Muuriankkuri 2/2018 by Princeps

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSL AITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI Joulukuu 2018

Puolustusministeri Jussi Niinistö: Varuskuntaverkosto säilytettävä ja kiinteistöjen omistus arvioitava uudelleen

Varautuminen, turvallisuus ja valmius – osa Rakennuslaitoksen päivittäistä toimintaa NBDE-projektipäälliköt kansainvälisen yhteistyön luotseina

Säkylän kasarmeja päivitetään nykyaikaan

PÄÄKIRJOITUS

Puolustuskiinteistöt ovat olennainen osa valmiuden kehittämistä R

akennuslaitoksessa valmistellaan strategiaa vuoteen 2025. Puolustushallinnon kiinteistöalan valmiuden kehittäminen on tässä työssä noussut strategiseksi painopistealueeksi. Rakennuslaitoksen tavoitteena on tuottaa parasta kiinteistöalan valmiutta. Työn perusta muodostuu Rakennuslaitoksen omasta, pysyvästä henkilöstöstä, joka tuntee puolustuskiinteistöt sekä puolustusvoimien organisaation, toimintatavat ja kehitystavoitteet. Seuraamme myös sodankäynnin doktriinien ja aseteknologian kehitystä ja pystymme ottamaan nämä tekijät huomioon suunnitelmissamme ja palvelutuotannossamme. Rakennuslaitos kehittää pitkäjänteisesti henkilöstön osaamista muuttuvien osaamisvaatimusten mukaisesti.

urvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat myös Rakennuslaitoksen palvelutuotannon järjestelyihin. Valtionhallinnon linjausten mukaisesta ulkoistamisesta saatavat hyödyt on Rakennuslaitoksessa jo pääosin ulosmitattu. Nyt on selvitettävä ne ulkoistetut toiminnot, joiden jatkuvuus voidaan parhaiten toteuttaa omalla henkilöstöllä. Ns. hallittu kotiuttaminen tulee kyetä toteuttamaan siten, ettei siitä aiheudu lisäkustannuksia Rakennuslaitokselle ja sitä kautta Puolustusvoimille. Puolustuskiinteistöt on rakennettu palvelemaan Puolustusvoimien ydintoimintoja,

ja pääosalla niistä on myös poikkeusolojen käyttötarkoitus. Puolustuskiinteistöjen taloudellinen arvo määräytyy niiden käytettävyyden perusteella. Jos kiinteistöistä luovutaan, niiden arvo romahtaa, koska niiden markkina-arvo on useissa tapauksissa huomattavasti ns. teknisen arvon alapuolella.

un valtion vuokrajärjestelmä uudistettiin vuonna 2003, strateginen painopiste oli silloisen ajattelutavan mukaan kiinteistötaloudessa. Tavoitteena oli saada vuokrat määriteltyä markkinaehtoisesti ja omaisuutta tuli hoitaa markkinaehtoisuuden periaatteiden mukaisesti. Tämän katsottiin ohjaavan parhaiten valtion virastotilojen tehokasta käyttöä ja varmistavan rakennusten kunnon ja arvon säilymisen. Vuokrien nopea nousuvauhti sai kuitenkin aikaan vastustusta valtion virastokentässä, ja lopulta eduskunnan linjausten mukaisesti valtiolla siirryttiin ns. omakustannusperusteiseen vuokramalliin vuonna 2016. Joitakin vuokratasoa alentavia ja vuokralaisten elämää helpottavia muutoksia on vielä tulossa vuonna 2019. Nähtäväksi jää, tyydyttävätkö ne valtion virastoja.

varallisuuden hallintaprosessin lähemmäksi Puolustusvoimien ydintoimintoja. Tavoitteena tulee olla, että puolustuskiinteistöjen kehittäminen on osa valmiuden kehittämistä.

PEKKA SALOJÄRVI Rakennuslaitoksen johtaja

Puolustuskiinteistöjen osalta kannatettavia ovat kaikki muutosehdotukset, jotka tuovat kiinteistö-

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2 MUURIANKKURI

Sisältö 4

Hallitukselta lakiesitys: ulkomaalaisten kiinteistökaupat tarkempaan valvontaan

Rakennuslaitoksessa valmiussuunnittelu on kiinteä osa päivittäistä toimintaa

Säkylän Huovinrinteen kasarmit päivitetään 2020-luvulle

Jätelaki muuttuu: julkishallinnon yhdyskuntajäte pois kuntien vastuulta

Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä kiinteistöasiantuntijoiden kesken

Lappeenrannan Rakuunamäen kasarmit asunnoiksi ja yritystiloiksi

Sata vuotta suomalaista sotilaskotityötä vihreät sisaret jatkavat toimintaa aktiivisesti

English Summary

Markku Mantilan kolumni: Peruskoulu, ensimmäinen puolustuslinjamme

Nimitykset

Rakuunamäen arvorakennukset vaihtavat omistajaa. Alueella halutaan säilyttää sotilaallinen selkeys.

Sotilaskodit ovat tarjonneet jo sadan vuoden ajan virkistäytymistä palvelusarjen keskellä.

Kuva: Turun sotilaskotiyhdistys

Kuva: Shutterstock

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Puolustusministeri Jussi Niinistö: Sotilaallinen suorituskyky ohjaa varuskuntasuunnittelua

Ympäristöministeriön muovitiekartassa yli 100 ideaa muoviongelman selättämiseen.

MUURIANKKURI joulukuu 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 17. vuosikerta

Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi

Painopaikka Grano Oy

Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi

Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Princeps Oy / Sanna Purho Translation: Integra Oy Kannen kuvat: Puolustusvoimat ja Matti Vihurila

ISSN-L 1459-1480

Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

Tilaajarekisteri: Tilaajarekisteriä ylläpitää lehden tuotannosta vastaava Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

MUURIANKKURI 3

J O H TA M I N E N TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN

Puolustusministeri Jussi Niinistö:

Varuskuntaverkosto säilytettävä ja kiinteistöjen omistus arvioitava uudelleen Jos puolustusvoimauudistus olisi tapahtunut Krimin valtauksen jälkeisenä aikana, Suomessa ei olisi lakkautettu varuskuntia siinä mitassa kuin tehtiin.

uolustusministeri Jussi Niinistö sanoo, että vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksessa ja sitä edeltävissä rakennemuutoksissa puolustusvoimien organisaatiota karsittiin rauhan ajan taloudellisten lähtökohtien perusteella, ei sotilaallisen puolustuksen lähtökohdista. – Nyt valmius on palautettu puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi, ja se edellyttää laajaa varuskuntaverkostoa. − Vaikka Suomea sinällään ei puolusteta varuskunnista, on niillä suuri merkitys sekä maakunnallisena tukeutumispaikkana että kansalaisten maanpuolustustahdolle ja symbolisesti henkiselle kriisinsietokyvylle. 4 MUURIANKKURI

J O H TA M I N E N

– Varuskuntaverkoston on vastattava sekä rauhan ajan koulutustarpeen että sodan ajan vaatimusten tarpeisiin, puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo.

− Asevelvollisten ja henkilökunnan koulutus, suuren reservin harjoitukset sekä nopeat joukkojen perustamiset muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttävät vakioituja ja harjoiteltuja ratkaisuja, joihin varuskunnat soveltuvat parhaiten, Niinistö sanoo.

Sotilaallinen suorituskyky ohjaa varuskuntasuunnittelua Viime aikoina on suunniteltu uudenlaisia kasarmeja, joissa tuvat ovat avaria ja viihtyisiä monikäyttötiloja. – Mikäs siinä, niin varusmiehille kuin kantahenkilökunnalle pitää olla mielekkäät työskentelyolosuhteet. Sotilaallinen suorituskyky on kuitenkin merkittävin tekijä, jonka takia varuskuntaverkostoa ylläpidetään. Varuskunnissa täytyy pystyä perustamaan joukot ja toimimaan ääriolosuhteissa, Niinistö painottaa. Tällä hetkellä Manner-Suomen kahdeksastatoista maakunnasta seitsemän (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, PohjoisPohjanmaa, Pohjois-Karjala, Päijät-Häme ja Etelä-Savo) on ilman omaa varusmiehiä kouluttavaa varuskuntaa. Niinistön mukaan puolustusvoimauudistus ei ollut täysin hallittu. – Pesuveden mukana menivät mm. maanpuolustukselle tärkeät Pohjois-Karjalan Kontiolahden ja Etelä-Pohjanmaan Kauhavan varuskunnat, vaikka ne eivät käsitykseni mukaan olleet alkuperäisellä lakkautuslistalla. Olisikin tulevaisuudessa syytä palauttaa varuskunnat näihin maakuntiin. Lisäksi jos naisten määrää merkittävästi kasvatetaan sotilaallisessa maanpuolustuksessa, edellyttää se myös uusien varuskuntien perustamista. Vuokramenot karanneet käsistä Vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksessa lakkautettiin kuusi varuskuntaa, ja merkittävin syy oli tilojen kohonneet vuokramenot. Lakkautettujen varuskuntien toiminnallisuuksien siirto toisiin varuskuntiin on kuitenkin vaatinut uudisrakentamista ja syönyt ison osan säästöistä. − Puolustusvoimien määrärahoista kuluu tällä hetkellä lähes 11 prosenttia tilojen vuokriin ja ylläpitoon, ja määrä uhkaa kaksinkertaistua tulevaisuudessa. Se näkyy suoraan puolustus-

voimien operatiivisessa toiminnassa, koska materiaalihankintoja ja harjoitustoimintaa joudutaan rajoittamaan, sanoo puolustusministeri. − Puolustuskiinteistöjen siirtyminen Senaattikiinteistöjen omistukseen vuonna 2003 on johtanut jatkuvasti kasvaviin vuokramenoihin. Tällä hetkellä maksamme Senaatille vuositasolla 150 miljoonaa euroa vuokria. Myös kiinteistöosapuolien määrän kasvaminen on lisännyt hallinnollisia kustannuksia ja vastuurajapintojen hämärtymistä. On selvästikin syntynyt kustannusloukkuja, kun vastuut ja kustannukset eivät kulje riittävästi käsi kädessä. Niinistö myöntää, että Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimat kiinteistöt ovat tänä päivänä paremmassa kunnossa kuin 1990-luvulla, mutta toteaa, että samaan tulokseen olisi päästy myös virastomallissa osoittamalla kiinteistöjen korjaamiseen enemmän rahaa.

Kiinteistöjen siirtäminen puolustushallinnon omistukseen Puolustushallinnossa selvitetään parhaillaan mallia, jossa puolustuskiinteistöjen omistus palautettaisiin Senaatti-kiinteistöiltä puolustushallinnolle. – Töitä on tehty kuluneen kesän ja syksyn aikana, ja selvitys valmistuu 28.2.2019. Selvityksessä arvioidaan niin virastomallia kuin liikelaitosvaihtoehtoa. Osakeyhtiö ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä toteuttamismallilta, kertoo puolustusministeri Niinistö. Tavoitteena on arvioida ja kehittää puolustushallinnon kiinteistöalan kokonaisuutta siten, että otetaan huomioon nykyisin Rakennuslaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimien vastuulla olevat asiat. Torni-kiinteistöt on työnimi organisaatiolle, joka olisi voittoa tuottamaton ja jonka investointikyky varmistettaisiin. – Tässä ei ole kysymys mistään säästöohjelmasta, vaan nykyisten kiinteistömenojen kulukehityksen katkaisusta. Puolustuskiinteistöjä hoitamaan tarvitaan puolustushallinnon lakisääteisiä tehtäviä tukeva, valmiudellisesti ketterä ja kustannustehokas kiinteistö- ja rakennusalan prosessit hallitseva kokonaisuus, Niinistö tähdentää. MUURIANKKURI 5

J O H T A M I N E N

Puolustushallinnossa selvitetään mallia, jossa puolustuskiinteistöjen omistus palautettaisiin hallinnonalalle. Tavoitteena on saada kiinteistömenot kuriin ja tehostaa kiinteistöjen käytettävyyttä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Kuva Kainuun prikaatista.

Turvallisuusympäristö vaatii enemmän puolustuskiinteistöiltä Niinistön mukaan muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää toiminnan tason nostamista monilla kiinteistöalan osaalueilla. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että puolustushallinto hallinnoi omia kiinteistöjään. − Puolustushallinnon rakennuslaitos muodostaisi merkittävän voimavaran uudessa kokonaisuudessa. Rakennuslaitoksen henkilöstön tietotaito Puolustus6 MUURIANKKURI

voimien erityiskohteista, rakenteellisesta turvallisuudesta, tilaturvallisuudesta, valmiuden suunnittelusta, salassa pidettävän tiedon käsittelystä ja ylipäätään sotilaallisen toiminnan erityispiirteistä on uniikkia kiinteistöalalla, ja se halutaan ehdottomasti säilyttää tulevaisuudessakin. Lisäksi kokonaisuuteen tarvitaan osaamista Senaattikiinteistöistä ja Puolustusvoimista. Niinistö korostaa, että toimintaympäristön muutokset edellyttävät varau-

tumista entistä nopeammin kehittyviin uhkiin, jossa Puolustusvoimien resurssien on oltava sen saatavissa viivytyksettä. − Uhkat ovat myös laadultaan monimuotoisempia ja kansainvälisten kokemusten perusteella usein valitettavan pitkäkestoisia. Muuttunut ympäristö haastaa vahvasti myös kiinteistöjärjestelmämme. Nykyiset ratkaisut on tehty toisen näköisessä maailmassa, ja siksi niiden soveltuvuutta nykytilanteeseen on syytä arvioida uudelleen.

J O H T A M I N E N

Ministerit Niinistö, Mykkänen ja Häkkänen:

Kiinteistöomistukset ovat osa kokonaisturvallisuutta – valvontaa tehostettava Valtio tarvitsee uusia keinoja kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankinnan valvontaan.

allitus antoi 29.11.2018 eduskunnalle esityksen lainsäädännöksi, joka koskee kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksessa. Hallituksen esitys perustuu valtioneuvoston kanslian johtaman laajapohjaisen työryhmän mietintöön, joka luovutettiin pääministerille 28.6.2018. Hallituksen esitykseen sisältyy yhteensä kahdeksan lakiehdotusta, joiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa. Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin säädettäväksi laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta. Lakiehdotuksen mukaan ETA-alueen ulkopuolisen valtion kansalainen tai yhteisö tarvitsisi luvan kiinteistön hankintaan Suomesta. Toiseksi ehdotetaan lakia valtion etuosto-oikeudesta, jonka mukaan valtiolla olisi etuosto-oikeus tiettyjen strategisten kohteiden lähellä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Luvanvaraisuutta ja etuosto-oikeutta täydentäisi uusi kokonaisturvallisuuden tarpeita palveleva lunastuslaki, jolla korvattaisiin nykyinen puolustuslunastuslaki.

Mahdollisuus puuttua arveluttaviin maakauppoihin Näiden lakien myötä valtio saisi käyttöönsä uusia keinoja puuttua sellaiseen kiinteistöjen omistukseen ja käyttöön, joka voi vaarantaa kansallista turvallisuutta. Esityksen tarkoituksena ei ole laajamittaisesti puuttua kiinteistönomistukseen Suomessa tai vaikeuttaa kansainvälisiä investointeja Suomeen. Muut hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset koskevat kansallisen turvallisuuden tarpeiden huomioimista alueiden käytön suunnittelussa sekä viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamista. Ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että turvallisuusviranomaisilla on riittävä tilannekuva kiinteistöjen omistuksista ja käytöstä Suomessa. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan on tärkeää, että lakipaketin ansiosta viranomaiset saavat riittävän luotettavan, kattavan ja ajantasaisen tilannekuvan kiinteistön omistuksesta kansallisesti strategisten kohteiden läheisyydessä. − Samalla viranomaisten puuttumismahdollisuudet erilaisiin tilanteisiin kansallisen turvallisuuden niin vaatiessa paranevat merkittävästi.

− Turvallisuusympäristö on muuttunut. Turvallisuusviranomaisilla tulee olla riittävät keinot uudenlaisiin uhkiin varautumiseen. Nyt ehdotettavalla sääntelyllä annettaisiin viranomaisille mahdollisuus valvoa kiinteistökauppaa nykyistä paremmin ja puuttua ennalta, mikäli kiinteistökaupassa havaitaan jotain turvallisuudelle kriittisiä maakauppoja. Esitetty sääntely mahdollistaisi kiinteistökaupan ja valtion turvallisuuden näkökulmien huomioimisen samanaikaisesti, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen. − Ulkomaalaiset ovat tervetulleita elävöittämään maatamme myös kiinteistön omistajina. Jatkossa pystymme paremmin valvomaan ja estämään ne tapaukset, joissa tätä oikeutta voitaisiin käyttää Suomea vakavasti vahingoittavalla tavalla väärin, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen. Lähde: Puolustusministeriön tiedote 28.11.2019

MUURIANKKURI 7

V A R A U T U M I N E N TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: MARIKA VALVE

Rakennuslaitoksen päivittäistä toimintaa:

valmius, turvallisuus ja Maanpuolustuksen ja varautumisen kannalta tärkeät tilat ovat osa Suomen puolustusjärjestelmää.

akennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kososen mukaan tilahallinnan normaaliolojen tehokkuudesta on keskusteltu liiaksikin asti, kun taas puolustuskiinteistöjen valmiudellinen merkitys on jäänyt vähemmälle. – Tiloja täytyy käyttää ja ylläpitää energia- ja kustannustehokkaasti, mutta kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa on otettava huomioon maanpuolustuksen ydintehtävien mukaiset valmius- ja turvallisuusvaatimukset. Onneksi näihin perusasioihin on nyt havahduttu, sanoo Risto Kosonen. − Maanpuolustuksen kannalta tärkeiden tilojen ja järjestelmien hallinta kuuluu puolustushallinnon omalle pysyvälle henkilöstölle, jolla on osaaminen vaativiin erikoisjärjestelmiin kaikissa tilanteissa. Puolustuskiinteistöjä ei voi hoitaa lyhytaikaisilla ulkoistuksilla ja satunnaisilla palveluilla, Kosonen jatkaa. − Rakennuslaitoksessa ostopalveluja käytetään täydentämään oman henkilöstön työpanosta kohteissa, joista on asiakkaan kanssa niin sovittu. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa pyrimme pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jolloin voimme sitouttaa ja kouluttaa yrityksen henkilöstöä toimimaan 8 MUURIANKKURI

myös häiriötilanteissa. Tärkeimpien sopimusyritysten kanssa tehdään myös turvallisuussopimus. Rakennuslaitoksen valmius- ja turvallisuustehtävät perustuvat Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annettuun lakiin ja asetukseen. Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä sotataloussopimuksessa sovitaan Rakennuslaitoksen normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tehtävistä. Sopimuksessa määriteltyjä tehtäviä ovat muun muassa

Valmiussuunnittelu on osa normaalia toimintaa Valmiussuunnittelu muodostuu valmiuden, turvallisuuden ja riskien hallinnan tehtävistä, jotka ovat kiinteä osa Rakennuslaitoksen normaalia toimintaa. Rakennuslaitoksen henkilöstöllä on laaja ja pitkäaikainen erityisosaaminen puolustusvoimien erityistiloista ja kiinteistöjärjestelmistä. He tekevät päivittäin yhteistyötä asiakkaiden kanssa varuskunnissa ja tuntevat hyvin niiden

Jatkuvaa varallaoloa, toimivia sijaisuusjärjestelyjä, suunniteltuja toimenpideluetteloita, hyviä johtamisyhteyksiä kiinteistöjen ylläpito poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti, energiapalvelut ja niiden varmentaminen sekä rakennuttajakonsultin tehtävät poikkeusolojen aikaisessa rakentamisessa. Valmiussuunnittelussa Rakennuslaitoksen toimintaa ohjaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

kiinteistöt ja puolustusvoimien erityistarpeet. − Sekä johto että kentällä toimiva henkilöstö vastaavat siitä, että kriittiset tilat ja järjestelmät ovat käytettävissä myös häiriötilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa varallaoloa, toimivia sijaisuusjärjestelyjä sekä ennalta

V A R A U T U M I N E N

varautuminen

suunniteltuja toimenpideluetteloita ja hyviä johtamisyhteyksiä. − Avainhenkilöstömme harjoittelee häiriötilanteen mukaisia tehtäviä osana normaalia työtään. Siksi meidän ei tarvitse muuttaa toimintatapojamme tai organisaatiota häiriötilanteissa. Kriittisiä johtamistilanteita ja kiinteistöhäiriöitä varten on olemassa suunnitelmat vaihtoehtoineen ja niitä harjoittelemme erityyppisissä valmiusharjoituksissa yhdessä Puolustusvoimien kanssa, Risto Kosonen kertoo.

Valmiuden johtaminen Risto Kosonen on toiminut Rakennuslaitoksen valmiusjohtajana elokuusta 2018 alkaen, jolloin hänen edeltäjänsä Raimo Huttunen siirtyi eläkkeelle. Valmiusjohtaja vastaa Rakennuslaitoksen valmiuden, turvallisuuden ja riskien hallinnan kehittämisestä ja ylläpidosta tehtäviensä ja laitoksen johtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Apuna hänellä ovat turvallisuus- ja valmiuspäälliköt, tietoturvapäällikkö ja palveluyksiköiden turvallisuusasiantuntijat. Lisäksi jokainen esimies- ja avaintehtävässä toimiva vastaa oman tehtävänsä mukaisista valmiusasioista. Kososen mukaan valmiutta ja turvallisuutta ei korosteta tänä päivänä

yhtään liikaa. – Rakennuslaitoksessa on tärkeää hyödyntää henkilöstön omaa osaamista ja testata valmiutta Puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden kanssa yhteisissä harjoituksissa ja suunnittelutilaisuuksissa.

– Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelu on käytännönläheistä riskien hallintaa, jatkuvuussuunnittelua ja turvallisuusjärjestelyjä, joilla varaudutaan erilaisiin kiinteistöjen häiriötilanteisiin, kuvaa Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kosonen.

MUURIANKKURI 9

R A K E N TA M I N E N TEKSTI JA KUVAT: MATTI VIHURILA

Säkylän Huovinrinteen kasarmit saavat odotetun nuorennusleikkauksen Porin prikaatin käytössä olevat neljä kasarmia ovat valmistuneet vuosina 1963–1965. Ennen parhaillaan käynnissä olevaa laajamittaista peruskorjaushanketta niihin on tehty kunnossapitotöiden ohella vain pienimuotoisia peruskorjauksia, kuten ikkunoiden vaihto ja räystäiden pidentäminen.

äkylän varuskunnan rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 1959 ja saatettiin päätökseen 13 vuotta myöhemmin vuoden 1973 lopussa. Ensimmäiset kymmenen rakennusta valmistuivat vuonna 1963, jolloin Porin prikaatin 10 MUURIANKKURI

II Pataljoona siirtyi Turusta upouuteen kasarmirakennukseen, kasarmi 3:een. Loput Porin prikaatin joukoista siirtyivät Säkylän Huovinrinteelle vuonna 1966. Vuonna 2016 käynnistynyt kasarmien peruskorjaushanke jatkuu kesään 2021. Kasarmeista kaksi on jo valmiina,

ja kolmannen pitäisi valmistua vuoden 2019 joulukuussa. Kasarmeissa on yhteensä 12 rappua, joista kymmenen tulee varusmiesyksiköiden käyttöön, yhteen keskitetään pataljoonien esikunnat ja yksi räätälöidään rauhanturvaajia kouluttavan Kriisinhallintakeskuksen

R A K E N TA M I N E N Kasarmien pohjakerroksista tehdään läpikuljettavia. Takaosan sisäänkäynnin yhteydessä on pesupiste, jossa voi puhdistaa likaantuneet jalkineet ennen majoituskerrokseen siirtymistä. Alikersantti Vili Väre (vas.) pesee pakkiaan ja alikersantti Niklas Nieminen puhdistaa kumisaappaitaan.

Varusmiesten käytössä on lukolliset kuivauskaapit sekä pohja- että majoituskerroksissa. Harjoituksissa kastuneet raskaammat varusteet voi jättää pohjakerrokseen, jolloin likaa ja kosteutta ei kulkeudu majoitustiloihin.

<<<

tarpeisiin. Hankkeessa on korjausaikaa varattu kuusi kuukautta yhtä rappua kohti. – Kun normaalisti rakennustyömaalla on kiireisempiä ja rauhallisempia työvaiheita, täällä on vain niitä kiireisempiä, sanoo työpäällikkö Valtteri Särkiniemi Rakennustyöt Ville Kauppi Oy:stä. Yritys toimii kasarmien 2 ja 3 pääurakoitsijana. Ensimmäisenä valmistuneen kasarmi 1:n pääurakoitsijana oli NCC Suomi. Kiireisestä rytmistä huolimatta kaikki työt tehdään huolella. Kulloinkin kunnostettavana oleva rappu on sääsuojattu ja erityinen puhtauskonsultti käy 2–3 viikon välein tarkistamassa siisteyden. Päävalvojana toimii tekninen päällikkö Markus Raittinen Rakennuslaitoksen Säkylän palveluyksiköstä. Hankkeen tilaajana on Senaatti-kiinteistöt ja rakennuttajana Rakennuslaitos. – Kaikkiaan neljä kasarmia käsittävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 45 miljoonaa euroa. Vastaavat peruskorjaukset on tehty myös mm. Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä, kertoo hankkeen projektipäällikkö, rakennusinsinööri Merja Artinsalo Rakennuslaitoksen keskusyksiköstä.

Pohjakerroksista tehdään läpikuljettavia Alkuperäisessä asussaan kunkin rapun pohjakerroksessa oli asekäsittelyhalli, luokkatila ja varastoja. Ylemmissä kahdessa majoituskerroksessa olivat varusmiestuvat, ja käyttöullakolla säilytettiin mm. suksia ja polkupyöriä. Ilmanvaihtojärjestelmänä oli koneellinen poisto, jolloin korvausilma johdettiin tuuletusluukuista. Nyt kasarmien pohjakerrokset ovat läpikuljettavia, ja rakennusten taakse rakennetaan noin 9 000 m2:n järjestäytymispihat, jotka toimivat myös ajoneuvojen kokoontumiskenttänä harjoituksiin lähdettäessä. Kasarmien etupuolella kulkeva Porilaistie pyhitetään vaiheittain jalankulkuliikenteelle. Pohjakerrokseen tehdään uudet ja nykyaikaiset oppimisluokat, varastotilaa, varusteiden kuivaustilat sekä kouluttajien sosiaali- ja toimistotilat. Jokaisen kasarmin pihalle rakennetaan lisäksi erillinen, lähes 1 000 m2:n varastorakennus, jossa on telttojen kuivaustila, yksikkökohtaiset varastotilat sekä omat paikkansa polkupyörille, suksille ja palaville nesteille. – Uusilla ratkaisuilla parannetaan kasarmien paloturvallisuutta ja vähennetään kosteusrasitusta, kun kaluston kuivatukseen on varattu erilliset tilat, Rakennuslaitoksen Säkylän palveluyksikön johtaja Jouni Aro painottaa.

<<<

MUURIANKKURI 11

R A K E N TA M I N E N ”Eikä kynääkään jää pöydälle!” Perusyksikön hallinnon eli komppanian päällikön ja vääpelin toimistot ovat jatkossakin 1. kerroksessa, mutta kouluttajien toimistotilana on pohjakerroksen avokonttori. Siellä ei ole pysyviä työpisteitä, vaan jokainen tarvitsija hyödyntää jotain käytössä olevista 15 työpöydästä. – Eikä kynääkään jää pöydälle, kun käyttäjä poistuu avokonttorista, Porin prikaatin tilahallinnan osastoupseeri, kapteeni Mika Lehtimäki ohjeistaa. Kasarmien päädyissä aiemmin sijainneisiin pataljoonien esikuntien tiloihin rakennetaan majoitustilat 60 hengelle. Esikunnat on jo koottu kaikki samaan rappuun kasarmi 1:een. Varusmiesten majoitustuvissa on edelleen perinteiset sotilasvuoteet ja irralliset peltikaapit, mutta muuten ne ovat läpikäyneet melkoisen muutoksen. Valaistus on parantunut ja vaihtunut led-lamppuihin, ja koneellinen ilmanvaihto automaatiojärjestelmineen ohjaa tupien lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta. Lämmön talteenottojärjestelmän ja lisäeristyksen myötä myös kasarmien energiatehokkuus on parantunut.

– Ihminen on suurin sisäilman hiilidioksidin tuottaja. Kun 12 sotilasta majoittuu samassa tuvassa, pitoisuus on varsinkin aamuyön tunteina voinut nousta yli suositellun raja-arvon. Jatkossa näin ei enää tapahdu. Tällä on merkitystä niin sisäilman kuin myös varusmiehen unen laatuun, Jouni Aro kertoo.

Varusmiehiltä idea tupien latauskaapeista Käyttäjän ääntäkin on kuunneltu. Porin prikaatin Varusmiestoimikunnalta kysyttiin aikanaan, mitä uudistuksia varusmiehet itse toivovat. – Heidän ehdotuksestaan tuvissa on nyt peltiset latauskaapit. Jokaisella varusmiehellä on käytössään lukollinen lokero, jossa on kaksi pistorasiaa esim. kännykän ja tietokoneen lataamista varten, kapteeni Lehtimäki esittelee. Pohjakerroksen lisäksi myös majoituskerroksessa jokaisella varusmiehellä on käytössään lukollinen kuivauskaappi. 1.Jääkärikomppaniassa palvelevat alikersantit Niklas Nieminen Kokemäeltä ja Vili Väre Helsingistä ovat palveluksensa alusta alkaen saaneet nauttia

peruskorjatuista kasarmitiloista. Molemmat kiittelevät tehtyjä uudistuksia. – Peseytymistiloissa on tarpeeksi suihkuja, ja tupien latauskaapeissa voi turvallisesti ladata omia laitteita. Porukka kyllä kohtuullisen hyvin muistaa pitää laitteet äänettömällä, mutta joskus joutuu havahtumaan siihen, että latauksessa oleva puhelin värisee peltikaapissa. Sen kyllä kuulee, Nieminen ja Väre avaavat nykyvarusmiesten arkea. Kahden kuivauskaapin ansiosta ei esimerkiksi kastuneita ja likaantuneita taisteluvöitä, sirpaleliivejä ja muita raskaampia varusteita tarvitse tuoda asuinkerrokseen, vaan ne voi jättää kuivumaan alakertaan. Yläkerran kuivauskaapissa voi puolestaan kuivatella kevyempää varustusta, kuten pyyhkeitä tai alusvaatteita. Näin majoitustiloihin kulkeutuvan lian ja kosteuden määrää on saatu vähenemään. Hyvistä uudistuksista huolimatta vielä löytyy parannusesityksiäkin. – Itse kaipaan jotain erillistä soppea, jossa voisi puhua rauhassa puhelimessa, ja toisaalta paikkaa, jossa saisi keskittyä vaikkapa opiskeluun tai pääsykokeisiin valmistautumiseen, alikersantti Väre pohtii.

Pohjakerroksen luokkatila voidaan tarvittaessa jakaa kolmeen eri osaan sulkemalla liukuovet väliseiniksi. Aiemmat kiintokalusteet on korvattu irrallisilla pöydillä ja tuoleilla, joten luokkia voidaan käyttää muuhunkin koulutukseen kuin oppituntien pitämiseen.

12 MUURIANKKURI

R A K E N TA M I N E N

Säkylän Huovinrinteen kasarmien peruskorjaushanke 2016–2021 Tupien latauskaapeissa on jokaiselle varusmiehelle oma lukollinen lokero, jossa voi samanaikaisesti ladata kahta laitetta.

• Neljä yli 50-vuotiasta kasarmia päivitetään 2020-luvulle yksi rappu kerrallaan.Yhden kolmirappuisen kasarmin peruskorjaus kestää 1,5 vuotta. Työt tehdään sääsuojatuissa olosuhteissa päävalvojan ja mm. erityisen puhtauskonsultin ohjauksessa. • Talotekniset lämpö-, vesi-, viemäri-, ilmastointi- ja automaatiojärjestelmät uusitaan kokonaan. • Jatkossa tupien ilmanvaihtoa ohjataan lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden mukaan, mikä parantaa sisäilman ja majoittujien unen laatua. • Jokaiseen kasarmiin rakennetaan uudet ilmanvaihtokoneet (3/kasarmi), joiden lämmön talteenottojärjestelmillä lisätään energiatehokkuutta.

Anturi mittaa majoitustupien sisäilman laatua sekä säätelee lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta.

• Pohjakerrosten uusissa luokkatiloissa voidaan toteuttaa samanaikaisesti kolmekin eri opetustapahtumaa. Kiinteistä kalusteista on luovuttu, joten luokkia voidaan hyödyntää myös muissa, tilaa vaativissa koulutuksissa. • Kasarmien pohjakerrokset ovat läpikuljettavia. Kerroksesta löytyy jalkineiden ja pakkien pesupisteiden lisäksi mm. henkilökohtaiset kuivauskaapit harjoituksissa ryvettyneille ja kastuneille varusteille. Majoituskerroksissa on jokaiselle lisäksi toinen kuivauskaappi. • Takapihoille valmistuva noin 9 000 m2:n järjestäytymispiha toimii ajoneuvojen kokoontumiskenttänä, ja kasarmialueen ajoneuvoliikenteelle on rakennettu oma väylänsä. Kasarmialuetta halkova Porilaistie puolestaan pyhitetään vaiheittain vain jalankulkuun, mikä lisää palvelusturvallisuutta.

Kasarmien pihoille rakennettavissa varastorakennuksissa on erillinen telttakuivaamo. Mika Lehtimäen (vas.) ja Jouni Aron mukaan kasarmien kosteusrasitus vähenee, kun kalustoa voidaan kuivata niille varatussa tilassa.

• Kasarmien takapihoille rakennetaan varastorakennukset, joissa on telttojen kuivaustila, yksikkökohtaiset varastotilat sekä omat paikkansa polkupyörille, suksille ja palaville nesteille. • Museovirastolla oli yksi rajoittava ehto peruskorjaukselle: Arkkitehti Pekka Rajalan suunnittelemien kasarmien sisäänkäynnit katoksineen ja seinien puupanelointeineen tulee säilyttää eikä niitä saa matkia kasarmien takapuolelle tehtävissä uusissa sisäänkäynneissä.

MUURIANKKURI 13

Y M P Ä R I S T Ö TEKSTI: NINA KOKKO KUVA: SHUTTERSTOCK JA UNISPORT OY

Jätelaki muuttuu julkishallinnon yhdyskuntajäte pois kuntien vastuulta Uudistetun jätelain ensimmäiset muutokset astuvat voimaan vuoden 2019 alussa ja uudistuksen toinen vaihe jatkuu syksyllä 2019.

nsi vuoden alusta lähtien kunnat vastaavat enää vain asumisesta syntyvästä jätteestä. Kuntien vastuulta poistuu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan yhdyskuntajäte sekä muussa julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte. Näiden tahojen jätehuollosta vastaa jatkossa kukin jätteen haltija itse. Siirtymäaika voi olla enimmillään kolme vuotta. Kunnilla on tosin jatkossakin toissijainen velvollisuus järjestää jätehuolto (TSV-palvelu) julkishallinnolle, mikäli yksityistä jätehuollon palveluntarjoajaa ei ole saatavilla tai jos palvelun hinta on kohtuuton. Jätelain muutosten vaikutuksia puolustushallintoon selvitetään parhaillaan. Tällä hetkellä pääosin kuntien jätelaitokset vastaanottavat puolustushallinnossa syntyvät yhdyskuntajätteet. Jätelain toisessa muutosvaiheessa syksyllä 2019 ehdotetaan otettavaksi käyttöön markkinapaikkaa vastaava jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta, jonka avulla voidaan läpinäkyvästi osoittaa kunnan tarjoaman TSV-palvelun edellytykset. 14 MUURIANKKURI

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan jätelain uudistuksella halutaan edistää jätealan kilpailua, kilpailuneutraliteettia sekä yritystoiminnan kehittymistä ja kiristyvien kierrätystavoitteiden saavuttamista. Jätehuollon vastuunjakoa on muutettu 2000-luvulla jo kaksi kertaa. Kunnan vastuuta on kaventanut tuottajavastuu,

jonka nojalla tuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa markkinoille saattamiensa tuotteiden, kuten pakkausten ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Jäteasetuksen nojalla kuntien on järjestettävä kuitenkin paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys ja kierrätys.

Y M P Ä R I S T Ö TEKSTI: NINA KOKKO KUVAT: SHUTTERSTOCK

EU:n kierrätystavoitteet tiukkenevat Euroopan unionin huhtikuussa 2018 hyväksymä ns. kiertotalouspaketti asettaa tavoitteet jätteen kierrätykselle ja kaatopaikkajätteen määrälle sekä määräajat tavoitteiden saavuttamiseksi.

aikka jätehuolto on huomattavasti parantunut EU:n alueella, yli neljäsosa kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvästä yhdyskuntajätteestä päätyy edelleen kaatopaikoille ja vain alle puolet kierrätetään tai kompostoidaan. Kiertotalouspaketin tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään. Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin. Euroopan maiden on myös järjestettävä tekstiilijätteiden erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Pakkausjätteen EU:n laajuinen kierrätystavoite on 65 % vuoteen 2025 mennessä ja 70 % vuoteen 2030 mennessä. Kuten viereisestä taulukosta näkyy, tavoitteet vaihtelevat materiaaleittain.

Suomalainen muovitiekartta ensimmäinen laatuaan maailmassa Suomen ympäristöministeriön johdolla lokakuussa 2018 valmistunut muovitiekartta on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Siihen on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta keskeisiä toimia muovien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Eri pakkausmateriaalien kierrätystavoitteet Vuoteen 2025 mennessä

Vuoteen 2030 mennessä

Kaikki pakkausjäte

65 %

70 %

Muovi

50 %

55 %

Puu

25 %

30 %

Rautametallit

70 %

80 %

Alumiini

50 %

60 %

Lasi

70 %

75 %

Paperi ja kartonki

75 %

85 %

Suomessa muovia on kerätty talteen vuodesta 2016 lähtien. Muovijätteelle tarvitaan lisää keräyspisteitä ja jatkokäsittelyä.

<<<

MUURIANKKURI 15

Y M P Ä R I S T Ö

Muoviongelma on samalla mahdollisuus yrityksille. Esimerkiksi suomalainen liikuntapaikkojen toimittaja Unisport on kehittänyt tekonurmien täyttöaineen, joka on täysin luonnonmukainen ja biohajoava.

Muoveja käytetään paljon ja niillä on tärkeä merkitys taloudessamme. Muoveista aiheutuu kuitenkin myös ongelmia. Roskaamisen ja turhan kulutuksen välttämiseksi muovitiekartalla haastetaan muun muassa kaupunkeja ja tapahtumajärjestäjiä varmistamaan roskaamattomuus sekä ehdotetaan vapaaehtoisia green deal -sopimuksia kertakäyttö- ja ylipakkaamisen vähentämiseksi. Ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis on sanonut, ettei muoviongelma ratkea millään yksittäisellä

Vähennetään roskaamista ja vältetään turhaa kulutusta

Ehdotuksia 16 MUURIANKKURI

tempulla. Sen selättämiseen tarvitaan kuluttajia, yrityksiä, tutkimusta ja innovaatioita, teknologiaa sekä lainsäädäntöä ja politiikkaa. Muovitiekartan mukaan muoviongelma on Suomelle samalla mahdollisuus. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on tuonut esille, että valtavat globaalit liiketoimintamahdollisuudet odottavat niitä yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja muovien kehittyneille kierrätysratkaisuille tai öljypohjaisten muovien korvaamiselle kestävillä biopohjaisilla

Selvitetään muoviveron käyttöönotto

Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa

tuotteilla ja käyttökohteen mukaan myös biohajoavilla ratkaisuilla.

Muovijätteelle tarvitaan keräyspisteitä ja jatkokäsittelyä Muovijätteen talteenoton tehostamiseksi tulee uudistaa erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä merkittävästi keräyspaikkoja. Kuluttajat tarvitsevat myös enemmän neuvontaa. Suomalaiset tuottavat vuosittain muovijätettä 10-15 kiloa asukasta kohden ja siitä vain 1,4 kiloa päätyy kierrätykseen.

Parannetaan muovien tunnistamista rakennuksissa sekä muovijätteen lajittelua rakennustyömailla

Tehostetaan maatalousja puutarhamuovien kierrätystä ja korvaamista

Y M P Ä R I S T Ö Muovin keräyspisteitä on tällä hetkellä vasta noin 550 kappaletta. Muovitiekartassa korostetaan, että muovijätteen parempi talteenotto ei yksinään riitä. Myös kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on parannettava. Esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida. Suomeen tarvittaisiin yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä. Suomessa muovia on kerätty talteen vuodesta 2016 lähtien Suomen Pakkauskierrätys Oy:n Rinki-ekopisteisiin tuottajavastuun mukaisesti. Tätä kautta pakkausmateriaalit päätyvät muovia hyödyntäviin laitoksiin, joissa niistä valmistetaan uusioraaka-ainetta tai uusia tuotteita. Puolustushallinnossa muovin erilliskeräys on tarkoitus toteuttaa jatkossa kaikissa varuskunnissa, ja jätehuollon palvelusopimuksiin lisätään erilliskeräys muiden jätejakeiden lisäksi. Muovin kierrättäminen on jälleen yksi uusi jätehuollon haaste, johon vastaaminen onnistuu hyvän tiedottamisen, ympäristötietoisuuden, asennemuutoksen ja kouluttamisen kautta. Mitä useampi lajittelee jätteet oikein, sitä enemmän saadaan hyvää materiaalia talteen. Näin tarve käyttää täysin uutta materiaalia vähenee ja kiertotalouden periaatteet toteutuvat.

MITEN KIERRÄTÄN MUOVIPAKKAUKSEN? Onko pakkauksessa jokin seuraavista merkinnöistä?

Kyllä Onko pakkauksessa merkintä PVC, 03 tai 3?

Panostetaan korvaaviin ratkaisuihin ja perustetaan New Plastics -osaamisverkosto

Kyllä

Sekajätteeseen

Kyllä

Vaarallisen jätteen keräykseen

Ei Onko pakkauksessa vaarallisen aineen jäämiä?

Ei Muovipakkausten keräykseen!

Ympäristöinsinööri (AMK) Nina Kokko toimii jätehuoltoasiantuntijana Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikössä.

Otetaan talteenotetun muovin monipuoliset kierrätysratkaisut käyttöön

Nostetaan muovihaaste näkyvästi Suomen kansainväliselle asialistalle

Kyllä

Elintarvikkeiden muovipakkaukset, muovikassit, -pussit ja -kääreet, muovipullot, kanisterit ja purkit, solumuovipakkaukset (styrox)

Viedään osaamista ja ratkaisuja

Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista

MUURIANKKURI 17

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN, TIINA RYYNÄNEN, ARDI HALLISMAA

Puolustuskiinteistöjen asiantuntijoiden kansainvälinen yhteistyö tiivistä ja antoisaa Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) on Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuskiinteistöjen asiantuntijoiden yhteistyöfoorumi. Kullakin NBDE-jäsenmaalla on projektipäällikkö, joka koordinoi yhteistoimintaa oman maansa osalta.

iplomi-insinööri Tiina Ryynänen toimii Rakennuslaitoksen Ylläpitoyksikössä teknisen turvallisuuden johtavana asiantuntijana erityisalanaan kemikaaliturvallisuus. Vuodesta 2015 lähtien hän on toiminut myös NBDE-yhteistyöfoorumin Suomen projektipäällikkönä. Vantaalla 8.10. pidettyyn NBDE:n projektipäällikkökokoukseen osallistuivat Tiina Ryynäsen lisäksi Anders Ingelmark Ruotsista, Helge Skaven Seierstad Norjasta, Kadi-Kai Kollo Virosta, Daina Galaktionova ja Toms Kārkliņš Latviasta. Tanskan projektipäällikkö Thilde Møller Larsen sekä Liettuan projektipäällikkö Irma Jakimavičiūtė eivät tällä kertaa päässeet osallistumaan kokoukseen muiden työkiireidensä vuoksi.

Projektipäälliköt suunnittelevat ja organisoivat − Me projektipäälliköt muodostamme tiiviin ryhmän. Suunnittelemme ja ohjaamme yhdessä eri työryhmien ja koko NBDE:n toimintaa, kertoo Tiina Ryynänen. Tällä hetkellä NBDE:ssä toimii kuusi työryhmää, joiden aihealueina ovat energia, ympäristö, hankinnat, benchmarking, viestintä ja paikkatietojärjestelmät (GIS). Kussakin työryhmässä on kymmenkunta jäsentä. 18 MUURIANKKURI

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

Projektipäälliköt koordinoivat NBDE:n toimintaa. Vasemmalta Helge Skaven Seierstad (Norja), Daina Galaktionova ja Toms Kārkliņš (Latvia), Tiina Ryynänen (Suomi), Anders Ingelmark (Ruotsi) ja Kadi-Kai Kollo (Viro).

Tämän vuoden vuosikokouksessa päätettiin, että kaikki nykyiset työryhmät jatkavat tulevan toimintakauden aikana. Lisäksi uusina työryhminä aloittavat asiakastukikeskukset, laatujärjestelmät ja prosessit sekä organisaation vastuurajapintoja käsittelevä Management Days. – Projektipäällikköinä vastaamme myös työryhmien raportoinnista eri maiden NBDE-organisaatioiden johtajille ja osallistumme vuosikokousten valmisteluun. Lisäksi vastuullamme on erillisten työpajojen järjestäminen. − Yhteistyö projektipäälliköiden ja työryhmien kanssa on antoisaa, samoin

kuin uusien työpajojen ideointi. Työajastani kuluu NBDE-tehtäviin keskimäärin muutama työpäivä kuukaudessa. Kiireisintä on elo-syyskuussa vuosikokouksen aikoihin sekä helmi-maaliskuussa, jolloin työryhmät toimittavat puolivuotisraporttinsa, Tiina Ryynänen kertoo.

Konkreettista hyötyä jäsenmaille Ruotsin projektipäällikkö Anders Ingelmark toimii Fortifikationsverketin esikuntapäällikkönä ja on osallistunut NBDE:n toimintaan jo vuodesta 2003 lähtien. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut projektipäällikkönä.

– NBDE tarjoaa erinomaisen foorumin jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä samojen asioiden kanssa työskenteleville kollegoille, Anders Ingelmark sanoo. − Työryhmissä on muun muassa tehty puolustuskiinteistöjen rakentamiseen, ylläpitoon ja energiankulutukseen liittyvää hintavertailua. Myös oman organisaatiomme kehittämiseen olemme saaneet hyviä vinkkejä muilta jäsenmailta. − Keskinäisellä tiedonvaihdolla ja tutustumiskäynneillä on esimerkiksi saatu erinomaista vertailutietoa. Konkreettisena esimerkkinä yhteistyöstä ovat eri maihin perustetut asiakastukikeskukset. Norjalla, Ruotsilla, Suomella ja MUURIANKKURI 19

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

Projektipäälliköt kokoontuivat lokakuussa Suomessa. Tapaamisten välillä yhteyttä pidetään sähköpostitse sekä tarvittaessa videoneuvotteluin ja skype-kokouksin.

Tanskalla on jo käytössään asiakastukikeskukset, ja parhaillaan Viro suunnittelee asiakastukikeskuksen rakentamista, Tiina Ryynänen sanoo. − Uskon, että NBDE-yhteistyössä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Esimerkiksi energiatyöryhmän käsittelemissä energiatehokkuushank-

keissa olisi varmasti Rakennuslaitokselle käyttökelpoisia ideoita, Ryynänen jatkaa.

Matala kynnys kysyä neuvoa Anders Ingelmark korostaa, että muuttuvassa toimintaympäristössä on erittäin tärkeää, että on hyvät yhteydet sisarorganisaatioihin Pohjoismaissa ja

NBDE tarjoaa erinomaisen foorumin jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. 20 MUURIANKKURI

Baltiassa. − On hyödyllistä tietää, mikä missäkin jäsenmaassa on ajankohtaista puolustuskiinteistörintamalla ja millaisia ratkaisuja missäkin on tehty. Yhteistyöllä on jo pitkät perinteet ja verkostoja osataan hyödyntää. Kynnys kysyä neuvoa eri maiden sisarorganisaatioilta on matala, ja virallisten työryhmien lisäksi on paljon kahdensuuntaista yhteydenpitoa. Kokousten lisäksi yhteyttä pidetään videoneuvotteluilla, sähköpostitse ja puhelimitse. Erilaista materiaalia kuten raportteja ja kokousmuistioita jaetaan verkkoalustalla, jossa kullakin työryhmällä on omat sivustonsa. Arkistosta löytyy myös tietoa aikaisempien työryhmien ja työpajojen toiminnasta. Puolustuskiinteistöjen yhteistyöfoorumi NDE (Nordic Defence Estates) perustettiin vuonna 1972, ja Suomi liittyi sen jäseneksi vuonna 1994. Viro, Latvia ja Liettua ovat liittyneet jäseniksi 2010-luvulla, jolloin nimi muutettiin NBDE:ksi.

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

– NBDE-yhteistyö on tiivistä ja hyvin järjestäytynyttä. Tavoitteenani on löytää toimintatapoja, joilla yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä vielä paremmin Rakennuslaitoksen toiminnan suunnittelussa, kertoo Suomen projektipäällikkö Tiina Ryynänen.

– Yhteistyö NBDE:ssä on kehittynyt valtavasti ja työryhmät ovat tehneet ansiokasta työtä , sanoo Ruotsin projektipäällikkö Anders Ingelmark, joka on osallistunut foorumin toimintaan vuodesta 2003 lähtien.

Kaikki NBDE-asiantuntijat kokoontuvat kerran vuodessa yhteiseen kokoukseen. Viimeksi kokous järjestettiin Tallinnassa syyskuussa 2018.

Organisaatiot toimivat maidensa puolustusministeriöiden alaisuudessa lukuun ottamatta Ruotsin Fortifikationsverketiä, joka toimii Ruotsin valtiovarainministeriön alaisuudessa.

Vierailut sotilaskohteissa Vuosikokousten yhteydessä tutustutaan johonkin isäntämaan puolustusvoimien kohteeseen. Tänä vuonna Tallinnassa pidetyn vuosikokouksen yhteydessä vierailtiin

Viron merivoimien tukikohdassa Tallinnan edustalla. Tiina Ryynäsen mieleen on jäänyt erityisesti Tanskan vuosikokouksen yhteydessä järjestetty vierailu Regan Vest -nimiseen kylmän sodan aikaiseen bunkkeriin. Bunkkeri rakennettiin 1960-luvulla Kuuban ohjuskriisin jälkeen keskelle metsää, ja sen tarkoitus oli tarjota ydinhyökkäyksen varalle suojapaikka muun muassa Tanskan kuninkaalliselle per-

heelle sekä sadoille poliittisille päättäjille. – Kohteessa vieraillessa tuntui kuin aika olisi pysähtynyt niille sijoilleen, sillä bunkkerin kalustus oli pitkälti alkuperäistä, kuvailee Tiina Ryynänen. Nykyisin kohde toimii museona, joka kertoo tuon ajan poliittisesta ilmapiiristä.

MUURIANKKURI 21

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Kuva: Raimo Suomela/Lappeenrannan kaupunki/Maaomaisuudenhallinta

TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: KIRSTI HELIN JA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Rakuunamäki siviilikäyttöön varuskunnan henkeä kunnioittaen Lappeenrannan varuskunnan Rakuunamäen punatiilikasarmit ovat muuttumassa moderneiksi kaupunkiasunnoiksi ja monipuolisiksi yritystiloiksi.

22 MUURIANKKURI

K A S A R M I E N

– Rakuunamäestä halutaan saada monipuolinen alue, jossa on sekä asuntoja, yrityksiä että palveluja. Myös sotilaallinen selkeys tulee säilyttää, sanoo Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.

U U S I

E L Ä M Ä

Tähän miehistökasarmiin rakennetaan moderneja kaupunkiasuntoja.

uolustusvoimat on viimeisen 15 vuoden aikana vähitellen luopunut Rakuunamäen varuskuntarakennuksista. Keväällä 2018 alueelta lähti viimeisenä Maasotakoulu noin kilometrin päähän Leirikentän alueelle, jonne Puolustusvoimien toiminta Lappeenrannassa on nykyisin keskittynyt. Rakuunamäki on arvostettu alue kaupunkikeskustan tuntumassa ja kiinnostava kohde kiinteistösijoittajille. Senaatti-kiinteistöt laittoi viimeksi syksyllä 2018 myyntiin paraatipaikalla sijaitsevia rakennuksia. Nettihuutokaupassa viidestä rakennuksesta neljä meni kaupaksi. Myymättä on vielä esikuntarakennus sekä useita muita pienempiä rakennuksia.

− Olemme iloisia, että arvokkaat kasarmit ovat saaneet uudet omistajat ja että niitä lähdetään kehittämään. Rakennuksille ei tee hyvää, jos ne ovat kauan tyhjillään, sanoo Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.

Vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen − Rakuunamäen kasarmit on suojeltu julkisivujen osalta. Samoin rakennusten sisätilojen holvikatot ja kerrosten läpi kulkevat paksut teräspilarit tulee säilyttää. Rakuunamäki on avara alue leveine asfalttikenttineen, ja tavoitteena on että sama varuskuntamainen selkeys näkyy jatkossakin, Maarit Pimiä kertoo. − Kaavoittajana tavoitteenamme on, että Rakuunamäestä ei tulisi pelkkää

asuinaluetta, vaan että täällä olisi myös palveluja ja työpaikkoja. Olisi hyvä, jos johonkin kasarmeista tulisi myös majoituspalveluja, sillä se lisäisi alueen kiinnostavuutta matkailukohteena. Varuskunnan pohjoisosa on kaavoitettu jo aiemmin asuin- ja toimistotiloiksi. Sieltä on myyty mm. hevostalleja, varastorakennuksia, kaalikellari ja suutarinpaja. Alueella on myös muutamia uudisrakennuksia, joita varten kaavassa on ollut tarkat miljöön huomioon ottavat ohjeet. Kaupunki osti vuosi sitten upseerikerhon, joka sijaitsee aivan Saimaan rannassa. Rakennus entisöitiin ja kaupunki lahjoitti sen Lappeenrannan Upseerikerhoyhdistykselle, joka on kunnostanut rakennusta ja ylläpitää siinä ravintolaa MUURIANKKURI 23

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Upseerikerho sijaitsee aivan Saimaan rannalla. Rakennus on entisöity ja toimii ravintolana ja koukoustiloina.

ja kokoustoimintaa. Järven rannalla sijaitsevat myös upseerien asuinrakennukset, jotka on jo aiemmin myyty yksityiseen asuinkäyttöön. Rakuunamäellä on tällä hetkellä noin 500 asukasta, ja Maarit Pimiä arvioi, että asukasmäärä nousee jatkossa tuhanteen.

Rakuunakillan ratsukot tuovat edelleen rakuunatunnelmaa Lappeenrannan kaduille.

24 MUURIANKKURI

Sotilasrakentamisen helmi Varuskunta sekä läheiset Lappeenrannan linnoitus ja Lappeenrannan reservikomppanian alue muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Museoviraston tutkija Ulla-Riitta Kauppi kuvailee Lappeenrantaa Muuriankkurissa vuonna 2005 näin: ”Lappeenranta on yksi sotilasrakentamisemme arkkitehtonisista helmistä. Linnoitetun kaupungin esikuvana olivat Välimeren maiden renessanssikaupungit. Kaupunkien bastionimuurien suojassa oli vahva varuskunta, joka antoi turvan sekä

K A S A R M I E N siviiliväestölle että kaupungin infrastruktuurille: hallintorakennuksille, kirkolle ja sairaalalle. Arkkitehtuurin tuli olla näyttävää ja viestittää vihollisille voimaa. Kyse oli sekä sotakoneesta että ihmisten onnelasta.” Lappeenrannan historia leiri- ja varuskuntakaupunkina ulottuu 1600-luvulle Ruotsin vallan aikaan. Lappeenrannan varuskunnassa on koulutettu vuosisatojen saatossa niin ratsuväkeä kuin tykistöä sekä opistoupseereita. Varuskunnan entisiä joukko-osastoja ovat Uudenmaan rakuunapataljoona ja Karjalan tykistörykmentti. Rakuunamäen alueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1889, jolloin perustettiin Suomen rakuunarykmentti. Tältä ajalta ovat peräisin arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelemat kolmikerroksiset, nyt myynnissä olleet tiilikasarmit sekä upseerikerho ja upseerien asuinrakennukset. Suomalaisen ratsuväen sotahuuto ”hakkaa päälle” kaikui viimeisen kerran joulukuussa 2016, jolloin perinteikäs Lappeenrannan rakuunaeskadroona lakkautettiin. Rakuunaperinnettä Lappeenrannassa ylläpitää Rakuunakilta, joka järjestää mm. kesäisin Lappeenrannan kaupungin kaduille rakuunatunnelmaa tuovat ratsukot.

U U S I

E L Ä M Ä

Sotilaskodista Rakuunamäen juhlatila – Korjaamme rakennuksesta ravintolan ja juhlatilan vaalien samalla sen arvoja Suomen vanhimpana sotilaskotina, lupaa kiinteistösijoittaja Ossi Kankkunen. Hän osti yhdessä yhtiökumppaninsa Isto UusiErkkilän kanssa Rakuunamäen Sotilaskodin Senaatti-kiinteistöiltä nettihuutokaupassa syksyllä 2018. Rakennus on tarkoitus vuokrata ulkopuoliselle ravintoloitsijalle. Päivisin rakennus toimisi lounasravintolana, ja myös yhteistyötä alueella sijaitsevan upseerikerhon kanssa on suunniteltu. Rakennuksessa on yhteensä tuhat neliötä kahdessa kerroksessa ja runsaasti erikokoisia huoneita, jotka sopivat kokoustiloiksi huonejärjestystä muuttamatta. Korjaustyöt tehdään pieteetillä vanhan rakennuksen arkkitehtuuria kunnioittaen ja muun muassa seinät saavat raikkaamman värin perinnemaaleilla. Museovirasto osallistuu myös korjaustöiden suunnitteluun. – Tästä tulee Lappeenrannan suurin juhlatila, jossa on istuinpaikat 400 henkilölle. Iso sali näyttämöineen sopii hyvin juhlatilaisuuksiin ja kulttuuritapahtumiin, vaikkapa konsertteihin ja teatterinäytöksiin.

Rakennuksen alakerta holveineen otetaan myös käyttöön ja sinne on suunniteltu viinikellaria ja oluttupaa, Ossi Kankkunen esittelee rakennusta remontin keskellä. Sotilaskodin hinta nousi nettihuutokaupassa 80 000 euroon. Ossi Kankkunen pitää investointia edullisena, sillä muutama vuosi sitten rakennukseen oli tehty mittava julkisivuremontti, jossa uusittiin sekä katto että ikkunat. – Olemme nyt puolitoista kuukautta suunnitelleet korjaustöitä yhdessä arkkitehdin kanssa. Valtaosan budjetista vie ilmastoinnin rakentaminen. Sotilaskoti oli viime vuosina avoinna myös yleisölle, ja siitä tuli tuttu paikka lappeenrantalaisille. – Uskon, että uudistettuna ravintola- ja juhlapaikkana tiloille on kysyntää jatkossakin, Ossi Kankkunen sanoo.

– Sotilaskodista tulee Lappeenrannan suurin juhlatila ja sen sijainti kivenheiton päässä keskustasta on todella hyvä, kertoo rakennuksen uusi omistaja Ossi Kankkunen.

MUURIANKKURI 25

P U O L U S T U S V O I M A T

1 0 0

V U O T T A

TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: TURUN SOTILASKOTIYHDISTYS

Sotilaskotisisaret Ulla Berg ja Marjatta Tuomi Turun sotilaskotiyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa.

Sata vuotta suomalaista sotilaskotityötä Suomen sotilaskotitoiminta juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan.

aikka varuskuntien lakkauttamisen myötä kaikilla yhdistyksillä ei enää ole omaa sotilaskotia hoidettavanaan, vihreät sisaret jatkavat toimintaa aktiivisesti. Sotkun eli Soden munkkikahveista voivat myös muut kuin varusmiehet nauttia erilaisissa Puolustusvoimien yleisötapahtumissa. Sotilaskotiaate tuli Suomeen jääkäreiden mukana Saksasta ja NMKY:n kautta Tanskasta. Vuoden 1918 aikana avattiin ensimmäiset 16 sotilaskotia eri 26 MUURIANKKURI

puolille maata, muun muassa Lappeenrantaan ja Turkuun. Sotilaskotiliitto–Soldathemsförbundet ry perustettiin huhtikuussa 1921 Helsingissä. Suomalaisen sotilaskotityön uranuurtaja oli aikansa arvostettu naisjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Katri Bergholm. Liitto neuvotteli Suomen puolustusvoimien kanssa yhteistyöstä ja sotilaskotityön käytännöistä sekä jakoi tietoa itsenäisille sotilaskotiyhdistyksille. Tavoitteena oli nuoren armeijan varusmiesten vapaa-ajanvieton ohjaaminen

kristillis-isänmaallisessa hengessä. Lämpö ja kodikkuus kuvaavat sotilaskodin henkeä edelleenkin. Sotilaskodit mahdollistavat pienen lepohetken ja virkistäytymisen palvelusarjen keskellä niin joukko-osastoissa, leirialueilla kuin maastoharjoituksissa. Lisäksi sotilaskotiyhdistykset tukevat varusmiesten viihtymistä järjestämällä konsertteja, hankkimalla urheiluvälineitä ja ylläpitämällä sotilaskotien kirjastoja. Suomessa on 37 sotilaskotiyhdistystä, joiden palveluksessa on pari sataa työntekijää ja lähes 5 000 vapaaehtois-

P U O L U S T U S V O I M A T

1 0 0

V U O T T A

<<< Turussa ensimmäinen sotilaskoti sijaitsi kauppatorin varrella hotelli Phoenixin talossa.

Sotilaskodin tunnelmia menneiltä vuosilta.

ta. Sotilaskotien päivittäiset työt hoitaa palkattu henkilökunta yhdessä vapaaehtoisten jäsenten kanssa.

Juhlat Heikkilän sotilaskodissa Turun sotilaskotiyhdistys aloitti toimintansa joulukuussa 1918 kauppatorin varrella sijainneessa Hotelli Phoenixissa. Vuonna 1920 sotilaskoti siirtyi Turun ja Heikkilän kasarmeille ja myöhemmin myös Pääskyvuoren ja Sirkkalan kasarmeille. Nykyisin Turun sotilaskotiyhdistyksellä on sotilaskoti enää vain Heikki-

län kasarmilla. Vakinaisia työntekijöitä on kolme. Varusmiehiä sotilaskodissa ei juuri enää tapaa, sillä varusmiespalvelus loppui Heikkilässä vuonna 2002, kun ilmatorjuntarykmentti siirtyi Hämeenlinnaan. Sotilaskodin asiakkaita ovat mm. alueella toimivat Merivoimien esikunta, Varsinais-Suomen aluetoimisto, Rakennuslaitos ja 2. logistiikkarykmentti. Heikkilän Sotku on suosittu kokoontumispaikka useille maanpuolustusjärjestöille, reserviläisyhdistyksille ja killoille. Monille turkulaisille sotilaskoti

on tuttu perinteisistä myyjäisistään laskiaisena, pääsiäisenä ja jouluna. Vaikka varusmieskoulutus Heikkilän kasarmilla on loppunut, muistaa Turun sotilaskotiyhdistys varusmiehiä lahjoittamalla osan yhdistyksen tuotosta varusmiesten viihtyvyyteen. Turun sotilaskotiyhdistyksen toimintaa juhlittiin Heikkilän sotilaskodissa lauantaina 17. marraskuuta.

MUURIANKKURI 27

E N G L I S H S U M M A RY

Minister of Defence Jussi Niinistö: The garrison network must be preserved and possession of defence properties re-evaluated “Although Finland is not defended by the garrisons as such, they do play an important role as regional support bases, while also contributing to the will to defend the country and crisis resilience among citizens,” says Minister of Defence Jussi Niinistö. The changing operational environment requires preparedness to respond to threats that may develop more rapidly than before, and the Defence Forces must have the necessary resources available without delay. Potential models for returning the possession of defence properties from Senate Properties to the Defence Administration are currently being investigated. “The Construction Establishment of Defence Administration would be an

essential resource in the new model. The unique expertise of its personnel in terms of defence properties, facilities security, preparedness planning and confidential information processing, as well as their knowledge of special characteristics of military operations will be key assets in the future as well. The know-how held by Senate Properties and the Defence Forces will also play a role in the overall solution”, says Minister Niinistö. In addition, the Finnish real estate legislation in general is currently being reformed so as to provide, among other things, new tools for the State to intervene if properties in the vicinity of strategic areas are being purchased by foreign investors.

Preparedness, security and readiness as part of normal activities Premises and systems that are important in terms of national defence and emergency preparedness are an integral part of Finland’s defence system. “They should be managed by the permanent in-house personnel of the Defence Administration, who have the required special expertise. Defence properties cannot be managed by means of shortterm outsourcing and temporary services”, says Risto Kosonen, Chief of 28 MUURIANKKURI

Risk Management and Security at the Construction Establishment of Defence Administration. The employees of the Construction Establishment have extensive knowledge in the special facilities and real estate systems of the Defence Forces, and they co-operate with customers in different garrisons on a daily basis. Contingency planning includes tasks related to preparedness, security and

risk management, which are a part of normal activities at the Construction Establishment. Kosonen states that preparedness and security cannot be overemphasised. “It is important for the Construction Establishment to test the level of readiness in shared exercises and planning sessions with the Defence Forces.”

Fruitful international co-operation among defence estate experts The Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) is a co-operation forum for defence estate experts from the Nordic and Baltic countries. Each NBDE member has assigned a project manager to coordinate the activities for their respective countries. Working as a team, the project managers plan and steer the NBDE activities. Currently, there are six

working groups dealing with the following themes: energy, environment, procurement, benchmarking, communications, and geographic information systems (GIS). The NBDE forum offers an opportunity to share experiences and the best practices with colleagues from neighbouring countries. The working groups have, for example, carried out

price comparisons concerning the construction, maintenance and energy consumption of defence properties. The Nordic Defence Estates (NDE) was originally established in 1972, and Finland joined the forum in 1994. When Estonia, Latvia and Lithuania joined in the 2010s, the forum was renamed NDBE.

New civilian uses for the Rakuunamäki garrison area in Lappeenranta In the southeastern town of Lappeenranta, the old Rakuunamäki (‘Dragoon Hill’) garrison area with its 19th-century red-brick buildings is being transformed into a hub of urban residences and business premises. Over the past 15 years, the Defence Forces have gradually moved out from the garrison buildings of Rakuunamäki. The Army Academy was the last to leave the hill in spring 2018. Located close to the city centre, Rakuunamäki is a highly valued area that interests real estate investors. Rakuunamäki is already home to some 500 residents and the number is forecasted to rise to around one thousand. “As the planning authority, we visualise Rakuunamäki as a lively urban area complete with services and jobs rather than just residences. The provision of accommodation in some of the old garrison buildings would also attract

tourists”, explains City Architect Maarit Pimiä, City of Lappeenranta. Together with the nearby historical fortress and reservist company area, Rakuunamäki hill constitutes a constructed cultural environment of national significance.

The history of Lappeenranta as a fortress and garrison town goes back to the 17th century when Finland was part of the kingdom of Sweden. Over the centuries, cavalry and artillery soldiers as well as warrant officers have been trained in Lappeenranta. MUURIANKKURI 29

KO L U M N I

Peruskoulu, ensimmäinen puolustuslinjamme

Markku Mantila toimii yksikönpäällikkönä Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Riiassa Latviassa.

odan ensimmäinen uhri on totuus. Tämä lausahdus on laitettu 2500 vuotta sitten eläneen runoilija Aiskhyloksen nimiin. Hän ymmärsi väärän tiedon merkityksen jo kauan ennen kuin ihmiskunta sai hipaisunäytöt matkapuhelimiinsa. Toisen vanhan sanonnan mukaan yksi valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Valokuvan todistusvoiman on uskottu olevan pettämätön. Molemmat lausahdukset tarvitsevat päivityksen. Aiskhylos on edelleen oikeassa siinä, että sotatilassa olevan maan tärkein tavoite ei ole huolehtia sananvapaudesta ja objektiivisuudesta. Selviytyminen ajaa niiden ohi. Aiskhyloksen aikaan sodan ja rauhan välinen raja oli helppo piirtää. Kun vieras armeija hyökkäsi keihäin, nuolin ja miekoin, kenelläkään ei ollut epäselvyyttä siitä, onko kyseessä sotatila vai ei. Valokuva ei ole entisensä, ei liioin liikkuva kuva. Molempien väärentäminen on halpaa ja helppoa. Valokuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa, videon voi väärentää uskottavasti, helposti ja halvalla. Nykyään totuus on uhri jo ennen kuin perinteistä sotavoimaa edes harkitaan otettavaksi käyttöön. Informaatiovaikuttamisen keskeisin tavoite on tuhota kohteen tarina, narratiivi. Katsokaa Suomea! Kaikki poliisijohtajat ovat käräjillä virka-aseman väärin30 MUURIANKKURI

käytöstä tai sekaantumisesta huumekauppaan. Tai että Suomen tuomioistuimet eivät olekaan riippumattomia. Poliittisessa oikeudenkäynnissä lätkäistiin tukeva tuomio kuuluisalle suomalaiselle ihmisoikeustaistelijalle. Tai ”tutkitaan” uudelleen hautausmaa ja kerrotaan siellä lepäävien murhaajiksi suomalaiset, ei venäläiset. Viis aiemmista tutkimuksista. Poiminta sieltä, poiminta täältä ja tarina irti kontekstista. Syntyy pahasti vinossa oleva kuva, syntyy informaatiovaikuttamista. Ei pidä alistua ajatukseen totuudenjälkeisestä ajasta. Suomi ja moni muu maa maailmassa uskoo edelleen kan-

Informaatiovaikuttamisen keskeisin tavoite on tuhota kohteen tarina, narratiivi.”

sanvaltaan, tieteelliseen tutkimukseen, avoimuuteen, kriittiseen julkiseen keskusteluun ja todistettujen faktojen voimaan. Pimeä keskiaika päättyi tuhat vuotta sitten. Pimeä väistyi sitä mukaa kuin järjen valo lisääntyi. Luisuminen takaisin tuhannen vuoden takaiseen tilaan ja aikaan ei ole vaihtoehto. On aivan aiheellista kutsua peruskoulua ensimmäiseksi puolustuslinjaksi taistelussa informaatiovaikuttamista vastaan. Pikkunassikoille on saatava oikeaa tietoa siitä, mistä olemme tulleet, mitä saavuttaneet. Mikä on Suomi ja mikä on sen idea. Historia ja äidinkieli ovat pahasti aliarvostettuja oppiaineita. Identiteettiä ei luoda hetkessä. Olemme saaneet luoda ihan omaamme itsenäiset 101 vuotta. Mikään avoin yhteiskunta ei antaisi omaa itseään pois vain siksi, että jokin tuntematon porukka jossakin trollitehtaassa on opetellut uusia kiusaamistapoja uusilla viestintävälineillä. Kovin vähällä ja halvalla menisi oma käsityksemme itsestämme. Etenkin, kun vain ihmisikä sitten omaa tapaamme elää puolustettiin niillä vanhoilla sodankäynnin välineillä. Peruskoulu, vapaa laatumedia ja eettisesti korkea yliopistolaitos: niillä pääsee pitkälle. Jolleivat ne kykene kertomaan meille meidän omaa tarinaamme, sen kertoo joku ihan muu. Ja se voi olla tarina, jota emme halua kuulla.

NIMITYSUUTISIA

Anu Hakkarainen-Kiri on nimitetty tietotiimin vetäjäksi Keskusyksikköön.

Selene Keränen on nimitetty tiedonhallinnan asiantuntijaksi Keskusyksikköön.

Juho Hepomäki on nimitetty Katja Hämäläinen kiinteistövalvomopäivystäjäksi on vakinaistettu Asiakastukikeskukseen. Jyväskylän palveluyksikön Rissalan toimipisteen rakennusinsinööriksi.

Ari Korpela on nimitetty määräaikaiseksi järjestelmäasiantuntijaksi Keskusyksikköön.

Harri Jokinen on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen.

Ari Kajaala on nimitetty sähkövastaavaksi Turun palveluyksikköön.

Marja Kuisma on nimitetty arkkitehdiksi Keskusyksikköön.

Markku Lindroos on nimitetty kiinteistönhoitajaksi Jyväskylän palveluyksikön Hartolan toimipisteeseen.

Marko Mikkonen on nimitetty kiinteistönhoitajaksi Jyväskylän palveluyksikön Rissalan palvelupisteeseen.

Niko Mynttinen on nimitetty sähköasentajaksi Jyväskylän palveluyksikköön.

Mikko Nurhonen on nimitetty energiaasiantuntijaksi Keskusyksikköön.

Toni Oksanen Toni on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Jyväskylän palveluyksikköön.

Olli Pajamäki on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi Turun palveluyksikköön.

Esa Pölkki on nimitetty sähköasentajaksi Jyväskylän palveluyksikköön.

Hanna-Kaisa Rantala on nimitetty määräaikaiseksi laitossiivoojaksi Jyväskylän palveluyksikön Rissalan toimipisteeseen.

Harri Rantanen on nimitetty lvi-työnjohtajaksi Hämeenlinnan palveluyksikköön.

Kalle Ratilainen on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Jyväskylän palveluyksikön Rissalan toimipisteeseen

Jari Tattari on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Turun palveluyksikköön.

Tero Virkkala on nimitetty hankintalakimieheksi Keskusyksikköön.

MUURIANKKURI 31

Joulutervehdyksiin varatulla summalla olemme tukeneet Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen tyĂśtĂ¤.