Muuriankkuri 1/2016

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSL AITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI Kesäkuu 2016

Korpivaruskuntia korjataan niiden arvoa kunnioittaen <<

Ilkka Kanerva Natosta: Olisimme Ruotsin kanssa turvallisuuden tuottajia, emme kuluttajia.

Suomen merivalvonta toimii erinomaisesti 24/7 Hankintatoimella iso rooli Rakennuslaitoksessa

PÄÄKIRJOITUS

Tilahallinnan sopeuttaminen etenee

P

uolustusvoimauudistuksessa onnistuttiin toteuttamaan isoja toiminnallisia muutoksia ja saavutettiin poliittisten päätöksentekijöiden edellyttämät mittavat toimitilasäästöt.

Uudistuksessa muun muassa lakkautettiin viisi varuskuntaa sekä yhdistettiin ja koordinoitiin hallintoyksiköiden toimintoja ja järjestelmiä. Puolustusvoimien logistiikkauudistus oli yksi laajimmista hankkeista. Onnistumisen takasivat hyvä ja perusteellinen valmistelu, laaja tiedottaminen ja riittävät panostukset toteutusvaiheeseen.

S

yksyllä 2015 saimme tiedon, että Pääesikunta on käynnistänyt tilahallinnan sopeutusohjelman, joka tähtää reilusti yli sadan miljoonan euron säästöihin vuosina 2016–2020.

Tämä ohjelma on saanut vähemmän julkisuutta, koska se ei sisällä kokonaisten varuskuntien lakkauttamista. Tarkoituksena on tehostaa tilojen käyttöä irtisanomalla yksittäisiä kohteita. Ohjelmalla ei myöskään ole puolustusvoimauudistuksen kaltaisia vaikutuksia puolustusvoimien toimintoihin tai henkilöstöön. Sen sijaan sopeutusohjelma vaikuttaa sekä Senaatti-kiinteistöjen että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan, koska se pienentää merkittävästi molempien organisaatioiden liikevaihtoa.

Rakennuslaitoksen liikevaihdon kehitys toimii hyvänä esimerkkinä.Vuonna 2015 liikevaihtomme oli 13 miljoonaa euroa eli noin 7 % alhaisempi kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 budjetti on 17 miljoonaa euroa eli noin 10 % vuoden 2015 budjettia pienempi.

T

ilahallinnan sopeutusohjelma tähtää siihen, että tiukkenevassa budjettitilanteessa varmistetaan rahoitus puolustusvoimien ydintoimintoihin, riittäviin lentotunteihin, alusvuorokausiin ja kertausharjoituksiin. Samalla toteutetaan

valtiokonsernin uusia tilatehokkuusnormeja. Selvää on, että puolustusvoimia tukevien organisaatioiden on oltava omalta osaltaan mukana säästötalkoissa. Onnistuminen edellyttää kuitenkin, että kaikki varuskunnissa oleva hallintoyksiköiden ja Rakennuslaitoksen tieto hyödynnetään täysimääräisesti sopeutusohjelman toteuttamiseksi. Näin voidaan löytää tarkoituksenmukaisimmat ratkaisumallit mahdollisimman vähäisin välillisin kustannuksin.

V

altionhallinnossa otettiin vuonna 2016 käyttöön eduskunnan päätöksen mukaisesti niin kutsuttu omakustannusperusteinen vuokramalli. Puolustushallinnossa vuokrat kuitenkin nousivat huomattavasti verrattuna muuhun valtionhallintoon, koska samanaikaisesti toteutettiin omistajan, Senaatti-kiinteistöjen, maksukyvyn parantamiseksi vuokrankorotuksia, joilla haluttiin varmistaa rahoitus ns. omistajavastuun piiriin kuuluville tutkimuksille ja investoinneille.

Tämä on hyvä muistaa nyt, kun puolustushallinnossa uudestaan tehdään omistajan ja vuokralaisen vastuusuhteiden määrittelyä.

Muuriankkurissa on jälleen ajankohtaisia aiheita Rakennuslaitoksen toiminnasta ja laajemminkin puolustushallinnosta.

ja Antoisia lukuhetkiä e lukijoillemme! hyvää kesää kaikill Pekka Salojärvi

Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2 MUURIANKKURI

Sisältö Itämerellä merivalvonnan maalit ovat lisääntyneet.

s. 4

Urheilutalon uusi portaikko Vekaranjärven varuskunnassa kunnioittaa Osmo Lapon betoniarkkitehtuuria.

s. 16

Muuriankkuri kesäkuu 2016 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 15. vuosikerta Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

4

Merivoimat – merivalvontaa 24/7

Rakennuslaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin

8

Asiakastukikeskus palvelee asiakkaita kautta Suomen

10

Rakennuslaitoksen hankintatointa uudistettu

14

Korpivaruskunnat tärkeitä koulutuskeskuksia

16

Tilkasta Suomen suurin yksityinen hoivakoti

19

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervan haastattelu

22

Tutkimusjohtaja Mika Aaltolan kolumni: Onko globalisaatio kadonnut suurpolitiikasta?

25

Jousiammunnan Suomen mestari Mikko Juutilainen harjoittelee Santahaminassa

26

English Summary

Nimitykset

28

Tapahtumia

31

30

Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi

Painopaikka Grano Oy

Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Sanna Moisio Translation: Integra Oy Kannen kuvat: Soile Tirilä/Museovirasto ja Titam Truong

ISSN-L 1459-1480 Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

MUURIANKKURI 3

J O H T A M I N E N Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Titam Truong ja Puolustusvoimat

– Suomessa on viranomaistoiminnassa kokonaisturvallisuuden konsepti ja se toteutuu hyvin myös merellisten viranomaisten kesken, sanoo merivoimien komentaja Veijo Taipalus.

Merivoimat

– merivalvontaa 24/7 Tunnistustoimintaa edellyttävä liikenne Itämerellä on kolminkertaistunut vuodesta 2012 lähtien ja merivalvonnan maalit ovat lisääntyneet.

V

alvonta tapahtuu tehokkaiden järjestelmien avulla, mutta lisääntynyt kohteiden tunnistaminen syö resursseja: ihmisten työaikaa, kalustoa ja polttoainetta. Merivalvonta on joka tapauksessa eräs meidän päätehtävistämme, sanoo merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veijo Taipalus.

Suomella on erittäin hyvä merivalvontajärjestelmä, josta merivoimat, rajavartiolaitos ja merenkulkuviranomaiset huolehtivat yhteisesti. Kaikilla osapuolilla on sensoreita, tutkia

4 MUURIANKKURI

ja aluksia, joiden keräämästä tiedosta muodostuu yhteinen meritilannekuva. − Yhteistyössä ovat mukana niin laivat, helikopterit kuin lentokoneetkin. Tämä tehostaa valvontaa ja estää päällekkäisen työn. Suomalaisten viranomaisyhteistyö saa jatkuvasti osakseen kansainvälistä kunnioitusta, kertoo komentaja Taipalus.

Merivoimien tehtävänä on merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjuminen, meriyhteyksien turvaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta. Lisäksi merivoimat

J O H T A M I N E N

tukee muita viranomaisia ja osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan.

Maantieteellisen sijaintinsa takia Suomi on erittäin riippuvainen meriyhteyksistään niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissakin. Ilman merikuljetuksia meiltä loppuisivat yksinkertaisesti toimeentulon mahdollisuudet.

Kansainvälinen yhteistyö − Kansallisen merivalvonnan lisäksi meillä on yhdessä Ruotsin merivoimien kanssa ollut jo pitkään käytössä yhteinen meritilannekuva ja myös Itämeren muiden valtioiden kanssa tapahtuu jatkuvasti tiedonvaihtoa, sanoo komentaja Taipalus.

Suomen erityislaatuinen rannikko mataline vesineen ja lukuisine saarineen tarjoaa monipuoliset harjoituspuitteet myös kansainvälisille harjoituksille. BALTOPS on vuotuinen Itämeren alueen harjoitus, joka järjestetään tänä vuonna 44. kerran. Suomi

on osallistunut harjoitukseen vuodesta 1993 alkaen.

BALTOPS-harjoitukseen 5.–14.6.2016 osallistuu noin 4 500 sotilasta, 49 alusta, 61 ilma-alusta sekä kolme sukellusvenettä. Tavoitteena on harjaannuttaa monikansallista yhteistoimintakykyä ja merisodankäynnin eri osa-alueita Itämerellä. Harjoitusta johtaa tänä vuonna NATOn merellinen osasto Naval Striking and Support Forces NATO (STRIKFORNATO). Suomen puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu kantahenkilöstön lisäksi noin 160 varusmiestä.

Uusi sotalaivaluokka hankinnassa Merivoimien aluskalustoa ollaan uusimassa, kun nykyiset neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi Hämeenmaaluokan miinalaivaa tulevat käyttöikänsä päähän. Miinalaiva Pohjanmaa on jo poistettu käytöstä.

Uudet alukset on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2025 mennessä.

Merivoimien esikunta toimii Heikkilän kasarmin päärakennuksessa, joka on alun perin rakennettu 1910-luvulla Venäjän Itämeren laivaston sairaalaksi.

Kyseessä on 1,2 miljardin euron investointi.

Käytöstä poistettavat seitsemän alusta korvataan neljällä entistä suuremmalla ja monipuolisemmalla aluksella. Uusien sotalaivojen pitää soveltua niin sukellusveneiden, pinta-alusten kuin ilma-alustenkin torjuntaan.

<<<

MUURIANKKURI 5

J O H T A M I N E N

− Ensimmäiset tietopyynnöt uusista sota-aluksista lähetettiin vuoden 2015 lopulla runsaalle 80 suomalaiselle ja ulkomaiselle laivanrakentajalle ja järjestelmätoimittajalle. Vastaukset tietopyyntöön on saatu, ne analysoidaan ja loppujen lopuksi laaditaan tarjouspyynnöt, jotka lähetetään yrityksille tämän vuoden lopulla, kertoo komentaja Taipalus. − Valmiita sotalaivoja on maailmalla olemassa, mutta niistä puuttuu kaksi oleellista meidän olosuhteissamme ja toiminnassamme tarvittavaa ominaisuutta: alusten pitää pystyä kulkemaan jäissä ja miinoittamaan.

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset Veijo Taipalus toteaa, että puolustusvoimauudistus vaikuttaa toivotulla tavalla. − Resurssit on kohdistettu

6 MUURIANKKURI

ydintoimintaamme ja alusvuorokausien määrä on voitu palauttaa hyvälle tasolle. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelukierros oli pitkä ja vasta ajan myötä nähdään, toimiiko kaikki niin kuin suunniteltiin. Tämän vuoden kuluessa nähdään, pitääkö organisaatioon ja toimintatapoihin vielä tehdä pieniä täsmennyksiä.

Puolustusvoimauudistuksen suurin muutos oli materiaalihankintojen keskittäminen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Merivoimissa tämä tarkoitti oman materiaalilaitoksen lakkauttamista ja sen yhdistämistä Logistiikkalaitoksen Merijärjestelmäosastoon ja 2. Logistiikkarykmenttiin, jotka molemmat toimivat Turussa. − Tehtävänjako toimii siten, että me merivoimissa esitämme suorituskykytarpeemme ja Logistiikkalaitos lähettää tietopyynnöt teollisuudelle. Samassa

rakennuksessa Merivoimien esikunnan kanssa toimiva Logistiikkalaitoksen Merijärjestelmäosasto on päivittäinen yhteistyökumppanimme. On hyvä, että voimme aina välillä istua pöydän ääreen tutkimaan yhdessä piirustuksia ja speksejä.

Kiinteistömenot suurennuslasin alla Merivoimien käytössä eri puolella Suomen rannikkoa olevat kiinteistöt ovat Taipaluksen mukaan melko hyvässä kunnossa ja yhteistyö Rakennuslaitoksen kanssa toimii hyvin. − Kiinteistökanta on vanhaa ja kasarmeja pitää jatkuvasti korjata, jotta meillä isiltään ja äideiltään lainassa olevat nuoret voisivat asua mahdollisimman turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. − Kiinteistömenot ovat isot puolustusvoimissa ja jatkuvasti suurennuslasin

JJ OO HH TT AA M M II NN EE NN

alla. Koko ajan meidän pitää tarkkailla, että tilat ovat tehokkaasti käytössä eikä vuokraa makseta turhista tiloista. − Infran korjaukset pitää suunnitella huolella ja pitkällä aikajänteellä.

Esimerkiksi laitureita korjattaessa pitää ottaa huomioon uudet, vasta tulossa olevat alukset ja niiden tarpeet. − Uudisrakennukset ovat puolustusvoimissa harvinaista herkkua ja oli ilo toimia Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina aikana, jolloin uusi upea Santahamina-talo valmistui, kertoo Veijo Taipalus, joka toimi MPKK:n rehtorina vuosina 2013–2015.

Yhteistyö Turun kaupungin kanssa Kontra-amiraali Taipalus on toiminut merivoimien komentajana vuoden 2016 alusta lukien. Turun Heikkilän kasarmin päärakennus työpaikkana

on tuttu entuudestaan. Hän toimi vuosina 2011–2013 merivoimien esikuntapäällikkönä.

Taipalus kiittelee hyvää yhteistyötä merellisen Turun kaupungin kanssa. − Molemmat osapuolet kokevat toisensa tärkeäksi ja järjestelyt toimivat aina loistavasti. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä on merivoimien ja Turun kaupungin yhteistyössä järjestämä puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati lauantaina 4.6.2016.

Lippujuhlan päivänä merivoimien aluksia ja kalustoa on nähtävillä Aurajoessa ja kentällä Forum Marinumin edustalla ja yleisöllä on tilaisuus päästä tutustumaan aluksiin. Paraatipäivän päättää Laivaston soittokunnan viihdekonsertti ja kutsuvierasvastaanotto Suomen Joutsenella.

Merisotakoulun jokavuotinen koulutuspurjehdus suuntautuu tänä vuonna Pohjanmerelle ja Atlantille.

Rannikkojääkärit osallistuvat Suomen isännöimään kansainväliseen Baltops-merisotaharjoitukseen.

Merivoimat Avainsuorituskykyjä Pinta- ja ilmatorjunta Meripuolustuksen tiedustelu, valvonta ja maalittaminen Merimiinoittaminen Miinanetsintä ja -torjunta Rannikkojoukkojen liikkumis- ja tulituki Sukellusveneen torjunta

Yksiköt Merivoimien esikunta Turun Heikkilässä Rannikkolaivasto Turun Pansiossa Rannikkoprikaati Kirkkonummen Upinniemessä Uudenmaan prikaati Raaseporin Dragsvikissä (ruotsinkielinen) Merisotakoulu Helsingin Suomenlinnassa

Henkilövahvuus Palkattu henkilöstö 1 400 Varusmiehet 3 400

MUURIANKKURI 7

Kuvat: petri puromies ja Janne Räsänen/Karjalan lennosto

Kirjoittaja on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Raimo Huttunen.

Rakennuslaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin Valmiuden ylläpitäminen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle vaatii jatkuvaa toiminnan kehittämistä, suunnittelua ja harjoittelua sekä kiinteää yhteistyötä Logistiikkalaitoksen ja kumppaneiden kanssa.

R

akennuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa tai hankkia puolustusvoimien rauhanajan ja poikkeusolojen tehtävien edellyttämät rakentamis- ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut. Velvoite koskee siten sekä normaaliajan häiriötilanteita että poikkeusoloja.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittelee yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joiden jatkuminen on kyettävä varmistamaan kaikissa olosuhteissa. Puolustushallinnon vastuulla on Suomen puolustuskyky, johon strategisina tehtävinä kuuluvat Suomen sotilaallinen puolustaminen ja muiden viranomaisten tukeminen. Tähän toimintakehykseen sijoittuvat myös Rakennuslaitoksen tehtävät ja vastuu tarvittavan tasoisten kiinteistöpalveluiden tuottamisesta.

Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä sotataloussopimuksessa määritellään Rakennuslaitoksen tehtävät normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tehtäviä ovat muun muassa kiinteistöjen ylläpito 8 MUURIANKKURI

poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti, energiapalvelut ja niiden varmentaminen, rakennuttajakonsultin tehtävät poikkeusolojen aikaisessa rakentamisessa sekä kiinteistöjen ja verkostojen vauriokorjaukset.

Yhteistyössä Logistiikkalaitoksen kanssa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ohjaa Rakennuslaitoksen valmiustehtäviä ja viranomaisyhteistyötä. Valmiustehtäviä varten on laadittu toimintakonsepti, jonka mukaisesti Rakennuslaitos toteuttaa valmiussuunnittelunsa ja palvelujen tuottamisen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Rakennuslaitoksen alueelliset valmiuspäälliköt tekevät kiinteistöalan valmiussuunnittelua kiinteässä yhteistyössä Logistiikkarykmenttien ja tuettavien hallintoyksiköiden kanssa.

Logistiikkalaitos antaa kiinteistöalan tukemistehtävät Rakennuslaitokselle. Rakennuslaitos saa Logistiikkalaitokselta operatii-

Rakennuspoolin Itä-Suomen aluetoimikunnan valmiusharjoitus 11.–12.5.2016. Ryhmätyössä sähköteknikko Esko Sarkkinen ja vanhempi rakennusmestari Kari Miettinen Rakennuslaitoksesta sekä toimitusjohtaja Tapani Leinonen Insinööritoimisto Linnoitustekniikka Oy:stä.

vista suunnittelua varten tiedot niistä kohdekiinteistöistä ja palveluista, joiden toiminta on varmistettava häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Osan palveluista Rakennuslaitos tuottaa itse, mutta suuri osa palveluista hankitaan ulkopuolisilta yrityksiltä, jotka ovat poikkeusolojen kumppaneita.

Jatkuvaa harjoittelua Harjoitukset ovat kiinteä osa valmiuden ylläpitoa. Rakennuslaitos osallistuu turvallisuuskomitean koor-

dinoimiin VALHA-harjoituksiin, joissa valtion hallintoa ja valtionjohtoa harjoitetaan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toimintaan.

Vaikka harjoitukset on suunnattu lähinnä valtion ylimmälle johdolle, niistä saadaan tietoa ja tärkeää kokemusta myös Rakennuslaitoksen valmiuden kehittämiseen.

Rakennuslaitos osallistuu vuosittain Rakennuspoolin järjestämiin alueellisiin valmiusharjoituksiin. Harjoituksiin osallistuu aina suuri joukko rakennusalan yrityksiä,

joten ne ovat myös verkostoitumisen kannalta tärkeitä. Harjoituksissa käsitellään erilaisia rakentamiseen ja vauriokorjaamisiin liittyviä tapauksia, joihin haetaan ratkaisuja ryhmätyönä.

Rakennuslaitos osallistuu vuosittain erilaisiin Puolustusvoimien valmius- tai sotaharjoituksiin, joissa on myös tilahallinnan tehtäviä. Esimerkiksi sulkutilaharjoituksissa testataan suojatilojen kunto ja järjestelyt sekä teknisten järjestelmien toimivuus.

Rakennuspooli ohjaa oman alansa valmiussuunnittelua Rakennuspooli on rakennusteollisuuden ja viranomaisten yhteistyöelin, jonka tehtäväkenttään kuuluvat häiriötilanteiden ja poikkeusolojen rakennustoimintaa koskevat asiat. Rakennuspooli toimii Huoltovarmuuskeskuksen alaisuudessa.

Alueellisesti järjestäytyneessä Rakennuspoolissa ovat edustettuina kaikki rakennusurakoinnin ja rakennusmateriaaliteollisuuden kannalta tärkeät toimialat.

Poolin tehtävänä on valmiussuunnittelu ja resurssien koordinointi siten, että esimerkiksi luonnonkatastrofeissa ja muissa häiriötilanteissa on saatavana

tarvittava määrä raivauskoneita, rakennusalan osaajia ja rakennusteollisuuden materiaalia.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva Huoltovarmuuskeskus suunnittelee ja koordinoi elinkeinoelämän ja hallinnon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä kehittää huoltovarmuutta.

Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio muodostuu sen asettamista pooleista, jotka edustavat elinkeinoelämän eri toimialoja.

Rakennuspoolitoimikunnan pääsihteerinä toimii Juha Kaitera Rakennusteollisuus RT ry:stä.

MUURIANKKURI 9

Y l l ä p ito Teksti JA KUVAT: Kirsti Helin

Turvallisuuspäällikkö Jouni Kärkkäinen

– tyytyväinen HUTOn kä – Rakennuslaitoksen asiakastukikeskuksen HUTO on äärimmäisen hyvä järjestelmä ja se on otettu meillä ilomielin käyttöön, kehuu Utin jääkärirykmentin turvallisuuspäällikkö, kapteeni Jouni Kärkkäinen.

K

eskitetty puolustuskiinteistöjen asiakastukikeskus on toiminut nyt noin vuoden ajan.

Jyväskylässä sijaitsevasta keskuksesta ohjataan asiakkaiden palvelupyyntöjä maanlaajuisesti ympäri vuorokauden viikon kaikkina päivinä. Asiakastukikeskus vastaanottaa noin 400 palvelupyyntöä viikossa, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Myös rakennusautomaatiovalvonta on keskitetty Asiakastukikeskukseen.

Sähköinen huollon ja ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmä HUTO on laajin yksittäinen kiinteistöjen ylläpitojärjestelmä Suomessa. Puolustushallinnon käytössä on noin 6 000 rakennusta ja 3 000 rakennetta, ja kun HUTO-järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa Rakennuslaitoksen asiakkaiden keskuudessa, sen kautta arvioidaan tulevan noin 30 000 vikailmoitusta ja palvelupyyntöä vuodessa.

Kapteeni Jouni Kärkkäinen vastaa Utin jääkärirykmentin kokonaisturvallisuudesta.

10 MUURIANKKURI

Y l l ä p ito

yttäjä Palvelupyynnöt sähköisesti Kiinteistöihin liittyvät vikailmoitukset ja palvelupyynnöt lähetetään HUTO-järjestelmään puolustusvoimien Torni-portaalissa olevan linkin kautta.

Palvelupyynnöt voi välittää asiakastukikeskukseen myös sähköpostitse ja puhelimitse.

Jouni Kärkkäinen vastaa Utin varuskunnan kokonaisturvallisuudesta. – Jääkärirykmentin käytössä on parikymmentä rakennusta, joissa on sähköinen kulunvalvonta, ja lisäksi alueella on kaksi aitaa, joissa on sähkökäyttöiset portit. Turvallisuuteen liittyy oleellisesti myös alueen toimiva valaistus. − Teen kiinteistöturvallisuuteen liittyviä korjauspyyntöjä HUTO-järjestelmään keskimäärin pari kertaa viikossa. Varuskunnan kiinteistöhuoltoupseeri puolestaan tekee palvelupyynnöt muista kiinteistöjen korjaustarpeista.

”

Kiinteistöjen korjauspalvelu on aina toiminut ripeästi.”

Jouni Kärkkäinen

Parasta järjestelmässä on seuranta Kun Jouni Kärkkäinen tekee palvelupyynnön HUTO-järjestelmään, se välittyy Asiakastukikeskukseen, josta pyyntö ohjautuu suoraan työn suorittajalle, esim. LVIS-asentajalle tai kirvesmiehelle.

Palvelusopimukseen kuulumattomat lisätoiveet välitetään Rakennuslaitoksen Utin palveluvastaavalle tai palveluyksikön kiinteistöpäällikölle, joka saatuaan tilaukselle hyväksynnän ohjaa tehtävän edelleen asianomaiselle työntekijälle.

<<<

MUURIANKKURI 11

Y l l ä p ito

− Sähköisestä järjestelmästä näen, kun työ on vastaanotettu, kuinka kauan aikaa työhön menee ja tekeekö korjauksen Rakennuslaitoksen oma väki vai tarvitaanko ulkopuolista yritystä. Heti kun vika on korjattu, saan siitä viestin sähköpostiini. Homma pelaa hienosti! − Aiemmin kerroin palvelupyynnöt suoraan työnjohdolle tai asentajille

joko soittamalla tai suusanallisesti. Nyt turhasta soittelusta on päästy eroon, ja asentajatkin voivat paremmin keskittyä itse työhönsä. Ja mikä tärkeintä, jokaisesta palvelupyynnöstä jää nyt jälki ja pystyn seuraamaan työn etenemistä sähköisesti.

Jouni Kärkkäisellä on yksi vinkki HUTO-järjestelmän kehittäjille. − Tällä

hetkellä tieto tilaamani työn valmistumisesta tulee vain minun sähköpostiini, koska järjestelmästä viestin voi lähettää vain yhteen sähköpostiosoitteeseen. Siksi joudun lähettämään viestin edelleen kaikille niille, joita se koskee.

Jos kaikki asianomaiset saisivat tiedon samanaikaisesti omaan sähköpostiinsa, vähentäisi se edelleen työtä ja säästäisi aikaa. − Uusi sähköinen asiakaspalvelun työkalu on hyvä lisä, vaikka yhteistyö Rakennuslaitoksen kanssa on aina toiminut hyvin ja korjaukset tehdään ripeästi, kertoo 26 vuotta Utin varuskunnassa työskennellyt Jouni Kärkkäinen.

Turvallisuuspäällikkö Jouni Kärkkäisen ja LVIS-asentaja Veijo Laitiaisen yhteistyö sujuu entistäkin paremmin uuden HUTO-järjestelmän ansiosta.

Puolustuskiinteistöjen huoltopyynnöt ja vikailmoitukset

Asiakastukikeskukseen Asiakastukikeskuksesta ohjataan puolustuskiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa maanlaajuisesti.

Asiakastuen sähköinen palvelu, johon pääsee Puolustusvoimien Torni-portaalista, on ensisijainen väylä Puolustusvoimien henkilöstölle palvelupyyntöjen tekemiseen.

Kiireellisissä tapauksissa Asiakastukikeskukseen voi myös soittaa.

Ne asiakasorganisaatiomme, joille ei ole pääsyä Torniportaaliin, tekevät palvelupyynnöt joko sähköpostitse (asiakastuki@phrakl.fi), tekstiviestinä (050 902 2311 viesti ”VIKA”) tai puhelimitse (0299 831 900).

24/7

Lisätietoja: Puolustushallinnon asiakastukikeskus, palvelupäällikkö Pasi Kinnunen, pasi.kinnunen@phrakl.fi, puh. 0299 831 922.

12 MUURIANKKURI

Y l l ä p ito

Utti – erikoisjoukkojen koulutuskeskus Utin jääkärirykmentti on puolustusvoimien helikopterialan ja erikoisjoukkojen koulutuskeskus. Rykmentissä koulutetaan varusmiespalvelustaan suorittavien laskuvarjojääkärien lisäksi palkattua henkilöstöä helikopterilentäjiksi ja erikoisjääkäreiksi. He saavat koulutuksen kaikkein vaativimpiin erikoisjoukkotehtäviin Suomessa sekä tarvittaessa ulkomailla.

Utin jääkärirykmentti on siitä poikkeuksellinen Maavoimien joukko-osasto, että siellä on enemmän palkattua henkilöstöä kuin varusmiehiä. Suhdeluku on 370:200.

Utin jääkärirykmentin asiakaspalvelu sijaitsee pääportin ulkopuolella varuskunnan vanhimmassa mutta edelleen hyväkuntoisessa rakennuksessa.

Ilmavoimien ensimmäinen lentoasema Utin varuskunta-alue muodostuu venäläisestä 1700-luvun lopun linnakkeesta ja 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien kasarmista. ”Utin kankaalle” perustettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskystä lentotukikohta vuonna 1918. Se oli Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentoasema.

Nykyisin Finavian ylläpitämä Utin lentokenttä toimii satunnaisesti Ilmavoimien lentokoneiden tukikohtana. Kenttä on myös siviililaskuvarjohyppääjien käytössä.

– Alun perin lentokoneille tehdyissä halleissa on nykyisin vain helikoptereita ja materiaalia. Sotilaslaskuvarjohyppytoimintaa varten lentokoneet tulevat Ilmavoimien Pirkkalan tukikohdasta, kertoo kapteeni Jouni Kärkkäinen. – Hyppytaidon ylläpitämiseksi pitäisi hypätä ainakin pari kertaa kuukaudessa.

Museoviraston suojelukohde Museovirasto on määritellyt Utin varuskunta-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sitä pidetään edustavana esimerkkinä itsenäisen Suomen puolustusministeriön 1920–30-luvun rakennustoiminnasta.

Varuskunnan vanhin, 1914–1917 välisenä aikana valmistunut rakennus, on aikanaan toiminut venäläisten upseerien esikuntana. Kivipilareille kaksinkertaisista laudoista tehty paviljonkimainen rakennus on säilynyt hyvin. Nykyään rakennuksessa toimii Utin jääkärirykmentin asiakaspalvelu.

Kasarmialuetta ajanmukaistettiin 1980-luvun alussa.

Parakkimajoituksen korvannut Laskuvarjojääkärikoulun uusi kasarmi- ja esikuntarakennus valmistui vuonna 1985.

Helikopteritoiminnan ja NH90-helikopterien hankinnan myötä Uttiin on rakennettu 2000-luvulla neljä uutta rakennusta, joista suurin on vuonna 2006 valmistunut, yli 10 000 neliömetrin helikopterihalli. Se toimii helikopteripataljoonan koulutus- ja hallintotiloina.

Vuonna 2000 valmistui Rakennuslaitoksen teettämä Utin varuskunnan maankäytön ja maisemanhoidon yleissuunnitelma, jonka avulla alueen tulevaa rakentamista pyritään ennakoimaan ja säätelemään. Varuskunnassa on valitettavasti myös useita huonokuntoisia rakennuksia vailla käyttötarkoitusta.

MUURIANKKURI 13

ha l l into Teksti: Kirsti Helin Kuvat: stina ericsson ja Rakennuslaitos

Hankintatoimella iso rooli

Rakennuslaitoksessa Rakennuslaitoksen hankintatointa on uudistettu. Uudessa toimintamallissa keskusyksikkö vastaa valtakunnallisesti hankintojen ja sopimusten yhtenäisestä hallinnasta ja myös ostotoiminta on keskitetty.

Y

htenäisen toimintamallin ja keskitetyn kilpailutuksen avulla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja entistä parempaa hankintojen suunnittelua ja seurantaa. − Hankintatoimen uudistaminen on osa Rakennuslaitoksen organisaatiouudistusta.

Uuden hankintamallin jalkauttaminen on vielä kesken, mutta uskon, että uudistukselle asettamamme tavoitteet saavutetaan jo kuluvan vuoden aikana, sanoo Rakennuslaitoksen 14 MUURIANKKURI

hallintojohtaja Ritva Peura. – Tämän vuoden lopulla käyttöön otettavan sähköisen kilpailutusjärjestelmän avulla voimme edelleen yhdenmukaistaa ja tehostaa hankintatoimintaamme.

Iso hankkija Rakennuslaitoksessa on viime vuosina vähennetty omaa palvelutuotantoa ja ulkopuolisten palveluntuottajien merkitys on kasvanut.

Samalla myös hankintatoimen rooli on tullut entistä tärkeämmäksi. Tänä päivänä lähes

ha l l into

80 prosenttia laitoksen liikevaihdosta syntyy hankintatoimen kilpailuttamista kiinteistöpalveluista, kuten ulkoalueiden hoidosta, siivouksesta sekä erilaisista korjaus- ja kunnossapitopalveluista. Lisäksi kilpailutetaan erilaisia korjausurakoita, rakennustarvikkeita ja siivousvälineitä. Isoja kokonaisuuksia ovat esimerkiksi energiahuollon kilpailutukset ja valtakunnalliset palvelukilpailutukset.

Hankintapäätökset tehdään hankintalain mukaisten kriteerien mukaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden ja halvimman hinnan perusteella.

Vuonna 2015 hankintojen arvo oli noin 123 miljoonaa euroa (palvelut 63 M€, käyttöaineet 46 M€, tarvikkeet 11 M€ ja vuokrat 2,5 M€). Hankintatoiminnan laajuudesta kertoo myös se, että HILMAssa julkaistiin viime vuonna yhteensä 61 hankintailmoitusta ja Rakennuslaitoksen sopimusrekisterissä on yhteensä 570 hankintasopimusta.

Valtakunnallisesti ja digitaalisesti Rakennuslaitoksen uusi hankintatoimen organisaatio muodostuu kilpailutus- ja sopimushallintatiimistä ja ostotiimistä sekä hankintajärjestelmätiimistä.

Hankintatoimen asiantuntijat työskentelevät valtakunnallisesti Rakennuslaitoksen keskusyksikössä Haminassa sekä palveluyksiköissä eri puolilla maata. Työyhteisö on muuttunut osittain virtuaaliseksi ja päivittäinen yhteydenpito tapahtuu digitaalisesti Lync-järjestelmän, videon tai sähköpostin välityksellä. Työskentelyssä hyödynnetään myös verkossa toimivaa ryhmäpalvelua, jossa esimerkiksi hankinta-asiantuntijat, tekniset asiantuntijat ja turvallisuusasiantuntijat voivat muokata ja kommentoida kilpailutusasiakirjoja niiden laadintavaiheessa. Verkon palvelu sisältää

Hankintatoimen tiiminvetäjät Miika Ahonen ja Sanna Niemelä sekä hankintapäällikkö Jaana Koivurinne (keskellä).

myös mm. ajantasaisen sopimusrekisterin, ajoneuvorekisterin ja kilpailutuskalenterin.

Hankinta-asiantuntijat hoitavat kilpailutukset määriteltyjen tarpeiden pohjalta ja laativat sopimukset.

Ostajat puolestaan tekevät tilaukset. Rakennuslaitoksen tekniset asiantuntijat ja turvallisuusasiantuntijat määrittelevät kilpailutettavien ja tilattavien palveluiden, tavaroiden ja urakoiden tekniset vaatimukset ja turvallisuusvaatimukset. Puolustushallinnossa turvallisuusasiat ovat erityisasemassa ja siksi yhteistyö turvallisuusasiantuntijoiden kanssa on erityisen tärkeää.

Uusi hankintalaki tulossa Tiiminvetäjä Sanna Niemelä korostaa, että hankintahenkilöstön on tärkeää tuntea voimassa oleva hankintalaki. – Lisäksi kilpailutustiimissä on hallittava kilpailutusprosessit ja ostotiimissä tilausprosessi. Hankintajärjestelmäasiantuntijoilta puolestaan vaaditaan teknistä järjestelmäosaamista. Hyvä on myös tuntea

Rakennuslaitoksen eri toimialat sekä hankinnan kohteet yleisellä tasolla.

Tätä kehitetään jakamalla hankintoja eri osa-alueisiin ja keskittämällä hankintatehtäviä sen mukaan. − Hankintahenkilöstön osaamista kehitetään ja ylläpidetään mm. omilla vuosittaisilla hankintapäivillä ja ulkopuolisten tahojen järjestämillä koulutuksilla. Lähes kaikki hankintahenkilöstöön kuuluvat ovat suorittaneet valtionhallinnon koulutus- ja kehittämisyhtiö HAUSin järjestämän Hankintaosaaja-koulutuksen.

Julkisissa hankinnoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Tällä hetkellä muutoksista merkittävin on loppuvuodesta 2016 voimaan astuva uusi hankintalaki ja sen edellyttämät hankintaprosessin sähköistämisvaatimukset. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä ja parantaa pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuun. Lakiuudistuksen taustalla on EU:n uusi hankintadirektiivi, jonka säännöksistä osaa on sovellettu jo 18.4.2016 alkaen.

MUURIANKKURI 15

R A K E N T A M I N E N KuvaT: Kirsti Helin, Soile Tirilä/Museovirasto ja Puolustusvoimat

Artikkelin kirjoittaja on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimialajohtaja, arkkitehti Raimo Jokela.

Korpivaruskuntien kestävää hoitoa niiden arvoa kunnioittaen

S

otien jälkeen 1950-luvulla tuli entistä vaikeammaksi järjestää koulutus suurille varusmiesikäluokille kaupunkien varuskunnissa. Kaupunkien kasvaessa puolustusvoimat joutui kilpailemaan maa-alueesta asutuksen laajenemisen kanssa. Kaupunkien laidoilta oli maastoharjoituksiin pitkät matkat. Näihin ongelmiin alettiin ratkaisuksi pohtia niin sanottuja korpivaruskuntia.

Suurimmat varuskunnat syntyivät tuon ajatusmallin perusteella samanaikaisesti 1960- ja 1970-luvuilla Säkylään, Kajaaniin ja Vekaranjärvelle. Siirrot olivat varsin pitkiä: pääosa Säkylän joukoista tuli Turusta, Kajaaniin

siirrettiin joukkoja Kuopiosta ja Oulusta.

Vekaranjärven ensimmäiset joukot saapuivat lähempää Kouvolasta.

Metsän keskellä oli tilaa kaavoittaa näyttävästi. Neitseelliseen maastoon oli mahdollista järjestää varuskunnan yhteenkuuluvuutta korostava keskusaukio sitä rajaavine rakennuksineen. Samalla varuskunnat oli mahdollista saada toiminnallisesti hyvin organisoiduksi.

Jopa 3 000 henkilön kokoontumiseen riittävä keskusaukio ja sitä ympäröivät varuskuntaravintola, sotilaskoti ja urheilutalo suunniteltiin sotilaallisen suorakulmaisiksi. Muu varuskunnan rakennuskanta ryhmiteltiin vapaammin maaston mukaan.

Varuskuntakeskusten korjaushankkeissa on kiinnitetty huomiota sekä rakennusten erityispiirteisiin että aukiokokonaisuuteen.

Kainuun prikaatin varuskunta Kajaanin Hoikankankaalla.

16 MUURIANKKURI

R A K E N T A M I N E N

Kouvolan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatin urheilutalon peruskorjauksessa noudatettiin vanhoja materiaaliperiaatteita ja tehtiin toiminnalliset tekniset parannukset.

Puolustusministeriössä iso arkkitehtitoimisto Puolustusministeriön Rakennusosaston suunnittelutoimisto oli 1960-luvulle asti alallaan Suomen suurimpia, ja siellä työskenteli merkittävä joukko nimekkäitä ja taitavia arkkitehtejä. Suunnitteluvastuu pidettiin itsellä, koska rakennuskanta poikkesi niin sanotusta vakiorakentamisesta. Samoin rakennusten ylläpito oli oman hallinnonalan vastuulla.

Yliarkkitehti Vilho Noko johti varuskuntien kehittämistä ja rakennusosastoa 1949–1975. Rakennusneuvos arkkitehti Pentti Viljanen kaavoitti uudet alueet kuten Säkylän Huovinrinteen, Kajaanin Hoikankankaan ja Valkealan Vekaranjärven.

Kun puolustushallinnon oma suunnittelutuotanto aiemmassa laajuudessaan 1960-luvulla lopetettiin, usein käytännön toteutusta jatkoivat osaston palveluksessa työskennelleet tai sille itsenäisiä toimeksiantoja säännöllisesti tehneet arkkitehdit. Osmo Lappo, Timo ja Tuomo Suomalainen sekä Pekka Rajala saivat huomattavan määrän merkittäviä toimeksiantoja.

Osmo Lapon arkkitehtiuran ensimmäinen itsenäinen suunnittelutyö oli Turun Heikkilän sotilaskoti 1950-luvulla. Se oli osa puolustusvoimien kokeilua, jossa suunnittelutehtäviä annettiin varusmiespalvelustaan suorittaville teekkareille. Tästä kokeilusta alkoi Lapon pitkään kestänyt toimeksiantojen sarja puolustushallinnon kohteissa. Se jatkui aina vuoteen 1993, jolloin valmistui Maanpuolustuskorkeakoulun rakennus B21, Ritaritalo Santahaminaan. Pitkän yhteistyön sekä mittavin että merkittävin osa on Säkylän, Kajaanin ja Valkealan varuskuntakeskusten suunnittelu.

Periaatteena pitkäjänteinen ylläpito Korpivaruskuntien rakennusten hoidon ja korjaamisen vahva perusta on sama kuin rakennuksia alun perin rakennettaessakin: ne on tehty kovaan käyttöön. Lattioiden klinkkeri-, betonimosaiikki- ja kvartsivinyylilaatat ovat materiaaleina pitkäikäisiä ja kulutusta kestäviä samoin kuin pilarien, seinien ja kaiteiden betonipinnat ja puhtaaksimuuratut seinät. Maalattuja

Rakenne- ja tekniset järjestelmät ovat selkeästi näkyviä.

Punainen on ilmanvaihdon tunnusväri.

seinäpintoja on vältetty.

Sotilasalueilla rakennusten ylläpito on ollut oman hallinnonalan, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vastuulla 2000-luvulle saakka. Tämä on luonut hoidon ja kunnossapidon työntekijöille pitkän, henkilökohtaisen suhteen heidän vastuullaan oleviin rakennuksiin. Rakennuksista pidetään hyvää huolta ja niistä ollaan ylpeitä. Ylläpidon laadun varmistaminen on edelleen Rakennuslaitoksen käsissä, vaikka rakennuskannan ylläpitoa on ulkoistettu ja tämä on tuonut rakennuksiin muitakin toimijoita.

<<<

MUURIANKKURI 17

R A K E N T A M I N E N

Säkylän Huovinrinteellä Porin prikaatin sotilaskotia uudistettiin myös toiminnallisesti.

Strategisesti merkittäviä koulutuskeskuksia Kaikki kolme korpivaruskuntaa Säkylä, Kajaani ja Vekaranjärvi ovat puolustusvoimien valmiusyhtymiä eli strategisesti tärkeitä koulutuskeskuksia ja kehittämiskohteita. Niiden on täytettävä nykyaikaiset vaatimukset varusmiesten palveluspaikkoina.

Varuskuntien keskusaukiot niitä rajaavine rakennuksineen on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.

Varuskuntakeskusten peruskorjausvaiheen käynnistyessä 2000luvun alussa Museovirasto ja Rakennuslaitos sopivat, että arkkitehtuurin ominaispiirteiden säilyttämistä ohjataan yhteisesti kunkin rakennuksen korjaushankkeen yhteydessä. Sotilaskodeissa ja urheilutaloissa toiminnan kehittämiseen liittyvät muutokset on pystytty toteuttamaan ilman laajennusrakentamista. Varuskuntaravintoloissa henkilöstömäärän kasvu edellyttää myös tilojen laajentamista.

Viime vuosina korjauksen kohteina ovat olleet Säkylän varuskuntaravintola ja sotilaskoti, Kajaanin sotilaskoti ja urheilutalo sekä Vekaranjärven urheilutalo. Suunnitteilla on Vekaranjärven varuskuntaravintolan peruskorjaus ja laajennus sekä sotilaskodin peruskorjaus.

Korjaukset Lapon betonibrutalismia kunnioittaen Osmo Lapon suunnittelemien varuskuntakeskusten korjaushankkeissa on kiinnitettävä erityistä huomiota 18 MUURIANKKURI

sekä rakennusten erityispiirteisiin että aukiokokonaisuuksiin. Rakennukset näissä kohteissa ovat karujen ja kestävien materiaalien, aikakauden tekniikan ja sisään pyrkivän valon kiehtovia, säntillisiä esimerkkejä.

Rakennusten julkisen luonteen mukaisesti sisätiloja hallitsevat mittavat päätilat. Rakenne- ja tekniset järjestelmät ovat selkeästi näkyviä. Isojen rakennusosien muodot ovat vahvoja, yksityiskohdat on karsittu minimiin.

Valon käyttö tiloissa on hyvin taidokasta ja omaleimaista.

Osmo Lappo on nimennyt suunnittelutyylikseen betonibrutalismin.

Lappo on kuvannut pitävänsä ”rationaalisesta yksinkertaisuudesta” ja ”vähän maalaismaisesta otteesta, että säilyy jonkinlainen maan tuntu siinä kaiken tekniikan keskellä”.

Tämä kirjoitus on lyhennelmä artikkelista, joka sisältyy maaliskuussa ilmestyneeseen julkaisuun Valtiolle rakennettu (Museovirasto, 2016).

Uusi Valtiolle rakennettu -julkaisu kertoo valtion kiinteistöistä ja niiden ylläpidosta Mikä kaikki ympäristössämme on valtion kiinteistöomaisuutta? Miten meidän tulisi hoitaa ja ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä, millaista on niiden vastuullinen ja viisas käyttö? Valtiolle rakennettu vastaa tällaisiin kysymyksiin. Se on Museoviraston ja valtion kiinteistöjä hoitavien ja ylläpitävien tahojen – Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston, Metsähallituksen, Suomenlinnan hoitokunnan, ulkoasiainministeriön, eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen – yhdessä toteuttama julkaisu, joka koostuu 34 artikkelista. Kirjoittajat edustavat niin valtion kiinteistönhaltijoita ja suojeluviranomaisia kuin kulttuuriperinnön asiantuntijoita.

Kirjan kannen kuvana on osa taiteilija Howard Smithin taideteoksesta Maalitaulu, joka on Vekaranjärven varuskuntaravintolan seinällä.

Museoviraston julkaisemaa kirjaa on myytävänä (hinta 29 €) Kansallismuseon museokaupassa tai sen voi tilata postiennakolla: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisujen-myynti.

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Kirsti Helin, Esperi ja Puolustusvoimat/Sotamuseo

Sotilassairaalasta

Suomen suurin yksityinen hoivakoti

Eläkevakuutusyhtiö Eteran omistamassa Tilkassa toimii Esperi Caren lisäksi kirurgi-, fysioterapia-, hammaslääkäri- ja silmälääkäripalveluja tarjoavia yrityksiä.

− Tilkan valoisat asunnot ovat hyvin kysyttyjä, kertoo Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni vierellään Tilkan asukas Tekla Schröder.

T

ämä on aivan upea rakennus, kehuu Esperi Care Oy:n toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni työhuoneessaan Tilkan viidennessä kerroksessa.

Esperi Caren yritysvärit ovat punainen, harmaa ja valkoinen. Esperin värit näkyvät niin Tilkan tilojen sisustuksessa kuin työntekijöiden vaatteissa. Lisävärinä on käytetty toimitusjohtajan lempiväriä vaaleanpunaista.

– Seinien väristä käytiin tiukka keskustelu Museoviraston kanssa. Lopulta seinät saatiin maalata vaaleanpunaisiksi, mutta vain niiltä osin kun eivät näy käytäville. Oma työtuolini on lempiväriäni, vaikka minulle yritettiin vakuuttaa, ettei kukaan itseään kunnioittava toimitusjohtaja istu vaaleanpunaisessa tuolissa, Marja Aarnio-Isohanni nauraa.

<<<

MUURIANKKURI 19

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Esperi Care tarjoaa Tilkassa asumispalveluja ikäihmisille. Asukaspaikkoja on reilut 100 ja henkilökuntaa saman verran. Rakennuksessa on myös Esperi Caren pääkonttori, jossa työskentelee 40 henkilöä.

Esperi Caren lisäksi Tilkan vuokralaisina on kirurgi-, fysioterapia-, hammaslääkäri- ja silmälääkäripalveluja tarjoavia yrityksiä. Talosta löytyy myös erityisesti ikääntyneille suunniteltu kuntosali sekä ravintola ja kahvila. Asukkaille on tarjolla myös kampaamo- ja jalkahoitopalveluja.

Kulttuurikohteen vaativa peruskorjaus Puolustusvoimat luopui Tilkasta eli Keskussotilassairaala 1:stä vuonna 2005, jolloin puolustusvoimien erikoissairaanhoito ulkoistettiin. Valtio myi Tilkan kiinteistöt Eläkevakuutusyhtiö Eteralle. − Olemme Eterassa yhtä innoissamme Tilkasta kuin hevosmies maineikkaasta ravuristaan, sanoi Eteran toimitusjohtaja Kalevi Hemilä yrityskaupan jälkeen vuonna 2006.

Tilkan päävuokralaiseksi valikoitui hoivapalveluihin erikoistunut Esperi Care Oy. − Etera kävi neuvotteluja myös muiden hoiva-alan yritysten kanssa, mutta olimme ainoa yritys, jolla oli rohkeutta ottaa käyttöön kaikki yhdeksän kerrosta, kertoo Marja Aarnio-Isohanni.

Tilkan peruskorjauksen lähtökohtana oli Esperi Caren toiminta ja suunnitteluvaiheessa Etera, Esperi ja Museovirasto tekivät tiivistä yhteistyötä.

– Suojellun rakennuksen seinät saatiin maalata lempivärilläni vaaleanpunaisella, mutta vain niiltä osin kun eivät näy käytäville, kertoo Marja Aarnio-Isohanni.

Rakennus on suojeltu asemakaavalla ja Museovirasto on listannut Tilkan yhdeksi modernin arkkitehtuurin merkkikohteista Suomessa. Kulttuurihistoriallisen kohteen peruskorjaus oli rakennus- ja LVIS-teknisesti erityisen vaativa. Peruskorjauksen yhteydessä talon alle rakennettiin parkkihalli.

Tilkan peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Granlund Oy ja päärakentajana toimi rakennusliike Oy Alfred A. Palmberg Ab. Uudistunutta Tilkkaa juhlittiin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2009. Samalla Esperi avasi Tilkassa Suomen suurimman yksityisen hoivakodin. – Avajaisiin oli kutsuttu runsaasti myös Sotilassairaala Tilkan henkilökuntaa, kertoo Marja Aarnio-Isohanni.

Esperi Care Oy • SPR:n perustama vuonna 2001 • Nykyiset omistajat: Pääomasijoitusyhtiö Capman, Eläkeyhtiö Etera ja Esperi Caren henkilöstö • Tilkan lisäksi yli 100 hoivakotia ja 28 uutta rakenteilla eri puolilla Suomea • Asiakkaita noin 3 500 • Henkilöstöä 4 000, joista 2 000 kokopäiväistä • Liikevaihto 150 MEUR (2016) • Toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni vuodesta 2003

20 MUURIANKKURI

Hoivapalveluja ja kodinomaista asumista Tilkassa jokaisella asukkaalla on oma asunto, joissa osassa on minikeittiö.

Asunnon voi sisustaa omilla huonekaluilla. Lisäksi kussakin kerroksessa on yhteinen olohuone ja ruokailutila. Asukkaat voivat käydä syömässä myös Tilkan alakerran ravintolassa, ja huonokuntoisimmille asukkaille ateriat viedään huoneisiin. Osa asukkaista maksaa palvelun itse ja osalla on maksupalvelusopimus kotikunnan kanssa. − Tällä talolla on valtavasti tunnearvoa, mistä kertoo myös se, että täällä asuu useita sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet aiemmin joko töissä tai potilaina Tilkan sotilassairaalassa.

Keskussotilassairaala Tilkan muistoista on julkaistu kirja Tilkan verran tarinoita (2008). Siinä on noin sata erilaista muistoa Tilkasta henkilökunnan, potilaiden ja heidän omaistensa kertomana.

Marja Aarnio-Isohannilla on myös omat muistonsa Tilkasta. – Olin 15-vuotiaana täällä potilaana, kun lääkärisetäni leikkasi nielurisani. Olin osaston ainoa naispuolinen potilas ja ympärilläni oli oma hovi komeita 18-vuotiaita sotilaita.

En millään olisi halunnut lähteä kotiin, ja äidille sanoin, että jonain päivänä vielä ostan koko sairaalan.

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Potilashuoneet sijaitsivat rakennuksen valoisimmalla länsipuolella, josta oli upeat näköalat Huopalahteen.

Valkoista, hygieenistä ja länsimaista Tilkka on Helsingin Huopalahden komea maamerkki, joka edustaa puhdaspiirteistä funktionalismia.

Arkkitehtuurissa nousi 1930-luvulla vaikuttavaksi tyylisuunnaksi funktionalismi, jossa tärkeää oli paitsi tilojen tehokkuus ja toimivuus myös niiden selkeys ja valoisuus sekä muotojen yksinkertaisuus.

Sairaala-arkkitehtuurissa funktionalistisen valkoisuuden katsottiin edistävän potilaiden terveyttä. Tilkan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota hygieniaan, ja likainen työ oli erotettu puhtaasta. Esimerkiksi keittiötiloissa lasiseinät erottivat toisistaan astianpesun ja perkauksen omiksi hygieenisiksi tiloikseen. Rakennuksen hissit olivat eri tarkoituksiin: potilashissi, henkilökunnan hissi, ruoka- ja liinavaatehissi sekä jätekuilut.

Funktionalismi sopi nuoren itsenäisen Suomen arkkitehtityyliksi, koska se poikkesi Venäjän vallan aikaisista punatiilikasarmeista. Poliittisesti sopivaa oli puhdas valkoinen pohjoismainen funktionalismi, joka liitti Suomen Skandinaviaan.

Sotilasarkkitehtuurissa valkoista funktionalismia edustivat Tilkan lisäksi Helsingin Autokomppania Taivallahdessa, Niinisalon

Lamellikasarmi, Immolan lentoaseman rakennukset sekä Santahaminan Kadettikoulu.

Näistä on puolustusvoimien käytössä edelleen Porin prikaatiin kuuluva Niinisalon kasarmi ja Santahaminan Kadettikoulu (nyk.

Maanpuolustuskorkeakoulu).

Olavi Sortta – 30 vuotta sotilasarkkitehtuuria Sotilassairaala Tilkan pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Olavi Sortta (1896–1968), joka työskenteli kolmen vuosikymmenen ajan puolustusministeriön rakennustoimistossa (nyk. Puolustushallinnon rakennuslaitos). Tilkan esikuvana oli Viipurin sotilassairaala, jonka Sortta oli suunnitellut yhdessä ministeriön toisen sairaala-arkkitehdin Elsi Borgin kanssa ja joka valmistui vuonna 1931.

Olavi Sortan kerrotaan olleen hyvin periaatteellinen ja tinkimätön tavoitteissaan.

Hänen merkittävimpiä suunnittelutöitään olivat Tilkan ja sen laajennuksen (1957– 1965) lisäksi Kadettikoulun rakennukset Santahaminaan vuonna 1939.

Uudessa, vuonna 1936 valmistuneessa sotilassairaalassa oli 250 potilaspaikkaa, mutta sodan aikaan sairaalaan pystyttiin otta-

Tilkan sotilassairaalan viimeinen lipunlasku 30.12.2005.

maan jopa 400 potilasta. Yhdeksänkerroksisen tornin potilasosastot olivat samanlaiset, paitsi ylin upseeriosaston kerros, jossa oli yhden ja kahden hengen huoneita ja jossa huoneiden ovet olivat äänieristyksen vuoksi kaksinkertaiset. Potilastilat sijaitsivat rakennuksen lounaispuolella ja saivat näin päivänvaloa päivän parhaana aikana. Kussakin kerroksessa oli tupakkahuone, josta pääsi pääporrasta kiertäville parvekkeille nauttimaan auringosta ja näköalasta, kuten Olavi Sortta sanoi kuvatessaan sairaalaa Suomen Sotilaassa vuonna 1936 julkaistussa artikkelissa.

Lähteet: Tilkan verran tarinoina (toim. Minna Kilkki, 2008), Museoviraston tutkija Ulla-Riitta Kaupin haastattelu Muuriankkurissa 1/2005.

MUURIANKKURI 21

A J A N K O H T A I S T A Teksti: Juhani Heimonen Kuva: Titam Truong

Ilkka Kanerva Suomen Nato-jäsenyydestä

”Olisimme turvallisuuden emme kuluttajia” Natoon halajavat maat saivat huhtikuun lopulla niskaansa takatalven räntäsateen.

Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Douglas Lute ilmoitti, ettei liittokunnassa ole ”moneen vuoteen, ehkä ei vielä pidempäänkään” tilaa uusille jäsenille.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton rauhankumppaneina parasta A-ryhmää ja jäsenkelpoisuudeltaan korkeinta kategoriaa.

22 MUURIANKKURI

A J A N K O H T A I S T A

tuottajia,

S

e viesti oli tarkoitettu aivan muille kuin Suomelle ja Ruotsille, tulkitsee Suomen eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Lähettiläs Lute on Kanervalle kansainvälisistä yhteyksistä tuttu diplomaatti. Niin ikään tuttuja ovat Naton päättäjien ajatuskulut, jotka vaikuttavat julkilausuttujen viestien taustalla. − Suomi ja Ruotsi olisivat Natolle turvallisuutta ja vakautta tuottavia, ei kuluttavia jäseniä. Jälkimmäisiä edustavat oikeastaan kaikki vuosina 1999 ja 2004 sotilasliittoon hyväksytyt maat, samoin nykyisin aktiivisesti sisälle pyrkivät kuten Georgia, Makedonia, Bosnia tai Montenegro.

Kanerva muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton rauhankumppaneina parasta A-ryhmää ja jäsenkelpoisuudeltaan korkeinta kategoriaa. Suomi täyttää puolustusmenoissa kirkkaasti Naton edellyttämän kahden prosentin bkt-osuusminimin, jos lähivuosille ajoitetut torjuntahävittäjä- ja muut kalustohankinnat toteutuvat suunnitellusti. − Vaikkei jäsenyyden hakeminen ole suinkaan mikään läpihuutojuttu, prosessia on turha myöskään ylidramatisoida. Tärkeintä on säilyttää optio ja valmius toimia, kun aika on poliittisesti kypsä. Se on seinänaapuriinkin päin taktisesti järkevä menettely, Suomen eduskunnan kokenein parlamentaarikko muotoilee.

Yhtä mieltä Kanerva on Luten kanssa siitä, ettei Naton pidä laajentumisellaan suotta ärsyttää heikkouden tilaan ajautunutta Venäjää. Takaisin suurvallaksi mielivällä maalla on

joka tapauksessa aina oleva tärkeä rooli täkäläisessä strategisessa ympäristössä.

Samaan hengenvetoon Kanerva korostaa Suomen itsenäistä Nato-ratkaisua. Lupaa ei pyydetä eikä kysytä miltään ilmansuunnalta.

Päätöksenteossa tärkein toimija on hänen mukaansa Tasavallan presidentti.

Eli käytännössä Nato-avaimet ovat seuraavat kahdeksan vuotta paljolti presidentti Sauli Niinistön taskussa. Niinkö? − Juuri niin.

Naton kannatus Ruotsissa nousee Huhtikuun kyselyssä 41 prosenttia Reserviläisliiton jäsenistä kannatti maamme hakeutumista Natoon. Osuus on laskenut vuoden takaisesta 7,6 prosenttiyksikköä. Vaikka puolto on yhä selvästi suomalaisten keskiarvoa (22 %) korkeampi, tulos yllättää, kun ottaa huomioon sotilaallisten uhkakuvien synkentymisen.

Länsinaapurissa mielipiteet ovat muuttuneet päinvastaiseen suuntaan. Siellä Naton yleinen kannatus lähentelee jo Suomen reserviläisten lukemia. Kansalaismielipiteen myönteisyys heijastuu myös sikäläisiin poliitikkoihin, joiden puheita seurataan Suomessa korva tarkkana.

Onko vaara, että käy niin kuin 1990luvun alussa, jolloin Ruotsi salasi loppuun saakka aikeensa hakea EY:n jäsenyyttä. − Ei todellakaan! Me marssimme tasatahtia ja täysin tietoisina toistemme tilannekuvasta. Molemmat valmistelevat tänä vuonna omaa Nato-selvitystä. Minusta niiden valmistuttua olisi paikallaan tehdä yhteinen kartoitus, Kanerva ehdottaa.

<<<

MUURIANKKURI 23

A J A N K O H T A I S T A

Hän tunnustaa kannattavansa lämpimästi Suomen ja Ruotsin sotilasliittoa, mutta painottaa, ettei se ole Nato-jäsenyyttä korvaava saati poissulkeva tavoite.

Venäjän uhoa Itämerellä Turvallisuuden kysymykset ovat nousseet parissa vuodessa hyökyen ja ennen kokemattomalla tavalla eurooppalaisen politiikan keskiöön.

Pontimina ovat olleet Krimin miehitys, Itä-Ukraina, Syyrian sisällissodan liikkeelle sysäämä pakolaiskriisi ja Venäjän sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä. − Pakko myöntää, että Yhdysvaltain laivastoa ja tiedustelulentoja keväämmällä häirinneet venäläismanööverit toivat mieleen kylmän sodan puhurit. On turvauduttu voimapolitiikkaan, jossa ei juuri pöytätavoista piitata, Kanerva toteaa.

Venäjän arvaamattoman aggressiivisuuden motiivina pidetään maan pyrkimystä laajentaa vaikutuspiiriään ja työntää geopoliittista rajalinjaa lännemmäs. Yhdysvallat ja Nato ovat vastanneet vahvistamalla sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa, mitä erityisesti Viro on toivonut.

Venäjää elähdyttävä supervaltanostalgia on Kanervan mukaan realiteetti ja sellaisena noteerattava.

Toisaalta hän tuntee jo 1970-luvulta lähtien Kremlin nykyjohtoa, jossa 24 MUURIANKKURI

vaikuttaa vahva ”pietarilainen eetos”. − Euraasian unionin, joka rakennettiin vastapainoksi EU:lle, on täytynyt olla presidentti Vladimir Putinille melkoinen pettymys. Luulen, että ajan oloon hän on valmis kääntämään rintamasuuntaa – kuten Pietarissa on ollut tapana – Eurooppaan päin. −EU olisi Venäjälle sittenkin entisiä neuvostosatelliitteja luontevampi, luotettavampi ja hyödyllisempi yhteistyökumppani. Näin siitä huolimatta, että Kreml nyt pyrkii lyömään kiilaa EU-maiden rintamaan.

Brittiäänestys EU:n kohtalo Suomessa hallitus työstää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka on määrä valmistua juhannukseksi. Siihen sisältyy vapun aaton aattona julkistettu asiantuntijaraportti mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Puolustusministeriö tekee puolestaan omaa puolustuspoliittista ja sisäministeriö sisäisen tur vallisuuden selontekoa.

Vaikka kansallista pohjamateriaalia alkaa olla yllin kyllin, Kanerva painottaa muutamia lähiajan ulkoisia muuttujia. Niitä ovat Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä 23.6., Naton heinäkuun huippukokous Varsovassa ja EU:n globaalin turvallisuusstrategian päivitys, josta odotetaan esitystä kesäkuussa. − Vasta niiden jälkeen Suomella on edellytykset tehdä omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjauksensa.

Eniten unionissa jännitetään Britannian äänestystulosta. Brexit tietäisi arvoyhteisölle painajaismaisia poliittisia ja taloudellisia vaikeuksia.

Eräiden arvioiden mukaan se supistaisi EU:n yhteenlaskettua bruttokansantuotetta kuudenneksella ja sisämarkkinoiden kuluttajapotentiaalia kahdeksasosalla.

Ja mikä Suomen kannalta kiusallista, menettäisimme Britannian erotessa yhden sangen samanmielisen EUkumppanin.

Puolustusvoimien säästöjä ei peruta Suomen armeija on läpikäynyt vuosina 2012–2015 rauhanajan mittavimpiin kuuluvan uudistus- ja sopeutusohjelman. Puolustusvoimille määrätyt yli 800 miljoonan euron menoleikkaukset edellyttivät varuskuntarakenteen karsimista, joukko-osastojen uudelleen organisointia ja kiinteistöistä luopumista.

Varuskuntien alasajot ovat herättäneet närkästystä etenkin siellä, missä paikkakunnan katukuvaan, elinkeinoihin ja yhteisöllisyyteen sotaväki on kuulunut vuosikymmenet.

Kanerva myöntää, että puolustusmenojen säästöistä päätettiin toisenlaisessa turvallisuusympäristössä kuin nykyinen on. Päätöksiä perumaan hän ei kuitenkaan lähtisi. − Puolustusvoimat joutui ensimmäisenä samojen taloudellisten tosiasioiden eteen, joita nyt korkeakoululaitos ja monet muut yhteiskunnan instituutiot katsovat silmästä silmään.

Kanervan mielestä armeija on suoriutunut velvoitteistaan esimerkillisesti, eikä sitä enää pidä ”freesaamisen” paineilla rasittaa. − Tärkeä painopisteen siirto tapahtuu, kun päästään lisäämään reservin kertausharjoituksia ja lyhentämään palvelukseen astumisen varoaikaa.

Näin varmistetaan − yhdessä kalustohankintojen kanssa – puolustuksemme iskukyky kaikissa oloissa.

KO L U M N I YTT Mika Aaltola toimii Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtajana Ulkopoliittisessa instituutissa.

Onko globalisaatio kadonnut suurpolitiikasta?

Globalisaatiosta on puhuttu kymmeniä vuosia. Sen keskeinen väittämä on ollut poikkirajallisten sidoksien yleistyminen paikallisten ja kansallisten vaihtoehtojen kustannuksella.Viime aikoina maailman sekamelska on kyseenalaistanut globalisaatiohypoteesin. Monin paikoin on palattu valtiokapitalismiin. Keskitettyä valtiota on rakennettu Kiinassa, Venäjällä ja Turkissa. Myös nationalismi on palannut.

Yksi globalisaatioaikakauden trendi on ollut valtioiden välisten konfliktien raju vähentyminen. Samaan aikaan valtioiden sisäiset konfliktit ovat yleistyneet.

Valtiohauraus ja valtioromahdukset ovat olleet huomion keskipisteessä. Arabikevät osoitti, miten valtiohauraus voi ilmetä myös poikkirajallisena poliittisena mobilisaationa. Hallintojaan vastaan nousseet ihmiset kykenivät ohittamaan valtiollisen mediakontrollin uusien teknisten apukeinojen kuten tekstiviestien ja sosiaalisen median avulla. Poikkirajalliset liikkeet ovat osoittaneet voimansa myös islamistisen radikalismin ja terrorismin muodossa.

Toisaalta vanhoilla globalisaatiokeskustelua edeltävillä käsitteillä puhutaan paljon. Geopolitiikka on tehnyt paluun esimerkiksi Ukrainan sodan myötä mutta myös Etelä-Kiinan merellä, jossa Kiina hakee omaa etupiiriään. Moninapaisen maailman koetaan syrjäyttävän Yhdysvaltojen vetämän yksinapaisemman maailmanjärjestyksen. Tämä mahdollisuus edellyttää vahvoja keskitettyjä nousevia valtoja, joiden kyvykkyys on omaehtoista.

Keskitettyjen valtioiden paluu, geopoliittisten keinojen käyttöönotto, populistisen nationalismin ja taloudellisen protektionismin korostuminen ja suurvaltajännitteiden kasvu haastavat globalisaatiohypoteesia. Samaan aikaan on syytä huomata, että globalisaation keskeiset elementit ovat vahvempia

kuin koskaan. Sijoitukset kansainväliseen infrastruktuuriin, kuten rautateihin, lento- ja laivareitteihin, tunneleihin ja datayhteyksiin, ylittävät yhteenlasketut puolustusmenot.

Nationalismin ja populismin nousu olisi syytä nähdä ennemminkin oireena globalisaatiosta kuin jonain vastatrendinä. Valtiot ovat suuren paineen alla. Kasvava paine saa aikaan nostalgisia paluuyrityksiä johonkin menetettyyn kulta-aikaan. Esimerkiksi Venäjän vaikeudet modernisoida yksipuolista talouttaan saivat maan hakemaan menestystä vanhakantaisemmilla keinoilla. Samoja huolia liittyy myös Kiinan tulevaan kehitykseen. Pysyykö Kiina sääntökeskeisen läntisen maailmanjärjestyksen puitteissa vai hakeeko se vaikeuksien kohdatessa kansallista koheesiota samoilla keinoilla kuin Venäjä? Vaikeuksia on myös Euroopassa, jossa monien kriisien kohdalla populistisnostalgiset poliittiset liikkeet menestyvät.

Valtiosidonnaisilla toimijoilla on maailmassamme yhä vähäisempi rooli. Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt tuottavat poikkirajallisia, spontaaneita ilmiöitä. Taloudellisen lisäarvon hakeminen onnistuu vain innovaatiotalouden keskeisissä solmukohdissa.

Tällaiseksi solmukohdaksi pääseminen edellyttää puolestaan kansainvälisten investointivirtojen houkuttelemista. Nämä keskinäisriippuvan maailman lainalaisuudet ovat rautaisia. Niistä poikkeaminen on äärimmäisen suuri pitkän aikavälin riski, vaikka lyhyellä aikavälillä siitä saattaisi saada poliittisia hyötyjä.

Globaaliturvallisuus ei ole palaamassa vanhaan jonkin uuden kylmän sodan muodossa. Tämän maailmanajan perusteemoja ovat valtiohaurauden paradoksit ja revanssihenkisten valtioiden jyrkkä ja nopea alamäki sekä niiden surullisen väkivaltaiset ja laajalle säteilevät vaikutukset.

MUURIANKKURI 25

h e n k i l ö Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Timo Rantanen

Jousiammunnan Suomen mestari harjoittelee Santahaminassa

R

akennuslaitoksen kiinteistönhoitaja Mikko Juutilainen on tyytyväinen työpaikkaansa Santahaminan varuskunnassa. Täällä on SM-jousiampujalle tarjolla hyvät harjoitusmahdollisuudet ja sekä esimiehet että työkaverit kannustavat huippu-urheilijaa. − Aamuisin ennen töitä käyn treenaamassa varuskunnan punttisalilla tai juoksemassa lenkkipoluilla ja heti töiden jälkeen ampaisen pienoiskivääriradalle harjoittelemaan taljajousellani.

26 MUURIANKKURI

Arkipäivisin tulee ammuttua 3-4 tuntia ja viikonloppuisin 5 tuntia päivässä. Santahaminan lisäksi treenaan seurani Wilhelm Tellin sisäradalla Sörnäisissä ja ulkoradalla Ruskeasuolla, kertoo Mikko harjoitusohjelmastaan.

Putkiasentajan koulutuksen saanut Mikko viihtyy työssään kiinteistönhoitajana. − Työkenttänäni ovat Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalueen kiinteistöt, jossa tehtäviä on laidasta laitaan: lampunvaihtoa, putkenavausta, uimahallin huoltotöitä jne.

h e n k i l ö

Isän jalanjäljissä Jousiammunta on kuulunut 26-vuotiaan Mikon elämään pienestä pitäen ja ensimmäisen jousensa hän sai 6-vuotiaana. Isä Timo Juutilainen voitti muun muassa parajousiammunnan EM-mestaruuden 1990-luvulla.

Mikko muutti vuonna 2009 Varkaudesta Helsinkiin parempien harjoitusmahdollisuuksien perässä, ja määrätietoinen harjoittelu on tuottanut tulosta.

Hänellä on jo kymmenen SM-mitalia, joista kolme on kultaista. Kansainvälissä kilpailuissa paras sijoitus on tähän mennessä viides, joulukuussa 2014 Berliinin kisoista. − Viime kesänä taljajousen SMkisojen finaali ratkaistiin Senaatintorilla Helsingissä yleisön keskellä ja oli tosi hienoa kun työporukka oli kannustamassa ja todistamassa voittoani, Mikko kertoo.

– Vuonna 2010 osallistuin ensimmäisiin kansainvälisiin kilpailuihin Hollannissa, ja sen jälkeen olen kiertänyt maailmaa ristiin rastiin keskimäärin seitsemän kertaa vuodessa.

Seuraava kilpailumatka suuntautuu Kiinaan, jossa järjestetään maailmancupin ensimmäinen osakilpailu.

Tämän vuoden kilpailubudjettini on 10 500 euroa, joka menee kaikki omasta pussista. Onneksi välineet olen saanut jo muutaman vuoden yhdysvaltalaiselta sponsorilta.

Mikä jousiammunnassa koukuttaa?

– Siinä on monta muuttujaa: henkinen peli, tekniikka ja välineiden virittäminen. Välillä tuntuu, että kilpailujen voittaminen on tärkein asia elämässäni, Mikko pohtii.

Tähtäimessä Las Vegasin voitto Suomessa jousiammunta on harvinainen laji ja aktiivisia harrastajia on vain kolmisen sataa. Ruotsissakin lajin harrastajia ja kilpailijoita on jo paljon

enemmän, ja erityisen suosittua jousiammunta on Tanskassa, Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Kovatasoisimmat kilpailijat tulevat USA:sta, ja Etelä-Koreassa jousiammunta on kansallislaji.

Suomessa voitoista ei saa mitään rahallista korvausta, kun taas muualla Euroopassa voittaja voi saada 2 000 – 4 000 euroa ja vuosittain Las Vegasissa järjestettävässä kilpailussa voittona voi olla jopa 50 000 dollaria. − Olen osallistunut viisi kertaa Las Vegasin kilpailuun ja sijoittunut eurooppalaisista kärkipäähän. Viimeksi taljajousisarjassa oli 275 ampujaa ja sijoitukseni oli 33. Kolmipäiväinen kilpailu on henkisesti rankka, ja jokaisen jousiampujan unelma on voittaa Las Vegas. Siihen minäkin tähtään!

Rutiinia kilpailuihin Mikko kertoo, että kilpailuun valmistautuminen hoituu jo rutiinilla. − Ammun jatkuvasti tosi paljon mutta ennen kilpailua vähennän ampumista ja herkistelen kroppaani. Tärkeää ovat hyvät yöunet ja monipuolinen ruokavalio. − Isäntämaasta riippumatta kilpailuviikot ovat hyvin samanlaisia. Lentokentällä ollaan vastassa ja sieltä on kuljetus hotellille. Maanantaina katsellaan paikkoja, tiistaina ovat viralliset harjoitukset, keskiviikkona alkukilpailu, torstaina pudotusottelut mies miestä vastaan, perjantaina joukkuekilpailut, lauantaina finaali ja sunnuntaina takaisin kotiin. Kisoihin osallistuvat yleensä samat ampujat, joten ympäri maailman on tullut kavereita.

Jousiammunta harrastukseksi Mikko kannustaa aloittamaan jousiammuntaharrastuksen ikään ja sukupuoleen katsomatta. − Jousiammunta on hauskaa, rentouttavaa ja parantaa keskittymiskykyä.

Jousiampuja Mikko Juutilaiselle kansainvälisistä kilpailuista on tullut jo rutiinia. Tavoitteena on kaikkien jousiampujien unelma, Las Vegasin kilpailun voitto.

Jousiammunnassa selän ja käsien lihakset joutuvat koetukselle, joten jousella ampuminen on hyvää liikuntaa muun muassa toimistotyötä tekeville.

Suomessa jousiammuntaa voi harrastaa noin 70:ssä seurassa eri puolilla maata. Seurat järjestävät jäsenilleen erilaista toimintaa ja seuran ulkopuolisille alkeiskoulutusta sekä ryhmille jousiammuntaan tutustumista. Seuroilta löytyy myös erilaisia jousia kokeiltavaksi.

Lisätietoja seurojen toiminnasta saa Suomen Jousiampujain Liitosta: sjal.fi.

MUURIANKKURI 27

E N G L I S H S U M M A RY

The Navy – maritime surveillance day and night Since 2012, the Baltic Sea has seen a triple increase in traffic requiring identification operations, and also an increase in the number of maritime

surveillance targets.

Finland has an excellent maritime surveillance system, for which the Navy, Coast Guard and maritime

authorities are jointly responsible.

All parties have sensors, radars and vessels gathering data that create a shared maritime situational picture.

“The co-operation involves ships, helicopters and airplanes, thus making the surveillance operations efficient and minimising overlapping work.

The smooth co-operation among Finnish authorities draws constant admiration internationally,” explains the Commander of the Finnish Navy, Rear Admiral Veijo Taipalus.

“In addition to our national maritime surveillance, we have a long history of sharing a common situational picture with Sweden, and we exchange information with other Baltic rim states as well.”

The Brexit vote and future of the EU In Finland, the Government is preparing the Report on Finnish Foreign and Security Policy, which is due by Midsummer. It will include the expert report on the effects of Finland’s possible NATO membership, which was published in late April. Meanwhile, the Ministry of Defence is working on its own report on defence policy, and the Ministry of the Interior on its report on internal security.

Although the national material is being accumulated at a rapid rate, the Chair of the Defence Committee of the Parliament, Ilkka Kanerva, draws attention to the significance 28 MUURIANKKURI

of some oncoming external events.

These include the UK referendum on EU membership on 23 June, the NATO Summit in Warzaw in July and the upgrading of the EU Global Strategy on foreign and security policies, with a proposal forthcoming in June. “These events must take place first in order for Finland to have the proper prerequisites for aligning its own foreign and security policies.”

Within the European Union, the outcome of the referendum on Britain’s membership is the most anxiously awaited. Should the UK decide to leave the EU, it would have nightmarish political and economic

consequences for the community.

According to some estimates, the EU’s combined GDP would shrink by one sixth and the inner market’s consumer potential by one eighth.

Users satisfied with the centralised customer support “The Customer Support Centre’s HUTO system is an extremely functional system and we are very happy to have it in active use,” says Captain Jouni Kärkkäinen, the Chief Security Officer of the Utti Jaeger Regiment.

The Construction Establishment of the Defence Administration launched its Customer Support Centre about one year ago. Located in Jyväskylä, Central Finland, it is a hub for handling service requests

coming from customers all over Finland on a 24/7 basis.

The Centre’s ERP system, known as HUTO, is the most comprehensive real estate maintenance and facilities management system in Finland. The Defence Forces have approx. 6,000 buildings and 3,000 structures at their disposal. It is estimated that, once established among the users, HUTO will serve as the channel for up to 30,000 malfunction notifications or service requests every year.

‘Wilderness garrisons’ are managed with respect for their legacy The garrisons in Säkylä, Kajaani and Vekaranjärvi are among the largest in Finland. They were built in the 1960s and 70s outside of town areas, literally in the middle of forests, hence their nickname ‘wilderness garrisons’. The large central

square – for gatherings of up to 3,000 persons – and the surrounding canteen, Soldiers’ Home and sports hall were arranged in a soldierly rectangular style. The other buildings were located freely in the terrain. The main designer of these garrisons was Architect Osmo Lappo, who planned buildings for the Defence Forces up until the year 1993.

Today, maintenance and repairs are carried out in these garrisons using the same principle as guided their construction: the facilities are meant for heavy-duty use.

The buildings are well maintained and the users are proud of them.

Within the Defence Forces organisation, Säkylä, Kajaani and Vekaranjärvi are Army readiness brigades, and thus, strategically important training centres and actively developed garrison areas. In terms of architecture, the central building complexes are classified as constructed environments of major cultural and historical value.

MUURIANKKURI 29

NIMITYSUUTISIA

Jussi Hautamäki Kouvolan palveluyksikön johtaja

Tommi Hokka Terhi Nakari kiinteistövalvomopäivystäjä, taloussihteeri, Asiakastukikeskus Keskusyksikkö

Mikko Virmavaara LVI-insinööri, Helsingin palveluyksikkö

Uusi hankintaorganisaatio

Miika Ahonen ostotiimin tiiminvetäjä

Riikka Eskola hankinta-asiantuntija

Risto Hynynen hankinta-asiantuntija

Tiina Hämäläinen hankintajärjestelmäasiantuntija

Simo Kalliomäki hankintajärjestelmäasiantuntija

Jyrki Karjalainen ostaja

Jaana Koivurinne hankintapäällikkö

Annikki Laisto hankinta-asiantuntija

Aimo Myöhänen ostaja

Merja Mäkilä hankinta-asiantuntija

Sanna Niemelä kilpailutus- ja sopimushallintatiimin tiiminvetäjä

Soile Piipponen ostaja

Tiia Päivärinta ostaja

Vesa Rapo ostaja

Liisa Santasaari hankinta-asiantuntija

Tarja Tarjasalo hankintasuunnittelija

Esko Toiminen ostaja

Birgitta Vallius hankinta-asiantuntija

30 MUURIANKKURI

TA PA H T U M I A

Asiakastukikeskusten palvelupäälliköt Pasi Kinnunen (Suomi), Maria Larsson (Ruotsi) ja Robert Sandvik (Norja)

NBDE-yhteistyökumppaneita Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.

Pohjoismaista tiedonvaihtoa Rakennuslaitoksen sisarorganisaatioiden edustajat Ruotsin Fortifikationsverketistä ja Norjan Forsvarsbyggistä tutustuivat Asiakastukikeskuksen toimintaan 11. – 12.4.2016.

Pohjoismaiset kollegat olivat vaikuttuneita sähköisen HUTO-kiinteistöjärjestelmän laajuudesta sekä järjestelmän nopeasta käyttöönotosta puolustushallinnossa. NBDE:n (Nordic-Baltic Defence Estates) yhteistyöllä ja toisten toimintatavoista oppimisella on ollut suuri merkitys Rakennuslaitoksen asiakastukikeskusta rakennettaessa.

19. KESÄYÖN MARSSI TURUSSA 11. –12.6.2016

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.kesayonmarssi.fi

Kesäyön marssi on perinteinen marssitapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille kunnostaan huolehtiville.

Vuoden 2016 marssi järjestetään Turussa ja se alkaa marssikeskuksesta Heikkilän kasarmilta. Odotettavissa on jälleen satoja marssijoita Aurajoen rannoille.

Marssille ovat tervetulleita yksittäiset henkilöt, perheet sekä erilaiset kaveri- ja työpaikkajoukkueet.

Myös sauvakävelijät ja koirakaverit ovat tervetulleita.

Marssimatkat ovat kävelymaraton 42,195 km, 32 km, 20 km, 15 km, 11 km ja 6 km. Osallistumismaksu on 50– 60 €. Siihen sisältyy huoltopisteiden juoma ja välipala, maalissa keittoateria, peseytymismahdollisuus, ensiapu ja vakuutus.

MUURIANKKURI 31

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 Kotisivut www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

Keskusyksikkö Sodankylä

Isoympyräkatu 10, PL 1 49401 Hamina Johtaja Pekka Salojärvi

Palveluyksiköt Kouvola Kouvolankatu 13 45100 Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki

Säkylä Huovintie 24 B 27910 Säkylä Johtaja Jouni Aro

Jyväskylä Rykmentintie 7 41160 Tikkakoski Johtaja Taisto Hämäläinen

Helsinki Santahaminantie 18 00860 Helsinki Johtaja Aki Toivonen

Hämeenlinna Vankanlähde 7, PL 307 13131 Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen

Kajaani PL 630 87101 Kajaani Johtaja Sakari Hukkanen

Turku Heikkilän kasarmi, PL 20 20811 Turku Johtaja Reima Johansson

Tampere Lapintie 4, PL 253 33101 Tampere Johtaja Jani Haataja

Sodankylä PL 5 99601 Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt

Asiakastukikeskus Kajaani

Jyväskylä

Tampere Säkylä

Asiakastukikeskus

Hämeenlinna

Turku

Jyväskylä Puhelin: 0299 831 900 asiakastuki@phrakl.fi

Hamina Helsinki

Parhaat palveluratkaisut • • • • • • •

Energiapalvelut Kiinteistöpalvelut Rakennuttamispalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Tilaturvallisuuspalvelut Ympäristöpalvelut

Kouvola