Muuriankkuri 2/2013

P U O L U S T U S H A L L I N N O N R A K E N N U S L A I T O K S E N S I D O S RY H M Ä L E H T I Jo u l u k u u 2 0 1 3

Dragsvikissä vallitsee hyvä yhteishenki Jyrki Iivonen: viestintäkulttuurin muutos Protokolla ja etiketti haltuun Virkamiehestä vapaaksi taiteilijaksi

Pääkirjoitus Logistiikkauudistus tehostaa tilahallintaa

O

sana puolustusvoimien uudistusta tilahallinnan järjestelyt muuttuvat olennaisesti vuoden 2015 alusta alkaen. Tilahallinnan johtamisvastuu siirtyy uudelle Logistiikkalaitokselle, joka hankkii tarvittavat palvelut kumppaneilta.

Keskeisenä muutoksena logistiikkauudistuksessa on sopimustoiminnan ja investointien ohjauksen keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan.

Tämä merkitsee myös puolustusvoimien kumppaneiden kannalta lähes täyskäännöstä 1990luvun alussa käyttöön otetusta hajautetusta tulosjohtamismallista takaisin keskitettyyn päätöksentekoon.

Rakennuslaitos on pidetty ajan tasalla ja on siten muutokseen hyvin valmistautunut. Olemme jo hyvissä ajoin käynnistäneet yhdessä Pääesikunnan kanssa valmistelun yhtenäisen valtakunnallisen sopimusmallin aikaansaamiseksi. Sopimusmalli otetaan käyttöön samanaikaisesti logistiikkajärjestelmän uudistuksen kanssa vuoden 2015 alussa. Uusi sopimusmalli sisältää puolustusvoimien tarpeiden pohjalta määritellyt ja valtakunnallisesti yhtenäiset laatustandardit asiantuntija-, rakennuttamis- ja ympäristöpalveluille sekä kiinteistöjen hoidolle ja kunnossapidolle, siivoukselle ja energiahuollolle.

Sopimushallinnan muutosten lisäksi logistiikkauudistus tuo muutoksia myös kumppaneiden organisaatioihin. Rakennuslaitoksen organisaatiota ehdotetaan muutettavaksi kaksiportaiseksi. Nykyiset 7 aluetta lakkautetaan, ja palveluyksiköiden määrä vähenee 15:stä 9:ään. Lopullisen päätöksen toimintamallista tekee puolustusministeriö.

Toiminnan tehostamiseksi Rakennuslaitos keskittää nykyiset hajautetut kiinteistövalvomot ja erilliset järjestelmät valtakunnalliseen asiakastukikeskukseen vuonna 2015.

Hyvin suunniteltuina ja toteutettuina nämä muutokset ja toimenpiteet voivat tuottaa merkittäviä säästöjä puolustusvoimille.

R

akennuslaitos sai tämän vuoden asiakastyytyväisyyskyselyssä kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Tulos oli 4,01 asteikolla 1–5. Palvelukohtaisesti tarkasteltuna asiakkaiden kokonaistyytyväisyys vaihtelee 3,9–4,3. Parhaimman tuloksen sai siivoustoimiala. Asiakkaamme arvostavat myös henkilöstön palveluhenkisyyttä. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat ovat Kainuun ja Lapin alueilla. Rakennuslaitoksen tulos osoittautui lisäksi selvästi paremmaksi kuin KTI:n vertailuun osallistuneiden muiden organisaatioiden asiakastyytyväisyys.

O

lemme kertoneet lehdessämme monesti ajankohtaisia kuulumisia ilmasto- ja ympäristöasioiden kehittämisestä. Tässä numerossa yhtenä aiheena on kasarmien jätehuollon kehittämiskokeilu kolmessa varuskunnassa. Mikäli kokeilu onnistuu, tarkoituksemme on ottaa malli käyttöön kaikissa varuskunnissa.

Toinen esille nostettu asia on erilliskohteiden lämmöntoimituksen kilpailutus yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Hankkeella tavoitellaan säästöjä, mutta lisäksi tarkoituksena on vähentää päästöjä käyttämällä uusiutuvia energialähteitä.

Tässä numerossa kerrotaan myös maailman vanhimmasta toiminnassa olevasta ruotsinkielisestä varuskunnasta, Dragsvikista. Kannattaa lukea.

Toivotan lua Hyvää Jou ijoille! kaikille luk Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2

Sisältö 4

Puolustuskiinteistöjen lämpöhuollon kilpailutus

5

Kasarmien jätehuoltoa uudistetaan

6

Esittelyssä Dragsvikin varuskunta

10 Dragsvikin varuskunnan vanhoja punatiilirakennuksia kunnostetaan vähitellen.

Jyrki Iivonen: viestintäkulttuurin muutos puolustushallinnossa

12

Lakkautettavan Pohjois-Karjalan prikaatin vuosipäivän aloitti seppeleenlaskutilaisuus Kollaan Vasamalla.

Örön linnakesaari matkailukäyttöön

14

Virkamiehestä taiteilijaksi

17

Pohjois-Karjalan prikaatin viimeinen vuosijuhla

18

Varuskunta-alue kunnostettu asuinkäyttöön sopivaksi

19

Kontiorannan varuskunta siviilikäyttöön

20

Protokolla ja etiketti haltuun

23 Merkittävän uran Rakennuslaitoksessa tehnyt Ritva Touré siirtyi eläkkeelle ja vapaaksi taiteilijaksi.

Jukka Tarkan kolumni

24

English Summary

Metsähallitus aikoo kehittää Örön linnakesaaresta Saaristomeren kansallispuiston matkailuhelmen.

26

Ajankohtaista

Muuriankkuri joulukuu 2013 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi Tuotanto PR Viestintä Princeps Oy, Translation Integra Oy toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi, ulkoasu Sanna Moisio Painopaikka Kopijyvä Oy 12. vuosikerta Painosmäärä 2 700 kpl Kannen kuvat Puolustusvoimat ja Mauri Ratilainen ISSN-L 1459-1480 Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

3

A J A N KO H TA I S TA Teksti: Kari Huttunen

Varuskuntien lämpöhuollon hankintaa kilpailutetaan Varuskuntien lämmöntoimituksen kilpailutus koskee ensimmäisessä vaiheessa 15 kohdetta Itä-Suomen alueella. Toisessa vaiheessa kilpailutettaneen läntinen alue vuoden 2014 aikana.

R

akennuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt kilpailuttavat yhteistyössä useiden puolustuskiinteistöjen lämmöntoimituksen.

Hankinnan tavoitteena on toteuttaa rakennusten lämmöntoimitukset oikeaaikaisesti, kustannustehokkaasti sekä ympäristömyötäisesti. Lämpöenergia on tuotettava siten, että uusiutuvien energioiden osuus on vuositasolla vähintään 70 %.

Lämmöntuotantoyksikkö voi olla hake- tai pellettikattila tai maalämpöjärjestelmä. Huippu- ja varakattiloina voivat toimia öljy-, pelletti- tai sähkökattila. Nyt käytössä olevia öljykattiloita voidaan käyttää varalaitteina, mikäli niiden käyttökunto sen sallii.

Nyt ensimmäisessä vaiheessa kilpailutettavan Itä-Suomen alueen kohteiden yhteenlaskettu lämmöntarve on noin 8 000 MWh/vuosi. Yksittäisten kohteiden vuotuinen sääkorjattu lämmöntarve on vähintään 150 MWh. Kohteiden rakennukset on yhdistetty aluelämpöverkolla.

Senaatti-kiinteistöt ja Rakennuslaitos tekevät omiin kohteisiinsa erilliset hankintasopimukset mutta samoin ehdoin. Hankintasopimuksen kesto on 8–14 vuotta.

Hankinnan turvallisuusvaatimukset ja riskinhallinta Lämmöntoimittaja laatii lämmöntuotannon häiriöiden varalle koko alueen kat4

tavan varautumissuunnitelman. Lisäksi tehdään kohdekohtainen varautumissuunnitelma häiriö- ja poikkeustilanteita varten. Puolustusvoimien kohteita koskevat varautumissuunnitelmat tehdään yhteistyössä puolustusvoimien joukkoosastojen ja huoltorykmenttien kanssa.

Tarjouspyyntövaiheessa hankintayksiköt varaavat oikeuden lisätä tai poistaa yksittäisiä kohteita kilpailutuksesta sekä edelleen sopimuskauden aikana yksittäisiä rakennuksia ja kohteita sopimuksesta. Menettelyllä varmistetaan turvaluokiteltujen kohteiden mahdollinen rajaus sopimuksen ulkopuolelle tai vastaavasti kohteiden lisääminen sopimukseen ilman erillistä kilpailutusta.

Hankintamenettely ja ympäristönäkökulma Hankintailmoitus julkaistiin HILMAssa marraskuussa. Hankintamenettelyksi valittiin kilpailullinen neuvottelumenettely. Kilpailutettava konsepti on uusi markkinoilla ja hankinnalla tavoitellaan tarjoajilta innovatiivisia ratkaisuja.

Uusi konsepti asettuu perinteisen lämpöliiketoiminnan ja lämpöyrittäjyyden välimaastoon. Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä kartoitetaan tarjoajakenttää kokonaistaloudellisimman menetelmän takaamiseksi.

Rakennuslaitos noudattaa hankinnassa valtioneuvoston periaatepäätöstä

kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa.

Rakennuslaitos suuntaa toimintaansa puolustushallinnon ympäristöpolitiikan mukaisesti ja on sitoutunut puolustusvoimien ympäristöpolitiikkaan. Tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja ympäristötoiminnan jatkuva parantaminen.

Toimittaja sitoutuu puolustusvoimain ympäristöohjelman mukaisesti huomioimaan toiminnassaan ympäristötekijät mm. lisäämällä kierrätystä ja minimoimalla toiminnan haitalliset vaikutukset ympäristöön.

A J A N KO H TA I S TA Teksti: Tiina Ryynänen | Kuva: Nina Kokko

Uudenlainen jätehuolto lisää kasarmien viihtyvyyttä Rakennuslaitos käynnisti kesällä 2013 hankkeen kasarmien sisätilojen jätehuoltojärjestelyjen parantamiseksi.

H

anke-esityksen pohjalta Maavoimien materiaalilaitos hyväksyi kahdesta vaihtoehdosta mallin, jossa jätteet ensin lajitellaan kasarmin sisällä olevaan jätepisteeseen ja siitä varusmiehet tyhjentävät jäteastiat ulkona sijaitseviin jäteastioihin.

Yhtenä esityksen perusteista oli Rakennuslaitoksen toteuttamien jätehuollon auditointien tulokset, joiden mukaan sekä sisätilojen astioiden kunnossa että jätteiden syntypaikkalajittelussa olisi runsaasti parannettavaa.

Puolustushallinnon jätehuollolle on asetettu jätemäärien vähentämistä ja lajittelua koskevat tavoitteet, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2016 mennessä.

Kasarmien sisätilojen kehittämishankkeessa tavoitteena ovat asianmukaiset jätehuollon järjestelyt, joiden avulla voidaan vaikuttaa syntypaikkalajittelun tasoon, parantaa yleistä viihtyvyyttä ja

sisäilman laatua sekä vähentää jätehuollon turhia kustannuksia.

Ensin kolmessa varuskunnassa Rakennuslaitos vastaa jätehuollon ohjeistuksesta, asianmukaisten astioiden hankkimisesta sekä astioiden ylläpidosta. Uudenlaisen jätehuollon pilottikohteiksi valittiin kolme varuskuntaa: Lappeenranta, Utti ja Vekaranjärvi.

Kussakin varuskunnassa jätehuoltoa kehitettiin yhdessä kasarmirakennuksessa.

Kasarmirakennusten sisätiloihin järjestettiin siistit lajittelupisteet, joihin toimitettiin keräysastioiden lisäksi myös lajitteluohjeet sekä yleisohjeet kasarmin jätehuoltojärjestelyistä.

Utissa ja Vekaranjärvellä kokeiltiin jätehuollon toimivuutta toimintamallilla, jossa tuvista poistetaan yksittäiset roskakorit

kokonaan ja varusmiehet lajittelevat syntyvät jätteet suoraan yleisiin lajittelupisteisiin. Tällä tavoin voidaan paremmin saavuttaa syntypaikkalajittelun tavoitteet ja saada positiivista näkyvyyttä lajittelupisteille.

Erityisen tärkeää syntypaikkalajittelun kannalta on pystyä erottelemaan hyötykäyttöön kuuluvat jakeet, kuten paperit ja pahvit, pois sekajätteen joukosta. Myös biojätteen erilliskeräys olisi suotavaa ja varusmiesten palautteen perusteella jopa toivottavaa. Lisäksi panttipullot on voitu kerätä lajittelupisteessä.

Hyvää palautetta Varusmiesten ja henkilökunnan palaute on ollut suurimmaksi osaksi positiivista. ”Tämän uudistuksen perusteella luulisi kaikkien osaavan lajitella jätteet oikein”, toteaa eräs varusmies Vekaranjärven varuskunnasta.

Vastaajien mielestä jätteiden keruu suoraan lajittelupisteissä on toimiva ratkaisu. Joukossa oli kuitenkin myös varusmiehiä, jotka toivoivat roskakoreja takaisin tupiin.

Tarkoituksena on laajentaa hyviksi osoittautuneet toimintamallit yhtenäisiksi kasarmien sisätilojen jätehuollon toimintatavoiksi. Tavoitteena on saada toimintamalli valtakunnalliseen käyttöön vuoden 2014 aikana.

Jätteet on helppo lajitella kasarmien sisätiloissa oleviin lajittelupisteisiin.

5

VA RU S K U N T A Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: Henrik Helin, Philip Lindberg, UUDENMAAN PRIKAATIn kuva-arkisto

6

Ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa vallitsee hyvä yhteishenki Vuosittain noin 150 suomenkielistä varusmiestä suorittaa asepalveluksensa Dragsvikin ”kielikylvyssä”.

-D

ragsvikin varuskunnassa on todella hyvä yhteishenki, mikä näkyy päivittäisessä toiminnassamme, kehuu Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Olavi Jantunen.

– Uudenmaan prikaatissa niin kuin muissakin maamme joukko-osastoissa varusmiehistä yli 80 prosenttia suorittaa asepalveluksen hyvin tuloksin ja heidät voidaan sijoittaa sodan ajan joukkoihin.

Tällaisia tuloksia ei löydy mistään muualta maailmasta.

– Suomessa koulutetaan vuosittain 25 000–30 000 varusmiestä, kun esimerkiksi Norjassa otetaan vuosittain varusmiespalvelukseen noin 10 000 varusmiestä ja heistä koulutetaan noin 8 000 täysin palvelleina, Jantunen selventää.

– Maanpuolustusyhdistykset menestyvät täällä myös hienosti ja saavat jatkuvasti uusia jäseniä. Entiset varusmiehet tulevat usein jälkeenpäinkin käymään varuskunnassa ja pitävät yhteyttä yhdistysten ja kiltojen kautta.

Dragsvikin varuskunnassa kaikki tehdään ruotsiksi: koulutus, asiakirjat, kokoukset, arkiset keskustelut jne. Varusmiehistä 85 prosenttia on ruotsinkielisiä ja loput 10–15 prosenttia suomenkielisiä.

Osa varusmiehistä on ummikkoruotsinkielisiä, jotka eivät ymmärrä suomea.

– Jos varusmies haluaa jonkun asian, vaikkapa lääkärikäynnin, hoidettavan suomeksi, sekin kyllä onnistuu, Olavi Jantunen kertoo.

Prikaatissa koulutetaan vuosittain noin tuhat varusmiestä. – Toiminta on mitoitettu niin, että pystymme ottamaan varusmiespalvelukseen kaikki ruotsinkieliset asevelvolliset. Kaikki ruotsinkieliset eivät kuitenkaan halua tulla tänne, esimerkiksi asuinpaikkansa vuoksi, heidän tilalleen otamme suomenkielisiä asevelvollisia ”kielikylpyyn”.

– Suomenkieliset ovat pääsääntöisesti pärjänneet hyvin ruotsin kielellä, etenkin miehistökoulutuksessa. Aliupseerikoulussa kieli tulee haastavammaksi, mutta sinnikkyydellä he siitäkin selviävät.

7

Uudenmaan prikaati eli Nylands brigad on maamme ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Suomen kielilain mukaan puolustusvoimilla tulee olla vähintään yksi ruotsinkielinen joukkoosasto ja asevelvollisuuslain mukaan suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on oikeus tulla määrätyksi joukkoosastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä.

Sotilaskoulutusta merellä ja maalla Dragsvikissä järjestetään sotilaskoulutusta merellä ja maalla rannikkojääkäreille, kranaatinheitinmiehille, pioneereille, sotilaspoliiseille sekä auton- ja veneenkuljettajille. Lisäksi annetaan koulutusta moniin erikoistehtäviin kuten tulenjohto-, viesti-, sairaanhoitoja huoltotehtäviin.

Varuskunnassa työskentelee 300 kantahenkilöstöön kuuluvaa sotilasta ja siviiliä. Joukko-osaston lisäksi varuskunta työllistää Sotilaslääketieteen, Sotilaskodin, Leijona Cateringin ja

Rakennuslaitoksen väkeä yhteensä 60 henkilöä.

Dragsvikin varuskunta sijaitsee vain parin kilometrin päässä Raaseporin kaupungin keskustasta, jota kutsutaan edelleen Tammisaareksi. Raaseporin kaupunki syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät. Helsinkiin ja Turkuun on kumpaankin puolentoista tunnin ajomatka.

Kommodori Olavi Jantunen on toiminut vuoden 2013 alusta lähtien sekä prikaatin komentajana että varuskunnan päällikkönä. Sitä ennen hän toimi puolustusvoimissa lukuisissa eri tehtävissä, mm. kolme vuotta sotilasasiamiehenä Norjassa.

Tiivis yhteistyö Ruotsin puolustusvoimien kanssa Ruotsin kieltä prikaatin sotilaat tarvitsevat myös toimiessaan ruotsalaisten rannikkojääkärien kanssa yhteisessä valmiusyksikössä.

– Yhteistyö ruotsalaisten kanssa sujuu hyvin ja siinä yhteisellä kielellä on

suuri merkitys. Yhteinen kieli luo myös veljeyden tunnetta, kuulumme ikään kuin samaan pohjoismaiseen perheeseen, komentaja Jantunen kuvaa.

Uudenmaan prikaatin yhteistyö Ruotsin puolustusvoimien kanssa käynnistyi vuonna 2001. Nykyisin kansainväliseen rannikkojääkärijoukkoon kuuluu laajimmillaan noin 300 sotilasta.

Prikaati antaa kansainvälistä kriisinhallintakoulutusta ATU:n eli Amphibious Task Unitin puitteissa. Koulutus vastaa maavoimissa annettavaa kansainvälistä koulutusta, mutta painottuu rannikolla, saaristossa ja satama-alueilla tapahtuvaan toimintaan.

– Pystymme lähettämään yksin tai yhdessä ruotsalaisten kanssa hyvin koulutetun yksikön kansainvälisiin operaatioihin. Suomalais-ruotsalainen rannikkojääkäriyksikkö ATU oli päivystysvastuussa Pohjoismaisessa taisteluosastossa 2011, muttei osallistunut mihinkään kriisinhallintaoperaatioon.

Tällä hetkellä valmistelemme yhteistä päivystysvastuuta Naton NRF-valmiuteen, joka astuu voimaan vuoden 2015 alussa.

Yhteispohjoismainen valmiusjoukko koostuu kantahenkilöstöstä ja reserviläisistä. Komentajan mukaan kotiutettavista varusmiehistä suuri osa lupautuu koulutettavaksi kansainväliseen valmiuteen.

– Kansainvälinen yhteistyö avaa uusia näköaloja ja auttaa rakentamaan rauhaa. Kun eri maiden kansalaiset toimivat yhdessä, opitaan tuntemaan toistemme kulttuureja sekä luottamaan ja ymmärtämään toinen toisiamme. Kansainvälisessä ympäristössä opitaan myös uutta taistelutekniikkaa ja -taktiikkaa sekä tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaa ja sen kehittämistä, komentaja Jantunen summaa.

Sotilaskoulutusta maalla ja merellä.

8

Suomen vanhin joukko-osasto Uudenmaan prikaati on Porin prikaatin ohella Suomen vanhin joukkoosasto, jonka historia ulottuu 30-vuotiseen sotaan: Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin käskyllä perustettiin Nylands Regement vuonna 1626.

Dragsvikin varuskunnan rakensivat kuitenkin vasta venäläiset 1900-luvun alkuvuosina. Meren rannalla sijaitsevaa varuskuntaa hallitsevat suoriin riveihin sijoitetut punatiiliset kasarmit, joita on korjattu vähitellen. Komentaja Jantunen on erityisen ylpeä vastikään peruskorjatusta punatiilikasarmista.

– Peruskorjattu koulutus- ja majoituskasarmi on hyvä esimerkki siitä, miten hyvin yli satavuotias rakennus voidaan korjata vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Parhaillaan on käynnissä viereisen kasarmin peruskorjaus.

Ero näiden rakennusten välillä on tällä hetkellä huikea.

Komentaja Jantusen mukaan yhteistyö Rakennuslaitoksen kanssa on

sujunut loistavasti. – Kaikki hoituu hienosti. Ainoa asia, mistä meillä on pulaa, on raha, ja sekin on saatu jotakuinkin riittämään.

Sotilaskasarmien lisäksi alueella on useita punatiilisiä asuinrakennuksia, joista osaa on korjattu vuosien varrella.

Varuskunnassa asui vielä 1980-luvulla paljon kantahenkilöstöä perheineen, mutta nykyisin asuinrakennukset ovat pääosin ulkopuolisten siviilien asuttamia.

Varuskunnassa on lähiharjoitusalueet, ja isommat ampuma-alueet sijaitsevat vähän kauempana Hangossa Hästö-Busön, Syndalenin ja Russarön alueilla.

Prikaatin komentaja ja varuskunnan päällikkö Olavi Jantunen on tyytyväinen Rakennnuslaitoksen palveluihin ja erityisesti vanhojen kasarmien peruskorjaukseen.

Dragsvikin kasarmialue on merkittävimpiä 1910-luvun kasarmialueitamme, missä venäläisten suunnittelijoiden alkuperäiset asemakaavalliset ja arkkitehtoniset tavoitteet ovat säilyneet hyvin.

9

Teksti: Kirsti Helin | Kuva: Mauri Ratilainen

Puolustushallinnon viestintäkulttuuri murroksessa Puolustushallinnossa niin kuin muillakin hallinnon aloilla on viestinnän merkitys kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

-V

iestinnästä on tullut osa johtamista, ja viestinnän laadulliseen ja määrälliseen puoleen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, sanoo lähes kaksitoista vuotta puolustusministeriön viestintäjohtajana toiminut valtiotieteen tohtori Jyrki Iivonen.

Puolustusvoimilla on perinteisesti ollut hyvä julkisuuskuva, kansalaiset arvostavat puolustusvoimien toimintaa ja sotilaallinen maanpuolustustahto on pysynyt vahvana.

Jyrki Iivonen toteaa, että sama trendi ei automaattisesti tule jatkumaan. – Uudet sukupolvet eivät ajattele enää samalla tavalla, ja siksi hallinnonalan pitää tehdä entistä kovemmin työtä hyvän maineensa ja kansalaisten luottamuksen ylläpitämiseksi. Siihen tarvitaan sekä tekoja että viestintää.

Jyrki Iivonen vertaa puolustushallinnon julkisuuskuvan skenaariota evankelis-luterilaisen kirkkoon, joka on ollut viime aikoina kovan arvostelun kohteena. – Puolustushallinnossa kannattaa nyt seurata tarkasti, kuinka kirkko selviää omista haasteistaan myös viestinnällisesti.

Avoimuutta ja nopeutta – Viestinnässä kaiken a ja o ovat avoimuus ja nopeus.

Tänä päivänä asiat tulevat saman tien julkisuuteen, mikä vaatii viestintätilanteissa nopeutta, avoimuutta ja oikean tiedon välittämistä heti alusta alkaen. Sitä kautta syntyy kansalaisten luottamus.

– Puolustusvoimilla on perinteisesti ollut hyvä julkisuuskuva, mutta sama trendi ei automaattisesti tule jatkumaan. Hallinnonalan pitää tehdä entistä kovemmin työtä hyvän maineensa ja kansalaisten luottamuksen ylläpitämiseksi. Siihen tarvitaan sekä tekoja että viestintää, sanoo Jyrki Iivonen.

10

– Maailma on muuttunut ja myös puolustushallinnossa pitää olla valmiudet kaksisuuntaiseen viestintään. Puolustushallinnon on hyvä osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hallinnonalalla on vielä vanhoja luutuneita asenteita viestinnän avoimuuden suhteen ja niistä tulisi päästä eroon, Iivonen kehottaa.

Julkisuuden kentät Jyrki Iivonen on kehittänyt yhdessä Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori Leif Åbergin kanssa viestintämallin, jonka mukaan organisaatiot toimivat erilaisilla julkisuuden kentillä ja luovat julkisuutta omalla toiminnallaan.

Julkisuuden kentät kuvataan sen mukaan, onko organisaation saama julkisuus suoraa vai median kautta välittynyttä, ja sen mukaan, kuinka laajaa tai rajattua julkisuus on. Julkisuus kasvaa, kun asiat siirtyvät rajautuneelta kentältä yleiselle ja tavoittavat suuremmat ihmismäärät.

– Viestinnän muutos kourii myös perinteistä mediaa, eikä se ole enää yhtä vahva vallankäyttäjä kuin ennen. Organisaatioiden osalta välitetyn mediajulkisuuden merkitys on vähentynyt ja suoran sidosryhmäviestinnän, kuten sosiaalisen median, osuus on kasvanut, Iivonen sanoo.

– Toimitettua asiajournalismia toki tarvitaan edelleenkin ja toimittajat ovat organisaatioille tärkeä viestinnän kohde.

Leimahdukset ja kriisiviestintä Iivosen ja Åbergin viestintämalliin kuuluu myös käsite ”leimahdukset”, jolla tarkoitetaan asioiden tuloa julkisuuteen yllättäen ja ennalta arvaamatta. Leimahdukset voivat olla isompia tai pienempiä ja ne voivat sammua tai jäädä kytemään ja syttyä uudelleen, kun esimerkiksi media muistuttaa niistä.

Negatiiviset leimahdukset heikentävät yleensä aina organisaation mainetta.

Myös julkisyhteisöjen on syytä seurata julkisuuskuvansa ja maineensa kehittymistä.

Iivonen korostaa, että erilaisten leimahdusten ja kriisitilanteiden varalle tulee harjoitella kriisiviestintää, vaikkakin kriisit ovat harvoin samanlaisia keskenään.

– Valtioneuvostotasolla kriisiviestintää harjoitellaan säännöllisesti ja viestinnän merkitys on ymmärretty hyvin.

Suomessa osataan ylipäätään jo melko hyvin hoitaa kriisiviestintä, ja siinä on kehitytty merkittävästi sitten vuoden 2004 tsunamiin liittyneen viestinnän.

Aina on tietenkin niitä, jotka sanovat, että viestintä epäonnistui. Suomessa on runsaasti organisaatioviestinnän koulutusta ja viestinnän ammattilaisia, ja onneksi myös organisaatioiden johdossa on ymmärretty viestinnän merkitys entistä paremmin.

Puolustusvoimauudistuksesta viestiminen Jyrki Iivonen kertoo, että puolustusministeriön viestintäjohtajana hänen haastavin tehtävänsä on ollut käynnissä olevan puolustusvoimauudistuksen viestinnän johtaminen.

– Puolustusvoimauudistus on ollut poikkeuksellisen laaja projekti, joka koskee koko puolustussektoria. Organisaatioita on uudistettu ja uusia perustettu.

Julkisuudessa on nostettu esille pääasiassa vain varuskuntien lakkauttamiset,

mikä on ollut vain pieni osa koko puolustusvoimauudistusta.

– Mielestäni puolustusvoimauudistuksen viestinnässä, niin sisäisessä kuin ulkoisessa, on onnistuttu kiitettävästi, vaikka välillä asia tuntui liikaa politisoituvan.

Jyrki Iivonen toimi vuodesta 2002 lähtien puolustusministeriön viestintäjohtajana, kunnes jäi eläkkeelle kesällä 2013. Aiemmin hän oli työskennellyt puolustusministeriön neuvottelevana virkamiehenä, ministerineuvoksena Suomen suurlähetystössä Washingtonissa, erikoistutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa sekä erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä Tampereen yliopistossa.

Hän on valtio-opin dosentti Tampereen ja Helsingin ylipistoissa. – En ole kuitenkaan enää toiminut aktiivisesti opetustehtävissä enkä aio ryhtyä luomaan uutta uraa sillä saralla.

– Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja nostan yhteiskunnallisia asioita esille esimerkiksi kolumneissani, joita kirjoitan kahdelle päivälehdelle, Kalevalle ja Pohjolaiselle.

– Muuten nautin vapaammasta elämästä ja mahdollisuudesta viettää talvikuukausia lämpimissä maissa, kertoo Jyrki Iivonen, joka oli juuri palannut kuukauden matkalta Kanarian saarten lämmöstä.

11

Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: Daniel Wilson

Örön linnakesaaresta Saaristomeren kansallispuiston matkailuhelmi Merivoimien käytössä oleva Örön linnakesaari avautuu lopullisesti matkailijoille, kun se liitetään osaksi Metsähallituksen hallinnoimaa Saaristomeren kansallispuistoa vuoden 2015 alussa.

Örön saarella on noin 60 puolustuskiinteistöä, joita voidaan jatkossa hyödyntää matkailukäytössä.

12

Reposaari

Kuuskajaskari

Mukulakivitietä saaren länsirannalla.

Kylmäkukan (Pulsatilla vulgaris) ainoa esiintymä Suomessa.

Isokari

Saaren tykit jäävät Merivoimien hallintaan.

Katanpää

Berghamn Jungfruskär Gyltö Alskär Bokulla Utö

Pensar Bolax Kråkön Västra Granholm

Borstö Örö

Saaristomerellä on ollut useita puolustusvoimien linnakesaaria, joista nykyisin aktiivisessa käytössä on enää Gyltö.

Ö

rön saari sijaitsee Hiittisten saariston eteläosassa Kemiönsaaren kunnassa. Örö toimi miehitettynä linnakesaarena vuoteen 2005 saakka. Puolustusvoimien ja Metsähallituksen kanssa sopimuksen tehneet matkanjärjestäjät ovat voineet viedä saarelle matkailijoita opastetuilla retkillä kesäisin tiettyinä ajankohtina. Matkailjoita on ollut noin tuhat vuosittain.

Nyt Metsähallituksen luontopalveluiden tavoitteena on kehittää saaresta ympärivuotinen luonto- ja saaristomatkailun tukikohta. Tarkemmat suunnitelmat ja laskelmat saaren tulevaisuudesta valmistuvat keväällä 2014. Örön saarella on noin 60 rakennusta, joita voidaan kunnostaa matkailutarkoituksiin. Varsinais-Suomen liitto on nostanut Örön kehittämisen yhdeksi kärkihankkeekseen, minkä uskotaan parantavan mahdollisuuksia saada mukaan investoijia ja yrittäjiä.

Puolustusvoimat irtisanoo Senaatti-

kiinteistöjen kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen, ja yhteensä noin 10 000 huoneistoneliötä siirtyy Metsähallitukselle tämän vuoden lopussa. Tämä on osa puolustusvoimauudistusta ja vuonna 2008 käynnistettyä linnakesaariin liittyvää suunnitelmaa.

Puolustusvoimien hallintaan ja etävalvontaan jää kuitenkin muutamia kohteita, kuten tykit sekä tulenjohto- ja tutkatornit. Myös Örön länsi- ja eteläpuolisten vesialueiden käyttö ampumaharjoituksiin jatkuu.

Rakennettiin Pietarin suojaksi Örön linnake sai alkunsa 1910-luvun alussa, kun Venäjä alkoi kantaa huolta pääkaupunkinsa Pietarin koskemattomuudesta. Suomenlahden turvallisuutta valvomaan rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketju, joka laajimmillaan ulottui Hiidenmaalle, Saarenmaalle, Saaristomerelle ja Ahvenanmaan luoteisnurkkaan asti.

Itsenäistymisen jälkeen Suomen

valtio jatkoi sotilastoimintaa saarella ja korvasi saaristolaisille maan arvon. Örö on toiminut Merivoimien koulutuspaikkana, ja Rakennuslaitos on huolehtinut rakennusten kunnossapidosta ja siivouksesta sekä veden, lämmön ja sähkön saatavuudesta.

Saaren luonto on säilynyt koskemattomana ja toiminut ihanteellisena kasvupaikkana monille harvinaisille kasvi- ja perhoslajeille. Avomeren laidalla sijaitseva 207 hehtaarin suuruinen saari houkuttelee niin tavallisia kuin harvinaisiakin lintuja ja on oiva kohde lintuharrastajille. Saarelta löytyy myös upeita hiekkarantoja ja sankkoja lehtometsiä sekä nähtävää sotahistoriasta kiinnostuneille.

Ennen saaren luovuttamista siviilikäyttöön alueen maaperä tutkitaan ja puhdistetaan tarvittaessa. – Örön alueen suunnitelma ei ole vielä valmis, mutta ainakin ampumaradoilla on kunnostettavaa, kertoo Rakennuslaitoksen ympäristöasiantuntija Reija Kalajo.

13

Teksti: Kirsti Helin | KuvaT: Kirsti Helin ja Leena Tammilehto

Rakennuslaitoksen laatujohtaja Ritva Touré

siirtyi vapaaksi taiteilijaksi Tekniikan lisensiaatti Ritva Touré teki mittavan uran Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Eläkkeelle siirtyminen on nyt mahdollistanut vapaan taiteilijan elämän.

-R

akennuslaitos oli minulle hyvä työnantaja. Työni oli suhteellisen yksinäistä, mutta nautin ympärillä olevista ihmisistä ja kaikkein tärkeintä oli, että sain olla kehittämässä Rakennuslaitoksen toimintaa, kertoo Ritva Toure.

Ritva Touré aloitti työt puolustushallinnossa kiinteistöjen kuntotutkijana vuonna 1992. – Olin juuri suorittanut Teknillisen korkeakoulun Täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän korjausrakentamisen kurssin sekä sen puitteissa tehdyn Nokian kaapelitehtaan rakennusteknisen korjausinventointiprojektin.

Hän työskenteli Rakennuslaitoksessa opiskelunsa lomassa ja valmistui vuonna 1994 insinööristä diplomi-insinööriksi. Diplomityön nimi oli Kiinteistöjen ylläpitojärjestelmä. Ehdotus Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Helsingin rakennustoimistolle.

Ritvan taidot pantiin merkille ja hänet nimitettiin Rakennuslaitoksen Keskusyksikköön ensin kehitysinsinööriksi ja pian sen jälkeen Kunnossapitoyksikön päälliköksi. Työnsä ohessa hän suoritti tekniikan lisensiaatin tutkinnon vuonna 1998.

Aluejohtajana oppi käytännön asiakaspalvelua Käytännön asiakaspalveluun ja kiinteistönpitoon Ritva Touré perehtyi toimiessaan 2000-luvun 14

alussa Rakennuslaitoksen LänsiSuomen aluejohtajana. – Sain hyvää kokemusta, kun asiakkaina olivat kaikki kolme puolustushaaraa eli maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, sillä alueeseen kuuluivat varuskunnat Turussa, Säkylässä, Niinisalossa ja Kauhavalla.

Siinä sai konkreettisesti kehittää asiakaspalvelua. Samalla reissulla kävin Länsi-Suomen läänin alueellisen maanpuolustuskurssin.

Työlle myös kansainvälistä arvostusta Parin vuoden aluejohtajakauden jälkeen Ritva palasi Keskusyksikköön Helsinkiin, ja hänet nimitettiin Rakennuslaitoksen laatujohtajaksi.

Vuoden 2003 alussa voimaan astuneen puolustushallinnon kiinteistöratkaisun toimintatapojen kehittämisessä Ritva Tourélla oli merkittävä tehtävä. Uuden kiinteistöratkaisun mukaan puolustuskiinteistöt siirtyivät puolustusministeriöltä Senaatti-kiinteistöjen hallintaan, jolta puolustusvoimat sitten vuokrasi toimitilat pääomavuokralla. Kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut puolestaan hankittiin Puolustushallinnon rakennuslaitokselta.

– Lisensiaattityöhöni sisältyvä

Kiinteistönpidon rajapinnat -malli käsitteli eri tehtävien ja vastuiden rajapinta-alueita Talo 90 – järjestelmän pohjalta. Luomani malli oli perusta, josta osapuolet yhteistoimin kehittivät yhteisen sopimusasiakirjan (Puolustushallinnon kiinteistönpidon rajapintaliite 2005).

Parhaita käytäntöjä ja asiakaslähtöistä kehittämistä Ritva Touré on ollut kehittämässä useita Rakennuslaitoksen toiminnan kehittämismalleja. Asiakaspalautteen saamiseksi aloitettiin vuosittaiset asiakastyytyväisyyskyselyt jo vuonna 1994, ja henkilöstön työviihtyvyyden parantamiseen tähtäävät työilmapiirikyselyt otettiin käyttöön vuonna 1997.

Asiantuntija- ja hankintaorganisaation toimintajärjestelmän luominen nykymuotoonsa on ollut suuri haaste. Toimintamallien uudistaminen, koulutus ja soveltaminen isossa organisaatiossa vaativat pitkäjänteistä toimintaa. Ritvan johdolla laadittu Laatukäsikirja sisältää myös turvallisuus- ja ympäristöpolitiikan, ja sähköisen laatujärjestelmän käyttö on laajennettu koskemaan myös sisäisiä auditointeja.

Muita isoja hankkeita ovat olleet puolustushallinnon yhteinen ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma ja ympäristökoulutus. Myös Ritvan osallistuminen KIRAVEn kunnossapito-osajärjestelmän

Ritva Tourén eläkkeelle siirtymistä ja uutta uraa kuvataiteilijana juhlittiin hänen Tulppaanipuu-näyttelynsä avajaispäivänä 8. marraskuuta Galleria Artikassa. Tilaisuudessa kävi runsaasti työtovereita, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta.

luontiin, käyttöönottoon ja kehittämiseen on ollut merkittävä. Viimeisimmät tehtävät liittyivät puolustusvoimauudistukseen ja sen aiheuttamiin vuosikorjausvaatimuksiin sekä sisäilmastotoimintamallin käyttöönottoon Rakennuslaitoksessa.

Järjestelmällinen toiminnan kehittäminen on saanut julkista ja kansainvälistäkin arvostusta. Vuonna 2007 Rakennuslaitos selviytyi voittajaksi arvioitaessa Suomen julkisen sektorin parhaita käytäntöjä. Seuraavana vuonna Ritva Touré oli esittelemässä Rakennuslaitoksen Best Practice -toimintoja Euroopan unionin julkishallinnon laatukonferenssissa Pariisissa. Konferenssissa esiteltiin Rakennuslaitoksen pitkäjänteistä ja asiakaslähtöistä kehittämistyötä ja saavutettuja tuloksia. Tärkein tulos oli asiakastyytyväisyys, joka oli noussut asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

15

– Julkinen tunnustus antoi niin Rakennuslaitoksen johdolle kuin koko henkilöstölle itseluottamusta: olemme hyviä, päteviä ja osaavia. Se lisäsi entisestään intoa toiminnan kehittämiseen ja sen jälkeen saatiin mm. Green Office -tunnus, joka edellytti toimistojen ympäristöauditointia, Ritva kertoo.

Viime vuodet Ritva toimi mm. pohjoismaisen puolustuskiinteistöjen yhteistyöfoorumin Suomen projektipäällikkönä. – Pohjoismainen yhteistyö on ollut todella antoisaa. Pohjoismaisten kollegoiden kanssa tiedonvaihto on ollut avointa ja yhteydenpito helppoa puhelimitse, sähköpostitse tai

videoneuvotteluina.

– Norjalaisilta ja ruotsalaisilta on saatu oivallisia ideoita mm. Rakennuslaitoksen valtakunnallisen asiakastukikeskuksen kehittämiseen sekä tilaturvallisuuden ja turvarakentamisen parantamiseen.

Virkamiehestä taiteilijaksi Ritva Touré siirtyi Rakennuslaitoksen palveluksesta eläkkeelle lokakuun alussa ja on siitä lähtien toiminut kokopäiväisenä kuvataitelijana ”Kevan eli Kuntien eläkevakuutuksen sponsoroimana”, kuten hän asian leikillisesti ilmaisee.

Ritva toimii puheenjohtajana taideosuuskunta Galleria Artikassa, joka on uusi, 14 naistaiteilijan ylläpitämä taiteen kohtaamispaikka Uudenmaankadulla Helsingissä.

Ritva innostui kuvataiteesta vasta seitsemän vuotta sitten, mutta hänen töitään on ollut esillä jo parissakymmenessä taidenäyttelyssä. − Kiinnostukseni kuvataiteeseen syntyi Vedic Art -kurssilla, jossa löysin luovuuteni. En ollut koskaan ennen maalannut ja yhtäkkiä minulle avautui aivan uusi maailma. Vedic Art -menetelmä on tie, jonka avulla jokainen meistä voi löytää itsestään taiteilijan, kuvaa Ritva Touré, joka on itsekin kouluttautunut Vedic Art -opettajaksi. − Kuvataiteeseen hurahtaneena opiskelin työni ohessa neljä vuotta Kuvataidekoulu Afla-Artissa ja valmistuin 61-vuotiaana kuvataitelijaksi vuonna 2011, kertoo Ritva ateljeessaan Helsingin Arabiassa Taiteilijayhteisö Kolmas Kerros ry:n tiloissa. Ympärillä on parikymmentä valmista öljy- ja akvarelliteosta, jotka ovat menossa Galleria Artikan Tulppaanipuu-näyttelyyn.

Tulevaisuudesta Ritva toteaa, että elämän suunnittelu ja aikatauluttaminen ovat hänelle luonnon vastaisia.

– Elän tätä päivää ja tartun tilaisuuksiin. Minulla on ollut aivan fantastinen elämä täynnä upeita mahdollisuuksia ja kohtaamisia. Mielikuvitukseni ei olisi ikimaailmassa riittänyt niiden suunnitteluun. − En suunnittele töitäni etukäteen, vaan ne syntyvät prosessin kautta.

Näen jonkun muodon, värin tai pinnan, jota sitten lähden kehittämään, Ritva kuvailee.

16

Lähiajan tavoitteena Ritvalla on kuitenkin päästä ensi keväänä muuttamaan Pariisin kansainväliseen taiteilijaresidenssiin. – Haluan päästä maailmalle ja saada kansainvälisiä vaikutteita ja yhteyksiä työskentelyyni.

Ritva Tourén maalauksia on nähtävänä verkossa osoitteessa www.ritvapaint.com.

Teksti ja kuvat: Marko Jalkanen/Pohjois-Karjalan prikaati

Viimeinen vuosipäiväjuhla Pohjois-Karjalan prikaatissa

V

uoden lopussa lakkautettavan Pohjois-Karjalan prikaatin vuosipäivää vietettiin perinteisin menoin Kontiolahden varuskunnassa 20. marraskuuta.

Viimeistä kertaa pidetyssä juhlassa kunnioitettiin isänmaata puolustaneita sekä palkittiin ansioituneita prikaatilaisia ja yhteistyötahoja.

Vuosipäivän aloitti seppeleenlaskutilaisuus Kollaan Vasamalla. Prikaatin komentajan, eversti Jari Kytölän tarkastettua joukot laskettiin muistomerkille seppele kunnioittamaan Kollaan taistelijoita.

Pohjois-Karjalan prikaatissa on koulutettu vuosittain noin 1 400 varusmiestä.

17

Kontiolahden liikuntahallilla pidetyssä päiväjuhlassa eversti Kytölä kiitti prikaatin henkilöstöä hyvin tehdystä työstä viimeisenäkin toimintavuotena.

Lisäksi hän kiitti vuosien varrella prikaatia tukeneita yhteistyötahoja.

Huomionosoituksia oli runsas määrä, ja tärkeimpinä palkintoina olivat vuoden

kouluttajan, sotilaan ja siviilin palkinnot.

Vuoden kouluttajaksi valittiin sotilasmestari Jorma Karppanen, vuoden sotilaaksi majuri Antti Teräväinen ja vuoden siviiliksi varastonhoitaja Satu Hirvonen.

Prikaatin varusmiehet valitsevat vuosittain prikaatin henkilöstöstä palkittavan henkilön. Tänä vuonna prikaatin killan

myöntämän palkinnon sai yliluutnantti Kari Sinkkonen.

Palkitsemisten jälkeen esiintymisvuoron sai Karjalan sotilassoittokunta, joka oli koonnut prikaatin toiminnan varrelta hienon ja mieleenpainuvan musiikkiesityksen. Päivän juhlallisuudet päätti kahvitilaisuus Kontiolahden

Prikaatin komentaja Jari Kytölä iltajuhlassa taustalla Mari Kytölä ja esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Martti Koivula.

Karjalan sotilassoittokunta soitti hienon kokoelman kappaleita prikaatin historian varrelta.

Teksti ja kuva: Reija Kalajo

Varuskunta-alue kunnostettu Lakkautettavan Pohjois-Karjalan prikaatin Kontiorannan varuskunnassa on tehty kuluneen vuoden aikana laajat maaperän kunnostustyöt. Kunnostussuunnitelmassa esitettiin alueiden puhdistamista alempaan ohjearvotasoon, joka tarkoittaa sitä, että alue sopii jatkossa mm. asuinkäyttöön.

Varuskunta-alueella on ollut toimintaa 1940-luvulta lähtien. Koko varuskunta sijaitsee ensimmäisen luokan pohjavesialueilla.

Maaperän kunnostus sujui suunnitellusti, ja Rakennuslaitoksen yhteistyö prikaatin, ympäristöviranomaisten ja urakoitsijoiden kanssa sujui mallikkaasti.

Maaperätutkimukset aloitettiin keväällä 2012, ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle jätettiin ilmoitus maaperän kunnostuksesta keväällä 2013. Ensimmäisessä vaiheessa kunnostettiin kaksi kaatopaikkaa, kyllästämö

18

Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin, Puolustusvoimat

koulukeskuksessa, jossa keskustelu kakkukahvien lomassa kävi vilkkaana.

Iltajuhlaa vietettiin kutsuvieraiden ja oman henkilöstön kesken varuskuntaravintola Simunassa. Lämminhenkisessä, lievästä haikeudesta huolimatta iloisessa tilaisuudessa oli tarjolla hyvää ruokaa ja musiikkia sekä tietysti yhdessäoloa.

asuinkäyttöön sopivaksi ja vanha pistoolirata. Työ aloitettiin toukokuun lopussa ja kunnostus valmistui heinäkuussa.

Toisessa vaiheessa kunnostettiin varuskunnan ampumarata-alue. Työ aloitettiin syyskuussa ja viimeiset maakuormat ajettiin Varkauteen Riikinnevan jätekeskukseen marraskuun lopussa. Syksyn aikana poistettiin käytöstä myös polttoaineen jakopaikka ja varmistettiin tutkimuksin, ettei polttoainetta ole päässyt syvemmälle maaperään ja pohjaveteen.

Pilaantunutta maata ja jätteitä poistettiin kaiken kaikkiaan noin 17 500 tonnia. Kasettiautokuormina tämä vastaa lähes 440 kuormaa.

Kunnostetuille alueille ei jäänyt pilaantunutta maata. Alueelta otetaan vuoden 2014 aikana vielä pohjavesinäytteitä.

Kontiorannasta tehdään asuin-, yritys- ja matkailualue Kontiorannan varuskunta-alue sijaitsee 20 kilometriä Joensuusta pohjoiseen. Alueen valtteina ovat järvimaiseman lisäksi monipuolinen rakennuskanta, joita voidaan hyödyntää siviilikäytössä. Myös kunnalliset palvelut, kuten koulu, sijaitsevat lähellä.

Varuskunnan toiminta Kontiolahdella loppuu vuoden 2013 lopussa.

Puolustuskiinteistöjen omistuksesta vastaava Senaatti-kiinteistöt on myynyt Kontiorannan varuskunta-alueen 1,1 miljoonan euron hintaan kontiolahtelaiselle rakennus- ja kiinteistöalan yritys Mestarinikkarit Oy:lle. Yritys suunnittelee yhdessä Kontiolahden kunnan kanssa alueelle asuin-, yritysja matkailukäyttöä.

Mestarinikkarit Oy on perustettu vuonna 1990, ja se työllistää Suomessa ja Ruotsissa noin 250 henkilöä.

Kontiorannan varuskunta-alueen pinta-ala on 150 hehtaaria ja alueella on noin 50 rakennusta. Alueella sijaitsee mm. uimahalli, varuskuntaravintola, korjaamo, terveysasema ja viisi kasarmirakennusta. Rakennusten bruttoala on yhteensä 52 000 neliömetriä.

Talvisodan taisteluista kotiutettu Jalkaväkirykmentti 34:n I pataljoona leiriytyi 73 vuotta sitten Kontiorantaan luonnonkauniille Höytiäisen rannalle. Ensi alkuun sotilaat rakensivat itse vaatimattomia parakkeja. Ensimmäiset varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin 1950-luvulla, ja vuonna 1976 rakennettiin viimeinen, viides kasarmi. Euroopan unionin itäisin varuskunta on kouluttanut vuosittain noin 1 400 varusmiestä ja 1 000 reserviläistä.

Kontiorannan varuskunnan asuntoalue on jo aiemmin tyhjentynyt lähes kokonaan sotilaista ja heidän perheistään. Puolustusvoimien vuokra-asuntoja hallinnoiva Kruunuasunnot Oy myi vuonna 2005 asuntoalueen SF-Filmiteollisuudelle. Varuskunnan kylänraitti asuintaloineen ja kauppoineen on toiminut tv-sarjojen ja elokuvien kuvauspaikkana. SF-Filmikylässä on kuvattu mm. maalaisromanttinen tv-sarja Karjalan kunnailla.

19

Teksti: Kirsti Helin | KuvaT: Tasavallan presidentin kanslia ja Henrik Helin

Protokolla ja etiketti – vieraanvara Protokollan ja etiketin tarkoituksena on saada asiat sujumaan ja tehdä ihmisten välisestä kanssakäymisestä miellyttävää olkoon kyse valtiovierailusta tai perhejuhlasta.

V

irallisissa tilaisuuksissa on hallittava tietyt säännöt ja muodot eli protokolla. Etiketti koostuu yhteisesti hyväksytyistä käyttäytymistavoista, jotka voivat olla erilaisia eri kulttuureissa ja yhteyksissä.

– Protokollan tukena on kansainvälinen etiketti, joka toimii yleispätevänä ohjeena ja ylläpitää hyviä käytöstapoja, kertoo Ulkoasiainministeriön apulaisprotokollapäällikkö Anja Laisi.

Anja Laisi on toiminut mm. pääministerin kansainvälisten vierailujen 20

järjestelyjen koordinaattorina ja EUpuheenjohtajuussihteeristön päällikkönä Suomen toimiessa EU-puheenjohtajana vuonna 2006.

– Onnistuneen tilaisuuden takaavat hyvä valmistautuminen ja yksityiskohtien suunnittelu. Mitä paremmin tunnet etikettisäännöt, sitä varmemmin voit soveltaa niitä käytäntöön. Kaikkea ei kuitenkaan voi aina suunnitella etukäteen ja yllätykset pitää osata hoitaa maalaisjärjellä. Protokolla vaatii myös tilannetajua.

Hyvin suunniteltu…

Kun tulossa on virallisia vieraita, aivan ensimmäiseksi sovitaan, kuka toimii isäntänä, mitkä kaikki tahot ovat mukana järjestelyissä ja kenellä on kokonaisvastuu järjestelyistä. Sitten ovat vuorossa kutsuvieraslistan tekeminen, ohjelman suunnittelu puhujineen ja esiintyjineen, ateriajärjestelyistä sopiminen sekä kutsun ja käsiohjelman laatiminen. Järjestäjien vastuulla ovat myös majoitusvaraukset, vieraiden vastaanotto esimerkiksi lentokentällä, kuljetukset ja monet

isuuden taidon hallitseminen muut käytännön valmistelut.

– Hyvän vierailuilmapiirin rakentaminen alkaa jo automatkalla lentokentältä, Laisi vinkkaa.

– Virallisten delegaatiovierailujen aikatauluista ei kannata tehdä liian tiukkoja, vaan aikaa pitää olla riittävästi paikasta toiseen siirtymisiin, virkistäytymisiin jne. Tilaisuudessa asian esittely aloitetaan, kun päävieras on paikalla, eikä koko delegaation paikalle tuloa tarvitse odottaa.

… on puoleksi tehty Tilaisuus kannattaa suunnitella etukäteen mahdollisimman tarkoin. Se helpottaa tilaisuuden kulkua ja luo miellyttävän ilmapiirin.

Isännän ja emännän velvollisuutena on vastaanottaa vieraat ja esitellä vieraat toisilleen. Kun kaikki vieraat ovat saapuneet, isäntä kohottaa tervetuliaismaljan.

Emäntä puolestaan pyytää vieraita siirtymään pöytään. Pöydässä isäntä lausuu tervehdyssanat ja kohottaa viinilasin ja emäntä antaa merkin ruokailun aloittamisesta. Isäntäpari huolehtii yhdessä vieraiden viihtymisestä. Emäntä osoittaa aterian päättymisen nousemalla ensimmäisenä pöydästä.

Vieraiden velvollisuutena on vastata kutsuun viipymättä ja saapua tilaisuuteen ajoissa. Vieraat tervehtivät ensin isäntäparia ja sen jälkeen muita vieraita. Kun isäntä on kohottanut tervetuliaismaljan, voivat vieraat juoda vapaasti. Pöydässä mies kohottaa maljan molempien daamiensa kanssa, ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Yleensä pääruoan jälkeen, kun jälkiruokaviini on kaadettu, kunniavieras kiittää isäntäparia.

Kunniavieras poistuu ensin, sen jälkeen poistuvat muut vieraat. Tilaisuuden

− Etikettiasioissa kaiken lähtökohtana on kohtelias käytös ja läsnäolo ihmisten kohtaamisissa. Kohteliaisuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten kunnioittamista, sanoo lukuisia valtiotason vierailuja koordinoinut Anja Laisi.

jälkeen on kohteliasta lähettää kiitokset isännille.

Vieraiden plaseeraus Laisi korostaa, että istumajärjestyksen tekeminen etukäteen on hyödyllistä myös vähemmän virallisissa tilaisuuksissa, mutta välttämättömyys merkittävien vieraiden isännöinnissä.

– Periaatteena on, että parhaat istumapaikat varataan arvokkaimmille vieraille. Kunniavieras istuu pöydässä arvokkaimmalla paikalla, vaikka aterialla olisi korkea-arvoisempi henkilö. Kunniavieraan paikka on isäntää vastapäätä ja seuraavaksi arvokkaimman vieraan paikka isännän oikealla puolella jne. Jos puolisot ovat mukana, isäntä ja emäntä istuvat vastapäätä toisiaan ja arvokkain vieras istuu emännän oikealla puolella.

Pöytäkartta, johon istumapaikat on merkitty, ohjaa vieraat omille paikoilleen. Pöydässä vieraiden nimi- eli lasikorteissa lukee henkilön titteli ja sukunimi.

Lasikortit ovat vierailukielellä.

– Kohteliasta on sijoittaa vieraat pöytään esim. heidän kielitaitonsa tai jonkin muun yhteisen intressin perusteella.

Näin keskustelu sujuu luontevasti ja ilmapiiri on hyvä. Pöydässä pitäisi myös pystyä keskustelemaan ilman käytännön järjestelyjen aiheuttamaa häiriötä.

Diplomatian juuret Italiasta Modernin diplomatian juuret ovat 1200-luvun Pohjois-Italiassa, jolloin Milanon kaupunki lähetti edustajiaan muihin alueen kaupunkeihin.

Italiasta käytännöt levisivät muihin Euroopan maihin, kuten Espanjaan ja Ranskaan. Näiltä ajoilta periytyvät myös valtiolliseen protokollaan ja etikettiin liittyvät käytännöt, jotka ovat vuosien saatossa kehittyneet nykyiseen muotoonsa.

21

– Isommissa tilaisuuksissa tulee jokaisessa pöydässä olla ainakin yksi apuisäntä ja pitkissä pöydissä muita apuisäntiä ohjaamassa keskustelua.

Arvojärjestys ja vieraiden esittely Valtion virallisissa tilaisuuksissa arvojärjestyksessä ensimmäisinä ovat tasavallan presidentti ja entiset tasavallan presidentit. Heitä seuraavat eduskunnan puhemies, pääministeri ja muut valtioneuvoston jäsenet ja eräät korkeimmat virkamiehet. Muuten Suomessa ei ole virallista arvojärjestystä. – Arvojärjestystä pitää kuitenkin arvioida useissa tilanteissa ja lähtökohtana on silloin henkilön virka-asema, virka-ikä, arvonimi ja saadut kunniamerkit, Anja Laisi neuvoo.

Kun vieraita esitellään toisilleen, käytetään henkilön titteliä sekä sukunimeä.

Nuorempi henkilö esitellään vanhemmalle ja alemmassa asemassa oleva esitellään korkeammassa asemassa olevalle.

Mies esitellään naiselle, mutta jos mies on huomattavasti iäkkäämpi tai korkeammassa asemassa, nainen esitellään miehelle. Tilaisuuden osallistujat esitellään korkea-arvoiselle vieraalle.

Anja Laisin mukaan teitittely on edelleenkin kannatettava tapa puhutella.

– Virallisia puhuttelumuotoja ovat mm. herra tasavallan presidentti, herra/rouva/arvoisa pääministeri, herra/rouva ministeri, Mr/Madam Prime Minister, Mr/Madam Minister, Sir/ Madam.

Pukeutuminen ja kunniamerkit Juhlapuku tarkoittaa miehellä frakkia tai tummaa pukua ja naisella täyspitkää iltapukua.

Smokin tai tumman puvun kanssa seuralaisella on joko yksiosainen tai kaksiosainen iltapuku tai juhlava housupuku. Iltapuku voi olla täyspitkä, nilkkaan ulottuva tai muodin salliessa lyhyempikin.

22

Hyvät tavat ja kohteliaisuus ovat kaiken perusta – Virallisissa päivätilaisuuksissa naisen hameen pituuden tulee olla ainakin polveen asti ja yläosan riittävän umpinainen. Varminta ja tyylikkäintä on pukeutua käsivarret peittävään yläosaan.

Mustat sukkahousut kuuluvat vain hautajaisiin ja ulkosaappaissa ei esiinnytä sisällä, Anja Laisi opastaa.

Jos kunniamerkkejä toivotaan käytettävän juhlatilaisuudessa, siitä mainitaan kutsukortin vasemmassa alalaidassa pukeutumisohjeen yhteydessä.

Suomalaisten ritarikuntien (Vapaudenristin ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta) kunniamerkit kiinnitetään aina arvokkaimmalle paikalle. Suomalaisten kunniamerkkien jälkeen tulevat ulkomaiset merkit luokittain maiden ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä.

Kunniamerkkejä voi kantaa monissa eri tilanteissa: suurissa valtakunnallisissa juhlatilaisuuksissa, puolustusvoimien juhlatilaisuuksissa, akateemisissa juhlatilaisuuksissa, seurakuntien ja järjestöjen pääjuhlissa sekä erilaisissa perhejuhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, suurilla merkkipäivillä, sukujuhlissa ja ylioppilasjuhlissa.

Liputuksesta Useamman vieraan valtion lipulla liputettaessa isäntämaan lippu on tankorivistössä arvokkaimmalla paikalla eli edestä katsottuna vasemmalla. Muiden maiden liput sijoitetaan ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti.

Jos lippurivi on hyvin pitkä, sijoitetaan Suomen lippu myös omalle paikalleen aakkosjärjestyksessä sekä usein vielä rivin loppupäähän viimeiseksi.

Lisätietoja protokollapalvelusta Ulkoasiainministeriön protokollapalvelu auttaa protokolla- ja etikettiasioissa. Protokollapalveluissa työskentelee 14 henkilöä, joista viisi hoitaa ulkovaltojen diplomaattikuntaan liittyviä tehtäviä ja loput yleisiä protokollatehtäviä sekä vierailuihin ja valtiollisiin seremonioihin liittyviä tehtäviä.

Anja Laisi kertoo, että heille tulee usein tiedusteluja mm. ateriatilaisuuksien istumajärjestyksistä, henkilöiden arvojärjestyksistä ja puhutteluista sekä lahjojenvaihtoon liittyvistä kansainvälisistä käytännöistä. Myös liputuksesta kysytään usein, erityisesti ulkovaltojen lipuilla liputtamisesta.

• Protokollatietous, istumajärjestykset, kunniamerkkien kantaminen, puh. 0295 351718 • Diplomaattiset erioikeudet, diplomaattikuntaan liittyvät asiat, puh. 0295 351254 • Sähköposti pro@formin.fi • Verkkopalvelu http: //formin.finland.fi/Palvelut/Protokolla

KO L U M N I Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina

Jukka Tarkka

Ruotsilla on salaisuus

R

uotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan johto on ahtaalla. Maan puolustuspäätös vuodelta 2009 keskittyy kansainväliseen kriisinhallintaan, luopuu yleisestä asevelvollisuudesta, perustaa palkka-armeijan ja suuntaa aluepuolustukseen 50 000 sotilasta, joista hädin tuskin puolet olisi ensi linjassa taistelevaa voimaa.

Ruotsalaiset joutuvat vastaamaan jokaiseen vakavaan kysymykseen ja härnäävään kompapuheeseen, että Ruotsia pystytään puolustamaan sillä voimalla, jonka se tämän konseptin mukaan saa liikekannalle.

Kukaan heistä ja heidän kuulijoistaan ei usko siihen. Lumepuheeseen virka-asemansa perusteella pakotetut joutuvat silti esiintymään ikään kuin pitäisivät sitä totena.

Tämän sai kokea myös Ruotsin puolustusvoimain komentaja, kenraali Sverker Göranson vieraillessaan syksyllä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa. Häneltä kysyttiin, kuka nykyisin oikein puolustaa Ruotsia. Hän vastasi ”me” ja pystyi vielä sen jälkeenkin esiintymään älykkään upseerin tavoin.

Tällaiset tilanteet olivat kylmän sodan aikana hyvin tuttuja suomalaisille. Länsimaiset tarkkailijat kyselivät huolissaan, pystyisikö Suomi todella puolustautumaan neuvostohyökkäystä vastaan. Neuvostoliittolaiset taas totesivat kylmästi, että Suomi ei ikinä pystyisi torjumaan Naton hyökkäystä ja tarvitsi siksi yya-apua.

Suomalaiset tiesivät, että läntinen huoli oli aiheellinen ja että Neuvostoliiton toteamuksen ensimmäinen osa piti paikkansa. Silti piti vain väittää, että puolustustahto on luja ja -kyky riittää eikä apua tarvita. Ja oli jokseenkin varmaa, että kukaan ei uskonut.

Ruotsin puolustuspolitiikkaan on kätketty salaisuus, kuten näissä asioissa usein. Jossakin täytyy olla ulkopuolisilta huomaamatta jäänyt palikka, joka aut-

taisi kokoamaan tämän kummallisen palapelin järkevällä tavalla.

Voisiko arvoituksen avain löytyä kylmän sodan aikaisesta historiasta? Silloin pyhästi puolueeton Ruotsi hurjasteli salavuoteessa Naton kanssa. Se oli länsiliiton eteen työnnetty tukikohta Neuvostoliiton hyökkäysuhkaa vastaan.

Sitä varten ei tarvittu liittoa, salasuhde riitti. Ruotsi kehitti logistisen valmiuden ottaa vastaan Naton taistelujoukkoja. Ne rakensivat yhteisen ennakkovaroitus- ja ilmavalvontajärjestelmän. Ruotsi luovutti lännelle täydelliset puolustussuunnitelmansa, ja Yhdysvaltain ydinasesateenvarjo suojasi Ruotsia.

Yhdysvallat sieti ruotsalaisten ylvästelyn puolueettomuudella, sillä tämän pasifistisen savuverhon suojassa se sai sotilaallisen otteen Itämeren länsirantaan.

Entäpä jos tämä rakenne on syntynyt uudelleen?

Itämeren meripuolustus kiinnostaa edelleen länttä, vaikka Ruotsi näyttelee liittoutumatonta kuten ennenkin. Rajusta puolustuspäätöksestä huolimatta sillä tulee ilmeisesti olemaan satakunta Gripen-taistelukonetta ja puolen kymmentä sukellusvenettä. Se ei ole ihan vähän Itämeren kokoisella alueella.

Ruotsin kriisinkestokyky vahvistuisi, jos sen hienostuneimpien asejärjestelmien kulissien takaisena varmistajana olisi Naton painoarvo ja Yhdysvaltain teknologia. Silloin Ruotsin aluepuolustus ei enää olisi perusongelma.

Suomen Hornet-järjestelmien toimivuus riippuu Yhdysvalloista, vaikka sitä ei saa sanoa ääneen. Niiden huollon, teknisen päivityksen ja asetäydennyksen salainen varmistus ei auttaisi Suomea siitä pälkähästä, josta se ehkä päästää Ruotsin. Suomen aluepuolustusta ei voi jättää hunningolle.

23

E N G L I S H S U M M A RY

Excellent team spirit fostered in Dragsvik garrison

“A

t Dragsvik, the team spirit is excellent, which is shown in our daily operations at the garrison,” says Captain (Navy) Olavi Jantunen, the Commander of the Nyland Brigade.

“Over 80 per cent of conscripts at Dragsvik, or in any other unit within the Finnish Defence Forces, achieve good scores during their training and are discharged as reservists with a wartime placement. Such a high level is unique in global terms.”

“Voluntary defence organisations also successfully gain new members

from Dragsvik. Reservists often visit their garrison later on and keep in touch with each other through associations and guilds.”

The Nyland Brigade in Dragsvik, Raseborg, is the only Swedishspeaking brigade-level unit in the Finnish Defence Forces. Swedish is the language of the training, documentation, meetings and social interaction.

Of the conscripts, 85 per cent are Swedish-speaking and Finnish speakers account for 10–15 per cent.

Ritva Touré – a career shift from Quality Director to an independent artist

Q

uality Director Ritva Touré made a significant career within the Construction Establishment.

Retirement opened new opportunities, and currently she is active as an independent artist.

During her career, Ritva Touré contributed to the development of several operational models. The systematic development work has been publicly, even internationally recognized. In 2007, the Construction Establishment won the EU Best Practice competition for having the best practices within the public sector in Finland. The following year, Touré presented the winning best practices at the Public Organisations’ Quality Conference held in Paris.

During the past few years, she served as the Finnish project manager

24

for the co-operation forum of the Nordic Defence Estates (NDE). “Nordic co-operation has been truly fruitful and rewarding. Colleagues have openly exchanged information and communicated easily by phone, via e-mail or using video conferences.”

“From Norway and Sweden, for example, we have got some great ideas for developing our nationwide customer support centre, as well as enhancing the level of safety in facilities and secure construction.”

Since her retirement in early October, Ritva Touré has been active as a full-time visual artist. In the near future, she looks forward to staying in an international artist residence in Paris.

Paintings by Ritva Touré are shown at www.ritvapaint.com.

The Kontioranta garrison area is looking for new life

T

he North Karelia Brigade operating in the Kontioranta garrison will be closed down at the end of this year. On 20 November, the Brigade celebrated its annual anniversary for the last time. The traditional ceremonies honoured those who gave their lives defending Finland, and also rewarded merited individuals and co-operation partners. The Commander of the Brigade, Colonel Jari Kytölä expressed his gratitude to the entire personnel for their dedicated work, also during this last year of operation. There has been a garrison in Kontioranta since the 1940s.

Over the past year, the Construction Establishment has carried out

extensive soil cleaning work in the garrison area to make the grounds suitable for civilian use. The area has been sold to a local construction and real property company, Mestarinikkarit Oy. Jointly with the municipality of Kontiolahti, the company is making plans for using the area for residential, business and tourism purposes.

Kontioranta is located 20 km north of the City of Joensuu, and its assets include, in addition to the beautiful landscape and lake sceneries, a wide

range of buildings that can be modified for civilian use. Public services, including a school, are also located nearby.

The former fortress island of Örö will open to tourists

T

he coastal artillery and fortress island of Örö will open to tourists when it becomes part of the National Park of the Archipelago Sea in 2015.

Currently still in the use of the Finnish Navy, the island will, in the future, be governed by Metsähallitus, the national forest administration. Örö is one of the Hitis islands located in the southern part of the municipality of Kimitoön.

Metsähallitus aims to turn the island into an attractive destination for allyear natural and archipelago tourism.

There are around 60 buildings on the island, which can be renovated for tourism purposes. The Defence Forces will continue to control certain areas, such as the gun stations and the fire control and radar towers. Moreover, the sea waters west and south of Örö will be used for shooting training in the future as well.

The Örö fortress was originally built during the Russian era, in the 1910s, when Russia grew worried about the integrity of its capital, St. Petersburg.

To ensure security within the Gulf of Finland, Russia built a chain of coastal fortresses, ranging at its largest from the Estonian Hiiumaa and Saaremaa islands via the Finnish Archipelago Sea to the north-western Åland islands.

The untouched nature of the island offers an ideal habitat for many rare plant and butterfly species. Located remotely in the open sea, this 207hectare island attracts birds, including rarities, and is highly popular among birdwatchers.

25

NIMITYSUUTISET Jani Halonen on nimitetty rakennuttajainsinööriksi KeskiSuomen alueelle Jyväskylän aluetoimistoon.

Ilkka Koskela on nimitetty projekti-insinööriksi Etelä-Suomen alueelle Helsingin aluetoimistoon.

Virve Kuitto on nimitetty siivoustyönjohtajaksi Itä-suomen alueelle Kouvolan paikallistoimiston Lappeenrannan palvelupisteeseen.

Mikael Kälviäinen on nimitetty LVI-vastaavaksi Itä-Suomen alueelle Kouvolan paikallistoimiston Lappeenrannan palvelupisteeseen.

Jani Halonen

Ilkka Koskela

Virve Kuitto

Mikael Kälviäinen

Jarno Lallukka

Jouni Luoranen

Mikko Mäkilä

Outi Niskanen

Jarmo Peltonen

Pekka Saarinen

Aarne Salo

Jorma Sillman

Maria Skantsi

Pentti Suulajärvi

Jarno Lallukka on nimitetty kiinteistönhoitajaksi LänsiSuomen alueelle Turun aluetoimistoon.

Jouni Luoranen on nimitetty palveluvastaavaksi Itä-Suomen alueelle Kouvolan paikallistoimiston Utin palvelupisteeseen.

Mikko Mäkilä on nimitetty rakennusmestariksi Länsi-Suomen alueelle Turun aluetoimistoon.

Outi Niskanen on nimitetty määräaikaiseksi projektipäälliköksi keskusyksikköön.

Jarmo Peltonen on nimitetty kiinteistöpalvelupäälliköksi KeskiSuomen alueelle Jyväskylän aluetoimistoon. Hän on aiemmin toiminut Rakennuslaitoksessa rakennuttajainsinöörinä.

Pekka Saarinen on nimitetty projektipäälliköksi keskusyksikköön.

Aarne Salo on nimitetty energiapäälliköksi Hämeen alueelle Tampereen paikallistoimistoon. Hän on aiemmin toiminut Tampereen paikallistoimistossa sähköpäällikkönä.

Jorma Sillman on nimitetty kiinteistöpalvelupäälliköksi Hämeen alueelle Tampereen paikallistoimistoon. Hän on aiemmin toiminut Tampereen paikallistoimistossa energiapäällikkönä.

Maria Skantsi on nimitetty kiinteistönhoitajaksi Länsi-Suomen alueelle Turun aluetoimistoon. Hän on aiemmin toiminut siivoojana Keski-Suomen alueella Kauhavan paikallistoimistossa.

Pentti Suulajärvi on nimitetty tekniseksi päälliköksi Hämeen alueelle Tampereen paikallistoimistoon. Hän on aiemmin toiminut Tampereen paikallistoimistossa kiinteistöpalvelupäällikkönä.

Porin prikaatista suurin maavoimien joukko-osasto Puolustusvoimauudistuksen myötä Porin prikaatista tulee vuonna 2015 varusmiesmäärältään maavoimien suurin joukko-osasto. Uudistuksessa Porin prikaatiin liitetään Niinisalossa sijaitseva Tykistöprikaati sekä suojelukoulutus Pioneerirykmentistä. Samalla prikaatiin liitetään Turun ja Vaasan aluetoimistot.

Vuodesta 2015 alkaen Porin Prikaati vastaanottaa vuosittain jopa 6 000 uutta alokasta.

26

Uudistusten myötä myös Säkylän varuskunnan tilat vaativat uudistamista ja lisärakentamista. Rakennusprojekteja on suunniteltu viime syksystä lähtien ja joitain on jo aloitettu. Sekä varusmiehet että kalusto tarvitsevat uusia tiloja tai vanhojen kunnostusta. Koulutus ja harjoitusten järjestäminen vaativat myös nykyaikaisia tiloja.

A J A N KO H TA I S TA

Rakennuslaitoksella valtakunnan tyytyväisimmät asiakkaat KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemässä vuosittaisessa toimitilojen asiakastyytyväisyystutkimuksessa Puolustushallinnon rakennuslaitos ylsi jälleen kärkeen. Rakennuslaitoksen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys kiinteistöpalveluihin oli 4,01 (asteikolla 0–5). Kysely tehtiin Rakennuslaitoksen asiakkaiden lisäksi 19 muun julkisen ja yksityisen kiinteistöyhtiön asiakkaille.

Puolustushallinnossa kysely lähetettiin joukko-osastojen komentajille, huolto- ja kiinteistöpäälliköille sekä muille kiinteistöasioista vastaaville. Kysely tehtiin syyskuussa 2013, siihen vastasi yhteensä 176 henkilöä ja vastausprosentti oli 48.

Palveluhenkisyys, asiakaspalvelun sujuvuus ja asiakkaan ymmärtäminen sekä tarpeiden tunteminen saavat Rakennuslaitoksen asiakkailta korkeimmat pisteet. Tyytyväisyys sopimuskäytäntöihin ja rakennuttamisen hankesuunnitteluun on noussut viime vuodesta, ja asiakkaat arvostavat erityisesti sopimuksissa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Tyytyväisyys toteutuksen laatuun ja työn jälkeen oli noussut selvimmin.

Suomeen Kyberturvallisuuskeskus Viestintävirastoon perustetaan vuoden 2014 alusta Kyberturvallisuuskeskus. Keskus muodostetaan Viestintäviraston nykyisestä turvallisuustoimialasta siten, että viraston nykyiset CERT-, NCSA- ja varautumistehtävät tulevat osaksi Kyberturvallisuuskeskusta. Samalla varaudutaan ympärivuorokautiseen toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävänä on kyberturvallisuusuhkien seuraaminen, kyberturvallisuutta koskevan tiedon kokoaminen eri lähteistä sekä sen jalostaminen ja jakaminen eri toimijoille. Keskus varoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta tärkeitä yrityksiä ja viranomaisia Suomea uhkaavista tietoturvapoikkeamista sekä pyydettäessä avustaa näihin uhkiin varautumisessa. Keskuksen tuottamien tilannekuvapalveluiden käyttäjiä ovat muun muassa teleyritykset ja muut ICT-yritykset, finanssialan yritykset, huoltovarmuuskriittiset toimijat (esim. sähköyhtiöt) ja julkinen hallinto.

Puolustushallinnon rakennuslaitos Kokonaistyytyväisyydet 2013-2001 2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

v. 2013

4,01

v. 2012

3,99

v. 2011

4,00

v. 2010

3,91

v. 2009

3,85

v. 2008

3,87

v. 2007

3,84

v. 2006

3,78

v. 2005

3,74

v. 2004

3,74

v. 2003 v. 2002 v. 2001

5,0

3,67 3,78 3,64

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys 4,01 on kaikkien aikojen paras tulos KTI Kiinteistötieto Oy:n kyselyssä.

Puolustusvoimien vaatetushuolto omana toimintana Puolustusvoimien vaatetushuolto toteutetaan vuoden 2015 alusta puolustusvoimien omana toimintana. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon toiminnan kehittäminen on selvitysten perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin tapa toteuttaa puolustusvoimien vaatetushuolto verrattuna valtakunnalliseen tai alueelliseen kumppanuusyhteistyöhön.

Oman toiminnan kehittäminen ei aiheuta merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Vaatetushuolto toteutetaan Puolustusvoiminen vaatetuskorjaamon nykyisissä tuotantolaitoksissa Säkylässä ja Mikkelissä. Pohjois-Suomen vaatetushuolto siirretään joitakin alihankintoja lukuun ottamatta Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon vastuulle. Kokonaisuutena puolustusvoimien vaatetushuollon kehittämisellä arvioidaan saatavan puolustusvoimissa vuositasolla pysyviä säästöjä noin 3 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen.

27

tä Hyväs n kiittäe ä t s ö y a t yhteis ä Joulu ä v y H mme istä toivota tyksell s e n e 14! ja M otta 20 u V a Uutt

c Tuomas Heinonen

Olemme tukeneet joulutervehdyksiin varatulla summalla Saaristomeren suojelurahastoa.