Muuriankkuri 2/2015

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSL AITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI Joulukuu 2015

Upinniemen Merikappeli – osa varuskuntaa jo 50 vuotta

<<

Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen: Maavoimat entistäkin toimintakykyisempi Sotilaspappi kuuntelee ja keskustelee Valtion ja kansalaisen varautuminen häiriötilanteisiin

PÄÄKIRJOITUS

Säästöjä ja sopeuttamista

L

ogistiikkauudistuksen toimeenpano ja jalkauttaminen ovat olleet keskeinen osa kiinteistö- ja ympäristöalan johtamista ja ohjausta kuluneen vuoden aikana. Uuden logistiikkalaitoksen esikunta on täsmentänyt ohjeita, jotka koskevat keskitettyä sopimustoimintaa ja yhteistyötä, ja Puolustushallinnon rakennuslaitos on vastaavasti hionut palvelutoimintaansa.

Tavoitteena on yhtenäistää ja tehostaa palveluita valtakunnallisesti niin sisällön, laadun kuin hinnoittelun osalta. Logistiikkajärjestelmän uudistamis- ja jalkautustyötä on edelleen jatkettava, joten siihen on varattava osapuolten resursseja ja työaikaa myös vuonna 2016.

R

akennuslaitoksen uusi Asiakastukikeskus palvelee sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita kellon ympäri.

Toiminta käynnistyi Jyväskylässä toukokuussa 2015, ja kokemukset ovat tähän mennessä olleet myönteisiä. Torni-portaalin HelpDesktoiminnon käyttö puolustusvoimien puolella on lisääntynyt ja myös Leijona Catering ja Millog ovat ryhtyneet käyttämään järjestelmää. Asiakastukikeskuksen täysimääräinen hyöty palvelutuotannossa syntyy vuonna 2016, kun kaikki puolustusvoimien kohteet saadaan liitettyä hälytysjärjestelmään ja huolto- ja korjaustoiminnan prosessit saadaan hiottua kuntoon.

L

okakuussa 2015 tuli tieto, että vuodesta 2016 eteenpäin merkittävä osa puolustusvoimien uusista toimintamenosäästöistä kohdistetaan nimenomaan tilahallintaan. Tilahallinnan säästöt toteutetaan pääosin vähentämällä käytössä olevien tilojen määrää. Samalla puolustusvoimat ja Rakennuslaitos osaltaan toteuttavat valtion uuden toimitilastrategian tilatehokkuusvaatimuksia.

Voimme vaikuttaa myös Rakennuslaitoksen omien tilojen sijaintiin. Pääesikunta on linjannut, että Rakennuslaitoksen kaikkien toimitilojen tulee sijaita varuskunnissa. Tällä hetkellä olemme kuitenkin joutuneet hankkimaan toimitiloja myös varuskuntien ulkopuolelta.

Pääesikunnan linjaus antaa meille hyvän selkänojan edellyttää, että omistaja osoittaa Rakennuslaitokselle varuskuntien sisältä olosuhteiltaan terveet ja toiminnan kannalta käyttökelpoiset ja tilatehokkaat tilat.

T

ilojen määrän vähentäminen säästää puolustusvoimien toimintamenoja ja lisää tilatehokkuutta.

Vähentäminen vaikuttaa samalla merkittävästi myös Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstöön. Oman toimintamme sopeuttamisen suunnittelu tulee ajankohtaiseksi sitten, kun Pääesikunta kertoo uusista tehostamispäätöksistään. Kun uutta suunnitelmaa tehdään, toimimme vastuullisesti hyvän työnantajan toimintamallin mukaisesti. Aikaisemmista kokemuksistamme olemme oppineet, että tehostamistoimenpiteet on mahdollista toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hyvää Joulua kaikille lukijoille!

Pekka Salojärvi

Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2 MUURIANKKURI

Sisältö Kokonaisturvallisuus ja häiriötilanteisiin varautuminen ovat jatkuvaa toimintaa

Suomessa eri viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä s. 4

Ympäristöasiantuntija Hanna Luhtio:

Rakennuslaitoksessa on loistava työilmapiiri ja vahva maanpuolustushenki s. 20

Muuriankkuri joulukuu 2015 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 14. vuosikerta Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

Maavoimien komentaja Seppo Toivonen: Maa-, meri- ja ilmavoimien sekä rajavartiolaitoksen yhteistoiminta tiivistä

1. Logistiikkarykmentti tukee itäisen ja eteläisen Suomen joukko-osastoja

4 8 12

Sotilaspastori Henri Kivijärvi: Keskustelut ovat papin tärkein tuki varusmiehille

Ympäristöala vei mukanaan diplomi-insinööri Hanna Luhtion

20

Siivooja Sinikka Venäläinen jäi eläkkeelle 70-vuotiaana

22

16

Kasarmien uusi elämä: Vaivaistalosta sotaväen kautta tieteen tyyssijaksi

Toimittajat Pääesikunnan viestintäosaston kurssilla

27

English Summary

28

Viestintäjohtaja Markku Mantilan kolumni: Some antaa valehtelulle lisää keinoja

30

Nimitykset

31

Sotilassoittokuntien joulu- ja uudenvuodenkonsertit

31

Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi

Painopaikka Grano Oy

Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Sanna Moisio Translation: Integra Oy Kannen kuvat: Puolustusvoimat ja Kirsti Helin

ISSN-L 1459-1480

24

Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

MUURIANKKURI 3

A J A N K O H T A I S T A Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Mikko Kujanpää, Kirsti Helin ja Puolustusvoimat

Valtion ja kansalaisen varautuminen häiriö Terroristi-iskut, turvapaikanhakijat, informaatiosodankäynti, kyberuhat, Ukrainan kriisi, myrskyt. Viime aikojen tapahtumat ovat nostaneet valmiuden ja varautumisen merkityksen esille.

4 MUURIANKKURI

A J A N K O H T A I S T A

tilanteisiin

Yleissihteeri Tatu Mikkola toimii Turvallisuuskomitean sihteeristössä, joka valmistelee komitean kokouksissa käsiteltävät asiat.

S

uomessa on jo pitkään korostettu eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä.

Käytännössä eritasoisia varautumisharjoituksia järjestetään lähes päivittäin jossain päin maata. Viranomaisten lisäksi harjoituksiin osallistuvat usein myös eri järjestöt, elinkeinoelämä ja kansalaiset.

Suomalaisten hyvä yhteistyö on huomattu myös kansainvälisesti. Torniossa järjestetty turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus on hyvä esimerkki siitä, miten maahantulijat saadaan otettua järjestelmällisesti vastaan. Keskuksen järjestelyissä on mukana eri viranomaisia ja vapaaehtoisjärjestöjä.

Turvallisuuskomitea on varautumisen asiantuntija

Marraskuun alussa kaksipäiväisen KESKI15-valmiusharjoituksen aiheena oli kiristynyt kansainvälinen tilanne verkkohyökkäyksineen. Aluehallintoviraston ja Pelastusopiston järjestämässä harjoituksessa oli mukana 23 kuntaa, ELY-keskus, pelastuslaitos, poliisi, sairaanhoitopiiri ja tiedotusvälineet.

Valtiotasolla maan kokonaisturvallisuutta yhteen sovittaa pysyvä ja eri hallinnonaloja edustava yhteistoimintaelin, Turvallisuuskomitea, jonka tehtävänä on avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Se seuraa turvallisuusympäristön kehitystä, sovittaa yhteen valtakunnallista varautumista ja toimii asiantuntijana yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön yhteydessä ja kokoontuu noin kerran kuussa. Komiteassa on edustettuna kaikki ministeriöt, eri turvallisuusviranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt.

Turvallisuuskomitean ylläpitämässä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (2010) määritellään yhteiskunnan seitsemän elintärkeää toimintoa eli ne alueet, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa. Lisäksi varautumista ohjaamaan strategiassa on määritelty 13 erilaista uhkamallia.

<<<

MUURIANKKURI 5

A J A N K O H T A I S T A

Edellytyksenä toimivalle viranomaisyhteistyölle on yhteyksien ylläpitäminen ja erilaisten tilanteiden harjoitteleminen.

Uutena uhkana informaatiovaikuttaminen Turvallisuuskomitean yleissihteeri Tatu Mikkola kertoo, että yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys on tarkoitus aloittaa vuonna 2016.

– Päivityksessä pyritään nykyistä paremmin huomioimaan järjestöjen ja elinkeinoelämän rooli sekä tukemaan strategian päivitystä alueellisesti ja paikallisesti. − Turvallisuusstrategian päivityksessä pitää myös ottaa huomioon varautuminen tämän päivän informaatiovaikuttamiseen. Mikä on oikea tapa vastata verkossa esiintyvään disinformaatioon ja vihanlietsontaan, jonka tarkoituksena on häiritä yhteiskunnan toimivuutta. Länsimaisessa yhteiskunnassa emme ole voi ryhtyä levittämään valheellista tietoa, Mikkola toteaa.

6 MUURIANKKURI

”

Valheellisen verkkoviestinnän tunnistaminen.”

− Valtioneuvoston viestintäosaston johdolla toimii jo poikkihallinnollinen informaatiovaikuttamiseen varautuva työryhmä, joka miettii mm. kuinka virkamiehet ohjeistetaan tunnistamaan valheellinen tieto ja kuinka siihen tulee vastata. Oleellista on myös antaa kansalaisille valmiuksia tunnistaa informaatiovaikuttaminen. − Yhteiskunnalle vaarallisen tiedonvaihdon siirryttyä tietoverkkoihin tarvittaisiin viranomaisille toimivaltuuksia tietoliikenteen tiedusteluun.

Tiedustelun tarkoituksena on hankkia kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä tiedustelutietoa vakavista kansainvälisistä uhista.

Turvallisuuskomitean koordinoimana maahamme laadittiin vuonna 2013 kyberturvallisuusstrategia. Siinä määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristön haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. Käytännön toimia kyberturvallisuuden osalta ohjaa julkishallinnon osalta valtiovarainministeriö ja muun yhteiskunnan osalta Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus.

Valmiusharjoitus valtiojohdolle Turvallisuuskomitea koordinoi laajan, valtakunnallisen valtionhallinnon valmiusharjoituksen (VALHA) kunkin hallituskauden aikana.

A J A N K O H T A I S T A

Harjoituksen päämääränä on harjoittaa valtionhallintoa ja valtiojohtoa vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämään yhteistoimintaan.

VALHA-harjoituksen pääteemana on tällä kertaa hybridiuhkiin varautuminen.

Harjoitus käynnistettiin uuden hallituksen perehdyttämisellä kesäkuussa.

Harjoitukseen osallistuvat keskushallintotasolla kaikki ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia, eduskunta ja oikeuskanslerinvirasto. Syksyn aikana valtioneuvosto ja eri viranomaiset ovat kehittäneet toimintoja aiheittain muodostetuissa moduuleissa. Harjoituksen kolmas vaihe toteutetaan alkuvuodesta 2016 ylimmän valtiojohdon ja ministeriöiden soveltavana harjoituksena.

t ättömyystarvikkee Kotivaran välttäm ristot

lääkkeet

taskulamppu ja pa et

elintarvikke erityisruokavalion tölkinavaaja hygieniatarvikkeet vaipat yms.

joditabletit t kynttilät ja tulitiku käteistä rahaa lemmikkieläinten

tarvikkeet

, muovipurkit tuorekelmut, teippi

Kansalaisten omatoiminen varautuminen Vaikka elämmekin yhdessä maailman turvallisimmista maista, kannattaa jokaisen kansalaisen varautua myös omatoimisesti mahdollisten häiriötilanteiden varalle.

Luonnonvoimat voivat nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Myrsky saattaa tukkia liikenteen pitkäksi aikaa ja katkaista sähköt useaksi päiväksi. Hyvässä muistissa on, kuinka muutama vuosi sitten Tapani-myrskyn aikana elettiin päiväkausia kynttilän valossa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on koonnut verkkosivuilleen (spek.fi) kotivaraohjeistuksen häiriötilanteita varten. Kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita muutaman päivän tai viikon tarvetta varten. Kotivara pidetään tuoreena ja käyttökelpoisena noudattamalla parasta ennen -suosituksia. Myös vedenjakelun keskeytystä varten kannattaa hankkia kannellisia astioita, jotta vettä voi noutaa viranomaisten vedenjakelupisteistä.

Vaihtoehto sähkölämmitykselle olisi hyvä ja kotona on syytä olla paristoilla toimiva radio.

MUURIANKKURI 7

J O H T A M I N E N Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin ja Puolustusvoimat/ansa räätäri/AAPO sipari

Maavoimat

entistä toimintakykyisempi

– Puolustusvoimauudistus on selkeyttänyt maavoimien tehtävää ja matala organisaatio tekee meistä entistä toimintakykyisemmän, sanoo maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen.

M

aavoimien päätehtävänä on vastata Suomen maaalueen puolustamisesta, tukea muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja osallistua käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin.

Puolustushaara muodostuu kuudesta joukko-osastosta: Jääkäriprikaati, Kaartin jääkärirykmentti, Kainuun prikaati, Karjalan prikaati, Panssariprikaati ja Porin prikaati, sekä erikoisjoukkoihin ja helikopteritoimintaan keskittyvästä Utin jääkärirykmentistä ja johtajakoulutukseen erikoistuneesta Maasotakoulusta. Maavoimien esikunta sijaitsee Mikkelissä. − Suomen puolustusjärjestelmä on vahva kokonaisuus. Yhteistoiminta maa-, meri- ja ilmavoimien sekä rajavartiolaitoksen kesken on edelleen tiivistynyt mm. yhteisten harjoitusten ansiosta. Puolustusvoimien uusi logistiikkaratkaisu tukee hyvin kokonaisuutta, kertoo Seppo Toivonen.

– Yhteistoiminta eri puolustushaarojen kesken on tiivistä, kertoo heinäkuusta 2014 lähtien maavoimia johtanut kenraaliluutnantti Seppo Toivonen.

8 MUURIANKKURI

J O H T A M I N E N

Maavoimien vaikuttamisharjoitukseen Rovajärvellä 17.–27.11.2015 osallistui maavoimien kaikista joukko-osastoista ja puolustusvoimien eri laitoksista yhteensä noin 3000 varusmiestä, reserviläistä ja palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa. Lisäksi harjoitukseen osallistui Rajavartiolaitoksen joukkoja.

25 000 reserviläistä koulutuksessa Kenraaliluutnantti Toivonen on erityisen tyytyväinen siihen, että uudistuksen myötä toiminnan taso ja harjoitusten määrä on pystytty palauttamaan jälleen hyvälle tasolle. Harjoituksilla pystytään ylläpitämään reserviläisten osaamista ja harjoittelemaan laajemmissa kokoonpanoissa.

Tänä vuonna suurin harjoitus on ollut Pohjois-Karjalassa järjestetty WIHURI 15, johon osallistui yhteensä 10 000 sotilasta, joista reserviläisiä oli 2 000. Vuositasolla maavoimat

kouluttaa 12 000 reserviläistä kertausharjoituksissa ja lähes saman verran osallistuu vapaaehtoisiin harjoituksiin, joissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä (MPK) on merkittävä rooli. − MPK:n kurssit ovat kysyttyjä, ja me tuemme vapaaehtoisia koulutustapahtumia antamalla käyttöön muun muassa harjoitusalueita ja varuskunnan palveluita.

Toivonen on tyytyväinen myös naisten vapaaehtoisen asepalveluksen vakiintumiseen. − Vuosittain noin 500 naista aloittaa palveluksen. He ovat erittäin motivoituneita ja monet

saavat johtamiskoulutuksen. Naisten osallistuminen muuhunkin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on merkittävää. − Kansalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen on kasvanut. Siihen on varmasti monta syytä: pitkään jatkunut Ukrainan kriisi, nopeasti muuttunut pakolaistilanne, talouden haasteet sekä taustalla laajempi kysymys siitä, mihin suuntaan Eurooppa on muuttumassa. On ymmärrettävää, että kansalaiset seuraavat turvallisuuskysymyksiä aiempaa tarkemmin.

<<< MUURIANKKURI 9

J O H T A M I N E N

Rovajärven harjoitusalueella Porin prikaatin huoltokomppaniassa kenttäkeittiö valmistautuu kymmenen päivän koitokseen.

Vanheneva materiaali korvattava uudella Puolustusvoimien kyky hankkia uutta kalustoa vanhan korvaamiseksi askarruttaa Toivosta. − Materiaalin osalta elämme murrosvaihetta, sillä merkittäviä osia nykyisestä kalustosta tulee lähivuosikymmenen aikana käyttöikänsä päähän. Se on korvattava uudella, ja etenkin johtamisjärjestelmiin tarvitaan uutta teknologiaa. − Maavoimat poikkeaa ilmavoimista ja merivoimista siinä, että toimintamme ei rakennu vain muutaman pääjärjestelmän varaan. On paljon erilaista ja eriikäistä materiaalia, ja tällä vuosikymmenellä tehtävät

Maavoimien henkilövahvuus Palkattu henkilöstö Sotilaat Siviilit

4 260 3 490 770

Varusmiehet joista vapaaehtoisia naisia

20 100 450

Reserviläiset (2015) Kertausharjoituksissa Vapaaehtoisissa harjoituksissa MPK ry:n koulutuksissa

25 000 12 000 4 000 9 000

Kriisinhallintaoperaatioissa 500 joista reserviläisiä 350

Maavoimien sodan ajan joukot 160 000

10 MUURIANKKURI

hankintapäätökset määrittävät maavoimien suorituskyvyn pitkälle tulevaisuuteen. − Olemme jo onnistuneet uudistamaan kalustoamme kustannustehokkaasti mm. Hollannista hankituilla Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuilla ja Pasiajoneuvojen päivityksellä.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tukee hyvin joukko-osastoja Puolustusvoimauudistuksen suurin ponnistus oli Logistiikkalaitoksen perustaminen. − Ratkaisu oli hyvä ja vahvistaa logistiikkatoimintojen asemaa puolustusvoimissa. Alkuvaiheen hankauskohdat on nyt ohitettu ja joukkoni ovat tyytyväisiä Logistiikkalaitoksen tukeen, Toivonen toteaa. − Kiinteistöasioiden suunnittelu ja hallinta on myös keskitetty Logistiikkalaitokseen, joka onkin ottanut vahvan otteen koko kiinteistökentästä. Jokapäiväiseen toimintaan liittyvät kehittämisen tarpeet ovat kuitenkin lähtöisin joukko-osastoista, ja on tärkeää että yhteistoiminta on sujuvaa. − Rakennuslaitoksen kanssa on jo pitkään jatkunut hyvä toimintamalli ja heidän asiantuntemuksensa kiinteistökenttään on ensiarvoisen tärkeää. − Asevelvollisten kasarmiolosuhteiden parantamiseksi on tehty pitkäjänteinen korjausohjelma, joka on hyvässä vaiheessa ja viedään loppuun. Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat muutokset lisärakentamiseen on toteutettu aikataulussa, mm. Keuruun varuskunnan lakkauttamisen vuoksi Karjalan prikaatiin Vekaranjärvelle siirtyneille pioneeriaselajin toiminnoille on saatu tarvittavat tilat, kertoo Toivonen tyytyväisenä.

JJ OO HH TT AA M M II NN EE NN

Kansainvälinen yhteistyö on kokonaisvaltaista Maavoimien komentaja Seppo Toivosella on takanaan 40 vuoden työura puolustusvoimissa, johon sisältyy myös kansainvälisiä tehtäviä. Hän toteaa, että kansainvälisessä yhteistyössä on tapahtunut merkittävää kehitystä.

– Aikaisemmin kansainvälisyys tarkoitti osallistumista kansainvälisiin seminaareihin tai opiskelua ulkomailla. Tänä päivänä kansainvälisyys on kokonaisvaltaista ja kattaa kaikki puolustusvoimien toiminnot materiaaliyhteistyöstä henkilöstön koulutukseen ja joukkojen harjoittamiseen yhteisissä harjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. − Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Sitä kautta saamme ymmärrystä, miten muut ajattelevat ja kehittävät toimintojaan, ja voimme kehittää yhteensopivuutta kriisinhallintaoperaatioita ja muutakin toimintaa varten.

Viron puolustusvoimain komentaja, kenraaliluutnantti Riho Terras ja Suomen maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen Latvian harjoituksessa 11.6.2015.

Suomalaisia ja norjalaisia sotilaita tauolla Latvian harjoituksessa.

MUURIANKKURI 11

L O G I S T I I K K A Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin ja Puolustusvoimat

1. Logistiikkarykmentti – räjähdevarastoinnin kärkiosaaja 12 MUURIANKKURI

L O G I S T I I K K A

”

Rakennuslaitos hallitsee turvarakentamisen.”

– Peruskorjaukset etenevät hyvin ja kasarmit ovat pääosin hyväkuntoisia, toteaa 1. Logistiikkarykmentin komentaja Jyrki Nurminen.

P

uolustusvoimien logistiikkalaitoksella on kolme logistiikkarykmenttiä, jotka huolehtivat vastuulleen osoitettujen joukko-osastojen ja rajavartiolaitoksen tarvitsemista palveluista.

Normaalioloissa logistiikkarykmenttien keskeinen tehtävä on varastoida kaikkien puolustushaarojen sotavarustusta ja valmistautua sen hajauttamiseen valmiutta kohotettaessa.

Kouvolassa kotipaikkaansa pitävä 1. Logistiikkarykmentti tukee itäisen ja eteläisen Suomen joukko-osastoja. − Päätehtävämme on materiaalin varastointi.

Olemme ”erikoistuneet” räjähtävän materiaalin varastointiin ja kunnon valvontaan, kertoo rykmentin komentaja, eversti Jyrki Nurminen.

− Parhaillaan käynnissä oleva iso hanke on maanpeitteisten räjähdevarastojen rakentaminen. Uudenaikaisine turvatekniikkoineen ne ovat useiden miljoonien projekteja. Rakennuslaitos toimii niissä rakennuttajana ja asiantuntijana.

Kasarmien korjauksissa yhteensovittamista − Rakennuslaitos on meille tärkeä yhteistyökumppani ja etenkin poikkeusoloissa heidän asiantuntemuksensa on korvaamaton. Rakennuslaitoksen asiantuntijat tuntevat hyvin turvarakentamisen, varuskunnat ja verkostot, Nurminen luettelee.

Jyrki Nurmisen mukaan yhteistoiminta on sujuvaa, mutta hieman kehittämisen tarvettakin löytyy. − Joukko-osastoissa halutaan mm. nykyistä paremmin tietoa kasarmien tulevista

<<<

MUURIANKKURI 13

L O G I S T I I K K A

vuosikorjauksista. Tähän saadaan toivottavasti apua uuden yhteisen HUTO-tietojärjestelmän myötä. − Senaatti-kiinteistöjen tekemät kasarmien peruskorjaukset ja Rakennuslaitoksen vuosikorjaukset tulee sovittaa paremmin yhteen. Ne pitäisi kytkeä entistä tiiviimmin yhteiseksi korjausrakentamiseksi. Tämä edellyttää oikeaa tilannekuvaa rakennusten kunnosta.

Nurminen on tyytyväinen kasarmien peruskorjausten etenemiseen. − Valtakunnallisesti varuskuntien kiinteistötilanne on kohtalainen ja rakennukset ovat pääosin hyväkuntoisia. Meidän toiminta-alueellamme kasarmeja peruskorjataan parhaillaan kolmella paikkakunnalla:

Vekaranjärvellä, Haminassa ja Suomenlinnassa. On tärkeää, että varusmiehille ja henkilöstölle on turvalliset ja terveelliset tilat.

Hankinnat yhden luukun periaatteella Vuoden 2015 alussa toimintansa aloittanut Puolustusvoimien logistiikkalaitos toimii yhden luukun periaatteella. Logistiikkalaitoksen esikunta vastaa kaikista yli 30 000 euron arvoisista hankinnoista ja palvelusopimuksista kaikkien kolmen puolustushaaran osalta, kun aikaisemmin kullakin puolustushaaralla oli oma materiaalilaitoksensa. Logistiikkarykmentit tukevat sekä maa-, meri- että ilmavoimia omalla toiminta-alueellaan.

Jyrki Nurminen toimi aiemmassa tehtävässään Logistiikkalaitoksen rungon apulaisjohtajana ja oli suunnittelemassa uutta organisaatiota. − Logistiikkatoiminnoissa lähes jokaisen henkilön työnkuva on muuttunut tavalla tai toisella. Ihmisten perehdyttäminen uuteen organisaatioon aloitettiin jo keväällä 2014 ja uusien toimintatapojen jalkauttaminen jatkuu edelleen. Muutosprosessin onnistumisesta kertovat muun muassa työilmapiirikyselyjen tulokset, jotka ovat kaikilla kriteereillä paremmat aiempaan verrattuna.

1. Logistiikkarykmentillä on toimipisteitä 15 paikkakunnalla ja henkilöstöä noin 200. Rykmentissä näkee erivärisiä univormuja, kun maavoimien

Maanpeitteisten räjähdevarastojen rakentaminen on iso hanke. Räjähdevarasto valmistumassa Koivujärvellä.

14 MUURIANKKURI

L O G I S T I I K K A

lisäksi on henkilöstöä myös ilmavoimista ja merivoimista.

Rykmentti ei kouluta varusmiehiä, mutta reserviläisiä kylläkin.

Tänä vuonna on koulutettu yli 400 reserviläistä.

Logistiikkarykmentti tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. − Pelastuslaitokset ovat merkittävä yhteistyökumppani ja viiden pelastuslaitoksen kanssa järjestämme säännöllisesti suuronnettomuusharjoituksia. Meillä on valmius antaa voimakoneita ja muuta materiaaliapua viranomaisille. Myös poliisin kanssa yhteistyö on tiivistä ja otamme mm. poliisin löytämät räjähteet ja ampumatarvikkeet varastoomme.

Kouvolan Kasarminmäki – varuskunnasta kampusalueeksi 1. Logistiikkarykmentin esikunta sijaitsee Kouvolan Kasarminmäellä. Se on entinen varuskunta-alue ja yksi arvokkaimmista kulttuurihistoriallisista suojelukohteista Kouvolassa.

Punatiilinen kasarmialue on rakennettu pääosin 1910-luvulla. Venäjän yleisesikunta halusi kasarmialueella suojata Suomen päärataa ja risteysasema Kouvolaa.

Alue säilyi sotien aikana lähes vahingoittumattomana. Sotien jälkeen 1950- ja 60-luvuilla alueelle rakennettiin muun muassa sotilaskoti ja sairaala.

Varusmieskoulutus loppui alueella vuonna 1991, ja nykyisin pääosa rakennuksista on puolustusvoimien ulkopuolisten organisaatioiden ja siviiliasukkaiden käytössä. Suurin toimija on Kymen ammattikorkeakoulu.

MUURIANKKURI 15

V A R U S K U N T A Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Henri Kivijärvi, Kirsti Helin ja Puolustusvoimat

Sotilaspappi

Rannikkoprikaatin sotilaspastori Henri Kivijärvi jakamassa ehtoollista Merikappelin 50-vuotisjuhlassa 14.3.2015.

16 MUURIANKKURI

V A R U S K U N T A

kuuntelee ja keskustelee – Tärkein tehtäväni on olla varusmiesten ja henkilöstön käytettävissä keskusteluja varten. Molemmilla ryhmillä on oma dynamiikkansa, joka pitää tietää ja tuntea, kertoo sotilaspastori Henri Kivijärvi.

K

eskustelut ovat papin tärkein tuki varusmiehille ja nykyisin nuoret avautuvat helpommin kuin ennen.

Alkuoppitunneilla tuodaan jo esille, että kenelle tahansa voi tulla henkisiä ongelmia palveluksen aikana. Huono olo voi johtua sopeutumisvaikeuksista, sairastelusta tai vaikka tyttöystävästä, joka ei ymmärrä. Yksin tupaan

sairastamaan jääminen on henkisesti kuluttavaa, kun näkee muiden lähtevän palvelukseen. − Jokaisella varusmiehellä on oma henkilöhistoriansa ja elämäntilanteensa, ja kaikkia on osattava auttaa. Keskusteluihin riitti ennen puoli tuntia, mutta nykyisin niihin menee helposti puolitoistakin tuntia, kertoo seitsemän vuotta Upinniemen varuskunnassa työskennellyt Kivijärvi.

<<<

Varusmiesten ja sotilaspapin keskustelut voivat välillä venyä pitkiksikin.

MUURIANKKURI 17

V A R U S K U N T A

uskontojen edustajat käyttävät sotilaspapin palveluita enemmän kuin luterilaiset, Kivijärvi kertoo.

”

Keskustelut ovat papin tärkein tuki varusmiehille.”

Henri Kivijärvi

Pohdintaa elämän tarkoituksesta − Varusmiespalvelus poikkeaa tavallisesta elämästä ja kun monet henkilökohtaiset toimet, kuten pukeutuminen ja oman persoonansa ilmaiseminen, on hyvin ohjattua, mieleen tulee suuriakin kysymyksiä, joita ei ehkä muuten tulisi mietittyä. − Varusmiehet seuraavat aktiivisesti maailman tilannetta ja usein on

Piispa ja varusmies juhlajumalanpalveluksessa Merikappelin 50-vuotispäivänä.

18 MUURIANKKURI

keskustelu myös sodanpelosta. Puolustusvoimien ydintoimintaa sodassa on tappaminen, mikä johtaa nuoret pohtimaan toiminnan eettisyyttä.

Tästä ajattelusta on enää lyhyt matka kysymykseen ”mikä on elämän tarkoitus?” − Varusmiesten keskuudessa esiintyy paljon aitoa uskonnollista pohdintaa ja kyselemistä. Yleensä muiden

Uskontojen kirjo Upinniemessä Rannikkoprikaatin palvelukseen astuu vuosittain tuhat varusmiestä ja heistä noin sata on muuhun kuin evankelisluterilaiseen uskontokuntaan kuuluvia: muslimeja, juutalaisia, buddhalaisia ja muiden kristillisen kirkkojen edustajia. − Meillä ekumeenisuus eli kristillisten kirkkojen yhteys on aina ollut lähellä sydäntä. Esimerkiksi Merikappelin täyttäessä viime keväänä 50 vuotta oli juhlajumalanpalvelusta toimittamassa luterilaisen piispan lisäksi myös katolinen piispa ja ortodoksinen kirkkoherra ja esirukouksen luki vapaiden kristillisten suuntien edustaja. − Olemme täällä Upinniemessä onnistuneet järjestämään hyvin varusmiehille mahdollisuuden harjoittaa omaa uskontoaan. Myös koko

V A R U S K U N T A

puolustusvoimiin olisi hyvä saada muun kuin kristinuskon harjoittamisesta yhteinen ohjeistus etenkin uusien pappien työn tueksi, Kivijärvi esittää.

Toisen polven sotilaspappi Henri Kivijärvi on toiminut Upinniemen varuskunnan sotilaspastorina vuodesta 2008 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli pappina Turun ja Helsingin hiippakunnissa ja viimeksi

kappalaisena Vantaan Tikkurilan seurakunnassa. − Siviili- ja sotilaspapin toimenkuvat ovat aika erilaisia. Puolustusvoimissa henkilöstön ja varusmiesten tukena ollaan myös harjoituksissa ja merellä aluksilla. − Henkilökohtainen erikoisosaaminen pääsee myös aivan eri tavalla esille kuin siviilissä. Itse olen esimerkiksi vastannut äänentoistosta useissa paraatikentän tilaisuuksissa

ja korjasinpa eräänä päivänä juottokolvilla rikkinäistä kaiutintakin. Merikappelissa työpäivään kuuluu myös museoamanuenssin tehtäviin rinnastettavia töitä, ja myös Merikappelin iso arkisto teettää töitä.

Upinniemi on Henri Kivijärvelle tuttu paikka jo lapsuudesta, sillä myös hänen isänsä toimi aikanaan Upinniemen varuskunnan pappina.

Seitsemän päivän kirkko Merikappeli on ensimmäinen Suomen itsenäisyyden aikana rakennettu sotilaskirkko ja nykyisin ainoa valtion omistuksessa oleva varuskuntien kirkkorakennus. Kappeli kuuluu Kirkkonummen suomenkieliseen seurakuntaan.

Upealla paikalla meren äärellä sijaitseva kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1965. Arkkitehti Mikko Heliövaaran suunnitteleman kappelin ulkoasu muistuttaa merta kyntävän aluksen keulaa. Alttarille merel-

lisyyttä tuo Suomen Joutsenen pienoismalli.

Rakentajien toiveena oli tehdä kappelista ”ei seitsemännen päivän, vaan seitsemän päivän kirkko”. Merikappelia käytetään niin kirkollisiin menoihin kuin konsertteihin. Vuoden 2016 alussa kappelin käyttö laajenee koulutuskäyttöön. Kirkkorakennus varustetaan suurella valkokankaalla, videotykillä, äänentoistolaiteilla ja tietoliikenneyhteyksillä.

MUURIANKKURI 19

Y M P Ä R I S T Ö Teksti JA Kuvat: Kirsti Helin

Ympäristöala vei mukanaan – Rakennuslaitoksen Ympäristöyksikössä olen jatkuvasti saanut oppia uutta ja päässyt mielenkiintoisiin projekteihin, kertoo ympäristöasiantuntija Hanna Luhtio.

Hanna Luhtio, ikä 27 Työ ympäristöasiantuntija Puolustus hallinnon rakennuslaitoksen Ympäristöyksikössä Aiempi työ projektityöntekijä Metsähallituksessa

ja ST1 Oy:ssä, markkinointiassistentti

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Koulutus

ympäristötekniikan diplomi-insinööri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Perhe aviomies Asuu Espoossa Harrastukset musiikki, kokkaaminen, pallopelit

20 MUURIANKKURI

– Haluan kehittyä työssäni ympäristöalan asiantuntijana, ja Rakennuslaitos tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet, kertoo Hanna Luhtio.

Y M P Ä R I S T Ö

O

lemme pieni seitsemän hengen yksikkö, jossa jokaisella on oma vastuualueensa. Työ on itsenäistä, mutta apua saa aina kun tarvitsee. Rakennuslaitoksessa on loistava työilmapiiri ja ihmisten maanpuolustushenkisyys tekee tästä aivan erityisen työpaikan.

Hanna Luhtio valmistui viime vuonna diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pääaineenaan ympäristötekniikka, ja hän on työskennellyt opiskelun ohessa Rakennuslaitoksessa jo vuodesta 2010 lähtien.

Alalle sattumalta Hanna Luhtio kertoo päätyneensä ympäristöalalle monien sattumusten kautta. Ensin hänestä piti tulla juristi eikä hän ole vieläkään täysin haudannut ajatusta jatko-opinnoista. − Kun aloitin opintoni vuonna 2008, oli ympäristötekniikka vahvassa nosteessa ja siitä puhuttiin tulevaisuuden alana. Koulutusohjelmassani painottuivat energiatekniikka ja ilmastoasiat, jotka veivät minut nopeasti mukanaan. Uusiutuvan energian osalta Suomessa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja se näkyy myös yliopistojen tutkimuksessa.

Ympäristö-Kiraven kehittäjä − Jatkuvana työnäni on YmpäristöKiraven kehittäminen sekä Rakennuslaitoksen ympäristölupa-asiat. Lisäksi olen mukana monissa puolustusvoimien erillisprojekteissa.

Ympäristöyksikön kehittämä Ympäristö-Kirave sisältää reaaliaikaiset tiedot mm. vesien tarkkailusta, PIMA-kohteista, ympäristöluvista ja jätehuollosta. Järjestelmä on myös puolustusvoimien ympäristöasiantuntijoiden ja Senaatti-kiinteistöjen puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijoiden käytössä.

− Ympäristö-Kirave herätti mielenkiintoa myös kansainvälisissä kollegoissamme, kun esittelin sitä viime kesänä puolustushallinnon ympäristökonferenssissa.

Raportin 2013–2014 pääteemoina ovat puolustusvoimauudistuksen ympäristövaikutukset ja ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun kehittäminen.

Julkaisujen tuottaja

Vähemmän kulutusta ja enemmän uusiutuvaa energiaa

Hanna Luhtion mainitsemia erillisprojekteja ovat olleet esimerkiksi polttoainepaikkojen ympäristöteknisten rakenteiden selvitystyö sekä ympäristöaiheisten julkaisujen Puolustusvoimat ja biodiversiteetti (2010), Puolustushallinnon ympäristöraportti 2013–2014 (2015) ja Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma (2015) tuottaminen. Energia- ja ilmasto-ohjelman laadintatyössä hän toimi hankkeen projektipäällikkönä.

Vuosi 2010 oli YK:n kansainvälinen biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Puolustusvoimat ja biodiversiteetti -julkaisu esittelee puolustusvoimien toiminnan vaikutusta alueilla, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita, sekä niihin kohdistuvaa luonnonsuojelu- ja tutkimustyötä. − Metsähallitus on jo pitkään kartoittanut arvokkaita luontokohteita, linnustoa ja kasvistoa. Aiheesta löytyy noin 400 raporttia ja inventointilomaketta. Teemme jatkuvasti tiivistä yhteistyötä Metsähallituksen kanssa, Hanna Luhtio kertoo.

Puolustushallinnon ympäristöraportti laaditaan kahden vuoden välein.

Puolustusvoimien energia- ja ilmastoohjelma on jatkoa jo vuosia tehdylle energia- ja ilmastotyölle. Syksyllä 2015 ilmestyneessä julkaisussa kuvataan ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet.

Puolustusvoimien merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat sotilasilmailusta sekä kiinteistöjen ja laitteiden energiankulutuksesta. Puolustusvoimien energiaohjelman tavoitteena on vähentää kiinteistöjen energiankulutusta 20 prosentilla ja kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen osuus kiinteistöjen kokonaisenergiakulutuksesta on tällä hetkellä 30 prosenttia ja se on määrä kasvattaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. − Ohjelman toteuttamissuunnitelma vastuineen ja aikatauluineen on jo tehty, kertoo ohjausryhmän sihteerinä toimiva Hanna Luhtio. − Valtion kiinteistökannasta noin puolet on puolustushallinnon käytössä, joten puolustuskiinteistöjen energiasäästöillä on suuri merkitys.

Vapaalla Hanna Luhtio on äskettäin muuttanut miehensä kanssa Riihimäeltä Espooseen. – Tällä hetkellä kaikki vapaa-aika menee muuttolaatikoiden purkamiseen ja asunnon kuntoon laittamiseen.

Olen intohimoinen kokkaaja ja rakastan uusien reseptien kokeilemista. Nyt juuri kiinnostaa aasialainen ruoka. − Nuorempana pelasin paljon lentopalloa ja uskon, että täältä löytyy mahdollisuuksia erilaisiin pallopeleihin, kunhan muilta kiireiltä ehdin.

MUURIANKKURI 21

h e n k i l ö Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin ja Puolustusvoimat/Sotamuseo

Positiivisella elämänasenteella eläkkeelle 70-vuotiaana Mikkelin varuskunnassa Karkialammella tunnetaan iloinen ja puhelias Sinikka Venäläinen, joka teki varuskunnassa siivoojana pitkän 40 vuoden työrupeaman.

S

inikka Venäläinen olisi päässyt eläkkeelle jo kuusi vuotta sitten 64-vuotiaana. – Kun pyysivät jatkamaan, en miettinyt kauan. Tämä on ollut minulle hirmuisen mukava työpaikka ja Rakennuslaitos on ollut hyvä työnantaja.

Varusmiehet ovat olleet symppiksiä ja iloisena savolaisena olen tullut heidän kanssaan aina hyvin juttuun, neuvonut äidillisesti ja saanut heiltä apua tarvittaessa. − Varuskunnassa on nyt hiljaista verrattuna takavuosiin, jolloin varusmiehiä oli parhaimmillaan yli tuhat. Kun aloitin työt vuonna 1975, oli ensimmäinen siivouskohteeni Kuntotalo. Siellä oli tosi hulinat, sillä siihen aikaan sotilaspojat toivat sinne myös pyykkinsä ja kävivät vaihtamassa varusteitaan. Siivosin Kuntotalossa 18 vuotta ja sitten systeemi muuttui niin, että siivosimme aina vuoden kerrallaan yhtä kohdetta: kasarmeja, ruokalaa, toimistotiloja jne.

Liikunta ja iloinen luonne pitävät terveenä − Meillä on aina ollut viimeisen päälle siivouskoneet ja -välineet, ja se on varmasti myös auttanut jaksamaan ja innostanut tekemään töitä näinkin pitkään.

Myös liikunnalla on osuutensa Sinikka Venäläisen hyvään kuntoon. Hän on pyöräillyt 10 kilometrin työmatkansa ympäri vuoden.

Tänä vuonna on kertynyt jo 2 000 kilometriä ja sillä saldolla hän sijoittui kärkeen työporukan kilometri.fi-kisassa. – Iloinen luonne ja liikkuminen auttavat pysymään terveenä, enkä ole juuri sairaslomilla ollut.

22 MUURIANKKURI

– Mukavinta työssäni on ollut ihmisten kanssa toimiminen, kertoo 40 työvuoden jälkeen eläkkeelle jäävä siivooja Sinikka Venäläinen.

− Nyt kun jään eläkkeelle aion edelleen pitää yllä hyvää kuntoani ja olen jo ilmoittautunut Mikkelin avantouimareihin. Talvella harrastamme mieheni kanssa myös retkiluistelua.

Varuskunta perheen kotina Sinikka Venäläisen perhe asui parikymmentä vuotta varuskunnan rivitaloissa, ja myös hänen

h e n k i l ö

miehensä oli töissä varuskunnassa.

Miehen jäätyä puolustusvoimista eläkkeelle 45-vuotiaana he rakensivat omakotitalon lähemmäksi Mikkelin keskustaa.

Venäläisillä on kaksi lasta, tytär ja poika, ja yksi lapsenlapsi, hänkin on jo 22-vuotias. − Poikamme on myös ollut puolustusvoimien palveluksessa,

viimeksi Pääesikunnassa. Hän ehti jäädä 51-vuotiaana eläkkeelle jo ennen minua, Sinikka Venäläinen nauraa.

Sinikka Venäläinen jää eläkkeelle vähän haikein mielin. – Läksiäistilaisuudessa sain asiakkailta niin paljon kehuja, jotten olisi tohtinut lähteä laisinkaan.

– Mutta onhan eläkkeelle jäämisessä

hyvätkin puolensa. Nyt on aikaa paremmin hoitaa ystävyyssuhteita ja käydä useammin lasten luona Helsingissä ja sukulaisten luona kotiseudullani Suonenjoella. Mikkeli on hyvä ja sopivan kokoinen kaupunki minulle ja miehelleni, tultiin tänne vuonna 1962 ja täällä pysytään.

Varuskuntaan siviilitoimijoita Mikkelin keskustasta muutaman kilometrin päässä Karkialammella sijaitseva Mikkelin varuskunta toimi varusmiesten koulutuspaikkana vuodesta 1958 vuoteen 2007. Suurin yksikkö on ollut Savon Prikaati, joka lakkautettiin 2006.

Nykyisin alueella on puolustushallinnon toimijoista Maavoimien esikunta ja Karjalan prikaatiin kuuluva Etelä-Savon aluetoimisto sekä osia Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta, Puolustusvoimien tiedustelulaitoksesta, Karjalan lennostosta, 1. Logistiikkarykmentistä, 2. Logistiikkarykmentistä ja Puolustusvoimien palvelukeskuksesta sekä Rakennuslaitoksen palvelupiste.

Prikaatin lakkauttamisen jälkeen suuri osa rakennuksista on myyty siviilikäyttöön. Kuntotaloa ylläpitää paikallisten urheiluseurojen perustama Karkialampi-säätiö, jonka tavoitteena on edistää eteläsavolaisten liikuntaharrastus- ja kilpailutoimintaa. Kahdessa kasarmirakennuksessa toimii nahkajalostamo ja -myymälä ja entisen muonituskeskuksen tilalla on lounas- ja tilausravintola Serviini Oy. Joitakin rakennuksia on edelleen Senaattikiinteistöjen myyntilistalla.

MUURIANKKURI 23

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Teksti: Juhani Heimonen Kuvat: Titam TruonG, Sotamuseo, Turun yliopisto, TS-arkisto

Turun Sirkkalan kasarmikorttelin kirjava historia

Vaivaistalosta sotaväen kautta tieteen tyyssijaksi Arkkitehti Carl Ludvig Engel laati vuoden 1827 suurpalossa tuhoutuneelle Turulle ruutukaavan. Kaupungin luoteiskolkkaan, Sirkkalan kallioille piirretty aukio sopi kuin valettu julkisrakennusten tyyssijaksi. Alueen kirjava historia alkaa köyhäintalosta ja kiertyy Venäjän keisarillisen armeijan, sisällissodan punavankien ja Suomen puolustusvoimien kautta nyky-yliopiston kampukseksi.

T

urkulaisittain lähes Engelin veroinen arkkitehti Pehr Johan Gylich suunnitteli Kaivokadun ja Kiinamyllynkadun rajaamalle tontille uuden köyhäintalon. Vuonna 1834 valmistunut rakennus oli palanutta edeltäjäänsä huomattavasti komeampi.

Kauan eivät kaupungin vaivaiset saaneet kuitenkaan nauttia olostaan ”köyhien palatsissa”. Jo seuraavalla vuosikymmenellä kiinteistöön majoittui Suomen Krenatööritarkk’ampujapataljoona, tuhannen miehen joukkoyksikkö, jonka tsaari Nikolai I perusti vahvistaakseen Itämeren rannikon puolustusta.

Sotilaallista arkkitehtuuria Sirkkalassa tarkk’ampujapataljoonalle rakennettiin alkajaisiksi päävartio ja kaksikerroksinen empiretyylinen talo sotilassairaalaksi. Jälkimmäinen sai ulkoseiniinsä vaalean rappauksen, mistä juontuu yhä käytössä oleva nimitys Valkoinen talo. Arkkitehtuuria täydensivät lukuisat puiset majoitus-, muonitus- ja varustilat.

Krimin sodan (1853–1856) jälkeen suomalaispataljoona lakkautettiin, ja 24 MUURIANKKURI

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Varusmieselämää Sirkkalan kasarmilla 1950- ja 1970-luvulla. Turun ja Porin sotilasläänin esikunta poistui alueelta viimeisenä vuonna 2003.

kasarmin valtasivat venäläiset. Rakentaminen jatkui. Kaivokadun puolelle kohosi Suomen ensimmäinen varta vasten sotilaskäyttöön suunniteltu rakennus. Varhaista uusrenessanssia henkivä kivikolossi on arkkitehtien Axel Dahlström ja Florentin Granholm käsialaa.

Kansalaissodan loppunäytöksessä Sirkkalalla oli traaginen rooli. Kun valkoiset huhtikuussa 1918 valtasivat Turun, vangitut punaiset teljettiin tyhjäksi jääneeseen kasarmiin. Leirissä oli enimmillään 3 300 vankia. Heistä menehtyi eri arvioiden mukaan 120– 175 ihmistä, lähinnä nälkään ja sairauksiin.

Murhenäytelmästä jälkipolvia muistuttaa taiteilija Ismo Kajanderin vuonna 1994 suunnittelema muistomerkki. Kurjenkaivonkentän peruskallioon upotettu kortteeriteräksinen risti sai nimekseen ”353”.

Sirkkalan kasarmi pysyi puolustusvoimien hallussa 2000-luvun alkupuolelle asti. Siellä täyttivät vuorollaan ylevää tehtäväänsä niin sotilasläänin ja sotilaspiirin esikunnat kuin varuskuntasairaalakin. Nyt menneisyydestä viestii enää upseerikerho ravintoloineen. Se on palvellut asiakkaitaan Kaivokadun

punatiilitalon kellariholveissa pian viisi vuosikymmentä.

Museoviraston määrittelyn mukaan Sirkkalan kasarmialue kuuluu ”valtakunnan merkittävimpiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin”. Yhtä hyvin säilynyttä vanhaa kaupunkikasarmia ei ole missään muualla Suomessa.

Vaativa ja antoisa uudistamiskohde Turun yliopiston tilasuunnittelun yksikössä hehkuttiin vuonna 2003 silkasta innosta. Ilmeni, että puolustushallinto luopuu Sirkkalan kasarmista ja Senaatti-kiinteistöt tarjoaa sitä yliopiston käyttöön.

Alueen sijainti Yliopistonmäen ja Kupittaan kampuksen välissä oli ihanteellinen. Lisäbonuksen tarjosivat vanhat arvorakennukset, jollaisten korjaamisesta uudiskäyttöön yliopistolla oli runsaasti kokemusta. Etenkin tilatarveselvitykset sekä esi- ja hankesuunnittelu olivat oman väen koeteltua osaamista.

Kasarmialueen 1800-luvun rakennukset osoittautuivat perustuksiltaan yllättävän hyväkuntoisiksi. Järeistä runkosyvyyksistä huolimatta opetus-, toimisto- ja työtilojen istuttaminen

niihin onnistui ongelmitta. Isot, kymmenien neliöiden miehistötuvat muuntuivat juohevasti seminaarisaleiksi ja maisemakonttoreiksi. Joukkoon piti sovittaa myös melkoinen määrä yhden hengen huoneita, jotta akateemisen luomistyön häiriöttömyys voitiin turvata.

Kasarmikortteli sai Sirkkalankadun ja Kaivokadun kulmaukseen myös täysin uuden elementin. Artiumiksi ristitty nivelrakennus sitoo Valkoisen talon ja esikuntarakennuksen eli Minervan fyysisesti ja toiminnallisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudisosan aulatilasta muotoutui uusi pääsisäänkäynti ja opiskelijoille kohtaamispaikka kahvioineen.

Yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen yhteishankkeena toteutettu peruskorjaus eteni rivakasti ja valmistui vaiheittain vuoden 2009 loppuun mennessä. Ensimmäisenä muuttokuntoon ylti entinen varuskuntasairaala, johon Turun yliopiston historian laitos muutti kesäkuussa 2006. Nyt talo tunnetaan nimellä Historicum. Vuoden 2010 alussa Sirkkala kaikkine rakennuksineen siirtyi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen.

MUURIANKKURI 25

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

– Tämä on ihanteellinen työtila, todellinen tutkijan kammio, kertoo entisessä esikuntarakennuksessa työskentelevä Suomen eturivin mediatutkija Veijo Hietala.

Humanistit viihtyvät jykevissä uudistiloissa Turun yliopiston elokuva- ja televisiotieteen dosentti Veijo Hietala kuuluu alansa eturivin tutkijoihin, opettajiin ja vaikuttajiin. Miehen persoonalliset kommentit mediassa, mediasta ja medialle tunnetaan laajalti. Hänen puoleensa myös Ylen Ajantasa kääntyi, kun piti selvittää sosiaalisen median roolia maan hallitusta repineessä kiistassa sotesta eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta.

Pari vuorokautta jatkuneiden kriisineuvottelujen jännitys laukesi pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin yösydännä lähettämiin twitter-viesteihin. Hietalasta tapaus kertoo poliittisen kulttuurin ja viestinnän olennaisesta muutoksesta.

– Sosiaalinen media on noussut poliitikkojen suosikkivälineeksi. Vahinko vain, että mikä nopeudessa voitetaan, se syvällisyydessä hävitään. Tviitit ovat muinaisten sähkösanomien tavoin auttamattoman lyhyitä ja pinnallisia. Eikä niiden tavoittavuuskaan ole läheskään niin vahvaa kuin

26 MUURIANKKURI

lähettäjät yleensä kuvittelevat. – Sanomalehtien ja muiden perinteisen joukkoviestimien tehtäväksi jää kertoa tapahtumien taustat, merkitykset ja seuraamukset.

Uutisvinkkinsä nekin nappaavat tosin yhä useammin somesta.

Kolmas kertaa toden sanoo Köyhälistön, sotavankien ja sotilaiden jälkeen Sirkkalan kasarmin ovat miehittäneet Turun yliopiston humanistit. Avaraa aukiota reunustaviin Historicumiin, Minervaan ja Artiumiin on keskitetty pääosa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksista. Tiedekunnassa on opiskelijoita kaikkiaan noin 5 000, tutkimus- ja opetushenkilöstöä lähes 300 ja oppiaineita yli 30.

Veijo Hietalan kammio on Kaivokadun kolossin ylimmässä kerroksessa. Korkea kaari-ikkuna antaa sisäpihalle, jossa sulkeisharjoituksia äkseeraavat sotilaat ovat saaneet väistyä autoplutoonien tieltä.

– Itse olen täällä oikeastaan kolmatta kertaa, Hietala laskee. Ensimmäinen visiitti

ajoittui 1970-luvun lopulle, taisi olla -77.

Olin sotilasviranomaisten kuultavana, koska olin anonut – monien lykkäysten jälkeen – aseettomaan varusmiespalvelukseen. Muutama kuukausi myöhemmin makasin nilkkavaivaisena viereisessä Sotilassairaala 2:ssa. Anomukseni oli siis hyväksytty.

Dosentin mukaan aseettomuus oli nuoruuden idealistista innostusta, jota ajan pasifistinen ilmapiiri ruokki. Käytännön herätettä Hietala muistaa saaneensa Sadankomitean julkaisemasta aseistakieltäytyjän oppaasta.

– Jälkeenpäin ajatellen ratkaisu oli ehkä vähän lapsellinen, sillä armeija osoittautui monessa mielessä myönteiseksi kokemukseksi. Oppi paljon hyödyllistä suurten joukkoja organisoidusta johtamisesta ja pääsi tutustumaan läpileikkaukseen kokonaisesta miesikäpolvesta. Teki oikein hyvää akateemista uraa aloittelevalle keltanokkamaisterille.

V I E S T I N T Ä Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Puolustusvoimat/Juho Räty

Sotilaselämä tutuksi toimittajille

P

ääesikunnan viestintäosasto perehdyttää vuosittain toimittajia ja tiedottajia puolustusvoimien toimintaan neljän päivän internaattikoulutuksessa.

Tavoitteena on tutustuttaa kurssilaiset varusmiesten arkeen, taustoittaa puolustusvoimien toimintaa ja laajentaa näin puolustusvoimista kirjoittavien asiantuntemusta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) vastaa kurssin järjestämisestä ja rekrytoi osallistujat.

Syys-lokakuun vaihteessa järjestettiin 47. viestintäalan peruskurssi, ja siihen osallistui yhteensä 28 toimittajaa ja viestinnän asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Muuriankkurin toimittajana itselläni oli ilo osallistua kurssiin.

Viestintäosaston suunnittelusektorin johtaja, everstiluutnantti Mika Kavénin johtama kurssi sisälsi

ajankohtaisia tietoiskuja muun muassa maamme kokonaisturvallisuudesta, asevelvollisuusjärjestelmästä, puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta ja puolustusvoimien viestinnästä. Päivien aikana luennoitsijana oli niin Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijoita kuin varusmiehiäkin.

Itse tekemällä ja osallistumalla Upinniemen varuskunnassa Rannikkoprikaatin kanslian päällikkö, yliluutnantti Tatu Vartiainen otti meidät vastaan ja vei heti alkuun varustevarastolle, jossa keräsimme reppuihimme ison kasan erilaista varustetta liinavaatteista kenttäpakkiin. Yhtenäistä lookia, maastopukua ja varsisaappaita käytimme koko kurssin ajan.

Asuimme kasarmissa kuuden hengen tuvissa, seitsemältä oli

herätys ja aamutoimet, ja puoli kahdeksaksi olimme jo marssineet muodossa varuskunnan ravintolaan aamupalalle. Osastomme johtajina olivat upseerikokelaat Juho Räty ja Willem van Schevikhoven, joiden tiukassa komennossa tahtimarssi alkoi sujua varsin pian.

Varusmieselämä tuli tutuksi itse kokemalla ja tekemällä: oli ampumakoulutusta, rynnäkkökiväärin käsittelyä, vihollisen etsintää metsässä, kenttälounasta, suunnistusta, sauvakävelyä ja tietysti myös Soden munkkikahveja. Hyvin ohjattua toimintaa tiukassa aikataulussa, mutta pilke silmäkulmassa.

Joukkomme yhteishenki oli mahtava, mitä todistivat mm. nopealla aikataululla valmistellut kurssi-illallisen esitykset. Internaattikurssi oli myös mainio tilaisuus verkostoitua muiden viestijöiden kanssa.

Rynnäkkökiväärin käsittelyä.

Riviin - järjesty! Kurssi koostui toimittajista ja tiedottajista, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta.

MUURIANKKURI 27

E N G L I S H S U M M A RY

The enhanced operational capability of the Army “Finland’s national defence system is a strong entity. The co-operation of the Army, the Navy and the Air Force

Acquisitions using a one-stop shop principle

28 MUURIANKKURI

as well as the Finnish Border Guard has intensified through, for example, shared training exercises. The new

Defence Forces Logistics Command provides excellent support for the overall system,” says the Commander of the Army, Lieutenant General Seppo Toivonen.

As a result of the Defence Forces Reform, the operational standing and volume of exercises have returned to a proper level.

“International co-operation is vital,” Toivonen points out. “Today, internationalisation refers to a holistic approach that covers all of the Defence Forces’ activities from material cooperation to personnel education and the training of troops through shared exercises and crisis management operations.”

Operational since January 2015, the Defence Forces Logistics Command serves on a one-stop shop principle.

The Logistics Command Headquarters is centrally in charge of the materiel acquisitions and service contracts for all three military branches: the Army, the Navy and the Air Force, each of which previously had their own Materiel Commands. The military branches are regionally supported by three Logistics Regiments.

Within logistics, the job descriptions have changed for almost all employees. The change process for the launch of the new organisation started already in spring 2014, and the induction programme is still

ongoing. The success of the process is indicated by, among others, the constantly improving results of the work climate surveys.

The three Logistics Regiments co-operate with the regional authorities. “The emergency and rescue services are an important co-operative partner. We are well equipped to supply power systems and other material assistance. We also co-operate closely with the police; if they find any explosives or ammunition, for example, we place them in appropriate storage,” explains the Commander of the 1st Logistics Regiment, Colonel Jyrki Nurminen.

State and citizen preparedness for exceptional situations Terrorist attacks, asylum seekers, information warfare, cyber threats, the Ukrainian crisis, storms. Recent events have drawn attention to the significance of readiness and preparedness at all levels.

In Finland, the seamless cooperation among authorities has long been a priority. Some type of preparedness exercises are underway nearly every day in different locations across the country, with the authorities as well as different organisations, businesses and citizens taking part.

The smooth co-operation has been recognised internationally. The centre for asylum seekers in Tornio, northern Finland, provides an example of how to receive migrants in a systematic manner. The authorities and voluntary organisations are jointly involved in the arrangements.

At the State level, matters related to comprehensive security are coordinated by the Security Committee, which is a permanent co-operative body representing various administrative branches.

The military chaplain is there to listen and discuss “Each conscript has a personal history and life situation, which should be addressed individually. Earlier, half an hour could be enough for a discussion, but nowadays, it easily takes up to one and a half hours,” says Military Chaplain Henri Kivijärvi, who has worked at Upinniemi Garrison for seven years.

“The conscripts actively follow global events, and the fear of war often arises as a topic in discussions. In wartime, killing other people is a core task for soldiers, which leads young people to reflect on the ethics of the Defence Forces’ operations. This type of ethical reflection leads one quite quickly to ask ‘what is the purpose of life?’”

“Among conscripts, there is a lot of genuine religious pondering and questioning. Generally speaking, the military chaplain’s services are more frequently utilised by representatives of religions other than Lutheran,” says Kivijärvi.

Every year, approximately 1,000 conscripts start their military service in the Coastal Brigade at Upinniemi, and around one hundred of them represent religions other than the Evangelical-Lutheran Church, including Muslims, Jews, Buddhists and members of other Christian churches. “We have always cherished ecumenism, that is, the unity among Christian denominations.”

MUURIANKKURI 29

KO L U M N I Markku Mantila Kirjoittaja on valtioneuvoston viestintäjohtaja

Some antaa valehtelulle lisää keinoja Sosiaalinen media löi maailmassa kunnolla läpi kymmenkunta vuotta sitten. Moderni viestintäteknologia oli luonut taskuun mahtuvat tietokoneet, joilla kykeni luomaan sisältöä, jakamaan sitä, kuvaamaan ja olemaan ylipäätään läsnä. Koko ajan, online.Vieläpä kohtuullisin kustannuksin. ”Sosiaalinen media” oli jotakin uutta, ikään kuin radio, televisio ja painetut sanomalehdet olisivat olleet ei-sosiaalisia. Syntyi ajattelua, ettei perinteistä mediaa perinteisine toimituksineen tarvita enää lainkaan.

Jokainen kykeni olemaan ”toimittaja”. Ei portinvartijoita, ei päätoimittajia eikä toimittajia julkaisuhalun ja yleisön välissä.

Varsin pikaisella vilkaisulla netin ihmeelliseen maailmaan voi todeta, että verkossa olevasta sisällöstä neljännes on ajanvietettä ja viihdettä, neljännes kovaa asiaa ja loppupuolikas täyttä roskaa. Jotakin sellaista, jota vanhanajan ei-digitaalisessa maailmassa esiintyi vain niukasti. Hyvä sisältö nimittäin vaatii ammattilaisensa.

Harva jaksaa rankan työpäivän päätteeksi hankkia kaupunginhallituksen esityslistan, onkia päätökset ja toimittaa niistä sujuvan uutisjutun. Maksutta ja omalla ajallaan.

Niinpä Facebookissa ja Twitterissä kommentoidaan uutisia. Niitä, jotka ne portinvartijat, päätoimittajat ja toimittajat ovat tehneet. Juuri ne, joiden arveltiin olevan tarpeettomia sosiaalisen median tultua.

Median rakennemuutos on hävittänyt painetun sanomalehden yhteenlasketusta levikistä noin 800 000 kappaletta viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana. Toimituksista, mainostoimistoista ja jakelusta hävinneiden työpaikkojen määrää en uskalla edes arvata.

Rakennemuutos on todellinen. Vaikka kansantalous olisi reippaassa kasvussa, printtitilaukset olisivat melkoisella varmuudella alamäessä. Erityisesti nuori väki karkaa printistä nettiin. Tai ei tartu printtiin lainkaan.

Harvoin tulee ajatelleeksi, että median murroksella on vaikutuksensa myös maanpuolustukseen. Kun jokainen kantaa online-yhteyden mahdollistavaa laitetta taskussaan, ei informaation vyöryltä pääse karkuun enää missään. Meistä on tullut informaatiovaikuttamisen kohteita. Valheet, vääristely, propaganda ja painosta-

30 MUURIANKKURI

minen ovat saaneet uudet ja tehokkaat kanavat. Niiden avulla pystyy kylvämään epäluuloa suuren yleisön ja päätöksentekijöiden väliin sekä painostamaan ja uhkailemaan tavalla, jota ei ole ennen koettu.

Kuten tiedetään, kunhan valetta toistaa tarpeeksi tiuhaan, se muuttuu hiljakseen todeksi. Esimerkiksi googlaamalla voi verkosta löytää valheellisia väitteitä Suomessakin toimivasta Donetskin kansantasavallan edustustosta, joka on jopa lähettänyt tiedotteita.

Oikeasti edustustoa ei ole olemassakaan, eikä sillä siten voi olla virallista edustajaakaan Suomessa. Samat ”edustajat” väittävät Suomen edelleen rikkovan Pariisin rauhansopimusta, joka sekään ei ole ollut voimassa neljännesvuosisataan.

Kyse ei ole tietämättömyydestä. Kyse on tarkoin harkitusta toiminnasta Suomen kansainvälisen aseman nakertamiseksi.

On suuri harmi, että Suomen mediamaisema näyttää niin synkältä. Meihin kohdistuvaan informaatiovaikuttamiseen olisi helpompaa vastata, jos talous olisi hyvässä kasvussa ja laatumedialla riittäisi maksavia asiakkaita verkossa ja printissä.

Vaarat ovat ilmeisiä. Sosiaalisessa mediassa muutaman kymmenen hengen joukko voi saada aikaan möykän, josta syntyy käsitys, että koko kansa on tätä tai tuota mieltä. Maassa, jossa kansalaisten mielipiteiden tulisi heijastua päätöksentekoon, tämä on kohtalainen ongelma. Pitäisi nimittäin tietää, mikä oikeasti on yleinen mielipide. Marginaaliryhmät voivat saada kokoaan huimasti suuremman painoarvon.

Disinformaation digitaalinen jalanjälki kasvaa verkossa, jossa mikään ei unohdu. Rinnalle tarvittaisiin tukeva annos laadukkaan median jättämiä jälkiä. Se laadukas media vain uhkaa meiltä kuihtua rahanpuutteeseen.

Samalla menee uuden ajan maanpuolustuksessa kipeästi tarvittavaa mediainfraa. Mieliämme pääsevät liian helposti pommittamaan epämääräiset toimijat epämääräisin tarkoitusperin.

Ja ihan liian usein maamme rajojen ulkopuolelta.

NIMITYSUUTISIA Pekka Salojärvi jatkaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtajana. Puolustusministeri Jussi Niinistö on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti, johtaja Pekka Salojärven Rakennuslaitoksen johtajaksi 18.10.2015 lukien neljän vuoden määräajaksi. Salojärvi on työskennellyt laitoksen johtajana vuodesta 2006 lähtien.

Ari Ahola on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Turun palveluyksikköön.

Pekka Salojärvi

Ari Ahola

Anu Hakkarainen-Kiri

Jarkko Järvenpää

Terhi Kulmala

Henri Lehtelä

Mikael Lindblom

Timo Mannila

Perttu Peltola

Janne Sinkkonen

Ville Tiainen

Anu Hakkarainen-Kiri on nimitetty arkistosuunnittelijaksi Keskusyksikköön.

Jarkko Järvenpää on nimitetty 24/7 kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen.

Terhi Kulmala on nimitetty siivouspäälliköksi Hämeenlinnan palveluyksikköön.

Henri Lehtelä on nimitetty tietoturvapäälliköksi Keskusyksikköön.

Mikael Lindblom on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Turun palveluyksikköön.

Timo Mannila on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Turun palveluyksikköön.

Perttu Peltola on nimitetty talotekniikan asiantuntijaksi Asiakastukikeskukseen.

Janne Sinkkonen on nimitetty suunnittelijaksi Keskusyksikköön.

Ville Tiainen on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Turun palveluyksikköön.

Sotilassoittokuntien joulu- ja uudenvuodenkonsertit 11.12.2015 kello 19 llmavoimien soittokunta A-sali,Väinönkatu 7, Jyväskylä

17.12.2015 kello 19 Laivaston soittokunta Mikaelinkirkko, Puistokatu 19, Turku

12.12.2015 kello 19 Lapin sotilassoittokunta Rovaniemen kirkko,Yliopistonkatu 2, Rovaniemi

18.12.2015 kello 19 Rakuunasoittokunta Lappeen Marian kirkko, Kirkkokatu 11, Lappeenranta

14.12.2015 kello 19 Kaartin soittokunta Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki

31.12.2015 kello 20 Back to the 70’s!

Kaartin soittokunta Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 E, Helsinki

15.12.2015 kello 19 Kaartin soittokunta Porvoon tuomiokirkko, Kirkkotori 1, Porvoo

Lisätiedot: konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi

MUURIANKKURI 31

ä istyöst e t h y ä t Hyväs n kiittäe mme toivota ulua ja o J a t s i ll tta!

Rauha ta Vuo t u U ä Hyvä

Joulutervehdyksiin varatulla summalla olemme tukeneet Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen työtä.