Issuu

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSLAITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI Ke s ä k uu 2 015

Sotilassoittokunnat konsertoivat ahkerasti

Kasarmien uusi elämä Puolustushaaran kokoinen Logistiikkalaitos Kansainvälistä kriisinhallintakoulutusta Santahamina-talossa MTS mittaa suomalaisten puolustustahtoa

PÄÄKIRJOITUS

Logistiikkalaitos ohjaa kumppaneiden toimintaa

uluvan vuoden alussa toimintansa aloittanut Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa yli miljardin euron budjetillaan kaikkien kolmen puolustushaaran logistiikkatoiminnoista ja toimii puolustusvoimien liittymäpintana strategisiin kumppaneihin ja muihin palveluntuottajiin päin.

Rakennuslaitos on yksi Logistiikkalaitoksen strategisista kumppaneista. Kumppanuus velvoittaa meitä kehittämään jatkuvasti toimintojamme niin rauhan kuin poikkeusolojenkin aikana. Viime vuonna toteutimme kaikki isot muutokset samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa. Organisaatiorakenteemme vastaa nyt Logistiikkalaitoksen tarpeita, ja henkilöstömäärämme on sopeutettu varuskuntien lakkautusten jälkeiseen tilanteeseen. Lisäksi on otettu käyttöön Pääesikunnan johdolla valmisteltu keskitetty valtakunnallinen sopimusmalli.

ähivuosille jää kuitenkin vielä paljon tehtävää. On hiottava työn tekemisen toimintamallit sellaiseen kuntoon, että asiakastyytyväisyys, työn tuloksellisuus, toimintaprosessien tehokkuus sekä henkilöstön osaamistaso ja työtyytyväisyys säilyvät ja kehittyvät korkealle tasolle. Tätä kehitystyötä varten olemme asettaneet uuden tavoitetilan, PHRAKL 2019, ja määritelleet välietapit tavoitteeseen.

Tärkeä toimintamme ja kiinteistö- ja ympäristöalan tilannekuvan kehittämisen väline on uusi Asiakastukikeskus, joka aloitti toimintansa 18.5.2015.Asiakastukikeskuksen avulla voimme palvella asiakkaita valtakunnallisesti 24/7 tiiviissä yhteistyössä palveluyksiköiden kanssa.

antahamina-talo on malliesimerkki kampus-ajattelusta. Ajatus Maanpuolustuskorkeakoulun hajallaan olevien toimintojen keskittämisestä Santahaminaan toteutui vihdoin helmikuussa 2015, kun saarelle valmistui Santahamina-talon nimeä kantava monitoimitalo. Rakennuslaitos voi jatkossa hyödyntää tästä uudisrakennushankkeesta saatuja kokemuksia ja uusia toimintakonsepteja.

uolustusvoimauudistuksessa lakkautettiin viisi varuskuntaa, Hennala, Kontioranta, Keuruu, Kauhava ja Halli, ja lisäksi luovuttiin Örön, Isosaaren ja Kirkonmaan linnakesaarista. Osa varuskunnista on jo myyty uusille omistajille, joilla on erilaisia tulevaisuuden suunnitelmia alueille. Rakennuslaitoksen Ympäristöyksikkö on huolehtinut alueiden maaperän puhdistamisesta sotilaskäytön jäljiltä ennen niiden luovuttamista siviilikäyttöön. Laaja arkistomme on täydentynyt, kun luovutettujen varuskuntien rakennuspiirustukset ja -asiakirjat on siirretty keskusarkistoomme Haminaan.

ja Antoisia lukuhetkiä aurinkoista kesää! Pekka Salojärvi

Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2 MUURIANKKURI

Sisältö

Vuosittain huolletaan 2,6 miljoonaa kiloa varusmiesten vaatteita ja varusteita

s. 16

Kauhavan lentosotakoulun tiloihin toimistoja ja teollisuushalleja s. 20

Muuriankkuri kesäkuu 2015 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 14. vuosikerta Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

Asiakastukikeskus aloitti toimintansa Jyväskylässä

Uusi Logistiikkalaitos puolustusvoimien toiminnan mahdollistaja

Kriisinhallintakoulutusta uudessa Santahamina-talossa

Sotilassoittokuntien uusi aika

Vaatetuskorjaamoista ehjää, puhdasta ja sopivaa

Säkylän vaatetuskorjaamon vesiongelma hallintaan

Kasarmien uusi elämä

Arkistonhoitaja Ritva Sateila unelmatyössään

Viisi vuosikymmentä maanpuolustustiedotusta

English Summary

Kolumni

Nimitysuutiset Tulevia tapahtumia

Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Sanna Moisio Translation: Integra Oy Kannessa: Lapin sotilassoittokunnan johtaja Juha Ketola (kuva Puolustusvoimat) Linnakasarmi Kauhavalla (kuva Kirsti Helin)

Painopaikka Grano Oy Painosmäärä 2 800 kpl ISSN-L 1459-1480 Tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

MUURIANKKURI 3

A J A N K O H T A I S T A

Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus aloitti toimintansa

akennuslaitoksen Asiakastukikeskus aloitti toimintansa 18.5.2015. Jyväskylässä sijaitsevasta Asiakastukikeskuksesta ohjataan puolustuskiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa maanlaajuisesti. Uusi, sähköinen huollon ja ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmä HUTO on maamme laajin kiinteistöjen ylläpitojärjestelmä. Puolustusvoimilla on käytössään noin 2,9 miljoonaa neliömetriä toimitiloja, joiden ylläpitoa koordinoidaan jatkossa pääsääntöisesti yhdestä toimipisteestä. Kentällä tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan älypuhelimien avulla suoraan järjestelmään.

”

Puolustuskiinteistöjen ylläpitoa ohjataan yhdestä paikasta.”

HUTO sisältää puolustuskiinteistöjen talotekniset tiedot sekä tiedot rakennuksiin liittyvistä viranomais- ja muista tarkastuksista. Järjestelmästä saadaan maanpuolustuksen kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden tilanneraportteja, mikä tukee poikkeusoloihin varautumista. Keskitetyn rakennusautomaatiovalvonnan (KIVA) avulla Asiakastukikeskuksessa pystytään mm. valvomaan

4 MUURIANKKURI

Jyväskylässä sijaitsevassa Asiakastukikeskuksessa on 24/7-päivystys.

talotekniikkaa, edistämään tilojen energiatehokasta käyttöä ja tarkkailemaan sisäilman laatua maanlaajuisesti yhdestä paikasta. Asiakastukikeskukseen on rekrytoitu kahdeksan kiinteistö- ja talotekniikan asiantuntijaa. Heidät on perehdytetty toiminnanohjausjärjestelmään ja kiinteistövalvontaan sekä asiakkaiden ja kentällä työskentelevien kiinteistöasiantuntijoiden välisiin yhteistoiminnan prosesseihin.

Huoltopyynnöt Asiakastukiportaalin kautta Asiakastukikeskuksen portaalin kautta tehdyt kiinteistöjen vikailmoitukset ja palvelupyynnöt ohjataan nopeasti ja joustavasti asianomaiselle kiinteistöasiantuntijalle toimenpiteitä varten. Puolustusvoimien Torni-portaalista on linkki Asiakastuki-portaaliin, joka on puolustusvoimien henkilöstölle ensisijainen väylä ilmoitusten ja

palvelupyyntöjen tekemistä varten. Kiireellisissä tapauksissa Asiakastukikeskukseen voi myös soittaa. Sähköisen palvelupyynnön etuna on mm. se, että ilmoittaja saa sähköpostitse tietoja korjauksen etenemisestä. Kaikilla Rakennuslaitoksen asiakasorganisaatioilla ei ole pääsyä Torni-portaaliin. Esimerkiksi Leijona Catering Oy:n, Millog Oy:n, Puolustusministeriön ja Sotilaskotien henkilöstö tekevät vikailmoitukset ja palvelupyynnöt sähköpostitse (asiakastuki@phrakl.fi), tekstiviestillä (050 902 2311 ja viesti ”vika”) tai puhelimitse (0299 83 1900). Järjestelmää kehitetään edelleen, jotta tulevaisuudessa näidenkin organisaatioiden intranettien kautta pääsee käyttämään Asiakastuki-portaalia. Palvelupyynnöt, jotka eivät kuulu puolustusvoimien tilahallinnan palvelusopimukseen, tulee osoittaa suoraan Rakennuslaitoksen palveluyksiköihin.

J O H T A M I N E N Teksti JA Kuvat: Kirsti Helin

Logistiikkalaitos

– toiminnan mahdollistaja

Logistiikkalaitos on puolustusvoimien toiminnan mahdollistaja, oli sitten kysymys sotakaluston hankinnasta, kiinteistöjen ylläpidosta tai varusmiesten terveydenhuollosta ja ruokailuista.

ana ”Mahdollistaja” mainittiin jo vuonna 2009 laaditussa puolustusvoimien logistiikkastrategiassa, kertoo Logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Timo Rotonen. − Logistiikkatoimintojen yhtenäistämisen tavoitteena on ollut entistä parempi kustannustehokkuus ja toiminnan sujuvuus. Esimerkiksi aiemmin kaupallisjuridista toimintaa hoiti 120 henkilöä eri puolilla maata, nyt toiminta hoidetaan keskitetysti Tampereella noin 80 henkilön voimin. Asiantuntemuksen keskittäminen vahvistaa asemaamme puolustusvoimille hankittavan materiaalin ja palvelujen ostajana. Puolustusvoimien logistiikkalaitos koostuu esikunnasta, kolmesta logistiikkarykmentistä, Järjestelmäkeskuksesta, Räjähdekeskuksesta, Sotilaslääketieteen keskuksesta ja Logistiikkakoulusta. − Kaikilla näillä erillisillä yksiköillä on omia erityispiirteitään, mutta myös selkeä rooli osana logistiikan kokonaisuutta, Rotonen kiteyttää.

– Osaamisen keskittäminen vahvistaa asemaamme materiaalien ja palvelujen hankkijana, sanoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja Timo Rotonen.

Puolustushaaran kokoinen Logistiikkalaitoksen perustaminen oli puolustusvoimauudistuksen suurin hanke. Laitos kokosi yhteen tehtäviä ja henkilöstöä yli 30 joukkoosastosta. Laitos työllistää 2 230 henkilöä ja sen vuosittainen budjetti on noin 1,3 miljardia euroa. Tilahallinnan osuus on 240 miljoonaa euroa, joka

<<< MUURIANKKURI 5

J O H T A M I N E N

jakautuu puoliksi Senaatti-kiinteistöjen vuokrien ja Rakennuslaitoksen kunnossapidon kesken. Logistiikkalaitos on yhden puolustushaaran kokoinen yksikkö, ja sen vastuulla on kaikkien kolmen puolustushaaran logistiikkatoiminnot. Laitos toimii 44 paikkakunnalla ja sillä on yli 70 toimipistettä, joista eteläisin on Raaseporissa ja pohjoisin Sodankylässä. Laitoksen esikunta sijaitsee Tampereella Hatanpään valtatiellä entisessä Nokian toimistorakennuksessa. Logistiikkalaitos on myös merkittävä työllistäjä. Oman henkilöstönsä lisäksi laitos työllistää välillisesti kotimaassa tuhansia palveluntuottajien, kumppaneiden ja alihankkijoiden työntekijöitä.

YT-neuvotteluilla voi olla positiivinen kaiku Ennen toimintojen keskittämistä Puolustusvoimilla oli logistiikan tehtävissä 600 henkilöä enemmän työntekijöitä. Uudistus vaati vain muutamia irtisanomisia, sillä lähes kaikki sijoittuivat joko puolustushallinnon muihin yksiköihin, muualle valtionhallintoon tai yhteistyökumppanien palvelukseen. − Puolustusvoimat on noudattanut hyvän työnantajan periaatteita jo 1990luvun organisaatiouudistuksissaan. Näin tehtiin myös nyt. Järjestimme muutosvalmennusta, perehdytimme uusiin työtehtäviin ja autoimme uusille paikkakunnille muuttavia mm. asuntoa ja lasten koulua koskevissa asioissa. − Puolustusvoimissa yt-neuvottelut saattavat merkitä positiivisia asioita, kuten esimerkiksi uusia, haastavampia tehtäviä ja jopa ylennyksiä, Timo Rotonen toteaa. Herkällä korvalla Uusi Logistiikkalaitos aloitti toimintansa virallisesti tammikuussa 2015, mutta toimintaprosesseja oli suunniteltu jo liki kolmen vuoden ajan. Logistiikkalaitoksen muutosta ja suunnittelua ohjasi silloinen 6 MUURIANKKURI

sotatalouspäällikkö, nykyinen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Muutosprojektia johtanut Timo Rotonen on itse toiminut logistiikkaasioiden parissa 15 viime vuotta, useissa eri tehtävissä, kuten asevarikon päällikkönä, Maavoimien materiaalilaitoksen esikuntapäällikkönä ja viimeksi Pääesikunnassa puolustusvoimien logistiikkapäällikkönä. – Logistiikkalaitos on nyt toiminut vajaat puoli vuotta, eikä sen perusteella voi tehdä vielä kovin pitkälle meneviä arviointeja organisaatiouudistuksen ja uusien toimintamallien onnistumisesta. Kun näin iso rakennelma kootaan pääosin teoreettisilla malleilla, varmastikin joitakin tarkennuksia pitää tehdä. − Tämän ja ensi vuoden aikana toiminta vakiinnutetaan ja tehdään tarvittaessa muutoksia resursseihin ja toimintatapoihin. Kuuntelen herkällä korvalla asiakkailta ja henkilöstöltä tulevaa palautetta. Työ-

yhteisössämme on paljon oman alansa erityisasiantuntijoita, ja jos heille ei anneta tilaisuutta kertoa näkemyksiään asioista, hukkaamme organisaation potentiaalia, Timo Rotonen toteaa.

Rakennuslaitos strateginen kumppani Logistiikkalaitoksen strategisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Millog, Patria, Leijona Catering, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Strateginen kumppanuus edellyttää, että yhteistyötahon palvelut ovat käytettävissä myös poikkeusoloissa. − Tilahallinnan osalta Rakennuslaitos on meille merkittävä strateginen kumppani, ja viime vuoden lopulla tehty sotataloussopimus selkiyttää yhteistoimintaamme ja tehtäväjakoa myös poikkeusolojen aikana. Puolustusvoimauudistuksessa Rakennuslaitos teki onnistuneita järjestelyjä yhteistoiminnan

Puolustusvoimien logistiikkalaitos Hankkii puolustusvoimien tarvitseman sotavarustuksen ja ylläpitää sitä Vastaa puolustusvoimien terveydenhuollon ja ruokahuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta Liittää puolustusvoimat sopimuksilla osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää Seitsemän hallintoyksikköä Yli 70 toimipaikkaa 44 paikkakunnalla 2 230 työntekijää Materiaalihankintoihin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa Vuosibudjetti n. 1,3 miljardia euroa

J O H T A M I N E N

tehostamiseksi Logistiikkalaitoksen kanssa. − Rakennuslaitoksen asiantuntijoilla on pitkä kokemus varuskunnista ja he ovat syvällisesti perehtyneet puolustusvoimien toimintaan. Kasarmit majoitustiloineen ja luokkahuoneineen ovat omanlaisiaan ylläpidettävinä rakennuksina. − Puolustusvoimat ei juuri tarvitse uutta rakennuskantaa, mutta nykyiset rakennukset vaativat kunnostusta, ja siksi on tärkeää saada meneillään oleva investointi- ja kunnossapitosuunnitelma toteutettua seuraavan neljän vuoden aikana. Siihen mahtuu monenlaisia hankkeita. Vuoteen 2018 asti jatkuva räjähdevarastojen rakentaminen on myös iso ohjelma. − Puolustusvoimilla on käytössään noin 2,9 miljoonaa neliömetriä toimitiloja ja lähes 300 000 hehtaaria maaalueita. Tämä merkitsee meille myös erilaisia ympäristövelvoitteita, kuten esimerkiksi meneillään olevat ampumaratojen kunnostukset.

”

Rakennuskannan kunnossapito ja investoinnit tärkeitä.”

logistiikkalaitoksen organisaatio 1.1.2015 Sotatalouspäällikkö

Pääesikunnan logistiikkaosasto

Johtaja Apulaisjohtaja Talousjohtaja

Esikunta

Logistiikkakoulu

Järjestelmäkeskus

1. Logistiikkarykmentti

2. Logistiikkarykmentti

3. Logistiikkarykmentti

Räjähdekeskus

Sotilaslääketieteen keskus

MUURIANKKURI 7

R A K E N T A M I N E N Teksti: Kirsti Helin Kuvat: Henrik Helin, PUOLUSTUSVOIMAT/HARRI LARINEN

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus palasi juurilleen Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (FINCENT) palasi juurilleen Santahaminaan, missä keskuksen toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1964 Kyproksen operaation väliaikaisesta rotaatiokoulutuksesta.

Pohjoismaiset opettajat valmistautuvat tulevan kolmen viikon kurssiin Santahamina-talon opettajainhuoneessa.

8 MUURIANKKURI

udessa Santahaminatalossa kansainvälinen kriisinhallintakoulutus on jo täydessä vauhdissa. Toukokuun ensimmäisellä viikolla opettajainhuoneessa käydään vilkasta keskustelua sekä englanniksi että pohjoismaisilla kielillä, kun opettajat valmistautuvat tulevaan kolmiviikkoiseen kurssiin. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistuu kymmenkunta opettajaa eri Pohjoismaista ja lisäksi mukana on vieraileva opettaja Etelä-Koreasta. YK:n mandaatilla toteutettava Military Experts on Mission (UNMEM) on kurssi, joka antaa perustiedot ja taidot toimia sotilastarkkailijana, yhteysupseerina ja sotilasneuvonantajana. Kurssi järjestetään kolmesti vuodessa, ja se on osa pohjoismaista puolustusyhteistyötä. − YK-koulutuksille on viime aikoina ollut yhä enemmän kysyntää, kun NATO-johtoisten operaatioiden määrä on vähentynyt ja YK-johtoisten määrä puolestaan

R A K E N T A M I N E N

Puolustusvoimien Kansainvälinen keskus • Järjestää Suomen vastuulla olevat sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvät kansainväliset kurssit, seminaarit ja harjoitukset YK:n, AU:n, EU:n, Naton sekä Naton kumppanuusohjelmien puitteissa. • Toimii puolustusvoimien osaamiskeskuksena Naton OCC E&F -arviointitoiminnassa. • Tukee muiden hallinnonalojen kansainvälistä siviilikriisinhallintaa. • Hallinnoi henkilöstön lähettämisen ulkomailla järjestettäville kansainvälisille kursseille. • Tekee yhteistyötä kansallisten sekä kansainvälisten siviili- ja sotilasyhteistyökumppaneiden kanssa. • Toimii vuoden 2015 alusta lukien osana Maanpuolustuskorkeakoulua.

kasvanut etenkin Afrikassa, kertoo Kansainvälisen keskuksen kurssiosaston johtaja, everstiluutnantti Jari Salonen. Tulevat kurssilaiset harjoittelevat YK:n asiantuntijatehtäviin ensimmäisen viikon ajan Santahaminassa ja seuraavat kaksi viikkoa Niinisalossa sijaitsevassa YK-tukikohta Camp Presidentissä, jossa on samantyyppiset olosuhteet kuin varsinaisissa kriisinhallinnan tukikohdissa.

Kokemuksia Santahaminatalosta − Kahden päivän kokemuksella voin sanoa, että Santahamina-talo on osoittautunut erittäin toimivaksi. Täällä on hyvät opetus- ja majoitustilat, kertoo UNMEM-kurssin pääopettaja, everstiluutnantti evp Rolf Kullberg. Myös kurssiosaston johtaja Jari Salonen on tyytyväinen Santahamina-talon tiloihin etenkin opiskelijoita ajatellen. – Talo tarjoaa erikokoisia opetustiloja, kylpyhuoneilla varustetut 1–2 hengen majoitushuoneet sekä kuntosalin saunatiloineen. Santahaminan hyvät lenkkeilypolut ja olympiatasoinen uimahalli antavat mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan kurssien aikana.

– Santahamina-talossa on hyvä puitteet kansainvälisille kursseille, kertoo kurssien monivuotinen opettaja, everstiluutnantti evp Rolf Kullberg.

− Sijainniltaan Santahamina on parempi kuin Tuusula, jossa koulutuskeskus aiemmin toimi. Täällä Helsingin keskustan kupeessa ulkomaiset opiskelijat saavat varmasti myös monipuolisemman kuvan Suomesta. − Santahamina-talosta tehtiin alkuperäistä suunnitelmaa hieman pienempi, ja sen takia esimerkiksi meille tuli liian vähän toimistotiloja 25 vakituisen työntekijämme tarpeisiin. Onneksi saamme kuitenkin lähelle lisää toimistotiloja entisestä kadettikoulun johtajan talosta, jonka peruskorjauksesta on jo tehty hankesuunnitelma.

”

FINCENT on nyt osa MPKK:n kampusta.”

<<< MUURIANKKURI 9

RJ O A H K ET N A TM AI M N EI N E N

kouluttamaan. Opettajan tehtävä on haluttu ja meillä on myös valinnanvaraa. Varsinaisten opettajien lisäksi kriisinhallintakoulutukseen osallistuu roolipelaajia apuopettajina. Nämä siviilihenkilöt toimivat käsikirjoituksen mukaan erilaisissa kriisinhallinnan simulaatiotilanteissa ja opastavat koulutettavia tilanteen mukaan.

”

Kokeneet evp-upseerit kriisinhallinnan kouluttajina.”

10 MUURIANKKURI

Haluttu opettajan tehtävä Käynnissä olevan UNMEM-kurssin pääopettaja Rolf Kullberg jäi eläkkeelle Porin prikaatin kriisinhallintakeskuksen johtajan tehtävästä vuonna 2009 ja on sen jälkeen toiminut Kansainvälisen keskuksen osa-aikaisena opettajana. Pitkän sotilasuran tehneellä Kullbergilla on kokemusta mm. viidestä eri kriisinhallintaoperaatiosta Lähi-idässä ja Balkanilla. − Opetustyö tuo mukavaa vaihtelua eläkeläiselle. Vuodessa on useampi kurssi koulutettavana ja osa niistä toteutetaan ulkomailla. Yhteensä töitä tulee tehtyä 4–5 kuukautta vuodessa, Kullberg kertoo. − Kurssiemme opettajina on kokeneita suomalaisia ja ulkomaisia rauhanturvaajia – suurin osa evp-upseereita, jotkut ovat olleet jopa 12 kertaa kriisinhallintaoperaatioissa. He muodostavat erittäin pätevän, noin 50 henkilön opettajapoolin, kertoo Jari Salonen. − Kerran vuodessa järjestettävillä opettajien suunnittelupäivillä käydään läpi tulevan vuoden koulutukset ja sovitaan, kuka menee minnekin

Johtajien ja asiantuntijoiden kouluttaja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus vastaa kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvien johtajien ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Kursseilla opetetaan, miten sotilaat, poliisit, siviilit ja erilaiset operaatioalueella toimivat organisaatiot voivat tehdä yhteistyötä ja ratkaista hankalia tilanteita. Yhteistyötä tehdään Kuopiossa toimivan siviilikriisinhallintaan erikoistuneen CMC Finlandin kanssa. − Kurssitoiminnan kannalta kansainvälinen verkottuminen on välttämätöntä. Yhteistyötahoja ovat YK:n lisäksi NORDEFCO, EU, AU ja Nato. Olemme velvollisia lähettämään opettajiamme ulkomaille ja vastaavasti saamme muista maista opettajia. − Kriisinhallintakoulutus on globaalia. Maailman rauhanturvakoulutuskeskukset kokoontuvat kerran vuodessa, ja lisäksi on alueellisten koulutuskeskusten välistä yhteistyötä. Tuemme toinen toisiamme ja kavereiden kesken yhteistyö sujuu hyvin, Salonen kiteyttää. Santahamina-talossa järjestetään vuosittain 30–40 kurssia. Opiskelijoita on yhteensä noin 700 henkilöä, ja heistä puolet on ulkomaalaisia. Lisäksi keskus lähettää vuosittain noin 120 suomalaista opiskelijaa ulkomaisten yhteistyökumppanien koulutuskeskuksiin ja hoitaa heidän kurssi- ja matkajärjestelynsä.

R A KJ EO NH TT AA M M II NN EE NN

Miksi kaukainen Suomi kiinnostaa ulkomaisia sotilasopiskelijoita? − Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on ylipäätään hyvä maine maailmalla, olemme sotilaallisesti neutraali maa ja meidän pitkäaikaista kriisinhallintakokemustamme arvostetaan, Salonen arvioi. − Saamme jatkuvasti erinomaisia pisteitä koulutuksemme kokonaispaketista, niin koulutuksen sisällön kuin majoitus- ja vapaa-ajan järjestelyjen osalta. Viime vuonna keskimääräinen kurssipalaute oli 4,4 asteikolla 1–5.

Naton kriisinhallintakoulutuksen koordinaattoriksi Vuoden 2015 aikana Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on saamassa vastuulleen Naton kriisinhallintakoulutuksen koordinaattorin tehtävän Department Head -statuksella. − Meidän tehtävänä on koordinoida eri puolilla maailmaa järjestettävää Naton kriisinhallintakoulutusta, Jari Salonen selventää. − Kehitämme koulutuskokonaisuuksien rakennetta,

kustannustehokkuutta sekä laatua Naton asettamien koulutusvaatimuksien mukaisesti. − Department Head -status tulee olemaan Kansainväliselle keskukselle sen historian merkittävin tunnustus. Tehtävässä Suomelle avautuu mahdollisuus hyödyntää ja kehittää edelleen kriisinhallintaosaamistamme, ja profiloidumme uudella tavalla yhtenä kriisinhallintakoulutuksen kärkimaana.

Santahamina-talo täydentää MPKK:n kampuksen Maanpuolustuskorkeakoulun kauan kaivattu monitoimitalo valmistui Santahaminan saarelle helmikuussa 2015. Uudisrakennuksen ansiosta kaikki Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnot Sotamuseota ja Maanpuolustuskursseja lukuun ottamatta on nyt keskitetty Santahaminan kampusalueelle. Uuteen Santahamina-taloon on sijoitettu MPKK:n Sotatekniikan laitoksen lisäksi Puolustusvoimien kansainvälinen keskus, joka on vuoden 2015 alusta alkaen toiminut osana MPKK:ta, sekä Sotatieteellinen keskuskirjasto. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on mm. kirjasto ja kahvila, jotka ovat avoinna myös puolustusvoimien ulkopuolisille henkilöille, sekä 300-paikkainen auditorio. Toisessa kerroksessa on opetus- ja oppimistiloja sekä valvottuja koetiloja, joissa voi suorittaa kokeita mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Myös toimistotilat sekä kurssien opettajien huone sijaitsevat toisessa kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa on kurssilaisten majoitustilat.

Kurssilaisten käytössä • • • • • •

66 majoitushuonetta (1–2 hh) Pyykkihuoneet, keittiöt ja oleskelutilat Kuntosali ja sauna Kahvila Luokkatilat ja auditorio Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

MUURIANKKURI 11

R A K E N T A M I N E N Teksti: Kirsti Helin Kuvat: kirsti helin ja PUOLUSTUSVOIMAT/MARCO CARUSO, ARTTU KORHONEN, MAARIT KYTÖHARJU, JARI LAINE, LAURI VILJAVUORI

Sotilassoittokuntien

uusi aika

Puolustusvoimauudistuksessa sotilassoittokuntien määrä väheni kahdestatoista viiteen henkilökuntaorkesteriin ja varusmiessoittokuntaan. Samalla kun orkesterien kokoonpanot suurenivat ja monipuolistuivat, niille on valmistunut uusia harjoitus- ja konserttitiloja.

apin sotilassoittokunta toimii soittokuntaa varten uusituissa tiloissa Rovaniemellä, Varusmiessoittokunta siirtyi Lahdesta Parolaan täysin uusiin tiloihin ja Rakuunasoittokunnalle on rakenteilla tilat Lappeenrantaan. Ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Jyrki Koskinen on johtanut puolustusvoimien musiikkitoimintaa 1.6.2015 lähtien musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän jäätyä eläkkeelle. Koskinen on urallaan toiminut paitsi usean eri sotilassoittokunnan päällikkönä alkaen Varusmiessoittokunnasta ja viimeksi Kaartin soittokunnassa myös Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtuman toiminnanjohtajana. − Aloitan uuden tehtäväni tutustumalla kaikkiin soittokuntiimme ja kartoittamalla nykytilanteen. Sitten luodaan suuntaviivat tulevaisuudelle. Monipuolisiin ja eri kohderyhmille suunnattuihin laadukkaisiin esiintymisiin panostetaan jatkossakin, Koskinen lupaa. – Tervetuloa kaikki kuuntelemaan ja katsomaan esityksiämme, toivottaa uusi puolustusvoimien ylikapellimestari Jyrki Koskinen.

12 MUURIANKKURI

R A K E N T A M I N E N

− Soittokuntia on nyt entistä vähemmän ja organisatorisesti puolustusvoimauudistuksen säästötavoite saavutettiin. Inhimillisesti katsoen uudistus oli raskas, kun lähes kolmannes viroista lakkautettiin. − Yksikkökooltaan suuremmilla kokoonpanoilla kykenemme vastaamaan nykyajan musiikkitarpeisiin. Toiminnan suunnittelu vaatii entistä enemmän ennakointia. Asiakkaidemme piti esimerkiksi tehdä ensi vuoden konserttitilaukset jo tämän vuoden maaliskuussa. Nykyisin puolustusvoimissa työskentelee vakituisesti noin 180 musiikin ammattilaista.

Laadukkaita konsertteja eri kohderyhmille Sotilasmusiikki on oleellinen osa puolustusvoimien seremonioita ja tilaisuuksia. Tyypillisimmillään sotilasmusiikki liitetään paraateihin ja valatilaisuuksiin. Soittokuntien esiintymisissä visuaalisuus ja sotilaallisuus korostavat esitettävää musiikkia. Viime vuosina soittokuntien musiikkitarjonta on tullut yhä lähemmäksi kansalaisia. Soittokunnilla on vuosittain tuhatkunta esiintymistä eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. − Musiikilla vaikutetaan ihmisten tunteisiin ja musiikin muistijälki kestää pitkään, Jyrki Koskinen toteaa. − Useimmat muistavat häävalssinsa ja ryhdistyvät kuullessaan Porilaisten marssin. Tietyt kansalliset teokset yhdistävät eri ikäpolvet. Yksi tällainen merkkiteos on Finlandia, jonka säveltäjän Jean Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuotta parhaillaan vietetään. Kesän aikana soittokunnat viihdyttävät yleisöä ilmaisissa MILjazz-konserteissa eri puolilla maata. Huikea sotilasmusiikin ilotulitus nähdään 10. syyskuuta Helsingissä Hartwall Arenalla, kun Tattoo Show 2015 kokoaa kaikki kuusi soittokuntaa esiintymään upeiden solistien kanssa. Puolustusvoimien konserttikalenteri on verkossa osoitteessa www.konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi

Elias Seppälän mahtava jäähyväiskonsertti päätti hänen 43-vuotisen uransa puolustusvoimien palveluksessa.

Ylikapellimestari Elias Seppälän Grande Finale Näyttävän uran suomalaisen puhallin- ja sotilasmusiikin kehittäjänä tehneen puolustusvoimien ylikapellimestarin, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän jäähyväiskonsertti Grande Finale järjestettiin 21.5.2015 Finlandia-talossa. Elias Seppälän johtamassa konsertissa esiintyivät Lapin sotilassoittokunnasta

ja Kaartin soittokunnasta koottu sinfoninen puhallinorkesteri, yhteensä 78 soittajaaja sekä Polyteknikkojen kuoro solisteinaan sopraano Helena Juntunen ja baritoni Aarne Pelkonen. Finlandia-talon konserttisali oli täpötäynnä ja yleisö sai nauttia upeasta esityksestä, jossa kajahtivat mm. Tšaikovskin, Sallisen ja Rautavaaran sävelet. Yleisö oli haltioissaan ja taputuksista ei tahtonut tulla loppua. Jäähyväispuheessaan Elias Seppälä kiitti työtovereitaan ja esimiehiään yhteistyöstä eri joukko-osastoissa 43 vuoden palvelusuran aikana. Hän esitti kiitokset myös innostavalle yleisölle ja korosti sotilasmusiikin kuuluvan koko kansalle: ”Ilman yleisöä ei ole konsertteja, ja ilman konsertteja ei ole sotilasmusiikkia.” Elias Seppälä kiitti innostavaa yleisöä ja korosti, että sotilasmusiikki kuuluu koko kansalle.

<<<

MUURIANKKURI 13

R A K E N T A M I N E N

Lapin sotilassoittokunta kattaa puoli Suomea Lapin sotilassoittokunnan soittoalueeseen kuuluu maantieteellisesti puolet Suomesta: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. – Eilen oltiin soittamassa Kajaanissa Kainuun prikaatin vuosipäivän paraatikatselmuksessa, päiväjuhlassa ja iltakonsertissa. Edellisellä viikolla soitettiin Sallassa ja sitä ennen Inarissa. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä Oulussa 4.6. soitamme päivällä paraatissa ja illalla MILjazzissa, soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Juha Ketola luettelee. – Meille tulee vuosittain pari sataa tilausta, joista pystymme tekemään noin 120 esiintymistä, joten kyllä sotilas-

musiikille kysyntää riittää. Pyrimme yhdistämään samoihin keikkamatkoihin aina useamman esiintymisen.

Soittajien tarpeisiin rakennetut tilat Tapasimme Juha Ketolan pääsiäisen alla Rovaniemellä Someroharjun varuskunnassa, jossa hän esitteli vastavalmistuneita, vielä kalustamattomia soittokunnan tiloja. – Meillä on nyt todella upeat harjoitustilat, paremmat kuin koskaan Lapin sotilassoittokunnan historiassa, kehuu Juha Ketola. – Odotan innolla, että pääsemme muuttamaan tänne. Aiemmin soittajat

ovat saaneet harjoitella tavallisissa varusmiesten koulutustiloissa. Täällä on asianmukainen akustointi sekä soittajien omissa harjoitushuoneissa että vuosi sitten valmistuneessa konserttisalissa, joka on rakennettu entiseen elokuvateatteriin. – Suunnitteilla on järjestää varuskunnan konserttisalissa konsertteja mm. lapsille ja koululaisille siten, että he itse pääsevät osallistumaan. Puolustusvoimauudistuksessa Lapin ilmatorjuntarykmentti yhdistettiin Sodankylässä toimivaan Jääkäriprikaatiin, ja Lapin sotilassoittokunta sai toimitilat rykmentin jäljiltä tyhjentyneestä raken-

Lapin sotilassoittokunta harjoittelee konserttisalissaan, joka on rakennettu varuskunnan entiseen elokuvateatteriin.

14 MUURIANKKURI

R A K E N T A M I N E N

nuksesta. Kaksikerroksinen rakennus edustaa 1970-luvun punatiiliarkkitehtuuria. Rakennuksen kokonaisala on noin 2 700 neliötä, joista soittokunnan käytössä on noin 1 200 neliötä.

Reissaaminen osa työtä Lapin sotilassoittokunta muodostettiin entisestä Lapin sotilassoittokunnasta, Pohjan sotilassoittokunnasta ja Kainuun sotilassoittokunnasta. – Osa soittajista asuu Rovaniemellä ja osa on ns. reppureita. Itsellänikin on ollut koko sotilasurani ajan koti Varsinais-Suomessa Kaarinassa. – Matkustaminen näin suurella soittokunta-alueella on osa työtä ja ei aina välttämättä niin mukavaa. – Vaikka Rovaniemi on hieno paikka, rekrytoinnissa tänne pohjoiseen on ollut vähän haasteita. Tänä vuonna meillä aukeaa kaksi soittajan paikkaa, joihin pyritään saamaan nuoria soittajia. Juha Ketola aloitti uransa Laivaston soittokunnassa trumpetistina ja opiskeli myöhemmin kapellimestariksi. Lapin sotilassoittokunnan päälliköksi hän siirtyi Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan päällikön paikalta. Ketolan alaisuudessa on 30 soittajaa ja 3–4 varusmiessoittajaa ja palvelustaan suorittavaa media-alan osaajaa, jotka hoitavat soittokunnan markkinointiviestintää.

Puolustusvoimien sotilassoittokunnat Kaartin soittokunnan kotisali on Helsingin Finlandiatalo. Vuonna 1819 perustettu soittokunta esiintyy mm. valtiollisissa edustustilaisuuksissa. Yleisölle avoimia konsertteja on ympäri vuoden. Kaartin soittokunta on ainut täysikokoinen ammattipuhallinorkesteri Suomessa. Laivaston soittokunnan kotisali on Sigyn-sali Turussa. Klassisen musiikin konsertteja kuullaan VarsinaisSuomen kirkoissa ja konserttisaleissa, ja perinteeseen kuuluu esiintyminen joulurauhan julistustilaisuudessa. Ilmavoimien soittokunnan kotipaikka on Tikkakosken varuskunta. Orkesteri on ainoana puolustusvoimien soittokuntana erikoistunut kevyeen musiikkiin. Rakuunasoittokunta toimii Maasotakoulun alaisuudessa Lappeenrannassa, missä sille on rakenteilla uudet tilat. Soittokunta pitää yllä ratsuväen perinteitä ja esiintyy mm. viihdemusiikin konserteissa. Lapin sotilassoittokunta on pohjoisen Suomen ainoa ammattipuhallinorkesteri. Puolustusvoimien tilaisuuksien lisäksi soittokunnalla on vahva rooli pohjoisen musiikkikulttuurissa, jossa teemoina ovat mm. Lapin luonto ja kansanmusiikki.

– Meillä on nyt todella upeat harjoitustilat Rovaniemen varuskunnassa, kiittelee Lapin sotilassoittokunnan johtaja, musiikkimajuri Juha Ketola.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta toimii Parolan varuskunnassa uusissa harjoitus- ja konserttitiloissa.Varusmiessoittokunnassa koulutetaan vuosittain noin 80 varusmiestä, ja lisäksi varusmiehiä sijoitetaan muihin soittokuntiin. Varusmiessoittokunta on erikoistunut mm. kuviomarssin ja konserttimusiikin esittämiseen. Sotilassoittokuntien ohjelmat verkossa: konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi MUURIANKKURI 15

V A R U S K U N T A Teksti JA Kuvat: Kirsti Helin

Varusmiesten vaatetushuollosta vastaa Puolustusvoimien vaatetuskorjaamo, jolla on tuotantolaitokset S채kyl채ss채 ja Mikkeliss채.

Vaatetuskorjaamo

huoltaa vuosittain 2,6 miljoonaa kiloa varusteita 16 MUURIANKKURI

V A R U S K U N T A

äkylän ja Mikkelin vaatetuskorjaamoihin tulee kumpaankin rekkakuormallinen huollettavaa joka päivä. Vuosittain vaatteita ja varusteita korjataan 0,5 miljoonaa kappaletta ja pestään 2,6 miljoonaa kiloa. Viime syksyyn asti myös Sodankylässä oli vaatetuskorjaamo, jonka toiminta oli ulkoistettu määräaikaisena kumppanille. – Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun jokin puolustusvoimissa ulkoistettu toiminta otetaan sopimuksen päättyessä takaisin omaksi toiminnaksi. Olemme ylpeitä, että toimintamme kustannustehokkuus ja osaamisen jatkuva kehittäminen on huomattu, sanoo Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon johtaja Markku Hannus.

Ehjää, puhdasta ja sopivaa − Huoltopalveluumme kuuluu vaatteiden ja varusteiden pesu, kuivaus, tarkastus, viikkaus ja pakkaus. Tavoitteenamme on, että pestyt ja korjatut tuotteet palautuvat asiakkaille viikon kuluttua. Vaatetuskorjaamossa työn mottona on ehjä, puhdas ja sopiva. Työtehtävät Säkylässä ja Mikkelissä ovat samanlaiset, ja lisäksi Säkylässä pestään ja desinfioidaan puolustus-

Tavoitteenamme on, että pestyt ja korjatut tuotteet palautuvat joukkoosastoihin eri puolille Suomea viikon kuluttua, kertoo Vaatetuskorjaamon johtaja Markku Hannus.

voimien kaikki kumi- ja pakkassaappaat saappaanpesukoneessa sekä käsitellään kriisinhallintaoperaatioiden varusteet. Puolustusvoimien vaatetushuollosta on säädetty laissa eivätkä varusmiehet saa pestä vaatteita kotonaan. Markku Hannus kertoo, että oleellinen osa huoltoprosessia on rikkoutuneiden vaatteiden ja jalkineiden korjaus. − Ennen parsittiin sukatkin, mutta nykyään korjataan vain arvokkaammat tuotteet, kuten maastopuvut, varsikengät, suojaliivit ja muut kalliit varusteet.

− Korjaaminen kannattaa työvoimakustannusten noususta huolimatta. Jos varustemäärän korjauskustannukset ovat vuodessa 2,1 miljoonaa euroa, niin tilalle ostettavien vastaavien varusteiden kustannukset olisivat 21 miljoonaa euroa eli puhutaan kymmenkertaisesta summasta. Nykyisin kemiallisessa pesussa pestään enää hyvin harvoin vaatteita, lähinnä vain joitakin erikoisvarusteita, ja kemiallinen pesu hankitaan ostopalveluna.

Nykyisin korjataan ja huolletaan vain arvokkaimmat varusteet kuten maastopuvut ja varsikengät.

MUURIANKKURI 17

Y M P Ä R I S T Ö Teksti JA Kuvat: Kirsti Helin

Kemiallisesta pesusta syntynyt

ympäristöongelma saatu hallintaan

äkylän vaatetuskorjaamolla oli aiemmin oma kemiallinen pesula, sillä suuri osa varusmiesten vaatteista kuten manttelit ja sarkapuvut vaativat kemiallisen pesun. Vaikka kemiallinen pesula on lopetettu, se on jättänyt ikävät muistomerkit alueelle. Vaatetuskorjaamon yli 10 000 neliön tilat valmistuivat vuonna 1963. Pesulatoiminnan takia rakennukseen sijoitettiin kolme maanalaista säiliötä, jonne pesulasta tuleva kemiallinen liuotin johdettiin. Vuosien kuluessa turva-altaalla varustetut 5 m3:n terässäiliöt alkoivat vuotaa ja ne poistettiin käytöstä. Vuonna 1998 havaittiin Honkalan vedenottamon vesinäytteissä kohonneita tri- ja tetrakloorieteenipitoisuuksia. Säkylän 18 MUURIANKKURI

kunta asetti vedenottamon välittömästi käyttökieltoon, yksityiskaivot poistettiin käytöstä ja alueen talouksille rakennettiin puolustusministeriön rahoituksella kiinteistökohtaiset vesijohdot. Samalla aloitettiin pohjaveden laadun säännöllinen tarkkailu.

Hankala puhdistuskohde Vaatetuskorjaamon alueen maaperää on tutkittu ja puhdistettu useassa vaiheessa 2000-luvulla. Toistaiseksi viimeinen puhdistusvaihe päättyi vuonna 2013. – Säkylän pohjavesialueen kunnostustyö on ollut hankalimpia projektejamme, kertoo Rakennuslaitoksen Ympäristötoimialan johtava asiantuntija Kari Koponen.

Y M P Ä R I S T Ö

”

Pohjaveden puhdistus vuosikymmenien ympäristöhanke.”

Säiliöiden puhdistettua vettä hyödynnetään nyt Vaatetuskorjaamon pesuprosesseissa, kertoo Rakennuslaitoksen Kari Koponen.

– Vaatetuskorjaamon maaperää on tutkittu, maata on puhdistettu säiliöalueella säiliöiden poiston yhteydessä ja pilaantunutta maa-ainesta kuljetettu pois. Rakennuksen alla pilaantumaa on puhdistettu huokosilmatekniikalla, sillä maaperää ei ole mahdollista puhdistaa muulla tavoin rakenteita vaurioittamatta. Vuoteen 2013 mennessä kunnostushankkeessa saatiin poistettua kloorattuja liuottimia yli 16 000 kiloa ja pitoisuudet ovat pudonneet selvästi, Kari Koponen selvittää. Pohjaveden suojapumppaus ja puhdistus aloitettiin joulukuussa 2013 uuden kaivon ja puhdistuslaitteiston käyttöönotolla, ja pumpatun pohjaveden mukana on liuottimia saatu edelleen poistettua merkittäviä määriä. Urakoitsijana hankkeessa on toiminut ympäristö- ja vesialaan erikoistunut Ekokem Oy. Yritys on sitoutunut vastaamaan vedenpuhdistuslaitoksen käyttämisestä ja ylläpidosta vaadittujen pitoisuusraja-arvojen mukaisesti. Ekokem on myös vastannut pilaantuneen maa-aineksen poiskuljetuksesta ja käsittelystä.

Puhdistettu vesi hyötykäyttöön Pilaantunutta pohjavettä pumpataan vaatetuskorjaamon edustalla olevasta siiviläputkikaivosta vedenpuhdistuslaitteistoon, jossa otetaan haihtuvat orgaaniset yhdisteet talteen strippausprosessissa ja aktiivihiilisuodattimilla.

– Suojapumppaus on tärkeä toimenpide, koska sillä saadaan laskettua pohjaveden pintaa ja estettyä pilaantuneen veden virtausta pois alueelta. – Pohjavesialuetta tarkkaillaan säännöllisesti ja alueella on useita tarkkailupisteitä. Vedestä testataan kloorattujen liuottimien lisäksi mm. rautapitoisuutta ja kovuutta. – Tähän asti on puhdistettu vesi johdettu ojaan, mutta toukokuusta 2015 lähtien vesi on otettu hyötykäyttöön eli kierrätetään vaatetuskorjaamon pesuprosesseihin. Vuorokaudessa vettä pumpataan noin 100 kuutiota, mikä tarkoittaa usean kymmenen tuhannen euron säästöä Vaatetuskorjaamon vesilaskussa, joten jotain hyvääkin tässä on saatu aikaiseksi, Koponen summaa. Aiempien liuotinvuotojen seurauksena Honkalan pohjavesialue on kuitenkin luokiteltu huonossa tilassa olevaksi riskialueeksi, jossa pohjaveden luontainen puhdistuminen pilaantumista edeltäneelle tasolle saattaa kestää Ekokemin asiantuntija Antti Seppälä vastaa vedenpuhdistuslaitteiston käytöstä ja ylläpidosta. kymmeniä vuosia. MUURIANKKURI 19

K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Teksti: Juhani Heimonen Kuvat: Kirsti Helin, Risto Laine ja Puolustusvoimat

Uudet omistajat, uusi tulevaisuus Puolustusvoimia myllertää itsenäisyydenajan kenties radikaalein rakenneuudistus. Yksi iso urakka on ollut uusien omistajien ja käyttötarkoitusten löytäminen lakkautetuille varuskunnille.

uolustusvoimauudistuksella halutaan turvata Suomen sotilaallinen puolustuskyky pitkälle 2020-luvulle. Tavoitteena on 825 miljoonan säästöt, mutta myös entistä tehokkaampi organisaatio ja puolustuksen vahvempi materiaalinen perusta. Uudistus on jo loppusuoralla. Kuusi varuskuntaa on lakkautettu, ja niitä isännöineet joukko-osastot joko lopetettu tai sulautettu muihin. Marssiaskelten kaiku on vaiennut Hämeen rykmentissä Lahdessa, PohjoisKarjalan prikaatissa Kontiolahdella, Keuruun pioneerirykmentissä, Kotkan rannikkopataljoonassa, Kauhavan lentosotakoulussa ja Ilmavoimien teknillisessä koulussa Jämsässä. Rakenne- ja organisaatiomuutosten seurauksena puolustusvoimat on luopunut yhteensä noin 280 000 neliömetrin toimitiloista, mikä tuo vuosittain vajaan 20 miljoonan euron vuokrasäästöt.

Matkailun magneetti Höytiäisen maisemiin Varuskuntakiinteistöille on etsitty uusia omistajia avoimella tarjouskilpailulla. Halukkaille on tarjottu myös mahdollisuus lähteä kehittämään kohteiden uudiskäyttöä yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Molempiin vaihtoehtoihin on riittänyt tarttujia. Pohjois-Karjalassa Kontiolahden kunta lunasti 1,1 miljoonalla eurolla koko 158 hehtaarin suuruisen Kontiorannan varuskunta-alueen tammikuussa 2014. Kunta on kaavoittamassa varuskunnan liepeille 70 omakotitonttia Tsaarin vallan aikana rakennettu Hennalan varuskunta-alue on vain pari kilometriä Lahden keskustasta. Alueelle on suunnitteilla 10 000 asukkaan asuinalue.

20 MUURIANKKURI

K A S A R M I E N

Kauhavan varuskunta on rakennettu pääosin 1920-luvulla. Nyt rakennuksia markkinoidaan toimistoja teollisuuskäyttöön.

sekä rivi- ja kerrostaloasuntoja. Kuningashanke on kuitenkin Höytiäisen mahtaviin rantamaisemiin kasvava vapaa-ajankeskus hotelleineen, ravintoloineen ja monipuolisine liikuntapalveluineen. Sitä toteuttamaan on perustettu Kontionloikka Oy, jonka omistajiin kuntakin kuuluu.

Luksuskoteja Hennalaan Vain parin kilometrin päässä Lahden torilta sijaitseva Hennala oli Suomen tunnetuimpia kaupunkivaruskuntia. Tsaarin armeijalle 1910 rakennetun garnisonin historia päättyi, kun Hämeen rykmentin joukko-osastolippu laskettiin salosta viimeisen kerran 29.12.2014. Lahtelaiset uskovat, että kaupungin elämänmenoa toista vuosisataa sävyttänyt ”Hennalan henki” säilyy. Siitä pitävät huolen suurisuuntaiset suunnitelmat alueen tulevasta käytöstä. Kasvavan kaupunkirakenteen keskellä sijaitseva puistomainen kokonaisuus on kuin luotu urbaanin asumisen tyyssijaksi. Hennalaan on valmisteilla asemakaavan muutos, joka mahdollistaisi 75 hehtaarin alueelle 3 000 uutta asuntoa ja 10 000 asukasta. Kun vielä rautatien vanha seisake palautetaan

U U S I

E L Ä M Ä

Kontiolahteen on tulossa mm. vapaa-ajan keskus. Kasarmit toimivat jo maaliskuussa ampumahiihdon MM-kisojen majoitustiloina.

käyttöön, sähköjuna veisi Hennalassa asuvan 45 minuutissa Helsinkiin. Hennalan varuskuntaa markkinoidaan yksityisille, yrityksille ja sijoittajille. Urakkaa piisaa, sillä kaupan on kaikkiaan 40 rakennusta.

Kauhavalle uutta bisnestä Kauhavalla lentosotakoulun ja Kokkolan asevarikon omistusoikeus siirtyi vuoden 2015 alussa LSK Business Park Oy:lle. Yhteensä 500 hehtaarin alueella on 45 000 neliötä toimisto-, teollisuus-, kokous- ja majoitustiloja. Edes taivas ei ole rajana, sillä Business Parkilla on oma kiitorata. Lentosotakoulu monipuolisine rakennuksineen on puolustusvoimien rakennusperinnön avainkohteita. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jonka suojelusta Museovirasto on tehnyt esityksen. Isosaaren idylli kaipaa ostajaa Vuonna 1915 linnoitetulla Isosaarella on ollut tärkeä asema Suomen rannikkotykistön kehittämisessä ja pääkaupunkiseudun puolustuksessa. Nyt Helsingin edustan merellinen idylli odottaa uudenlaista tulevaisuutta siviiliväen matkailu- ja virkistyskohteena.

Mitä ikinä saareen lähivuosina investoidaankin, ainakin yksi nykyajan palvelu siellä on jo valmiina. Puiden ja bunkkereiden välissä polveilee yhdeksänreikäinen golfrata, jonka rakentamisen muuan lajikärpäsen puraisema sähköasentaja käynnisti 1980-luvulla. Samansuuntaisia, joskin lähempänä toteutumista ovat visiot Kotkan entisten linnakesaarten, Rankin ja Kirkonmaan tulevaisuudesta. Saaret ostanut paikallinen yrittäjä aikoo loihtia niistä kohteen, joka vetää puoleensa erityisesti luontoharrastajia, veneilijöitä ja kokousvieraita.

Isosaaren linnakesaari 9 kilometrin päässä Helsingin kauppatorilta odottaa uutta käyttöä.

MUURIANKKURI 21

h e n k i l ö Teksti JA Kuvat: Kirsti Helin

Arkistonhoitaja Ritva Sateila on unelmatyössään – Monet varmasti ajattelevat, että arkistonhoito on tylsää hommaa, mutta minä rakastan tätä työtä!

aruskuntien rakennushistoria on kiinnostavaa, ja parasta tässä työssä on, kun saa palvella tutkijoita ja muita arkistosta tietoja kyseleviä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön arkistossa on hyllykilometrillinen piirustuksia ja muita dokumentteja nykyisistä ja entisistä puolustuskiinteistöistä. Arkistonhoitaja Ritva Sateila on ylpeä hoitamastaan arkistosta ja nykyisistä tiloista. – Meillä lienee maamme parhaat arkistotilat, sanoo muun muassa Kansallisarkistossa työskennellyt Sateila. Keskusyksikkö sai asianmukaiset arkistotilat neljä vuotta sitten, kun se muutti Helsingin Unioninkadulta Haminaan, jossa sille oli rakennettu ajanmukaiset tilat vanhaan 1800luvun miehistökasarmiin

Sata kyselyä vuodessa − Vuosittain meille tulee noin sata kyselyä. Eniten piirustuksia tarvitsevat puolustushallinnon oma väki ja tutkijat, mutta yhä enemmän myös tavalliset kansalaiset, Ritva Sateila kertoo. − Vuosikymmenien aikana armeijan rakennuksia on luovutettu julkishallinnon ja yritysten toimitiloiksi mutta myös yksityiskäyttöön. Esimerkiksi Itä-Suomeen Salpalinjan läheisyyteen välirauhan aikana upseereille ja aliupseereille rakennettuja parakkiparitaloja käytetään nykyisin kesämökkeinä ja niistä kysellään edelleen piirustuksia. − Viranomaisena meillä on velvollisuus antaa tietoja puolustuskiinteistöistä ja niihin liittyvistä asiakirjoista lukuun ottamatta turvaluokiteltuja kohteita. Ennen kuin mitään tietoja luovutetaan, kyselijän pitää tehdä lupa-anomus ja antaa vaitiolovakuutus. Jos tulee tänne Haminaan paikan päälle tutkimaan piirustuksia tai asiakirjoja, siitä täytyy sopia etukäteen. 22 MUURIANKKURI

– Varuskuntien rakennushistoria on hyvin mielenkiintoista, ja parasta tässä työssä on, kun saa palvella tutkijoita ja muita arkistosta tietoja kyseleviä, iloitsee Rakennuslaitoksen arkistonhoitaja Ritva Sateila.

h e n k i l ö

Viime aikoina Ritva Sateilaa ovat työllistäneet puolustusvoimauudistuksen yhteydessä luovutettujen varuskuntien rakennuspiirustusten ja -asiakirjojen haltuunotto ja arkistoiminen sekä kopioiden toimittaminen varuskuntien uusille omistajille. Vanhimpia ovat tsaarinvallan aikana rakennettu Hennalan varuskunta ja 1920-luvulla rakennettu Kauhavan varuskunta, joissa rakennukset on luokiteltu suojeltaviksi. – Vanhoista Venäjän vallan ajan kohteista on säilynyt piirustuksia vaihtelevasti. Saattaa olla että venäläiset veivät osan piirustuksista mennessään.

Sotahistoriaa vapaa-ajallakin Ritva Sateila valmistui rakennusinsinööriksi Turun teknillisestä opistosta vuonna 1988. Kiinnostus rakennushistoriaan ja arkistotyöhön syntyi myöhemmin yliopistossa jatkuneissa humanististen aineiden opinnoissa. Tällä hetkellä ovat menossa taidehistorian opinnot Turun avoimessa yliopistossa. – Näissäkin opinnoissa löytyy yllättävän paljon yhtymäkohtia sotahistoriallisiin kohteisiin, Sateila kertoo. Arkistot ja sotahistoria kiinnostavat Ritva Sateilaa myös vapaaaikana. Hän on jäsenenä Suomen

Sotahistoriallisessa Seurassa ja on käynyt seuran matkoilla muun muassa Berliinissä ja Napolissa. – Maailmalla sotahistoria kiinnostaa minua tietenkin rakennusten näkökulmasta. Suomessa on tullut koluttua myös monia sotahistoriallisia paikkoja ja siviilikäyttöön luovutettuja kohteita. Kun ensin täällä arkistossa on nähnyt piirustukset, on mielenkiintoista käydä paikan päällä katsomassa, miltä rakennukset oikeasti näyttävät.

Ritva Sateila esittelee arkiston komeinta piirustusta vuodelta1898. Rakennus sijaitsee Helsingin Bulevardilla.

MUURIANKKURI 23

V I E S T I N T Ä Teksti: Juhani Heimonen Kuvat: Kirsti Helin

Viisi vuosikymmentä maan MTS mittaa ja muokkaa suomalaisten mielialoja Suomalaisten maanpuolustustahto on vankimpia ja vakaimpia maailmassa. Väite ei ole ”mutua”, vaan se perustuu 50 viime vuoden aikana systemaattisesti kerättyyn tutkimustietoon.

enkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta (HMS) perustettiin vuonna 1962 säädetyllä lailla. Elettiin kylmän sodan hyytävintä aikaa. Vain pari kuukautta aikaisemmin koko maailma oli seurannut henkeään pidätellen Kuuban kriisiä, jossa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton vastakkainolo kärjistyi ydinsodan partaalle. Suomen turvallisuuspoliittinen asenneilmasto ei ollut presidentti Urho Kaleva Kekkosen toisen kauden alkaessa vielä tyven. HMS syntyi erityisesti

Eduskuntavaalien alla järjestetyssä seminaarissa puolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa puolustusasioihin. Seminaari kokosi Kansallismuseon auditorioon yli 200 osallistujaa, ja se sai myös runsaasti mediajulkisuutta.

24 MUURIANKKURI

V I E S T I N T Ä

puolustustiedotusta

MTS:n mielipidepidetutkimus: “Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

1970 1982 1990 2000 2010 2014 Kyllä olisi En osaa sanoa Ei olisi

tarpeesta sitouttaa äärivasemmisto maanpuolustukselliseen konsensukseen. Idean isä oli kapteeni, sittemmin kenraali ja puolustusvoimain komentaja Jaakko Valtanen. Hänen pontimensa ”ei ketään vastaan, vaan kaikki Suomen puolesta” on kestänyt hyvin myöhemmänkin ajan koetukset.

Valtanen työskenteli hanketta pohjustaneen komitean sihteerinä ja kuului itseoikeutettuna sekä HMS:n (1963–75) että sen seuraajaorganisaation vahvuuteen. Vuonna 1976 toimintansa aloitti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS), jossa hengen nostatus sai tehdä tilaa

tiedon jakamisen, julkisen keskustelun ja kansalaismielipiteeseen vaikuttamisen painotuksille.

Gallupkyselyjä ja seminaareja MTS on pysyvä parlamentaarinen elin, jonka valtioneuvosto asettaa eduskuntakaudeksi kerrallaan. Puolueiden lisäksi siihen nimeävät edustajansa muun muassa pääesikunta, Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos, Journalistiliitto ja Viestinnän keskusliitto. Suunnittelukunta ja sen viisi jaostoa käyttävät apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Hallinnollisesti MTS toimii puolustusministeriön kansliapäällikön alaisena. Sillä on oma toimisto, jossa työskentelevät pääsihteeri Heli Santala, yleissihteeri Markus Kinkku ja viestintäsihteeri Jaana Riihimaa. Suunnittelukunnasta annettua asetusta päivitettiin viimeksi syksyllä 2012. MTS:n tehtäviksi määriteltiin ”ylläpitää ja edistää vuoropuhelua turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta ja kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta”. Käytännössä tehtävää toteutetaan muun muassa järjestämällä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja koulutusta sekä tekemällä mielipidetutkimuksia maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.

<<<

MUURIANKKURI 25

V I E S T I N T Ä

Vuoden 2014 toimintakertomuksesta voi päätellä, että työkalupakki on ahkerassa käytössä. Pelkästään erilaisia seminaareja MTS järjesti viime vuonna seitsemän. Niiden otsikot puhuvat puolestaan: Puolustus puntarissa, Asevelvollisuus – in vai out, Ukraina, Propaganda – aseista ovelin. Tarjonnasta saivat osansa niin puolustushallinnon henkilöstö, journalistit kuin suuri yleisökin. Palautteiden perusteella tilaisuudet koettiin ”sekä sisällöllisesti että järjestelyjen osalta hyviksi ja toimiviksi”.

Tutkimustiedon pitkä linja MTS teettää vuosittain maanpuolustukseen ja turvallisuuteen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin teemoihin liittyviä mielipidekyselyjä, joiden tulokset media näyttävästi noteeraa. Tutkimuksellisesti arvokasta on kerätyn aineiston historiallinen jatkumo. Osa kysymyksistä muodostaa peräti puolen vuosisadan yhtenäisen aikasarjan alkaen vuodesta 1964. Tulokset ovat kansainvälisestikin vertailtavissa, koska vastaavia gallupeja on tehty ja tehdään myös Ruotsissa ja Norjassa.

”

Puolustustahto pysynyt 70–80 prosentin tasolla.”

Kansalaisten maanpuolustustahtoa on mitattu 1970-luvun alusta lähtien kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”. Sanamuoto on lainattu Ruotsista, jossa

26 MUURIANKKURI

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) MTS on puolustusministeriön hallinnonalalla toimiva parlamentaarinen elin, johon valitaan puheenjohtajan lisäksi 12–20 jäsentä. Viime vaalikaudella puheenjohtajana toimi kansanedustaja Esko Kurvinen (kok). Suunnittelukunnan toimikausi alkaa valtioneuvoston määräämänä päivänä eduskuntavaalien tuloksen julistamisen jälkeen. Kokoonpanossa otetaan huomioon parlamentaariset voimasuhteet. Kansanedustajien lisäksi suunnittelukunnassa on valtioneuvoston kanslian, neljän ministeriön, pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun, Tampereen yliopiston rauhan ja konfliktintutkimuslaitoksen,Ylen, STT-Lehtikuvan,Viestinnän keskusliiton ja Journalistiliiton edustus.

maanpuolustusasenteita alettiin kartoittaa pian toisen maailmansodan jälkeen. MTS:n tutkimusten pitkää linjaa analysoinut YTM Risto Sinkko näkee suomalaisten maanpuolustustahdon linkittyvän vahvasti maailmanpolitiikan liikkeisiin. Pohjamudissa se puski 1970-luvun alussa, jolloin hänen mukaansa ”korkeintaan puristettiin nyrkkiä taskussa eikä uskallettu näyttää tai ilmaista todellista mielipidettä”. Tuolloin vain nelisenkymmentä prosenttia vastasi myöntävästi edellä siteerattuun kysymykseen. Uuden vuosituhannen alkaessa oli myönteisesti vastaavien osuus noussut huippuunsa, yli 80

prosenttiin. Sinkko tarjoaa selitykseksi EU-efektiä eli Suomen liittymistä Euroopan unioniin vuonna 1995. Sittemmin puolustustahto on pysynyt verrattain vakaasti 70–80 prosentin tasolla. Maailmantilanteen ja varsinkin geopoliittisen lähiympäristömme muutokset näyttävät heijastuvan myös suomalaisten Nato-asenteisiin. Pitkään läntisen puolustusliiton jäsenyyttä vieroksunut kansalaisten enemmistö on ruvennut hölläämään kantaansa. Suunnittelukunnan joulukuun 2014 kyselyssä maamme Natojäsenyyttä puolsi vajaa kolmannes vastaajista. Kannatuslukema (30 %) on MTS:n mittaushistorian korkein.

V I E S T I N T Ä

Haastateltavana MTS:n pääsihteeri Heli Santala ja yleissihteeri Markus Kinkku

Jaostot tärkeä voimavara Vähäiseen henkilöstömäärään nähden MTS:n toiminta on runsasta. Mikä on tehokkuutenne salaisuus? – MTS:lla on päätoimisesti pääsihteeri ja yleissihteeri, jotka ovat puolustusministeriön virkamiehiä. Ministeriöstä saamme myös tukipalveluita esimerkiksi maksuliikenteen hoitamiseen. Kyllä resurssit ovat riittäneet. Eduskunnan istuntokausien aikana meillä on runsaasti seminaari- ja muuta toimintaa ja niihin liittyvää työtä. Muina aikoina tehdään valmistelutehtäviä. Kuinka odotatte eduskuntavaalien tuloksen heijastuvan MTS:n tulevaan työskentelyyn? Mikä merkitys on suunnittelukunnan puheenjohtajan puoluetaustalla? – Suunnittelukunnan kokoonpanossa otetaan huomioon eduskuntavaalien tulosten voimasuhteet. MTS on parlamentaarinen foorumi, jossa keskustellaan yhdessä.Totta kai puheenjohtajan puoluetaustalla on merkitystä, mutta meillä on myös varapuheenjohtajat eikä MTS:n työjaostossa sen paremmin kuin sen muissakaan jaostoissa ole ollut tapana äänestää. Parlamentaarisuuden ohessa MTS:n kokoonpanossa näkyy vahva keskushallinnon ja median edustus. Etu- ja kansalaisjärjestöt loistavat poissaolollaan. Pitäisikö myös niille varata mandaatteja? – MTS:n työskentelyn keskiössä ovat työjaosto sekä media-, koulutus-, tutkimus- ja järjestöjaosto. Tällä hetkellä järjestöjaostossa on eniten asiantuntijoita. Siellä ovat mukana työmarkkinakeskusjärjestöjen ja useiden muiden järjestöjen edustajat. Kerran toimikaudessa MTS järjestää nuorisofoorumin, joka valmistellaan yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa.

Pääsihteeri Heli Santala ja yleissihteeri Markus Kinkku organisoivat monipuolista seminaaritoimintaa.

MTS:n toimintamenot olivat viime vuonna runsaat 96 000 euroa. Olisiko budjettia syytä kasvattaa nyt, kun maanpuolustukseen halutaan muutoinkin satsata aikaisempaa enemmän? – Näissä oloissa ei liene realistista kasvattaa MTS:n toimintamenoja. Kaikilla hallinnonaloilla ja toiminnoissa on tarjolla niukkuutta. Näillä resursseilla on pärjätty, joskaan nykyrahoitus ei mahdollista lisätoimintoja. Toisaalta olemme puolustusministeriön suosiollisella suhtautumisella saaneet projektivaroja tarpeen vaatiessa.

MUURIANKKURI 27

E N G L I S H S U M M A RY

PUOLUSTUSVOIMAT

Logistics Command enables operations The Finnish Defence Forces Logistics Command creates the prerequisites for operations, whether it involves materiel acquisition, maintenance of defence real properties, or the provision of catering and health care for conscripts. “The logistics reform aimed to standardise the processes, improve cost-efficiency and ensure smooth functioning at all levels. By centralising expertise, we are able to reinforce our position as a purchaser of materials and services for the Defence Forces”, explains Chief of Logistics Command, Major General Timo Rotonen. The establishment of Logistics Command was the largest project in the Defence Forces Reform. Operational as of the start of 2015, the Logistics Command was formed by joining tasks and personnel from more than 30 different units. “The years 2015 and 2016 will be used to establish the operational forms and make the necessary adjustments in resources and procedures, based on the feedback from both our customers and personnel”, explains Rotonen.

Five decades of national defence information The Finns’ determination to defend their country is among the strongest in the world. This statement is not an educated guess, but based on solid research data, which the Advisory Board for Defence Information (ABDI) has systematically gathered through opinion surveys over the past 50 years. The Advisory Board for Defence Information (MTS for short in Finnish) is a permanent parliamentary committee set up by the Government for one Parliament term at the time. Apart from political parties, it has representation from, among others, 28 MUURIANKKURI

the Defence Staff, the Tampere Peace Research Institute, the Union of Journalists in Finland and the Federation of the Finnish Media Industry. Working under the Ministry of Defence, the ABDI is tasked to maintain and promote dialogue and communication concerning Finland’s foreign and security policies, national defence, security as well as preparedness for crises and exceptional conditions. To implement its task, the ABDI provides information, arranges discussion and education events and

seminars, and conducts opinion surveys on national defence and security issues. Using the same questions from one year to another, the opinion surveys provide reliable longitudinal information. In the 2000s, the Finns’ will to defend the country has remained constantly at a high level. Changes in the global situation and, in particular, within the neighbouring areas are reflected in the responses, for example, in people’s attitudes towards Finland’s non-alliance.

A hub for efficient real property maintenance The Customer Support Centre of the Construction Establishment for Defence Administration started up on 18 May 2015. Located in Jyväskylä in Central Finland, it is a hub for the coordination of the maintenance and repair services for defence real properties across the country. The team of eight specialists will serve customers nationwide through the regional service organisation.

The online portal is the primary channel for customers to submit failure reports and service requests. Incoming requests are promptly processed and forwarded to the relevant professionals for further measures. Once the field personnel have completed the required repair or maintenance, they will record the work done directly in the ERP system by means of smart phones.

Known as HUTO, the new ERP system is the most extensive and comprehensive real estate and facilities management system in Finland. The Finnish Defence Forces have approx. 2.9 million square metres of facilities at their disposal and, for most part, their maintenance and repair services will be coordinated by the Customer Service Centre.

FINCENT moved into its new facilities in Helsinki The Finnish Defence Forces International Centre (FINCENT) has moved to new facilities located in Santahamina, Helsinki. In a way, it returned to its roots, as this is where it all started in 1964, with the temporary rotation training of peacekeepers for the Cyprus operation. Situated only 10 kilometres from the Helsinki city centre, Santahamina is a garrison island and the home of the National Defence University. FINCENT provides crisis management training and education for commanding and expert personnel, working in partnership with the UN, NORDEFCO, the EU, the AU and NATO. The instructors are experienced peacekeepers and former officers from Finland and other countries. The training courses are highly rated, in 2014, for example, the mean evaluation was 4.4 (scale 1–5). Annually, FINCENT arranges some 30–40 courses with an estimated total number of 700 students coming from different countries. The brand new Santahamina Building provides excellent educational

facilities, together with accommodation as well as a gym and sauna. The island itself, with its natural surroundings and Olympic-size indoor swimming pool, offers great opportunities for physical activities.

MUURIANKKURI 29

KO L U M N I VTM, res.kom.kapt. Juhani Heimonen

Kirjeitä pääesikunnan myllystä Presidentti Urho Kekkonen oli mestarillinen kynänkäyttäjä, joka myllykirjeillään ruoti, ruoski ja piti tasavallan eliittiä ojennuksessa. Nyt UKK on tainnut löytää voittajansa. Puolustusvoimat onnistui nostattamaan kansainvälisen kohun ennen kuin ensimmäistäkään reserviläispreiviä oli postitettu. Lähes 900 000 asevelvollista sai toukokuussa kirjeen, jolla Pääesikunta päivitti asianomaisten henkilötietoja sekä informoi heitä heidän roolistaan reservissä ja sijoituksestaan sodanajan joukoissa. Puolustusvoimauudistukseen liittyvästä hankkeesta oli päätetty hyvinkin kaksi vuotta aikaisemmin. Kronologian logiikka ei kuitenkaan paljon painanut, kun eri tahoilla ryhdyttiin ynnäämään manööverin todellisia vaikuttimia. Venäjällä tiedettiin oitis, että Suomen militantti armeija valmistautuu liikekannallepanoon. Amerikkalainen Newsweek muotoili saman hieman häveliäämmin. Vapunpäivänä se uutisoi maamme valmistelevan vajaan miljoonan sotilaan reserviläisjoukkoa ”for ´crisis situation´”. Jenkkimedia oli turvautunut tietolähteisiin, joista sokea Reettakin olisi häikäistynyt. Viikkolehden haastatteleman ex-juristin Peter Iiskolan mukaan reserviläiskirjeen tarkoitus oli lietsoa Venäjä-pelkoa. Häntä myötäili Pravda-verkkolehden kolumnisti Jon Hellevig, jonka asiantuntijuus on noteerattu Euroopan kulttuuripiirejä myöden. Hellevig solvasi painokelvottomilla nimillä tähtisopraano Karita Mattilaa, koska tämä kieltäytyi esiintymästä presidentti Vladimir Putinia tukevan kapellimestarin johdolla. Uutisen jälkikäteiset paikkaukset eivät pelastaneet julkaisua laatujournalismin katastrofilta. Newsweekin mahalaskua pidettiin onnenpotkuna informaatiosotaa käyvälle Venäjälle ja sen trollitehtailijoille. Edellisen eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) näki tilanteen toisin. Hän arveli NW:n uutisoinnin lisänneen puolustuksemme kansainvälistä mainetta. Nyt maailmalla tiedetään,

30 MUURIANKKURI

ettei ”Suomella ole piskuista ammattiarmeijaa kuin vaikka Ruotsilla”, Niinistö sivalteli blogissaan. Kirjekohun eriskummallisimpia hyväksikäyttäjiä oli Aseistakieltäytyjäliitto. Se avasi netissä Eroa-armeijasta.fi -sivuston, jossa annetaan ohjeita, miten kieltäytyä kertausharjoituksista.Yllyttämisen motiivit ovat kerrassaan ylevät. ”Reservinkieltäytyminen merkitsee asettumista sotilaskoneiston ulkopuolelle, se on henkilökohtainen teko rauhan puolesta ja vastalause militarismille ja sen luomalle vastakkainasettelulle”, sivusto perustelee. Eli riisumalla armeijansa aseista ja takomalla rynnäkkökiväärit, Stingerit ja Hornetit Fiskarsin kympeiksi Suomi auraa viheriöivät niityt, joilla sudet ja lampaat laiduntavat sulassa sovussa. On siinä Kremlin haukoilla, Krimin miehittäjillä ja Ukrainan separatisteilla hymyssä pitelemistä. Aseistakieltäytyjäliiton idealistinen pasifismi ei oikein taida myydä aikana, jolloin idän ja lännen välinen kylmä sota tekee paluuta.Yhtä argumenttia on kuitenkin vaikea ohittaa olan kohautuksella. Liitto muistuttaa, että vain kolmasosalla reserviläiskirjeen saaneista on sijoitus ja tehtävä sodanajan organisaatiossa. Puolustusvoimien suorituskyky ei nojaa enää mieslukuiseen kenttäarmeijaan niin kuin vuonna 1939 vaan teknisesti huipputehokkaisiin ja -kalliisiin asejärjestelmiin. Niiden hyödyntämisessä tarvitaan nykyisen nörttisukupolven parhaimmiston intoa, osaamista ja innovatiivisuutta. Tätä asevoimiemme sodan ajan joukkojen vahvuutta on juuri kavennettu 350 000:sta 230 000:een. Yhä useampi varusmiespalveluksen suorittanut odottaa kertausharjoituksiin käskykirjettä, jota ei koskaan tule. Satojen tuhansien reserviläisten sotilasuran juuttuminen lähtökuoppiin on myrkkyä sekä suomalaisten maanpuolustustahdolle että yleisen asevelvollisuuden uskottavuudelle.

U U S I A H E N K I L Ö I T Ä R A K E N N U S L A I TO K S EE N Katja Ahola on nimitetty projektipäälliköksi Keskusyksikköön. Anna-Leena Kantalainen on nimitetty Help Desk -palveluasiantuntijaksi Asiakastukikeskukseen. Marjut Kauppinen on nimitetty projektipäälliköksi Keskusyksikköön. Pasi Kinnunen on nimitetty palvelupäälliköksi Asiakastukikeskukseen.

Katja Ahola

Anna-Leena Kantalainen

Marjut Kauppinen

Pasi Kinnunen

Simo-Petteri Koistinen

Tero Lindroos

Janne Mikkonen

Mikko Niskanen

Tuukka Oksa

Teemu Puolakka

Juha Tohni

Simo-Petteri Koistinen on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen. Tero Lindroos on nimitetty energiapäälliköksi Hämeenlinnan palveluyksikköön. Janne Mikkonen on nimitetty projektipäälliköksi Keskusyksikköön. Mikko Niskanen on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen. Tuukka Oksa on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen. Teemu Puolakka on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen. Jukka Salme on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Asiakastukikeskukseen. (ei kuvaa) Juha Tohni on nimitetty sähköasentajaksi Turun palveluyksikköön.

Kansainvälinen ympäristökonferenssi Helsingissä Järjestyksessä toinen Euroopan laajuinen ympäristökonferenssi ECDE (European Conference of Defence and the Environment) järjestetään Helsingin Säätytalolla 9.–10.6.2015. ECDE on tarkoitettu kansainväliseksi kohtaamispaikaksi puolustussektorin toimijoille, poliittisille päättäjille, ympäristöasioiden asiantuntijoille, viranomaisille, tutkijoille ja teollisuuden edustajille. Konferenssissa käsitellään sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Tänä vuonna erityisteemana on pohjoismainen aloite, joka koskee raskaiden aseiden ampuma-alueiden ympäristönsuojelua. Muita aiheita on kattavasti ympäristöjohtamisesta, politiikasta ja lainsäädännöstä aina puolustuskiinteistöjen energiatehokkuuteen. Kutsuttuina puhujina on asiantuntijoita ja tutkijoita sekä Euroopasta että PohjoisAmerikasta. Ohjelmassa on mm. Euroopan puolustusviraston (EDA) johtajan Denis Rogerin puheenvuoro. Lisätietoja konferenssin ohjelmasta osoitteessa www.defmin.fi/envconference.

MUURIANKKURI 31

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 Kotisivut www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

Sodankylä

Keskusyksikkö Isoympyräkatu 10, PL 1 49401 Hamina Laitoksen johtaja Pekka Salojärvi

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

Palveluyksiköt Kouvola Kouvolankatu 13 45100 Kouvola Johtaja Tapio Laitinen

Säkylä Huovintie 24 B 27910 Säkylä Johtaja Jouni Aro

Jyväskylä Rykmentintie 7 41160 Tikkakoski Johtaja Taisto Hämäläinen

Helsinki Santahaminantie 18 00860 Helsinki Johtaja Aki Toivonen

Hämeenlinna Vankanlähde 7, PL 307 13131 Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen

Kajaani PL 630 87101 Kajaani Johtaja Sakari Hukkanen

Turku Heikkilän kasarmi, PL 20 20811 Turku Johtaja Reima Johansson

Tampere Lapintie 4, PL 253 33101 Tampere Johtaja Jani Haataja

Sodankylä PL 5 99601 Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola

Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani

Jyväskylä

Tampere Säkylä

Hämeenlinna

Turku

Hamina Helsinki

Parhaat palveluratkaisut • • • • • • •

Energiapalvelut Kiinteistöpalvelut Rakennuttamispalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Tilaturvallisuuspalvelut Ympäristöpalvelut

Kouvola