Muuriankkuri 1/2017

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSL AITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI

<<

Kesäkuu 2017

Kaartin kortteliin valoa ja selkeitä linjoja Tilahallinnan muutokset etenevät kentällä

<<

Kasarmit lämpiävät uusiutuvalla energialla Huippusuosittu naisten NASTA-harjoitus

PÄÄKIRJOITUS

Hyvä lukija!

R

akennuslaitoksessa vuosi 2016 oli edeltävänä vuonna tehtyjen muutosten jalkauttamisen aikaa. Muutokset koskevat laajasti koko organisaatiota ja henkilöstöä.

Uudenlainen sopimustoiminta ja Pääesikunnan käynnistämä tilahallinnan sopeuttamisohjelma vaativat oman huomionsa.

vaatinut koko organisaatiolta suuria ponnisteluja, mutta olemme onnistuneet siinä hyvän työnantajan menettelytapoja noudattaen. Säästötavoitteiden saavuttamista voitaneen pitää osoituksena organisaatiomme joustavuudesta ja sopeutuvuudesta toimintaympäristön muutoksiin.

Vuoden 2016 toimintaa voidaan pitää sekä muutosten hallinnan että taloudellisten tulosten kannalta onnistuneena.

Puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistoiminnan periaatteet uudistettiin ja kirjattiin puitesopimukseen, joka allekirjoitettiiin14.4.2016.

V

Kaksiportainen johtamismalli ja entistä laajemmat palveluyksiköiden toimialueet ovat jo osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Rakennuslaitoksen johtoryhmätyöskentely sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ja raportointi ovat tehostuneet.

Keskitetyn palvelusopimuksen valmistelu yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa on tavoitteiden mukaisesti yhtenäistänyt palvelujen sisältöä. Kentällä yhteistyö logistiikkarykmenttien ja Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden kanssa on käynnistynyt hyvin, kuten tästä lehdestä voi lukea.

R

akennuslaitoksen liikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa. Liikevaihto supistui edelliseen vuoteen verrattuna 10,9 milj. euroa eli 6,6 %. Liikevaihdon supistukset toteutettiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa osana pitkäaikaista säästöohjelmaa. Kolmen vuoden aikana 2014– 2016 Rakennuslaitoksen liikevaihto on alentunut yhteensä 23,9 milj. euroa (13,3 %). Muutosten toteuttaminen on

oimme Rakennuslaitoksessa olla tyytyväisiä myös siitä, että palveluidemme käyttäjien asiakastyytyväisyys on jatkuvasti korkealla tasolla. Kyselytutkimuksen indeksi oli 3,93 asteikolla 1–5. Tulos on vertailuryhmiä korkeampi, ja sitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena haasteellisessa muutostilanteessa.

Tähän Muuriankkuriin olemme valinneet aiheita, jotka tammikuisen lukijakyselyn mukaan kiinnostavat lukijoitamme.

Kerromme mm. Pääesikunnan toimitilojen peruskorjauksesta, uusiutuvan energian käytöstä Puolustusvoimissa ja Taivallahden kasarmin eli Autolinnan uudesta elämästä.

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi lehdessä on katsaus puolustuskiinteistöjen rakentamiseen Suomessa viimeisen sadan vuoden ajalta.

A ntoisia lukuhetkiä rissa Muu riankku rin pa ja hy vä ä kesä ä !

Pekka Salojärvi

Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2 MUURIANKKURI

Sisältö Pääesikunnan uudistetut tilat Kaartin korttelissa

4

Biopolttoaineiden käyttö kasvaa nopeasti

9

Tilahallinnan muutokset etenevät kentällä

12

Satavuotiaan Suomen puolustuskiinteistöt

Taivallahden funkiskasarmi entistettiin upeaksi

16

Huippusuosittu naisten valmiusharjoitus

English Summary

Jyrki Iivosen kolumni: Uudet uhkat vaativat uusia ratkaisuja

26

Palautetta lehdestä

31

Nimitysuutiset

31

16

21 28 30

4

Kuva: Rakennuslaitos

Entistetty Taivallahden kasarmi täyttyi nopeasti uusista käyttäjistä

Kasarmin rakennustyömaa 1930-luvulta

Valtakunnalliseen NASTA-harjoitukseen osallistui yli 450 naista.

26 Kuva: Marjatta Hinkkala

Kuva: Mikeva

Muuriankkuri kesäkuu 2017 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 16. vuosikerta Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi

Painopaikka Grano Oy

Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Sanna Moisio Translation: Integra Oy Kannen kuvat: Sanna Purho ja Marjatta Hinkkala

ISSN-L 1459-1480 Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

MUURIANKKURI 3

R A K E N T A M I N E N Teksti: Kirsti Helin Kuvat: SANNA Purho, JRT Arkkitehdit ja Puolustusvoimat

Pääesikunnan toimitilat entisessä Kaartin kasarmin läntisessä miehistökasarmirakennuksessa eli F-rakennuksessa on korjattu perusteellisesti sisältä ja ulkoa.

Pääesikunnan uudistetut Kaartin korttelissa

H

ankkeen parissa muutaman vuoden töitä tehneet arkkitehti Timo Jeskanen JeskanenRepo-Teränne Arkkitehdit Oy:stä ja projektipäällikkö, arkkitehti Jyrki Rihu Rakennuslaitoksesta esittelevät mielellään peruskorjattua rakennusta. − Purkuvaiheen jälkeen rakennuksesta oli jäljellä porrashuoneita lukuun ottamatta lähinnä vain kantava runko.

Korjauksen tavoitteena oli tehdä toimitalosta ajanmukainen ja samalla palauttaa siihen alkuperäistä selkeyttä, valoisuutta ja arvokkuutta. − Viisi kuukautta kestäneiden purkutöiden aikana tuli esille uusia haasteita, jotka piti ottaa huomioon suunnittelussa. Purkaminen oli tarkkaa työtä, jotta tärinä ei olisi vahingoittanut alkuperäisiä kalkkilaastilla muurattuja kantavia rakenteita, kuvaa Jyrki Rihu.

Kadun puoleisten välipohjien purkamisen yhteydessä ulkoseinät tuettiin muutamalla teräspalkilla.

4 MUURIANKKURI

R A K E N T A M I N E N

tilat

Projektipäällikkö Jyrki Rihu Rakennuslaitoksesta ja arkkitehti Timo Jeskanen Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy:stä ovat tyytyväisiä peruskorjaukseen, jossa saatiin palautettua vanhan miehistökasarmin alkuperäistä arvokkuutta.

– valoa ja selkeitä linjoja

Engelin kädenjälki Kaartin kasarmissa Rakennus valmistui vuonna 1847 Kaartin kasarmin läntiseksi miehistökasarmiksi. Luonnokset laati arkkitehti Carl Ludvig Engel ja toteutussuunnitelmat teki arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann.

Engelin kädenjälkeä olivat myös Kaartin kasarmin päärakennus, joka on nykyään puolustusministeriön toimitiloina, sekä korttelin toisella laidalla sijainnut itäinen miehistökasarmi.

Rakennus toimi miehistökasarmina 130 vuotta, eikä suuria muutoksia tehty lukuun ottamatta 1880-luvulla rakennettua latriinisiipeä eli käymäläja pesutiloja. Tällöin myös kellarikerroksen muonitustilat muutettiin vahtituvaksi ja selleiksi.

Helsingin yöpommituksissa 1944 kortteli kärsi suuria tuhoja, ja 1950luvun puolivälissä läntistä miehistökasarmia kunnostettiin julkisivuiltaan päärakennuksen korjaustöiden yhteydessä.

Sisätiloihin on saatu valoa ja avaruuden tuntua työhuoneiden osittaisilla lasiseinillä ja aiempaa korkeammalla alakatolla.

<<< MUURIANKKURI 5

RJ O A KH ET NA T M A M I NI N E EN N

Kellarikerroksen purkuvaiheen kuva ja uusi neuvotteluhuone samassa tilassa.

Rakennuksen ensimmäinen laaja peruskorjaus tehtiin 1980-luvulla, jolloin miehistökasarmi muutettiin Pääesikunnan toimitiloiksi. Rakennuksessa oli alun perin kadun puolella leveä sivukäytävä ja pihan puolella suuret miehistötuvat. Tuolloin peruskorjauksessa sivukäytäville ja miehistötupiin rakennettiin pieniä työhuoneita sekä WC-, arkisto-, siivous- ym. aputiloja ja talotekniikan pystynousut.

Lopputuloksena oli sokkeloinen ja pimeä rakennus.

Talotekniikka piiloon Nyt toteutetussa peruskorjauksessa rakennukseen tehtiin mittavat talotekniset muutokset: ullakolle rakennettiin ilmanvaihtokonehuoneet ja energiataloudellisuutta parannettiin mm. yläja alapohjan lisälämmöneristyksellä, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla, uusilla ikkunoilla ja automatisoidulla LED-valaistuksella.

Timo Jeskanen kertoo, että isona haasteena oli talotekniikan piilottaminen. − Rakennuksen keskellä olevaan porrashuoneeseen ja miehistökasarmiaikaisiin käytävätiloihin ei haluttu talotekniikkaa näkyviin.

Rakennuksen julkisivurappaukset ja vesikatto uusittiin ja sisätilojen kevyet väliseinät, alakatot ja pinta6 MUURIANKKURI

materiaalit uusittiin. Välipohjarakenteet uusittiin kadun puolelta, jossa vanhat puupalkit oli käsitelty nykyisin haitta-aineeksi luokiteltavalla kivihiilitervalla. Palkit purettiin ehjinä ja luovutettiin Suomenlinnan hoitokunnalle käytettäväksi esimerkiksi museaalisten laiturirakenteiden korjauksissa.

Väliovet uusittiin pääosin, ja 1800luvulta säilyneet puiset peiliovet sekä kolmannen kerroksen doorilaiset puupilarit restauroitiin. Porrashuoneen väritys rekonstruoitiin ja sinne haettiin vanhoista maalikerrostumista 1800-luvun sävyt.

Talon alta louhittiin kalliota, jotta perusvedet saatiin ohjattua hallitusti

– Porrashuoneen alkuperäisten värisävyjen selvittämiseksi konservaattori teki vanhoista maalikerroksista väritutkimuksen.

Tutkimuskohta haluttiin jättää näkyviin muistumaksi rakennuksen historiasta, Jyrki Rihu esittelee.

salaojiin, ja samalla talon alle tehtiin radonin poistojärjestelmä. Kellariin saatiin rakennettua myös esteetön sisäänkäynti ja huoltoreitti, yksi uusi neuvotteluhuone ja varastotiloja.

Selkeyttä, valoisuutta ja arvokkuutta Timo Jeskanen ja Jyrki Rihu ovat tyytyväisiä peruskorjauksen lopputulokseen. – Vanhan miehistökasarmin alkuperäistä selkeyttä, valoisuutta ja arvokkuutta on saatu nyt palautettua. − Kadun puoleisten työhuoneiden seinien yläosat tehtiin ääneneristyslasista, mikä tuo keskivyöhykkeelle valoa ja samalla sivukäytävätila hahmottuu rakennuksen alkuperäisen

R AJ O K EH NT TAA M M II N E NN hengen mukaisena kokonaisuutena.

Avaruuden tuntua lisää myös aiempaa korkeampi alakatto, jonka laudoitus muistuttaa vanhasta miehistökasarmista. Valaisimet ovat funkistyyliset ja neutraalit.

Kaartin kasarmin F-rakennus on yksi harvoista valtioneuvoston asetuksella suojelluista rakennuksista maassamme, joten korjausperiaatteista sovittiin yksityiskohtia myöten Museoviraston kanssa, joka osallistui hankkeeseen kaikissa eri hankevaiheissa.

Jyrki Rihu kertoo, että ennen peruskorjausta ja sen aikana rakennuksesta tehtiin useita selvityksiä ja tutkimuksia korjaustarpeiden ja oikeiden korjaustapojen selvittämiseksi. − Tavanomaisten kuntotutkimusten lisäksi tehtiin mm. rakennushistoriallinen selvitys, laastianalyysit sekä väritutkimukset.

F-rakennuksen bruttopinta-ala on 5 298 m2 ja tilavuus 21 770 m3. Talotekniikan ja tilojen puolesta rakennukseen on sijoitettavissa 170 työpistettä, jolloin tilatehokkuus on 17,2 m2/hlö, mikä täyttää valtion toimitilastrategiassa asetetun tavoitteen. Tällä hetkellä rakennuksessa työskentelee noin 100 henkilöä.

Mittava hanke F-rakennuksen peruskorjaushanke kesti suunnittelu-, purku-, rakennusja jälkitöineen joulukuusta 2012 kesäkuuhun 2016.

Kiinteistönomistajana ja rakennuttajana hankkeessa toimi Senaattikiinteistöt. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastasi peruskorjaushankkeen valmisteluvaiheessa hankesuunnittelusta ja toimi toteutusvaiheessa rakennuttajakonsulttina.

Arkkitehti Timo Jeskanen on toiminut suunnittelijana useissa puolustushallinnon peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa.

Pääesikunnan kanslia edusti hankkeessa käyttäjätahoa.

Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, ja rakennusurakasta Lujatalo Oy.

Alkuperäinen kivinen ulkoporras oli painunut ja talvella liukas ja pimeä. Portaaseen asennettiin uudet sulatuskaapelein varustetut askelmakivet.

Alkuperäinen porras on säilytetty uusien askelmakivien alla sellaisenaan, joten se voidaan tarvittaessa palauttaa alkuperäiseen asuunsa.

MUURIANKKURI

7

R A K E N T A M I N E N

Suomen valkoisen kaartin rykmentti järjestäytyneenä Kaartin kasarmin pihalle vuonna 1936.

Oikealla läntinen miehistökasarmi eli nyt peruskorjattu Pääesikunnan F-rakennus.

Kuvatekstiä....

(kuva: Pietinen/Museovirasto)

Esikaupunkitorista Kaartin kasarmiksi Vuonna 1812 Helsinki korotettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n käskyllä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keskeinen henkilö uuden pääkaupungin suunnittelussa oli uudisrakennuskomitean puheenjohtajana toiminut Johan Albrecht Ehrenström, joka laati kaupungille asemakaavan. Ehrenströmin asemakaavassa laitakaupungille eli Uudenmaan esikaupunkiin oli piirretty Esikaupunkitori (nykyinen Kasarmitori), jonka varrella oli teatteri, hotelli ja ravintola vaunutalleineen.

Helsinkiin tarvittiin myös kasarmitilat ns. Helsingin opetuspataljoonalle, josta myöhemmin kehittyi Suomen kaarti ja sittemmin Kaartin pataljoona. Ehrenströmin asemakaavassa kasarmi oli sijoitettu lännemmäs Hietalahteen, mutta Suomen asioiden esittelijänä Pietarissa toiminut ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinder piti sijaintia aivan liian syrjäisenä.

Kasarmin sijainti ratkesi vuonna 1818, kun Rehbinder oli tarkastusmatkalla Helsingissä. Kerrotaan, että Ehrenströmin tarjoaman runsaan päivällisen jälkeen Rehbinder ei jaksanut jatkaa kulkua kallioisessa maastossa Hietalahteen saakka ja

8 MUURIANKKURI

määräsi kasarmin rakennettavaksi Esikaupunkitorille suunnitellun teatterin tilalle.

Tiivis ja suljettu alue Saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel laati alueelle kasarmia varten klassisen umpipihakorttelin. Engelin periaatesuunnitelma hyväksyttiin 1819, päärakennus valmistui 1822, itäinen miehistökasarmi 1825 ja läntinen miehistökasarmi 1847.

Myöhemmin kortteli täydentyi Tähtitorninmäelle päin (keittiö, ruokala, pesula, sauna, kaksi asuinrakennusta, latriinirakennus, talli, paja ja maneesi) ja Kaartin korttelista muodostui hyvin tiivis ja suljettu alue.

Suomen kaarti lakkautettiin vuonna 1905 ja sen jälkeen kasarmi oli venäläisen sotaväen käytössä Suomen itsenäistymiseen asti. Sisällissodan päätyttyä vuodesta 1918 talvisodan alkuun Kaartin korttelissa toimi Suomen valkoinen kaarti.

Helsingin suurpommitusten aikana helmikuussa 1944 päärakennus ja itäinen miehistökasarmi kärsivät suuria tuhoja, käytännössä ne raunioituivat. Pitkän pohdinnan jälkeen päärakennus päätettiin

korjata vuonna 1954, mutta itäinen majoituskasarmi purettiin lopullisesti vuotta myöhemmin. Läntinen miehistökasarmi entisöitiin julkisivuiltaan.

Rakennukset toimistokäyttöön Kaartin kortteli täydentyi 1960-luvun alkupuolella arkkitehtien Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelemilla toimistorakennuksilla. Tuolloin kasarmilla ei enää ollut sotilaskoulutusta tai -majoitusta, vaan kortteli oli kokonaisuudessaan siirtynyt puolustusministeriön ja pääesikunnan käyttöön. Modernia arkkitehtuuria edustaa myös vuonna 1968 korttelin keskelle entisen ruokalan tilalle valmistunut matala paviljonkirakennus.

Nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistamista Kaartin kasarmin rakennuksista osa toimii Puolustusministeriön ja Pääesikunnan toimitiloina ja osa odottaa tyhjillään uutta käyttöä.

Puolustusvoimien toimitilojen tarve Kaartin korttelissa on pienentynyt 2000luvulla erilaisten valtionhallinnon toimintojen ja tilojen uudelleensijoitus- ja tehostamisohjelmien myötä.

Y l l ä p ito Teksti: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin, KARI HUTTUNEN JA Schutterstock

Puolustusvoimissa lisätään biopolttoaineiden käyttöä lämmityksessä Puolustusvoimat on julkisena toimijana sitoutunut kansallisiin tavoitteisiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi.

Pro Pellet Oy:n toimitusjohtaja Tapani Peltokorpi sekä Rakennuslaitoksen kiinteistöasiantuntijat Vesa Mäkipää ja Seppo Mäkinen Keuruun Kalettoman lämpölaitoksessa.

<<< MUURIANKKURI 9

Y l l ä p ito

P

uolustusvoimissa tuotetaan jo 38 prosenttia lämmöstä uusiutuvilla energialähteillä: hakkeella, maalämmöllä ja pelletillä. Sähkön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on 56 %.

Pienissä erilliskohteissa, joissa lämmön lähteenä on pelletti, uusiutuvan energian määrä on miltei 100 prosenttia. − Uusiutuvan energian kasvuun on vaikuttanut erityisesti isojen varuskuntien, Utin, Säkylän, Vekaranjärven ja Luonetjärven siirtyminen hakkeen käyttöön, kertoo Rakennuslaitoksen johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen.

Maalämpöjärjestelmiä on asennettu muun muassa Kajaanin varuskuntaan ja Hartolan varikolle, mutta niissä tuotannon tavoitetasoa ei ole täysin saavutettu. Yhtenä syynä tähän Kari Huttunen pitää sitä, että vanhempien rakennusten lämmityksessä menoveden lämpötilan pitää olla korkea. − Geolämmön hyödyntäminen vaatii kohteiden tarkkaa kartoitusta, jotta asetetut tuotto- ja hyötysuhdevaatimukset saavutetaan. − Puolustusvoimissa ei voida täysin luopua öljystä huoltovarmuuden ja varautumisen takia.

Erityissuojattavissa kohteissa pitää olla myös mahdollisuus öljyn käyttöön, Huttunen toteaa.

Pelletti pieniin kohteisiin Pellettilämmitykseen on siirrytty puolustusvoimien pienemmissä kohteissa Koivujärvellä, Savitaipaleella, Tammelassa ja Kalettomalla.

Kilpailutuksen tuloksena Pro Pellet Oy hoitaa nykyisin näiden kohteiden energiantuotannon.

Pellettilämmitystä on myös Niinisalossa Rakennuslaitoksen omassa ylläpidossa.

Pellettilämpölaitoksen siiloon mahtuu kerralla noin 50 tonnia pellettiä. Pro Pellet vastaa lämpölaitoksen toiminnasta avaimet käteen -periaatteella.

10 MUURIANKKURI

Y l l ä p ito

– Pellettilämmitys sopii hyvin Puolustusvoimien pienkohteisiin.

Hinta on kilpailukykyinen ja hiilidioksidipäästöt poistuvat lähes kokonaan, kertoo Rakennuslaitoksen johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen.

Keuruun Kalettomalla siirryttiin pelletin käyttöön syksyllä 2016 ja nykyisin 99 % sotilasalueen lämmöstä tuotetaan pellettilämpökeskuksessa.

Pro Pellet on rakentanut alueelle lämpölaitoksen. Yhtiö hoitaa lämmöntuotannon avaimet käteen periaatteella eli vastaa laitoksen toiminnasta, huollosta ja hoitaa pellettitoimitukset. Rakennuslaitos puolestaan vastaa lämpöverkoston toiminnasta ja lämmön jakelusta rakennuksiin. − Kalettomalla energiakulutus on vuositasolla noin 2 000 megawattia.

Lämpölaitoksen siiloon mahtuu kerralla 50 tonnia pellettiä, mikä merkitsee noin 15 täyttökertaa vuodessa, kertoo Pro Pellet Oy:n toimitusjohtaja Tapani Peltokorpi.

Pro Pellet on keskittynyt pelletin tuotantoon ja tuotekehitykseen ja sillä on tehdas Ylivieskassa. Lämpölaitosten rakentamiseen ja huoltoon sekä pellettikuljetuksiin yritys käyttää alihankkijoita.

Kalettomalla lämpölaitosta huoltaa paikallinen huoltoyhtiö, joka on jo aiemmin tehnyt töitä Rakennuslaitokselle.

Kalettomalla on edelleen vanha öljylämmityskattila käyttövalmiina ja se toimii varavoimalana pellettilämpölaitoksen huollon aikana sekä kovimpina pakkaskausina.

Kari Huttunen kertoo, että pienkohteiden siirtämistä pellettilämmitykseen jatketaan tulevina vuosina etenkin siellä, missä vanhat öljykattilat vaatisivat uusimista. – PohjoisSuomen erilliskohteita on kilpailutettu vuonna 2017, ja siellä muutamissa puolustusvoimien kohteissa siirrytään

pellettilämmitykseen ensi vuoden aikana. − Pelletillä tuotetun lämmön hinta on kilpailukykyinen ja kattaa siilon täytöt, laitteiston käytön ja huollon.

Pelletin käytöllä hiilidioksidipäästöt poistuvat lähes kokonaan.

Pelletti lyhyesti Pelletti valmistetaan puristamalla kuivaa sahanpurua tai kutterinlastua kovalla paineella pienten metallilevyssä olevien reikien läpi.

Reikien läpimitta ja samalla pelletin koko on tyypillisesti 8 mm.Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta tai noin 500 litraa öljyä. Pelletti on uusiutuvaa energiaa eikä sen poltto aiheuta ilmaan hiilidioksidipäästöjä.

Pelletti soveltuu niin omakotitalojen kuin alue- ja kaukolämpölaitosten energialähteeksi.

Suomessa yli 27 000 pientaloa ja yli tuhat suurempaa kohdetta lämpiää pelletillä. Maassamme on 15 pellettitehdasta. Nykyisin Suomeen myös tuodaan pellettiä mm. Kanadasta, Venäjältä ja Baltian maista.

Muualla Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa pelletin käyttö on huomattavasti

yleisempää sekä kotitalouksissa että lämpövoimaloissa. Käytön kasvuun on vaikuttanut muun muassa valtion verotuki.

Pelletin valmistustekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa 1930-luvun laman aikana. Tuloksena oli nykyistä pellettiä isompi, halkaisijaltaan noin 10 cm:n puubriketti.

Laman jälkeen briketin käyttö kuitenkin hiipui.

Seuraavan kerran pellettiä ryhdyttiin kehittämään 1970-luvun öljykriisin aikaan Euroopassa, mutta silloinkin kriisin jälkeen pelletin käyttö hiipui. Kolmas pelletin tuleminen oli 1990-luvulla öljyn hinta- ja saatavuuskriisin seurauksena. Sen jälkeen pelletin käyttö on kasvanut jatkuvasti, ja pelletin rakennetta ja palamisprosessia kehitetään aktiivisesti eri puolilla Eurooppaa.

MUURIANKKURI 11

L O G I S T I I K K A Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin ja Ilmavoimat

Tilahallinnan muutokset etenevät kentällä Puolustusvoimauudistuksen suurin muutos oli Logistiikkalaitoksen perustaminen vuonna 2015. Tänä päivänä tilahallinnan rajapinnat ovat selkiytyneet, tiedetään ketkä esittävät asioita ja ketkä niistä päättävät.

J

yväskylän varuskunnassa tilahallinnan yhteistyökumppanit kiinteistöpäällikkö Kari Ponkilainen 3. Logistiikkarykmentistä ja palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, arvioivat muutosten edenneen hyvin kentällä.

Kari Ponkilainen toteaa, että sopimusasiat ovat nyt paremmassa hoidossa. − Ennen yksittäisiä palvelusopimuksia tehtiin joukko-osastoissa, kun nykyisin tehdään vain yksi valtakunnallinen keskitetty tilahallinnan palvelusopimus Rakennuslaitoksen kanssa. Sopimuksen valmisteluun osallistuvat logistiikkarykmentit ja se viimeistellään Logistiikkalaitoksen esikunnan toimitilasektorin ja Rakennuslaitoksen keskusyksikön ylläpitotoimialan kesken.

Tilahallinnan palvelusopimus määrittelee puolustushallinnon käytössä olevien toimitilojen ja -alueiden kiinteistönhoitoon, kunnossapitoon, siivoukseen sekä energian ja veden toimitukseen liittyvät palvelut sekä asiantuntijapalvelut.

Rakennuslaitoksen Jyväskylän palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen, Ilmasotakoulun huoltopäällikkö, everstiluutnantti Jukka Tirkkonen ja 3. Logistiikkarykmentin kiinteistöpäällikkö Kari Ponkilainen vastaavat siitä, että Ilmavoimilla on asianmukaiset toimitilat Luonetjärvellä.

12 MUURIANKKURI

L O G I S T I I K K A

Logistiikkalaitoksen perustaminen merkitsi Rakennuslaitoksen organisaation muuttamista vastaamaan maantieteellisesti uutta tilahallinnan organisaatiota. Samalla siirryttiin kolmiportaisesta organisaatiosta kaksiportaiseen. − Yhtenäinen sopimuskäytäntö on sekä selkeyttänyt asiakaspalveluamme että tuonut kustannussäästöjä kiinteistöjen ylläpitoon. Mikäli joukko-osastot haluavat sopimuksen ulkopuolista lisäpalvelua, ne maksavat siitä erikseen, kertoo Taisto Hämäläinen. − Varuskunnissa kiinteistöjen ylläpito ja vuosikorjaukset tehdään niin kuin ennenkin mutta nyt uuden sopimuksen mukaisesti. Samoin arvioimme omistajan eli Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta rakennushankkeiden tarpeellisuudet. Asiakkainamme ovat edelleen joukko-osastojen huoltopäälliköt ja ympäristöasioista vastaavat henkilöt.

Hyvä tilannekuva kiinteistöistä Ponkilainen ja Hämäläinen kiittelevät uuden sopimuskäytännön lisäksi

keskitettyä asiakastukipalvelua. − Tilahallinnan palvelusopimus ja Rakennuslaitoksen keskitetty Asiakastukikeskus ovat yhdessä erinomainen ratkaisu ajantasaiseen ja kustannustehokkaaseen kiinteistönhoitoon. − Asiakastukikeskuksessa Jyväskylässä on hyvä tilannekuva puolustuskiinteistöistä sekä niiden korjaustarpeista ja -historiasta. Asiakkaalla on puolestaan ajantasainen tieto korjaustilanteista. Vikailmoituksen tehtyään asiakas saa järjestelmästä sähköisen kuittauksen, milloin työ on aloitettu ja milloin se on valmis. Aiemmin huoltopyynnöt tehtiin puhelimitse eikä niistä jäänyt mitään dokumenttia, Taisto Hämäläinen kertoo. − Keväällä 2015 toimintansa aloittanut Asiakastukikeskus alkaa vakiinnuttaa asemaansa niin asiakkaiden kuin työntekijöidemme keskuudessa. Vanhasta poisoppiminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen vie aina oman

Rakennuslaitoksen keskitetty Asiakastukikeskus saa osakseen kiitosta.

aikansa, mutta hyvin tässä on edistytty.

– Asiakastukikeskuksen HUTO-järjestelmä on helpottanut myös työn suunnittelua. Kiinteistönhoitajamme voivat samalla huoltokäynnillä tehdä kaikki järjestelmästä näkyvät korjauspyynnöt. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksia pienentää se, että rakennusten talotekniikkaa voidaan säätää etänä.

Hankkeita jonossa Vaikka puolustuskiinteistöjä on korjattu paljon viime vuosikymmeninä, korjausvelkaa on edelleen. Vanhat miehistökasarmit vaativat ajanmukaistamista ja aselajien uudet kalustot ja materiaalit suojaa.

<<<

Luonetjärvelle valmistui syksyllä 2016 iso materiaalikeskus.

MUURIANKKURI 13

L O G I S T I I K K A

Kari Ponkilainen kertoo, että tilahallinnan TOSU-listalla eli toimintasuunnitelmalistalla on jatkuvasti jonossa erilaisia rakennushankkeita seuraaviksi 4−5 vuodeksi. − Hankkeita olisi paljon enemmän kuin rahaa niiden toteuttamiseksi eikä kaikkia joukkoosastojen tarpeita pystytä täyttämään halutussa aikataulussa.

– Pienemmistä ns. pieninvestointihankkeista joukko-osastot tekevät esitykset logistiikkarykmenttimme päätettäviksi, ja isompien hankkeiden tarve-esitykset toimitamme Logistiikkalaitoksen esikuntaan jatko-

toimenpiteitä varten. Hyväksytyt esitykset siirtyvät Senaatti-kiinteistöjen hankesuunnitteluun.

Vuonna 2016 valmistui valtakunnallisesti yhteensä 30 rakennushanketta, joiden kokonaisarvo oli reilut 100 miljoonaa euroa. Laajoja kasarmien peruskorjauksia tehtiin Vekaranjärvellä, Haminassa ja Niinisalossa.

Uudisrakennuksina valmistuivat Luonetjärvelle materiaalikeskus sekä Säkylään terveysasema ja päävartio.

Selvitykset ja esitykset vuosikorjaustarpeista tehdään Kirave-järjestelmään, josta ne ohjautuvat Rakennus-

Puolustusvoimien logistiikkarykmentit

laitoksen keskusyksikön ja Logistiikkalaitoksen esikunnan hyväksyttäviksi, ja tästä muodostuu vuosikorjausohjelma.

Kaava-asiat työllistävät Logistiikkalaitoksen toimitilasektorin palveluksessa Tampereella työskentelee yhteensä 10 henkilöä ja logistiikkarykmenteissä Jyväskylässä, Turussa ja Kouvolassa kussakin kaksi tilahallinnan asiantuntijaa.

Kiinteistöpäällikkö Kari Ponkilaisella kollegoineen on vastuullaan 3. Logistiikkarykmentin toimialue

Rakennuslaitoksen palveluyksiköt

1. Logistiikkarykmentti Kouvola Puolustusvoimien hallintoyksiköt • • • •

Kaartin jääkärirykmentti Karjalan prikaati Maanpuolustuskorkeakoulu Maasotakoulu

• • • •

Maavoimien esikunta Merisotakoulu Pääesikunta Utin jääkärirykmentti

Kouvola Helsinki

2. Logistiikkarykmentti Turku Puolustusvoimien hallintoyksiköt • • • • •

Järjestelmäkeskus Merivoimien esikunta Panssariprikaati Porin prikaati Puolustusvoimien logistiikkalaitos • Puolustusvoimien tutkimuslaitos

• • • • •

Rannikkolaivasto Rannikkoprikaati Räjähdekeskus Sotilaslääketieteen keskus Satakunnan lennosto

Turku Säkylä Hämeenlinna Tampere

3. Logistiikkarykmentti Jyväskylä Puolustusvoimien hallintoyksiköt • • • • •

Ilmasotakoulu Ilmavoimien esikunta Jääkäriprikaati Kainuun prikaati Karjalan lennosto

14 MUURIANKKURI

• Lapin lennosto • Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus • Puolustusvoimien palvelukeskus

Jyväskylä Kajaani Sodankylä

L O G I S T I I K K A

Ilmasotakoulun 1960-luvulla rakennetut miehistökasarmit on peruskorjattu viime vuosina.

eli Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu ja Lappi. − Toimialueellamme välimatkat ovat pitkiä ja yhteydenpitoa varuskuntiin hoidetaan paljolti videoneuvotteluin, mutta esimerkiksi tarve-esityksistä pitää käydä paikan päälläkin neuvottelemassa. Itselleni kertyy vuodessa lähes 80 matkavuorokautta, kertoo Ponkilainen.

Tilahallinnan lisäksi logistiikkarykmenttejä työllistää kaavoitus. − Toimimme Puolustusvoimien edunvalvojana kaava-asioissa ja pidämme huolta esimerkiksi siitä, ettei varuskuntien melualueiden läheisyyteen kaavoiteta asuinalueita eikä tuulivoimaloita tai torneja rakenneta häiritsemään puolustusvoimien toimintaa. Vuosittain laadimme satakunta kaavalausuntoa toimialueellamme.

Ilmavoimien rakennukset hyvässä kunnossa Ilmavoimien rakennuskantaa Jyväskylän varuskunnassa Tikkakosken Luonetjärvellä on hoidettu hyvin, ja tilat ovat pääsääntöisesti erinomaisessa kunnossa. Muun muassa kaikki

kolme 1960-luvulla rakennettua miehistökasarmia on peruskorjattu.

Ilmavoimien materiaalin täydennys- ja kunnossapitopalveluiden tuottaminen on 3. Logistiikkarykmentin vastuulla, ja se asettaa omat vaatimuksensa myös tukikohtien tilahallinnalle. − Ilmavoimissa varuskuntien infralla on varautumisen näkökulmasta vielä suurempi merkitys kuin maavoimissa.

Laajarunkoiset lentokonehallit vaativat myös säännöllisiä tarkistuksia, Kari Ponkilainen kertoo.

Jyväskylän varuskunta sijaitsee Luonetjärven molemmin puolin Länsirannalla ja Itärannalla. Kasarmialue on perustettu 1930-luvulla, ja se edusti aikanaan yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan Ilmasotakoulun kanssa uuden aselajin, lentovoimien, kasarmirakentamista.

Luonetjärven lentoasema kenttineen rakennettiin 1938−1939.

Varuskunta-alue on myöhempinä vuosikymmeninä täydentynyt koulurakennuksilla, lentokonehalleilla, miehistökasarmeilla, upseerikerholla, ruokalalla ja kantahenkilöstön asuintaloilla. Ilmasotakoulun uusimmat rakennukset ovat lokakuussa 2014

valmistunut simulaattorirakennus ja marraskuussa 2016 valmistunut iso materiaalikeskus.

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vuonna 2015 silloisen Kauhavan Lentosotakoulun toiminta siirtyi Ilmasotakouluun Jyväskylän varuskuntaan, jonne Ilmavoimien tekninen koulu oli jo vuotta aiemmin siirtynyt Jämsän Hallista. Tämän myötä Jyväskylän varuskuntaan (vuoteen 2015 saakka Luonetjärven varuskunta) tuli 250 uutta työntekijää ja henkilöstömäärä nousi 450:ään ja varusmiesten määrä nousi 400:stä noin 650:een.

Laajarunkoiset lentokonehallit vaativat säännöllisiä tarkistuksia. Kuvassa Vinka-alkeiskoulukoneita.

MUURIANKKURI 15

teksTi: Kirsti Helin KuvaT: Rakennuslaitos, Puolustusvoimat, Sotamuseo ja museovirasto

Satavuotiaan Suomen puolu Suomen varuskunnissa on nähtävissä sadan vuoden ajalta monenlaista arkkitehtuuria vanhoista punatiilikasarmeista huippumoderneihin koulurakennuksiin.

Säkylän varuskunta on yksi ns. korpivaruskunnista, joita rakennettiin 1960-luvulla isoille joukkoosastoille. Eduskunnan puolustusasiainvaliokunta tutustumassa rakennustöihin.

16 MUURIANKKURI

ustusrakentamisen vaiheita

S

uomen itsenäistyessä vuonna 1917 Suomen puolustusvoimat peri keisarilliselta Venäjältä varsin ison kasarmikapasiteetin: majoituspaikkoja 60 000 miehelle ja talleja yli 7 000 hevoselle.

Osittain jo Ruotsin vallan aikana rakennetut varuskunnat sijaitsivat pääosin Turku–Tampere–Mikkeli–Käkisalmi–linjan eteläpuolella. Venäjän vallan aikaisten

punatiilikasarmien tilat oli suunniteltu ja rakennettu karuiksi ja yksinkertaisiksi.

Autonomisen Suomen sotaväen, niin sanotun ”vanhan väen”, käyttöön oli 1800-luvun lopulla rakennettu kasarmeja, jotka olivat Helsingissä ja Lappeenrannassa kivirakenteisia ja muualla Suomessa, lähinnä läänien pääkaupungeissa, puurakenteisia. Lisäksi oli pienempiä, ns. reservikasarmeja eri puolilla maata yhteensä 32 paikkakunnalla.

<<<

MUURIANKKURI 17

Puolustusministeriö suunnitteli ja rakensi Itsenäisyyden alkuvuosina sotaministeriön majoitus- ja kasarmitoimisto jakoi sotilasrakennuksiin liittyvät tehtävät yleisten rakennusten ylihallituksen (YRYH, vuodesta 1936 Rakennushallitus) kanssa.

Vuonna 1926 puolustuslaitoksen rakennusten suunnittelu ja ylläpito siirtyivät kokonaisuudessaan puolustusministeriön insinööriosastolle. Tuon ajan vaikutusvaltaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja J. S. Sirénin johdolla muodostettiin asiantuntijaelin antamaan lausuntoja puolustuslaitoksen rakennussuunnitelmista. Pian kuitenkin puolustusministeriön organisaatiota uudistettiin ja entisestä insinööriosastosta muodostettiin teknillinen osasto, jonka rakennustoimistossa suunniteltiin suurin osa puolustuslaitoksen uudis- ja korjausrakentamisesta vuosina 1927−1939.

Ensimmäiset puolustusministeriössä suunnitellut kasarmit jatkoivat YRYH:ssä suunniteltujen kasarmien perinnettä ja klassisista arkkitehtuuria paitsi että peseytymistilat tehtiin reilumman kokoisiksi ja miehistötuvat pienemmiksi. Varuskunnissa kiinnitettiin 1920-luvulla erityistä huomiota kasarmihygienian parantamiseen kansantaudiksi yltyneen tuberkuloosin torjumiseksi. Kasarmihoito-ohjesääntö (1926) sisälsi ohjeita muun muassa oikeista sisälämpötiloista, lämmityksestä ja tuuletuksesta sekä vaatteiden pesusta ja kuivatuksesta.

Vilkasta rakentamista funkishengessä Varuskuntia ja kasarmeja rakennettiin 1920–1930-luvuilla erityisesti KaakkoisSuomeen. Uudenlaista rakentamista vaativat varsinkin voimakkaasti kehittyvät teknilliset aselajit, kuten ilmavoimat tai auto- ja viestijoukot, ja lisäksi rakennettiin erilaisia huoltolaitoksia, varikoita ja sairaaloita. Puolustusminis18 MUURIANKKURI

Venäjän vallan aikaisia punatiilisiä varuskuntarakennuksia on edelleen puolustusvoimien käytössä Dragsvikissä, Riihimäellä ja Santahaminassa.

teriön suunnittelijat kehittyivät taitaviksi sotilasrakentamisen asiantuntijoiksi, jotka seurasivat tarkkaavaisesti siviilirakentamisen virtauksia ja sovelsivat niitä puolustusvoimien tarpeisiin.

Vallitsevaksi tyylisuunnaksi nousi 1930-luvulla funktionalismi, jossa tärkeää oli paitsi tilojen tehokkuus ja toimivuus myös niiden selkeys ja valoisuus ja muotojen yksinkertaisuus. Rakennusmateriaalina puu sai väistyä kiven tieltä.

Funktionalismin aikakautena syntyneitä rakennuksia ovat esimerkiksi Taivallahden kasarmi, Niinisalon lamellikasarmi, Tilkan sotilassairaala, Sorvalin kasarmi Viipurissa, Kauhavan Ilmailukoulu ja monet pienemmät kasarmit linnakesaarilla ja rannikoilla. Vuosikymmenen lopulla syntyi Kadettikoulun alue Santahaminaan. Arkkitehtuurissa heijastuivat eri arkkitehtien tavat tulkita Niinisalon varuskunnan terveysasema edustaa 1930-luvulla vallinnutta funkisarkkitehtuuria.

kansallisia ja kansainvälisiä vaikutteita.

Taloudellisuus ohjasi sotilasrakentamista, laadittiin tyyppipiirustuksia ja mitoitusta ja rakennusosia standardoitiin.

Puolustusministeriön rakennustoimisto oli Suomen suurimpia arkkitehtitoimistoja: vuosina 1935–1938 sen palveluksessa oli jopa 14 arkkitehtiä vuosittain. Monet heistä tekivät rakennustoimistossa koko elämäntyönsä, esimerkiksi Kalle Lehtovuori, Olavi Sortta, Elsi Borg ja Elis Hyvärinen.

Ministeriö vastasi suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös kiinteistöjen ylläpidosta ja korjaamisesta. Suomi oli jaettu kasarminhoitopiireihin, jotka toimivat suoraan puolustusministeriön alaisuudessa.

Linnoitustöitä sota-aikana Talvisota keskeytti useita suunniteltuja rakennustöitä mutta osoitti linnoitustoiminnan tarpeellisuuden. Kasarmien ja varuskuntien sijaan rakennettiin betonikorsuja ja linnoitteita.

Suomen itärajan turvaksi talvisodan jälkeen vuosina 1940–41 ja 1944 rakennettiin 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju, Suomen Salpa eli Salpalinja. Enimmillään linnoitustöissä työskenteli jopa 35 000 palkattua siviilityömiestä ja lisäksi armeijan joukkoja ja lottia. Salpalinjaa onkin sanottu Suomen suurimmaksi rakennustyömaaksi.

Varuskuntien suunnittelu tilattiin 1950-luvulta lähtien yksityisiltä arkkitehdeiltä, kuten Osmo Lappo, Timo ja Tuomo Suomalainen sekä Pekka Rajala. Puolustusministeriön rakennusosastolla suunnittelu väheni mutta vastaavasti valvontatehtävä laajeni.

Rakennusosaston yliarkkitehti Vilho Noko johti varuskuntien kehittämistä ja rakennusosastoa ja rakennusneuvos, arkkitehti Pentti Viljanen kaavoitti uudet alueet.

Säkylän varuskunnan sotilaskoti on rakennettu 1960-luvun alussa.

<<<

Rakennuslaitos on palvelujen hankinta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee tiivistä yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa.

Korpivaruskunnat työllisyysvaroilla Sotien jälkeen 1950−60-luvuilla rakennettiin isoja ns. korpivaruskuntia kaupunkiasutuksen ulkopuolelle ja kattavasti eri puolille maata, mm. Kajaanin Hoikankankaalle, Valkealan Vekaranjärvelle ja Säkylän Huovinrinteelle. Varuskunta koostui miehistökasarmeista, ruokalasta, sotilaskodista, kuntotalosta ja elokuvateatterista sekä kantahenkilökunnan asuintaloista.

Maankäytön suunnittelua Karjalan lennoston Rissalan tukikohdassa vuonna 2005.

MUURIANKKURI 19

Rakennussunnittelua 2000-luvun alkupuolella Rakennuslaitoksen keskusyksikössä Unioninkadulla Helsingissä.

Puolustusministeriön rakennustoimisto oli vielä 1960-luvulla Suomen suurin rakennusliike, joka rakensi varuskunnat omana työnään. Työmailla oli töissä tuhansia miehiä ja naisia, ja työt tehtiin työllisyysvaroilla hiljaisempaan talviaikaan, usein vaikeissakin olosuhteissa.

Varuskuntien nykyaikaistaminen Uusia varuskuntia ei juurikaan rakennettu enää 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä vaan rakentaminen keskittyi lähinnä vanhojen rakennusten peruskorjaukseen ja talotekniikan nykyaikaistamiseen.

Mittavia peruskorjauskohteita ovat olleet mm. Säkylän, Kajaanin, Vekaranjärven, Parolan, Riihimäen, Niinisalon ja Luonetjärven varuskunnat, Kadettikoulu Santahaminassa, Merisotakoulu Suomenlinnassa, Reserviupseerikoulu Haminassa sekä Puolustusministeriön ja Pääesikunnan rakennukset Kaartin korttelissa.

20 MUURIANKKURI

Useat puolustuskiinteistöt ovat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, ja korjaustyöt suunnitellaan yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Myös uudisrakentamista tehdään edelleen puolustusvoimien toiminnan sitä vaatiessa. Ilmavoimien koulutusrakennus Tikkakoskella, Santahamina-talo, Utin helikopterihalli ja Haapajärven Asevarikon ammuslataamo ovat esimerkkejä 2000-luvun uudisrakentamisesta.

Rakennuslaitoksessa korjaus- ja uudisrakentamista ovat johtaneet muun muassa arkkitehdit Raimo Jokela, Hannu Nuotio, Margit Antikainen, Jyrki Rihu, Jouni Multimäki ja Turkka Ehramaa. Suunnittelijoina ovat olleet esimerkiksi Kiiskilä-Rautiola-Rautiola Arkkitehdit, Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit ja Heikkinen-Kommonen Arkkitehdit.

Uutta toimintaa entisiin varuskuntiin Puolustusvoimat on luopunut vuosien varrella useista puolustuskiinteistöistä ja

kokonaisista varuskunnista. Lakkautettujen kohteiden osalta omistus on räätälöity tapauskohtaisesti. Usein kunta tai kaupunki on ollut kehittämässä alueelle uutta käyttöä, näin esim. Korialla, Kouvolassa ja Vaasassa.

Suuret kasarmit soveltuvat hyvin muuhunkin koulutuskäyttöön. Esimerkiksi Kuopion entisillä kasarmeilla toimii kansalaisopisto, Kouvolassa ja Mikkelissä ammattikorkeakoulu ja Oulussa ammatillinen aikuiskoulutuskeskus.

Viimeisin iso muutos varuskuntarakenteessa tapahtui vuoden 2015 puolustusvoimauudistuksessa, kun Lahden, Kontiolahden, Keuruun ja Kauhavan varuskunnat lakkautettiin.

Kiinteistöille on etsitty uusia omistajia avoimella tarjouskilpailulla. Entisille varuskunta-alueille on sijoittunut yrityksiä, matkailutoimintaa ja maahanmuuttokeskuksia.

Vuonna 2015 valmistuneen Santahamina-talon kirjasto.

Nykyään keskitytään peruskorjauksiin ja ylläpitoon, mutta puolustusvoimien tarpeiden mukaan rakennetaan myös uutta.

Vekaranjärvellä Karjalan prikaatin urheiluhallin mittava kunnostustyö valmistui 2014.

Tehokkuutta tilojen käyttöön ja rakentamiseen Valtionhallinnossa on 1990-luvulta alkaen virastoja muutettu liikelaitoksiksi ja yhtiöitetty. Tehokkuutta ryhdyttiin hakemaan myös valtion kiinteistösektorille. Haluttiin nopeuttaa ja tehostaa valtion rakennustoimintaa sekä kohdistaa toimitilojen käytön kustannukset ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kokonaisuudessaan tilojen käyttäjän maksettavaksi.

Vuonna 1992 tehtiin selvitys, jonka seurauksena Rakennushallitus lakkautettiin ja valtion kiinteistöomaisuus hajautettiin 15 kiinteistöyksikölle. Näistä suurin oli Valtion kiinteistölaitos (nykyinen Senaattikiinteistöt). Puolustushallinnon kiinteistöt jäivät vielä tuolloin puolustusministeriön hallintaan. Puolustusvoimat oli kiinteistöjen käyttäjä, ja kiinteistöjen omistamisesta, ylläpidosta ja rakentamisesta vastasivat puolustusministeriön kaksi erillistä osastoa, kiinteistöosasto ja rakennusosasto.

Rakentajasta rakennuttajaksi ja palvelujen tuottajaksi Vuonna 1994 puolustusministeriön rakennusosastosta ja Puolustusvoimien alueellisesta kiinteistöorganisaatiosta muodostettiin puolustusministeriön alainen nettobudjetoitu virasto, Puolustushallinnon rakennuslaitos. Rakennuslaitos on aktiivisesti kehittänyt ja rationalisoinut toimintaansa esimerkiksi hankkimalla palveluita markkinoilta. Keskeisin muutos tapahtui rakennuttamisen toimialalla, kun omasta rakentamisesta luovuttiin kokonaan vuonna 1998.

Vuonna 2003 puolustusministeriön hallinnassa ollut kiinteistövarallisuus siirrettiin varallisuuden luonteesta riippuen Senaatti-kiinteistöille, Kapiteeli Oy:lle, Kruunuasunnot Oy:lle, Metsähallitukselle, Ilmailulaitokselle tai Tie-

hallinnolle. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtäväksi jäi toimia puolustuskiinteistöjen ja ympäristöasioiden asiantuntija- ja palvelujen hankintaorganisaationa. Omaa palvelutuotantoa on kriisiajan puolustusrakentamisessa ja silloin, kun ulkopuolista palvelua ei ole saatavilla.

Kansainvälinen puolustuskiinteistöihin liittyvä yhteistyö on osa Rakennuslaitoksen toimintaa.

Muutos maan suurimmasta arkkitehtitoimistosta ja rakennusliikkeestä Puolustusvoimien rakennustyön ostajaksi, kiinteistönhoitajaksi ja asiakaspalvelijaksi on ollut mittava prosessi. Rakennuslaitoksen henkilöstö on vähentynyt tänä aikana 2 500 henkilöstä 743 henkilöön.

MUURIANKKURI 21

K A S A R M I E N

U U S I

EL Ä M Ä

Teksti: Kirsti Helin KuvaT: Kirsti Helin, Sotamuseo ja anna puiston kuva-arkisto

Taivallahden ränsistynyt funkiskasarmi entistettiin upeaan kuntoon Kasarmin nykyiset käyttäjät arvostavat perinteikkään rakennuksen henkeä ja tunnelmaa.

Vasemman siiven kolme ylintä kerrosta ovat Hoivakoti Mikevan käytössä ja alimmassa kerroksessa sijaitsee Ravintola Kaarti.

22 MUURIANKKURI

K A S A R M I E N

U U S I

EL Ä M Ä

Autokomppanian varusmies palveluksessa.

A

utokomppania Helsingin Töölössä lakkautettiin vuonna 2002. Sen jälkeen moni rakennusliike on ollut kiinnostunut Taivallahden funkiskasarmista, mutta todennut saneerauksen ja entisöinnin sisältävän liiaksi riskejä. − Kun lähdimme hankkeeseen, kasarmi oli ollut tyhjillään kymmenkunta vuotta. Rakennukset olivat kärsineet vesivahingoista, ulkoseinien rappaukset olivat putoilleet ja lisäksi alue oli joutunut ilkivallan kohteeksi ja puusto oli villiintynyt, kertoo rakennuttajapäällikkö Janne Hietala Auratumista. − Selvitimme kasarmin korjaus- ja käyttömahdollisuudet, ja saatuamme ensimmäiset vuokralaiset Hoivakoti Mikevan ja K-Supermarketin uskalsimme ryhtyä hankkeeseen ja tehdä kaupat Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Elämyksellinen kokonaisuus − Tällainen Suomen arkkitehtuurin historian merkkirakennus on haastava, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen ja innostava projekti, sanoo korjausrakentamisen suunnitellut arkkitehti Anna Puisto Parviainen Arkkitehdeistä.

Taivallahden kasarmi on rakennettu vuosina 1935−1938 ja sen on suunnitellut arkkitehti Martta Martikainen. Vuonna 1939 kasarmin yhteyteen valmistui korjauspaja,

jonka oli suunnitellut arkkitehti Märtha Lilius-Tallroth. Molemmat arkkitehdit työskentelivät Puolustusministeriön rakennustoimistossa.

Anna Puisto ylistää kasarmin suunnittelua. − Naisarkkitehdit olivat tuolloin hyvin perillä maailman arkkitehtuurin virtauksista, ja he suunnittelivat kasarmia modernien suunnitteluperiaatteiden mukaan. Kasarmikokonaisuus oli harkiten ja elämyksellisesti suunniteltu. Se on vaatinut varmasti suurta paneutumista nuorilta suunnittelijoilta. − Rakennusryhmän tyylin ja ajan hengen säilyttäminen on ollut korjaussuunnittelumme ehdoton lähtökohta ja Museovirastonkin vaatimus. Funkispiirteiden säilyminen on ollut punaisena lankana koko hankkeen ajan.

– Otimme ison riskin, mutta se kannatti.

Kiinnostus kasarmia kohtaan on ollut valtaisa, kertoo rakennuttajapäällikkö Janne Hietala.

− Suunnittelussa suureksi avuksi olivat kasarmin alkuperäispiirustukset, joihin kävin tutustumassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa Haminassa. Rakennuslaitoksen arkistonhoitaja Ritva Sateila oli muutoinkin apunamme vanhojen tietojen etsimisessä, kertoo Anna Puisto.

<<<

Tältä Taivallahden kasarmin ympäristö näytti, kun arkkitehti Anna Puisto aloitti työnsä.

MUURIANKKURI 23

K A S A R M I E N

U U S I

EL Ä M Ä

Arvorakennus tuo lisäarvoa bisnekseen − Jälkikäteen täytyy sanoa, että riski kannatti ottaa, toteaa Janne Hietala. – Kiinnostus saneerattua kasarmia kohtaan on ollut valtaisa ja kaikkiin tiloihin löytyi nopeasti vuokralaiset. Sekä kasarmin käyttäjät että alueen asukkaat ja rakennuksessa vierailleet ovat onnitelleet onnistuneesta hankkeesta.

Eipä tällaista projektia pääse kovin monta kertaa tekemään elämässään.

Entisissä Autokomppanian tiloissa toimii nyt hoivakoti, fysioterapiayritys, kampaamo, ruokakauppa, Alko, ravintola sekä kirkkoherranvirasto ja kiinteistövälitystoimisto.

Auratum Asunnot Helsinki Oy:n rakennuttajapäällikkö Janne Hietalalla työt Taivallahden kasarmilla jatkuvat vielä, sillä kasarmiaukion toiselle laidalle entiseen korjauspajaan on valmistumassa asuntoja. Kiinteistössä toimi viimeksi

Kaartin soittokunta, joka muutti sieltä pois vuonna 2013. Kiinteistöön tulee yhteensä 23 erikokoista loft-henkistä asuntoa, joista osalla on oma pieni piha.

Hietala kertoo, että asunnot on suorastaan viety käsistä, enää pari isompaa huoneistoa on myymättä.

Anna Puisto sanoo vanhan kasarmin taipuneen yllättävän hyvin uuteen käyttöön. – Vaikka uudet käyttötarkoitukset ja nykyajan talotekniset vaatimukset edellyttivät suuria muutoksia, paljon alkuperäistä voitiin säilyttää. Tiloissa on hyödynnetty rakennuksen perusperiaatteitta: selkeyttä, valoisuutta, hygieenisyyttä ja helppoa liikkumista. Tämä on toki vaatinut käyttäjiltäkin sopeutumista vanhan rakennuksen ehtoihin, mutta kaikki ovat ymmärtäneet kulttuuriperinnön tuoman lisäarvon.

Tupien tilalle hoiva-asuntoja Miehistötupien tilalle on rakennettu hoivakodin huoneita. Entinen voimistelusali on muuttunut asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi, jonka seiniä koristavat vanhat puolapuut. Käytävillä varusmiesten varuskaapit toimivat hoivakodin yhteisten tavaroiden säilytystiloina.

Mikevan Taivallahden Helmessä on kolme asuinkerrosta, joissa on yhteensä 63 asukashuonetta, sekä kellarikerros, jossa Kauppiaspariskunta Pasi ja Anne Saarinen ovat tyytyväisiä kauppansa sijaintiin. Viime vuonna kauppa valittiin pääkaupunkiseudun parhaaksi K-Supermarketiksi.

24 MUURIANKKURI

Mikevan kehityspäällikkö Minna Hiltunen esittelee hoivakodin viihtyisiä tiloja.

K A S A R M I E N sijaitsevat asukkaiden liikunta- ja terapiatilat, saunaosasto ja pyykkitupa sekä henkilöstön sosiaalitilat. Hoivakodin pienimmät kodit ovat 20 neliön yksiöitä ja isoimmat 52 neliön kaksioita.

Yksi asunnoista on rakennettu entiseen komentajan huoneeseen, jonka parvekkeelta on hulppeat näköalat merelle, Hesperian puistoon ja kasarmin sisäpihalle. − Kasarmin alkuperäinen kauneus ja selkeys näkyvät saneerauksen lopputuloksessa, kiittelee Mikevan kehittämispäällikkö Minna Hiltunen. Hän on osallistunut hoivakodin suunnitteluun alusta alkaen. − Hoivakodissamme on paljon isoja yhteisiä tiloja ja pitkät käytävät houkuttelevat asukkaitamme liikkumaan.

Kerroksissa on ruokailu-, oleskelu- ja kauneudenhoitotiloja sekä rauhallisempia lukunurkkauksia. Rakennus huokuu funkista, nostalgiaa ja historiaa.

Asumismukavuutta lisäävät kiinteistön monipuoliset palvelut. Keskeinen sijainti hyvine kulkuyhteyksineen saa kiitosta niin asukkailtamme kuin heidän läheisiltään.

Kauppa, Alko ja ravintola K-Supermarket Kasarmilla on käytössään 2 700 neliön tilat Hesperiankadun puoleisessa siivessä. Rakennuksen alla on paikoitustilat noin sadalle autolle,

U U S I

EL Ä M Ä

Vuosina 1963–64 Autolinnassa varusmiespalveluksensa suorittaneet Kari Moring ja Heikki Heikkonen toimivat tarvittaessa kasarmin oppaina.

Taustalla karttapiirros vuodelta 1935.

Autojoukkojen kiltalaiset talo-oppaina Autojoukkojen Helsingin Kilta on aktiivisesti seurannut Taivallahden kasarmin eli Autolinnan perusparannusta sen uusiin käyttötarkoituksiin. Kiltalaiset toimivat myös oppaina kasarmin nykyisten toimijoiden tapahtumissa ja tarinoivat mielellään rakennuksen historiasta.

– Olimme mukana jo korjausrakennusvaiheessa ja toimitimme arkkitehdille vanhoja valokuvia, joista taiteilija teki rakennustyömaan suojaksi grafiikkaa. Vanhat valokuvamme elävöittävät nykyisin myös K-Supermarket Kasarmia, kertoo killan puheenjohtaja Timo Koukari Timo Koukari. Hän toimi Autokomppanian palveluksessa vuosina 1982–1996 ja viimeiset kolme vuotta niistä kasarmin huoltopäällikkönä.

– Rakennus oli päässyt jo todella huonoon kuntoon, ja on hienoa, että kasarmille on löytynyt järkevää käyttöä. Täällä on hyvä yhteishenki yrittäjien kesken, aivan samalla tavalla kuin meilläkin oli Autolinnan aikaan pienessä erikoisjoukossa.

ja jo Autokomppanian aikaan toimineesta autohallista on liukukäytävä kauppaan. Kaupan edustalla asiakkaita palvelee kahvio ja pieni Alkon myymälä.

Kauppiaspariskunta Anne ja Pasi Saarinen ovat toimineet 31 vuotta K-kauppiaina ja K-Supermarket Kasarmi on heidän seitsemäs K-kauppansa. – Kun kuulimme, että tänne olisi rakenteilla kaupalle tilat, ilmoittauduimme heti hakijoiksi. Meitä

Ravintoloitsija Teemu Mattila innostui funkiskasarmista.

onnisti, sillä tulijoita olisi ollut useampikin. Autokomppanian entinen autohalli on ideaali tila päivittäistavarakaupalle, joka vaatii korkeaa tilaa.

Saariset ovat hoitaneet hyvin kauppaansa: vuonna 2016 K-Supermarket Kasarmi valittiin pääkaupunkiseudun parhaaksi K-supermarketiksi.

Ravintola Kaarti toimii entisessä muonituskeskuksessa. – Halusimme kunnioittaa vanhan rakennuksen henkeä ja luoda tilaan nostalgiaa, joka näkyy muun muassa ravintolan somistuksessa ja henkilökunnan vaatetuksessa, kertoo ravintoloitsija Teemu Mattila.

Ravintolassa on tilaa 200 ruokailijalle ja kesällä on lisäksi kasarmin sisäpihalla iso terassi grilleineen. Ruokasalin seinää komistaa edelleen muonituskeskuksen vanha karttamaalaus, joka kuvaa maailmaa vuonna 1935.

Arkkitehti Martta Martikainen halusi saada taloon taidetta ja väriä ja ”vielä jotain järkeä siihen”.

MUURIANKKURI 25

Teksti: Jaana Siljander Kuvat: Marjatta Hinkkala

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund, Leijona 2017 -harjoituksen johtaja Pirkko Lokinperä ja Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen.

Leijona 2017 -harjoitus

Parolannummella kiinnosti laajasti NASTA-valmiusharjoitukset ovat vapaaehtoisten naisten järjestämiä. Panssariprikaati tarjosi erinomaiset puitteet toukokuun harjoitukselle.

N

aisten Valmiusliiton 39. NASTA-harjoitus, Leijona 2017, pidettiin Hattulan Panssariprikaatissa toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Osallistujia harjoituksessa oli koko maasta niin Kuusamosta Helsinkiin kuin Turusta Lappeenrantaan. Harjoitukseen osallistujien tausta ja ikäjakauma oli laaja: nuorimmat osallistujat juuri 15 täyttäneitä ja vanhimmat 80-vuotiaita.

Kahdesti vuodessa järjestettävät NASTA-harjoitukset tuntuvat olevan kerta kerralta suositumpia. Leijona-

26 MUURIANKKURI

harjoituksen kolmetoista kurssia täyttyivät osallistujista jälleen lähes heti ilmoittautumisajan alettua. Tulijoita olisi huomattavasti enemmän kuin on mahdollista hyväksyä.

Leijona 2017 on Naisten Valmiusliiton valtakunnallisista valmiusharjoituksista tähän mennessä suurin. − Yhteistyö Panssariprikaatin kanssa sujui erinomaisesti ja suuri varuskunta tarjosi hyvät mahdollisuudet harjoituksen onnistuneeseen läpivientiin, kertoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund. − Ilman saumatonta yhteistyötä sekä MPK:n että puolustusvoimien kanssa näin suuren vapaaehtoisvoimin toteutetun harjoituksen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Maastopuvut ja varuskuntaolosuhteet ovat monelle naiselle uusi kokemus. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen olivat vahvasti mukana koko harjoituksen ajan.

Kevään 2017 harjoituksessa oli ikisuosikkien kuten Johtajakoulutuksen, Selviytyminen maastossa ja Jokanaisen selviytymispakki -kurssien lisäksi uutena Koira maamme turvana -kurssi, jossa tutustuttiin virkakoirien toimintaan ja opetettiin kurssilaisille vaihtoehtoja toimia koiran kanssa viranomaisten tukena ja ymmärtää eri viranomaisten virkakoirien käyttötarkoitukset.

Saapuminen kolmen päivän valmiusharjoitukseen.

Kurssilaisia opetettiin toimimaan virkakoirien kanssa.

Kurssilla vieraili virkakoiria ohjaajineen eri tehtäväalueilta. Myös kutsuvieraat pääsivät todistamaan koiran suorittamaa kiinniottoa. − Olen tosi tyytyväinen tähän kurssiin. Minulla on koira ja olen harkinnut hyötykoiran hankintaa. Kouluttajat ovat tosi innostavia, kertoo kurssille osallistunut Enni Kettunen Oulusta.

Oma kurssi kunnan työntekijöille Leijona 2017 -harjoituksessa testattiin aivan uudenlaista kurssia, joka oli tarkoitettu Hattulan kunnan työntekijöille. Kokeiluluontoisesti rakennetun kurssin idea on antaa kunnan naistyöntekijöille avaimia arjen tilanteisiin työpaikalla. Valtaosa opeista toimii toki vapaa-ajallakin.

Hattulan kunnan arjen turvallisuuskurssilla käytiin läpi henkistä hyvinvointia, hätäensiapua, alkusammutusta, uhkaavan henkilön kohtaamista ja perehdyttiin Sähköttä selviäminen -pakettiin, jonka pitäisi kuulua peruskoulun päästötodistukseen.

Kyberuhkat ja informaatiovakuttaminen huolestuttavat Informaatiovaikuttamisen kurssilla alan kouluttajina toimineet huippu-

Kyberturvallisuuskurssiin osallistuneet.

asiantuntijat antoivat erinomaisen tilannekuvan Suomen tämänhetkisistä kyber- ja informaatiovaikuttamisen kyvykkyyksistä. Globaali turvallisuus, informaatioverkot ja demokratian haavoittuvuus herättivät runsaasti ajatuksia sekä uudesta turvallisuuskartasta että taidoista, joita tarvitaan uusia uhkia vastaan.

Havainnolliset esimerkit informaatiovaikuttamisesta, vaikuttamisen anatomiasta ja vihapuheesta vetivät ilmeet vakaviksi. Kurssilla käytiin myös kuvitteellinen infosota, jossa kurssilaiset heittäytyivät annettuihin rooleihinsa rohkeasti.

Vääpelikurssilaiset heti töihin Perjantain ilmoittautuminen ja varustautuminen sujui jouhevasti, ja muutenkin järjestelyt varuskunnassa saivat kurssilaisilta kiitosta. Vääpelikurssilaiset pääsivät heti ensimmäisenä kurssipäivänä töihin. ”Normaalit” MPK:n vääpelikurssit keskittyvät opettamaan, miten toimitaan vääpeleinä kursseilla, mutta tämä kurssi keskittyi poikkeuksellisesti toimimaan

organisaation tukena, mikä käytännössä tarkoitti ohjaamista ja opastusta.

Saapumispäivä olikin vääpelikurssilaisille todellinen puristus. Muutaman tunnin aikaikkunassa piti opastaa yli 450 naista pysäköintiin, ilmoittautumiseen ja varusvarastolle. Pysäköintipaikalla nähtiin reippaita käsimerkkejä, ja varusvaraston ovella naiset saivat havainnollisen pikakurssituksen siitä miten toimia.

Leijona 2017 -harjoituksen johtaja Pirkko Lokinperä kertoo harjoituksen menneen kokonaisuutena yli odotusten. − Puolentoista vuoden valmistava työ sai huipennuksen viikonloppuna. Olen erittäin tyytyväinen kokonaisuuteen ja iloinen upeasti menneestä harjoituksesta. Saavutimme kaikki tavoitteemme ja olen saanut paljon positiivista palautetta eri tahoilta. Myös MPK:n johto on kokonaisuuteen tyytyväinen, toteaa Lokinperä.

– Jopa yläkerran Herra on ollut meille hyvin suosiollinen – sää on ollut mahtava ja Parolannummi on näyttänyt parastaan koko kuluneiden kolmen päivän aikana.

Selviytymisharjoitus maastossa ja veden ylittäminen.

MUURIANKKURI 27

E N G L I S H S U M M A RY

The revival of the classical architecture in the Defence Command facilities The Defence Command is located in the Kaartinkortteli quarters in central Helsinki, in a historical Guards’ Barrack building, which has undergone a full restoration.

The project started with a demolition that practically left only the load bearing frame and stairways intact. The intention was to modernise the building while, at the same time, restoring its original clarity and dignity.

The building was constructed in 1847, during the Russian era, to serve as quarters for the Guard of Finland.

It was designed by Architect C. L.

Engel, with detailed drawings made

by Architect E. B. Lohrmann.

For 130 years, the building served as barracks. In the 1980s, it was converted into the headquarters of the General Staff of the Finnish Defence Forces. As a result, the building became a labyrinth of small and darkish office rooms.

Architect Timo Jeskanen and Project Manager Jyrki Rihu are satisfied with the outcome of the restoration. “The building reflects its original clarity and dignity, and the rooms are light and spacious.”

Increased use of bio fuels for heating within the Defence Forces The Defence Forces are committed to the national objective to reduce greenhouse emissions and to increase the use of renewable energy.

Within the Defence Forces, up to 38 per cent of heat energy already comes from renewable sources: wood chips, pellets or geothermal sources. For electricity, the share of renewable sources is 56%.

The proportion is nearly 100% in smaller heating units that use wood pellets.

Pro Pellet Oy provides comprehensive heat production solutions,

28 MUURIANKKURI

including the construction, operation and maintenance of the heat production facility and the required pellet deliveries. Pellet heating is competitive in terms of price and is practically carbon-neutral.

“For the Defence Forces, oil cannot be fully abandoned as a viable energy source due to requirements related to the security of supply and preparedness. Protected sites need to have the opportunity to use oil for heating,” says Kari Huttunen, Senior Energy Advisor at the Construction Establishment.

The functionalistic barrack building was restored for new uses After the Truck Company was closed down in 2002, the Taivallahti barrack area in Helsinki stood empty for over 10 years and, as a result of the lack of investors, the buildings fell into decay. “After a thorough mapping of the area’s potential and with the first lease contracts signed, we decided to make a deal for the buildings,” Auratum’s Development Manager Janne Hietala explains.

“The Taivallahti barracks are an important representative of functionalism in Finland, and their

renovation was a challenging as well as inspiring project,” says Architect Anna Puisto, Parviainen Architects Ltd, who designed the renovation.

Built in 1935–1938, the Taivallahti barracks were originally designed by Architect Martta Martikainen.

The repair workshop designed by Architect Märtha Lilius-Tallroth was built in 1939.

Once renovated, the barrack buildings raised immense interest and it was easy to find tenants for the premises. The buildings now house,

among others, a retirement home, a grocery store and a restaurant. The loft apartments in the former repair workshop were sold in no time.

NASTA 2017 attracted women from far and wide “Leijona 2017” was the 39th NASTA training event arranged by the Women’s National Emergency Preparedness Association. The training took place over a weekend in early May at Parolannummi garrison, near Hämeenlinna, and it attracted over 450 participants from all over Finland. The participants came from different backgrounds and the age range was wide: the youngest were just 15 years old and the oldest 80 years.

Arranged twice a year, the NASTA training events are increasingly popular, and once again, the 13 courses were

quickly filled. There are always more applicants than can possibly be accepted.

The course topics included, for example, leadership, wilderness survival and an everywoman’s survival kit. Top experts presented an excellent picture of the current cyber and informational influence capabilities in Finland. Issues related to global security, information networks and the vulnerability of democracies were thought-provoking both in terms of the new security map and skills required to combat new threats.

MUURIANKKURI 29

KO L U M N I

Jyrki Iivonen Kirjoittaja on valtio-opin dosentti ja entinen puolustusministeriön viestintäjohtaja

Uudet uhkat vaativat uusia ratkaisuja Suomen turvallisuustilanteessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos. Kyse ei ole vain siitä, että joudumme varautumaan täysin uudenlaisiin uhkiin. Kyse on myös siitä, että niihin varautuminen vaatii ratkaisuja, jotka eivät enää voi pohjautua sinänsä arvokkaisiin menneisyyden malleihin.

Maamme ajautumisesta toiseen maailmansotaan on kulunut kohta kahdeksan vuosikymmentä ja talvija jatkosotaa seuranneista poliittisista muutoksista jo yli 70 vuotta. Suomen lähtökohtana, ja käytännössä ainoana itsenäisyyden turvaavana ratkaisuna, oli sopeutuminen kansainvälisen järjestelmän muutoksiin pyrkimällä pysyttelemään kansainvälisten ristiriitojen ulkopuolella.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen tällainen ratkaisu ei ole enää ollut mahdollinen. Maailmassa on toki edelleen aseellisia konflikteja, mutta nykyisin aseellisen voiman käyttö ei ole ainoa tai tehokkain keino poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Samalla maailmanpolitiikan toimijoiden kirjo on kasvanut. Mukana on yksittäisten valtioiden lisäksi kansainvälisiä järjestöjä, separatistisia liikkeitä, terroristisoluja ja kansallisia tietojärjestelmiä haittaavia hakkereita.

Suomen kansallista puolustusta on näihin päiviin saakka rakennettu perinteisen sodankäynnin mallin pohjalta. Varsinkin poliittisilla päätöksentekijöillämme näyttää olevan taipumusta tällaiseen jo vanhakantaiseen ajatteluun. Tilanne on hankala erityisesti siksi, että uudet uhkat edellyttävät täysin uudenlaisia ratkaisuja. Tarvitsemme toki tulevinakin vuosina varuskuntia, tukikohtia ja varikkoja, mutta niistä saatava hyöty ei ole sama kuin ennen.

30 MUURIANKKURI

Läntisen Euroopan demokratioissa on havahduttu tähän uuteen tilanteeseen. Terrori-iskut ovat lisääntyneet, hyökkäykset kansallisia tietoverkkoja vastaan ovat yleistyneet ja informaatiovaikuttamisesta on tullut nopeasti kehittyvä sodankäynnin muoto. Näitä uhkia ei ole mahdollista torjua maa-, meri- ja ilmavoimien keinoin. Uusi tilanne vaikuttaa myös tulevaisuuden maanpuolustukselliseen tilastrategiaan.

Kyse ei ole vain teknologisesta muutoksesta.

Edellä mainittujen uhkien torjuminen edellyttää entistä tiiviimpää viranomaisten välistä yhteistyötä, jossa vanhat hallinnonalojen väliset raja-aidat menettävät merkitystään. Uusien yhteistyömuotojen lisäksi muutoksia tarvitaan myös lainsäädännön tasolla. Esimerkiksi tiedustelulainsäädännön uudistamiseen kohdistetut epäilyt osoittavat, miten vaikeaa perinteisistä ajattelumalleista on luopua.

Uudet yhteistyörakenteet edellyttävät uusia yhteisiä tilaratkaisuja niin tiedustelussa, kriittisten infrastruktuurien suojelussa kuin informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Kehitettävät menetelmät tulee toki suojata fyysisesti, mutta lisäksi tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Kyse ei ole vain eri viranomaisten tilahallintayhteistyöstä vaan koko valtioneuvostojärjestelmän uudistamisesta.

Tässä tilanteessa myös Puolustushallinnon rakennuslaitos joutuu pohtimaan asemaansa ja toimintatapaansa uudelleen. Yksi mahdollinen kehityssuunta on, että yhtenäisen valtioneuvostojärjestelmän osana eri hallinnonalojen käytössä olevien tilojen hallinnointi keskittyy. Näin myös Rakennuslaitoksella on edessään monia haasteita.

NIMITYSUUTISIA

Janne Haverinen on nimitetty LVI-insinööriksi Kajaanin palveluyksikköön

Esa Heikkinen on nimitetty tekniseksi päälliköksi Hämeenlinnan palveluyksikköön

Satu Hämäläinen on nimitetty rakennusinsinööriksi Kouvolan palveluyksikköön

Tero Kinnarinen on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi Kajaanin palveluyksikköön

Tiia Päivärinta on nimitetty hankinta-asiantuntijaksi Keskusyksikköön

Sari Salminen on nimitetty määräaikaiseksi siivoustyönohjaajaksi Turun palveluyksikköön

Ari Taskinen on nimitetty turvallisuuspäälliköksi Keskusyksikköön

Marika Valve on nimitetty viestintäsihteeriksi Keskusyksikköön

NON LIN HAL TUS LUS PUO

EN OKS AIT USL ENN RAK

HTI ÄLE 6 YHM 201 OSR uu SID luk Jou

NNON HALLI USTUS PUOL

KSEN L AITO NNUS RAKE

Lukijakyselyn tuloksia

TI ÄLEH RYHM SIDOS 016 kuu 2 Joulu

entaja ien kom Ilmavoimmeri: Kim Jää

lutaiste Koko me on tapamtettu uudis

komentaja Ilmavoimien Kim Jäämeri:

eluKoko taist on tapamme uudistettu

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSL AITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI Joulukuu 2016

Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri:

Koko taistelutapamme on uudistettu

<<

ma muuta enää ytössä ta kä kiin armeis rin Ira tiilikas joituslei Puna ensi ma stöjä tos rak sää lai us tuo Rakenn kastus stä etätar ämise niikan ä muutama keskitt Talotek tössä enä istiikan eista käy ksia log << Punatiilikasarm iin Kokemu itusleirin Irak s rakensi majo Rakennuslaito töjä tuo sääs etätarkastus Talotekniikan isestä n keskittäm tiika logis Kokemuksia

<<

Punatiilikasarmeista käytössä enää muutama Rakennuslaitos rakensi majoitusleirin Irakiin Talotekniikan etätarkastus tuo säästöjä Kokemuksia logistiikan keskittämisestä

”

Mauri Poso on nimitetty määräaikaiseksi energia-asiantuntijaksi Keskusyksikköön

Erittäin hyvä ajankohtaispaketti.

Kiteyttää asiat sopivalla tavalla.

Helppolukuinen.”

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.kesayonmarssi.fi

Muuriankkuri-lehden joulukuun 2016 numerosta tehtiin lukijakysely, johon vastasi lähes sata henkilöä. Arvoasteikolla 1–4 (1=huono, 4=erinomainen) lehden ulkoasu sai arvosanan 3,14, asiantuntevuus 3,19 ja luotettavuus 3,11. Monet vastaajista pitivät lehteä hyödyllisenä oman työnsä kannalta (2,48). Kokonaisuutena lehden kouluarvosanaksi tuli 8.

Lukijoista 60 % haluaa lukea lehden edelleen painettuna, 19 % sekä painettuna että verkossa ja 21 % ainoastaan verkossa.

Joulukuun Muuriankkurin kiinnostavimmaksi aiheeksi nousi Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeren haastattelu. Hyvinä kakkosina olivat Museoviraston erikoistutkija Jarkko Sinisalon haastattelu sotilasarkkitehtuurin suojelusta sekä Rakennuslaitoksen Irakin leirin rakentaminen.

Lehden toivottiin sisältävän juttuja puolustuskiinteistöjen ylläpidosta, sotilasarkkitehtuurista ja rakennushistoriasta, joukkoosastoista sekä lakkautettujen varuskuntien uudesta käytöstä.

Juttutyyppeinä toivottiin asia-artikkeleita, ajankohtaisuutisia, asioita taustoittavia juttuja sekä tulevaisuutta luotaavia kirjoituksia.

Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita aktiivisuudesta ja saamastamme arvokkaasta palautteesta.

MUURIANKKURI 31

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 Kotisivut www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

Keskusyksikkö Sodankylä

Isoympyräkatu 10, PL 1 49401 Hamina Johtaja Pekka Salojärvi

Palveluyksiköt Kouvola Kouvolankatu 13 45100 Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki

Säkylä Huovintie 24 B 27910 Säkylä Johtaja Jouni Aro

Jyväskylä Rykmentintie 7 41160 Tikkakoski Johtaja Taisto Hämäläinen

Helsinki Santahaminantie 18 00860 Helsinki Johtaja Aki Toivonen

Hämeenlinna Vankanlähde 7, PL 307 13131 Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen

Kajaani PL 630 87101 Kajaani Johtaja Sakari Hukkanen

Turku Heikkilän kasarmi, PL 20 20811 Turku Johtaja Reima Johansson

Tampere Lapintie 4, PL 253 33101 Tampere Johtaja Jani Haataja

Sodankylä PL 5 99601 Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt

Asiakastukikeskus Kajaani

Jyväskylä

Tampere Säkylä

Asiakastukikeskus

Hämeenlinna

Turku

Jyväskylä Puhelin: 0299 831 900 asiakastuki@phrakl.fi

Hamina Helsinki

Parhaat palveluratkaisut • • • • • • •

Energiapalvelut Kiinteistöpalvelut Rakennuttamispalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Tilaturvallisuuspalvelut Ympäristöpalvelut

Kouvola