Muuriankkuri 1/2011

P U O L U S T U S H A L L I N N O N R A K E N N U S L A I T O K S E N S I D O S RY H M Ä L E H T I Kesä 2011

Räty: Uskottava puolustus vaatii uudistumista Karjalan Lennosto toimii korkeassa valmiustilassa Rakennuspooli koordinoi huoltovarmuutta Keskusyksikkö vihittiin käyttöön Haminassa

Pääkirjoitus

Hyvä lukija!

R

akennuslaitoksen keskusyksikön toiminta Haminassa alkoi toden teolla toukokuun alussa. Uudet toimitilat vihittiin käyttöön 6. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa, johon osallistui pari sataa Rakennuslaitoksen sidosryhmien ja henkilöstön edustajaa.

Keskusyksikön muutto Helsingistä Haminaan toteutettiin erittäin lyhyen, noin kahden ja puolen vuoden siirtymäajan puitteissa. Tavoitteena oli varmistaa, että toiminta voi jatkua tehokkaasti ja häiriöttömästi ja että henkilöstöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Keskusyksikön kokonaisvahvuus on 55 henkilöä, ja Kymen alueelta on jo rekrytoitu 21 uutta työntekijää.

P

arhaillaan käynnissä oleva puolustusjärjestelmäuudistus koskee laaja-alaisesti kaikkia puolustushallinnon rakenteita. Mittavien kustannussäästöjen aikaansaaminen edellyttää supistuksia sekä henkilöstömenoissa että infrastruktuurin

kustannuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteistö- ja ympäristöalalla on varauduttava sopeutumaan poliittisessa prosessissa aikanaan syntyviin varuskuntien lakkautuspäätöksiin.

Puolustusvoimien valmiusyhtymistä Karjalan Lennosto on jo rauhan aikana korkeassa valmiudessa.

Lennoston väestä suuri osa työskentelee tukikohdan kalliosuojissa, joiden voidaan katsoa olevan kiinteä osa asejärjestelmää. Rakennuslaitoksella on pitkä historia 1970-luvulla rakennettujen luolien ylläpitäjänä.

J

ulkisen sektorin rakennemuutos sekä teollisuuden ja kaupan verkottuminen kansainvälisesti ovat lisänneet tarvetta tehostaa varautumista erilaisten yhteiskunnallisten häiriötilanteiden varalta. Rakentamisen ja rakennusteollisuuden osalta yhteistoimintaelimenä rakennusalan yritysten ja viranomaisten välillä toimii Rakennuspooli.

Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Sotilaskotiliitto on vahvasti mukana varuskuntien arjessa. Säkylän sotilaskodin peruskorjaus on esimerkki Rakennuslaitoksen ja paikallisen sotilaskotiyhdistyksen onnistuneesta yhteistyöstä. Vastaavia peruskorjaushankkeita on viime vuosina toteutettu monissa muissakin varuskunnissa.

Tässä Muuriankkurissa kolumnistimme pohtii Itämeren kasvavaa merkitystä tärkeänä energian kuljetusväylänä, ja merialueisiin liittyy myös artikkeli puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusaluetoiminnan vaikutusten selvittämisestä.

Hyviä lukuhetkiä Muuriankkurin 10. vuosikerran parissa ja aurinkoista kesää!

Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2

Sisältö 4

Säkylän sotilaskoti uudistui

6

Rakennuspooli – varautumista yhteiskunnan vakavien häiriötilojen varalta

10

Kansliapäällikkö Arto Räty: Radikaalit puolustusvoimauudistukset tarpeen

14

Karjalan lennosto jatkuvassa valmiustilassa Rakennuspooliin kuuluu noin 170 huoltovarmuuskriittistä yritystä. Poolin pääsihteerinä toimii Eero Sivunen Rakennusteollisuus RT:stä.

19

Ammunnoista ei haittaa Lohtajan merialueelle

Haminan varuskunta-alueella vanhasta kasarmista on peruskorjattu modernit toimitilat Rakennuslaitoksen keskusyksikölle.

22

Keskusyksikön uudet toimitilat vihittiin käyttöön Haminassa

25

Ränsistyneestä kasarmista modernit toimistotilat

26

Tuhat vihreää sisarta Sotilaskotiliiton 90-vuotisjuhlassa

27

Professori Kari Liuhto: Itämeren strateginen merkitys kasvussa

28

Svensk resumé

30 Sotilaskotiliitto juhli 90-vuotista toimintaansa tuhannen sisaren voimin Helsingin Messukeskuksessa 16. huhtikuuta.

Ajankohtaista

Ammuntojen ympäristövaikutukset selvitetään entistä tarkemmin. Lohtajan meriympäristöstä ei löytynyt jäämiä räjähde- tai polttoaineista.

Muuriankkuri kesä 2011 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi Tuotanto Viestintätoimisto Princeps Oy, Översättning Scandix toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi, ulkoasu Sanna Moisio översättningar Ab Painopaikka Kopijyvä Oy 10. vuosikerta Painosmäärä 2 700 kpl Kannen kuvat Petri Puromies, ISSN 1459-1480 Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

Puolustusvoimat Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

3

R A K E N TA M I N E N TEKSTI JA KUVAT: SAMULI VAHTERISTO

Säkylän sotilaskoti uudistui

R

unsaan vuoden kestänyt Säkylän sotilaskodin remontti on saatu pääosin valmiiksi. Piha-alueen viimeistelytyötkin on tarkoitus saada päätökseen vielä toukokuun aikana.

Noin 3,9 miljoonan euron peruskorjaus uudisti lähes 50-vuotiaan sotilaskodin talotekniikan ja ajanmukaisti monia asiakaspalveluun ja viihtyvyyteen vaikuttavia sekä sisarten arkityötä helpottavia yksityiskohtia.

Suurimmat muutostyöt tehtiin

Sotilaskotisisar Tuija Ryömä sekä paikallispäällikkö Jouni Aro ja vastaava rakennusmestari Janne Lehtonen toteavat ison ja vaativan remontin onnistuneen yli odotusten.

4

sotilaskodin taustatiloissa, joissa henkilökunnan sosiaalitilat, leipomo, keittiö ja tavaran vastaanotto järjesteltiin kokonaan uuteen uskoon. Ikkunoiden vaihto paransi energiatehokkuutta. Uusi hissi helpottaa tavaran siirtoa kerrosten välillä. Turvallisuusjärjestelyt ja niihin liittyvä automaattiset hälytysjärjestelmät ovat nyt viimeisintä tekniikkaa. Myös asiakaslinjastoja ja astianpalautuslinjastoa on uudistettu. Jätteidenkäsittely ja lajittelu on järjestetty

nykyvaatimusten mukaisesti.

Tavoitteena oli, että 600-paikkaisessa sotilaskodissa asiakasjonot kulkisivat entistä nopeammin. Remontin lopputulos onkin erittäin onnistunut, mistä Säkylän sotilaskotiyhdistys kiittää Puolustushallinnon rakennuslaitosta, rakennusurakoitsijaa, suunnittelijoita ja Museovirastoa.

– Pitkään elänyt toiveemme on toteutunut. Sotilaskotisisaret ovat remontin lopputulokseen todella tyyty-

väisiä. Meillä ovat nyt huomattavasti paremmat työskentely- ja palveluolosuhteet, sosiaalitilat sekä uudet koneet ja laitteet. Pystymme tarjoamaan ruuhkahuippuinakin tuoreita leivonnaisia, kiittää Tuija Ryömä Säkylän Sotilaskotiyhdistyksen puolesta.

Säkylän Sotilaskotiyhdistyksen osuus remontista oli noin 400 000 euroa. Summa käytettiin pääasiassa laitehankintoihin, mutta sillä ostettiin myös 1 200 uutta kahvikuppia.

Säkylän varuskunnassa ei ole remontin aikana päivääkään oltu ilman sotilaskodin palveluja. Sotilaskodin perusparannusremontti alkoi vuoden 2010 helmikuussa. Sitä ennen Porin Prikaatin urheilukentälle rakennettiin sotilaskodille tilapäiset tilat, joihin toiminnot siirrettiin joulukuun 2009 aikana. Väistösotilaskoti koostui kymmenestä 40 m² kontista sekä isosta noin 500 m² teltasta.

Alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen Säkylän varuskunnan sotilaskodin, elokuvateatterin, urheilutalon, esikunnan ja ruokalan rakennukset ovat kokonaisuutena Museoviraston suojeluksessa. Ne edustavat 1960-luvulla syntynyttä betonibrutalismia, jossa haluttiin korostaa rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita. Esimerkiksi betonissa valun jäljet saivat jäädä pintaan näkyviin. Kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti Osmo Lappo. Professori Lappo osallistui maaliskuussa järjestettyyn avajaisjuhlaan, ja hän antoi suunnittelijoille ja toteuttajille tunnustuksen alkuperäisen arkkitehtuurin kunnioittamisesta. Samaa kiitosta antoivat Museoviraston edustajat.

– Ehdottomasti vaikein tehtävä koko remontin aikana oli uuden talotekniikan eli sähkö-, vesi- ja lämpöjärjestelmien ja ilmastoinnin sekä nykyaikaisten turvallisuusjärjestelmien toteuttaminen kulttuurihistoriallisesti

Yläkerran palvelulinjasto korjattiin vastaamaan nykypäivän varusmiesten ja muun asiakaskunnan tarpeita aina itsepalvelukassaa myöten.

Leipomotilat siirrettiin kerrosta ylemmäs, ja uudet valmistustilat, koneet ja laitteet mahdollistavat tuoreet leivonnaiset myös ruuhkahuippuina, jolloin päivän aikana asiakasmäärä voi nousta jopa pariin tuhanteen.

arvokasta, yli 67 vuotta vanhaa rakennusta kunnioittaen. Vanhaa säilytettävää ovat olleet esimerkiksi betonipinnat, puuritiläkatot ja laattalattiat. Museoviraston ja rakennusliikkeen kanssa kävimme monia neuvonpitoja, kertovat peruskorjauksen päävalvojana ollut vastaava rakennusmestari Janne Lehtonen ja paikallispäällikkö Jouni Aro Rakennuslaitoksen Säkylän paikallistoimistosta.

Käyttäjien toiveita kuunneltiin Paikallispäällikkö Aro pitää Säkylän sotilaskodin johtajan Merja Lankisen panosta erittäin merkittävänä hankkeen

onnistumisessa.

– Hän toi niin suunnittelijoille kuin rakentajille tiedon sotilaskotisisarten toiveista. Ilman hänen aktiivista panostaan lopputulos ei olisi ollut näin hyvä.

Sotilaskodissa kahvitauolla olevat varusmiehet sanovat uudistetun sotilaskodin olevan kuin uusi maailma verrattuna väistösotilaskodin teltan palveluihin.

– Tämä on tilavampi, valoisampi ja kotoisampi. Alakerran pelisali on nykypäivää, kirjastopalvelut tyydyttävät vaativankin lukijan toiveet ja leipomotuotteet ovat erinomaisia, kiteyttää alikersantti Ekku Lehtonen varusmiesporukan ajatukset.

5

R A K E N TA M I N E N

Rakennuspooli – varautumista yhteiskunnan vakavien häiriötilojen varalta

TEKSTI: KIRSTI HELIN | KUVAT: Petri Puromies ja Tiia Harju

Rakentamisen ja rakennusteollisuuden huoltovarmuus edellyttää riittävän kapasiteetin ylläpitoa yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myrskyihin ja tulviin varaudutaan rakennusurakoitsijoiden kalustolla.

6

R

akennuspooli on rakennusalan yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaelin. Poolin tehtävänä on valmiussuunnittelu ja resurssien koordinointi siten, että luonnonkatastrofeissa ja muissa häiriötilanteissa on saatavana tarvittava määrä esimerkiksi raivauskoneita, rakennusalan osaajia ja rakennustuoteteollisuuden materiaalia.

Rakennuspoolin pääsihteeri, yli-insinööri Eero Sivunen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että pelastusviranomainen esittää aina pyynnöt kalustotarpeesta suoraan yrityksille ja tehtävät suoritetaan aina pelastusviranomaisen johtamana.

Rakennuspooli toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvan Huoltovarmuuskeskuksen alaisuudessa, ja sen toimintaa johtaa rakennuspoolitoimikunta. Rakennuspoolilla on kuusi aluetoimikuntaa, jotka edistävät viranomaisten ja rakennusalan yritysten yhteistyötä ja huoltovarmuuden ylläpitoa alueellisesti. Kerran vuodessa tarkistetaan rakentamisen kapasiteetin varaukset ja tuotantovaraukset alueittain. Valmiusharjoituksia järjestetään joka toinen vuosi sekä Rakennuspoolin että puolustusvoimien kutsumana kunkin aluetoimikunnan alueella. Lisäksi joka toinen vuosi pidetään valmiusseminaari.

– Tällä hetkellä Rakennuspooliin kuuluu noin 170 huoltovarmuuskriittistä yritystä. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja tähän mennessä yksikään mukaan pyydetty yritys ei ole vielä kieltäytynyt, kertoo Sivunen.

– Rakennuspoolista puuttuu vielä rakennuttajien eli tilaajien laajempi edustus. Rakentamisen valmiussuunnittelua pitäisi tehdä kaikkien osapuolien kesken, jotta siitä saataisiin mahdollisimman toimivaa käytännössä eikä rakentamisen ketju katkeaisi missään vaiheessa.

Kesällä 2010 Suomi oppi uuden sanan: syöksyvirtaus.

Metsää kaatui hehtaarikaupalla ja mökkiläiset jäivät ilman sähköä. Vakaviin häiriötilanteisiin varaudutaan nyt rakennusurakoitsijoiden kalustossa.

Puitesopimus ja pilotointi Sisäasianministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Rakennuspooli allekirjoittivat marraskuussa 2010 puitesopimuksen, jolla pyritään edistämään yksityisen nosto-, raivaus- ja maansiirtokaluston saatavuutta luonnonkatastrofi- ja suuronnettomuustilanteissa.

Puitesopimuksen mukaan alueelliset pelastuslaitokset voivat raivauskaluston nopean saatavuuden varmistamiseksi tehdä valmiussopimuksia rakennuspoolin osoittamien yritysten kanssa.

Pelastuslaitoksen ja yrityksen välinen valmiussopimus sisältää tiedot mm. kaluston määrästä, lähtövalmiusajasta ja maksuperusteista. Puitesopimuksen mukaan pelastusviranomainen voi tarvittaessa myös määrätä kalustoa käyttöön.

7

”

Rakennuspooli ei ole pelastaja, vaan se luo pelastajille mahdollisuudet pelastaa.”

Rakennuspoolin pääsihteeri Eero Sivunen ja Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Raimo Huttunen tekevät yhteistyötä puolustuskiinteistöjen valmiussuunnittelun osalta ja osallistuvat yhteisiin valmiusharjoituksiin.

– Tänä vuonna järjestetään yhdessä pelastuslaitosten ja kuntien kanssa kolme pilottihanketta, joilla testataan eri tahojen yhteistyön toimivuutta ja selviytymistä suuronnettomuustilanteissa. Niistä saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus laatia sopimusmallit rakennusurakoitsijoiden käyttöön, Eero Sivunen kertoo.

– Laki vaatii, että kunnat ja viranomaiset laativat valmius- ja pelastussuunnitelmia, mutta niitä pitää myös testata. Pitää kutsua urakoitsijat paikalle ja tarkastella yhdessä, ovatko suunnitelmat realistisia ja pystytäänkö niiden mukaan myös toimimaan tositilanteissa.

Varautumista yhteistyössä yksityissektorin kanssa Rakennuspoolin valmius- ja aiesopimusjärjestelmä on tarpeen, koska nykyisin rakentamisen resurssit ovat pääosin yksityisellä sektorilla. Normaaliolojen häiriötilanteissa ei ole käytettävissä valmiuslakia, jonka perusteella viranomaiset voisivat määrätä urakoitsijoita töihin. Pelastuslaki antaa tietyt valtuudet.

8

Ennen valtion isot rakennusorganisaatiot toimivat pelastusviranomaisten tukena vakavissa häiriötilanteissa.

Nykyään ei ole enää vastaavanlaisia organisaatioita, vaan yksityiset suunnittelijat ja urakoitsijat toteuttavat lähes kaikki rakennushankkeet.

Rakennusmateriaaliteollisuus on puolestaan kansainvälistynyt, eikä kaikkia perusrakennustarvikkeita valmisteta Suomessa. – Esimerkisi betoniin tarvittava harjateräs tulee ulkomailta, eikä enää ole hetekoitakaan, joita voisi käyttää raudoitukseen, Eero Sivunen tokaisee.

Rakennuspoolissa ovat edustettuina kaikki rakennusurakoinnin ja -materiaaliteollisuuden kannalta tärkeät toimialat: rakennustuoteteollisuus, talonrakennusteollisuus, maa- ja vesirakennusurakointi, asfalttiurakointi, sähkö- ja teleurakointi, LVI-tekninen urakointi ja pintatoimiala.

Rakennuspoolin hyödyt Mitä lisäarvoa Rakennuspooli tuo valmiussuunnitteluun? Eero Sivunen toteaa, että Rakennuspoolin valmius-

ja aiesopimusjärjestelmän avulla viranomaiset pystyvät selkeyttämään omaa tehtäväkuvaansa ja vastuualueitaan. – Sopimusten perusteella tiedämme valtakunnallisesti ja alueellisesti käytössä olevat ja tarvittavat resurssit. Rakennuspoolilla on toimivat yhteydet yritysten ydinjoukkoihin ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiin toimijoihin.

– Järjestelmä pakottaa tilaajan teettämään toteutuskelpoiset rakennussuunnitelmat ja varmistaa urakoitsijoiden saatavuuden. Urakoitsijat puolestaan sitoutuvat allekirjoituksillaan varaamaan tarvittavat resurssit ja toteuttamaan hankkeet määräaikaan mennessä.

– Valmius- ja aiesopimuksessa määritellään tilaajan ja rakentajan tehtävät, ja näin myös kustannus- ja aikataulutietoisuus paranevat. Nimetty pääurakoitsija vastaa töiden organisoinnista ja aikataulutuksesta.

Entä mitä hyötyä järjestelmästä on yrityksille? – Poolin jäsenyritykset osallistuvat valmiussuunnitteluun, harjoituksiin ja erilaisiin koulutus- ja perehdytystilaisuuksiin, joten toiminta

tarjoaa yrityksille tilaisuuden luoda kontakteja viranomaisiin, rakennuttajiin ja muihin urakoitsijoihin.

– Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa viranomaiset pyrkivät turvaamaan poolin yrityksille energian, raaka-aineiden ja kuljetuslogistiikan saannin, jotta ne olisivat toimintakykyisiä huonoissakin olosuhteissa.

Huoltovarmuuskriittiset yritykset voivat myös varata avainhenkilöstönsä ns.

VAP-varauksin.

– Rakennuspoolin osallistuvalla yrityksellä tulee olla nimetty valmiuspäällikkö, ja yritys osallistuu paitsi valmiussuunnitteluun myös poolin ja puolustusvoimien järjestämiin harjoituksiin. Tämä auttaa yritystä tekemään myös omia riskianalyysejä ja jatkuvuussuunnittelua, Eero Sivunen luettelee.

Apua suuronnettomuuksien varalle Tuoreessa muistissa ovat vielä kesän 2010 hirmumyrskyjen suurtuhot, jolloin Suomi oppi uuden sanan: syöksyvirtaus.

Asta- ja Veera-myrskyt jättivät satoja mökkiläisiä mottiin ja viikoksi ilman sähköä. Metsää kaatui hehtaarikaupalla, ja monet mökkitontit ammottavat nyt tyhjyyttään. Asiantuntijat ennakoivat, että vastaavat sääilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä.

– Yksi mahdollinen luonnonkatastrofi voisi olla Itämereltä nouseva voimakas vesimassa ja sen aiheuttama tuho. Jos Suomenlahden merenpinta nousisi esim. 2,5 metriä, sillä olisi todella tuhoisat vaikutukset pääkaupunkiseudun sähkö- ja kaukolämpöverkostoille, jotka on rakennettu tunneleihin.

Toinen mahdollinen uhka voisi olla öljykatastrofi Suomenlahdella, jolloin Rakennuspoolin tehtävänä olisi hankkia tarvittava määrä kaivinkoneita, kuljetuskalustoa ja öljyn läjitysalueita. Tällaisten tilanteiden varalle meidän täytyy tehdä suunnitelmat ja harjoitella niiden toteuttamista myös käytännössä, Eero Sivunen painottaa.

Rakennuslaitoksella valmiussuunnitelmat poikkeusoloihin Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustusvoimien rakennuttajakonsulttina valmiusrakentamisessa.

Se tarkoittaa ensisijaisesti tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmien toimitilojen ja niihin liittyvien kenttälinnoitteiden rakentamista sekä satamarakenteiden rakentamista.

Rakennuslaitoksen omassa valmiussuunnitelmassa otetaan huomioon tarvittavat urakointiyritysten ja tuotantokapasiteettien varaukset.

– Olemme osallistuneet Rakennuspoolin koordinointityöryhmän työhön, jossa on selvitetty puolustusvoimien valmiusrakentamiseen varautumista, ja sen tuloksena valmiusrakentamisen yhteistoimintasuhteet ja -vastuut ovat selkiytyneet merkittävästi, kertoo Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Raimo Huttunen.

Puolustusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaan Rakennuslaitoksen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä laatia puolustuskiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen valmiussuunnitelmat.

Toistaiseksi Rakennuslaitos on tehnyt yhteistoimintasopimuksen poikkeusoloihin varautumisesta Ilmavoimien kanssa. Kiinteistöjen ja tilahallinnan valmiussuunnittelua koskeva yhteistyö alkoi jo vuonna 2000 Karjalan Lennostossa, jolloin siellä järjestettiin ensimmäisiä valmiusharjoituksia. Karjalan Lennostossa ollaan myös pisimmällä tukikohtien rakennuttamisvalmiudessa ja sopimukset on tehty ulkopuolisten rakentajien kanssa Rakennuspoolin valmius-

Valmiusjohtaja Raimo Huttunen vastaa yhdessä alueiden valmiuspäälliköiden kanssa valmiussuunnittelusta Rakennuslaitoksessa.

ja aiesopimusjärjestelmän mukaisesti.

Rakennuslaitoksen osalta valmiussuunnittelun pilotointia on organisoinut Itä-Suomen alueen valmiuspäällikkö Tapio Paldanius. Sopimuksen mukaan Rakennuslaitos tuottaa Ilmavoimille tilahallinnan poikkeusolojen palvelut. Ilmavoimien lennostot ja Rakennuslaitoksen aluetoimipaikat ovat laatineet yksityiskohtaiset sopimukset varautumistehtävien suunnittelua ja toteuttamista varten. Tämä tarkoittaa 1. ja 2. luokan tukikohtien valmiusrakentamista, kiinteistöjen ylläpitoa, energiahuoltoa sekä muita erikseen sovittuja toimintoja.

Ilmavoimien sopimus on toiminut mallina yhteistoiminnalle myös muiden puolustushaarojen kanssa.

Merivoimien kanssa valmiussuunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja Maavoimien kanssa on tarkoitus käynnistää sopimusneuvottelut tämän vuoden aikana.

9

J O H TA M I N E N

Kansliapäällikkö Arto Räty:

Suomeen tarvitaan kustannustehokkaampi TEKSTI: KIRSTI HELIN | KUVAT: PETRI PUROMIES

Rauhan ajan rakenteita on kevennettävä, sodan ajan vahvuutta pienennettävä ja toimintatapoja kehitettävä.

− Puolustusvoimauudistus antaa mahdollisuuden luoda puolustukselle turvatun tulevaisuuden 2020-luvulle asti, sanoo kansliapäällikkö Arto Räty.

10

puolustusjärjestelmä

T

avoitteena on saada aikaan kustannustehokkaampi puolustusjärjestelmä jo tulevan hallituskauden aikana. Puolustushallinnon rakenteita on uudistettava, jotta pystyisimme uskottavalla tavalla vastaamaan lakisääteisistä velvoitteistamme 2020-luvulla, sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty.

– Isot puolustushallinnon muutokset vaativat aina poliittisia päätöksiä.

Uuden eduskunnan ja hallituksen olisi siis kyettävä tekemään vastuullisia, rohkeita ja kokonaisvaltaisia päätöksiä, jotka turvaavat maanpuolustuksemme tulevaisuuden – ei vain tulevan hallituskauden ajan, vaan pitkälle 2020-luvulle asti. Uudistuksen käynnistäminen heti hallituskauden alussa tulisikin ottaa osaksi hallitusohjelman tekstiä, Räty muistuttaa.

Kansliapäällikkö korostaa, että puolustusvoimauudistus pitää toteuttaa puolustuksen ydintoiminnan eli sodan ajan valmiuden lähtökohdista. Rauhan ajan rakenteita voidaan keventää ja sodan ajan vahvuutta pienentää kehittämällä yleisiä toimintatapoja. On luovuttava osasta vanhaa ja samalla rakennettava tarkoituksenmukaista uutta.

Henkilöstöä ja infraa vähennettävä – Puolustusvoimauudistuksessa ei ole kyse vain varuskuntien karsimisesta.

Kyse on kokonaisvaltaisesta uudistuk-

sesta, jossa tarkastelun kohteena ovat kaikki puolustushaarat, esikuntarakenteet ja myös toimintatavat. Rakenteen tulee olla vielä nykyistäkin kustannustehokkaampi, toteaa Räty painottaen samalla, että jo nykyiselläänkin Suomen puolustusvoimat ovat erittäin kustannustehokkaat suhteessa muiden EU-maiden tilanteeseen.

”

Tarpeettomista kiinteistöistä luovuttava.”

– Valitettavasti ainoa tapa saada aikaan pysyviä säästöjä on vähentää henkilöstöä ja karsia infrastruktuuria.

Samalla pitää kuitenkin turvata puolustusvoimien materiaalinen ylläpito ja kehittäminen, sillä on turha ylläpitää koulutusorganisaatiota, jolla ei ole käytössään työkaluja. Räty korostaa, että pääosa puolustusvoimien materiaalista perustuu jatkossakin vanhan säilyttämiseen ja elinkaaren jatkamiseen, mutta lisäksi tarvitaan myös uutta materiaalia.

– Kiinteistöpuolella kustannustehokkuutta voidaan parantaa luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä.

Puolustushallinnon rakennuslaitos on

kehittänyt toimintaansa esimerkillisesti, ja laitoksen edustajat on hyvä saada mukaan muutoksen suunnitteluun jo heti alkuvaiheessa.

– Uskon, että uudistuksen jälkeenkin puolustusvoimat toimii laajalti eri puolilla maatamme ja että myös vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus voi tukeutua varuskuntien materiaaliin ja henkilökuntaan. Varuskuntien määrän vähentäminen tarkoittaa lähinnä välimatkojen pitenemistä. Pitää myös muistaa, että etenkään Maavoimien varuskunnat eivät ole sodan ajan linnakkeita, vaan koulutusorganisaatioita.

Muutos vie ainakin neljä vuotta – Puolustuskyvyn uudistaminen ei ole helppoa. Puolustusvoimien on yhtä aikaa uudistuttava ja säästettävä, eikä helppoja säästökohteita ole. Puolustusvoimien toimintamenojen kustannuspaine vuoteen 2015 mennessä on noin 135–150 miljoonaa euroa. Muutos maksaa aluksi, mutta sen toteuttaminen onnistuu, jos vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa päätetty nykyinen resurssitaso säilytetään vuoden 2015 loppuun asti, Arto Räty sanoo.

– Tavoitteena on saada aikaiseksi puolustusselonteko niin, että poliittiset päätökset saadaan vuoden 2012 alkupuolella ja tarvittavat toimenpiteet tehtyä vuoteen 2016 mennessä. Ison uudistuksen toteuttaminen vie aina vähintäänkin neljä vuotta.

11

”

Uskottava puolustus on kuin tuolin selkänoja.”

– Uudistuksen toteuttaminen ja välttämättömät sopeuttamistoimet vaativat poliittisen johdon vahvaa sitoutumista, koska toimilla on sekä henkilöstöön kohdistuvia että alueellisia vaikutuksia. Henkilöstöasiat pitää hoitaa hyvin muutostilanteissa, onhan henkilöstö tärkein voimavaramme nyt ja tulevaisuudessa.

Koulutusta vähennetty jo kipurajalle – Varusmiesten maastoharjoituksia on vähennetty, samoin kuin lentokoneiden ja alusten käyttöä. Koulutusta on jo vähennetty kipurajalle asti ja enempää sitä ei tulisi enää supistaa, Arto Räty painottaa.

Puolustushallinto on jo pitkään tehnyt erilaisia säästötoimia. Henkilöstö onkin vähentynyt 1990-luvun yli 22 000 henkilöstä nykyiseen 15 500 henkilöön, eli keskimäärin noin 250 vuodessa.

Valtion tuottavuusohjelman mukaisesti puolustushallinnon henkilöstön määrää pitää vähentää vielä 1 153 henkilöllä vuoteen 2016 mennessä.

Monissa kustannustehokkuutta lisäävissä toimissa puolustusvoimat on valtionhallinnon edelläkävijä. Esimerkkejä ovat hallinnolliset säästöt, tietohallinnon rationalisointi sekä kump12

panuus ja verkostoituminen yksityisen sektorin kanssa.

Puolustusvoimauudistukseen on haettu oppia myös yksityiseltä sektorilta.

Puolustusvoimien johtamana on tehty vastikään laaja benchmarking-kierros isoissa pörssiyhtiöissä, kaupungeissa ja sekä verrokkimaissa. Tavoitteena ei ole kopioida vaan ottaa opiksi muiden prosesseista selvittämällä kuinka niissä on pystytty lisäämään kustannustehokkuutta, kehittämään organisaatiorakenteita ja johtamaan muutosta.

– Suomessa on monta yritystä ja kaupunkia, joissa kustannustehokkuutta on kehitetty esimerkillisesti, ja samat perusperiaatteet soveltuvat myös valtionhallintoon, Räty toteaa.

Uskottava puolustus säilytettävä Puolustusjärjestelmän rakenteiden kehittämisellä tähdätään uskottavan puolustuksen säilyttämiseen.

– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta historia – valitettavasti myös lähihistoria muualla maailmassa – on opettanut, että tilanne voi muuttua nopeasti. Uskottava puolustus on kuin tuolin selkänoja: on mukavampi istua, kun tietää, että tarpeen tullen on jotain, mihin nojata,

Arto Räty kuvaa.

– Suomi on EU:n reunavaltiona mielenkiintoisessa tilanteessa. EUmaiden puolustuspolitiikassa pyritään tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön, yhteishankintoihin ja vanhojen rakenteiden purkamiseen. Keskeisenä syynä on resurssien väheneminen.

Euroopan maiden asevoimien tehtävissä ykkössijalle on noussut kriisinhallinta.

Samaan aikaan idän suunnalla Venäjä, Kiina ja Intia kasvattavat puolustusmenojaan ja lisäävät asevoimiensa tehoa, eikä kriisinhallinta ole niiden asevoimien ykköstehtävä.

– Voimme olla ylpeitä yhteiskuntaamme yhdistävästä, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvasta maanpuolustuksesta, joka vastaa haasteisiin joustavasti – ja tiukan paikan tullen puolustaa Suomea sotilaallisesti.

Puolustusvoimat myös tukee muuta yhteiskuntaa monin eri tavoin, esimerkiksi antamalla virka-apua muille viranomaisille satoja kertoja vuodessa.

– Newsweek-lehti valitsi viime syksynä Suomen maailman parhaaksi maaksi asua. Korkea koulutustaso, toimiva demokratia ja turvallinen yhteiskunta ovat seikkoja, joita arvostetaan. Tätä yhteiskuntaa pidämme puolustamisen arvoisena, Räty sanoo.

KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT

Sotilaalle ykköstehtäviä ovat komentajatehtävät

Tasavallan presidentti nimitti 9.9.2010 valtioneuvoston esityksestä kenraaliluutnantti Arto Rädyn puolustusministeriön kansliapäällikön virkaan ajaksi 1.1.2011 – 31.12.2015. Viran edellinen haltija, kenraaliluutnantti Kari Rimpi jäi eläkkeelle.

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.

Puolustusministeriön kansliapäällikön virka on siviilivirka.

Arto Räty (s. 1955) siirtyi kansliapäällikön tehtävään Pääesikunnasta, jossa hän toimi operaatiopäällikkönä.

Sitä ennen hän oli toiminut mm. Maavoimien Esikunnassa esikuntapäällikkönä, puolustusministeriössä kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajana, maanpuolustuskurssien johtajana, Porin Prikaatin komentajana, Suomen Pataljoonan komentajana KFORoperaatiossa Kosovossa, Pääesikunnan kansainvälisellä osastolla apulaisosastopäällikkönä, Brysselissä apulaissotilasasiamiehenä ja NATO-yhteysupseerina, Pääesikunnan operatiivisella osastolla osastoesiupseerina sekä Helsingin sotilaspiirin esikunnassa toimistopäällikkönä.

Yleisesikuntaupseerin tutkinnon Räty suoritti vuonna 1989. Hän on myös suorittanut opintoja Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin kesäkuussa 2010.

Arto Räty kertoo, että sotilasuran valinta tapahtui jo nuorena, kun hän asepalveluksen jälkeen jäi kesävänrikiksi Lappeenrannan Rakuunapataljoonaan. – Ihastuin sen verran armeijatyöhön, että pyrin Kadettikouluun.

Toisena vaihtoehtona olivat oikeustieteellisen opinnot.

Matkan varrella on joskus tullut mietittyä uran vaihtoakin, mutta täällä on pysytty ja olen päätökseeni tyytyväinen.

– Jokainen urani aikainen tehtävä on ollut todella mielenkiintoinen ja haastava. Sotilaalle ykköstehtäviä ovat kuitenkin komentajatehtävät. Minulle sellaisia ovat olleet komentajan tehtävät Kosovossa ja Porin Prikaatissa.

Komentajan työssä pääsee tekemään juuri sitä, mihin upseeri on alun perin koulutettu.

– Upseerin uralla tehtävät vaihtuvat usein. Se on haastavaa ja antoisaa ja välillä henkisesti rasittavaakin.

Pisin työrupeamani on ollut kuusi vuotta Kadettikoulun opettajana. Komennuksilla olen ollut reppurina eli perheemme koti on pysynyt Helsingissä, lukuun ottamatta Lähi-idän ja Brysselin komennuksia, jolloin perhe oli mukana kohdemaassa. Nyt aikuiset lapset, 29-vuotiaat kaksoset ovat jo muuttaneet omilleen.

Arto Rädyn harrastuksiin kuuluvat golf ja metsästys.

Haastattelua edeltävänä päivänä hän oli juuri palannut golf-lomaltaan Turkin Belekistä.

13

VA RU S K U N T A

Karjalan Lennosto – kehittyvä TEKSTI: KIRSTI HELIN | KUVAT: Karjalan Lennosto, Kirsti Helin

Karjalan Lennosto on yksi puolustusvoimien valmiusyhtymistä, joka on jo rauhanaikana korkeassa valmiudessa. Lennosto valvoo itäisen Suomen ilmatilaa ja estää ilmatilan luvattoman käytön sekä kouluttaa varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa.

14

valmiusyhtymä

L

ennoston tutka-asemat tuottavat jatkuvasti tunnistettua ilmakuvaa, ja tarvittaessa Hornethävittäjät lähtevät tunnistuslennoille. Lentokalustoa käytetään myös virka-aputehtäviin mm. kansainvälisten huippukokousten aikaiseen ilmatilavalvontaan ja tarvittaessa kokousosallistujien kuljetuksiin.

Lennoston valmiutta ja suorituskykyä kehitetään koko ajan. – Hävittäjäkalustomme elinkaaripäivitys kakkosen myötä siirrymme ilmasta maahan -toimintaan nykyisen ilmasta ilmaan -toiminnan lisäksi. Myös lennoston ”silmät” eli tutkajärjestelmä uudistuu. Keskivalvontatutkat uusitaan seuraavan kolmen vuoden aikana ja kaukovalvontatutkiin tehdään elinikäpäivitys, kertoo lennoston komentaja, eversti Ari Jussila.

– Puolustusvoimauudistus tarkoittaa, että meidän pitää olla entistä tehokkaampia ja rationalisoida jatkuvasti toimintojamme. Viimeksi kuluneen parin vuoden aikana mm. hallintoa on keskitetty ja henkilöstömme tehtäväkuvia on laajennettu.

Tällä hetkellä henkilöstöhallinnon siirtyminen uuteen tietojärjestelmään on muutos, joka aiheuttaa huomattavan paljon lisätöitä muutamille henkilöille.

Muutostilanteet ovat haastavia, ja meidän esimiesten pitää huolehtia henkilöstön jaksamisesta, korostaa Jussila.

Kansainväliset harjoitukset ovat osa lennoston nousujohteista lentokoulutusjärjestelmää. Yhteisharjoituksia järjestetään eniten Ruotsin ja Norja ilmavoimien kanssa, ja kerran pari vuodessa osallistutaan laajempiin monikansallisiin harjoituksiin.

15

– Ilmavoimille annettiin vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa tehtäväksi muodostaa lento-osasto, joka voi toimia kansainvälisessä kriisinhallintatehtävässä osana monikansallista lentoyksikköä. Yksikkömme on koulutettu ja evaluoitu Natoyhteensopivaksi varustuksen ja toiminnan osalta. Ilmavoimat ei ole kuitenkaan vielä osallistunut yhteenkään kansainväliseen operaatioon, sillä se edellyttää aina poliittista mandaattia, Ari Jussila muistuttaa.

Työskentelyä luolatiloissa Karjalan Lennostossa puolet henkilöstöstä työskentelee kalliosuojissa.

Missään muussa varuskunnassa ei työskennellä yhtä paljon luolissa kuin Rissalassa. – Ensimmäisenä syksynä työskentely luolatiloissa tuntui väsyttä-

vältä, kun päivän valoa ei käytännössä nähnyt koskaan, mutta kyllä siihen sitten tottui. Luolatilojen viihtyisyyttä on pyritty lisäämään mm. valkoiseksi maalatuilla seinillä ja viherkasveilla, kertoo komentaja Ari Jussila.

– Rissalan luolat rakennettiin 1970-luvulla, jolloin uhkana olivat ydinaseet. Luolat toimivat päivittäisinä työtiloina, mutta ne ovat myös sodanajan tiloja. Tiloissa on otettu huomioon monia valmiudellisia asioita, mm. sähköverkko on varmennettu ja viestiyhteydet toimivat myös poikkeusoloissa.

– Rakennuslaitoksen tehtäviä on paljolti ulkoistettu, mutta Rissalan tukikohdan tyyppisissä turvaluokitelluissa toimitiloissa omat henkilömme vastaavat tilojen ylläpidosta, kertoo Rakennuslaitoksen paikallispäällikkö Raimo Mulari. Karjalan Lennoston rakennus-

tilavuus on kaikkiaan 370 000 m3, joista kaksi kolmasosaa on suojatiloja.

Komentaja Ari Jussila on tyytyväinen lennoston toimitilojen kuntoon ja Rakennuslaitoksen palveluihin.

– Kaiken kaikkiaan Karjalan Lennostolla on hyvät ja hyvän suoja-arvon omaavat toimitilat. Luolat ovat paremmassa kunnossa kuin lennoston maan pinnalla olevat rakennukset. Talotekniikka on alkuperäistä, mutta sitä on paranneltu vuosien saatossa eikä täällä ole ollut suurempia sisätilaongelmia.

Parissa toimistossa oli ongelmia, mutta ne saatiin korjattua ja sisäilmatyöryhmämme on toiminut aktiivisesti.

– Rakennuslaitos on kehittänyt viime vuosina toimintaansa hyvään suuntaan, ja tilojen käyttäjinä olemme tyytyväisiä muun muassa siihen, että Rakennuslaitoksen henkilöt tuntevat hyvin

Luolatiloissa työskentelyyn tottuu, vakuuttavat komentaja Ari Jussila ja Rakennuslaitoksen paikallispäällikkö Raimo Mulari.

Viihtyisyyttä luoliin on saatu mm. valkoiseksi maalatuilla seinillä.

16

lennoston toiminnan, Ari Jussila kertoo.

– Haasteena on kaikkien tilojen pitäminen toimintakuntoisina, koska osa tiloista on jo varsin iäkkäitä. Osasta rakennuksista on tehty kuntokartoitus, mikä helpottaa korjaustöiden priorisointia, Mulari mainitsee.

Kalustolle suojia Hornet-torjuntahävittäjien hankinta 1990-luvulla oli iso asia lennostolle ja vaati uusia rakennuksia. Viimeisimmät laajamittaiset rakennustyöt Rissalassa tehtiin vuosina 1996–1997, jolloin uusia Horneteja varten rakennettiin lentokenttäplatta sekä varastotiloja ja koekäyttötalo.

– Viime vuonna Ilmavoimille hankittiin uudet Pilatus-yhteyskoneet, ja hankesuunnitelmassa on nyt uuden hallin rakentaminen niitä varten.

Nykyinen halli on saksalaisten 1940luvulla rakentama, ja vaikka sen tekniikkaa on aika ajoin paranneltu, se alkaa jo olla riittämätön uusille koneille. Tavoitteenamme on, että saisimme uuden hallin vuoden 2014 aikana, kertoo Ari Jussila.

– Muita ajankohtaisia uudishankkeita ovat hälytyspaikka-alueen ja räjähdeainevaraston rakentaminen.

Keskellä savolaista järvimaisemaa Nykyisin Pohjois-Savoon sijoitetun Karjalan Lennoston juuret ovat Karjalan kannaksella. Lento-osasto II aloitti toimintansa Antreassa keväällä 1918. Myöhemmin lennoston kotipaikka oli pitkään Utti, ja vuonna 1961 lennosto siirtyi Rissalaan 20 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen.

Ari Jussila kehuu lennoston sijaintia.

– Tämä on loistava paikka keskellä kauneinta suomalaista järvimaisemaa.

Lennostolaisista reilut parisataa asuu Kuopiossa, reilut sata täällä Siilinjärvellä ja loput muissa ympäristökunnissa. Varuskunta-alueella asuu enää ani harva ja osaa vanhoista kerrostaloista odottaa purkaminen.

Karjalan Lennosto on jatkuvasti korkeassa valmiustilassa. Hornetit ovat pääkalustoa.

Ari Jussila on asunut perheineen Kuopiossa vuodesta 1993 lähtien.

Karjalan Lennoston lisäksi hän on palvellut Satakunnan Lennostossa, Ilmasotakoulussa Kauhavalla, Ilmavoimien Esikunnassa Tikkakoskella ja Ilmavoimien Teknillisen koulun johtajana Hallissa. Karjalan Lennoston komentajaksi hänet nimitettiin vuonna 2009. Uran aikana lentotunteja on kertynyt yhteensä 2 600, ja viimeisimmän tyyppikurssin Jussila suoritti tämän vuoden alussa Pilatus-yhteyskoneella.

Tavoitteenamme on saada uusille Pilatus-yhteyskoneille ajanmukainen halli vuoden 2014 aikana, kertoo komentaja Ari Jussila.

17

Karjalan Lennosto Yksi puolustusvoimien valmius yhtymistä Kuopion lentoaseman läheisyy dessä Siilinjärven Rissalassa Toiminta-alueena Itä-Suomi ja Kaakkois-Suomi Pääkaluston muodostavat Hävittäjälentolaivue 31:n Hornet torjuntahävittäjät ja tutka-asemat.

Pääjohtokeskuksen muodostavat esikunta, valvontakeskus ja torjuntakeskus.

Lennostossa palvelee 600 henkilöä, joista palkattua henkilöstöä on 430.

Varusmiehiä koulutetaan vuosittain noin 250.

Karjalan Lennoston toimitilat ovat suurelta osin turvaluokiteltuja ja ne toimivat myös poikkeusolojen tiloina.

Paikallistoimisto Kuopion vanhalla kasarmialueella Rakennuslaitoksen Kuopion paikallistoimiston kokonaisvahvuus on 50 työntekijää, jotka työskentelevät Karjalan Lennoston lisäksi mm. Pohjois-Karjalan Prikaatissa Joensuun lähellä Kontiolahdella.

Paikallistoimiston keskuspaikka on Kuopion entisellä kasarmialueella, jossa työskentelee 9 henkilöä.

Rakennuslaitoksen kanssa samassa punatiilikasarmissa toimii myös muita puolustushallinnon organisaatioita, kuten Pohjois-Savon aluetoimisto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Itä-Suomen johtamisjärjestelmäkeskuksen Kuopion yksikkö.

Kaikkiaan kahdessa rakennuksessa työskentelee noin 50 ihmistä.

Kuopion kasarmialue on perustettu alun perin 1880-luvulla Kuopion tarkk´ampujapataljoonan kasarmiksi.

Kaupunkikasarmialue kertoo Kuopion asemasta läänin pääkaupunkina. Alueelle suunniteltiin 30 rakennusta, mm. miehistökasarmeja, ruokala, sairaala, esikunta, upseerikerho ja talousrakennuksia. Suun-

18

nittelusta vastasivat August Boman ja L. I. Lindqvist Yleisten rakennusten ylihallituksesta. Aluetta täydennettiin 1800-luvun viimeisinä vuosina rakentamalla perheellisiä aliupseereja varten kaksikerroksinen asuinrakennus ns. Nälkälinna.

Tarkk´ampujapataljoonat lakkautettiin vuonna 1901. Tämän jälkeen kasarmialueelle sijoitettiin venäläistä sotaväkeä, jonka käyttöön rakennettiin 1914–1916 tiilikasarmeja ja talousrakennuksia. Suomen itsenäistymisen jälkeen varuskunnan rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön.

Kuopion kasarmialueen varsinainen sotilaskäyttö päättyi vuonna 1964, jolloin tiloissa toiminut Pohjois-Savon Prikaati siirtyi Kajaaniin. Alue siirtyi valtiolta lähes kokonaan Kuopion kaupungille vuonna 1972, jolloin rakennuksia muutettiin kaupungin virastojen toimitiloiksi ja kansalaisopiston käyttöön.

Y M PÄ R I S T Ö TEKSTI: Sara Kajander ja Matias Warsta | KUVAT: FCG Finnish Consulting Group Oy, Puolustusvoimat

Ammuntojen ympäristövaikutukset selvitetään entistä tarkemmin Lohtajan harjoitusalueen meriympäristö on tutkittu perin pohjin

P

uolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristövaikutuksia selvitetään aiempaa perusteellisemmin. Tavoitteena on laatia kaikille alueille ympäristöselvitykset, joissa kuvataan alueen ympäristöolosuhteet ja -arvot sekä arvioidaan

toiminnan vaikutuksia näihin.

Vastikään valmistuneen raportin mukaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnasta ei ole aiheutunut merkittää haittaa meriympäristölle Lohtajan Vattajanniemellä, josta suurin osa on puolustusvoimien käytössä harjoitus-

ja ampuma-alueena. Alueella on vuosikymmenten ajan suoritettu merelle suunnattuja kovapanosammuntoja erilaisilla asejärjestelmillä. Tutkimus osoitti, ettei merenpohjasta löytynyt jäämiä räjähdetai polttoaineista. Tutkimuksen toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy. 19

”

Lohtajan meriympäristöstä ei löytynyt jäämiä räjähde- ja polttoaineista.”

Tutkimusalueeksi rajattiin harjoituksissa käytetty ampumasektori.

Pohja luodattiin ja sedimentit tutkittiin Selvityksen lähtötiedoiksi koottiin tiedot alueen toimintahis­toriasta ja nykytilasta.

Taustakartoituksessa selvitettiin alueella käytetyn ammusmateriaalin määrää ja laatua, toimintojen sijoittumista sekä merialueen luontoarvoja ku­ten merikasvillisuutta ja -eliöstöä.

Tutkimusalueeksi rajattiin harjoitustoiminnassa käytetty ampumasektori, ja tutkimuksia kohdennettiin erityisesti alueille, joille on sijoitettu maaleja.

Tutkimusalueelle laadittiin pohjadynaaminen malli, jonka avulla arvioitiin sedimenttien eroosiota, kulkeutumista ja akkumulaatiota. Mallinnuksen tulokset varmennettiin pohjan luotauksilla.

Luotausten yhteydessä arvioitiin myös ammus- ja muun metallijätteen määrää merenpohjan pintakerroksessa.

Lähtötietojen sekä mallinnus- ja luotaustulosten perusteel­ l a laadittiin näytteenottosuunnitelma. Eniten kuormittuneilta alueilta otettiin sedimenttinäytteitä sukel­ tamalla. Lisäksi tutkimuksen vertailukohteena käytettiin 20

ampumasektorin ulkopuolista, puhtaaksi arvioitua pistettä sekä Kokkolan kaupungin edustalta valikoitua pistettä.

Sedimenttinäytteistä analysoitiin räjäh­dysaineita, metalleja, polttoaineiden sisältämiä haitta-aineita sekä laivojen pohjamaaleissa käytettyjä organotinayhdistei­tä. Alueella esiintyvien pohjaeläinten määrä ja runsaus kar­toitettiin.

Maalialueen sedimentin mahdollisia ekologisia haittavaikutuksia tutkittiin biotestein.

Biotesta­ u s täydentää haitta-aineanalyyseja ja antaa niitä paremman kuvan sedimenttien akuutista ja kroonisesta toksisuu­ d esta. Biotestauksella voidaan lisäksi todentaa mahdollisten haitta-aineiden biosaatavuutta ja yhteisvaikutuksia. Ampu­matoiminnan vaikutuksia meriympäristöön arvioitiin sekä kemiallisten analyysien että eliöanalyysien tulosten perusteella käyttäen referenssinä kansainvälistä kirjallisuus- ja tutkimustietoa.

Ammuntojen vaikutukset vähäisiä Kemiallisissa analyyseissa tutkituissa näytteissä ei to­dettu räjähde- tai poltto-

ainejäämiä eikä merkittäviä pi­toisuuksia organotinayhdisteitä ja polyaromaattisia hii­ l ivetyjä (PAH-yhdisteet). Myös metallien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alhaiset. Kahdessa tutkimuspis­teessä havaittiin lievästi kohonneita arseenin, nikkelin ja kadmiumin pitoisuuksia.

Kohonneita pitoisuuksia ha­ v aittiin yksittäisillä pohjan alueilla eikä laajaalaisempaa haitta-ainepitoisuuksien kohoamista ollut voitu osoittaa.

Pohjaeläinkartoituksessa todettiin sekä ampuma-alueelta että puhtaas­ta referenssipisteestä otetuissa näytteissä samoja, Perämeren eteläosan syvemmille alueille tyypillisiä puhtaan pohjan ilmentäjälajeja. Kokkolan kaupungin edustalta ote­ tussa näytteessä todettiin selvästi suppeampi lajisto, vain yhtä lajia. Ero selittyy todennäköisesti pohjasedimentin koostu­muksella. Lohtajan edustan tutkimuspisteissä pohjamateri­ aali on hiekkaa ja Kokkolan edustan pisteessä liejua. Lajien esiintymisen ja runsauden perusteella voidaan arvioida, ettei ampumatoiminnasta tai siitä mahdollisesti peräisin olevis­ta haitta-aineista ole aiheutunut pohjaeläimistölle haittaa.

Lohtajan merialueen tutkimus tehtiin Pääesikunnan, Rakennuslaitoksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä.

Näytteistä etsittiin räjähteitä, metalleja ja muita haitta-aineita sekä analysoitiin merenpohjan eliöstöä.

Biotestejä tehtiin neljällä eliöryhmällä neljästä pisteestä otetuilla näytteillä.

Testeissä havaittujen vasteiden perus­teella ampuma-alueen sedimentit eivät poikenneet tok­sisuudeltaan vertailupisteestä.

Yhdessäkään tutkitussa pisteessä ei havaittu olennaisia vaikutuksia eliöstöön.

Itse asiassa korkeimmat toksisuusvasteet havaittiin ns. puhtaas­sa referenssipisteessä, eli biotestien perusteella ampumatoi­minta ei näytä vaikuttavan testattujen eliöiden elinmahdollisuuksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ampuma-alueen tut­ k imus ja riskien arviointi eivät osoittaneet pitkäaikaisen am­pumatoiminnan aiheuttaneen meriympäristössä havaittavia muutok­sia tai merkittävää ympäristöriskiä.

TkT Matias Warsta toimii ympäristöylitarkastajana Pääesikunnan logistiikkaosastolla ja FM Sara Kajander johtavana ympäristöasiantuntijana Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa.

Arto Itkonen (FCG), Terhi Svanström (FCG), Sara Kajander (Rakennuslaitos) ja Kari Koponen (FCG) suunnittelemassa Lohtajan tutkimusaluetta.

21

TEKSTI: KIRSTI HELIN | KUVAT: OSCAR LINDELL

Keskusyksikön uudet toimitilat vihittiin käyttöön Haminassa

P

uolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön uudet toimitilat Haminan varuskuntaalueella vihittiin käyttöön 6. huhtikuuta.

Tilaisuuteen osallistui pari sataa Rakennuslaitoksen sidosryhmien ja henkilöstön edustajaa.

Vanhasta, jo rapistumaan päässeestä punatiilikasarmista, Rakennus 56:sta on peruskorjauksella saatu modernit tilat keskusyksikön käyttöön. Muuttourakka Helsingin Unioninkadulta Haminan varuskunta-alueelle saatiin päätökseen toukokuun alussa. Haminassa työskentelee nyt 55 henkilöä: arkkitehtejä, insinöörejä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisia. Organisaatio koostuu kolmesta yksiköstä: rakennuttamis-, ylläpito- ja hallintoyksikkö.

Sotilaspastori Suvi Kouri siunasi uuden toimitalon.

Rakennuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jouko Tuunainen, Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas ja ministeri Jyri Häkämies.

Juhlayleisöä saapumassa keskusyksikön uusin tiloihin.

22

Vihkiäispuheen pitänyt puolustusministeri Jyri Häkämies totesi sijoituspaikkakunnan valinnassa olleen keskeistä, että alueella on jo entuudestaan puolustusvoimien toimintaa. – Tärkeää on myös se, että alueellistettavat yksiköt ja toiminnot sopivat yhteen paikkakunnan osaamispääoman, elinkeinoperustan ja työvoiman tarjonnan kanssa.

– Rakennuslaitosta voi hyvällä syyllä kutsua syvällisen erityisasiantuntemuksen organisaatioksi, joten sen siirrolla on myönteinen vaikutus Haminan imagoon.

Samalla tehtiin kulttuuriteko saneeraamalla Rakennus 56 kuntoon, Häkämies sanoi.

Rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärvi kertoi juhlapuheessaan, että peruskorjattu Rakennus 56 vastaa täydellisesti Keskusyksikön toimitiloilleen asettamia teknisiä ja toiminnallisia erityisvaatimuksia.

– Jatkossa keskusyksikkö pyrkii verkottumaan Kymen ja KaakkoisSuomen alueiden toimijoiden kanssa.

Yksi mielenkiintoinen yhteistyön kohde olisi energiankäytön tehostamiseen tähtäävä hanke yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kotkan ammattikorkeakoulu voivat toimia myös rekrytointikanavina uusia osaajia palkattaessa, Salojärvi sanoi.

Haminan Varuskuntakerholla pidettyjen juhlapuheiden ja lounaan jälkeen siirryttiin Rakennus 56:n edustalle, jossa tapahtui virallinen vihkiäisnauhan leikkaaminen. Sotilaspastori Suvi Kouri siunasi uuden toimitalon.

Keskusyksikön tupatarkastus osoitti, että vanha miehistökasarmi oli muuttu-

nut todella hienoiksi ja ajanmukaisiksi toimistotiloiksi. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on sekä erillisiä huoneita että avotilaa. Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityisesti huomiota talotekniikkaan ja tietoturvallisuuteen. Paksut seinät, holvikaaret, ristikkoikkunat ja pastellivärit tuovat vanhanajan tunnelmaa ja kontrastia modernille kalustukselle.

23

Pekka Salojärvi muistutti puheessaan, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen perustamisesta on tänä keväänä kulunut 17 vuotta.

Rakennus 56:

1800-luvun miehistökasarmista moderni toimitalo

24

Rakennus 56 kuuluu siihen rakennuskantaan, jota Venäjä ryhtyi rakentamaan vuonna 1807. Hamina oli tuolloin osa ns.

Vanhaa Suomea, joka kuului Venäjälle. Tilsitin rauhansopimuksessa 1807 Ranskan ja Venäjän keisarit olivat sopineet keskenään, että Venäjä ryhtyisi painostamaan Ruotsia osallistumaan Englannin kauppasaartoon eli mannermaansulkemukseen.

Venäjä varautui sotatoimiin Ruotsia vastaan muun muassa rakentamalla uusia kasarmeja Haminaan sekä tilapäispattereita vielä keskeneräiseen Kyminlinnan linnoitukseen.

Tyyppipiirustusten mukaan rakennettu Rakennus 56 valmistui Haminaan vuonna 1809. Samoilla piirustuksilla oli jo vuonna 1807 rakennettu kasarmi, josta myöhemmin tuli Kadettikoulun päärakennus, ja vuonna 1808 nykyisen sotilaskodin paikalla sijainnut rakennus, jossa sittemmin toimi koulun hallinto. Myös Kyminlinnaan tehtiin yksi kasarmi samojen piirustusten mukaan.

Rakennus oli alun perin kaksikerroksinen iso miehistökasarmi, jossa oli neljä isoa tupaa kummassakin kerroksessa. Rakennus on ns. ydinmuurirakennus, eli pituussuunnassa sen keskellä on

Juhlalounas nautittiin Haminan Varuskuntakerholla.

Valokuvataiteilija Jari Arffmanin mustavalkokuvat sisustavat keskusyksikön aula- ja neuvottelutilaa.

Puolustusministeriön henkilöstöjohtaja Jari Kajavirta ja Rakennuslaitoksen hallintojohtaja Ritva Peura ovat tyytyväisiä keskusyksikön alueellistamisprosessin hyvään lopputulokseen.

Ministeri Jyri Häkämies ja ylijohtaja Teemu Penttilä puolustusministeriöstä tutustuivat uusiin tiloihin yhdessä Pekka Salojärven kanssa.

Rakennuslaitoksen muutto Haminaan kiinnosti lehdistötilaisuuteen osallistuneita toimittajia.

holvikaariaukoin jaettu ydinmuuri. Porraskäytävä kulki keskellä rakennusta poikittain läpi talon. Kunkin tuvan keskellä oli kattoa tukeva pilaririvistö. Tuvat olivat ns. sadan miehen tupia, jollaisia oli totuttu käyttämään suurvaltojen armeijoissa.

Makuualustana oli yhtenäinen laveririvi, jossa jokaiselle miehelle oli varattu makuutilaksi noin 0,8 x 1,8 m suuruinen ala sekä pääpuolesta tila varusteille.

Perusperiaatteiltaan rakennus pysyi samanlaisena koko Venäjän vallan ajan. Vuonna 1864 alkuperäinen satulakatto muutettiin metriä matalammaksi aumakatoksi, ja 1800-luvun lopulla ikkunapinta-alaa lisättiin tekemällä vanhan aukon viereen toinen samanlainen. Myös uunien paikkoja muutettiin aika ajoin.

Suomen itsenäistyttyä rakennus toimi edelleen miehistökasarmina, eikä siinä tapahtunut suuriakaan muutoksia – runko ja aukotukset säilyivät samanlaisina, samoin lämmitys.

Tarpeen mukaan tupia jaettiin pienemmiksi, mutta hyvin pitkään ne säilyivät useamman kymmenen miehen tupina.

Juhlien järjestelytoimikuntaa: Tarja Tarjasalo, Ritva Peura, Pekka Salojärvi, Tuula Koskinen ja Kirsti Helin.

Tosin yhtenäiset laverit olivat jo venäläisaikana vaihtuneet yksittäisvuoteiksi, jolloin myös majoituskapasiteetti oli vähentynyt merkittävästi.

Rakennuksen ahtautta ja kylmyyttä valitettiin 1930-luvulla, eikä tilanteeseen saatu vielä sotien jälkeenkään parannusta.

Isompi muutos tuli vasta vuosien 1949−50 korjauksissa, jolloin rakennus peruskorjattiin Kymen Jääkäripataljoonan tarpeisiin. Tällöin huonejako muutettiin kokonaisuudessaan ja samalla uusittiin lämmitys ja muu talotekniikka. Kymen Jääkäripataljoona käytti rakennusta majoituskasarmina aina 1970-luvulle asti, jonka jälkeen se toimi lähinnä varastotilana.

Vuosina 2009–2011 Rakennus 56 peruskorjattiin Helsingistä Haminaan siirtyvää puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikköä varten. Vanha kasarmirakennus koki täydellisen muutoksen ja siinä on nyt nykyaikaiset toimitilat, joissa työtiloina on sekä erillisiä huoneita että avotilaa. Rakennuksen pinta-ala on 1 825 m2 ja tilavuus 6 800 m3. Rakennuksen peruskorjaus tuli maksamaan noin 4,5 miljoonaa euroa.

25

TEKSTI ja KUVAT: KIRSTI HELIN

Sotilaskotiliitto juhli tuhannen sisaren voimin

S

otilaskotiliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Vuoden pääjuhla pidettiin 16. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa, jonne oli saapunut tuhatkunta sotilaskotisisarta eri puolilta Suomea. Iloinen ja lämminhenkinen puheensorina täytti Messukeskuksen, kun vihreät sisaret kokoontuivat yhteiseen juhlaan. Mukana oli eri sukupolvien edustajia sodassa palvelleista veteraaneista nykynuoriin.

Päivän ohjelmassa oli puheita, musiikkia ja yhteinen lounas. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli korosti omassa puheenvuorossaan sotilaskotien mittaamatonta arvoa varusmiehille. – Puolustusvoimat on jatkuvassa muutoksessa, mutta sotilaskotien merkitys on ja pysyy.

Vihreillä sisarilla on tärkeä asema puolustusvoimien strategisena kumppanina. Sotku on elvyttävä keidas varusmiehille, paikka henkilökohtaiseen

yhteydenpitoon ystävien kanssa. Mitä kylmempi ja etäisempi on sijainti, sitä elvyttävämpi vaikutus on sotilaskodin autolla.

Sotilaskotiliitto oli haastanut varusmiehet kilpailuun Sotilaskotiräppien paremmuudesta. Voittaja Miika Salorannan alias Comeetan räppiesitys TJ-Komppania sai juhlayleisöltä valtaisat aplodit.

Juhlavuoden kunniaksi liitto on järjestänyt myös villasukkakampanjan, johon voi osallistua kuka tahansa järjestöön kuulumatonkin. Tavoitteena on saada kudottua noin 25 000 paria villasukkia, jotta jokainen tänä vuonna asepalveluksensa aloittanut tai aloittava varusmies saa oman sukkaparinsa.

Sukkaprojektilla on tehty tunnetuksi myös sotilaskotiaatetta, ja monet käsityöblogien pitäjät ovat innostaneet lukijoitaan mukaan kampanjaan.

Varuskunnissa ja maastossa Sotilaskotiyhdistyksissä toimii yli 6 000 sisarta, joista pääosa tekee vapaaehtoistyötä. Sotilaskodit palvelevat varusmiehiä puolustusvoimien joukkoosastoissa, leirialueilla ja maastoharjoituksissa. Sotilaskodeissa varusmiehet voivat tavata läheisiään, käyttää internetiä, lukea päivän lehtiä ja nauttia sotilaskodin antimista.

Sotilaskoteja ylläpitää 37 itsenäistä sotilaskotiyhdistystä. Järjestö tukee varusmiesten viihtyvyyttä vuosittain yli puolella miljoonalla eurolla esimerkiksi järjestämällä konsertteja, hankkimalla urheiluvälineitä ja ylläpitämällä sotilaskotien kirjastoja ja internet-yhteyksiä.

Ulla Puusniekka, Marikki Jukarainen ja Kati Ruuskanen toimivat vapaaehtoisina työntekijöinä Rissalan Sotilaskotiyhdistyksessä.

Ulla on ollut toiminnassa mukana 21 vuotta, Marikki 2 vuotta ja Kati 15 vuotta. – Tämä on mukava harrastus ja sopii kaikenikäisille, vakuuttavat sisaret.

26

KO LU M N I

”

Merivoimien rooli meriyhteyksien turvaajana korostuu Itämeren strategisen merkityksen kasvaessa.”

Kari Liuhto

Itämeri on EU:n tärkein energian kuljetusväylä

I

tämeri ja sitä ympäröivä alue ovat Euroopan unionille strategisesti tärkeämpiä kuin useimmat meistä ovat panneet merkille. Venäjältä tuotava energia kattaa EU:n primäärienergian kulutuksesta viidenneksen, eli unionin 100 miljoonaa kansalaista liikutetaan, heidän asuntojaan lämmitetään ja työpaikkojensa koneita käytetään venäläisellä öljyllä, kaasulla, sähköllä ja kivihiilellä.

Erittäin merkittävä osa tästä venäläisenergiasta kulkeutuu länteen Itämeren kautta.

Suomenlahden pohjukassa sijaitseva Primorskin öljysatama on Venäjän suurin.

Baltic Pipeline System 2:n valmistuminen ehkä jo ensi vuoden aikana ja sen myötä Ust-Lugan terminaalin öljyviennin käynnistyminen nostavat Itämeren Mustanmeren ohi venäläisöljyn tärkeimpänä vientireittinä. Ensimmäiset koekuljetukset Ust-Lugasta tehtiin tammikuussa.

Itämeren asema energian kuljetusväylänä vahvistuu edelleen, kun Nord Streamin ensimmäinen putki otetaan käyttöön marraskuussa. Toisen putken laskun kaavaillaan tapahtuvan ensi vuoden loppuun mennessä, mikäli Euroopan kaasumarkkinat toipuvat Yhdysvaltojen liuskekaasutuotannon käynnistämästä nestekaasu-tsunamista.

Miten EU ja varsinkin Gazprom toipuvat

tästä uudesta ilmiöstä riippuu pitkälti Saksan ydinvoimapäätöksistä ja liuskekaasutuotannon mahdollisesta käynnistymisestä Puolassa.

Fossiilisten polttoaineiden ohella sähköä siirretään aktiivisesti ympäri Itämeren aluetta maasta toiseen. Esimerkkinä mainittakoon, että maamme sähkönkulutuksesta viidennes tyydytetään itänaapurista tuotavalla sähköllä. Tuomme siis enemmän sähköä Venäjältä kuin mitä Loviisan ydinvoimayksiköt sitä tuottavat.

Itämeren energiakeskustelua sähköistää tällä hetkellä Kaliningradiin rakenteilla oleva ydinvoimala, jonka tuotannosta vähintään kolme neljäsosaa on tarkoitettu vientiin. Positiivista kehitystä on Itämeren sähkömarkkinoilla odotettavissa, kun NordBalt- ja EstLink 2 -kaapelit valmistuvat vuoteen 2016 mennessä, mikä vahvistaa entisestään energiayhteistyötä Suomen ja Viron sekä Liettuan ja Ruotsin välillä.

EU:n ylin johto on tietoinen Itämeren strategisen merkityksen nopeasta kasvusta. Pari vuotta sitten laadittua Itämeri-strategiaa päivitetään säännöllisin väliajoin ja toteutetaan erityisesti kärkihankkeiden avulla.

Vaikka Itämeri ja sitä ympäröivä alue ovat erittäin vakaita, itänaapurimme sotilasjohto panostaa entistä enemmän

aikaa ja rahaa Itämeren laivastoon ja Itämeren lähipiirissä sijaitseviin sotilastukikohtiin sitä mukaa kuin Itämeren rooli energiaväylänä vahvistuu.

Suomelle, kuten kaikille muillekin Itämeren pienille valtioille, Itämeren alue on huikean tärkeä. Kiinailmiöstä huolimatta pääosa ulkomaankaupastamme tapahtuu juuri tällä alueella. Myös huomattava osa investoinneistamme päätyy Itämeren alueelle, ja vastavuoroisesti suuri osa maahamme tulevista ulkomaisista investoinneista saapuu tältä alueelta.

Maamme maantieteellinen sijainti korostaa Itämeren tärkeyttä. Yli 80 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee Itämeren kautta. Ulkomaankaupan näkökulmasta tarkasteltuna olemme EU:n pohjoisin saari, joten meidän tulee varmistaa, että ulkoinen tavarahuoltomme toimii niin tyvenellä kuin myrskyssä.

Itämeren strategisen aseman kasvaessa EU:ssa ja Venäjällä Suomen on pidettävä huolta merivoimien kehittämisestä. Yli 1 000 kilometrin pituisesta maarajastamme huolimatta väittäisin, että merivoimistamme on tulossa Suomen strategisesti tärkein puolustushaara.

Professori Kari Liuhto on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin johtaja.

27

SVENSK RESUMÉ

Finland behöver ett mer kostnadseffektivt försvarssystem

– Målet är att skapa ett mer kostnadseffektivt försvarssystem redan under kommande regeringsperiod. Vi måste förnya försvarsförvaltningens strukturer om vi ska klara av att svara mot våra lagstadgade förpliktelser på ett trovärdigt sätt på 2020-talet, säger Försvarsministeriets kanslichef, generallöjtnant Arto Räty.

Kanslichefen betonar att reformen

Karelens Flygflottilj – ett beredskapsförband under utveckling Beredskapen och prestationsförmågan utvecklas hela tiden i Karelens Flygflottilj. – I och med det andra skedet i uppgraderingen av vår jaktplansflottas livscykel förflyttar vi oss till verksamhet från luft till mark utöver den nuvarande verksamheten från luft till luft. Flottiljens ”ögon”, dvs. radarsystemet, kommer också att förnyas. Radaranläggningarna för medeldistansövervakning förnyas under de följande tre åren och anläggningarna för fjärrövervakning kommer att

28

av försvarssystemet måste genomföras utgående från försvarets kärnverksamhet, dvs. krigsberedskapen. Genom att utveckla de allmänna verksamhetssätten kan de fredstida strukturerna och krigsstyrkan reduceras. Vi måste avstå från en del av det gamla och samtidigt bygga upp någonting nytt och ändamålsenligt.

Reformen av försvarssystemet handlar inte enbart om att skära ner på antalet garnisoner. Det är fråga om en heltäckande reform där alla försvarsgrenar, stabsstrukturerna och även verksamhetssätten ses över. Strukturen måste bli ännu mer kostnadseffektiv än den är i dag, konstaterar Räty, medan han samtidigt betonar att Finlands försvarsmakt redan i dagens läge är väldigt kostnadseffektiv i jämförelse med situa-

tionen i de övriga EU-länderna.

– Det enda sättet att få till stånd bestående besparingar är tyvärr att minska på personalen och skära ner på infrastrukturen. Underhållet och utvecklandet av försvarsmaktens materiel måste ändå tryggas, eftersom det inte är någon mening med att upprätthålla en utbildningsorganisation som inte har tillgång till arbetsredskap. Räty poängterar att man även i fortsättningen i huvudsak kommer att bevara försvarsmaktens befintliga materiel och förlänga dess livscykel, men att det dessutom behövs ny materiel.

– För fastigheternas del kan kostnadseffektiviteten förbättras genom att man avstår från fastigheter som inte behövs. Försvarsförvaltningens byggverk har utvecklat sin verksamhet på ett exemplariskt sätt och det är bra att få med representanter för verket i planeringen av reformen från första början.

få en livslängdsuppgradering, berättar flygflottiljens kommendör, överste Ari Jussila.

Internationella övningar är en del av flygflottiljens dynamiska flygutbildning.

Samövningarna arrangeras i huvudsak tillsammans med Sveriges och Norges flygvapen och en eller ett par gånger om året deltar vi i mer omfattande multinationella övningar.

– Flygvapnet fick i årets 2004 säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse i uppgift att bilda en flygavdelning som kan fungera som en del av en multinationell flygenhet i internationella krishanteringsuppdrag. Vår enhet har evaluerats som förenlig med Nato-standarder vad gäller utbildning, utrustning och verksamhet. Flygvapnet har dock tills vidare aldrig deltagit i en internationell operation, eftersom det förutsätter ett politiskt

mandat, påminner Ari Jussila.

Hälften av personalen vid Karelens Flygflottilj arbetar i bergrummen. Grottorna tjänstgör som dagliga arbetsutrymmen men de är även gjorda för att utnyttjas vid krigstid.

Byggnadspoolen – förberedelse för allvarliga störningssituationer i samhället Byggnadsarbetets och byggindustrins försörjningsberedskap förutsätter att en tillräcklig kapacitet upprätthålls vid allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden. Förberedelserna för stormar och översvämningar sker med hjälp av byggnadsentreprenörernas utrustning.

Byggnadspoolen är ett samarbetsorgan mellan myndigheterna och företag inom byggbranschen. Till poolens uppdrag hör att planera beredskapen och koordinera resurserna så att det finns tillräckligt med t.ex. röjningsmaskiner, kunnig arbetskraft från byggbranschen och material från byggproduktionsindustrin att tillgå vid naturkatastrofer och andra störningssituationer.

Byggnadspoolens generalsekreterare, överingenjör Eero Sivunen vid Byggnadsindustrin RT, betonar att

räddningsmyndigheterna alltid begär utrustning direkt av företagen och att uppdragen alltid utförs under ledning av räddningsmyndigheterna.

Byggnadspoolen fungerar under Försörjningsberedskapscentralen som hör till Arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde och dess verksam-

Skjutningarnas miljökonsekvenser utreds mer ingående än tidigare Miljökonsekvenserna av försvarsmaktens skjut- och övningsverksamhet kommer att utredas grundligare än tidigare. Målet

är att för varje område genomföra en miljöutredning där man beskriver områdets miljö och miljövärden samt bedö-

het leds av byggnadspoolskommittén.

Byggnadspoolen har sex distriktskommittéer som främjar samarbetet mellan myndigheterna och företagen inom byggbranschen samt upprätthåller försörjningsberedskapen regionalt. En gång om året granskas reserveringarna för byggkapaciteten och produktionsreserveringarna regionalt. Beredskapsövningar anordnas vartannat år på både Byggnadspoolens och försvarsmaktens inbjudan inom varje distriktskommittés område. Dessutom arrangeras ett beredskapsseminarium varje år.

– För tillfället ingår cirka 170 försörjningsberedskapskritiska företag i Byggnadspoolen. Det är frivilligt att delta i verksamheten och tillsvidare har inte ett enda inbjudet företag tackat nej, berättar Sivunen.

mer verksamhetens inverkan på dessa.

Den marina miljön i Lochteås övningsområde har undersökts utförligt.

Enligt en nyligen färdigställd rapport har försvarsmaktens skjut- och övningsverksamhet inte orsakat nämnvärd skada i den marina miljön på Vattaja i Lochteå. Huvuddelen av området används av försvarsmakten som övnings- och skjutområde.

Skarpskjutningar riktade ut mot havet med olika vapensystem har under flera årtionden utförts på området. Undersökningen, som utfördes av Finnish Consulting Group Ab, visade att inga rester av sprängämnen eller bränslen hittats på havsbottnen.

Undersökningen av skjutområdet och riskbedömningen visade att den långvariga skjutverksamheten inte orsakat några märkbara förändringar i eller betydande miljörisker för den marina miljön.

29

NIMITYSUUTISET Veli-Matti Airola on nimitetty rakennuttamisen projektipäälliköksi keskusyksikköön Haminaan.

Rauno Almi on nimitetty Länsi-Suomen alueen valmiuspäälliköksi Turun aluetoimistoon.

Erkki Annala on nimitetty tekniseksi asiantuntijaksi Etelä-Suomen alueelle Helsingin aluetoimistoon.

Veli-Matti Airola

Rauno Almi Erkki Annala

Tuija Husso

Päivi Jarva Harri Keskinen

Ossi Korja

Tuomo Kotola

Anna Laakko

Voitto Leinonen

Teija Malmilaakso

Tarja Paavola

Irma Pyy

Jenny Pärnänen

Niina Saralahti

Ritva Sateila

Tommi Seppä

Sari Takanen

Leena Tammilehto

Pirjo Venäläinen

Tuija Husso on nimitetty taloussihteeriksi keskusyksikköön Haminaan.

Päivi Jarva on nimitetty kirjanpitäjäksi keskusyksikköön Haminaan.

Harri Keskinen on nimitetty rakennuttamisen projektipäälliköksi keskusyksikköön Haminaan.

Ossi Korja on nimitetty suunnittelijaksi keskusyksikköön Haminaan.

Tuomo Kotola on nimitetty rakennuttamisen projektipäälliköksi keskusyksikköön Haminaan.

Anna Laakko on nimitetty johdon assistentiksi keskusyksikköön Haminaan.

Voitto Leinonen on nimitetty Kainuun ja Lapin alueiden valmiuspäälliköksi Kajaanin aluetoimistoon.

Teija Malmilaakso on nimitetty toimistosihteeriksi ostolaskujen käsittelyyn Kainuun alueelle Kajaanin aluetoimistoon.

Tarja Paavola on nimitetty henkilöstöasiainhoitajaksi keskusyksikköön Haminaan.

Irma Pyy on nimitetty toimistosihteeriksi asukasisännöintiin Kainuun alueelle Kajaanin aluetoimistoon.

Jenny Pärnänen on nimitetty toimistosihteeriksi myyntilaskujen käsittelyyn Kainuun alueelle Kajaanin aluetoimistoon.

Niina Saralahti on nimitetty toimistosihteeriksi Länsi-Suomen alueelle Turun aluetoimistoon.

Ritva Sateila on nimitetty arkistonhoitajaksi keskusyksikköön Haminaan.

Tommi Seppä on nimitetty sähköinsinööriksi keskusyksikköön Haminaan.

Sari Takanen on nimitetty henkilöstöasiantuntijaksi keskusyksikköön Haminaan.

Leena Tammilehto on nimitetty kiinteistösihteeriksi keskusyksikköön Haminaan.

Pirjo Venäläinen on nimitetty toimistosihteeriksi keskusyksikköön Haminaan.

30

A J A N KO H TA I S TA

Itämeren alueen kiinteistöorganisaatioiden kokous Haminassa

Suomi isännöi tänä vuonna puolustuskiinteistöorganisaatioiden yhteistyöelimen Nordisk Försvarsbyggin vuosikokousta Haminassa 29.–31.8.2011. Kokoukseen on kutsuttu Ruotsin, Norjan ja Tanskan lisäksi myös Viron, Latvian ja Liettuan sisarorganisaatioiden edustajat.

Yhteistyötä tehdään mm. energia-, ympäristö- ja tunnuslukutyöryhmissä, joissa vertaillaan toimintaa eri maissa ja opitaan toisilta hyviä käytäntöjä. Virallisen kokouksen ohessa tutustutaan Haminan varuskuntakaupunkiin ja Kotkan Merikeskus Vellamoon.

Kiinteistönhoitajat päivittävät automaatiotaitojaan Rakennuslaitoksen sähköasentajia ja huoltomiehiä on käynyt päivittämässä talotekniikan osaamistaan Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) järjestämässä koulutuksessa. Sähköasentajat syventyvät kiinteistöautomaatiojärjestelmien tekniikkaan ja niissä ilmenevien vikojen selvittämiseen. Huoltomiehien koulutus painottuu talotekniikan ohjaamiseen automaation avulla.

Koulutus on käytännönläheistä. TAKK:n tiloihin rakennetun testihuoneiston ilmastointia ja lämmitystä voidaan ohjata paikan päältä, mutta myös verkon kautta mistä tahansa.

Koulutukseen kuuluu myös etätehtäviä verkko-opiskelu-

ympäristössä siten, että kouluttaja ohjaa harjoitusta Tampereelta ja aiheuttaa järjestelmiin vikailmoituksia.

Koulutettava puolestaan diagnosoi ja korjaa viat omalta työpaikaltaan.

– Testiympäristön ohjaaminen verkon kautta antoi itseluottamusta, ja samanlaiset vikatilanteet ratkeavat nykyisin entistä paremmin myös todellisissa työkohteissa. Ongelmien syyt selviävät usein verkossa ja monesti ne saadaan korjattuakin verkon yli. Tavoitteena on, etteivät asiakkaat ehdi edes huomata häiriöitä, kertoo koulutukseen osallistunut vanhempi kunnossapitoammattimies Juha Tuominen.

Peruskorjattu RUK vihittiin käyttöön Reserviupseerikoulun päärakennuksen ja sen viereisen Maneesin peruskorjatut tilat vihittiin käyttöön 1. huhtikuuta Haminassa. Korjaushankkeen ansiosta tilat ovat nyt toiminnallisempia ja sisäilma terveellisempi. Suurin muutos oli kahden ylimmän kerroksen varaaminen ainoastaan majoitustiloiksi, joihin voidaan majoittaa yhteensä 276 varusmiestä. Ensimmäinen kerros on ns. hallintokerros, johon on sijoitettu koulutustilat sekä henkilökunnan toimisto- ja sosiaalitilat. Telttojen ja maastovarusteidenkuivattaminen tapahtuu uudessa ulkorakennuksessa. Historiallinen rakennus on nyt maamme modernein kasarmirakennus. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat 14,7 miljoonaa euroa.

Kuva: RUK

Juhlaväkeä RUK:n Sankariaulassa.

31

Keskusyksikön uusi osoite on

Kasarmialue, Rakennus 56, PL 1, 49401 Hamina

Rakennuslaitoksella yksi yhteinen puhelinnumero Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kaikki yksiköt tavoittaa yhdestä valtakunnallisesta puhelinvaihteesta, jonka numero on 0299 8300.

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 Kotisivut www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

Keskusyksikkö

Keski-Suomen alue

Kasarmialue, Rakennus 56 PL 1 49401 Hamina johtaja Pekka Salojärvi

Jyväskylän aluetoimisto 41160 Tikkakoski aluejohtaja Pekka Karelo

Etelä-Suomen alue Helsingin aluetoimisto Rakennus D34 00860 Helsinki aluejohtaja Aki Toivonen

Hämeen alue Hämeenlinnan aluetoimisto PL 307 13131 Hämeenlinna aluejohtaja Matti Leppänen

Itä-Suomen alue Mikkelin aluetoimisto Karkialampi 50150 Mikkeli aluejohtaja Tapio Laitinen

Kainuun alue Kajaanin aluetoimisto PL 630 87601 Kajaani aluejohtaja Sakari Hukkanen

Länsi-Suomen alue

Lapin alue

Turun aluetoimisto Heikkilän kasarmi 20810 Turku aluejohtaja Reima Johansson

Sodankylän aluetoimisto PL 5 99601 Sodankylä aluejohtaja Yrjö Heiniemi

Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa: • kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut • strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen • markkinoiden parhaat palvelut • investointien suunnittelussa ja toteutuksessa vahva maanpuolustusintressi • tehokas kiinteistötietohallinto • puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen.

Parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle • • • • • • • • •

Kiinteistöjen hankesuunnittelut Kiinteistöjen rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Maisemasuunnittelu Kiinteistöjen ylläpito Energiahuolto Ympäristönsuojelu Kiinteistöjen tietohallinto Asukasisännöinti