesta äänestetään parlamentin täysistunnossa.

Vastaava hyväksyntäprosessi tapahtuu neuvoston puolella, minkä jälkeen parlamentin ja neuvoston presidentit voivat allekirjoittaa lain. Tähän pisteeseen päästessään komission lakialoite on monesti käynyt läpi useita muutoksia niin parlamentin kuin neuvostonkin puolella, ja viime kädessä trilogeissa

41

RAJAMME VARTIJAT

lyödään yhteen jäsenvaltioiden ja parlamenttien kannat.

Vaikka Euroopan unionista sanotaan monenlaista, voidaan todeta, että tällä työläällä prosessilla varmistutaan siitä, että ylikansallinen lainsäädäntö ottaa riittävässä määrin huomioon yksittäisen jäsenvaltion tarpeet ja myös yksittäisen kansalaisen roolin, oikeudet ja vapaudet.

Parlamentin rooli Parlamentilla on laajat tiedonsaantioikeudet muun muassa Schengen-alueen toimivuuden valvonnassa. Kokonaisuudessaan parlamentin valvontarooli on laaja-alainen ja se kattaa mm. erityisesti komission täytäntöönpano- ja delegoitujen säädösten sekä talousarvioon toteutumiseen liittyvän valvonnan. Oikeus- ja sisäasioiden alueella parlamentti ja erityisesti LIBE-valiokunta valvoo sisäisen turvallisuuden virastojen kuten Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Europolin toimintaa sekä ihmisoikeuksien ja Schengenin sopimuksen toteutumista jäsenvaltioissa.

Schengenin toiminnan varmistamista varten parlamentti perusti vuonna 2016 LIBE-valiokunnan yhteyteen työryhmän (Working Group on Schengen Scrutiny), jonka tavoitteena on valvoa Schengenin sopimuksen toteutumista jäsenvaltiossa ja erityisesti pysyä tietoisena Schengen-arviontien tuloksista.

Työryhmä kokoontuu kuukausittain, ja se koostuu kaikkia poliittisia ryhmiä edustavista parlamentaarikoista. Työryhmän työstä raportoidaan säännöllisesti LIBE-valiokunnalle, joka valmistelee vuosittain oma-aloitteisen raportin Schengenin tilasta. Raportti on merkittävä poliittinen kannanotto Schengenin tilaan ja kehitystarpeisiin, jotka komission tulisi huomioida työohjelmassaan.

Raportti vahvistetaan parlamentin yleisistunnossa.

Mitä tekee rajavartiomies Euroopan parlamentissa?

Rajaturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on pääosin eurooppalaista lainsäädäntöä. Näin ollen myös sitä koskevat

uudistukset ja muutokset tapahtuvat Euroopan tasolla. Kansallisesti on siis järkevää, että Suomen hallinto ulottaa vaikutuspyrkimyksensä Euroopan parlamenttiin ja sen lainsäädännön valmisteluprosessiin.

Nykyisellään on käynnissä useita rajaturvallisuuden kenttään kuuluvia merkittäviä lainsäädäntöhankkeita, joita valmistellaan samanaikaisesti neuvostossa ja parlamentissa tai käsitellään jo instituutioiden välisissä trilogeissa.

Tähän valmisteluun liittyen parlamentissa kaivataan useasti käytännönläheistä tietoa lainsäädännön mahdollisista vaikutuksista rajaturvallisuuteen ja rajavartijan työhön tai niistä puutteista tai haasteista, joita lainsäädännössä on nykyisellään.

Työskentely valmisteltavan lainsäädännön puitteissa parlamentaarikkojen, heidän avustajien tai poliittisten neuvonantajien kanssa on päivittäistä.

Samalla kun tuodaan esiin käytännön haasteet ja vaikutukset rajalla, tuodaan tietysti esille myös suomalainen näkemys siitä, miten rajaturvallisuus olisi parasta hoitaa Euroopan tasolla. Tässä yhteydessä pääsee kertomaan kansallisista parhaista käytänteistä ja hyväksi havaituista toimintatavoista. Ajoittain pääsee myös vihjaamaan esimerkeistä, jotka kertovat lainsäädännön heikkouksista ja sudenkuopista.

Euroopan parlamentissa ollaan eurooppalaisen politiikan ytimessä, jossa korostuvat kerta toisensa jälkeen eurooppalaiset perusarvot: ihmisoikeudet, tasa-arvo, vapaus, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Kaiken politiikan teon ja pelien keskellä suomalainen rajavartiomies on kansallinen asiantuntija, joka pyrkii välittämään käytännön tietonsa ja osaamisensa lainsäädäntötyöhön ja kantamaan kortensa kekoon eurooppalaisen lainsäädännön alkulähteillä.

Komentajakapteeni Jani Järäinen toimii kansallisena asiantuntijana Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien, oikeusja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE).

•

LAINSÄÄDÄNTÖ

TEKSTI ja KUVAT: Mikko Simola

EU-edustuston ja rajavalvonnan erityisasiantuntijan rooli

V

erkostoituminen, ennalta vaikuttaminen ja nopeatempoisuus korostuvat EU-tason lainsäädäntö-

työssä.

Rajavartiolaitoksen kansainvälisen toiminnan koulutuspolku antaa erinomaiset edellytykset haastavassa EU-vaikuttamisessa onnistumiselle. Työ on tärkeää, koska Brysselissä valmistellaan kaikkia jäsenmaita sellaisenaan velvoittavaa rajaturvallisuuslainsäädäntöä. Lainsäädäntötyössä ymmärrys rajavalvontatyöstä ja omakohtainen kokemus käytännön tehtävistä ovat selkeä etu.

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa (EUE) on keskeisessä roolissa

Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

Edustusto edistää Suomen tavoitteita ja etuja EU:n päätöksenteossa sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen. Voidaan varsin perustellusti todeta, että EU-edustusto on valtionhallinto pienoiskoossa. Merkittävä osa edustuston yli sadasta työntekijästä on eri ministeriöiden lähettämiä erityisasiantuntijoita. Hallinnollisesti Suomen pysyvä EU-edustusto on osa ulkoministeriötä.

Edustuston virkamiehet osallistuvat päivittäin Euroopan unionin neuvostossa eri tasoilla käytäviin neuvotteluihin. Edustuston työtä säätelevät käytännössä ministerineuvoston kokousten ja niitä valmistelevien työryhmien kokousrytmi.

Eurooppa-rakennuksen ala-aulaa koristavat jäsenvaltioiden liput. Sisällä oleva lähes pallonmuotoinen rakenne on rakennuksen erikoisuus.

42

RAJAMME VARTIJAT

Edustustossa työskentelee Suomea ja Rajavartiolaitosta edustava rajavalvonnan erityisasiantuntija (Oikeusja sisäasioiden neuvos, OSA-neuvos), joka vastaa rajaturvallisuuteen, Schengen-alueen hallinnointiin sekä viisumikysymyksiin kuuluvista asioista ja osallistuu näillä osa-alueilla EUpäätöksenteon valmisteluun. Lisäksi tehtäviin kuuluu sisäistä turvallisuutta ja laitonta maahantuloa koskevien asioiden käsittely. Rajavalvonnan erityisasiantuntijan esimies on Suomen EUsuurlähettiläs.

COREPER-kokousten aikataulu määrää viikkorytmin Neuvoston päätöksenteon tärkein valmisteluelin on COREPER (Comité des représentants permanents), jolla tarkoitetaan jäsenmaiden pysyvien edustajien eli EU-suurlähettiläiden komiteaa. COREPER kokoontuu kahdessa eri kokoonpanossa. Oikeus- ja sisäasiat kuuluvat COREPER II:n puolelle, jossa jäsenvaltioita edustavat EU-edustustojen päälliköt. COREPER käsittelee ja valmistelee kaikki ministerineuvoston kokouksiin tulevat asiat.

COREPER kokoontuu pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kokouksissa pyritään ratkaisemaan mahdollisimman suuri osa jäsenvaltioiden näkemyseroista. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, asia käsitellään ministerien kesken neuvoston istunnossa. Usein ministerit hyväksyvät sellaisenaan COREPERin valmistelemat esitykset.

Seuraavan viikon COREPER-agenda julkaistaan yleensä perjantai-iltana.

43

RAJAMME VARTIJAT

”

Neuvoston uusin kokousrakennus, Eurooppa-rakennus, iltavalaistuksessa. Kokoustoiminta Euroopparakennuksessa käynnistyi vuoden 2017 alussa.

VERKOSTOITUMINEN JA JATKUVA YHTEISTYÖ AVAINASEMASSA. Tiistaisin pidetään suurlähettilään johdolla valmistelukokous, jossa vastuuvirkamiehet ilmoittavat Suomen kannan asialistan asioihin. Erityisasiantuntijan yhtenä keskeisenä tehtävänä on muiden maiden kantojen selvittäminen etukäteen. Heti COREPER-kokouksen päätyttyä kukin vastuuvirkamies raportoi omasta asiakohdastaan.

COREPER-kokouksen jälkeen erityisasiantuntijan työtehtävistä tärkeimpiä ovat omien vastuuasioiden käsittelyyn liittyvät OSA-neuvosten kokoukset, joita järjestetään lainsäädäntötyöhön liittyen erityisen tiiviillä tahdilla instituutioiden kolmikantaneuvottelujen (neuvoston puheenjohtajamaa – Euroopan parlamentti – komissio) aikana. Mikäli aikaa jää, osallistutaan oman vastuualueen lainsäädäntötyön valmisteluun neuvoston työryhmäkokousten yhteydessä.

Lainsäädännön toimeenpanon seurantaan liittyviä Euroopan komission johtamia komiteakokouksia on säännöllisesti. Komission asiantuntijakokouksia järjestetään myös ennen lainsäädäntäehdotusten antamista. Näissä komissio pyrkii kartoittamaan jäsenvaltioiden

näkemyksiä valmistelemiinsa lakialoitteisiin esimerkiksi erilaisten kysymysten ja esitelmäpyyntöjen kautta.

Hyvänä käytännön esimerkkinä mainittakoon EUROSUR-rajavalvontajärjestelmää koskevat valmistelukokoukset, joissa keskustellaan parhaillaan EUROSUR-asetuksen päivittäistarpeita koskevista jäsenvaltioiden näkemyksistä.

Vaikuttamisen ja työn tuloksellisuuden kannalta avainasemassa ovat erilaiset vastaanotot ja muut tilaisuudet sekä tapaamiset, jotka antavat mahdollisuuden verkostoitumiseen. Arki-illat kuluvatkin usein työhön liittyvien tapaamisten ja epävirallisten neuvottelujen merkeissä. Ajan hallinnassa on tärkeää muistaa myös niin sanottu 24 tunnin sääntö raportoinnin suhteen.

Tämän perusvelvoitteen täyttämisen valvonnasta huolehtii valtioneuvoston EU-sihteeristö. EUE:ssa riittää myös vierailuryhmiä, joiden viihdyttämiseksi edustuston johto antaa vastuuvirkamiehille esitelmä- ja muita edustustehtäviä aihealueesta riippuen.

Verkostoituminen ja jatkuva yhteistyö avainasemassa Kunkin alan erityisasiantuntija työskentelee valtaosan ajasta omien ulkomaalaisten kollegojensa parissa. EUE:n suomalaishenkilöstöä tapaa yleensä aamuisin ennen kokousten alkua ja iltaisin virkamiesten palatessa raportoimaan päivän kokouksista. Se, miten Suomen asiaa saa edistettyä, riippuu luonnollisesti paljon siitä, miten oman asiansa saa myytyä muiden maiden kollegoille.

ä

Virallisessa kokouspöydässä toki toistetaan omat pääviestit, mutta käytännössä vaikuttamistyö on tehtävä ennen kokouksia. Tämä on ainoa keino saada muiden jäsenmaiden kollegoilta tukea virallisissa kokouksissa. Sama pätee komission suuntaan vaikuttamiseen.

Jos keskitytään tekemään muutoksia komission antamaan asetusehdotukseen, ollaan jo tietyllä tavalla myöhässä.

Komissio luonnollisesti puolustaa omaa tekstiään, joten Suomen tavoitteita on pyrittävä markkinoimaan komission suuntaan aktiivisesti asetusehdotuksen valmisteluvaiheessa.

RVL:n koulutuspolku erinomainen tie vaikuttamiseen Olen konkreettisesti voinut havaita, että ainakin omassa tapauksessani Rajavartiolaitoksen koulutuspolku on antanut erinomaiset edellytykset vaikuttamiseen EU:n ytimessä. Verkostoja ei voi luoda pelkästään OSA-neuvosaikana. Tai ehkä voi, mutta sitten jää huomattavasti vä-

hemmän aikaa varsinaiselle tuloksenteolle. Omalta osaltani hieman yli kymmenen vuotta sitten alkaneesta nelivuotisesta pestistä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexissa ja silloin syntyneistä yhteyksistä on hyötyä yhä edelleen.

Nopeatempoisessa työssä tietoja on kyettävä hankkimaan suoraan sieltä, mistä niitä on parhaiten saatavilla.

Frontexissa vietettyjen vuosien jälkeen oli tärkeää käydä kotimaassa todellisissa rajavalvontatehtävissä, jotta totuus ja konkretia eivät päässeet unohtumaan.

Sisäministeriön rajavartio-osastolla vastuualueeni, kuten Frontex-koordinaatiovastuu ja viime elokuuhun saakka kestänyt EU- ja Schengen-koordinaatiovastuu, olivat tärkeitä tietotaidon ja näkemyksen kasvattamisessa. Lisäksi neuvoston työryhmätyöskentely ja kokousetiketti tulivat tutuiksi jo etukäteen kymmenien ja taas kymmenien Brysseliin suuntautuneiden kokousmatkojen aikana.

Schengen-arviointeihin osallistuminen avarsi näkemystä ja toi tunnettuutta

erityisesti jäsenmaiden johtavan asiantuntijan roolin kautta. Schengen-arviointeihin osallistuminen antaa myös käytännön taustatiedot Brysselin kokouksissa tapahtuvaan ns. jälkipitovaiheeseen. Raportin käsittely komiteassa, vaikuttaminen neuvoston rakenteissa annettaviin toimeenpanosuosituksiin sekä niiden täytäntöönpanon seuranta onnistuvat tehokkaammin, kun asioita voi peilata arviointien aikaisiin tositapahtumiin.

Olen voinut todeta käytännössä, että edellä mainitun kansainvälisen kokemuksen ja kontaktien kautta yhteistyölle ja vaikuttamiselle neuvoston rakenteissa työskenteleviin kollegoihin sekä muiden instituutioiden, komission ja Euroopan parlamentin, suuntaan on olemassa hyvät onnistumisen edellytykset. Aikaisemmin luotujen yhteyksien kautta kansainvälisessä työympäristössä työskentely on sujuvampaa. Monenlaisia eri aihepiirien asioita tulee eteen päivittäin.

On tärkeää miettiä jatkuvasti, mihin on Suomen kannalta kussakin tilanteessa

Suomen pysyvä EU-edustusto sijaitsee Schumannin liikenneympyrän ja neuvoston kokousrakennusten läheisyydessä.

44

RAJAMME VARTIJAT

tärkeää suunnata eniten omaa työpanostaan. Lisäksi käsittelyn vaihe ratkaisee sen, minkä instituution suuntaan vaikuttamistyötä tulee kulloinkin kohdistaa.

Ajankohtaisia aiheita ja ajatuksia lähitulevaisuudesta Rajaturvallisuusalan lainsäädäntötyötä on tehty viime vuosina aktiivisesti. Joulukuussa 2015 Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen (EuRMV-asetus) toimeenpano on ollut käynnissä syksystä 2016 alkaen. Pakollisia EU-kansalaisten rekisteritarkastuksia koskeva Schengenin rajasäännöstön muutos tuli voimaan vuoden 2017 huhtikuussa. Entry-Exit System -rajanylitystietojärjestelmää (EES) koskeva asetus astui voimaan joulukuun 2017 lopussa.

Tällä hetkellä laaditaan EES-toimeenpanosäädöksiä komiteamenettelyssä.

Matkustajatieto- ja lupajärjestelmää (ETIAS, European Travel Information and Authorisation System) koskevan asetusehdotuksen valmistelu on kolmikantavaiheessa. Myös Schengenin tietojärjestelmää (SIS, Schengen Information System) koskevan asetuksen valmisteluja ja EU:n laaja-alaisista tietojärjestelmistä vastaavan viraston (eu-LISA) perustamisasetuksen muutosta käsitellään trilogineuvotteluissa.

Sisärajojen valvontaa koskeva Schengenin rajasäännöstön muutosehdotus annettiin syyskuussa 2017. Sen käsittely ei ole käytännössä edennyt, ja onkin mielenkiintoista seurata, jääkö pitkäkestoinen sisärajavalvonnan palauttaminen niin sanotusti uudeksi normaaliksi. Toivottavasti komissio saisi pian julkaistua poliittisen tason strategian EU:n yhdennetystä rajaturvallisuudesta (IBM, Integrated Border Management), jotta Frontex ja jäsenvaltiot pääsisivät viimeistelemään omia IBM-strategioitaan. Näin voimassa olevien asetusten toimeenpanoa ja soveltamiskäytäntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa.

EU-tason tietojärjestelmät keskeisessä roolissa Komissio on antanut joulukuussa vuonna 2017 tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen pyrkivän asetuseh-

45

RAJAMME VARTIJAT

- Rajaturvallisuusalan lainsäädäntötyötä on tehty viime vuosina aktiivisesti, kertoo Mikko Simola.

dotuksen, jota käsitellään parasta aikaa tiukalla tahdilla neuvoston rakenteissa työryhmätasolla. Keväällä annettaneen EUROSUR-rajavalvontajärjestelmää koskevan asetuksen muutosehdotus.

Tämän lisäksi viisumipuolella annettaneen uusia lainsäädäntöaloitteita tämän vuoden maalis- ja toukokuussa.

Kuten edellä mainitusta lainsäädäntöesitysryppäästä voi todeta, tällä hetkellä keskeisessä roolissa on EUtason tietojärjestelmien kehitystyö.

Samalla harmonisoidaan välillisesti operatiiviseen toimintaan vaikuttavia seikkoja, kuten rajatarkastusprosessia ja rajanylityspaikkojen infrastruktuuria. Tässä piilee myös riski, koska niin komissiossa kuin myös joissakin jäsenvaltioissa tietojärjestelmiä koskevan lainsäädännön parissa työskentelevät henkilöt eivät omaa minkäänlaista taustaa rajaturvallisuusalan operatiivisista tehtävistä. Tietojärjestelmien kehitystyötä tulisi tehdä operatiivinen tarve edellä.

Viime vuosina rajaturvallisuusalalla on säädetty paljon uutta lainsäädäntöä. Olisiko jo syytä keskittyä toimeenpanoon sekä laadunvalvontamekanismien ja asetusten arviointien kautta mahdollisten puutteiden korjaamiseen? On hyvä muistaa, että Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen mukaan komission tehtävänä on toteuttaa 7.10.2019 mennessä ulkoinen arviointi EuRMV-asetuksen toimivuudesta. Mikäli komissio

toimii asetustekstin mukaisesti, käsiteltäneen arvioinnin tuloksia Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella myös neuvoston rakenteissa.

Mielenkiintoista ja koukuttavaa työtä Ensimmäinen reilu puoli vuotta nykyisessä tehtävässäni rajavalvonnan erityisasiantuntijana on ollut erittäin mielenkiintoista ja tietyllä tavalla jopa koukuttavaa. Brysselissähän säädetään asetuksia, jotka sellaisenaan velvoittavat kaikkia jäsenvaltioita ja Schengenmaita.

Rajaturvallisuusyhteistyö EU-maiden välillä on ollut jo pitkään arkipäivää. Osana tätä eurooppalaisen lainsäädäntötyön kokonaisuutta voimme olla aitiopaikalla vaikuttamassa moniin säädöksiin ja sopimuksiin rajaturvallisuuden edelleen kehittämiseksi ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

On hienoa huomata käytännössä, että eurooppalaisten kumppanien kesken vallitsee vahva tahto torjua rajat ylittäviä uhkia ja uusia monialaisia ilmiöitä. EU-kentällä tehtävä työ antaa mahdollisuuden sopia yhteisistä tehokkaista toimista sisäisen turvallisuuden parantamiseksi.

Komentajakapteeni Mikko Simola toimii erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa ja vastaa rajavalvontaa, Schengen-hallinnointia ja viisumiasioita koskevista kysymyksistä.

•

TUTKIMUS

TEKSTI: Maisa Anttila • KUVA: GLASE-tutkimushanke

GLASE-tutkimushanke - tarkastelun kohteeena globaali turvallisuusympäristö ja sen muutokset

R

ajavartiolaitos on mukana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ”Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat” eli GLASE-hankkeessa (2016–2019).

GLASE-tutkimuskonsortioon kuuluvat lisäksi Itä-Suomen, Helsingin ja Oulun yliopistot. Hankkeessa tutkitaan mm. EU:n ja Venäjän toimijuutta, valtioiden muuttuvaa roolia turvallisuuden tuottamisessa, hyvinvointivaltion muutosta, maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaa, yhteiskunnan eheyttä ja arjen turvallisuus- ja uhkakäsityksiä.

46

RAJAMME VARTIJAT

Hanke on edennyt puoliväliin, ja sen tähänastisia tuloksia on esitelty muun muassa tutkimusseminaareissa vuoden 2017 aikana. Seuraavassa on joitakin näkökulmia turvallisuusympäristön muutokseen koottuna GLASE-hankkeen seminaarista Helsingistä ja GLASE- ja RELATEhankkeiden seminaarista Oulusta.

Muuttuva poliittinen ympäristö GLASE-hankkeessa turvallisuusympäristön muutosta tarkastellaan erityisesti politiikan näkökulmasta.

Venäjän politiikkaa tutkitaan muun muassa maahanmuuton, ei-valtiol-

listen organisaatioiden sekä historian näkökulmasta. Venäjällä on tullut suositummaksi puhetapa, jossa Venäjä nähdään osana geopoliittista peliä: Venäjällä on resursseja, joita muut yrittävät ottaa. Toinen keskeinen muutos Venäjän politiikassa koskee ei-valtiollisia organisaatioita, joiden toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet. Niin ikään Venäjä on tiukentanut ulkomaalaispolitiikkaansa, minkä myötä monilla maassa olevilla ulkomaalaisilla on laiton status.

sijainti, myös mielikuva Suomesta turvallisena maana, jossa noudatetaan ihmisoikeuksia.

Media muokkaa käsityksiä

Myös Euroopan unionin politiikassa on nähtävissä paluuta takaisin itä-länsi -jaotteluun. Niin ikään EU:n naapuripolitiikka on muuttunut, mitä aiotaan tutkia hankkeessa lisää. Kansallisen identiteetin ja poliittisen äärioikeiston nousua on huomattu monissa Euroopan valtioissa, esimerkiksi Unkarissa.

Arjen turvallisuus GLASE-hankkeessa ollaan kiinnostuneita myös arjen turvallisuudesta etenkin maahanmuuttajien näkökulmasta. Valtioiden maantieteelliseen sijaintiin liittyvä politiikka eli

geopolitiikka voi vaikuttaa arjessa koettuun turvallisuuteen luomalla esimerkiksi epävarmuutta siitä, miten rajalle käy, voinko ylittää sen kuten ennenkin? Tämä huolestuttaa etenkin heitä, joille rajanylitys esimerkiksi Venäjän ja Suomen välillä on osa jokapäiväistä elämää.

Arjen turvallisuus lähtee liikkeelle perusoikeuksista, kuten oikeudesta sairaudenhoitoon. Turvattomuuden kokemukset ovat yhteydessä ihmisten liikkumiseen yli rajojen. Venäjältä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden Suomeen tuloon vaikutti paitsi Suomen

Puheen, tekstin ja kuvien kautta voidaan muokata mielikuvia, käsityksiä ja asenteita sekä joko luoda eroja tai korostaa yhtäläisyyksiä eri ihmisryhmien välillä ja vaikuttaa siten turvallisuusympäristöön.

Suomessa vastaanottokeskuksista ja niiden levittäytymisestä tehtiin mediassa turvallisuuskysymys. Turvallistamisen keskeinen väline oli nostaa esiin vastaanottokeskuksiin liittyviä seksuaalisen väkivallan, muun rikollisuuden ja terrorismin uhkia.

Mediatekstin lisäksi GLASE-hankkeessa tutkitaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kuvia mediassa. Median yleisesti käyttämä nimetön ja pakolaisten määrään keskittyvä kuvaustapa etäännyttää ja luo vierauden sekä toiseuden tunteita pakolaisia kohtaan.

Kansalaisilta vaaditaankin tulevaisuudessa paitsi kykyä käsitellä valeinformaatiota, myös ymmärrystä siitä, miten kuvilla vaikutetaan.

Rajavartiolaitoksessa GLASE-hankkeen vastuullisena johtajana toimii tutkimuspäällikkö Sari LindblomHäkkinen. Rajavartiolaitos tutkii hankkeessa rajahallintoa, sen johtamista ja muutoksia, rajaan liittyviä siirtolaisuuden ilmiöitä sekä rajaturvallisuusuhkia ja rajaturvallisuuden ennakointimenetelmiä. Tutkimuspäällikön lisäksi tutkimustehtävien toteuttamiseen osallistuvat tutkija Maisa Anttila ja tutkimusavustajana Pauliina Parviainen.

Tutkimuksessa hyödynnetään Rajavartiolaitoksen asiantuntijoiden osaamista eri hallintoyksiköistä.

Lisätietoa GLASE-hankkeen tutkijoista ja hankkeesta: www.glase.fi.

YTM Maisa Anttila toimii tutkijana Rajavartiolaitoksen tutkimusyksikössä.

47

RAJAMME VARTIJAT

•

RAHOITUS

TEKSTI: Virpi Karjalainen

•

KUVAT: RVL

EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto ISF tukee Rajavartiolaitoksen toimintakykyä

E

Komissiolaiset havaitsivat ISF-tarran Raja-Joosepin partioauton perässä.

48

RAJAMME VARTIJAT

U:n rahoitusohjelmakauden 2014–2020 toimeenpano on puolivälissä. Sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF) myönnetään tukea toimintaan, joka toteuttaa ulkorajavalvonnan kehittämiseen liittyviä tavoitteita.

Miten Rajavartiolaitos käyttää sisäisen turvallisuuden rahaston tukea?

ISF-rahaston kansallisesta osuudesta voidaan rahoittaa RVL:n omia hankintoja ja toimintaa ilman hankekumppaneita. Suurin osa rahoituskohteista onkin ollut tekniikkahankintoja, mutta on ollut myös yhdyshenkilötoimintaa ja venäjän kielen koulutuksen kehittämistä, joissa on tuettu palkkakuluja. Uutta tällä rahoituskaudella on ollut ylläpitomenoihin saatu tuki. Yhteensä rahoituskohteina on tähän mennessä ollut 24 hanketta.

ISF-Borders-erityistavoitteeseen Suomelle on osoitettu noin 21,3 miljoonaa euroa, josta RVL on toistaiseksi saanut palautuksia noin 7,85 miljoonaa euroa. Tukiprosentti on yleensä 75 % hankkeen budjetista. Ylläpitomenojen toimintatuki kattaa 100 % hankkeen kuluista, ja sitä on osoitettu RVL:n käyttöön 10,7 miljoonaa euroa tälle rahoituskaudelle.

Tämä kaikki on jo sidottu käynnissä olevaan toimintaan.

Rahoituskohteet Viimeisimpänä rahoitusta on saatu Rasti-järjestelmän kehittämiseen, teknisen valvontajärjestelmän kattavuuden parantamiseen, alusten kameroiden hankkimiseen ja Kainuun rajavartioston johtokeskuksen uudistamiseen.

Yhtenä suurimmista rahoituskohteista mainittakoon itärajan operatiivisten ajoneuvojen uusiminen, johon on ohjelmakaudella myönnetty 4,33 miljoonaa euroa. Tukea on käytetty myös mm. merirajavalvontatekniikan uusimiseen, NCC-keskuksen rakentamiseen, partioiden optronisiin välineisiin ja Koala-helikoptereiden valvontakyvyn parantamiseen.

Ylläpitomenojen toimintatuki juoksee parhaillaan vartiolaiva Turvan polttoainekuluihin, NCC-keskuksen henkilöstön palkkoihin sekä RVT- ja MOTVJjärjestelmien vuosittaisiin ylläpitokuluihin. Rahoitus kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, joiden toteutuminen aikataulussa ja suunnitellussa laajuudessa halutaan varmistaa.

Perusrahoituksen lisäksi Suomelle ja RVL:lle on osoitettu erillistä rahoitusta sellaisten välineiden hankkimiseen,

jotka ovat pyydettäessä Frontexin operaatioiden käytettävissä. Tätä rahoitusta RVL on saanut yhden nopean veneen ja kolmen meriveneen hankintakustannuksiin yhteensä 8,45 miljoonaa euroa.

Loppukausi 2018–2020 EU-komission edustajat kävivät joulukuussa 2017 keskustelemassa Suomen sisäisen turvallisuuden tilanteesta ja ISF-rahaston mahdollisuuksista tukea Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta johtuvia suorituskyky- ja valmiusvaatimuksia. Komission vieraat tutustuivat myös useisiin RVL:n ISFhankkeisiin niin pääkaupunkiseudulla kuin Lapin rajavartiostossakin.

Keskustelussa todettiin, että RVL käyttää loppukaudellakin rahoitusta teknisen valvonnan uudistamiseen ja laajentamiseen, mutta myös partioiden varustamiseen vakavien rajaturvallisuustilanteiden varalta.

Lisähenkilöstön rekrytoimista varten järjestettävät rajavartijan peruskurssit ovat myös rahoituskohteena 2018–2019. Ison siivun rahoituksesta RVL käyttää rajatarkastuksien EntryExit-järjestelmän toimeenpanoon.

ISF-rahoitettuja moottorikelkkoja Pohjois-Karjalassa.

49

RAJAMME VARTIJAT

EU-byrokratiaa Rahoitusta haetaan kaksi kertaa vuodessa. Suunnittelu- ja talousyksikkö määrittelee rahoitettavat kohteet esikunnan osastojen ja hallintoyksiköiden kanssa neuvotellen. Jokaisessa hankkeessa on raportointivelvollisuus puolen vuoden välein.

Hankkeen loputtua useampi taho tarkastaa kirjanpidon, hankinta-asiakirjat ja muun aineiston. Vastuuviranomainen käy vielä paikan päällä katsomassa, että rahoituksella on hankittu sitä, mitä on kerrottu. Rahoituksen hankkimiseen, hallinnointiin ja raportoimiseen kaikkine vaiheineen tarvitaan usean tahon työpanosta ja paljon paperia, mutta työ tuottaa näkyvää rahallista tulosta ja turvaa Rajavartiolaitoksen toimintakykyä säästövelvoitteidenkin aikana.

Virpi Karjalainen toimii ylitarkastajana Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikössä.

ISF-logo NV15E-veneen ohjauspulpetissa.

•

YHTEISTYÖTÄ SUOMEN RAJOILLA

TEKSTI: Tuija Paakki

•

KUVAT: Petteri Seppänen

Partio ylittämässä Vuongelinpuroa Venäjän puolella.

50

RAJAMME VARTIJAT

Lapin rajavartiostossa kansainvälisyys on erottamaton osa rajaturvallisuuden ylläpitoa Lapin rajavartioston valvottavana on yhteensä 1 608 kilometriä Venäjän, Norjan ja Ruotsin vastaista valtakunnanrajaa, neljä liikennemääriään jo vuosia kasvattanutta lentoasemaa ja kaksi kansainvälistä itärajan rajanylityspaikkaa.

ä 51

RAJAMME VARTIJAT

L

apin rajavartiostossa kaikkiin rajaturvallisuustehtäviin sotilaallista maanpuolustusta lukuun ottamatta liittyy kansainvälisyys aivan olennaisena osana, kertoo apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jyrki Ojala.

Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan lakisääteisten tehtävien hoitamista ja luodaan syvyyttä rajavalvontaan.

– Rajaturvallisuustehtävät ulottuvat kotimaan toiminnoista ulkoministeriön alaisiin edustustoihin. Esimerkiksi Lapin rajavartioston yhdysmies työskentelee määräajoin Murmanskissa, missä hän tekee viisumien ennakkotarkastuksia, rajatoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Markkula kertoo. − Laadukas ja tehokas rajavalvonta molemmin puolin rajaa on Suomen ja Venäjän yhteinen intressi.

Yhteistyötä tehdään myös kolmikannassa Yhteistyön tärkein tavoite on yhteinen tilannekuva sekä toimiva ja välitön tietojenvaihto. Ne ovat onnistumisen edel-

lytys nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa.

– Suomen ja Venäjän rajalla Rajajärjestyssopimus antaa hyvät perusteet yhteistyön järjestämiselle, Hannu Markkula toteaa. – Lisäksi meillä on sopimus kolmikantayhteistyöstä Suomen, Norjan ja Venäjän kesken. Yhteistyö liittyy maiden yhteiseen rajamerkkiin Muotkavaarassa. Nykymuotoinen yhteistyö aloitettiin vuonna 1998 Suomen aloitteesta.

Norjan rajaturvallisuudesta vastaavan viranomaisen, Finnmarkin poliisin kanssa tehdään myös tiivistä kahdenvälistä yhteistyötä. Tapaamisia järjestetään vuosisuunnitelmien mukaisesti.

Lapin rajavartiosto on vastaanottanut Frontexin kouluttamia upseereja Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille tutustumaan Suomen rajavalvontaan. Upseereja on vieraillut vuodesta 2016 lähtien muun muassa Saksasta, Puolasta, Latviasta ja Liettuasta.

Lisäksi Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikat ovat mukana Frontexin Focal Points -operaatiossa, jossa Suomen yhteistyökumppanina on Storskogin rajanylityspaikka Pohjois-Norjassa. Keväällä 2013 käynnistynyt operaatio on edistänyt tiedonkulkua sekä tiedon, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa pohjoisten rajanylityspaikkojen kesken.

Aktiivista osallistumista Frontexin operaatioihin

Haastavin kokemus laiton maahantulo

Lapin rajavartiosto on ollut aktiivisesti mukana myös Frontexin toiminnassa.

– Henkilöstöstämme yli 10 prosenttia on osallistunut Frontexin koulutuksiin ja operaatioihin, apulaiskomentaja Jyrki Ojala laskee.

Focal Points -toiminnan ja kokousten lisäksi Raja-Joosepin rajavartioaseman päälliköllä, yliluutnantti Petri Hämäläisellä on kertynyt 15 vuoden ajalta kokemusta vartioasemien erilaisista kansainvälisistä tehtävistä. Vuosiin mahtuu

Yliluutnantti Petri Hämäläinen (toinen oik.) vuosittaisessa rajanvalvontatarkastuksessa venäläisten rajamiesten kanssa heinäkuussa 2017.

52

RAJAMME VARTIJAT

niin kiperiä neuvottelutilanteita kuin leppoisampia tapahtumia, kuten vuosittainen Barentsin Ystävyydenhiihto, johon osallistuu rajamiehiä Suomen, Norjan ja Venäjän Barentsin alueelta.

– Perustyöhömme kuuluu, että meillä on säännöllistä rajavaltuutetun apulaisten toimintaa ja rajanylityspaikoilla kuukausittaista tiedonvaihtoa venäläisten kanssa, Hämäläinen kertoo.

– Norjalaisten kanssa puolestaan toteutamme muun muassa Joint Patrol -yhteispartiointia niin Suomessa kuin Norjassa.

Partioinnilla pidetään yllä hyvää yhteistyötä ja samalla tartutaan yhteisiin ajankohtaisiin haasteisiin ja ongelmiin. Norjan edustajat tulevat rajakomissaarista, maastorajan valvonnan toteuttavasta GSV:stä (asevoimien yksikkö) ja poliisista, Hämäläinen kertoo.

Kokemuksien kirjossa on yksi ajanjakso noussut ylitse muiden. – Haastavin kokemus on ollut laittoman maahantulon ilmiö ja sen hallinta 2015–2016, Hämäläinen toteaa.

Ajanjakso pitää sisällään lukuisia neuvotteluja, ihmisiä, autoja ja asiakirjoja. − Kiivaimpina päivinä neuvottelimme venäläisten kanssa kasvokkain jopa puolenkymmentä kertaa päivässä.

Alussa neuvoteltiin myös norjalaisten kanssa: laittoman maahantulon virta alkoi Storskogin rajanylityspaikalta ja kääntyi sieltä Raja-Jooseppiin ja Sallaan.

Tietojenvaihdossa Focal Points -toiminnasta ja sen myötä vahvistuneesta yhteistyöstä oli yllättävässä tilanteessa iso apu.

Jokainen tapaaminen opettaa jotakin – Jokaisella maalla on omat kulttuurinsa ja tapansa toimia. Kun ne tuntee, on itse helpompi toimia, Hämäläinen puhuu kokemuksistaan. – Kokemus auttaa valitsemaan neuvottelutaktiikan ja valmistautumistavan niin, että kulloinenkin tavoite menee maaliin mahdollisimman hyvin.

Haastavissa tilanteissa osaaminen punnitaan. Lähtökohtaisesti yhteistyö rajanaapurien kanssa tähtää tietysti siihen, ettei pulmia syntyisi.

53

RAJAMME VARTIJAT

”

YHTEISPARTIOITA NORJALAISTEN KANSSA.

Partio nousemassa Kontostunturia ylös.

– Kansainvälisen toiminnan merkitys onkin oikeastaan siinä, että pystytään yhteistyöhön ja yhteistyö on joustavaa ja säännönmukaista. Ongelmatilanteissa on helpompi toimia, kun on jo järjestelmälliset toimintatavat, Hämäläinen toteaa.

Hämäläisen omaan työhön kansainväliset tehtävät ovat tuoneet laa-

jempaa näkökulmaa, lisää ammatti- ja kielitaitoa sekä vaihtelevuutta työnkuvaan.

–Lyhyesti sanoen se on rikkaus.

Jokainen kansainvälinen tapaaminen opettaa jotakin, antaa kokemuksia ja uusia ideoita.

•

YHTEISTYÖTÄ SUOMEN RAJOILLA

TEKSTI: Jani Liikola

•

KUVAT: RVL ja YIT

Tarvitaan avointa ja asiallista keskustelua.

Tätä on arki Vaalimaan ja Torfjanovkan rajanylityspaikkojen välillä.

Yhteistyöllä saavutetaan molemminpuolisia etuja.

Toimiva yhteistyö Venäjän kanssa rakentuu vuorovaikutuksesta

V

aalimaan ja Torfjanovkan rajanylityspaikkojen rajaliikenteen avautumisesta tulee 1.7.2018 kuluneeksi 60 vuotta. Tänä aikana tiet, rakennukset ja muu infrastruktuuri ovat kehittyneet ja samoin on kehittynyt yhteistyö nykyiseen, hyvin toimivaan malliinsa.

Vaalimaa-Torfjanovka oli ensimmäinen maantieliikenteelle avattu rajanylityspaikka Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Vaalimaan rajanylityspaikka on toiminut pitkäjänteisesti rauhallisen itärajan turvaamiseksi. Yhteistyö naapurin kanssa on luonnollinen osa päivittäistä työskentelyä.

Alussa vuorovaikutus tapahtui enemmän tilanteenmukaisesti ja yhteydenpito muuttui säännölliseksi vasta 1990-luvun

54

RAJAMME VARTIJAT

alkupuolella. Syynä tähän oli rajaliikenteen kasvu ja sitä kautta syntynyt tarve tapaamisille. Vaalimaan rajanylityspaikan kautta kulki 2,45 miljoonaa rajanylittäjää vuonna 2017.

Vaalimaa-Torfjanovkan liikenneprofiili painottuu turismiliikenteeseen.

Pietarin ja Helsingin kauttakulkuliikenteen kohdistuminen Vaalimaalle tuo kesäisin venäläisten lisäksi runsaasti aasialaisia turisteja. Liikennemäärien arvioidaan asteittain kasvavan tänä vuonna.

Yhtenä kasvattavana tekijänä on E18moottoritien viimeisen osan valmistuminen Vaalimaalle maaliskuussa 2018.

Moottoritien valmistumisella on yhteiskunnallista ja symbolista merkitystä Suomen ja Venäjän suhteille.

Suoraa keskustelua Vaalimaan ja Torfjanovkan rajanylityspaikkojen välisessä yhteistyössä ensimmäisen tukipilarin muodostavat tilanteenmukaiset tapaamiset, toisen rajanylityspaikkojen väliset kuukausitapaamiset ja kolmannen vuosisuunnitelman mukaiset yhteiset tapahtumat.

Tilanteenmukaisia tapaamisia ovat muun muassa yhteiset asiakirjatutkinnat, henkilöiden luovutukset ja liikennehäiriöt. Vuoden vilkkaimmat yksittäiset päivät kohdistuvat vuodenvaihteeseen.

Tällöin rajanylityspaikoille tulee tapahtumia, jotka vaativat molempien rajanylityspaikkojen toimenpiteitä ja ennalta sovittuja toimintamalleja. Tilanteenmukaiset tapahtumat hoidetaan joko

Harjoittelijavaihtoa Vaalimaan ja Torfjanovkan rajanylityspaikkojen välillä.

perinteisellä yhteyspuhelimella tai matkapuhelimella.

Pitkäjänteinen työnteko vaatii myös suunnitelmallisuutta. Tästä esimerkkinä ovat vuosittain pidettävät ns. harjoittelijavaihdot asemien välillä. Harjoittelijat pääsevät tutustumaan toisen osapuolen infrastruktuuriin ja toimintatapoihin.

Ymmärrys toisesta antaa mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa.

Kuukausitapaamiset valtakunnanrajalla Asematasolla rutiininomaisia, mutta sitäkin tärkeämpiä tilaisuuksia ovat rajanylityspaikkojen kesken järjestettävät kuukausitapaamiset. Nämä ovat oivia mahdollisuuksia keskustella rajaliikenteen haasteista ja ratkaista ne ennalta yhdessä. Tilaisuuksiin osallistuvat molempien asemien päällystö sekä Vaalimaan että Torfjanovkan Tullin edustajat.

Tämä yhteistyön muoto on osa rajavaltuutettutoimintaa itärajallamme. Rajatarkastusasemien päällystö toimii näissä tilaisuuksissa rajavaltuutetun apulaisina.

Kuukausitapaamiset ovat virallisia, ja muodollisuus on osa asiankuuluvaa vakavuutta suhtautua niihin. Tapaamiset alkavat ja päättyvät samalla tavalla: sotilastervehdyksellä ja virallisella esittäytymisellä. Tämän jälkeen siirrytään sovitun mukaisesti käsittelemään asioita joko Vaalimaan tai Torfjanovkan rajanylityspaikalle.

Kuukausitapaamisissa keskitytään edellisen kuukauden tapahtumien läpikäymisen lisäksi myös tunnistamaan seuraavan kuukauden tärkeimmät tapahtumat. Aiheita tapaamisissa ovat esimerkiksi rajaliikenteen häiriöt, rikkomukset ja muut tapahtumat, jotka vaikuttavat rajaliikenteen hallintaan. Yhteinen ja jaettu näkemys tulevan kuukauden tapahtumista mahdollistaa liikenteen ennustamisen ja tehokkaan resurssien kohdentamisen liikenteen painopisteen mukaisesti. Lisäksi varmistutaan, että täysin yllättäviä (pl. tilanteenmukaiset) tapahtumia ei pitäisi sattua ilman, että niistä olisi jo etukäteen keskusteltu.

E18-moottoritien viimeisen osuuden valmistuminen.

55

RAJAMME VARTIJAT

Kuukausitapaaminen alkaa valtakunnanrajalla.

Huumoria ei tule unohtaa – se on kulttuurisesti yhtä lähellä suomalaisia kuin venäläisiä rajavartiomiehiä. Asemien johto tietää ja tuntee toisensa, joten yhteinen keskustelutapa on sangen sallivaa ja rentoa.

Kapteeni Jani Liikola toimii Vaalimaan rajatarkastusaseman päällikkönä

•

YHTEISTYÖTÄ SUOMEN RAJOILLA

TEKST JA KUVAT: Pia Vainikka

Virkamiesvaihto antaa kollegalle kasvot Merellinen yhteistyö Suomen merivartiostojen ja Ruotsin Kustbevakningenin välillä on ollut tiivistä jo vuosikymmeniä. Vuosittainen virkamiesvaihto helpottaa avun pyytämistä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Ammattikalastuksen valvontaa ruotsalaisten kollegoiden kanssa.

56

RAJAMME VARTIJAT

Vanhempi merivartija Jens Södergård (oik.) tutustui kollegoihin joskus haastavissa oloissa.

V

anhempi merivartija Jens Södergård heräsi elokuisena tiistaiaamuna 2017 hyvin levänneenä Kustbevakningenin KBV181-vartiolaivan hytistä. Hän oli saapunut Vaasasta Uumajan satamaan myöhään illalla.

Edessä oli kolme aktiivista vaihtopäivää Ruotsin rannikkovartioston eli Kustbevakningenin virkamiesten mukana merellä.

– Ensimmäisestä aamusta alkaen olin yksi heistä. He rinnastivat minut kollegakseen, kertoo Länsi-Suomen merivartiostossa Vallgrundin merivartioasemalla työskentelevä Södergård.

Vaihtopäiviensä aikana Södergård pääsi suorittamaan vartiolaivan miehistön mukana muun muassa vesiliikennevalvontaa, öljyntorjuntatehtävän sekä venepartiointia. Päiviin sisältyi myös vinssausharjoitus meripelastushelikopterin kanssa sekä laivan arkipäiväisiä rutiineja.

Naapurimaan toiminta kiinnostaa Virkamiesvaihto on yksi Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartioston sekä Kustbevakningenin yhteisen toiminta-

57

RAJAMME VARTIJAT

Vanhempi merivartija Fredrik Blomqvist pääsi testaamaan, millaista on ohjata Kustbevakningenin KBV315-alusta.

suunnitelman kymmenestä yhteistyön muodosta. Ruotsiin lähtee vuosittain muutaman päivän vaihtoihin virkamiehiä Vallgrundin, Ahvenanmaan ja Hangon merivartioasemilta sekä jatkossa mahdollisesti myös Virpiniemen asemalta. Vastavuoroisesti asemilla työskentelee virkamiehiä Kustbevakningenista. Pohjoinen Itämeri ja Merenkurkku ovat loogisia yhteistyöalueita, koska rannikot ovat lähellä toisiaan ja vesillä liikkuvat asiakkaat pitkälti samoja.

Vaihtoon lähtijäksi valitaan halukkaiden joukosta ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen ja kielitaitoinen virkamies, joka ei aiemmin ole ollut vaihdossa. Halukkaista ei ole yleensä pulaa.

– Lisäksi lähtijät valitaan monipuolisesti eri tehtäväalueilta. Toisinaan vaihtoon lähtee vartioupseeri ja toisinaan koiranohjaaja tai konemestari, kertoo Vallgrundin aseman varapäällikkö Janne Isometsä.

Asemien päälliköt sopivat vaihtoihin liittyvistä yksityiskohdista ja niiden kestosta keskenään. Yhteinen kieli vaihtojaksolla on pääasiassa ruotsi.

”Suorin hyöty oli se, että sain tavata kasvoja” Suomen merivartiostojen ja Kustbevakningenin virkamiesvaihdossa merivartioasemien henkilöstö pääsee jakamaan keskenään tietoja ja parhaita käytäntöjä.

Vaihdon hyödyt näkyvätkin välittömästi kenttätason toiminnassa.

– Asemien yhteistyöllä haetaan aitoa, arkipäivän turvallisuutta lisäävää toimintaa, Länsi-Suomen merivartioston meritoimiston päällikkö Mikko Hirvi sanoo.

Virkamiehet luovat vaihdossa molemmin puolin henkilökohtaisia suhteita, mikä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä rajan yli, kun jotain akuuttia tulee.

– Suorin hyöty oli se, että sain tavata kasvoja Kustbevakningenin puolelta, vahvistaa Södergård.

Lisäksi virkamiehet tutustuvat naapurimaan vartioston toimintaympäristöön, kalustoon ja toimintamalleihin, jolloin yhteistä toimintaa on helpompi suunnitella.

– Oli hienoa nähdä heidän rannikkoaan. Meillä on matalat vedet, kun taas siellä syvät rannat eikä saaristoa. Meri käyttäytyy ihan eri tavalla, kertoo Södergård kokemuksistaan.

ä

Vuonna 2016 Ruotsin Waxholman aseman KBV315-aluksen vartiovuorolla mukana olleen Fredrik Blomqvistin mukaan vaihdossa keskusteltiin paljon Länsi-Suomen merivartioston ja Kustbevakningenin välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä. Arki oli hyvin samanlaista kuin kotiasemalla Ahvenanmaalla.

– Meillä on laajemmat toimivaltuudet kuin kollegoilla Ruotsissa, mutta silti yllättävän paljon samanlaista toimintaa ja samanlaisia ongelmia, vanhempi merivartija Blomqvist kertoo.

Kustbevakningenin toimintaan tutustuneiden virkamiesten kokemuksista ja tiedoista on hyötyä yhteistyön suunnittelussa myös koko laitoksen tasolla.

Ajankohtaista ja elintärkeää tukea Suomen ja Ruotsin ulkovartiolaivojen miehistöt ovat usein tekemisissä keskenään pohjoisella Itämerellä ja Merenkurkussa. Yhteiset koulutukset sekä hinaus- ja suuronnettomuusharjoitukset parantavat suorituskykyä todellista tilannetta varten. Lisäksi maat tukevat

toisiaan muun muassa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa vaihtamalla tietoja keskenään ja tekemällä yhdessä riskianalyysia.

Valmistelussa oleva öljyntorjuntatoimintaa koskeva lakimuutos toisi Rajavartiolaitokselle johtovastuun merellisen ympäristön suojelusta vuodesta 2019 alkaen. Ruotsissa merellisten ympäristöongelmien torjunta sekä öljyntorjunta ovat olleet jo pitkään Kustbevakningenin toiminnan painopisteenä.

– Voimme saada heiltä paljon oppia, Hirvi sanoo.

Todellisessa operatiivisessa toiminnassa sujuva yhteistyö ja yhteydenpito ovat tärkeitä, sillä apu Ruotsin puolelta on toisinaan lähes välttämätöntä.

– Alueella on paikkoja, joissa Ruotsin yksikön käyttö meripelastustehtävissä on helpompaa, koska heidän laivansa ja kopterinsa ovat lähempänä, miettii Hirvi.

Ruotsissa meripelastustehtäviä johtaa Sjöfartsverket, jolla on kalustossaan meripelastushelikoptereita. Kustbevakningen tukee pelastustoimintaa pintakalustolla.

Jens Södergård oli mukana ottamassa näytettä öljypäästöhavainnosta KBV181:n avovenepartiossa.

58

RAJAMME VARTIJAT

Yhteistyötä Kustbevakningenin kanssa on tehty jo vuosikymmeniä, ja sitä kehitetään joka vuosi. Etenkin kenttätason yhteistyötä pyritään lisäämään.

Mukavia muistoja Halukkaita virkamiesvaihtoon lähtijöitä on varmasti tulevaisuudessakin, sillä vaihdossa olleilla on tiedon lisäksi paljon hyviä kokemuksia kotiin tuomiseksi.

– Ruotsissa oli hyvä tunnelma, ja ruotsalaiset ovat tosi ystävällisiä. Lähtisin mielelläni uudelleen, Blomqvist sanoo.

Vaihdon jälkeen Södergård oli viettämässä vapaata talviviikonloppua Uumajassa vaimonsa kanssa, kun joku huusi kaupungilla yhtäkkiä hänen nimeään. Huutaja oli hänen vaihdon aikainen kollegansa, Lars. Kuulumisia vaihdettiin useampi hetki.

– Meillä on itse asiassa yhteisiä harrastuksia Ruotsin kollegoiden kanssa, kuten metsästys. Ehkä joskus voisi ottaa yhteyttä vapaa-ajankin merkeissä, Södergård miettii.

KBV315-aluksen varustukseen kuuluu muun muassa vesiskootteri.

• TEKSTI: Heikki Kontro

•

KOULUTUS

KUVAT: RVL

Kansainvälistä yhteistyötä

arktisten maiden SAR-koulutusten saralla AECO:n jäseniä ja Latvian rajavartiolaitoksen työntekijöitä.

Kansainvälinen onnettomuuspaikanjohtajan kurssi on erinomainen käytännön esimerkki Rajavartiolaitoksen arktisesta ja Itämeren alueen yhteistyöstä koulutuksen saralla. Erityisen hienoa kyseisen kurssin toteutuksessa oli, että osallistujien joukossa oli arktisella alueella operoivien kaupallisten varustamoiden kapteeneja.

Lisäämällä juuri viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kansainvälistä koulutusyhteistyötä varmistetaan se, että arktisella alueella tapahtuvissa merellisissä ongelmatilanteissa ja onnettomuuksissa osataan toimia tehokkaasti ja yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan.

Rajavartiolaitoksen meripelastuksesta vastaava opettaja Niklas Guseff yhdessä kansainvälisen OSC-kurssin osallistujien kanssa.

A

rktisen merellisen turvallisuuden yhteistyön kehittämiseen keskittyvän SARC-hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu arktisten rannikkovartiostotoimijoiden koulutusyhteistyön edistäminen.

Helsingissä järjestettiin helmikuun alussa kaksipäiväinen arktinen SARkoulutuksen työpaja, jonka aikana kartoitettiin arktisten maiden rannikkovartioviranomaisten lento- ja meripelastukseen liittyvän koulutus- ja kurssitarjonnan nykytilaa.

Työpajassa käytyjen keskustelujen pohjalta todettiin, että arktisen alueen maissa on tarve kehittää arktiset erityispiirteet huomioon ottava SAR-kurssi, joka vastaa yhteisesti havaittuihin kou-

59

RAJAMME VARTIJAT

lutuksellisiin puutteisiin ja haasteisiin.

Työpajan aikana käytyjen vilkkaiden keskustelujen johtopäätökset tullaan sisällyttämään SARC-hankkeen ja Rajavartiolaitoksen Arktisen rannikkovartiostofoorumin (ACGF) puheenjohtajuuskauden tuleviin toimiin.

Onnettomuuspaikanjohtajan kurssi Arktiseen koulutusyhteistyöhön liittyi vahvasti myös viikolla 9 Turussa järjestetty viisipäiväinen kansainvälinen onnettomuuspaikanjohtajan (On-Scene Co-ordinator, OSC) kurssi. Kurssille osallistui 11 henkilöä, jotka edustivat ACGF:n jäsenmaiden toimijoita, Arktisten varustamoiden kattojärjestön

SAR-koulutuksen työpajassa keskusteltiin arktisten maiden välisistä yhteisistä koulutusmahdollisuuksista.

Heikki Kontro toimii projektiassistenttina Rajavartiolaitoksen esikunnassa.

•

KOULUTUS

TEKSTI: Sofia Härkönen • KUVAT: Frans Cederlöf, Heikki Kontro

Rajavartiolaitos edistää

merellistä yhteistyötä Euroopassa Merellisten viranomaisten yhteistyön kehittäminen on osa merellisen turvallisuuden edistämistä, todetaan Rajavartiolaitoksen tuoreessa strategiassa.

K

eskeisiksi toimenpiteiksi nimetään muun muassa yhteisten toimintamallien kehittäminen sekä EU-yhteistyön tehokkaan kehittymisen varmistaminen. Merellistä yhteistyötä tehdään monin eri keinoin, joista yksi on Rajavartiolaitoksen johtama yhteiseurooppalainen hanke European Coast Guard Functions Academy Network II eli tuttavallisemmin ECGFA NET II. Merellisten viranomaisten yhteistyön tärkeys on tunnettu Suomessa jo pitkään. Vuodenaikojen mukanaan tuomien vaihtelevien olosuhteiden sekä pitkän, saaristojen pirstoman rantaviivan vuoksi työsarkaa merellisissä tehtävissä riittää useammallekin toimijalle. Hyvät kokemukset kansallisesta viranomaisyhteistyöstä antavat pohjan myös eurooppalaisen yhteistyön kehittämiseen.

Yhtenäinen koulutuksella yhtenäistä toimintaa Saksan liittovaltion poliisin asiantuntija vaihtojaksollaan Uiskolla.

60

RAJAMME VARTIJAT

Tarve ECGFA NET II -hankkeenkin edistämälle eurooppalaiselle yhteistyölle tunnistettiin Eurooppalaisen rannikko-

vartiostofoorumin (European Coast Guard Functions Forum, ECGFF) puitteissa. Yhteistyön kipinä sai alkunsa sellaisten riskien tunnistamisesta, joihin vastaamista pidettiin tehokkaampana useamman toimijan voimin. Esimerkiksi meriliikenteen kasvun myötä onnettomuuksien riski on kohonnut ja valvonnan ja ennaltaehkäisyn tarve lisääntynyt. Viime vuosina Välimeren pakolaisvirrat ovat tuoneet yhteistyötarpeen Euroopan merialueilla entistä vahvemmin valokeilaan. Yhteisen Schengen-alueen ulkorajan turvaamiseksi vaaditaan myös yhteisiä toimia.

Ulkovartiolaiva Merikarhun osallistuminen Frontexin operaatioon Välimerellä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka viranomaisyhteistyö on nyt jo tätä päivää Euroopassa. Tiedon ja resurssien jakamisella vältetään päällekkäinen toiminta ja säästetään kansallisia resursseja.

Yhteistyön haasteena on kuitenkin hyvin laaja toimijakenttä: arvioiden mukaan Euroopassa on yli 300 toimijaa rannikkovartiostotoimintojen alalla.

Moninaisten toimijoiden hallitsemalla kentällä yhteisten toimintamallien sekä yhteismitallisen osaamisen kehittäminen ovat edellytys tehokkaalle yhteistyölle. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan yhtenäisellä koulutuksella.

Koulutuksen harmonisoiminen onkin yksi ECGFA NET II -hankkeen tärkeimmistä tavoitteista yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeessa on tarkoitus kehittää kaikelle Euroopan rannikkovartiostotoimintojen koulutukselle yhteinen osaamisen ja tutkintojen viitekehys. Viitekehyksen avulla harmonisoitujen kansallisten tutkintovaatimusten kautta varmistettaisiin, että merellä toimivilla viranomaisilla olisi yhtenäiset valmiudet tehtäviinsä kaikissa Euroopan maissa.

Harmonisoitu koulutus mahdollistaisi aidon operatiivisen yhteistoiminnan Euroopassa sellaisissa tilanteissa, joissa viranomaisyhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia kuin yksin toimimalla.

61

RAJAMME VARTIJAT

Ryhmäkuva marraskuun projektikokouksesta Helsingistä.

Koulutusvaihdolla rakennetaan luottamusta Tärkeä kysymys yhteistyön kehittämisessä on viranomaisten välinen luottamus. Yhteistyö vaatii luottamusta onnistuakseen, mutta jo luottamuksen rakentamiseksi vaaditaan yhteisiä tekoja.

ECGFA NET II -hankkeessa viranomaisten välistä luottamusta on rakennettu muun muassa eurooppalaisen koulutusvaihto-ohjelman avulla. Koulutusvaihtoohjelman pilotissa kesällä 2017 merelliset viranomaiset avasivat koulutustarjontaansa eurooppalaisille sisarorganisaatioilleen.

Osa vaihdoista toteutettiin työpaikkakoulutuksena eli osallistujat tutustuivat vastaanottajamaan operatiiviseen toimintaan. Vaihto-ohjelmaan osallistuneilla oli mahdollisuus oppia työskentelemällä omista työympäristöistään poikkeavissa olosuhteissa sekä jakaa parhaita käytänteitä.

Viikon vaihtojakson jälkeen osallistujat jakoivat kokemuksesta saamiaan tietoja ja taitoja myös muille omissa organisaatioissaan.

Koulutusvaihdon pilottiin osallistui 11 merellistä organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta. Joukossa oli niin eurooppalaisia poliisi-, tulli- kuin rannikkovartiostoviranomaisiakin. Onnistuneen kokemuksen pohjalta vaihto-ohjelmaa on tarkoitus laajentaa ECGFA NET II -hankkeen kolmannessa vaiheessa, joka on suunniteltu alkavaksi kesällä 2018.

Hankkeen toinen vaihe päättyi joulukuussa 2017. Rajavartiolaitoksen lisäksi siinä oli mukana 12 eurooppalaista rannikkovartiostotoiminnan organisaatiota.

Hankkeen rahoituksesta 80 % saatiin EU:n meri- ja kalatalousrahastolta.

Lisätietoja: www.ecgff-trainingportal.eu ecgfanet[at]raja.fi

TEXT: Kirsti Helin

Fri rörlighet och säkerhetshot

E

n av de viktigaste principerna i Europeiska unionen är människornas fria rörlighet som har gjort trafiken över gränserna smidigare. Efter att kontrollerna vid de inre gränserna slopats har det blivit nödvändigt att skärpa övervakningen av de yttre gränserna för att bekämpa organiserad brottslighet, olaglig inresa och hot om terrorism.

Finland arbetade aktivt för att organisera en gemensam övervakning av de yttre gränserna redan på 1990-talet.

Statsminister Paavo Lipponen lyfte fram detta på Europeiska rådets extra möte i september 2001. Ett forum för de yttre gränserna grundades 2002 efter WTC-attackerna året innan. Forumet var dock en lös organisation utan en egen budget. EU-kommissionen beslutade att en byrå måste grundas för övervakningen av de yttre gränserna på samma sätt som andra sektorer också hade fått egna byråer, till exempel byrån för luftfartssäkerhet EASA i Köln i Tyskland. Som ny EUmedlemsstat fick Polen den nya gränsoch kustbevakningsbyrån, Frontex.

Biträdande chefen för Gränsbevakningsväsendet, generalmajor Ilkka Laitinen, var Frontex första generaldirektör och ledde organisationen fram till 2014. Numera är han medlem i Frontex förvaltningsråd.

– När Frontex inledde sin verksamhet i Warszawa i oktober 2005 var vi 36. Vi utförde genast operationer, bland annat intensifierad gränsövervakning med anledning av vinter-OS i Turin. År 2006 bistod vi Spanien med materiel och experter när tusentals

62

RAJAMME VARTIJAT

människor flyttade sig olagligt från Västafrika till Kanarieöarna.

Internationellt skydd FN:s deklaration om de mänskliga rättigheterna garanterar alla människor rätt att söka asyl och internationella fördrag förpliktar var och en att rädda människoliv till havs. Fördragen har uppstått som ett resultat av erfarenheter under andra världskriget och stora fartygsolyckor. Enligt Ilkka Laitinen borde systemet med internationellt skydd förnyas så att det tillgodoser dagens utmaningar.

– Asylsökande måste garanteras internationellt skydd, men missbruk av skyddet måste kunna förhindras.

Människor borde skyddas närmare utgångslandet i stället för att människosmugglingen får florera och människor tvingas riskera livet när de tar sig över haven för att till sist komma till Europa och få avslag på sin asylansökan. Den nuvarande situationen är mänskligt sett ohållbar, konstaterar Laitinen.

– Med utvecklingshjälpen (75,5 miljarder euro 2016) försöker EU och dess medlemsstater påverka förhållandena i målländerna, men inga motåtgärder har krävts av målländerna.

Människor borde få kunna leva ett hyggligt liv i sitt eget land och grundförutsättningarna för detta är uppehälle och säkerhet. EU:s strategiska mål borde vara att ingripa i de underliggande orsakerna till flyktingsituationen.

– Samtidigt borde det totala inresesystemet omformas så att det skulle fungera bättre. Förutom övervakning av de yttre gränserna behövs en effek-

tiv registrerings-, tillbakasändningsoch asylprocess. Vi måste veta vem som vistas här och vem som har lämnat landet.

Europa är lockande Människoströmmen 2015 är i färskt minne. Då gjordes 1,8 miljoner olagliga överskridningar av EU:s yttre gräns. – Trycket och orsakerna till att människor lämnar sitt hemland finns fortfarande kvar och de kommer bara att växa i framtiden. Europa är en rik kontinent som lockar till sig mycket människor. Befolkningstillväxten i utvecklingsländerna och den allmänna osäkerheten beträffande framtiden är en större orsak till en ökad emigration än till exempel de geopolitiska kriserna som observerats i Afghanistan och Syrien. En betydande orsak till landsflykt i framtiden är också klimatförändringen som man i Europa ännu inte är fullt medveten om, säger Ilkka Laitinen.

Efter 2015 har Frontex budget utökats år för år och budgeten för 2019 är 300 miljoner euro (65 miljoner euro 2014).

Medlemsländerna har också själva budgeterat allt mer för gränsövervakning. I Finland fick Gränsbevakningsväsendet tilläggsfinansiering på 8 miljoner euro för 2018 och cirka tio miljoner euro för de följande åren för att täcka kostnaderna som föranleds av ökningen av trafiken över gränserna och för att rekrytera den extra arbetskraft som krävs för grundligare gränskontroll.

TEXT: Kirsti Helin

Europas gemensamma övervakning av de yttre gränserna − en succéhistoria om europeiskt samarbete

E

nheten för internationellt samarbete som verkar vid staben för Gränsbevakningsväsendet samordnar de finländska tjänstemännens medverkande i Frontexoperationer.

I de gemensamma operationerna deltar förutom Gränsbevakningsväsendets gränsbevakare även tjänstemän från polisen och tullen samt diskrimineringsombudsmannens byrå.

Gränssäkerhetsexperten som sköter samarbetet med Frontex, major Jesse Seppälä, konstaterar att gränsövervakningen i Europa har intensifierats betydligt efter att EU-förordningen som gäller Europeiska gräns- och kustbevakningen trädde i kraft i oktober 2016.

– Gränsövervakningsuppgifterna sköts inte längre bara av de nationella myndigheterna i de europeiska länderna, utan nu är vi en europeisk aktör tillsammans med Frontex. Den gemensamma gränsövervakningen fungerar överraskande bra även om gränsövervakningen i medlemsländerna är organiserad på många olika sätt och mellan flera olika myndigheter.

De gemensamma operationerna inom övervakningen av Europas yttre gränser har under den senaste tiden i hög grad fokuserat på Greklands och Italiens kuster och öar. Gemensam gränsövervakning görs i mindre skala även annanstans i Europa i hamnar, på flygplatser och vid landgränser.

Jesse Seppälä säger att tyngdpunkten för olaglig inresa i fortsättningen beräknas flytta sig mot den spanska kusten. Därför kommer gränsövervak-

63

RAJAMME VARTIJAT

ningen att utökas i västra Medelhavet.

– Personerna som kommer olagligt in i landet ändrar sina rutter och det är inte alltid lätt att på förhand räkna ut varifrån de kommer. Därför måste vi ha beredskap att flytta vår personal och vår materiel med till och med mycket kort varsel från ett ställe till ett annat.

Hot spot-center Personer som kommit olagligt in i landet hänvisas först till s.k. hot spot-center där de registreras. På detta sätt vet man var personerna har sökt asyl första gången. Samtidigt bedöms personernas behov av hjälp, de får mat och vid behov första hjälpen och krisstöd. Särskild uppmärksamhet fästs vid barn, kvinnor och offer för människohandel. För att reda ut brottslig bakgrund görs samarbete med Europol.

Om personen som kommit in i landet söker asyl hänvisas han eller hon till värdlandets asylprocess och asylansökan behandlas i enlighet med den nationella lagstiftningen i detta land. Seppälä konstaterar att förfaringssätten varierar mellan olika EU-länder. I en del länder är processen som leder till ett asylbeslut jämte besvärsrätt mycket lång, vilket leder till att asylsökandena ibland reser vidare inom EU.

Finländarnas expertis uppskattas Finländska gränsbevakare har fått positiv feedback på sitt arbete i Frontexoperationerna.

– Våra gränsbevakares yrkesskicklighet och kunskaper i engelska är på

hög nivå. De kan utföra både gränsövervaknings- och gränskontrolluppgifter oavsett om det är fråga om övergångsställen vid flygplatser, i hamnar eller vid landgränser. Under den senaste tiden har vi också fått yngre personer och allt fler kvinnor med i den europeiska gräns- och kustbevakningspoolen, berättar Jesse Seppälä.

– I internationella operationer måste gränsbevakarna ha god förmåga att tåla osäkerhet och tryck. Uppgifterna och arbetsstället kan ändra i sista minuten. De måste vara flexibla och beredda att göra eftergifter i fråga om de egna sömn- och måltidsrytmerna. Sociala färdigheter behövs för att sköta ärenden både med de lokala tjänstemännen och med personerna som kommer in i landet.

För närvarande har Gränsbevakningsväsendet cirka 90 personer i den europeiska gräns- och kustbevakningspoolen och avsikten är att utöka detta antal i fortsättningen. I operationerna arbetar man vanligen en månad för att därefter återvända till Finland och de egna tjänsteuppdragen. Varje finländskt ämbetsverk som deltar väljer själv poolens medlemmar utifrån personernas yrkesskicklighet, lämplighet och språkkunskaper.

– I en Frontexoperation stöder vi gränsövervakningen i värdlandet, men vi är också där för att lära oss själva, dela med oss av vårt kunnande och skapa professionella kontakter för framtiden, sammanfattar Jesse Seppälä.

TEXT: Jari Välimäki

Merikarhu i operationen i Grekland Bevakningsfartyget Merikarhu har deltagit i Frontexoperationen i 11 månader utan avbrott. Åtgärderna har berört nästan tusen personer i knappt hundra kontroller.

B

evakningsfartyget Merikarhus uppgifter i operationen är att effektivisera hanteringen av gränssituationen, förbättra de grekiska myndigheternas lägesbild och vid sidan om andra länders fartygsenheter som deltar i operationen stödja Greklands kustbevakning i gränsövervakningen.

Fartyget måste vid behov ingripa i observerade försök till olaglig överskridning av den yttre gränsen och föra personer som kommit olagligt in i landet till de grekiska myndigheterna för åtgärder.

Fartygets besättning strävar dessutom ständigt efter att identifiera personer som misstänkts ordna olaglig inresa.

Våren och sommaren förlöpte i västra och sydvästra Grekland. Vi tog fast ett flertal segelbåtar med 50–130 personer ombord. På dessa båtar fanns det alltid 2–3 personer som ordnat inresan och båtarna var på väg från Turkiet mot Italien. För närvarande patrullerar Merikarhu på östra Egeiska havet där de som försöker ta sig in i landet vanligen rör sig med gummibåtar. Det typiska antalet är 50–70 personer. Alla situationer har varit sjöräddningssituationer eftersom det alltid har varit tiotals personer för mycket ombord och båtarna har flutit farligt djupt.

Merikarhu har nu patrullerat i de grekiska vattnen i snart ett år med en multinationell besättning. Besättningen har bestått av personer från Estland, Lettland, Litauen, Polen, Tyskland, Rumänien och

64

RAJAMME VARTIJAT

värdlandet Grekland. Ombord på fartyget finns och har funnits personer från HNS sjukvårdsdistrikt, Finlands sjöräddningssällskap och tullen. Besättningen har haft mycket olika bakgrund, men alla har ändå varit professionella. Det är förvånande hur bra allt har gått och hur bra olika nationaliteter har anpassat sig till fartyget. Sammanhållningen har varit fantastisk och vi har alla fått nya vänner för livet.

Besättningens omsättning en utmaning Särskilt utmanande har det varit att börja rekrytera utlänningar och byta besättning med ett halvårs mellanrum. Vi har varit tvungna att börja utbildningen och utvärderingen av kunskapsnivån nästan från noll flera gånger. Rekryteringen av maskinmästare har varit särskilt problematisk. Fartyget har haft enbart finländska maskinmästare. Detta beror delvis på de nationella bestämmelserna som gäller besättning och behörighet.

Besättningens omsättning borde vara så liten som möjlig och om det är nödvändigt att byta besättning borde det göras stegvis, några män åt gången.

Det finns förutsättningar att skapa en alleuropeisk enhet, men detta kräver ännu utveckling och beslutsfattande på hög nivå. För närvarande ger operationen Finland utmärkta möjligheter att utveckla den europeiska gräns- och kustbevakningen i praktiken. Merikarhu

och dess internationella besättning är föregångare på detta område. Jag tycker att de finländska förfaringssätten och modellerna är av toppklass.

Resultat Hittills har Merikarhu deltagit i operationen i 11 månader om även resan från Finland till Grekland räknas med. Fartyget har nästan 25 000 mil och 3 700 körtimmar bakom sig. Åtgärderna har berört nästan tusen personer i knappt hundra kontroller. Största delen av dessa har varit sjöräddningssituationer.

Vi har gjort flera tiotals granskningar av fiskefartyg för EFCA:s (European Fisheries Control Agency) räkning.

Enligt de nuvarande planerna stannar Merikarhu i Grekland åtminstone till juni, med all sannolikhet till årsslutet. På hösten planeras en dockning som troligen kommer att ske i Grekland. Fartyget opererar åtminstone fram till juni med en besättning. Detta beror på behovet av besättning i hemlandet både i Finland och flera andra länder.

Förhoppningsvis har vi senast i slutet av sommaren lyckats rekrytera tillräckligt med män så att vi kan fortsätta med två besättningar.

Operationen i Grekland har varit mycket intressant och det har varit givande att delta i ett alleuropeiskt pilotprojekt. Flera medlemsstater har frågat sig varför de inte själva kommit på detta.

TEXT: Lauri Pakkala

Bevakningsflygdivisionen i Italien

B

evakningsflygdivisionens Dornier 228-flygplan flög från Åbo mot Lamezia Terme i Italien den 30 augusti 2017. Under den cirka sex veckor långa operationen granskades nästan tusen objekt i Medelhavsområdet.

Gränsbevakningsväsendets bevakningsflygplan jämte besättning har från och med 2006 redan 17 gånger deltagit i gemensamma operationer på Medelhavet som samordnats av Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån Frontex.

Flygplanets årliga deltagande i Frontexoperationer hör till årsplanen som staben för Gränsbevakningsväsendet har utarbetat och utgör vid sidan om bevakningsfartyget Merikarhu en betydande del av det materielstöd som Gränsbevakningsväsendet ger Frontex. Den vedertagna längden på kommenderingen är ungefär två månader och kommenderingen har genomförts i en eller två perioder.

Operationen leds från värdlandets ledningscentral Frontex sjögränsoperationer leds från ledningscentralen som har grundats av gränsansvarsmyndigheten i värdlandet, Guardia di Finanza (GdF) i Italien. I Italien är ledningscentralen belägen i flygvapnets bas Pratica di

65

RAJAMME VARTIJAT

Mare i Rom. Representerade i ledningscentralen är alla italienska myndigheter som är verksamma i området, Frontex, de medlemsländer som vid tidpunkten deltar i operationen samt några tredje parter.

I operationen 2017 var flygplanet och dess besättning i operativ beredskap mellan den 1 september och den 12 oktober. I enlighet med operationsplanen gjordes cirka tre timmar långa övervakningsflygningar varje dag. I praktiken ledde den varierande gränssituationen och sjöräddningsuppdragen dock till ett stort antal ändringar i vecko- och dagsplanerna.

Under den cirka sex veckor långa operationen gjordes sammanlagt 40 övervaknings- eller sjöräddningsflygningar. Den totala flygtiden var 127 timmar. Under operationen granskades nästan tusen objekt i området och de ungefär 150 intressantaste meddelades till ledningscentralen.

Finländarna har en effektiv verksamhetsmodell Till besättningens dagliga arbete hör att upprätthålla flygplanets tekniska beredskap, dvs. göra dagliga granskningar och tidvis mindre underhållsarbeten, förbereda, genomföra och rapportera om flyguppdrag samt sköta alla praktiska ärenden som stö-

der dessa. Vid sidan om besättningen finns ingen extra personal på plats, utan 4–5 personer utför alla uppgifter.

Flera europeiska länders stridskrafter skickar luftfarkoster för att utföra dessa uppdrag, men de har vanligen med sig en besättning på 3–4 personer och en service- och stabstrupp på tio personer. Jämfört med andra länder hör Bevakningsflygdivisionens verksamhetsmodell till de effektivaste.

Operationernas och således även flyguppdragens karaktär varierar mycket beroende på operationen, årstiden och verksamhetsområdet.

Ledningscentralens aktivitet, yrkesskicklighet och förståelse av användningen av luftfarkoster har också en mycket stor inverkan på hur hela operationen och enskilda uppgifter förlöper.

TEXT: Arttu Maaranen

Joint Operation Focal Points Land En gemensam operation som en del av bekämpningen av olaglig inresa och informationsutbyte

J

O Focal Points Land-operationerna har varit en etablerad del av de gemensamma operationer som Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån samordnar sedan 2007.

Antalet medlemsländer som deltar i Focal Points Land-operationen, antalet anställda som deltar i operationen och antalet gränsövergångsställen som har Focal Point-status har ökat varje år i Europa. Volymerna återspeglar situationen beträffande olaglig inresa i Europa.

Den gemensamma operationen Focal Point utgörs i regel av ett nätverk av aktiverade Focal Point-gränsövergångsställen vid Europeiska unionens östra gräns. Nätverket sträcker sig från Norge ända till Bulgarien och Grekland. Vid Focal Point-övergångsställena arbetar förutom den nationella personalen även gränsbevakningsmän som sänts från en annan EU-medlemsstat eller Schengenstat och deras personliga utrustning och eventuella materiel.

Operationer som hör till konceptet Focal Point men som ändå är avgränsade från Focal Points Landoperationen har varit sjö- och luftgränsoperationer (Focal Points Air, Focal Points Sea). Med dessa avses åtgärder i flygplats- eller hamnmiljöer.

Målet med operationen Focal Points Land är att stödja lokala myn-

66

RAJAMME VARTIJAT

digheter i gränskontrolluppgifter för att de bättre ska kunna kontrollera fenomen i anslutning till olaglig inresa, gränsöverskridande brottslighet, dokumentförfalskningar och bl.a. stulna fordon. Focal Point-gränsövergångsställets läge väljs utifrån Frontex riskanalys tillsammans med medlemsstaten i riskområdena för olaglig inresa.

Gränsbevakningsväsendets roll Gränsbevakningsväsendet har deltagit i Focal Points Land-operationer i andra EU- eller Schengenstater genom att skicka tjänstemän till närliggande områden, till exempel till Storskog i Norge, Narva och Luhamaa i Estland, men även till södra Europas östgräns i Bulgarien och Rumänien (till exempel 2017). Till dessa uppdrag har Finland bland annat skickat erfarna hundförare jämte hundar för gränskontroller och dokument- och fordonsutredningsexperter.

Den olagliga inresa som pågick från slutet av 2015 till februari 2016 över Finlands östgräns var ett exceptionellt fenomen som bidrog till att Finland nu har bättre förutsättningar att ta emot utomstående stöd som samordnas av Frontex.

Operationens kapacitet kan beskrivas bl.a. med befogenheter. I enlighet med den nationella lagstiftningen

har gästande tjänstemän som deltar i en operation när de följer anvisningar av en behörig finsk tjänsteman samma befogenheter att utföra uppgifter enligt kodexen om Schengengränserna som gränsbevakningsmännen har enligt denna lag med ett undantag (beslut att neka inresa).

Tjänstemännen har även rätt att använda maktmedel i en behörig finsk tjänstemans närvaro om deras hemmedlemsstat har gett sitt samtycke och rätten inte har begränsats i den operativa planen för operationen eller i nationella anvisningar.

Under Focal Point-paraplyet Focal Points Land-operationer utgör dessutom en grund och en färdig ram för eventuella andra Frontexoperationer och för bilateralt erfarenhetsutbyte mellan ledningen vid Focal Pointgränsövergångsställen.

Konceptet för erfarenhetsutbyte, Staff Exchange, gör att de bästa förfaringssätten kan tas i bruk och erfarenheter utbytas i samordnandet av operationen på lokal nivå och i ledningen på gränskontrollstationsnivå. Operationen är dessutom en ypperlig miljö för att testa och ta i bruk guider som Frontex har utarbetat.

TEXT: Päivi Kaasinen

Utbildning av hög kvalitet för en enhetlig gräns- och sjöbevakningsverksamhet i Europa Utbildningen som utbildningsenheten vid Frontex ordnar är särskilt avsedd för europeiska gränsbevakningsmän och -kvinnor, men en annan målgrupp är också i allt högre grad gränspersonal från tredje länder.

C

hefen för utbildningsenheten Henrik Wärnhjelm har en lång karriär bakom sig vid Gränsbevakningsväsendet – de sista tio åren innan han flyttade över till Frontex högkvarter i Warszawa var han kommendör för Västra Finlands sjöbevakningssektion.

– Kvalitetskontroll är en integrerad del av utvecklingen av utbildningen. Kvalitetskontrollen utgår från en behovsanalys. När analysen utförs kontaktas både medlemsstaterna och den egna organisationen. Även länder utanför EU hörs i detta utvecklingsarbete. När behoven har identifierats kan man börja bygga utvecklingsprogrammet med de tillgängliga resurserna, berättar Wärnhjelm.

– Vår utbildningsenhet är indelad i fyra underenheter. Den första enheten ansvarar för utbildningen för personer som ska delta i operationer, den andra ansvarar för karriärutbildningen, den tredje koncentrerar sig på de många olika formerna av specialutbildning och den fjärde stöder andra underenheter genom att tillhandahålla datateknik och kvalitetskontroll.

– Grundutbildning ger vi inte utan ansvaret för den vilar helt på medlemsstaterna. Vi har emellertid skapat utbildningsprogram som utnyttjas i

67

RAJAMME VARTIJAT

medlemsstaterna och i några länder utanför EU. För ledningen på mellannivå har vi utvecklat en särskild kurs som fokuserar på praktiskt operativt samarbete. Frontex magisterprogram är också tillgängligt för framtidens ledare. Deltagarna i den första kursen utexaminerades förra sommaren. Målet är att dessa magistrar ska leda de nationella gräns- och sjöbevakningsorganisationerna i framtiden och kunna ta den gemensamma gräns- och sjöbevakningskulturen till en praktisk nivå i alla medlemsländer, säger Henrik Wärnhjelm.

– Vår grundtanke har varit att skapa en sådan kultur som säkerställer att en människa alltid blir lika bemött oberoende av var i Europa han eller hon överskrider gränsen. Vi anser att detta är ett realistiskt mål, men det kräver tid eftersom de kulturella skillnaderna ändå är rätt stora mellan norr och söder och mellan öst och väst.

Utbildning av hög kvalitet är alltid lönsam – Vi behöver fler praktiska människor som kan arbeta som utbildare. Vi har teoretiska utbildare, men vi behöver praktiska utbildare, substansexperter.

Vi utbildar inte själva, utan vi skapar förutsättningar för att utbildning kan

ges, betonar Henrik Wärnhjelm. – Om det visar sig att medlemsstaterna behöver specialutbildning till exempel för hundförare börjar vi inte själva fundera över hur de ska utbildas utan vi utnyttjar den expertis som finns i medlemsländerna. Därefter samlar vi experter från olika länder till en utvecklingsgrupp som under vår ledning börjar utveckla utbildningsprogrammet.

– Deltagarantalet är emellertid inte tillräckligt stort. Problemet är att nu när även detta ämbetsverk hela tiden växer ”jagar vi alla samma byte”, dvs. de bästa experterna behövs i sitt eget land men de skulle också behövas här.

– Jag anser att Frontex viktigaste uppgift är att vara en aktör som i samarbete med medlemsländerna skapar förutsättningar. Gemensamma insatser är viktiga och utan utbildning är detta samarbete inte möjligt. Det är viktigt att vi förstår vad vi gör och kan arbeta tillsammans i praktiken och etiskt med respekt för de grundläggande rättigheterna. Med tanke på helheten är kulturell mångfald en verklig styrka. Utan den skulle det vara mycket svårt att sprida tanken om samarbete i olika delar av Europa, sammanfattar Frontex utbildningschef Henrik Wärnhjelm.

TEXT: Matti Pitkäniitty

Migrationskrisen och terrorism definierar

den europeiska gränsövervakningens framtid

S

erien terrorattacker som började med Charlie Hebdo-dådet i januari 2015 har ändrat kraven som ställs på gränsövervakningen i Europa.

Myndigheterna som arbetar vid de yttre gränserna, framför allt gränskontrollanterna, måste bland personerna som passerar gränsen kunna identifiera terrorister, utländska terroriststridande och farliga brottslingar oberoende av om personernas identitet är äkta eller förfalskad. Utan en fungerande målanvisning är denna uppgift ungefär som att leta efter en nål i en höstack. Årligen görs nämligen över 700 miljoner gränsöverskridningar över Europeiska unionens yttre gränser.

Europeiska unionen försöker svara mot utmaningarna bland annat genom att utveckla övervakningen av de yttre gränserna. I sina tal kräver politikerna starka yttre gränser, vilket i praktiken innebär ett ännu större gemensamt ansvar inom övervakningen av land- och sjögränserna och effektivare gränskontroller med europeiska informationssystem och ökad biometrisk identifiering. Ändringen av kodexen om Schengengränserna (SBC) som trädde i kraft förra våren förpliktar myndigheterna att kontrollera EU-medborgarna i register i samband med gränsöverskridningar, men största delen av de praktiska ändringarna genomförs först på 2020-talet.

Vi är en del av Europeiska gräns- och kustbevakningen Förordningen som gäller Europeiska gräns- och kustbevakningen som god-

68

RAJAMME VARTIJAT

kändes i oktober 2016 omfattar alla myndigheter som utför gränsövervakning.

Det är mycket lättare att på papper konstatera att ansvaret för övervakningen av de yttre gränserna är fördelat mellan myndigheten och medlemsstaterna än att genomföra det i praktiken.

Därför har en del av reformerna som ingår i förordningen bara påbörjats, till exempel EU-strategin som gäller integrerad gränsförvaltning (IBM) och en betydlig effektivering av tillbakasändningsverksamheten. Den nya förordningen möjliggör också gränsövervakningsoperationer vid de yttre gränserna i ett tredjelandsområde, till exempel i Albanien.

Ett fungerande lägesbildssystem är grundförutsättningen för att effektivt kunna övervaka de yttre gränserna.

Kommissionen bereder som bäst en uppdatering av förordningen som gäller det europeiska gränsövervakningssystemet (Eurosur). Det är sannolikt att händelserna vid gränsövergångsställena beaktas i högre grad än tidigare i det nya förslaget.

ner om ESTA-systemet som används i Förenta Staterna.

Tredjelandsmedborgarnas gränsöverskridningar börjar registreras i EESsystemet 2021. Årligen registreras cirka 200 miljoner gränsöverskridningar, dvs. tiotals miljoner människors uppgifter matas in i systemet.

Förhandsgranskningarna av passagerare effektiveras på många sätt. Förutom att förhandsuppgifterna om en passagerare (API) granskas i flygtrafiken kommer förhandsgranskningar i fortsättningen också att göras utifrån passagerarregisteruppgifter (PNR).

Dessa två system gäller endast flygtrafiken, men för närvarande förhandlar man i Bryssel även om ETIAS-systemet som gäller alla visumfria passagerare.

I framtiden, med all sannolikhet i början av 2020-talet, måste en medborgare från ett visumfritt tredje land ansöka om ETIAS-tillstånd före en resa. Om problem upptäcks behandlas ansökan om tillstånd manuellt.

Stora förändringar i gränskontrollerna

Biometrisk identifiering som grundar sig på fingeravtryck eller ansiktsbild blir en väsentlig del av gränsbevakarnas arbete nästa årtionde oberoende av om det är fråga om gränskontroller, övervakning av utlänningar eller förundersökning. Denna ändring gäller alla lagövervaknings- och utlänningsmyndigheter. Kameror och fingeravtrycksläsare kommer således att höra till patrullens basutrustning i vissa uppgifter.

Gränskontrollerna i första linjen kommer att förändras betydligt i början av 2020-talet. De funktionsmässigt största utmaningarna gäller det praktiska genomförandet av informationssystemet för gränsövergång (Entry/Exit System, EES), men ett litet tillägg är också Europeiska systemet för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS) som påmin-

Biometrisk identifiering blir vanligare

TEXT: Mika Kouri

Övervakning av gränserna i Frontex landgränsoperationer För närvarande förhandlar man i Bryssel om ändringar i Schengens informationssystem (SIS) och Eurodac-systemet för personer som vistas olagligt i landet. Under våren väntas kommissionen komma med ett förslag på en ändring av informationssystemet för viseringar (VIS).

Vid sidan om de ovannämnda gamla systemen införs nya system, till exempel det tidigare nämnda informationssystemet för gränsövergång EES för vilket en förordning redan har godkänts. Ett annat system är det europeiska systemet för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS) som för närvarande ännu behandlas i förhandlingarna och det europeiska systemet för kriminalregisteruppgifter (ECRIS-TCN) som gäller domar mot tredjelandsmedborgare.

Med undantag av ETIAS innehåller alla ovannämnda informationssystem biometrisk identifiering.

För att avslöja multiidentiteter har kommissionen föreslagit att systemen kopplas till varandra.

Via de gemensamma systemen kommer EU och Europeiska gränsoch kustbevakningen att vara en allt synligare del av allas vardagliga arbete. Förhoppningsvis kan man med de ovannämnda lösningarna skapa en effektiv övervakning av de yttre gränserna som tryggar fri rörlighet inom Schengenområdet. Terrorism eller migrationsproblem kan de ändå inte avskaffa.

69

RAJAMME VARTIJAT

F

inland har redan i flera år deltagit i gränsövervakningsoperationer som samordnats av Frontex runtom i Europa. De finländska gränsbevakarna har blivit förtrogna med Europas yttre gränser till exempel i Ungern, Kroatien, Bulgarien och Grekland.

I landgränsoperationerna har Finland särskilt profilerat sig som en expert inom hundverksamhet.

Goda resultat har uppnåtts med skickliga hundförare och gränshundar. Hundpatrullerna har deltagit i spårningsuppdrag, spaningar, fasttagningar, jakter, bakhåll, säkringsuppdrag och många andra operativa funktioner. De finländska patrullerna har stött lokala gränsmyndigheter även med teknisk övervakningsutrustning, till exempel taktiska övervakningskameror, ljusförstärkare och värmekameror.

I operationerna är antalet gränstilldragelser stort jämfört med Finland. Alla tjänstemän som deltar i operationen får värdefull yrkesmässig erfarenhet under kommenderingen. Denna erfarenhet följer med deltagarna efter operationen till organisationen i hemlandet.

I operationerna kan olika nya verksamhetsmodeller testas effektivt i verkliga förhållanden. Utifrån de erhållna erfarenheterna kan modeller som tillämpas i hemlandet också förnyas.

Via utbildning till operationen Erfarenheter och kunnande förmedlas systematiskt i utbildningen som ordnas för personal som deltar i Frontexoperationer, till exempel på kursen för gränsövervakningsexperter. Undervisningens teman grundar sig på de senaste identifierade kompetenskraven i operationerna.

Till kursprogrammet hör ICAO-baserad radiokommunikation, avslöjande av smuggling och människosmuggling, användning av maktmedel, patrullens färdigheter i första hjälpen och rapportering. Särskild uppmärksamhet fästs vid arbetssäkerhet. I den taktiska utbildningen övas flerpatrullsituationer där man med åtgärder som utförs av ett flertal patruller strävar efter att hantera stora grupper av personer som olagligt försöker ta sig över gränsen.

Syftet med utbildningen är att få eleverna att förstå att det egna sättet inte är det enda alternativet. Operationens mål kan nås med flera olika metoder. Särskilt i en multinationell operation är det viktigt att vara flexibel, godkänna olika synpunkter och förfaringssätt. Ofta krävs kompromisser och sammanjämkande av olika nationella förfaringssätt. Trots detta måste verksamheten ha en gemensam linje för att den i sin helhet ska vara trygg, laglig och respektera de grundläggande rättigheterna.

TEXT: Jim Kvarnström och Axel Ramberg • BILDER : Gränsbevakningsväsendet

Att jobba inom Frontex operationer

Erfarenheter av Frontex-perioden i Köpenhamn

P

remiärlöjtnant Jim Kvarnström deltog i en luftgränsoperation som samordnats av Frontex. Operationen genomfördes i Köpenhamn den 4–15 september 2017.

Kvarnström som arbetar som kriminalunderrättelseofficer vid Västra Finlands sjöbevakningssektion berättar om sina erfarenheter.

Jag deltog i JO Focal Point Air – Intermediate managers luftgränsoperation, som var en av Frontex organiserad tjänstemannautbyte mellan olika flygplatser.

Meningen med operationen var att förstärka informationsutbytet och den operativa koordineringen på Europas yttre gränser, alltså i detta fall på flygplatser som var ”focal points”. I praktiken betydde det alltså att jag fick möjligheten att utbyta erfarenheter och att följa med Danmarks flygplatspolis i deras arbete.

Jag fick följa med skiftledare, sakledare samt enskilda polismäns arbete vid Kastrup flygplats, som är en väldigt livlig internationell flygstation. Jag har som yngre jobbat i Helsingfors-Vanda flygplats som väktare, så arbetandet på en internationell flygplats var någorlunda bekant för mig, fast jag aldrig har jobbat på en flygplats som gränsbevakare. Jag lärde mig nya saker om Danmark och om de lokala myndigheternas verksamhet. Jag förvånades över att i Danmark får endast poliser bära med sig maktme-

70

RAJAMME VARTIJAT

del. Tullen, ordningsvakter och dylika får högst bära med sig handfängsel.

Jag fick också följa med gränskontrollerna i Köpenhamns hamn för en dag. Poliserna som ansvarar för gränskontrollerna i hamnen är administrativt under flygfältspolisen. Till deras uppgifter hör gränskontrollerna på kryssningsfartyg samt lastfartyg. Direkt på morgonen fick jag följa med en patrull till ett kryssningsfartyg för att följa med besättningens gränskontroll.

Efter en liten paus fortsatte vi till nästa fartyg. Vi kontrollerade passen på tre fartyg.

Den största nyttan från min utbytesperiod var helt klart det att jag fick nya kontakter i Danmark. Med tanke på mitt eget arbete skulle jag säkert få mera ut från ett liknande utbyte om det skulle vara en sjögränsoperation istället, för jag jobbar själv med brottsunderrättelse och analys i sjötrafik.

Efter utbytet fick jag en inbjudan av den Finska ambassadören i Danmark till Finland 100 år-fest i Köpenhamn, för att jag under utbytet hjälpte en finsk-marockansk familj med deras hemresa. Familjen som är bosatt i Helsingfors hade fastnat vid

Premiärlöjtnant Jim Kvarnström fick delta i polisens morgonmöten vid Köpenhamns flygplats.

Kastrup flygfält på grund av många olika händelser. Familjen hade alla giltiga resedokument förutom den sex veckor gamla bebisen som bara hade ett födelseintyg. Alla flygbolag godkänner inte ett födelseintyg som resedokument, och familjen hade problem med att hitta ett tillräckligt billigt flyg som ville ta dem ombord. Familjens kontanter hade stulits i Frankrike i Paris, där de hade varit under tiden då barnet föddes.

Språkbarriären och pappans många olika sjukdomar, samt medicineringen

han tog för dem besvärade situationen ytterligare. Vid ett skede höll hela familjen på att bli arresterad och utvisad, och en maktmedelsituation var nära på att utvecklas. Mannen talade dock bra finska, och efter en stund fick jag reda på att han hade varit i kontakt med finska utrikesministeriets jour, som hade tagit upp fallet med en konsul vid ambassaden i Köpenhamn. Konsuln kunde då ordna på basis av det nordiska socialskyddsavtalet flygbiljetterna som familjen behövde för hemresan.

Ambassaden var så tacksam för hjälpen, att de skickade en inbjudan till deras självständighetsdagsfest i Köpenhamn. Jag beslöt att delta i festen för att Köpenhamn är en väldigt vacker stad, och jag råkade hitta billiga flyg och hotell. Festen var så som slottets självständighetsfest men utan dans och musik. Vackert klädda minglande människor som käkar cocktailknackkorvar samt njuter av barens utbud.

På väg till Grekland för att delta i en samarbetsoperation Löjtnant Axel Ramberg berättar om sina tankar och förväntningar om en gemensam operation till sjöss som samordnas av Frontex. Operationen kommer att genomföras i Grekland den 29 januari–16 februari 2018. Ramberg arbetar som ledningscentralsoperatör vid Västra Finlands sjöbevakningssektion.

Jag deltar i Frontex internationella samarbetsoperation JO Poseidon i form av Nationell kontaktperson (National Official, NO) för bf Merikarhu och kommer att vara stationerad i ICC Pireus utanför Aten. Av uppdraget förväntar jag mig nya utmaningar och en möjlighet att

71

RAJAMME VARTIJAT

bekanta mig närmare med Frontex internationella operativa verksamhet.

Jag ser uppdraget som en utmärkt möjlighet att fördjupa mina professionella kunskaper samt att samla på mig nya erfarenheter som jag garanterat kommer att ha nytta av under min karriär inom GBV. Under de tre veckorna jag är stationerad i Grekland ser jag fram emot att få arbeta i en ny och utmanande internationell verksamhetsmiljö tillsammans med europeiska kolleger, där ens koordinations- och samarbetsförmåga ställs på prov.

TEXT: Pia Vainikka

Utbyten av tjänstemän ger möjlighet att träffa kolleger ansikte mot ansikte Samarbetet mellan sjöbevakningssektionerna i Finland och Svenska Kustbevakningen har varit aktivt redan i decennier.

Varje år genomförs utbyten av tjänstemän, vilket gör det lättare att begära hjälp då det behövs mest.

Ä

ldre sjöbevakare Jens Södergård vaknade utvilad i en hytt ombord på Kustbevakningens bevakningsfartyg KBV181 på en tisdag morgon i augusti 2017. Han hade anlänt från Vasa till Umeå hamn sent på kvällen. Han såg fram emot tre aktiva dagar till sjöss tillsammans med tjänstemän från Svenska Kustbevakningen.

– Från första morgon var jag en av dem. De likställde mig med sina kolleger, berättar Södergård som arbetar vid Vallgrunds sjöbevakningsstation som hör till Västra Finlands sjöbevakningssektion.

Södergård fick tillsammans med bevakningsfartygets besättning utföra bland annat övervakning av sjötrafik, ett oljebekämpningsuppdrag och båtpatrullering. Han fick också öva vinschning med en sjöräddningshelikopter och delta i dagliga rutiner på fartyget.

Verksamheten i grannlandet intresserar Utbytesverksamheten för tjänstemän är en av de tio samarbetsformerna i den gemensamma verksamhetsplanen mellan Västra Finlands sjöbevakningssektion, Finska vikens sjöbevakningssektion och Svenska Kustbevakningen.

72

RAJAMME VARTIJAT

Varje år åker tjänstemän för ett par dagar till Sverige från Vallgrunds, Ålands och Hangö sjöbevakningsstationer, och i framtiden eventuellt också från Virpiniemi sjöbevakningsstation.

Tjänstemän från Svenska Kustbevakningen arbetar i sin tur på stationerna.

Norra Östersjön och Kvarken är logiska samarbetsområden eftersom kusterna är så nära varandra och kunderna som rör sig på vattnen är långt desamma.

För utbytesverksamheten väljs yrkes- och språkkunniga tjänstemän med samarbetsförmåga som inte tidigare deltagit i sådan verksamhet. Vanligtvis finns det ingen brist på intresse.

– De som får åka väljs dessutom från flera olika ansvarsområden. Ibland åker en vaktofficer och ibland en hundförare eller maskinmästare, berättar Janne Isometsä som är vice chef för Vallgrunds station.

Stationscheferna kommer sinsemellan överens om utbytena i detalj och hur länge de pågår. Det gemensamma språket är i huvudsak svenska.

Direkt nytta av personliga kontakter Tack vare tjänstemannautbytet mellan sjöbevakningssektionerna i Finland och

Svenska Kustbevakningen får stationspersonalen dela med sig av information och bästa praxis till sina kolleger. Nyttan kan man genast se i verksamheten på fältnivå.

– Genom stationernas samverkan strävar man efter att genuint öka säkerheten i den dagliga verksamheten, säger Mikko Hirvi som är chef för sjöbyrån vid Västra Finlands sjöbevakningssektion.

Under utbytesperioden skapas det personliga kontakter, vilket sänker tröskeln att kontakta tjänstemännen på andra sidan gränsen om det uppstår något akut.

– Den direkta nyttan var att jag fick träffa kolleger från Kustbevakningen ansikte mot ansikte, bekräftar Södergård.

Tjänstemännen får dessutom inblick i hur omvärlden, utrustningen och rutinerna i grannlandets bevakningssektion ser ut, vilket gör det lättare att planera den gemensamma verksamheten.

– Det var fint att få se deras kust. Vi har grunda vatten, medan de har djupa, och de har ingen skärgård alls. Havet beter sig på ett helt annat sätt, berättar Södergård om sina erfarenheter. År 2016 besökte Fredrik Blomqvist Waxholms station i Sverige och var

ombord på KBV315. Enligt honom talades det mycket om skillnader och likheter mellan bevakningssektionen och Svenska Kustbevakningen. Vardagen var mycket likadan som på hemstationen på Åland.

– Vi har mer omfattande befogenheter än de, men vi har dock överraskande mycket likadan verksamhet och likadana problem, säger Blomqvist.

De tjänstemäns erfarenheter och information som bekantat sig med Svenska Kustbevakningens verksamhet är av stor nytta för planeringen av samarbetet också med tanke på hela Gränsbevakningsväsendet.

I Sverige leds sjöräddningsuppdragen av Sjöfartsverket vars utrustning inkluderar sjöräddningshelikoptrar.

Svenska Kustbevakningen stöder räddningsverksamheten med ytutrustning.

Samarbetet med Svenska Kustbevakningen har pågått i decennier och utvecklas varje år. Man försöker öka särskilt samarbetet på fältnivå.

Trevliga minnen Även i framtiden finns det säkert tjänstemän som är intresserade av att delta i utbytesverksamheten eftersom de utöver all information får en hel del goda erfarenheter.

– Det rådde en god stämning i Sverige, och svenskarna är riktigt vänliga.

Jag skulle gärna åka på nytt, säger Blomqvist.

Efter sin utbytesperiod hade Södergård tillbringat ett ledigt vinterveckoslut med sin fru i Umeå, och plötsligt hade någon ropat hans namn. Det var hans kollega, Lars från Svenska Kustbevakningen. De hade en hel del att prata om.

– Vi har i själva verket gemensamma hobbyer med våra svenska kolleger, till exempel jakt. Någon gång skulle man kanske kunna ta kontakt med dem även privat, säger Södergård.

Aktuellt och viktigt stöd Besättningarna på de finländska och svenska utsjöbevakningsfartygen har ofta att göra med varandra på norra Östersjön och Kvarken. Gemensamma utbildningar samt bogserings- och storolycksövningar förbättrar prestationsförmågan i verkliga situationer.

Länderna stöder också varandra bland annat i kampen mot gränsöverskridande brottslighet genom att utbyta information och göra riskanalyser tillsammans.

En lagändring om oljebekämpningsverksamheten som bereds innebär att ledningsansvaret för miljöskydd till sjöss överförs till Gränsbevakningsväsendet 2019. I Sverige har Svenska Kustbevakningen redan länge haft fokus på kampen mot miljöproblem till sjöss och på oljebekämpningen.

– Vi kan lära oss mycket av dem, säger Hirvi.

I den operativa verksamheten spelar ett välfungerande samarbete och kontakter en stor roll, för det är nästan nödvändigt ibland att få hjälp från Sverige.

– Det finns ställen där det är lättare att använda enheter från Sverige för sjöräddningsuppdragen eftersom deras fartyg och helikoptrar är närmare, säger Hirvi.

73

RAJAMME VARTIJAT

Svenska Kustbevakningens befälhavare berättar om sin utbytesperiod i Finland Förste kustbevakningsinspektör Petter Lindvall från Svenska Kustbevakningen i Umeå arbetade på Vallgrunds sjöbevakningsstation den 6-9 november 2017.

Han berättar lite om sina erfarenheter av sin utbytesperiod vid Västra Finlands sjöbevakningssektion.

– Vi har ett utbyte mellan Kustbevakningsstationen i Holmsund och Vallgrund då en tjänsteman bereds möjlighet att titta på varandras verksamheter på plats. Vi hade tidigare under året fått en inbjudan till att få besöka Vallgrund och nu fanns det en möjlighet för mig att åka över. Jag ser det som en bra erfarenhet att vi kan besöka varandra och titta på hur vi jobbar och vilka typer av enheter som våra grannländer använder sig av.

– Den dagen då vi skarpt skall samarbeta i antingen räddningstjänst med att rädda liv eller miljö eller om det är fråga om brottsbekämpning över våra länders gränser underlättas det alltid av att man har kännedom om den andra partens förmågor. Jag har under året även varit i Vasa skärgård och genomfört både sjöoch miljöräddningsövning tillsammans med Tursas och Uisko.

– Då jag inte har några befogenheter i finskt territorium var jag med som observatör under de arbetsuppgifter vi genomförde. Några saker vi genomförde var att stämpla ut påmönstrade besättningsmän ur Schengen, handräckningsuppdrag åt polisen med eftersök av skelettdelar, sjösäkerhetsövningar, och maktmedelsövningar.

– Jag blev mycket bra omhändertagen och fick följa med i stationens dagliga verksamhet med både övningar och uppdragsverksamhet.

TEXT: Jani Järäinen

Genom verkställandet av Lissabonfördraget blev det ordinarie lagstiftningsförfarandet etablerad lagberedningspraxis i Europeiska unionen.

Europaparlamentet

– den europeiska lagstiftningens källa

F

örfarandet innebär att Europeiska unionens råd och Europaparlamentet godkänner med ett gemensamt beslut de lagförslag som kommissionen lagt fram. Eftersom Europaparlamentet och Europeiska unionens råd är likvärdiga lagstiftare kan europaparlamentarikerna bearbeta kommissionens lagförslag utifrån sina egna politiska utgångspunkter samtidigt som de självfallet representerar sina direkta väljare i medlemsstaten.

Europaparlamentet utarbetar en rapport om kommissionens lagförslag.

Detsamma sker också i utskottet Medborgerliga fri- och rättigheter samt rättsliga och inrikes frågor (Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs, LIBE) som också ansvarar för beredningen av lagförslag som gäller gränssäkerhet.

Parlamentet har omfattande rätt till informationsåtkomst bland annat i övervakningen av hur Schengenområdet fungerar. Beträffande rättsliga och inrikes frågor övervakar parlamentet och särskilt LIBE-utskottet verksamheten i ämbetsverk som ansvarar för den inre säkerheten, till exempel Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån

74

RAJAMME VARTIJAT

och Europol, samt uppfyllandet av de mänskliga rättigheterna och Schengenavtalet i medlemsstaterna.

För att säkerställa Schengenverksamheten tillsatte parlamentet 2016 en arbetsgrupp (Working Group on Schengen Scrutiny) i anknytning till LIBE-utskottet. Arbetsgruppens mål är att övervaka att Schengenavtalet uppfylls i medlemsstaterna och särskilt att hålla sig underrättad om resultaten av Schengenutvärderingarna.

Vad gör en gränsbevakningsman i Europaparlamentet?

För närvarande pågår ett flertal betydande lagstiftningsprojekt som rör gränssäkerhet. Projekten bereds samtidigt i rådet och parlamentet eller behandlas redan i trepartsmötena mellan institutionerna. I anslutning till denna beredning behöver parlamentet ofta praktisk information om lagstiftningens eventuella konsekvenser för gränssäkerheten och gränsbevakarens arbete eller om brister eller utmaningar som finns i den nuvarande lagstiftningen.

Gränsbevakningsmannen arbetar dagligen med parlamentarikerna, de-

ras assistenter eller politiska rådgivare inom ramen för lagstiftningen som bereds. Samtidigt som de praktiska utmaningarna och konsekvenserna vid gränsen lyfts fram betonas självfallet också den finländska synen på hur gränssäkerheten borde skötas på Europanivå. I detta sammanhang kan gränsbevakningsmannen berätta om bästa nationella praxis och förfaringssätt som har visat sig vara goda. Ibland uppstår det också tillfällen att tipsa om exempel som är tecken på brister och fallgropar i lagstiftningen.

I Europaparlamentet är man i kärnan av den europeiska politiken där de europeiska grundläggande värdena betonas om och om igen: mänskliga rättigheter, jämställdhet, frihet, demokrati och rättsstatsprincipen. Mitt i all politik och allt spel är den finländska gränsbevakningsmannen en nationell expert som strävar efter att förmedla sin praktiska kunskap och kompetens till lagstiftningsarbetet och dra sitt strå till stacken i den europeiska lagstiftningens källa.

TEXT: Mikko Simola

Gränssäkerhetsarbete i Bryssel i hjärtat av Europa EU-representationens och gränsövervakningsexpertens roll

N

ätverksbyggande, förhandspåverkan och snabbt tempo framhävs i lagstiftningsarbetet inom EU. I lagstiftningsarbetet är det en klar fördel att förstå gränsövervakningsarbete och ha personlig erfarenhet av praktiska uppgifter.

Finlands ständiga representation i Europeiska unionen (EUE) spelar en viktig roll i genomförandet av Finlands EU-politik.

I representationen arbetar en gränsövervakningsexpert som representerar Finland och Gränsbevakningsväsendet (råd i rättsliga och inrikes frågor, RIFråd) och ansvarar för ärenden som gäller gränssäkerhet, administrationen av Schengenområdet samt visumfrågor och deltar i beredningen av EU-beslutsfattandet i dessa delområden. Till uppgifterna hör också behandlingen av frågor som gäller inre säkerhet och olaglig inresa. Gränsövervakningsexpertens chef är Finlands EU-ambassadör.

Aktuella teman och tankar om den närmaste framtiden Under de senaste åren har lagstiftningsarbete som gäller gränssäkerhetssektorn gjorts aktivt. Verkställandet av förordningen om en europeisk gräns- och kustbevakning som antogs i december 2015 pågår sedan hösten 2016. Ändringen av kodexen om Schengengränserna beträffande obligatoriska registerkontroller av EU-medborgare trädde i kraft i april 2017. Förordningen som

75

RAJAMME VARTIJAT

gäller informationssystemet för gränsövergång, Entry-Exit System (EES), trädde i kraft i slutet av december 2017.

För närvarande utarbetas EESverkställighetsbestämmelser i kommittéförfarande. Beredningen av förslaget till förordning om upprättande av ett EU-system för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS, European Travel Information and Authorisation System) behandlas som bäst i trepartsförhandlingar. Även beredningarna av förordningen som gäller Schengens informationssystem (SIS, Schengen Information System) och ändringen av förordningen om inrättandet av Europeiska byrån för den operativa förvaltningen av stora it-system (eu-LISA) behandlas i trepartsförhandlingar.

Förslaget till ändring av kodexen om Schengengränserna beträffande övervakningen av de inre gränserna lämnades i september 2017. Behandlingen av förslaget har i praktiken inte framskridit och det är intressant att se om det långvariga återställandet av övervakningen av de inre gränserna förblir det så kallade nya normala. Förhoppningsvis kan kommissionen snart offentliggöra en strategi på politisk nivå om EU:s integrerade gränsförvaltning (IBM, Integrated Border Management), för att Frontex och medlemsstaterna ska kunna slutföra sina egna IBM-strategier. På så sätt kunde verkställandet av de gällande förordningarna och tillämpningspraxis förenhetligas.

Informationssystemen på EU-nivå spelar en viktig roll I december 2017 lämnade kommissionen ett förslag till förordning som strävar efter att förbättra interoperabiliteten mellan informationssystemen. Förslaget behandlas som bäst i snabb takt i rådets strukturer på arbetsgruppsnivå.

På våren torde ett förslag till ändring av förordningen som gäller gränsövervakningssystemet EUROSUR lämnas.

Utöver detta torde lagstiftningsmotioner som gäller visum väckas i mars och maj i år.

För närvarande spelar utvecklingen av informationssystemen inom EU en viktig roll.

Under de senaste åren har många nya lagar som gäller gränssäkerheten stiftats. Skulle det kanske redan vara motiverat att fokusera på verkställandet och på att via kvalitetsövervakningsmekanismer och utvärderingar av förordningarna åtgärda eventuella brister? Det är bra att komma ihåg att enligt förordningen om en europeisk gräns- och kustbevakning har kommissionen i uppgift att senast den 7 oktober 2019 företa en extern utvärdering av hur ändamålsenlig förordningen är.

Om kommissionen handlar i enlighet med förordningen torde resultaten av utvärderingen också behandlas under Finlands EU-ordförandeskapsperiod även i rådet.

TEXT: Tuija Paakki

I Lapplands gränsbevakningssektion är internationalism en oskiljaktig del av upprätthållandet av gränssäkerheten

L

applands gränsbevakningssektion övervakar 1 608 kilometer av riksgränsen mot Ryssland, Norge och Sverige, fyra flygplatser där trafikvolymen redan i många år har ökat och två internationella gränsövergångsställen vid östgränsen. – I Lapplands gränsbevakningssektion är internationalism en mycket väsentlig del av alla gränssäkerhetsuppgifter med undantag av det militära försvaret, berättar biträdande kommendör, överstelöjtnant Jyrki Ojala.

Internationellt samarbete stöder skötseln av de lagstadgade uppgifterna och intensifierar gränsövervakningen.

– Gränssäkerhetsuppgifterna sträcker sig från funktioner i hemlandet till beskickningar som lyder under utrikesministeriet. Lapplands gränsbevakningssektions kontaktperson arbetar till exempel periodvis i Murmansk i Ryssland där han förhandsgranskar visum, berättar chefen för gränsbyrån, överstelöjtnant Hannu Markkula.

– Effektiv gränsövervakning av hög kvalitet på båda sidor om gränsen ligger i såväl Finlands som Rysslands intresse.

Det viktigaste målet med samarbetet är en gemensam lägesbild och ett

76

RAJAMME VARTIJAT

fungerande och öppet informationsutbyte. Dessa är förutsättningarna för att lyckas i situationer som kräver snabba reaktioner. – Överenskommelsen angående ordningen på gränsen ger goda grunder för att ordna samarbetet vid gränsen mellan Finland och Ryssland, konstaterar Hannu Markkula.

– Vi har dessutom ingått ett avtal om trepartssamarbete mellan Finland, Norge och Ryssland. Samarbetet gäller ländernas gemensamma gränsmärke i Muotkavaara. Det nuvarande samarbetet inleddes 1988 på Finlands initiativ. Intensivt bilateralt samarbete görs också med polisen i Finnmark som ansvarar för Norges gränssäkerhet. Möten ordnas i enlighet med årsplanerna.

Aktivt deltagande i Frontexoperationer

Lapplands gränsbevakningssektion har aktivt deltagit i Europeiska gräns- och kustbevakningsbyrån Frontex verksamhet. – Över tio procent av våra anställda har deltagit i Frontex utbildningar och operationer, säger biträdande kommendör Jyrki Ojala.

Lapplands gränsbevakningssektion har tagit emot officerare som Frontex har utbildat när dessa har kommit

till Salla och Raja-Jooseppi gränsövergångsställen för att göra sig förtrogna med gränsövervakningen i Finland.

Från och med 2016 har officerare bland annat från Tyskland, Polen, Lettland och Litauen besökt gränsbevakningssektionen.

Dessutom deltar Salla och RajaJooseppi gränsövergångsställen i Frontexoperationen Focal Points där Finlands samarbetspartner är Storskogs gränsövergångsställe i norra Norge.

Operationen som inleddes våren 2013 har förbättrat informationsförmedlingen och utbytet av information, erfarenheter och de bästa förfaringssätten mellan gränsövergångsställena i norr.

Olaglig inresa den största utmaningen – Till vårt grundläggande arbete hör regelbunden verksamhet för gränsfullmäktiges biträden och månatligt informationsutbyte med de ryska myndigheterna vid gränsövergångsställena, berättar chefen för Raja-Jooseppi gränsbevakningsstation, premiärlöjtnant Petri Hämäläinen.

– Med norrmännen genomför vi bland annat den gemensamma patrulleringen Joint Patrol både i Finland och

TEXT: Heikki Kontro

Internationellt samarbete inom de arktiska ländernas SAR-utbildningar i Norge. Med patrulleringen upprätthåller vi gott samarbete och samtidigt diskuterar vi gemensamma aktuella utmaningar och problem.

Norges representanter kommer från gränskomissariet, GSV (enhet inom vapenmakten) som övervakar terränggränsen och polisen, berättar Hämäläinen.

Bland mångfalden av händelser sticker en period ut. – Den största utmaningen var fenomenet med olaglig inresa 2015–2016 och att tygla den, konstaterar Hämäläinen.

Tidsperioden omfattade ett stort antal förhandlingar, människor, bilar och handlingar. – Under de mest hektiska dagarna förhandlade vi ansikte mot ansikte med de ryska myndigheterna till och med fem gånger per dag.

I början förhandlade vi också med norrmännen: strömmen av olaglig inresa började vid Storskogs gränsövergångsställe för att sedan flytta sig till Raja-Jooseppi och Salla. I den överraskande situationen var Focal Points-verksamheten och samarbetet som därigenom stärkts till stor hjälp i informationsutbytet.

77

RAJAMME VARTIJAT

T

ill de viktigaste målen för SARC-projektet, som fokuserar på utveckling av samarbetet inom sjösäkerheten i det arktiska området, hör att främja utbildningssamarbetet mellan de arktiska kustbevakningsaktörerna.

I Helsingfors ordnades i början av februari en två dagar lång workshop inom SAR-utbildning. I workshopen kartlades kustbevakningsmyndigheternas nuvarande utbildnings- och kursutbud inom flyg- och sjöräddning i de arktiska länderna.

Utifrån diskussionerna som fördes i workshopen kunde man konstatera att det finns i ett behov i länderna i det arktiska området att utveckla en SAR-kurs som beaktar de arktiska särdragen och tillgodoser de gemensamt observerade bristerna och utmaningarna i anslutning till utbildningen. Slutsatserna av de livliga diskussionerna kommer att inkluderas i de framtida åtgärderna i SARCprojektet och Gränsbevakningsväsendets ordförandeskap i Arktiska kustbevakningsforumet (ACGF).

OSC-kurs Ett starkt element i det arktiska utbildningssamarbetet var också en fem dagar lång internationell OSC-kurs (On-Scene Co-ordinator) som ordnades i Åbo vecka 9. I kursen deltog 11 personer som representerade aktörer i ACGF:s medlemsländer, medlemmar i paraplyorganisationen för arktiska rederier AECO och anställda vid Lettlands gränsbevakningsväsen.

OSC-kursen är ett utmärkt praktiskt exempel på Gränsbevakningsväsendets utbildningssamarbete i det arktiska området och Östersjöområdet. Det var särskilt uppmuntrande att även kaptener som representerar kommersiella rederier som opererar i det arktiska området deltog i kursen.

Genom att utöka uttryckligen det internationella utbildningssamarbetet mellan myndigheter och kommersiella aktörer säkerställer man att man i problemsituationer och olyckor på havet i det arktiska området kan handla effektivt och enligt de gemensamt överenskomna verksamhetsmodellerna.

TEXT: Jani Liikola

Ett fungerande samarbete med Ryssland byggs genom växelverkan Det behövs öppen och saklig diskussion.

Sådan pågår dagligen mellan gränsövergångsställena i Vaalimaa och Torfjanovka.

D

en 1 juli 2018 är det 60 år sedan gränstrafiken öppnades vid gränsövergångsställena i Vaalimaa och Torfjanovka. Under denna period har vägarna, byggnaderna och den övriga infrastrukturen utvecklats. Även samarbetet har utvecklats till den nuvarande välfungerande modellen.

Vaalimaa-Torfjanovka var det första gränsövergångsstället mellan Finland och Sovjetunionen som öppnades för landsvägstrafik. Gränsövergångsstället i Vaalimaa har arbetat långsiktigt för att trygga freden vid östgränsen. Samarbetet med grannen i öst är en naturlig del av det dagliga arbetet.

I början var interaktionen närmast situationsstyrd och först i början av 1990-talet började stationerna hålla kontakt regelbundet. Orsaken till detta var att trafiken över gränsen ökade och därigenom uppstod ett behov av gemensamma möten. Via gränsövergångsstället i Vaalimaa passerade 2,45 miljoner personer gränsen 2017.

78

RAJAMME VARTIJAT

Trafiken mellan Vaalimaa och Torfjanovka är huvudsakligen turisttrafik. Att transitotrafiken mellan St. Petersburg och Helsingfors sker via Vaalimaa gör att gränsen här passeras av ett stort antal asiatiska turister förutom de ryska. Trafikmängderna beräknas öka gradvis i år. En orsak till denna ökning är att det sista avsnittet av motorvägen E18 till Vaalimaa blir färdig i mars 2018. Den slutförda motorvägen har en samhällelig och symbolisk betydelse för relationerna mellan Finland och Ryssland.

Öppna diskussioner I samarbetet mellan gränsövergångsställena i Vaalimaa och Torfjanovka utgörs den första stöttepelaren av situationsstyrda möten, den andra av månadsmöten mellan gränsövergångsställena och den tredje av gemensamma tillställningar enligt årsplanen.

Situationsstyrda möten är bland annat gemensamma dokumentutred-

ningar, utlämningar av personer och trafikstörningar. Årets livligaste enskilda dagar infaller kring årsskiftet. Årsskiftet innebär händelser vid gränsövergångsställena som kräver åtgärder av båda parterna och verksamhetsmodeller som överenskommits på förhand. De situationsstyrda händelserna sköts antingen med en traditionell kontakttelefon eller med mobiltelefon.

Långsiktigt arbete kräver också planmässighet. Ett exempel på detta är de årliga s.k. praktikantutbytena mellan stationerna. Praktikanterna får tillfälle att göra sig förtrogna med infrastrukturen och förfaringssätten på den andra sidan. Förståelse för motparten bidrar till att den egna verksamheten kan utvecklas.

Humorn är viktig – i fråga om kulturen är den lika nära finländska som ryska gränsbevakningsmän. Eftersom stationernas ledning känner varandra samtalar de med varandra på ett mycket tolerant och avspänt sätt.

TEXT: Sofia Härkönen

Gränsbevakningsväsendet främjar marint samarbete i Europa

M

arint samarbete görs på många olika sätt. Ett sätt är det gemensamma europeiska projektet som leds av Gränsbevakningsväsendet, European Coast Guard Functions Academy Network II, vanligen kallat ECGFA NET II. Behovet av europeiskt samarbete som även projektet ECGFA NET II främjar identifierades i Europeiska kustbevakningsforumet (European Coast Guard Functions Forum, ECGFF). Den tändande gnistan till samarbetet var när man identifierade sådana risker som effektivare kunde hanteras av flera aktörer. I och med att sjötrafiken har ökat har till exempel olycksrisken blivit större och behovet av övervakning och förebyggande verksamhet har ökat. Under de senaste åren har det stora antalet flyktingar på Medelhavet bidragit till att sätta behovet av samarbete i Europas havsområden ännu starkare i blickpunkten. För att trygga Schengenområdets gemensamma yttre gräns krävs också gemensamma insatser.

Samarbetet är dock utmanande på grund av det mycket stora antalet aktörer: enligt uppskattningar finns det över 300 aktörer i kustbevakningsfunktionerna i Europa. På ett fält som

79

RAJAMME VARTIJAT

består av många olika slags aktörer är gemensamma förfaringssätt och utveckling av jämförbar kompetens en förutsättning för ett effektivt samarbete. Detta kan endast nås med enhetlig utbildning.

En harmonisering av utbildningen är också ett av ECGFA NET II -projektets viktigaste mål för att utveckla samarbetet. Inom ramen för projektet är syftet att utveckla en gemensam referensram för kompetens och examina för all utbildning i de europeiska kustbevakningsfunktionerna. Med referensramen kunde man via harmoniserade nationella examensfordringar säkerställa att de marina myndigheterna i alla europeiska länder har samma beredskap för sina uppgifter.

En harmoniserad utbildning skulle möjliggöra genuin operativ gemensam verksamhet i Europa i sådana situationer då bättre resultat nås med myndighetssamarbete än med enskilda aktörers insatser.

projektet sommaren 2017 gjorde de marina myndigheterna sitt utbildningsutbud tillgängligt för sina europeiska systerorganisationer. En del av utbytet genomfördes som utbildning på arbetsplatsen, vilket innebar att deltagarna gjorde sig förtrogna med mottagarlandets operativa verksamhet.

I pilotprojektet deltog 11 marina organisationer från sju europeiska länder. Bland deltagarna fanns även europeiska polis-, tull- och kustbevakningsmyndigheter. Utfirån den lyckade erfarenheten är avsikten att utvidga utbytesprogrammet i ECGFA NET II -projektets tredje fas som enligt planerna inleds sommaren 2018.

Projektets andra fas avslutades i december 2017. Förutom Gränsbevakningsväsendet deltog 12 europeiska organisationer inom kustbevakningsverksamhet i den andra fasen.

EU:s havs- och fiskerifond stod för 80 procent av finansieringen.

Förtroende byggs genom utbildningsutbyte I ECGFA NET II -projektet har förtroende mellan myndigheterna byggts bland annat med hjälp av ett europeiskt utbildningsutbytesprogram. I pilot-

Mer information: www.ecgff-trainingportal.eu ecgfanet[at]raja.fi

TEXT: Kirsti Helin

Free movement and security threats

O

ne of the European Union’s central principles is the free movement of people, which has meant a smoother flow of traffic at national borders. With the removal of internal border checks, the management of external borders has had to be strengthened in order to combat organised crime, illegal entry and the threat of terrorism.

Finland was actively pushing forward the organisation of joint external border control as early as the 1990s.

Prime Minister Paavo Lipponen gave a presentation on the matter at the Special European Council in September 2001. The External Border Forum was then established in 2002 following the World Trade Centre attack in the previous year. The Forum was a loose organisation, however, and it did not have its own budget. The EU Commission decided that external border control required its own agency, of a kind which had already been established for many other sectors – for example the European Aviation Safety Agency (EASA) in Köln, Germany. Poland, a new EU member state, became home to the new European Border and Coast Guard Agency (Frontex).

Major General Ilkka Laitinen, Deputy Chief of the Finnish Border Guard, was Frontex’s first Executive Director, and he led the organisation until 2014. Nowadays, he serves as a member of Frontex’s Management Board.

– When Frontex’s operations began in Warsaw in October 2005, there were 36 of us in total. The operations began immediately and included, for example, strengthened border control for the Torino Winter Olympics. In 2006, we assisted Spain with both equipment and expertise when thousands of peo-

80

RAJAMME VARTIJAT

ple from West Africa landed illegally on the Canary Islands.

International protection The UN Declaration of Human Rights guarantees every person the right to seek asylum, and international agreements lay down obligations to save human life at sea. These agreements have been put in place as a consequence of the experiences of World War II and large shipping disasters. In Ilkka Laitinen’s opinion, international protection arrangements need updating to correspond to the challenges of today.

– International protection must be guaranteed to asylum seekers, but it must also be possible to prevent the abuse of this protection. It should be possible to ensure the protection of people closer to their country of origin rather than allowing human smuggling to run rife and allowing people to risk their lives crossing the sea to Europe only to then in the end receive a negative asylum decision. The current situation is humanly unsustainable, Laitinen says.

– With the development funding provided by the EU and its member states (€75.5 million in 2016), attempts are made to influence conditions in the countries of origin, but no demands have been placed on these countries to implement any measures in return.

People should have the possibility of living a decent life in their own country – a life which has the basic requirements of safety and a decent income.

The EU’s strategic objective should be to tackle the root causes of the refugee situation.

– At the same time, the immigration system as a whole should be made to function better. In addition to external

border control, there also needs to be effective registration, deportation and asylum processes. We must have information on who is here and who has left from here.

Plenty of people ready to come The mass migration of 2015 is still clearly in memory. During that year, there were 1.8 million illegal crossings of the EU external border. –The push factors and the reasons why people leave their home country are still there and they will only increase in the future. Europe is rich and attractive, and there are plenty of people ready to come. Population growth in developing countries and general uncertainty about the future are more significant factors in the growth in emigration than, for example, the geopolitical crises now seen in Afghanistan and Syria.

Climate change will also constitute a significant reason for refugee flows in the future. In Europe, there is not yet proper awareness of this issue, Ilkka Laitinen believes.

Since 2015, Frontex’s budget has grown year after year, and in 2019 the agency’s budget will be €300 million (compared to a budget of €65 million for 2014).

Member states have also individually increased their budgets for border control. The Finnish Border Guard has received a budget increase of €8 million for 2018 and around €10 million for the following years in order to cover the costs associated with increased border crossings and for the recruitment of the extra personnel needed for more thorough border checks.

TEXT: Kirsti Helin

Joint external border control – a success story for European cooperation

T

he International Affairs Unit, which operates within the Headquarters of the Finnish Border Guard, coordinates the participation of Finnish authorities in Frontex operations. In addition to Finnish border guards, officials from the police, Finnish customs and the office of the Ombudsman for NonDiscrimination also participate in the joint operations.

Border Security Specialist, Major Jesse Seppälä, who handles the cooperation with Frontex, notes that European border control has become much tighter since the EU Regulation concerning the European Border and Coast Guard Agency came into force in October 2016.

– Border control tasks are no longer handled only by European countries’ national authorities. Instead, we now operate together with Frontex as a single European actor. The joint border control works surprisingly well, in spite of the reality that border control is organised in many different ways in different member countries and often involves a number of different official bodies.

The primary locations for European external border control joint operations have in recent times been the coastline and islands of Greece and Italy. Joint border control is carried out on a smaller scale at other European ports, airports and land borders.

Jesse Seppälä says that, in the future, the primary region for illegal entry is expected to shift more and more to the Spanish coastline, so border control activities are being in-

81

RAJAMME VARTIJAT

creased in the Western Mediterranean.

– The routes taken by illegal immigrants vary and it is not always possible to calculate beforehand where people will come from. For this reason, we must be ready to move our personnel and equipment rapidly from one place to another.

Hotspot centres Illegal immigrants are first directed to hotspot centres, where they are registered. In this way it is possible to know where an individual first applied for asylum. At the same time, the immigrants’ needs are assessed: they receive food and, if needed, first aid and crisis support. Special attention is given to children, women and victims of human trafficking. Cooperation with Europol is carried out for the checking of criminal backgrounds.

If the immigrant applies for asylum, he or she is referred to the host country’s asylum processing system and the application for asylum is handled in accordance with the national legislation of the country in question.

Seppälä points out that that there are different procedures in place in different EU countries and that in some countries asylum decisions, together with the related appeals, can last a long time. During this period, it is possible that the asylum seekers continue their journey within the EU.

Finnish professional expertise is highly valued Finnish border guards have received good feedback from their participation in Frontex operations.

– Our border guards have exceptional professional skills and proficiency in English. They are able to carry out both border control and border check tasks regardless of whether the crossing point in question is an airport, port or land border. Recently, we have also received some younger personnel into the European Border and Coast Guard Agency pool, and an increased number of women as well, Jesse Seppälä reports.

– Border guards participating in international operations need to have a good tolerance for uncertainty and pressure. The tasks and operating locations can change even at the last moment. Border guards must be flexible and ready to change their own sleeping and eating rhythms. Social skills are needed for dealing with both local authorities and the immigrants themselves.

At the moment, the Finnish Border Guard has around 90 employees in the European Border and Coast Guard Agency pool, and the aim is to increase this amount in the future.

In general, border guards serve in the operations for around a month before returning to their positions in Finland.

The members of the pool are selected by each participating Finnish government agency based on the individuals’ professional skills, appropriateness for the tasks and language proficiency.

– In Frontex operations, we are supporting the host country’s border control, while also learning, sharing expertise with others and creating professional connections for the future, Jesse Seppälä concludes.

TEXT: Jari Välimäki

Merikarhu in an operation in Greece The patrol boat Merikarhu has been involved in a Frontex operation for 11 months without interruption. The measures have targeted nearly a thousand people during almost a hundred checks.

M

erikarhu’s duties in the operation have included enhancing control of the border situation, improving the situational awareness of Greek authorities, and supporting the Greek Coast Guard with border control alongside vessels from other countries taking part in the operation.

If necessary, the vessel must intervene in any illegal crossing of the external borders and bring illegal immigrants to Greek authorities for further measures. The vessel’s crew members also continually aim to identify individuals suspected of the arrangement of illegal immigration.

We spent the spring and summer in western and southwestern Greece.

We apprehended several sailboats carrying 50–130 people. These boats always had 2–3 organisers on board, and the boats were headed from Turkey to Italy. At the moment, Merikarhu is patrolling on the eastern Aegean Sea where the new arrivals are usually on inflatable boats, with typically 50–70 individuals in each. All the situations involved sea rescue because the boats had dozens more people than the boat’s capacity, and the boats floated at dangerous depths.

Merikarhu has now been patrolling on Greek waters for almost a year, carrying a multinational crew, with members from Estonia, Latvia, Lithuania, Poland, Germany, Romania and

82

RAJAMME VARTIJAT

the host country Greece. The vessel has also carried individuals from the HUS Hospital District, the Finnish Lifeboat Institution, and Customs. The crew members have very diverse backgrounds, but they are all professionals.

It is amazing how well everything has gone and how the different nationalities have adapted to life on the vessel.

The team spirit has been excellent, and we have all made life-long friends.

Crew turnover poses a challenge The vessel has faced challenges especially with the recruitment of foreigners and the change of crews every six months. Many times training and measurement of competence levels has been started from virtually zero.

The recruitment of master mechanics has been particularly problematic, so in this respect the vessel has operated with a completely Finnish crew. This is partially due to national staffing and competence regulations.

Crew turnover should be kept as low as possible; if it is necessary to change a crew, this should be done moderately, a few members at a time.

Possibilities for a joint European unit do exist here, but the matter requires further development and highlevel decision-making. At the moment, this operation provides Finland with excellent opportunities for developing European border and sea surveillance

in practice. Here Merikarhu and its international crew serve as forerunners.

In my opinion, Finnish operating models and procedures are state-of-the-art.

Results Thus far, Merikarhu has served in the operation for 11 months, the journey from Finland to Greece included. The vessel has almost 25,000 miles and 3,700 operating hours behind it. The measures have targeted nearly a thousand people during almost a hundred checks. Most of these have been sea rescue situations. We have carried out several dozen checks of fishing vessels for the European Fisheries Control Agency (EFCA).

According to current plans, Merikarhu will stay in Greece until June at least, probably till the end of the year.

Docking is being planned for the vessel in the autumn, in Greece as things stand. The vessel will operate with one crew until June at least, the reason being a need for staff in both Finland and several other countries. Hopefully we can recruit enough staff by the end of June, at the latest, so we can again carry on with two crews.

The operation in Greece has been extremely interesting, and it has been very rewarding to take part in a joint European pilot project. We have heard comments from several Member States: why did we not come up with this idea ourselves?

TEXT: Lauri Pakkala

The Air Patrol Squadron in Italy

A

Dornier 228 aircraft of the Air Patrol Squadron left Turku on 30 August 2017 for Lamezia Terme in Italy. During an operation that lasted for about six weeks, almost a thousand checks were made in the Mediterranean.

The Finnish Border Guard’s surveillance aircraft and its crew have taken part in joint operations coordinated by the European Border and Coast Guard Agency (Frontex) in the Mediterranean 17 times since 2006.

The aircraft’s yearly participation in Frontex operations is part of the annual plan of the Headquarters of the Finnish Border Guard and, in addition to the patrol boat Merikarhu, a significant part of the fleet support provided to Frontex by the Finnish Border Guard. A period of approximately two months has become the established duration of the deployment, implemented in one part or two parts.

Operation led from the host country’s command centre Frontex’s sea border operations are led from the command centre set up by the host country’s border responsibility authority, the Guardia di

83

RAJAMME VARTIJAT

Finanza (GdF) in Italy. In Italy, the command centre is situated in Practica di Mare in Rome. Representatives at the centre include all the Italian authorities operating in the area, Frontex, member countries participating in the operation, and a few third parties.

During the 2017 operation, the aircraft and crew were in operational readiness from 1 September to 12 October. In line with the operational plan, surveillance flights lasting approximately three hours were implemented every day. However, the fluctuating border situation and sea rescue tasks caused a great number of changes to weekly and daily plans.

A total of 40 surveillance or sea rescue flights were flown during the six-week operations, with 127 hours of flight. Almost a thousand checks were made in the area during the operation, and about 150 of the most interesting ones were reported to the command centre.

Finns use an efficient operating model The daily work of the crew includes maintenance of the aircraft’s technical capabilities, i.e., daily inspections

and minor maintenance from time to time; preparation, performance and reporting of flight missions; and management of all practical matters related to support. There is no extra staff on site apart from the crew, all of this work is done by 4–5 individuals.

Armed forces of several European countries send their aircraft to the same missions, but they usually have a crew of 3–4 people as well as 10 maintenance and HQ staff. In comparison with other countries, the Air Patrol Squadron’s model of operation is among the most effective ones.

The nature of operations and thus the flight missions varies a great deal, depending on the operation, season of the year, and operating area. The progress of the entire operation and individual tasks is greatly affected by the command centre’s activeness and professional skills, and their understanding of the use of aircraft.

TEXT: Mika Kouri

Border control in Frontex land border operations

F

or several years, Finland has participated in border control operations coordinated

by Frontex all over Europe. Finnish border guards have become familiar with the external borders of Europe in, e.g., Hungary, Croatia, Bulgaria and Greece.

In land border operations, Finland has been profiled especially as an expert on dog-related activities. Good results have been achieved with competent handlers and border dogs. Dog patrols have taken part in tasks related to tracking, searches, apprehension, pursuits, stakeouts, securing duties and in many other operational activities. Finnish patrols have also supported local border authorities with technical surveillance equipment, such as tactical surveillance cameras, light amplifiers and thermal cameras.

Frontex operations contain a great number of border events in comparison with the border guards’ work in

84

RAJAMME VARTIJAT

Finland. All officers taking part in operations gain from their deployment valuable professional experience that the participants cascade to their home organisation after the operation.

During such operations, various new operating models can be efficiently tested in real circumstances.

The experiences gained can be used for reforming models used in the home country.

Joining operations through training Skills and experiences are systematically shared through the training of employees participating in Frontex operations, such as on courses for border control experts. The topics of teaching are based on the latest competence requirements identified during the operations.

The course programme includes ICAO-based radio traffic, detection of smuggling and human smuggling,

use of force, patrols’ first aid skills, and reporting. Special attention is paid to occupational safety. During tactical training, participants drill multipatrol situations where several patrols try to control large groups of people illegally crossing borders.

The purpose of this training is to make students understand that habits they have learned before are not the only alternative. The goal of an operation can be reached in several different ways. In a multinational operation, in particular, people must be flexible and adopt different perspectives and procedures. Often they must be capable of making compromises and coordinating different national practices. Nevertheless, all activities must be consistent to ensure that they are safe and legitimate, and that fundamental rights are respected.

TEXT: Arttu Maaranen

Joint Operation Focal Points Land A joint operation as part of prevention of illegal immigration and exchange of information

F

ocal Points Land operations have been an established part of joint operations coordinated by the European Border and Coast Guard Agency (Frontex) since 2007.

The number of Member States and personnel participating in Focal Points Land operations as well as the number of border crossing points with a Focal Point status in Europe have grown every year. These volumes reflect the situation with illegal immigration in Europe.

As a general rule, a JO Focal Points Land consists of a network of Focal Point border crossing points activated on the Eastern border of the European Union, stretching from Norway to Bulgaria and Greece. In addition to national personnel, border guards posted from other EU Member States or Schengen countries, with their personal equipment and any vehicles, work at Focal Points.

Also included in the Focal Point concept but separated from Focal Points Land operations are Focal Points Air and Focal Points Sea operations. These refer to actions at airport or port environments.

The purpose of Focal Point Land operations is to support national authorities with border check duties, so phenomena related to, e.g., illegal immigration, cross-border crime, falsification of documents and stolen

85

RAJAMME VARTIJAT

vehicles can be better controlled. The location of a Focal Point border crossing point is selected on the basis of a risk analysis by Frontex, in collaboration with a Member State, in risk areas for illegal immigration.

Participation by the Finnish Border Guard The Finnish Border Guard has taken part in Focal Points Land operations in other EU or Schengen countries by deploying officials in neighbouring regions, such as Storskog in Norway and in Narva and Luhamaa in Estonia, but also on the eastern border of Europe in Bulgaria and Norway (the year 2017 as an example). For such duties, Finland has posted experienced border check dog handlers with dogs, as well as experts on document and vehicle investigation, among others.

Illegal immigration at the eastern border of Finland from late 2015 until February 2016 was an exceptional phenomenon that contributed to our better capabilities for receiving outside support, as coordinated by Frontex.

The performance of these operations can be described by means of the relevant powers, for instance. In accordance with national legislation, guest officers participating in an operation have the powers, provided for a border guard in the Finnish Border

Guard Act, to perform duties under the Schengen Borders Code, with one exception (refusal of entry), in accordance with the instructions issued by Finnish officials.

Officers also have the right to use force in the presence of competent Finnish officials, if the home Member State has given consent to it, and the right has not been restricted in the operational plans or national instructions.

Under the Focal Point umbrella Focal Points Land operations also serve as a platform and an existing structure for any other Frontex operations, and bilateral exchange of experiences between the management at Focal Point border crossing points.

The Staff Exchange concept enables the roll-out of best practices and exchange of experiences in local coordination of operations and management of border checks at the station level. The operations are also an excellent environment for testing and rolling out guidelines prepared by Frontex.

TEXT: Kim Kvarndström and Axel Ramberg

Working in Frontex operations Experiences from Copenhagen airport

F

irst Lieutenant Jim Kvarnström worked in the air border operation coordinated by Frontex in Copenhagen from 4 to 15 September 2017. Kvarnström works as a criminal intelligence officer for the West Finland Coast Guard.

I participated in the JO Focal Point Air – Intermediate Managers air bor-

der operation, which was an official exchange programme between different airports organised by Frontex.

The purpose of the operation was to strengthen information exchange and operational coordination on Europe’s external borders, with the focal point in this case being on airports. For me, in practice, this meant sharing expe-

Jim Kvarnström participated in the morning meetings of the Copenhagen Airport Police.

riences and following the routines of the airport police in Denmark.

I was able to observe the work of shift managers, specialists and individual police officers working for the airport police at Kastrup, a particularly busy international airport. I learnt new things about Denmark and the activities of local officials. I also had the opportunity to spend the day observing the border checks at the Port of Copenhagen. The best thing I got from the exchange programme was undoubtedly the opportunity for networking, for making new contacts.

For my next exchange experience, it would be good to get a chance to participate in a sea border operation, as my work is connected with marine criminal intelligence and analysis.

Heading for Greece Lieutenant Axel Ramberg is heading off to the joint marine operation coordinated by Frontex in Greece from 29 January to 16 February 2018.

Ramberg works as a command centre operator for the West Finland Coast Guard.

I will be participating in the Frontex international joint operation JO Poseidon in the role of National Official for the patrol vessel Merikarhu stationed at ICC Pireus in Athens. I’m expecting new challenges and opportunities to become more familiar with Frontex’s international operational activities.

86

RAJAMME VARTIJAT

I see this task as an exceptional opportunity to deepen my professional knowledge and skills and to obtain new experiences which will be of much benefit during my career with the Finnish Border Guard. I am very much looking forward to getting to work together with European colleagues during this posting in a new and challenging international operational environment which will put to the test our coordination and cooperation skills.

TEXT: Päivi Kaasinen

Quality control in training aims for unified European border and coast guard activities Training provided by the training unit at Frontex is primarily directed at European border guards, but the target group also includes border personnel at third countries to an increasing extent.

H

enrik Wärnhjelm, the Head of the Training Unit, had a long carrier with the Finnish Border Guard – as the Commander of the West Finland Coast Guard District for the last 10 years before transferring to Frontex headquarters in Warsaw.

– Quality control is an integral part of the development of training. Its starting point is a needs analysis that approaches not only Member States but also the own organisation. Countries outside of the EU are also heard in these development efforts. Once the needs have been identified, we can start building the training programme within the framework of the resources awarded, Wärnhjelm explains.

– Our training unit is divided into four sub-units. The first unit is responsible for training individuals who are deployed in operations, the second one for career training, the third unit focuses on the broad variety of specialist training, and the fourth one supports the other sub-units with information technology and quality control.

– We do not provide basic training, it is purely the Member States’ responsibility. However, we have built training programmes that are utilised

87

RAJAMME VARTIJAT

in Member States and a few countries outside of the EU. A specific course focusing on practical, operational joint activities has been developed for middle management. In addition, Frontex has a Master’s programme for future leaders, and the first course graduated last summer. The goal is that these Masters become future heads of national border and coast guard organisations, capable of rolling out a unified border and coast guard culture to the practical level in all Member States, Henrik Wärnhjelm says.

– Our blue idea is to establish a culture in which people who cross a border anywhere in Europe are always treated in a similar manner. We find this is fully feasible, but it will take time, that is how large the cultural differences are between north and south, as well as between east and west.

High-quality training always makes sense – We have a need for more practical individuals as instructors. We have deep experts on training, but we need practical instructors, substance specialists. We do not train people here ourselves, instead we enable this training, Henrik Wärnhjelm emphasises. – If Member States say they

need special training for dog handlers, for instance, we here do not start pondering how they should be trained; instead, we utilise expertise found in the Member States. Then we assemble experts from different countries into a development group that begins to develop the training programme, under our leadership.

– There just are not enough new specialists, the problem being that now that even this agency keeps growing, we all “fish on the same pond”, meaning that the best experts are sorely needed in their respective countries, but we need them here also.

– In my opinion, one of the key missions of Frontex is to act as an enabler in cooperation with Member States. The culture of doing things together is highlighted, and people cannot work together without training.

It is important for us to understand one another, and to know how to act together in practice, ethically respectful of fundamental rights. In terms of the big picture, multiculturalism is a real strength, and without it, spreading theidea of collaboration all over Europe would be extremely difficult, Henrik Wärnhjelm, the Head of Training at Frontex, sums up.

TEXT: Jani Järäinen

European Parliament

– at the source of European legislation With the implementation of the Treaty of Lisbon, an ordinary legislative procedure became the established practice for the drafting of legislation in the European Union.

I

n this procedure, the European Council and the European Parliament adopt bills presented by the Commission with a joint decision.

Since the European Parliament is an equal legislator with the European Council, Members of the European Parliament can shape the Commission’s draft laws from their own political premises, while naturally representing their own constituencies in the Member States.

The European Parliament draws up a report on the laws proposed by the Commission. This is also done in the Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs (LIBE), which is responsible for the preparation of proposed laws related to border security.

The Parliament has an extensive right of access to information in supervising the efficiency of the Schengen Area, among other things. In the sector of judicial and home affairs, the Parliament and the LIBE Committee, in particular, monitor the activities of internal security agencies such as the European Border and Coast Guard Agency (Frontex) and Europol,

88

RAJAMME VARTIJAT

and the implementation of human rights and the Schengen Treaty in the Member States.

For securing the Schengen Area operation, the Parliament in 2016 set up, within the LIBE Committee, the Working Group on Schengen Scrutiny in order to supervise the implementation of the Schengen Treaty in the Member States and to ensure informed positions on the results of Schengen evaluations.

What is a border guard doing in the European Parliament?

Currently there are several significant legislative projects underway within the field of border security, being prepared simultaneously in the Council and in the Parliament or already discussed in trilogues between the institutions. Relative to such preparation, the Parliament often wants practical information about possible effects on legislation on border security or the work done by border guards, or the deficiencies or challenges in legislation today.

Work on proposed laws with MEPs, their assistants or political advisors is done on a daily basis. In addition to describing practical challenges and impacts at the border, one also naturally presents the Finnish view of how border security should be handled at the European level. In this context, one can report on national best practices as well as tried and true operating procedures. From time to time, one can also suggest examples that describe weaknesses and pitfalls in legislation.

In the European Parliament, we are at the core of European politics that, time and again, emphasises fundamental European values: human rights, equality, freedom, democracy, and the rule of law. Amidst all the policymaking and games, a Finnish border guard is a national expert who aims to convey his practical skills and knowledge to legislative work and give a valuable contribution at the source of European legislation.

TEXT: Mikko Simola

Border security work at the core of Europe in Brussels The roles of the Permanent Representation and Senior Specialist on border control

N

etworking, advance influence and quick tempo are emphasised in legislative work at the EU level.

In legislative work, an understanding of border control work and personal experience of practical duties are clear assets.

Finland’s Permanent Representation to the European Union (EUE) holds a key role in the implementation of Finnish EU policy.

The Permanent Representation has a Senior Specialist on border control (Justice and Home Affairs Councillor, JHA Councillor), who represents Finland and the Finnish Border Guard and is responsible for matters related to border security, the administration of the Schengen Area and visa questions, and who takes part in the preparation of decision-making in the EU in these sectors. The Councillor’s duties also include processing of matters on internal security and illegal immigration. The supervisor of the Senior Specialist on border control is Finland’s Permanent Representative to the European Union.

Topical matters and thoughts on the near future Plenty of active work has been done in recent years on legislation of the border security sector. The implementation of the Regulation on the European Border and Coast Guard issued in December 2015 has been

89

RAJAMME VARTIJAT

underway since autumn 2016. The amendment of the Schengen Borders Code on mandatory register checks of EU citizens entered into force in April 2017. The regulation concerning the border crossing information system (Entry/Exit System, EES) took effect at the end of December 2017.

At the moment, EES implementation provisions are being prepared in a committee procedure. Preparation of the proposed regulation on the European Travel Information and Authorisation System (ETIAS) is in the tripartite phase. Preparations on the regulation concerning the Schengen Information System (SIS) and the amendment of the Founding Regulation of the European Agency responsible for large-scale IT systems (euLISA) are also discussed in tripartite negotiations.

The proposed amendment to the Schengen Borders Code concerning control of internal borders was issued in September 2017. Its processing has not advanced in practice, so it is interesting to see whether long-term return of internal border control will remain ‘the new normal’. Hopefully the Commission can soon publish a politicallevel strategy on European Integrated Border Management (IBM), so that Frontex and Member States can finish their own IBM strategies. This would enable harmonisation of the implementation and application practices of valid regulations.

EU-level information systems hold a central role In December 2017, the Commission issued a draft regulation aimed at improving the harmonisation of information systems, which is being processed at a working group level in the structures of the Council at a strict pace. A proposal for an amendment on the regulation of the EUROSUR border control system will probably be issued in the spring. Furthermore, new legislative initiatives in the visa sector will probably be issued in March and May this year.

At the moment, development of information systems at the EU level holds a key role.

Plenty of new legislation has been enacted in the border security field in recent years. Should we already focus on implementation and correction of any deficiencies through quality control mechanisms and assessment of the regulations? One should remember that, according to the Regulation on the European Border and Coast Guard, the Commission shall implement an external evaluation of the efficiency of the Regulation by 7 October 2019. If the Commission acts in accordance with the text of the Regulation, the results of this evaluation will probably be discussed in the structures of the Council during Finnish EU Presidency.

TEXT: Tuija Paakki

At Lapland Border Guard District, the international aspect is an inseparable part of the maintenance of border security

T

he Lapland Border Guard District controls 1,608 kilometres of the national border against Russia, Norway and Sweden, four airports that have grown in terms of traffic for years, and two international border crossing points on the eastern border. – At the Lapland Border Guard District, all border security duties except for military defence of the country involve the international aspect as an essential part, explains the Deputy Commander, Lieutenant Colonel Jyrki Ojala.

International cooperation supports the management of statutory duties and creates depth for border control.

– Border security tasks extend from domestic operations to missions subordinate to the Ministry for Foreign Affairs. For example, a liaison of the Lapland Border Guard District works at regular intervals at Murmansk in Russia, performing advance checks on visa, says the Chief of the Border Office, Lieutenant Colonel Hannu Markkula. – Border control that is effective and of high quality on both sides of the border is in the common interests of Finland and Russia.

The most important goal in this cooperation is joint situational awareness and efficient and immediate exchange of information. These are a precondition for success in situations that call for rapid reactions. – The Agreement on the Settlement of Border Incidents on the Finland-Russia border gives a good foundation for the arrangement of the cooperation, Hannu Markkula states.

90

RAJAMME VARTIJAT

– We also have an agreement on tripartite cooperation between Finland, Norway and Russia. This collaboration involves the countries’ shared boundary mark at Muotkavaara. Cooperation in its current form was started in 1998 at Finland’s initiative. Close bilateral cooperation is also carried out with the Finnmark Police, the authority responsible for border security in Norway.

Meetings are held in accordance with annual plans.

Active participation in Frontex operations

The Lapland Border Guard District has also taken an active part in the operation of the European Border and Coast Guard Agency (Frontex). – More than 10 percent of our employees have participated in Frontex’s training events and operations, Deputy Commander Jyrki Ojala calculates.

The Lapland Border Guard District has received officers trained by Frontex at the border crossing points of Salla and Raja-Jooseppi, to familiarise themselves with border control in Finland.

Officers from Germany, Poland, Latvia and Lithuania, among other countries, have visited here since 2016.

Furthermore, the Salla and RajaJooseppi border crossing points are involved in Frontex’s Focal Points operation where Finland’s partner is the Storskog border crossing point in northern Norway. The operation, launched in spring 2013, has enhanced communication and the exchange of information, experiences and best practices between border crossing points in the north.

Illegal immigration is the most challenging experience – Our basic work includes regular activities with the border delegate’s assistants and monthly exchange of information with the Russians at border crossing points, describes the Chief of the Raja-Jooseppi Border Guard Station, First Lieutenant Petri Hämäläinen.

– With the Norwegians, on the other hand, we carry out joint patrols in both Finland and Norway, among other duties. Such patrols are used to maintain efficient cooperation and, at the same time, deal with common topical challenges and issues. The Norwegian representatives come from the Border Commissioner; GSV, the Armed Forces’ unit responsible for land border control; and the police, Hämäläinen explains.

In the gamut of experiences, one period rises above all others. – The most challenging experience has been the phenomenon of illegal entry and managing it in 2015–2016, Hämäläinen states. That period contains a multitude of negotiations, people, vehicles and documents. – On the most intense days, we had face-to-face discussions with the Russians as many as a half dozen times a day.

At first, negotiations were held with the Norwegians too: the flow of illegal entry started at the Storskog border crossing point and turned from there to Raja-Jooseppi and Salla. In this exchange of information, Focal Points activities and the cooperation made stronger during them were of big help in the surprising situation.

TEXT: Jani Liikola

Effective cooperation with Russia is built through communication Open and objective discussion is needed.

This is normal daily life at the border crossing points between Vaalimaa and Torfjanovka.

T

he 1st of July 2018 will mark 60 years since the opening of the border crossing points at Vaalimaa and Torfjanovka. During this time, the roads, buildings and other infrastructure have developed, and the cooperation between the two sides has also developed towards the current, well-functioning model.

Vaalimaa-Torfjanovka was the first border crossing point opened for road traffic between Finland and the Soviet Union. Vaalimaa border crossing point has operated persistently to secure peace at the eastern border.

Cooperation with the neighbouring country is a natural part of everyday work.

In the beginning, communication took place mostly on a case-bycase basis, with interactions becoming regular only at the beginning of the 1990s. The reason for this was the increase in border traffic and the resulting need for meetings between the two sides. In 2017, there were 2.45 million border crossings at the Vaalimaa border crossing point.

The traffic passing through Vaalimaa-Torfjanovka is primarily tourismrelated. The concentration at Vaali-

91

RAJAMME VARTIJAT

maa of traffic moving between St Petersburg and Helsinki means that, in the summer, there are many Asian tourists passing through in addition to the Russian ones. Traffic quantities are estimated to gradually increase this year. One factor driving this growth is the construction of the last section of the E18 motorway at Vaalimaa, which is due to be completed in March 2018. The completion of this motorway is of social and symbolic significance for relations between Finland and Russia.

Straight conversation There are three central pillars for cooperation between the Vaalimaa and Torfjanovka border crossing points: firstly, there are the situation specific meetings; secondly, there are the monthly meetings between the border crossing points; and thirdly, there are the joint meetings held according to the annual plan.

Situation-specific meetings involve, among other things, joint document inspections, handing over of individuals, and traffic disturbances. The busiest days of the year are concentrated around the New

Year. At this time, the border crossing points experience situations which require actions from both sides and previously-agreed operating models.

Situation-specific events are handled either with the traditional contact telephone or by mobile phone.

Long-term work also requires a systematic approach. An example of this are the annual trainee exchanges carried out between the crossing points. The trainees get the opportunity to learn about the other side’s infrastructure and operating practices.

By understanding the other, it is possible to develop one’s own activities.

Lastly, it’s important to keep one’s sense of humour – this is of cultural importance both for Finnish and Russian border guards. The commanding officers at the crossing points know each other well, so their manner of communicating is very tolerant and relaxed.

TEXT: Pia Vainikka

Official exchange programme gives a face to a colleague

M

aritime cooperation between Finnish coast guard districts and the Swedish Coast Guard (Kustbevakningen) has been close for decades. An annual official exchange programme facilitates asking for help when it is needed the most.

The official exchange programme is one of the 10 forms of cooperation listed in the joint operational procedures of the West Finland and Gulf of Finland Coast Guard Districts.

The northern Baltic Sea and Kvarken are logical areas for collaboration, because the coasts are close to each other and the clients who travel the waters are largely the same.

A successful selected candidate for an exchange is an official who is professionally competent, capable of cooperation and fluent in languages, and who has not been in the exchange programme before. There is usually no shortage of candidates. The joint language used during the exchange period is mostly Swedish.

In the official exchange programme between Finnish coast guard districts and Kustbevakningen, staff

92

RAJAMME VARTIJAT

members at coast guard stations can share their information and best practices with one another. Indeed, the benefits of the exchange are immediately visible in field-level activities.

– The goal of this cooperation between stations is genuine action that increases security in daily life, says Mikko Hirvi, Chief of Operations at West Finland Coast Guard District.

During the exchange, officials establish mutual personal relationships, which lowers the threshold for contacts across the border whenever something acute occurs. The officials also study the operating environment, equipment and operating models of the coast guard district in the neighbouring country, which makes it easier to plan for joint activities.

Topical and vital support Crews of offshore patrol vessels in Finland and Sweden frequently interact with each other in the northern Baltic Sea and Kvarken. Joint training events and exercises for towing operations and major accidents improve their capabilities in preparation for actual incidents. The two countries also

support each other in the prevention of cross-border crime, by, for instance, exchanging information and preparing risk analyses together.

A legislative amendment on response to oil spills, currently under preparation, would place the Finnish Border Guard in charge of protecting the maritime environment from 2019 onwards. In Sweden, prevention of maritime environmental problems and oil spill response have long been a focus are of Kustbevakningen’s activities.

Efficient cooperation and contacts are of great importance during actual operations, because sometimes receiving help from the Swedish side is essential. – There are places in the area where using a Swedish unit for maritime search and rescue (SAR) missions is easier, because their vessels and helicopters are close by, Mikko Hirvi explains.

In Sweden, SAR tasks are headed by the Swedish Maritime Administration (Sjöfartsverket) which has sea rescue helicopters in its fleet. Kustbevakningen supports such rescue missions with surface vessels.

TEXT: Heikki Kontro

International cooperation between Arctic countries in SAR training

O

ne of the central objectives of the SARC project, which focuses on developing Arctic maritime safety cooperation, is the promotion of training cooperation between coast guard organisations.

At the beginning of February, a twoday Arctic Sea and Air Rescue (SAR) training workshop was held in Helsinki.

During the training, the current state of the training and courses on sea and air rescue offered by Arctic countries to coast guard authorities was mapped out.

Also closely related to Arctic training cooperation was the five-day international On-Scene Co-ordinator (OSC) course held in Turku in week 9. The course had 11 participants, who represented organisations from ACGF member countries, members of the Association of Arctic Expedition Cruise Operators (AECO) and employees of the Latvian Border Guard.

The international On-Scene Co-ordinator course was an excellent practical example of the Finnish Border Guard’s training cooperation for the Arctic and

Baltic Sea region. What was particularly excellent about this course was that the participants included captains from commercial shipping companies operating in the Arctic region.

By increasing international training cooperation between officials and commercial operators, we ensure that in maritime incidents and emergency situations occurring in the Arctic region those involved are able to act effectively and in accordance with jointly agreed operating models.

TEXT: Sofia Härkönen

The Finnish Border Guard promotes maritime cooperation in Europe

M

aritime cooperation is carried out in many different ways, and one of these is the joint European project called the European Coast Guard Functions Academy Network II, ECGFA NET II in short, led by the Finnish Border Guard.

The need for European cooperation, as enhanced by the ECGFA NET II project, was identified within the framework of the European Coast Guard Functions Forum (ECGFF). The spark for this cooperation originated with the identification of risks that could be responded to more efficiently by several operators. For instance, growing sea traffic has raised the risk of accidents and increased the need for supervision and prevention. In recent years, flows of refugees in the Mediterranean have brought the need for cooperation ever more strongly into focus at sea

93

RAJAMME VARTIJAT

in Europe. Also, shared action is required for securing the external border of the joint Schengen Area.

The challenge for this cooperation, however, is a very extensive range of operators: estimates say that there are more than 300 operators in the sector of coast guard activities in Europe. In a field dominated by a multitude of operators, developing joint operating models and commensurate competence is a requirement for effective collaboration. This can be achieved only through consistent training.

The harmonization of training is, indeed, one of the most important goals of the ECGFA NET II project in developing such cooperation. In the ECGFA NET II project, trust between authorities has been built by means of a European training exchange programme, for example.

In all, 11 maritime organisations from

seven European countries took part in the pilot project for the training exchange.

These included police, customs and coast guard authorities in Europe. Thanks to the successful experience, the exchange programme is to be expanded in the third phase of the ECGFA NET II project, scheduled for a start in summer 2018.

The second phase of the project ended in December 2017. Besides the Finnish Border Guard, it included 12 European coast guard organisations. The European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) provided 80% of the funding for the project.

Inquiries: www.ecgff-trainingportal.eu ecgfanet[at]raja.fi

TEXT: Matti Pitkäniitty

Immigration crisis and terrorism

determine the future of European border control

T

he series of terrorist attacks that began with the Charlie Hebdo attack in January 2015 has changed requirements set for European border control.

Authorities working on external borders, first and foremost border guards, must be able to identify terrorists, foreign combatants and dangerous criminals among people crossing borders, regardless of whether they use genuine or falsified identities. Without efficient target acquisition, this task resembles looking for a needle in a haystack because more than 700 million border crossings are made on the external borders of the European Union (EU) every year.

The European Union aims to respond to these challenges by developing control at external borders, among other things. In their speeches, politicians demand strong external borders which, in practice, means ever greater shared responsibility in controlling land and sea borders, enhancing border checks with European information systems, and increasing biometric identification. The amendment to the Schengen Borders Code (SBC) that entered into force last spring obliges inspection of EU citizens from registers during border checks, but the majority of the practical changes will not be implemented until the 2020s.

94

RAJAMME VARTIJAT

We are part of the European border and coast guard

Major changes to border checks

The regulation concerning the European Border and Coast Guard Agency, adopted in October 2016, brought together all authorities that perform border control.

It is much easier to state on paper that the responsibility for external border control has been divided between the Agency and Member States than to implement it in practice. For this reason, some of the reforms included in the regulation, such as the EU-level strategy concerning Integrated Border Management (IBM) and a significant enhancement of return activities are only being worked on. The new regulation also provides the possibility for implementing border control operations at external borders of third countries, such as in Albania.

A functioning system of situational awareness is a basic condition for efficient external border control.

At the moment, the Commission is preparing an update to the regulation concerning the European border control system (Eurosur), and it is likely that events at border crossing points will be taken into account more strongly than before in the upcoming proposal.

First-line border checks will change significantly in the early 2020s. In terms of operations, the biggest challenges pertain to the practical implementation of the border crossing information system (Entry/Exit System, EES), but one addition will come from the European Travel Information and Authorisation System (ETIAS) concerning visa-free travellers, which resembles the ESTA system used in the United States.

The intention is to register border crossings by citizens of third countries in the EES system from 2021 onwards.

Approximately 200 million border crossings are registered every year, so information on tens of millions of people will be entered in the system.

Advance checks of travellers will be enhanced in many ways. In addition to the advanced passenger information (API) already in use in advance checks on air traffic, in the future, checks will also be made on the basis of passenger name records (PNR). These two systems only pertain to air traffic, but at the moment negotiations are underway in Brussels on the ETIAS system that applies to all visa-free travellers.

In the future, probably in the early 2020s, a visa-free citizen of a third

RAJAMME VARTIJAT maaliskuu 2018 Rajavartiolaitoksen sidosryhmälehti on ilmestynyt vuodesta 1934 lähtien.

ISSN 0483-9080 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa.

JULKAISIJA Rajavartiolaitos Rajamme Vartijat, PL 3, 00130 Helsinki Vilhonvuorenkatu 6, 00500 Helsinki rajammevartijat(at)raja.fi

country must apply for ETIAS permission before embarking on a journey. In case any problems are detected, the application will be referred to manual processing.

Biometric identification gains ground Biometric identification based on fingerprints or facial photographs will become an essential part of border guards’ work in the next decade, whether this involves border checks, control of aliens or pre-trial investigation. This change will affect all law enforcement and alien authorities, so in certain duties, cameras and fingerprint readers will be a part of a patrol’s basic equipment.

There are negotiations underway in Brussels on changes to the Schengen Information System (SIS) and the Eurodac system on illegal residents. Furthermore, a proposal on an amendment of the Visa Information System (VIS) is expected from the Commission. Alongside the old systems listed above, new systems will be introduced, such as the aforementioned border crossing information system EES, the regulation on it having already been adopted, as well as two other systems still being negotiated on, the European Travel Information and Authorisation System

95

RAJAMME VARTIJAT

(ETIAS), and the European Criminal Records Information System for Third Country Nationals (ECRIS-TCN).

With the exception of ETIAS, all the aforementioned information systems contain biometric identifiers.

The Commission has proposed linking the systems together in order to reveal any multiple identities.

Through these shared systems, the EU and the European Border and Coast Guard will be ever more clearly visible in all of our daily lives. The aspiration is that the solutions listed above can create strong external border control which secures free mobility within the Schengen Area, but they will not eliminate terrorism or problems with immigration.

PÄÄTOIMITTAJA Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen paivi.kaasinen(at)raja.fi puh. 0295 421 331 TOIMITUSSIHTEERI Kirsti Helin, Princeps Oy kirsti.helin(at)princeps.fi puh. 0400 447 382 TAITTO Sanna Moisio, Princeps Oy KÄÄNNÖKSET Lingsoft Language Services Oy PAINO Kopio Niini Oy ETU- JA TAKAKANNEN KUVAT Etukansi: Shutterstock.com Takakansi: Stromboli-tulivuori Sisilian pohjoispuolella kuvattuna Dornierin valvontalennolla.

Kuva Kenneth Rosenqvist/RVL

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kopio Niini Oy / Terhi Ruuskanen Höyläämötie 2, 00380 Helsinki palvelu(at)kopioniini.fi

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 Helsinki puh. 0295 421 000 rajavartiolaitos(at)raja.fi etunimi.sukunimi(at)raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietiläntie 32 E, 55910 Imatra puh. 0295 422 000 kaakkoissuomenrajavartiosto(at)raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 Onttola puh. 0295 423 000 pohjoiskarjalanrajavartiosto(at)raja.fi

KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 Kajaani puh. 0295 424 000 kainuunrajavartiosto(at)raja.fi

LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 Turku puh. 0295 427 000 lansisuomenmerivartiosto(at)raja.fi

LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 Rovaniemi puh. 0295 425 000 lapinrajavartiosto(at)raja.fi

VARTIOLENTOLAIVUE PL 48, 01531 Vantaa puh. 0295 428 000 vartiolentolaivue(at)raja.fi

SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 Helsinki puh. 0295 426 000 suomenlahdenmerivartiosto(at)raja.fi

RAJA- JA MERIVARTIOKOULU Niskapietiläntie 32 D, 55910 Imatra puh. 0295 429 000 rajajamerivartiokoulu(at)raja.fi

MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Rajavartiolaitos valvoo 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuodenaikoina

PÅ LAND, TILL HAVS, I LUFTEN

Gränsbevakningsväsendet vakar 24 timmar i dygnet under årets alla tider

96

RAJAMME VARTIJAT

WWW.RAJA.FI